Helsingin henki 5/2015 by helsinginhenki

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20155 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Eläintarha

koulussa opettaa oppilaita vastuullisiksi

Vuorotellen vapaalla

asukas 24

Älä hyväksy kiusaamista

kaffella 22

teema 6

Symppis tukee elämää

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Viestintää ihmiseltä ihmiselle

aupunki sai viestinnälleen linjaukset, jotka ohjaavat viestinnän kehittämistä ja toimintaa lähivuodet. Kaupunginhallitus hyväksyi linjaukset viime viikolla. Linjaukset ovat viestinnän tahtotila ja tuleva suunta, ja seuraavaksi linjaukset saavat toteuttamissuunnitelman. Linjaustyön taustana on viestintä- ja media-alalla viime vuosina tapahtunut myllerrys. Se vaati myös meiltä viestinnän periaatteellista pohdintaa ja suunnantarkistusta. Työn pohjaksi tehtiin auditointi, jonka mukaan kaupungin viestintää pidetään pitkälti yhdensuuntaisena ja tapaa viestiä hajanaisena. Kaupungin palveluista on usein vaikea löytää tietoa, eikä viestinnällä ole yhtenäisiä toimintamalleja. Valmistelun tavoitteena oli parantaa muun muassa näitä asioita. Työ tiivistettiin lopulta seitsemään linjaukseen, jotka ovat yksi Helsinki, selkeä rooli ja yhteiset toimintamallit, kaikkien Helsinki, vaikuttavat kanavat, digitaalinen Helsinki, selkeä kieli ja hyvä tyyli sekä viestintäosaaminen. Linjausten mukaisesti jatkossa viestimme kaupungin keskeisistä strategisista teemoista ja palveluista yhdenmukaisemmin. Viestintäverkosto tiivistää toimintaansa ja yhtenäistää toimintamallejaan. Viestinnän roolia muutetaan siten, että se tulee aiempaa enemmän johdon ja asiantuntijoiden strategiseksi tueksi. Jotta viestintä ei jäisi suunnitteluprosesseissa hätäisesti kuitattavaksi viimeiseksi asiaksi, viestinnän asiantuntijat pitää saada mukaan toiminnan valmisteluun alusta asti. Kaikkien Helsingillä tarkoitamme, että kaupunki viestii ja keskustelee kaupunkiyhteisön kanssa ja ottaa sen mukaan toiminnan kehittämiseen. Viestinnän painopistettä muutetaan siten, että kerromme toiminnasta jo valmisteluvaiheessa, jotta ihmiset tietävät hyvissä ajoin suunnitelmista voidakseen osallistua kaupungin kehittämiseen. Linjausten henki on, että viestimme ihmiseltä ihmiselle. Haluamme olla yhteydessä toiseen ihmiseen kasvottoman koneiston sijaan. Meillä on vielä varaa muuttaa sävyä ja tyyliä vastaanottajalähtöisempään, inhimillisempään ja puhuttelevampaan suuntaan. Koska kaupungilla on runsaasti viestintäkanavia, fokusoimme tavoittavimmat, joiden vaikuttavuuteen panostamme. Digipalveluissa otetaan harppaus, ja niistä muodostetaan hallittu kokonaisuus. Kaupungin viestinnän osaaminen päivitetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitämme digikanavien osaamiseen, vuorovaikutusviestintään, tyylikeinoihin, viestinnän strategiseen suunnitteluun ja esimiesviestintään. Viestintä kuuluu niin johdolle, asiantuntijoille kuin viestinnän ammattilaisillekin, ja viestintäkoulutustakin räätälöidään siten eri tarpeisiin. Jotta saamme linjausten mukaisen viestinnän toteutumaan, tarvitsemme siihen kaikkien panosta. Se kuitenkin kannattaa: tuloksena on yhtenäisempi, vaikuttavampi ja ihmilllisempi tapa viestiä sekä kaupunkiyhteisön entistä parempi palvelu.

Digipalveluissa otetaan harppaus.”

// vinkki

Piipahdus tropiikkiin MITEN OLISI MINILOMA eksoottisen vihreyden keskellä? Se on helppo

toteuttaa vaikka iltapäiväkävelyllä. Uimastadionin nurkilla sijaitseva Talvipuutarha tarjoaa lämpimän keitaan, jossa voi ihailla eksoottisia kasveja ja lammessa uiskentelevia karppeja. Palmut, rahapuut, kaktukset ja mehikasvit ovat ilona ympäri vuoden. Kesäisin ja syksyisin voi ihastella isoa ruusutarhaa. Yli satavuotias kameliapuu on Talvipuutarhan vanhin asukas. Yhteensä Talvipuutarhassa on yli kaksi sataa kasvia. Paitsi kukkia ja kasveja, vierailulla voi ihailla myös kaunista arkkitehtuuria. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström vuonna 1893. Samalta vuodelta on peräisin päätyseinän seinämaalaus, jonka on tehnyt koristemaalari Salomo Wuorio. Kasvien tiirailun lomassa voi nauttia kupillisen kuumaa kahvilassa, ja myös omien eväiden kanssa saa tulla käymään. Talvipuutarhassa viihtyvät koululais-, päiväkoti- ja eläkeläisryhmät, turistit ja tavalliset kaupunkilaiset. Sisäänpääsy on kaikille ilmainen. Opastuksista ja oppaan palkkioista täytyy sopia etukäteen. Oppaan avustuksella vierailusta saa enemmän irti: kahdeksantoista auktorisoitua matkailuopasta on saanut asiantuntijoiden perehdytyksen Talvipuutarhaan. Maanantaisin Talvipuutarha on suljettu. Tiistaisin se on avoinna klo 9–15, ke–pe klo 12–15 ja viikonloppuisin klo 12–16. hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Nähtävyydet ja pääkohteet > Talvipuutarha

Helmi > Yhteiset palvelut > Viestintä > Ohjeet > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset Hel.fi > Medialle > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Osoitteenmuutokset ilmoitetaan omalle palkka-asioiden hoitajalle tai palkanlaskijalle. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 6 10.12. Aineisto 21.11.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

sisältö

12 elinkeinot

6Aika edistää kestävää kaupunkikehittymistä.

14 ympäristö

Viherkasvit tuovat väriä ja viihtyvyyttä työpaikalle. Miten niitä tulisi hoitaa?

15 työkalut

Some, mobiilikäyttö ja haun parantaminen ovat lähtökohtia uuden Helmi-intran rakentamisessa.

22 kaffella

Vuorotteluvapaalle lähtijä saa tarvitsemansa tauon, sijainen lisää työkokemusta.

reppari

Kaupunki kehittyy palautteista, joita se saa monenlaisia: kiitoksia, kysymyksiä, moitteita ja kehitysehdotuksia. Miltä ne tuntuvat työntekijöistä?

24 palvelu

Itiksen Symppis tarjoaa mielekästä toimintaa ja tukea sekä onnistumisen kokemuksia ihmisille, joilla on päihdeongelmia.

26 hyvinvointi

Työmatkaliikkumiseen on useita tapoja. Pyöräily on kasvava liikennemuoto ja sopii useimmille.

28 liikkeellä

Heittäydy syksyn kulttuuritapahtumiin. Tarjolla on tuttua, mutta myös kokeellista ja jännittävää nähtävää ja kuultavaa.

ammatti

Eläimet ja kasvit ovat osa koulumaailmaa Vesalan yläasteella.

duunissa

Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa haetaan uusia tuulia taitovaihdosta.

teema

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyshoitaja 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

Kaupungilla on nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen. Mitä kiusaaminen on?

uusi duuni

Ruusu Nirkko on aloittanut uudessa päiväkoti Franzéniassa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Essi Eranka pj, Jussi Karmala, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Jussi Kaisjoki, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta@otavamedia.fi TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Lokakuu 2015

kuva PIA HOLM

uutisia Lyhyesti ■■ TYÖTERVEYSHUOLLON NIMI VAIHTUU vuoden alussa, kun työterveyskeskuk sesta tulee liikelaitos. Uuden liikelaitok sen nimi on Työterveys Helsinki. Hen kilöstön palvelut eivät muutu, ja työ terveyden toimitilat, henkilöstö ja yh teystiedot pysyvät samoina. Työterveys Helsinki tarjoaa jatkossakin palveluita kaupungin virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille. ■■ SOPIMUSHALLINTAJÄRJESTELMÄN KEHITYS ON loppusuoralla, ja pilottiviras tojen pääkäyttäjiä koulutetaan uuden järjestelmän käyttöönottoon. Pilottivi rastoina toimivat hankintakeskus, kau punginkanslian tietotekniikka- ja vies tintäosasto sekä Stara. Muiden virasto jen pääkäyttäjäkoulutuksiin siirrytään loppusyksystä.

Viestinnän linjauksille vihreää valoa ■■ KAUPUNKI SAI VIESTINNÄLLEEN pit kän tähtäimen linjaukset, kun kaupungin hallitus antoi linjauksille vihreää valoa. Linjauksia on seitsemän: yksi Helsin ki, selkeä rooli ja yhteiset toimintamallit, kaikkien Helsinki, vaikuttavat kanavat, digitaalinen Helsinki, selkeä kieli ja hyvä tyyli sekä viestintäosaaminen. Jatkossa kaupungin strategisista tee

moista viestitään entistä yhdenmukai semmin, ja viestintäammattilaiset tule vat enemmän johdon ja asiantuntijoiden strategiseksi tueksi. Voimavaroja keski tetään parhaimmin tavoittaviin kanaviin. Digipalveluissa otetaan harppaus eteen päin. Viestinnän tyyliä muutetaan ihmilli sempään ja puhuttelevampaan suuntaan. Kaupungin viestintäverkosto tiivistää

yhteistyötään viestinnän linjausten to teuttamiseksi. Linjausten toteuttamista seurataan vuosittain. Helmi > Yhteiset palvelut > Viestintä > Ohjeet > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset Hel.fi > Medialle > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset

Vastaa Helsingin Hengen lukijakyselyyn ja kehitä lehteä ■■ HELSINGIN HENKI JÄRJESTÄÄ lukijoilleen kyselyn, jotta voim me kehittää lehteä edelleen. Tavoitteena on henkilöstölle tärkeä, ajankohtainen ja hyödyllinen lehti jatkossakin. Vastaamalla kyse lyyn pääset antamaan omat ideasi lehden kehittämiseen. Kysely on avoinna 22.10.–5.11. osoitteessa hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien yhteystietojensa jättäneiden vastaajien kesken arvom me leffalippuja.

Työelämän

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi.

■■ Mikä on työterveyskysely? Se on työterveyshuollon joka toinen vuo si henkilöstölle lähettämä työkyvyn ja ter veyden kartoitus. Jokainen saa siitä henki lökohtaisen palautteen. ■■ Mitä hyötyä vastaamisesta on? Palaute antaa hyvän katsauksen niihin voimavaroihin ja riskeihin, jotka vaikut tavat omaan työkykyyn ja terveyteen. Se kertoo liikennevaloin ja tekstein, mis sä mennään. Jos valot palavat punaisi na, kannattaa ottaa yhteyttä työterveys huoltoon. ■■ Mitä siinä kysytään? Aiheet liittyvät henkiseen ja fyysiseen hy vinvointiin, stressiin ja siitä palautumi seen, työhön ja elintapoihin.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

■■ Milloin se järjestetään? Kysely lähetetään viikolla 45. Vastausaika on 2.–22.11. Suurin osa henkilöstöstä saa linkin työsähköpostiinsa ja voi täyttää kyse lyn sähköisesti. Jos työsähköpostiosoitetta ei ole, lähetetään paperikysely kotiin. Vas tauskuoren postimaksu on maksettu, ja sen voi palauttaa tavalliseen postilaatikkoon. ■■ Milloin vastaukset tulevat? Sähköiseen kyselyyn vastaajat saavat heti palautteen, paperikyselyyn vastaajat saavat omansa postitse noin kahdessa viikossa. ■■ Mihin kyselyä käytetään? Haluamme motivoida ihmisiä pitämään huolta työkyvystään ja tarvittaessa otta maan yhteyttä työterveyshuoltoon. Työ terveyshuolto voi tehdä vastauksista yh

■■ KAUPUNGILLE PERUSTETTIIN TURVA PAIKKA-ASIOIDEN johtoryhmä, jon ka tehtävänä on turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaisuuden johtaminen ja koordinointi Helsingissä. Puheenjoh taja on apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Turvapaikanhakijoiden vastaan otto kuuluu usean viraston toimialaan. Kaupunginkanslia vastaa koordinoin nista ja viestinnästä, sosiaali- ja terveys virasto on vastuussa vastaanottopalve luiden operationaalisen toiminnan jär jestämisestä, kiinteistövirasto tilaratkai sujen kartoittamisesta ja pelastustoimi vastaanottokeskusten palo- ja turvalli suusseurannasta. ■■ YLIPALOMIES PEKKA HALKOSAARI va littiin tämän vuoden Stadin brankkarik si. Halkosaari on kehittänyt merkittäväs ti erityisesti pelastuslaitoksen meritoi mintaa. Halkosaari on myös erittäin ar vostettu ja pidetty työtoveri.

teenvetoja työpaikoille, kun vastaajia on riittävän paljon. Virastot saavat niistä nä kymän henkilöstön työkyvyn tilasta. Yh teenvetoja käytetään myös työterveysyh teistyön suunnittelun tukena. ■■ Mitä eroa Kunta10-tutkimukseen? Kysely painottaa enemmän työkyky- ja terveysasioita, Kunta10 taas työyhteisöja työhyvinvointiasioita. Kysely on työter veyshuollon palvelu, joka antaa työnteki jälle katsauksen omaan työkykyyn ja hy vinvointiin. Kunta10:ssa painottuu työyh teisön näkökulma. Kysymyksiin vastasi palvelupäällikkö Tuija Toikka työterveyskeskuksesta.

stadi

365

Vähemmän työtapaturmia

LA kuva SEPPO SAARENTO

■■ HENKILÖSTÖLLE SATTUI VIIME vuonna vähemmän työtapaturmia kuin kertaakaan vuodesta 2008 lähtien. Kaikkiaan työtapaturmia tapahtui 2 434, joista 1 810 sattui työpaikalla ja 624 työmatkalla. Ympäristökeskuksessa, asuntotuotantotoimistossa, kaupunginmuseossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa ja tarkastusvirastossa ei tapahtunut yhtään työpaikkatapaturmaa viime vuonna. Työpaikkatapaturmariski oli suurin virastoissa ja liikelaitoksissa, joissa työ on luonteeltaan pääosin fyysistä. Yli sadan työntekijän virastoista tehtyihin työtunteihin ja henkilöstömäärään suhteutettuna työpaikkatapaturmia oli eniten Helsingin Satamassa, liikuntavirastossa, nuorisoasiainkeskuksessa, pelastuslaitoksessa, rakennusvirastossa ja Starassa. Tiedot käyvät ilmi tietokeskuksen työtapaturmia ja ammattitauteja koskevasta julkaisusta.

Opetusviraston palveluverkko uudistuu muotoilun avulla ■■ MUUTTUVA KOULU -PROJEKTISSA etsitään syksyn ajan muotoilun menetelmin uusia toimintatapoja opetusviraston palveluverkon uudistamiselle ja yhteiselle kehittämiselle sidosryhmiä osallistaen. Tarkoituksena

on, että oppimiselle olisi mahdollisimman hyvät puitteet palveluverkon muutoksesta riippumatta. Kaupunki on sitoutunut muotoiluosaamisen avulla kehittämään käyttäjälähtöisempää kaupunkia.

Helsingille tunnustusta avoimen kaupungin rakentamisesta

Pekka Sauri

kuva 123RF

■■ KAUPUNKI ON SAANUT Open World Hero 2015 -palkinnon kaupunkitiedon avaamisesta. Helsinki on rakentanut systemaattisesti avointa kaupunkia, tukenut avointa dataa sekä avannut kaupungin päätöksentekoa. Avoimet rajapinnat ja yhteisöllisyys ovat osa kaupungin tapaa toimia yhdessä kaupunkilaisten ja koko ekosysteemin kanssa. Helsingin kaupunkia luonnehdittiin suunnannäyttäjäksi Suomessa ja edelläkulkijaksi globaalisti. Palkinto myönnetään henkilölle tai organisaatiolle, joka on edistänyt ja edistää avoimuutta. Palkinnon luovutti Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS.

