Helsingin henki 4/2018

henki Helsingin

04 2018

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Karoliina Valontaival vie nuoret luontoon 16

TEEMA

DUUNISSA

A M M AT T I

Kestävään kasvuun

Oodi elämyksille

Kriisipäivystäjä tukee ja auttaa

06

10

20

Tehdään parempi kaupunki

//vinkki Anna valolahja!

Kuva: Helsingin kaupunki

Valofestivaali Lux Helsinki haastaa jälleen kaupunkilaiset, yhteisöt ja yritykset valaisemaan yhdessä pimeää vuodenaikaa. Haaste on osa 5.–9.1. järjestettävää Lux Helsinkiä. Lux Helsingin partneri SATO on toistamiseen mukana käynnistämässä valohaastetta.

Valohaasteeseen voi osallistua kuka vain jakamalla Instagramissa kuvan valoteoksestaan #valohaaste-tunnisteella.

Haasteen tavoitteena on tuoda yhteisöl-

lisesti valon voimaa talven keskelle. Valoteoksen voi tehdä yksin, mutta haaste kannustaa yhdessä tekemiseen vaikka perheen, luokan tai taloyhtiön voimin.

Valohaaste jatkuu Lux Helsingin yli tammikuun puoliväliin, jolloin SATO palkitsee kolme mieleenpainuvinta kuvaa lahjakortein.

luxhelsinki.fi

Robin Baumgartenin teos Quantum Garden on rakennettu 228 ­ovistopparista.

Nyt Ku

so

ne n

Helsingin henki / joulukuu 2018

Ni

2

Miten tuodaan johto lähemmäs henkilöstöä ja päinvastoin?

Mahdollisuuksia on paljon, ja nyt vain lähdemmekin yhdessä tiimin kanssa katsomaan, miten eri mahdollisuuksiin tartutaan ja mitkä ovat prioriteettimme. Pyrimme erottelemaan tärkeät asiat ei-tärkeistä ja kiireelliset ei-kiireellisistä. On myös hyvä kiinnittää huomiota siihen, että toiset asiat ovat helpompia toteuttaa ja toiset vaativat syvällisempää pohdintaa. Arjessa voi itseään muistuttaa esimerkiksi sillä, mitä Dwight Eisenhowerin kerrotaan sanoneen: ”Se, mikä on tärkeää, on harvoin kiireellistä, ja mikä on kiireellistä, on harvoin tärkeää.”

Olen onnekas, sillä minulla on apunani oma osaava tiimini, sekä toimialojen ja liikelaitosten viestinnän, markkinoinnin ja osallisuuden ammattilaiset. Heidän kanssa yhteistyö on lähtenyt jo todella mukavasti käyntiin.

Tämän kertaisessa Helsingin Henki -lehdessä sinulla on mahdollisuus tutustua muun muassa ensi vuoden talousarvioon ja mitä se pitää sisällään sivulta 6 alkaen.

tti

A

loitin syyskuussa Helsingin kaupungin viestintäjohtajana, ja ensimmäiset viikot ja kuukaudet ovat menneet vauhdilla eteenpäin. Opittavaa on todella paljon, ja toimiala on itselleni uusi, kun työurani olen tähän asti tehnyt yritysmaailmassa. Aloitin urani harjoittelijana Nokian yhtymäviestinnässä matkapuhelinbuumin kuumimpina vuosina, ja viimeiset yhdeksän vuotta tein töitä Koneen viestinnän eteen globaalisti.

Väliin mahtuu viestintätoimistovuosia ja muutama vuosi Lontoossa teknologia-alan hommissa.

Ensimmäiset kuukaudet ovat olleet jännittävä yhdistelmä uuden opettelua, mutta mukana on myös paljon tuttua. Olen huomannut, että organisaatiot painiskelevat aivan samojen asioiden kanssa, oli toimiala sitten mikä hyvänsä. Miten kerrotaan organisaatiosta kiinnostavalla ja houkuttelevalla tavalla eri yleisöille? Miten tuetaan parempaa asiakaskokemusta viestinnän ja osallisuuden keinoin? Miten otetaan haltuun digitaaliset kanavat? Miten tuetaan muutosta sisäisen viestinnän keinoin? Miten kehitetään osaamista sekä omassa tiimissä että laajemmin koko kaupungin henkilöstön parissa?

:P er

Kohti vaikuttavampaa viestintää

va

Liisa Kivelä viestintäjohtaja

”

Miten tuetaan muutosta sisäisen viestinnän keinoin?

Tässä numerossa 04 Ajassa 05 Työelämän abc Tulospalkkiojärjestelmä uudistuu.

12 Digitalisaatio Mikko Rusamalle on kertynyt syksyn ­aikana runsaasti näkemyksiä kau­ pungin digikehitys­tarpeista.

14

6

Ympäristö

Helsinki siirtyy aktiivisesti kohti aurin­ ko­energian aikaa. Aurinkopaneeleita on asennettu viime vuosina useisiin rakennuksiin ja suunta jatkuu.

Teema

Ensi vuoden budjetti turvaa kaupungin kestävän kasvun ja antaa potkua ­kansainväliseen kilpailuun.

15 Tietoturva Varmista datan turva.

16 Reppari Meriharjun luontotalo tutustuttaa ­nuoret luontoon ja tarjoaa elämyksiä.

21 Gallup Mitä teet ilmaston eteen?

26 Hyvinvointi Milloin lääkärin pakeille?

24

29 Työterveys Helsinki Taltuta kiire.

Asukas

30 Liikkeellä

Pelastuslaitos opettaa­ turvallisuustaitoja ­koululaisille.

Menovinkkejä kaamokseen.

31 Ristikko 32 Uusi duuni Nitin Sood edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungin palveluissa.

32 Gogo

20

Ammatti

10

Riikka Hämäläinen auttaa ja tukee kriisin keskellä.

Duunissa

Ota talteen joulu–tammikuun menovinkit.

Oodin työyhteisö koostuu vahvoista ja ­itseohjautuvista tiimeistä.

22

Kaffella

Helsinki rakentuu yhä enem­ män yhteistyössä kaupunki­ yhteisön kanssa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2018 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. (90) 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2018 PAINOS 37 500 kpl 30. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Ilmestymisajat 2019 Numero 1 ilmestyy 7.3.

Numero 2 ilmestyy 23.5.

Numero 3 ilmestyy 3.10.

Numero 4 ilmestyy 5.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / joulukuu 2018

3

Ajassa Tarkastuslautakunnalle tuli voitto arviointi­ kertomuskilpailussa, jossa mukana oli 15 kuntaa.

Helsingin arviointikertomusta luonnehdittiin selkeäksi, havainnolliseksi, analyyttiseksi, ammattimaiseksi ja helppolukuiseksi. arviointikertomus.fi

Kuva: iStock

Maahanmuuttajille suunnatun Infopankki-verkkopalvelun nimi muuttui marraskuun lopussa InfoFinlandiksi. Käyttäjät olivat toivoneet ymmärrettävämpää nimeä, ja uusi nimi kertoo selkeämmin, mistä on kyse. infofinland.fi

Henkilöstö haluaa vaikuttaa Esiin nousi ylimmän johdon sekä esimiesten rooli. Ylimmän johdon nähtiin olevan ratkaisevan tärkeässä asemassa henkilöstön mielipiteiden huomioimisessa päätöksenteossa sekä avoimen vuoropuhelun että eriävien mielipiteiden sallimisessa.

Esimiesten nähtiin toimivan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistajana.

Kyselystä saatuja ideoita työstetään palvelumuotoilun keinoin työpajoissa, ja hanketta jatketaan strategiakauden ajan.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luottamusmiesasiat > Henkilöstön osallistuminen ja vaikuttaminen

3 000

Kaupungilta lähtee vuosittain yhteensä noin­ ­3 000 tiedotetta medialle.

Kestävä kaupunkikehitys esille EU-puheenjohtajuuskautena Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuusta vuoden loppuun. Silloin Helsingissä järjestetään runsaat sata kokousta. Ulkomaisten virkamiesten lisäksi Helsinki kutsuu kaupunkilaiset ja koko henkilöstön mukaan puheenjohtajuuskauden arkeen ja juhlaan.

Helsingin teemana on kestävä kaupunkikehitys. Kaupungin pitkäjänteinen toiminta kaupunginosien tasapainoisen kehityksen takaamiseksi kiinnostaa. Myös investoinnit korkealaatuiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon kaupunkilaisten tasa-arvoisten toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi tekevät Helsingistä edelläkävijän. Näitä teemoja nostetaan kauden aikana esiin. Heinäkuisista avajaisista on tulossa kaikkien kesäjuhla Töölönlahdelle.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > EU-puheen­ johtajuuskausi

4

Helsingin henki / joulukuu 2018

Kuva: Susa Junnola

Helsingin työntekijät kokevat, että esimiehen tuki, kehittämiseen kannustava ilmapiiri ja riittävän ajan järjestäminen mahdollistavat osallistumisen ja vaikuttamisen oman työn kehittämiseen. Asia käy ilmi kyselystä, johon vastasi runsas 3 000 kaupungin työntekijää.

Vastaajista hieman yli 60 prosenttia kokee jo osallistuvansa erittäin tai melko aktiivisesti työyhteisön kehittämiseen. Lisäksi yli puolet haluaisi osallistua oman yksikön, mutta myös laajemmin ­organisaation ja sen yhteisten käytäntöjen kehittämiseen.

Useissa vastauksissa ehdotettiin henkilöstön osallistamiselle kokonaisvaltaista suunnittelua.

Helsinki-info neuvoo ja opastaa, kun etsit tietoa kaupungin palveluista tai maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Palvelua saa useilla eri kielillä, useissa eri kanavissa. Henkilökohtaisesti neuvoa voi kysyä keskustakirjasto Oodissa tai International House Helsinki (IHH) -palvelupisteessä. IHH on erityisesti uusille helsinkiläisille suunnattu monen viranomaisen yhteinen palvelupiste. Lisäksi voi soittaa tai ottaa yhteyttä chatin kautta. Kirjalliset kysymykset ja palautteet voi jättää kaupungin palautejärjestelmään. Helsinki-info auttaa myös kaupungin sähköisten palveluiden käytössä ja antaa digineuvontaa.

Helsinki-info: puh. 09 31011 111, chat / neuvonta.hel.fi, ­ PL 1, 00099 Helsingin kaupunki. Asiakaspalvelu avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–15.

Keskustakirjasto Oodi, katutason sisääntuloaula, ma–to klo 9–18, pe klo 10–18.

IHH: Palveluneuvojat auttavat kaikissa maahanmuuttoon ja kaupungin palveluihin liittyvissä kysymyksissä. Avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 10–16.

Tilaa kaupungin toimialojen mediatiedotteet omaan sähköpostiisi osoitteesta www.sttinfo.fi > tilaa tiedotteita. Kirjoita Haku-kenttään Helsingin kaupunki > Hae.

Viime lehdessä olleen Arvaa ellet tiedä -kisan voitti Pirjo Teilas.

ONNEA! VASTAUS: Helsingin Henkeä on julkaistu sähköisenä versiona kaupungin www-sivuilla vuodesta 2009 lähtien.

Työmatkaseteli vai polkupyöräetu?

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Työmatkasetelit ja polkupyöräetu

Tulotiedot reaaliaikaisesti Tulorekisteri, kansallinen sähköinen tietokanta, otetaan Suomessa käyttöön vuoden alusta. Rekisteri sisältää jokaisen kattavat palkkatiedot ja vuoden 2020 alusta alkaen myös eläke- ja etuustiedot. Ensimmäistä kertaa palkansaajalla on reaali­ aikainen näkymä omiin tulotietoihinsa.

Ensi vuoden verokortissa on yksi tulo­ raja koko vuodelle, ei enää palkkakauden tulorajoja. Sivutuloille tai eri työnantajille­­ ei enää lasketa eri veroprosenttia. Jos vuosituloraja ylittyy, työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan. Jos tuloraja näyttää

ylittyvän tai vähennykset muuttuvat, tilaa muutosverokortti verohallinnolta.

Tiedot ensi vuoden ennakonpidätyksistä siirtyvät verohallinnolta automaattisesti taloushallintopalveluun, Talpaan, kaikilla, joiden henkilötiedot ovat olleet palkanlaskentajärjestelmässä kuluvan vuoden päättyessä. Uutta verokorttia ei siis tarvitse toimittaa Talpaan. www.vero.fi > tulorekisteri

Työelämän abc

Tulospalkkiojärjestelmä uudistuu Miksi ja miten tulospalkkio­ järjestelmä uudistuu?

Missä uudistuksessa nyt ­mennään?

Tulospalkkiojärjestelmän, tupan, tavoitteena on tukea jatkossa entistä vahvemmin kaupunkistrategian toteutumista. Jatkossa 60 prosenttia tupan ­tavoitteista on toimialatasoisia. Toimialat ja liikelaitokset päättävät itsenäisesti, viedäänkö loput 40 prosenttia tavoitteista palvelukokonaisuus- tai palvelutasolle. Kaikki tavoitteet edistävät kuitenkin kaupunkistrategian toteutumista.

Maksamisen periaatteisiin on myös tehty uudistuksia, jotka lisäävät henkilöstön yhdenvertaista kohtelua.

Uudet tulospalkkioperiaatteet ovat valmistuneet, ja ensi vuoden toimialatasoiset tavoitteet (60 %) valmistellaan kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten yhteistyönä. Kaupungin johtoryhmä linjaa strategiset tulospalkkiotavoitteet toimialojen esitysten perusteella. Tuloksiin perustuva palkitseminen on kokonaisuutena linjajohdon työtä, jota se tekee kaupungin yhteisten ohjeiden ja oman toimialan tai liikelaitoksen henkilöstöhallinnon tuella ja opastuksella.

Keitä uudistus koskee?

Uudistus koskee suurinta osaa kaupungin työntekijöistä. Jos toimialalla tai liikelaitoksessa on tulospalkkio käytössä, riittävän pitkässä työsuhteessa olevat työntekijät kuuluvat sen piiriin. Palk-kion­ suuruuteen vaikuttavat tavoitteiden toteutumisprosentti, vuoden taloudellinen tulos, työntekijän palkka ja hänen poissaolonsa.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen > Palkkiot > Tulospalkkiot Vastaajina HR-asiantuntija Aino Honkapohja-Kuusisto ja työmarkkina-asiantuntija Anna Kari kaupunginkansliasta.

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

Stadi

Kuva: Roope Permanto

Työmatkasetelit ensi vuodeksi ovat haettavissa. Ne haetaan ensisijaisesti sähköisesti, ja hakemukset käsitellään saapumisjärjes­ tyksessä. Käsittelyaika on noin kuukausi. Setelit postitetaan palkkajärjestelmässä olevaan kotiosoitteeseen.

Työmatkasetelien sijaan voi hakea polkupyörä­etua eli rahallista etua polkupyörän hankkimista varten.

Jo haettuja työmatkaseteleitä ei voi jälki­käteen vaihtaa polkupyöräetuun. Älä siis hae työmatkaseteleitä, jos aiot hankkia pyörän.

