Helsingin henki 4/2015

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20154 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Hammaslääkäripäivystyksessä

lääkärit vaihtuvat,

Asu työtehtävän mukaan

kaffella 22

Yksi Helsinki, kaikkien Helsinki

reppari 16

teema 6

hoitajat pysyvät 10 Mikä osasairausloma on?

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Itämeri on haaste ja aarre

S

eitsemisenkymmentä prosenttia Helsingin kokonaispinta-alasta on merta. Merialue on suuri, ja se ei ole hyvässä kunnossa.

Itämeri on yksi maailman herkimpiä merialueita. Sitä rasittaa typpi- ja fosforikuormituksesta johtuva rehevöityminen.

Vettä saastuttavat jätevedet, maatalous ja liikenteen päästöt. Mereen ajautuu vuosittain myös kymmeniä tonneja mikromuovia.

Meren suojelemiseksi on ponnisteltu kauan. Siltikään veden laatu ei ole missään Itämerellä hyvä.

Ympäristöraportin mukaan meri on yhä rehevöitynyt.

Helsinki ja Turku ovat toteuttaneet seitsemän vuotta toimenpideohjelmaa, Itämerihaastetta, jonka tavoitteena on puhdistaa merta. Kaupunkien lisäksi haasteen ovat ottaneet vastaan parisataa muuta toimijaa: kaupunkeja, yrityksiä, oppilaitoksia, valtion laitoksia, järjestöjä, venekerhoja sekä Itämeren maiden muita toimijoita.

Helsinki ja Turku ovat toimineet haasteessa hyvinä esimerkkeinä. Ne ovat sitoutuneet vähentämään ravinteidensa kulkeutumista mereen, laivaliikenteen päästöjä, kehittämään valmiuttaan öljyntorjuntaan ja lisäämään meren tutkimusta. Kaupunkien satamiin alukset voivat jättää jätevetensä maksutta. Ohjelma on jo parantanut tietoisuutta meren tilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Kaupungit jatkavat työtä edelleen, ja tavoitteina ovat nyt erityisesti kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Itämerihaasteen toimenpiteitä toteuttamaan tarvitaan kaikki virastot.

Itämeren merkitys on tunnustettu myös laajemmin, ja sen suojelemiseen osallistuu myös kansainvälisiä toimijoita. Itämeren suojelukomission HELCOMin Itämeren toimintaohjelma ja Euroopan unionin Itämeri-strategia ponnistelevat myös meriluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja puhtaan ja turvallisen merenkulun edistämiseksi.

Itämeri-strategian hankkeilla on parannettu jätevesien puhdistamista Puolassa, ValkoVenäjällä, Baltian maissa ja Venäjällä. Baltic Deal -hankkeen tavoitteena on parantaa viljelijöiden ympäristönsuojeluosaamista ja auttaa heitä vähentämään ravinnepäästöjään.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn päätöksen mukaan jätevesien lasku kielletään uusilta aluksilta kesällä 2019 ja vanhoilta kaksi vuotta myöhemmin. Neljäkin vuotta on pitkä aika.

Henkilöstöltä kysyttiin markkinointi- ja brändityön valmistelua varten kesäkuun alussa, mitkä asiat tekevät Helsingistä aarteen. Meri on vastaajien mukaan yksi kaupungin ihanimpia asioita. Meri yhdistää meitä ja kaikkia tänne tulevia. Tehdään aarteesta terve.

Helsinki Design Weekillä 3.–13.9. voi tutustua merestä nostetuista romuista tehtyyn kelluvaan Roinalautta-installaatioon, joka kiertää kaupungin rantoja.

,,

kuva HILKKA HYTÖNEN

Itämerihaasteen toimenpiteitä toteuttamaan tarvitaan kaikki virastot.”

// vinkki Olohuone remontissa KAUPUNKILAISTEN OMAN OLOHUONEEN eli Töölönlahden puiston ra-

kentaminen etenee. Alueen suunnitteluun on kohdistunut paljon odotuksia ja myös paineita.

– Helsingissä on tilausta saada lisää muun muassa erilaisia tapahtumia palvelevia alueita. Töölönlahden puisto lähiympäristöineen on hyvin vilkas jalankulku- ja pyöräilyalue. Tavoitteena on saada pyöräilyn ja jalankulun reitit mahdollisimman toimiviksi – tästä halutaan tehdä paikka, jossa jokainen saa olla ja edetä omalla tahdilla, projektinjohtaja Kaija Laine rakennusvirastosta kertoo.

Ensimmäisiä puiston osia saadaan nyt käyttöön. Radanvarren vastarakennettujen korttelien väliin jäävät alueet ovat jo saaneet muotonsa.

– Nämä taskupuutarhat on rakennettu puutarhamaisemmin kuin muu osa puistosta. Vaikka kyse on yleisestä alueesta, niihin haluttiin hieman pienipiirteisempää ja yksityisempää tunnelmaa.

Töölönlahden puistoon siirrettiin keväällä kaupungin taimistosta noin 50 isoa puuta. Lisäksi puistoon istutetaan muita puita noin 150 kappaletta ja pensaita lähes 6 000. Laajoista niitty- ja nurmialueista osa on jo valmiina ja syyskuun alussa alkaa siirtonurmen asennus 0,6 hehtaarin alueelle.

Kun koko 9,5 hehtaarin puisto on valmis, sen halki kulkee toimintakaari, jonka varrelta löytyy pieni leikkialue, kuntoilupiste, puistotaidetta ja oleskelualueita. Toimintakaaren Finlandia-talon puolelle viimeistellään kivetty aukio, jossa on mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia. Ja monelle tärkeimpänä, puisto tarjoaa edelleen erilaisia olemisen paikkoja, joihin voi tulla lukemaan kirjaa tai pelailemaan.

Kokonaisuudessaan puistoalue avautuu kaupunkilaisille alkukesästä 2016.

02

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Itamerihaaste.net

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 5 21.10. Nro 6 9.12.

Aineisto 2.10.

20.11.

sisältö

14 ympäristö

Helsingin ilmastotiekartta on tehty oppaaksi kaikille. Päästöjen lasku onnistuu vain kaupungin ja ihmisten yhteistyöllä.

15 työkalut

Käyttäjät kutsutaan mukaan kehittämään digipalveluja.

22 kaffella

Osa-aikainen työskentely sairauslomalla nopeuttaa paluuta kokoaikaiseen työhön.

24 asukas

hanke

12

HAMin museokokemus suunniteltiin remontin yhteydessä kokonaan uusiksi.

Raatityö on vaivan arvoista, koska siten päästään lähelle asiakasta ja saadaan autenttista palautetta.

26 hyvinvointi

Starassa työhyvinvointi lähti nousuun, kun työhyvinvointia alettiin ajatella kokonaisuutena.

28 liikkeellä

Syksyksi on tarjolla paljon koulutuksia osaamisen kehittämiseen ja liikuntauutuuksia kunnon kohottamiseen.

32 uusi duuni

Anne Ojala tuottaa asemakaavapiirroksia.

10

duunissa

Ruskeasuon hammaslääkäripäivystyksessä ensiavun saavat kaikkein kiireellisimmät potilaat.

reppari

16

Työvaate erottaa ammatti­ laisen muista. Millaisia vaatteita kaupungin työn­ tekijöillä on?

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työfysioterapeutti 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

20

ammatti

Sairaalapastori on kuuntelija ja tuki.

06 teema

Kaupunki uudistaa viestintäänsä ja markkinointiaan yhtenäisemmäksi ja vastaanottajalähtöisemmäksi.

Brändityö etsii Helsingin erityispiirteet.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Essi Eranka pj, Jussi Karmala, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Mari Pietarila, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta@otavamedia.fi TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Syyskuu 2015

03

uutisia Lyhyesti

kuva LAURI ROTKO

Kaupunki kutsuu keskustelemaan johtamisesta ■■ KAUPUNKI KUTSUU HENKILÖSTÖN, asukkaat ja si­dos­ryhmien edustajat aivoriiheen esittämään ajatuksiaan ja kehittämään Helsingin johtamista. Aivoriihestä saatuja tuloksia hyödynnetään johtamisjärjestelmää uudistettaessa.

Aivoriiheen voi osallistua verkossa 21.9. asti. Lisäksi voi vastata paperilomakkeisiin kirjastoissa. Aivoriihessä kysytään, miten kaupungin palvelut pitäisi järjestää tulevaisuudessa, miten asuk-

kaat haluaisivat osallistua kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä miten kaupunkia tulisi johtaa. Asukastilaisuudessa kaupungintalolla 8.9. klo 18–20 esitellään uudistuksen taustat ja tavoitteet sekä keskustellaan asiasta.

Johtamisjärjestelmän uudistamisen tavoitteena on parantaa demokraattista päätöksentekoa ja vahvistaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen roolia. Uudistukseen liittyviä kysymyksiä

ovat muun muassa pormestarimallin selvittäminen, keskeisten luottamushenkilöiden tehtävien hoitaminen päätoimisesti tai osa-aikatyönä sekä lautakuntien­ tehtävien tarkastelu.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan seuraavan valtuustokauden alussa. Vuorovaikutustyön ja verkkoaivoriihen yhteenveto julkaistaan syksyllä.

Osallistu aivoriiheen verkossa: hel.fi/johtaminenuudistuu

Eläkkeelle jääville neuvontaa ■■ SEURAAVAT INFOT ELÄKKEELLE jääville pidetään 8.10. ja 19.11. klo 13–15.30 kaupungintalon audiotoriossa. Niihin voi ilmoittautua Helmen Koulutuskalenterin kautta.

Eläkeasioissa neuvovat myös eläkeneuvojat, joihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse ma–pe klo 12–13 tai varaamalla ajan käyntiä varten: Kirsi Raudoskoski, puh. 310 37972, kirsi.raudoskoski@hel.fi ja Maija Siponen, puh. 310 37974, maija.siponen@hel.fi. HKL:ssä palvelee lisäksi oma eläkeasiamies Sisko Kotikangas, puh. 310 35010, sisko.kotikangas@hel.fi.

Helmi > Henkilöstö > Palvelusuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

■■ Mitkä ovat uuden kuntalain muutokset?

Toukokuun alusta voimaan tulleen lain rakennetta ja käsitteitä uudistettiin. Käyttöön otetaan kunnan toiminta -käsite, joka sisältää kunnan ja konsernin toiminnan lisäksi yhteistoiminnan, omistukseen perustuvan toiminnan ja ostopalvelutoiminnan. Konserninäkökulma painottuu aiempaa enemmän. Käyttöön otetaan myös kuntatalousohjelma, jolla huolehditaan talouden tasapainottamisesta, ja kunnan toimintaa markkinoilla säännellään entistä kattavammin. Kuntalaisten osallistumisen mahdollisuuksia korostetaan.

Kuntastrategia tulee pakolliseksi, ja Helsingillä sellainen on ollutkin. Strategiaan voidaan nyt koota suuri joukko muualla laissa edellytettyjä strategisia suunnitelmia. Tämä lisää johdonmukaisuutta ja ko-

Helsingin henki | Syyskuu 2015

■■ KAUPUNGINJOHTAJAN VUODEN SAAVUTUS -kilpailun hakuaikaa on jäljellä 30.9. asti. Kilpailun tehtävänä on nostaa esiin erinomaista työtä: uusia ratkaisuja ja sellaisia saavutuksia, joilla on merkittävää vaikutusta kaupungin toiminnalle. Ehdotus voi olla uudella tavalla toteutettu palvelu, prosessi, tuote, johtamismalli, työskentely- tai toimintatapa.

Vuosien aikana kilpailu on nostanut esiin kaupungin huippuhankkeita, jotka kekseliäisyydellään ja uutuusarvollaan ovat kehittäneet merkittävästi kaupunkilaisille suunnattuja palveluja tai muuta toimintaa.

Helmi > Yhteiset palvelut > Kehittämö > Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu.

Katso sivulta myös kilpailun video.

■■ ESIMIEHILLE JA TYÖYHTEISÖILLE on edelleen tarjolla Kunta10-tukea. Tuki on tarkoitettu erityisesti työyhteisöille, joiden Kunta10-tulosten yhteenvedossa työyhteisö- ja/tai Johtaminen-mittarit ovat 30 tai alle. Kaupunginkanslia rahoittaa tukitoimet ja Oiva Akatemia toteuttaa ne. Lisätiedot: sari.rinne@hel.fi, puh. 040 334 7295, nina.suihkonen-mensah@hel.fi, puh. 040 334 7694.

■■ OPETTAJIEN TEHTÄVIIN PERUSKOULUIHIN ja lukioihin oli runsaasti hakijoita, ja suurin osa tehtävistä saatiin täytettyä pätevillä opettajilla. Keväällä haussa oli lähes 230 vakinaista opettajan virkaa, joista yli 50 ruotsinkielisissä koulussa. Avoinna oli lisäksi noin 450 määräaikaista tehtävää.

Peruskouluissa ja lukioissa työskentelee 4 100 opettajaa.

rostaa strategian merkitystä johtamisessa.

Johdon tehtävien ja työnjaon selkiyttämiseen tulee joitakin teknisiä muutoksia, ja luottamushenkilöitä koskevat muutokset, jotka liittyvät muun muassa päätoimisuuden tai osa-aikaisuuden helpottamiseen.

Laajan siirtymäsäännöstön mukaan suurinta osaa laista aletaan soveltaa seuraavan valtuustokauden alusta kesäkuussa 2017.

Velvollisuudeksi tulee myös ilmoittaa tilinpäätöksessä valtuustoryhmille maksettujen tukien ja puolueille tilitettyjen luottamushenkilöpalkkioiden määrät.

Mitä enemmän työntekijän, virkamiehen ja luottamushenkilön tehtäviin kuuluu organisaation johtaminen, päätösten valmistelu tai talouden suunnittelu, sitä enemmän lailla on vaikutuksia hänen työhönsä.

■■ Mitä velvoitteita Helsingille tulee?

Kokonaan uusia velvoitteita tulee vähän.

Jotkut asiat, joita teemme jo nyt, tulevat pakollisiksi, esimerkiksi vammaisneuvoston sekä nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän asettaminen. Ruuti helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmänä täyttää mainiosti lain vaatimukset.

■■ Tarjotaanko koulutusta?

Ilman muuta. Laajemman koulutuksen aika on lähempänä siirtymäkauden loppua. Viimeistään ensi vuonna tiedotetaan, koulutetaan ja parannetaan valmiuksia alkaa noudattaa uutta lakia.

Vastaajana kaupunginlakimies Sami Sarvilinna kaupunginkansliasta.

stadi

365

Sähköinen eläkkeenhakemispalvelu avautui ■■ KEVA AVASI SÄHKÖISEN eläkkeenhakemispalvelun, josta julkisen sektorin työntekijät voivat hakea eläkettä kirjautumalla Kevan sivuilla Omat eläketietosi -verkkopalveluun. Palvelun kautta voi hakea vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä, perhe-eläkettä ja taloudellista tukea.

Palveluun kirjaudutaan sisään henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, poliisin myöntämällä sirullisella henkilökortilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella. Valmistunut eläkepäätös tulee sähköisenä Omat eläketietosi -palveluun ja saapuu hakijalle myös postitse.