Kari Kaisla ja Jarmo Suomisto toimivat 3D-tietomallihankkeen projektipäällikköinä.

Älykäs 3D-kaupunkimalli Helsinkiin KUINKA PALJON AURINKOSÄHKÖÄ voidaan tuottaa Helsingin katto-

pinnoilla? Monestako ikkunasta on merinäköala? Paljonko aurinkotunteja voi terassilla saada? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin saadaan vastaus älykkään 3D-kaupunkitietomallin avulla, jota Helsingissä tehdään ensimmäisenä Pohjoismaissa. Mallityö käynnistyi viime keväänä lentokoneesta tehdyllä laserskannauksella ja viistokuvauksella. Aineistosta tuotettavaa monikäyttöistä 3D-kaupunkitietomallia hyödynnetään kaupungin sisäisessä palvelutuotannossa sekä avoimena datapalveluna internetissä. Malli on paljon enemmän kuin kolmiulotteinen kuva. Sen keskeinen ominaisuus on semantiikka, jossa mallin geometriakohteet sisältävät ominaisuustietoa itsestään. Semantiikan avulla tietokone voi ymmärtää esimerkiksi sen, että rakennuksen kattoa kuvaava pinta on katto, joka kuuluu rakennuskokonaisuuteen. Tietoa tarvitaan, kun määritetään kaupungin kattopintojen aurinkoenergiapotentiaalia. Euroopan suurissa kaupungeissa on jo käytössä 3D-tietomallien hyötysovelluksia. Berliinissä on kaupungin kokonaisvaltaiseen energian käytön tarkasteluun ja suunnitteluun kehitetty monipuolinen työkalupakki, jonka avulla lähestytään hiilineutraalia tavoitetilaa. Muita käyttöalueita ovat tulvakartoitukset ja -simulaatiot, melulaskenta, ilmansaasteennusteet, näkyvyysanalyysit sekä valo- ja varjostustarkastelut. Sovelluksia on myös elinkeinoelämän, matkailun, navigaation, pelastustoimen, televerkkojen rakentamisen sekä kiinteistöhallinnan ja aluesuunnittelun käyttöön. Tietomallin potentiaali on suuri kaupungin eri toimialoilla. Nyt rakenteilla oleva tietomallialusta luo mahdollisuuden kehittää palveluita ja prosesseja uuden teknologian avulla. Tulevaisuudentutkija Anthony Townsend ennustaa, että seuraavan sadan vuoden aikana ihmiskunta rakentaa enemmän kaupunkirakennetta kuin aiemman koko historiansa aikana yhteensä. Hänestä teknologia on keskeinen väline tulevien haasteiden kohtaamisessa ja ongelmien ratkaisuissa. Helsingin uuden yleiskaavan yksi keskeinen teema on kaupunkirakenteen tiivistäminen sisääntuloväylien kaupunkibulevardien avulla. Kaupunkitietomalli on hyödyllinen työkalu tämänkaltaisten kaupunkikehityshankkeiden toteutukseen. Helsinki on pohjoismaisena edelläkävijänä kutsuttu mukaan kansainväliseen huippukaupunkien tietomalliverkostoon, johon kuuluvat myös Hampuri, Wien, Rotterdam ja Singapore. Myös Helsingin Ylipisto, Aalto-yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto ovat Helsingin kumppaneita tietomallin hyödyntämisprojekteissa.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

teksti MAIJA KAJANTO kuvitus ATTE LAKINNORO

Stoppi

epäasiallisuuksille Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa pahoinvointia, joka pilaa koko työyhteisön hengen. Sen lopettaminen vaatii esimieheltä napakkuutta ja työsuhdetaitoja ihan jokaiselta. Kun asiaan puututaan nopeasti, tilanne saadaan useimmiten korjattua. Kaupungilla on nollatoleranssi kiusaamiseen.

unta10-kyselyn tulokset kiusaamisen esiintymisestä kuntasektorilla olivat huolestuttavat. Niiden mukaan viime vuoden aikana esimerkiksi Helsingin kaupungilla työpaikkakiusaamista oli kokenut 16 prosenttia vastaajista. Muissa Kunta10-kaupungeissa luku oli 15 prosenttia. Helsingin työntekijöistä kyselyyn vastasi 69 prosenttia, joten 16 prosenttia tästä määrästä on iso joukko ihmisiä. – Epäasiallinen kohtelu ja häirintä, työväkivalta ja sen uhka sekä syrjinnän kokemus ovat asioita, joilla on sairastuttavia ja vakavia vaikutuksia työyhteisön työhyvinvointiin. Meillä on jo vuosia ollut käytössä hyvät ohjeet näihin tilanteisiin, mutta ne on tunnettu huonosti. Lähtökohta on, että työyhteisöissä puhutaan ja keskustellaan asioista ja reagoidaan siihen, mikä ei ole hyvää työpaikkakäyttäytymistä, työsuojeluvaltuutettu Satu Perttunen kaupunginkansliasta sanoo. Syrjintää, kiusaamista sekä uhka- ja väkivaltatilanteita koskevat Kunta10-tulokset on käsiteltävä kaikkialla riippumatta siitä, paljonko niitä virastossa ilmenee. Apua tulosten käsittelyyn ja kehittämistoimiin saa Oiva Akatemiasta.

Mikä on kiusaamista?

Kiusaamisen kokemus on yksilön kokemus. Pahin virhe, mitä voidaan tehdä, on vähätellä ihmisen kokemusta. – Jos joku kertoo, että häntä kiusataan, asia pitää selvittää. Selvittäminen on esimiehen vastuulla, työterveyspsykologi Hanna Valkonen työterveyskeskuksesta sanoo. Epäasiallista kohtelua tai kiusaamista on monenlaista: on henkilökohtaisuuksiin menevää mustamaalaamista ja eristämistä tai perusteetonta työ-

Helsingin henki | Lokakuu 2015

tehtävien pois ottamista ja tiedon pimittämistä työtehtävistä. Kiusaamisen kriteerit täyttyvät, kun epäasiallinen käyttäytyminen on jatkuvaa ja toistuvaa. Yksittäinen tapahtuma, joka voi olla tahaton, ei täytä työpaikkakiusaamisen kriteereitä. – Kiusaamisessa leimallista on, että kiusaamisen kohde ajetaan puolustuskyvyttömään tilaan. Se sairastuttaa ihmisen, Perttunen sanoo.

Apua työterveyshuollosta

Kiusaamisen vyyhti lähtee purkautumaan, kun asian ottaa esille. Työterveyshuollosta saa tukea ja jäsentelyapua tilanteeseen. Työterveyspsykologin vastaanotolle tullaan aina tulkinnan kanssa. Tilanteelle on annettu nimi, jolloin puhutaan konfliktista, ristiriidasta tai kiusaamisesta. – Ensimmäinen tehtäväni on lähteä avaamaan tilannetta. Se on arkisen työn puitteiden kartoittamista: millainen työyhteisön kokoonpano on, onko paljon vaihtuvuutta ja onko työlle asetetuissa tavoitteissa paljon muutoksia. Tarkoitus on tutkia, mitkä asiat synnyttävät niitä tilanteita, joissa ilmapiiri kiristyy, Valkonen sanoo. Kartoituksen tarkoituksena on määritellä, minkä asian äärellä ollaan. Esimies saattaa olla huolissaan, jos hänelle on kerrottu, että työpaikalla on kiusaamista. Voi olla, että asia paikantuu kahden työntekijän väliseksi konfliktiksi. Sen rinnalla voi olla koko työyhteisöä koskeva tilanne – työ saattaa esimerkiksi olla muuttunut niin, että työpaikalla tarvitaan perustehtävien ja tavoitteiden kirkastamista. – On voitu huomaamatta ajautua siihen, että työpaikan rakenteet eivät enää tue työn tekemistä. Silloin esiin nousee helposti ärtymystä ja muuta tunnevaltaista käyttäytymistä. Tärkeintä on erottaa,

Työpaikkakiusaamisen muotoja Sanallinen kiusaaminen > Yleinen mustamaalaaminen > Huhujen levittäminen > Työnteon arvostelu > Yksityiselämän pilkkaaminen ja arvostelu muiden kuullen Sanaton kiusaaminen > Välinpitämättömyys > Työyhteisöstä eristäminen > Tehtävien ja ohjeiden antamatta jättäminen > Sulkeminen informaation ulkopuolelle > Eleet, ilmeet ja äänensävyt, joiden tavoitteena on tarkoituksellinen loukkaaminen, nöyryyttäminen ja naurunalaiseksi saattaminen > Jatkuva keskeyttäminen > Toisen sanomisien mitätöinti ja asioiden vesittäminen huumorilla

Hih!

Tirsk!

...sup...

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Mitkä asiat lisäävät kiusaamisen todennäköisyyttä? > Rooliristiriidat > Huonosti kulkeva informaatio > Työntekijöiden kokemus siitä, että heitä ei kuulla > Vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön ja työympäristöön > Liian suuri työmäärä > Epämääräiset toimintatavat > Epävarmat työolosuhteet > Organisaatiomuutokset > Kiire ja lisääntynyt työperäinen stressi

onko kyse konfliktista, joka rajautuu työtilanteeseen vai onko kyse kiusaamisesta, joka on systemaattista ja toistuvaa, Valkonen kertoo.

Ennalta ehkäisyyn

Usein kiusaamiskokemusten taustalla on koko työyhteisöä koskeva tilanne. – Työn muutokset, työtahdin kiristyminen ja työn organisoinnin haasteet tai työyhteisön toimivuuteen liittyvät pulmat tuottavat toistuessaan tilanteita, joita ei syystä tai toisesta ole pystytty tarkastelemaan ja ratkaisemaan työnteon

Mikä ei ole kiusaamista? > Ristiriitaiset tulkinnat töihin liittyvistä päätöksistä > Perusteltu kurinpidollinen toimenpide > Päätös, joka ei miellytä työntekijää > Työntekijän ohjaaminen uusiin tehtäviin sen jälkeen, kun työnantaja on asiallisesti keskustellut työnkuvan muutoksesta > Vuosilomien myöntämättä jättäminen toivottuna ajankohtana

asioina, vaan ne näyttäytyvät erilaisina vuorovaikutusongelmina ja jännitteinä, Hanna Valkonen sanoo. Näissä tilanteissa esimiestyön merkitys korostuu. – Kiusaamisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää, että esimies on lähellä työyhteisöä. Meillä on kuitenkin paljon työyhteisöjä, joissa työntekijät ovat hajallaan ympäri kaupunkia eikä esimies ole paikan päällä koko ajan. Silloin on haastavampaa saada signaalit kiinni ajoissa. Ongelmien havaitseminen ja niihin tarttuminen voi olla työlästä, Valkonen toteaa. – Jos esimies ei ole paikalla, työyhteisöön syntyy helposti pikkuesimiehiä, jolloin vahvin yksilö ottaa valtaa. Työpaikoilla vallitsee liian usein myös puuttumattomuuden kulttuuri. Jokaisella on velvollisuus tehdä jotakin, jos näkee kiusaamistilanteita. Pitää olla rohkeutta kääntyä heikoimmilla olevan henkilön puoleen ja kysyä, onko kaikki kunnossa, Perttunen jatkaa. Työpaikan hengen säilyttämiseen hyvänä ei ole yhtä oikeaa reseptiä. Tärkeää on, että työntekijöillä on kokemus, että heitä kuunnellaan ja että töihin voidaan vaikuttaa. Esimieheen tulee voida luottaa ja työntekijöiden ymmärtää, mitä heiltä vaaditaan. – Työpaikan palavereissa olisi hyvä pitää listalla kuulumisten jakaminen: mitä

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Jos huomautus asiasta suoraan kiusaajalle ei tehoa, on aika kääntyä esimiehen puoleen.

meille kuuluu, miten työ sujuu ja onko työn tekemisessä ongelmia. Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus sanoa ja nimetä asioita. Silloin on yksinkertaisempaa myös määritellä yhteisiä pelisääntöjä, Perttunen sanoo. Toimivan työyhteisön tunnusmerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, että ongelmat pystytään ratkaisemaan. – Se, että ylläpidetään liioitellun positiivista puhetta ja annetaan ymmärtää, että meillä ei ole ongelmia, ei ratkaise mitään. Se johtaa siihen, että asioita ei voida ottaa yhteiseen tarkasteluun, Valkonen muistuttaa.

Esille pian ja puolueettomasti

Kun asia pitkittyy, se mutkistuu. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa kiusaamistilanteissa ja niiden hoidossa. Yksittäinen tölväisy voidaan vielä kuitata nopeasti, johdonmukaista kiusaamista ei.

Vinkkejä esimiehelle kiusaamistilanteisiin > Keskustele kiusaamista kokevan henkilön kanssa mahdollisimman pian kahden kesken. > Puhu kiusaajan kanssa. Mielellään ennen kuin kiusattu ehtii kertoa kiusaajalle keskustelleensa hänen käytöksestään esimiehen kanssa. > Kerää mahdollisimman paljon pohjatietoja. > Pitäydy faktoissa. Älä lähde mukaan tunnetiloihin. > Muista, että myös kiusaajan kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. > Älä jää yksin. Hae tukea linjajohdosta ja tarvittaessa työterveyshuollosta. > Kun tilanne on selvitetty, laadi kirjallinen muistio, johon pyydät molempien osapuolten allekirjoituksen. > Pysy tilanteen tasalla työyhteisösi hyvinvoinnissa. Tutki sairauspoissaolotilastoja, seuraa työhyvinvointimittareita ja aisti ilmapiiriä. Koeta tunnistaa kiusaamisen merkit ajoissa.

– Jos asian pystyy ottamaan saman tien esiin ja toinen pyytää anteeksi, koko tilanne voi raueta. Aivan liian usein ja helposti asia otetaan oman pääkopan sisään ja pyöritetään siellä. Huonosti nukutun yön jälkeen tilanne on entistä pahempi, Satu Perttunen sanoo. Jos huomautus asiasta suoraan kiusaajalle ei tehoa, on aika kääntyä esimiehen puoleen. Esimiehen pitää selvittää työntekijöiden keskinäiset ristiriidat mahdollisimman pian ja puolueettomasti. Ensimmäinen tehtävä on käydä keskustelu erikseen kaikkien asianosaisten kanssa. – Esimiehen selvittelyvelvollisuus astuu työturvallisuuslain mukaan voimaan heti, kun hän saa tiedon asiasta tai on sen itse huomannut. Keskustelut eri osapuolten välillä pitää hoitaa viimeistään kahden viikon sisällä. Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun avustajan saa tarvittaessa pyytää tueksi tilanteeseen, mutta avoimuus on tärkeää: esimiehelle on hyvä kertoa, ketkä kaikki ovat selvittelytilanteessa läsnä, Perttunen kertoo. Apua ja neuvoa tilanteeseen saa myös kaupungin Sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen -oppaasta. Selvittelyn ja sovittelun lisäksi esimiehellä on oikeus ryhtyä kurinpidol-

lisiin menettelyihin, mikäli tilanne ei muutu. Jos kiusaaminen jatkuu, asia kulkeutuu lopulta virastopäällikön ratkaistavaksi. On tärkeää, että jatkon suhteen tehdään selvät suunnitelmat siitä, miten tilanne etenee, onko seurantajaksoa ja miten asiasta mahdollisesti tiedotetaan työyhteisölle. Prosessi ei ole helppo kenellekään, mutta kiusaamistapaukset tulee aina selvittää. Satu Perttunen tietää, että puhuminen on ainoa keino päästä eteenpäin. – Kiusatulle sanon, että käänny ihan kenen tahansa puoleen. Vaihtoehtoja on: työterveyshuolto, työsuojelu, työkaveri, edunvalvontaorganisaatio ja ennen kaikkea oma esimies – asiasta täytyy puhua. Esimiehen puheille mennessä tueksi voi vaikka ottaa mukaan työkaverin. Jos kokee, että kiusaaja on esimies, yhteyttä voi ottaa hänen esimieheensä ja vaatia häntä toimimaan. Asiat eivät muutu, jos niistä ei puhu. 