365°

Prosessikoordinaattori Aija Somerikko ja HR-asiantuntija Outi Anttila kaupunginkansliasta kannustavat tarttumaan Kunta10-tuloksien läpikäyntiin rohkeasti.

Puhukaa haastavista asioista yhdessä Kun työkaverit kokoontuvat yhdessä lounaalle puhetta riittää. ”Esimies pitäisi uudelleen perehdyttää työhön”.

Kahvitauolla puhutaan siitä, että ”sijaistaminen on kunniatehtävä, joka kuuluu kaikille. Moniosaajia toivotaan, mutta jokaisella on omat vahvuusalueensa. Sijaisena toimiminen avartaa ajattelua, ja kaiken työn arvostaminen lisääntyy.”

Toisessa yksikössä koetaan, että ”entinen organisaatiomuutos jäi kesken, ja nyt jo hypättiin suunnittelemaan isompaa muutosta. Epäselviä tai huonosti suunniteltuja toimintatapoja jäi voimaan. Nyt tuntuu, että iso osa työstä on selvittelyä, joka ei kuitenkaan johda mihinkään, mikä turhauttaa.”

Kunta10-tutkimuksen tulokset tulivat taas joulukuun alussa. Jos työyhteisössä on ollut yli 10 vastaajaa, saatte omat tuloksenne. Esimies on vastuussa siitä, että tulokset käsitellään työyhteisössä viimeistään alkuvuodesta. Tulosten käsittely tarjoaa mahdollisuuden tarttua ongelmiin ja lähteä muuttamaan asioita.

Kaikki pääsevät katselemaan kaikkia Työterveyslaitoksen raportoimia tuloksia Kunta10.fi-portaalissa. Tutustu työyhteisösi tuloksiin etukäteen, jos se on mahdollista. Pohdi, mistä tuloksissa on kyse. Mitkä asiat vaatisivat kehittämistä? Mikä asia parantaisi sinun työhyvinvointiasi?

Peilatkaa yhdessä saatuja tuloksia kokemuksiinne arjestanne: mikä toimii hyvin ja mitä pitäisi kehittää? Valitkaa kehittämiskohteiksi sellaiset asiat, joihin voitte itse vaikuttaa. Sopikaa ensimmäiset askeleet ja tehdyn työn raportointi.

Olisiko toimivaa, jos jonkin kehittämistyön osan koordinoisikin joku muu kuin esimies, vaikka vastuu kehittämisestä kuuluukin esimiehelle.

Valtaosassa työyhteisöjä on hankalia asioita, joista puhutaan suljettujen ­ovien takana. Vaikeista asioista puhuminen yhteisesti on kaikkialla ja kaikille vaikeaa.

Ole sinä rohkea ja ota haastava asia puheeksi. Kunta10-tulosten käsittely avaa siihen mahdollisuuden. Voit miettiä etukäteen, miten asettaisit sanasi toisia arvostavasti. Kerro, miltä tilanne sinusta tuntuu ja miksi se haittaa sujuvaa työntekoa. Kun vaikea asia on tunnistettu, siihen voidaan vaikuttaa.

Lisätietoja: • Kunta10-tutkimuksen tulokset työyhteisöittäin ovat nähtävillä osoitteessa Kunta10.fi.

• Tunnuksen ja salasanan saa kaupungin Helmen Kunta10-sivulta, jossa on paljon lisätietoa tutkimuksesta sekä vinkkejä tulosten tulkintaan ja käsittelyyn.

• Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Kunta10-tutkimus

Helsingin henki / joulukuu 2018

5

Käyttötalousosan menot

Keskushallinto

toimialoittain, miljoonaa euroa

Sosiaalija terveystoimiala

2 109,1

284,6

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Yhteensä 4 616,1

1 193,4

Kaupunkiympäristön toimiala

778,0 Kultuurin ja vapaa-ajan toimiala

251,0

Kestävään kasvuun Ensi vuoden talousarvio turvaa kaupungin kestävän kasvun ja tuo potkua kansainväliseen mittelöön menestyksestä.

Uusien investointien ja kasvavien palvelujen rinnalla henkilöstön palkkakehityssuunnitelma etenee. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta marraskuun lopussa.

TEKSTI Katja Alaja

6

Helsingin henki / joulukuu 2018

ormestari Jan Vapaavuori muiste­ lee kuluvaa vuotta ilolla. Hän ko­ kee, että edellisvuonna tehty organisaatiomuutos ja uusi johtamismalli ovat auttaneet viemään Suomen suurinta työnantajaa oikeaan suuntaan.

– Olemme rakentaneet koko ajan vähän ketterämpää, digitaa­ lisempaa ja palveluhenkisempää kaupunkia, joka kasvaa. Tärkein tehtä­ vämme ensi vuonnakin on turvata kestävä kasvu kaupunki­strategian mukaisesti.

Ennusteen mukaan helsinkiläisten määrä li­ sääntyy ensi vuonna 7 500–8 000 asukkaalla, mikä tarkoittaa yhtä kovaa tahtia kuin kulunee­ na vuonna. Vapaavuoren mukaan lisääntyvät ku­ lut näkyvät nopeimmin kasvatuksessa ja koulu­ tuksessa. Investointeja ja palveluita tarvitaan kuitenkin ­lisää kaikilla toimialoilla.

– Tarvitsemme lisää päiväkoteja, kouluja ja vanhainkoteja, englannin opetusta, henkilö­ kuntaa ja ruokaa, energiaa ja julkista liikennettä, kulttuuria ja terveyspalveluita. Ihan kaikkea.

Kestävyydellä Vapaavuori viittaa taloudelli­ seen, sosiaaliseen ja ekologiseen tasapainoon. ­Taloudenpidossa on turha edelleenkään odottaa ”riehaantumista”, vaikka kaupungin taloustilan­ netta voi luonnehtia hyväksi.

– Huonot ajat tulevat varmasti jossakin vai­ heessa ja jemmaan laitetulle rahalle on tarvetta.

Se antaa mahdollisuuden olla leikkaamatta pal­ veluja ja investointeja.

Vapaavuori on toiveikas sen suhteen, että maakuntauudistus ei toteudu. Se veisi kaupun­ gilta suuren sosiaali- ja terveyspuolen veropotin ilman, että tarve investoida vähenisi.

Sosiaalinen hyvinvointi liittyy puolestaan alueiden välisen eriytymisen ehkäisemiseen, ja ekologisuus kasvavan väestön keskittämiseen

Kuva: Lauri Rotko

Kaupungin budjetti kasvaa 3,1 % vuoteen 2018 verrattuna.

Samalla kaupungin asukasmäärä kasvaa 7 500–8 000 ihmisellä.

Kuva: Jetro Stavén

alueille, joille tulee hyvät joukkoliikenneyhteydet ja pyöräilytiet.

Palkkakehityssuunnitelma työn alla Talousarvioon kuuluu kaupungin henkilöstön ja henkilöstöryhmien palkkauksen kartoitus ja sen pohjalta tehtävä palkkakehityssuunnitelma.

Muutos henkilöstöpolitiikassa on historiallinen, sillä tähän asti korotukset ovat noudatelleet val­ takunnallisia sopimuksia. Halu toimia modernin työnantajan ­tavoin on kova.

– Ihan jokainen kaupungin työntekijä ansait­ sisi palkankorotuksen, mutta meidän on uskal­ lettava tehdä valintoja aloilla, missä osaavan työ­ voiman saanti on vaikeinta. Emme voi pettää palvelulupaustamme kaupunkilaisille.

Vapaavuori viittaa esimerkiksi päiväkotien ammattilaisiin, joista on kroonista pulaa.

– Toivon, että voimme jatkaa tätä tulevina vuosina.

Vaikka kaupunki työnantajana voi joidenkin mielestä jäädä lähtötelineisiin, Vapaavuori valaa uskoa kaupungin henkilöstön työn tärkeyteen.

– Elämme historiallista aikaa, jossa kaupun­ kien merkitys talouden toimijoina ja ihmisten ­jokapäiväisen elämän raamittajana kasvaa. Koko Suomen menestys riippuu entistä enemmän Helsingin vetovoimasta ja pärjäämisestä maail­ manlaajuisessa kilpailussa. Helsinki näyttää esi­ merkkiä myös suvaitsevaisena, avoimena ja yh­ teisöllisenä toimijana ajassa, jossa demokratia on kovilla. Työllämme on merkitystä, Vapaavuo­ ri sanoo.

Asia kiteytyy myös hyvin Vapaavuoren 10.10. julkaisemassa twiitissä: ”Suomessa on 311 kun­ taa. Näissä 186:ssa on vähemmän asukkaita kuin mitä Helsingin yhden vuoden väestönkas­ vu on. Kaupungin budjettiesityksen keskeinen sisältö on tämän vahvan kasvun kestävä hal­ linta.”

Helsingin henki / joulukuu 2018

7

Kuva: Sami Heiskanen

Elinikäisen oppimisen polku rakennetaan nyt Elinikäisen oppimisen polku on alkanut kirkastua, ja sitä on lähdetty rakentamaan suunnitelmallises­ ti. Päiväkodista peruskouluun, sieltä lukioon tai ammattikouluun. Ja jos intoa aikuisena riittää, niin vielä ammatilliseen aikuiskoulutukseen tai va­ paa-ajan oppimiseen työväenopistossa. Tämä pol­ ku on kirkastunut yhteisellä tekemisellä kasvatuk­ sen ja koulutuksen toimialalla toimialajohtaja ­Liisa Pohjolaisen mukaan.

– Haluamme tehdä siirtymät vaiheesta toiseen mahdollisimman sujuviksi ja joustaviksi. Tuntuu hienolta, kun kaikki saavat 2. asteen koulutus­ paikan.

Pohjolainen korostaa, että kasvatus ja opetus uudistuvat kaikilla kouluasteilla. Opettajat ovat totutelleet uuteen rooliinsa oppimisen ohjaajina ja kouluttautuneet digipedagogiikkaan oppimisen ri­ kastuttajana, ja päiväkodeissa kasvatuksellinen ote lisääntyy.

– Kaikissa kouluissa on käytössä digitaalinen oppimisalusta, jonka avulla koko kaupungista ­tulee oppimisympäristö.

– Odotan paljon myös Lapsen opinpolku -hank­ keelta, jossa kehitetään digipalvelua päiväkoti- ja kouluhakemusten tekemiseen. Haluamme tehdä huoltajien elämän helpommaksi ja vähentää omia rutiineja, Pohjolainen kertoo.

Kielitietoisuutta ja kielten oppimista Vieraiden kielten opiskelussa on otettu aimo harp­ paus, sillä englanti alkaa jo 1. luokalla. Muu­tos kos­ kee 6 000 ekaluokkalaista.

Pohjolainen kertoo, että englannin opetusta ko­ keillaan myös muutamissa päiväkodeissa leikin­ omaisesti ja toiminnallisesti. Maahanmuuttajataus­ taiset päiväkoti-ikäiset lapset saavat puolestaan li­ sätukea suomen kielen oppimiseen, sillä tämä taito tekee koulupolusta ja elämästä helpomman kulkea.

– Opettajien haasteena on tulla kielitietoisiksi, eli ymmärtää, miten kielitaito vaikuttaa ajattelun ja oppimisen kehittymiseen.

Yhä useampi stadilainen puhuu tulevaisuudessa kiinaa, jota alettiin opettaa Itäkeskuksen koulussa Meilahden lisäksi. Kiinan kielen ja kulttuurin tunte­ mus luovat pohjaa Suomen kilpailukyvylle, mistä Vapaavuorikin puhuu.

“

Ensi vuoden budjetti varmistaa, että saamme jälleen tarpeeseen lisää päiväkotipaikkoja sekä edistettyä koulujen peruskorjauksia.

Pia Pakarinen

– Kaupunkiympäristön henkilöstö on saanut paljon aikaan menneenä vuonna. Esimerkiksi päiväkotipaikkoja on rakennettu valtava määrä lyhyessä ajassa – samalla, kun henkilöstö on opetellut uudenlaista toimintatapaa organi­ saatiorakenteen uudistumisen jälkimainingeissa, ­kertoo toimialan johtaja Mikko Aho. – Olemme alkaneet hahmottaa työmme proses­ sia kaavoituksesta ylläpitoon kokonaisuutena. Ku­ kin ymmärtää oman ja muiden roolin, mikä tekee työstä merkityksellisempää.

Aho kehuu paljon henkilöstönsä osaamista.

Myllypurossa järjestetyssä pormestarin asukas­ illassa nousi esiin kysymyksiä kaupungin metsän­ hoidosta, ja vastaukset tulivat kuin suoraan hyllyl­ tä. Ihan helppoa ei viestintä ja vuorovaikutus asukkaiden kanssa aina ole ja kehittämistä riittää.

– Aiomme käydä huolella läpi Mechelininkadun peruskorjauksen ja pohtia, mitä voimme oppia sii­ tä ensi vuonna alkavaan remonttiin, jossa Hä­ meentie muutetaan joukkoliikenne- ja pyöräily­ kaduksi. Vuoropuhelua käydään myös asukkaiden kanssa.

Keskustassa tapahtuu Pohtiessaan tulevan vuoden suuria asioita Aho

8

Helsingin henki / joulukuu 2018

nostaa esiin asuntokaavoituksen ja uusien asun­ tojen rakentamisen, joka palvelee kasvavan kau­ pungin tarpeita.

– Kaavapotti riittää moninkertaisesti siihen määrään, joka tullaan rakentamaan. Esimerkiksi kaupunki rakentaa itse 1 500 asuntoa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tontit ovat raken­ tamiskelpoisia, Aho sanoo ja viittaa esimerkiksi Pasilan ja Kruunuvuorenrannan esirakentamiseen.

Uudis- ja lisärakentamiseen sekä korjausraken­ tamiseen investoidaan suuresti. Esimerkiksi Jako­ mäkeen aletaan rakentaa uutta yhtenäistä perus­ koulua sekä nuoriso- ja päiväkotitiloja, ja koulujen perusparannusta jatketaan aiempien vuosien vauhdissa.

Merellistä Helsinkiä halutaan myös kehittää.

Hyvä esimerkki on Kauppatorin ja Olympiatermi­ naalin välinen rantavyöhyke, jonka mahdollisuuk­ sista tehdään kartoitus. Myös saaristo saa uutta, esimerkiksi rantautumispaikkoja.

– Keskustan isoihin kysymyksiin kuuluu maan­ alainen kokoojakatu, joka laajentaisi kävelykeskus­ taa – tuleeko sitä vai ei? Sekin ratkeaa tällä val­ tuustokaudella, Aho sanoo.

Kuva: Pertti Nisonen

Rakentaminen jatkuu vilkkaana ja tiiviinä

“

Tehdään hiilineutraalia Helsinkiä yhdessä kunnianhimoi­sesti ja kekseliäästi. Helsingillä on uskottavat tavoitteet, nyt on aika tehdä niistä totta.

