Helsingin henki 1/2009 by helsinginhenki

01 2009

Helsingin

henki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 6

Ootsä

? a s s o k ver

Yötyötä viemärissä

SIVU 18

Investoinnit jatkuvat

vapaalla

SIVU 16

talous

ammatti

Sebastian ja Johanna vievät nuorisotyötä nettiin.

SIVU 26

Kaikki mukaan lenkille!

{ pääkirjoitus }

Stadi 365

Kohti uusia haasteita

työterveysjohtaja TIINA POHJONEN Kirjoittaja miettii työterveyspalvelujen jatkuvaa kehittämistä.

Virkeää kevään odotusta! Maissi Kasurinen

Juttuvinkit ja palaute: maija-liisa.kasurinen @hel.fi

Helsingin henki

Työterveys on ennakointia TYÖTERVEYSHUOLLON TEHTÄVÄNÄ on luo-

kuva PERTTI NISONEN

usi valtuusto käsittelee parhaillaan vuosien 2009– 2012 kaupunkistrategiaa, joka sisältää lähivuosien keskeiset haasteet sekä toimenpiteet niihin vastaamiseksi. Henkilöstöasiat on nyt sisällytetty ohjelman sisälle erillisen henkilöstöstrategian laatimisen sijasta. Ohjelmasta on tarkoitus päättää huhtikuussa. Uusi valtuusto joutuu kohtaamaan heikentyneen taloustilanteen yhdessä virkamiesten kanssa. Toistaiseksi tämän vuoden talousarviota ja investointiohjelmaa toteutetaan aiemman suunnitelman mukaan. Investoinneista lehdessä sivulta 18. Kaupungilla seurataan tarkasti taloustilanteen kehittymistä, ja tarvittaessa tehdään toiminnan tarkistuksia. Kaupunki pitää kuitenkin kiinni periaatteestaan, että vakinaisia työntekijöitä ei irtisanota taantumankaan aikana. Tämä jos mikä luo henkilöstölle jatkossakin turvaa kehittyä ja kehittää. Tukea kehittämiselle antaa myös kaupungin työhyvinvointiohjelma. Tänä vuonna tyhyssä panostetaan ennakoivaan työhön. Tyhyohjelmassa on varattu yhteensä yli miljoona euroa muun muassa koulutukseen ja kehittämiseen sekä virastokohtaisiin tyhyhankkeisiin. Heli-intraan uudistetaan tyhysivustoa, joka tarjoaa esimiehille hyvän työvälineen yhteisön johtamiseen. Itsekin voi tehdä paljon hyvinvointinsa vuoksi. Henkilöstöliikunta houkuttelee meidät kävelemään. Lue lisää kävelyn teemavuodesta www.hel2.fi/kavely ja tämän numeron sivulta 26. Henkilöstölehtikin kaipaa aika ajoin freesaamista. Viime syksyinen lukijakysely antoi meille hyviä vinkkejä lehden virkistämiseksi. Kiitos kaikille vastaajille! Kädessäsi tai näytölläsi on nyt ilmeeltään ja konseptiltaan päivitetty Helsingin Henki. Anna palautetta, miten olemme uudistumisessa onnistuneet ja ideoita, miten kehittäisit lehteä tästä eteenpäin! Myös juttuvinkit ovat tervetulleita. Jatkossakin haluamme tehdä kaupungin työntekijöiden omakseen kokemaa, henkilöstöä hyvin infoavaa ja palvelevaa henkilöstölehteä. Lehti on luettavissa sähköisesti osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.fi.

da hyvinvointia yhdessä asiakkaiden – johdon, esimiesten ja työntekijöiden – kanssa. Asiakkuuden monikerroksisuus tekee toiminnasta mielenkiintoisen. Miten löytää tasapainoinen palvelukokonaisuus, joka vastaa palvelun tilaajien, maksajien ja käyttäjien erilaisia tarpeita? Työterveyspalveluiden käyttäjäasiakas arvostaa nopeaa sairausvastaanotolle pääsyä, kun taas palveluiden tilaaja korostaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveyskeskus onkin terävöittämässä palvelukykyään kahteen suuntaan. Sairaanhoitopalveluiden saatavuutta ja hoitoketjujen sujuvuutta ollaan parantamassa, ja toisaalta työpaikkakäyntien sisällöt ja työvälineet ovat kehittymässä. Työterveys käy yhä useammin työpaikoilla ja tapaa työyhteisöjen jäseniä sekä esimiehiä ja kysyy, miten työ sujuu. Työpaikkakäyntien kautta työterveys pääsee ytimeensä: työkykyriskien ennakointiin. Työpaikkakäyntien avulla työterveys pääsee kiinni myös työstä johtuviin sairauksiin. Asiakkaiden työn tuntemus on työtä haittaavien sairauksien hyvän hoidon edellytys esimerkiksi useissa liikuntaelinsairauksissa tai masennuksen hoidossa. Sairaanhoitopalvelut paranevat Tänä vuonna sairaanhoitopalveluiden saatavuus on entistä parempi. Helsingin- ja Sturenkadun työterveysasemille on rekrytoitu päivystävät terveydenhoitajat, ja Sturenkadun asemalla on käynnistynyt lääkäreiden iltavastaanotto. Lisäksi työfysioterapeutit ovat aloittaneet niin sanotun

akuuttineuvonnan. Heiltä saa päivittäin hoito-ohjeita äkillisiin liikuntaelinten kiputiloihin ja oireisiin, kuten lihasvaivoihin, niskahartia-seudun kipuihin, tenniskyynärpäähän tai hiirikäteen. Pitkällä aikajänteellä työterveys saavuttaa kuitenkin vaikuttavampia tuloksia terveyden huollolla kuin sairaanhoidolla. Toivoisimmekin, että kaupungin henkilöstö hakeutuisi oma-aloitteisesti terveystarkastuksiin – ikään kuin vuosihuoltoon, sillä pienet vaivat hoituvat helpoimmin, kun taas suuret vaivat ovat pitkiä hoidettavia. Terveystarkastuksiin voi varata ajan omalta terveydenhoitajalta tai työterveyskeskuksen ajanvarauksesta. Työhyvinvoinnin asiantuntija Koska työn vaikutus henkilöstön terveyteen on entistä merkittävämpi, terveydestä on tullut myös ’esimiesasia’. Työterveyden tärkeänä tavoitteena onkin tukea esimiestyötä, sillä johtajan tuella on huomattava vaikutus uupumisesta tai masennuksesta työhön takaisin palaamiseen. Työterveyskeskus julkaisi viime vuoden lopulla esimiehille tarkoitetun oppaan siitä, miten tuetaan työntekijän työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Varhainen tuki -mallin tavoin tämä Paluun tuki -toimintamalli on osa hyvää, helsinkiläistä henkilöstöjohtamista. Asioihin tarttuminen käy helpommin, kun käytössä on koko organisaation kattavat tavat toimia. Johtamisen tueksi on työterveyskeskuksen sivustolle http://heli.hel. fi/tyoterveyskeskus avattu myös mielenkiintoinen webcast-esitys Työvälineitä työhyvinvoinnin johtamiseen. Käy katsomassa! Kehitys, jossa työterveyshuollon toiminta sairaanhoidon ohella kohdistuu työhön ja työpaikkaan, on palveluiden vaikuttavuuden kannalta suotuisa ja jopa välttämätön. Työterveys on ennakointia, mutta myös ongelmien ratkaisemista ja hoitamista niin yksittäisten työntekijöiden kuin työpaikkojen asioissa. •

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, faksi (09) 310 37952, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 514 8831, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.f, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Anatoli Korelin pj, Terttu

Forsström, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojakatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö { helmikuu 2009 } 06 TEEMA Vuoden saavutus Netari.fi vie nuorisotyön verkkoon. Se ylittää kuntarajat ja luo uudenlaisia yhteistyöverkostoja koko maahan, eri kuntien ja kaupunkien välille.

12 PROJEKTI Pääkaupunkiseutu kartoittaa henkilöstötarpeet.

16 AMMATTI Viemärisukeltajan vaativa yötyö.

DUUNISSA

17 YMPÄRISTÖ Ekotukihenkilöt levittävät ympäristövastuuta.

Monimuotoisuus tuo iloa Toivolan koulun arkeen.

18 TALOUS VAPAALLA

Helsinki ei lykkää sovittuja investointeja, vaan jatkaa niitä elvytysmielessä.

Kävelyvuotena työporukoita innostetaan yhteisiin kävelyhetkiin. Tavoitteena voi olla vaikkapa toukokuinen Naisten Kymppi.

20 ASIAKAS Oiva Akatemia tarjoaa koulutusta ja konsultointia kaupungille tehokkaammin ja mietitymmin.

25 TYÖKALUT Sähköinen työpöytä siirtyy pilottivaiheeseen.

28 KULTTUURI Luvassa monipuolinen Kulttuurikuntokampanjavuosi. Pekka Timonen antaa vinkkejä.

22 PALSTAT

TYÖHYVINVOINTI

04 05 30 32

Ennakoivan työn rooli työhyvinvoinnissa kasvaa. Työväenopisto kerää hiljaista tietoa talteen ja parantaa tiedonkulkua.

helmikuu

Helsinki 180˚ Kalenteri Ilmoitustaulu Uusi duuni

10 KAFFELLA Marju Pohjaniemi ja Annukka Rautopuro puhuvat palkitsemisesta. Mitä kaikkea se sisältää?

{ valokuvauskilpailu }

Helsinki – rakkauden kaupunki MIKÄ HELSINGISSÄ SAA sydämesi sykkimään? The

Kilpailuaikaa on torstaihin 5.3. asti!

Times -lehti rankkasi helmikuun matkailunumerossaan Helsingin Pariisin veroiseksi rakkauslomakohteeksi, josta löytää piirteitä myös Roomasta ja Pietarista. Nyt Helsingin Henki haluaa nähdä, millainen on Helsinki sinun rakastavin silmin ja julistaa valokuvauskilpailun teemalla Helsinki – rakkauden kaupunki. Parhaat kuvat julkaistaan Helsingin Hengen numerossa 2/2009. Voittajat palkitaan. Osallistu kilpailuun lähettämällä meille valokuva,

joka kertoo, miksi Helsinki on rakkauden kaupunki. Liitä mukaan kuvan nimi sekä muutaman rivin luonnehdinta kuvasta ja omat yhteystietosi. Lähetä torstaihin 5.3. mennessä yksi painokelpoinen valokuva (jpg tai tiff-muodossa, vähintään 300 dpi) sähköpostilla osoitteella heke.viestinta@hel.fi tai paperitulosteena (10x13cm) tai cd-levyllä osoitteeseen: Katariina Käyhkö, henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kilpailuun voi lähettää vain kuvan, johon osallistujalla on kaikki oikeudet. Kilpailuun voi osallistua vain kaupungin henkilöstö. > Katso tarkemmat kilpailuohjeet: Heli-intra > henkilöstö > ajankohtaista sekä henkilöstökeskuksen sivuilta www.hel.fi/heke.

Helsingin henki | helmikuu 2009

{ Helsinki 180° } teksti MARKO MANNILA kuvat ARTO WIIKARI

Jukka Lauronen ja Kjell Lindroos asentamassa ajojohtimia.

Kolmonen uusille raiteille

aitiolinja 3T:n muutostyöt ovat käynnissä. Kampin edustan raiteita on jo koekäytetty, ja muut tarvittavat asennukset ovat viimeistelyvaiheessa. – Helmikuun aikana valmistuvat Simonkadun–Mannerheimintien risteyksen asennukset. Maaliskuussa viimeistelemme Mikonkadun osuuden, sähkömestari Jukka Anttalainen HKL:stä kertoo. Linjojen käyttöönotto on viivästynyt, sillä Mikonkadun liikennettä ohjaava asetinlaite saapuu Saksasta myöhässä. Liikenne alkanee maanantaina 30. maaliskuuta. 3T:llä on uudet pysäkit Kampin metroaseman kohdalla Fredrikinkadulla, Simonkadulla sekä Mikonkadulla. Muutoksista merkittävin lienee Kampin keskuksen yhteyksien paraneminen. Uudet raiteet parantavat liikenneyhteyksiä Kampin linja-autoasemalle sekä kauppakeskukseen. •

Helsingin henki | helmikuu 2009

3B ja 3T työnjako muuttuu

Reittimuutoksen yhteydessä linjojen 3B ja 3T ”työnjako” muuttuu. Kolmosten reitti säilyy kahdeksikon muotoisena, mutta kumpikin linja ajaa oman puolikkaansa kahdeksikosta. Vaunut vaihtavat tunnusta ennen saapumista Olympiaterminaalin ja Eläintarhan pysäkeille. 3T alkaa ajaa kierrosta Olympiaterminaali– Kauppatori–Kamppi–Töölö–Eläintarha molempiin suuntiin ja vastaavasti 3B reittiä Olympiaterminaali–Eira–Bulevardi–Kallio–Eläintarha.

kalenteri

qrtwtug kuva PAUL WILLIAMS

Pitkiä liukuja Jääpuistossa

Ehdota ympäristötekoa! ■ KAUPUNKI ETSII PALKITTAVAKSI ihmistä, yritystä tai yhteisöä, joka toiminnassaan huomioi ilmastonmuutoksen sekä on näyttänyt esimerkkiä muutoksen hillitsemiseksi. Jääpuisto ja kahvila ovat auki joka päivä (säävaraus) ma–to klo 10–21, pe–la klo 10–22, su klo 10–20. Pääsylippu on aikuisilta neljä euroa, alle 18-vuotiailta, työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja varusmiehiltä kaksi euroa. Tule Jääpuistoon ja nauti! > Lisätietoa: www.jaapuisto.fi

Reaktori tarjoaa äksöniä ■ NUORTEN TALVILOMAN aikana Reaktori venyy komeaksi ketjuksi 16.–21. helmikuuta ympäri Helsinkiä. Ketjureaktori kestää kaikkiaan kuusi päivää. Se käynnistyy avajaisilla Kalliossa Brahen kentällä maanantaina 16. helmikuuta klo 16. Tapahtumassa ovat mukana Pintandwefall, Home Junior, Street Soul ja Joensuu 1685. Viikon aikana voi kiipeillä seinille, maalata kynäruiskulla, pelata konsolipelejä, kuunnella bändejä tai tehdä itse hyvää musaa. Käynnissä on myös 13 ”matkakohdetta” ympäri kaupunkia: seikkailua, eläimiä, taidetta, sumopainia, fudista. Reaktori tarjoaa kaikkiaan yli sata tapaa viettää hiihtolomaa. Huipentumana on Kaapelitehtaalla Final Countdown-diskot Cabeltownissa lauantaina 21. helmikuuta. Kaikkiin kohteisiin ilmainen pääsy. > Lisätietoja: nuoriso.hel.fi/reaktori kuva PERTTI NISONEN

2009–2012 strategiaohjelma

■ SUUREN SUOSION SAAVUTTANUT Rautatientorin Jääpuisto on kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Ulkoilua, luistelua, yhdessäoloa ja kulttuuria kaupungin sydämessä. Puisto on auki joka päivä aamusta iltamyöhään, joten sinne voi helposti piipahtaa arki-iltana tai sunnuntaina heti aamusta. Kirkastuvat kevätsäät lisäävät ulkoilun vetovoimaa ja tuovat lisää luistelijoita. Jääpuistossa on kahvila, jonka lavalla järjestetään tapahtumia ja kuullaan live bändejä lauantaisin alkaen klo 19 sekä välinevuokraus, josta saa luistimia, kypäriä ja luistelukelkkoja perheen pienimmille. Päivittäin järjestetään ohjattuja tunteja, ja ryhmät voivat tilata luisteluohjaajan. Uutta on Alppicurling-peli. Tule kokeilemaan!