Käänny ihan kenen tahansa puoleen. Vaihtoehtoja on.

Kiusaamisen saa loppumaan

Eristämistä, mitätöintiä ja varkaaksi syyttelyä. Leenan kiusaaminen sai varsin kummallisia muotoja. Esimies tarttui päättäväisesti tilanteeseen ja onnistui katkaise maan kierteen nopeasti. KIUS

ATUKSI JOUTUNEEN TUNNETILA on ihmeellinen. Silloin ei tunne olev ansa oikein ihminen ollenkaan. Kun joku on riittävästi mitätöinyt, alkaa myö s itse mitätöidä itseään. Omalla kohdallani kiusaaminen näky i aluksi eristämisenä. Kun tulin aamulla töihin, minua ei tervehditty. Meil lä oli sovittu yhteinen kahvitunti, mut ta kiusaajat olivat käyneet jo aiemmin juomassa kahvinsa. Paikalla olikin äkkiä vain minä, esimies ja yksi työyhtei sön jäsen. Olin kuin ilmaa muulle työy hteisölle ja ihmettelin, mitä olin tehn yt väärin. Eräänä päivänä esimies tuli luokseni ja sanoi, että meidän pitää keskuste lla. Työpaikan tiloista oli hävinnyt eräs tavara ja esimies kysyi minulta, tied änkö, mihin se on kadonnut. Sanoin, ette n edes tiedä, missä sitä säilytetään. Esimies kertoi, että työkaverit olivat sano neet minun ottaneen tavaran. Olin kuin puulla päähän lyöty. Sano in, jos minusta halutaan tehdä vara s, niin asiasta pitää tehdä poliisitutkin ta. Esimies sanoi uskovansa minua, mutta pyysi kertomaan, mitä työpaikalla oike in oli meneillään. Hän sanoi vaistonneensa, että kaikki ei ollut kunnossa . Kerroin tilanteesta ja sanoin kokevani , että minua ei hyväksytä. Epäilin ongelmaksi sitä, että olin tullut taloon paljon toisia myöhemmin ja oppinut työt nopeasti. Siitä sain kiittää hyvää pere hdytystä, mutta tuntui, että tämä herä tti närää työkavereissa. Esimies kertoi ihmetelleensä, että aiem min, kun paikassa oli ollut kausityöntekijöitä, he olivat kaikki lähteneet ennen aikojaan. Eräänä perjantaina esimies ilmoitti, että maanantaina pidetään palaveri taukotilassa. Olin tulisilla hiilillä koko viikonlopun ja nukuin huonosti. Pala verissa esimies ilmoitti, että täällä on yritetty syyllistää työntekijää vark audesta ja tilanne selvitetään nyt. Eräs kollega sanoi, että ei ollut tiennyt varkaussyytöksistä, mutta sanoi, että paikassa oli omituinen ilmapiiri. Täm än jälkeen esimies katsoi suoraan kius aajiin ja sanoi, että haluaa kuulla heidän näkemyksensä. Toinen kiem urteli vaivautuneena ja esimies totesi vain odottavansa. Lopulta toinen kiusaajista sanoi, että hänen mielestään minua on suosittu. ”Kaiken maailman neidit tulevan tänne kukkoilemaan ja ovat olevinaan niin osaavia”, oli kom mentti tekemisistäni. Esimies sanoi, että hänen oli täytynyt käyttää aikaa perehdyttämiseeni pitääkseen huolta, että työ sujuu. Hän sanoi myös, että varkaaksi syyttäminen ei vetele tällä työpaikalla. Tämän jälkeen työt sujuivat hyvin, mutta tapaus teki särön työyhteisöön. Minun ja toisten tekijöide n välille ei koskaan syntynyt luottamusta. Olin helpottunut, kun lähdin myöhemmin opiskelemaan. Monta vuotta tapahtuneen jälkeen törmäsin näihin kahteen naiseen juhlissa. Yllätykse kseni he tulivat kysymään, mitä kuului ja pyysivät ante eksi käyttäytymistään. Vasta silloin pystyin laittamaan asian lopullisesti mappi ööhön, mutta tapaus ei uno hdu koskaan. Vuosien jälkeenkin saat an hetkellisesti tunnistaa sen tunnetila n, minkä kiusaaminen aiheutti.

Haastateltavan nimi on muutettu. Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvoin ti ja työturvallisuus > Työhyvinvoin ti > Epäasiallinen kohtelu ja häirintä. Sivulta löytyy myös Sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen -opas.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JUHO KUVA

n Johanna Imppola auttaa asiakasta tuolin kanssa, ja Arja Leppänen tutkii apuvälineen säätöjä.

Taitovaihto tuulettaa ja lisää osaamista Koskelan monipuolinen palvelukeskus levittäytyy lukuisien rakennusten voimin 10 hehtaarin puistomaiselle alueelle. Se on noin 300 ihmisen koti, ja saman verran on myös henkilöstöä. Nyt Koskelassa haetaan uusia tuulia taitovaihdosta.

arsinkin aamupäivisin osastoilla käy huiske, sillä asukkaista suurin osa tarvitsee hoitoa ja apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Aamulla asukkaille jaetaan lääkkeet, huolehditaan hygieniasta, wc-käynneistä, suihkutuksista, ruokailuista, pukeutumisesta, vuoteesta siirtymisestä, pyörätuolilla kulkemisesta, ulkoiluista ja muista aktiviteeteista. – Monipuolisuus kuvaa hyvin Koskelan toimintoja, sillä palvelukeskuksessa asuu kaikenikäisiä ihmisiä nuorista vanhuksiin. Monet asuvat Koskelassa vuosia, jopa vuosikymmeniä, johtaja Anneli Walldén kertoo.

Koskelassa myös monien työntekijöiden pestit ovat venyneet pitkiksi. Työ koetaan palkitsevaksi, vaikka se on fyysisesti ja psyykkisesti vaativaa. Työyhteisöstä tulee kuin toinen perhe, jossa vaalitaan vuorovaikutussuhteita työkaverien ja asukkaiden kanssa.

Hyvät ideat liikkeelle

Koskelan henkilöstö lähti mukaan taitovaihtohankkeeseen, joka käynnistettiin eteläisellä palvelualueella osaamisen kehittämiseksi. Tavoitteellinen taitovaihto koskee kaikkia työntekijöitä ja patistaa siirtymään lyhyeksi jaksoksi toiseen työyksikköön tai -tehtävään. Isossa talossa

Helsingin henki | Lokakuu 2015

kiertäminen kestää vuosia. – Jos työntekijä on ollut pitkään samalla osastolla, taitovaihtoon lähtemisen rima voi olla korkealla. Kurkistus erilaisiin käytäntöihin saa kuitenkin hyvät ideat liikkeelle ja tuulettaa koko työyhteisöä, osastonhoitaja Katja Mattila osastolta C5 muistuttaa. Alkusyksyyn mennessä parikymmentä Koskelan työntekijää oli ehtinyt käväistä vaihdossa. Kerrallaan osastolta on kuuden viikon vaihdossa korkeintaan kaksi ihmistä. Saman verran osasto voi ottaa vastaan toisista yksiköistä. Joskus vaihdot tapahtuvat päittäin, mutta ne voidaan tehdä myös muutoin.

Osastoilla eletään arkea yhdessä asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kesken. – Annan työntekijöille vapaat kädet valita, mihin he mielivät vaihtoon. Paikka voi olla talon sisällä tai ulkopuolella. Lähteminen ja uuden ihmisen vastaanottaminen kuuluvat hyvään ammattitaitoon, sanoo osastonhoitaja Zahra Momenhasirbaf osastolta C1.

Taitovaihdon polku

> Osastoilla on kuvaus siitä, mitä työy hteisössä voi oppia. Työntekijä etsii vaihtopaikan. > Lähtijä vapautetaan vaihdon ajaksi oma lta vakanssilta, ja hänelle tehdään uusi työsopimus uudelle osastolle. > Työntekijä ja esimies määrittelevät henk ilökohtaiset tavoitteet ja työyhteisö osaston tavoitteet. > Tulijalle valitaan perehdyttäjä, joka varmistaa tavoitteiden toteutumisen, palautteen antamisen ja kokemusten vaihtamisen. Tulijalle järjestetään aluk si osastotunti ja lähtiessä loppukeskust elu. > Vaihdosta palaava työntekijä käy kesk ustelun lähiesimiehen kanssa ja jakaa oppimiskokemuksiaan osastolla. n Katja Mattila (vas.) kyselee asiakkaan vointia. Hilppa Toivasen työhön kuuluu asukkaiden liikuntatuokiot.

n Marita Korpela ja Erja Hendunen vaihtavat päivän kuulumisia.

kemaan vaihtelua Koskelan psykogeriatriselta F1-osastolta oman talon osastolle C1, jolla hoidetaan psykiatrisia potilaita. – Minua kiinnosti käydä kurkkaamassa nykyistä psykiatrista työotetta, koska olin aiemmin pitkään Nikkilässä töissä. Pidin osastosta ja sen ilmapiiristä. Minut otettiin siellä hyvin vastaan. Palatessani sain jakaa oppimaani osastotunnilla, Hult toteaa. F1-osaston apulaisosastonhoitaja Ulla Öberg katsoo, että Hult sai vaihdosta uutta intoa, joka tarttui koko työyhteisöön. – Aloimme katsella asioita ikään kuin uusin silmin, Öberg toteaa. Osastoilla on huomattu, että vaihto lisää myös oman työn ja työyhteisön arvoa.

ja, toimintaterapeutteja, laitoshuoltajia, sosiaaliohjaajia, lääkäreitä ja sairaalapastoreita, Walldén kertoo. Hoivatyöläiset ovat oppineet ottamaan vapaalla etäisyyttä työhön ja etsimään voimavaralähteitä. Heillä on jaettavana nippu hyviä vinkkejä, joilla työyhteisö jaksaa: positiivinen asenne, huumori, ryhmähenki, muutosmyönteisyys, toisten tukeminen ja aitona ihmisenä oleminen. Työyhteisöä kannattelevat myös monenlaiset tapaamiset osastokokouksista voimavarakokouksiin ja aamupalavereihin. Niissä puretaan yhdessä paineita ja haetaan ratkaisuja ajankohtaisiin pulmiin. 

Aktiivista arkea Uutta osaamista

Koskelassa 24 vuotta työskennellyt perushoitaja Arja Leppänen hakeutui keväällä taitovaihtoon Madetojan palvelutaloon Pukinmäkeen. Hän halusi kokeilla kevyempiä töitä ja verrata työtapoja. Psykogeriatrinen osasto olikin fyysisesti kevyempi, mutta psyykkisesti haastavampi kuin oma muistisairaiden osasto C5. Leppänen sanoo oppineensa uusia vuorovaikutustaitoja, joita tarvittiin omissa huoneissaan asuvien asukkai-

n Johanna Imppola kirjaa ylös päivän asioita.

den kohtaamisessa. Myös Koskelassa on tarkoitus siirtyä tulevaisuudessa yhden hengen huoneisiin nykyisten 2–4 hengen huoneiden sijaan. – Vaihto oli ennen kaikkea virkistävä ja avartava kokemus. Oli kuitenkin mukava palata takaisin omalle osastolle. Molemmissa paikoissa sain lämpimän vastaanoton ja mahdollisuuden jakaa osaamista, hän kertoo. Samanlaisia kokemuksia on myös perushoitaja Kerttu Hultilla, joka lähti ha-

Osastoilla eletään arkea yhdessä asukkaiden, omaisten ja henkilöstön kesken. Siellä vietetään yhteisiä kahvi- ja laulutuokioita, syntymäpäiviä ja kalenterivuoden juhlapyhiä. Toisinaan asukkaita viedään retkille, kulttuuritoimintaan ja kesäaikaan yhteisiin tapahtumiin puistoon. – Työntekijöiden mitoitus on samankaltainen kaikilla ympärivuorokautisen hoidon osastoilla. Hoitajavakansseja on tyypillisesti toistakymmentä, ja lisäksi osastoilla työskentelee fysioterapeutte-

Koskelan monipuolinen palvelukeskus > 30 palveluasumispaikkaa alle 65-vuotiaille monisairaille ihmisille. > 239 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa 12 yksikössä, joista yksi keskittyy hoitamaan alle 65-vuotiaita, kolme vaikeista käytösoireista kärsiviä ja loput iäkkäitä, muistisairaita ja monisairaita asukkaita. > Helmikuusta 2015 palvelukeskustoimintaa kotona asuville ikäihmisille. > It- ja internetpalveluja, kirjasto, kahvila, kuntosali ja yksityisyrittäjien palveluja. hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Ikääntyneiden palvelut > Asuminen, kuntoutus ja hoiva > Eteläinen Helsinki > Koskelan monipuolinen palvelukeskus

Helsingin henki | Lokakuu 2015

elinkeinot teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat 123RF

6Aika: synergiasta

tehoa Kuusi Suomen suurinta kaupunkia edistää kestävää kaupunkikehittämistä yhdessä.

ähivuodet Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku vievät yhdessä eteenpäin kestävää kaupunkikehittämistä. 6Aika-hankkeen painopistealueet ovat Avoimet innovaatioalustat, Avoin data ja rajapinnat sekä Avoin osallisuus ja asiakkuus. Avoimien innovaatioalustojen teemalla luodaan yhteisiä toimintaympäristöjä, joissa yritykset, kaupunkilaiset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä kaupunki kehittävät ja testaavat muun muassa uusia tuotteita ja palveluita kaupunkiympäristöissä. Fiksussa Kalasatamassa on käynnistetty useita projekteja, joissa asukkaat ovat päässeet kokeilemaan älykkäitä palveluita käytännössä. Yksi niistä on mobiililaitteilla ja tietokoneilla toimiva uusi kodin etäohjauspalvelu HIMA, jonka avulla voi nähdä reaaliaikaisesti sähkön kulutustiedot. Avoimen datan ja rajapintojen hankkeissa kaupungit vauhdittavat tietoaineistojen avaamista. Se tarkoittaa sitä, että datan löydettävyyteen panostetaan, ettei kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten tarvitse etsiä sitä kaupunkikohtaisesti virastojen syövereistä. Itsepalvelua pyritään parantamaan nettipalveluja kehittämällä. Avoimen osallisuuden ja asiakkuuden teeman alla kaupungit ottavat yritykset, kaupunkilaiset ja kaupungin henkilöstön vahvemmin mukaan kehittämään kaupungin palveluita.

6Aika-hankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä parantaa ihmisten arkea. Keskeiset kohderyhmät ovat yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Avoimen osallisuuden ja asiakkuuden teemassa kohderyhminä ovat lisäksi vaikeasti työllistyvät ja maahanmuuttajat.

Helsingissä hanke polkaistiin käyntiin sähköpyörillä

– 6Aika on vasta alkuvaiheessa. Tällä hetkellä on meneillään kartoitusvaihe ja toimenpiteiden tarkempi suunnitteluvaihe, Avoin osallisuus ja asiakkuus -teeman yhteyshenkilö projektipäällikkö Heli Rantanen kaupunginkansliasta sanoo. – Konkreettisia keissejä vasta aloitellaan, muun muassa korkeakouluyhteistyötä. Varsinainen tekeminen painottuu seuraaville vuosille.

