Helsingin henki 6/2015

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20156 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Museomestari SIVU X

hoitaa esineiden logistiikan

Kierrätystä päiväkodeissa

duunissa 10

Kaupunki luotsataan ensi vuoteen

ympäristö 14

teema 6

20

Metsälässä työn merkitys korostuu

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Uutta kaupunkia, uusia kaupunkilaisia Ensi vuoden budjetti varmistaa, että palvelut pelaavat, kaupunki kehittyy ja tulevaisuuteen investoidaan. Uusia alueita rakennetaan, taloja peruskorjataan ja liikenteeseen saadaan uusia metro- ja raitiovaunuja.

Yleiskaava piirtää tulevaisuuden Helsingin. Ensi vuonna uusi kaupunginmuseo avautuu Sederholmin talossa, ja museo saa taidemuseon kanssa yhteisen konservointi- ja kokoelmakeskuksen. Vuoden vaihteessa työterveyskeskuksesta tulee Helsingin kaupungin työterveys -liikelaitos, joka käyttää Työterveys Helsinki -nimeä. Henkilöstölle tarjottavat työterveyspalvelut säilyvät.

Kaupungin taloutta rasittaa kasvanut työttömyys.

Kaupungilla on nyt suurempi rahoitusvastuu myös pitkäaikaistyöttömien perusturvasta, mikä kasvattaa menoja.

Henkilöstön asema on edelleen turvattu. Se kuitenkin edellyttää valmiutta siihen, että tehtävät voivat muuttua.

Kaupungin johtamisjärjestelmään on tulossa uudistus, jonka käytännön valmistelu alkaa ensi vuonna. Muutos koskee myös koko kaupungin henkilöstöä ja johtoa, ja sen toteuttamiseen tarvitaan kaikkien osaamista. Muutoksen toteuttamiseen ja läpivientiin valmistellaan kattava tukiohjelma. Uusi johtamisjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön uuden valtuustokauden alusta 1.6.2017.

Helsinkiin on saapunut vuoden aikana tuhansia turvapaikanhakijoita. Ensi vaiheessa valtio korvaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta koituvat kulut, mutta kotoutumisvaiheessa kustannukset tulevat kaupungille. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet uudet kaupunkilaiset tarvitsevat asuntoja, palveluja, tukea, koulutusta ja työtä. Kaupungilla turvapaikkaasioiden vastaanottoa johtaa ja koordinoi kaupunkitasoinen johtoryhmä. Myös turvapaikanhakijoiden kotoutumista edistämään on perustettu työryhmä, joka kartoittaa kotoutumispalveluiden nykytilannetta ja ennakoi Helsinkiin asettautuvien turvapaikan saaneiden erityistarpeita. Tavoitteena on tukea ihmisten nopeaa työllistymistä.

On tärkeää, että saamme kaikki kaupunkilaiset koulutukseen ja töihin. Maahanmuuttajataustaisista nuorista 23 prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella, kun muista nuorista samassa tilanteessa on neljä prosenttia. Erityisen huonossa asemassa ovat Suomeen pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulleet nuoret. Onkin ihan huippujuttu, että kaupunki sai Mesäätiöltä suurlahjoituksen maahanmuuttajanuorten sopeuttamiseksi.

Nuorisoasiainkeskus ja Me-säätiö lähtevät parantamaan maahanmuuttajanuorten asemaa viisivuotisella hankkeella. Tavoitteena on löytää uudenlaisia toimintamalleja, jotka voidaan jatkossa integroida myös muihin kaupunkeihin.

kuva VESA TYNI

On tärkeää, että saamme kaikki kaupunkilaiset koulutukseen ja töihin.”

// vinkki Stop pallottelulle KUVITTELE OLEVASI KOULUNSA juuri päättänyt nuori, joka ei tiedä, mitä

tehdä elämällään. Pitäisikö hakea opiskelemaan, saisiko jostain töitä?

Jos masentaa, mistä tukea? Minne mennä, mitä kaavakkeita pitää täyttää? Voisiko joku auttaa? Kyllä voisi.

– Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelu 15–29-vuotiaille helsinkiläisnuorille. Sen perimmäinen tavoite on saada nuoret joko työ- tai opiskeluelämään, kertoo erityisopettaja Marko Kallionpää Ohjaamo Helsingistä.

Ohjaamossa työskentelee 24 eri alojen työntekijää. Tarjolla on sosiaalityöntekijöiden, nuorisoasiainkeskuksen, työelämävalmentajien, Uudenmaan TE-toimiston, terveydenhuollon ja opetuspuolen palveluita.

– Ideana on, että nuori voi vain astella sisään – jopa ilman ajanvarausta ja halutessaan nimettömänä. Tarkoitus on vähentää byrokratiaa ja nuoren ”luukuttamista” palvelusta toiseen, Kallionpää kiteyttää.

Ohjaamoon voi tulla myös kaverin kanssa. Jatkossa myös sähköisiä palveluita aiotaan kehittää niin, että sinne voisi olla yhteydessä esimerkiksi Skypen kautta.

Ohjaamoita on käynnisteillä jo kolmisenkymmentä eri puolelle Suomea, myös Espooseen ja Vantaalle. Helsingin Ohjaamon uudet tilat avautuvat joulukuussa osoitteessa Fredrikinkatu 48. Hanketta rahoittaa kaupungin lisäksi Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahasto.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa omalle palkka-asioiden hoitajalle tai palkanlaskijalle.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 1 2.3.

2

Helsingin henki | Joulukuu 2015

Nro 2 18.5. Nro 3 5.10. Nro 4 8.12.

sisältö

10 duunissa

Metsälän vastaanottokeskuksen työyhteisö on selvinnyt monista tilanteista ammattitaidolla ja tuplaamalla työntekijämäärän.

15 työkalut

Turvasivusto välittää kaupungin virastojen sekä muiden viranomaisten tuottamaa turvallisuustietoa ja -uutisia.

16 reppari

Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, jolla on kattava maanalainen yleiskaava.

Maan alla onkin monenlaista toimintaa.

22 kaffella 24 asukas

teema

6

Ensi vuoden talousarvio turvaa sujuvat palvelut ja panostaa kaupungin tulevaisuuteen.

Miten tukea voisi tuunata?

Palvelumuotoilu tuo uutta potkua myös kouluverkon kehittämiseen.

28 liikkeellä

Kaupunki tarjoaa talvella runsaasti liikuntamuotoja ja -paikkoja moneen makuun.

32 uusi duuni

Mika Niilekselä ajaa raitiovaunua ja tykkää työstään.

ammatti

Kaupunginmuseon esineistö siirtyy turvallisesti paikasta toiseen museomestari Ville Heinosen kyydissä.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 27 Työterveysjohtaja 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

20

hanke

14

ympäristö

Lapset innostuivat kirjaston käytöstä poistetuista maksupäätteistä. Ne ovat kovassa käytössä kauppaleikkeissä.

12

Vanhusten yksinäisyyttä vastaan kamppaileva Naapuruuspiiri voitti Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun.

26 hyvinvointi

Työterveyshuolto ja työsuojelu auttavat esimiehiä varautumaan työpaikkojen kriiseihin.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Essi Eranka pj, Jussi Karmala, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Jussi Kaisjoki, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Joulukuu 2015

3

kuva 123RF

uutisia Lyhyesti ■■ PALMIA-LIIKELAITOKSEN VIRALLINEN NIMI on nyt Helsingin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos. Sähköpostiosoitteet muuttuivat hel.fi-päätteisiksi, ja verkkosivujen uusi osoite on hel.fi/palvelukeskus. PL- ja laskutusosoitteet pysyivät ennallaan. Palmia-nimeä käyttää jatkossa Helsingin kaupungin palvelut Oy. ■■ HELSINGIN MALLI ON uusi, alueellisen ja osallistavan kulttuurityön malli, jota pilo­toidaan vuosina 2016–2018 Jakomäessä, Kaarelassa, Maunulassa ja Vuosaaressa.Tavoitteena on tukea alueiden yhteisöllisyyttä, myönteistä kehitystä ja profiloitumista sekä luoda kaupunkilaisille uusia mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseen ja taiteen tekemiseen arjessa.

Helsingin mallin avustuksia jaetaan kolmivuotiskauden aikana lähes 1 130 000 euroa.

Kumman valitset: työmatkasetelit vai tukea fillarin ostoon?

■■ ENSI VUODEN TYÖMATKASETELIT ovat nyt haettavissa. Ensimmäistä kertaa työmatkaseteleiden sijaan voi valita myös tuen polkupyörän hankkimista varten.

Työmatkaseteleitä haetaan pää­ sääntöisesti kerralla koko vuodeksi.

Yhtä työssäolokuukautta kohden saa 10 euron arvoisen setelin, jonka voi käyttää matkustamiseen missä tahansa julkisessa liikennevälineessä. Seteleitä myönnetään työsuhteen keston mukaan enintään 12 kappaletta kalenterivuotta kohden.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

4

Tukea fillarin hankintaan Ensi vuoden alusta alkaen voi työsuhdematkalippuedun sijaan valita myös tuen polkupyörän hankkimista varten. Polkupyöräedun suuruus on sama kuin työmatkaseteleiden, 10 euroa kuussa. Etua voi hakea kerralla enintään kahdeksi vuodeksi, ja sen enimmäisarvo on tällä hetkellä 240 euroa. Toisin kuin työmatkasetelit, polkupyöräetu on kuitenkin veronalaista tuloa.

Ethän hae työmatkaseteleitä, jos suunnittelet pyörän hankkimista: jo lähetettyjä seteleitä ei voi vaihtaa polkupyöräetuun.

■■ Mikä on Kanta?

Kanta on valtakunnallinen potilastietoarkisto, johon siirretään julkisen terveydenhuollon ja yksityissektorin potilasasiakirjatiedot. Se on tarkoitettu sekä potilaalle että häntä hoitaville terveydenhuollon työntekijöille helpottamaan terveystietojen kokoamista ja käyttöä. Tiedot kootaan yhteen tietovarastoon, jotta potilaan hoito olisi turvallista, nopeaa ja taloudellista.

■■ Mitä hyötyä siitä on?

Jos sairastuu Suomessa kaukana kotoaan tai ei esimerkiksi tajuttomana pysty kertomaan pitkäaikaissairauksistaan ja lääkityksestään, kyseiset tiedot löytyvät arkistosta. Tämä edellyttää, että potilas on antanut suostumuksen tietojensa käyttämiseen. Tietoja käytetään potilaan suos-

Helsingin henki | Joulukuu 2015

Voit hakea etua, jos: • Säännöllinen viikkotyöaikasi on vähintään 14 tuntia, opettajilla 10 tuntia.

• Työmatkaseteleissä: palvelussuhteesi kestää yhtäjaksoisesti yli kuukauden.

• Polkupyöräedussa: palvelussuhteesi kestää yhtäjaksoisesti vähintään 12 kk etuuden myöntämishetkestä eteenpäin.

Lisätiedot ja hakuohjeet: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Työmatkasetelit ja polkupyöräetu

tumuksella tarvittaessa hänen hoitonsa tehokkaaseen toteuttamiseen.

■■ Mitä tietoja kerätään?

Kantaan kerätään muun muassa vastaanottokäyntikirjaukset, sairaalan hoitojaksojen yhteenvedot, laboratoriotutkimukset, sairauslomatodistustiedot ja lääkeyliherkkyydet tai muut hengenvaaralliset allergiat. Kaikki terveystiedot eivät vielä siirry Kantaan, vaan vasta ensi vuoden aikana. Arkistoa ylläpitää Kela.

■■ Miten palvelun voi ottaa käyttöön?

Kaikki Suomen terveydenhuollon toimipaikat on laissa määrätty liittymään Kanta-arkistoon. Potilaat voivat kirjautua Omakanta-palveluun kanta.fi-sivulla pankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai mobiilivarmenteella.

■■ TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOTOUTU­ MISTA EDISTÄMÄÄN perustettu työryhmä kartoittaa kotoutumispalveluiden nykytilannetta ja ennakoi Helsinkiin asettautuvien turvapaikan saaneiden erityis­ tarpeita. Tavoitteena on tukea uusien kuntalaisten nopeaa työllistymistä. Ryhmän puheenjohtaja on maahanmuuttoja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela kaupunginkansliasta.

■■ KAUPUNGINKIRJASTON JA VARHAISKASVATUSVIRASTON yhdessä kehittämä Aparaattisaari-peli opettaa lapsille medialukutaitoa ja viestintä- ja tietotekniikkataitoja. Netissä oleva oppimisympäristö tukee esiopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita. Pelin teknisestä toteutuksesta vastaa Aniway Oy. Aparaattisaari.fi

■■ Kuinka tietoturvallisuus taataan?

Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät arkistoa potilastietojärjestelmien kautta tunnistautumalla palveluihin yksilöidyillä terveydenhuollon ammattikorteilla. Asiakirjojen käyttäminen edellyttää, että ammattilaisen ja potilaan välillä on hoitosuhde tai muu asiallinen yhteys, jotta käyttö on perusteltua. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon ja Kantaarkiston välillä tapahtuu salattuna. Kaikesta potilastietojen käytöstä kirjataan lokitiedot, jotka mahdollistavat jälkivalvonnan. Arkiston asianmukaista käyttöä seurataan terveydenhuollossa säännöllisin lokitietotarkistuksin. kanta.fi Vastaajana vastaava työterveyslääkäri Helena Helko työterveyskeskuksesta.

kuva 123RF

Varaa aika influenssarokotukseen Influenssarokotuksen saavat kaikki, jotka rokotteen ottamalla voivat pienentää vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden riskiä sairastua. Käytännössä tämä tarkoittaa kaikkia sairaiden, vanhusten, raskaana olevien ja vauvojen lähipiireihin kuuluvia.

Johtamisjärjestelmämallin valmistelu jatkuu

Kesätöitä lähes 4 000 :lle Sijaisuuksiin edellytetään alan opintoja tai koulutusta. Nuorisotyön avustajia ja päiväkodin harjoittelijoita palkattiin yli kaksisataa.

Ensimmäistä kertaa kokeilussa ollut Kesäseteli työllisti 438 yhdeksäsluokkalaista. helsinkirekry.fi.

kuva MARI THORIN

■■ KAUPUNKI PALKKASI KESÄKAUDELLA 3 844 kesätyöntekijää. Heistä 1 655 työskenteli avustavissa tehtävissä. Nuorten kesätyöt olivat muun muassa vanhusten kanssa seurustelua, lasten kanssa leikkimistä ja toimistotehtäviä. Eniten paikkoja oli sosiaali- ja terveysvirastossa, nuorisoasiainkeskuksessa ja varhaiskasvatusvirastossa.

Nuorille suunnatun Siisti kesä! -hankkeen työntekijät huolehtivat puistojen, aukioiden, kadunvarsien sekä liikunta- ja uimapaikkojen siisteydestä. Näitä paikkoja oli HKL:ssä, Starassa ja liikuntavirastossa.

Kesä- tai vuosilomasijaisia oli 2 185, lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, varhaiskasvatuksessa, puhtaanapidossa ja nuorisotoimessa.

Helsinki kirii ihannetyönantajien listalla

kuva 123RF

■■ HELSINKI SIJOITTUI TEKNIIKAN ja luonnontieteiden ammattilaisten ihannetyönantajalistalla sijalle 9 (viime vuonna sijalle 40),

it-alan ammattilaisten listalla sijalle 30 (viime vuonna sijalle 41) ja kaupallisen alan ammattilaisten listalla sijalle 34 (viime vuonna sijalle 37). Tiedot käyvät ilmi Universumin ammattilaistutkimuksesta.