Anni Sinnemäki

Kuva: Sami Heiskanen

Sähköisiä palveluja joka lähtöön Tänä vuonna avattiin uudet terveys- ja hyvinvointikeskukset Kala­satamaan ja Vuosaareen, ja jälkimmäisen kyljessä komeilee myös perhekeskus. Kun asukas menee hakemaan apua, hänen asioitaan hoitaa moniammatillinen tiimi, ja asia ratkeaa aiempaa useammin heti ensimmäisellä kerralla. Nämä asiat ovat todisteita siitä, että kaupungin pitkän tähtäimen tavoitteet alkavat toteutua käytännössä. Sosiaali- ja terveystoimialajohtaja Juha Jolkkonen onkin tyytyväinen, vaikka mallissa onkin viilattavaa.

– Kehitämme mallia henkilöstön ja asukkaiden toiveiden pohjalta. Ammattilaiset toivovat esimerkiksi, että he voivat saada omaa työrauhaa jatkossakin aina tarvittaessa. Teemme parhaamme.

Myös sähköistä palvelua on digistrategian mukaisesti uudistettu. Kun asiakas ottaa yhteyttä sähköisesti, hän saa vastauksen usein jopa tunneissa ja ihan viimeistään seuraavana arkipäivänä.

– Ja neuvolan chat, se on ollut menestys. Olemme onnistuneet vapauttamaan aikaa kasvokkaisiin kohtaamisiin.

Tulevana vuonna terveys- ja hyvinvointikeskusmalli laajenee koko kaupunkiin verkostomaisina kokeiluina. Nykyiset tilat sisustetaan ja järjestellään ­uuteen uskoon sen sijaan, että juuri nyt rakennettaisiin uutta.

Parempi palvelu on elinehto Ensi vuonna henkilöstö saa uudenlaisen työkalun terveys- ja hyvinvointiriskien tunnistamiseen. Keino­

älylle perustuva ratkaisu on jo pilotoitavana. Myös asukkaat saavat omat työkalunsa, Omaolo-palvelut, loppu- ja alkuvuoden aikana.

– Asukas voi tehdä oirearvioita ja palvelukartoituksia netissä. Helpolla kyselyllä voi tarkistaa vaikkapa sen, onko oikeutettu kuljetuspalveluihin.

Jolkkonen iloitsee siitä, että henkilöstön sairauspoissaolot ovat laskeneet jo kolmen vuoden ajan. ­Sote-uudistuksen epäselvä tilanne tuo kuitenkin omat varjonsa.

– Tulee sote tai ei, meidän on uudistettava palvelujamme, sillä kilpailu lisääntyy joka tapauksessa. Ihmiset haluavat helposti saatavia ja avun tuovia palveluja sekä ystävällistä asiakaspalvelua. Meidän tehtävämme on varmistaa, että helsinkiläiset valitsevat tulevaisuudessakin nämä palvelut ja haluavat rahoittaa niitä verovaroin.

“

Ensi vuonna tärkeitä asioita on valtavan paljon, mutta erityisen ponnekkaasti meidän täytyy tarttua lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen.

Sanna Vesikansa

Oodi on avautunut kaikelle kansalle. 100 000 kirjan lisäksi talossa tapahtuu kaiken aikaa: tapaamisia, elokuvia, kotimaisia ja ulkomaisia verkostoja. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio pitää Oodia kaupungin suurimpana sivistyspoliittisena asiana kymmeneen vuoteen.

Ensi vuonna koko Töölönlahden aluetta kehitetään yhdessä tekemisen paikaksi. Taiteiden yötä ja itsenäisyyspäivän viikkoa aletaan suunnitella pian, ja Sibelius Akatemian konsertit saattavat soida Oodissa.

Laitio on innoissaan myös kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan yhteisestä avustushausta. Ensin järjestöiltä pyydettiin yhden sivun kuvaukset toiminnasta, ja osa sai 2 000 euroa idean kokeilemiseen. Sen jälkeen osa sai rahoituksen kolmeksi vuodeksi ensi vuoden alusta lähtien.

– Saamme ihan uudenlaista toimintaa kaupunkiin, esimerkiksi rantojen siivoamista sekä paikkojen valokuvausta ja liikkumista yhdistävää tekemistä.

Biennaali Vallisaareen Tarkkasilmäinen on huomannut, että kadun-

varsimainokset kannustavat kävelemään seuraavalle pysäkille. Sitä Laitio itsekin tekee, ­kävelee ja pyöräilee.

– Ihmisten saaminen liikkeelle kohti uimahallia, kirjastoa, nuorisotaloa tai konserttia on se tarina, mikä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa yhdistää. Liikkumattomuuden kauhistelusta pitää päästä mukavaan yhdessä tekemiseen.

Ehkä tie vie hiljattain avattuun nuorisotilaan ja kirjastoon Laajasalon ostoskeskuksessa tai HAM-taidemuseon ja kaupunginmuseon näyttelyyn sota-ajan mielialoista. Tuolloin myös kymmenen koulupihaa on kunnostettu.

Vuonna 2020 kohde voi olla Vallisaari, jossa aletaan järjestää maksutonta taidebiennaalia joka toinen vuosi. Suunnitelmia tehdään jo tiiviisti yhdessä Metsähallituksen ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa, esimerkiksi kunnallistekniikkaa laitetaan kuntoon.

– Päiväkoti- ja koululaisryhmille koko kaupunki­on vastaisuudessa auki, koska HSL antaa heidän matkustaa ilmaiseksi julkisessa liikenteessä. Mieletön juttu, Laitio toteaa.

Kuva: Aiko Lohtander

Oodi liikkumiselle

“

Tärkeintä on vahvistaa yhdenvertaisuutta – niin asuinalueiden kuin kaikkien helsinkiläisten välillä.

Nasima Razmyar Helsingin henki / joulukuu 2018

9

Duunissa

Oodi avautui kaikkien olohuoneeksi.

Kuva: Pertti Nisonen

Oodi elämyksille Keskustakirjasto Oodi on juuri viettänyt avajaisiaan. Kiireisen syksyn aikana työyhteisö valmisteli toiminnan aloittamista ja työtilojaan kilvan rakentajien kanssa. Oodin työyhteisö koostuu vahvoista ja itseohjautuvista tiimeistä, joiden toiminnan periaatteina ovat avoimuus ja tasa-arvo.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann

H

aastattelua tehtäessä Oodin työmaalla kävi vielä vilske: vaaleaa julkisivuverhousta asennettiin paikoilleen, ja sisätiloissa paukuteltiin viimeisiä rakenteita. Oodin kaareileva katto häämötti kahvilan ikkunasta haastateltavien päiden takaa. Innostus ja odotus väreilivät ilmassa.

– Syksy meni Oodi-hengen luomiseen. Kokoonnuimme säännöllisesti puimaan yleisiä periaatteita ja miettimään käytännön asioita työvuoroista tapahtumien järjestämiseen, kertoo palveluesimies Tia Jokinen.

Toiminnan periaatteiksi valittiin itseohjautuvuus, avoimuus ja tasa-arvo. Esimiestyössä tämä merkitsee tiimien itsenäisen työn mahdollistamista: tiimit voivat päättää työnsä organisoinnista. Ohjenuoraksi otettiin muun muassa toisten ammatillisen osaamisen kunnioittaminen, avun

10

Helsingin henki / joulukuu 2018

tarjoaminen ja erilaisten mielipiteiden hyväksyntä. Tärkeimmät periaatteet koottiin koko talon yhteiseen Oodi-oppaaseen.

Työnkuvat muotoutuvat vähitellen Oodi on kuin valtava arkki, jonka toiminnot on rakennettu kokonaan alusta. Haastateltavat – Tia Jokisen ohella Auli Aho, Hannu Ikola, Severi Hirvi ja Tiina Pyre kertovat, että omat tehtävät ja rooli muotoutuvat vähitellen, kun toiminta asettuu aloilleen. Työnkuvien hioutumiselle annetaan aikaa.

Vaikka keskustakirjastossa työskennellään tutuilla kirjastoalan nimikkeillä, kukaan ei vielä pysty täsmälleen nimetä toimenkuvansa yksityiskohtia. Työntekijöitä Oodissa on kaikkiaan 54: parikymmentä kirjastonhoitajaa ja erikois­ kirjastonhoitajaa, lähes 20 kirjastovirkailijaa ja erikoiskirjastovirkailijaa, viisi mediatyöntekijää,

kaksi informaatikkoa, yksi pedagoginen informaatikko sekä kaksi palvelupäällikköä ja kaksi palveluesimiestä. Johtajana toimii Anna-Maria Soininvaara.

– Nimikkeet viittaavat enemmänkin osaamiseen kuin perinteisiin tehtäviin. Vanhoja käytäntöjä ei lähdetä tuijottamaan, haastateltavat toteavat.

Oodin monipuolinen palvelutarjonta merkitsee uuden opettelua koko henkilöstölle. Kolmessa kerroksessa, kymmenentuhannen neliön tiloissa voi tehdä melkein mitä tahansa kirjojen lainaamisen ohella.

Sujuvaa palvelua 10 000 päivittäiselle kävijälle Kävijämäärien ja aukioloaikojen kasvu vaikuttaa osaltaan työtehtäviin ja työaikoihin. Oodiin odotetaan päivittäin noin 10 000 kävijää ja val-

Kuva: Mirva Kakko

Syksy on ollut Oodi-hengen luomisen aikaa. Sitä ovat olleet luomassa muun muassa Tiina Pyre, Severi Hirvi, Auli Aho, Hannu Ikola ja Tia Jokinen.

Kuva: Pertti Nisonen

tavasti vierailevia ryhmiä, mikä tietää resurssien varaamista esittelykierroksiin. Talon ovet pidetään arkisin avoinna aamukahdeksasta iltakymmeneen ja viikonloppuisin kymmenestä kahdeksaan. Työtä tehdään aamu-, väli- ja iltavuoroissa.

Asiakaskokemustiimin vetäjän Auli Ahon tehtävänä on luoda kulttuuria, jolla asiakkaiden opastus, neuvonta ja juoksevat asiat saadaan hoitumaan mahdollisimman sujuvasti. Samalla hän vastaa asiakaspalautteen kehittämisestä.

– Tiimien työntekijät tulevat eri kirjastoista ja tuovat mukanaan hyväksi koettuja ideoita. Näin voimme ikään kuin kuoria kermat päältä palvelun parantamiseksi, Aho iloitsee.

Hänelle siirtyminen Suomenlinnan yhden työntekijän kirjastosta vilkkaaseen Oodiin merkitsee kaivattua vaihtelua.

Digitaitoja kaikille Kirjastonhoitaja Hannu Ikola pääsee digitiimissä hyödyntämään medianomin koulutustaan. Hän kuvailee toisen kerroksen studioita, kaupunkiverstasta ja pelitiloja mikrokosmokseksi, jossa työntekijätkin joutuvat opettelemaan uusia teknisiä taitoja. Kokemusta hänelle itselleen kertyi ­aiemmasta työpaikasta, Myllypuron mediakirjastosta.

– Tilat tarjoavat demokraattisen areenan, joka estää digitaalista syrjäytymistä. Jokainen pääsee harjoittelemaan uuden ajan kansalaistaitoja.

Perinteisen kirjastotyön ohella Ikola opastaa studioiden ja verstaslaitteiden käytössä sekä osallistuu laitteiden ylläpitoon ja huoltoon. Tiimin

vastuulle kuuluu myös tapahtumien ja työpajojen järjestämistä.

Legorobotiikkaa ja ohjelmointia lapsille ja nuorille Lasten ja nuorten tiimin vetäjä Tiina Pyre ­arvelee, että Oodi pystyy tarjoamaan helsinkiläisille kouluille ja päiväkodeille sellaisia palveluita, joita oman alueen kirjastoilla ei ole vielä käytössä. Työtavoissa pyritään yhdistämään tarinallisuutta ja pedagogisuutta.

– Alussa työ painottuu yleiseen ohjeistukseen, palvelutarjottimen luomiseen ja siitä ­informoimiseen, Pyre arvioi.

Hän siirtyi Oodiin Vuosaaren kirjastosta.

Tiimiläisillä on jo osaamista verstaan laitteiden käytöstä. Lapset pääsevät kokeilemaan muun muassa legorobotiikkaa ja ohjelmoinnin alkeita. Tiimi organisoi myös kolmannen kerroksen lasten maailman tapahtumia satutunteineen ja lastenpäivineen.

Matalan kynnyksen talo Tilat- ja osallisuustiimiin kuuluva Severi Hirvi hallinnoi ryhmä- ja kokoustilojen varaamista sekä maksullisten tilojen vuokraamista.

– Haluamme pitää Oodin matalan kynnyksen talona. Toivon, että kaupunkilaiset ottaisivat tilat aktiivisesti haltuun, sanoo aiemmin Kallion kirjastossa työskennellyt Hirvi.

Tiimi tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä ottaa vastaan ideoita tapahtumien järjestämiseksi.­

Haastateltavat korostavat yhteydenpidon tärkeyttä ulkopuolisiin kumppaneihin, kuten yrityksiin, yhdistyksiin, taidelaitoksiin ja festareiden järjestäjiin. Yksi haasteista onkin saada yhteistyö kaikkien kumppaneiden kanssa sulavaksi ja kaupunkilaisia parhaiten palvelevaksi. Toisena haasteena on viestinnän ja yhteisten tapaamisten järjestyminen talon toimijoiden kesken.

– Haasteista huolimatta olemme saaneemme ainutlaatuisen tilaisuuden, haastatellut toteavat. HH

Kaikkien Oodi • 10 000 neliötä kolmessa kerroksessa.

• Aulakerroksessa kirjastopalveluiden lisäksi muun muassa Helsinki-info, EU-tiedotus, kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvateatteri, leikkipuisto Loru, monitoimi­sali sekä kahvila-ravintola.

• Osa tiloista varattavissa maksutta, osa vuokrattavissa.

• Toisessa kerroksessa on studiot, pelitilat, kaupunkiverstas, työ- ja neuvotteluhuoneet ­sekä ryhmätyötilat.

• Kolmannesta kerroksesta löytyy kirjataivas, 100 000 kirjaa, lasten maailma, kahvila ja kansalaisparveke. oodihelsinki.fi

Helsingin henki / joulukuu 2018

11

Digitalisaatio

Digin avulla parempia palveluja Kaupungin strategiassa painotetaan vahvasti kaupungin ja sen tarjoamien palveluiden kehittämistä digitalisaation avulla. Tätä edistää kaupungin ensimmäinen digitalisaatiojohtaja Mikko Rusama.

TEKSTI Anna Haikarainen

E

Kohti ennakoivaa palvelutarvetta Aitojen asiakastarpeiden kirkastaminen on tärkeää, ja ne tulisi tunnistaa ennakoivasti. Olemme

12

Helsingin henki / joulukuu 2018

siirtymässä kohti palvelutarvetta ennakoivaa yhteiskuntaa. Joskus parasta palvelua on, että palvelua ei ole lainkaan – asia vain hoituu ilman lomakkeiden täyttöä.

Toimivuuteen liittyy kyky tarjota parasta henkilökohtaista palvelua, minkä data ja tekoäly mahdollistavat.