Fiksussa Kalasatamassa on käynnistetty projekteja, joissa asukkaat ovat kokeilleet älykkäitä palveluita käytännössä.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Yksi jo käynnissä olevista, avoimiin innovaatioalustojen teemaan liittyvistä hankkeista Helsingissä onkin Fiksu Kalasatama, jossa eri toimijoiden kanssa kehitetään asukkaiden arkea toimivammaksi. – 6Aika-hankkeessa on kyse vuoteen 2020 kestävästä EU-ohjelmasta, johon Euroopan aluekehitysrahasto on myöntänyt käytettäväksi noin 80 miljoonaa euroa, kaupunginkanslian elinkeinoosaston johtava asiantuntija Kimmo Heinonen kertoo. Avoimen osallisuuden hankkeisiin on lisäksi saatavilla Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Heinonen toimii Avoimet innovaatioalustat -teeman yhteyshenkilönä.

Avoin kaupunki – paremmat palvelut

Ilmastokadulla etsitään ratkaisuja, joilla alueen energiankulutusta vähennetään kahdessa vuodessa vähintään 20 prosentilla. Heli Rantanen kertoo yhtenä esimerkkinä sen, että uusia palveluja voidaan kehittää ja kokeilla myös digitaalisissa ympäristöissä, kuten vanhusten kotipalveluissa ruokailuun tai turvallisuuteen liittyen. Syyskuun lopulla Helsingissä järjestettiin sähköisen liikkumisen katutapahtuma, jossa yleisö pääsi testaamaan erilaisia sähköisiä kulkuvälineitä, muun muassa sähköpolkupyöriä. Tapahtumassa oli fillaripianisti ja pyörän huoltoa. Tilaisuus liittyi Iso Roobertinkadun muuttamiseksi ilmastokaduksi. Tampereella järjestettiin elokuussa Tehdään Tesomaa! -suunnittelupäivät, joiden aikana hahmoteltiin tulevaisuuden Tesoman asuinalueen suuntaa. Syyskuussa Tampereella järjestettiin kansainvälinen Mindtrek Openmind -konferenssi, jossa pohdittiin avointa lähdekoodia, avointa dataa ja avoimia sisältöjä. Kaupungit avasivat tilaisuudessa yhteisen, dataliiketoiminnan etuja yrityksille avaavan databusiness.fisivuston.

Avoimen datan ja rajapintojen hanke käynnistyi tammikuussa, ja sen osa toteutuksesta Helsingissä vastaa tietokeskus. Helsingin kaupunki on avannut julkisia tietovarantojaan vuodesta 2011 alkaen kenen tahansa vapaasti hyödynnettäväksi. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu, Helsinki Region Infoshare, auttaa datojen avaamis- ja hyödyntämistoimissa sekä ylläpitää datakatalogia (hri.fi). Sen kautta pääsee käsiksi esimerkiksi lukuisiin tilastoihin, paikkatietoaineistoihin, ilmakuviin, kaupungin päätösasioihin ja tapahtumatietoihin. – Helsinki ehti ottaa avaamisten saralla etumatkaa muihin kaupunkeihin, mutta liiketoiminnan vinkkelistä ja sovellusmarkkinana Helsinkikin on liian pieni. 6Aika mahdollistaa yhteisen, isomman markkinan rakentamisen. Kuutoskaupunkien voimin voimme poistaa kitkaa datalähtöisestä liiketoiminnasta tekemällä data-avauksia yhteneväisesti, mikä helpottaa palveluiden skaalautumista, Forum Virium Helsingin kehityspäällikkö Hanna NiemiHugaerts sanoo. Yritykset, kaupunkilaiset ja kaupunki voivat käyttää uudenlaisilla tavoilla avoimena datana saatavilla olevaa tietoa. Näin kaupunkilaisille saadaan laajempi valikoima palveluja ja sovelluksia. – Kaupungin, kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen näkökulmasta tavoitteena on asiakaspalvelun sujuvuus. Tiedon saaminen ei ole aina sujunut jouhevasti. Itsepalvelua pyritään myös parantamaan. Moni asia onkin sellainen, että jos se löytyisi verkosta, ei tarvitsisi soitella ympäriinsä. Tällaisiin asioihin kiinnitetään huomiota, Rantanen sanoo. 

Iso Roobertinkadusta ilmastokatu Pilottikaduilla vähennetään energiakulutusta, ja niitä kehitetään myös elävimmiksi. YKSI 6AJAN AVOIMIEN innovaatioalusto-

jen teeman pilottihankkeista on Helsingin Iso Roobertinkadun muuttaminen ilmastokaduksi. Kaupoista, baareista ja ravintoloista tunnetulla kävelykadulla alkaa ensi vuonna iso peruskorjaus, jossa huomioidaan myös ilmastonäkökohdat. Ilmastokadulla etsitään ratkaisuja, joilla alueen energiankulutusta vähennetään kahdessa vuodessa vähintään 20 prosentilla, ja samalla katua kehitetään elävämmäksi ja viihtyisämmäksi. Hankkeessa mitataan esimerkiksi rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä selvitetään aurinkopaneeleille sopivia kohteita. Toimenpiteitä viedään käytäntöön myös kokeilujen kautta. Yksi niistä on suunnittelukilpailu, jossa etsitään uudenlaista ekotehokasta ravintolaterassia pimeneviin syysiltoihin. Keskeistä on saada mukaan paikalliset asukkaat ja toimijat sekä muotoilla palveluja ja tuotteita ilmastoystävällisiksi ja houkutteleviksi. Ilmastokatu-hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Aaltoyliopisto sekä Green Building Council -yhdistys.

Asukkaiden ja yritysten tarpeet huomioon Kaksivuotinen hanke on jo alkanut. Syyskuussa Iso Roobertinkadulla järjestettiin Sähköistä liikettä IsoRoballa -tapahtuma, jossa kävijät testasivat muun muassa sähköpolkupyöriä ja tutustuivat sähköautoihin. Kahden vuoden jälkeen katsotaan, miten kadun asukkaiden ja yritysten mielestä hanke on onnistunut: onko yritysten liiketoiminta kasvanut, ja mitkä sen ilmastovaikutukset ovat olleet. Rahoitettavissa 6Aika-pilottihankkeissa on toimijoita aina vähintään kahdesta kuutoskaupungista. Helsingin keskustan lisäksi ilmastokatua suunnitellaan Vantaan Tikkurilaan, jonka keskustassa tehdään peruskorjaus ja rakennetaan uutta kävelykatua. Myös Vantaalla tehdään asukkaiden ja yritysten tarpeista lähteviä kokeiluja. Ilmastokadut toimivat tulevaisuuden Helsingin ja Vantaan hiilineutraalin kaupungin pilotteina.

6aika.fi

Helsingin henki | Lokakuu 2015

y mpäristö teksti MAIJA KAJANTO kuvat 123RF

virkistää

Viherkasvit tuovat viihtyisyyttä työpaikalle. Mutta miten pitää huolta siitä, ettei vehkapalmu heti muutu kelopuuksi? Työnjohtaja Pirkka Jokinen Staran puutarhapalveluista antaa ohjeet työpaikkojen viherkasvien hoitoon.

iherkasveilla on monia myönteisiä vaikutuksia. Ne laskevat verenpainetta ja lisäävät työviihtyvyyttä. Kasvit puhdistavat ilmaa, sitovat epäpuhtauksia ja vapauttavat happea, Staran puutarhapalvelun työnjohtaja Pirkka Jokinen kertoo. Jokinen näkee kaupunginpuutarhalla kasvien kiertokulun istutuskennoista kaupungin puistoihin ja työpaikoille. Kaupunginpuutarha on se paikka, josta voi tilata viherkasvit työpaikalle. Sieltä saa myös asiantuntemusta viherkasvien valintaan ja niiden hoitamiseen. – Tulemme paikan päälle katsomaan, mitä tilaan mahtuu, mikä on valon määrä ja ilmanlaatu, ja sen perusteella suosittelemme sopivat kasvit. Muun muassa koulut ja monipuoliset palvelukeskukset ovat hyödyntäneet tätä palvelua hyvin, Jokinen sanoo.

Yksi hoitaja, paremmat tulokset

Kun työpaikoille tilataan kasveja, niiden toivotaan tietysti myös kestävän. – Teoriassa kasvien hoito on hyvin helppoa, käytännössä ei, Jokinen sanoo. – Tärkein hoito-ohje on, että kasvien hoitaminen on vastuutettu jollekulle ihmiselle tai yksikölle. Hoitaminen epäonnistuu, jos mukana on useampia taho-

Helsingin henki | Lokakuu 2015

työkalut kuva 123RF

Tärkein hoito-ohje on, että kasvien hoitaminen on vastuutettu jollekulle ihmiselle tai yksikölle. ja. Kasvien hoito voidaan myös ulkoistaa. Tärkeintä kuitenkin on, että hoidosta on sovittu selkeästi. Ulkoistettu hoito koskee vain työnantajan kustantamia kasveja. Entä jos työpöydälleen haluaa sen oman rakkaan kasvin kotoa? – Omia kasveja voi toki tuoda työpaikan pelisääntöjen mukaan, mutta ongelmia saattaa syntyä, jos esimerkiksi näihin kotoa tuotuihin iskee tuholaisia.

Allergiat melko harvinaisia

Kasvit menestyvät niille suotuisissa olosuhteissa. Työpaikoilla ilma voi olla kasveille liian kuiva, tila liian pimeä tai vetoisa. Moni kasvi pärjää kuitenkin silloinkin hyvin. – Esimerkiksi palmuvehka on kasvi, joka pärjää hyvin pimeissä paikoissa, mutta myös kohtuullisen valoisissa. Hyvä peruskasvi valoisaan paikkaan on pullojukka. Se varastoi vettä, ja sille riittää kastelu talvisin noin kerran kuukaudessa ja kesällä kerran kahdessa viikossa. Kaupunginpuutarha toimittaa työpaikoille myös silkkikasveja. – Nämäkin kasvit ovat osa vihersisustusta. Joihinkin paikkoihin ei kannata hankkia elävää kasvia, ja silloin silkkikukat voivat tulla kyseeseen. Myös tekokukkaa pitää hoitaa. Siihen ei tarvita kastelukannua, mutta pölyhuiskaa tai suihkuttamista tarvitaan. – Tekokasvien materiaalit synnyttävät staattista sähköä, joka vetää pölyä puoleensa. Siksi tekokasvit pitää puhdistaa säännöllisesti, Jokinen sanoo. Viherkasvien aiheuttamat allergiat ovat oletettua harvinaisempia. – Tietyt kasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita, mutta enemmän oireita aiheuttavat pöly, home ja mullan seassa kulkeutuvat mikrobit. Mullan ongelmat vältetään, kun hankitaan vesiviljelykasveja. Niiden käyttö on pikkuhiljaa yleistymässä. Vesiviljelyssä kasvualustana on multaa vain osittain tai ei lainkaan. Kasvin juuret saavat ravinteen suoraan vedestä. Viljelyllä vältetään multakasvatuksen haittapuolia, kuten homeitiöitä ja loiseläimiä. Monia vesiviljeltyjä kasveja voi suositella jopa allergikoille. Vihersisustaminen ei ole ilmaista, mutta työviihtyvyyden vuoksi siihen kannattaa panostaa. Kiinnostu – Kasvi saattaa makitko han kkimaan viherkas veja työ saa yhtä paljon kuin paikalle si? Ota yhte toimistotuoli. Oikein yttä viherkas hoidettuna viherkasvien hoit pekka.j.s ajiin: avolaine vi kuitenkin kestää ja n@hel.fi tiia.k.he tai iskanen luo viihtyisyyttä työ@hel.fi. paikalle yli kymmenen vuotta, Jokinen sanoo. 

Yksi Helmi ja vaikka mobiilisti Some, mobiilikäyttö ja haun parantaminen ovat lähtökohtia uuden Helmi-intran rakentamisessa. Aikataulut muutostyölle ja käyttöönotolle tarkentuvat loppuvuodesta. Helmen uudistus käynnistettiin viime keväänä. Miksi työ aloitettiin? Helmi otettiin käyttöön viitisen vuotta sitten eikä siihen sen jälkeen ole tehty suuria muutoksia. Kui tenkin tarve muutoksille on vuosien aikana kasva nut. Esimerkiksi mobiilikäytöstä ja erilaisista some ominaisuuksista on tullut arkipäivää. Tällä hetkellä tilanne on se, että vain ne, jotka tekevät töitä tietokoneella, pääsevät säännöllisesti Helmeen. Tähän pitää saada muutos: jatkossa työn tekemisen pitäisi olla mahdollista mistä ja minkä laisella laitteella tahansa. Kaavaillut someominaisuudet taas mahdollis tavat yhteistyön tekemisen ja tiedon jakamisen. Tämä vähentää esimerkiksi sähköpostien määrää. Samalla se lähentää kaupunkiorganisaatiota siten, että ne, jotka tekevät samaa asiaa eri virastoissa, pystyvät sekä löytämään toisensa helpommin että keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia muualla kin kuin kokouksissa. Tällöin myös kaikki halukkaat pystyvät osallistumaan ja olemaan kuulolla. Tämä niin sanottu parviäly nopeuttaa ja tehostaa asioi den tekemistä. Mitä tähän mennessä on tehty? Vuoden alussa virastojen pääkäyttäjistä ja tutoreista koottiin projektiryhmä, joka pohti Helmen uutta konseptia. Yhteistyön tuloksena saatiin rakennet tua selkeät kehittämiskohteet ja suuntaviivat. Yksi työn tuloksena syntyneistä ideoista on yh distää kaupunkitason Helmi virastotasojen Hel meen. Näin käyttäjien ei tarvitsisi seikkailla etsi mässä tietoa sekä virasto- että kaupunkitasoilta. Tällä saataisiin myös päällekkäisen tiedon ja teke misen määrä kuriin.

Muuttuuko järjestelmä ja pitääkö opetella uusi? Järjestelmä tulee päivittymään uudempaan ver sioon, ja se tuo mukanaan uusia ominaisuuksia kuten jo mainitun mobiilikäytön. Myös haku pa ranee. Itse järjestelmän käyttöliittymään tuskin tulee kovin suuria muutoksia, mutta rakenteen uudistaminen saattaa aiheuttaa muutoksia sisäl löntuotantotapoihin. Muuttuuko Helmen ulkonäkö? Jo pelkkä mobiilikäytön mahdollistaminen vaatii ulkonäön uudistamista. Nykyinen ulkoasu on muu tenkin viisi vuotta vanha, joten uudistuksia on lu vassa myös ilmeeseen. Millainen aikataulu uudistuksella on? Nyt kun tarpeet on kartoitettu, ryhdytään tutki maan keinoja, joilla tarpeet saadaan toteutettua. Uudistamisen aikataulu tarkentuu loppuvuodesta, ja konkreettinen työ virastoissa alkaa myöhemmin. Mobiilikäyttöä testataan kuitenkin jo aiemmin ny kyisessä Helmessä, ja samalla tutkitaan myös muita mobiilikäytön tapoja. Kannattaako Helmen sisältöjä nyt sitten päivittää? Toki. Helmen uudistaminen on pitkä projekti, joka tehdään osa kerrallaan. Ajantasaiset sisäl löt vain helpottavat aikanaan sisällön siirtoa ja käyttöönottoa. Kysymyksiin vastasivat it-asiantuntija Markus Hirvikoski ja tiedottaja, Helmen päätoimittaja Katariina Käyhkö kaupunginkansliasta.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Palaute

parantaa palvelua teksti MAIJA KAJANTO kuvat 123RF

Kiitos, kysymys, moite, kehitysehdotus. Syyskuun loppuun mennessä kaupunki oli saanut jo 38 000 palautetta palautejärjestelmään. Palaute on aina tervetullutta, koska sen perusteella palvelut paranevat. Miltä palautteet tuntuvat työntekijöistä?

n niitä työntekijöitä, jotka saavat työssään paljon palautetta. On myös niitä, joiden työ on palautetta. Rakennusviraston asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti kuuluu jälkimmäisiin. – Meille tulee vuodessa noin 60 000–65 000 palautepuhelua. Noin 60 prosenttia niistä koskee pysäköinninvalvontaa. Onhan tämä aikamoinen rumba. Sähköisiä palautteita tulee vuosittain noin 17 000, alueidenkäytön lupahakemuksia 20 000 ja pysäköinnin oikaisuvaatimuksia sähköpostilla 8 000. Paikan päälle tullaan asioimaan noin 25 000 kertaa vuodessa.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

us Sähköinen muistut palautuspäivästä MUIST

kännykkään sun, mutta kun se tulee tapahtuma. ei ollut yksittäinen 0, mitä järkeä?? Tämä

IVÄSTÄ ON ok UTUS PALAUTUSPÄ

nuntaiaamuna klo

5.4

ESTA. yt saman toivomukKIITOS PALAUTTE in asiakas on esittän uk mu A AM pakUT MU SA et-järjestelmästä on VUOSIEN KULUES i postitusajot HelM

in itenkin kaikk nnessä eli ennen ku sen. Valitettavasti ku lmiiksi aamuun me va n aa ad s sa sii ei ne ta aa etysajankoht ko tehdä öisin, jot osessit. Viestien läh pr ut mu iä ör py at palvelimilla alkav uttaa. on, että saapuneet ole mahdollista mu i valita sen vaihtoehd vo a ist ks etu myös as en limeen. Tietysti on Matkapuhelim tä) ilmoitusta puhe llis ne (ää akta tav eu us aih valita ilmoit sähköpostit eivät osti-ilmoituksista ja öp hk sä ton tä jas ete kir läh a dotteita ei mahdollista luopu käteen varoittavia tie etu tä äs äiv äp er tta si paperiposti, mu postitse. n kirjasto Ystävällisin terveisi tepäivystys, Pasilan et-kirjastojen palau lM Pauli Hatsala, He

Miksi m kuulut etron hissien ukset p oistuiv at?