Erityissuunnittelija Hanna Maidell kaupunginkansliasta kertoo, mitä uusi yhdenvertaisuuslaki kaupungilta edellyttää.

Keva.fi > Eläkkeet

Tarinoista vinkkiä muotoiluun ■■ TOIMIVA KAUPUNKI AVAA 7.9. Helsinki Design Weekillä muotoilutarinat-verkkojulkaisun, joka kertoo kymmenen tarinaa siitä, miten muotoilua voidaan hyödyntää julkisten palveluiden kehittämisessä.

–Tarinat näyttävät, miten erilaisia asioita muotoilun avulla kehitetään: kirjastojen palveluista rakennustyömaihin, nuorten asunnottomuudesta joukkoliikenteen palveluun, kertoo Toimiva kaupunki -hankkeen viestin-

täjohtaja Laura Aalto.

Julkaisu tarjoaa oivalluksia ja neuvoja suoraan projekteista ja paikoista, joissa asiat on tehty käyttäjälähtöisesti uudella tavalla.

Helsingille myönnettiin viime vuonna Unescon City of Design -tunnustus. Kaupunki sitoutui hakemuksessaan hyödyntämään muotoilua paremman, avoimemman kaupungin kehittämisessä. muotoilutarinat.fi

Väkiluku kasvoi edelleen ■■ HELSINGISSÄ ASUI VUODENVAIHTEESSA 620 715 asukasta. Asukkaiden määrä kasvoi viime vuoden aikana 8 051 hengellä. Erityisesti kasvoivat alle kouluikäisten sekä 65 vuotta täyttäneiden määrät. Lasten määrään vaikuttivat muuttotappion pysyminen vähäisempänä kuin aiemmin sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvua.

Asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta.

Helsinki valmis kohtaamaan uuden yhdenvertaisuuslain haasteet HELSINKI ON SUOMEN monimuotoisin kaupunki. Vuoden alussa uudistetussa yhdenvertaisuuslaissa alioikeutettujen ryhmien asemaa parannettiin. Syrjintä on kielletty paitsi etnisen taustan myös ihmisten lähes kaikkien pysyvien ominaisuuksien perusteella. Uudistus on ollut vireillä melkein lain ensimmäisestä hyväksymisestä vuodesta 2004 lähtien.

Seksuaalivähemmistöjen eli homojen, lesbojen tai biseksuaalisten oikeudet on mainittu yhdenvertaisuuslaissa. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet puolestaan määriteltiin nyt ensi kertaa, mutta uudistetun tasa-arvolain puolella. Niin, keiden? Sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu ei ole selkeästi mies- tai naissukupuolta. Nuorisoasiainkeskuksen työntekijät puhuvat jo sujuvasti intersukupuolisista ja transihmisistä. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat yhdessä teettäneet syksyllä valmistuvan koulutusvideon sukupuolen moninaisuudesta avuksi kaikille kaupunkien työntekijöille.

Jos vammainen ihminen ei saa työpaikkaa, työnantaja joutuu nyt pyydettäessä osoittamaan, ettei työpaikan saaminen ollut kiinni vammasta. Laki edellyttää, että työnantaja mukauttaa työtä, jotta toimintakyvyltään heikommat selviävät työtehtävistään. Työpaikkojen arjessa ei ole pahitteeksi myöskään hienotunteisuus. Enemmistöön kuuluvat eivät varmaan menetä mitään välttäessään vitsejä, jotka liittyvät etniseen taustaan, pukeutumiseen tai sukupuolen mukaiseen käyttäytymiseen liitettäviin stereotyyppisiin oletuksiin. Silloin ei syyllisty ainakaan yhteen syrjinnän muotoon, loukkaavan ilmapiirin luomiseen eikä tule haastaneeksi esimiestä puuttumaan siihen. Välillisen syrjinnän kriteeri voi täyttyä, jos rekrytoitaessa hakijalta vaadittavat ominaisuudet ylittävät tehtävän vaatimukset.

Muuttuneen lain velvoittaman yhdenvertaisuussuunnitelman on oltava valmis 2017 mennessä. Koska Helsingin kaupungin toiminta on niin laajaa, on tarkoituksenmukaista laatia kaksi suunnitelmaa.

Monimuotoisuuden mallikaupunki -strategiatavoitteen toimeenpanemiseksi on kutsuttu koolle virastojen henkilöstöhallinnon monimuotoisuusverkosto. Henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan yhteistyössä verkoston kanssa. Palveluja koskevaa suunnitelmaa ryhdytään valmistelemaan yhteistyössä virastojen kanssa.

Yhdenvertaisuutta edistetään Helsingin toimin jo nyt monin tavoin, joten sen kuvaaminen ja lisäksi lukuisten eri ryhmien kuuleminen tulee olemaan haasteellista.

Pekka Sauri

Yhdenvertaisuussuunnitelman on oltava valmis 2017 mennessä.”

Helsingin henki | Syyskuu 2015

05

teksti KATJA ALAJA kuvitus PIA HOLM

Yksi Helsinki, kaikkien Helsinki Ensin uudistuu kaupungin viestintä, kun virastokeskeisyydestä siirrytään kokonaisvaltaisempaan ja osallistavampaan viestimiseen.

Sitten on kaupunkimarkkinoinnin vuoro ryhtyä markkinoimaan Helsinkiä kansainvälisesti uuden suunnitelman ja brändin turvin.

H

elsinki aloitti viestinnän uudistustyön vuosi sitten, ja nyt kaupungilla on viestintää ohjaavat linjaukset. Poikkihallinnollinen ohjausryhmä työryhmineen on laatinut ne tutkimalla nykyisen viestinnän vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Tällaisia yhtenäisiä linjauksia ei aiemmin ollut.

Vastedes kaupunki pyrkii viestimään yhtenä Helsinkinä: kaupungin strategiaohjelmaa tukevassa viestinnässä korostuvat Helsingin erityispiirteet, kokonaisvaltaisuus ja vastaanottajalähtöisyys.

– Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että virastot tekevät yhteisiä viestintäsuunnitelmia ja tiedotteita. Ylipäätään on tärkeää etsiä erilaisia yhteistyömahdollisuuksia, tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo kaupunginkansliasta painottaa.

Salavuon mukaan jo nyt löytyy hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi tekniset virastot ovat tehneet keskinäistä yhteistyötä, kuten myös opetusvirasto ja varhaiskasvatusvirasto.

Aidon dialogin jäljillä

Kaupunki haluaa myös muuttua keskustelevammaksi. Ei riitä, että asukkaat ja muut sidosryhmät ovat tietoisia tärkeistä asioista, vaan heidän on pystyttävä keskustelemaan niistä.

– Olemme jo nyt hyviä avoimuudessa ja vuorovaikutuksessa, ja viestintämme on muuttunut tiedotuspainotteisesta dialogin suuntaan. Pitelemmekö kuitenkin lankoja liikaa tuomalla esiin meistä tärkeitä asioita?

06

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Aloitammeko aina keskustelun vai olemmeko mukana oikeassa dialogissa? Meidän tulee sekä tarjota kanavia että olla mukana jo olemassa olevissa kanavissa, Salavuo pohdiskelee.

Hän viittaa erilaisiin sosiaalisen median kanaviin ja muuhun julkiseen keskusteluun verkossa.

– Digiviestinnän nopeat muutokset haastavat henkilöstömme viestintäosaamisen ja viestinnän toimintatavat. Jatkuva oppiminen on tullut jäädäkseen, Salavuo toteaa.

Jokainen on viestijä

Viestinnän linjaukset koskevat koko henkilöstöä. Kun linjauksia lähdetään toteuttamaan, jokaiselle johdosta henkilöstöön tulee viestintärooli, suurempi tai pienempi.

– Kaikki luovat kaupungin mainetta päivittäisillä teoillaan. Kun kaupungin työntekijä toimii palvelevasti tai tökerösti, se on viesti kaupungilta. Uskon, että jokainen haluaa, että omaa työnantajaa katsotaan suopein silmin, Salavuo sanoo.

Syksyn aikana ryhdytään tositoimiin: linjauksista keskustellaan kaupunginhallituksen iltakoulussa, minkä jälkeen seuraavan vuoden viestinnän suunnittelu alkaa. Työn tueksi työstetään erilaisia verkkopohjaisia työkaluja ja ohjeistuksia. Ne ovat hengeltään mahdollistavia rajoittamisen sijaan.

Houkuttelevaksi Helsingiksi

Viestinnän kehitystyö tukee osaltaan kaupunkimarkkinointityötä, joka tekee Helsingistä kiinnostavaa kansainvälisesti.

Viestinnästämme tulee ymmärrettävämpää, kun opettelemme pois virkamieskielestä.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

07

kuva PEKKA NIEMINEN

Viestinnän linjaukset koskevat koko henkilöstöä. Kun linjauksia lähdetään toteuttamaan, jokaiselle johdosta henkilöstöön tulee viestintärooli, suurempi tai pienempi.

n Marja-Leena Rinkineva ja Jaakko Salavuo yhtenäistävät viestintää ja markkinointia.

– Helsinki haluaa menestyä kansainvälisessä kilpailussa eli saada lisää verotuloja, investointeja ja hyvinvointia, joten meidän tulee pistää paukkuja muista kaupungeista erottuvaan ja tulokselliseen kaupunkimarkkinointiin. Meidän on kyettävä viestimään Helsingin vahvuuksia selkeästi tärkeille kohderyhmillemme, elinkeinojohtaja MarjaLeena Rinkineva kaupunginkansliasta ­toteaa.

Näihin kuuluvat esimerkiksi matkailijat, yritykset, investoijat, työnhakijat, tapahtumajärjestäjät ja opiskelijat.

Kaupunkimarkkinoinnin kehitystyö kumpuaa valtuustostrategiasta. Elinkeino-osaston kaupunkimarkkinoinnin tiimi on valmistellut sen kehittämistä ja kesän korvalla työ käynnistyi.

Helsinki-tarinasta aito

Merellisyys ja kompakti koko Helsingin aarteina HENKILÖSTÖN MIELESTÄ HELSINGIN par-

haita puolia ovat meri ja merellisyys sekä puistot, vehreys ja muu luonto. Myös kompakti koko sekä turvallisuus, toimivuus ja puhtaus koetaan Helsingin hyviksi puoliksi. Henkilöstön näkemyksiä kaupunkimme vetovoimatekijöistä selvitettiin kesäkuun alussa järjestetyllä kyselyllä. Vastauksia käytetään meneillään olevan markkinointistrategia- ja brändityön tueksi.

Kyselyssä kartoitettiin myös, miten entistä vetovoimaisempi Helsinki vaikuttaisi omaan työnkuvaan. Monien vastaajien mielestä työmotivaatio paranisi ja asiakkaat ja työt lisääntyisivät. Lisäksi kasvava vierailija- ja matkailijamäärä voisi tehdä työstä monipuolisempaa. Useat vastaajat kokivat voivansa markkinoida kaupunkia kertomalla sen hyvistä puolista ulkomaisille ystäville ja matkailijoille.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 116 työntekijää 21 eri virastosta.

Helmi > Yhteiset palvelut > Markkinointistrategia ja brändi

08

Kaupunkimarkkinointi edellyttää Helsingin brändin eli Helsinki-tarinan määrittelyä.

Se on melkoisen vaativa tehtävä, sillä pitäisihän kaikkien Helsingin toimijoiden ottaa se omakseen.

– Kaupungin markkinoinnin osaajat, henkilöstö, yritykset, muut organisaatiot, itse kaupunkilaiset ja kaikki muutkin viestivät brändiä toiminnallaan, puheillaan ja materiaaleillaan. Tavoitteena on, että tarina pysyy samankaltaisena. Brändin tulee pohjautua Helsingin aidoille arvoille ja vahvuuksille. Mikään päälle liimattu ei toimi, Rinkineva kertoo.

Mikä tämä Helsinki-tarina voisi olla?

– On monia asioita, joita voisimme nostaa brändiin, kuten vaikkapa Helsingin luonto. Jokaisen asian kohdalla kuitenkin pitää miettiä, erottaako se meidät riittävästi muista kaupungeista. Luonto ei ehkä erota, sillä se liitetään kaikkiin Pohjoismaihin.

Rinkineva nostaa esiin kaupunkimarkkinoinnin edelläkävijäkaupunkeja, joilla on selkeät tarinat. Esimerkiksi Kööpenhamina tunnetaan innovatiivisena ruokamekkana Michelinin tähtiensä ansiosta ja Eindhoven teknologian keskittymänä.

– Hämmästyin, kun Eindhovenissa jopa taksikuski kertoi samaa tarinaa kuin kaupunkimarkkinoinnin ammattilaiset, Rinkineva muistelee.

Ensi kevääseen mennessä tiedämme, mikä Helsinki-tarina on. 

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Markkinointi ja brändi kirkkaiksi kevääseen mennessä Helsinki uudistaa kaupunkimarkkinointiaan ja brändikonseptiaan rivakalla aikataululla. Kaupunki haluaa ryhtyä toimimaan niiden mukaisesti jo ensi vuonna.

– TAVOITTEENA ON, että markkinointistrategia on valmis

tämän vuoden loppuun mennessä ja brändi määritelty ensi kevään aikana, markkinointipäällikkö Outi Leppälä kaupunkimarkkinointiyksiköstä kertoo.

Kehittämisprojektia johtaa elinkeino-osaston kaupunkimarkkinointitiimi. Sen yhteistyökumppanina toimii Kuudes Kerros -yritys, joka muotoilee brändejä.

Raporttien läpikäymistä Leppälä kertoo, että työtä ei ole aloitettu nollasta, vaan esimerkiksi olemassa olevia tutkimuksia ja raportteja on käyty läpi ja jalostettu.

Tutkimusvaiheen alussa Kuudes Kerros on haastatellut kymmeniä kaupungin ja ulkopuolisten sidosryhmien edustajia, käynyt läpi tulevaisuuden kiinnostavia kaupunkeja sekä työstänyt kokemuskarttoja. Nämä kartat perustuvat erilaisten ihmisten kokemuksiin Helsingistä hyvässä ja pahassa. Sanottavansa ovat sanoneet muun muassa­tu-

Viestinnän linjaukset pähkinänkuoressa

Linjaukset ohjaavat kaupungin vie stinnän kehittämistä ja toimintaa.

Kaikilla kaupungin palveluksess a olevilla on viestintärooli. Tietote kniikkaja viestintäjohtaja Jaakko Salavu o purkaa linjauksia henkilöstön näkökulmasta esimerkkien avulla.

Yksi Helsinki Teemme yhdessä viestintää Hel singin hyväksi keskeisistä yhteisistä teem oista ja palveluista. Viestintä on tavoitte ellista ja vaikuttavaa sekä avointa, ajantasa ista, rehellistä ja vuorovaikutteista sisä isesti ja ulkoisesti.

– Sisäinen ja ulkoinen viestintämm e on tunnistettavasti Helsingin vies tintää siitä huolimatta, missä päin kaupun gin organisaatiota liikutaan.

Kaikkien Helsinki Helsingin viestintä on avointa ja vuorovaikutteista.

– Kaupungin asiantuntijat keskuste levat asukkaiden ja muiden sidosryhmie n edustajien kanssa kasvokkain ja eri kan avissa.