– Meillä on oltava tietoa asukkaista ja omista palveluistamme, ja tekoäly yhdistää nämä toisiinsa. Datan ja tekoälyn perusteella pystymme tunnistamaan esimerkiksi riskitekijöitä ja suuntaamaan resursseja kohdennetusti oikeaan paikkaan, kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamiseksi, Rusama sanoo.

Palveluja voidaan kohdentaa datan avulla hyvinkin tarkasti. Rusama antaa muutaman esimerkin.

Kuva: Helsingin kaupunki

Kaupungille yhtenäinen digistrategia Kaupungin digikokonaisuus on tällä hetkellä sirpaleinen. Toimialat ovat kehittäneet omia digisuunnitelmiaan ja -palveluitaan, mutta yhtenäinen digistrategia ja -tavoitteet puuttuvat. Erilaisia it-järjestelmiä on arviolta noin 900 ja verkkosivuja sekä somekanavia satoja.

– Kaupungin palveluissa on mielestäni löydettävyysongelma. Löytävätkö kaupunkilaiset oikeat palvelut ja mitä kautta? Mikä on eri kana­ vien rooli asukkaiden informoinnissa ja palvelemisessa? ”Less is more”. Tämmöistä määrää ei voi hanskata kunnolla.

Yhteisiä digipalveluja tulisi johtaa ja kehittää kokonaisuutena välttäen päällekkäistä tekemistä. Tavoitteena tulisi olla suurempi vaikuttavuus sekä yhtenäisempi ja parempi asiakaskokemus.

Asiakasta ei kiinnosta sisäinen organisoitumisemme, vaan hän haluaa avun ja tiedon mielellään heti ja vaivattomasti.

Kuva: Arto Wiikari

lokuun puolessa välissä aloittaneelle digitalisaatiojohtaja Mikko Rusa­malle on syksyn aikana kertynyt runsaasti näkemyksiä kaupungin digikehitystarpeista.

– Helsinki on monella tapaa toimiva kaupunki, jossa on hienoa väkeä töissä. Peruspalvelut toimivat hyvin ja ihmisillä on halu luoda uutta, Mikko Rusama sanoo Jo vuonna 2011 Monocle-lehti valitsi Helsingin maailman asuttavimmaksi kaupungiksi (most liveable city).

Rusama haluaa kehittää digin avulla Helsingistä entistä asiakaslähtöisemmän, paremmin dataa hyödyntävän ja ketterästi toimivan kaupungin. Kaiken perustana on Helsingin strategia, jonka tavoitteena on olla maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki.

Työryhmä kirkastaa digistrategian Rusama on perustanut marraskuussa digiryhmän, jonka tavoite on kirkastaa kaupungin yhteinen digistrategia ja -tavoitteet tammikuun 2019 loppuun mennessä. Ryhmään kuuluvat toimialajohtajat- tai heidän edustajansa, tietohallintojohtaja ja -päälliköt, strategiapäällikkö, elinkeino-osaston ja henkilöstön edustaja, viestintäjohtaja, ForumVirium ja valitut liikelaitokset. Työn etenemistä voi seurata ja kommentoida avoimessa Teams-ryhmässä, jonka nimi on ”Parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki”. Mukaan ryhmään voi liittyä O365-tunnuksilla osoitteessa https://bit.ly/2PYBrCk. Digitaalinen aineisto tulee tänne: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Digitaalinen Helsinki

Kuva: Helsingin kaupunki Kuva: Kuvasuunnittelu- ja Agentuuritoimisto Keksi

– Datan avulla voidaan ennakoida kiinteistön tulipalo- tai vesivahinkoja, ennustaa liikenteen ruuhkautumista tietöitä suunniteltaessa tai parantaa parkkipaikkojen löydettävyyttä. Lisäksi voidaan esimerkiksi tunnistaa flunssaepidemian synty. Tieto siitä voi auttaa terveyspalvelujen resursoinnissa terveysasemilla.

– Voimme myös ennustaa päivähoito- ja koulupaikkojen tarpeet. Kun lapselle tarjotaan päivähoitopaikkaa, huoltaja voisi saada tästä kännykkäänsä viestin, jonka hyväksymällä paikan pystyy ottamaan helposti vastaan.

Pelisäännöt datan hyödyntämiselle Helsinki on ollut edelläkävijä tiedon avaamisessa, mutta kaupunkitasoista datastrategiaa ei vielä ole. Rusaman mielestä datan hyödyntämiseen

Datan ja tekoälyn perusteella pystymme tunnistamaan esimerkiksi riskitekijöitä ja suuntaamaan resursseja kohdennetusti oikeaan paikkaan.

on laadittava selkeät pelisäännöt: mitä, miksi ja miten dataa kerätään, miten sitä hallitaan ja millä ehdoin avataan.

EU:n tietosuoja-asetus GDPR ohjaa henkilökohtaisen tiedon käsittelyä. Kuluttajat ovat kuskin paikalla ja saavat määritellä, mihin heidän tietojaan voi käyttää.

– Esimerkiksi terveystietoihin liittyvä data on usein arkaluonteista, mutta sen avulla voidaan pelastaa henkiä. Voimme kutsua erilaisiin riskiryhmiin kuuluvia lääkärintarkastuksiin ja tarjota hoitoa ennen kuin ongelmat syntyvät.

Rusama haluaa datan ja tekoälyn hyödyntämiseen lisää innovatiivisuutta: Voisiko joitain ydinprosessin rutiinityövaiheita automatisoida ja siten vapauttaa aikaa ihmisten kohtaamiseen. Miten asiakaspalvelua ja kaupungin hallintoa voisi jatkuvasti optimoida reaaliaikaista dataa hyödyntäen?

– Digipalveluiden ja kaupungin toimintaa pitäisi mitata jatkuvasti, jotta ymmärretään, miten ne toimivat ja miten niitä voi kehittää asiakaslähtöisemmiksi.

Perusta kuntoon Digitaalinen perusta on laitettava ensiksi kuntoon, jotta digitaalisten palveluiden kehittäminen olisi tehokasta. Esimerkiksi kaupungilla on ainakin 18 erilaista verkkoa sisäisessä käytössä ja lukuisia ulkoisia verkkoja.

– Minusta yksi toimiva verkkoratkaisu olisi paras ja turvallisin vaihtoehto sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön.

– Meidän on laadittava myös pilvistrategia ja otettava uudet pilvipohjaiset työkalut, kuten ­Microsoft Office 365, laajasti käyttöön. Nämä helpottavat tiedon jakamista ja yhteistyötä isossa organisaatiossa. Verkkolevyjen käytöstä tulisi jo luopua.

Rusaman mukaan HR-prosessien ja -järjestelmien pitäisi tukea paremmin työn tekemistä.

Kun sisäiset työkalut ja prosessit ovat kunnossa, työnteko helpottuu ja ihmiset ovat tyytyväisempiä, mikä heijastuu asukkaille parempana palveluna.

Uutta luomaan ja rohkeasti kehittämään Rusama on syksyn aikana tavannut lähes 200 ihmistä ja järjestänyt useita työpajoja. Hän kertoo pyrkivänsä saamaan palautetta kehitystyöstään mahdollisimman nopeasti.

– Yhdessä tekeminen vaatii kompromisseja ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Nyt opettelemme löytämään yhteisiä maaleja, joita voimme edistää saavuttaaksemme kaupunkistrategian kunnianhimoisen vision.

– Meidän on löydettävä myös sellaisia kumppaneita, jotka tukevat uudistumista ja kehittämistä. Voisiko tilaaja-tuottajamallin rinnalla olla enemmän yhteiskehittämistä?

Henkilöstön osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta uudet, teknologian tarjoamat mahdollisuudet osataan hyödyntää.

– Se, että työ koetaan merkityksellisenä ja halutaan yhdessä luoda uutta, on meillä iso voimavara. Rohkaisen ihmisiä kehittämään omaa työtään ja vapauttamaan oman potentiaalinsa. Helsinki on hieno kaupunki – teemme työtä, jolla on merkitystä. HH

Digitalisaation tavoitteita •

•

• •

Luodaan kaupungin yhteinen digistrategia ja yhteiset tavoitteet. Asiakaskokemus yhtenäisemmäksi ja palvelut aidosti asiakkaan tarpeita palveleviksi.

Data- ja tekoälystrategian luominen. Luodaan pelisäännöt datan hyödyntämiseksi selviksi: miksi, mitä ja miten dataa kerätään, miten hallitaan rajapintoja, kuka omistaa datan ja millä ehdoin sitä voi hyödyntää?

Kokeilukulttuuriin ja ketterään toimintaan kannustaminen.

Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen.

Helsingin henki / joulukuu 2018

13

Kuva: iStock

Ympäristö

Lisää aurinkovoimaa Helsinki asentaa aiempaa enemmän aurinkosähkövoimaloita kiinteistöihinsä. Sijoituspaikaksi sopii parhaiten peruskorjattu rakennus, jossa kuluu energiaa myös kesäisin. Aurinkovoima vähentää sähkökuluja ja pienentää hiilijalanjälkeä.

TEKSTI Kati Särkelä

K

aupunki siirtyy aktiivisesti kohti aurinkoenergian aikaa. Viime vuosien aikana aurinkopaneeleita on asennettu yli kymmeneen kaupungin kiinteistöön ja suunta jatkuu.

Esimerkiksi koulurakennukseen asennettava aurinkosähkövoimala on yleensä kooltaan 40–50 kilowattia, ja aurinkovoiman ansiosta rakennuksen sähkölasku pienenee 2–20 prosenttia.

– Ideaalinen aurinkosähkön asennuskohde kuluttaa kesällä päiväsaikaan mahdollisimman paljon energiaa. Näin voimalan tehokkain tuotanto saadaan suoraan hyötykäyttöön. Voimalat pyritään mitoittamaan siten, että tuotettu energia kuluu kokonaan tai lähes kokonaan rakennuksessa, ympäristösuunnittelija Petteri Huuska kaupunkiympäristön toimialalta kertoo.

– Aurinkosähkövoimala asennetaan mieluiten rakennukseen, joka on hiljattain peruskorjattu.

Tällöin rakennuksen katto kestää voimalan painon, ja sähkönsyöttö saadaan liitettyä joustavasti sähköiseen talotekniikkaan, johtava energia-­ asiantuntija Sirpa Eskelinen kaupunkiympäristön toimialalta sanoo.

14

Helsingin henki / joulukuu 2018

Kuva: Mikael Lindén

Aurinkovoiman myötä kulutus tarkempaan seurantaan Uusiutuvan energian käytön ohella kaupungilla tehdään paljon töitä energian kulutuksen pienentämiseksi.

– Energiansäästöjä saadaan aikaan esimerkiksi valaistus- ja rakennusautomaatiojärjestelmien ohjausten muutoksilla, valaisinten vaihtamisella LEDeihin sekä IV-koneiden lämmön talteenotolla, Eskelinen kertoo.

– Aurinkosähkö on yksi keino, jolla rakennusten ostoenergian tarvetta pienennetään, Huuska lisää.

– Energiatehokkuutta edistää usein parhaiten lämmönkulutusta vähentävät keinot. Aurinkosähkön myötä myös kiinnostus energiansäästöön yleensä kasvaa, koska kiinteistön kulutusta aletaan seurata tarkemmin.

Aurinkoenergiaa saadaan meillä ihan hyvä määrä talteen. Paras tuotto kerätään Helsingissä maaliskuusta lokakuuhun. Talvella talteen saatava määrä on vähäinen, eikä aurinkopaneeleille satavaa luntakaan kannata puhdistaa talven muutamien aurinkohetkien takia.

Helsinkiläisistä kouluista aurinkoenergiaa hyödyntävät Hiidenkiven peruskoulu, Keinutien ala-aste ja Torpparinmäen peruskoulu. Aurinkolahden (kuvassa) ja Latokartanon peruskouluissa aurinkosähköjärjestelmät ovat toimineet jo vuodesta 2009.

Tietoturva

Aurinkosähkön hyödyt tulevat ­parhaiten esiin ­pitkällä aikavälillä.

Maksaa itsensä takaisin kaksinkertaisesti Kaupungin strategiset päätökset ovat mahdollistaneet sen, että aurinkoenergiaan halutaan panostaa nyt voimakkaasti.

– Aurinkosähkön hyödyt tulevat parhaiten esiin pitkällä aikavälillä. Vaikka aurinkosähkön takaisinmaksuaika on yli kymmenen vuotta, se maksaa itsensä takaisin kaksinkertaisesti elinkaarensa aikana, Petteri Huuska sanoo.

Aurinkosähkövoimaloiden rakentamista suunnitellaan nopealla tahdilla tuleville vuosille.

Aurinkovoima on yksi tärkeä keino, jolla Helsinki pyrkii saavuttamaan päästövähennystavoitteensa.

– Helsingin hiilineutraalisuusohjelmassa esitetään, että kaupunkialueella aurinkopaneeleilla tuotetaan 15 prosenttia kaikesta sähköstä vuonna 2035. Kaupunki toimii suunnannäyttäjänä.

Voidaan olettaa, että aurinkovoimaloiden määrä monikymmenkertaistuu ja niistä tulee pian tyypillinen ratkaisu uudisrakennuksissa ja peruskorjauskohteissa, Huuska sanoo.

Jo nyt jokainen uudisrakennus- ja perus­ korjaus­kohde tarkastellaan uusiutuvien energi­ oiden tuotannon näkökulmasta.

– Suunnitteluvaiheessa tehdään energiaselvitys, jossa simuloidaan rakennukselle 2–3 energiaratkaisua, joista ainakin yhteen aurinkoenergia yleensä valikoituu mukaan. Simuloinnit tehdään teknis-taloudellisen kannattavuuden pohjalta, Eskelinen kertoo. HH

Tänä vuonna valmistuneet aurinko­voimalat ja niiden voimalatehot • • • •

Mellunkylän pelastusasema 42,4 kWp Tukkutorin lihatukkuhalli 65,6 kWp Päiväkoti Yliskylä 25 kWp HKL, Roihupellon metrovarikko 480 kWp

Suunnitteilla olevia aurinkovoimaloita • •

Päiväkoti Neulanen 23 kWp, 2019 Tukkutorin alueen uusi pakastamo 350 kWp

Miten data pidetään turvassa?

Yhä useampi kirjoittaa työssään paljon sähköposteja, pitää digitaalista kirjaa, raportoi eri järjestelmissä ja käsittelee henkilötietoja sähköisesti. Omilla toimillaan voi varmistaa, että arvokas data on turvassa eikä päädy vääriin käsiin ainakaan omalta tietokoneelta.

TEKSTI Salla Salokanto KUVA iStock

Miksi tietoturvasta huolehtiminen on tärkeää?

Työntekijöiden kautta kulkeva tieto on arvokasta kuin raha. Tietoja tarvitaan kaupungin toiminnan pyörittämiseen. Joskus tietoja voi käyttää vain tiettyihin tarkoituksiin. Silloin on tärkeää huolehtia, että tiedot on suojattu muulta käytöltä.