Universiumin opiskelijatutkimuksen tulosten mukaan tekniikan ja luonnontieteiden opiskelijoiden ihannetyönantajalistalla Helsinki sijoittui sijalle 7 (viime vuonna sijalle 16), terveys- ja lääketieteiden opiskelijoiden listalla sijalle 4 (viime vuonna sijalle 5) ja humanististen, taideaineiden ja kasvatustieteiden opiskelijoiden listalla sijalle 2 (sama sija kuin viime vuonna).

Ilmoittaudu laatupalkintokilpailuun ■■ KAUPUNGINJOHTAJAN LAATUPALKINTO 2016 -kilpailuun ilmoittautuminen alkoi. Joka toinen vuosi pidettävään kilpailuun voi ilmoittautua 28.1. asti. Palkinto on tunnustus organisaation toiminnan ja tulosten jatkuvasta parantamisesta.

Voittajat palkitaan rahasummalla, joka on käytettävissä toiminnan edelleen kehittä-

miseen. Voittajat julkistetaan marraskuussa 2016. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen Laatukeskuksen kanssa, ja ehdokkaat osallistuvat samalla Laatukeskuksen Recognized for Excellence -tunnustusten jakoon.

Helmi > Yhteiset palvelut > Kehittämö > Kaupunginjohtajan laatupalkinto

■■ KAUPUNGIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN VALMISTELLAAN uudistusta, joka koskee luottamushenkilöorganisaatiota, ylintä johtoa, virastorakennetta ja asukkaiden osallistumismallia.

Uudistuksen tavoitteena on kunnallisvaalituloksen heijastuminen kaupungin johtoon, demokraattisen päätöksenteon vaikuttavuuden parantaminen ja kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen roolin vahvistaminen kaupungin johtamisessa. Uudistuksella pyritään parantamaan myös palvelujen asukas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Järjestelmän uudistaminen on valtuuston strategiaohjelmaan kirjattu tavoite.

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto linjasi 23.11. uudistusta ja palautti uudistusesityksen valmisteltavaksi. Jaoston linjauksien mukaan käyttöön otetaan pormestarimalli. Uudistuksessa lautakuntia ja virastoja on tarkoitus yhdistää ja koota laajempiin toimialoihin, joita olisivat keskushallinnon lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi, opetus- ja varhaiskasvatustoimi, tekninen toimi sekä kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikatoimi.

Osana uudistusta valmistellaan kaupunkilaisten osallistumisen linjaukset, joissa määritellään, miten aiemmin tehtyjä osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja vakinaistetaan ja otetaan käyttöön.

Uudistusta on valmistellut marraskuusta 2013 kaupunginhallituksen johtamisen jaosto. Valmisteluun on osallistettu myös kaupunkilaisia, henkilöstöä ja sidosryhmiä. Asian käsittely jatkuu johtamisen jaostossa.

Kaupunginvaltuusto päättää lopulta uudistuksesta ja johtamisjärjestelmämallista. Uusi johtamisjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön uuden valtuustokauden alusta 1.6.2017.

Muutosprosessille kattava tukiohjelma Uudistuksen ensi vaiheessa virastokokonaisuuksien ja kokonaisten yksiköiden siirtojen ei katsota olennaisesti vaikuttavan yksittäisten henkilöiden tehtäviin ja asemaan. Muutos koskee kuitenkin koko kaupungin henkilöstöä ja johtoa, ja sen toteuttamiseen tarvitaan henkilöstön ja johdon osaamisen hyödyntämistä.

Kun johtamisjärjestelmäuudistuksesta on päätetty, muutoksen läpiviennille valmistellaan kattava tukiohjelma. Ensimmäinen vaihe, jossa muodostetaan toimialat ja niiden alaiset palvelukokonaisuudet, on kaupunkitasoinen prosessi, jossa yhteistoiminta tapahtuu kaupungin henkilöstötoimikunnassa. Valmistelun edetessä yhteistoiminnan järjestämisestä päätetään erikseen.

Hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Päätöksenteko > Kaupunginhallituksen jaostot > Johtamisen jaosto

Pekka Sauri

kuva 123RF

■■ TYÖTERVEYSHUOLTO TARJOAA TÄNÄkin vuonna maksuttoman kausi-influenssarokotuksen henkilöstölle. Rokotus kannattaa ottaa, sillä se on paras suoja influenssaa vastaan. Rokotukseen voi varata ajan numerosta 310 54100 maanantaista perjantaihin kello 8–16.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

5

teksti KATJA ALAJA kuvitus PIA HOLM

Palvelut pelaavat, investoinnit jatkuvat Ensi vuoden talousarvio varmistaa sujuvat palvelut kaupunkilaisille ja panostaa tulevaisuuden Helsinkiin, vaikka raha on tiukassa.

Henkilöstöltä tiukka taloustilanne edellyttää joustavuutta.

K

aupungin talousarvio luotsaa Helsinkiä pitkälle tulevaisuuteen.

– Kaupungin talouden suunnittelu on tasapainotilan hakemista, jossa yhdistyvät halu tuottaa toimivia palveluja kaupunkilaisille ja halu rakentaa tulevaa, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo.

Poliittiset päättäjät tekivät kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen sen lokakuisen julkistamisen jälkeen joitakin muutoksia ja pääsivät budjetista sopuun.

Talousarvio on valtuuston vuosien 2013–2016 strategiaohjelman linjausten mukainen. Siinä korostuvat helsinkiläisten hyvinvointi ja kaupungin elinvoimaisuus ja toimivuus. Näitä edistetään tasapainoisen talouden ja hyvän johtamisen pohjalta. Ihan helppoa tavoitteita ei ole saavuttaa, sillä kaupunki on elänyt vaikeita taloudellisia aikoja jo 7–8 vuoden ajan.

– Tavoitteemme mukaisesti meidän täytyy nostaa tuottavuutta vuosittain yhden prosentin verran. Peruspalveluiden hintojen kehitys ja väestönkasvu otetaan samalla huomioon.

Pajunen kertoo, että henkilöstön antama palaute talousarviosta on ollut ymmärtäväistä. Hän kannustaa kaikkia miettimään uusia toimintatapoja ja joustavaa asennetta, jotta kaupunkilaiset saavat hyviä palveluita myös jatkossa. Voi olla, että oma työ muuttuu, mutta työpaikka kaupungin palveluksessa on turvattu.

6

Investoinnit jatkuvat

Helsinki on jo useiden vuosien ajan investoinut uudistuvaan kaupunkirakenteeseen. Uusien kaupunginosien, kuten Jätkäsaaren ja Kalasataman, rakentamiseen ja liikennejärjestelyihin suunnataan edelleen korvamerkittyä rahaa. Tuliterät raitiovaunut ja metrot alkavat näkyä katukuvassa. Myös rakennusten peruskorjauksiin laitetaan rahaa.

– Nämä varsin korkeat investoinnit tarkoittavat, että meidän täytyy ottaa velkaa. Uskomme kuitenkin, että investoinnit tukevat kaupungin kasvua, kun Suomen talous lähtee nousuun, Pajunen sanoo.

Tulot ja menot ovat tasapainossa.

Ensi vuonna kaupungin tulot nousevat 4,98 miljardiin euroon. Velkaa investointeihin otetaan 249 miljoonaa euroa.

Verotulot kasvavat hieman, ja kaupunki myy kiinteää omaisuuttaan. Myyntilistalle kuuluu tontteja sekä tarpeettomiksi jääneitä rakennuksia ja osakkeita.

Entä miten 4,75 miljardin euron menot jakautuvat eri toimialojen kesken?

Lähes puolet eli 46 prosenttia euroista jakautuu sosiaali- ja terveysviraston palveluihin, erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Opetusviraston ja varhaiskasvatusviraston osuudet ovat yhteensä 22 prosenttia. Rakennus- ja ympäristötoimen osuus on 13 prosenttia ja kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen 7 prosenttia.

– Periaatteena on ollut kohdella toimialoja yhtäläisesti, mutta asukasluvun

Helsingin henki | Joulukuu 2015

kasvu luo menopainetta erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Kaikki toimialat etsivät omat linjansa ja ratkaisunsa pitäen samalla mielessään strategiaohjelman.

Yhden luukun työllistämispalveluja

Ensi vuoden talousarviossa kaikkiaan 42 miljoonaa euroa on varattu työllistämiseen ja 56 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuuteen eli kunnan rahoitusvastuuseen työttömien perusturvasta. Työttömyys on kasvanut ja koskee nyt 13,1 prosenttia kaupungin väestöstä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut voimakkaasti, 45 prosenttia vuodessa, mikä on lisännyt työttömyysmenoja rajusti, kun kaupungilla on nyt myös suurempi rahoitusvastuu heidän perusturvastaan.

– Maksuosuuden nosto ja paikallinen­ työttömyys ovat nousseet samanaikaisesti. Meidän on kyettävä vähentämään työttömyyttä yhdessä, ilman raja-aitoja, Pajunen toteaa.

Hän viittaa siihen, että vaikka kaupunginkanslia koordinoi ja toteuttaa työllisyyspalveluita, palvelumallit ylittävät hallintorajat. Asiakkaille se näkyy yhden luukun palveluna. Hyvä esimerkki on nuorten palvelujen kokonaisuus, joka rakennetaan Ohjaamosta, Respasta ja Tulevaisuustiskistä. Ohjaamo ja Respa tarjoavat palvelu- ja uraohjausta alle 30-vuotiaille ja Tulevaisuustiski alle 18-vuotiaille. Tulevaisuustiski on jo va-

kiintunut osaksi etsivää nuorisotyötä.

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllä virastoissa on edelleen merkittävä rooli – työllistämisvaroista vajaa puolet menee siihen. Vain pitkäaikaistyöttömille suunnattu Kuntakokeiluhanke loppuu tänä vuonna, mutta Helsinki on hakenut sille jatkoa. Pajusen mukaan uusia työllistämiskeinoja tarvitaan.

Henkilöstösuunnittelu osaksi talouden suunnittelua

KAUPUNGIN henkilöstösuun nittelu eli palveluiden tuottam iseen tarvittavan henkilöstön määrä, rakenne ja osa aminen halutaan kytkeä ent istä tiiviimmin talouden ja toiminnan suunnitteluun . Se on välttämätöntä, sillä henkilöstömenoihin kuluu suuri osa kaupungin budjeti sta.

– Kun virastot ja liikelaitokset suunnittelevat henkilöstöresu rssejaan, ne ottavat huomioon väestökehityksen ja muut toimintaympäristön muutokset. Resursseja tulee kohdistaa sinne, missä tarv e on suurin, myös kaupunkita solla, henkilöstösuunnittelupäällikkö Eija Hanni kau punginkansliasta kertoo.

Hänen tehtävänään on koordin oida henkilöstösuunnittelua lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä.

Tuottavuuden nostamiseen tulee kiinnittää erityistä huo miota hallintopalveluissa ja muissa tukipalveluissa.

Tarkemmat henkilöstösuunni tteluohjeet sisältyvät talousarvion noudattamisohjeis iin.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

7

Uusia raiteita ja pyöräteitä LÄNSIMETRON LIIKENNE KÄYNNISTYY elokuussa. Met-

Turvapaikanhakijoiden tulevaisuutta suunniteltava

Ensi vuoden merkittäviin asioihin kuuluu myös turvapaikanhakijakysymys.

Helsinkiin oli haastatteluhetkellä sijoitettu noin 2 900 turvapaikanhakijaa.

Hakijoita tulee koko ajan lisää.

Kaupungin vastuulla on järjestää heille vastaanottopalvelut, ja se tapahtuu kolmessa vastaanottokeskuksessa: Kaarlenkadun vastaanottoyksikössä, Punavuoren vastaanottoyksikössä ja Metsälän vastaanotto- ja säilöönottoyksikössä.

Kaupunki on järjestänyt vastaanottopalveluita jo pitkään ja oli ensimmäisten joukossa liikkeellä, kun Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrä kasvoi voimakkaasti.

– Suuri kiitos tästä kuuluu sosiaali- ja terveysvirastolle ja koko kaupungin tiimille. Meillä on hienoa osaamista. Talouteemme tämä asia ei ole vielä vaikuttanut, sillä valtio maksaa vastaanottotoiminnan kulut, Pajunen painottaa.

Pajunen pohtii asiaa kuitenkin pidemmällä tähtäimellä. Vielä ei tiedetä, kuinka moni turvapaikanhakija saa jäädä Suomeen ja moniko sen jälkeen jää juuri Helsinkiin. Muuallekin Suomeen sijoitetut turvapaikanhakijat saattavat turvapaikan saatuaan muuttaa Helsinkiin. Tietokeskuksen mukaan koko Suomen vieraskielisestä väestöstä 28 prosenttia asui Helsingissä ja 48 prosenttia pääkaupunkiseudulla vuonna 2013.

– On selvää, että tämän johdosta Helsingin väestö tulee kasvamaan 3–5 vuoden tähtäimellä, joten meidän on alettava suunnitella jatkovaiheen toimintamallia. Kaikkein keskeisin asia on työllistyminen, mutta myös asumiseen, hyvinvointipalveluihin ja muihin palveluihin sekä perheiden yhdistämiseen liittyvät asiat ovat tärkeitä. Meidän tehtävämme on muuttaa tämä haaste myönteiseksi Helsingissä ja Suomessa.  hel.fi/talousarvio Helmi > Strategia ja talous

8

Helsingin henki | Joulukuu 2015

ro ylittää historiallisesti ensimmäisen kerran kaupunkirajan. HKL varmistaa omalta osaltaan liikenteen alkamisen aikataulussa huolimatta siitä, että metron automatisointihanke kariutui vuosi sitten. Myös raitiovaunuliikenteen linjastouudistus alkaa toteutua.

Ensimmäinen uusi linja 5 Katajanokan terminaalilta Rautatieaseman ja Mannerheimintien kautta takaisin Katajanokan terminaaliin käynnistyy.

Pyöräilyä edistetään monin toimin: uusia pyöräteitä rakennetaan esimerkiksi Mechelininkadulle, ja kaupunkipyöräjärjestelmä saadaan vihdoin käyttöön kesäksi moninaisten käänteiden jälkeen.

HKR-Rakennuttaja koordinoi energiansäästöneuvottelukunnan kanssa hallintokuntien energiatehokkuustyötä niin, että päätetyt hiilipäästöjen leikkaustavoitteet saavutetaan. Vuoteen 2020 mennessä päästöjä vähennetään 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Kaupunki ottaa huolehtiakseen kiinteistöjen talvihoito- ja katujen puhtaanapitovelvoitteet myös kantakaupungissa vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin vastuulla oleva alue laajenee asteittain vuosi vuodelta pohjoisesta etelään. Tämän pitäisi yhtenäistää ja tehostaa erityisesti lumitöitä ja jalkakäytävien talvikunnossapitoa.

Pekka Sauri apulaiskaupunginjohtaja rakennus- ja ympäristötoimi

Maahanmuuttajat, oppiminen ja kulttuuri keskiössä MAAHANMUUTTAJIEN HYVÄ KOTOUTUMINEN on meil-

le merkittävää. Opetuksella ja työllisyydenhoidolla on siinä iso rooli, mutta tehtävää riittää kaikille kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-ajan toimijoille. Kielitaidon opettamiseen panostetaan ja valmentavaa opetusta lisätään. Stadin ammattiopistossa maahanmuuttaja pääsee kiinni opintoihin vajavaisellakin kielitaidolla.