ASUN

RUOH

OLAHD miksi p ESSA, K oistettii ÄYTÄN n kuulu rollaatt muissa tus ”ole oria! Tu pitää o mme k len ain ttaa hu saan ro a a hissil t u o t m a s ioon nä llaattor lä ylös, kövamm olla”? Tässä ja ia. kaikiss aiset, m a oni käy HEI, ttää ku lkiesKIIT OS PAL

UTTEE pääsää STASI KOSKIE ntöises N hissik ti ole ko kahden uulutu e t t u välttä tason v ksia. M mättöm älillä – jälkeen etrossa t iksi, sillä ä s t näitä e vuonna ä syystä h i is 2 R s 0 i u 1 liikkuu o 3 holahte Toki ym enää uu vain e märrän s n it k t a u a k n u Palautt , e u e i lutusla ttä näkö hissirem eesi on itteisto vamma ontin kin väli a. jatkoss isille ku tetty m a, olisik u lu e tu il k lä s o et olisiv HKL:llä esteett tuslaitt at hyöd ömyyd eteenp eilla. yksi. en nim äin, ja h issä syy arkitse tä varu m m e staa his Ystäväll sit kuulu isin ter v eisin, Elina M aunuks ela, vie stintäp äällikkö , HKL

Palautteen ei tarvitse olla maata mullistava. Pienikin asia voi johtaa parannuksiin. Varsinaisia palautteita käsittelee viidestätoista työntekijästä noin yhdeksän henkilöä joko puhelimitse tai sähköisesti.Lyhyellä matematiikalla voi todeta, että asiakastapahtumia tulee yli sata tuhatta vuodessa.

Palaute oikeisiin paikkoihin

Palautetta voi antaa kaupungille ja työntekijöille puhelimitse, sähköpostitse, www-sivujen kautta, kasvotusten,

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Upea avaus! HAM OLI ILOINEN yllätys. Matalan kynnyksen kulttuuriko-

kemukset ovat tärkeitä. Toivottavasti HAM:in näyttelypolitiikka houkuttaa taiteen äärelle kävijöitä kaikista kansankerroksista. Kulttuuriin epäluuloisesti suhtautuvat voivat löytää kokoelmista omat suosikkinsa ja nuoret saada omat kokemuksensa. Hyvä Helsinki, hyvä HAM! KIITOS IHANASTA palautteestasi ja tervetuloa uudelleen.

tiedottaja Pia Majava, HAM, Helsingin taidemuseo, Helsinki Art Museum

Metro.fi- ja korjaakaupunki.fi-sivustoilla. Ihmiset ottavat myös suoraan yhteyttä asiantuntijoihin ja päättäjiin. Somessakin keskustellaan. – Kaupungilla on nettisivullaan kaikkien virastojen yhteinen palautejärjestelmä. Ohjaamme sen kautta palautteet oikeisiin paikkoihin ja lähetämme ne vastattaviksi niille asiantuntijoille, joiden tehtäviin kukin asia kuuluu, Posti selventää. Moni palaute ohjautuu rakennusvirastolle, ja syykin on selvä. – Aitaukset, raivaukset, katujen kunnostus ja tilapäiset liikennejärjestelyt sekä puistot ovat kaikkien arjessa läsnä, ja siksi niistä myös annetaan palautetta. Saatu palaute voi johtaa nopeasti toimenpiteisiin. Kun tulee tieto, että

jossakin on liikennemerkki rikki tai tiessäon kuoppa, viesti saadaan eteenpäin kunnossapitäjille. Parhaimmillaan kuoppa käydään täyttämässä seuraavana päivänä. Siitä voi seurata herkku: positiivinen palaute. – Saattaa tulla palaute, jossa kehutaan, että asia korjattiin nopeasti. Positiivista palautetta on kuitenkin vain noin 2–3 prosenttia kaikesta palautteesta. Iso osa rakennusviraston työtä on pysäköintitunnusten myyminen ja luovuttaminen. Pysäköinti kuumottaa myös palautteissa. – Virhemaksuista soitetaan paljon, ja valvontapyyntöjä tulee noin 8 000– 9 000 vuodessa. Silloin palautetta anne-

? ?

sia? k o r r i i p e c r u Open so

katseltavaksi, ilman maksua an ih a si uk st ru ni piir saa joka ikinen ADA taloyhtiö Että pitää mak u. tt ite la OLISI KIVA SA iin tt ja ne ineeksi saa os on skannattu sakkoja ja vast i ta ja su ja kun ne kerran to ak m isia näitä tie nä sen luonte eista? No eipä vuosi veroja yn urjunsa rakent m a to tie n aa ssä. än hint oli on teillä tä taa järkyttävä Tiedon monop a. ad sa a id ta muualta t jo kauan sähe ovat toivonee m m aa kk HEI, ia as MONET riippumatta. UTTEESTASI. ta ja paikasta as aj ä tä yt teKIITOS PALA kä i vo ä ja aineiston n palvelua, jota telmän käyttö es rj jä e asti. köisen asioinni m uv m tk hoita lvelua ja toiminnalla ra kehitämme pa ja na se Maksullisella ia lli as uu ht , jos käytte hinnat myös ko tseltavissanne ka a tt ssu koa. Pidämme ka ia ak m as Meiltä at avoimesti 6-kerroksessa. lla du Samat tiedot ov ka pa en lu ar us sa t rakenn me täällä Silta inteistön muu ki s yö m kaspalvelussam a ss ittae ta löytyvät tarv palvelun kaut n. ää ym kä etuloa asiakirjat. Terv virasto nnusvalvonta terveisin äällikkö, rake up el lv pa to tie en, Markku Leinon

Kiitos kymmenen vuoden takaa AIEMMIN LASTENSUOJELUN sosiaalityöntekijänä työskennellyt koulukuraatto-

ri Helena Kuronen oli vuosien varrella tottunut siihen, että työssä palaute on aika suoraa. – Palautetta tulee, koska perheen sisäiset asiat ovat herkkiä juttuja. Aika monesti palaute on: miksi meidän elämäämme puututaan, kun niin monella menee vielä huonommin. Välillä on kuitenkin puututtava. Kuten silloin, kun yksinhuoltajaäidin alkoholinkäyttö oli riistäytynyt hallinnasta ja lapset kärsivät. Tilanne jäi ahdistavuudessaan Kurosen mieleen. – Tehtiin interventio, joka tuntui hirvittävän raa’alta. Harvemmin ovelle mennään poliisin kanssa. Mutta äiti tajusi, että nyt elämään pitää tulla muutos. Perheen äiti lähti katkaisuhoitoon, ja lapset jäivät isovanhemmille. Tapaus vajosi yksittäiseksi tapahtumaksi, kunnes kymmenen vuotta myöhemmin somen kautta Kuronen sai palautteen.

EN TIEDÄ M

Arabianrannan liikuntakentän koripallokori rikki KORILEVY RIKKI, rengas puuttuu. HEI, KIITOS ilmoituksesta. Korjataan.

Ari Aho, liikuntavirasto

taan siitä, ettei valvontaa ole tarpeeksi, Posti sanoo.

Huumori mukaan

Hyvä huumori on vastalääke, jos kielteiset palautteet käyvät voimille. – Huumoriakin tarvitaan. Erityisesti keväällä ilmapiiri alkaa olla aika väsynyt. Meillä on säännölliset palaverit, joissa myös pyritään purkamaan tilanteita. Palautetta saadaan pitkin vuotta, mutta aiheet vaihtelevat ja sääkin vaikuttaa. Syysmyrskyt, talven liukkaus ja auraus, katujen kevätpesu ja kesällä puistojen siisteys antavat aihetta palautteeseen. – Kun saamme ensimmäisen puhelun siitä, että koirankakkaa ei ole siivottu pois, tiedämme, että kevät on tullut. 

UISTATK

O, mutta viim vuotta siitä, ku e sunnuntain a tuli kulune n seisoit toisen eksi kymmen sosiaalityöntek kana. Ainakin en ijän ja poliisi itse muistelen n ka nssa oveni ta ol le en ajattelin, että i jo ks ee nk in epäkiitollin tähän kohtaa en asiakas, jo n olisi varmaa tulee kymmen te n n ai he ellista sanoa ki en vuotta täyt itos! Huomen een ”kunniallis Vanhempi tytt na ten kansalaist ö on yläkoulu en ” ri veissä. ss a lee kovaa vauh ja kasvanut m inusta jo ohi, tia perässä. H ja nuorempi tu yvin meidän lajiksi voi sano kävi, vaikkei tä a. tä kylläkään he lpoksi Niin hyvinhän tässä menee kuin tässä talo kelin lopulta ustilanteessa sosionomiksi mennä voi. O , kun pyörin ai vastaanottok piskani kouluiss otisijaisuus ri a avustajana. itti siihen, et Muutama hän mun pitä tä ny t manaillaan yl nyt opiskella iopistossa, et enää ikinä. M ongelmat ovat teiutta ottaen hu vaihtuneet he omioon, että mmetin yhte kunnasta, jota ar ki set is ku nt ateorioiksi he in on tainnut keikahtaa pääl mmetin yhte Ryhmissä käym isae lle en. ällähän itse tä ssä keikun ja dikteille, että koetan todist jos tällainen ella nuorille umpiluupää Mutta kiitoks adpystyy toipum et on todella aan, pystyy ku kin ansaittu, meidän onne ka va en an. hä n m ksemme osas ä silloin sitä ta itte homman junnut, mutta rasta jatkoa. ne. Hyvää alka vaa kesää sinu lle ja pat. M ja tytöt

Palautetta saadaan pitkin vuotta, mutta aiheet vaihtelevat ja sääkin vaikuttaa.

Perheen äiti oli saanut katkaisuhoidosta apua ja lapset takaisin luokseen. Elämä oli ottanut uuden suunnan. – Tuntui hirvittävän hyvältä kuulla, että perheellä meni hyvin. Pyysin lupaa jakaa palautteen muillekin ja laittaa hyvän kiertämään, Kuronen kertoo. – Kun palaute tulee suoraan asiakkaalta, se kolahtaa kaikkein eniten. Siitä jäävät välikädet pois. Tunne siitä, että on tehnyt työssään jotakin oikein, on iso asia. – Palautteen ei tarvitse olla maata mullistava. Pienikin asia voi johtaa parannuksiin. Tämä pätee myös työyhteisöön. Oma palaute esimiehille olisi, että antakaa lisää palautetta, Kuronen sanoo.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

{ ammatti } teksti MAARIT SEELING kuvat PEKKA HOLMSTRÖM JA VESA TYNI

Eläintarha koulussa Kaksi neitokakadua melskaa katon rajassa. Lattiatasolla puhdistetaan vesikilpikonnien allasta. Hiukan sivummalla yhdeksäsluokkalainen tyttö kylvettää varovasti kaniinia. Työskenteleekö bilsan ope eläintarhassa vai koulussa?

Helsingin henki | Lokakuu 2015

n tavallinen iltapäivä itähelsinkiläisen Vesalan yläasteen kasvi- ja eläintarhassa. Biologian opettaja Kirsi Arino puhkuu intoa, jota yli 30 vuoden rupeama opetustehtävissä ei ole latistanut mihinkään. – Toiminnallinen oppimisympäristö vie viestin paljon paremmin perille kuin se, että opettaja paasaisi luokan edessä ja oppilaat istuisivat pulpetissa räpläten salaa kännyköitään, Arino sanoo. Vesalan koulun oppilaita ei voi todellakaan syyttää kiinnostuksen puutteesta. Koulupäivä on jo päättynyt, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire kotiin. Yhdeksäsluokkalaiset käynnistelevät seitsemäsluokkalaisille eläintenhoidon kurssia. Hiljaisuus on käsin kosketeltavaa: täällä kuulisi nuppineulankin putoamisen. – Oppilaat kasvavat vastuueläinhoitajiksi. Pidämme alakoulun oppilaille eläinkerhoa, ja uusille yläasteikäisille järjestetään eläintenhoitokurssi. Vastuueläinhoitajaksi pääsee yleensä yhdeksännellä luokalla. Sitä ennen nuoret voivat osallistua kasvien ja eläinten hoitoon hoitoryhmän jäsenenä, Arino kertoo.

irsi Arino > Nimi: K ja tti: opetta > Amma o tusvirast e p o : o t s > Vira > Ikä: 59 pylässä > Koti: Kä rhanet: puuta s k u t s a r r > Ha en , lukemin y il e k t re , hoito

gallup Mitä suosittelet luettavaksi syksyyn? teksti MAARIT SEELING kuvat VESA TYNI

Kaikenkarvaisia ystäviä

Idea koulun omasta kasvihuoneesta eli kasvarista syntyi Vesalassa 80-luvulla Arinon edeltäjän, lehtori Marja Hassisen aloitteesta. Kasvihuone, missä myös pieneläintarhan eläimet asustavat, on ollut toiminnassa toistakymmentä vuotta. Yläasteen keskiöön sijoittuva, lasikatolla katettu tila on yli 200 neliömetriä suuri. Eläimiä hankittiin, jotta niiden hoito opettaisi oppilaita pitkäjänteiseen vastuunkantoon. Nykyisin eläimiä on jo noin 40: gerbiilejä, marsuja, viljakäärme ja iguaani. Joukkoon mahtuu myös kukko ja kana. Kirsi Arino ja hänen opettajakollegansa Eeva-Stiina Komulainen vastaavat viime kädessä siitä, että eläimet ja kasvit tulevat hoidetuksi myös lomilla – ja käyttävät tähän omaa vapaaaikaansakin. – Haluamme, että oppilaat ymmärtävät, että hoitotyöhön pitää sitoutua, Arino toteaa. Kasvihuonetta voi käyttää monien asioiden, kuten perinnöllisyystieteen, eliökunnan, eläinten ja kasvien lisääntymisen ja luonnon monimuotoisuuden, opettamiseen. – Kuvaamataidon opettaja tuo oppilaat tänne piirtämään, ja kemian opettajan kanssa olemme käynnistämässä kilpikonna-altaan veden ph-arvojen mittaukset. Lisäksi kasvatamme täällä itse kasveja ja seuraamme kasvun etenemistä kasvupäiväkirjojen avulla. – Eläimet yhdistävät monenlaisista taustoista tulevia oppilaita ja opettavat heitä toimimaan yhdessä. Eläintarhan kasvatuksellinen merkitys on mielestäni vielä suurempi kuin biologian opetusta tukeva merkitys, Arino sanoo.