Palkinto myönnetään esimerkillisestä teosta tai työstä helsinkiläisten tai heidän ympäristönsä hyväksi. Ehdotukset tulee lähettää perjantaihin 20. helmikuuta mennessä. Niistä valitaan voittaja, jolle luovutetaan ympäristöpalkinto 3. huhtikuuta. Palkitsemisesta päättää rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. > Kilpailun säännöt ja ohjeet: www.hel2.fi/ymk/ymparistopalkinto

Lähivuosien strategia valmistuu ■ UUSI VALTUUSTO KÄSITTELEE parhaillaan vuosien 2009–2012 strategiaohjelmaa, joka sisältää lähivuosien keskeiset haasteet sekä toimenpiteet niihin vastaamiseksi. Ohjelmasta on tarkoitus päättää huhtikuussa. Tämän vuoden talousarviossa on luvassa peruskorjauksia muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Rakentaminen alkaa Jätkäsaaressa ja Sörnäisissä sataman siirryttyä Vuosaareen, ja Musiikkitalo etenee ripeästi. Terveystoimen suurin hanke on läntisen yhteispäivystyssairaalan rakentaminen Meilahteen.

Vuosaaren sataman tekijöille kunniaa ■ VUOSAAREN SATAMAPROJEKTIN kunniakas läpivienti toi rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon satamaprojektin keskeisille tekijöille. Palkinnon saivat satamahankkeen projektinjohtaja Antti Mäkinen, satamajohtaja Heikki Nissinen, liikenneyhteysprojektin johtaja Pekka Kontiala ja arkkitehti Teemu Palo.

Espoo hyväksyi vesilaitosten yhdistymisen ■ ESPOON UUSI VALTUUSTO päätti osaltaan hyväksyä, että Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitostoiminnot yhdistetään siirtämällä ne vuoden 2010 alusta lukien nykyiseen YTV:hen, johon jäävät edelleen jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon toiminnot.

Kaupunginkirjasto sai laatupalkinnon ■ KAUPUNGINKIRJASTO VOITTI Suomen laatupalkinnon 2008 Julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Postitalon Kirjasto 10 saavutti puolestaan ensimmäisen sijan Vuoden laatuinnovaatio -kisassa. Kirjasto sai lisäksi EFQM:n viiden tähden Recognised for Excellence -tunnustuksen.

Tuomaristo piti kirjaston erityisinä vahvuuksina sen aktiivista, innovatiivista ja asiakaslähtöistä toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Kirjastossa erinomaista on myös henkilöstöä ja yksilöä kunnioittava, kuunteleva ja osaamista arvostava johtaminen. – Suomalaiset arvostavat yleistä kirjastoa. On kunnia-asia tuottaa käyttäjille laadukkaita kirjastopalveluja. Hienoa, että vuosien monipuolinen kehittämistyömme on palkitsemisen arvoista, totesi kirjastotoimenjohtaja Maija Berndtson.

Helsingin henki | helmikuu 2009

> Nuorisotyöntekijä sukelsi

verkkoon

Helsingin henki | helmikuu 2009

Verkkoon viety nuorisotyö täydentää perinteistä ja tavoittaa uusia kohderyhmiä. Nuorisoasiainkeskuksen hallinnoima valtakunnallinen Netari.ﬁ sai ensimmäisen Vuoden saavutus -palkinnon.

o d en s

v utu

Netari.ﬁ Tosson mun kaverit Tero, Virpi, Leena, Johanna ja Sebastian. Nää heput voitti palkinnon!! Tosi mahtavaa duunii! Onnee! Ja niillon vielä hauskaa siellä Netarissa, haluu mukaan!

on lajissaan suurin

etari-tiimin ja nuorisoasiankeskuksen voittaman kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ideoiman palkinnon tavoitteena oli kannustaa kaupungin työntekijöitä luomaan uusia toimintatapoja, löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja edelleen kehittä-

mään hyviä menettelytapoja. Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon johtama raati valitsi 12 eri virastosta ja liikelaitoksesta tulleiden 29 laadukkaan hakemuksen joukosta palkittaviksi Netaritiimin jäsenet henkilökohtaisilla palkinnoilla sekä lisäksi nuorisoasiainkeskuksen yhteisöpalkinnolla. – Netari.fi on projekti, jonka näimme tekevän todella uraauurtavaa työtä viemällä nuorisotyön, joka on erittäin tärkeä osa kaupungin palvelutarjontaa, aivan uuteen ympäristöön. Uuden teknologian hyödyntämisen lisäksi projektissa oli paljon muutakin innovatiivista, kuten apuohjaajien käyttö, toteaa raadissa mukana ollut henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Raija Peltonen. Valtakunnallisena ja kuntarajat ylittävänä projektina Netarin vaikuttavuus on omaa luokkaansa. Sen myötä on rakentunut ja rakentuu aivan uudenlaisia yhteistyöverkostoja eri kuntien ja kaupunkien nuorisotoimien välillä. Verkkoympäristössä nuorisotyötä tekevä hanke on lajissaan maailman suurin. Hanke on herättänyt kansainvälistä mielenkiintoa Kiinaa myöten.

”Vuonna 2003 huomasimme, että nuorisotalon ovi ei enää käynyt yhtä tiuhaan kuin ennen. Nuoret olivat netissä.” Verkossa tyttöjä ja poikia

teksti PETTERI HARJULA kuvat MATTI SNELLMAN

uonna 2003 mediasuunnittelija Sebastian Sihvola ja suunnittelija Tero Huttunen – molemmat silloin vielä tavallisia nuorisotalolla työskenteleviä nuoriso-ohjaajia – panivat merkille saman asian kuin monet kollegansakin: nuorisotalon ovi ei käynyt enää yhtä tiuhaan tahtiin kuin ennen. Katujen sijasta yhä suurempi osa nuorista vietti aikaansa tietokoneen ääressä internetissä surffaillen. – 50-luvulla nuorisotyöntekijät lähtivät kaduille, koska nuoret olivat siellä. Nyt oli meidän mielestämme tullut aika mennä verkkoon samasta syystä, Sihvola toteaa.

Sihvola ja Huttunen keskustelivat ITalalla olevien tuttujensa kanssa ja pohtivat keskenään, miten nuorisotyötä voisi viedä verkkoympäristöön. Oman verkkopalvelun avaaminen – ja etenkin ihmisten sinne houkutteleminen – arvioitiin liian kalliiksi vaihtoehdoksi. Olisi helpompi mennä mukaan johonkin lukuisista verkkoyhteisöistä, joissa nuoret jo viettivät aikaansa. Selvitysten jälkeen sopivimmaksi ja innokkaimmaksi kumppaniksi valikoitui Habbo, joka silloin tavoitti noin 20 prosenttia suomalaisista nuorista. Habbon käyttäjien joukossa oli yhtä paljon poikia ja tyttöjä, mikä nähtiin tärkeänä valintakriteerinä palvelun laajan suosion lisäksi. Palvelun ylläpitäjä Sulake Corporation Oy oli myös alusta pitäen kiinnostunut yhteistyöstä. Kun vielä virastopäällikkö Lasse Siuralakin innostui ajatuksesta, oli aika

■ Leena Tuuttila ja Virpi Palviainen kertovat, että nuorilla on paljon kysyttävää. Verkossa uskaltaa kysyä myös arkoja asioita.

ryhtyä suunnittelemaan konkreettista etenemistä. Koska internet ei tunne kuntarajoja, projektiin päätettiin houkutella mukaan myös muut pääkaupunkiseudun kunnat Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kaikki suhtautuivat heti asiaan erittäin positiivisesti. Perusteellisen suunnittelu- ja valmistelutyön jälkeen maaliskuussa 2005 Habbon Netari-nuorisotila avasi virtuaaliset ovensa. Vuonna 2006 luotiin yhteydet toiseen suosittuun suomalaiseen verkkoyhteisöön IRC-Galleriaan, missä viime vuoden alussa aloitettiin samankaltainen toiminta. >>

Helsingin henki | helmikuu 2009

Nuorilla kysymisen tarve Habbon virtuaalinen nuorisotila on auki neljänä iltana viikossa viidestä puoli yhdeksään. IRC-Galleriassa on tarjolla keskustelua halukkaille kolmena iltana viikossa. Habbon Netari-huoneessa järjestetään myös teemailtoja – esimerkiksi viime keväänä pidettiin naamiaiset ja Superdisco. Paikalla on aina vähintään neljä netariohjaajahahmoa, jotka edustavat omien tietokoneidensa ääressä eri puolilla Suomea istuvia nuoriso-ohjaajia, joita on nyt yhteensä 60. Viime kevään Netarin 35 000 kävijästä lähes 4 000 keskusteli nuoriso-ohjaajan kanssa. – Etukäteen vähän jännitti, miten verkkokohtaamiset nuorten ja osin sel-

västi vanhempien nuoriso-ohjaajien välillä sujuvat. Pian kuitenkin huomasimme, että nuorilla on paljon kysyttävää aikuisilta ja nuorisotyölle verkossa on todellinen tilaus. Joskus kahdenkeskisiin keskusteluihin jopa jonotetaan, projektisuunnittelija Leena Tuuttila kertoo. Keskustelunaiheet ovat tuttuja nuorisotalolta: koti, koulu, kaverit, yksinäisyys, harrastukset ja syömishäiriöt. Habbon Netari-tilassa käyvät nuoret ovat iältään noin 10–16 -vuotiaita, IRC-Galleriassa 15–18 -vuotiaita, mikä toki näkyy myös keskusteluaiheissa. – Merkittävä ero on se, että netin tar-

3tilo5ja0n0uom rille

joama anonymiteetti rohkaisee joitakin nuoria avoimempiin keskusteluihin kuin reaalimaailmassa, mikä helpottaa vaikeampien aiheiden käsittelyä, Tuuttila toteaa. Vuodesta 2006 lähtien projektissa on koulutettu halukkaita nuoria apuohjaajiksi eli appareiksi Habbon Netari-huoneeseen. He auttavat teemailtojen sekä reaalimaailman tapaamisten eli miittien järjestämisessä ja ideoinnissa.

a alkaa kevään imintakeskuksess to n ste äi rn Sö ta Toimin uusiin tiloihin. imijat muuttavat to i er n lo ta n ku , kuluessa ydessä käytössä at ovat nuorten tä til n liö ne 0 50 3 Kaikki ensi syksynä. iseen rakennuksijoittaa nelikerroks US SK KE IN IA AS NUORISO mäisessä kerroka toimintaa. Ensim ist to uo im on m vin seen hy kä kahvila. Toi400 hengen sali se ti, yn kä än isä äs pä sessa on tarin ja nuorisorkkonuorisotyö Ne Ve on sa es ks rro sessa ke litalon toiminnot. asiainkeskuksen pe etaan talon kolman N harrastus sijoit RI TE AT TE JA ttu Ha TANSSIN iakeskus kuin nuorten med oin m sa n, ee lks Ne rro . teen ke editoida videoita dä animaatioita ja tehdas, jossa voi teh - ja järjestötoiminorten vapaaehtois nu tu rat va on s jäs kerro Skarpille. ihdevalistushanke nalle, esimerkiksi pä orisoosa kaupungin nu INTAKESKUS on IM TO EN ST ÄI SÖRN a isompi nuorisotirakentaa muutam aa elm nit un ksi su toimen ui Kontulaan, ja ka intakeskus valmist im to en äin m sim la. En saareen. • lla Malmille ja Jätkä muuta on suunnittei

Poliisin vierailu kiinnosti Yksi viime syksyn suosituimmista teema-illoista oli oululaisen nuorisopoliisin vierailu Netari-huoneessa. – Nuoret kokivat, että tilanteessa, jos-

sa poliisi tulee Netari-huoneeseen, he voivat kysyä asioista viemättä aikaa tärkeämmiltä asioilta, kuten rikosten selvittämisestä, Netarin moniammatillisesta toiminnasta vastaava projektisuunnittelija Virpi Palviainen kertoo. Poliisin saama suosio sekä sellaiset nuorilta tulleet kysymykset, joihin nuoriso-ohjaajilla ei ollut ammatillista osaamista vastata, herättivät ajatuksen laajemmasta yhteistyöstä yli hallintorajojen. Kuntarajathan oli jo kaadettu. Joulukuussa Netari-huoneessa vieraili terveydenhoitaja – myös sosiaalitoimen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä.

– Yhteistyömallit ovat vasta muotoutumassa, mutta me haluamme auttaa myös muita hallinnonaloja tulemaan mukaan ja toimia siltana virtuaalisen ja reaalimaailman välillä, Palviainen sanoo.

Virtuaalinen on todellista Netari.fi-hanke on opettanut paljon paitsi nuorille myös hanketiimille itselleen. Alussa tavoitteena oli houkutella nuoret netistä nuorisotaloon, mutta se on onnistunut vain rajallisesti. Sen sijaan on tavoitettu paljon nuoria, joita perinteinen nuorisotyö ei koskaan olisi tavoittanut.

Habbo ja IRC-Galleria SUOMALAISEN SULAKE CORPORATION OY:N kehittämä

kuvat SULAKE

ja ylläpitämä kolmiulotteinen sosiaalinen virtuaalimaailma Habbo on lajissaan maailman suurin. Rekisteröityneitä käyttäjiä sillä on tänä päivänä 121 miljoonaa 33 maassa. Habbo jakautuu maa- tai kielialuekohtaisiin yhteisöihin. Käyttäjistä 90 prosenttia on 13–18

Helsingin henki | helmikuu 2009

”Netari tavoittaa paljon nuoria, joita perinteinen nuorisotyö ei koskaan olisi tavoittanut.”

-vuotiaita, Suomessa enemmistö käyttäjistä on alle 15-vuotiaita. Habbo on kolmiulotteinen virtuaalinen yhteisö, jossa käyttäjät voivat kohdata toisiaan, keskustella, käydä kauppaa, pelata yhdessä erilaisia pelejä ja sisustaa oman virtuaalisen huoneensa haluamallaan tavalla. Jokainen Habboon liittyvä luo itselleen virtuaalisen hahmon, avatarin, edustamaan itseään Habbomaailmassa ja nimeää sen. Yhteisöön liittyminen on ilmaista, mutta sen sisällä esimerkiksi huonekalujen hankkiminen omaan virtuaalihuoneistoon on maksullista.