Erityinen huomio on kiinnittynyt turvapaikanhakijoihin. Aikuisille on tarjottava järkevää tekemistä ja lapsille mahdollisuutta koulunkäyntiin ja leikkiin.

Myös vapaa-aika on tärkeää: liikuntavirasto tarjoaakin turvapaikanhakijoille liikuntamahdollisuuksia urheiluhalleissa, nuorisotoimi jalkapallo-otteluita ja Arbis piponvirkkauskursseja, jotka ovat vain muutamia esimerkkejä. Kun tulijoiden määrä kasvaa, muuttuu myös suomalaisuus. Nuorisoasiainkeskuksessa nuoret ovatkin sanoittamassa uuden suomalaisuuden laulua.

Oppiminen uudistuu. Siinä painottuu ilmiöiden

ymmärtäminen, asioiden tutkiminen monesta näkökulmasta. Lukioissa ja ammattikouluissa ilmiöpohjaista oppimista vahvistetaan edelleen, ja se tuodaan myös peruskouluihin. Lapsista on hauskaa jo ensimmäisestä luokasta lähtien tutkia itse ilmiöitä vaikkapa koulukasvitarhassa. Samalla olemme tekemässä digiloikkaa, sille on jo korkea aika!

Helsingissä kokee aitoa kulttuurin riemua. Uusi kaupunginmuseo avautuu Senaatintorin laidalla ja Maunulassa yhdistetty kirjasto, nuorisotalo ja työväenopisto. Kaupungin taidemuseossa, HAMissa, kävi avajaisten jälkeen puolessatoista kuukaudessa lähes 50 000 kävijää. Keskustakirjaston työmaalla ollaan siirtymässä kuopan kaivamisesta maanpäälliseen rakentamiseen. Kaupunginteatteria remontoidaan, ja uuden Amoksen taidemuseon rakennustyöt alkavat.

Tanssin talo saadaan Helsinkiin, ja Guggenheim-museokin etenee päätöksentekoon.

Kaava piirtää tulevaisuuden Helsingin KAUPUNKISUUNNITTELUN ALALLA TAPAHTUMAT

tiivistyvät ensi vuonna. Suurin yksittäinen asia on uuden yleiskaavan – Kaupunkikaavan – vieminen valtuuston päätettäväksi. Kaava rakentaa kaupunkia pitkälle tulevaisuuteen, aina vuoteen 2050 asti.

Yleiskaava linjaa kaupungin luonnon, viheralueiden ja puistojen keskeisen verkon ja uudet rakentamisen alueet, joista tärkeimpiin kuuluvat kaupunkibulevardit, täydennysrakentaminen kaupungin eri alueille ja Malmin lentokentän alue.

Uutta asumisen ja maankäytön ohjelmaa valmistellaan myös paraikaa: se linjaa, miten rakennetaan hyviä, sekoittuneita kaupunginosia ja miten kehitetään edelleen rakennusten enrgiate-

Asuntotuotantotavoite liittyy kiinteästi valtion kanssa käytäviin neuvotteluihin.

hokkuutta ja uusiutuvaa energiaa. Ehkäpä suurimpana kysymyksenä tulee asettaa tavoite siitä, kuinka monta asuntoa vuosittain Helsinkiin pitäisi pystyä rakentamaan.

Asuntotuotantotavoite liittyy kiinteästi valtion kanssa käytäviin neuvotteluihin maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Neuvottelut ovat olleet iso osa työtäni syksyllä, ja ne on tarkoitus saada päätökseen vuoden alussa.

Kasvavassa kaupungissa tarvitaan liikenneinvestointeja. Odotan innolla, että valtuusto tekisi päätökset kahdesta pikaraitiotiehankkeesta, Raide-Jokerista ja Kruunusilloista.

Odotan myös erityisesti sitä, kun huhtikuussa alkaa säännöllinen liikenne Vallisaareen ja Kuninkaansaareen. Uskon, että nuo salaperäiset, kauniit ja villit saaret tulevat saamaan kaupunkilaisten sydämet omakseen.

Anni Sinnemäki apulaiskaupunginjohtaja kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

Kohti digitalisaatiota SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA sekä varhaiskas-

Oppimisessa painottuu ilmiöiden ymmärtäminen ja asioiden tutkiminen monesta näkökulmasta.

Vahva kaupunkikulttuuri on varmasti yksi syy sille, että kaupunkimme väestökasvu on eurooppalaisittainkin ennätyskorkea. Helsinki kiinnostaa myös matkailijoita. Hienot kulttuurikohteemme kerryttävät näin kaupungin tuloja.

Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja sivistystoimi

vatuksessa tapahtuu paljon. Teemme jatkuvasti töitä, jotta helsinkiläiset saisivat entistä parempia palveluita.

Tavoitteena on kohdata ihmiset siellä, missä he liikkuvat.

Palveluiden piiriin pääsemisen helpottaminen, asioinnin yksinkertaistaminen ja kynnyksen madaltaminen ovat päämäärämme. Hyvänä esimerkkinä oikeasta palveluiden muutoksesta kertoo vaikkapa se, että aloitimme etelän alueella kokeiluna neuvolapalveluiden tarjoamisen päiväkodissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perheen ei enää tarvitse mennä kolmevuotiaan kanssa neuvolaan, vaan neuvolan henkilöstö tulee päiväkotiin hoitamaan tarkastuksen ja siihen liittyvät keskustelut. Samalla hyödynnetään varhaiskasvatuksen ammattilaisten havainnot lapsen hyvinvoinnista ja tarjotaan perheille mahdollisuus keskusteluun muiden samanikäisten lasten vanhempien kanssa.

Tämä on vain yksi esimerkki uudenlaisista palveluista. Teemme nyt laajamittaista palveluiden uudistamistyötä. Ajatuksena on koota palveluita palvelukeskuksiin. Ikäihmisten palvelut löytyvät jatkossa monipuolisista palvelukeskuksista, perheiden palvelut perhekeskuksista ja muita palveluita löytyy terveys- ja hyvinvointikeskuksista, jotka on suunniteltu aivan uudella tavalla.

Ensimmäinen terveys- ja hyvinvointikeskus on juuri nousemassa Kalasataman keskukseen.

Palvelut ovat myös nykyistä paremmin saatavilla. Panostamme sähköisiin palveluihin. Melkein kaikki asiat voi nykyään hoitaa netissä, mutta kaupungin palveluiden digitalisaatio ei ole vielä riittävän pitkällä. Kodin ja päiväkodin välinen kommunikaatio sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jatkossa paremmin saatavilla myös netissä.

Pääkaupunkiseudun yhteisessä Apotti-hankkeessa hankimme uuden potilas- ja asiakastietojärjestelmän. Silloin mahdollisuudet sähköisiin palveluihin lisääntyvät huomattavasti, ja uskonkin, että jatkossa palveluvalikoimamme näyttää kovin toisenlaiselta kuin nykyään ja on saatavilla koko vuorokauden ajan verkossa.

Laura Räty apulaiskaupunginjohtaja sosiaali- ja terveystoimi

Helsingin henki | Joulukuu 2015

9

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat TOMMI TUOMI

n Rahand Omar iloitsee siitä, että turvapaikanhakijoiden tilanne on saanut suuren joukon vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Merkityksellinen työ auttaa jaksamaan Metsälän vastaanottokeskuksen majoitustilat ovat pullistelleet koko syksyn turvapaikanhakijoista.

Elokuusta lähtien kaikki on ollut toisin kuin alkukesästä. Työyhteisö on selvinnyt ajoittain kaoottisesta tilanteesta rautaisella ammattitaidolla ja tuplaamalla työntekijämäärän.

V

aatimaton rakennus Niittylänpolulla on ollut yksi tvuutisten vakiokuvitusaihe sen jälkeen, kun pakolaisvirta alkoi suuntautua Suomeen. Vastaanottokeskuksen edessä kuvataan nytkin.

Sisällä aulassa respan edessä tungeksii väkeä niin, ettei sekaan tahdo mahtua.

– Joka neliö on käytössä. Tässä talossa on virallisesti 46 paikkaa, mutta nyt täällä majoittuu 91 ihmistä. Osa nukkuu patjoilla yhteisten tilojen lattioilla, sillä kaikille ei riitä sänkyjä, kertoo Metsälän

10

vastaanottokeskuksen johtaja Mikko Mäkinen.

Turvapaikanhakijoille on lisätty majoitustiloja perustamalla uusi toimipiste­ Metsäläntielle ja hätämajoitusta Koskelan G-taloon ja Laajasaloon. Maunulan kirkkokin antoi väliaikaisesti tilansa käyttöön. Lisäksi satoja turvapaikanhakijoita on yksityismajoituksessa.

Vastaanottokeskuksessa oli lokakuussa­ asiakkaana noin 1 300 ihmistä. Vilkkaimpaan aikaan Helsinkiin saapui jopa 250 ihmistä päivässä.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

– Järjestämme näille ihmisille lakisääteiset peruspalvelut turvapaikkaprosessin ajaksi. Majoituksen lisäksi varmistamme heidän toimeentulonsa, välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut perustarpeisiin liittyvät palvelut, Mäkinen kertoo.

Mäkinen tuli apulaisjohtajan paikalta johtajaksi lokakuussa, kun edeltäjää tarvittiin maahanmuuttovirastossa. Vaikka tilanne oli välillä kaoottinen, tiloja ja apua on järjestynyt pakon edessä nopeasti. Ison kiitoksen Mäkinen antaa hen-

Metsälässä työntekijät tekevät parhaansa, mutta hyväksyvät omat rajansa. Kaikkea ei ehdi ja kaikki ei ole itsestä kiinni.

n Tarja Jokinen on usein ensimmäinen sosiaalityöntekijä, jonka turvapaikanhakija kohtaa.

Työssä tarvitaan empatiaa, mutta ei sääliä.

kijoista on saanut kielteisen päätöksen, mutta luvun arvioidaan kasvavan Suomen tarkentaessa linjaansa turvallisista alueista.

Juuri kielteiset päätökset ovat henkilöstölle rankimpia tilanteita kohdattaviksi. Työntekijät korostavat, että työssä tarvitaan empatiaa, mutta ei sääliä. Metsälä toimii myös säilöönottoyksikkönä, jossa odotellaan maasta poistamista.

– Hädän sietäminen on osa tätä työtä. Muuta reseptiä ei ole kuin pysyä itse rauhallisena, suodattaa ahdistusta ja tarjota toivoa joko täällä tai kotimaassa. Pitää muistaa, että päätökset eivät ole meidän käsissämme, mutta me voimme silti edistää ihmisten hyvinvointia, Jokinen sanoo.

Hän kiittelee työpaikan tarjoamaa työnohjausta ja viikkopalavereita, joissa on mahdollista purkaa paineita ja saada tukea työtovereilta. Itse hän sanoo ammentavansa voimia lisäksi vapaa-ajan harrastuksista.

n Mikko Mäkinen johtaa Metsälän vastaanottokeskuksen toimintaa.

kilöstölle, joka on venynyt ja toiminut rautaisen ammattitaitoisesti.

Etuoikeus olla ensimmäinen

Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Jokinen kiirehtii puheluiden ja käsittelyä odottavien paperipinojen äärestä hetkeksi haastatteluun. Talon kolme sosiaalityöntekijää olivat kovilla, mutta onneksi töihin saatiin lisävahvistusta.

– Olemme keskittyneet tekemään vain kaikkein välttämättömimpiä asioita, kuten antamaan tietoa Suomen lainsäädännöstä, tukijärjestelmistä ja turvapaikkaprosessista, käsittelemään erilaisia hakemuksia ja pitämään yhteyttä ja neuvotteluja viranomaisten kanssa. Esimerkiksi tukikeskusteluihin ei ole ollut riittävästi aikaa, Jokinen harmittelee.

Hän kokee olevansa oikealla paikalla juuri vastaanottokeskuksessa, jossa on etuoikeus olla ensimmäinen sosiaalityöntekijä, jonka maahanmuuttaja kohtaa Suomessa. Tapaamisissa on apuna useimmiten tulkki, koska valtaosalla on äidinkielenä arabia.

– Tällä paikalla voin viestiä tulijalle, miten Suomessa hoidetaan asioita, opas-

taa häntä eteenpäin turvapaikkaprosessissa ja antaa tukea päätöksen odottelussa. Työ haastaa etsimään vaihtoehtoja ja valamaan uskoa tulevaisuuteen kaikissa tilanteissa.

Metsälässä on lisäksi lähes 60 ohjaajaa neuvontatyössä ja kolme etuuskäsittelijää tekemässä tukipäätöksiä. Neljä terveydenhoitajaa huolehtii turvapaikanhakijoiden terveydentilasta. Työntekijämäärä nousi syksyn aikana 52:sta noin sataan.

Hädän sietäminen osa työtä

Työntekijät kohtaavat päivittäin turvapaikanhakijoiden hätää ja traumoja.

Suomea, englantia ja kurdia puhuva sekä arabiaa ymmärtävä Rahand Omar on yksi niistä uusista ohjaajista, joita Metsälän vastaanottokeskukseen pestattiin tänä syksynä.

– On sydäntä särkevää kuunnella ihmisten tarinoita. Me emme voi täällä täysin ymmärtää, miten raskaista oloista he tulevat. Itse tiedän, mitä siellä tapahtuu ja millaista arki on sodan jaloissa, sanoo 21-vuotias Rahand.

Noin 60 prosenttia turvapaikanha-

Suuremman hyvän palveluksessa

Vastaanottotiskillä eli respassa työskentelevät ohjaajat ovat eniten kontaktissa turvapaikanhakijoiden kanssa. Osa te-

kee vuorotyötä, koska keskuksessa pitää olla aina ohjaajia paikalla.

– Respassa saattaa käydä satoja asiakkaita­päivässä. Ihmiset käyvät kysymässä postia ja neuvoja, varaamassa aikoja ja pyytämässä opastusta mitä moninaisimpiin asioihin. Aluksi jouduin turvautumaan usein kokeneempien apuun, mutta nyt suurin osa kysymyksistä alkaa olla tuttuja, Omar kertoo.

Hänestä ilonaihe työssä on huomata, että turvapaikanhakijoiden tilanne on saanut suuren joukon vapaaehtoisia mukaan. Hakijoille on tärkeää nähdä, että heitä autetaan.

– Itse koen tekeväni humanitäärisesti merkitsevää työtä ja olevani suuremman hyvän palveluksessa. Joka päivä tulen töihin ja lähden sieltä hyvällä mielellä, Omar sanoo.

Myös Mäkinen pitää tärkeänä, että turvapaikanhakijat saavat reilun kohtelun. Metsälässä työntekijät tekevät parhaansa, mutta hyväksyvät myös omat rajansa. Mottona onkin, että kaikkea ei ehdi ja kaikki ei ole itsestä kiinni.  Lehden ilmestyessä Mikko Mäkinen on siirtynyt kaupungilta toisiin tehtäviin.