Erityisen herkkiä ovat henkilötiedot, joiden käsittelylle on aina oltava työtehtävään liittyvä peruste. Tietosuoja koskee henkilötietojen käsittelyä, tietoturva puolestaan kaikenlaisia tietoja.

Mistä tietoturva-asioista työntekijä vastaa itse?

Kaupungin tietohallinto vastaa tietoturvan teknisestä toteuttamisesta ja tarvittavista ohjelmistoista. Jokainen työntekijä taas on vastuussa siitä, että omassa työssä tietoturva toteutuu. Kaikkien tulee ottaa selvää siitä, mitä tietoturvavaatimuksia omaan työhön liittyy ja toimia niiden mukaisesti. Kun tunnistaa käsittelemiensä tietojen arvon ja merkityksen, pystyy hankkimaan myös osaamista tietojen käsittelyyn.

Kaikki tietojen käsittely ei kuitenkaan tapahdu tietokoneissa, vaan tietoja käsitellään myös paperilla ja keskusteluissa. Myös papereilla ja keskusteluissa esiin tuleviin tietoihin on suhtauduttava vastuullisesti.

Mitä toimenpiteitä omilla laitteillaan voi tehdä?

Perusasia on, että joka palveluun on erilainen, yksilöllinen salasana. Hyvä salasana on myös ainakin 15 merkkiä pitkä. Kaupungin palveluihin myönnetyt käyttöoikeudet ovat henkilökohtaisia, mikä olisi muistettava myös työpai-

kan arjessa. Työasema pitäisi lukita aina, kun sen äärestä poistuu.

Työhön liittyviin verkko- ja muihin palveluihin voi rekisteröityä työsähköpostilla, mutta omiin harrastus- ja kotiasioihin liittyviin palveluihin on aina käytettävä omaa, henkilökohtaista sähköpostia – ei koskaan työosoitetta.

Ohjelmistopäivitysten hyväksyminen omalle tietokoneelle ja mobiililaitteisiin vahvistaa tietoturvaa. Haittaohjelmasuojaukset on pidettävä aina päällä. Tärkeiden tietojen säännöllinen varmuuskopioiminen on tehokkain keino kaikkein pahimpien haittaohjelmien ­varalta.

Mistä lisäoppia ja -tietoa?

Kaupunki on julkaissut tietoturvan peruspaketin kaikkien saataville. Tunnin mittainen­luen­to ja esityskuvat löytyvät Diggaillaan ­dataa -blogista osoitteesta hel.fi/blogit.

Blogissa ja Helsinki-kanavan Tietoturva työpisteellä -sarjassa on runsaasti tietoturva­ sisältöä. Myös henkilöstökoulutuksen kurssi­ tarjonnassa on säännöllisesti tietoturvaan liittyviä koulutuksia.

Kysymyksiin vastasi tietoturva-asiantuntija Aaro Hallikainen kaupunginkanslian tieto­ hallinnosta. hel.fi > blogit > kirjoitukset > diggaillaan dataa Helsinki-kanava > Tietoturva työpisteellä Kaupungin Helmi > Työkalut > Koulutukset ja tapahtumat

Helsingin henki / joulukuu 2018

15

Meriharjun luontotalossa nuoret tutustuvat kaupunkia ympäröivään luontoon. Talo tarjoaa tietoa ja elämyksiä niin luonnosta kuin eläimistäkin.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Vilja Harala

aroliina Valontaival, Tero Kirjosalo ja Johanna Ahtinen istuvat Meriharjun luontotalon pöydän äärellä, hörppivät teetä ja käyvät läpi päivän ohjelmaa.

Tänään kolmikolla alkaa kolmipäiväinen Uhanalaiset eläimet -luontokoulu Lauttasaaren peruskoulun kuudesluokkalaisille. Koulussa perehdytään siihen, miten elämä ja eläimet ovat toisistaan riippuvaisia.

Ympäristökasvattaja ja luontokouluvastaava Va-

16

Helsingin henki / joulukuu 2018

Villa Meriharju rakennettiin vuonna 1910 kesähuvilaksi yksityiskäyttöön.­ Talo oli sotien aikana armeijan käytössä ja myöhemmin siinä toimi Kotisisaropisto. Helsingin kaupunki aloitti talossa leiritoiminnan 70-luvulla.

Nuorten luontotalon toiminta muutti Meriharjuun vuonna 2010, jonka jälkeen paikkaa alettiin kutsua Meri­ harjun luontotaloksi.

Helsingin henki / joulukuu 2018

17

Luontokoulutoiminta painottuu keväällä huhti–toukokuulle ja syksyisin syys– lokakuulle. Tänä vuonna Uhanalaisten eläinten ohjelma pidettiin marraskuussa.

lontaipaleen kanssa ohjelmaa suunnittelee ympäristönuoriso­-ohjaaja Ahtiainen ja Korkeasaaren ympäristö­kasvattaja Kirjosalo.

Nea Palanki yllättyi erilaisista uhanalaisista eläimistä, joista kerrottiin ryhmätyöharjoituksen aikana. Miia Tuutti puolestaan yllättyi siitä, kuinka useat Suomessa pesivät linnut ovat uhanalaisia. Saima Pättö piti erityisesti ryhmätyöharjoituksesta, jossa viivan takaa piti yhteistyössä kurotella uhanalaisia eläinfiguureja.

Johanna Ahtiainen pohti Uhanalaiset eläimet -ohjelmassa lasten kanssa sitä, ovatko eläimet ihmisille tärkeitä ja ovatko kaikki eläimet yhtä arvokkaita kuin ihmiset.

18

Helsingin henki / joulukuu 2018

Uhanalaisten eläinten jäljillä Talon puiset kierreportaat natisevat lasten ­askelista. Valontaival pyytää lapsia asettautumaan piiriin avaran salin lattialle. Lapset saavat harjoitella yhteistyötä heittämällä toisilleen erilaisia eläinfiguureja sekä pelastamalla niitä kuvitteellisen öljyonnettomuuden tahrimasta vedestä. Toivoa ja tarmoa on.

Sitten pohditaan mielipiteitä ja väitteitä.

Keskustelua käydään muun muassa siitä, ovatko kaikki eläimet yhtä arvokkaita ja onko ihmisillä oikeus hyödyntää eläimiä omiin tarkoituksiinsa. Harjoituksen jälkeen on eväiden vuoro.

Monin poluin Luontotalo on yksi ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön toimitiloista, jossa tarjotaan lapsille ja nuorille luonto- ja ympäristökasvatusta.

– Luontotalon toiminta keskittyy 4.–9. luokkalaisille pidettäviin luontokouluihin, jotka ovat kokemuksellisia, toiminnallisia ja elämyksellisiä. Haluamme antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kehittää omaa luontosuhdetta ja toimia ympäristön puolesta sekä oivaltaa asioita oman toimimisen kautta, sanoo Valontaival.

Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös Kallahden seikkailutalo, joka tarjoaa seikkailukasvatusta, kuten majan rakennusta ja kanoottiretkiä, Vartiosaaren kesätoimintakeskus, Östersundomin leirikeskus, Bengtsårin ja Granön leirisaaret sekä kauppakeskus Saareen avattu uusi Nuorten ympäristötila.

– Ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikkö ­ylläpitää tällaisia toimitiloja ja tarjoaa mahdolli-

Lauttasaaren peruskoulun kuudesluokkalaiset harjoittelivat päivän aikana yhteistyötä muun muassa heittelemällä toisilleen eläinfiguureja.

Päivän suosikkiharjoituksessa oppilaiden piti pohtia yhdessä, miten pelastaa kuvitteelliseen öljyonnettomuuteen joutunut uhanalainen eläin. Ryhmän tuli pysyä merkityn viivan takana ja eläimen sai noukkia turvaan ainoastaan käden avulla.

Ympäristökasvatuksen koordinaattori Ulla Kajaluotoa ilahduttaa erityisesti se, jos nuoret ovat löytäneet oman oivalluksensa ympäristötoiminnan maailmasta. Tällöin ympäristön puolesta toimiminen lähtee kasvamaan ja leviämään, jolloin voi hyvillä mielin ajatella, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi.

suuden ympäristökasvatukselliseen seikkailu- ja leiritoimintaan eri toimijoille, kuten nuoriso­ taloille, järjestöille ja kouluille, kertoo yksikön toiminnasta vastaava toiminnanjohtaja Susanne Österlund-Toivonen.

– Meille myönnettiin kesäkuussa Ekokompassi-sertifikaatti, joka vahvistaa toimintamme ympäristöystävällisyyden, kertoo ympäristökasvatuksen koordinaattori Ulla Kajaluoto.

Hyvää toisille Nuorisotyöyksikön ympäristökasvatuksessa korostuvat luontoelämykset, hyvän luonto­suhteen rakentaminen, luonnossa oleminen, ympäristön puolesta toimiminen, taitojen ja ­tekojen oppiminen sekä ympäristöosallisuus.

– Ympäristö- ja seikkailukasvatuksen tavoitteena on saada nuoret tutustumaan luontoon ja ympäristöön niin, että he oppisivat arvostamaan luontoa ja ympäristöä ja pitämään siitä huolta, sanoo Österlund-Toivonen.

Nuorilta on kysytty, millaiset ympäristöasiat heitä kiinnostavat tai huolestuttavat ja millaisiin asioihin he haluaisivat itse vaikuttaa.

– Kyselyn mukaan nuoret haluavat esimerkiksi tehdä hyviä asioita toisille nuorille ja heitä kiinnostavat eläinten oikeudet, kertoo Kajaluoto.

– Saimme kyselyn kautta viestin siitä, että nuoret kokevat ympäristöasiat tärkeiksi, mikä on hieno asia, sanoo Österlund-Toivonen.

Yhdessä löytämisen ilo palkitsee Päivän ohjelma jatkuu Luontotalossa. Iltapäivällä katsotaan videoita uhanalaisista eläimistä ja niiden suojelusta. Päivän lopuksi jutellaan tunnelmista. Ohjelman toinen päivä pidetään viikon kuluttua Korkeasaaren eläintarhassa, jossa

tutustutaan uhanalaisiin eläimiin. Kolmantena päivänä on vuorossa suojelukampanjan suunnittelu.

– Palkitsevinta tässä työssä on yhdessä löytämisen ilo ja se, kun lapset ja nuoret nauttivat luonnosta ja heillä on hauskaa. Tietysti myös toivon, että onnistun vahvistamaan heidän luontosuhdettaan ja antamaan siihen kipinää ja inspiraatiota, toteaa Valontaival. HH

Nuorten uusi ympäristötila tehtiin yhdessä Laajasalon uuteen kauppakeskus Saareen avattiin kaikille helsinkiläisille nuorille, nuorten järjestöille ja ryhmille avoin Nuorten ympäristötila 22. marraskuuta.

– Ympäristötilassa on otettu huomioon nuorten toiveet. Tilassa on esimerkiksi olemiselle tarkoitettuja nurkkauksia, katosta roikkuvia korituoleja, latauspiste puhelimille, runsaasti kasveja sekä moderni keittiö kokkailua ja nuorten omaehtoista ekokahvilatoimintaa varten. Lisäksi kuutena päivänä viikossa auki oleva tila on eläinystävällinen, kertoo ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön osallisuusohjaaja Annina Wallinsalo.

Kauppakeskuksen toisessa kerroksessa sijaitsevat Laajasalon kirjaston uudet tilat ja nuorisopalvelujen hallinnoima monitoimitila, jossa voi esimerkiksi järjestää tanssitunteja ja kokouksia. Tilan tuleva toiminta muotoutuu ajan myötä nuorten omien ideoiden mukaisesti. Siellä jatketaan ainakin nuorten toteuttamaa ekokahvilatoimintaa. ymparistotila.munstadi.fi

Ekokahvilanuori Oumkaltoum Nasre-Eddin oli kesätyötehtävissä ­NuoriEspa-tapahtumassa Esplanadin puistossa kesäkuussa.

Helsingin henki / joulukuu 2018

19

Ammatti Hädän lievittäjä Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, kun kohtalo kouraisee vakavasti ja odottamatta.

Helsingin kriisipäivystys antaa tukea ja apua vuoden jokaisena päivänä. Päivystyksen esimies Riikka Hämäläinen haluaa myös itse olla mukana auttamassa.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

20

Helsingin henki / joulukuu 2018

K

riisiavusta puhuttaessa nousee helposti mieleen Turun puukotusten tai Estonian uppoamisen kaltaiset kriisit ja onnettomuudet. Kriisiapua saatetaan tarvita kuitenkin myös mittasuhteiltaan pienemmissä, mutta henkilötasolla yhtä järisyttävissä tragedioissa.

– Annamme akuuttia kriisiapua esimerkiksi onnettomuuksien, tulipalojen tai läheisen äkillisen kuoleman yhteydessä. Akuutissa tilanteessa ihminen menee usein shokkiin, eikä osaa itse hakea apua kuin vasta vähän myöhemmin. Yleensä pelastusviranomainen tai poliisi hälyttää meidät paikalle, kriisipäivystyksen johtava kriisityöntekijä Riikka Hämäläinen sosiaali- ja terveystoimialalta kertoo.

Helsingin kriisipäivystys perustettiin vuonna 2010 muuttuneen lainsäädännön myötä. Sitä ennen kaupungin eri yksiköt tarjosivat jälkihoidollista kriisiryhmäpalvelua oman toimensa ohessa.

Gallup Nimi: Riikka Hämäläinen Ammatti: kriisipäivystyksen johtava kriisityöntekijä, sosiaali- ja terveystoimiala Ikä: 42 Perhe: avopuoliso, 16-vuotias poika Koti: Kartanonkoski, Vantaa Harrastukset: karate ja solistin tehtävät PIHA-nimisessä coverbändissä

Hämäläinen aloitti kaupungilla vuonna 2001 sosiaali- ja terveyspalveluiden psykiatria- ja päihdekeskusyksikössä ja tutustui silloin kriisityöhön. Aluksi hän teki uudessa päivystyksessä keikkaa ja sijaisuuksia ja toimi vakinaisen viran saatuaan kentällä kriisityöntekijänä. Johtavana kriisityöntekijänä hän on ollut neljä vuotta.

– Päihdehuollon ja psykiatrian parissa työskennellessäni näin, mitä ihmiselle voi käydä ja mitä siitä pahimmillaan seuraa, jos akuutti kriisi­apu jää saamatta.

Tiivis yhteistyöverkosto ­­ valmiina auttamaan Ympärivuorokautisessa kriisipäivystyksessä on 12 työntekijää. Hämäläinen johtaa yksikköä, vastaa henkilöstöhallinnosta ja valvoo, että työ toteutuu laadukkaasti. Helsingin kriisipäivystys tekee paljon yhteistyötä Espoon ja Vantaan vastaavien yksiköiden kanssa. Apua tarjotaan tarpeen vaatiessa yli kaupunkirajojen siellä, missä onnettomuus sattuu.

– Normipäivänä tulen töihin klo 7.30. Minulla on usein kokouksia pääkaupunkiseudun muiden kriisipäivystysten sekä poliisin, ensihoidon, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen kanssa.