Selkeä rooli ja yhteiset toiminta mallit Viestinnän ammattilaiset toimivat johdon ja asiantuntijoiden strategisena tukena ja neuvonantajina.

– Viestintää suunnitellaan läpinäk yvästi, jolloin kaupungilta lähtee mah dollisim-

ristit ja liikemiehet ja -naiset, ulkomailta Helsinkiin muuttaneet sekä ulkomailla asuvat ulkomaalaiset.

– Olemme hakeneet alustavia näkemyksiä myös kaupungin henkilöstöltä. Kesällä kysyimme Helmessä, kokeeko henkilöstö vaikuttavansa Helsinki-brändin syntyyn. Esimerkiksi lastentarhanopettajat kokivat roolinsa vahvaksi.

man vähän päällekkäisiä viestejä . Viestintäihmisistä kasvaa strategisia tuki joita ja neuvonantajia.

Selkeä kieli ja hyvä tyyli Viestinnän kieli ja tyylit muuteta an vastaanottajalähtöisemmiksi, inhi millisemmiksi ja puhuttelevammiksi.

– Viestinnästämme tulee ymm ärrettävämpää, kun opettelemme pois virkamieskielestä.

Vaikuttavat kanavat ­ – Digitaalinen Helsinki Keskeisille teemoille ja palvelui lle määritellään tavoittavimmat kanavat ja välineet.

– Toimintakulttuurimme muu ttuu ja olemme enemmän vuorovaikut uksessa.

Kaupunki tarjoaa helppokäyttöisi ä kanavia asukkaille: henkilökohtaisen asiointitilin, mobiilipalveluita ja nettisivu ja.

Osaaminen kuntoon Viestinnän osaaminen päivitetä än vastaamaan muuttuvan maailman tarp eita.

– Henkilöstö päivittää viestint äosaamistaan ja lähtee jatkuvan oppimis en tielle. Johdon ja keskijohdon koulutu sohjelmiin tulee vahvat viestintäosuud et, ja sisäisen ja ulkoisen viestinnän mer kitys kirkastuu ja taidot kehittyvät.

Seuraa ja osallistu blogissa

Seuraavaksi projektiväki työstää markkinointistrategiaa­ja jatkaa brändikonseptin laadintaa niin, että muun muassa asukkaat, kaupungin työntekijät, yritykset ja monet muut sidosryhmät voivat osallistua projektiin.

Kaupungin oma brändi kertoo, mistä­ominaisuuksista Helsinki tunnistetaan ja mikä erottaa sen muista maailman kaupungeista – mikä on ainutlaatuista juuri Helsingille.

Leppälä toivoo, että henkilöstö innostuu seuraamaan markkinointistrategia- ja brändityöprosessia ja tuomaan oman kortensa kekoon. Kannattaa seurata projektiblogia, joka aukeaa syyskuun alussa. Blogi on brändihankkeen kotipesä, joka kertoo osallistumistavoista, tuo esiin visioita tulevaisuuden Helsingistä ja kokemuksellista Helsinki-sisältöä, antaa perustietoa projektin kulusta sekä kokoaa aiheeseen liittyvän sosiaalisen median käyttäjäsisällön yhteen paikkaan.

– Jokainen meistä on osa uskomattoman hienoa, kaunista ja toimivaa Helsinkiä. Ollaan iloisia ja ylpeitä siitä – jaetaan tämä tunne yhdessä ja yhtenäisesti eteenpäin.

Lue projektiblogia ja osallistu keskusteluun: brandnewhelsinki.fi

Helsingin henki | Syyskuu 2015

09

duunissa

n Osa hoitohuoneista on sijoitettu avokonttorimaisesti yhteen niin, että ääni kuuluu niistä muihin hoitohuoneisiin, mutta näköyhteyttä ei ole. teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat ARI HEINONEN

Reipastahtista ensiapua särkypotilaille Hammaslääkäripäivystys auttaa, kun tarvitaan apua äkilliseen hammastapaturmaan tai kovaan särkyyn. Ruskeasuon ja Haartmanin hammashoitolat antavat ensiavun kaikkein kiireisintä hoitoa vaativille Helsingissä.

R

uskeasuon hammashoitolan ovet aukeavat aamukahdeksalta. Hammashoitajat ovat sitä ennen valmistelleet hoitohuoneet kuntoon, ja ensimmäiset potilaat kapuavat hoitotuoliin hetken päästä.

Hammashoitolassa työskentelee arkisin seitsemän tai kahdeksan hammaslääkäri–hammashoitaja-työparia. Potilaita Ruskeasuon ja Haartmanin hammashoitoloissa käy keskimäärin sata päivässä. Kaupungissa hoidetaan arkisin noin 250 kiireelliseksi luokiteltua hammaspotilasta.

Päivystykseen hakeudutaan yleensä kovan säryn vuoksi. Sen syy voi olla esimerkiksi iso reikä, lohkeama, tulehdus, viisaudenhammas tai tapaturma. Ihmiset pyritään hoitamaan saman päi-

10

vän aikana, kun he varaavat ajan etukäteen, mutta viimeistään kolmen päivän kuluessa.

– Kiireetöntä suunhoitoa joutuu tällä hetkellä jonottamaan noin viisi kuukautta. Potilaistamme ehkä noin 70 prosentilla on kovaa särkyä. Lopulla noin 30 prosentilla särky ei ole ihan niin kovaa, mutta sen kanssa ei voi kuitenkaan odottaa useampaa viikkoa, vastaava hammaslääkäri Kari Lakoma kertoo.

Lääkärit vaihtuvat, hoitajat pysyvät

Hammaslääkärit vaihtuvat Ruskeasuon ja Haartmanin hoitoloiden päivystysvuoroissa varsin tiuhaan. Yleensä hammaslääkäri päivystää hoitolois-

Helsingin henki | Syyskuu 2015

sa 1–3 päivänä viikossa. Hammashoitajat sen sijaan ovat niiden vakinaista henkilöstöä.

– Hoitajat työskentelevät viikkoperiaatteella. He toimivat viikon ajan työparina lääkärin kanssa, ja seuraavalla viikolla he vaihtavat toiseen hoitohuoneeseen toisen hammaslääkärin työpariksi. Tänne on aina saatavilla riittävästi hammashoitajia, myös sairastapauksissa, sillä sitä priorisoidaan kaupunkitasolla, hammashoitaja Sari Petersohn sanoo.

Kerran kuussa järjestetään kaikille yhteinen hoitolakokous.

– Yhteisten kehittämispalaverien järjestäminen on haasteellista, koska kaikki siihen kuluva aika on pois päivystystyöstä. Osaviikkoiset lääkärit pääsevät

hoitolakokouksiin ehkä vain muutamia kertoja vuodessa, joten aika usein olemme sähköpostin varassa, Lakoma sanoo.

Kari Lakoma vastaa Ruskeasuon hammashoitolan henkilöstöhallinnosta ja muista lääkärien käytännön hallintoasioista. Hammashoitajilla on oma esimiehensä.

– Välillä voin myös tulla auttamaan ruuhkan purkamisessa. Kliiniseen potilastyöhöni kuuluu myös nuorempien hammaslääkäreiden työn ohjaaminen.

Hammashoitajien vastuulla ovat hoitolan käytännön järjestelyt, joissa jokaisella on oma alueensa hoidettavana.

– Yksi hammashoitajamme työskentelee aina vastaanottoavustajan kanssa potilaiden vastaanottotoimistossa.

Instrumenttihoitaja pitää huolta siitä,

n Meilahden hammashoitolassa työskentelevä Essi Petäjämäki toimii tiiviissä yhteistyössä Ruskeasuon hoitolan kanssa.

n Kari Lakoma vastaa Ruskeasuon hammashoitolan henkilöstöhallinnosta ja muista lääkärien käytännön hallintoasioista.

Saamme heti palautteen potilailta: he lähtevät yleensä kiitollisina, kun kova särky on saatu loppumaan.

n Hammashoitolassa työskentelee 7–8 hammaslääkäri–hammashoitaja-työparia, kuten Mirkka Jokipii ja Sari Petersohn.

Vastaanotolle ei täsmäaikoja

Aika monelle tulee yllätyksenä, että suun huono terveys voi olla este esimerkiksi elinsiirrolle tai proteesin paikalleen laitolle.

että välineet kulkevat puhdistettaviksi ja huollettavaksi sekä takaisin hyllyyn, Petersohn kertoo.

Meilahden hammashoitolassa työskentelevä suuhygienisti Essi Petäjä­mäki toimii tiiviissä yhteistyössä Ruskeasuon hammashoitolan kanssa.

– Ohjaamme Meilahden hammashoitolaan suurihoitoisia potilaita tai jos he selvästi hyötyvät jonotusaikaa nopeammasta hoidosta, Lakoma selvittää.

– Yksi suurimmista haasteista on saada ihminen huolehtimaan itse suunhoidosta. Monet potilaistamme pelkäävät hammaslääkärillä käyntiä, mikä valitettavasti näkyy hampaiden kunnosta. Jatkoa varten kerromme, että oma hoito on hyvän suun kunnon lähtökohta, Petäjämäki korostaa.

– Työnteko on täällä tiivistä, ja päivät kuluvat nopeasti. Työpäivän aikana ei tule poistuttua muualle kuin syömään, hammaslääkäri Mirkka Jokipii kertoo.

Tavoitteena on, että potilaiden odotusaika olisi vain 15 minuuttia, mutta usein se venyy pidemmäksi.

– Moni ei tiedä tai muista, että keskitetyn ajanvarauksen kautta saatu aika on ilmoittautumisaika. Se ei ole vielä täsmällinen vastaanottoaika. Kutsumme tänne useamman potilaan samaan kellonaikaan. Jonkun potilaan ensiapuhoito voi viedä viisi minuuttia, toisella se voi kestää 2,5 tuntia, Petersohn selventää.

Kun potilas on hoidettu, hammaslääkäri kirjaa hänen tietonsa koneelle. Samalla hammashoitaja siivoaa huoneen ja hakee uuden potilaan. Tällä välin hammaslääkäri tutustuu uuden potilaan tietoihin. Potilaan vaihtoon kuluu noin 6–7 minuuttia.

– Työpäivämme vaihtelevat pituudeltaan, mutta pyrimme lopettamaan kolmen aikoihin. Välillä otamme viimeisiä potilaita sisään vielä puoli neljän aikaan, Jokipii ja Petersohn kertovat.

– Kivointa työssä on, kun ei koskaan tiedä, mitä tulee eteen. Saamme myös heti palautteen potilailta: he lähtevät yleensä meiltä kiitollisina, kun kova särky on saatu loppumaan, Jokipii ja Petersohn sanovat. 

Hammashoidon päivystys Ruskeasuolla > Aikuisten hammashoidon keskitetty päivystys on arkisin pääsääntöisesti klo 8–15. Aika on varattava etukäteen. Päivystyksessä hoidetaan kiireelliset särkyja tapaturmatapaukset. > Päivystys toimii samassa rakennuksessa kuin Helsingin yliopiston hammaslääketieteellisen tiedekunnan suu- ja leukasairauksien osasto. Yksikkö kuuluu sosiaali- ja terveysvirastoon, suun terveydenhoidon keskitettyihin palveluihin. > Päivystyksessä työskentelee noin 7–8 hammaslääkäri–hoitaja-työparia päivittäin. Päivystysrinkiin kuuluu noin 30–35 hammaslääkäriä ja noin 20 hammashoitajaa. > Keskitetty päivystyshoito alkoi Ruskeasuolla syyskuussa 2005. > Kiinteistö puretaan vuosina 2017–2018, ja uusia tiloja kartoitetaan parhaillaan.

Hammashoidon päivystys Helsingissä > Aikuisten hammaspäivystystä hoitavat arkipäivisin Ruskeasuon hammashoitola sekä Haartmanin sairaalan hammashoitola. Lasten ja nuorten hammaspäivystys hoidetaan arkisin päivällä oman alueen hammashoitolassa. > Ilta- ja viikonloppupäivystys on ulkoistettu, ja sitä hoidetaan yhteisesti Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen kanssa Haartmanin tiloissa.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

11

hanke teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat HAM ja MAIJA TOIVANEN

avautuu Kamppiin Uudelleen avattavassa, remontoidussa Helsingin taidemuseossa parannetaan kävijöiden museokokemusta. Museo avataan konseptiltaan ja nimeltään uudistuneena.

O

li hienoa palata elokuun alussa takaisin Tennispalatsiin vuoden evakon jälkeen, taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila sanoo.

Taidemuseon eli Helsinki Art Museumin, HAMin, uudet tilat ovat hulppeat.

Museo sai lisää näyttelytilaa lakkautetun Kulttuurien museon tiloista. Yleisö- ja näyttelytilat kasvoivat kaksinkertaisiksi: tilaa on nyt kolmetuhatta neliömetriä kahdessa kerroksessa.

Remontissa ilmanvaihtoa parannettiin, jotta pystytään varmistamaan lämpö- ja kosteusolosuhteiden säilyminen vakiona. Näyttelytiloihin lisättiin hissi, joten kerroksesta toiseen pääsee vaivattomasti. Eteläisen Rautatienkadun sisäänkäynnin puolelle lisättiin toiset liukuportaat, jotta pääsy museoon olisi mahdollisimman vaivatonta.

– Parasta on, että olemme yleisön ja taiteen kanssa samassa tilassa. Nautin siitä, että voin kesken työpäivän mennä vaikka kymmeneksi minuutiksi seuraamaan millaisessa vuorovaikutuksessa

ihmiset ovat taiteen kanssa, TanninenMattila toteaa.

n Olemme yleisön ja taiteen kanssa samassa tilassa, Maija Tanninen-Mattila sanoo.

Museokokemus uusiksi

12

Kluuvin toiminnot HAM-galleriaksi

Remontin myötä Tennispalatsiin siirtyivät saman katon alle kaikki taidemuseon toiminnot, myös Kluuvin galleria, jonka arkkitehti Aarno Ruusuvuori suunnitteli galleriaksi vuonna 1967. Kluuvin gallerian siirto herätti vastustusta etenkin taiteilijoiden, tutkijoiden ja galleristien keskuudessa.

Tennispalatsissa gallerian nimeksi tuli HAM-galleria, mutta sen konsepti säilyy ennallaan: galleria esittelee myös nuoria nykytaiteilijoita.

Tanninen-Mattila uskoo, että Tennispalatsissa näyttelyt saavat paljon enemmän näkyvyyttä kuin Kluuvin galleriassa.

Näyttelyt ovat myyntinäyttelyitä, joten ne voivat löytää paremmin myös ostajansa.

– Näyttelyt ovat ilmaisia ja myös pidempään auki, kun pystymme pitämään galleriaa auki samaan aikaan kuin museo­näyttelyitä.

Remontin aikana koko museokokemus suunniteltiin uudestaan. Suunnittelijana toimi verkosto markkinointiviestinnän ammattilaisia, Toimiva kaupunki -hankkeen palvelumuotoilijoita ja Aaltoyliopiston maisteriopiskelijoita. Museo teetti kävijä- ja tunnettuustutkimuksia haastatteluin ja keräsi tietoa potentiaalisista uusista kävijäryhmistä, heidän toiveistaan ja tarpeistaan.