Metsälän vastaanottokeskus

> aloitti 2005, aiemm in 52 vakanssia, nyt läh es 100 > Niittylänpolku, ma joitusyksikkö, 46 paikk aa , säilöönottoyksikkö 40 paikkaa > Metsäläntie, majoi tusyksikkö, 300 paikk aa, marraskuussa tuli 200 lisää > Koskelan monipuo lisen palvelukeskuksen G-talo, hätämajoitusyksikkö , 240 paikkaa > Laajasalon hätämajo itusyksikkö, 70 paikk aa > Yksityismajoitukses sa 530 henkilöä Kaupungin muut va staanottokeskukse t > Helsingin vastaanott okeskus, johon kuulu vat Punavuoren ja Kaarlenkadun vastaan ottoyksiköt.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

11

hanke teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat VESA TYNI n Leila Kuusia ja Sinikka Vartiainen ovat Herttoniemen Naapuruuspiirin vakiokävijöitä. ”Ryhmässä saa hyviä neuvoja ja voi keskustella kaikesta, jopa sairauksista. Tavoite kuitenkin on, ettei vatvota sairauksia, vaan jutellaan muista asioista”, Kuusia toteaa.

Loppu kotona yksin nyhjäämiselle Tämän vuoden Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun voittaja kamppailee vanhusten yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta vastaan Naapuruuspiirien avulla. Virkistystä ja seuraa kaipaavat, saman asuinalueen seniorit pääsevät tutustumaan toisiinsa kahvikupin ääressä.

12

Helsingin henki | Joulukuu 2015

H

erttoniemen terveysaseman neuvotteluhuoneessa kokoontuvaan Naapuruuspiiriin on tänäkin maanantai-iltapäivänä saapunut kymmenkunta ihmistä. Ryhmän yhteyshenkilö Leila Kuusia on keittänyt kahvit ja tarjoilee sitä osallistujille pullan kera.

– Naapuruuspiirin tarkoitus on luoda ikäihmisille kohtaamispaikka lähelle kotia ja aktivoida ensisijaisesti yksin kotona asuvia. Piirissä pääsee tutustumaan lähialueen ihmisiin, mikä lisää sosiaalista kanssakäymistä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta, idean äiti, Herttoniemen yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugu sosiaali- ja terveysvirastosta sanoo.

Hän on kehittänyt Naapuruuspiirin mallia vapaaehtoisaktiivi Kalevi Möttösen kanssa vuodesta 2010 lähtien. Atacocugu, Möttönen ja vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka voittivat Naapuruuspiiri-toimintamallilla tämän vuoden Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun.

– Tuntuu upealta, että kaupunki tunnustaa ja arvostaa tekemäämme työtä, Möttönen tiivistää kolmikon tunnelmat.

Tällä hetkellä Helsingissä toimii kuusi Naapuruuspiiriä.

Seitsemättä ollaan avaamassa Vuosaareen. Tavoite on, että uudet Naapuruuspiirit syntyvät katvealueille, joissa ei ole tarjolla ikäihmisten palveluita.

Tuntuu upealta, että kaupunki tunnustaa ja arvostaa tekemäämme työtä.

Taviksia tarvitaan ohjaajiksi

Naapuruuspiiri kokoontuu kerran viikossa. Osallistujat suunnittelevat yhdessä tapaamisten ohjelman, joka voi olla laulua, tuolijumppaa, vapaata seurustelua tai ulkopuolinen vierailija.

Kokoontumispaikka etsitään alueen maksuttomista tiloista, kuten kirjastoista, asukastiloista, terveysasemilta tai kerhohuoneista. Toimintaa tukee sosiaali- ja terveysviraston sekä muiden virastojen henkilöstöstä koostuva verkosto, jonka yhteyshenkilö auttaa maksuttomien vierailijoiden löytämisessä.

– Vierailijat ovat odotettu osa Naapuruuspiirin ohjelmaa, Atacocugu toteaa.

Hän itse koordinoi vierailijoita sekä Herttoniemen terveysaseman että Siilitien Naapuruuspiireihin.

Herttoniemen ryhmään saapuu tänään kirjavinkkaaja kaupunginkirjastosta. Puheensorina pöydän ympärillä vaimenee, kun seniorit keskittyvät kuuntelemaan esittelyä.

Naapuruuspiirin käynnistää vapaaehtoistyöntekijä. Hän toimii alussa ryhmän ohjaajana ja vastuuhenkilönä. Hän ohjaa ryhmää itsenäisesti, mutta taustalla on koko ajan kaupungin työntekijän tuki.

Vapaaehtoisten rekrytointi on ollut Kuikan mukaan haasteellista.

– Monella on iso kynnys ryhtyä vastuuvetäjäksi, vaikka ohjauksen ei tarvitse olla ammattimaista, vaan tavallisen ihmisen taidot riittävät. Tällaisia ryhmiä voisi olla pilvin pimein, jos vapaaehtoisia löytyisi, Kuikka toteaa.

Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoinnin lisäksi hän järjestää vapaaehtoisille tukea, tietoa, koulutusta ja virkistystoimintaa.

Mykät puhumaan ja liikuntarajoitteiset liikkumaan

Viisi vuotta Naapuruuspiiritoiminnassa mukana ollut Kalevi Möttönen on tyytyväinen, kun saa tehdä vapaaehtoistyötä ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Touhukas mies jäi, tai joutui, eläkkeelle kymmenen vuotta sitten. Nyt hän vetää kolmea Naapuruuspiiriä. Herttoniemen terveysaseman ryhmä pyöri jo niin hyvin, että Möttönen jätti sen osallistujien keskenään pitämäksi avoimeksi vertaisryhmäksi.

– Kolmena päivänä haen sponsoritarjottavat puolilta päivin, laitan kahvit valmiiksi ja kello 13–15 on ryhmän istunto.

Vaikka aamulla väsyttäisi, tulen pirteäksi kuin peipponen, kun saan olla aktiivinen ja jutella ihmisten kanssa, hän sanoo.

– Tuntuu hyvältä, kun minut kelpuutettiin työhön ja voin tehdä jotakin toisten hyväksi. Olen saanut ryhmissä monta mykkää puhumaan ja liikuntarajoitteista liikkumaan. Tästä työstä tulee hyvä mieli.

Ikäihmisten määrä lisääntyy, mutta työntekijöiden määrää ei voida lisätä samalla mitalla. Naapuruuspiirin valtti on se, että se luo paikallista välittämistä.

– Voimavarat yksinäisyyden vähentämiseen löytyvät asuinalueilta. Kaikki asiasta kiinnostuneet, alueen yrittäjät ja muut voivat olla mukana toiminnan toteuttamisessa ja kantaa siten yhteiskunnallista vastuuta. Mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön ja paikallisiin verkostoihin on valtavasti, Atacocugu sanoo.

Kansalaisyhteiskunta ja kaupunki kumppaneina

Atacocugu, Kuikka ja Möttönen haluavat levittää toimintamallin Helsingin lisäksi maakuntiin.

– Tulevaisuudessa paikalliset Naapuruuspiirit voisivat toimia monipuolisten palvelukeskusten yhteydessä, mikä varmistaa myös vapaaehtoisten tuen, koulutuksen ja virkistyksen, Kuikka sanoo.

Atacocugu toivoo, että kaupunki sitouttaisi kaikkien virastojen työntekijät

n Siilitieltä Vantaalle sukulaistensa luokse muuttanut Eine Laine käy yhä taksilla Naapuruuspiirissä. ”Naapuruuspiiri on ainoa asia, mitä Herttoniemestä kaipaan”, hän sanoo. n Terttu Himanen on tullut Naapuruuspiiriin ensimmäistä kertaa. ”Täältä saan seuraa ja tulee juteltua enemmän kuin pelkkiä pihapuheita”, hän sanoo.

Piirissä pääsee tutustumaan lähialueen ihmisiin, mikä lisää sosiaalista kanssakäymistä ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. toimintamalliin.

– Sote-viraston on tärkeää olla mukana, sillä osallistujat ovat pääosin viraston asiakaskuntaa. Sosiaaliohjaaja, asumisneuvoja, aluetyöntekijä tai kodinhoidon ohjaaja voivat markkinoida Naapuruuspiiriä asiakkailleen. Toiveenamme on,

että kaikki virastot sitoutuisivat virallisesti kumppanuusmalliin ja sen levittämiseen, hän sanoo.

– Me uskomme tähän malliin. Se on ensin kasvattanut juuret ja alkaa nyt levitä.

Viime keväänä Herttoniemen terveysasemalla kehitettiin Naapuruuspiiriresepti ylilääkärin kanssa.

Näin lääkäri voi antaa yksinäiselle ikäihmiselle reseptin ja ohjata hänet paikalliseen kokoontumiseen ”toimintakyvyn ylläpitämiseksi”.

– Ihmisille on iso merkitys sillä, että ollaan yhdessä. Ei siinä tarvitse sen ihmeempiä tehdä, Kuikka sanoo. 

Mikä kilpailu?

KAUPUNGINJOHTAJAN VUODEN SAAVUTUS -kilpailu nostaa esiin henkilöstön erin-

omaista työtä: uusia ratkaisuja ja sellaisia saavutuksia, joilla on merkittävää vaikutusta kaupungin toiminnalle. Ehdotus voi olla uudella tavalla toteutettu palvelu, prosessi, tuote, johtamismalli, työskentely- tai toimintatapa. Sen tulee olla jo otettu käyttöön.

Kilpailu järjestetään vuorovuosin Kaupunginjohtajan laatupalkinto -kilpailun kanssa. n Meeri Kuikka, Kalevi Möttönen ja Soile Atacocugu iloitsevat saamastaan voitosta.

He haluavat levittää toimintamallin Helsingin lisäksi maakuntiin.

Helmi > Yhteiset palvelut > Kehittämö > Kaupunginjohtajan vuoden saavutus

Helsingin henki | Joulukuu 2015

13

y mpäristö teksti HENNA TANSKANEN kuvat TOMMI TUOMI n My Kailey rahastaa kaupan kassalla, ja Hafsa näpyttelee tottuneesti salaisen koodinsa laitteeseen.

n Lluvy ja My Kailey leikkivät mielellään kauppaleikkiä.

Leikeissä viuhuu oikea maksupääte Kaupunginkirjaston käytöstä poistetut maksupäätteet lähtivät kiertoon päiväkoteihin. Laitteet ovat ahkerassa käytössä lasten leikeissä.

P

äiväkoti Kajuutassa Vuosaaressa on meneillään eskarilaisten kauppaleikki. Leikissä näkyy tuttuja tuotteita kaupan hyllyltä: maitoa, jogurttia, porkkanaa, perunaa, keksiä, munia ja teetä.

Kauppakori täyttyy ripeästi ostoksista. Kun on maksun aika, sitä ei suoriteta millä tahansa laitteella, vaan se hoituu kaupunginkirjaston käytöstä poistetulla maksupäätteellä.

Kassaneiti My Kailey ottaa vastaan asiakkaan ostokset ja kertoo ostosten loppusumman: kaksikymmentä euroa, kiitos.

Kassalla oleva asiakas laittaa itse tehdyn pankkikortin

14

Helsingin henki | Joulukuu 2015

laitteeseen ja näppäilee salaisen koodinsa. Sitä ei tietenkään paljasteta muille. Näin on opetettu.

Kauppaleikistä on innostunut myös Lluvy, ja hän avustaakin kassalla. Lluvystä on kivaa, kun saa laittaa kortin laitteeseen. Sen käyttö sujuu häneltä jo tottuneesti. Välillä kauppaneiti innostuu kuuluttamaan asiakkaille kuin oikeassa kaupassa.

Kierrätysidea syntyi sattumalta

Maksupäätteen kierrätysidea sai alkunsa, kun kirjasto vaihtoi alkuvuodesta laitteet uuteen malliin. Poistettavista laitteista meinasi tulla iso kasa jätettä, mutta yksi

Vuosaaren alueen päiväkodeissa viilataan korttia, ja kauppaleikit sujuvat aitoon tyyliin.

työkalut kuva 123RF

kirjaston ICT-palveluyksikön isistä vei laitteen kotiinsa lapsensa leikkeihin. Lapsi innostui maksupäätteestä, ja näin syntyi ajatus kierrättää muutkin vanhentuneet mallit.

– Halusimme antaa poistettavat laitteet päiväkoteihin. Nyt Vuosaaren alueen päiväkodeissa viilataan korttia ja kauppaleikit sujuvat melkein aitoon tyyliin, pedagoginen informaatikko Mari Luolamaa Vuosaaren kirjaston lastenosastolta kertoo.

Päiväkodit hakivat laitteita Vuosaaren kirjastosta, jonne kaikki kaupunginkirjaston vanhat maksupäätteet toimitettiin. Päiväkodeissa laitteet otettiin ilolla vastaan, ja Luolamaa on hyvillään, kun maailma pelastui jälleen pienesti.

Kajuutan eskarilaisten opettaja ja varajohtaja Vivika Juhanson kertoo, että päiväkoti kierrättää muutenkin kaikkea mahdollista, mitä leikeissä voi käyttää. Paljon tehdään myös itse.

– Maksupääte jää nyt tänne meille, joten toivotan muut ryhmät tervetulleiksi leikkimään.

Kaikki laitteet kierrätetään

IT-tukihenkilö Päivi Lassila kaupunginkirjaston ICT-palveluyksiköstä kertoo, että käytäntönä on toimittaa kaikki tietyn rahallisen arvon tai tietyt kriteerit täyttävät laitetyypit edelleen Pakilan työkeskukseen, missä toimivat osat kierrätetään ja loput hävitetään asianmukaisesti.

– Asia hoituu siten, että kirjastojen IT-lähituki tekee poistettavista laitteista poistoehdotuksen, joka hyväksytetään asianmukaisesti. Hyväksynnän jälkeen tilataan nouto työkeskuksesta. Kirjastolla on lisäksi pienromun kierrätykseen SER-laatikko, joka tyhjennetään säännöllisesti. SER tulee sanoista sähköja elektroniikkalaiteromu, Lassila sanoo.

Kirjastossa hyödynnetään myös henkilöstön käytöstä poistetut, mutta toimivat keskusyksiköt asiakkaiden käytössä.

Käytöstä poistettavat laitteet kierrätetään. Ne toimitetaan joko sosiaali- ja terveysviraston Uusix-verstaalle tai jonkin palveluntarjoajan kierrätyspalveluun.

– Esimerkiksi kaupungin tietotekniikan toimittaja järjestää kierrätystä, jota osittain käytetäänkin, hankintakeskuksen ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen kertoo.

Kierrätyksessä laitteiden kovalevyt tyhjennetään, ja niistä erotellaan kierrätyskelpoinen materiaali jatkokäyttöön. Verstaalla käyttökelpoisia purkuosia myydään irtotuotteina tai niistä kootaan toimivia koneita.

Mobiililaitteet palautetaan oman viraston ICT-tukeen, joka toimittaa laitteet palautussäilöön. Täysi säiliö menee laitetoimittajan kautta ensin tyhjennettäväksi ja sen jälkeen joko kiertoon tai hävitykseen laitteesta riippuen.

Lisäksi osa kaupungin käytetyistä laitteista toimitetaan Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskukselle.

Keskuksen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vastaanotto ottaa laitteet kiertoon ja pyrkii korjaamaan korjauskelpoiset laitteet uusintakäyttöön. 

Turvatiedot kootusti netissä Kaupungin turvasivusto välittää turvallisuustietoa asukkaille.

Sivustolla on myös seudullisten toimijoiden palveluita, jotka ovat tärkeitä kaupunkilaisille. Tavoitteena on kaupunkiyhteisön entistä parempi turvallisuus.

Mikä turvasivusto on?

Helsinkiturva.fi on osa kaupungin www-sivustoa, hel.fi-perhettä. Turvasivusto välittää kaupungin virastojen sekä muiden viranomaisten tuottamaa turvallisuustietoa ja -uutisia asukkaille. Uutisaiheita ovat esimerkiksi lisääntyneet hirvikolarit, rikosilmoituksen tekeminen ja ikäihmisten turvallisuuden tarkistus.