Tarvittaessa Hämäläinen hyppää mukaan päivystysrinkiin. Hänelle kuuluvat myös erilaiset koulutustehtävät, ja hän sanookin haluavansa pitää niin sanotusti kädet savessa.

– Saamme jatkuvasti uutta tietoa ihmisen psyykestä. On vaikea kouluttaa ketään, jos ei ole selvillä siitä, mitä asiakastyöhön kuuluu juuri nyt. Toiminta asiakkaiden kanssa on työn suola.

Kun olen heidän parissa, muistan, miksi myös työn hallinnollinen puoli on tärkeää.

Kyseessä usein elämän pahin tragedia Hämäläinen muistuttaa, että kriisipäivystyksen asiakkaat ovat tavallisia perheitä, kaiken­ ikäisiä ja kaikista sosioekonomisista luokista.

Kriisipäivystyksen akuutti kriisiapu on lyhytkestoista. Se ei ole terapiaa, mutta terapeuttisluontoista.

Hämäläisen mukaan jokaisen asiakkaaksi tulon syy on erilainen. Kyse on usein asiakkaan elämän pahimmasta tragediasta. Äkillisten tapahtumien lisäksi taustalla saattaa joskus olla

Kyse on usein asiakkaan elämän pahimmasta ­tragediasta.

parisuhdeongelmia sekä päihde- ja mielen­ter­­ veysongelmia. Kipeimmin koskettavat ne tapahtumat, jotka liittyvät lasten kuolemiin tai tilanteisiin, jossa lapsi menettää vanhempansa.

Itseä pitää huoltaa Miten kriisityöntekijät jaksavat raskasta työtään ja miten hoitavat itseään?

– Meille tarjotaan koulutusta ja työpaikan tuki tehtäväämme. Silti asiakkaiden järkyttävät kokemukset resonoivat työntekijöissä. Alanvaihto on paikallaan, jos kriisityöntekijä kokee, ettei mikään enää tunnu miltään. Tämä on jatkuvaa oman minän, työinstrumentin huoltoa ja tasapainoilua herkkyyden säilyttämisen ja kyynisyyden välttämisen välillä.

Ensi vuosi merkitsee kriisipäivystyksille suuria muutoksia. Valtakunnallisesti yhteiskäytössä olevan uuden hätäkeskusjärjestelmän käyttöönotto alkaa loppuvuodesta, ja se toteutetaan vaiheittain hätäkeskus kerrallaan. Vastedes sosiaali- ja kriisipäivystykset saavat tehtävänsä suoraan hätäkeskuksesta, kun tähän asti osa niistä on tullut muilta viranomaisilta. Tämä todennäköisesti lisää asiakkaiden määrää.

Maakuntauudistus taas toteutuessaan siirtäisi Helsingin, Espoon ja Vantaan kriisipäivystykset maakunnan erityispalveluksi. Vielä ei ole tiedossa, miten se vaikuttaisi työntekijöiden asemaan ja kaupunkien yhteistyöhön. HH

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

Mitä teet ilmaston eteen?

Riitta Piekkari, kouluterveydenhoitaja, sosiaali- ja terveystoimiala Olen harkinnut lentämisen vähentämistä.

Vielä en ole karsinut matkoja, mutta se olisi tehokas tapa osallistua ilmasto­ talkoisiin ja harkittavissa. Muuten käy­ tän jo joukkoliikennettä. Lisäksi olem­ me kotona alentaneet sisälämpötilaa.

Mielestäni olen aika hyvin ottanut käyt­ töön erilaisia arjen pieniä tekoja, joilla voin pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Mietin kyllä ilmaston­ muutokseen liittyviä asioita, mutta en kuitenkaan ahdis­ tukseen asti.

Niina Touré, projektisuunnittelija, kaupunginkanslia Olen ryhdistäytynyt kierrättämi­ sessä. Lajittelen jätteet, metallit, biojätteet, pahvit ja kartongit, pa­ perit, muovit, lasit ja sekajätteet, ja ne päätyvät kukin omaan astiaansa. Täy­ tyy myöntää, että en ihan hirveästi mieti ilmastonmuu­ tokseen liittyviä asioita. Toki viimeaikaiset uutisoinnit ovat saaneet huolestumaan enemmän ja olemme puhu­ neet asiasta perheen, lasten ja lähipiirin kanssa. Omat käytännön toimet ovat kuitenkin vielä vähän hakusessa.

Markus Palokas, markkinointikoordinaattori, kaupunginkirjasto, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Pyöräilen töihin aina kun se on mah­ dollista ja käytän julkista liikennettä.

Olen pyrkinyt minimoimaan ruokahävikin ja kierrätän kaiken mahdollisen. Olin todella tyytyväinen, kun saimme taloon vihdoin muovinkeräys­ astian. Sen myötä sekajätteen määrä on selvästi vähen­ tynyt. Perheessämme on pieni lapsi, ja vanhemmuus pistää miettimään näitä asioita uudesta näkökulmasta.

Täytyy pohtia myös seuraavien sukupolvien tulevaisuut­ ta eikä tuijottaa vain omaa napaansa. Olen valmis muut­ tamaan omia tottumuksiani.

Seppo Sihvonen, turvallisuuspäällikkö, pelastuslaitos, kaupunkiympäristön toimiala Ilmastonmuutoskeskusteluissa painotetaan mielestäni liiaksi Suo­ men osuutta, vaikka ongelmat ovat aika keskeisesti ihan muissa maail­ man kolkissa. Toki ymmärrän, että omasta ympäristöstä täytyy pitää huolta, eikä voi elää ihan miten sattuu, mutta mielestäni yksit­ täistä kuluttajaa ei saisi syyllistää liikaa. Kuinka paljon yksi ihminen voi loppujen lopuksi vaikuttaa? Meidän on päästävä liikkumaan ja syödäkin pitää. Asioita pitäisi ehkä ratkoa vähän isommissa pöydissä.

Helsingin henki / joulukuu 2018

21

Kaffella

Asukkaat ja yritykset mukaan suunnittelemaan kaupunkia Kaupunki kasvaa kiivaammin kuin koskaan. Helsinki rakentuu entistä tiiviimmässä yhteistyössä toimialojen ja kaupunkiyhteisön kanssa. Vuorovaikutukseen kehitetään jatkuvasti uusia keinoja.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Anton Reenpää

Keskustelemassa projektinjohtaja Kimmo Kuisma kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto Vuotalon johtaja Tuuli Tokkola kulttuurin ja vapaaajan toimiala, yleiset kulttuuripalvelut vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen kaupunkiympäristön toimiala, viestintäpalvelut

Aihe Vuorovaikutus uuden Helsingin rakentamisessa

Paikka Musiikkitalon kahvila

22

Helsingin henki / joulukuu 2018

M

onet rakennushankkeet myllää­ vät Helsinkiä uuteen uskoon.

Esimerkiksi ydinkeskustaan kaavaillaan täydennysrakenta­ mista ja maanalaista kokooja­ katua. Aluerakentamisessa on meneillään 13 ­projektia ympäri kaupunkia.

– Tänä vuonna on jo saavutettu 6 000 uuden asunnon tavoite. Kaupunki kasvaa nyt niin, että noin kolmen vuoden välein syntyy asukasluvul­ taan Kemin kokoinen kaupunki, Kimmo Kuisma kuvailee kasvuvauhtia.

Aluerakentamisessa suunnittelu ja toteutus on nivottu yhteen. Se edellyttää hyvää yhteispeliä toi­ mialojen kesken; kaikkien on tähdättävä samaan maaliin.

– On tuskallista, jos kaikki puuhaavat omiaan ottamatta huomioon kokonaisuutta. Organisaa­ tiouudistus loi hyvät edellytykset parempaan vuo­ rovaikutukseen, Juha-Pekka Turunen kiittelee.

Yhteiset viestit selkeyttävät tavoitteet Uusia vuorovaikutuksen tapoja toimialojen vä­ lillä ja ympäröivän kaupungin kanssa kehitel­ lään koko ajan. Toimialat pyrkivät häivyttämään sisäisiä ja toimialojen välisiä rajapintoja ja saa­

Kimmo Kuisma, Juha-Pekka Turunen ja Tuuli Tokkola kertovat, että uusia vuorovaikutuksen tapoja kehitellään koko ajan.

maan aikaiseksi yhteisiä viestejä.

Hyvinä esimerkkeinä toimialojen yhteistyöstä Turunen mainitsee Laajasalossa ja Vuosaaressa työn alla olevat pitkän aikajänteen viestintäsuunnitelmat alueiden kehittämisestä.

Antoisimpana hän pitää kaupunkisuunnittelun yhteistyötä Vuotalon kanssa. Talo on ottanut monipuolisesti käsittelyyn Vuosaaren rakentumisen teemoja esimerkiksi näyttelyissä ja erilaisissa produktioissa.

Vuotalossa kevään kestävät prosessinäyttelyt ovat sekä toimialojen välisiä että ulkoisen vuorovaikutuksen alustoja.

– Esimerkiksi pilvenpiirtäjänäyttelyssä kumppanina oli Helsingin taidemuseo ja aiemmin Korkeasaari sekä kaupunkiympäristön toimialaan kuuluvat puistopalvelut, Tuuli Tokkola kertoo.

Talon luonnollisia yhteistyökumppaneita ovat saman toimialan palvelut, kuten nuorisopalvelut, kirjasto ja kaupunginorkesteri.

Yhteistyötä kasvatuksen ja koulutuksen toimi­alan kanssa Vuotalo tekee kouluihin suuntautuvan taidekasvatustyön avulla. Näin tavoitetaan myös sellainen yleisö, joka ei käy tapahtumissa.

Huolenaiheet kuulluksi Tuuli Tokkola törmää Vuotalon johtajana asukkaiden huoliin ja pelkoihin. Talossa käy päivittäin noin 1 500 ihmistä, joten vuoropuhelua syntyy jatkuvasti. Muutoksilla on tapana herättää suuria tunteita. Monille myös kaavoitukseen liittyvät termit jäävät käsittämättömäksi virkamiesslangiksi.

– Pyrimme luomaan pehmeämpää ilmapiiriä taiteen keinoin ja kuuntelemalla kävijöiden huo-

lenaiheita. Meillä on hyvä käsitys siitä, mistä ­ihmiset puhuvat.

Vuotalon toimesta otettiin selvää muun muassa ristiriitaisia puheita herättäneestä pilvenpiirtäjä Cirruksesta ja sen asumisviihtyvyydestä. Torni­taloon jalkautui taiteilijaryhmä kyselemään asukkaiden kokemuksia.

– Tämä etnologinen menetelmä antoi arvokasta tietoa, jota hyödynnettiin asukaskeskusteluissa. Faktojen avulla pystyttiin vaikuttamaan tunneilmapiiriin.

Yrittäjät osallistumaan Kuisman mukaan suunnittelijoiden pitää saada käyttöönsä kaikki tieto erilaisine sävyineen, sillä lopulta ihmisiä kiinnostaa eniten arjen sujuminen. Kuninkaantammen alueella rakentamista käsiteltiin Kustaan päivän kahvitilaisuuksissa, joihin otettiin mukaan myös rakennuttajat. Asukkailla oli mahdollisuus osallistua asuntonäyttöihin ja puunistutustalkoisiin.

– Keskusteleminen asiantuntijoiden kanssa on prosessi, joka antaa ihmisille aikaa sopeutua tilanteeseen ja pohtia omia ratkaisujaan, Turunen lisää.

Vaikka suuriin linjoihin ei enää toteutusvaiheessa ole mahdollista vaikuttaa, jäljelle jää monia käytännön ratkaisuja, joita yksittäiset asukkaat ja toimijat voivat hienosäätää.

Yksi vaikeimmin tavoitettava ryhmä on Turusen mukaan yrittäjät. Mäkelänkadulla ja Hämeentiellä heitä on yritetty saada mukaan järjestämällä aamukahvitilaisuuksia, jalkautumalla alueelle ja jakamalla tietoa yritys- ja stadiluotseista.

Hiljaisempienkin näkemykset esille Toimialat lähestyvät yleisöä mitä moninaisimmilla tavoilla: informaatiota pyöritetään raitiovaunujen digitauluilla, tempauksia järjestetään julkisissa tiloissa ja kaavakävelyjä eri alueilla.

Vaikka tiedotteita jaettaisiin kaikkiin postiluukkuihin, viesti ei välttämättä tavoita kaikkia, sillä kilpailu ihmisten huomiosta ja vapaa-ajasta on kovaa.

Kuisma ja Turunen pitävät kahdenkeskisiä keskusteluja merkittävänä keinona saada esille kansalaisten mielipiteitä. Kaikki eivät kuitenkaan käytä puheenvuoroja isoissa asukastilaisuuksissa tai osallistu verkkokeskusteluihin.

– Olemme kartoittaneet ryhmiä, joiden ääntä on vaikea saada kuuluviin. Tänä syksynä käytimme ensimmäistä kertaa Sitran kehittämää työkalua, jossa lähetettiin kutsut verkkokeskusteluun useille eturyhmille, verkostoille ja järjestöille, Turunen kertoo.

Kyseessä oli viisi päivää kestänyt fasilitoitu keskustelu, johon kaupungin työntekijät osallistuivat. Tempauksella haettiin rakentavaa dia­ logia, jossa esiinnytään omilla nimillä ja perustelluin mielipitein.

Kovaäänisin huutelu ei kolmikon mukaan välttämättä edusta enemmistön mielipidettä. Siksi tavoitteena on päästä moniääniseen keskusteluun, jossa erilaiset näkemykset saadaan suunnittelijoiden pohdittavaksi ja kirjattua päättäjille menevään vuorovaikutusraporttiin.

– Kaikella vaikuttamisella on merkitystä, haastateltavat summaavat. HH uuttahelsinkia.fi

Helsingin henki / joulukuu 2018

23

Asukas

Mika Huopalainen näyttää, kuinka kantta voi käyttää, jos ruoka savuttaa kattilassa.

Turvallisuustaitoja neljäsluokkalaisille Kuinka käryävän kattilan saa sammutettua?

Milloin palovaroitin pitää testata? Mikä kännykkäsovellus helpottaa avunsaantia?

Pelastuslaitos tarjoaa neljäsluokkalaisille turvallisuuskoulutusta, jossa selviää vastaus moneen kiperään kysymykseen.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Roope Permanto

24

Helsingin henki / joulukuu 2018

P

elastuslaitos päivystää 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Haagan pelastusasemallakin on ihmisiä koko ajan töissä ja hälytys voi tulla milloin vain.

– Jos sireeni soi, pelastajilla on kiire ottaa varusteensa ja lähteä. Silloin me siirrymme rauhallisesti muutamalla askeleella sivuun, ettei olla palomiesten tiellä, palomies-ensihoitaja Mika Huopalainen neuvoo vierailijoita.

Pelastusasemavierailulle tullut Kannelmäen peruskoulun 4A-luokka laittaa ohjeet korvan taakse ja ryhtyy tutkimaan Huopalaisen näyttämää piirrosta. Mitkä asiat vaarantavat kuvassa näkyvän kaverin turvallisuutta kotona? Keskustelua herättää erityisesti liedelle unohtunut kattila.