, Tero Huttunen, Johanna Mäkinen ■ Leena Tuuttila, vat, että verkon i Palviainen toivo rp Vi ja la vo Sih Sebastian dessä vaikkapa jatkossa tehdä yh aisten kanssa. nuorisotyötä voisi nhuollon ammattil de ey rv te ja en im sosiaalito

vaan Miks noi muut rpi Vi n ku , aa tsiik ks tekee duunii? Ei itään m oo ä ell itt niillä een hommii? Mä m ii.. kyllä jeesaa Virp

– Nuoret – toisin kuin vanhempi polvi – eivät erottele netti- ja reaalimaailmaa samalla tavalla. Heille nettiystävyydet ovat yhtä todellisia kuin pihalla solmitut, mediasuunnittelija Johanna Mäkinen toteaa. Nettiyhteisöissä toimitaan yleensä anonyymin virtuaali-identiteetin suojassa, joka voi olla jotain ihan muuta kuin takana oleva todellisuus. Anonymiteetilla on kuitenkin hyvätkin puolensa. – Verkossa nuori voi vapaammin rakentaa identiteettiään, kokeilla ja tuoda esille erilaisia mielipiteitä ilman niin suurta kasvojen menetyksen pelkoa kuin

fyysisessä sosiaalisessa ympäristössä, Huttunen pohtii. Netari-tiimiläiset ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että vanhempien on syytä seurata lastensa netin käyttöä tunkeutumatta kuitenkaan nuoren yksityiselle alueelle, kuten esimerkiksi sähköposteihin. Vanhemmille tuntemattomamman

verkkomaailman avaamiseen apukin löytyy usein lähempää kuin osataan ajatella. – Kannattaa kysellä nuorilta itseltään, he vastaavat mielellään, Palviainen neuvoo. Netari-tiimi ei usko, että verkossa tapahtuva nuorisotyö voisi korvata pe-

rinteistä nuorisotyötä. Se vain täydentää sitä tavoittamalla nuoria, joita ei perinteisin keinoin löydettäisi. Verkkonuorisotyön merkitys tulee kuitenkin epäilemättä kasvamaan ja kehityksen suuntakin on selvillä. – Seuraavaksi mennään verkkopelimaailmaan, tiimi toteaa. •

IRC-GALLERIA ELI TUTTUJEN KESKEN GALTSU on

Suomen suosituin virtuaaliyhteisö noin puolella miljoonalla jäsenellään. Käyttäjien keski-ikä on hieman yli 20 vuotta. IRC-Galleriassa jokaisella käyttäjällä on oma profiilisivunsa, jonne he voivat lisätä kuvia, videoita sekä tietoja itsestään. Vuodesta 2007 lähtien myös IRC-Galleria on ollut Sulake Corporation Oy:n omistuksessa. Yhtiön suunnitelmissa on levittää se maailmalle kuten Habbokin. •

■ Habbon virtuaalinen nuorisotila Netari on auki neljänä iltana viikossa. Siellä keskustellaan ja järjestetään teemailtoja. Kuvassa disco.

Helsingin henki | helmikuu 2009

kaffella

Palkitse, kiitä ja kannusta! Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilöstöä siitä työstä, jota se tekee organisaation tavoitteiden ja visioiden saavuttamiseksi. Palkitsemisen tapoja on erilaisia, eikä kaikki palkitseminen ole välttämättä rahallista palkitsemista.

■ Marju Pohjaniemi ja Annukka Rautopuro pohtivat kaupungin palkitsemisjärjestelmiä ja muita kilpailuetuja. Henkilöstökeskus tarjoaa pelisäännöt ja raamit, virastot päättävät työntekijöidensä palkitsemisesta itse.

Helsingin henki | helmikuu 2009

teksti MARIA HALAVA kuvat ARTO WIIKARI

aupungin palkitsemisjärjestelmä koostuu paketista, joka pitää sisällään niin palkkauksen, henkilöstöedut kuin työelämän laadunkin. Henkilöstökeskuksen palvelusuhdepäällikkö Marju Pohjaniemi ja työmarkkinasuunnittelija Annukka Rautopuro keskustelevat palkitsemisista kahvikupin äärellä. – Kaupunki on siirtynyt 2000-luvulla vaiheittain uuteen palkkajärjestelmään, joka perustuu entistä enemmän tehtävän sisältöön ja työsuoritukseen, kertoo Pohjaniemi. Tehtäväkohtainen palkka riippuu tehtävän sisällöstä ja vaativuudesta, henkilökohtainen osa työkokemuksesta ja työsuorituksesta. Aikaisemmin palkka perustui enemmän tehtävänimikkeeseen ja työkokemukseen. – Pelkkä tehtävänimike ei välttämättä kerro työn sisällöstä tarpeeksi monipuolisesti. Käytännössä sama tehtävänimike ei automaattisesti tarkoita sitä, että esimerkiksi kaikilla suunnittelijoilla olisi sama palkka. Samalla nimikkeellä olevat tehtävät eri virastoissa saattavat erota toisistaan, ja sen vuoksi myös palkoissa on eroja, Pohjaniemi toteaa. Palkkajärjestelmässä on uutta sekin, että esimiesten tekemän arvioinnin merkitys on kasvanut. Arviointi koskee niin tehtävien vaativuutta kuin työsuorituksia. Tämän vuoksi esimiehiltä vaaditaan paljon osaamista ja kykyä olla objektiivisia. – Kyse on työsuoritusten arvioinneista, ei henkilöiden. On tärkeää, että arviointikriteerit ovat selkeät ja kaikkien tiedossa, Pohjaniemi muistuttaa. Rahapalkka on yhä tärkeä osa palkitsemista. Miten kaupunki pärjää palkkakilpailussa muihin verrattuna?

– Julkissektorilla palkat ovat julkisia, mikä tarkoittaa sitä, että palkoista myös keskustellaan avoimemmin kuin yksityissektorilla. Yksityissektorin kanssa kaupunki ei lähde palkoista kilpailemaan, Pohjaniemi toteaa.

– Yksityissektorilla palkat nousevat ja laskevat erilaisissa suhdannetilanteissa, kun taas meillä palkkataso on vakaa, Pohjaniemi kuvailee eroja. – Kaupungin ei ole tarkoituskaan verrata itseään aina yksityissektoriin – ei nyt, eikä varmasti tulevaisuudessakaan. Kaupungin kilpailuetuina toimivat sen sijaan muut henkilöstölle tarjotut edut, mielekäs työ ja hyvä työelämän laatu, Rautopuro toteaa. Jokaisella virastolla on omat palkitsemisohjelmansa, joiden toteutuksesta ne ovat itse vastuussa. Henkilöstökeskus tarjoaa pelisäännöt ja raamit. – Virastot päättävät itse, millä perusteilla ne jakavat esimerkiksi kannustuslisiä henkilöstölleen. Näitä perusteita ei voida henkilöstökeskuksesta antaa, Pohjaniemi vahvistaa. – Eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan, Rautopuro lisää.

”Tulevaisuudessa palkitsemisen monimuotoisuus ja valinnan mahdollisuus varmasti lisääntyvät.” Kahvi maistuu keskustelun edetessä. Puhe kääntyy palkoista henkilöstöetuihin, joita kaupungilla on lukuisia. Mutta nähdäänkö edut, kuten työterveyspalvelut tai lounasetu, osana palkitsemisjärjestelmää?

– Suurelle osalle palkitseminen merkitsee rahallista palkitsemista, kun taas erilaiset henkilöstöedut nähdään pikemminkin itsestäänselvyyksinä, jotka kuuluvat työhön, Rautopuro sanoo. – Etuja kuitenkin käytetään paljon. Lounasetu on kaikkien saatavilla, samoin kulttuuriedut tunnetaan hyvin. Saamme paljon palautetta tai toiveita palkitsemisjärjestelmään liittyen. Joskus kyse on kuitenkin sellaisista toiveista, joita ei voida verotuksellisista syistä toteuttaa, Pohjaniemi listaa.

Mistä palkitseminen koostuu? Kaupungin palkitsemisjärjestelmä on kokonaisuus, joka pitää sisällään palkkauksen, henkilöstöedut sekä työelämän laadun. PALKKAUS KOOSTUU tehtäväkohtai-

sesta palkasta sekä henkilökohtaisesta osiosta. Tehtäväkohtainen palkka perustuu vaativuuden arviointiin, ja henkilökohtainen osio työkokemukseen ja työsuorituksen arviointiin. RAHALLISEEN PALKITSEMISEEN kuu-

luvat myös tuloksiin perustuvat tulospalkkio ja nopea palkitseminen. Tulospalkkio on ryhmäpalkkio, jota käytetään noin puolessa kaupungin virastoista. Se määräytyy kaupungin antamien raamien ja virastojen omien mittareiden mukaan. Nopea palkitseminen voi olla yksilö- tai ryhmäkohtainen palkkio, joka oikein käytettynä toimii hyvänä palkitsemistyökaluna. HENKILÖSTÖETUIHIN kuuluvat työ-

terveyspalvelut, työsuhdematkalippuetu, lounasetu, liikunta- ja kulttuuriedut, alennusmahdollisuudet, merkkipäivälahjat, harrastuskerhot, sairaan lapsen hoitopalvelu, kuntoremontit sekä palvelussuhdeasunnot. TYÖELÄMÄN LAATU merkitsee muun

muassa turvallista työnantajaa, työn merkittävyyttä, mahdollisuutta kehittyä työssään ja edetä urallaan, joustavia työaikoja sekä työhyvinvoinnista huolehtimista. > Lisätietoja palkitsemismahdollisuuksista: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöhallinnon käsikirja > Palkka ja palkkiot > Lisätietoja henkilöstöeduista: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöedut

– Monet palkitsemisen keinot ovat kovin perinteisiä, ja niihin on toivottu enemmän valinnanvapautta. Aalto-maljakko on tärkeä yhdelle, kun taas toinen saattaa kaivata jotakin ihan muuta. Ihmiset ovat erilaisia, joten siksi myös palkitsemisiin kaivattaisiin enemmän yksilöt huomioonottavaa näkökulmaa, pohtii Rautopuro. Myös tietoa palkitsemisista saisi levittää enemmänkin, sillä työntekijät eivät välttämättä tunne kaikkia etuja ja kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi perehdyttämisen yhteydessä pitäisi työntekijöille antaa tietoa koko palkitsemisjärjestelmästä. Kuinka tärkeänä työelämän laatu nähdään kaupungilla?

– Erittäin tärkeänä! Työelämään tulevat ikäluokat ovat pienenemässä, väestö vanhenee ja samalla palvelutarpeet muuttuvat. Tulevaisuudessa kaupunki kilpailee osaajista, ja tällöin työelämän laatuun liittyvien kysymysten merkitys kasvaa, vastaa Pohjaniemi. – Tämä voi olla kaupungille rekrytointivaltti, jolla se kompensoi yksityisen sektorin korkeampia palkkoja. Esimerkiksi nuorista työntekijöistä moni arvostaa yhä enemmän vapaa-aikaa, vaikkei mitään yleistyksiä voikaan tehdä, Rautopuro täydentää. Kahvikupit tyhjenevät, ja keskustelu alkaa lähestyä loppuaan. Pohditaan hetki kuitenkin vielä palkitsemisen oikeudenmukaisuutta. Miten se voidaan taata?

– Kaikkia kaupungin 39 000 työntekijää on vaikea saada kokemaan samaa oikeudenmukaisuutta. Erilaisilla palkitsemisen keinoilla mahdollisuuksia on kuitenkin pyritty lisäämään. Ihmiset ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa – yksi arvostaa rahapalkkaa, toinen mahdollisuutta etätöihin tai osa-aikatyöhön, Rautopuro toteaa. – Yksilön kannalta on tärkeä, että heidät huomioidaan. Tulevaisuudessa palkitsemisen monimuotoisuus ja valinnan mahdollisuudet tulevat varmasti lisääntymään, Pohjaniemi arvelee. •

Helsingin henki | helmikuu 2009

projekti teksti MARKO MANNILA kuvat ARTO WIIKARI

sikkö Oulunkylässä. Case-hankkeissa on osaamisen mallintamisen pohjaksi otettu prosessikuvaus.

Lähivuosina pääkaupunkiseudulla eläköityy suuri joukko työntekijöitä. Heidän mukanaan katoaa valtavasti tietoa ja osaamista. Nyt etsitään keinoja siirtää ja tallentaa tätä osaamista tulevan varalle.

Otetaan osaaminen talteen

ääkaupunkiseudun yhteisenä ajankohtaisena haasteena on ennakoida, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Uusia palveluja tai vaikkapa uudella teknologialla toteutettuja ratkaisuja olisi pystyttävä kehittämään ajoissa. Näistä lähtökohdista kaupunki valitsi osaamisen jakamisen ja siirtämisen omaksi teemakseen työelämän kehittämisen jatkohankkeessa. Samalla ennakoidaan ja selvitetään, mitä uutta tietoa ja osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Helsingillä on meneillään kaksi pilottia: Vuosaaren kirjasto sekä nuorisoasiainkeskuksen pohjoinen nuorisotyöyk-

Vuosaaressa kehitetään työnkuvia Vuosaaren kirjasto on ollut mukana case-hankkeena molemmissa pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiahankkeissa. Teemana on osaamisen siirtäminen, joka on keskittynyt työnkuvan kehittämiseen sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen. 26 työntekijän työnkuvien kehittäminen on tehty osittain samaan aikaan uuden lainausautomaatin käyttöönoton yhteydessä. Hankkeessa on kuvattu kirjojen lainaus-palautus-toimintaa tarkoituksena selvittää lainausautomaatin mukanaan tuomat muutokset. – Kävimme työnkuvat läpi ja teimme tarvittavat muutokset, osastonjohtaja Jyrki Tirronen Vuosaaren kirjastosta toteaa. Henkilöstöltä vaadittavaa uutta osaamista määritetään tänä keväänä ennakointimenetelmällä. Siinä olennaisia kysymyksiä ovat, mikä on ennakoitu tulevaisuus, mitä muutoksia se tuo palveluihin ja prosesseihin sekä mitä uutta osaamista tarvitaan. Tämä vaatii toimintaympäristön muutosten arviointia koko kirjastotoimelta. – Uusia työntekijöitä varten on laadittavana perehdytyskansio. Ihmisten osaamista kerätään yhteen paikkaan, Tirronen kertoo.

Apua perehdytykseen – Valituissa case-hankkeissa pyritään selvittämään ja mallintamaan hiljaisen tiedon ja osaamisen olemusta sekä sitä, mi-

Nuorisoasiainkeskuksen tsekkauslista:

1 2 3 4 5 6

Listaa kymmenen käytäntöä, jotka havaitset oman ja vierailutalosi välillä. Mitä näistä voisit siirtää omaan käytäntöösi? Mitä voisit parantaa vierailun kohteessa? Mitä hyviä, uusia käytäntöjä opit? Mitä muuta hyötyä vaihdosta oli oman työsi kehittämisen kannalta? Mikä oli vaihdon hyöty yksikön sisäisen oppimisen kannalta?

ten tämä saadaan jaettua työparin ja koko organisaationkin omaisuudeksi. Tärkeää on tässä se, miten organisaatio oppii oppimaan ja uudistumaan, kehittämispäällikkö Matti Poutanen henkilöstökeskuksesta toteaa. Poutasen mukaan Helsingin osaamisen jakamisen malli toimii kolmen vaiheen kautta. Ensin tulevaisuuden tarpeet löydetään ennakoimalla, minkä jälkeen organisaatioissa keskustellaan olemassa olevista käytännöistä, ja lopuksi osaaminen jakautuu uusille henkilöille synnyttäen uusia tulkintoja ja osaamista.