Sivusto kokoaa yhteen kaupungin turvallisuustietoa. Sieltä on paljon linkkejä ulkopuolisten, turvallisuustietoa tarjoavien sivuille. Turvasivustolla on hyvää yleistietoa eri turvallisuusaiheista.

Miksi sivusto on perustettu?

Turvasivuston tavoitteena on parantaa kaupungin turvallisuutta tiedottamalla kaupunkilaisille ajankohtaisista turvallisuuteen liittyvistä asioista. Näitä ovat muun muassa mahdolliset sähkön-, vedenja lämmönjakelun häiriötilanteet sekä ilmanlaadun ja säteilyn muutokset.

Sivusto pyrkii parantamaan kaupunkilaisten riskitietoisuutta, ja asukas löytää turvallisuustiedon keskitetysti yhdestä paikasta.

Millaista palvelua sivusto tarjoaa?

Sivustolla on perustietoa siitä, miten huolehdit omasta ja läheistesi turvallisuudesta ja vähennät mahdollisten vahinkojen suuruutta esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon sattuessa. Se ohjaa ottamaan yhteyttä oikeisiin viranomaisiin ongelmatai kriisitilanteissa.

Miten sivustoa jatkossa kehitetään?

Sivustoa toimitetaan ja kehitetään yhteistyössä kaupungin virastojen, kuten pelastuslaitoksen kanssa. Helsinkiturva.fi uudistui sisällöltään ja ulkoasultaan lokakuussa, ja sitä kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin asukkaiden turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

Jokainen voi olla mukana kehittämässä entistä turvallisempaa ja viihtyisämpää yhteistä kaupunkia. Anna palautetta, kysy lisää tai anna omia ehdotuksia sivustosta osoitteessa hel.fi/palaute.

Kysymyksiin vastasi tiedottaja Iris Kuokkanen kaupunginkanslian viestinnästä. helsinkiturva.fi

uusix.fi

Helsingin henki | Joulukuu 2015

15

kuva: MARI HOHTARI

n Maanalainen Helsinki leviää laajalle. Yhteiskäyttötunnelit ovat jopa kymmenen kilometrin pituisia ja niissä mahtuu ajamaan bussilla.

16

Helsingin henki | Joulukuu 2015

Kaupunki elää myös

MAAN ALLA Parkkihalleja, huoltotunneleita, jättivesiallas. Helsingin alla risteilee ja elää maanalainen maailma, joka saisi Da Vinci -koodin ystävät kateellisiksi.

teksti MAIJA KAJANTO

H

elsinki on ainoa kaupunki maailmassa, jolla on kattava maanalainen yleiskaava. Rakentamisen mahdollistaa sopiva kallioperä ja toimijoiden hyvä

yhteistyö.

– Se, mitä ei tarvita maan pinnalla, kannattaa sijoittaa maan alle, kiinteistöviraston geoteknisen osaston osastopäällikkö Ilkka Vähäaho sanoo.

Helsinki on maan alle rakentamisessa omaa luokkaansa. Kaupungin alla on yli 200 kilometriä tunneleita, ja tilavuutta löytyy 10 miljoonaa kuutiometriä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista Helsingin alueen sataa neliömetriä kohden on

olemassa keskimäärin yksi neliömetri maanalaista tilaa.

– Olen aika usein kuullut vertauksen, että Helsingin keskusta on kuin reikäjuusto. Tilasin Valiolta tiedon reikäjuuston reikien määrästä, ja niiden tilavuus on yhteensä 10 prosenttia.

Helsingillä on toisin sanoen vielä jonkin verran matkaa aitoon reikäjuustoon, Vähäaho sanoo.

Ulottuvuus ääretön

Neljä pysäköintilaitosta, Helsingin yliopiston maanalainen kirjavarasto, Stockmannin ja Kämp Gallerian huoltopihat ovat muutamia maanalaisia rakennelmia pelkästään Aleksanterinkadun

Helsingin henki | Joulukuu 2015

17

n Teknisten tilojen sijoittaminen maan alle on järkevää ja taloudellista. Kuvassa Ilmalantorin sähköasema.

Esplanadin puiston alla 100 metrin syvyydessä on vesiallas, joka on 78 metriä pitkä, kahdeksan metriä leveä ja 40 metriä syvä. läheisyydessä. Parkkihallien rakentaminen maan alle on tavallista. Harvempi tietää, että näiden lisäksi maan alla kulkee jopa kymmenen kilometrin mittaisia huoltotunneleita. Huoltotunnelien verkostoa voitaisiin käyttää enemmänkin.

– Esimerkiksi jakeluautoja on edelleen turhan paljon keskellä Aleksante-

18

rinkatua. Huoltotiloihin voisi kytkeä paljon muitakin tiloja, Vähäaho visioi.

Yksi sisäänajoväylä tunneliverkostoon löytyy Viiskulmasta Johanneksen kirkon läheltä.

Tunneleiden lisäksi löytyy hurjempiakin rakennelmia. Esplanadin puiston alla 100 metrin syvyydessä on vesi-

Helsingin henki | Joulukuu 2015

kuva LAURI ERIKSSON

kuva KATRI TAMMINEN

n Pasilan jäähdytyskeskuksen altaassa on noin 11,5 miljoonaa litraa kylmää vettä.

n Katri Valan puiston alla on tiloja neljässä kerroksessa. Toinen kerros pitää sisällään vuonna 2005 rakennetun lämpöpumppulaitoksen.

allas, joka on 78 metriä pitkä, kahdeksan metriä leveä ja 40 metriä syvä. Allas on Helen Oy:n kaukojäähdytystä palveleva kylmävesiakku, jossa on 25 miljoonaa litraa kylmää vettä.

Mustikkamaan alla on puolestaan öljysäiliö, josta pääsee tunnelia pitkin Hanasaareen.

– Se oli aikanaan öljyn varmuussäiliö.

Nykyään varmuussäiliö ei ole enää pakollinen, joten sille voitaisiin keksiä uusi käyttötarkoitus. Puhdistus tosin on kallista, Vähäaho toteaa.

Katri Valan puiston alla on tiloja useammassakin kerroksessa. Pintakalliossa on sotien välissä rakennettu pommisuoja. Sen alla on vuonna 2005 ra-

kennettu lämpöpumppulaitos. Kolmannessa kerroksessa on 1990-luvun yhteiskäyttötunneli, joka johtaa Kruunuhaasta Pasilaan. Tunneli on riittävän iso tavalliselle bussille. Kaikkein alimpana on vuonna 1986 rakennettu puhdistettujen jätevesien poistotunneli, joka vie vedet kahdeksan kilometrin päähän avomerelle.

Suomalaista osaamista

Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, jolla on kattava maanalainen yleiskaava. Täällä on onnistuttu rakentamaan paljon ja monipuolisesti maan alle siksi, että kallioperä on sopiva ja maan alle rakentajat tekevät hyvää yhteistyötä.

n Itäkeskuksen uimahalli on osoitus siitä, että maan alle voidaan rakentaa kauniita ja valoisia käyttötiloja.

JU kuva

HANI ESKELI

NE N

kuva JAAKKO JASKARI/OTAVAMEDIA

kuva PEKKA NIEMINEN

kuva HELSINGIN ENERGIA

kuva SAMULI PENTTI

kuva OLLI HÄKÄMIES

n Esplanadin puiston alla sijaitseva jättimäinen jäähdytysallas on massiivinen esimerkki maanalaisesta rakennusosaamisesta.

n Kantakaupungissa maan alla sijaitsevat muun muassa Stockmannin, Kluuvin ja Forumin parkkihallit.

– Täällä on totuttu toimimaan yhdessä, riippumatta siitä, kuka on urakoitsija, tilaaja tai suunnittelija. Meillä on luottamus siihen, että hommat tehdään yhdessä.

Myös esimerkiksi sopimusasiakirjat ovat paljon yksinkertaisempia kuin monessa muussa maassa.

Vähäaho on luennoinut maan alle rakentamisesta kansainvälisissä tilaisuuksissa. Geoteknisen osaston osaaminen on haluttua maailmalla. Välillä voi törmätä kulttuurieroihin.

– Eräässä tilaisuudessa kyseltiin, miten räjähdysainetta voidaan muka viedä työmaalle. En ymmärtänyt kysymystä.

Lopulta selvisi: esimerkiksi Hongkongissa räjähdysaineet pitää viedä poliisi-

saattueessa ja jos ainetta jää grammaakaan yli, toimenpiteet sen kanssa ovat hyvin tarkkoja.

– Helsingissä maanalaisen rakentamisen tulevaisuus on valoisa, jos kaupunki investoi hankkeisiin ja panostaa siihen, että alan toimijat luottavat jatkossakin toisiinsa. 

Maan alla kulkee jopa kymmenen kilometrin mittaisia huoltotunneleita.

Mutta eikö se ole kallista?

Maan alle rakentamisen yhteydessä puhutaan aina myös kustannuksista.

Maanalaisen louhinnan ja lujittamisen hinta ei ole Vähäahon mukaan kuitenkaan vaihdellut ja noussut samalla tavalla kuin muun rakentamisen. Lähes kaikki muu maksaa hänen mukaansa enemmän kuin maan alle tehtävä kuiva ja lujitettu tila.

Esimerkiksi Länsimetron rakentaminen paitsi tuotti, sai myös aikaan säästöjä.

– Ennen kuin Jätkäsaaren rakentaminen käynnistyi, huomattiin, että sinne tarvitaan täyttömaata. Länsimetron rakentamisesta saatu louhe pelasti miljoonien kuutiometrien alijäämän. Kun isoista tunneliprojekteista syntynyt louhe voidaan hyödyntää maarakentamisessa, saadaan myös edullisemmin tonttimaata, Ilkka Vähäaho summaa.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

19

{ ammatti } teksti MAIJA KAJANTO kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Esineet turvallisesti perille Kun 1700-luvun voikirnu täytyy siirtää paikasta A paikkaan B, museomestari Ville Heinonen hälytetään apuun.

V

anhoja bussipysäkkien kylttejä. Rakennusten osia. Kipsiveistoksia. Rikhardinkadun kirjaston pylväät. Kaupunginmuseon vuokraama varastohalli Honkanummella on jokaisen historiasta kiinnostuneen päiväuni ja pistää satunnaiselta kävijältä pään pyörälle.

Tämän kaiken keskellä töitään tekee museomestari Ville Heinonen, jolle museon tavaramäärä on arkea.

– Mikään yksittäinen esine ei oikeastaan enää tee isoa vaikutusta.

Esineistön määrä pistää kieltämättä kuitenkin hiljaiseksi, Heinonen naurahtaa.

Ville Heinonen on kokoelmista vastaava museomestari.

– Kaupunginmuseolla on kaksi näyttelymuseomestaria. Heidän vastuulleen kuuluu kaikki, mikä liittyy näyttelyihin, pystytyksestä purkamiseen. Se, mikä ei kuulu näyttelyihin, on minun työsarkaani, Heinonen sanoo.

Kuljetuksien ratkaisija

Ville Heinonen tutustui työhön siviilipalveluksen aikana ja haki myöhemmin avautunutta museomestarin paikkaa. Aluksi työ oli lievästi sa-

20

Helsingin henki | Joulukuu 2015

nen ille Heino tari > Nimi: V useomes m i: t t a m useo > Am upunginm a k : o t s a > Vir jamäessä aa > Koti: Pa aksi poik k ja o im va > Perhe:

gallup Mikä edistää työhyvinvointiasi? teksti MAARIT SEELING kuvat MIRVA KAKKO

noen monipuolista: museomestari oli myös talonmies, putkien nuohoaja ja trukkikuski. Nyt työ alkaa olla enemmän eriytynyttä.

Heinonen on koulutukseltaan puuseppä. Näistä taidoista on hyötyä, kun isoja tai persoonallisen mallisia esineitä pitää siirrellä paikasta toiseen, esimerkiksi näyttelyihin tai uusiin säilytystiloihin.

– Konservaattorit ja tutkijat kertovat, mitä viedään ja minne. Minä koetan ratkaista, miten kuljetus tapahtuu. On luksusta, että meillä on oma verstas, jossa voidaan tehdä kuljetuspakkaukset. Puusepän koulutus auttaa tässä, mutta se ei ole välttämätön. Ennen kaikkea täytyy olla hyvä suunnittelemaan.

Runsaudesta on hyvä valita

Kaupunginmuseon esineistöä on niin paljon, etteivät ne helposti mahdu yhteen tilaan. Karkeasti jaoteltuna Honkanummen vuokrakiinteistössä säilytetään julkisia kokoelmia, Malmin kokoelmakeskuksessa on yksityiskotien esineistöä ja Hyrylästä löytyvät raitiovaunut ja muut kulkuneuvot.

Mistä tavara sitten tulee? Museon kokoelmat koostuvat pienistä ja isoista virroista.

– Virastot ja yksityiset lahjoittavat esineistöä, ja joskus yksittäisiä esineitä voidaan myös ostaa. Ihmiset ajattelevat usein, että kun esine on vanha, lahjoitetaan se museoon. Se ei olekaan huono ajatus. On hyvä, että meitä ajatellaan.

Kaikki vanha tavara ei kuitenkaan ole museoesineistöä.

– Edelliset sukupolvet ovat tehneet kokoelmien kerryttämisessä parhaansa niillä resursseilla ja tiedoilla, mitä heillä on ollut. Käytännössä 30 viime vuotta esineistöä on saatu todella paljon.

Historia ei ulotu pelkästään vuosisatojen taakse; esimerkiksi tällä hetkellä kerätään 1980-luvun esineistöä.

Puusepän taidoista on hyötyä, kun isoja tai persoonallisen mallisia esineitä siirretään paikasta toiseen.

– Juuri nyt sen luvun esineistöä on niin paljon, että voimme valita, mitä luvulta säilytämme. Se on hyvä tilanne.

Homma muuttuu hankalammaksi, jos esineistöä on niin vähän, että joudumme ottamaan vastaan lähes kaiken tarjotun, jotta aikakaudelta säilyisi edes jotakin.

Muutto Turvalaakson kokoelmakeskukseen

Parhaillaan museoesineistöä siirretään eri tiloistaan uuteen paikkaan. Kaupunginmuseo ja taidemuseo keskittävät kokoelmansa tulevaisuudessa uuteen yhteiseen kokoelmakeskukseen, joka sijaitsee Vantaan Turvalaaksossa Suomen Pankilta vuokratuissa tiloissa. Tätä muuttoprojektia tehdään noin kaksi vuotta.

Muutto uusiin tiloihin tarjoaa tilaisuuden saada koko esinekokoelma yhteen paikkaan. Nyt on meneillään esineiden kuvaaminen, puhdistus, ja joissain tapauksissa konservointi sekä yksilöllinen pakkaaminen.

– Haluamme, että kokoelma on mahdollisimman hyvin esillä ja käytettävissä uusissa tiloissa. Teemme suunnitelmaa seuraavaksi 30 vuodeksi. Sen jälkeen on aika ruveta tekemään sitä seuraavaa suunnitelmaa.

Nähtäväksi jää, millaisia esineitä silloin pidetään museoon pääsyn arvoisina. 