– Ruoka voi palaa pohjaan ja siitä voi levitä myrkyllisiä aineita, oppilaat tuumivat.

Tästä päästään sujuvasti palovaroittimiin. Ne tulisi testata kerran kuukaudessa ja paristot pitäisi vaihtaa kerran vuodessa.

Hätänumero 112 on kaikille tuttu, mutta uutta oppilaille on se, että sama numero toimii kaikissa EU-maissa. Jotkut ovat soittaneetkin hätäkeskukseen.

– Hätänumeroon voi soittaa, jos on oikeasti hätätilanne ja tarvitsee ambulanssin, poliisin tai palokunnan apua. Silloin pitää kertoa, mitä on tapahtunut ja antaa paikan osoite, yksi pojista sanoo.

Entä jos ei tiedä, mistä soittaa? Huopalainen suosittelee kaikkia lataamaan 112–Suomi-sovelluksen kännykkäänsä.

– Kun soitat hätänumeroon tämän sovelluksen kautta, se ilmoittaa automaattisesti sijaintisi hätäkeskukseen, vaikka et itse sitä tietäisi, hän sanoo.

Lapset ovat kiinnostuneita turvallisuusasioista ja tietävät niistä paljon.

Oppilaat saivat kokeilla, kuinka paljon pelastusvälineet painavat.

Otollinen kohderyhmä Pelastuslaitoksen pelastajat työskentelevät sekä ambulanssissa että paloautossa. Hälytystyön ohella palomies-ensihoitajat tekevät valistustyötä ja antavat neuvontaa. Huopalainen kertoo vetävänsä 2–4 turvallisuuskoulutusta kuukaudessa.

– Pelastusasemalla työskennellään neljässä vuorossa, ja jokaisessa vuorossa toimii yksi vapaaehtoisena kouluttajana muiden töidensä ohella, hän kertoo.

Neljäsluokkalaiset ovat Huopalaisen mukaan otollinen kohderyhmä. Heihin oppi vielä osuu ja uppoaa hyvin.

– Turvallisuusasiat kiinnostavat tämän ikäisiä ja he kuuntelevat hyvin. Moni tietää jo paljon, mutta tarvitsee vahvistusta, että uskaltaa toimia hätätilanteessa, Huopalainen toteaa.

Opettaja Jenni Lindberg kertoo, että vierailun jälkeen oppilailla on intoa käsitellä asioita myös koulussa ja tehdä aiheeseen liittyviä läksyjä.

– Parasta on, että pääsemme pelastusasemalle paikan päälle. Se on oppilaille mielekkäämpää kuin se, että paloauto tulee käymään koululla, Lindberg sanoo.

Joissakin turvallisuusasioissa lapset ovat vanhempiaan viisaampia. Enemmistö tästäkin ryhmästä käyttää esimerkiksi kypärää pyöräillessään.

– Minulla on kypärä aina pyöräillessä, mutta iskä pitää vain pipoa, yksi oppilaista harmittelee.

Tositoimiin kalustohallissa Opetustilassa istumisen jälkeen koittaa h-hetki: oppilaat pääsevät kalustohalliin. Huopalainen näyttää, miten sammutuspeitettä käytetään. Tuli tukahdutetaan laittamalla peitto rauhallisesti ­palavan kohteen yli, kädet ja vartalo suojattuina.

Lopuksi tutustutaan pelastusyksikköön eli palo­autoon.

– Saadaanko me tulla putkesta alas?, oppilaat pyytävät, kun paloauton pelastusvälineistö on tutkittu.

Siihen Huopalainen ei valitettavasti voi antaa lupaa. Hän näyttää kuitenkin, miten itse toimii, kun hälytys tulee. Paloauton on oltava ulkona minuutin sisällä hälytyksestä. Huopalainen liukuu putkea pitkin kalustohalliin, kiskoo villasukat ja saappaat jalkaansa ja pukee housut ja takin. Maskin ja kypärän hän laittaa tositilanteessa vasta autossa. Paineilmalaitteen on oltava selässä tukevasti kuin koulureppu.

– Savu on tappavaa, eikä savuun voi mennä ­ilman asiaankuuluvaa välineistöä, Huopalainen tähdentää.

Pahimmillaan hän on työskennellyt 560 asteen kuumuudessa.

– Täytyy olla tosi vahva, jos haluaa palomieheksi, lapset toteavat kunnioitusta äänessään.

Koulutuksen jälkeen pojat toteavat, että palomiehen varustus oli mielenkiintoisinta koko päivässä.

– Minulle jäi mieleen se, miten tulipalo sammutetaan, Mimosa Koivunen sanoo.

– Ja se, että puhelimeen voi ladata 112-sovelluksen, Wilma Kuusk lisää. HH

Poikia kiinnosti erityisesti palomiehen varusteet.

Kolmen teeman koulutus Pelastuslaitoksen turvallisuuskoulutus on tarkoitettu peruskoulun 4.-luokkalaisille. Kouluttajina toimivat palomiehet. Lapset tulevat pelastusasemalle sovittuna ajankohtana opettajansa kanssa, yksi luokka kerrallaan. Vierailu kestää 1–1,5 tuntia.

Turvallisuuskoulutuksen pilottijakso käynnistyi syksyllä 2017 Erottajan ja Haagan paloasemilla. Pilotista saatiin hyviä kokemuksia ja toimintamalli vakiinnutettiin tänä syksynä. Turvallisuuskoulutusta annetaan nyt myös Käpylän, Mellunkylän ja Herttoniemen paloasemilla.

Pelastusasemavierailun tavoitteena on opettaa lapsille arjen turvallisuutta ja taitoja sekä auttaa heitä välttämään vaaratilanteita ja toimimaan hätätilanteissa oikein. Vierailulla on kolme teemaa: palovaroitin ja kodin paloturvallisuus, liikenneturvallisuus ja 112 sekä savua rapussa ja vaaralliset leikit.

Vierailua täydentää opettajille toimitettava sähköinen Vaaran paikka -materiaali, jonka avulla opettaja voi käsitellä turvallisuusaiheita koulussa oppilaiden kanssa.

Pelastuslaitos suuntaa turvallisuusviestintää erityisesti neljään lasten ja nuorten ikävaiheeseen: ­esiopetukseen, 4. ja 8. luokalle sekä toisen asteen opintojen alkuun. Pyrkimyksenä on tavoittaa nämä ikäluokat mahdollisimman kattavasti.

Asiantuntijana turvallisuuskouluttaja Jouni Räsänen, Haagan pelastusasema.

4.-luokkalaisten vierailuista voi tiedustella sähkö­ postitse jouni.rasanen@hel.fi.

Helsingin henki / joulukuu 2018

25

Hyvinvointi

Verkkoon vai lääkäriin?

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Taru Saxelin / iStock

Luotettavat verkkosivustot ovat suositeltava lähde oireiden itsehoitoon.

Lääkärille kannattaa mennä silloin, jos oire alkaa huolestuttaa ja painaa enemmän. maa terveydentilaa pohditaan usein etsien tietoja ja ohjeita verkosta sekä keskustellen omista oireista niin verkossa kuin sosiaalisessa mediassa.

Lopputuloksena on oletus tai jopa varma ajatus oireen syys­ tä. Moni saattaa miettiä tässä kohtaa, ovatko oma tulkinta ja oireen itsehoitomenetelmät riittäviä vai pitäisikö kuiten­ kin käydä lääkärissä?

– Omaa oiretta kannattaa kuulostella ja samalla pohtia, miten lääkärissä käynti vaikuttai­ si juuri tämänhetkiseen elämään ja olisiko tilanne sama esi­ merkiksi kuukauden tai vuoden päästä. Lisäksi voisi miettiä, olisiko käynti tarpeellinen heti tänään, huomenna tai vasta kuukauden päästä, toteaa Työterveys Helsingin asiantuntija­ lääkäri Jussi Mustonen.

– Omahoito auttaa yleensä moneen vaivaan, eikä lääkärissä käynti ole välttämättä tarpeellista. Esimerkiksi Duodecimin kustantama Terveyskirjasto on luotettava, potilaiden käyttöön tarkoitettu verkkosivusto, jonka tiedot perustuvat käypä­ hoitoon, sanoo Työterveys Helsingin ylilääkäri Eevamaija Tuovinen.

– Lääkäriltä kannattaa hakea apua silloin, jos oire on ahdis­ tava ja se huolestuttaa, jatkaa Mustonen.

26

Helsingin henki / joulukuu 2018

Helsingin henki / joulukuu 2018

27

Hyvinvointi Voiko verkosta saatavaan tietoon luottaa?

Lääkärin tehtävänä on toimia asiantuntijan roolissa ja auttaa potilasta tulkitsemaan tietoa ja asettamaan se oikeaan asiayhteyteen, mikä on vaikeaa ilman lääketieteellistä koulutusta.

Jos potilas etsii itse aktiivisesti tietoa verkosta, tämä ei ole lääkärin näkökulmasta huono asia.

– Ihmisten tekemä tiedonhaku voi auttaa miettimään, mistä oire saattaa johtua. Joskus verkosta etsityn tiedon pohjalta tehdyt päätelmät voivat osua oikeaan, ja lääkärin ei pitäisi teilata niitä heti alkuunsa. Oireiden tulkitseminen vaatii kuitenkin myös tietämystä ja objektiivisuutta. Molempien osapuolten pitäisi suhtautua oireen tulkitsemiseen avoimin mielin, sanoo Mustonen.

Vuonna 2017 työterveydessä asioi 34 133 asiakasta.

28

Helsingin henki / joulukuu 2018

– Usein ihmiset ovat jäljillä asiassa ja heidän esittämänsä diagnoosi on oikeassa. Lääkärin tehtävänä on kuunnella potilaan tarina ja tutkia hänet tieteeseen pohjaavin tutkimustavoin ja kertoa, mistä oireessa on kyse, toteaa Tuovinen.

– Pitää kuitenkin muistaa, etteivät lääkäritkään aina ole oikeassa. Lääkäreiden diagnooseista keskimäärin 10–15 prosenttia on vääriä riippuen siitä, millaista ongelmaa tutkitaan. Diagnoosia tulisi ”pidellä kevyesti” ja olla valmis muuttamaan sitä, mikäli palaset eivät sovikaan yhteen, huomauttaa Mustonen.

Turhat tutkimukset – onko niitä?

Jos asiakas pyytää lääkäriltä, että hänelle tehtäisiin tiettyjä tutkimuksia, jotka saattavat perustua esimerkiksi verkosta löydettyyn tietoon, voiko lääkäri suostua toiveeseen?

– Kyllä, jos tutkimus on perusteltu ja lääkäri on samaa mieltä ja päättää lähteä testaamaan henkilön ehdottamaa diagnoosia, sanoo Tuovinen.

– Tehtävät tutkimukset perustuvat yleensä mahdollisten diagnoosien vahvistamiseen tai poissulkemiseen. Tutkimuksen tulisi vähintäänkin ratkaista jokin selkeä hoitoon liittyvä kysymys, muuten se on turha. Jos mennään vielä pidemmälle, tulisi pohtia, paraneeko ihmisen elämänlaatu tai terveys tutkimuksen myötä, sanoo Mustonen.

Turhiin tutkimuksiin lukeutuvat muun muassa poskionteloiden röntgenkuvaukset, sillä ne eivät kerro, millainen tulehdus poskiontelossa piilee. Esimerkiksi flunssaa sairastavan röntgenkuvassa näkyvä tulehdus on täysin tavallista. Mustosen mukaan niin suomalaiset kuin kansainväliset hoitosuositukset ovat yksimielisiä siitä, että poskionteloista ei pidä ottaa röntgenkuvia ­tavallisten tulehdusten vuoksi.

Kun pimeänä vuodenaikana väsyttää Pimeänä vuodenaikana moni saattaa kokea olevansa nor­ maalia väsyneempi ja työpäivän jälkeen tekee mieli jäädä sohvalle loikoilemaan. Väsyneestä olotilasta ei kannata huo­ lestua, sillä kyseessä on mitä todennäköisemmin kaamos­ oireilu.

– Kaamosoireilun tai kaamosmasennuksen tunnistaa sii­ tä, että väsyttää ja nukuttaa normaalia enemmän ja tekee ehkä mieli syödä hiilihydraattipitoisia ruokia. Joillakin myös liikunta on jäänyt pois päiväjärjestyksestä, sanoo ylilääkäri Eevamaija Tuovinen.

Väsymystä ja alakuloa voi ehkäistä säännöllisillä elämän­ tavoilla: terveellisellä ja säännöllisesti nautitulla ravinnolla, riittävillä yöunilla ja kohtuullisella liikunnalla.

Jotkut hyötyvät pimeään vuodenaikaan kirkasvalolam­ puista. Niitä voi käyttää aamuisin 30–60 minuutin ajan esi­ merkiksi kotona sanomalehteä lukiessa tai työpaikalla töitä tehdessä.

– Kannattaa myös miettiä, palautuuko työstä kunnolla ja onko arjessa ollut riittävästi palauttavia hetkiä. Kun on vä­ synyt, voi antaa itselleen luvan maata sohvalla ja katsoa te­ levisiosta jotain hömppää tai tehdä jotain itselle mieluisaa, sanoo Tuovinen.

Väsymys on täysin normaalia

On hyvä muistaa, että väsymys on kuitenkin täysin normaa­ lia: väsymys kuuluu elämään ja joitakin saattaa väsyttää vä­ hän enemmän kuin toisia.

– Väsymys on toisaalta lähes kaikissa sairauksissa yksi potentiaalinen oire, mutta on harvinaista, että pelkän väsy­ myksen takaa löytyy jokin sairaus, kertoo Mustonen.

Jos oma väsyneisyys ja alakuloisuus mietityttää, voi olla yhteydessä omaan työterveyshoitajaan joko sähköisesti eTyöterveyden kautta tai varaamalla ajan puhelimitse. Esi­ merkiksi mielenterveystalo.fi-sivustolla on aiheeseen liitty­ vää hyödyllistä tietoa, oirelomakkeita ja itsehoito-ohjeita, joihin kannattaa tutustua.

– Jos tilanne pitkittyy, suosittelen tilaamaan ajan työter­ veyshoitajalle arvio- ja tukikäyntiä varten, sanoo Tuovinen.

Työterveys Helsingin palvelut •

•

• •

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

Kello soi ja pimeys tekee heräämisen vaikeaksi. ­Kiireessä aa­ mupala jää väliin. Kun tulen työpaikalle, päivän järjestys muut­ tuu, sillä kollega on sairastunut flunssaan. Tavallisetkin yllä­ tykset arkirutiineissa tuntuvat vaikeilta sietää. Töitä tehdessä en saa asioita loppuun, vaan poukkoilen tehtävästä toiseen.

Uudet, tietokoneen ikkunaan pompsahtavat sähköpostivies­ tit eivät helpota asiaa. Lounastauko ei palauta, vaan ajattelen keskeneräisiä asioita. Vatsaa kivistää, enkä enää pysy laskuis­ sa, montako kuppia kahvia olen juonut.