TYÖRYHMISSÄ KÄSITELTÄVIÄ asioita on usei-

Pääkaupunkiseutu kartoittaa henkilöstötarpeet

uonna 2004 käynnistyi pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategiahankkeiden ensimmäinen osa. Hankkeella oli selvä tarve, sillä pääkaupunkiseudun kunnat halusivat kartoittaa henkilöstötarpeensa yhdessä ja vähentää kilpailua toistensa kanssa osaavasta työvoimasta. Mukana olivat alusta asti Helsinki, Espoo ja Vantaa. Kauniainen tuli mukaan vuonna 2007 alkaneeseen jatkohankkeeseen, joka on parhaillaan käynnissä ja päättyy ensi kesänä.

Helsingin henki | helmikuu 2009

ta. Työnantajamaineryhmä on tutkinut kaupunkien työnantajamielikuvaa ja toteuttanut kaupunkityönantajan tunnettuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten Mainio metropoli -kampanjan. Vanhustyön ryhmä on pyrkinyt luomaan vanhustyöhön urapolkuja ja yhtenäistämään koulutuspalveluja. Koulutusryhmä on keskittynyt yhteisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen. Lisäksi painopisteinä on ollut monikulttuurisuus, jonka työryhmä keskittyi monikulttuuristen työpaikkojen tukemiseen esimies- ja työpaikkatasolla. Hankkeiden yhteydessä on toteutettu myös selvitys pääkaupunkiseudun koulutuspaikkatarpeesta ja vuosittainen yhdessä tehty toimintaympäristön analyysi. Työryhmien työstä on seurannut lisätoimintoja. Täydennyskoulutus on annettu Oiva Akatemialle, ja sijaisrekrytointia hoitaa Seure Henkilöstöpalvelut.

”Pääkaupunkiseudun kunnat haluavat yhdessä kartoittaa henkilöstötarpeensa ja vähentää keskinäistä kilpailua osaavasta työvoimasta.” Nuorisoasiainkeskuksessa on pohdittu iltatoiminnassa tarvittavaa osaamista ja sen jakamista siten että toiminta käännetään osaamisen kielelle. Mallia käytetään perehdytyksessä, jolloin sen eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta keskustellaan tarvittaessa kriittisestikin, ja samalla opitaan uutta. Iltatoimintaan saadaan ehkä aivan uusia ideoita ja oivalluksia sitä kautta, että työntekijät vierailevat viikon verran toisissa yksiköissä niin sanottujen vaihtoviikkojen aikana. Työntekijöillä on mukana ”tsekkauslista”, jonka avulla he etsivät sopivia kehittämisen kohteita ja toimintamalleja sekä vertailevat palattuaan näitä tietoja omalla työpaikallaan tehtäviin asioihin. Nuorisoasiainkeskuksen johto ennakoi samanaikaisesti toimintaympäristön muutoksia ja kehittää koko viraston osaamista niin että tämän päivän osaaminen ja tieto ovat tulevaisuudessakin oikeassa käytössä. Kaupungin pilottihankkeet dokumentoidaan, jotta niissä toimiviksi todettuja malleja voitaisiin hyödyntää muualla omassa kunnassa sekä naapurikunnissa. •

– Hankkeet ovat poikineet virkatyönä tehtävää yhteistyötä, hankekoordinaattori Raili Nederström toteaa. KUNNILLA ON MYÖS case-yksiköitä, joissa

peilataan maailmaa – sitä miten tieto saavuttaa henkilöstön. Case-yksiköillä on omat kehittämishankkeet, jotka Helsingissä painottuvat kirjasto- ja nuorisotoimeen ja Espoossa ja Vantaalla vanhustenhuoltoon. Yhteistyön tuloksena kuntien henkilöstöjärjestöt ovat rakentaneen uuden foorumin, jossa tehdään seudullista yhteistyötä. Hankkeet ovat poikineet yhteistoimintaelimiä, joissa seurataan pks-neuvottelukunnan hankkeiden henkilöstövaikutuksia. Jatkohankkeessa on käytetty yhteistä oppimisalustaa, Humap Tool -työkalua. Oppimisverkosto on tukenut vuorovaikutusta strategia-asioiden käsittelyssä työpaikalta johtoon ja takaisin. •

Helsingin henki | helmikuu 2009

Toivolan koulussa toteutetaan monimuotoisuutta arjessa. Se yhdistää henkilökuntaa ja oppilaita sekä parantaa heidän vuorovaikutustaan.

Arjen

luovuudesta iloa teksti LAURA HEIKKINEN kuvat KARI HAUTALA

”T ■ Toivolan koulussa kädentaitojen oppimista pidetään tärkeänä. Monet oppilaat suuntautuvat ammatillisiin jatko-opintoihin.

oivolalainen on iältään 20– 62-vuotias, kulttuuritaustaltaan eri puolilta Suomea tai maailmaa, äidinkieli vaihtelee savosta somaliaan ja virosta venäjän kieleen. Toivolalainen on joko kristitty, ateisti, agnostikko tai muslimi. Kaupungin palveluksessa he ovat olleet vuodesta kolmeenkymmeneenviiteen vuoteen, koulussa kahdesta kuukaudesta kuuteentoista vuoteen. Moniammatillisen työyhteisön koko on 32 henkilöä, naisia 20 ja miehiä 12. Työtä tehdään kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti, joka voi johtua omasta aloitteesta, osa-aikaeläkkeestä tai tehtävän luonteesta. Toivolalaiset puhuvat 12 eri kieltä.” Nämä Toivolan koulun leikkimielisen monimuotoisuuskyselyn tulokset kertovat omaa kieltään henkilökunnasta. Kaupunki palkitsi koulun yhtenä kuu-

Helsingin henki | helmikuu 2009

desta monimuotoisesta työyhteisöstä ja toiminnasta. Apulaisrehtori Jaana Koskenniemi kertoo, että henkilökunnan vaihtuvuus on pieni ja toimintaan osallistutaan aktiivisesti. – Koulussa on aina kiire, joten vuoropuheluun ei aina jää aikaa. Meillä tämä on ratkaistu siten, että kaikki työntekijät saavat olla tasa-arvoisesti mukana eri kokouksissa, jotta kaikki tietävät missä mennään. Näin kenelläkään ei ole suurta kynnystä tehdä vaikkapa parannusehdotuksia, 16 vuotta Toivolassa opetustyötä tehnyt Koskenniemi vahvistaa. – Eri ikäiset ja -taustaiset sekä monin tavoin koulutetut työntekijät ovat minusta suuri rikkaus erityiskoululle, missä oppilasaines on monipuolista ja vaativaa. Kun kaikki työntekijät otetaan ammattilaisina huomioon ja mei-

tä kuunnellaan, keskinäinen luottamus lisääntyy ja arvostamme toisten tapoja tehdä asioita eri tavalla, toteaa koulunkäyntiavustaja Tuula Santala, joka on ollut 12 vuotta talossa.

Joustavat toimintatavat kunniassa Toivolassa on oppilaita, joilla on laajaalaisia oppimisvaikeuksia. Tyttöjä oppilaista on neljäsosa, poikia enemmistö. Oppilaiden monimuotoisuus on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana: tällä hetkellä oppilaista 25 prosenttia on kulttuuritaustaltaan ulkomaalaisia. Se vaatii henkilökunnalta paljon uusia valmiuksia ja tietoa uusien kulttuurien kohtaamisesta. Samalla toimintatavoilta vaaditaan joustavuutta ja monipuolisuutta, kun nuoria sopeutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan. – Meillä on selkeä suunta: me tiedäm-

■ Jaana Koskenniemi neuvoo oppilaille, miten taikinasta saadaan pizzapohja.

”Koko koulu on kuin yksi suuri työyhteisö, jonka toimintaan kaikki yritetään saada mukaan. Se opettaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä.” me, mitä teemme ja mihin olemme menossa. Sovitut säännöt ja johdonmukaiset toimintamallit ulottuvat myös oppilaille. Raamien sisällä on silti joustavuutta, joten se parantaa työnjakoa ja jokaisen osallistumista. Teemme myös päätöksiä keskustelemalla ja kuuntelemalla eri näkökulmia, erityisluokanopettaja Keith Tompuri kertoo. Hän on syntyisin Australiasta, viettänyt nuoruutensa Kallion Linjoilla ja siirtyi Toivolan kouluun puolitoista vuotta sitten Jakomäen ala-asteelta. Töitä tehdään myös erimuotoisissa tiimeissä, jotka muodostuvat vaihtelevista kokoonpanoista. Se lisää vaikuttamismahdollisuuksia toiminnan suunnitteluun. Henkilökunnalle se näkyy jaksamisena, kun he saavat vaikuttaa työhönsä, sen suunnitteluun ja ajankäyttöönsä.

Monimuotoisuudesta on molemminpuolinen hyöty oppilaille ja henkilökunnalle. – Koin suurta tyytyväisyyttä, kun hakemusta tehdessä huomasin, että meidän työyhteisömme on monimuotoinen, eikä perusteluja tarvinnut keksiä. Hakemuksen tekeminen oli hyödyllinen itsearviointi. Mutta kun näin kriteerit tajusin, että olemme vaatimusten mukaisia ja teemme oikeita asioita. Pitkäaikainen työ tuottaa lopulta tulosta, Häggman pohtii kahdeksan vuoden rehtorikokemuksella. Koulussa korostuu pitkäjänteinen ohjaaminen jatko-opintoihin. Työelämään tutustuminen ja koulutuskokeilut eri ammattioppilaitoksissa alkavat jo seitsemännellä luokalla. Opintojen ohjaajana toimiva Koskenniemi kertoo, että opintojen ohjausta räätälöidään yksittäisen oppilaan tarpeiden mukaan. Palkintosumma oli seitsemän tuhatta euroa, mikä käytetään työyhteisön virkistystoimintaan. – Kerrankin se on kohdistettu meille, eikä ole pois mistään muusta. Tähänkin perustimme tiimin miettimään mitä tehdään. Yhteiset vapaa-ajan tekemiset ovat tärkeitä, ja niihin osallistumisprosentti on korkea, Häggman vahvistaa. •

Yksi suuri työyhteisö Rehtori Erkki Häggman kertoo kantavana ajatuksena olevan, että koko koulu on tavallaan yksi suuri työyhteisö, jonka toimintaan kaikki yritetään saada mukaan ja näin olemaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Kun oppilaat kohtaavat arjessa erilaisia ihmisiä, heidän on helpompi tulla toimeen yhteiskunnassakin kohtaamiensa erilaisten ihmisten kanssa.

Toivolan koulu > Toivolan koulu sijaitsee Helsingin Itä-Pakilassa. Se on nykyaikainen erityiskoulu, joka tarjoaa yksilöllistettyä peruskouluopetusta oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea menestyäkseen opinnoissaan. > Oppilaat tulevat lähinnä pohjoisista ja koillisista kaupunginosista sekä Toivolan oppilaskodista. > Toivolan koulun historia katsotaan alkaneen 11.9.1922, kun perustettiin Toivolan lastenkoti ja kansakoulu. Vuonna 1975 siitä tuli Helsingin kansakoulutoimen alaisuudessa toimiva erityiskoulu. > Toivolan koulussa on luokka-asteet 1–9. Oppilaita on sata, ja opetusryhmiä kymmenen. Eheyttävillä ja eriyttävillä opetusmenetelmillä annetaan oppilaille riittävät perustiedot ja -taidot yhteiskunnassa selviytymiseen. > Opetuksen lähitavoitteena on jatko-opintojen mahdollistaminen.

Palkinnot monimuotoisuudesta kuudelle Kapunki jakoi joulukuussa Monimuotoinen Helsinki -tapahtumassa kuusi monimuotoisuuspalkintoa. Hakemuksia eri toimialoilta ja työyhteisöistä kertyi 29. Kilpailussa etsittiin työyhteisöjä, jotka ovat pitkäjänteisesti kehittäneet omaa monimuotoista toimintaansa niin esimiestyössä, työyhteisössä kuin palveluntarjonnassakin. > Toivolan koulu Koulu on monimuotoinen niin henkilökunnan kuin oppilaidensakin puolesta. Monimuotoisuuteen on paneuduttu koulussa syvällisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Työyhteisön hyvät arvot heijastuvat myös koulun oppilaisiin. Koulussa kasvaa monimuotoisuuden tiedostavia tulevien monimuotoisten työyhteisöjen jäseniä. > Terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikkö Laitoshuoltoyksikössä on paneuduttu monimuotoisuuteen systemaattisesti vuosien ajan. Yksikössä on toteutettu lukuisia laajoja hankkeita ja luotu erilaisia käytäntöjä ja toimintatapoja, joilla työyhteisön monimuotoisuutta on vahvistettu. > Kustaankartanon vanhustenkeskus Vanhustenkeskus on monimuotoinen työyhteisö, jonka johtamisessa on kehitetty monenlaisia toiminta- ja työskentelytapoja. Parhaimmista on tullut vakiintuneita käytäntöjä, joiden avulla Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa edelleen kehitetään työyhteisön monimuotoisuutta.

> Palvelukeskus Kinapori Kinapori on monimuotoinen sekä monikulttuurinen. Työyhteisössä arvostetaan työntekijöiden erilaista osaamista, ja monenlaisen osaamisen tuomia mahdollisuuksia osataan hyödyntää arkityössä. Tiivis luottamus työyhteisön sisällä heijastuu myös palvelun hyvänä laatuna. > Taidemuseo Taidemuseo on kotimaassa ja ulkomailla tunnustettu taidelaitos, jossa kansainvälisyyden lisääminen kuuluu ydinstrategiaan. Monimuotoisuuden ymmärtäminen nähdään taidemuseossa tärkeänä, sillä henkilöstön monimuotoisuus ja asiakkaisiin suuntautuva työ vaikuttavat toisiinsa, toinen toistaan vahvistaen. > Kulttuurikeskus Caisa Caisassa monikulttuurisuus on lähtökohta jo toiminnan perusajatuksessa, mutta Caisassa monimuotoisuus nähdään myös innovatiivisuuden lähteenä. Monimuotoisuuden edelleen kehittämiseksi tehdään runsaasti töitä. Toimenpiteet ja kehittymissuunnitelmat osoittavat monimuotoisuustyön systemaattisuutta, pitkäjänteisyyttä ja syvällisyyttä. •

Helsingin henki | helmikuu 2009

{ erikoinen ammatti } teksti MARKO MANNILA kuvat ARTO WIIKARI

Viemärisukeltajan vaativa yötyö Viemärisukeltajakaksikko on yöllä seitsemän tuntia kerrallaan viemäriputkessa ilman yhteyttä ulkomaailmaan.