Tomas Palmgren, projektinjohtaja, rakennusvirasto Hyvät työkaverit, mukava yhteishenki ja sopiva tasapaino vastuun ja vapauden välillä luovat yhdessä perustan työhyvinvoinnille. On tärkeää, että esimieheltä saa tukea ja opastusta tarvittaessa, mutta siten, että tilaa jää myös omille ratkaisuille. Tehtävien mielekkyys ja selkeys lisäävät työmotivaatiota.

Harrastukset auttavat myös jaksamaan työssä. Itse käyn viikoittain muun muassa työnantajan järjestämässä vesijumpassa. Säännöllinen liikunta vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiini.

Outi Hermans, paikkatiedon asiantuntija, kaupunginkanslia Työni on liikkuvaa, ja kuljen paljon eri virastoissa läppäreineni. Työhyvinvoinnilleni on tärkeää arkisten asioiden, kuten logistiikan toimivuus, mikä tarkoittaa esimerkiksi työpisteeni ja kokouspaikkojen läheisyyttä.

Samoin toivoisin virastoihin lisää paikkoja, joissa olisi toimivat tietoliikenneyhteydet ja joissa ulkopuoliset voisivat hyödyntää mahdollisen odotteluajan tehokkaasti.

Työpaikan avoin ilmapiiri on tärkeää, samoin ystävällisyys ja huumori. Tietoa ei jaeta koskaan liikaa!

Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, ympäristökeskus Työn mielekkyys on olennainen osa työhyvinvointia. On tärkeää tietää tekevänsä työtä, jolla on oikeasti merkitystä. Ammattitaitoiset työkaverit, esimiehen tuki tarvittaessa ja hyvä henki työpaikalla lisäävät viihtymistä työssä.

Työhyvinvointi muodostuu monesta eri palikasta, ja on tärkeää löytää tasapaino eri tekijöiden välillä. Työstä on osattava vastapainoksi välillä myös irrottautua vaikka kulttuurin tai liikunnan parissa.

Anni Tirri, aluesuunnittelija, rakennusvirasto Kiva työyhteisö ja hyvä yhteishenki vaikuttavat työhyvinvointiin, samoin joustavuus ja mahdollisuus oman työn suunnitteluun. Meillä on aktiivisia henkilöstökerhoja, ja olen osallistunut parinkin liikuntakerhon toimintaan. Lisäksi on ollut erilaisia lajikokeiluja, muun muassa tanssia ja sup-lautailua. Kaupunki tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat ARTO WIIKARI n Onnistunut kehityskeskustelu vaatii Tuomas Eskolan, Hanna Kilkin ja Joakim Kettusen mukaan keskustelijoilta luottamusta, rohkeutta ja avoimuutta.

A: KESKUSTELEMASS nna Ha ija tel nit un ssu tyi Eri ja ostul ä Kilkki, tehtävän in ess ros up tel us kehityskesk uka s, jau oh ja n ine kehittäm punginkanslia ehti Toimistopäällikkö, arkkit kiun up ka la, ko Tuomas Es sto ira uv tel suunnit ttunen, Arkkitehti Joakim Ke sto ira luv itte kaupunkisuunn AIHE: hitysMiten tehdä tulos- ja ke piä? sem ylli öd hy sta lui ste kesku PAIKKA: eptiJohan & Nyström -kons putiikki

Tuunaa tuke!

Tulos- ja kehityskeskustelussa käydään läpi tietyt aiheet jokaisen työntekijän kanssa.

Muuten työntekijä ja esimies voivat valita, mihin aiheisiin keskittyvät.

T

ulos- ja kehityskeskustelu tarjoaa kaikille työntekijöille mahdollisuuden kahdenkeskiseen, luottamukselliseen keskusteluun esimiehen kanssa vähintään kerran vuodessa. Sen tarkoitus on luoda­yhteistä ymmärrystä perustehtävästä, toiminnan tavoitteista ja tarvittavan osaamisen kehittämisestä. Muuttuvassa toimintaympäristössä on tärkeää keskustella myös mahdollisista työhön liittyvistä muutoksista.

Työntekijä tuo keskustelussa esille­ omia ajatuksiaan ja ehdotuksiaan työstä ja työyhteisön asioista sekä mahdollisesti­ työntekoon vaikuttavista yksityiselämän asioista. Esimiehellä on mahdollisuus keskustella työn tavoitteista ja saada tietoa niiden saavuttamiseen vaikuttavista tekijöistä. Molemmat arvioivat työssä onnistumista sekä antavat ja saavat palautetta.

22

Hanna Kilkki, Tuomas Eskola ja Joakim Kettunen pitävät tulos- ja kehityskeskusteluja tarpeellisina. Kaupungilla kaikki eivät ole samaa mieltä: Kunta10-tutkimuksen mukaan vain 39 prosenttia vastaajista kokee keskustelun hyödylliseksi.

Miksi keskustelua ei koeta hyödylliseksi?

Luottamus, rohkeus, avoimuus sekä taito antaa ja vastaanottaa palautetta luovat hyvän pohjan onnistuneelle keskustelulle.

– Tulos- ja kehityskeskustelussa on kolme vaihetta: valmistautuminen, keskustelu ja jälkityöt. Onnistumisen kannalta kaikki vaiheet ovat tärkeitä, Kilkki toteaa.

– Jos esimerkiksi keskustelun tarkoituksesta ja ennakkovalmistautumisesta ei jutella etukäteen, voi syntyä epärealis-

Helsingin henki | Joulukuu 2015

tisia odotuksia, ja keskustelun merkitys saattaa jäädä epäselväksi. Joskus tavoitteet ovat epäselviä, seuranta ei toimi, sovitut asiat eivät näy käytännössä tai avoimiin asioihin ei palata, Kilkki sanoo.

Eskola ja Kettunen arvelevat, että pienissä tiimityöyksiköissä muodolliset keskustelut saatetaan kokea turhan byrokraattisina, kun lähiesimies ja työntekijä kommunikoivat muutenkin lähes päivittäin.

– Omassa 16 henkilön yksikössäni koen, että on hyvä antaa jokaiselle työntekijälle kunnolla aikaa ja keskustella perusteellisesti ainakin kerran vuodessa, Eskola sanoo.

Kilkki toteaa, että tulos- ja kehityskeskustelut ovat yksi johtamisen työväline. Lisäksi tarvitaan päivittäisjohtamista ja työyksikön muita keskusteluja. Kun arkijohtaminen toimii, keskustelussa päästään todennäköisesti syvemmälle.

n Joakim Kettunen painottaa luottamuksellisen ilmapiirin tärkeyttä.

Mikä merkitys on valmistautumisella?

Tärkeää on, että kumpikin osapuoli valmistautuu huolellisesti. Esimies antaa ohjeet valmistautumiseen, ja työntekijä toimittaa pyydetyt tiedot etukäteen.

Molemmat kirjaavat ajatuksiaan etukäteen lomakkeelle.

Kuinka keskustelusta voi saada enemmän irti?

Kilkki kannustaakin käyttämään lomaketta keskustelurunkona itselleen sopivalla tavalla.

– Työntekijä voi valita aiheita, mihin keskitytään, ja nostaa esiin itselleen tärkeitä asioita, kuten työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyviä teemoja, Kettunen lisää.

Eskola toteaa, että luottamuksellisessa ilmapiirissä on helpompaa avautua ajatuksistaan. Luottamuksen synnyttämiseen kannattaakin panostaa.

– Meillä on otettu käyttöön myös ryhmäkeskustelut työn suunnittelussa. Ne ovat hyvä lisä kehityskeskusteluille. Mielestäni on tärkeää, että tieto liikkuu myös työntekijöiden välillä, Eskola toteaa.

Työyhteisön ryhmäkeskusteluja käytetään erityisesti niissä yksiköissä, joissa toiminta on organisoitu tiimeihin tai ryhmiin ja työn henkilökohtaisia tavoitteita on haastava määritellä.

Tärkeintä on, että toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät asiat käydään jossain vaiheessa läpi.

– Olennaista on vuorovaikutuksellisuus: organisaation kannalta merkityksellistä tietoa keskustellaan ylhäältä alas ja alhaalta ylös ja sitä käytetään toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä, Kilkki sanoo.  n Hanna Kilkki kannustaa käyttämään tukelomaketta runkona itselle sopivalla tavalla. n Ryhmäkeskustelut täydentävät kehityskeskustelua, kertoo Tuomas Eskola.

On tärkeää, että keskustelu on riittävän vapaamuotoista ja siinä voi puhua asioista, joista ei tule arkitilanteissa juteltua.

– Lomakepohjan täyttäminen herättelee tärkeisiin kysymyksiin, joita voidaan käsitellä varsinaisessa keskustelussa. Ajoittain on hyvä joutua miettimään työn tekemistä ja kehittämistä yksilönä ja yhdessä, Kettunen sanoo.

– Jos työntekijä on ennakkoon miettinyt asioita, keskustelu on yleensä helpompaa ja siitä saadaan enemmän irti, Eskola toteaa.

Etukäteen on myös tärkeää puhua siitä, mitä esimies ja työntekijä odottavat keskustelulta.

– Kun odotukset ovat realistiset ja keskustelun tarkoitus oivallettu, on helppo lähteä keskustelemaan työn kannalta merkityksellisistä asioista, Kilkki sanoo.

Tuijotetaanko keskustelussa liikaa lomakkeisiin?

– Ehkä hiukan liikaa, Kettunen ja Eskola tuumivat.

Kettusesta on tärkeää, että keskustelu on riittävän vapaamuotoista ja siinä voi puhua asioista, joista ei tule arkitilanteissa juteltua. Tosin ilman minkäänlaista runkoa keskustelu ajautuu helposti pois olennaisista asioista.

Tarkentavat kysymykset ohjaavat keskusteluun valmistautumista ja pitävät keskustelun tavoitteet ja tarkoituksen kirkkaina.

– Keskustelurunko on esimiehen kannalta hyvä, koska kaikkien kanssa tulee käytyä läpi tietyt samankaltaiset asiat. Yhdessä täytettynä ja allekirjoitettuna lomake jättää muistijäljen, johon voidaan myöhemmin palata, Eskola sanoo.

– Tulos- ja kehityskeskustelun isot aihealueet, mennyt kausi, tulevan kauden tavoitteet ja henkilökohtainen kehittyminen sekä työhyvinvoinnin ja työyhteisön kehittäminen tulee käydä läpi. Muuten esimies ja työntekijät voivat tuunata keskustelun omaan tilanteeseensa sopivaksi, Kilkki kertoo.

Valmistaudu etukäteen ja asennoidu myönteisesti Esimies > Pohdi, miten ja millaista palautetta annat työstä ja onnistumisesta. > Mieti yksikkösi ja työntekijän tulevan vuoden tavoitteita sekä työn ja osaamisen kehittämistarpeita. > Ole avoin, rehellinen, rakentava ja konkreettinen. > Kuuntele, kysy ja ole kiinnostunut työntekijän ajatuksista. > Ohjaa keskustelua, mutta anna työntekijän olla tärkeimmässä roolissa.

Muista myös > Ryhmäkeskustelu työyhteisön tai tiimin yhteisistä tavoitteista ja osaamisesta. > Työntekijä- ja työyhteisökohtaisten välikeskustelujen mahdollisuus.

Työntekijä > Arvioi onnistumistasi työssä ja tuo esiin havaintojasi työn kehittämistarpeista. > Pohdi, millaisia tavoitteita työssäsi on tulevana vuonna, mitä tukea tarvitset ja mitä osaamisen kehittämisen tarpeita sinulla on. > Mieti, millaisia tulevaisuuden ajatuksia sinulla on työstäsi ja urastasi. > Ole avoin, rehellinen, rakentava ja konkreettinen.

Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Osaamisen johtaminen > Tulos- ja kehityskeskustelut

Helsingin henki | Joulukuu 2015

23

asukas teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat 123RF

K rkkoa uusin ottein. ve lu u ko n ää m tä it h Opetusvirasto lähti ke aan perinteiset m ta is n n tu at iv o tt au Palvelumuotoilijat otoilun keinoin. u m en le el d u u ä iit n ntämään toimintatavat ja jäse

24

Helsingin henki | Joulukuu 2015

un kouluverkkoja kehitetään, pohditaan muun muassa, kuinka monta koulua alueella tarvitaan ja minne, mistä oppilaat tulevat, kuinka kouluja ohjataan hallinnollisesti ja pitäisikö vanhoja kouluja sulkea tai uusia perustaa. Opetusvirasto tarkastelee joka vuosi yhden tai useamman kaupunginosan kouluja. Työ alkaa olemassa olevan tilanteen kartoituksesta ja saattaa kestää useamman vuoden.

Syksyn aikana palvelumuotoilijat Laura Euro ja Marco Steinberg työskentelivät kolmen kuukauden ajan opetusvirastossa tehtävänään

Palvelumuotoilu on yksi hyvä työkalu paremman kaupungin kehittämiseen.

Muotoiluosaamisen avulla kehitetään käyttäjälähtöisempää kaupunkia. opettajat, oppilaiden huoltajat, oppilaat, perheenlisäystä suunnittelevat perheet, lapsettomat perheet ja muut kaupungin virastot, Marco Steinberg kertoo.

– Tavoitteena oli löytää sellainen tapa toimia, joka huomioi tasapainoisella tavalla kaikki kohderyhmät ja jolla luodaan kaupungin yhteinen näkökulma. Samalla arvioitiin, löytyisikö vaihtoehtoisia toimintamalleja käytössä olevien sijaan.

Palvelumuotoilussa erilaiset näkökulmat saadaan esiin siten, että muotoilijat tarkastelevat kohderyhmien käyttäytymistä ja arkea eri aikajanoilla, osallis-

tuvat kokouksiin ja asukastilaisuuksiin, tutkivat tilastotietoja sekä osallistavat kohderyhmiä. Kerättyjen tietojen pohjalta hahmottuvat sekä ajankohtaiset että tulevaisuuden tarpeet. Kehitystyön aikana toimintatapaan voidaan tuoda uusia elementtejä ja testata niiden toimivuutta käytännössä.

Vaikka Euro ja Steinberg päättivät työrupeamansa opetusvirastossa, kouluverkkojen kehittäminen jatkuu. Heidän rakentamansa ideat jäävät itämään ja tulevat esille uutena sovelluksena sopivassa paikassa. 

Vaihtoehdoista päästiin keskustelemaan KUN MUOTOILIJAT ALOITTIVAT työnsä opetusvirastossa, kouluverkon suunnittelutyö

kouluverkkojen suunnitteluprosessin kehittäminen.

Euron ja Steinbergin työ on osa Toimiva kaupunki -hanketta. Se jatkaa designpääkaupunkivuoden perintöä ja edistää muotoilun käyttöä kaupungissa. Samalla kehitetään muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa.

Yhteinen näkökulma esiin

– Palvelumuotoilussa lähdetään liikkeelle tarpeen ymmärtämisestä. Kouluverkkojen kehittämisen yhteydessä tarkasteltiin kaupunkilaisten ja henkilöstön tarpeita. Kohderyhmiä olivat rehtorit,

Tavoitteena oli löytää sellainen tapa toimia, joka huomioi tasapainoisella tavalla kaikki kohderyhmät ja jolla luodaan kaupungin yhteinen näkökulma.

oli jo kaikilla tarkasteltavilla alueilla aloitettu. Osa oli edennyt jo päätöksentekoon asti.

Palvelumuotoilijoiden mukaantulo toi kuitenkin esille tuoreita kysymyksiä ja näkökulmia. Erityistä huomiota kiinnitettiin nyt asukkaiden mahdollisuuteen vertailla eri vaihtoehtoja.

