Helsingin henki 5/2014 by helsinginhenki

Helsingin

henki H EL SINGIN SING IN KAUPU KAUP UNG N G IN HE N K ILÖSTÖ ILÖSTÖLL E H T I

05 2014 HEL. FI /HELSI / HELSI N GI N HEN KI KI

SIVU X

Halu oppia

Nuoret voivat vaikuttaa

liikkeellä 28

Vaativuudet arviointiin

asukas 24

kaffella 22

Kimmo Vallgren uskoo elinikäiseen oppimiseen. 6

Talviuinti virkistää

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Helsingin taidemuseo kylässä - Dennis Oppenheim

Lasten ja nuorten määrä kasvaa ja haastaa toiminnan

nsi vuoden talousarvioehdotuksessa varaudutaan siihen, että lasten määrä kaupungissa kasvaa. Kasvu johtuu siitä, että lapsia syntyy enemmän, lapsiperheitä muuttaa Helsinkiin muualta maasta ja ulkomailta sekä siitä, että lapsiperheet haluavat aiempaa useammin jäädä asumaan kaupunkiin. Lasten määrän kasvu vaikuttaa ensimmäisenä varhaiskasvatuksen ja opetusviraston toimintaan, mutta jatkossa se näkyy myös muiden hallintokuntien henkilöstön työssä nuorten palvelujen kasvutarpeena. Strategiassa nuorille luvataan tilaa kuulua ja loistaa kaupungissa. Sen käytännön tavoitteina muun muassa on, että nuorten koulutusta, työllisyyttä ja osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön lisätään. Nuoret ovat tutkimusten mukaan yhtä kiinnostuneita omista kaupunginosistaan kuin muutkin alueen asukkaat. Haasteena on, miten vähentää kaupunginosien hyvinvointieroja ja kuinka parantaa paikallista toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös muut paikallispalvelut ovat tärkeitä. Sivistyksellisten palveluiden vahvistama kyky empatiaan niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia kuin itse, on elinehto demokratian toteutumiselle, sanotaan nuorisolautakunnan kulttuuritoimen selvitystyöryhmän raporttia koskevassa lausunnossa. Tämä on tärkeä näkemys. Liikuntavirasto aloitti nuorten maksuttoman liikuntatarjonnan eri puolilla kaupunkia. Tavoitteena on vähentää nuorten syrjäytymistä liikunnan keinoin. Toiminnalla halutaan tavoittaa erityisesti 17–29-vuotiaat työttömät helsinkiläiset. Osallistuminen ei vaadi minkäänlaista liikuntataustaa, koska mukaan halutaan erityisesti ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät muuten liiku ennestään. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kaupunki pyrkii vastaamaan nuorten yhteiskuntatakuun velvoitteisiin. Kaikille meille on tärkeää, että nuoret ovat mukana ja osallisina vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Sivuilla 24–25 kerrotaan, miten nuoret toimivat Ruuti-vaikuttamisjärjestelmässä. Ehkä yleisestä käsityksestä poiketen meillä on paljon nuoria, jotka haluavat vaikuttaa itseä laajempiin yhteiskunnallisiin asioihin. Näiden ihmisten toiminta viestii myös siitä, että yleistyksiä kannattaa välttää. Nuoretkaan eivät ole näkemyksiltään yhtenäinen nuoriso vaan joukko erilaisia ihmisiä. Ruuti-nuoret haluavat antaa oman osuutensa kaupungin kehittämiseen: heidän näkemykset on hyvä ottaa huomioon. Nuorten RuutiExpo järjestetään kaupungintalolla 30.10. klo 9–16. Siellä nuoret tapaavat kaupungin päättäjiä.

Monet nuoret haluavat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

// vinkki Stoa tuo valoa idästä KULTTUURIN MONITOIMITALO, ITÄKESKUKSESSA sijaitseva Stoa täyttää

26. lokakuuta 30 vuotta. Syntymäpäivänä järjestetään kaikenikäisille suunnattu tapahtuma, jossa esiintyvät muun muassa Musta Barbaari, Felix Zenger, Jimi Tenor ja Abdissa Assefa sekä Eija Ahvo ja Soili Perkiö. Stoa saa syntymäpäivien kunniaksi juhlavaloteoksen, jonka suunnittelusta vastaavat Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun opiskelijat. Tapahtumassa pääsee kokeilemaan livemaalausta, ukulelen soittoa ja bollywood-tanssia sekä tekemään pinssejä poistokirjoista ja kierrätyskankaista. Lyhtypajassa tuunataan lasipurkeista lyhtyjä eri tekniikoilla. Päivätansseissa tanssittaa itähelsinkiläinen tanssiorkesteri Oivaset. Stoa tunnetaan laadukkaasta kulttuuritarjonnasta, vilkkaasta Itäkeskuksen kirjastosta, monipuolisesta työväenopiston ja Arbiksen kurssitarjonnasta, nuorten toimintatalo Kipinästä sekä Pohjois-Afrikan makuja tarjoavasta Café Stoasta. Stoan parvigalleriassa on 14.10.–9.11. esillä Valoa idästä -näyttely, jossa Stoan kolme vuosikymmentä esittäytyvät valokuvin, julistein ja lehtijutuin. Näyttelyn on koonnut taiteilija Mildred Lehtinen. su 26.10. klo 12–19, vapaa pääsy, Turunlinnantie 1, Itäkeskus stoa.fi

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Aineisto

Helsingin henki | lokakuu 2014

Nro 6 10.12. 21.11.

sisältö

06 teema

Henkilöstön osaamisen kehitystyö etenee. Virastoissa kehitetään osaamista eri tavoin, omannäköisesti.

reppari

15 työkalut

Sähköinen palkkalaskelma on kätevä ja luotettava palvelu, jonka suosio kasvaa.

22 kaffella

Tehtävien vaativuuden arviointi etenee virastoissa. TVA motivoi henkilöstöä ja tuo palkkaukseen tasa-arvoa.

24 asukas

ympäristö

Työväenopisto on tarjonnut 100 vuotta sivistystä helsinkiläisille. Historiakatsaus kertoo miten.

Viikin ympäristötaloon rakennetaan akkuvarasto, joka ottaa talteen aurinkosähköä ja lataa sähköautoa.

Ruuti on helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmä. Vaalit lähenevät ja nuoria houkutellaan äänestämään.

26 hyvinvointi

Työ kuormittaa ja stressaa välillä. Miten hallita voimavarojaan ja jaksaa paremmin töissä? Annamme vinkkejä arkeen.

28 liikkeellä

Talviuinnin suosio kasvaa. Helsingissä on talviuintipaikkoja joka lähtöön.

32 uusi duuni

Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela.

duunissa

Kotihoito on vastuullista asiakastyötä. Helsinki sai tunnustuksen laadukkaasta iäkkäiden palvelusta.

palstat 04 04 05 27 30 31 32

Uutiset Työelämän ABC Stadi 365 Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Menovinkit

20 ammatti

Korkeasaaren petolintujen hoitaja Nina Rönnberg tuntee kuningasmerkikotkat, haukat ja pöllöt.

12 talous

Ensi vuonna kaupungin taloutta tasapainotetaan ja peruspalvelut turvataan.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi -liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Essi Eranka, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJAT Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi, Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | lokakuu 2014

uutisia Sähköinen allekirjoittaminen käyttöön

Kuva: PAUL WILLIAMS

■ TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJOJEN SÄHKÖINEN allekirjoittaminen otettiin Ahjossa käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että toimielimen puheenjohtaja ja pöytäkirjantarkastajat allekirjoittavat pöytäkirjan sähköisesti allekirjoitusliittymässä. Viranhaltijapäätösten sähköinen allekirjoitus on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa.

Lyhyesti

Työmatkasetelit nyt haettavissa ■ KAUPUNKI ON JO usean vuoden ajan tarjonnut henkilöstölle työsuhdematkalippuedun. Etu annetaan työmatkaseteleinä, ja niitä voi käyttää kodin ja työpaikan väliseen matkaan missä tahansa julkisessa liikennevälineessä. Ensi vuoden työmatkasetelit ovat nyt haettavissa. Ne haetaan kerralla koko kalenterivuodeksi. Yhtä työssäolokuukautta kohden saa 10 euron arvoisen setelin.

Seteleitä voidaan myöntää enintään 12 kappaletta kalenterivuotta kohden sen mukaan, kauanko työntekijän palvelusuhde on kestänyt. Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Työsuhdematkalippuetu Helmi > Oikopolut: Työsuhdematkalippuetu.

Työelämän

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

Terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja perhekeskuksen toimintamalleja kehitetään kokeilujen kautta. Monipuolisia palvelukeskuksia kehitetään nykyisen toimintamallin pohjalta. Terveys- ja hyvinvointikeskusta kokeillaan Kalasatamassa 2018 alkaen. Perhekeskuksen kokeilulle etsitään sopivia tiloja. hel.fi > uutiset

■ Mitä muutoksia vuorotteluvapaaseen on tullut? Suurimmat muutokset koskevat vuorotteluvapaan edellytyksenä olevan työhistorian pituutta, vapaalle jäämisen yläikärajaa sekä sijaisen edellytyksiä. ■ Kuka voi jäädä vuorotteluvapaalle? Vuorotteluvapaalle hakevalta edellytetään jatkossa 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijaan. Vuorotteluvapaalle jäämiselle tuli nyt myös 60 vuoden yläikäraja. Muutos koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. Jatkossa vuorotteluvapaalta ei voi jäädä eläkkeelle. ■ Miten vuorotteluvapaalle haetaan? Vuorotteluvapaasta sovitaan työnantajan eli käytännössä oman esimiehen kanssa.

Helsingin henki | lokakuu 2014

■ VILLE LEHMUSKOSKI VALITTIIN HKL:n toimitusjohtajaksi lokakuun alusta alkaen. Lehmuskoski siirtyi tehtävään kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön tehtävästä. ■ SANNA HELLSTRÖM VALITTIIN Korkeasaaren eläintarhan uudeksi johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa, ja tulee tehtävään elintarviketurvallisuusviraston Eviran neuvottelevan virkamiehen paikalta. Hellström on Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan puheenjohtaja, mutta eroaa tästä tehtävästään.

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat ■ SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA päätti linjauksista, joiden pohjalta tulevina vuosina uudistetaan Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelukokonaisuus muodostuu perhekeskuksista, terveys- ja hyvinvointikeskuksista ja monipuolisista palvelukeskuksista ja niitä tukevista sähköisistä palveluista sekä asiakkaiden luo vietävistä lähipalveluista ja muista tarvittavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

■ PIA SUTINEN VALITTIIN sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtajaksi ministeriksi siirtyneen Laura Rädyn viransijaisuuden ajaksi ja enintään ensi toukokuun loppuun. Sutinen aloitti syyskuun lopussa ja tuli vs. apulaiskaupunginjohtajaksi sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikön paikalta.

■ TIMO SANTALA VALITTIIN projektipäälliköksi vetämään ruokakulttuuristrategiaa. Santala on We Love Helsingin toiminnanjohtaja ja ravintolapäivän kantava voima.

Siitä tehdään kirjallinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu ottamaan palvelukseensa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaan ajaksi. ■ Kuinka kauan vuorotteluvapaalla voi olla? Vuorotteluvapaan kesto on nyt pidentynyt 360 kalenteripäivään. Vuorotteluvapaan voi edelleen pitää jaksoissa, mutta kunkin jakson vähimmäispituus on 100 kalenteripäivää. ■ Mitä sijaiselta edellytetään? Sijaiseksi palkattavalta työttömältä työnhakijalta edellytetään jatkossa, että hän on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuuden alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

Sijaiselle kuitenkin riittää yksikin päivä työttömänä työnhakijana, jos hän on alle 25- tai yli 55-vuotias tai alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on enintään vuosi. ■ Kertyykö vuorotteluvapaan aikana vuosilomaa? Vuorotteluvapaan aikana ei kerry vuosilomaan oikeuttavia päiviä. Vastaajana HR-asiantuntija Tommi Majanen kaupunginkansliasta. Helmi > Henkilöstö > Lomat ja vapaat > Vuorotteluvapaa

stadi

365

Tietojärjestelmät auki ■ KAUPUNGIN AVOIMENA DATANA julkaistu tietojärjestelmäluettelo listaa yli 800 tietojärjestelmää, jotka pyörittävät Helsinkiä. Helsinki julkaisi listan tietojärjestelmistään avoimena datana ensimmäisenä suomalaiskaupunkina. Helsingin tiedot ovat olleet jo vuosia kaupungin verkkosivuilla, mutta nyt kaikkien hallintokuntien tietojärjestelmät on koottu yhteen luetteloon, joka on saatavilla myös Helsinki Region Infoshare -palvelusta.

Strategiapäällikkö Marko Karvinen luo tilannekatsauksen kuntauudistukseen.

Henkilöstökassa 80 vuotta ■ HENKILÖSTÖKASSA TÄYTTÄÄ TÄNÄ vuonna jo 80 vuotta. Henkilöstökassa perustettiin vuonna 1934 hoitamaan jäsentensä raha-asioita. Palvelut ovat henkilöstölle maksuttomia. Niitä ovat muun muassa käyttötili,

määräaikaistili, kulutusluotto, asuntolaina, maksupalvelu ja verkkopalvelu Inka. Jäseniä kassalla oli vuoden 2013 lopussa 17 207. Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstökassa.

Palmia yhtiöitetään osittain ■ KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYI TÄPÄRÄN äänestyksen jälkeen Palmian jakamisen ja osittaisen yhtiöittämisen. Palmian ruokahuolto sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut jatkavat liikelaitoksessa. Sen sijaan Palmian

henkilöstöruokailu, kiinteistönhoito, siivous ja turvapalvelut siirretään kaupungin omistamaan palveluyhtiöön. Perustettavaan yhtiöön siirtyy 1 400 Palmian 2 900 työntekijästä. Yhtiöittämisessä noudatetaan liikkeenluovutuksen periaatteita eli henkilöstö siirtyy yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Yhtiö toimii jatkossa vapailla markkinoilla ja voi kilpailla muistakin kuin kaupungin hankinnoista.

Viikin ympäristötalolle palkinto netun ympäristö aika ERA 17 ja Green Building Council Finland. Raati arvosti energiapihiyden lisäksi sitä, että käyttäjät olivat tyytyväisiä kaikkiin osa-alueisiin. Ympäristötalo on Suomen ekotehokkain toimistorakennus.