– Otamme enemmän Tennispalatsia haltuun ja olemme paremmin läsnä rakennuksessa. Yksi uudistus on se, että kauppa tulee ulos museosta enemmän ihmisten lähelle, Tanninen-Mattila kertoo.

Tennispalatsissa esitellään päänäyttelyiden ja HAM-gallerian rinnalla vaihtuvia kokonaisuuksia taidemuseon ko-

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Ilo, rohkeus ja läsnäolo ovat meidän arvomme, joiden mukaan haluamme kehittää toimintaa ja olla kaupungin arjessa mukana. koelmista. Yhdeksän tuhannen teoksen kokoelma karttuu vuosittain lähes puolella sadalla teoksella, joista valtaosaa kaupunkilaiset eivät ole nähneet. Nyt tilanne muuttuu.

Tennispalatsissa käy vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. HAMin myötä kynnystä madalletaan. HAMin maksuttomien näyttelyiden kautta houkutellaan paikalle niitäkin, jotka eivät ole kuvataiteesta aiemmin välittäneet.

– Jos nelihenkinen perhe ostaa leffaliput, popcornit ja kokikset, he eivät enää maksa tullakseen museoon. Mutta jos heillä on 15 minuuttia aikaa, he voivat vierailla galleriassa. Heille voi tulla sellainen fiilis, että seuraavalla kerralla he maksavat museon päänäyttelystä.

HAMin visiona on tarjota unohtumaton museokokemus.

– Ilo, rohkeus ja läsnäolo ovat meidän arvomme, joiden mukaan haluamme kehittää toimintaa ja olla kaupungin arjessa mukana.

Museon yhteyteen tulee myös bistrotyyppinen ravintola. Museo perustaa lisäksi ilmaisen jäsenklubin, joka järjestää tapahtumia.

Taide levittäytyy koko kaupunkiin

HAM ei tyydy levittämään taiteen sanomaa vain Tennispalatsin sisällä, vaan uudella konseptilla korostetaan sen olevan koko Helsingin kokoinen taidemuseo.

HAMilla on neljä tuhatta julkista taideteosta eri puolilla kaupunkia ja noin 250 veistosta kaupunkilaisten ulottuvilla yötä päivää. Kävijöitä autetaan löytämään ne entistä helpommin muun muassa nettisovellusten kautta.

– Brändiimme kuuluu Tennispalatsin museon lisäksi prosenttirahataiteen hankkeet. Ihmiset haluavat taidetta lähelleen, ympäristöönsä ja arkeen. Suunnitelmissa on muun muassa näyttely graffititaiteesta, Tanninen-Mattila kertoo.

Museot tukevat toisiaan

HAMin lähellä on useita taidemuseoita, kuten Kiasma ja Taidehalli. Uusi Amos Andersonin museo rakennetaan lähes viereen Lasipalatsin yhteyteen. Tanninen-Mattila ei näe muita museoita kilpailijoina.

– Ihmiset kaipaavat erilaisia museokokemuksia. Tuomme toisillemme ylei-

Tulossa suuren mittaluokan näyttelyitä Kun HAM avaa ovensa yleisölle 25. syyskuuta, se esittelee ensimmäisenä kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin ja poliittisen taiteilijan Ai Weiwein tuotantoa. Laaja näyttely on retrospektiivi, mutta se sisältää kaksi varta vasten Helsinkiin tehtyä teosta. Samaan aikaan HAMin alakerrassa esitellään helsinkiläisten omaa taidekokoelmaa Taidesalonki 100 -näyttelyssä.­ Alakerran maksuttomalla puolella nähdään Suomea Venetsian biennaalissa tänä vuonna edustavan IC-98:n Jälkinäytös.

Myös jatkossa HAMin suunnitelmat ovat suuret, ja näyttelyissä esitellään ison mittakaavan näyttelyitä.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 HAM tekee yhteistyössä Valokuvataiteen museon, Designmuseon, Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön kanssa ison, suomalaista modernismia käsittelevän näyttelyn.

– Haluamme tehdä isoja juttuja. Mietimme muun muassa, miten saataisiin rekonstruoitua New Yorkin maailmannäyttely 1937 ja Montrealin maailmannäyttely 1967, Tanninen-Mattila sanoo.

Liity HAM-Klubiin KAIKILLE AVOIN KLUBI tarjoaa jäse-

nille erikoistapahtumia, etuja ja sisä­ piirin tietoa. Liittyminen on ­ilmaista.

Liity klubiin ensimmäisten joukossa: hamhelsinki.fi.

HAMin maksuttomien näyttelyiden kautta houkutellaan paikalle niitäkin, jotka eivät ole kuvataiteesta aiemmin välittäneet.

söä ja täydennämme ihmisten vapaaajanviettomahdollisuuksia.

Yhteistyötä museoiden välillä on tarkoitus kehittää ainakin markkinoinnissa ja viestinnässä.

Guggenheim-yhteistyö kiinnostaa

Helsinki tilasi vuonna 2011 Guggenheim-säätiöltä selvityksen mahdollisuudesta perustaa Helsinkiin Guggenheimmuseo. Hanke äänestettiin kertaalleen nurin, mutta sittemmin se eteni arkkitehtikilpailuun. Kesäkuussa kilpailun voittajaksi selvisi Majakka-ehdotus.

Seuraavaksi kaupunki päättää kantansa museon rakentamisesta.

– Jos Guggenheim tulee, olemme avoimia kaikelle yhteistyölle kuten muidenkin kanssa. Suomessa museohenkilöstön ammattitaito on korkeatasoista, ja Guggenheim voisi olla kiinnostunut

ostamaan esimerkiksi konservointipalveluja. Asiasta ei kuitenkaan ole tarkempia suunnitelmia.

– Ylipäänsä olen sitä mieltä, että Suomessa museot ovat niin laadukkaita, että Guggenheim tulee hyvään seuraan, jos se päätetään rakentaa Helsinkiin, Tanninen-Mattila sanoo.  hamhelsinki.fi

Helsingin henki | Syyskuu 2015

13

y mpäristö teksti ELINA VENESMÄKI kuvat HILL+KNOWLTON FINLAND

Ilmastotalkoisiin Helsingin ilmastotiekartta kertoo, miten yhdessä teemme kaupungista hiilineutraalin.

H

alusimme koota yhteen, mitä voimme tehdä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta sanoo.

Kaupungin päästöt ovat jo laskeneet lähes 40 prosenttia vuodesta 1990, vaikka asukasmäärä on kasvanut sadallatuhannella. Asukasta kohti se tarkoittaa lähes 40 prosentin laskua. Paljon pitää kuitenkin vielä tehdä.

Ilmastotiekartta on tehty oppaaksi kaikille. Päästöjen lasku onnistuu vain kaupungin ja ihmisten yhteistyöllä.

Kaukolämpö suurin päästölähde

Helsingissä kotitaloudet tuottavat yli puolet ilmastopäästöistä. Osaan päästöistä kotitaloudet voivat vaikuttaa, osaan eivät.

Kotitalouksien päästöistä noin puolet tulee kaukolämmöstä, jota kaupungin energiayhtiö Helen tuottaa pääosin fossiilisilla polttoaineilla, maakaasulla ja kivihiilellä. Jos kaupunkilaiset voisivat ostaa ekologista kaukolämpöä, heidän hiilijalanjälkensä pienenisi paljon.

Kaupunginvaltuusto päättää syksyllä, mitä käyttöikänsä päähän tulevalle

Hanasaaren voimalaitokselle tehdään.

Vaihtoehtoja on pari: vanhoja hiilivoimaloita korjataan tai Vuosaareen rakennetaan uusi, jossa voidaan polttaa myös biomassaa.

Lisäksi selvitetään, miten tehostettu energiansäästö ja energian hajautettu tuotanto vaikuttavat. Helenin on vaikea luopua fossiilisista polttoaineista, jos kaupunkilaiset eivät vähennä energiankulutustaan.

Kaupungin väkiluku kasvaa voimakkaasti, ja täällä voi olla 250 000 uutta asukasta vuonna 2050.

– Ensisijaisesti pitää vähentää energian tarvetta. Tarvitaan ennen kaikkea energiatehokasta rakentamista ja myös asukkaiden omaa tuotantoa, kuten maalämpöä ja aurinkovoimaa, Viinanen sanoo.

Apua työelämän valintoihin

Ilmastotiekartta on tärkeä myös kaupungin työntekijöille.

– On hyvä, että kaikki miettivät myös töissä, mikä vaikutus suunnitelmilla ja päätöksillä on ilmastoon, ympäristökeskuksen projektikoordinaattori SonjaMaria Ignatius sanoo.

Jokaisella on mahdollisuus luoda ilmastoystävällisempää arkea.

– Kaikkien kuuluu miettiä, miten omassa työssään voi näitä asioita edistää, Ingnatius toteaa.

Kun suunnittelemme puistoja ja asemakaavaa tai kun teemme opetus-, lii-

14

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Päästöjen lasku onnistuu vain kaupungin ja ihmisten yhteistyöllä.

kenne- ja muita suunnitelmia, on hyvä pitää mielessä, mikä on niiden vaikutus päästöihin. Niin sairaaloiden siivoojat, lääkärit, keittäjät, kaupunkisuunnittelijat kuin myös hankinnoista vastaavat voivat vaikuttaa ilmastokysymyksiin.

– Emme ehkä välttämättä ajattele, kuinka suuri vaikutus omilla päätöksillä tai suunnitelmiin osallistumisilla on, Jari Viinanen sanoo. Hän painottaa, että etenkin hankinnoista vastaavat tekevät pitkäaikaisia päätöksiä. He voivat valita vähän energiaa kuluttavan laitteen, vähäpäästöisen auton tai vihreän sähkön.

Paitsi päästötöntä energiantuotantoa, kaupunki tukee myös esimerkiksi pyöräilyä ja muuta ilmaston kannalta hyvää liikennettä.  Helsingin ilmastotiekartta löytyy osoitteesta stadinilmasto.fi hakusanalla ilmastotiekartta.

työkalut kuva 123RF

Käyttäjät mukaan kehittämään digipalveluja Kaupungin uuden tietotekniikkaohjelman myötä kaupunkilaiset ja yritykset saavat enemmän ja entistä helppokäyttöisempiä digitaalisia palveluja. Digitaalinen Helsinki -ohjelma tukee digipalvelujen kehittämistä.

Mihin suuntaan kaupungin tietotekniikkaa kehitetään?

– Digitalisoimme palveluja lisää, ja tarjoamme enemmän itsepalveluja ja automaatiota. Tämä vapauttaa samalla resursseja henkilökohtaista palvelua tarvitsevien kaupunkilaisten auttamiseen. Kokoamme myös yrityksille tarjottavat palvelut kaupungin sähköiseen asiointipalveluun.

– Laajennamme avoimen datan tarjontaa ja kannustamme ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä hyödyntämään sitä ja samalla myös kehittämään ja ideoimaan uusia sovelluksia. Rohkaisemme kokeiluihin.

Tavoitteita vuoteen 2050 VUONNA 2050 LIIKKUMINEN on eri kulkutavoista muodos-

tuva palvelu, jonka tuloksena helsinkiläiset pääsevät mukavasti ja päästöttömästi paikasta toiseen.

HELSINGIN RAKENNUKSET OVAT energiatehokkaita, joten

lämmityskulut ovat pienet ja sähkönkulutus vähäistä.

TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN valmistus perustuu kiertota-

louteen ja kasvispainotteisen ruuan osuus on suuri.

VUONNA 2050 HELSINGISTÄ on tullut hiilineutraali ja hel-

sinkiläiset ovat sopeutuneet muuttuvaan ilmastoon.

Mitä tietotekniikkaohjelma tuottaa työntekijöiden arkeen ja työhön?

– Kehitämme henkilöstön tietotekniikkaosaamista, kuten ICT-hankintoihin liittyvää osaamista, jotta saamme esimerkiksi kilpailutuksista täyden hyödyn ja jotta kaupungin riippuvuus järjestelmien toimittajista vähenee. Keskitämme ICT-johtamista ja omia tukipalveluita ja tehostamme tietotekniikkaprosesseja virastojen välillä.

– Lisäämme myös vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä niin henkilöstön keskuudessa kuin kaupunkiyhteisön kanssa parantamalla pikaviestintä- ja verkkokokoustyökaluja sekä somen käyttöä.

Mikä on Digitaalinen Helsinki?

– Tavoitteena on lisätä käyttäjälähtöisyyttä digitaalisiin palveluihin ja parantaa toimivuutta eri päätelaitteissa. Teemme palautteen antamisesta helpompaa ja ihmisten vaikuttamisesta vaivattomampaa. Edistämme kaupungin tietovarantojen teknistä yhteentoimivuutta tukemaan palvelukehitystä.

– Helsinkiin on kertynyt hyvää osaamista, jota voidaan hyödyntää palvelukehityksessä lähestymällä sitä uusilla tavoilla. Avainsanoja ovat palvelu-

muotoilu, ketterä kehittäminen, nopeat kokeilut ja avoimen ohjelmistokehityksen periaatteet.

– Digitaalisuus on kaiken toiminnan läpileikkaava muutosvoima; on mietittävä, miten osaamme tätä parhaiten hyödyntää kaupungin kehittämisessä jatkossa.

– Yhtenä esimerkkinä on jatkuvasti lisääntyvä datan määrä, miten sitä voi käyttää paremmin suunnittelussa, päätöksenteossa ja palvelukehityksessä?

Tilanvarauspalvelut osaksi kokeilevaa palvelukehitystä Tietotekniikan valmennusohjelmaan liittyvän Smart City -moduulin osallistujat eri virastoista halusivat älykaupungin suunnittelun lisäksi osallistua kokeilevaan palvelukehitykseen.

Yhteisessä työpajassa kokeilun teemaksi löytyi kaupungin tilanvarauspalvelujen kehittäminen, jolle monelle on tarvetta. Pohjatyötäkin on jo tehty.

Kokeilua edistetään syksyllä ketterän kehityksen ja palvelumuotoilun ammattilaisten kanssa sekä kaupungin omien koodareiden avustuksella. Mukaan otetaan yrityksiä kertomaan tarpeistaan ja osallistumaan kehittämiseen.

Kokeilun oppeja ja tuloksia hyödynnetään osana Digitaalinen Helsinki -ohjelmassa tuotettavaa digipalvelujen kehittämisopasta.

Tietotekniikkaohjelma ulottuu vuoteen 2017 saakka.

Digitaalinen Helsinki -ohjelma on osa tietotekniikkaohjelmaa.

Tietotekniikkaohjelmaa koskeviin kysymyksiin vastasi tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio ja Digitaalinen Helsinki -ohjelmaa koskeviin kysymyksiin ohjelmapäällikkö Ville Meloni kaupunginkansliasta.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

15

16

Helsingin henki | Syyskuu 2015

n muista. Työasu e is a il tt a m m a a a ei Työvaate erott n töihin lähtiessä u k , a e rk a a a tt o myös help . ä pukisi päälleen it m , lä il ä k h ä p se tarvit

teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat TOMMI TUOMI

K

uljettajan tunnistaa sinisistään, sairaanhoitajan valkoisistaan. Värin lisäksi vaatetuksella on muutakin merkitystä: se kertoo, kuka on paikalla työtehtävissä, mikä luo muille läsnäolijoille myös turvallisuuden tunnetta.