Tekemällä oppii

Kirsi Arino kertoo hakeutuneensa Vesalaan töihin vuosi sitten nimenomaan koulun eläintarhan ja kasvihuoneen houkuttamina. Hän ehti työskennellä

Tutkiva oppiminen jaksaa kiinnostaa vuosienkin jälkeen.

edellisessä työpaikassaan Käpylän peruskoulussa 16 vuotta. Ennen Käpylää Arino opetti muun muassa nykyisessä Viikin Normaalikoulussa, toimi suunnittelijana Tiedekeskus Heurekassa ja eläintarhalehtorina Korkeasaaressa. Korkeasaarella oli rooli viime lukukaudella myös Vesalan yläasteella. Se antoi kahdeksasluokkalaisille tehtäväksi tutkia viikon ajan eläintarhan lumileopardien, valkopääsakien ja pikkumangustien puuhia vuorokauden eri aikoina. Apuna tutkimuksessa käytettiin Elisalta lainaksi saatuja kameroita ja älypuhelimia. Opettajaksi Arino ryhtyi aikoinaan puolivahingossa. Lukion jälkeen hän pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon biologiaa, josta oli kiinnostunut. Siinä vaiheessa mielessä siinteli vielä tutkijan ura. Jossain vaiheessa opintoja Arino päätyi Laajasalon yläasteelle opettajan sijaiseksi. Siellä hänelle kirkastui, että opettaminen saattaisi sittenkin olla enemmän hänen juttunsa. – Tutkiva oppiminen jaksaa kiinnostaa vuosienkin jälkeen. Pyrin sisällyttämään kaikkiin kursseihini ainakin yhden toiminnallisen osion. Tuskin enää edes sopisin opettamaan pelkästään luettamalla oppikirjoja ja teettämällä työkirjatehtäviä. Onneksi uusi opetussuunnitelma kannustaa toimintaan ja moniaineisuuteen, Arino sanoo.  vesay.edu.hel.fi

Jari Ritari, kaupunkitarkastaja, tarkastusvirasto Viime aikoina olen lueskellut Seppo Zetterbergin toimittamaa Suomen Historian Pikkujättiläistä. Siihen on koottu yksien kansien väliin maamme historian olennaisimmat tapahtumat ja vuosiluvut. Pikkujättiläinen on hyvä perusteos historian tietojen kertaamiseen aiheesta kiinnostuneille. Minulla on muitakin historian teoksia samaa sarjaa, muun muassa sisällis-, talvi- ja jatkosodan Pikkujättiläiset.

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, kaupunginmuseo Hiljattain luin Anthony Doerrin kirjan Kaikki se valo, jota emme näe. Se kertoo mukaansatempaavasti sokean tytön ja saksalaisen pojan näkökulmasta toisesta maailmansodasta, rakkaudesta, radioaalloista ja muusta sekä siitä, miten nuorten polut risteävät. Kirjasta välittyi usko ihmisyyteen ja toisesta välittämiseen. Olen viime aikoina lukenut aika paljon maailmansodista kertovaa kirjallisuutta. Aihe on sotien vuosipäivinä ajankohtainen.

Seppo Partanen, aluetarkastaja, Helsingin Satama Agatha Christien vanhat kunnon Hercule Poirot -kirjat ja muut klassikot tempaavat mukaansa vuodesta toiseen. Niissä on mukava juoni ja samalla voi haastaa itsensä ja yrittää keksiä ratkaisua. Uudemmat dekkarit eivät niinkään kiinnosta; niissä ei ole samanlaista tunnelmaa. Minulla on Christieltä monta suosikkia. Viimeksi luin Rakkauskirjeiden salaisuus -nimisen teoksen, joka kuuluu Christien varhaistuotantoon. Minna Aarnio, kiinteistöjen kehittämispäällikkö, kiinteistövirasto Kesällä lukuteemanani oli Minna Lindgrenin Ehtoolehto-trilogia. Vanhainkodin asukkaista kertovat humoristiset jännitysromaanit tuntuivat elämäntilanteessani erityisen ajankohtaisilta. Lindgren on tavattoman sujuvakynäinen ja terävänäköinen. Pidän Lindgrenin sarkastisuudesta. Kirjoissa tarkastellaan elämää 90-vuotiaan vinkkelistä, mikä on työikäiselle uusi näkökulma. Lindgren on onnistunut kokoamaan tärkeää asiaa viihdyttävään pakettiin.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

kaffella teksti MAIJA KAJANTO kuvat PEKKA NIEMINEN n Kirsti Lahtinen, Lasse Viertokangas ja Maarit Schuravleff pitävät vuorotteluvapaata hyvänä tapana saada taukoa työelämään ja työkokemusta nuoremmille kollegoille.

A: > KESKUSTELEMASS htiLa sti Kir a taj joh Päiväkodin to ras nen, varhaiskasvatusvi rtokanVie sse La aja oit nh ste La to ras svi atu gas, varhaiskasv t ari Ma ja tta pe no Lastentarha satu Schuravleff, varhaiskasv virasto > AIHE: Vuorotteluvapaa > PAIKKA: Cafe Köket

Tauon ja näytön paikka Vuorotteluvapaa on iso mahdollisuus niin vapaata pitävälle kuin häntä sijaistavallekin. Vapaalle lähtijä saa ideaalitapauksessa tarvitsemansa tauon, sijainen taas lisää työkokemusta.

uorotteluvapaalle kannattaa hakea. Jos haluaa kokeilla toista työtä, matkustaa, panostaa perheeseensä tai opiskeluun, tämä on siihen hyvä järjestelmä, lastentarhanopettaja Maarit Schuravleff varhaiskasvatusvirastosta toteaa. Schuravleff on ollut vuorotteluvapaalla kahdesti. Lastenhoitaja Lasse Viertokangas työskentelee parhaillaan vuorotteluvapaan sijaisena. – Olen samaa mieltä. Systeemi on mahtava, ja latautumista kaipaavat pääsevät tauolle ja vastavalmistuneille tai työttömille aukeaa työmahdollisuuksia, Viertokangas kiteyttää. Päiväkodinjohtaja Kirsti Lahtiselle

vuorotteluvapaahakemusten käsittely ja sijaisten etsintä ovat arkipäivää. – Meiltä on jatkuvasti joku vuorotteluvapaalla. Usein kun joku jää vuorotteluvapaalle, toisetkin alkavat miettiä, pitäisikö itsekin jäädä. Pitkää työuraa tekeville vuorotteluvapaa on hyvä mahdollisuus saada uutta virtaa ja näkökulmaa. Meillä on ollut myös poikkeuksetta todella hyvät sijaiset. Vuorotteluvapaalle jääminen aiheuttaa toki pientä päänvaivaa sijaisia järjestävälle. – Aina jokin asia tai vivahde vuorotteluvapaassa on muuttunut. Siksi täytyy opetella uudelleen, miten järjestely nyt menikään. Mutta kertaakaan vuorotteluvapaa ei ole kaatunut siihen, että oli-

Helsingin henki | Lokakuu 2015

simme töpeksineet prosessin, Lahtinen naurahtaa.

Mitä tehdä vuorotteluvapaalla?

Maarit Schuravleff haki ensimmäisen kerran vuorotteluvapaata perhesyiden takia. – Tyttäreni aloitti koulun, ja halusin olla syksyn kotona. Toisen kerran jäin vuorotteluvapaalle viime vuonna. Takana oli pitkä työhistoria, ja kaikki vanhat työkaverini olivat jääneet yksi toisensa jälkeen eläkkeelle. Aloin miettiä, onko tämä ylipäätään enää minun paikkani. Tällä kertaa vuorotteluvapaa kesti vuoden. Puolen vuoden työtauon jälkeen Schuravleff pestautui Seureen ja teki keikkaa eri päiväkoteihin.

Vaikka miten haetaan säästöjä, toivoisin, ettei tätä systeemiä romutettaisi.

– Koin, että minulla oli sittenkin vielä annettavaa. Kun palasin vanhaan työpaikkaani, niin työkaverit, lapset kuin vanhemmatkin ottivat innolla vastaan. Oli kivempi tilanne haluta itse uudistua, kuin jäädä pois siksi, ettei jaksa enää hetkeäkään.

Mikä vuorotteluva paa?

> Työntekijä voi anoa , jos takana on vähin tään 16 vuoden työhistoria ja ikää all e 60 vuotta. Ensi vu oden alusta työhistoriaa pitää olla takana 20 vuotta. > Vapaan pituus on vähintään 100 ja en intään 360 kalenter päivää. Ensi vuoden ialusta enimmäiskes to on 180 päivää. > Vuorottelukorvaus on nyt 70 prosentti a siitä työttömyyspäivärahasta, jota va paalle jäävä saisi työ ttömänä. Jos työhis riaa on vähintään 25 tovuotta, luku on 80 prosenttia työttömy päivärahasta. ys> Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa . > Tarkista ensi vuod en alusta muuttuva t ehdot: te-palvelut .fi Lähde: TE-palvelu t

n Maarit Schuravleff (oik.) on ollut vuorotteluvapaalla kahdesti.

Poikiiko vuorotteluvapaa töitä?

n Kirsti Lahtiselle on arkipäivää, että heiltä on jatkuvasti joku vuorotteluvapaalla.

– Tämä on hyvä pointti. On vähän sääli, jos joutuu jäämään vuorotteluvapaalle siksi, että on aivan piipussa. Soisi, että tätä voisi käyttää omaksi ilokseen, ennakoivasti ja että vuorotteluvapaa voisi olla positiivinen voimavara, Lahtinen kommentoi.

Mikä on hyvä pituus?

Vuorotteluvapaa voi kestää lyhimmillään kolme kuukautta, pisimmillään vuoden. – Lyhyemmät vuorotteluvapaat aiheuttavat enemmän säätöä. Jos vapaalle lähdetään vaikka kolmen vuoden ajan kolmen kuukauden pätkissä, silloin joutuu miettimään, mikä kuormittaa lapsiryhmää kaikkein vähiten. Mutta hyvät asiat painavat silti vaa’assa enemmän,

Lahtinen kertoo. Maarit Schuravleff kertoo ajatelleensa omaa ryhmäänsä, kun päätti olla koko vuoden pois. – Jos hoitaja vaihtuu jatkuvasti ja juuri kesken toimintakauden, se sekoittaa ryhmän arkea. Mutta toki ymmärrän senkin, että joku haluaa pitää vapaan kolmen kuukauden pätkissä. Vuorotteluvapaata sijaistavan näkökulma asiaan on selvä. – Pidempi on parempi työntekijän näkökulmasta. Kolme kuukautta sijaisena on aika lyhyt aika. Siinä ehtii juuri tutustua ryhmään ja työpaikkaan, kun pesti jo loppuu. Nyt on hyvä tilanne, kun sijaisuus jatkuu vuoden, Viertokangas kommentoi.

Vuorotteluvapaa on paitsi tauon tarjoaja, myös työllistymistekijä. Lasse Viertokangas on tehnyt useampia lyhyitä pätkiä ja rutiinia pätkätyöläisyyteen löytyy. – Kun tekee sijaisuuksia, täytyy aina olla suunnitelma siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Itseäni määräaikaisuuksien tekeminen ei stressaa. Uskon, että kaikki aina järjestyy. Jos tekee työnsä hyvin, harvoin jää tyhjän päälle. Joskus jopa pyydetään takaisin töihin samaan paikkaan, Viertokangas sanoo. Kirsti Lahtinen tietää, että vuorotteluvapaa antaa potkua myös rekrytointiin. – Isoissa taloissa on aina opiskelemaan lähteviä ja äitiyslomalle jääviä. Jos vuorotteluvapaan sijaiseksi on saatu hyvä tyyppi, hän saattaa saada jatkossakin töitä.

Mitä muutoksia säädöksiin?

Aiemmin vuorotteluvapaata saattoi hakea kymmenen työvuoden jälkeen ilman ikärajoitusta, ja sijaiseksi oli palkattava työtön työnhakija. Yhden päivän työttömyys riitti sen kriteerin täyttymiseen. Nyt työhistoriaa pitää olla takana 16 vuotta. Ensi vuoden alusta ehdot tiukkenevat jälleen. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto puolittuu nykyisestä 360 päivästä 180 päivään, ja työhistoriaa pitää olla 20 vuotta. Lisäksi niin sanottu pitkän työuran erillinen 80 prosentin vuorottelukorvaus olisi poistumassa. Jatkossa korvauksen taso olisi kaikilla 70

Pitkää työuraa tekeville vuorotteluvapaa on hyvä mahdollisuus saada uutta virtaa ja näkökulmaa. prosenttia työttömyyspäivärahasta. Myös jaksotusmahdollisuus on poistumassa. Ehtojen tiukentuminen saa keskustelijat miettiväisiksi. – Pitkäaikaistyöttömien rekrytointi vuorotteluvapaan sijaisiksi ei ole tällä alalla realistista. Meidän alallamme olevat pitkäaikaistyöttömät ovat vaikeasti työllistyviä, Lahtinen toteaa. – Toisaalta tämä on nuorille hieno porras työelämään ja kartuttaa työkokemusta. – Olen alle 25-vuotias, eli minua tiukennukset ja muutokset vuorotteluvapaassa eivät vielä koske. Hoitoalalla ei ole töistä puutetta, mutta vuorotteluvapaa on antanut enemmän mahdollisuuksia työllistymiseen. On ongelma, jos on halukkaita vuorotteluvapaalle, mutta tiukentuneiden säännösten takia eivät voi jäädä tai heille ei löydy sijaisia, Viertokangas pohtii. – Vaikka miten haetaan säästöjä, toivoisin, ettei tätä systeemiä romutettaisi. Oma kokemus on, että vuorotteluvapaalta saa todella paljon uutta virtaa, Schuravleff kiteyttää. 

Kuka sopii sijaistamaan? VUOROTTELUVAPAAN SIJAISEKSI TULEE palkata nuori tai äskettäin ammattiin valmis-

tunut työtön tai pitkäaikaistyötön. Sijaisen työtehtävien ei välttämättä tarvitse olla samoja kuin vuorotteluvapaalle jäävän. Sijaiseksi voidaan palkata henkilö, joka on > ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 päivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai > vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. Lähde: TE-palvelut te-palvelut.fi

Helsingin henki | Lokakuu 2015

asukas teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat JUHO KUVA

n Päiväkeskus tarjoaa monenlaista toimintaa. Puuhassa mukana Mirka Vainikka, Linda, Tom Rask, harjoittelija Tadeja ja Harri.

Symppikseen saa tulla sellaisena kuin on Päiväkeskus Itiksen Symppis tarjoaa mielekästä toimintaa, tukea ja onnistumisen kokemuksia ihmisille, joilla on päihdeongelmia.

un Itiksen Symppis aamuyhdeksältä avautuu, ovella on ruuhkaa. Ensimmäinen tunti on suosituin, toinen ruuhka on iltapäivällä. Moni tulee syömään edullista aamupalaa, jota on tarjolla kello 13:een asti. – Päiväkeskuksessamme näkyy koko päihdehuollon kirjo. Täällä käy rankasti huumeita käyttäviä, korvaushoitoa saavia ja raitistuneita. Tänne voi tulla sellaisena kuin on ja asioida halutessaan anonyymisti. Itsestään ei välttämättä tarvitse kertoa mitään, johtava sosiaaliohjaaja

Mirka Vainikka sosiaali- ja terveysvirastosta sanoo. Luottamuksellisesta yhteisöllisyyden ilmapiiristä kertoo se, ettei yksikään asiakas ole kieltänyt Vainikkaa avaamasta tietojaan koneelta. Moni asiakas tarvitsee apua esimerkiksi Kelan lomakkeiden täyttämisessä, toimeentulotukipäätösten tulkitsemisessa, asunnon hankkimisessa ja muiden palveluiden piiriin hakeutumisessa. – Ketään ei auteta avuttomaksi, vaan tarkoitus on, että asiakas pystyy jatkossa hoitamaan asiansa omatoimisesti, Vainikka sanoo.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Kohti parempaa elämänhallintaa

Aamupalan ja neuvonnan lisäksi Symppiksessä on tarjolla virikkeitä ja arkea helpottavia palveluja. Ihmiset voivat pelata biljardia tai shakkia, käyttää tietokoneita, ladata puhelintaan ja käydä tarvittaessa suihkussa. Viikon aikana järjestetään esimerkiksi biljardikisoja, bingoa, kynsien lakkausta ja uimahallikäyntejä. – On tärkeää, että asiakas kokee toiminnan itselleen tarkoituksenmukaiseksi. Esimerkiksi kynsien lakkaaminen

Päivätoiminnalla pyritään onnistumisen kokemuksiin ja voimaantumiseen. saattaa olla tärkeää itsestä huolehtimista, Vainikka toteaa. Päivätoiminnalla pyritään onnistumisen kokemuksiin ja voimaantumiseen. Pienet onnistumiset kasvattavat itsetuntoa ja rohkeutta, ja ihminen pys-

Raitistuminen on iso voitto

VUOSAARESSA

n Mirka Vainikka ja Tom Rask sanovat, että työssä pitää kyetä arvostamaan ihmistä, joka kävelee sisään. On myös pidettävä kiinni siitä, mitä lupaa.

tyy pikkuhiljaa paremmin ottamaan elämäänsä haltuun. – Myös rajojen asettaminen on tärkeää: ei voi mennä ja tulla miten vain. Aukioloajat ja viikko-ohjelma luovat selkeyttä asiakkaiden mahdollisesti kaoottiseen elämään, Vainikka sanoo.