Pekka Sauri

■ YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMITALO VIIKIN ympäristötalo valittiin lokakuussa voittajaksi Suomen viihtyisin ja energiatehokkain toimisto 2014 -kilpailussa. Palkinnon luovuttivat kilpailun järjestäjät Energiaviisaan raken-

Kuntauudistuksessa paljon käynnissä KUNTAUUDISTUKSEN HAHMOTTAMINEN ON vaatinut erityistä tarkkaavaisuutta. Niin Helsingissä kuin muissakin kunnissa odotetaan valtion ratkaisuja. Kuntauudistukseen kuuluvat sote-uudistus, kuntarakennelaki, metropolialueen ratkaisut, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntalain kokonaisuudistus ja kuntien tehtävien arviointi. Sote-lain esityksessä maahan muodostetaan viisi sote-aluetta, joilla on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Lakia odotetaan eduskuntaan marraskuussa. Kuntarakennelain käynnistämänä Helsingin seudulla on käynnissä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin yhteistyön selvittäminen, Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys sekä Itä-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Valtiovarainministeriö määräsi erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin välille. Kolmen kuntajakoselvittäjän esitystä yhdistettäviksi ehdotettavien kuntien valtuustoille odotetaan marraskuussa. Valtio valmistelee metropolihallintoa. Hallitus linjasi elokuussa, että perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella vuodesta 2017 alkaen. Hallituksen esitystä eduskunnalle odotetaan joulukuussa. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta on päätetty. Valtion tekemien valtionosuusleikkausten seurauksena Helsingin valtionosuustulot pienenevät ensi vuonna tämän vuoden tasosta, vaikka itse valtionosuusjärjestelmän uudistus lisää Helsingin valtionosuuksia. Esitystä uudeksi kuntalaiksi odotetaan eduskunnalle piakkoin. Lausunnoilla ollut kuntalain luonnos ei muuta kuntien toimintaa merkittävästi. Hallitus on arvioinut kuntien tehtäviä ja valmistellut kuntien tehtävien yhden miljardin euron vähennystä. Arviointityön valmistuttua kuntaministeri totesi, että ”loppuraportti auttaa hallitusta jatkamaan vaikeaksi osoittautunutta mutta tärkeää työtä tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi”. Valtiolla on vireillä muitakin selvityksiä: tulevaisuuden kunta, pormestarin suora vaali, metropolihallinnon vaalien järjestämistapa ja sote-järjestelmän budjettikehysjärjestelmä. Tulevaisuuden kunnan ja Helsingin hahmottaminen onkin nyt poikkeuksellisen haastavaa. Tuleva talvi jatkuu kunta-alalla mielenkiintoisissa merkeissä. Lehden ilmestyessä myös osa tässä kerrotussa voi olla toisin.

Tulevaisuuden Helsingin hahmottaminen on poikkeuksellisen haastavaa.

Helsingin henki | lokakuu 2014

Oppi tuo

nostetta

Virastot miettivät parhaillaan, millaisilla keinoilla henkilöstön osaamista kehitetään. Paljon tarpeita ja luovia ideoita on tullut esiin. Pelastuslaitos pohtii priorisointia, Talpa viilaa kehittämismalliaan ja kaupunkisuunnitteluvirasto pistää pystyyn pop up -ryhmiä.

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat TOMMI TUOMI

elastuslaitoksen reilut sata erilaista tehtävää tuottavat paineita osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Laitos tarvitsee sekä laaja-alaista että erityisosaamista kaikkiin hälytystehtäviin, jotka voivat olla niin öljyntorjuntaa kuin metroonnettomuuksia. Hälytystehtävien monipuolistuminen sekä tekniikan ja hoitomallien nopea kehitys parinkymmenen viime vuoden aikana ovat lisänneet palomiesten ja ensihoitajien osaamisen vaatimuksia. Palotarkastajienkin työsarka on yhä haastavampi. Pelastuslaitoksella on nyt ryhdytty aiempaa järjestelmällisemmin kartoittamaan osaamispuutteita. – Kehittämistarpeiden listasta tulee pitkä ja vaikeasti priorisoitava. Tulevana talvena on tarkoitus kehittää erityisesti osaamisen johtamista ja sen myötä jäsentää paremmin tulevaisuuden osaamistarpeita, kertoo hallintopäällikkö Henri Nordenswan. Pelastuslaitoksella on perinteisesti tuettu esimerkiksi ensihoitajien hakeutumista ammattikorkeakoulutukseen ja palopäällystöopintoihin. Palomiehen tulee hallita sekä palomiehen että ensihoitajan taidot sekä onnettomuuksien ehkäisy.

Uusia taitoja opitaan myös työssä perehdytyksen ja työparimallin avulla. Ulkopuolisiin kursseihin ja koulutuksiin voi osallistua omassa pelastuskoulussa ja Pelastusopistossa. Kaikki uudet palomiehet Helsingissä pätevöitetään lähihoitajan ammattiin oppisopimuskoulutuksessa. Nordenswan toivoo, että osaamisen kehittämiseen olisi mahdollista varata tuplasti nykyistä enemmän määrärahoja. Rajallisten resurssien takia on vaarana, että joidenkin erityistaitojen osaaminen syvenee, mutta laaja-alainen osaaminen kaventuu. Erikoisosaamista on vaikkapa korkeista paikoista tai veden alta pelastaminen. – Punnitsemme jatkuvasti, miten paljon satsaamme erikoistaitoihin ja miten paljon perusosaamiseen. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, vaan oleellista on, mitä koko organisaatio osaa ja mikä sen suorituskyky on kokonaisuutena. Nordenswan haluaisi sitoa osaamisen johtamisen ja kehittämisen pelastuslaitoksen strategisiin tavoitteisiin ja kriittisiin osaamisalueisiin.

Vuorokoulutusta pienryhmissä Pelastuslaitoksen erityispiirteenä on, että paloasemilla järjestetään koulutusta pienryhmille työvuorojen aikana. Joka päivälle on suunniteltu koulutuskokonaisuus, joka toteutetaan, elleivät hälytystehtävät sitä estä.

Helsingin henki | lokakuu 2014 4

■ Sami Mäenpää ja Pekka Kilpinen harjoittelevat tositilanteita varten.

Helsingin henki | lokakuu 2014

Talpa hioo malliaan tuli ta, ten sit a ott Talpa-liikelaitos viisi vu lma nta mi toi lossa ryhdyttiin luomaan pa Tal . ksi tue lia osaamisen kehittämisen sen ja kehittätekee osaamisen kartoituk n vuoden välein missuunnitelman kolme istarpeita myös ja kerää joka vuosi osaam luista. Näiden tulos- ja kehityskeskuste iset koulutuspohjalta tehdään vuositta suunnitelmat. stelut ovat – Kartoitukset ja kesku tta tar vitmu , hyvää pohjamateriaalia ja tavoition semme myös selkeän vis kehittän ise am teet, jotka ohjaavat osa ö Suvi kk älli pä mistä, toteaa henkilöstö Tiilikainen. a alansa arTalpan tavoitteena on oll i. Tältä pohpan vostetuin osaaja ja kump osaamieen alu jalta arvioidaan, minkä oppiten mi ja ä nen kaipaa päivittämist minen järjestetään. arpeet kohKiireellisimmät osaamist än, projeklm distuvat nyt Sap-järjeste hallintaan on tiosaamisen ja kirjanpid n paranise aam sekä esimiestaitoihin. Os oppissä työ n taminen tapahtuu pääosi . alla malla ja osaamista jakam aika alkaa – Isojen massakoulutusten aan talon jot tar olla ohi. Yhä enemmän i esimermi toi sisäistä koulutusta. Meillä jakavat ät kij nte kiksi klinikoita, joissa työ liittyn hö työ osaamistaan esittelemällä saktoi an u ett ko viä tapauksia. Tämä on si, Tiilikainen kertoo. kehittämisMeneillään on projekti- ja ä rohkaisstö ilö hankkeita, joihin henk on tarille ere hte taan mukaan. Palkkasi taa tarit suo ös jottu mahdollisuutta my pisoop o int utk loushallinnon ammattit

OP KUN TALOUSHALLINT

ALVELUSTA

Helsingin henki | lokakuu 2014

omeille pimuskoulutuksena, ja merkon tusta. oulu mik on suunnitteilla tradeno usta enn valm Esimiehille on räätälöity ssa. kan ian yhteistyössä Oiva Akatem

Uutta oppia myös ikääntyville

taidon Tiilikainen tietää, että ammatti htypere ihin parantaminen ja uusiin asio on assa Talp ön. minen tuo paineita työh ajaks sä työs ja paljon ikääntyvää väkeä, mista seurataan. isiä – Uuden oppiminen aktivoi ihm on. pito yllä sen tiedonhakuun ja osaami staimi opp ivia Mietimme koko ajan sop pitää poja myös ikääntyville. Haluamme man isim doll kaikenikäiset työssä mah pitkään. n Talpa otti tänä syksynä käyttöö ja nan ran seu osaamisen kehittämisen käytyjä arvioinnin. Esimiehet seuraavat ja kestulo ja ryhmäkehityskeskusteluja luelua palv n hityskeskusteluja sekä oma ia. telm nni ssuu eensa alustavia koulutu s – Osaamisen arviointi tapahtuu myö . jalta poh en utte asiakkailta saadun pala iyvä tyyt e ämm Asiakkaat arvioivat työt käsityksyyskyselyissä. Arvosana antaa me on. sem ami sen siitä, millä tasolla osa sen keami osa Tiilikainen toteaa, että ä. työt tä teis hittäminen on pitkäjän ii jo toim lli ma Vaikka kehittämis ua llist osa i vois nyt hyvin, henkilöstö teh in mm kea esimerkiksi entistä roh yli n staa ami osa täväkiertoon ja jakaa osastorajojen.

Osaamisen arviointi tapahtuu myös asiakkailta saadun palautteen perusteella.

Kaupunkisuunnittelun strategia kirkastui KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO on jalostanut parin vuoden ajan strategisia tavoitteitaan. Toive strategian kirkastamisesta tuli henkilöstöltä. Yhteistä näkemystä ja toimintaympäristön muutoksia on pohdittu työpajoissa ja tekemällä vierailuja yrityksiin tuoreiden ideoiden hankkimiseksi. – Kirkastamistyö poiki osaamisen kehittämiseen uusia työtapoja ja painopisteitä. Päällimmäisiksi nousivat tarve kehittää laatutyötä, vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä, sanoo erityissuunnittelija Leila Koivulehto. Osaamisen haasteita kartoitettiin myös henkilöstökyselyillä ja tulos- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökohtaisissa kehityssuunnitelmissa nousi tarve vahvistaa asiakirjahallintaa, asemakaavaprosessiosaamista, viestintäja neuvottelutaitoja sekä verkosto- ja projektiosaamista. – Kaavat ja suunnitelmat syntyvät monessa vaiheessa. Prosessi kaipaa virtaviivaistamista, Koivulehto toteaa. Kaavoituksessa edellytetään prosessiosaamista, ja työn pitää edetä lain vaatimalla tavalla. Henkilöstö kokee haasteelliseksi taiteilla byrokratian ja luovuuden välimaastossa. Paineita tulee niin asukkailta, poliitikoilta kuin lainsäädännöstäkin. Henkilöstölle järjestettiin lokakuussa kaupunkisuunnittelija vuorovaikuttajana

Ryhtiä osaamisen kehittämiseen Henkilöstön osaamista kehitetään pitkäjänteisesti ja monimuotoisin oppimistavoin. Tänä vuonna virastoissa ja liikelaitoksissa ryhdistäydytään osaamisen kehittämissuunnitelmien teossa. Tavoitteena on entistä järjestelmällisempi henkilöstön osaamisen kehittäminen.

-keskustelutilaisuus. Koulu tusta tar jotaan myös neuvottelu- ja esii ntymistaidoissa. – Tällaista osaamista tarvitaan esimerkiksi asukastilaisuuksissa ja sos iaalisessa mediassa, toteaa henkilöstösuu nnittelija Tuija Hulkkonen.

Oppimista pop up -ryhmiss

Strategian kirkastamispajo issa heräsi tarve kehittää osaamisen jak amista. Sitä tehdään muun muassa kaavak ouluissa ja spontaaneissa ryhmissä, jotk a kootaan pop up -periaatteella. Kaavak linikassa ja ekoanarkistipajassa haetaan yhdessä ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin. – Työntekijät kaipaavat entistä enemmän kasvokkainkeskustelua, ja tällaisiin sparrausryhmiiin suhtaudut aan erittäin myönteisesti, Hulkkonen kertoo . Suunnittelijaksi opitaan käy tännön työtä tekemällä. Kaupunkisu unnittelussa suositaankin työparimallej a ja yhdessä työskentelyä samassa huo neessa sekä verkostotyöskentelyä talon sisä llä, alueellisesti ja kansainvälisestikin. Myös verkko-oppitunteja ja netin tiet omaailmaa hyödynnetään. – Olemme asiantuntijaviras to, jossa jokaisen tulee kehittää osaam istaan omaaloitteisesti. Kaikki huolehtiva t siitä, että osaaminen pysyy ajan tasalla. Tämä on ainoa tapa, miten voimme var autua osaamisen tarpeisiin, jotka ulottu vat pitkälle tulevaisuuteen, Koivulehto täh dentää.

Jokaisen tulisi kehittää osaamistaan oma-aloitteisesti ja pysyä ajan tasalla.

aupunginkanslia antaa virastoille ja liikelaitoksille ohjeet osaamisen kehittämissuunnitelmien laatimista varten. Virastot muodostavat näkemyksen oman henkilöstön ammatillisesta osaamisesta. Ne päättävät itse, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa arvioida osaamista. Arviointi voi tapahtua esimerkiksi osaamisen kartoitusta koskevilla kyselyillä tai tulos- ja kehityskeskustelujen pohjalta. Näkemys osaamisesta syntyy kaksisuuntaisen prosessin tuloksena. Johto visioi isot linjaukset ja päättää kehittämisen painopisteistä, ja henkilöstö tuo esille omia ammatillisia kehittämistarpeitaan. Esimies sovittelee yksilön toiveita organisaation linjauksiin. Palvelujen tuottaminen kaupunkilaisille luo jatkuvasti uusia haasteita. – Johdon tehtävänä on nähdä sekä lähelle että kauas. Suunnittelussa on keskeistä tunnistaa, millaisia osaamistarpeita virastoilla on nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitaan sekä pitkän aikavälin että vuositason suunnitelmia, sanoo henkilöstön kehittämispäällikkö Sanna Lyly henkilöstöosastolta. Osaamisen pitäminen ajan tasalla hyödyttää niin työntekijää kuin työnantajaakin. Hyvä osaaminen vaikuttaa työmotivaatioon, työuran pituuteen ja työllistymiseen, jos tulee tarve vaihtaa uuteen työhön. Osaava ihminen on myös tuottava.

Oppimisen tuhat tapaa Virastojen kehittämissuunnitelmissa tulee määritellä keinot, joilla osaamistarpeisiin vastataan. Ammattitaitoa voidaan lisätä ja pitää yllä mitä moninaisimmilla tavoilla. – On hyvä tarkastella laajasti osaamisen hankkimisen muotoja. Valtaosa ammattitaidon kehittämisestä tapahtuu työssä oppimalla, Lyly sanoo. Osaamista voidaan kehittää työssä esimerkiksi haastavien ongelmien ratkaisemisen, ilmiöihin tutustumisen, työtehtävien laajentamisen, työkierron, parityöskentelyn, projektityön, mestari-kisällityöskentelyn, mentoroinnin ja työnohjauksen avulla. Osaamista kehitetään perinteisesti myös koulutuksilla, joka voi olla esimerkiksi lakisääteistä koulutusta, verkkoopiskelua tai tehtävän edellyttämien lupien suorittamista. Lyly toivoo, että esimiehet olisivat avoimia erilaisille oppimisen tavoille ja sallisivat ilmapiirin, jossa voidaan oppia kokeilemisen kautta. Myös työntekijän kannattaa olla aktiivinen. Työssä oppiminen edellyttää esimieheltä ja työntekijältä

ratkaisuhakuista työotetta ja myönteistä asennetta työn muutoksiin.

Osaamisen kehittämistä seurataan Osaamisen kehittämissuunnitelma täsmentää myös osaamisen seurantaa ja raportointia. Virastojen on kyettävä raportoimaan henkilötasolla, miten osaamisen kehittäminen on toteutunut. On myös pystyttävä selvittämään, miten on huolehdittu niiden työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta, jotka eivät ole olleet pitkiin aikoihin kehittämistoimien piirissä. – Ideana on ylläpitää kaikkien ammatillista osaamista tasa-arvoisesti, Lyly sanoo. Sekä virastot että kaupunginkanslia seuraavat koulutuksia, ja kaupunginkanslia myös suunnitelmia, jotka se kerää virastoilta.