Työasussa tärkeintä on, että se soveltuu tehtävään. Vaatteen suunnittelussa kiinnitetään huomiota mukavuuteen ja materiaalien kestävyyteen, mutta joissakin ammateissa ne suojaavat tekijää esimerkiksi tautiriskeiltä.

Neljä kaupungin työntekijää esittelee omat työasunsa.

Mikä suojavaate?

TYÖANTAJAN PITÄÄ HANKKIA työntekijöiden käyttöön suojavaatteet

niissä tehtävissä, joissa niitä tarvitaan turvallisuuden ja terveyden turvaamiseksi. Suojavaate voi määräytyä joko alan suojavaatesopimuksen tai työturvallisuuslain mukaisesti. Työturvallisuuslain mukaisella suojavaatteella pyritään ennalta ehkäisemään tapaturmariskiä.

Nämä suojavaatteet on määritelty ammattikohtaisesti työn vaaratekijät huomioiden. Suojavaatteiden lisäksi kaupungilla on käytössä tietyissä ammateissa virkapukuja, esimerkiksi pelastushenkilökunnalla.

Helmi > Henkilöstö > Työvälineet > Suojavaatteet

Helsingin henki | Syyskuu 2015

17

Jari Männistö, kuljettaja, HKL – TYÖVAATTEET TUNTUVAT omilta ja ovat

mukavat päällä, Jari Männistö kertoo.

Kuljettajien asuun kuuluvat housut, paita, takki tai sitä rennompi jersey.

Kesähelteillä työasuksi voi valita lyhythihaisen paidan ja sortsit. Talvella puolestaan sonnustaudutaan lämpimiin vuorellisiin housuihin.

– Miesten asuun kuuluu kravatti ja naisilla huivi, joita tosin ei ole pakko käyttää.

Kravatti on kivan värinen, mutta se tulee puettua aika harvoin, Männistö toteaa.

Jokainen kuljettaja hankkii työkengät ja -sukat itse, mutta muut työvaatteet tilataan kerran vuodessa. Männistö kehuu vaatteiden materiaaleja.

– Kun työasun siisteydestä huolehditaan itse, on hyvä, että vaatteita on helppo hoitaa. Ei tarvitse kuin pistää pesukoneeseen ja ripustaa kuivumaan, minkä jälkeen asu on taas käyttökunnossa.

Kuljettajalla on aina mukanaan rahastuslaukku, johon pakataan kolikkorenki ja pieni määrä seteleitä. Lisäksi siellä kulkee henkilökortti ja työvuorolista.

– Omaani sujautan mukaan vesipullon, aurinkolasit ja särkylääkettä varmuuden vuoksi.

Kun työasun siisteydestä huolehditaan itse, on hyvä, että vaatteita on helppo hoitaa.

Rento jersey hengittää ja on lämmin .

Vaatteissa on Korkeasaaren logo.

Puukko on tärkeä työväline, jolla voi katkoa oksia eläinten ravinnoksi tai avata heinäpaaleja.

Työliivin taskuihin mahtuu muun muassa herkkupaloja eläimille.

Solmioneulassa näkyy HKL:n nivelvaunu.

Outi Hannikainen, eläintenhoitaja, Korkeasaari – TYÖ ON likaista, joten meillä on työasu-

Rahastuslaukkuun mahtuu kaikki tarpeellinen.

18

Helsingin henki | Syyskuu 2015

ja joka keliin, Outi Hannikainen kertoo.

Sateella päälle puetaan sadevaatteet ja pakkasella lämpimät toppa-asut. Lämpimämmillä keleillä henkilökunnalla on yleensä polvihousut, t-paita ja tarvittaessa huppari tai kevyt takki.

Yksi vaatekappale on kuitenkin ylitse muiden: työliivit.

– Työliivit ovat erityisen kätevät, sillä niissä on runsaasti taskuja. Niihin mahtuvat niin radiopuhelimet, pienet herkkupalat eläimille kuin pippurisumutekin. Se on varalta mukana silloin, kun työskennellään petoeläinten tiloissa. Vaatteissa

näkyy myös kookas Korkeasaaren logo.

Asukokonaisuudet uusittiin muutama vuosi sitten.

– Pidän tästä uusimmasta mallistosta, sillä vaatteet ovat tarkoituksenmukaisia ja todella mukavat päällä.

Tautiriskien välttämiseksi työasut ovat aina työpaikalla, eikä niitä saa viedä kotiin. Vaatteet pestään työpaikalla itse ja jokainen nimeää omansa. Myös turvakengät kuuluvat työasuun. Vain sukat hankitaan itse.

– Ihanaa, että meillä on työvaatteet! En voisi kuvitella meneväni näihin hommiin omissa kamppeissani, Hannikainen toteaa.

Maiju Kauppinen, viulisti, kaupunginorkesteri – PUKUETIKETTI MÄÄRITTELEE, millaisis-

Henkilökortille on rintataskussa oma paikkansa.

Hyvä työvaate ei hiosta .

sa asuissa esiinnymme, Maiju Kauppinen kertoo.

Yleensä kaupunginorkesterin esiintymiset ajoittuvat iltoihin, jolloin miehet pukeutuvat frakkeihin ja naiset pitkiin iltapukuihin. Päivätilaisuuksissa käytetään tummaa pukua, jolloin myös naisilla voi olla housupuku.

– Konsertti on paitsi yleisölle myös meille soittajille juhlahetki, jota varten harjoittelemme kovasti. Myös lastenkonsertteihin pukeudumme aina juhlavasti mustiin, Kauppinen tarkentaa.

Soittajat hankkivat esiintymisasunsa itse, mutta saavat hankintoihinsa pukukorvausta. Valintaa ohjaavat materiaalit, sillä asuja pitää pystyä huoltamaan kotona.

Esiintymisasussa hihojen on oltava puolipitkät.

Vaatteita ei viedä hygieniasyistä kotiin.

Vaate ei saa olla liian tyköistuva, jotta siinä pystyy soittamaan.

Soittaja sonnustautuu aina juhlavasti mustaan .

Jimmy Otepa Poto, sairaanhoitaja, Laakson sairaala – SAIRAANHOITAJIEN KOKOVALKOISEEN asuun kuuluvat housut ja yläosa.

Työkengät ja sukat jokainen hankkii itse, kertoo Jimmy Otepa Poto.

Sairaalapesula huolehtii vaatteiden pesusta. Työntekijät sujauttavat likaantuneen asun pyykkisäkkeihin, joista ne toimitetaan eteenpäin huollettaviksi. Hygieniasyistä vaatteita ei viedä koskaan kotiin.

– Niihin voi tulla esimerkiksi verta, ja asua saattaa joutua vaihtamaan myös kesken työvuoron. Tästä syystä

– Soittaminen on hikistä hommaa, joten yläosia pitää olla useampia. Vaatteet on valittava huolellisesti ja esimerkiksi hihojen on aina oltava vähintään puolipitkät.

Soittajat pukeutuvat vain harvoin esiintymisasuihinsa muulloin kuin työtehtäviään varten.

– Asu ei saa istua liian napakasti, jotta soittaminen onnistuu. Esimerkiksi frakit ovat yleensä numeroa liian suuret, jotta ne eivät rajoita liikkeitä.

Liian isoon pukuun ei ole mukava pukeutua esimerkiksi häihin, Kauppinen naurahtaa.

Kauppinen muistuttaa, että vaikka etiketti määrittelee soittajien vaatetuksen, yleisön ei tarvitse pukeutua ykkösiinsä konsertteihin tullessaan.

vaatevarastossa on aina puhtaita asuja valmiina.

Otepa Poto pitää tärkeänä asun mukavuutta.

– Viihdyn työasussani, sillä sen alle ei tarvitse pukea esimerkiksi t-paitaa.

Siinä on huomioitu myös turvallisuus: hyvä työvaate ei hiosta, sillä hikeä ei saa tulla potilaaseen esimerkiksi infektiovaaran vuoksi.

Pieniä parannustoiveitakin on: – Kynille ja saksille pitäisi olla hyvät taskut, sillä nykyinen kynäkotelo ei oi-

kein toimi. Mitä vähemmän tavaroita on taskussa, sitä turvallisempaa työskentely on.

Hänen mukaansa pukeminen ja riisuminen sujuisivat kätevämmin, jos yläosa olisi kietaisumallia ja se kiinnitettäisiin sivuista naruilla.

– Työvaatteiden käyttäjiltä voitaisiin pyytää mielipiteitä vaatemallistoa uusittaessa. Esimerkiksi kaikkien työvaatteiden ei tarvitse olla valkoisia – tiedetään, että joitakin potilaita valkoinen väri voi jopa pelottaa.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

19

{ ammatti } teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Ihmisyyden ytimessä Sairaalapastori ja työnohjaaja Mari Kivinen kohtaa työssään kuolemaa päivittäin.

20

Helsingin henki | Syyskuu 2015

P

arasta työssäni on, kun ihmiset kertovat omasta elämästään –­ mikä heitä on koskettanut, mikä on ollut tärkeää ja mikä ­vaikeaa.

Koen olevani sen ytimessä, mitä ihmisenä oleminen on.

Mari Kivinen saapuu töihin Laakson sairaalaan puoli yhdeksän aikoihin. Aamuisin hän hoitaa sähköposteja ja tapaa työnohjaajana sairaalan ja seurakunnan työntekijöitä.

– Työnohjauksessa käsitellään asiakastilanteisiin, omaan työidentiteettiin, työssä jaksamiseen ja työyhteisöön liittyviä asioita.

Potilaita hän tapaa heidän aamutoimiensa jälkeen.

– Tänään tapaan kolme–neljä potilasta. Joitakin potilaita näen usean kuukauden ajan, joitakin vain kerran. Tapaan myös paljon omaisia.

Pyrin pitämään aikatauluni väljänä, sillä välillä saattaa tulla kiireellisiä tilanteita.

Kivinen aloitti sairaalapastorin tehtävässä 18 vuotta sitten. Laakson sairaalassa hän on työskennellyt yhdentoista vuoden ajan.

Laakson sairaalassa hoidetaan paljon ikääntyneitä potilaita. Siellä toimii 14 vuodeosaston lisäksi muun muassa kotisairaala sekä sisätautien ja neurologian poliklinikat.

, 52 ri Kivinen a M i: im i ja >N alapastor a ir a s i: t t > Amma ja teri ja työnohjaa gian mais lo o e t : s u apin ja > Koulut sairaalap i s k ä s li diakoni, tus jan koulu a ja h o n ö iraala ty akson sa a L : a k ik > Työpa i erttoniem H i: t o K a, äiti > ytär, poik t , s ie m : > Perhe aminen, la a a m : t e tuks inen > Harras n ja lukem e in m a a jumpp

gallup Aiotko osallistua tänä syksynä koulutukseen tai kurssille? teksti MAIJA KAJANTO kuvat TOMMI TUOMI

Helsingissä työskentelee kaikkiaan 21 sairaalapastoria. Seurakuntayhtymä maksaa heidän palkkansa. He päivystävät vuorollaan myös viikonloppuisin ja pyhäpäivinä kaikissa kaupungin sairaaloissa.

Kuuntelija ja tuki

Sairaalapastorilla on tärkeä rooli sairaalayhteisössä. Hän toimii kuuntelijana ja tukena niin potilaille, omaisille kuin hoitohenkilökunnallekin.

– Kuoleman läheisyys ja luopuminen herättävät monenlaisia kysymyksiä. Ihminen etsii merkitystä elämälleen, ja ihmissuhteiden merkitys korostuu. Puhumme perheestä, lapsista ja puolisosta. Jos potilaalla ei ole ollut omaa perhettä, työ on saattanut olla hänelle hyvin tärkeää. Minun tehtäväni on tukea siinä, että ihminen löytää elämälleen merkityksen.

Ajatus omasta kuolemasta on monelle vanhallekin ihmiselle vaikea kohdata.

– Osa haluaa torjua asian. Näen elämän ikään kuin isona palapelinä. Vanhana ihminen keräilee palapelin osia yhteen ja asettelee niitä paikalleen. Saan olla tässä prosessissa mukana. Kaikkia palasia ei ehkä löydetä, ja palapeli voi jäädä keskeneräisen näköiseksi. Silti ajattelen, että kuollessa ihmisen elämä tulee kokonaiseksi ja valmiiksi.

– Puhumme ihmiselle tärkeistä asioi­s­ta. Monesti hengelliset asiat nousevat esiin, kuten kuoleman jälkeinen elämä tai rukoilemisesta saatava apu.

Kivinen rohkaisee työnohjaajana myös hoitohenkilöstöä puhumaan luontevasti uskoon ja kuolemaan liittyvistä kysymyksistä.

– Hengellistä vakaumusta ei tarvita, vaan jokainen voi keskustella niistä asioi­sta eri tavoin uskovien ihmisten kanssa. Valmiita vastauksia ei tarvitse olla. Voi olla kuulolla.

Oma työnohjaus on yksi purkukeino, ja voin käydä asioita läpi myös työkavereiden kanssa.

Kuoleman lähestyessä sairaalapappi usein siunaa potilaan.

– Voin pitää lyhyen hartaushetken ja antaa ehtoollisen. Saattohartaus kuoleman jälkeen voidaan pitää kappelissa tai potilashuoneessa. On tärkeää, että omaisilla on mahdollisuus hyvästelyyn.

Maalaaminen ja kuntoilu henkireikinä

Miten Kivinen itse jaksaa vaativaa työtään, muiden tukena olemista?

– Oma työnohjaus on yksi purkukeino, ja voin käydä asioita läpi myös työkavereiden kanssa. Pari vuotta sitten löysin maalaamisen, ja käyn Kallion seurakunnan taideterapiaryhmässä. Siellä voin irrotella ja herkutella väreillä.

Tärkeää on myös omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen.

– Olen kiitollinen perhe-elämästä, terveydestä ja liikuntakyvystä. Työni auttaa suhteuttamaan asioita.

Sairaalapappien toiminta Helsingissä täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Nyt taloudellisesti tiukkoina aikoina myös sairaalapapit joutuvat uudenlaisten haasteiden eteen, kun potilaita siirretään yhä enemmän avohoitoon.

– Pohdimme muun muassa, miten sielunhoidon vastuuta jaetaan sairaala­ sielunhoidon ja paikallisseurakuntien kesken. On iso kysymys, miten potilas pärjää ja jaksaa kotona. Tämä tuottaa huolta paitsi omaisille myös hoitohenkilöstölle, Kivinen sanoo. 

Vesa Vihervä, rehtori, Mäkelänrinteen lukio, opetusvirasto Kyllä. Tänä syksynä aion osallistua opetussuunnitelmakoulutukseen, jossa käydään läpi erilaiset oppimisalustat ja e-portfolio.

Lisäksi valmistaudumme sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, joten Digabi-ohjelman toimintaa ja sen käyttöä pitää harjoitella.

Päivi Elonen, hallintopäällikkö, kaupunginmuseo Kyllä. Aion osallistua muun muassa kaupungin tarjoa­ miin esimies-, talous- ja henkilöstöhallintokoulutuksiin, -infoihin ja -työpajoihin. Ilmoittauduin juuri myös hankintojen ajankohtaispäivään. Edellä mainittujen lisäksi­ näköpiirissä on myös mahdollisesti Lync-koulutusta.