Helsingin henki | helmikuu 2009

iemärisukeltaja-nimitys on sikäli harhaanjohtava, etteivät Timo Kurppa tai Janne Moisio käy työssään veden pinnan alla. Siitä huolimatta Helsingin Veden molempien viemärisukeltajien työ on vaativaa. Viemärisukeltajien tehtävänä on tarkastaa ja puhdistaa kaupungin viemäritunnelit. Tunneleita on kaikkiaan 81 kilometriä, ja kukin niistä tulisi käydä läpi ainakin kerran kolmessa vuodessa. Putket tarkastetaan myös silloin, jos lähellä tehdään esimerkiksi räjäytystöitä. Olosuhteet ovat vaativat. Sukeltajilla on yllään joko kahluuhousut tai kokosukelluspuku riippuen viemäriveden korkeudesta. Kaiken varalta mukana kulkevat myös paineilmalaitteet, samantyyppiset kuin pelastuslaitoksen savusukeltajilla. Niitä tarvitaan, jos sukeltajat joutuvat hapettomaan tilaan tai

putkessa on haitallisia kaasuja. – Olen tarvinnut pari kertaa paineilmaa, Kurppa toteaa. Sukeltajien viemärikeikat tehdään öisin, sillä silloin veden pinta on matalimmillaan, koska ihmiset ovat nukkumassa ja teollisuuslaitoksetkin seisovat. – Valmistautumisessa on ehdottoman tärkeää varmistaa, ettei ulkona sada tai ala sataa. Silloin viemärit täyttyvät nopeasti ja hukkumisriski kasvaa, kertoo Kurppa. Päivisin viemäreitä ja vesijohtotunneleita tarkastava kaksikko tekee viemärikeikkoja keskimäärin kerran viikossa. Yöurakka kestää kerrallaan noin kymmenen tuntia, josta seitsemisen tuntia kuluu viemäriputkessa. Tunnelit ovat läpimitaltaan niin suuria, että sukeltajien mönkijä mahtuu siellä helposti liikkumaan. Kahden sukeltajan lisäksi tiimiin kuuluu ainakin kaksi niin sanottua ylämiestä, toinen alku- ja toinen loppupäässä.

ympäristö

Ekotukihenkilö sparraa työpaikalla Sadat ekotukihenkilöt vievät ympäristövastuuta työpaikoille. Helsingin opit on tarkoitus levittää koko pääkaupunkiseudulle. teksti MARKO MANNILA kuva ISTOCK

>T ■ Viemärisukeltajat Janne Moisio (oranssissa haalarissa) ja Timo Kurppa käyttävät joko kahluutai kokosukelluspukua veden korkeuden mukaan, vaikka eivät käykään veden alla. Varmuudeksi heillä on mukana palomiesten käyttämät paineilmalaitteet.

Sukeltajilla on mukana myös suuri määrä erilaisia taskulamppuja, sillä viemäritunneli on itsessään täysin pimeä. Moninkertainen varmistus on olennaista, sillä viemäristä ei ole minkäänlaista yhteyttä maanpinnalle. – Radiopuhelin kuuluu vain noin 50 metriä alkukohdasta, Kurppa toteaa. Matkaa tehdään kerrallaan monta kilometriä.

Sukkahousuja, kännyköitä ja ruiskuja Viemärissä on vastassa yleensä pelkkää jätevettä. Joskus vastaan tulee rottia, sekä merkkejä elämästä: sukkahousuja, kännyköitä ja jopa huumeruiskuja. Kerran vastaan tuli hopealusikoita ja -haarukoita. – Alueilla on eroja. Keskustassa huomaa, kun ravintolat menevät kiinni. Rasvalautta kulkee silloin viemärissä, vaikkei rasvaa saisi enää päästää jäteveteen, Kurppa sanoo. Kurppa on ollut sukeltajana kymmenisen vuotta. Matkan varrelta hän muistaa yhden vaarallisen tilanteen. – Kerran vesi nousi yllättäen ja mönkijä upposi. Onneksi oli lyhyt matka ulos viemäristä, joten saimme kellutettua mönkijää. Syy veden nousun ei koskaan selvinnyt, Kurppa sanoo. – Sitä on joskus miettinyt, että mitä sitten, jos olisimme olleet pitkän matkan päässä uloskäynnistä. •

ärkein asia ekotukihenkilöiden toiminnassa on innostaa työkavereita vaikkapa kierrätykseen, säästävään kopiointiin ja lajitteluun eli käytännön pieniin ekotekoihin. Ympäristövastuulliseen toimintaan ja luonnonvarojen säästämiseen tähtäävää kaupungin ekotukihenkilökoulutusta on nyt järjestetty 13 kertaa kahden vuoden aikana. Kaksipäiväisillä kursseilla on koulutettu kaikkiaan 365 henkilöä 24 virastoon. Toiminta laajenee koko ajan. – Kaikissa pienissä virastoissa ei vielä ole ekotukihenkilöitä. Työntekijöiden vaihtuvuus eräillä aloilla kuten sosiaalitoimessa lisää koulutuksen tarvetta, koordinaattori Silja Sarkkinen ympäristökeskuksesta sanoo. Esimerkkejä toiminnasta ovat vaikkapa muistuttaminen ympäristöä säästävistä asioista, kuten näytön sulkemisesta yön ajaksi, kaksipuolisesta kopioinnista ja tavaroiden kierrätyksen lisäämisestä.

Ekoajattelu osaksi arkea Toimistosihteeri Jeni Pirinen terveyskeskuksen kotihoito-osastolta lähti ekokoulutukseen viime vuonna, koska ympäristöasiat kiinnostivat. – Kouluttajia oli ympäristökeskuksesta, sosiaalivirastosta ja YTV:ltä. Oli tärkeää tavata muita koulutettavia ja sitä kautta verkostoitua, Pirinen totea. – Kannustan työkavereita, laitan sähköpostilla kierrätysohjeita ja muistutan tapahtumista, kuten energiansäästöviikosta. Huomautan myös työkavereita, jos he laittavat roskat väärään roskikseen tai kopioivat vain yksipuolisesti. Laskennallisesti ekotukihenkilö voi käyttää keskimäärin päivän kuukaudessa tukitoimintaan. Alussa Piriseltä meni enemmän aikaa, nyt hänelle päivä kuussa riittää.

sia. Suunnitelmissa on myös räätälöity koulutus eri aloille ja myös temaattiset kurssit. Koulutus voisi olla suunnattu esimerkiksi vain opettajien tapaan päivähoidolle.

”Huomautan työkavereita, jos he kopioivat vain yksipuolisesti tai laittavat roskat väärään roskikseen.” Helsingin opit on tarkoitus viedä Espooseen ja Vantaalle YTV:n vetämän Julia 2030-hankkeen mukana. Kaupunki on saamassa EU-rahaa ekotukitoiminnan kehittämiseen myös Central Baltic Interreg IVA-ohjelmasta. Kolmivuotisessa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa jatketaan ekotukitoiminnan kehittämistyötä yhdessä Tallinnan kaupungin kanssa ja levitetään ekotukitoimintaa muualle Viroon sekä muun muassa Kotkaan ja Hämeenlinnaan. Hankerahoituksella on tarkoitus myös luoda mittareita toimintaan sekä arvioida suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Ekotuen vaikutukset näkyvät jo käytännössä. Piristä ilahduttaa, kun hän näkee työkavereidensa käyttävän käytettyä kopiopaperia muistilappuna ja säästävän energiaa työpaikalla. •

Tallinna mukaan Tänä vuonna on Sarkkisen mukaan tarkoitus järjestää neljä ekotukihenkilökurs-

Helsingin henki | helmikuu 2009

talous

Investoinnit

jatkuvat

Helsinki ei aio muuttaa budjettiaan talousympäristön muutoksien vuoksi, vaan pitää pyörät pyörimässä elvytysmielessä. Kaupunkirakenteen suurinvestoinnit aiotaan toteuttaa. Myös sovitut peruskorjaukset tehdään kouluissa ja päiväkodeissa. teksti MARKO MANNILA kuvitus ATTE LAKINNORO

leinen taloustilanne on nopeasti heikentynyt kaupungin kuluvan vuoden budjetin hyväksymisen jälkeen. Kiristyksiä ei kuitenkaan ole tälle vuodelle suunnitteilla. – Lähtökohta on se, että investointiohjelma viedään läpi alkuperäisen suunnitelman mukaan, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen sanoo. Helsinki investoi tänä vuonna 760 miljoonaa euroa. Tämän vuoden suurimpia kaupungin investointihankkeita ovat Hanasaaren muutostyöt, läntinen yhteispäivystyssairaala Meilahdessa, Hakamäentien perusparannustyöt, metron kulunvalvontajärjestelmän uusiminen, Musiikkitalo ja Länsimetro. Tämän vuoden investointien painopiste on peruskorjauksessa. Kaupunki toteuttaa suuria peruskorjaushankkeita useissa kouluissa, päiväkodeissa ja muissa toimipisteissään. – Ensimmäisenä tehdään kiireellisimmät hankkeet. Kosteusongelmien korjaamista ei voi lykätä, ne aiheuttavat terveyshaittoja ja tulevat kalliiksi korjata myöhemmin, Korhonen sanoo. Merkittävä, tämän ja tulevien vuosien budjettia koskeva seikka ovat kaupunkirakenteen suurinvestoinnit. Jätkäsaaressa ja Sörnäisissä vapautui hiljattain merkittäviä ranta-alueita Vuosaaren sataman avaamisen vuoksi.

Vinoköysisilta Jätkäsaareen Jätkäsaaren maa-alueet pitää puhdistaa ja esirakentaa, ja alueet tarvitsevat myös liikenneyhteydet. Näyttävin lienee Crusellin 173metrinen vinoköysisilta, joka yhdistää Jätkäsaaren Ruoholahteen ensi vuonna. Silta palvelee rakennettavan Jätkäsaaren asuinalueen asukkaita. Investointiin on varattu tänä vuonna 12 miljoonaa. Laaja ja paljon puhuttu rakennushanke Töölönlahden Musiikkitalo etenee ripeästi. Pitkään pelkkänä monttuna seisonut työmaa on täydessä käynnissä, ja talon valmistumisajaksi on laskettu vuoden 2011 kevät. Hankkeessa ovat mukana kaupungin lisäksi Yleisradio sekä valtio Senaatti-kiinteistöjen kautta. Kaupungin osuus 140 miljoonan hankkeesta on enintään yhteensä 36,7 miljoonaa ja omistusosuus 26 prosenttia. – Hanke on Helsingille hyvin merkittävä. Paikalla on symbolistakin arvoa Eduskuntataloa vastapäätä, Korhonen muistuttaa. Vuosaaren sataman valmistuminen mahdollistaa myös Keski-Pasilan alueen aloittamisen, kun junarataa voidaan siirtää Pasilasta Vuosaareen. Keski-Pasilaan nousee valtava alue,

Helsingin henki | helmikuu 2009

”Helsinki velkaantuu taantuman aikana. Hyvinä aikoina velkoja maksetaan pois.”

Töölönlahden alle nousee aluetta palveleva 650-paikkainen pysäköintilaitos, joka palvelee alueen voimakkaasti kasvavaa toimintaa, etenkin Musiikkitaloa ja Finlandia-taloa. Hanke toteutetaan kumppanuuspohjalta, joten kustannuksista osa siirtyy kumppanien harteille.

Hanasaari muuttuu asunnoiksi

johon mahtuu kaksituhatta asukasta sekä kymmenentuhatta työpaikkaa. Alueen koko on 59 hehtaaria, ja se on täysin valmis vasta vuonna 2040.

Tähtäimessä palvelut

Kaupungin suurimmat investointihankkeet > HANASAARI Helsingin Energia investoi Hanasaaren A-voima-

laitoksen hiilivarastojen purkamiseen vuosina 2009–2013 noin 77 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus on 37 miljoonaa. > LÄNTINEN YHTEISPÄIVYSTYSSAIRAALA MEILAHDESSA Sairaala

otetaan tänä vuonna käyttöön. Arvioiden mukaan potilaskäyntejä uudessa sairaalassa on yli 60 000 vuonna 2013.

Kaupunki panostaa erityisesti myös palveluihin. Terveystoimen suurin hanke on vuonna 2007 aloitettu läntisen yhteispäivystyssairaalan rakentaminen Meilahteen. Urakka valmistuu ja otetaan käyttöön tänä vuonna. Sairaalan etuna on läheisyys Husin kanssa: ne potilaat, joita kaupungin oma terveyskeskus ei pysty hoitamaan, siirretään Husiin. Siirtomatka Meilahden sairaala-alueen sisällä ei ole pitkä. Sinne siirtyy Marian sairaalan päivystystoiminta. Sairaala palvelee eteläisen, keskisen ja läntisen Helsingin asukkaita. Terveydenhuollon toimivuuden parantaminen on tähtäimessä myös Malmilla sijaitsevan itäisen yhteispäivystyssairaalan peruskorjauksessa, jonka rakentaminen alkaa vuonna 2010.

Helsingin Energia purkaa Hanasaaren A-voimalaitoksen hiilivarastot uuden asuinalueen tieltä. Alue kuuluu Kalasataman asuinalueeseen, jota rakennetaan 2030-luvulle asti. Opetustoimen investointeja ovat tänä vuonna valmistuva Latokartanon koulu sekä Arabian koulun toinen vaihe. Sosiaalitoimessa valmistuvat päiväkodit Aalto Arabianrannassa, Toivo Latokartanossa sekä korttelitalo Ilomäki Laajasalossa. Kontulan vanhainkoti sekä palvelukeskus valmistuvat myös tänä vuonna. HKL solmi sopimuksen viime joulukuussa metron kulunvalvontajärjestelmän uusimisesta sekä automatisoinnista Siemensin kanssa. Uusi kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa tiheät, jopa kahden minuutin vuorovälit sekä sen, että metron kulkemiseen ei enää tarvita kuljettajaa. Hakamäentien perusparannus auttaa kaupungin poikittaisliikennettä. Väylä valmistuu tarpeeseen, sillä Hakamäentien liikenteen arvioidaan kasvavan 50 000 autoon vuorokaudessa vuonna 2020. Kaupunki rahoittaa tämän vuoden 760 miljoonan euron investoinnit eri tulomuodoillaan, joita ovat maan myyminen, kumppanien etsiminen sekä lainanotto. Lainanotto tasapainottaa suhdanteiden aiheuttamia budjettivaihteluita. – On ollut jo pitkään tiedossa, että Helsinki velkaantuu tänä vuonna. Taantuman aikana kaupunki velkaantuu – velkoja maksetaan pois hyvinä aikoina, Korhonen selostaa rahoituksen toimintaperiaatteita.•

> HAKAMÄENTIEN PERUSPARANNUSTYÖT Ensi syksy-

nä valmistuu liikenteellinen suurinvestointi, Hakamäentien perusparannus. Kaupungin osuus kolmen kilometrin osuuden ja sadan miljoonan euron urakasta on 34 prosenttia. > METRON KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ

Metron kulunvalvontajärjestelmä uusitaan ja automatisoidaan. Sadan miljoonan euron investoinnilla on tarkoitus saada merkittävä parannus metron palvelutasoon. Projektin on tarkoitus valmistua vuonna 2013. > LÄNSIMETRO Länsimetron toteutussuunnittelu on käynnissä.

Espoon Matinkylään kulkevan linjan arvioitu valmistumisaika on vuosi 2014. > MUSIIKKITALO Kuluvan vuoden talousarviossa Töölönlahden Musiikkitalon rakentamiseen on varattu 11,5 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus on 37 miljoonaa. Talon on tarkoitus valmistua vuonna 2011.

Helsingin henki | helmikuu 2009

palvelu

teksti PETTERI HARJULA kuvat SUVI LAINE

Oivia

innovaatioita

asiakkaille 20

Helsingin henki | helmikuu 2009

Vuoden alussa aloittanut Oiva Akatemia haluaa olla lähellä koulutusja konsultointipalvelujen asiakkaitaan, kaupungin työntekijöitä ja yksiköitä.

iva Akatemian uuden asiakkuuspäällikön Susanna Hietasen tehtävänä on varmistaa, että tarjotut palvelut vastaavat asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Oiva Akatemiaa edeltäneellä kaupungin henkilöstökeskuksen kehittämispalveluilla ei ollut asiakkuuspäällikköä, joten Hietanen rekrytoitiin uuteen tehtävään Tampereen Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Hämeenlinnan yksikön vetäjän paikalta. Hietanen kehittää asiakastyötä, vastaa asiakasviestinnästä, toimii koulutuksesta vastaavien konsulttien ohella yhteyshenkilönä asiakkaisiin päin ja on mukana kehittämässä Oiva Akatemian tarjoamia palvelupaketteja. – Jos asiakkaat eivät tavoita haluamaansa konsulttia, he voivat olla yhteydessä minuun. Tavoitteena on, että asiat voi hoitaa yhden ihmisen kautta, Hietanen kertoo.