Hyvä osaaminen vaikuttaa työmotivaatioon ja työuran pituuteen. Tuleva tietojärjestelmä auttaa Tänä vuonna valmistuneet suunnitelmat pitää käsitellä yhteistoimintamenettelyssä vuoden loppuun mennessä, ja ne toteutetaan ensi vuonna. – Suunnitelman mukaiset toimet tarkentuvat toteuttamisvuoden kuluessa. Oleelliset muutokset käsitellään yhteistoiminnassa, Lyly toteaa. Toistaiseksi koulutuksiin hakeutuminen ja koulutuspäätöksiin liittyvä prosessi tapahtuu paperilomakkeilla. Tilanne helpottuu tulevaisuudessa, kun henkilöstöhallinto saa uuden HR-tietojärjestelmän. Silloin tulos- ja kehityskeskustelujen aineisto sekä koulutuksiin hakeutumisen ja päätöksenteon rumba siirtyy sähköiseksi. Lyly vinkkaa, että kehittämissuunnitelmien teossa kannattaa hyödyntää kaupungin oman liikelaitoksen Oiva Akatemian asiantuntemusta. Lisäksi Oiva Akatemia tuottaa koulutuksia, joista voi löytyä sopivaa tarjontaa osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Virastojen kannattaa myös miettiä koulutusyhteistyötä jonkin toisen, samalla toimialalla toimivan viraston kanssa. y Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö Helmi > Henkilöstö > Kehittyminen ja koulutus

Helsingin henki | lokakuu 2014

duunissa

teksti HENNA TANSKANEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM, TOMMI TUOMI

Työssä ihmisten kotona Kotihoito tuo hoivan ja hoidon kotiin. Se vastaa siitä, että asiakkaalla on hyvä ja turvallinen arki.

amu kotihoidon lähipalvelualueella Vironniemi 1:ssä alkaa reippaasti reppuja pakkaamalla. Hoitajat valmistautuvat asiakaskäynneille, ja reppuihin sujahtavat asiakastiedot, verenpainemittarit, kännykät ja muut tarvittavat tarvikkeet. Päivävuorossa hoidetaan 6–8 asiakasta, iltavuorossa 15–20. Lähipalvelualue Vironniemi 1 on yksi eteläisen kotihoitoyksikön 12 lähipalvelualueesta, jonka esimiehenä on kotihoidon ohjaaja Katri Maijanen. Koko yksikköä vetää kotihoitopäällikkö Pia-Maria Grönqvist. – Vironniemi 1:ssä on kaksi tiimiä, joissa työskentelee lähi- ja sairaanhoitajia, terveydenhoitaja, kodinhoitaja, kotiavustaja ja sihteeri. Yhteensä meitä on 24, Maijanen kertoo.

Vastuuhoitaja tuntee asiakkaan Asiakastyö on kokonaisvaltaista hoiva- ja hoitotyötä. Jokaiselle asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja, ja hän vastaa siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut kotiinsa. Vastuuhoitaja selvittää myös tarvittaessa sosiaalietuudet ja eri palvelutuottajat, kuten siivous- tai saunapalvelut. – Vastuuhoitajuus oli yksi syy saamaamme Laatuteko iäkkäiden palveluissa -tunnustukseen, Grönqvist kertoo. Tunnustuksen myönsi tänä vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. – Se on valtakunnallinen tunnustus, ja kiitos siitä kuuluu koko kaupungin kotihoidolle, Grönqvist painottaa. Asiakkaan palvelutarpeen monipuolinen arvioiminen kuului myös tunnus-

tuksen kriteereihin. Jo ensikäynnillä sairaan- tai terveydenhoitaja arvioi asiakkaan hoiva- ja hoitotarpeen sekä tarvittavat tukipalvelut. – Jos asiakkuus muodostuu, teemme hänelle yksilöllisen palveluja hoitosuunnitelman, Grönqvist kertoo.

Muuttuvia tilanteita – Kotihoito on muuttunut sairaanhoidollisemmaksi. Visiona on, että ihmiset saisivat hoivan, hoidon sekä muut palvelut kotiinsa. Siten tarvitsemme jatkossa lisää lähi-, sairaan- ja terveydenhoitajia, Grönqvist kertoo. Kotihoitoyksikkö tekee yhteistyötä sairaaloiden, terveyskeskuksien, palvelutalojen ja sosiaali- ja lähityön kanssa. Kumppaneita ovat myös apteekit, kauppapalvelut sekä järjestöt ja yhteisöt. Vironniemen asiakkaat ovat pääosin vanhuksia. Iäkkäimmät ovat jo satavuotiaita. – He tulevat yleensä sairaalasta, mutta myös omaiset tai naapurit saattavat soittaa meille huolestuessaan, Maijanen sanoo. Työyhteisössä tieto kulkee sutjakkaasti tiimien omissa kokouksissa. Myös asiakkailta ja omaisilta saadut palautteet käsitellään nopeasti yksikön jatkuvan omavalvontasuunnitelman avulla. Kerran kuukaudessa tiimit tapaavat yhteisessä kokouksessa.

– Meillä on sellainen systeemi, että kolmelle henkilölle ei suunnitella päivän töitä, vaan he ovat varalla. Aamulla arvioimme työtilanteen mukaan kummassa tiimissä heitä tarvitaan. Tilanteen mukaan kaikilla on mahdollisuus työskennellä osa päivästä toimistossa, jolloin esimerkiksi tarkastetaan omien asiakkaiden hoitosuunnitelmat, Maijanen kertoo. Haasteita kotona tehtävälle työlle tuo se, että kotioloissa ergonomisia työskentelyolosuhteita ei voida ottaa hyvin huomioon. Myös hygieniasta pitää huolehtia, etteivät pöpöt vaihdu. – Ihmisellä voi olla myös muita auttajia, ja käsitys avuntarpeesta voi siten vaihdella. Joskus yhteistyö omaisten kanssa saattaa aiheuttaa ongelmia. Silloin tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, Maijanen kertoo.

Kotioloissa ergonomisia työskentelyolosuhteita ei voida ottaa hyvin huomioon.

■ Vastuuhoitajat valmistautuvat asiakaskäynneille pakkaamalla reput. Päivävuorossa hoidetaan 6–8 asiakasta.

■ Merja Hildén keittää kahvia Gunvor Salmiselle ja vaihtaa kuulumisia.

Rentoa porukkaa – Hyvästä työilmapiiristä kertoo, että työntekijät ovat pysyneet kauan ja sijaiset haluavat tulla uudestaan. Täällä on rentoa, huumorintajuista, ammattitaitoista ja sitoutunutta työporukkaa. Iloa työhön tuo myönteinen palaute asiakkailta, Maijanen sanoo. Lähihoitaja Merja Hildén on samaa mieltä. Hän kehuu mahtavaa, eri-ikäistä työyhteisöään. – Ihmisistä näkee, että heillä on hyvä olla. Tämä paikka on vertaansa vailla. Vaikka jatkuva hektisyys pakottaa Hildéniä priorisoimaan, asiakkaiden kanssa ehtii kuitenkin vaihtaa kuulumisia. Hän tuntee itsensä etuoikeutetuksi ja luotetuksi henkilöksi, kun saa mennä toisen kotiin. Lähihoitajan päivärytmiin kuuluu muun muassa antaa lääkkeeet, laittaa silmätipat, hoitaa haavat, mitata verenpaine ja verensokeri, tarkkailla asiakkaan painoa ja hoitaa suihkutus. Iltavuorossa keskitytään iltatoimiin. – Ruokailusta huolehtiminen on nykyään tärkeää. Muistisairaita on enemmän, ja he saattavat unohtaa syödä, Hildén kertoo.

Sairaanhoitaja konsultoi Kotisairaanhoidossa ravitsemuksen, turvallisen lääkehoidon ja hyvän elinym-

Työporukka osaa priorisoida hetkessä. päristön varmistaminen sekä mahdolliset tukipalvelut kuuluvat sairaanhoitaja Kirsi Laitisen työhön ensikäynnillä. – Teen myös paljon konsultoivia käyntejä, jos asiakkaalla on esimerkiksi hengenahdistusta tai jalkojen turpoamista. Tutkin tilanteen ja määritän, miten edetään. Sairaanhoidolliset toimenpiteet ja lääkitykset kuuluvat myös vastuulleni, Laitinen sanoo. Laitisen työpäivät täyttyvät tasaisesta kiireestä, ja kiirehuiput lisääntyvät asiakasmäärien kasvaessa. – Minulle on tärkeää, että saan auttaa ihmisiä elämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kannustamme heitä omatoimisuuteen ja keskittymään siihen, mitä he itse voivat tehdä. Kotihoito huolehtii niistä asioista, joihin ihminen ei pysty, hän kertoo. Laitinen toivoo, että voisi jalkautua vielä enemmän kentälle. Tiimityö hoituu kuitenkin erinomaisesti, kun tieto kentältä kulkeutuu hyvin. Hän kuvaa työporukkaansa ilmiömäisen luovaksi ja joustavaksi, ja se osaa priorisoida hetkessä. y

■ Pia-Maria Grönqvist ja Katri Maijanen suunnittelevat asiakastyötä.

Kotihoito kattaa kaupungin KOTIHOITO JAKAUTUU Helsingissä seitsemään yksikköön: eteläiseen, keskiseen, itäi-

seen, kaakkoiseen, lounaiseen, läntiseen ja pohjoiseen yksikköön. Yksiköt jakautuvat vuorostaan 71 lähipalvelualueseen ja yökotihoitoon. – Vironniemi 1 on yksi 12 lähipalvelualueesta eteläisessä kotihoitoyksikössä. Yksikkömme on yksi kolmesta suurimmasta, Grönqvist kertoo. Kotihoidon perustehtävänä on järjestää iäkkäiden, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden ja yli 18-vuotiaiden vammaisten terveydentilan ja toimintakyvyn tuki, sairauksien hoito ja muut palvelut siten, että eläminen kotona on mahdollista. Työhön kuuluu muun muassa perussairauksien hoito ja lääkitys, ravitsemuksen hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen, hygienian hoito ja kodin siisteys.

Helsingin henki | lokakuu 2014

talous teksti KIRSI RIIPINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Hyvinvointimallia toteutetaan tehokkaasti

47 %

2 188 milj. euroa Sosiaali- ja terveysvirasto

14%

Hyvinvointimalli on murroksessa. Silti kaupungin on huolehdittava siitä, että palvelut toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstön tulisikin yhdessä miettiä, miten niukkaan talouteen sopeudutaan ja miten työntekoa tehostetaan.

666 milj. euroa Opetusvirasto

6% 269 milj. euroa Muu sivistystoimi

380 milj. euroa Varhaiskasvatusvirasto

13% 5% 7%

326 milj. euroa Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi Tuet hallintokunnille 18 milj. euroa.

Helsingin henki | lokakuu 2014

617 milj. euroa Rakennus- ja ympäristötoimi

222 milj. euroa Kaupunginjohtajan toimiala

aupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli lokakuussa talousarvioesityksensä. Viime vuosia on leimannut yhä synkkenevä talouskehitys. – Olen sanonut tämän aiemminkin ja joudun toistamaan jälleen: hyvinvointimalli on murroksessa, ja erityisen paljon on tapahtumassa sosiaali- ja terveyssektorilla. Tuore ehdotus on tehty valtuuston strategiaohjelman edellyttämin ehdoin. Pajunen pudottelee talousarvionsa alustukseksi valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton tummanpuhuvia ennusteita, joita voi summata toteamalla, ettei kuntatalous pääse tasapainoon lähivuosina. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmä on työstänyt kokonaisarviotaan, tulisiko kuntien vähentää tehtäviään.

18,5 Veroprosentti

4 686

Budjetin toimintamenojen loppusumma milj. euroa

Kaikkein paras muutosmoottori on lähityöyhteisö. – Siitä on syntynyt paljon puhetta mutta vähän villoja. Se mikä toteutuu, näyttää pelkistyvän valtionosuuden leikkauksiin, Pajunen sanoo. Mutta pitäisikö esimerkiksi Helsingin luopua joistakin nykyisistä tehtävistä? Mistä itse karsisit ensimmäisenä? – Ei kaupungin perustehtäviä suurina kokonaisuuksina voi lähteä noin vain karsimaan, sillä kokonaisuus ja kaupunkilaisten hyvinvointi muodostuvat lukuisista eri tehtävistä. Pajunen vertaa kokonaisuutta sipuliin, jonka ytimessä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus ja varhaiskasvatus. Niihin nivoutuvat muut kaupungin palvelut kuten kulttuuri, liikunta ja ympäristö. Tässä sipulimallissa ei ole sellaisia ulompia lehtiä, jotka voisi noin vain repäistä irti. Jokaisen organisaation pitää miettiä omat perustehtävänsä. Helsingissä se tarkoittaa Pajusen mukaan suomalaisen hyvinvointimallin toteuttamista ja selkärankana toimimista. – Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että palvelumalliin kuuluvia tehtäviä toteutetaan parhaalla mahdollisella ja järkevimmällä tavalla.

Norsunluutornista ei sanella Talousarvioehdotuksen mukaan Helsinki ei nosta kunnallisveroprosenttiaan vaan se pysyy 18,5 prosentissa. Espoossa se on kuluvana vuonna 18, Vantaalla 19. Nykyisessä taloustilanteessa ei Pajusen mukaan ole hyvä leikata kuluttajien ostovoimaa, sillä kulutuskysyntä on muutenkin heikentynyt. Jotta tilanteesta selvitään, uutta lainaa ollaan ottamassa 280 miljoonaa euroa. Törsättäväksi sitä ei silti jää, sillä valtionosuudet pienenevät ja Helsingin

447 Investoinnit milj. euroa

Energialta tulevat pääomasiirrot loppuvat. Kaupungin henkilöstön tulisi siis yhdessä miettiä, miten niukkaan talouteen sopeudutaan. Tuottavuustavoitteisiin pääseminen tarkoittaa prosessien ja työnteon tehostamista. Pajunen ei lähde neuvomaan, mitä se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi yksittäiselle opettajalle tai lähihoitajalle. Ihmiset itse tuntevat työnsä parhaiten. – Kaikkein paras muutosmoottori on lähityöyhteisö. Muutoksen impulssien pitää tulla läheltä, niitä on aivan turha lähteä sanelemaan jostakin norsunluutornista. Kannustan toki jokaista omassa työyhteisössään miettimään, mitä tuottavuustavoitteet tarkoittavat.

181 Talonrakennusinvestoinnit milj. euroa

Samasta pisteestä parempaa palvelua Sähköiset järjestelmät ovat muuttaneet monen työntekoa, eikä kehitys suinkaan jää tähän. Näkyvä ja tuntuva muutos on ollut myös hallintokuntien rajojen hämärtyminen. Töitä tehdään yhä tiiviimmin yhdessä. Tarkoitus on edelleen kehittää palveluihin kokonaisuuksia, jotka helpottavat helsinkiläisten asiointia. Hyvänä esimerkkinä Pajunen mainitsee Kamppiin tulevan nuorten palvelupisteen, johon kootaan nimenomaan nuorten näkökulma huomioon ottaen monipuolinen ammattilaisten joukko. – Lähtökohta on, että nuoret saavat yhdestä ja samasta paikasta tarvitsemansa palvelut. Pajunen toivoo, etteivät ihmiset pidä työtehtävien muuttumista ja monipuolistumista kielteisenä. – Eikö ole ennemmin myönteistä, että yhdessä opetellaan tekemään asioita uudella tavalla ja mietitään joukolla järkevämpiä malleja? Nykyisyyttä ei voi monistaa, sillä maailma muuttuu joka tapauksessa.