– Asukastapaamiset ovat kuuluneet prosesseihimme jo pitkään. Suunnittelun kehittäminen on kuitenkin jatkuvaa työtä. Esimerkiksi viime keväänä otimme käyttöön uuden palvelumuodon, kerrokantasi.hel.fi-palvelun. Sen kautta ihmiset voivat kommentoida kouluverkon suunnittelua ja ehdotuksia sen eri vaiheissa. Tähän mennessä olemme saaneet reilusti toistasataa palautetta. Ne ovat olleet asiallisia, tarkkaan pohdittuja ja hyvin perusteltuja, itä-kaakon alueen perusopetuslinjan aluepäällikkö Taina Tervonen kertoo.

– Ennen palvelumuotoilijoiden tuloa aloitimme syksyn prosessit hakemalla erilaisia vaihtoehtoja yhdessä huoltajien ja koulujen henkilöstön kanssa. Vuosaaren Vuotalossa järjestetty viikon mittainen näyttely kouluverkkovaihtoehdoista oli palvelumuotoilijoiden idea, ja se saavutti hyvän vastaanoton.

Vuotalossa oli esillä neljä kouluverkkovaihtoehtoa, joita ihmiset saivat vertailla ja kommentoida kirjallisesti tai suullisesti. Jokaisena arki-iltana paikalla oli joko opetusviraston edustaja ja rehtori tai kaksi alueen koulujen rehtoria, joten asukkailla oli mahdollisuus kysyä esityksistä tarkemmin.

– Kysymyksiä esitettiin runsaasti, ja pääsimme varsin myönteiseen keskusteluun asukkaiden kanssa. Ihmiset ovat hyvin halukkaita ja kiinnostuneita osallistumaan ja saamaan lisätietoa. Vuorovaikutus rauhoittaa huoltajia, ja se heijastuu myös lapsiin ja koulun arkeen. Jos pystymme auttamaan hyvän arjen rakentamisessa antamalla vanhemmille ja koulujen henkilöstölle riittävästi tietoa ja mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, niin se on aina ehdottomasti tehtävä, Tervonen jatkaa.

– Niidenkin, joita päätökset eivät miellytä, on helpompi hyväksyä ratkaisut, kun he tietävät, mihin päätökset perustuvat. Ennen lopullisia päätöksiä esityksemme käyvät läpi pitkän päätöksentekoprosessin. Ne on hyväksyttävä opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa, opetuslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Viimeisen sinetin niille antaa kaupunginvaltuusto. 

Helsingin henki | Joulukuu 2015

25

hyvinvointi teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JORMA MARSTIO/OTAVAMEDIA

Tuki auttaa eteenpäin kriisissä Kun kriisi kohtaa työyhteisöä, tarvitaan hyvin järjestettyä tukea. Työterveyshuolto ja työsuojelu auttavat esimiehiä varautumaan työpaikkojen kriiseihin ja rakentamaan niistä selviämiseksi erilaisia toimintamalleja.

T

avallinen työtilanne voi joskus muuttua ennakoimattomaksi tapahtumaksi ja laukaista lopulta kriisin. Väkivalta- ja uhkatilanteet ovat yksi työelämälähtöisten kriisien syy. Niitä esiintyy etenkin aloilla, joilla tehdään paljon vuorovaikutustyötä.

– Eri toimialoilla on tärkeä tunnistaa ne työn ominaispiirteet ja ilmiöt, jotka voivat altistaa tällaisille kokemuksille. Esimerkiksi joukkoliikenteessä tämä huomioidaan jo koulutus- ja perehdytysvaiheessa, jolloin pohditaan riskiä joutua osalliseksi esimerkiksi onnettomuustilanteeseen, työterveyspsykologi Hanna Valkonen työterveyskeskuksesta kertoo.

Ensimmäinen askel kriisien hoidossa onkin ennakointi ja riskien tunnista-

26

minen. Analysointi tehdään yhteistyöverkostossa, jossa työpaikkojen tukena toimivat sekä työterveyshuolto että työsuojelu.

Toimintamalli kantaa

Riskien tunnistaminen auttaa luomaan ehkäiseviä toimintamalleja ja pohtimaan työhön liittyvän kuormituksen hallintaa.

Esimerkiksi parityöskentelystä on koettu olevan hyötyä tilanteessa, joka sisältää suurta psyykkistä kuormittumista.

– Pohdimme yhdessä työpaikkojen ja työsuojelun kanssa suojaavia toimia terveyden ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Ohjaamme analysoimaan aiempia kriisitilanteita ja hyödyntämään niistä saadun opin, Valkonen sanoo.

Esimiehen on hyvä tuntea kriisireaktion vaiheet, jotka ovat sokki-, reagointi-,

Helsingin henki | Joulukuu 2015

työstämis- ja käsittelyvaihe sekä uudelleen orientoitumisen vaihe. Ihminen voi toimia sokkivaiheessa näennäisen rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Vaarana on kuitenkin virhearvio hänen työ- ja toimintakyvystään ja tuen tarpeesta ellei tiedä, että sokki suojaa näennäistä toimintakykyä.

Työssä jatkaminen vaatii joskus erityisjärjestelyjä, esimerkiksi työajan lyhennystä tai työn kevennystä. Yleensä työ kuitenkin kannattelee eteenpäin, työkyky palaa normaaliksi ja tapahtuma alkaa poistua mielestä.

Tukea työterveydestä

Työelämälähtöisille kriiseille on tyypillistä, että saman työyhteisön jäsenet ovat tapahtumassa osallisena eri tavoin, jolloin altistuminen, tilanteen merkitys

Puhuminen ja asian kertaaminen auttavat jäsentämään tapahtunutta. ja tuen tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti.

Kun esimies pohtii tapahtuman jälkeisiä tukitoimia, hän voi konsultoida työterveyshuoltoa, joka räätälöi tuen tapauskohtaisesti joko yksilöllisinä tai ryhmäkeskusteluina.

Esimiehen ei pidä pelästyä tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä, jotka heräävät, kun ihminen siirtyy sokkivaiheesta reagointivaiheeseen. Tapahtuma voi myös haavoittaa ammatillis-

Työterveysjohtaja ta itsetuntoa, jolloin siitä puhumisen kynnys kasvaa.

– Puhuminen ja asian kertaaminen auttavat kuitenkin jäsentämään tapahtunutta. Läsnäolo, kuuntelu ja normaalit vuorovaikutustaidot riittävät työpaikalla, Valkonen muistuttaa.

Verkosto auttaa muissa kriiseissä

Myös yksityiselämän kriisit – läheisen sairastuminen, äkillinen menehtyminen, tapaturma tai avioero – saattavat heijastua töihin ja työssä jaksamiseen.

Esimiehen tehtävä on seurata henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja ottaa työssä suoriutuminen puheeksi. Tähän on luotu varhaisen tuen keskustelumalli.

– Kaupungilla on laaja tukiverkosto yksityiselämän kriisien hoitoon. Työterveys voi olla ensikontakti, jonka jälkeen henkilö ohjataan kyseiseen ongelmaan perehtyneen asiantuntijan luo.

Trauma on äkillinen, ennakoimaton tapahtuma, johon omalla toiminnalla ei voi vaikuttaa.

Jos yksityiselämästä kumpuava kriisi heijastuu työkykyyn, voi olla tarpeen tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja pohtia työkykyä tukevia järjestelyjä. Esimies ja henkilö itse miettivät tällöin yhdessä, mitä ja miten tilanteesta kerrotaan työyhteisölle. 

Työterveysjohtaja Tiina Pohjonen kertoo, että liikelaitostamisen jälkeenkin työterveyspalvelut kattavat sekä ennaltaehkäisevät palvelut että sairaanhoidon.

Tykestä Työterveys Helsinki – mikä muuttuu?

VUODEN ALUSTA TYÖTERVEYSPALVELUITA tuotetaan uudella nimellä ja

ilmeellä. Tykestä tulee liikelaitos Työterveys Helsinki. Muutos on perusluonteeltaan tekninen ja liittyy rahavirtojen kulkuun ja niihin korvauksiin, joita Kela maksaa työnantajille työterveyspalveluista.

HKL hoitaa kriisit Tyken tuella HKL:LLÄ ON OLLUT jo vuosien ajan työterveyskeskuksen kanssa yhteistyössä tehty toi-

mintaohje vakavan onnettomuuden tai väkivaltatilanteen jälkihoitoa varten.

– Vakavia tapahtumia ovat käytännössä loukkaantumisia tai aineellisia vahinkoja aiheuttavat kolarit ja allejääntitilanteet. Myös väkivallan uhkaa on, mutta nämä tilanteet hoidetaan nykyään poliisin tai vartijoiden avustuksella, kertoo HKL:n raitioliikenneyksikön johtaja Eija Tuomonen.

Vakavassa tapahtumassa työntekijä keskeyttää työnsä, ja hänet saatetaan työterveyskeskukseen työterveyshoitajan vastaanotolle. Periaatteena on, ettei trauman kokenutta jätetä yksin. Hoitaja arvioi tilanteen ja ohjaa henkilön jälkihoitoon psykologin vastaanotolle. Tykessä arvioidaan myös sairausloman tarve.

Virastoajan ulkopuolella liikennetyönjohto huolehtii henkilön viemisestä lääkärin vastaanotolle. Sosiaaliviraston kriisipäivystykseen voidaan myös ottaa yhteyttä. Heti seuraavana arkipäivänä ollaan kuitenkin yhteydessä työterveyskeskukseen.

– Kun henkilö palaa töihin, järjestämme tukea ensimmäisille ajokierroksille. Esimiehiä on valmennettu tarjoamaan myös keskusteluapua asianomaiselle ja silminnäkijöille. Joskus tapahtunutta puidaan yleisellä tasolla koko työyhteisössä, Tuomonen toteaa.

Vinkit esimiehille kriis itilanteisiin Ennakoi ja tunnista riskit.

Tee suunnitelma, mi ten riskeihin varaudu taan ja rakenna toimi malli kriisin varalle. ntaHyödynnä työterveyde n ja työsuojelun asiantuntemus.

Järjestä välitön tuki ihm iselle, muille osallisil le ja tarvittaessa koko työyhteisölle. Ky sy neuvoa työterveyde stä jälkihoidon ja psykososiaalisen tue n tarpeesta. Seuraa tra umatisoituneen toipumista ja työhön paluun ajankohtaa.

Analysoi tapahtuma ja kehitä opitun pohja lta varautumista ja toimintamalleja.

Helmi > Yhteiset pa lvelut > Työterveyshu olto Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Ty Helmi > Henkilöstö ösuojelu > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Ty tukeminen ökyvyn

LIIKELAITOSTAMINEN EI AIHEUTA muutoksia työterveyshuollon toimin-

taperiaatteissa, ei sisällöissä eikä palveluissa, muuta kuin toivottavasti parempaan suuntaan. Emme tavoittele myynnin kasvua, vaan yhteistyön tiivistämistä asiakkaidemme kanssa ja tehokkaampaa työkykyriskien hallintaa.

TYÖNANTAJAN OMANA TYÖTERVEYSYKSIKKÖNÄ olemme usean vuo-

den ajan kyenneet hillitsemään työterveysalalle tyypillistä kustannusten nousua. Vahva arvolähtökohtamme tulee jatkossakin olemaan palveluiden eettisyys ja vaikuttavuus. Liiketaloudelliset näkökohdat eivät ole ensisijaisina tekijöinä ohjaamassa työterveyshuollon valintoja. Toiminnan tulee lähteä asiakkaiden tarpeista, ja on varottava, ettei yleinen markkinahakuisuus johda sellaisten tuotteiden tarjoamiseen, joita ei voi pitää työterveyshuollollisesti perusteltuina. Ennakoimme siis tarvetta ja hoidamme tarvittaessa.

TYÖTERVEYSHUOLLON PERUSTEHTÄVÄ ON edistää työntekijöiden, työyh-

teisöjen ja organisaatioiden terveyttä ja kykyä tehdä työtä. Työterveyspalvelut tulevat jatkossakin kattamaan sekä ennaltaehkäisevät palvelut että sairaanhoidon. Sairaanhoidossa pääpaino on työssä pärjäämistä haittaavien sairauksien tehokkaassa hoidossa.

ENSI VUONNA LAAJENNAMME sähköisen asiointikanavan käyttöä ja näin

nopeutamme asioiden hoitoa. Aina ei tarvitsee tulla käymään paikan päällä. Sairauteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita voi hoitaa myös etänä, aikaan tai paikkaan katsomatta. Tämä on merkittävä säästö myös asiakkaidemme ajassa. Tietoturvallinen palvelukanava mahdollistaa lisäksi erilaisten lomakkeiden ja kyselyiden lähettämisen sekä terveystietojen jouhevan seurannan.

TYÖTERVEYSHUOLLON YDINOSAAMISTA ON työelämän ja sen muutosil-

miöiden tunnistaminen, analysointi ja muutosten hyvinvointivaikutusten arviointi. Työterveyshuolto on perusluonteeltaan työelämälähtöistä.

Pääpaino on työn ja terveyden välisessä suhteessa ja vaikuttamisen kohteena on ihminen työssään.

TYÖNANTAJAN OMANA TYÖTERVEYSYKSIKKÖNÄ tunnemme Helsingin

työt ja sen erityspiirteet. Näin ollen Työterveys Helsingillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet olla myös tulevaisuudessa henkilöstön muutostukena ja konsulttina.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

27

liikkeellä teksti LAURA HEIKKINEN kuvat 123RF/JANI SÖDERLUND

Kaupunki tarjoaa talvella runsaasti erilaisia liikuntamuotoja ja -paikkoja. Lajeja on moneen makuun: luistelua, hiihtoa, talviuintia, patikointia, pilkkimistä, retkiluistelua meren jäällä.

M

eillä on ulkoliikuntapalveluja kaikenikäisille joka puolella Helsinkiä.

Talviliikunta on pääosin maksutonta, mutta esimerkiksi tekojääradoille on pieni maksu, kertoo osastopäällikkö Tarja Loikkanen liikunta­virastosta.

Pitkä ja pimeä talvi kylmine viimoineen saa monet jäämään kotiin, mikä ajan myötä väsyttää ihmistä. Parasta karkotusta väsymykselle on raitis ilma, reipas liikunta ja kaamosaikana vähäinenkin päivänvalo.

– Liikunta edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisää terveyttä ja ehkäisee myös yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Maksuttomat tai hyvin edulliset julkiset palvelut tarjoavat ihmisille tasa-arvoisen mahdollisuuden harrastaa.

Ulkoliikunnassa sääolot vaikuttavat tietysti siihen, mitä harrastaa: sataako

28

lunta, pystyykö hiihtämään ja saadaanko ulkojäitä jäädytettyä.

– Olen tyytyväinen, että perinteiset suomalaiset lajit, kuten hiihto ja luistelu, voivat hyvin ja vetävät harrastajia.

Murtomaahiihdon suosio on viime vuosina kasvanut, ja lumisena talvena ladut kuhisevat väkeä. Mitä enemmän saamme latuja tehtyä, sitä enemmän on hiihtäjiä. Laaja latuverkosto saa paljon hyvää palautetta helsinkiläisiltä, Loikkanen kertoo.

Kaupunki ylläpitää ulkoilu- ja latuverkostoa ja hoitaa lähiliikuntapaikkoja, joita voi käyttää kelien salliessa pitkälle talveen. Loikkasen mukaan liikkumisympäristö pitää tehdä houkuttelevaksi, koukuttavaksi ja turvalliseksi. Näin arkiliikunta lisääntyy huomaamatta.