Suunnitelmissa on aina myös syventäviä koulutuksia eri osa-alueilla, mutta aika usein ne jäävät ikävä kyllä väliin kalenterin täyttyessä kaikesta muusta.

Asko Kämäräinen, energianeuvoja, rakennusvirasto Kyllä. Tulevana syksynä alkaa HKR-Rakennuttajan atkkurssi. Kurssilla käydään läpi sellaiset ohjelmat kuin Windows, Excel, Lync, Outlook ja Word.

Jutta Olsoni, rehtori, Töölön ala-aste, opetusvirasto Olen osallistunut lukuvuoden alussa Tabletti opetuksessa -koulutukseen. Aion osallistua tänä syksynä vielä ainakin Dreambroker-videopalvelimen pedagogiset mahdollisuudet sekä Google pilvipalvelu opetuksessa -koulutuksiin.

Lisäksi keväällä alkanut esimiesten coaching-koulutus jatkuu syksyllä vielä yhden kerran. Coaching on niin mielenkiintoinen aihe, että voisin osallistua pidempäänkin koulutukseen asian tiimoilta.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat ARTO WIIKARI

A: > KESKUSTELEMASS lä, ke Mä tta Rii ja ita ho on Osast sto ira sosiaali- ja terveysv hmus, Suuhygienisti Monna Le sto ira ysv ve ter sosiaali- ja Helena Työterveyden dosentti us esk Miranda, työterveysk > AIHE: sta Mitä etua on osa-aikaise lla? ma slo rau sai tä lys työskente > PAIKKA: Café Torpanranta

Osasairausloma ehkäisee työelämästä syrjäytymistä Osa-aikainen työskentely sairauslomalla nopeuttaa paluuta kokoaikaiseen työhön ja tukee työelämässä pysymistä. Järjestelyllä saadaan myös merkittäviä säästöjä.

S

airausloma enteilee pitkittyessään huonoa tulevaisuutta työntekijälle: työkyky heikkenee ja työhönpaluu vaikeutuu. Esimerkiksi vuoden sairausloman jälkeen vain kymmenen prosenttia työntekijöistä pystyy palaamaan töihin. Täydellinen lepo ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa paras lääke, vaan parempi olisi olla osa-aikaisesti töissä.

Monna Lehmus, Riitta Mäkelä ja Helena Miranda kannustavat sekä esimiehiä että työntekijöitä ko-

22

keilemaan rohkeasti sitä, että työntekijä työskentelee sairauslomansa aikana osa-aikaisesti.

Miksi päädyitte järjestelyyn?

Monna Lehmus oli kaksi kuukautta sairauslomalla alaselän välilevyn pullistuman takia. Kotona sairastaminen koetteli naisen kärsivällisyyttä.

– Työterveyslääkärini katsoi, että voisin palata töihin pienin askelin ja ehdotti osapäiväistä työskentelyä. Sovimme esimieheni kanssa, että teen neljä tuntia

Helsingin henki | Syyskuu 2015

töitä viitenä päivänä viikossa. Oli ihanaa palata tekemään potilastyötä ja päästä kiinni arkeen, vaikka vähän jännittikin, Lehmus kertoo.

Mäkelällä ei ollut aiempaa kokemusta osasairausloman järjestämisestä, mutta hän toivotti mielellään Lehmuksen tervetulleeksi töihin. Apua ja neuvoja hän sai omalta ylihoitajaltaan ja työterveyshuollosta.

– Ammattitaitoiset työntekijäni ovat niin tärkeitä, että jos osasairausloma madaltaa kokoaikaiseen työhön

paluun kynnystä, se kannattaa. Tutun työntekijän tuleminen töihin oli iloinen asia koko työyhteisölle, ja saimme hänen työpanoksensa käyttöön, Mäkelä sanoo.

Osasairausloman voi tarvittaessa keskeyttää. Siihen ei Lehmuksen kohdalla ole ollut tarvetta.

– Selkäni on välillä kiukutellut, mutta muuten on mennyt hyvin. Minun pitää vain olla tarkka työasennoissa ja noudattaa lääkärin ja fysioterapeutin ohjeita, Lehmus sanoo.

n Oli ihanaa palata tekemään potilastyötä ja päästä kiinni arkeen, Monna Lehmus kertoo.

– Kun työntekijä on poissa, meiltä puuttuu mitoitukseen laskettu henkilö.

Yhtäjaksoinen, pidempi sijaisuus on helpompaa järjestää, mutta osa-aikaiselle ei tahdo löytyä tuuraajaa, Mäkelä toteaa.

Miranda on huomannut, että esimiehet toivovat usein pitkää sairauslomaa juuri sijaisjärjestelyjen takia.

– Se ei kuitenkaan ole työntekijälle hyväksi, sillä hän saattaa menettää pitkällä sairauslomalla kokonaan työkykynsä, Miranda sanoo.

Organisaatioiden jäykkyys on Mirandan mukaan ongelma, johon osasairauslomajärjestelyissä monesti törmätään.

– Lisäksi ajattelu voi olla mustavalkoista: ihminen on joko sairas tai terve, työkykyinen tai työkyvytön. Me myös jonkin verran ylivarjellaan ja pelätään, että sairauslomalla työskennellessä sattuu jotain, Miranda sanoo.

Miten osasairausloman käyttöä voitaisiin lisätä?

Kaupunki kehittää toimia työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Mahdollisuutta osasairauslomaan on käytetty toistaiseksi vähän. Viime vuonna osasairauspäivärahaa sai 243 työntekijää.

– Meillä on vielä tekemistä. Tarvitaan asenteiden pehmenemistä siten, että osatyökyvyllekin olisi enemmän käyttöä, Miranda toteaa.

Hänestä on työterveyslääkärinä upeaa, kun esimies tulee ehdottamaan, että työntekijä voisi työskennellä osaaikaisesti.

Osasairausloma on vapaaehtoinen järjestely, josta työntekijä ja työnantaja sopivat.

Mitä hyötyä on osasairauslomasta?

Osa-aikaisesti sairauslomallaan työskentelevät kuntoutuvat nopeammin takaisin kokoaikaisiin töihin kuin kokoaikaisella sairauslomalla olleet.

– Esimerkiksi kivun hoidossa jatkuva lepuuttaminen ei ole tarpeellista. Kivun tarkkailu ylläpitää kipua. Kun huomio kiinnittyy muihin asioihin, kipu laimenee, Miranda sanoo.

Pitkien sairauslomien yleisimpiä syitä ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät sairaudet.

– Kun esimerkiksi masennus tai työuupumus alkaa lieventyä, on usein hyväksi saada kiinni työstä, sosiaalisista

suhteista ja päivärutiineista, Miranda toteaa.

Myös kipeää niskaa, jalkoja, käsiä ja selkää kannattaa levon sijasta käyttää ja kuntouttaa.

– Osasairausloma sopii kaikkiin tilanteisiin, joissa lääkäri ja työntekijä itse arvioivat, että työkykyä on jäljellä, Miranda sanoo.

Osasairauspäivärahaa saaneiden kokemukset työskentelystä ovat valtaosin myönteisiä: Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia koki etuuden edistäneen toipumistaan.

– Osasairauspäivärahalla olleilla on jatkossa vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä kuin täyttä sairauspäivärahaa saaneilla. Tästä tulee merkittäviä säästöjä, Miranda toteaa.

Mitä haasteita järjestelyyn liittyy?

Tarvitaan asenteiden pehmenemistä siten, että osatyökyvyllekin olisi enemmän käyttöä.

– Toivon, että useammat esimiehet tekisivät niin. Tämä on nimenomaan työkykyjohtamista, Miranda sanoo.

– Työntekijän itsensäkin pitää muuttaa suhtautumistaan työhön, joka on hänet mahdollisesti sairastuttanut. Tarvitaan työterveyshuollon ja esimiehen tukea, seurantaa ja yhteistyötä, Mäkelä sanoo.

Nyt on astunut voimaan myös kaupungin uudistus, joka muuttaa osasairaus­loman palkkausta kannustavammaksi.

– Tämä on upea päätös kaupungilta, ja vaikuttaa siihen, että osa-aikainen työnteko kannattaa taloudellisestikin, Miranda sanoo.

Millainen kokemus on ollut?

– Uutta ja haastavaa, mutta kokeilemisen arvoista. Voisin ottaa uudestaankin työntekijän osa-aikatyöhön, Mäkelä sanoo.

Miten Lehmus on toipunut?

– Hyvin! Aloitan ensi viikolla kokopäiväisenä, hän toteaa tyytyväisenä. 

Kenelle osasairauslom aa?

> Osasairausloma on vap aaehtoinen järjestely, jos ta työntekijä ja työnanta > Edellytyksenä on työ ja sopivat. terveyslääkärin tai mu un työolot riittävästi tun antama B-lääkärinlausu tev an lääkärin nto, jossa lääkäri arvioi työntekijän työkyvyn tykset osa-aikatyöhön. ja edellyEdellytyksenä on myös, että työntekijä on työ kokoaikaisesti ennen skennellyt osasairauslomaa. > Osasairausloma on ma hdollista aloittaa, kun kokoaikainen sairauslo kestänyt kaksi viikkoa ma on (1+9 arkipäivää). > Vähimmäiskesto on 12 ja enimmäiskesto 120 arkipäivää. > Osasairausloman aik ana työaika on 40–60 prosenttia työntekijän aikaisesta työajasta. koko> Kun sovittu osa-aikat yö päättyy, työntekijä palaa kokoaikaiseen työtehtäväänsä.

Millainen palkka? > Kun työntekijällä on oikeus täyteen sairauslo ma-ajan palkkaan, hänelle makse taan osasairausloman ajalta kokoaikatyön mukaine n varsinainen palkka.

Ke la maksaa osa-sairauspäivärahan työnantajalle. Lisäksi Ke la maksaa tältä ajalta työntekijäll e osa-sairauspäiväraha n.

Sairauslomien sijaisjärjestelyt ovat esimiehelle usein haastavia, etenkin potilastyössä. Lehmuksella oli potilaita ajanvarauskirjassaan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

23

asukas teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat ARTO WIIKARI ja 123RF

Palvelut

asiakkaan

näköisiksi

Kaupunki perusti viime vuonna kaupunginkansliaan osallisuus ja neuvonta -yksikön koordinoimaan ja edistämään asukkaiden osallisuutta. Yksi osallistumismuoto on asiakasraati.

Herttoniemessä raadin ideoita on jo viety käytäntöön.

I

lo ja innostus ovat siivittäneet Herttoniemen asiakasraadin työtä.

Se on saanut liikkeelle useita ideoita palveluiden parantamiseksi.

Aikuissosiaalityötä tekevä Herttoniemen palvelupiste ryhtyi alkuvuonna värväämään asiakasraatia, jotta toimeentulotukea saavien asiakkaiden ääni pääsisi paremmin kuuluviin. Sosiaaliohjaajat etsivät asiasta kiinnostuneita ihmisiä, joista valittiin haastattelujen jälkeen kymmenhenkinen raati.

– Onnistuimme kasaamaan hyvän porukan, jolla on sopivan heterogeeninen tausta. Ilmapiiri kokoontumisissa on ollut hersyvän iloinen, johtava sosiaalityöntekijä Katja Mikkonen Herttoniemen palvelupisteestä sanoo.

Sosiaaliohjaajien johdolla kokoontuva raati on jo muutaman tapaamisen jälkeen ehtinyt saada pieniä muutoksia käytäntöihin ja vireille isompia hankkeita.

– Raatilaiset toivoivat esimerkiksi juomavesipistettä aulatiloihin, ja sellaisen olemme saaneet järjestymään, sosiaaliohjaaja Hennariikka Niininen kertoo.

Työntekijät selvittelevät parhaillaan raadin nostamaa ideaa arvokortista, joka korvaisi leimaavaksi koetun maksusitoumuksen. Ratkaisu poistaisi toimeentulotukiasiakkuuteen liittyvää häpeää. Raati on esittänyt myös toiveen puhelinaikojen pidentämiseksi ja takaisinsoittojärjestelmän luomiseksi.

ajan lisäksi niiden anti pitää purkaa, laatia muistioiksi ja raportoida päättäjille.

Tietoa halutaan välittää myös raatiin kuulumattomille.

– Raatityö on kaiken ajan ja vaivan arvoista, koska näin pääsemme lähelle ihmistä ja saamme autenttista palautetta. Raadissa on puitu paljon myös toimeentulotukipäätösten yleisiä periaatteita, Niininen kertoo.

Herttoniemen raati on yhdistänyt voimansa Haagan asiakasraadin kanssa perustamalla Helmeen yhteisen työtilan, jonne tiedot viedään. Helmi on raa-

Ilmapiiri raadin kokoontumisissa on ollut hersyvän iloinen.

Lähelle ihmistä

Raadin vetäjät kertovat, että työskentely vie aikaa, koska kokouksiin käytetyn

24

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Työntekijöille osallistaminen merkitsee uudenlaisen valmisteluprosessin opettelua.

Useita vaikuttamistapoja käyttöön n Henriikka Niininen ja Katja Mikkonen saivat koottua hyvän hetorogeenisen ryhmän toimeentulotukea saavien asiakkaiden raatiin.

dille sosiaalisen raportoinnin väline, jonka kautta haetaan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.

Osa raatilaisten ehdotuksista on toteutettavissa, mutta kaikki eivät johda toimenpiteisiin. Kokouksissa kerrotaan, missä mennään, ja miksi jotkin asiat eivät etene. Vastausten ja perustelujen antaminen on tärkeää.

Herttoniemessä kehitetään edelleen tiedon jakelukanavia ja palautteen keräämisen tapoja. Osallistaminen pyritään pitämään yllä erityisesti myös monenlaisten muutosten myllerryksessä.

Käyttäjäystävällisiä palveluja

Sosiaali- ja terveystoimessa asiakkaita on pyritty kuuntelemaan palvelujen ke-

hittämisessä jo jonkin aikaa. Esimerkiksi vanhusten palvelukeskuksissa on valittu asiakasneuvostoja yli 10 vuoden ajan.

– Sen sijaan terveys- ja sosiaaliasemien asiakasraadit ovat vielä melko nuorta toimintaa. Raateja on tarkoitus perustaa lisää, sanoo erityissuunnittelija Pirkko Excell sosiaali- ja terveysvirastosta.

Asiakasraateja on kokeiltu Kontulan ja Kivikon terveysasemilla. Haagan palvelupisteessä raatitoimintaa on ollut jo useamman vuoden ajan. Äskettäin aloitti myös Herttoniemen sosiaaliohjauksen raati.

– Aluksi raatilaiset saattavat olla liikkeellä tiukalla asenteella, mutta kun luottamus kasvaa, yhteistyö paranee.

Raatilaiset voivat vaikuttaa parhaiten käyttäjälähtöisten palveluiden kehittämiseen, kuten asiakaspalveluun ja potilaiden kohteluun, Excell sanoo.

Kokemusasiantuntijoita virasto on värvännyt muun muassa psykiatria- ja päihdekeskuksiin, Tervalammelle, lastensuojelun toimipisteisiin ja Maunulan terveysasemalle. He tuulettavat Excellin mukaan terveellä tavalla henkilöstön asenteita ja tarjoavat vertaistukea siellä, missä muukin palvelu toimii.