Illalla kotona ruoka ei riitä paikkaamaan koko päivän kasva­ nutta nälkää. Muistan, että tänään piti hoitaa vakuutusasioi­ ta, ja siirryn tietokoneen ­ääreen.­Harmittaa, etten ole taas­ kaan ehtinyt kysellä perheen kuulumisia riittävästi. Tuntuu, että ­itsestäni riippumattomat tekijät estävät aikomukseni olla läsnä hetkessä ja elää tasapainoisesti. Mitä voisin tehdä, ettei arki menisi näin?

Tarina on yksi monista. Imeydymme kiireeseen ja yritämme tasapainoilla muutoksessa. Tahti tuntuu kiihtyvältä, ja sik­ si tarvitaan työkaluja arjen hallintaan ja kierteen katkaisemi­ seen. Nämä haasteet on tunnistettu Helsingissä ja niihin ha­ lutaan tarttua. Kaupungilla on kehitetty valmennusmalleja, joissa opitaan keinoja terveellisen arjen ja oman hyvinvoinnin tukemiseen.

Kaupungin työntekijöille tarkoitetut työkykyvalmennukset ovat ryhmämuotoista varhaisen vaiheen valmennusta työky­ vyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Mahdollisuus on ainutlaa­ tuinen – niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla katsot­ tuna. Työkyky­valmennusten kolme eri teemaa syventyvät eri haasteisiin: voimavarat, elämäntavat sekä tuki- ja liikuntaeli­ noireet.

Työkykyvalmennus on vuoden valmennusmatka, jolloin on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan omaa tilannetta ja mietti­ mään askeleita arjen parantamiseksi. Ryhmän ja valmentajan tuki vahvistavat muutosta ja sen siirtämistä osaksi omaa elä­ mää. Osallistujien kokemuksen mukaan ryhmän vertaistuki ja ajatusten vaihtaminen samassa tilanteessa olevien kanssa antavat uusia näkökulmia. Valmennuksissa saadut tulokset ovat olleet erinomaisia: 70 prosenttia valmennuksiin osallis­ tuneista on kokenut, että valmennus on auttanut omien hyvin­ vointitavoitteiden saavuttamisessa.

Jos alun tarina kuulosti tutulta tai kaipaat tukea hyvinvointisi parantamiseen, tutustu työkykyvalmennuksiin Helmessä tai ota yhteyttä työterveyshoitajaasi eTyöterveyden kautta.

Työterveyshoitaja Miira Korjonen Työterveys Helsingistä kannustaa taltuttamaan kiireen valmennuksen avulla.

Kuva: Anton Reenpää

Jos tarvitset hoitoa samana päivänä, tavoitat työterveys­ hoitajan arkisin klo 8–10, tämän jälkeen soittoosi vastaa ajanvarauksen hoitaja. Kiireettömissä asioissa käytössä on eTyöterveys ja takaisinsoittopalvelu. Työterveys Helsinki palvelee arkisin klo 8–16 numerossa 09 310 54100.

Helsinginkatu 24:ssa sijaitseva työterveysasema palvelee arkisin klo 7.30–16. Laboratorio ja röntgen ovat avoinna arkisin klo 7.30–15. Laboratorio- ja röntgentutkimuksiin tarvitaan lähete.

Kaupungin ja sen yhtiöiden henkilöstöllä on käytössään Työterveys Helsingin työterveyshoitajan, -lääkärin, -psykologin ja työfysioterapeutin palvelut.

Työntekijöiden terveyttä ja työkuntoa edistäviin palveluihin kuuluvat työhöntulotarkastus, terveystarkastus, suunnitelma terveyden edistämiseksi, sähköinen työterveyskysely, kaupungin hyvinvointi- ja työkykyvalmennukset ja Kelan kuntoutus sekä erilaiset ryhmätoiminnat.

Kiihtyykö arkesi?

Työterveys Helsinki

Röntgenkuvaukset aiheuttavat lisäksi osan säteilyannoksesta.

Lääkärin velvollisuus on kertoa röntgenkuvausten aiheuttamasta säderasituksesta.

– Jos potilas on pyytänyt minulta esimerkiksi alaselän kuvausta, hän on voinut tullut toisiin ajatuksiin, jos olen kokenut kuvauksen turhaksi ja tarpeettomaksi, kertoo Tuovinen.

Röntgenkuvauksillekin on tietysti paikkansa ja tarpeensa. HH

Liikkeellä Kuva: Ateneum

Kuva: Maija Astikainen

Tiedot palstalle: henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 7. helmikuuta

Sukella 1900-luvun Suomeen

Mitä kaupunkilaiset pelkäävät?

Kohtaamisia kaupungissa kertoo kiehtovan tarinan 1900-luvun Suomesta. Näyttely on Ateneumin kokoel­mien juhlaa, ja esillä on noin 300 teosta Kansallisgallerian kokoelmista yli 80 taiteilijalta.

Näyttely kertoo, kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui? Miten sukupuoliroolit vapautuivat? Esillä 20.1. asti. ateneum.fi

Kaikki pelkäävät jotain – korkeita paikkoja, väkivaltaa tai yksinäisyyttä. Pelko on hengissä selviytymisen edellytys, fysiologinen tila, mutta se myös rajoittaa ihmisten elämää ja luo yleistä turvattomuuden tunnetta. Pelkoja myös lietsotaan tarkoituksellisesti.

Marraskuussa Helsingin kaupunginmuseoon on avautunut pelkoja ja pelkäämistä käsittelevä

kokonaisuus Pelko. Vierailijat voivat kohdata neljännessä kerroksessa omat pelkonsa ja tuntea, mitä pelko tarkoittaa muille. Näyttely on avoinna 31.3. asti.

Osoite: Aleksanterinkatu 16 helsinginkaupunginmuseo.fi

Nuorten taidetta pukinkonttiin

Joulun aito tuoksu

Kuva: Helsingin kaupunki

Taidekuja on nuorten tekijöiden taide- ja käsityömyyjäiset, jotka järjestetään sunnuntaina 9.12. Kulttuuriareena Gloriassa. Myynnissä on itse tehtyjä tuotteita omakustannesarjakuvista ja upeista printeistä mitä mielikuvituksellisimpiin koruihin ja muihin tuotoksiin. Tervetuloa tekemään uniikkeja joululahjalöytöjä! Vapaa pääsy. gloria.munstadi.fi > tapahtuma > jouluinen ­taidekuja

Ruiskumestarin talossa eletään joulunaikaa 1800-luvun tapaan loppiaiseen asti. Kantakaupungin vanhimman puisen asuintalon keittiössä tuoksuvat mausteet, kamarin klaffipiirongilla on lakalla sinetöityjä paketteja, ikkunalla kukoistaa hyasintti ja pikkuisen salin pöydällä on pikkuleivin koristettu joulukuusi.

Talon kamarissa askarrellaan 8.12. klo 14 helppoja, nostalgisia joulukuusenkoristeita aitojen 1800-luvun ohjeiden mukaan. Muutoin voit virittäytyä talossa jouluun 21.12. asti ke–pe klo 13–18 ja la– su klo 11–17 sekä 27.12.–6.1. ke–su klo 11–17. ruiskumestarintalo.fi

Gilbert & George: THE MAJOR EXHIBITION haastaa katsojan

Henkilöstöliikunnan kevään ilmoittautumiset

Kevään toiminta käynnistyy 7.1. Ohjattuihin liikunta­ ryhmiin ja kursseille voi ilmoittautua ­Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmässä: • ti 11.12. klo 7 alkaen: jumppakortti ja aluekortit • ke 12.12. klo 8 alkaen: vesiliikunta • ke 12.12. klo 9 alkaen: kaikki muu toiminta Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmään pääsee kaupungin Helmessä kohdasta Työkalut.

Puhelimitse voi ilmoittautua numeroon ­09 310 87999: • ke 12.12. klo 8–9: vesiliikunta • ke 12.12. klo 9–10: kaikki muu toiminta Jos haluat jumppa- tai aluekortin käyttöösi ennen kauden alkua, ilmoittaudu 18.12. mennessä. Vapaille paikoille voi ilmoittautua koko kauden ajan.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstö­ liikunta

30

Helsingin henki / joulukuu 2018

Joulukukat kaupunginpuutarhalta Hae tai tilaa joulun laadukkaimmat kukat kaupunginpuutarhalta. Tarjolla on perinteisiä joulutähtiä, amarylliksiä, hyasintteja ja joulukoreja. Linkin kuviin ja kätevään tilauslomakkeeseen löydät Helmi-­ intrasta. Joulua edeltävällä viikolla 17.–21.12. tarjolla on jouluglögiä ja pipareita. Tervetuloa!

Kukkamyynti avoinna: • joulukuu ma–pe klo 7–15 • 18.–20.12. ti–to klo 7–17 • 21.12. pe klo 7–12 Osoite: Hammarskjöldintie 1 B Lisätietoja: puutarhaviljely@hel.fi

Kuva: Heli Seppälä

Brittiläisen taiteilijaparin Gilbert & Georgen näyttely THE MAJOR EXHIBITION on heidän ensimmäinen merkittävä näyttelynsä Pohjoismaissa kahteenkymmeneen vuoteen. Näyttely ilmentää heidän tunteitaan ja ajatuksiaan sekä haastaa, kyseenalaistaa, innoittaa ja jopa järkyttää yleisöä. Taiteijat haluavat saada katsojan pohtimaan omaa elämäänsä ja kokemuksiaan. Näyttely on avoinna 23.2. asti. hamhelsinki.fi

Ristikko 4/18 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 7.2. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 7.2. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 3/2018:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Kirsi Laakso, Hannamari Kilpiäinen, Päivi Kostamo, Arja Laurila ja Petri Hietala.

Uusi duuni joulu–tammikuu

10.12.

Kohti joulun tunnelmaa

Kuva: Roope Permanto

Työväenopiston joulukonsertissa esiintyvät lukukauden päätteeksi opiston musiikinopiskelijat.

Ohjelmassa kuullaan mm. kansanmusiikkiyhtye Kurjenpolvia ja saksofoniopiskelijoita. Esitys alkaa klo 18, kesto 2 h. Vuotalo, Vuosali, Mosaiikkitori 2. ­Vapaa pääsy. vuotalo.fi

11.12.

Yhteislaulua

Yhdenvertainen kaupunki on kaikille paras

Tule mukaan yhteis­lauluiltaan, jonka isäntinä ovat pianisti J ­ ukka Okkonen ja laulaja ­Pauli Kainulainen. ­Tunnin mittainen ilta alkaa klo 17.30.

Malmitalon ­pieni Sali, Ala-Malmin tori 1. ­­ Vapaa pääsy. malmitalo.fi

16.12.

Joulun ääniä

Nimi: Nitin Sood Ammatti: yhdenvertaisuus­ suunnittelija Töihin: 9/2018 Toimipaikka: kaupunginkanslia Missä työskentelit aikaisemmin?

Olen tehnyt pitkään töitä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuusasioiden parissa. Tulin kaupungille eduskunnasta. Sitä aiemmin työskentelin muun muassa EU-delegaatiossa Intiassa.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Edistän työssäni yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungin kaikessa toiminnassa ja palveluissa. Toimin esittelijänä luottamushenkilöistä koostuvassa yhdenvertaisuustoimikunnassa ja tuen toimialoja yhdenvertaisuusasioissa.

Miten innostuit tästä työstä?

Kun näin työpaikkailmoituksen, ajattelin, että se oli kuin minulle luotu. Rakastan Helsinkiä ja on etuoikeus olla tekemässä kaupungista yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa.

Missä yhdenvertaisuuden edistämisessä kaupungilla mennään?

Kaupunki on kunnianhimoisesti halunnut olla edelläkävijä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioissa. Meillä on erilaisia suunnitelmia ja toimenpiteitä kehiteltynä yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi, mutta nämä pitäisi saada paremmin kaikkien työntekijöiden tietoisuuteen, jotta voisimme paremmin palvella asiakkaitamme.

Millainen on työyhteisösi?

Teen läheisesti työtä erityisesti tasa-arvosuun-

32

Helsingin henki / joulukuu 2018

nittelijan kanssa, koska yhdenvertaisuus ja tasa-arvo liittyvät usein toisiinsa. Olen myös tekemisissä muiden vaikuttamistoimielinten sihteereiden kanssa.

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Olemme uudelleen aktivoimassa kaupungin sisäistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusyhteyshenkilöverkostoa, jonka tarkoituksena on jakaa hyviä ja toimivia käytäntöjä palvelujen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Verkostolla on keskeinen rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä. Yhdenvertaisuustoimikunnan kanssa teimme kannanoton romanien yhdenvertaisuudesta Helsingissä.

Mitä haasteita näet työssäsi?

Helsinki on valtavan suuri organisaatio, joten koko ajan törmään johonkin uuteen. Kestää tovin perehtyä organisaatioon ja saada samalla selville, kuinka eri toimialat ja niiden alla olevat yksiköt edistävät yhdenvertaisuutta. Kokonaiskuva kaupungin yhdenvertaisuustilanteesta hahmottuu hiljalleen.

Minusta on kuitenkin ihanaa, että pääsen tekemään kaupungista yhdenvertaisempaa ja edistämään asiaa kaupungissa, joka on minulle niin rakas. Yhdenvertaisuuden edistäminen tekee kaupungistamme vielä hienomman ja paremman meille kaikille.

Mitä teet vapaa-aikanasi, miten kuljet töihin?

Olen mukana monen kansalaisjärjestön toiminnassa, mutta aikaa jää tv:n katseluun. Lisäksi harrastan luovaa kirjoittamista. Laajasalosta pääsen metro–bussiyhdistelmällä töihin, mutta joskus voisin kokeilla pyöräilyä. Ehkä ensi kesänä!

Helsingin Konservatorion oppilaat ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat esittävät tunnelmallista musiikkia klo 14. Hakasalmen huvila, Manner­heimintie 13b. hakasalmenhuvila.fi

16.12.

Satumaiseen maailmaan Seurasaaren joulupolku kutsuu kurkistamaan satuihin ja vanhanajan joulunviettoon klo 12–18.

Polku syntyy lauluista, leikeistä, saduista, puurosta, pipareista, tontuista ja metsän­eläimistä. joulupolku.net

19.12.

K u va :

Alkusoiton tunnelmaa Musiikkitalon pää­ lämpiössä konsertoivat helsinkiläisten musiikki­ opistojen soittajat.

Pieni alkusoitto tarjoaa oppilaille mahdollisuuden esiintyä opiston ulkopuolella. Esitys on klo 18–18.45. Musiikkitalo, Mannerheimintie 13. Vapaa pääsy. helsinginkaupunginorkesteri.fi

3.1.

Fragments – palasia ja hetkiä Fragments-näyttely esittelee Irina Kreer-Boulayn töitä. Taiteilija on valmistunut Pietarin taideja design-akatemian laitokselta. Fragments, palaset, ovat hetkiä, tapahtumia, pieniä ja suuria tarinoita kansainvälisistä arkisiin tapahtumiin.

Caisa, Galleria, Kaikukatu 4 B. Vapaa pääsy. caisa.fi

iS to

ck