Tilannetajua ja aitoa kuuntelemista

Ohjaaja Tom Raskin työpäivä alkaa kokouksella, jossa jaetaan päivän vastuualueet. Sen jälkeen työtehtävät käydään läpi myös työllistettävien kanssa. – Symppiksen toiminta ei pyörisi ilman työllistettäviä. He tekevät konkreettista ja merkittävää työtä, esimerkiksi huolehtivat aamiaistarjoilusta, Rask toteaa. Aamiaiseksi on tarjolla puuroa, mehukeittoa tai hilloa, kahvia, teetä, mehua, leipää ja margariinia. Kaupat lahjoittavat keskukseen leipää, jota asiakkaat saavat ottaa ovelta mukaan kotiin lähtiessään. – Osa hakee täältä ruokaa, osa tulee lepäilemään, osa kaipaa keskustelukaveria tai ohjausta. Jokainen on yksilö omine ongelmineen. Asiakkaan kohtaaminen vaatii tilannetajua ja hyvää kuuntelutaitoa, Rask sanoo.

– Tässä työssä pitää kyetä arvostamaan ihmistä, joka kävelee sisään. On pidettävä kiinni siitä, mitä lupaa. Se on tärkeää, kun rakennetaan luottamusta ihmisen kanssa, jota elämä on potkinut. Rask valvoo, että yleinen rauha säilyy eikä mitään rikollista tapahdu. – Rajaamistehtävät ovat haastavia. On oltava tilanteen tasalla, suojeltava muita ja päätettävä nopeasti, miten toimitaan, jos joku käyttäytyy epäasiallisesti ja alkaa esimerkiksi rähistä. Kun henkilökunta ohjaa ja rajaa, syntyy luottamusta ja turvaa, Rask toteaa. 

n Aukioloajat ja viikko-ohjelma luovat selkeyttä asiakkaiden elämään. Pelaamassa Raimo ja Sami sekä Tom Rask.

ASUVA JE

NNI käy Sym ppiksessä pari sa puurolla ja kertaa viikoskahvilla silloin , ku n ko tona ei ole ruok hän tapaa kave reitaan. aa. Samalla – Kavereillani on paljolti sam anlaisia elämän selläni. Juttele tilanteita kuin mme korvaush itoi do sta, raittiuden desta elämästä haasteista ja uu , Jenni kertoo. Vielä vuosi sitte n Jenni kävi Sy m pp iksessä joka pä – Symppis oli si ivä. lloin minulle to della tärkeä pa heni oli vankila ikka, koska mie ssa eikä ystävi ä ollut. Nyt tilan suhteet perhee teeni on parem seen ja ystäviin pi: ovat hyvät, ja ol touttavan päiv en aloittanut ku ätyön Diakoni nssalaitoksen päiväker hossa, Jenni sa noo. Symppiksen henkilöstö ko kee työnsä kantav an hedelmää aina, kun joku pääsee päihderiippuvu udesta toipumisen pitk älle polulle. – Olemme sa aneet tuettua aika monta asiakast a korvaushoido n piiriin ja samalla pois rikollisest a toiminnasta. Mon illa huumeide n käyttö on selkeästi vä hentynyt, osal la loppunut. Se tuntuu aina yhtä palkits evalta, Vainikka sanoo.

n Aamusta kaikki alkaa. Puuron äärellä jutellaan isot ja pienet asiat.

Itiksen Symppis – avointa päivätoimintaa päihdeongelmaisille > Kuuluu idän psykiatria- ja päihdekeskukseen yhdessä Kontulan Symppiksen kanssa. > Tukee mielenterveys- ja päihdeongelmaisten arkista selviytymistä sekä tarjoaa vertaistukea ja mielekästä tekemistä. > Antaa sosiaali- ja terveysneuvontaa sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin, esimerkiksi terveyskeskukseen, päihdepolikli nikalle tai vieroitushoitoon. > Järjestää työllistämistoimintaa sekä viikko-ohjelman mukaista päivätoimintaa. > Keskuksessa työskentelee moniammatillinen neljän henkilön työryhmä sekä kymmenen työllistettyä, jotka ovat kuntouttavassa päivätyössä, palkkatukityössä, työkokeilussa tai suorittamassa yhdyskuntapalvelusta. > Terveysneuvonta suonensisäisesti huumeita käyttäville alkaa marraskuussa. Siihen kuuluu ruiskujen ja neulojen vaihtopalvelu, rokotukset, hiv-testaus sekä lääkärin vastaanotto muutamana tuntina viikossa. > Avoinna arkisin klo 9–14. > 250–350 kävijää päivässä. > Tavoitteena edistää asiakkaiden elämänhallintaa ja alueen turvallisuutta sekä vähentää häiritsevää oleskelua Itäkeskuksessa. hel.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Mielenterveys- ja päihdepalvelut > Päivätoimintakeskukset > Itiksen Symppis

Helsingin henki | Lokakuu 2015

hyvinvointi teksti HENNA TANSKANEN kuva ARTO WIIKARI

Pyöräile P tai kävele työmatkat Työmatkaliikkumisen hyödyt ovat terveydellisiä ja taloudellisia. Etuja koituu myös liikkumistapoja yhdistelemällä.

yöräily on kasvava liikennemuoto, joka sopii useimmille ihmisille. Helsingin tavoitteena on lisätä pyöräilyn osuutta liikkumisessa nykyisestä 11 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Kaupungin pyöräliikennemäärät ovat kasvaneet nopeammin kuin reittiverkostot, joten laadukkaita reittejä tarvitaan lisää. Viime kesänä valmistui jo Paciuksenkadun alitus ja rakenteilla ovat muun muassa Helsinginkadun pyörätiet ja Lauttasaarentien pyöräkaistat. Lähivuosina on tulossa Pasila–Käpylä-baana, jonka tavoitteena on houkutella kaupunkilaisia pyöräilemään pitempiä matkoja. Kaupungin strategisena tavoitteena on edistää kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Suunnitteilla on muun muassa kaupunkipyöräjärjestelmä, joka kytkee joukkoliikenteen ja pyöräilyn tiiviimmin yhteen. Pyörät on määrä ottaa käyttöön ensi kesänä, ja niitä käytetään HSL:n matkakortin avulla. Työnantajakin hyötyy, koska työntekijä voi paremmin, kun hän liikkuu. – Pyörätelineisiin, suihkuihin ja pukukoppeihin panostaminen kannattaa. Liikkumiseen kannustavat myös erilaiset työpaikoilla järjestettävät tapahtumat. Viraston tyhyryhmä voi esimerkiksi järjestää pyöräilyaamiaisen tai pyörän-

huoltoa, Keisanen ehdottaa. Liikkumista lisää myös joukkoliikenteen käyttö. HSL:n tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen käyttäjälle kertyy keskimäärin 2 000 askelta enemmän päivässä kuin autoilijalle. Määrä on jo 20 prosenttia päivän terveyssuosituksesta. – Kun autoilija vaihtaa auton pyöräilyyn, säästyy rahaa, ja työpäivän jälkeen ei välttämättä tarvitse mennä erikseen liikkumaan, Keisanen sanoo.

Kaikki hyötyvät

Jos kaupungin työntekijä kävelee työmatkallaan 7,5 kilometriä viikossa, kävelyn terveysvaikutuksien taloudellinen hyöty on 9 miljoonaa euroa. Hyöty pyörällä 16,5 kilometriä polkien on 13 miljoonaa euroa. – Jos työntekijä kävelisi 15 kilometriä tai pyöräilisi 33 kilometriä viikossa, säästösummat kasvaisivat 40 ja 60 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä, liikunnansuunnittelija EevaLiisa Rautiainen henkilöstöliikunnasta sanoo. Säästösummat perustuvat kaupungin työmatkakyselystä tehtyyn ja WHO:n kehittämään kävelyn ja pyöräilyn HEAT-laskelmaan. Säästöistä hyötyvät niin kaupunkityönantaja kuin yhteiskunta laajemminkin esimerkiksi sairauspoissaolojen määrissä ja Kela-korvauksissa. Työnantaja voi jo pienillä asioilla

n Kisella Elomaa halusi lisää päivittäistä liikuntaa ja hurahti pyöräilyyn.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

työterveyshoitaja

Kävellen, pyöräillen, julkisilla Kävely > Hyötyliikuntaa ja ulkoilua. > Moni kokee kävelyn rentouttavana. > Ekologinen.

Pyöräily > Hyötyliikuntaa ja ulkoilua. > Monesti nopein tai sujuvin tapa. > Ekologinen ja edullinen.

edistää työmatkaliikkumista esimerkiksi vaihtamalla autopaikkojen tilalle pyöräparkkeja ja järjestämällä suihkutiloja. Työntekijälle riittämätön liikunta lisää verenpaine-, diabetes- sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. – Liikunnan ilon lisäksi työmatkaliikkuja saavuttaa helposti terveysliikunnan 2,5 tunnin viikkosuosituksen, Rautiainen kannustaa. 

Joukkoliikenne > Tarjoaa omaa aikaa kirjan, netin tai lehden äärellä. > Kaupungin aamuruuhkassa voi olla sujuva ja nopea tapa liikkua. > Ekologinen.

Masennuksesta arvojen mukaiseen elämään Lisää pyöräilystä: hepo.fi hel.fi > Liikenne ja kartat > Pyöräily ja kävely Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta > Työmatkalla

Päivittäistä liikuntaa piti saada lisää. Tästä ajatuksesta Kisella Salomaan työmatkaliikkuminen sai alkunsa. kaani 15 minuuttia enemmän, voin auton sijaan pyöräillä töihin. Vartti ei venytä päivääni liikaa, joten lähdin lisäämään päivittäistä liikkumistani ja hurahdin pyöräilyyn, Kaisla-Kalevan päivähoitoyksikön johtaja Kisella Salomaa varhaiskasvatusvirastosta kertoo. Muutoksesta on aikaa viitisen vuotta. Nykyisin Salomaa käyttää autoa harvoin. Talvisin hän kulkee kuitenkin useimmiten julkisilla. Päiväkodin johtaja haluaa pyöräillä nopeaa vauhtia, jotta saa kunnon hien päälle ja tarpeeksi liikuntaa. – Vauhdissa pitää varautua väistämään muita liikkujia. Koska liikun liikenteessä niin kävelijänä, pyöräilijänä kuin joskus autoilijanakin, ymmärrän myös muita kulkijoita, Salomaa sanoo. Päiväkodin sosiaalitilat ovat kunnossa työmatkaliikkumista varten. Tarjolla

MASENNUSTA VOI KUVATA ilon puutteena. Ilon kokemiseen tai muihin-

kaan tunteisiin meidän on vaikea suoraan vaikuttaa, koska emme voi käskeä itseämme tai toista iloitsemaan. Ilon juuri on kuitenkin kiitollisuus, ja sitä voi harjoittaa. Uupuneena tai masentuneena voi auttaa se, että lempeästi ohjaa mielensä muistamaan, mitkä asiat elämässä ovat riittävän hyvin. KEMIALLISESTI MASENNUS NÄYTTÄÄ aivoissa välittäjäaineiden vähenty-

Pyöräilyyn hurahtanut – HUOMASIN, ETTÄ jos kulutan työmat-

Työterveyshoitaja Tuula Tanskanen kertoo, miten masennuksesta voi toipua.

on hyvät suihkut ja kuivauskaapit. Pyörille löytyy myös varasto, ja ajopelin voi pestä kiinteistön hallissa. Työpäivän aikana Salomaa pyrkii myös kävelemään työpisteestä toiseen.

Monenlaista hyötyä

– Työmatkaliikkuminen pitää yllä kuntoa ja terveyttä, ja se on ekologista. Pyöräily ja kävely eivät saastuta, ja rahaakin säästyy. Aamulla viritän itseni ajon aikana työ päivään ja nollaan päivän päätteeksi, Salomaa kertoo. Salomaa on pyrkinyt myös kannustamaan työtovereitaan pyöräilemään tai kävelemään. Kehityskeskustelut ja tiimipalaverit voi esimerkiksi pitää kävelypalavereina. – Suhtaudumme muutenkin myönteisesti liikuntaan, koska se on työssämme arkipäivää. Päiväkodissa kävellään ja liikutaan paljon.

misenä. Samoin kuin meille voi tulla jonkun vitamiinin puutostila, myös aivomme kärsivät, jos elämässämme ei ole tarpeeksi mukavaa tekemistä ja mielessämme tarpeeksi myönteisiä ajatuksia. Tähän kemialliseen puutostilaan tarjotaan avuksi mielialalääkkeitä. Ne ovat hyvä apu palauttamassa menetettyä iloa. Niiden avulla voi vähitellen alkaa jaksaakin tehdä itselle mieluisia asioita, ja ajatukset muuttuvat myönteisemmiksi. MASENNUS TUNTUU MYÖS energian puutteena. Ei jaksa, ei huvita, ei

saa aikaiseksi. Väsyneenä tuntuu, että pitää levätä. Henkinen väsymys ei kuitenkaan lähde lepäämällä, vaan päinvastoin usein pienikin aktiivisuuden lisäys auttaa voimaan paremmin. Perhe ja ystävät voivat olla avuksi masentuneelle vaikka hakemalla hänet esimerkiksi kävelylle. Energianpuute ja saamattomuus ovat voimakas vastustaja masentuneelle itselleen. TYÖKYKY ON UHATTUNA, kun mieliala painuu. Univaikeudet ja päivä-

väsymys vaikeuttavat työssä pärjäämistä. Työn kannalta hankalia oireita ovat myös muistamattomuus ja keskittymisvaikeudet. Poissaolo työstä voi olla tarpeen joksikin aikaa. Toisaalta masennuksesta toipumista edistää työn tuoma aktiivisuus ja merkityksen kokeminen. MASENNUKSEN VOI KOKEA kuin matkana pimeän laakson halki. Tällä

matkalla auttaa, jos on joku kanssamatkaaja, joka tuntee laakson syöverit ja tien takaisin valoisampiin maisemiin. FILOSOFI VOISI SANOA, että masennus on uusi mahdollisuus. Usein kun

masennuksesta toipuu, ihminen miettii, mikä elämässä oikein on tärkeää, miten jatkan tästä eteenpäin. Omat arvot voivat silloin kirkastua. On todettu, että jos ihminen elää mahdollisimman paljon arvojensa mukaan, hän voi hyvin.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

liikkeellä

Katso koe kuule

kulttuuri

Syksy on täynnä kiinnostavia tapahtumia kaikille. Tarjolla on tuttua, mutta myös kokeellista ja jännittävää nähtävää ja kuultavaa. Heittäydy kulttuurin vietäväksi.