Terveyskeskukset isoihin yksiköihin Lähiajat tietävät sosiaali- ja terveysviraston esityksen mukaan isoja mullistuksia terveydenhoitoon, kun terveyskeskukset järjestellään uudelleen ja palveluja keskitetään isoihin yksiköihin tavoitteena luoda uudenmalliset terveys- ja hyvinvointikeskukset, perhekeskukset ja monipuoliset palvelukeskukset. Tervey-

280 Lainaa milj. euroa

denhoidosta on haettava uudistuksia jo sen takia, että väestö ikääntyy nopeasti. – Lähtökohta terveydenhoidon muutoksessa on hyvää tarkoittava, sillä toimintamallista tehdään parempaa ja vaikuttavampaa. Keskittämisellä saadaan tuotettua laadukkaita palveluja, mutta kriittiseksi kohdaksi Pajunen nimeää saavutettavuuden: osalle ihmisistä matkan pidentyminen tietää hankaluuksia ja edellyttää kotipalvelujen kehittämistä. – Idea on, että etsimme koti- ja avohoitoon uusia toimintamalleja.

Jokaisen organisaation pitää miettiä omat perustehtävänsä. Markkinaehtoista toimintaa harkittava Kaupungin perustehtäviin ei Pajusen mielestä kuulu lähteä mukaan markkinatoimijaksi silloin, kun alueelle tulee uutta markkinaehtoista toimintaa. – Tämä nousee usein keskustelunaiheeksi, kun kaupungin toiminta voidaan nähdä markkinaehtoisena. Näissä tilanteissa tulee harkita tapaus kerrallaan, miten toimintaa jatketaan. Helsingissä on käyty koko syksyn kiivasta keskustelua Palmiasta, jonka kaupunginvaltuusto päätti osittain yhtiöittää: henkilöstöruokailu, siivous, vartiointi ja kiinteistöhuolto siirretään toimimaan markkinoilla. Nyt alkaa valtuuston päätöksen toteutus. Niin liikelaitoksena jatkava kuin yhtiöitettävä toiminta hiotaan toimintakuntoon. Päätöksen sisältämät siirtymäajat mahdollistavat pitkäjänteisyyden. Rakennusvalvontavirastosta taas on viraston omasta toiveesta tulossa niin

sanottu nettobudjetoitu yksikkö. Seuraavaksi järjestetään teknisten virastojen yhteistyötä sekä kulttuuripuolen hallintomallia.

Lisää opettajia Kaupungin palveluksessa olevien määrä elää kaiken aikaa. Helsingin Sataman, Helsingin Energian ja Palmian osittaisen yhtiöittämisen takia tarkkaa määrää siitä, kuinka monta kaupungin palkkalistoilla olevaa työntekijää siirtyy uusien yhtiöiden palvelukseen, ei vielä tiedetä. Mutta kyllä kaupungille myös rekrytoidaan. Uudessa talousarvioehdotuksessa näkyy esimerkiksi opettajien tarve: heitä tarvitaan lisää perusopetukseen ja ammatilliseen opetukseen. Arvio pohjautuu lukuihin, joissa perusopetuksessa oppilaiden määrä kasvaa reilulla tuhannella lapsella ja ammatillisessa koulutuksessa reilulla kolmella sadalla. Pajusen mielestä nyt on tärkeää panostaa ammatilliseen koulutukseen, sillä se auttaa nuoria työllistymään varmimmin ja sillä vastataan täsmällisimmin työmarkkinoiden tarpeeseen.

Edelleen varma työnantaja 1990-luvun alun lamavuosista asti periaatteena on ollut, että kaupunki ei irtisano henkilöstöään tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tästä pidetään kiinni talousarvioehdotuksessa myös ensi vuonna. Tiedossa ei ole lomautuksia, eikä myöskään irtisanomisia. – Olen ymmärtänyt, että tällaisina aikoina sitä erityisesti arvostetaan. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta marraskuussa. y hel.fi/talousarvio

103

Kadut, liikenneväylät ja radat. milj. euroa

Helsingin henki | lokakuu 2014

y mpäristö

Akkuvarastosta autoon Suomen ensimmäinen tuotantokäytössä oleva akkuvarasto asennetaan loppuvuodesta Viikin ympäristötaloon. Sähkön varastoinnilla edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, kun talteen otetaan esimerkiksi kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä. Akkuvarasto tasoittaa myös sähköautojen lataamisen aiheuttamaa sähköverkon kuormitusta. teksti ANNELI FRÄNTTI kuvat HELSINGIN KAUPUNKI ja SHUTTERSTOCK

iikin ympäristötalo on ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston käytössä oleva rakennus, joka saa ison osan käyttämästään sähköstä aurinkopaneeleista. Ajoittain syntyy ylimääräistäkin sähköä, jota ohjataan verkkoon. – Akkuvarasto mahdollistaa sen, että voimme varastoida tuottamaamme aurinkosähköä. Voimme myös ostaa sähköä varastoon niinä vuorokauden aikoina, kun se on halpaa ja uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua, ja käyttää sitä sitten kulutushuippujen aikana, esittelee akuston etuja ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta.

Varastosta on jatkossa mahdollista myös myydä sähköä verkkoon. Henkilöstölle akkuvaraston asentaminen kertoo edelläkävijyydestä ja uusiutuvan energian haasteisiin vastaamisesta. Ympäristöarvojen painottuminen ja energiakustannusten pieneneminen ovat positiivisia viestejä vietäväksi eteenpäin. Akusto toimii sähköverkon yhteydessä, joten sähkö on aina laskennallista. Akuston energiamäärä on täyteen ladattuna 45 kWh, ja sitä voidaan jatkossa laajentaa. Määrä on verrattavissa yhden sähkölämmitteisen omakotitalon päiväkulutukseen.

Akkuvarasto mahdollistaa sen, että voimme varastoida tuottamaamme aurinkosähköä.

Helsingin henki | lokakuu 2014

työkalut koonnut LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Kustannukset ja käyttökokemus tutkitaan Kehitystyössä mukana olevat toimijat keräävät akkuvarastohankkeesta runsaasti tutkimustietoa. Akuston toimittava Siemens kerää kokemusta hajautetun energiantuotannon järjestelmien käytöstä muun muassa sähkön kysyntäjouston mahdollistajina. Siemens voi tarjota aiheita myös diplomityöntekijöille. Tutkimuskohteena on myös, kuinka aurinkosähkön omakäyttöä voidaan tehostaa ja missä määrin kiinteistön sähkökustannuksia saadaan alas lataamalla ja purkamalla akkua sopivina aikoina. Lisäksi selvitetään akkuvaraston hyödyntämistä sähköverkkojen taajuuden säätöön. Akkuvarasto kuuluu osana Tekesin sähköautoilua edistävään EVE-ohjelmaan. Akkuvaraston käyttäminen sähköautojen lataamiseen ja puskurina Helsingin Energian verkon välissä on myös yhtenä selvityskohteena. Tekes rahoittaa tutkimusta omaan ohjelmaansa liittyen. Siemens toimii kehittämiskumppanina ja toimittaa akuston leasing-sopimuksella kiinteistöyhtiölle. Kehitystyössä ovat mukana myös latausoperaattori Liikennevirta sekä kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Sähköauto on suosikki Ympäristökeskus otti ensimmäisen sähköauton työkäyttöön reilut kaksi kuukautta sitten. Nyt Nissan Leafin mittarissa on kilometrejä jo 2 200. – Sähköauto on ollut koko ajan ajossa, ja hyvä niin, sillä se on vähäpäästöisin automme. Ympäristötarkastajat käyttävät autoa, ja sitä tarvitaan myös pientavaran kuljetuksiin. Biokaasuautoihimme kertyy keskimäärin 600 kilometriä kuussa, vertailee Viinanen. Sähköauton toimintasäde on noin 200 kilometriä, mikä riittää hyvin ympäristökeskuksen ajoille. Toistaiseksi autoa on ehditty ladata päivän päätteeksi hitaammalla 5,5 tunnin latauksella, mutta pikalatauksella akun saa täyteen puolessa tunnissa. Ympäristökeskuksen latauspisteitä voivat käyttää myös vieraat. – Pikalatauksen käyttö kuormittaa sähköverkkoa, ja jatkossa tähän voidaan hyödyntää akkuvarastoa. Täydellä akkuvarastolla voidaan ladata jopa kolme sähköautoa täyteen tunnissa, jonka jälkeen akkuvarasto on puolestaan ladattava uudelleen. Tarkoituksemme on hankkia lisää sähköautoja, kun kalustoa uusitaan, sanoo Viinanen. Tämän hetken aikataulun mukaan akkuvarasto otetaan käyttöön vuodenvaihteessa. y

Palkkalaskelma sähköiseksi Sähköinen palkkalaskelma on ollut käytössä jo usean vuoden ajan. Tavoitteena on, että se on jatkossa henkilöstön ensisijainen palkkalaskelma.

Mikä on sähköinen palkkalaskelma? Se on verkkopankin verkkopalkkapalvelussa tarkasteltavissa oleva palkkalaskelma eli verkkopalkka.

Voiko palkansaaja valita sähköisen tai paperilaskelman ja miten sähköisen palkkalaskelman saa? Sähköisen palkkalaskelman saa ilmoittamalla asiasta oman viraston palkka-asioita hoitavalle henkilölle. Uutena henkilönä kaupungin palvelukseen tullessa on ilmoitettava perustietoilmoituksessa, jos ei halua sähköistä palkkalaskelmaa.

palkkalaskelma on ekologinen ja edullinen, koska tulostus- ja postituskustannukset jäävät pois.

Säilyvätkö palkkalaskelmat tallessa ja kuinka kauan? Ne säilyvät tallessa 18 kuukautta.

Onko se turvallinen? Kyllä, sillä se perustuu verkkopankeissa käytettävään tekniikkaan. Palkkalaskelmaan pääsee siirtymään vain kirjautumalla verkkopankkiin henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Miten sitä käytetään? Henkilöllä pitää olla henkilökohtaiset pankkitunnukset ja tili verkkopalkkaa tukevassa pankissa. Luettelo pankeista on Helmi-intrassa. Sivulla on myös linkki lomakkeeseen, jonka täyttämällä voi ilmoittaa, jos ei enää halua postitse kotiin tulevaa palkkalaskelmaa. Mitä hyötyä siitä on työntekijälle? Palkkalaskelma on nähtävissä verkkopankissa kuukausipalkkaisilla 2–3 arkipäivää ennen palkanmaksupäivää ja tuntipalkkaisilla yhden arkipäivän ennen palkanmaksupäivää. Palvelu on käytettävissä koko vuorokauden ajan.

Mitä hyötyä siitä on työnantajalle? Kaupungin tavoitteena on sähköisten työkalujen laajentaminen ja parantaminen. Sähköinen

Mitä tapahtuu, jos vaihtaa pankkia? Pankin vaihto ei vaadi toimenpiteitä, jos verkkopalkkapalvelu on käytettävissä pankissa, johon tilinsä siirtää. Palvelu ei ole pankkikohtainen. Mikäli tili ja henkilökohtaiset pankkitunnukset ovat useammassa pankissa, palkkalaskelmaa voi tarkastella kaikkien niiden pankkien verkkopankissa, jotka kuuluvat sopimuksen piiriin. Kuinka laajasti sähköinen palkkalaskelma on kaupungilla käytössä? Syyskuun lopussa sähköisen palkkalaskelman käyttäjiä oli jo 64 prosenttia palkansaajista. Helmi > Yhteiset palvelut > Palkanlaskentapalvelut > Verkkopalkka Vastaajana suunnittelija Kristiina Lindqvist Talpasta

Helsingin henki | lokakuu 2014

koonnut LAURA HEIKKINEN kuvat TYÖVÄENOPISTON ARKISTO

a t t o u v 100 ä t s y t s sivi

opettajia, ia s n a h tu , a it iaine a, satoja opp ta in im äenopiston v to ö a y tt T . o a u v ta n ta u a k S ta henkilö elsinkiläisiä u h u in m ta ja it o a k it u jo osi jo opiskeli tävät joka vu e v t o n n e lu kurssit ja viihtymään. oppimaan ja

an toimitilan ä korosti om el vi ä it m , lleiden pieni mat ssa virassa o öväenopisse ty ai n in gi ak n V si . el te puu ko kuvaa opis atka H kaan anna ko oittamiseen al en it an ku n ei in rä im ton to o- mää oli pitkä ja m lökunnasta. nä työhönsä syksyllä 1914 e ton henki ll tö es vä na ollut täyn yö ai T n o . en to n is p ei h O neita ammat nivai olla suhtautu n merkitysim ö h ty to oh ys p in st ta lla vi in si re suu paan n toim eessa erityialkaen opisto suunnatun va ih a st n va lu tu A än . n sä ia ee is is tila lukuis ollut m huolimatta aikkea suuri k tä ei kukaan ä it en si et n p a o en tt ti u i n m tu tu jau änyt, gissä esta kaatuitaan. Helsin semmin kiist is n en ku am is ja st ll u ta se k er et u p p iston myös poikke osin ta- tio hankkeet op n ntaa leimasi Syyt olivat pää . ku n ja aa ta rt työväenopisto ke n . äkaupungin ia vat monee Pä is . n tt so ii ka ta ol a, sp ea it li re rk kunnal - ko professo en li m o o a su ss in ko loudellisia ja ti u jien jo nopetto muodostet , kansakoulu m- opetta le jia o ta M it Työväenopis . im ta to is , sto salostajia ielisistä osa kuisten erityi n- sanedu lu ta n u kä k se to a h it ja ruotsink jo jo ja tajia, taiteili at johtajansa johtokunta. milla oli om en an in te iantuntijoita. yh y on koko sad istett noa jen as ai li o én iston opetus sa sekä yhd tr p o tias n C tä s tu et ri n , h ee Se ac is taja Z suuriluku t u n n ja o Opiston joh n ajan t Helpettaja. us- vuoden äilemättä ollu ed ep t ja on li , ke an vakinainen o is ta ustarjakun vuosien op es- opetta vahvuus: opet vä n ö to ty is , Ensimmäisten op ää n m äe öv ajantaupunkilaisr yh - singin ty ltö on ollut sä si n se k tivat uutta ka ut perusopetusta kansa u et op saan - jonta ja töä. Osa oli luja käymättö u ko . in nistyesta ys is tä oli to- sa vuoden käyn en ta lu in ta im is koulussa, osa to m ta en alussa Sadann koostui muu on uuden ajan to is op n miä. Opetus äe mmista 14 työv intopiireistä. roopan suuri te oli sä 20 u E is ip si yk im t sarjoista ja op to llu ää p tu elsingissä i- ja siitä on tioista. Eteläisessä H äenalueiden to atusorganisaa öv sv ty ka n is te is ku jo ai h po ja ja se lo rs ta Koiton on. Pian ku i Työväentalo loissa. minta keskitty nsakoulujen ti STYKSELLE ka s yö m iin östött M, OODI SIVI il k Ö TR en h YS järjeste N n U o M sen osast - TEKSTI: SA Suomenkieli in vaatimatto yv h än kä it p t resurssit oliva

1914 Työväenopisto perustetaan.

Ensimmäinen johtaja Zachris Castrén 1914–1938

1914

Helsingin henki | lokakuu 2014

300

1928 ruotsinkielinen toiminta siirtyy Arbis-opistoon

1960-luvun lopulla opettajia oli jo hieman yli 300.

60-luku Työväenopiston 50-vuotislukuvuonna 1964– 1965 opetusta antoi kaikkiaan 147 opettajaa, joista vain kaksi, rehtori ja apulaisrehtori, olivat vakinaisessa virassa.

40-luku Keväällä 1946 Työväenopisto sai anomuksia opetuksen aloittamisesta Haagassa, Oulunkylässä, Tapanilassa, Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa. Näistä kolmessa ensimmäisessä aloitettiin ensimmäiset opintopiirit jo lukuvuonna 1946–1947.