Hän pyrkii siirtämään tietoa myös asiakkailta asiakkaille ja konsulteilta konsulteille, jotta hyväksi havaitut toimintamallit ja käytännöt saadaan laajempaan levitykseen. Lisäksi hän kouluttaa itse. – Siinä oma tietämystaso pysyy ajan tasalla ja oppii todella tuntemaan asiakkaat.

Koulutusta ja konsultointia Koulutustarjontaa kehitetään jatkuvasti asiakaskyselyjen avulla. Niiden kautta esille ovat nousseet muun muassa esiintymiskoulutus ja -valmennus. – Osa potee esiintymisjännitystä, osa haluaa vain parempia työkaluja esityksiinsä. Tulos heijastaa myös esiintymis- ja viestintätaitojen entistä suurempaa merkitystä nyky-yhteiskunnassa, Hietanen toteaa. Entistä enemmän tietyntyyppisiin rajattuihin tilanteisiin ja haasteisiin vastaavaa koulutustarjontaa on myös toivottu, ja räätälöidyn

■ Susanna Hietanen kehittää Oiva Akatemian palveluja, koulutuksia ja asiakastyötä.

Oiva Akatemia OIVA AKATEMIA ON yksi kolmesta vuoden

alussa aloittaneesta kaupungin uudesta organisaatiosta. Muut ovat taloushallintopalveluista vastaava Talpa sekä rakennusvirastosta eriytetty rakentamispalvelu.

koulutuksen määrää onkin tarkoitus lisätä. Jatkossa on luvassa muun muassa mediavalmennusta esimiehille sekä eväitä muutoksenhallintaan. – Toimittajat ja mediat ovat erilaisia. Jos heitä ei osaa kohdata, voi haluttu viesti muuttua julkisuudessa aivan toisenlaiseksi kuin alun perin ajateltiin. Varsinaisen koulutuksen lisäksi Oiva Akatemia tarjoaa konsultointia, jonka tavoitteena on asiakkaan työprosessien parantaminen ja tehostaminen. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös esimiehille tarjottavat mentorointi- ja coaching -palvelut. Itse koulutuksenkin Hietanen näkee laajemmin kuin vain pelkkänä oppimistapahtumana. – Koulutustilaisuuksissa on hyvä verkottua. Niissä tapaa samaa tai samankaltaista työtä tekeviä kollegoja eri yksiköistä ja voi vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Silloin kun Oiva Akatemialta ei löydy sopivaa koulutusta asiakkaan tarpeisiin, se voi auttaa sellaisen hankinnassa. – Vaikka olemmekin nyt liikelaitos, koemme itsemme vahvasti osaksi kaupungin organisaatiota. Itse uskon yhteisen työnantajan lähentävän asiakkai-

Uuden liikelaitoksen nimi rakentuu sen toimintaa kuvaavien sanojen (osaaminen, innovatiivisuus, verkottuminen ja asiakkuus) etukirjaimista. Termillä akatemia viitataan akateemisten oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja siihen, että laitos hyödyntää toiminnassaan uusinta tutkimustietoa. Oiva Akatemian toimitusjohtajana toimii kehittämispalveluiden entinen osastopäällikkö Mirja Heiskari.

”Koemme itsemme vahvasti osaksi kaupungin organisaatiota. Yhteinen työnantaja lähentää asiakkaitamme ja meitä.” ta ja meitä. Ulkopuolisissa koulutushankinnoissa voimme toimia kumppanina ja auttaa kilpailutuksessa, hän kertoo.

Lisää tehokkuutta ■ Koulutustarjontaa kehitetään asiakaskyselyjen avulla. Nyt kaivataan esiintymiskoulutusta.

Oiva Akatemia on aloittaessaan selkeästi pienin kaupungin liikelaitoksista sekä henkilöstömäärältään että liikevaihdoltaan, mikä saattaa herättää kysymyksen koko muutoksen mielekkyydestä. – Vanhassa organisaatiossa kehittämispalveluiden toiminta erosi luonteeltaan muusta henkilöstökeskuksen toiminnasta. Uudistus tuo meidät paremmin esille ja auttaa asiakaspalvelun parantamisessa. Lisäksi se pakottaa meidät kustannustietoisemmiksi ja tehokkaam-

Uudet toimitilat sijaitsevat Ympyrätalossa Hakaniemessä, mutta koulutus hoidetaan jatkossakin joko asiakkaiden tai henkilöstökeskuksen tiloissa osoitteessa Ensi Linja 1. Oiva Akatemialla on sen aloittaessa 23 työntekijää, ja sen liikevaihdon arvioidaan olevan vuonna 2009 kolme miljoonaa euroa. Oiva Akatemialta ostettavia koulutusja konsultointipalveluja ei tarvitse kilpailuttaa.

miksi, Hietanen luettelee muutoksen taustalla olevia tekijöitä. Kaupungin henkilöstölle suunnattujen koulutusja konsultointipalvelujen kokoaminen omaan liikelaitokseensa saattaa jatkossa mahdollistaa niiden myynnin muillekin pääkaupunkiseudun kaupungeille. Vaikka kaupungit ovat erilaisia, koulutustarpeet ovat monesti samankaltaisia. Myös asiakkailta kerättävä tieto auttaa toiminnan tehostamisessa. Kun asiakkaan tarpeet tunnetaan, ei pyörää tarvitse keksiä montaa kertaa. Hietanen kertoo koonneensa edellisessä työssään 3 000 nimen sähköpostilistan, jonka avulla hän toteutti asiakaskyselyjä silloin tällöin. Hän aikoo hyödyntää samaa menetelmää myös Oiva Akatemiassa. – Olen itse tehokkuusajattelun vahva kannattaja. Sehän tarkoittaa sitä, että pyritään saamaan mahdollisimman paljon aikaiseksi mahdollisimman vähällä työllä, Hietanen kiteyttää. •

> Lisätietoja Oiva Akatemian kevään koulutustarjonnasta: Heli-intra > Koulutus

Helsingin henki | helmikuu 2009

työhyvinvointi teksti MARIA SALONEN kuvat KATJA NURMINEN ja SEPPO SAARENTOLA

Työhyvinvointi tähtää nyt ennakoivaan työhön. Toimiva työyhteisö on avoin, ja vuorovaikutus pelaa. Ilmapiiriä voi jokainen osaltaan parantaa.

Työ antaa

elinv imaa >K

aupungilla on ollut laaja ja monipuolinen työhyvinvointiohjelma jo 1990-luvulta. Vuoden 2009 työhyvinvointihankkeissa jatketaan hyviä käytäntöjä ja panostetaan varhaiseen tukemiseen. – Työhyvinvoinnissa tähdätään yhä enemmän ennakoivaan työhön, toteaa osastopäällikkö Raija Peltonen henkilöstökeskuksesta. Hyviä tuloksia saadaan aikaan tarjoamalla oikeanlaista apua riittävän aikaisin. Kaupungilla on koulutettu esimiehiä varhaisen tuen malliin, jonka sisältönä on vaikeiden asioiden puheeksi ottamisen taito. – Viime vuosina erityisesti sosiaalivirasto ja terveyskeskus, joissa on paljon työntekijöitä ja erilaisia muutostilanteita, ovat hakeneet aktiivisesti tukea työhyvinvointihankkeisiinsa. Kun rakenteita uudistetaan, työntekijöiden työkyky joutuu koetukselle, Peltonen kertoo.

Heli-intraan rakennetaan tyhysivustoa, jolle sisällytetään muutoksen hallinnan, yhteistoiminnallisen johtamisen, varhaisen tuen ja paluun tuen mallit sekä tyhyhankkeilla saavutettuja tuloksia. Esimiehille sivusto tarjoaa hyvän työvälineen, koska se kytkee yhteen työhyvinvoinnin ja suorituksen johtamisen.

Työväenopisto kerää hiljaista tietoa Työväenopiston Miten eteenpäin (ME) -hanke muistuttaa mieliin, että työväenopiston perustehtävä on tuottaa ja kehittää vapaan sivistystyön palveluja. Vuosina 2007–2008 läpiviety ME-hanke jatkuu hiljaisen tietotaidon hyödyntämishankkeen ohella tänä ja seuraavana vuonna. – Olemme iso työyhteisö, vaikka noin sadalla vakanssilla näytämme pienehköltä virastolta kaupungin mittakaavassa, toteaa rehtori Taina Törmä. Kun mukaan otetaan tuntiopettajat ja tilapäiset työntekijät, päästään 1 300 henkilöön. Se on yksi syy siihen, että työväenopistolla on ollut kehittämishaas-

Mikä työhyvinvointiohjelma?

+ 22

Helsingin henki | helmikuu 2009

KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIOHJELMA si-

sältää erilaisia koulutusja kehittämishankkeita, joista osa tapahtuu työterveyskeskuksen johdolla, osa virastokohtaisesti. Hyvään työkuntoon tähdätään myös monilla täsmätoimenpiteillä, kuten työkyvyn arvioinnilla ja syvennetyllä kuntoutuksella. Suurimmat työkykyyn vaikuttavat sairaus-

teita. Työyhteisö on hajanainen, ja esimerkiksi tuntiopettajien ja tilapäisten työntekijöiden on välillä vaikea hahmottaa perustyöyhteisöä. Lisäksi työtä tehdään useina eri aikoina: on toimistotyöaikaa, iltatöitä, viikonloppuja ja pätkätöitä. Opetuspisteitä on ympäri kaupunkia. Kaikki tämä tekee työympäristöstä haasteellisen. – Tavoitteena on saada kentän ääni kuuluviin, toteaa IT-suunnittelija Juhana Mykrä opetuksen suunnittelu- ja kehittämisyksiköstä. Hän on kuulunut noin neljän vuoden ajan työhyvinvointiryhmään, jossa on mukana kymmenkunta henkilöä eri yksiköistä. Ryhmä tekee budjetit ja kirjaa toiveita sekä pyrkii nostamaan esille kulminaatiopisteitä, joihin voidaan pureutua.

Voimavarat käyttöön Törmä kertoo, että henkilöstössä on runsaasti näkymätöntä tietotaitoa ja käyttämättömiä voimavaroja, jotka ME-hanke toi esille. – Uuden projektin tavoitteena on erityisesti tukihenkilöstön – opistosihteerit, opistoisännät ja opetuksen IT-tukihenkilöt – ja koulutussuunnittelijoiden vuorovaikutuksen ja valmiuksien lisääminen niin, että heidän hiljainen tietotaitonsa voidaan muuttaa koulutussuunnittelun voimavaraksi. Liikkeelle lähdetään kartoittamalla tukihenkilöstön osaaminen. Samalla pyritään kehittämään monitaitoisuutta sekä laajentamaan ja rikastamaan tehtäviä. Ensimmäisen vuoden aikana luodaan perusvalmiudet, ja toisen vuoden aikana konkreettiset ehdotukset pyritään siirtämään uusiksi toimintatavoiksi.

Me-hengen löytäminen – Hyvän vuorovaikutuksen kannalta tärkeää on, että tieto kulkee. Tieto tulee löytää, ja sitä tulee jakaa. On tärkeää löytää me-henki ja tunne, että ollaan yhteisessä veneessä, sanoo nykyisin henkilöstökerhossa aktiivisesti toimiva Mykrä.

ryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verisuonitaudit ja aikuisiän diabetes. Näiden ohella on henkistä uupumista. Kuntoremonttitoiminta alkoi jo vuonna 1990. Nykyään järjestetään myös eri elämäntilanteisiin suunnattuja kuntoremontteja, jotka sisältävät painotetusti elämäntapatietoutta tai henkisen jaksamisen tukea. Vuoden 2009 työhyvinvointiohjelmassa budjetoitiin yhteensä yli miljoona euroa muun muassa koulutukseen ja kehittämiseen, työterveyskeskuksen johdolla tapahtuviin työkyvyn arviointeihin, tupakoinnin lopettamisen tukemiseen sekä virastokohtaisiin työhyvinvointihankkeisiin.

saattaa olla kyse koko työyhteisön dynamiikasta. – Olennaista on havaita, onko yhteisön perusvire positiivinen vai negatiivinen, hän pohtii. Peltonen haluaa muistuttaa yhteisvastuullisuudesta ja siitä, että puututaan työkaverin pahaan oloon, jos se havaitaan. – Kuuluu jo normaaliin humaanisuuteen, että välitämme toinen toisistamme, kun yhdessä töitä tehdään. Askarruttavasta asiasta voi kysyä suoraan kaverilta, kertoa siitä esimiehelle tai tuoda neutraalisti esiin huolensa työsuojeluasiamiehen kautta, Peltonen kannustaa. •

u a u si k

– Tiedon jakajat ehkä liikaakin luottavat siihen, että ihmiset lukevat ja ottavat heti käyttöön uutta tietoa. Paremmin tiedonkulkua edistää se, että uskaltaa kysyä ja pystyy ihmettelemään ja jakamaan tietoa jonkun kanssa. Osaamista on joka puolella, tiivistää Törmä työhyvinvoinnin ytimen. Eikä kaikkeen tarvita edes rahaa. Hyvää ilmapiiriä ja yhteishenkeä edistää jo se, että sanotaan toisillemme aamulla päivää ja vastataan toistemme kysymyksiin.