– Toivon, että ihmiset nauttisivat ulkoliikuntamahdollisuuksista rennolla mielellä ilman suorituspaineita. Lii-

Helsingin henki | Joulukuu 2015

kunta itsessään tuo hyvänolon tunnetta ja auttaa stressin hallinnassa.

Sykettä pulkkamäestä

Lapsiperheille talvinen liikkuminen on mitä parhainta yhdessäolon aikaa – ja tähän löytyy kaupungissa oivia mahdollisuuksia.

– Liikunnan ei tarvitse olla yhtään ihmeellisempää kuin pulkkamäen laskua Kaivopuistossa, Paloheinässä ja muissa mäissä tai lumilinnan rakentamista lähipuistossa. Mäkeä ylös kiivetessä syke nousee huomaamatta, mutta tätäkin tärkeämpää on yhteinen tekeminen, hauskuus ja ilo, sanoo Loikkanen.

Retkeilyn suosio jatkuu edelleen, ja kaupungin ulkoilualueet tarjoavat siihen parastaan.

– Keskuspuistossa on aurattuja ja hiekoitettuja kulkureittejä jopa 35 ki-

lometriä, ja kaupungin metsissä voi samoilla vaikkapa lumikengillä koskemattomilla hangilla, kertoo ulkoilupäällikkö Petri Angelvuo liikuntavirastosta.

Helsingistä pääsee myös puolessa tunnissa erämaisemiin, patikoimaan ja makkaranpaistoon Luukkiin, Vaakkoihin, Pirttimäkeen tai Salmeen.

Sosiaalistu luistellen

Ulkojäillä luistelevat ja tapaavat niin lapset, nuoret kuin aikuiset ja pistä-

vät pelit pystyyn tuntemattomienkin kanssa.

– Tekojäille voi lähteä yksin ja huomata hetken päästä, että on saanut ”joukkueellisen” uusia kavereita, Loikkanen kertoo.

Tekojääkenttiä tai -kaukaloita on kaupungissa seitsemän.

Kaveriporukalla voi mennä viikonloppuisin vaikkapa Rautatientorille luistelemaan, nauttia kuumaa juomaa ja harjoitella kuvioita musiikin tahdissa.

Brahenkentän täyttävät päivällä koululaiset, alkuillasta jääpalloseurat ja illalla myös muut luistelijat ja höntsäkiekkoilijat. Kaikille riittää tilaa. Keskeisen sijaintinsa vuoksi Brahe on kovassa käytössä ja suosittu myös turistien keskuudessa. Siellä on myös kahvila ja luistintenvuokraus­ palvelu.

– Luistelukausi tekojäillä alkaa marras-joulukuussa ja jatkuu maaliskuulle.

Monet lapset odottavat kovasti syksyllä, että pääsevät jäille, kenttäpäällikkö Jyrki Inkinen liikuntavirastosta kertoo.

Muut tekojääkentät tai -kaukalot ovat Kontulassa, Käpylässä, Lassilassa, Oulunkylässä ja Pukinmäessä.

Kun on sopiva pakkanen, luistelukausi alkaa.

Talvinen merivesi on elämys

Terveyttä edistävää talviuintia harrastaa jo noin 100 000 suomalaista. Helsingissä on 14 talviuintipaikkaa, joita ylläpitävät liikuntavirasto tai talviuintiseurat. Joissakin tarjolla on sauna, lämmitetyt pukuhuoneet ja suihkut, joissakin pelkästään pukusuoja ja avanto.

– Uunisaaressa järjestetään satunnaisesti Uunisaari saunoo ja soi -tapahtumia.

Niissä on mahdollisuus testata myös tal-

viuintia. Kannattaa mennä kokeilemaan ja tutustumaan lajiin lähimpään talviuintipaikkaan, saaristopäällikkö Sanna Kallionpää liikuntavirastosta kannustaa.

Kaupungin talviuintipaikat ovat Furuvikissa, Katajanokalla, Marjaniemessä, Munkkiniemessä, Ouritsaaressa, Pikkukoskella, Rajasaaressa, Rastilassa, Ryssänkärjessä, Seurasaaressa, Soutustadionilla, Tuorinniemessä, Uunisaaressa ja Vaskiniemessä. hel.fi/liikuntavirasto > Ulkoliikuntapaikat hel.fi/liikuntavirasto > Ulkoilu hel.fi/liikuntavirasto > Ulkoliikuntapaikat > Tekojääkentät ja luistelukentät hel.fi/liikuntavirasto > Ulkoliikuntapaikat > Talviuintipaikat

Helsingin henki | Joulukuu 2015

29

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 12. helmikuuta.

kuva KAUPUNGINPUUTARHA

ilmoitustaulu

Lux Helsinki monipuolistuu ■■ VALOFESTIVAALI LUX HELSINGISTÄ tulee monipuolisempi kaupunkifestivaali. Sen ruokatarjonta kehittyy, ja katuruokaa on saatavilla sekä Senaatintorilta että Annankadulta.

Kahdeksannessa Lux Helsingissä, 6.–10.1., nähdään eurooppalaisten valofestivaalien hittiteoksia sekä lukuisia tilausteoksia, joita kotimaiset taiteilijat toteuttavat tapahtumaa varten. Valo- ja mediataiteilijat Suomesta, Ranskasta, Belgiasta ja Kanadasta

toteuttavat tapahtumaan yli 15 valoteosta.

Festivaalin reittiä uusitaan, selkiytetään ja opastukseen panostetaan niin, että teokset on helpompi löytää. Myös päivämäärien valinnassa on otettu huomioon yleisön palaute festivaalin ajankohdasta. Lux Helsinki haluaa olla talviajan kaupunkifestivaali, johon koko kaupunki osallistuu. luxhelsinki.fi

Joulukukat puutarhalta ■■ KAUPUNGIN OMA PUUTARHAPALVELU on jälleen kasvattanut joulutähtiä, hyasintteja, amarylliksiä ja atsaleoja.

Puutarhan väen käsissä syntyvät myös jouluiset kukkakorit ja upeat kranssit.

Myyntiajat joulukuussa ovat ma–pe klo 7–15, pidennetyt ajat to 17.12. ja ma-ti 21.–22.12. klo 7–17, avoinna myös 23.12. klo 7–12. Osoite Hammarskjöldintie 1 B. Tilata voi myös sähköisesti. Lomake löytyy Staran Helmestä, Helmi/Stara. Viimeinen tilaupäivä on 16.12.

Helmet E-lukupiiri kuva LAURI ROTKO

■■ HELMET-KIRJASTOJEN JA ELISAN sosiaalisen lukemisen Epos e-lukupiiri on jälleen käynnistynyt. Ajasta ja paikasta riippumaton e-lukupiiri aktivoi lukijoita entistä enemmän sosiaaliseen mediaan. Kenen tahansa on helppo osallistua siihen.

Lukupiirissä käsitellään aina yhtä uutuuskirjaa Elisa Kirja -palvelusta. Tavoitteena on edistää e-kirjojen ja sosiaalisen lukemisen tunnettavuutta.

E-lukupiirissä voi tavata myös kasvokkain: ensi kevään aikana lukupiiri kokoontuu keskustelemaan uutuuskirjoista kaikille avoimissa tilaisuuksissa HelMet-kirjastoissa.

Lukupiiri näkyy Facebookin avoimessa Epos e-lukupiiri -ryhmässä, joten myös lukupiiriin kuulumattomat voivat osallistua keskusteluun. helmet.fi

Kiinalainen Uusivuosi 10 vuotta

kuva 123RF

Opiskelemaan !

■■ TYÖVÄENOPISTOSSA ON ENSI keväänä yli 2 500 kurssia, joista yli 200 on maksuttomia, kaikille avoimia tapahtumia tai yleisluentoja.

Ilmoittautuminen kevään kursseille alkoi 9.12. ja jatkuu koko kevään ajan. Opinto-ohjelma löytyy sähköisesti digikirjana osoitteessa http://sto. digipap.eu/opinto-ohjelma/, ja kevään opinto-ohjelman voi noutaa työväenopiston toimipisteistä, kirjastoista ja Virka Galleriasta. hel.fi > tyovaenopisto

30

Helsingin henki | Joulukuu 2015

Jouluiset torit kutsuvat ■■ HELSINKI ON PULLOLLAAN joulutoreja, jotka tarjoavat käsitöitä, herkkuja ja kohtaamispaikkoja.

Lähde virittäytymään joulun tunnelmaan! >> Perinteiset Tuomaan Markkinat 4.–22.12. Senaatintorilla, tuomaanmarkkinat.fi >> Teurastamon joulumyyjäiset 19.–20.12. herkuttelun merkeissä, teurastamo.com >> Vanhan Joulutori 15.–23.12. perinteitä kunnioittaen Vanhalla Ylioppilastalolla, vanhanjoulutori.fi >> Kaapelin Joulu 11.–20.12., jossa yli 150 kotimaista kädentaitajaa, Kaapelitehdas – Merikaapelihalli, kaapelinjoulu.fi

kuva JUSSI HELLSTEN

kuva 123RF

kuva 123RF

■■ HELSINGIN JA PEKINGIN kaupunkien isännöimä ulkoilmatapahtuma muuttaa juhlavuotensa kunniaksi Keskuskadulle. Juhlassa nähdään Pekingistä saapuvien taiteilijaryhmien esityksiä sekä värikkäitä leijona- ja lohikäärmetansseja. Kiinalaiset markkinat ja ruokatori ovat olennainen osa juhlintaa.

Helsingin Kiinalaisessa Uudessavuodessa perinteiset kiinalaiset uuden vuoden traditiot sekoittuvat suomalaisiin väreihin ja makuihin. Ulkoilmajuhlan lisäksi tapahtumakokonaisuuteen kuuluu muun muassa näyttelyitä, lastentapahtumia, kouluvierailuja ja muita tapahtumia.

Juhlan tuotannosta vastaa kulttuurikeskus Caisa yhdessä Suomi–Kiina-seuran kanssa. Tapahtuma järjestetään sunnuntaina 7. helmikuuta klo 14–18, vapaa pääsy. kiinalainenuusivuosi.fi

Ristikko nro 6/2015

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 12.2. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 12.2. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 5/2015:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Raija Javanainen, Riitta Smolander-Malin, Marja Torsti, Helena Merenniemi ja Pia Leppäkangas. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Joulukuu 2015

31

06

Helsingin henki @KjJu

kuva TOMMI TUOMI

2015

s

si Rauhallista joulun aikaa ja iloa uuteen vuoteen. @Helsinki on joulukaupunki. @Tuomaan markkinat #joulupolut @KjJussi

joulu–helmikuu 2016

{ uusi duuni }

Kaupunkiliikenteen edistäjä KUKA: Mika Niilekselä AMMATTI: raitiovaununkuljettaja TÖIHIN: 8.6.

TOIMIPAIKKA: HKL-raitioliikenne

Onko jotain juuri meneillään?

Alkuvuonna liikenteeseen on ilmeisesti tulossa uusia vaunuja.

13.12.

SEURASAAREN JOULUPOLKU Lapsiperheiden joulusuosikki täyttää 20 vuotta ja tarjoaa juhlavuoden kunniaksi su 13.12. klo 12–17 jouluisen äänimaiseman ja satuteltan. joulupolku.net

Mitkä ovat tehtäväsi?

Ajan raitiovaunua. Tehtäviini kuuluu ajon lisäksi asiakaspalvelu. Huolehdin omalta osaltani siitä, että liikenne kulkee turvallisesti, sujuvasti ja ajallaan. Työ on todella antoisaa: tapaan koko ajan uusia ihmisiä ja näen myös, mitä kaupungilla tapahtuu. Saan olla mukana toteuttamassa hyvää kaupunkiliikennettä.

Mihin suuntaan työtäsi voisi kehittää?

Jos kuljettajan lipunmyynti poistuisi, niin työ helpottuisi ja nopeutuisi ja aikaa jäisi enemmän matkustajien neuvomiseen. Koko liikennettä sujuvoittaisi myös, jos liikennevalojen vaihtumista nopeutettaisiin joukkoliikenteen hyväksi.

27.12.–3.1.

Mitä teit aiemmin?

Työskentelin aiemmin Kuopiossa vuokratyöntekijänä, pääosin varastotyöntekijänä. Välillä tein lyhyitä muuttokeikkoja ja rakennusalan aputöitä.

Mitä haasteita näet tehtävässäsi?

Keliolosuhteiden lisäksi haastetta tuovat väärin pysäköidyt autot, jotka estävät raitiovaunun etenemisen. Kesäisin on paljon turisteja, joiden kanssa joutuu välillä soveltamaan, jotta yhteinen kieli löytyy ja asiat tulevat ymmärretyksi.

31.12.

Miten päädyit raitiovaununkuljettajaksi?

Olin haaveillut Helsinkiin muutosta jo pitkään ja etsin työtä, josta oikeasti pitäisin. Huomasin, että tänne haetaan raitiovaununkuljettajia ja tulin siihen tulokseen, että se on minun alani.

Millainen koulutus tehtävään vaadittiin?

HKL kouluttaa kuljettajat yhdessä Stadin aikuisopiston kanssa. Koulutus kestää 2 kuukautta ja työharjoittelu 4 kuukautta. Vaatimuksina on 21 vuoden ikä ja B-luokan ajokortti.

Millainen on työyhteisösi?

Lähityöyhteisööni kuuluvat muut raitiovaununkuljettajat.

32

Mitä uutta on työssäsi tullut eteen?

Aiemmissa töissäni ei ole ollut asiakaspalvelua, mutta tässä työssä se on erittäin suuressa osassa. Myös työteko tarkan aikataulun mukaan on minulle uutta.

Helsingin henki | Joulukuu 2015

Mikä on kivaa työssäsi?

Mukavia asioita työssäni ovat vaihtelevat työajat ja se, että näen koko ajan kaupunkia ja uusia ihmisiä. Erittäin suuri plussa on, että en joudu olemaan pimeissä sisätiloissa, vaan näen myös päivänvalon ja tietenkin mukavat työkaverit.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Pyöräilyn ja lenkkeilyn lisäksi olen innokas ruoanlaittaja.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Alppilassa kaupungin työsuhdeasunnossa.

Töihin kuljen pyörällä, kävellen tai julkisilla.

JOULULAULUPELIÄ TESTAAMAAN Mubik on kaikenikäisille sopiva musiikillinen arvauspeli, joka toimii tableteilla ja älypuhelimilla. Joulun kunniaksi sitä voi testata Hakasalmen huvilan salissa 27.12.–3.1. osoitteessa Mannerheimintie 13b.

UUDENVUODEN VASTAANOTTO Senaatintorilla vuosi vaihtuu juhlallisesti puhein, yhteislauluin, musiikkiesityksin ja ilotulituksin. visithelsinki.fi

14.1.–24.3.

RATIKALLA TULEVAAN Laiturin Ratikkanäyttelyssä voi kurkistaa tulevaisuuteen ja tutkia, miltä matka Raide-Jokerilla tai Kruunusiltaa pitkin tuntuisi. Näyttelyssä esitellään myös aluerakentamista. laituri.hel.fi

18.1.–15.2.

NAINEN JA VALTA Työväenopiston luentosarjassa puhutaan naisista ja vallasta. Presidentti Tarja Halonen puhuu 15.2. aiheesta naiset vallan kahvassa. Muut luennot 18.1., 25.1., 1.2., ja 8.2. hel.fi > tyovaenopisto.fi