1960-luvun puolivälistä lähtien etsittiin uusia erityisryhmiä, jotka saattaisivat erityisesti tarvita vapaan sivistystyön tarjoamia tietoja ja kokemuksia. Kohdistettua kurssitoimintaa ryhdyttiin järjestämään esimerkiksi invalideille, epileptikoille, kehitysvammaisille ja sairaaloiden potilaille.

Yksi opistotoimintaa entisestään piristäneistä tapahtumista oli olympialaisiin valmistautuminen. Lukuvuonna 1949–1950 kisat huomioitiin opetustoiminnassa monin tavoin. Kielten opetusta lisättiin.

20-luku Ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien opetusta annettiin englannista, ruotsista ja venäjästä. Syksyllä 1918 ohjelmaan lisättiin saksan kieli ja keväällä 1922 esperanto.

Työväenopistolla alettiin vuodesta 1968 lähtien tarjota tietotekniikkaopetusta. Tietotekniikkakurssit olivat alusta alkaen erittäin suosittuja.

Ensimmäinen alueellinen haaraosasto perustettiin Käpylään vuonna 1924.

1960 -luvulla opisto laajenee Itä-Helsinkiin

50-luku Aulis Blomstedtin suunnittelema lisärakennus vihittiin käyttöön vuonna 1959. Opisto sai viimein oman juhlasalin.

Helsingin työväenopiston opistotalon avajaisia päästiin juhlimaan 1. lokakuuta 1927.

1920

Sivistyskäsityksen laajentuminen alkoi näkyä opetusohjelmassa vähitellen 1950-luvulta lähtien. Opetusohjelmaan otettiin muun muassa elokuvatieto, merenkulku ja purjehdus sekä valokuvaus. Vahtimestari Viktor Virtanen käyttää elokuvaprojektoria.

1940

1950

1960 Helsingin henki | lokakuu 2014

100 000 Vuonna 1997 ylitettiin ensimmäistä kertaa 100 000 opetustuntia.

90-luku Maahanmuuttajille suunnattua opetusta alettiin kehittää aiempaa laajemmaksi 1990-luvun alusta lähtien.

80-luku

Kanneltalo valmistui vuonna 1992 ja Malmitalo vuonna 1994.

Vuoden 1980 lopulla opiston johtokunta hyväksyi organisaation kehittämistä käsitelleen rationalisointiohjelman. Sen keskeinen lähtökohta oli alueellisten opistojen perustaminen, vaikkakin alueosasto-nimellä.

1984 Stoa valmistuu Itäkeskukseen.

1980-luku oli tietokoneiden läpimurtovuosikymmen. Vuosikymmenen aikana työväenopiston hallinnossa siirryttiin vähitellen sähköiseen tietojenkäsittelyyn.

Kaikenkattava muutokseen pakottaja oli tietotekniikan tulo niin hallintoon kuin opetukseenkin. Olin alusta asti – vuodesta 1983 alkaen – opiston tietotekniikasta vastaava. Kun 1983–84 opinto-ohjelma tehtiin kirjoituskoneilla ja leikkaa-liimaa-menetelmällä, viisitoista vuotta myöhemmin ohjelma oli tehty opiston omalla opetushallinto-ohjelmalla, jota kaikki käyttivät verkossa. 1980-luvulla opetin muun muassa sosiologiaa, jonka kysyntä hiipui melko nopeasti. Tilalle nousivat oman elämän hallintaan liittyvät aiheet. Helsingin historia oli omin oppiaineeni, ja sen suosio pysyi vuodesta toiseen.

70-luku

Puheviestintä, joka on viestinnän alla yhteiskunnallisissa aineissa, muuttui 90-luvulle tultaessa merkittävästi siten, että opiskelijat eivät enää halunneet tulla pitkille, koko lukukauden mittaisille kursseille, kuten vielä 80-luvulla oli yleistä, ja niinpä alettiin järjestää lyhyt- ja intensiivikursseja. Opetuskaudelta parhaat muistot ovat kirjallisuuspiireistä. Keskusteluista niissä sai koko ajan uusia näkökulmia, kun opiskelijat kertoivat omista lukukokemuksistaan.

apulaisrehtori Kaj Lyytinen, eläkkeellä

1970-luvulla uusina kielinä opetusohjelmaan otettiin muun muassa espanja, viro, italia, swahili, japani, kiina, latina, arabia, portugali, saame, nykykreikka ja unkari. Merkittävää edistystä kieltenopetuksessa oli myös opiston ensimmäisen kielistudion käyttöön ottaminen vuonna 1971. 1970-luvun alussa opisto joutui ensimmäistä kertaa huomioimaan myös maahanmuuttoon liittyviä sivistystarpeita. Tuolloin Suomeen ja Helsinkiin saapuivat ensimmäiset pakolaiset Chilestä. Heille järjestettiin suomen kieltä ja kulttuuria käsittelevää opetusta.

1970

koulutuspäällikkö Merja Jattu-Wahlström

1980 Helsingin henki | lokakuu 2014

1990

Työväenopiston omat, aikuisille suunnitellut ja ainealan erityistarpeet huomioon ottavat opetustilat saatiin 90-luvulla. Käsityön opettaminen ala-asteen pienissä pulpeteissa oli todella haastavaa. Toinen iso muutos on ollut informaatioteknologian tulo opiston arkityöhön sekä opetukseen. Käsityössä käytetään muun muassa tietokoneavusteisia suunnitteluohjelmia kudonnassa, koneneulonnassa ja kaavoituksessa.

2012

Kesäkuussa 2012 työväenopiston johtokunta hyväksyi kokonaan uusitun toimintamallin.

käsityön suunnittelijaopettaja Kirsti Soukka

Merkittävintä oli opiston toiminnan uudelleenorganisointi keväällä 2013 ja sitä edeltänyt Miten eteenpäin? -hanke. Tämän työn kuluessa selvitettiin ja kuvattiin opiston toiminnan arjen käytäntöjä sekä visioitiin sitä, miten näin suuri, eri puolilla kaupunkia tapahtuva toiminta saadaan riittävässä määrin yhteisten pelisääntöjen mukaiseksi. Nyt uusi organisaation on 1,5-vuotias, ja mallin hiontaa tarvitaan edelleen. rehtori Taina Saarinen

2009 Ilmoittautumisjärjestelmä Ilmonet otettiin käyttöön internetissä. Sieltä löytyvät pääkaupunkiseudun opistojen kurssit.

2000-luku Vuosituhannen alussa Helsingin kunnallistaloudessa koettiin jälleen vaikeampia vuosia mikä näkyi työväenopiston toiminnassa etenkin vuosina 2002–2003. Selvitäkseen säästöistä työväenopisto joutui luopumaan joistakin tiloistaan sekä nostamaan ryhmien minimikokoa. Vuonna 2002 opetustuntien ja suoritteiden määrä tippui lähes 10 prosenttia.

Ilmaisten yleisluentojen määrä on lisääntynyt, mikä on hieno asia. Ne ovat olleet hyvin suosittuja: salit tulevat täyteen ilta illan jälkeen. Viime aikoina niiden määrää on pyritty supistamaan. Nyt kun käytössä on Google ja kaikilla on sähköposti ja kännykät, luennoitsijoiden löytyminen ja yhteydenpito on helpottunut huomattavasti.

Aloittaessani työuran talossa vuonna 1997 maahanmuuttajien opetus oli pieni osa opiston kurssitarjonnasta. Esimerkiksi suomen kielen kursseja oli alle kaksikymmentä, mutta tänä syksynä niitä on jo yli kuusikymmentä. Myös muissa ainealoissa on maahanmuuttajille suunnattuja kursseja – yhä useampi maahanmuuttaja osallistuu kursseille.

johtava opettaja Pia Castren-Aaltonen, yhteiskunnalliset aineet

koulutussuunnittelija Galina Hanina

Vuonna 2007 aloitettiin henkilöstökeskuksen tukemana Miten eteenpäin (Me) -hanke. Se päättyi vuonna 2009.

Vuonna 2012 työväenopistolla oli toimintaa yhteensä 71 toimipisteessä, joista 11 oli työväenopiston omassa käytössä (Vuotalo, Stoa, Silkkikutomo, Happi, Opistotalo, Malmi-talo, Oulunkylätalo, Rajametsäntie, Kanneltalo, Näyttelijäntie, Kaapelitehdas). Perinteistä peruskouluissa tapahtuvaa toimintaa oli yhteensä 31 toimipisteessä. 2013 uudelleenorganisointi. Toiminta jakautui opetusosastoon, asiakaspalveluosastoon ja hallinto-osastoon. Sadannen toimintavuoden käynnistyessä Helsingin työväenopisto oli uuden ajan alussa. Johtavia opettajia on seitsemän, vakinaisia opettajia 28 ja tuntiopettajia on 942.

Faktat

> 4 500 kurssia vuod essa > noin 45 päätoimist a opettajaa ja suunnittelijaa > yli 900 tuntiopetta jaa ja luennoitsijaa > 9 toimipistettä opetu kseen > 60 muuta opetusp aikkaa ympäri kaupunkia > noin 35 000 opiskeli jaa vuosittain

2000 Helsingin henki | lokakuu 2014

{ ammatti } teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat TOMMI TUOMI

Eläimellistä menoa Nina Rönnberg hoitaa Korkeasaaressa muun muassa kuningasmerikotkia, pöllöjä, emuja ja berberiapinoita. Hän nauttii eläinten tarkkailusta ja työn itsenäisyydestä.

Helsingin henki | lokakuu 2014

läintenhoitaja Nina Rönnberg kuljettaa muovisangolla hiiriä ja rottia kuningasmerikotkien häkkiin. Jylhännäköiset, valtavan kokoiset linnut tuijottavat häntä korkealta puun oksalta. Rönnbergin astuessa sisään poikaslinnut lehahtavat lentoon. Ilmassa kuuluu suurten siipien havinaa, ja katsojaa hieman hirvittää, yrittävätkö linnut käydä hoitajaan kiinni. Eivät yritä, sillä kuningasmerikotkat ovat ulkonäöstään huolimatta varsin rauhallista väkeä. – Morjestan aina kaikkia eläimiä. Emuja kutsun rouviksi. Olen huomannut, että eläinten kanssa pitää

puhua paljon, sillä ne huomaavat hoitajan äänensävystä, onko kaikki hyvin, Rönnberg kertoo. Eläinten ruokahalu vaihtelee paljon. Tänään kuningasmerikotka voi haukata neljä hiirtä suihinsa, mutta huomenna kurkusta alas voi sujahtaa jopa kahdeksan pienjyrsijää.

Omaan tahtiin Korkeasaaressa jo 26 vuotta työskennellyt Rönnberg hoitaa kuningasmerikotkien lisäksi pöllöjä, haukkoja, partakorppikotkia, kenguruita, emuja, berberiapinoita, maatiaiskanoja ja riikinkukkoja. – Välillä hoidan myös villiaaseja, hevosia ja kahlaajia. Meillä on 32

berg ina Rönn N i: im N aja > intenhoit lä e i: t t a > A mm aaren : Korkeas o t s a ir V > a eläintarh vuotta > Ikä: 52 ä kinmäess u P t, i: t o K > i, elokuva t in u : t e s tuk ä > Harras aristoeläm a s ja y il e ven

gallup Mitä työväenopiston palveluita käytät tai olet käyttänyt? MITÄ MIELTÄ OLET NIISTÄ?

vakinaista eläintenhoitajaa, jotka ovat jakautuneet hoidettavien lajien mukaisesti ryhmiin. Kuulun linturyhmään, jossa on kuusi työntekijää. Rönnbergin työaika on normaalisti kello 7–15 välillä, ja työvuoroja on myös viikonloppuisin. – Ruokinnan lisäksi siivoan häkeistä ulosteet pois, pesen vesialtaat ja tarkkailen, onko eläimillä kaikki kunnossa. Jos jotain ongelmia ilmenee, ilmoitan asiasta eläinlääkärille. Vierailijoiden asiakaspalvelu kuuluu myös työhöni. Etenkin kesäisin se vie aika paljon aikaa, mutta on mukavaa. Eniten Rönnberg nauttii työnsä itsenäisyydestä. Eläintenhoitajat kulkevat kierrokset omaan tahtiinsa raikkaassa ulkoilmassa. – Lounasaikaan menemme kaikki syömään ruokalaan, missä tulee vaihdettua kuulumisia, mutta muuten emme tee varsinaisesti tiimityötä. Joskus pidämme palavereita eläinlääkärin, kuraattorin ja koko eläintenhoitajaryhmän kanssa.

Sirkusnorsun myyjä sai töitä Rönnbergin tuli Korkeasaaren palvelukseen sirkuksesta, jossa hän hoiti aikanaan norsuja, hevosia ja merileijonia. – Syksyllä 1983 marssin silloisen Korkeasaaren johtajan Ilkka Koiviston luo ja kysyin, ostaisiko hän norsun. Sirkukset eivät tuolloin enää saaneet pitää norsuja Suomessa, ja sirkuksenjohtaja pyysi minua myyntitehtävään. – Koivisto ei ostanut norsua, mutta hän halusi ottaa minut tänne töihin. Päätin kuitenkin vielä kiertää sirkuksen mukana, kunnes vuonna 1988 tulin Korkeasaareen aluksi kesätöihin. Siitä pesti jatkui vakituisena työnä. Pitkän työuran aikana on eläintenhoitajan työssä tapahtunut monia muutoksia. – Tänne on tullut esimerkiksi mönkijöitä, lämmitettäviä vesiautomaatteja ja lämpökiviä, jotka estävät ruuan jäätymisen talvisin. Olemme myös aiempaa enemmän erilaisissa asiakastapahtumissa mukana, Rönnberg kertoo.

Eläimet huomaavat hoitajan äänensävystä, onko kaikki hyvin.

Partakorppikotka suosikki Lintujen elinrytmi eläintarhassa noudattaa pitkälti luonnollista rytmiä. Pesintäaikaan eläintenhoitajat vievät tarvittavia pesintätarvikkeita häkkeihin. Hän ei käytä erityisiä suojavarusteita työssään, mutta pöllöhäkissä hän liikkuu välillä suojakypärä päässä. – Pöllöt ovat aika aggressiivisia pesintäaikana ja voivat yrittää hyökätä päälle. Ja emut yrittävät aina potkaista minua, Rönnberg naurahtaa. Hän pitää kaikista eläimistä, mutta yksi suosikkilaji on ylitse muiden: partakorppikotka, joka on kesy luonteeltaan. – Sain aikoinaan Verneri-nimiseen yksilöön vahvan siteen – siksi lajista on varmaan tullut suosikkini.

Lisää elämyksellisyyttä Korkeasaari juhlistaa tänä vuonna 125-vuotista taivaltaan. Juhlavuosi huipentui elokuussa viikonlopun mittaisiin juhliin. – Rantaan on rakenteilla suomalainen metsä, johon tulee suomalaisia lajeja, kuten hirvi, metsäpeura, ahma, huuhkaja ja näätä, Rönnberg kertoo tulevasta. Korkeasaaressa aloittaa marraskuun alussa uutena johtajana eläinlääketieteen tohtori Sanna Hellström. Hellström haluaa tehdä Korkeasaaresta entistä kiinteämmän osan kaupunkia ja uudistaa eläintarhaa elämyksellisempään suuntaan. Rönnbergillä on jo yksi selkeä toive uudelle johtajalle. – Toivon, että hän liikkuisi kentällä keskuudessamme, jotta tietäisi, mitä me täällä teemme. y

teksti PINJA LANDÉN kuvat ARI HEINONEN, PEKKA NIEMINEN

Soile Jordan, perheterapeutti, sosiaali- ja terveysvirasto Kävin opiskeluaikoinani konekirjoituskurssin työväenopistossa, vuosi taisi olla 1988. Jos nyt menisin uudestaan työväenopistoon, hakeutuisin opiskelemaan jotain vierasta kieltä tai menisin liikuntakurssille. Suorittamani konekirjoituskurssi on ollut todella hyödyllinen, sillä käytän siellä oppimaani taitoa edelleenkin joka päivä. Olen oikein tyytyväinen, että aikanaan osallistuin sille.