Työntekijöille osallistaminen merkitsee uudenlaisen valmisteluprosessin opettelua. Kuuntelemista on jo harjoiteltu esimerkiksi Stadin ikäohjelman asukastilaisuuksissa ja Perheen tuki -hankkeen verkkopaneelissa. Myös koulutusta on luvassa. Niiden ajankohdista tulee tietoa Helmeen syksyllä.

– Osallisuus pitää nähdä yhteisenä intressinä, jonka tavoitteena on tehdä palveluista asiakkaan näköisiä ja käyttäjäystävällisiä. Me kaikki haluamme lisätä vaikuttavuutta ja ihmisten sitoutumista, Excell sanoo. 

Osallisuus ja neuvonta -yksikkö kehittelee kaupunkitasolla erilaisia mahdollisuuksia, jotta käyttöön saataisiin aiempaa osallistavammat vaikuttamiskanavat.

– TÄMÄ ON avoimen Helsingin kantava periaate. Hallintokunnilla on lupa luoviin kokeiluihin, yksikön päällikkö Johanna Seppälä rohkaisee.

Yksikkö alkaa tuottaa henkilöstön toivomusten pohjalta työvälineitä, koulutusta ja oppaita hallintokunnille vuorovaikutusprosessien suunnittelua ja toteutusta varten. Työntekijöiden näkemyksiä ja ideoita koottiin viime talvena verkkoaivoriihessä. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä kerättiin Osallisuustori-tapahtumassa. Niitä ja tietoa tulevista koulutuksista löytyy Helmen sivuilta.

Yksikkö on käynnistänyt uuden osallisuusverkoston, jossa on edustajia kaikista hallintokunnista ja erilaisista teemaryhmistä. Asukkaille tarjotaan sähköistä vuorovaikutuskanavaa, kerrokantasi.hel.fi:tä, jossa voi ottaa kantaa ajankohtaisiin hankkeisiin.

Helmi > Yhteiset palvelut > Osallisuus

Raadin toimenkuva tarkemmaksi KIVIKOSSA ASUVA TOIMITTAJA Reijo Suikki osallistui Kivi-

kon terveysaseman kaksivuotiseen asiakasraatiin, jonka kausi loppui keväällä.

– Lähdin mukaan innokkain mielin, koska raadissa oli mahdollista tuoda esille käyttäjien asiantuntemusta, jota varten koko terveydenhuollon järjestelmä on olemassa. Keskusteluja käytiin hyvässä hengessä, mutta kokoontumiskertoja olisi saanut olla enemmän, Suikki kertoo kokemuksistaan.

Suikille jäi kuitenkin vielä epäselväksi, miten kehitysehdotukset menivät lopulta perille. Suikki toivoo, että ne johtaisivat konkreettisiin parannuksiin. Hänestä raatien toimenkuvaa voisi vielä tarkentaa, ettei niistä tulisi kahvikerhoja.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

25

hyvinvointi teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat 123RF

Stara sai nousuun Rakentamispalveluita tuottava Stara on tehnyt pitkäjänteistä työtä työhyvinvoinnin eteen. Tulokset näkyvät parantuneena työturvallisuutena ja lyhyiden sairauspoissaolojen laskuna.

A

lkukesästä julkaistu työhyvinvointimittari osoitti, että Staran työhyvinvoinnin tila on parantunut vuoteen 2013 verrattuna. Staran henkilöstöpäällikön Eeva Engfeltin mukaan työhyvinvointi lähtee nousuun yhteisen sitoutumisen kautta.

– Olemme hyödyntäneet tyhymittaria henkilöstöjohtamisen välineenä ja herätelleet johtamisen kaikkia tasoja sekä saaneet työntekijöitä kiinnostumaan työhyvinvoinnin tavoittelusta, Engfelt kertoo.

Stara on onnistunut parantamaan turvallisuuskulttuuria. Tapaturmat tutkitaan ja toimenpiteet käsitellään laadukkaasti. Parhaimmillaan tutkintaan johtaa 88 prosenttia tapauksista. Taloudelliset vaikutukset eivät vielä näy. Engfeltin mukaan tie on pitkä ja nyt ollaan vasta alussa.

– Mittarit ja eurot ovat tärkeitä, sillä ne osoittavat, mitä esimerkiksi työtapaturma tai sairauspäivä maksaa ja miten työhyvinvointi kytkeytyy tuottavuuteen, Staran johtava henkilöstöasiantuntija Pirkko Härkönen sanoo.

26

Ennakointi kannattaa

Ennakointi on avainsana, jolla Stara on saanut painettua lyhyet sairauspoissaolot tasaiseen laskuun. Virasto alkoi mitata ja seurata työhyvinvointia jo viitisen vuotta sitten Stydi-työhyvinvointihankkeen yhteydessä. Yksi kehittämiskohde oli varhaisen tuen mallin tehokkaampi käyttö.

– Aloimme ajatella työhyvinvointia kokonaisuutena. Työ sujuu, kun esimiestyö ja johtaminen ovat tavoitteellisia, työntekijä tietää ja osaa tehtävänsä ja kun hänellä on työhönsä sopiva työkyky ja terveys. Silloin hän on myös motivoitunut ja tekee tuottavaa työtä, Härkönen kertoo.

Vatu-malli on rohkaissut nostamaan työyhteisön tai työntekijän vaikeudet

Helsingin henki | Syyskuu 2015

Ennakointi on avain­ sana, jolla Stara on saanut painettua lyhyet sairauspoissaolot tasaiseen laskuun. keskusteluun jo silloin, kun ensimmäisiä merkkejä alkaa ilmaantua motivaation hiipumisesta.

– Lyhyiden sairauspoissaolojen taustalla voi joskus olla muitakin kuin terveydellisiä syitä. Ongelma voi piillä johtamisessa tai työyhteisön käytännöissä.

Siksi on tärkeää keskustella kokonaistilanteesta ja miettiä yhdessä työntekijän kanssa ratkaisuja, Engfelt vinkkaa.

STARA SA

I ELOKUU

SS

A Lappeenra ntatunnustusp alkinnon työelämän kehittämis estä yhdessä he nkilöstön k a nssa Stydi-hank keellaan.

työfysioterapeutti Starassa uskotaan, että lyhyiden sairauspoissaolojen vähentyminen vaikuttaa ennen pitkää myös pitkien sairauslomien määrän vähenemiseen.

Positiivista kilpailua

Stara kannustaa työhyvinvoinnin parantamiseen myös tulospalkkio- ja kehityskeskustelutavoitteilla. Sairauspoissaolojen vähentäminen on tulospalkkio-

järjestelmässä yksi kriteeri, joka koskee kaikkia Staran työntekijöitä.

– Sitä saat, mitä mittaat. Kun mittaamme hyvää johtamista, saamme myös tulokseksi sellaista. Näin osastojen kesken syntyy positiivinen sosiaalinen kilpailu, joka kannustaa keksimään keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi, Engfelt katsoo.  Palvelupäällikkö Tuija Toikka kannustaa tsekkaamaan työpisteen ergonomian lomien jälkeen.

Potkua johtamiseen VIIME VUODEN TYÖHYVINVOINTIMITTARI sisältää sekä hyviä että huonoja uuti-

sia. Mittari heittää haasteita erityisesti työkykyjohtamiselle.

Hyvä uutinen on, että tyhymittarin viime vuoden kokonaistulos on hieman parempi kuin edellisvuoden tulos. Nousu selittyy ennen kaikkea työturvallisuuden paranemisella ja työtapaturmakustannusten vähenemisellä.

– Tyhymittarin tavoite on nostaa juuri työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys esiin. Tulosten näkeminen euroina antaa virastoille vinkkiä siitä, mitä pitäisi seurata ja kehittää, työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta toteaa.

Huono uutinen on sairauspoissaolojen määrän ja kustannusten kasvu.

Myös työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuneiden varhaiseläkemaksujen kustannukset nousivat. Näiden summa oli noin 173 miljoonaa euroa eli 4,8 miljoonaa edellisvuotta enemmän.

– Työkykyjohtamisessa on vielä pa-

rantamisen varaa. Sen mallintaminen on parhaillaan työn alla. Tarkoitus on kirkastaa, mikä on johdon, esimiesten ja henkilöstön rooli.

Tulokset avoimeen jakeluun Tyhymittari on tehty johtamisen välineeksi. Koska mittarissa on käytetty tilastollisia menetelmiä, sen ymmärtäminen vaatii paneutumista. Kaupunki on tehnyt oppaan tulosten tulkintaan.

– Virastot opettelevat nyt lukemaan tuloksia, pohtivat lukujen takana olevia syitä ja asettavat omia tavoitteita. Toivon, että syntyy keskustelua työhyvinvoinnin kustannuksista kaikilla tasoilla johtoportaasta henkilöstöryhmiin, Heikkilä sanoo.

Tyhymittarin läpinäkyvyyttä lisättiin siten, että kaikki virastot ja liikelaitokset pääsevät nyt ensimmäistä kertaa näkemään Helmen sivuilla yhteistuloksen lisäksi toistensa tulokset. Avoimuuden toivotaan johtavan vuoropuheluun ja hyvien käytäntöjen ­jakamiseen.

Mikä mittari?

TYHYMITTARIN TULOKSET JULKAISTAAN

vuosittain loppukeväästä. Tiedot saadaan monesta lähteestä, kuten työtapaturma- ja sairauspoissaolotilastoista, varhaiseläkemaksutilastoista sekä Kunta10-tutkimuksesta.

Mittari rakentuu laatu- ja kustannustekijöistä. Laatua kuvaavat työyhteisön toimivuus ja johtaminen, työkyky, työturvallisuus ja lyhyet sairauspoissaolojaksot. Kustannukset koostuvat työtapaturmista, sairauspoissaoloista ja varhaiseläkemaksuista. Tyhymittarin tulokset saadaan siten jo olemassa olevista tilastoista, eikä siihen vastata itse.

Työhyvinvoinnin arviointiin kolme välinettä Tyhymittarin lisäksi kaupunki arvioi ja seuraa työhyvinvoinnin kehitystä valtakunnallisen Kunta10-työhyvinvointitutkimuksen avulla. Siihen voivat vastata kaikki työntekijät. Viime vuonna kaupunki

osallistui Kunta10:iin ensimmäistä kertaa.

Tyhymittarin ja Kunta10:n rinnalla käytössä on myös työyhteisökysely. Se on tarjolla työyhteisöille, jotka haluavat nopeasti tarkastaa yhteisönsä tilaa. Kysely on kevyt ja tarkoitettu käytettäväksi Kunta10-tutkimuksen rinnalla aina, kun yhteisö kokee sen tarpeelliseksi. Kysely on helppo toteuttaa, ja sen avulla myös pienemmät työyhteisöt saavat tietoa työhyvinvointinsa tilasta.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi

Loma loppui, kolotus alkoi TÄTÄ LUKIESSANNE LOMALTAPALUUN tunnelmat ovat osalla jo unohtu-

neet, toisilla ne ovat vielä päällimmäisinä mielessä. Jokunen vuosi sitten silmiini osui työhön paluun tunnelmia kuvaava otsikko lomakauden lopulta: ”Ottaa pattiin niin, ettei veri kierrä”. Tästähän voi aiheutua jos jonkinlaista niskan jäykkyyttä ja päänsärkyäkin. Toisaalta loman jälkeen voi olla niin tarmoa täynnä, että uppoutuu työhön muistamatta tauottaa tai nousta välillä jaloittelemaan. Ruumiillisessa työssä taas liikuntaelimistö toimii kuten kuntoilussakin: lomalla lepäilyn jälkeen voivat paikat kipey­ tyä samalla tavalla kuin uutta liikuntaharrastusta aloittaessa.

ONNEKSI SYKSYLLÄ MONIA puraisee kuntoilukärpänen, kun halutaan

sulattaa vyötäröltä grillaamisesta kertyneet makkarat. Hyvä lihas- ja yleiskunto pitää nimittäin poissa myös tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

KUN PAHIMMAT TYÖKIIREET ovat loman ansiosta enää hatarasti mieles-

sä, on hyvä hetki tarkastella omaa työtä uusin silmin. Samalla kun päättää pitää kiinni tauoista, keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja suunnitella päivänsä ennakkoon, kannattaa kiinnittää huomiota myös omaan kehoonsa työtä tehdessään. Voisinkohan tehdä työtäni jotenkin toisella tapaa, etten kipeytyisi siitä? Onko työpisteeni järjestetty minulle sopivasti?

Kannattaisikohan tämä laatikko kuljettaa kärryillä eikä kantaa?

IHANNETILANTEESSA, KUN TYÖPAIKKOJA vasta suunnitellaan, työn suju-

vuus, työtilojen toimivuus ja mahdollisuus vaihdella työtapoja ovat tärkeitä teemoja. Näiden ergonomiaksikin kutsuttujen työjärjestelyiden ideointi on työfysioterapeuttien, työterveyshuollon ergonomian asiantuntijoiden työsarkaa. Kun virastoissa aloitetaan rakennushankkeita, työfysioterapeutin voi kutsua mukaan ideoimaan työtiloja, jotka edistävät liikuntaelinterveyttä ja työn sujuvuutta.

TOKI TYÖTILOJEN JA kalusteiden muuttaminen jälkikäteenkin on mah-

dollista. Usein työfysioterapeutti kutsutaan hätiin, kun henkilöstö alkaa saada erilaisia liikuntaelinoireita tai työn tekeminen on tila- tai työvälineratkaisujen takia hankalaa. Liikuntaelinoireileva asiakas voi myös saada työfysioterapeutilta yksilöllisiä neuvoja ja ohjeita joko vastaanotolla tai työpaikalla, kunhan hänellä on työterveyshuollon lääkärin tai hoitajan lähete.

LOMALTAPALUUN JÄLKEISIÄ KOLOTUKSIA oleellisempia syitä työfysiote-

rapeutin työpaikkakäynnille ovat esimerkiksi tilanteet, joissa työntekijä palaa sairausloman jälkeen töihin tai on tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi osatyökykyinen. Työntekijä, työfysioterapeutti ja esimies voivat yhdessä pohtia, miten työtä voisi muokata työntekijän työkyvyn mukaiseksi ja edistämään sairaudesta kuntoutumista.

Helsingin henki | Syyskuu 2015

27

liikkeellä teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat 123RF

Syksyllä opitaan uutta ja huolletaan kehoa Hyvinvointi työssä ja vapaa-ajalla koostuu monista osasista. Syksyllä on tarjolla osaamisen päivittämiseen ja kunnon kohottamiseen sekä tuttuja keinoja että monia uutuuksia.

K

aupunki tarjoaa yhteisiä ja räätälöityjä koulutuksia ja valmennuksia niin esimiehille kuin henkilöstölle.

Lähiesimiesten suositut Oiva treeni- ja Oiva valmentaja -valmennukset jatkuvat.

Uutena koulutuksena alkaa Startti esimiestyöhön, joka on tarkoitettu uusille esimiehille.