■ Titi Heikkilä työhyvinvointipäällikkö

”Hyvän vuorovaikutuksen kannalta on tärkeää, että tieto kulkee. Haluamme löytää me-hengen ja tunteen, että olemme samassa veneessä.” Yhteisön oma vire vaikuttaa Kaupungin henkilöstön työhyvinvointia mitataan vuosittain kyselyllä, jonka tiedot koostetaan työyksiköittäin. Peltosen mielestä kyselyn tuloksia voitaisiin analysoida enemmänkin kuin tähän mennessä on tehty. – On tehty joitakin benchmarkinghankkeita, kuten on otettu kaksi työyhteisöä, joissa on sama tehtävien sisältö, yhtä raskas työ, samanlainen työaika sekä sama sukupuoli- ja ikärakenne. Kyselyn tulokset poikkeavat silti toisistaan. – Työhyvinvointiohjelmalla voisimme paremmin pureutua tällaisiin tilanteisiin ja selvittää, missä on ongelmia tai kehittämisalueita sekä käynnistää tarvittavat toimenpiteet, vahvistaa Peltonen. Joissakin tapauksissa kyseessä voi olla johtamiskysymys, vaikka esimiehille on tarjolla valmennusta ja työnohjausta. Mutta usein ongelmissa

Taloon uusi työhyvinvointipäällikkö

ammikuussa henkilöstökeskuksessa aloitti uudessa tehtävässä kaupungin työhyvinvointipäällikkönä työn ja organisaatioiden

erikoispsykologi, FT Titi Heikkilä. Heikkilä on viimeksi työskennellyt Työterveyslaitoksella kehittämiskonsulttina, jossa hänen työhönsä kuului työyhteisöjen kehittäminen, muutoshankkeet ja työyhteisöongelmat sekä niiden selvittäminen. Sitä ennen Heikkilä toimi perustamassaan Psykosenter-konsulttiyrityksessä, jossa hän erikoistui erityisesti muutosvalmennukseen ja toi organisaatioiden kehittämiseen uusia työtapoja, kuten kuvat ja tarinat. – Kokemusteni ja tietämykseni mukaan työhyvinvoinnin avaintekijöitä ovat työyhteisön toimivuus ja hyvä esimiestyöskentely, avaa Heikkilä

■ Työväenopiston Taina Törmä ja Juhani Mykrä haluavat parantaa tiedonkulkua ja työilmapiiriä.

teesejään. Kehittäminen lähtee esimiehestä, jonka tulisi aktivoida koko työyhteisö mukaan yhteiseen kehittämiseen. Se on ollut onnistunut konsepti niissä hyvin toimivissa työyhteisöissä, joihin Heikkilä on matkansa varrella törmännyt. – Lisäksi työyhteisöjen pitäisi itse olla aktiivisia oman työyhteisönsä kehittämisen suhteen ja pyrkiä parannuksiin niissä kohdissa, jotka eivät toimi, hän painottaa. Vaikka oman työyhteisön kehittäminen saattaa olla haastavaa, se on myös antoisaa, koska vietämme suuren osan ajastamme työpaikalla. •

Helsingin henki | helmikuu 2009

pykälien { henki }

työterveyspsykologi VESA TALVITIE Kirjoittaja pohtii työssä jaksamista jaa miten olla hyvä ihminen ja työntekijä. ä.

I feel good? James Brown ja työssä jaksamisen dilemma KAIKKI TIEDÄMME, ETTÄ työssä jaksaakseen on priorisoitava töitään,

pysyttäydyttävä kohtuullisessa fyysisessä kunnossa, vältettävä liian pitkiä työpäiviä, järjestettävä mielekästä tekemistä työn ulkopuoliseen elämään ja nukuttava riittävästi. Miksei työuupumus hoidu näillä ohjeilla pois päiväjärjestyksestä? Toissajouluna poismennyt soulin kummisetä James Brown tapasi kutsua itseään viihdebisneksen työteliäimmäksi mieheksi. Kova työnteko ei ole poikkeuksellista köyhistä oloista menestykseen nousseille viihdetähdille: blueslegenda B. B. King teki vuosikymmeniä yli kolmesataa keikkaa vuodessa, eikä malta kahdeksankymppisenäkään pysyä poissa tien päältä. Jos herrat King ja Brown olisivat kaupungilla töissä, kellokorttijärjestelmä huutaisi armoa heidän ylityötunteja laskiessaan.

Mitä tarkoittaa palkkatietojen julkisuus?

Kertooko kaupunki työntekijöidensä palkat kaikille kiinnostuneille?

Vastaajana työmarkkinalakimies PÄIVI RISSANEN

– Jokaisella on oikeus saada suullisesti tietoja viranomaisen julkisen asiakirjan sisällöstä tai oikeus perehtyä asiakirjaan viranomaisen luona ja ottaa kopio tai tuloste siitä. Tämä tarkoittaa sitä, että yksityinen henkilö voi pyytää palkkatietoja yksityisiin tarkoituksiin, esimerkiksi uteliaisuuttaan. Lähtökohtana palkkatietojen antamisessa on, että tieto annetaan olemassa olevista asiakirjoista. Kyselyjen vuoksi ei tarvitse tehdä uusia laskelmia, selvityksiä tai yhteenvetoja.

Miten julkisuutta säädellään ja mihin se perustuu?

– Julkisuudesta säädetään nimikirjalaissa, julkisuuslaissa ja henkilötietolaissa. Julkisuus koskee kaikkia palkanosia: tehtäväkohtaisia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä, tulospalkkioita, erityisiä lisiä ja kokonaispalkkoja. Sen sijaan henkilökohtaiseen lisään läheisesti kytkeytyvä henkilön työsuorituksen arviointi on salassa pidettävää tietoa. Palkkatietojen antamisessa on syytä erotella, onko kysymyksessä tiedon antaminen asiakirjasta vai tiedon antaminen henkilörekisteristä.

Helsingin henki | helmikuu 2009

Luovutetaanko palkkatiedot kirjallisesti?

– Jos palkkatietoja pyydetään henkilörekisteristä tulosteena tai sähköisessä muodossa, tietojen antaminen riippuu tällöin viranomaisen harkinnasta. Tässä tapauksessa henkilörekisteristä saa antaa palkkatietoja koskevan kopion tai tulosteen vain, jos tiedon pyytäjä käyttää tietoja henkilötietolain mukaisia tarkoituksia varten. Tässä tapauksessa tietojen pyytäjän on esitettävä palkkatietojen käyttötarkoitus.

Millä perusteella voi saada kollegan palkkatiedot?

– Kollegan palkkatietojen saamiseksi ei tarvitse esittää erityisiä perusteluja, vaan edellä mainitun pääsäännön mukaan se on julkista tietoa.

Jos epäilee palkkasyrjintää, onko työnantajan annettava tiedot kollegan palkkauksen perusteista?

– Jos henkilö epäilee joutuneensa tasa-arvolain mukaisen palkkasyrjinnän kohteeksi, työnantajan on esitettävä selvitys muun muassa kollegan palkkauksen perusteista. •

EMME PAHEKSU SELÄNTAUSPUHEITA siitä, kuinka pitkään työsken-

telemme (työhuoneen ikkunassa näkyvän valon ja lähetettyjen sähköpostien kellonajasta päätellen), ja kuinka meitä ei kannata vaivata, koska tärkeitä töitä on muutenkin liikaa. Työuupumuksen ja työssä jaksamisen ydinongelma piilee siinä, että työn sankarin maine on kovin tervetullut meille tavallisille ihmisillekin. Niin soul-laulajat kuin muutkin ovat hyviä lähinnä vain omassa työssään – kaikessa muussa olemme harrastelijoita. Onkin luonnollista kokea tyydytystä työsuorituksistaan, ja laumaeläimelle on myös enemmän kuin luontevaa kiinnittää huomiota omaan (työntekijä-) maineeseen. Työuupumus on kuin katala tietokonevirus, joka kiinnittyy juuri näihin yleisinhimillisiin taipumuksiimme. TIETOKONEITA JA MUITA LAITTEITA voi huoltaa ja tuunata tehok-

kaammiksi. Ehkäpä rinnastammekin itsemme niihin, kun ajattelemme voivamme varmistaa työssä jaksamisen yksittäisillä päätöksillä tai kikoilla. Konevertaus osuu kuitenkin harhaan: koneet eivät tunne tyydytystä työstään. Emme onnistu noudattamaan työhyvinvointigurun ohjetta tehdä vähemmän työtä, vaikka ymmärrämme hyvin ohjeen ja tiedämme myös keinot työnteon vähentämiseksi. Ongelmana on ohjeen ikävä seurannaisvaikutus – joutuisimme luopumaan maineestamme ja omasta mielikuvastamme ahkerana työntekijänä. Jos onnistuisimme noudattamaan ohjetta, tuntisimme nahoissamme laiskan työntekijän maineen. OLISI MYÖS OPITTAVA KESTÄMÄÄN muiden tyytymättömyys, kun

sanoo: ”En missään tapauksessa voi ottaa tuota tehtäväkseni, sillä ensi viikon vapaisiin kohtiin ilmaantuu varmasti tärkeämpiä töitä. Jos olet tähän priorisointiini tyytymätön, ota yhteyttä esimieheeni.” Työuupumuksen dilemma tiivistyy kysymykseen: Ollako mieluummin uupunut vai kokea itsensä huonoksi ihmiseksi? Ratkaisua tai hyvää vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä. Dilemma on siten hyvässä seurassa muiden peruskysymysten kanssa: syödäkö vai säästääkö kakku; ottaako rennosti vaiko huolehtia taloudesta ja terveydestä; suhtautuako positiivisesti vai negatiivisesti; ollako itsekäs vai ajatellako yhteistä hyvää. Olisi löydettävä oma keskitie, jossa voi elää. •

teksti PETTERI HARJULA kuva ISTOCK

Sähköinen työpöytä pilottivaiheeseen Kevään aikana kehitetään uusia tietotyövälineitä ja testataan niiden toimivuutta.

ähköisen työpöydän tavoitteena on toimintatapojen kehittäminen tuomalla tieto ja sen työstämisessä käytettävät tekniset työvälineet yhteen käyttöliittymään. – Siirtyminen yhteiseen käyttöliittymään ja tekniseen alustaan tuo mukanaan kustannussäästöjä, mutta ennen kaikkea se helpottaa ihmisten työtä, kun aiemmin hajallaan ollut tieto on löydettävissä yhdestä paikasta, toteaa sähköinen työpöytä -projektia vetävä Liisa Huovinen. Hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä vuoden alussa opetusviraston mediakeskuksen johtajan paikalta.

Sisällöt järjestykseen Sähköisen työpöydän tulevien sisältöjen suunnittelusta vastaavaa työryhmää vetää talous- ja suunnittelukeskuksen viestintäpäällikkö Sirpa Jyrkänne, joka aikanaan oli mukana rakentamassa nykyistä Heli-intraa. Sisältöryhmän lisäk-

si sähköistä työpöytää valmistelee muun muassa laaja viestintäryhmä. – Kymmenen vuotta sitten, kun kaikki oli uutta, ei oikein tiedetty, mitä tietoa verkkoon kannattaisi laittaa. Varmuuden vuoksi sinne laitettiin kaikki, Jyrkänne naurahtaa. Sähköisen työpöydän sisältö on tarkkaan mietitty. Tieto jakautuu kolmelle eri tasolle. Niistä ylin on kaikille yhteinen kaupunkitaso. Sen alla ovat virastotaso sekä osasto- tai työryhmäkohtainen taso. Tiedon löytymisen ja navigoinnin helpottamiseksi uudessa palvelussa tulee olemaan vain noin seitsemän pääsisältöosiota. – Käytettävyystutkimuksen mukaan ihminen ei pysty hahmottamaan sen enempää, Jyrkänne toteaa. Uusi työpöytä tulee tarjoamaan myös käyttäjäkohtaisia määrittelytyökaluja, jotka mahdollistavat tiettyjen tietovirtojen aktiivisemman seuraamisen. Tulevaisuudessa sisäisessä verkossa olevia tiedostoja voi hakea helpommin ja tehokkaammin.

”Sisäinen viestintä tehostuu, ja saamme uusia työkaluja. Lisäksi kehitämme entistä tehokkaampia ja joustavampia työtapoja.” Infoähkystä hallittuun tietotyöhön Sähköisellä työpöydällä tulee olemaan monenlaisia työkaluja erilaisille työ- ja projektiryhmille. Yhteinen verkossa oleva työtila, jonne voi tallentaa projektiin liittyviä tiedostoja, tuo eri tiloissakin istuvat ryhmän jäsenet lähelle toisiaan. Tiedostojen työstäminen käy näppärästi verkon

välityksellä, ja uusin versio on aina kaikkien saatavilla ilman hillitöntä sähköpostirumbaa – tai peräti paperisten muistioiden lähettämistä. – Tärkeää on myös monien työhön liittyvien henkilöstöasioiden ja lomakkeiden, kuten vaikkapa loma-anomusten, muuttuminen sähköiseksi, Jyrkänne kertoo. Turhien työvaiheiden jäädessä pois rutiinit muuttuvat sujuvammiksi. Tulevaisuudessa uusi intranet tulee mahdollistamaan myös etätyöskentelyn niille, jotka käyttävät tietokonetta työssään. – Pitkällä tähtäimellä sähköisessä työpöydässä ei olekaan kyse vain sisäisen viestinnän tehostamisesta ja uusista työkaluista, vaan myös uudenlaisten, entistä tehokkaampien ja joustavampien työprosessien mahdollistamisesta, Huovinen summaa. • > Lisätietoja: Heli-intra > Tietotekniikka > Sähköinen työpöytä

Sähköisiä työkaluja

> Intranet Verkkopalvelu, jota käytetään yhteisön sisäiseen viestintään. > Mese / Messenger Pikaviestintäohjelma, joka auttaa vähentämään sähköpostiliikennettä. > Blogi Päiväkirjamainen verkkosivu tai sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa melko säännöllisesti. > Portaali Verkkopalvelu, mistä pääsy muihin verkkopalveluihin. > Wikipedia Monikielinen, julkinen tietosanakirja internetissä, joka on kasvava ja vapaasti muokattavissa.

Helsingin henki | helmikuu 2009

vapaa-aika

Tossua toisen eteen! Kaupunki houkuttelee kävelemään. Henkilöstöliikunnan teemana tänä vuonna onkin kävely. Keväällä liikutaan ulkona, syksyllä siirrytään kipuamaan kunnon portaita myös sisätiloihin. teksti MINNA TAKKUNEN kuvat PIIA ARNOULD

äveleminen. Se tulee niin luonnostaan. Siitä ei tarvitse maksaa, se ei vaadi pohjakunnon kohotusta, eikä sitä varten tarvitse erikseen maanitella itseään kuntosalille. Juuri siksi sitä on myös helppo ruveta lisäilemään arjessa liikkumiseen. Kun kerran pitää kävellä jonkun verran joka tapauksessa sekä työssä että vapaa-aikana, miksei saman tien ujuttaisi muutamia lisäaskelia päivittäisten reittien varrelle? Jo pienikin liike kohottaa myös mielialaa. Tämän vuoden henkilöstöliikunnan kuntoiluteemaksi kävelemisen ideoineet liikuntakonsultit EevaLiisa Rautiainen ja Kaisa Laine ovat itsekin kävelyannosten lisäämisen rautaisia kannattajia. Heillä on hyviä kokemuksia esimerkiksi kävelemisen ja työhön liittyvien ideointipalaverien yhdistämisestä luonnon helmassa.

– Liike ja rauhoittuminen inspiroivat ideoita esille ihan toiseen tapaan kuin toimistoympäristö, Rautiainen kertoo. – Myös arkipäivän työreiteille pystyy näppärästi lisäämään askelia. Keskustassa paikasta toiseen saattaa päästä kävellen jopa nopeammin kuin julkisilla tai autolla, Laine vinkkaa. Teemavuoteen on päädytty, koska sellaisesta on aiempia, hyviä kokemuksia. Vuosi 2007 oli Vire-X -teemavuosi, jonka aikana moni työporukka innostui liikkumisesta ja sai lisäpuhtia myös terveyden ylläpitoon.

Askelia keräämään

”Kymmenenkin minuutin kipaisut kasvattavat terveyttä edistävää kokonaispottia. Askelia voi kerätä aina!”

Kävelemällä voi mainiosti kartuttaa liikunta-annostaan myös silloin, kun kalenteriin on hankala raivata tilaa muulle liikkumiselle. Kymmenenkin minuutin kertakipaisut kasvattavat terveyttä edistävää kokonaispottia. Askelmittarista tai työpaikan jengistä saa hyvän kirittäjän. Yhteisiä kävelyretkiä voi tehdä vaikka töiden jälkeen. Yhteiseksi tavoitteeksi voi merkata kevään kalenteriin Naisten Kympin 31.5., jolle ilmoittautumiseen on neuvoteltu alennukset kaupungin henkilöstölle. Rautiainen ja Laine rohkaisevat yhdessä kävelystä innostuneita työporukoita valitsemaan keskuudestaan myös kävelyohjaajan, joka valmennetaan tsemppaamaan työkavereitaan.