Ari Karjalainen, projektinjohtaja, kaupunginkanslia Tällä hetkellä en käytä työväenopiston palveluita, sillä aikani ei riitä kursseille osallistumiseen. Jos minulla kuitenkin jossain vaiheessa olisi aikaa, menisin varmaankin saamaan lisäoppia liikuntaharrastuksiini. Ja jos saisin valita työväenopiston kurssitarjontaan jonkun uuden kurssin, lisäisin sinne opintojakson, jossa harrastetaan geokätköilyä.

Arja Muurman-Koponen, virastomestari, kaupunginkanslia Olen ollut keramiikkakurssilla ja opiskellut englantia työväenopistossa. Molemmista kursseista on ollut paljon hyötyä, ja englantia tarvitsen myös työssäni. Työväenopiston palvelut ovat mielestäni loistavia. Hinta-laatu-suhde on erinomainen, mutta toki aina löytyisi jotain parannettavaakin. Esimerkiksi kaltaiselleni vuorotyön tekijälle kurssit ovat välillä hankalaan aikaan, joten kaipaisin tarjontaan enemmän päiväkursseja. Niitä on nyt jonkin verran, mutta ei sellaisia, joista olisin itse kiinnostunut.

Anna Finnilä, museolehtori, kaupunginmuseo Käyn työväenopiston jumpissa. Aikoinaan kävin raskaana oleville äideille tarkoitetussa ryhmäliikunnassa ja nyt käyn kuntojumpassa. Olen myös ollut työväenopiston tilaisuuksissa, joissa kirjailijat esittelevät kirjojaan. Kurssit ovat olleet mukavia ja hyödyllisiä. Kulttuuritarjonnasta löytyy paljon matalan kynnyksen tilaisuuksia. Arvostan työväenopiston tarjontaa kovasti. Arbiksen toiminta on minulle kyllä tutumpaa, ja koen sen erittäin tärkeäksi keitaaksi kielivähemmistöille.

Helsingin henki | lokakuu 2014

kaffella ■ Raimo Järvinen, Anne Lappalainen ja Juha Rosvall uskovat, että oikeudenmukainen, työn vaativuuteen perustuva palkkaus vaikuttavaa houkuttelevasti kaupungin työnantajakuvaan.

A: > KESKUSTELEMASS tija tun työmarkkina-asian kanslia Juha Rosvall, kaupungin ne An ö kk älli pä stö henkilö irasto Lappalainen, kiinteistöv vinen, Jär o im Ra projektinjohtaja sto kiinteistövira > AIHE: uden Miksi tehtävien vaativu arviointia tarvitaan? > PAIKKA: Kappelin kahvila

teksti PIRJO TUOMINEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Tehtävien vaativuudet luupin alle Tehtävien vaativuuden arviointi mahdollistaa oikeudenmukaisemman palkkauksen. Se motivoi henkilöstöä ja korjaa palkkaeroja esimerkiksi sukupuolten välillä.

aupungilla käytettävää tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Tehtävien vaativuuksien selvittäminen, keskinäinen vertailu ja töiden asettaminen vaativuuden mukaan keskinäiseen järjestykseen on haasteellista erityisesti virastoissa, joissa on tuhansia työntekijöitä. Kun otetaan huomioon koko kaupunki, joka työllistää noin 40 000 henkilöä, haasteet kasvavat entisestään. Arviointi on eri tavoin käytössä kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa, mutta järjestelmän saaminen kaikkialla yhtenäiseksi teettää vielä töitä. Juha Rosvall, Anne Lappalainen ja Raimo Järvinen ovat yhtä mieltä siitä, että oikeudenmukainen, työn vaativuuteen perustuva palkkaus motivoi henkilöstöä, edistää kaupungin toiminnan tuloksellisuutta ja parantaa kaupungin houkuttelevuutta työnantajana.

Mitä hyötyä tehtävien vaativuuden arvioinnista on työntekijälle? – Tavoitteena on, että palkka on tehtävän vaativuuden mukainen. Se on oikeu-

Helsingin henki | lokakuu 2014

denmukaista ja tasa-arvoista. Tehtävien vaativuuden arvioinnin avulla saadaan korjattua palkkaeroja esimerkiksi sukupuolten välillä, Järvinen sanoo. – Arviointi parantaa tehtävien vaativuuksien vertailtavuutta. Pyrkimyksenä on, että tehtäväkohtaiset palkat ovat vaativuuden edellyttämässä suhteessa koko kaupungissa, Rosvall toteaa. – Työntekijät katsovat usein nimikkeitä, mutta nimike ei määritä palkkaa. Tehtäväkohtainen palkka voi vaihdella samassa ammattiryhmässä, jos tehtäväsisällöt tai vaativuudet vaihtelevat, Järvinen huomauttaa.

Mitä hyötyä arvioinnista on esimiehille? – Tehtävien vaativuuden arviointi on johtamisen väline. Tehtäväkuvauksia voidaan verrata viraston tavoitteisiin ja tarkastella, keskitytäänkö oikeisiin asioihin: mitkä ovat viraston tavoitteet ja miten henkilöstöä motivoidaan toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi, Lappalainen sanoo. – Juuri näin. Arviointi auttaa kehittämään tehtävien rakenteita ja tehtäväsisältöjä sekä suunnittelemaan viras-

Mikä on TVA?

■ Raimo Järvinen kertoo, että osa virastoista on työn vaativuuden arvioinnissa toisia pidemmällä.

PALKKA KOOSTUU kaupungilla tehtäväkohtaisesta palkasta ja mahdollisista lisistä, kuten työkokemuslisästä ja työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta lisästä. Tehtäväkohtainen palkka on merkittävin osa palkasta, ja se perustuu tehtävien vaativuuden arviointiin, TVA:han. Tehtävien vaativuuden arvioinnin avulla selvitetään järjestelmällisesti ja mahdollisimman objektiivisesti eri töiden vaativuus. Töiden sisällöllistä vaativuutta verrataan keskenään, ja tehtävät asetetaan keskinäiseen järjestykseen vaativuuden mukaan. Arviointi koskee puhtaasti työntekijän tehtäviä eikä henkilöä tai hänen työsuoritustaan. Lähtökohtana on tehtävänkuvaus, jonka esimies ja työntekijä laativat yhdessä. Työn vaativuuden arvioi esimies. Viraston arviointiryhmä sovittaa yhteen vaativuustasot ja muodostaa viraston sisäisen vaativuusjärjestyksen. TVA:ssa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa ne ovat työn edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii osaamista, mitä laajempia tai syvällekäyvempiä sen vaikutukset ovat, mitä enemmän se vaatii yhteistyötaitoja ja mitä rasittavammissa olosuhteissa sitä tehdään.

Helmi > Henkilöstö > Palkkaus ja palkitseminen > Palkka > Tehtäväkohtainen palkka ja tehtävän vaativuuden arviointi (TVA)

Arviointia kehitetään avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.

ton palkkapolitiikkaa. Se auttaa myös näkemään, mitkä ovat palkkauksen kehittämiskohteita. Kun vertailtavuus paranee, pystymme esimerkiksi tehokkaammin suuntaamaan järjestelyeriä, Rosvall sanoo. – Oikeudenmukaiseksi koettu palkkaus motivoi ja sitouttaa henkilöstöä. Se auttaa saamaan pätevää henkilöstöä ja pitämään heidät, Lappalainen lisää. – Arviointi teettää paljon työtä esimiehillä. Pitää osata ja uskaltaa arvioida, perustella ja antaa palautetta. Arviointi herättää työntekijässä usein tunteita, vaikka arvioinnin kohde on tehtävän vaativuus, ei henkilö tai hänen työsuorituksensa, Järvinen sanoo.

Millaisia haasteita arviointiin liittyy?

■ Juha Rosvall kehittää arviointia.

– Yksiköissä ja osastoilla tunnetaan yleensä omat tehtävät parhaiten, ja muiden tehtävistä voi olla virheellisiä käsityksiä. Viraston arviointiryhmän vaativana tehtävänä on muodostaa objektiivinen käsitys kokonaisuudesta ja asettaa tehtävät oikeudenmukaiseen vaativuusjärjestykseen, Rosvall sanoo.

– Tilanteet muuttuvat kaiken aikaa, ja tehtävänkuvauksia ja vaativuustasoja pitäisi myös päivittää säännöllisesti esimerkiksi silloin, jos ammattitehtävä muuttuu asiantuntijatehtäväksi tai työn sisällössä tapahtuu muita olennaisia muutoksia. Järjestelmään tarvitaan joustavuutta, Lappalainen sanoo. – Myös virastojen yhdistyminen on haasteellinen muutos. Meillä esimerkiksi panostetaan nyt paljon tehtävien vaativuuden arviointiin sen jälkeen, kun hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistyivät vuoden alussa kaupunginkansliaksi, Rosvall kertoo. – Päädyimme kirjoittamaan kaikki tehtäväkuvaukset uusiksi samojen periaatteiden mukaisesti kaupungin uusitulle lomakkeelle. Samalla vaativuudet arvioidaan yhtenäisen ohjeistuksen mukaisesti ja rakennetaan niiden keskinäistä vaativuusjärjestystä kuvaava vaativuusluokitus, hän jatkaa. – Virastot ovat melko itsenäisiä, ja vaativuuden arviointi on osassa virastoista paremmalla mallilla, joissakin vasta lähtökuopissa. Täydellistä se ei ole vielä missään, Järvinen toteaa.

– Tehtävien vaativuuden arviointia kehitetään koko ajan yhtenäisempään suuntaan. Samat kaupunginkanslian henkilöstöosaston ohjeet koskevat kaikkia virastoja, mutta niitä voidaan toki tarkentaa kussakin virastossa, Rosvall muistuttaa. – Arviointia kehitetään myös avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Sen kehittämisessä ja toimimaan saamisessa on kuitenkin vielä paljon työtä, Rosvall lisää. y

Pyrkimyksenä on, että tehtäväkohtaiset palkat ovat vaativuuden edellyttämässä suhteessa koko kaupungissa.

Helsingin henki | lokakuu 2014

asukas

■ Stereotypiat nuorista huvittavat Ruuti-nuoria.

teksti STIINA HONKAMAA kuvat ARTO WIIKARI

ääni kuuluviin

Ruuti on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä. Sen ydinryhmä kertoo suoraan päättäjille, mikä kaupungissa toimii ja minkä pitäisi olla toisin.

Helsingin henki | lokakuu 2014

uudin avulla pyritään varmistamaan helsinkiläisten nuorten äänen kuuluminen kaupungin päätöksenteossa. Kuulemisen lisäksi Ruuti on nuorten aktiivista toimintaa, jossa pyritään vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Ruudin ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan joukko. Se huolehtii yhdessä nuorisoasiainkeskuksen kanssa Ruudin toimivuudesta. Päättäjämiitti ja RuutiExpo ovat vaikuttamistapahtumia, joissa nuoret voivat tavata päättäjiä sekä keskustella ja neuvotella asioista heidän kanssaan. Ruudin ydinryhmäläisenä pääsee vaikuttamaan siihen, mistä aiheista näissä tapahtumissa puhutaan. Ydinryhmä tapaa säännöllisesti nuorisotoimenjohtajaa, keskustelee esille tulleista nuorten aloitteista ja tukee aloitteiden etenemistä tarvittaessa. Ryhmässä voi myös seurata osallistuvan budjetoinnin, RuutiBudjetin, toimintasuunnitelmien toteutumista, toimia nuorten ohjausja palveluverkostossa sekä edistää nuorten hyvinvointikertomuksen työstämistä.

Halu vaikuttaa Aatu Korhonen, 17, Juulia Laitinen, 16, Hassan Maikal, 18, Sauli Niiranen, 14, Helmi Rantala, 17 ja Roope Rytkönen, 15, ovat toimineet Ruudin ydinryhmässä tänä vuonna. He kannustavat muitakin nuoria lähtemään mukaan ydinryhmän toimintaan. Vaikuttamishalu oli jokaisen motivaatio päästä ydinryhmään mukaan. – Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista. Kansallinen lastenliitto kannusti lähtemään ehdolle Ruudin ydinryhmään, Laitinen kertoo. – Halusin oppia vaikuttamaan enemmän kuin olemalla mukana vain oppilaskunnassa, Rytkönen sanoo. Myös kehittyminen vaikuttajana on jäsenille tärkeää. – Hain ehdokkaaksi, koska halusin haastaa itseni ihmisenä ja vaikuttajana. Minulla on paljon ideoita ja haluan toteuttaa niitä, Maikal sanoo. – Nuorisotalolla ohjaaja näki, että minussa olisi potentiaalia. Mietin pari viikkoa ja laitoin hakemuksen. Vaalit kiehtoi-

Vaikuttam isvaihtoe htoja

> Kerää id easi taak se kavere asianne ita, ja ryh eteen. tykää toim > Voit m imaan yös hypä tä mukaan toiminta olemass ryhmään a olevaa . > Jätä alo n ite ruuti .n etin kau > Kirjoita tta. blogipos taus ruu > Asetu e ti.netiin. hdolle R uudin yd > Osallis inryhmä tu kesku än. s teluun e tai Ruuti simerkik Expossa. si Päättä jämiitiss ä

Halusin haastaa itseni ihmisenä ja vaikuttajana. – Alkuhuuma oli mahtava, mutta arki on tietenkin vähän sitä laimentanut. Edelleen on silti vaikea lähteä kokouksista pois. Kuten opiskelu, Ruutikin on vakava asia, mutta samalla hauskaa toimintaa, Korhonen sanoo. – Heti ensimmäisenä päivänä tunsin, että viihdyn tässä porukassa, Maikal kiittelee. Yhteistyö ryhmässä on toiminut: erilaiset taustat ja mielipiteet tuottavat parhaan ratkaisun. Ryhmässä ideoidaan omien kiinnostusten pohjalta, miten Helsinki olisi vielä parempi paikka. – Tietenkin on haastavaa saada hyvä ehdotus aikaan, jos kaikilla on eri näkemys, mutta yleensä löydämme jonkun reitin ja ratkaisun. On hyvä, että toiminta ei ole kaavamaista vaan luovaa. Se tuottaa hyviä tuloksia, Rantala toteaa. – Parasta on, että saa olla oma itsensä, vaikka olemme erilaisia, kertoo Rytkönen.

Ruuti brändiksi

vat minua, Korhonen kertoo. Ruuti antaa mahdollisuuden päästä suoraan päättäjien puheille. Rantala halusi kokeilla, pystyykö oikeasti vaikuttamaan. – Nuoren on melko vaikea osallistua kuntapolitiikkaan. Päättäjämiitissä pystyy juttelemaan kasvokkain päättäjien kanssa ja antamaan suoraa palautetta.

Erilaisuus ryhmän rikkaus Kaveriporukat muodostuvat yleensä koulun tai asuinalueen mukaan, mutta Ruudin ydinryhmä koostuu eri koulujen ja kaupunginosien nuorista. – Kun arkeen kuuluu koulunkäynti, harrastukset ja muukin elämä, kommunikoimme paljon netin kautta, Rantala kertoo.

Ruudin ydinryhmä koostuu eri koulujen ja kaupunginosien nuorista.