Uskalla nielaista perjantai-illan ohjelmasarja Takapiha-klubi liputtaa moniarvoisuuden puolesta. Sarja tekee crossover-hypyn kuvataidekentälle tarjoamalla kattauksen kuvataiteilijoita tai kuvataiteilijoita, jotka ovat myös muusikkoja. Syksyn konsertti-illat täydentyvät taidenäyttelyillä ja 3D-livekonserttispektaakkelilla. Luvassa on muun muassa Stereo 8000 eli Anssi Kasitonni ja Maria Stereo sekä Cleaning Women. Japanilaiseen kulttuuriin voi sukeltaa Japani-viikon aikana 21.–26.10. Annantalossa esitellään origameja ja kalligrafiaa, Savoyssa taas soivat rummut ja tanssitaan. Aasialaista kulttuuria esitellään myös Malmitalossa 14.11., kun Kiina saapuu Suomeen. Kiinalaista musiikkia ja muuta esittävää taidetta tarjoavat Suomessa asuvat kiinalaiset ja kiinalaiseen kulttuuriin erikoistuvat suomalaiset nuoret. Tapahtumassa esittäytyy muun muassa Euroopan ensimmäinen Peking-oopperaryhmä Wusheng Company. Marraskuun lopussa Savoyn lavalle nousee neljä upeaa diivaa, drag-artistia suoraan Lontoon West Endistä. He esittävät tunnettuja listahittejä viiltävän terävillä sketseillä höystettynä. Susanna Leinonen Companyn uusi tanssiteos SEE | OBEY on elokuvan, tanssin, musiikin ja tekstin voimakas liitto. Teos avaa Stoassa marraskuussa ikkunan maailmaan, joka saa täyden muotonsa vasta mielikuvituksellisen musiikin ja visuaalisuuden kautta. hel.fi/kulttuuri

KANNELTALON

Kuvataide ottaa kantaa remontin jälkeen HAM Helsingin taidemuseo avautui Tennispalatsissa syyskuun lopussa useilla näyttelyillä. Päänäyttelynä on maailman vaikutusvaltaisimpiin taitelijoihin kuuluvan kiinalaisen nykytaiteen mestarin Ai Weiwein näyttely, jossa on installaatioita, veistoksia ja valokuvia. Kaikki

Helsingin henki | Lokakuu 2015

VUODEN KESTÄNEEN

teokset nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Helsinkiläisten taidekokoelmista esillä on teoksia Taidesalonki 100 vuotta -juhlanäyttelyssä. Maksuttomalla puolella on IC-98: Jälkinäytös, jossa pääsee tutustumaan museon omaan taidekokoelmaan kuuluvaan videotaiteeseen. Museo tarjoaa myös tapahtumia, opastuksia, taidepajoja, veistoskierroksia sekä muuta kivaa tekemistä. Liity HAM-Klubiin! hamhelsinki.fi

Kuva: Hannes Heikura

teksti LAURA HEIKKINEN

Ääniä ja kuvia kaupungista KAUPUNGINTALON VIRKA-GALLERIA tarjoaa loppuvuoden

ajan kuvia ja ääniä Helsingistä. End of the Road – Matkan loppu -näyttely jatkaa valokuvaaja Hannes Heikuran tutkielmaa Helsingistä pimeän aikaan. Kuvataiteilija Salla Ikonen maalaa katutaiteen ja kynäruiskumaalauksen keinoin hetkiä ja tarinoita Helsingistä. Virka-kinossa Mikko H. Haapojan äänimaisemamatkat kuljettavat arkisessa Helsingissä eri aikatasoja yhdistellen. virka.fi

inmuseo/Väinö Kannisto Tanssit Alppilavalla 1948. Kuva: Helsingin kaupung

RuutiExpo. Kuva: M. Hohteri

NUORTEN VAIKUTTAMISTAPAHTUMA RuutiExpo kokoaa kau-

pungintalolle torstaina 5.11. tuhansia nuoria kohtaamaan kaupungin virkamiehiä, päättäjiä, järjestöjä ja poliitikkoja. Tapahtumassa tehdään blogeja, vaikutetaan musiikin, lyhytelokuvan ja liikunnan keinoin, haastetaan sukupuoliroolit, kirjoitetaan hyviä uutisia ja tehdään paljon muuta. Keskiössä ovat tekeminen ja toiminta, keskustelu, ihmisten kohtaaminen ja suorat kysymykset. ruutiexpo.munstadi.fi

Satavuotiaalla Helsinkikuorolla juhlat TYÖVÄENOPISTOLLA OPISTOTALON juhlasalissa juhlitaan per-

tarjonnasta löytyy kirjailijavieraita, lasten satutunteja, kirjallisuuspiirejä, näyttelyitä, konsertteja, kursseja ja Studia Generalia -luentoja Kirjasto 10:ssä. helmet.fi > Tapahtumat ja vinkit

jantaina 4.12. satavuotiasta Helsinkikuoroa konsertissa, jonka ohjelma painottuu perinteiseen kotimaiseen kuoromusiikkiin. Konsertissa kuullaan lisäksi Ahti Kuorikosken Juhlakantaatti sekä Jean Sibeliuksen Finlandia yhteistyössä Helsinginkadun Filharmonikkojen kanssa. Kuoroa johtaa Katja Vepsäläinen ja orkesteria Veli-Antti Koivuranta. hel.fi > Työväenopisto > Menovinkit

Hakasalmen huvilassa Musiikkia!

Toivo Kärki soi Musiikkitalossa

ilmaistapahtumissa riittää ohjelmaa tanssista lauluun. Svenska dagenin aattona torstaina 5.11. järjestetään kaksikielinen yhteislauluilta, jossa tutustutaan laulaen suosittujen kotimaisten laulujen ruotsinkielisiin alkuteksteihin. Maailmalla ihastuttanutta, klassiseen musiikkiin pohjaavaa Klasarireivit-bilekonseptia kokeillaan 26.11. ensimmäistä kertaa Suomessa. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot -näyttely Hakasalmen huvilassa kertoo musiikin historiasta uudella tavalla: pääroolissa ovat musiikin ystävät, kuuntelijat ja harrastajat, jotka ovat myös osallistuneet näyttelyn tekoon. Kaikkiin kaupunginmuseon museoihin pääsee maksutta. helsinginkaupungimuseo.fi

kunnioittaa tiistaina 24. marraskuuta säveltäjä Toivo Kärkeä, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Ikivihreät iskelmät saavat uuden ilmeen upeina sovituksina sinfoniaorkesterille ja Panu Savolaisen jazztriolle, ja konsertin johtaa kapellimestari Jaakko Kuusisto. Konsertti striimataan suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla ja esitetään myös Malmitalossa jälkilähetyksenä 5.11. Henkilöstökortilla saa normaalihintaisesta konserttilipusta kolmen euron henkilöstöedun. hel.fi > Kaupunginorkesteri > Konsertit

Koukutu kirjoista

Nuoret ääneen

Helsinki esiintyy Virka-gallerian näyttelyissä valon hetkinä ja kuvina.

KIRJASTOJEN RUNSAASTA

HAKASALMEN HUVILAN

KAUPUNGINORKESTERI

Tarkista tapahtumien päivämäärät järjestäjien nettisivuilta.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi. Seuraava aineistopäivä on 20. marraskuuta.

ilmoitustaulu

Kaupunginpuutarha valmistautuu jouluun ■■ JOULUTÄHDET OVAT HYVÄSSÄ kasvussa, ja puutarhalla on jo jouluvalmistelut vauhdissa. Tulevana jouluna punaisen ja valkoisen lisäksi joulutähdissä on uutuutena kuparin limen sävyjä. Muita joulun suosikkikasveja ovat valkoinen jouluruusu, lila joulukaktus, atsaleat, amaryllikset

ja hyasintit. Pinkit princettiat aloittavat pikkujoulukauden jo marraskuun loppupuolella. Joulukukkien suosittu nettimyynti aukeaa perjantaina 20.11. Tervetuloa myös paikan päälle puutarhaan, Hammarskjöldintie 1 B. puutarhaviljely@hel.fi

Kamppi menneestä nykypäivään

kuva 123RF

Hei, me seilataan!

kuva KAUPUNGINPUUTARHA

■■ KAMPIN ALUEEN VÄRIKÄSTÄ ja pitkää historiaa sekä tulevaisuuttakin esitellään Laiturissa Baanalta Bulevardille vuoden loppuun asti. Siinä luodaan katsaus alueen rakennuksiin, historiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Näyttelyyn liittyy myös useita oheistapahtumia, ja yleisön pyynnöstä suosittu Kampin historiailta uusitaan 9.12. klo 17-19 osoitteessa Narinkka 2. Silloin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Martti Helminen johdattaa Kampin värikkääseen historiaan. laituri.fi

■■ TEATTERI MELLARIN KARAOKEPITOISESSA esityksessä seikkaillaan Tallinnan risteilyllä. Keitä muita on mukana kuin risteilevät rouvat? Entä mitä löytyy matkatavaroista…? Tervetuloa ottamaan selvää. Esitykset 27.11., 1.12., 2.12. ja 3.12. klo 19.00 Mellarin kulttuuritila, Korvatunturintie 2, Mellunmäki. hel.fi/tyovaenopisto

Akavalaisten lomatuki ry:n kokous

kuva HELMET-KIRJASTOT

■■ HELSINGIN KAUPUNGIN AKAVALAISTEN lomatuki ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 24.11. klo 18.00 osoitteessa Mäkelänkatu 84, 4. krs, luottamusmiesten kokoustila. Kaikki Helsingin kaupungin palveluksessa olevat akavalaisten järjestöjen jäsenet ovat tervetulleita. Kahvitarjoilun vuoksi kokoukseen saapuvia pyydetään ilmoittautumaan Venla Olinille 20.11. klo 16 mennessä puh. 044 367 7716, venla.olin@edu.hel.fi.

Mia Kankimäelle HelMet-palkinto ■■ HELMET-KIRJALLISUUSPALKINTO 2015 MYÖNNETTIIN Mia Kankimäelle teoksesta Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin. Raati kuvailee teosta omaperäiseksi ja viehättäväksi tyylilajien yhdistelmäksi. Yleisön suosikiksi HelMet-kirjastojen asiakkaat valitsivat Emmi Itärannan teoksen Teemestarin kirja. Kankimäen palkintona on ”Kultainen kirjastokortti” ja 1 000 euroa.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

kuva YASUSHI KOYAMA

Koko perheen SÖPÖ-näyttely ■■ JAPANILAINEN MALMILLA ASUVA taitelija-kuvanveistäjä Yasushi Koyama tuo Malmitalon galleriaan suloisia eläinveistoksia kaikenikäisten iloksi. Taiteilja tekee hellyttäviä eläinveistoksia puusta ja keramiikasta, ja useimmat teoksista on valmistettu yhdestä puusta käsin talttaa käyttäen. Taiteilijan yhtenä tärkeänä ajatuksena on tuoda hieman onnellisuutta taiteen kautta meille kaikille. Näyttely on esillä 22.10.–14.11. osoitteessa Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy.

Ristikko nro 5/2015

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 20.11. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 20.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2015:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marja-Liisa Hirvonen, Marjaana Kari, Pia Leppäkangas, Pilvi Nousiainen ja Soili Poikonen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Helsingin henki @KjJu

kuva ARTO WIIKARI

2015

Marraskuu on parasta aikaa lähimmäisen kohtaamiseen. Tutustutaan toisiimme. #läheisyys #ystävyys #monikulttuurisuus

loka-marraskuu 2015

{ uusi duuni }

Lasten kasvattaja KUKA: Ruusu Nirkko AMMATTI: lastentarhanopettaja TÖIHIN: 29.4. TOIMIPAIKKA: päiväkoti Franzénia

Mitkä ovat tehtäväsi? Tehtäviäni ovat ryhmäni lasten kasvatus, hoito ja opetus yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. Vastaan ryhmäni toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Ydintä on lasten kasvun ja kehityksen tukeminen monipuolisen toiminnan avulla. Mitä teit aiemmin? Olen työskennellyt määräaikaisena lastentarhanopettajana Vantaan kaupungilla ja tehnyt sijaisuuksia pääkaupunkiseudun päiväkodeissa. Nyt olen ensimmäisessä vakituisessa työsuhteessani. Millainen on työyhteisösi? Uusi työyhteisömme Franzéniassa on melko suuri, koska päiväkoti on tavanomaista isompi. Hoito- ja kasvatushenkilöstöä on 35, ja yhteisöömme kuuluu myös päiväkodinjohtaja, päiväkotiapulainen ja keittiöhenkilökunta. Teemme myös yhteistyötä varhaiskasvatusalueemme kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa sekä alueen suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajan kanssa. Muita tahoja ovat muun muassa neuvola, lastensuojelu, koulu ja Kallion kirjasto.

Helsingin henki | Lokakuu 2015

Mihin asioihin olet jo tarttunut? Olemme panostaneet turvallisen ja hyvän ilmapiirin luomiseen. Pienimpien lasten yhteiseksi teemaksi valitsimme ystävyyden ja keskitymme myönteisen yhteistoiminnan järjestämiseen sekä harjoittelemme yhdessä toimimisen taitoja. Onko jotain erityistä juuri meneillään? Meneillään on paljon. Lasten kanssa luomme päiväkodin ryhmille nimiä, jotka sopivat sijaintiimme Kalliossa. Innostuneessa ilmapiirissämme työntekijät ovat motivoituneita rakentamaan uuden päiväkodin toimintakulttuuria ja -tapoja. Työn alla on myös varhaiskasvatussuunnitelma. Mitä haasteita näet? Koen suurimmaksi haasteeksi ajankäytön ja sen suunnittelun. Lasten kanssa toimimisen lisäksi aikaa tarvitaan toiminnan suunnitteluun ja sen arviointiin, suunnitelmien kirjaamiseen, kasvatus ympäristön kehittämiseen ja muihin tehtäviin.

24.10.

VASKET VAUHDISSA Töölö Brassin konsertissa kuullaan perinteistä ja uudempaa musiikkia. Johtajana kapellimestari Ville Paakkunainen. Klo 16, ohjelma 10 €. Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. hel.fi/tyovaenopisto

11.11.

ELÄVÄ KIELI Ensimmäisen maailman sodan ja kylmän sodan päättymisen muistopäivän kunniaksi tarjolla runoja, lauluja ja tansseja eri maanosista ja maailman eri kielillä. Klo 18–20, vapaa pääsy. Caisan sali, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14. caisa.fi

15.11.

LAULATTAAKO? Stoan laulusunnuntain yhteislaulutilaisuudessa laulattaa Kalle Partanen, säestää Esko Rantanen. Klo 14, vapaa pääsy. Itäkeskus, Stoa, Musiikkisali, Turunlinnantie 1. stoa.fi

8.11.–31.1.

DOCFILM HELSINKI –

MATKA KAUPUNGIN MUISTIIN

Mikä on työssäsi kivaa? Kivointa on lasten kanssa toimiminen ja heidän kehityksen ja oppimisen seuraaminen. Palkitsevaa on huomata, miten pienet lapset alkuihmetyksen jälkeen alkavat viihtyä hyvin ja heidän taidot kehittyvät.

Elokuvakamerat ovat tallentaneet Helsingin juhlaa ja arkista elämänmenoa 1910-luvulta lähtien. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toteuttama näyttely koostuu dokumenttielokuvista ja niiden pysähdyskuvista. virka.fi

Mitä teet vapaa-aikanasi? Vietän aikaa perheeni kanssa ja tapaan ystäviä. Käyn myös astangajoogatunneilla ja luen kaunokirjallisuutta.

9.12.

Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Tapanilassa ja kuljen töihin julkisilla.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina: Mitä tapahtuu ensi vuonna, Metsälän vastaanotto keskuksen työyhteisö, Vuoden saavutus -kilpailunpalkitut, tulos- ja kehityskeskustelut, turvasivusto ja talvista tekemistä.