– Tavoitteena on lisätä ymmärrystä muutosjoustavuudesta ja muutoksessa johtamisesta sekä vahvistaa esimiehen osaamista valmentajana niin vaikeissa tilanteissa kuin normaalissa

Koulutuksilla linkki strategiaan SE, MILLAISTA HENKILÖSTÖN osaamista

tarvitaan, linjataan virastojen osaamisen kehittämissuunnitelmissa. Suunnitelmat perustuvat strategisiin tavoitteisiin. Koulutukset ja valmennukset lisäävät valmiuksia reagoida ja toimia ennakoivasti toimintaympäristön muuttuessa. Tulos- ja kehityskeskustelut ovat tilanteita, joissa käydään kunkin omaa kehittämistarvetta läpi esimiehen kanssa ja mietitään, millaista osaamista jatkossa tarvitaan.

– Kun työn vaatimukset ovat tiedossa ja niihin on saanut koulutusta tai valmennusta, ihmisen motivoituneisuus ja työhyvinvointi lisääntyy, Mirja Heiskari sanoo.

Työntekijä voi itse tehdä koulutushakemuksen sovittuaan koulutukseen osallistumisesta esimiehensä kanssa.

28

Helsingin henki | Syyskuu 2015

arkityössäkin, toimitusjohtaja Mirja Heiskari Oiva Akatemiasta sanoo.

– Uusille virasto- ja osastopäälliköille pidetään neljä puolen päivän mittaista perehdyttämiskoulutusta, jossa kerrotaan kaupungin linjauksista ja yhteisistä toimintamalleista.

Syksyllä järjestetään toista kertaa mentorointiohjelma naisjohtajille. Taustalla on strategiaohjelman tavoite, jonka mukaan naisjohtajien määrää kaupungilla halutaan lisätä. Ensimmäinen ohjelma päättyi keväällä, ja

Keho ja tasapaino -testauskiertue

SYKSYLLÄ JÄRJESTETÄÄN

ENS

IMMÄISTÄ kertaa kehon koostumuksen ja tasapainon tes tauskiertue yhdeksässä pis teessä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa 14.–24.9. Testau kse en ei tarvitse ilmoittautua etu käteen, ja paikaksi voi valita itse lleen sopivimman. Testaukse en voi tulla tavallisissa työ vaatteissa. Jokaisessa tapahtum assa osallistujien kesken arvotaan Polar-aktiivisuusranne ke. Tule yksin tai työporuka lla!

Lisätietoa ja kiertueaikat aulu: Helmi > Henkilöstö > Henkilö stöliikunta

Henkilöstön tietotekniikkaosaamisesta on pidettävä huolta. Sen vaikutukset ovat nähtävissä myös tuottavuuden kehittymisenä. osallistujat pitivät ohjelmaa tarpeellisena ja inspiroivana.

ICT:tä, monimuotoisuutta ja monipaikkatyötä

Uuden tietotekniikkaohjelman painopistealueita viedään käytäntöön kolmen moduulin valmennusohjelmalla.

Tietotekniikkakoulutukset jatkuvat päivitettyinä. Jonkin verran järjestetään vielä ­Office-peruskoulutuksia, mutta painotus on 1–2 päivän jatkokoulutuksissa.

– Henkilöstön tietotekniikkaosaamisesta on pidettävä huolta, ja sen vaikutukset ovat nähtävissä myös tuottavuuden kehittymisenä, Heiskari sanoo.

Syksyllä uusitaan myös koulutustilaisuus monipaikkatyöstä. Taustalla ovat useissa virastoissa tapahtuvat tilamuutokset.

– Työtilat ovat erilaisia kuin ennen, ja etätyötä tehdään aiempaa enemmän. Muutokset haastavat toimintatapoja sekä totuttuja johtamisen ja esimiestyön käytäntöjä.

Uutuutena järjestetään monimuotoisten työyhteisöjen ryhmäcoaching esimiehille. Tämä tukee monimuotoisuuden johtamisen mallikaupungin tavoitetta.

– Valmennus toteutetaan pienryhmissä, ja pyrkimyksenä on saada työyhteisöjen eri-ikäiset ja kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset työskentelemään yhdessä entistä paremmin.

Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri

Body kondikseen HENKILÖSTÖLIIKUNTA TARJOAA JÄLLEEN syksyllä monipuoli-

sen lajikattauksen, josta jokaiselle löytyy varmasti omansa.

Syyskausi starttaa 7.9.

– Liikuntaetua kannattaa hyödyntää, sillä monilla työpaikoilla ei näin runsasta ja edullista tarjontaa ole. Henkilöstöliikunta tarjoaa syyskaudella ohjaustunteja lähemmäs 130 tuntia viikossa, liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen liikuntavirastosta kertoo.

Liikunnan lisääminen tuo tunnetusti terveysvaikutuksia, jotka lisäävät jaksamista ja hyvinvointia niin työssä kuin muuallakin arjessa.

– Liikuntatarjonnasta voi valita esimerkiksi kehonhuoltoa tai tehokkaampaa liikuntaa – tai miksei molempia, Heinonen kannustaa.

X-Fitiä, HIITiä ja LIVlattaria Tarjonnassa on huomioitu niin vasta-alkajat kuin edistyneemmät harrastajat. Värikoodi kertoo jumppatunnin vaativuustason. Vihreä sopii aloittelijoille, keltainen hieman edistyneemmille ja punainen kokeneille.

– Aloittelijoille on tulossa esimerkiksi kuntosalin starttikursseja, joissa ohjaaja laatii jokaiselle oman treeniohjelman. Kuntosaliharjoittelu on erinomainen liikuntamuoto työikäisille, Heinonen sanoo.

Kestosuosikit pidetään edelleen ohjelmassa, mutta myös paljon uutuuksia on tarjolla.

– Nyt voi kokeilla X-Fitiä, Functional Trainingiä, Foam Rollingia tai HIITiä. Jälkimmäinen sopii kiireisille kuntoilijoille, sillä kyseessä on puolen tunnin todella tehokas pikatreeni.

Lisäksi tarjontaan tulee LIVhyväolon tunnit, jotka sopivat aloittelijoille tai LIVlattari, tanssillinen tunti lattarirytmien tahtiin.

Tutut jumppakorttitunnit jatkuvat, mutta paikkoja ja tunteja on syksyllä enemmän kuin aiemmin. Haagaankin ne palaavat tauon jälkeen.

– Myös suositut vesijumpat sekä jooga ja pilates jatkuvat, samoin maksuttomat hyvinvointijumpat. Jälkimmäiset ovat matalan kynnyksen ryhmiä, jotka sopivat mainiosti aloittelijoille.

Henkilöstöliikunta järjestää lisäksi syyskauden aikana suomenkielisen työväenopiston kanssa ilmaisia tanssillisia teematunteja. Niissä voi tutustua vaikka reggaetoniin ja showjazziin.

Liikuntatarjonta ja ilmoittautumiset: Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri > Henkilöstöliikunta Lisätiedot: pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 ja eeva-liisa. rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821

Helsingin henki | Syyskuu 2015

29

kuva 123RF

ilmoitustaulu

Kissojen Yö Korkeasaaressa ■■ KISSALAAKSOSSA ON VIREÄÄ vilskettä alkuillasta myöhään yöhön. Eläintenhoitajat järjestävät eri lajeille virikeruokayllätykset klo 17–23. Puolitoistavuotiaat aasianleijonan ja lumileopardin pennut ovat uteliaassa iässä, ja nuoret amurintiikerit pääsevät kokeilemaan taitojaan. Eläintarhan tunnelmallista yötä valaisevat elävät tulet ja kiiluvat kissansilmät.

Eläintarha aukeaa tapahtumapäivinä 4.9. ja 11.9. klo 16 ja on avoinna puoleen yöhön.

Samalla reissulla voi tutustua Karhulinnassa olevaan Uhanalaiset eläimet -taidenäyttelyyn, joka on avoinna 14.9. asti. korkeasaari.fi

kuva KORKEASAAREN ARKISTO / MARI LEHMONEN

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 2. lokakuuta.

Kiinnostaako Japani?

■■ ANNANTALOSSA PÄÄSEE TUTUSTUMAAN japanilaiseen kulttuuriin Japan Weekin aikana 22.–25.10. näyttelyiden, esitysten ja työpajojen kautta. Tarjolla on muun muassa teeseremoniaa, kukkien asettelua, kalligrafiaa, origamia, maalausta ja muita perinteisiä taiteen lajeja.

Japan Week on kansainvälisen International Friendship Foundationin (IFF) ja Helsingin toteuttama kulttuurivaihto-­ ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää ystävyyttä ja yhteisymmärrystä japanilaisen kulttuurin ja taiteen avulla.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.10. alkaen annantalo. tuotanto@hel.fi.

Ohjelma annantalo.fi

Jätkäsaaren kirjasto ja infokeskus avataan

HelMetin hyvä kirja julki

kuva 123RF

End of the road – matkan loppu Kädentaidot kunniaan ■■ HELSINGIN KÄDENTAITOMESSUT WANHASSA Satamassa tarjoavat ideoita ja hyvää tekemisen fiilistä kaikille kävijöille. Messut pidetään 19.–20.9. kadentaitomessut.fi

30

Helsingin henki | Syyskuu 2015

■■ VALOKUVAAJA HANNES HEIKURA aloitti yksinäisyyttä tutkivan Helsinki-trilogiansa vuonna 2010.

End of the Road päättää matkan värivalokuvin, joissa ihminen on yhä enemmän pääosassa. Kuvat on otettu vuosina 2013–2014 Helsingin keskustassa pimeinä vuorokaudenaikoina. Näyttely on esillä Virka-galleriassa 16.9.–8.11., Pohjoisesplanadi 11–13. virka.fi

kuva HANNES HEIKURA

■■ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOT JAKAVAT ensi kertaa palkinnon HelMetin hyvälle kirjalle 15.9.

HelMet-kirjallisuuspalkinto annetaan tästä lähtien vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle.

Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle, joka voi olla kauno- tai tietokirjallisuutta tai lasten- ja nuortenkirja.

Palkinnolla Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot haluavat nostaa esille tulevaisuuden klassikoita. Palkinnon voittajan valitsee HelMet-kirjastojen asiantuntijoista koottu raati. helmet.fi

kuva PEKKA HOLMSTRÖM/OM-ARKISTO

■■ JÄTKÄSAAREN KIRJASTO JA uusittu infokeskus avataan syyskuussa saman katon alla Huutokonttorissa. Kirjaston henkilökunta huolehtii myös infokeskuksen asiakaspalvelusta. Kirjaston ja infokeskuksen palvelut täydentävät toisiaan ja mahdollistavat Huutokonttorin aiempaa pidemmät aukiolot. Kirjastoa on suunniteltu yhteistyössä asukkaiden, alueen päiväkotien ja koulujen kanssa.

Ruoholahden lastenkirjasto muuttaa uuteen kirjastoon.

Kaikille asiakkaille tarkoitettua avajaisjuhlaa vietetään lauan­taina 19.9. klo 12–16.

Ristikko nro 4/2015

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 2.10. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 2.10. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 3/2015:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Ulla Vainio, Maarit Markkanen, Soili Poikonen, Risto Vähävirta ja Johanna Veistinen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Syyskuu 2015

31

04

Helsingin henki @KjJu

kuva TOMMI TUOMI

2015

s

si

Vilkas kesä takana. Hyvä startti syksyyn.

Vaikeita päätöksiä edessä. Suomen ja Helsingin suunta valinkauhassa. #yhdessä @helvaltuusto

syyskuu–lokakuu 2015

{ uusi duuni }

Asemakaavojen tuottaja KUKA: Anne Ojala AMMATTI: suunnitteluavustaja TÖIHIN: 7.1.

TOIMIPAIKKA: kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Ydintehtäviini kuuluvat asemakaavaprosessiin liittyvien kaava-, havainne-, selostus- sekä muun kartta- ja kuvamateriaalin tuottaminen eri muodoissa.

Mitä teit aiemmin?

Olen ollut vastaavissa töissä Lohjan, Espoon ja Turun kaupungeilla.

Millainen koulutus sinulla on?

Tarvitsin ammattitutkinnon ja erilaisten uusien ohjelmien hallinnan, joten opiskelin Stadin ammattioppilaitoksessa suunnitteluassistentiksi.

Koulutuksen loppuajan toimin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla oppisopimusoppilaana. Se oli mahdollisuus oppia työtä käytännössä ja päästä sisään talon tavoille.

Millainen on työyhteisösi ja verkostosi?

Työyhteisöni koostuu lähinnä arkkitehdeistä ja suunnitteluassistenteista, mutta teen yhteistyötä myös asiakaspalvelun, teknistaloudellisen toi-

32

Helsingin henki | Syyskuu 2015

miston, viestinnän ja kaupunkimittausosaston kanssa.

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Olen opetellut MicroStation- ja Stella Map -ohjelmia.

17.9.

YLIPORMESTARIN ASUKASILTA Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimässä illassa käsitellään Itäkeskuksen, Marjaniemen, Puotilan, Puotinharjun, Vartioharjun ja Roihupellon alueiden asioita klo 18.30 alkaen. Vartiokylän Yläaste, Rusthollarintie 6.

18.9.–1.2.

BRILLIANT!

Onko jotain erityistä juuri meneillään?

Mielenkiintoinen haaste on esimerkiksi noin 3–5 vuoden päästä tuleva teknisten virastojen yhteinen toimipaikka Kalasatamassa.

Mihin suuntaan työtänne voisi kehittää?

Yhteistyötä eri osastojen kanssa kannattaa kehittää. Siihen uusi virastotalo antaa hyvät mahdollisuudet.

Mitä haasteita näet tehtävässäsi?

Tietokoneohjelmat muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti, joten koko ajan pitää olla valmis oppimaan uutta.

Mikä on kivaa työssäsi?

Hyvä työilmapiiri ja ammattitaitoiset ihmiset ovat työssäni kiva asia. Hienoa on myös, että apua saa aina tarvittaessa eikä asioiden kanssa ole yksin.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Vietän aikaa perheen kanssa.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Siltasaaressa ja käytän julkisia kulkuneuvoja, mutta usein myös kävelen ja pyöräilen töihin.

Suomen Kultaseppien Liiton 110-vuotisjuhlanäyttely Kansallismuseossa tuo näytteille nykykoruja 1960-luvulta lähtien sekä valokuvataiteilija Susanna Majurin kuvateoksia. kansallismuseo.fi

17.10.

JUOKSE POLULLE Helsinki City Trail -polkujuoksutapahtuma esittelee aivan uudenlaisen puolen Helsinkiä. Luvassa on näköaloja Keskuspuistossa, Paloheinässä ja Laakson kallioilla. Tapahtumassa on kaksi reittivaihtoehtoa, puolimaraton ja 12 kilometriä. trailrunning.fi

22.10.

TANSSIMESTARI TYÖVIKSELLÄ Tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen tulee puhumaan omasta elämästään tanssin parissa sekä siitä, kuinka kannustaa itseään harrastamaan sekä oppimaan uusia asioita ilman ennakkoluuloja. Suomenkielinen työväenopisto, Viipurisali, klo 16.45–18.15, Helsinginkatu 26.

21.10.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen ehkäisy, Taitovaihto, 6Aika-hanke, vuorotteluvapaa, palautteet ja Itiksen Symppis.