Lähitulevaisuuden tavoitteena on kehittää Ruuti-vaalien äänestystä. Ennen Ruuti-vaaleja 13–17-vuotiaat helsinkiläiset nuoret saavat postissa äänestyskirjeen, joka sisältää äänestystunnuksen nettiin. – Yritämme tehdä kirjeen mahdollisimman kiinnostavaksi ja äänestyksen helpoksi, jotta nuoret saadaan aktivoitua vaaleissa, Laitinen kertoo. Tietoa Ruudista halutaan lisätä. – Tarkoitus on tulevaisuudessa tehostaa Ruudin mainontaa, jotta nuoret tietäisivät paremmin, mistä on kyse, Maikal sanoo. – Tavoitteena on, että Ruuti saataisiin brändättyä paremmin, Korhonen sanoo.

Ruudissa nuoret ovat oppineet, että asioita voi oikeasti muuttaa. – Monilla nuorilla voi olla kokemus, että ei pääse vaikuttamaan, eikä edes tiedä miten, Laitinen sanoo. Ruuti on myös ikkuna tulevaisuuteen. – Tämä on hyvä potku jatkoa ajatellen. Kun täysi-ikäisinä saamme äänioikeuden, osaamme valita omat ehdokkaamme paremmin, Korhonen toteaa. y

Mikä Ruuti? > Helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmä, jolla pyritään varmistamaan nuorten äänen kuuluminen kaupungin päätöksenteossa. > Otettiin käyttöön vuonna 2011. > Kannustaa ja tukee nuoria toimimaan lähiympäristönsä ja koko kaupungin hyväksi. > Ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan joukko. > Keskeisiä tapahtumia ovat Päättäjämiitti, oppilaskuntapäivät, RuutiExpo ja RuutiBudjetin aluetapahtumat. > RuutiBudjetti on osallistavan budjetoinnin hanke, jossa nuoret pääsevät päättämään toimintasuunnitelmasta ja budjetin käytöstä esimerkiksi Haaga-Kaarelan ja kaakkoisen nuorisotyöyksikön alueilla. > RuutiBudjetin kautta on toteutunut esimerkiksi nuorten pitämä Mummokahvila,taideteos Pohjois-Haagan juna-asemalla ja kiusaamisen vastaiset työpajat Kaakkois-Helsingin yläkouluissa. ruuti.net RuutiExpo kaupungintalolla to 30.10. klo 9–16

Tulevaisuuden päättäjiä? Rytkösen mielestä parasta ydinryhmässä toimimisessa on ollut, että on oikeasti päässyt vaikuttamaan asioihin hyvässä tiimissä. – Yksittäinen huippuhetki oli, kun Narinkkatorilla Suomi–Ruotsi-maaottelun yhteydessä pidettiin Astetta urbaanimpi Ruotsi-ottelu -tapahtuma, jossa meillä oli Ruuti-piste. Järjestimme tapahtumaan musiikkiesiintyjiä, ja kojussa kävijät täyttivät lappuja, joissa he kertoivat, mitä haluaisivat muuttaa kaupungissa. Vastaavia tapahtumia pitäisi olla enemmänkin, hän sanoo.

■ Roope Rytkönen, Juulia Laitinen, Hassan Maikal, Helmi Rantala, Sauli Niiranen ja Aatu Korhonen (edessä) ovat Ruudin ydinryhmää.

Helsingin henki | lokakuu 2014

hyvinvointi

on pakko Vielä pitäisi ehtiä tehdä tämä, tuo ja se ja tietysti kaikki kerralla. Työkuorma kasvaa ja vauhti kiihtyy. Onko tuttua?

teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK

ämän päivän haasteena on, kun on paljon tehtävää ja aika ei oikein riitä, työ tuntuu katkeamattomalta liikkeeltä. Myös yhtiöittämiset, organisaatiomuutokset ja muut muutokset kuormittavat ihmisiä, työterveyshoitaja Miira Korjonen työterveyskeskuksesta kertoo. Työpäivän jälkeen sama tempo voi kulkeutua kotiin. – Pysähtyminen saattaa olla vaikeaa. Jos venytämme liikaa voimavarojamme, voi käydä kuin helminauhalle, joka venyy liikaa ja katkeaa. Monen asian tekeminen samaan aikaan kuormittaa, ja työn tulokset heikkenevät. – Suomalainen työntekijä kokee vahvaa vastuunkantamisen velvoitetta ja haluaa tehdä työnsä hyvin. Työkulttuurimme tukee luomiskykyistä ja uudistumishaluista tekijää. Tästä koituu paljon suorittamista, Korjonen sanoo. Tarvitsemme kuitenkin rauhoittumista, jotta voimme asemoitua uudelleen. Meidän pitäisi myös tehdä valmiiksi yksi asia kerrallaan.

Mikä työssä kuormittaa? Työssä kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi epävarmuus oman työn jatkuvuudesta, puuttuvat pelisäännöt siitä, miten

työtä tehdään sekä jatkuvat muutokset. Kuormaa lisää myös asioiden keskeneräisyys, jota pitää oppia sietämään. – Työelämän muutos näkyy kaikilla tasoilla. Työterveyskeskuksen tehtäviin kuuluu työn ja terveyden rajapinnan tunnistaminen sekä sen selvittäminenmikä kussakin työpaikassa kuormittaa. Yksilöllisiäkin eroja on: ihmiset sopeutuvat muutoksiin eri tavoin. Korjonen kehottaa miettimään, mikä on oma ydintehtävä ja pyrkiä keskittymään siihen. Samalla kannattaa yrittää karsia ylimääräiset toimet. Kohtuullinen määrä työtaakkaa ja stressiä on kuitenkin hyväksi. Silloin työ tuntuu mielekkäältä, inspiroi ja kuormittaa sopivasti.

Tunnista oireet – Selkeitä merkkejä pysähtymistarpeelle on, jos herää 1–4 tunnin yöunen jälkeen tai jos aamuisin ei tunne itseään levänneeksi. Myös jatkuva puhe, että ”mun on pakko tehdä”, kertoo siitä, että stressiä on liikaa, Korjonen kertoo. Pitkäaikaisesta kuormituksesta voi seurata verenpainetta, päänsärkyä, unihäiriöitä, selkäkipua, ahdistuneisuutta ja alavireisyyttä. – Nykytutkimuksen valossa stressihormonin kertyminen elimistöön on

Helsingin henki | lokakuu 2014

psykologi

Tietoista läsnäoloa voi harjoittaa, mikä helpottaa stressiä. yhtä vaarallista kuin esimerkiksi tupakointi tai suolan käyttö. Haitallista on, jos kiellämme tai vältämme ongelmia ja sivuutamme tunteemme. Tilanne voi purkautua liialliseen työntekoon tai ajaa erilaisiin riippuvuuksiin. Myös työkaverit voivat tunnistaa meissä väsymyksen piirteitä tai ärtyisyyttä. Kun vireystila laskee, työtkin edistyvät hitaammin. – Säännöllinen myöhästely, lisääntyneet poissaolot ja sairastumiset antavat aihetta esimiehelle tarttua asiaan. Ylikuormittuneella ihmisellä on iso riski työkyvyn alenemiseen, Korjonen muistuttaa. Esimiehen kanssa voi tarkastella työnkuvaa, työilmapiiriä, työyhteisön toimivuutta ja osaamistaan sekä miettiä, mitkä asiat kuormittavat. Työterveyshuollon puoleen kannattaa myös tarvittaessa kääntyä. – Ratkaisumalleja löytyy. Ei kannata odotella pahan olon äärellä, Korjonen kannustaa.

Opettele pysähtymään Miira Korjosen vetämissä mindfulness-ryhmissä opitaan tunnistamaan omia ajatusmalleja ja sitä, miten ne vaikuttavat toimintaan. Ryhmissä opitaan tietoista läsnäoloa työkuorman ja stressin hallitsemiseksi.

– Tarkoitus on oppia pysähtymään ja olemaan läsnä hetkessä sekä havainnoimaan, mitä siinä oikeasti tapahtuu, Korjonen sanoo. Koulupsykologi Tuula Vuori-Salo opetusvirastosta osallistui ryhmään, jotta saisi työkaluja työssä jaksamiseen. Hän halusi vähentää kuormittumista sekä riittämättömyyden tunnetta. Ryhmässä tehtiin läsnäoloharjoituksia esimerkiksi istuen, maaten ja joogaten. – Tärkeitä välineitä ovat hengitys ja pysähtyminen. Oppia kannattaa harjoittaa säännöllisesti, jotta siitä hyötyy, Vuori-Salo kertoo. Omassa työyhteisössään Vuori-Salo voi joskus hieman huumorilla todeta, että nyt on hengittelyn paikka. Jatkuva väsymyksen tunne ja työssä jaksamisen parantaminen saivat johtavan puheterapeutin Jaana Salmisen sosiaali- ja terveysvirastosta osallistumaan Korjosen ryhmään. – Paras kokemus oli, että stressaantuneesta olosta voi aktiivisesti irrottautua. Kun on hiljaa, hengittää ja on tietoisesti läsnä sekä päästää irti kaikesta ulkopuolisesta häiritsevästä, rauhoittuu. Enää en anna stressin myöskään jatkua yön yli, Salminen kuvaa. Salminen tekee päivän mittaan pieniä hengitysharjoituksia tai kävelylenkkejä. Työyhteisössään hän haluaa edistää taukojen pitämistä ja työn rytmitystä. Molemmat kurssilaiset suosittelevat lämpimästi mindfulness-ryhmää. Pienin askelin voi oppia tietoista läsnäoloa, ja stressi helpottaa. y

123...

Vinkkejä stressin hallintaan ja siitä palautumiseen > Pysähdy hetkeen. > Tarkista elämäntapasi. > Tunnista voimavarasi ja rajallisuutesi. > 8 tuntia unta, työtä ja vapaaaikaa on sopivasti. > Pidä taukoja tehtävien välissä.

> Älä ohjelmoi päivääsi täyteen. > Nauti lounaasta, maistele ruokaa. > Varaa omaa aikaa vähintään puoli tuntia päivässä. > Hyödynnä työterveyshuollon palvelut. > Uskalla kieltäytyä.

Työterveyspsykologi Hanna Valkonen työterveyskeskuksesta kertoo työn mielekkyyden synnystä.

Työn mielekkyyden lähteillä OMAN AMMATTIRYHMÄNI HELMASYNNIKSI tunnustettakoon ongelma-

lähtöisyys. Tapanamme on kysellä työn stressitekijöitä, mutta tärkeää olisi tunnistaa myös voimavaratekijöitä, jotka kannattelevat työn mielekkyyttä. Positiivisempaan näkökulmaan minut viritti Frank Martelan blogikirjoitus. Siinä pohditaan, miten työn voimavaratekijöiden jäljille päästään kyselymenetelmien avulla. Niiden tunnistamisen ja vahvistamisen näkökulmasta emme pääse kovin pitkälle, jos kysymme, miten tyytyväisiä ihmiset ovat työssään. Tällöin emme saa tietoa siitä, mitä tyytyväisyyden taakse kätkeytyy. Henkilö voi olla passiivisesti tyytyväinen, jolloin tyytyväisyys kumpuaa siitä, että työt hoituvat enemmittä ponnisteluitta, toimeentulo on taattu ja työpaikalla on viihtyisää. Tyytyväinen henkilö voi olla kuitenkin aktiivisesti innostunut, jolloin tyytyväisyys nousee aidosta kiinnostuksesta ja sitoutumisesta omaan työhön sekä rohkeudesta tehdä jotain uutta. Hyppääpä hetkeksi työnantajan saappaisiin ja pohdi: kummalla tavalla innostuneen sinä palkkaisit? INNOSTUS SINÄNSÄ ON yksilön kokema tunne. Kysymällä, milloin työssä onnistutaan ja mitä toimintaa sen taakse kätkeytyy, päästään yksilötason kokemusta laajemmin käsiksi työn voimavaratekijöihin ja niiden vahvistamiseen. Tällöin olemme työn mielekkyyden äärellä. Työn mielekkyyden tarkastelu tuottaisi todennäköisesti vastauksia kahdesta näkökulmasta. Toinen kuvailisi työn arjen sujumista sekä rakenteita, yhteistyötä ja toimintatapoja tämän takana. Toinen kertoisi jotain siitä, millaisissa tilanteissa kokemus oman työn merkityksellisyydestä palautuu mieleen. Työn voimavaratekijöiden vahvistamisen näkökulmasta jälkimmäinen on kiinnostava. Pelkkä arjen sujuminen ei todennäköisesti riitä tuottamaan mielekkyyttä. Jäitä poltellessa työ sujuu, mutta miten mahtaa olla flown laita? Mielekkyys ei ole mukavuutta, vaan se syntyy merkityksellisyyden kokemuksesta ja siitä, että voimme työssämme toimia arvojemme suuntaisesti. Olisi tärkeää, että omat työlle asettuvat tavoitteet, mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet ovat sovitettavissa yhteen organisaation tavoitteiden kanssa. Yksilölle keskeistä olisi tavoittaa mielekkyyden kokemus siinä tehtävässä ja toimintaympäristössä, jossa organisaatio toimii. MIELEKKYYDEN KOKEMUKSEN VAHVISTAMINEN edellyttäisi todennäköi-

sesti sen ymmärtämistä, mikä nykyisessä työssä tekijöitä sytyttää. Millaiset tilanteet ovat tuottaneet onnistumisia, ja millaisen tekemisen ja toiminnan kautta on syntynyt jotain uutta? Mikä siis on mahdollistanut tämän ja millä organisaatiotason ratkaisuilla se on toteutunut? Näin ajateltuna mielekkyyden tavoitteluun sisältyy myös rohkeutta – muuttuva maailma pitää huolen siitä, että olemme jatkuvan kehittymisen äärellä. Uutta syntyykin verkostoissa, kokeilujen kautta ja tilanteissa, joissa on huokoisuutta ideoinnille. Frank Martelan blogikirjoitus on sivulla www.lsr.fi.

Helsingin henki | lokakuu 2014

liikkeellä teksti PETTERI POHJONEN kuvat SHUTTERSTOCK

Talviuinnista

energiaa

arkeen

Uimasesonki ei rajoitu kesään, vaan talviuinninkin suosio kasvaa koko ajan. Helsingissä on 14 talviuintipaikkaa, joissa voi jatkaa uintiharrastusta.

o lähes 100 000 suomalaista harrastaa talviuintia. Sanotaan, että uinti kylmässä vedessä edistää psyykkistä sekä fyysistä terveyttä. Helsingissä on kolmenlaisia talviuintipaikkoja: saunalliset talviuintipaikat, lämmitetyt pukuhuoneet, joissa on suihkut sekä lämmitetyt pukuhuoneet ilman suihkuja. – Talviuinnista ovat aiempaa enemmän kiinnostuneet myös nuoret, mikä on hieno juttu. Jos talvinen uinti kiinnostaa, kannattaa mennä kokeilemaan ja tutustumaan lajiin, liikuntaviraston saaristopäällikkö Sanna Kallionpää kannustaa. Liikuntavirasto ylläpitää talviuintipaikkoja. Toiminnasta vastaavat talviuintiseurat. Liikuntaviraston sivuilta löytyy talviuintipaikkojen yhteystiedot. hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Liikunta > Ulkoliikuntapaikat > Talviuintipaikat

Marjaniemi

Kuva: JUKKA LUNDGREN

MARJANIEMEN TALVIUINTIPAIKALLA on aktiivinen käyttäjäkunta. Harrastajien joukossa on maailmanmestaruustason avantouimareita. Kaikki harrastajat ovat kuitenkin tervetulleita. Paikka tunnetaan myös edullisesta hinnasta. Uintikausi alkoi syyskuussa ja loppuu toukokuussa. Alueella on omat pukukopit miehille ja naisille.

Helsingin henki | lokakuu 2014

Ylläpitäjä: Meriuimarit ry Aukiolo: Liittyessä saa käyttöön uimakopin avaimen, jolla pääsee sisään 12.8.–31.5. koko vuorokauden ajan. Hinta: Jäsenmaksu tälle vuodelle on 20 euroa. Liittymismaksu on 40 euroa ja 13.10.–31.12. välisenä aikana 30 euroa. Tiedustelut: puh. 0400 828 440

TYÖNSUUNNITTELIJA TARJA TOLONEN

Starasta on harrastanut avantouintia melkein 20 vuotta. Innostus syttyi työkaverin aloitteesta. Hän käy uimassa Marjaniemessä pari kertaa viikossa läpi vuoden. – Tämä on sellainen hupaisa harrastus muiden joukossa. Ehkä tässä on kyse myös itsensä ylittämisestä, Tolonen kertoo. Vaikka toisinaan on väsynyt olo ja räntää sataa vaakana, Tolonen suunnistaa avannolle. – Pipo päähän, tossut jalkaan ja hanskat käteen. Noin minuutin uintilenkin jälkeen olo on aivan toisenlainen, hän kehuu.

Seurasaari

Katajanokka

SEURASAAREN UIMALA perustettiin jo vuonna 1906. Toimintaa on koko vuoden ajan, ja erityisesti talviuinti on suosittua. Uimala on toiminut naturistiuimalana vuosikymmeniä, mutta uima-asuisiakaan ei katsota pahalla silmällä. Uimalassa on naisten ja miesten puolet. Talviuintipaikassa ei ole saunaa tai suihkua.

KATAJANOKAN TALVIUINTIPAIKKA on Kanavarannassa. Talviuintikausi starttaa käyntiin marraskuun alussa ja jatkuu huhtikuun puoliväliin saakka. Talviuintipaikka toimii vierasvenesatamana kesäisin. Kanavarannassa on saunat, suihkut ja pukuhuoneet.

Ylläpitäjä: Seurasaaren uimarit ry Aukiolo: aina auki Hinta: Kertaluontoinen liittymismaksu 10 euroa. 85 eurolla voi käyttää jäsenyyden lisäksi uimalaa 1.6.2015 asti. Avainpantti 30 euroa, ja se palautetaan avainta vastaan. Tiedustelut: puh. 050 402 6537 tai 050 597 726

Rastila

Pikkukoski VANTAANJOEN PIKKUKOSKEN uimaran-

nan talviuinti käynnistyi lokakuun alussa. Pikkukoskella on naisille ja miehille yhteinen sauna, jossa pidetään päällä uimapukua tai lannevaatetta. Jäsenet saavat avaimen, jolla pääsee puku- ja suihkutiloihin.

Myös nuoret ovat yhä enemmän kiinnostuneet talviuinnista.

Ylläpitäjä: Katajanokan Jäänsärkijät ry Aukiolo: Joka päivä klo 5.30–23 Hinta: Vuosimaksu 90 euroa, lisäksi Suomen Ladun jäsenmaksu. Muuta: Joka päivä kolme aamusaunaa ja iltasauna. Sauna ja suihku erikseen naisille ja miehille. Lämpömatto ja -portaat. Tiedustelut: puh. 040 1577 778.

Ylläpitäjä: Uintiseura Kuhat ry Aukiolo: ma–to klo 6–20.15 pe klo 6–17.30 la klo 8–16 su klo 8–20 Sauna lämpiää ti klo 16–20.15 to klo 16–20.15 su klo 14–20 Hinta: Talviuinnin maksu 140 euroa. Koostuu Uintiseura Kuhat ry:n talviuintijaoksen jäsenmaksusta 30 euroa ja talviuintikausimaksusta 110 euroa. Tiedustelut: puh. 040 58 6812

RASTILAN UIMARANNAN talviuintipaikka sijaitsee Rastila Campingin leirintäalueella. Julkisella liikenteellä paikalle pääsee kätevästi, sillä uimaranta on metroaseman vieressä. Miehille ja naisille on omat pukukopit.

Ylläpitäjä: Helsingin Latu Aukiolo: Konttiavaimella saa lämpimän pukutilan käyttöön 1.9.–31.12. Saunavuorot. ti klo 15–19.30 sekavuoro to klo 16.30–19.30 sekavuoro la klo 9–11 sekavuoro su klo 13.30–15.30 naiset, klo 15.30–17.30 miehet Hinta: Pelkän konttiuinnin syyskausimaksu 40 euroa. Saunavuorojen ja konttiuinnin syyskausimaksu 110 euroa. Tiedustelut: puh. 0400 926 964

Uunisaari KAIVOPUISTON EDUSTALTA Uunisaaren rannasta löytyy talviuintipaikka, jonka kausi alkaa marraskuun puolivälissä ja loppuu huhtikuun puolivälissä. Marraskuun aikana saareen asennetaan myös silta, jota pitkin saareen pääsee kävellen. Vaikka saari on kivenheiton päässä keskustasta, siellä on helppo jättää kaupungin kiireet taakse ja nauttia saaristolaistunnelmasta. Paikasta löytyvät miehille ja naisille omat pukuhuoneet, suihkut ja saunat.

Ylläpitäjä: Uunisaaren Talviuintiseura ry Aukiolo: ti klo 17–20 sauna la klo 9–12 sauna Hinta: Kausimaksu 75 euroa kalenterivuosittain, vahvistetaan uintikauden alettua. Uusilta jäseniltä liittymismaksu 75 euroa, syyskuun jälkeen liittyneiltä ei peritä vuosimaksua. Pukukoppiin voi lunastaa avaimen 10 eurolla. Tiedustelut: puh. 0400 418 231.

Helsingin henki | lokakuu 2014

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi. Seuraava aineistopäivä on 21. marraskuuta.

Kuva: SHUTTERSTOCK

ilmoitustaulu

Helsinki Think Company laajensi Viikkiin ■ HELSINKI THINK COMPANY -yrittäjyysyhteisön toiminta on laajentunut yliopiston keskustakampukselta Viikkiin. Helsinki Think Company on kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke, joka tarjoaa neuvonnan lisäksi yhteistyöskentely- ja tapahtumatiloja, sparrausta alkuvaiheen yrittäjätiimeille, verkostoitumistilaisuuksia ja YritysHelsingin infotilaisuuksia. Viikin yliopistokampuksen toimipisteen myötä toiminnan piiriin saadaan bio- ja ympäristötieteet, maatalous- ja metsätieteet sekä eläinlääketiede ja farmasia. Keskustakampuksen toimipiste Vuorikadulla on auttanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana eteenpäin kymmeniä yritystiimejä. Lähivuosien tavoitteena on laajentaa toimintaa myös Meilahden ja Kumpulan kampuksille.

Kutsu syyskokoukseen ■ AKAVALAISTEN LOMATUKI RY:N sääntömääräinen syyskokous pidetään 17.11. klo 18 osoitteessa Mäkelänkatu 84, Mediakeskus. Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, hallituksen jäsenet sekä hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 14.11. mennessä osoitteeseen kaarlo.kontro@hel.fi tai puhelimitse 050 466 9658. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita kokoukseen.

Reilun kaupan viikko ■ PERINTEISTÄ REILUN KAUPAN viikkoa vietetään 20.– 26.10. Viikon tavoitteena on lisätä Reilun kaupan tuotteiden myyntiä ja lisätä tietoa reilusta kaupasta. Helsinki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen vuosi sitten. Arvonimi annetaan kaupungille, joka sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään eettisiä valintoja hankinnoissaan.

Helsingin henki | lokakuu 2014

Joulukukat myyntiin ■

AT KAUPUNGINPU JOULUVALMISTELUT OV

U-

TARHALLA jo pitkällä.

on kasvattanut jouLämmin ja kirkas syksy oulukauden aloittaa lutähtiä muhkeiksi. Pikkuj t Princettia-joulutähsuuren suosion saanu lea ja tumma pinkti, jonka väreinä ovat vaa . Näitä on saatavilla ki sekä puhtaan valkoinen . marraskuun alusta alkaen ttäviä, ja niihin on näy t Joulukukkakorit ova koista. Uusissa kasviyhdistetty punaista ja val lut jouluruusu. koreissa suosituksi on tul

saasti. PikkupuuErilaisia atsaleoja on run punainen valkoisessa atsalea on tänä vuonna keramiikkaruukussa. ti aukeaa 20.11. Joulukukkien nettimyyn ään myös puutarhalOstoksia voi tulla tekem kjöldintie 1 B. le osoitteeseen Hammars a marraskuussa arKukkamyynti on avoinn lukuussa arkisin klo kisin klo 9.15–14 ja jou loajat ovat 16.–18.12. 7–15. Pidennetyt aukio ja 22.12. klo 7–18.

Jyrki Oksanen on Stadin brankkari ■ YLIPALOMIES JYRKI OKSANEN valittiin vuoden 2014 Stadin brankkariksi. Palkinnon saajan nimi julkistettiin pelastuslaitoksen vuosipäivän perinteisen juhlapäivän yhteydessä. Oksanen työskentelee pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa ylipalomiehenä. Hän aloitti työskentelyn pelastuslaitoksella vuonna 1981. Oksasen valintaa perustellaan myönteisellä asenteella, luotettavuudella sekä monipuolisella ja 33 vuotta kestäneellä työuralla kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Liikuntaa työttömille nuorille ■ KAUPUNKI TARJOAA NUORILLE työttömille maksutonta liikuntaa ympäri kaupunkia. Helsingin 17–29-vuotiaille työttömille suunnattu toiminta toteuttaa hallituksen säätämää nuorisotakuuta. – Koulutus ja työ ovat tärkeitä, mutta myös muu hyvää oloa lisäävä toiminta. Tavoitteemme on vähentää nuorten syrjäytymistä myös liikunnan keinoin, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Liikuntatunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, eikä osallistuminen vaadi liikuntataustaa. Mukaan halutaan erityisesti ne nuoret, jotka eivät ennestään harrasta liikuntaa.

Liikuntatiloja on yli kaksikymmentä eri puolilla Helsinkiä, ja tarjolla on yli kolmekymmentä liikuntalajia. – Kuuntelemme nuoria, jotta pystymme kehittämään tarjontaa mahdollisimman laajaksi ja kiinnostavaksi. Tätä tehdään nuorten ehdoilla, sanoo liikuntaviraston liikunta- ja hyvinvointipalveluiden osastopäällikkö Tarja Loikkanen. Hanketta rahoitetaan kaupunginhallituksen myöntämällä ”Helsinki 200 -vuotta pääkaupunkina”erillismäärärahalla. nytliikunta.fi

Ristikko nro 5/2014

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 21.11. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 21.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2014:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Maire Hakala, Riitta Smolander-Malin, Marja-Liisa Hirvonen, Anneli Salovaara ja Marika Anttila. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | lokakuu 2014

Helsingin henki @KjJu

kuva PEKKA HOLMSTRÖM

2014

si Helsinki has been selected as the winner of Best e-Government Prize for the 2nd WeGo Awards 2014. #OpenCity #OpenAhjo

marraskuu–joulukuu 2014

{ uusi duuni }

Tulevaisuuden rakentaja KUKA: Ilkka Haahtela AMMATTI: maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö TÖIHIN: 8.9. TOIMIPAIKKA: kaupunginkanslia, elinkeino-osasto

Mitkä ovat ydintehtäväsi? Vastuualueeseeni kuuluvat elinkeino-osaston maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut -yksikön johtaminen sekä kaupungin työllisyyspalveluiden ja maahanmuuttoasioiden suunnittelu ja kehittäminen. Puhaltelen myös hyvää Helsingin-henkeä kaikkeen yhteistyöhön. Mitä teit aiemmin? Tulin nykyiseen työhöni TE-toimiston palvelujohtajan tehtävästä. Sitä ennen olen johtanut erilaisia yksiköitä ja hankkeita niin valtiolla, kunnalla kuin yksityisellä sektorilla. Millainen on työyhteisösi? Johtamani yksikkö on läheisin yhteisö, mutta usein vietän työviikostani suurimman osan erilaisissa yhteistyö- ja suunnittelutilaisuuksissa. Yksikön yhteisö on osoittautunut todella positiiviseksi. Lähimmät kollegani ovat elinkeino-osaston yksiköiden päälliköt. Kuinka laaja on työverkostosi? Työverkostoni on erittäin laaja, koska tehtävässäni Helsinkiä tarkastellaan virastorajojen yli ja vertailupohjaa otetaan myös kansainvälisistä toimintatavoista. Yhteistyökumppaneiden määrä on siten huomattavan suuri. Maahanmuutto- ja työllisyysasiat muodostavat yhdessä ison kokonaisuuden, mikä kasvattaa yhteistyöverkoston kokoa.

Helsingin henki | lokakuu 2014

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Yksikön rakenne on juuri muodostumassa, joten sen kehittäminen on tärkeää. Tällä hetkellä on paljon asioita, joita pitää viedä hyvin nopeasti eteenpäin, jotta ensi vuoden suunnittelu ja hankerahoitukset etenisivät riittävällä vauhdilla. Mihin suuntaan maahanmuutto- ja työllisyysasioita pitäisi kehittää? Mielestäni näiden asioiden kytkemistä tulee vahvistaa, aivan kuten uusi yksikkörakennekin kertoo.

1.–8.11.

LIIKKEELLÄ MARRASKUUSSA Nykytanssifestivaali esittelee kansainvälisiä, merkittäviä tekijöitä Helsingissä ja Espoossa. Yhtenä esityspaikkana Stoa. stoa.fi, liikkellamarraskuussa.fi

13.11.

ASUKASILTA Mitä erityisen mielenkiintoista on tulossa? Menossa tai alkamassa on monia erittäin mielenkiintoisia asioita. Uusien palvelutapojen rakentaminen virastorajat ylittäen yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa on yksi ajankohtainen ja tärkeä teema. Millaisia haasteita tehtävässäsi on? Haasteena on tehtäväkentän laajuus, mutta se on ehdottomasti myös tämän työn etu. Mistä pidät työssäsi? Pidän siitä, että minun on mahdollista olla mukana rakentamassa hyvää tulevaisuutta Helsingin elinkeinoelämälle ja asukkaille. Mitä teet vapaa-aikanasi? Pelaan sählyä ja jalkapalloa, jota myös valmennan. Pidän myös matkustelusta. Missä asut ja miten kuljet töihin? Pari vuotta sitten kauniin Merihaan maisemat muuttuivat Kauniaisten lähiönäkymään. Kuljen junalla asemalle, josta kävelen Unioninkadulle. Työaamut eivät usein ala työpisteessäni, ja kulkuväline riippuukin aamun tapaamisista.

Ylipormestari Jussi Pajusen asukasilta järjestetään Helsingin normaalilyseossa, Ratakatu 6, klo 18.30–20.30. Illan aiheena ovat eteläiset kaupunginosat.

23.11.

JOULUKADUN AVAJAISET Ohjelma alkaa Senaationtorilla klo 15, jouluvalot syttyvät klo 16 ja kulkue kävelee pitkin Aleksanterinkatua. visithelsinki.fi

30.11.

RASVALETTI-NÄYTTELY Hakasalmen huvilaan Rasvaletti-näyttelyyn ehtii 30.11. asti. helsinginkaupunginmuseo.fi

8.–10.12.

TYÖVÄENOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN Kevään opinto-opas ilmestyy, kurssitarjonta on runsas ja ilmoittautuminen kevään kursseille alkaa. hel.fi/tyovaenopisto

10.12.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina ovat katsaus vuoteen 2015, pyöräilykoordinaattorin työ, unelmien työpaikka, Kalasataman suunnitelmat, henkilöstökassa ja Tyhymittarin tulokset.