■ Liikuntakonsultit EevaLiisa Rautiainen ja Kaisa Laine rohkaisevat kävelystä innostuneita työporukoita liikkeelle.

Dentaalidooristen yhteinen tavoite Lauttasaaren terveysaseman hammashoitolassa työskentelevä suuhygienisti Johanna Backström innostui kasaamaan työpaikallaan Naisten Kympille tähtäävän kävelyporukan.

Kävelyteemavuosi 2009 • Kunnon kävely keväällä ja Kunnon portaat syksyllä • Teemavuodella on verkkosivut, joille pääsee myös kotikoneelta. Sivuilta löytyy lisätietoa kävelyn terveysvaikutuksista ja tekniikoista, kävelytesteistä, kävelykokouksien pitämisestä ja kunnon kehittymisestä, sekä reittikartta, joilta voi tsekata, paljonko mittaa kävelylle tulee. • Innosta työporukka mukaan kävelemään, tavoitteeksi Naisten Kymppi 31. 5. • Lisätietoja henkilöstöliikunnasta: Heli-intra > Liikunta > Lisätietoja teemavuoden verkkosivuilta: www.hel2.fi/kavely

Neljän naisen yhteispäätös kannustaa liikkumaan: kun on rennolla otteella sovittu yhteinen tavoite, liikkumiseen tulee mukavasti pientä painettakin. – Samalla tähtäin lisää yhteenkuuluvuutta. Kahdentoista hengen työporukkamme on tiivis, käymme yhdessä syömässä ja muuta vastaavaa, Backström toteaa. Nyt työporukasta ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Naisten Kympin remmiin, ovat luvanneet tulla paikalle tukijoukoiksi. Backström kertoo, että muut ovat luvanneet tsempata meitä ja heittää meille suolakurkkuviipaleita vauhdissa. Naiset ovat nimenneet ryhmänsä Dentaalidooriksiksi. Heidän kevään kävelyrupeamastaan voi lukea blogia, joka löytyy kävelyteemavuoden verkkosivuilta. Vaikka kävelyporukkaa vedetään huumorilla, askelten takana on vakavakin paikka. – Työmme on ihan superkuormittavaa, kun työasennot ovat tukalat varsinkin niskalle ja hartioille. Niinpä hammasammattilaisten on oikeastaan pakkokin huolehtia monipuolisesta liikkumisesta, Backström kertoo. Askelmittarit sekä toukokuussa häämöttävä tavoite pitävät nyt Dentaalidoorikset liikkeellä.

Naisten Kympille suuntaavat ja blogia yhdessä treenaamisestaan pitävät myös sosiaaliviraston Kivikon päivähoitoalueen henkilökuntakerhon jäsenet, joita innostaa lastentarhanopettaja, myös liikunnanohjaajana toimiva Tuija Villanen. – Kynnys kävelemiseen on matala. Lähellä toisiaan asuvat ovat jo suunnitelleet harjoittelevansa yhdessä. Eri pisteissä työskentelevien ihmisten yhteishenkeen tulee työpaikoilla lisäpuhtia: ihmiset tutustuvat toisiinsa samalla kun liikkuvat yhdessä, Villanen iloitsee.

Päin metsää tai kohti kulttuuria Laine ja Rautiainen muistuttavat, että kävelystä löytyy jokaiselle jotakin. Sauvojen vauhdittamana tai muuten reippaasti tehtynä käveleminen on parhaimmillaan tehokasta hikiliikuntaa. Paljon muuten liikkuva voi reippaalla kävelemisellä saada kestävyyttä eri tavalla kuin vaikkapa lihaskuntopainotteisesta lajista tai juoksemisesta. Yhtä lailla kävelemisen kimmokkeeksi voi napata suunnan: uuden luontomaiseman kartalta tai jonkin kulttuurikohteen. Koira, oma tai miksei vaikka naapurin, on varma kävelylle viejä. Myös metsässä käveleminen tarjoaa vaihtelua, varsinkin jos siihen yhdistää marjastusta tai sienestystä. Puiden siimeksessä jaloille paikkaa hakiessa kehittyy samalla tasapainokin. – Pienet tavoitteet motivoivat matkan varrella, mutta voi olla silti hyvä muistaa, että liian isot tavoitteet uuvuttavat nopeammin jos askeliin lataa liikaa kierroksia, konsultit evästävät. Kun syksy koittaa ja elämä siirtyy taas luonnonvalon vähentyessä enemmän sisätiloihin, kävelyvuosi 2009 jatkuu Kunnon portailla. Jo nyt voi ruveta katsomaan niitä arjen varrelle osuvia portaikkoja sillä silmällä. Syksyllä portaiden varrelle ilmestyy kapuamista innostavia tietoiskuja. •

Helsingin henki | helmikuu 2009

teksti MARIA HALAVA kuva ARTO WIIKARI

Helsinki on vilkas kaupunki, jonka kulttuurinen elämä on laajaa ja monipuolista. Kulttuurijohtaja Pekka Timonen innostaa henkilöstöä Kulttuurikunto-kampanjavuotena uusiin kokeiluihin ja elämyksiin.

Picasso tulee kaupunkiin

aupungin merkitys kulttuurin ja taiteen tukijana on hyvin keskeinen, onhan se tukijana toiseksi suurin heti valtion jälkeen, toteaa kulttuurijohtaja Pekka Timonen. Vuosittain jaettavien kulttuuriavustusten lisäksi kaupunki tarjoaa esiintymis- ja työtiloja taiteilijoille, tukee kulttuuritilaisuuksia sekä tuottaa kulttuuritoimintaa. Lisäksi se kehittää kaupungin kulttuuripolitiikkaa. – Kaupungista tuskin löytyy kovin monta ammattitaiteilijaa, joka ei olisi ollut tekemisissä kaupungin kanssa, Timonen naurahtaa.

Henkilöstö aktiivista kulttuuriväkeä 25 viime vuoden aikana Helsinki on kehittynyt paljon kulttuurikaupunkina. Tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, ja kansainvälisyyttä on tullut lisää. – Helsinkiläiset ovat aktiivisia sekä kulttuurintekijöinä että sen seuraajina, ja he suhtautuvat myönteisesti kulttuuriin. Toiminnallamme on voimakas asukkaiden tuki, Timonen kertoo. Kaupunki pyrkii rohkaisemaan myös työntekijöitään uusiin kulttuurikokemuksiin ja -elämyksiin. Timosen mukaan kaupungin työntekijät eivät eroa muista helsinkiläisistä kulttuurin-

käyttäjinä, vaan he ovat yhtä aktiivisia. Kaupunki paitsi kannustaa omaa henkilöstöään kulttuurin pariin myös muistaa sitä esimerkiksi erilaisilla lippuetuisuuksilla. – Viime vuonna järjestimme henkilöstökeskuksen kanssa teatteripäivän sekä jaoimme elokuvalippuja. Tänä vuonna lippuja on ollut jaossa muun muassa taitoluistelun EM-kilpailuihin. Kaupungilla on paljon kulttuurityöntekijöitä, mikä saattaa usein unohtua. Suomen mittakaavassa kaupunki on iso kulttuurityönantaja.

Tarjontaa käden ulottuvilla Timosen mukaan kaikkien olisi hyvä havahtua välillä huomaamaan, miten hienossa kulttuurikaupungissa Helsingissä eletään. Vastaavan tasoisia kulttuurimahdollisuuksia ei hänen mukaansa löydy edes monista Euroopan kaupungeista – usein pelkkä tieto erilaisista mahdollisuuksista riittää ihmisille. – On tärkeää, että tarjonta on käden ulottuvilla. Siihen voi kuka tahansa tarttua. Kulttuuria vieroksuvia ihmisiä löytyy nykyään enää hyvin vähän. Ennen oli ehkä selkeämmin tietyn taidemuodon ystäviä; nykyään ihmiset liikkuvat avoimemmin eri taidemuotojen välillä ja kokeilevat rohkeasti uutta. Tähän hän haluaa rohkaista ihmisiä laajemminkin: ei kannata jännittää, vaan ottaa kulttuuri rennosti. Ihmiset pitävät eri asioista, ja Helsin-

gallup Lisäätkö liikuntaa? KYSYIMME SOSIAALIVIRASTON HENKILÖSTÖLTÄ TÄMÄN VUODEN KUNTOILUSUUNNITELMIA.

Helsingin henki | helmikuu 2009

■ TARJA MAIJALA majoitusasiamies – Yritän jatkaa liikuntaa tänä vuonna. Pyrin kävelemään kolme kertaa viikossa lenkin. Asun Pikku-Huopalahdessa ja kävelen vakiolenkin Seurasaaren ympäri, se kestää 2–2,5 tuntia. Viikonloppuisin kävelen pitempäänkin. Sauvoja en ole kokeillut. Olen maksanut Kavin kondiksen kuntosalinkin, mutten vielä ole käynyt.

■ OLLI SALIN sosiaalipäivystyksen päällikkö – Kyllä lisään, lapset hankkivat minulle askelmittarinkin. Asun Hämeentien varrella ja kävelen kerran viikossa työpaikalle, oli sää mikä tahansa. Matkaa tulee sellainen pari kilometriä. Aloitin lätkän pelaamisen 55 vuotta sitten. Pelaan edelleenkin lauantaisin ikämiessarjassa. Käyn myös silloin tällöin Mäkelänrinteessä uimassa.

■ OSMO JURVANEN johtava sosiaalityöntekijä – Yritän pitää liikunnan määrän samana. Käyn kolme kertaa viikossa astanga-joogassa ja kerran viikossa avannossa ja saunassa Rastilan leirintäalueella. Kesällä pyöräilen ja uin meressä tai järvessä. Uimahallissa en käy. Kaupungilla on laajat liikuntamahdollisuudet, vaikkei niitä joka lajiin voi saada.

gistä kyllä löytyy tarjontaa kaikille. Timosen kulttuurielämää ohjaa uteliaisuus. – Kiinnostuksen täytyy herätä etukäteen, jotta menisin katsomaan. Kiinnostuksenherättäjä voi olla hyvin pienikin asia. Viime vuodelta Timosen mieleen jäi monta merkittävää kulttuuritapahtumaa. Näistä yksi oli venezuelalaisen Simón Bolívar -nuoriso-orkesterin vierailu Helsingin juhlaviikoilla. Se muistutti häntä jälleen klassisen musiikin merkityksestä.

Kokeile jotain uutta! Kuluva vuosi tulee Timosen mukaan tarjoamaan paljon valinnanvaraa kulttuurin alalla. Erityisesti vuosi tulee olemaan kuvataiteen vuosi. Kulttuurin sekakäyttäjäksi tunnustautuva Timonen antaa omat kulttuurivinkkinsä henkilöstölle. – Syksyllä avataan Ateneumiin iso Picasso-näyttely, jossa kaupunki on merkittävänä tukijana. Tavoitteena on kaikkien aikojen näyttely. Jos et ole ennen käynyt näyttelyssä, niin tämä sinun ainakin tulee nähdä, Timonen hehkuttaa. Toki ennen syksyäkin tapahtuu jo paljon. Huhtikuussa Savoy-teatteri avataan entiseen loistoonsa, ja kesällä vietetään juhlaviikkoja viimeisen kerran Risto Niemisen johdolla. Festivaaleja on vuoden aikana tarjolla yli 40. – Kulttuuri antaa elämälle merkitystä ja lisää hyvinvointia. Kehon lisäksi myös mieli kaipaa harjoitusta, Timonen vertaa kulttuuria urheiluun. – Antakaa itsellenne mahdollisuus kokea jotain aivan uutta, sellaista mitä ette ole ennen tehneet. Joskus siitä tykkää, joskus ei. Pahaa se ei missään nimessä tee!, hän lopuksi kannustaa. •

Kulttuurikuntokampanja jatkuu syksyyn Ylen ja Suomen Kulttuurirahaston starttaama Kulttuurikunto-kampanja jatkuu kaupungilla syksyyn. Lisätietoa ja menovinkit: > kulttuurikunto.yle.fi > Heli-intra > Kulttuurikunto

LIIKUNTAVIRASTO

90 Kaik k i liikkeelle! Liikuntatoimi viettää 90vuotissyntymäpäiviään aktivoimalla kaupunkilaisia liikkumaan entistä enemmän. Juhlavuosi sisältää useita merkittäviä tapahtumia.

uhlavuonna kaupungin uimakeitaan Uimastadionin tarkoituksena on tuoda valoa vuoden synkkiin hetkiin. Iso allas muuttuu talviuimalaksi, ja vesi

teeseen saakka. Kaudelle 2009–2010 Paloheinän hiih-

’’

Kuva Kaupunginmuseo.

VUOTTA

pysyy parikymmenasteisena vuodenvaih-

■ HARRI MARKELIN toimistosihteeri – Voisin lisätä tenniksen pelaamista. Nyt pelaan kerran viikossa Konalassa, voisin käydä kahdestikin viikossa. Käyn myös pojan kanssa Itäkeskuksessa uimassa. Halli on hyvä, lapset pitävät liukumäestä ja voivat hyppiä tornista. Kesällä uin mökillä ja joskus Hietsussa. Kaupunki voisi tarjota parempia tenniskenttiä.

■ Hiihtäjiä Saunalahdella 50-luvun alussa. Taustalla Meilahtea ja Munkkiniemen silta.

tokeidas saa uuden lumetusjärjestelmän, joka entistä paremmin takaa hiihto- ja talviurheilun mahdollisuudet kaupunkilaisille. Järjestelmän tekniikka vastaa laskettelukeskuksissa käytettyä tekniikkaa, ja sillä on mahdollista tehdä lunta jo yhden asteen pakkasessa. Tällä hetkellä pakkasta tarvitsee olla kymmenen astetta. Liikuntavirasto järjestää juhlavuotensa aikana myös tapahtumia kaikille ikäryhmille. Helmikuussa järjestettävä Talvirieha tarjoaa Paloheinässä monenlaista talviurheilua. Elokuussa Helsinki liikkeelle -viikon aikana virasto järjestää tapahtumia omassa toiminnassaan.

Merkittäviä vuosilukuja liikuntaviraston historiassa:

1919 1924 1938 1945 1948 1950 1952 1964 1968 1991 1999 2009

Helsingin kaupunginvaltuusto asetti maamme ensimmäisen urheilulautakunnan 15.4. Urheilulautakunta alkaa jakaa avustuksia urheiluseuroille. Olympiastadion avataan vuoden 1940 kisoja varten. Kisat peruttiin myöhemmin. Korkeasaaren eläintarha liikuntatoimen alaisuuteen, jossa se säilyi vuoteen 1988 saakka. Liikunnanohjaustoiminta käynnistyy, ensimmäinen liikunnanohjaaja palkataan. Rastilaan perustetaan leirintäalue. Olympiastadionilla järjestetään Helsingin kesäolympialaiset. Liikunta siirretään omaan virastoon, urheilu- ja ulkoiluvirasto perustetaan. Pirkkolaan valmistuu liikuntapuisto. Kaupungin henkilöstöliikunta osaksi liikuntaviraston toimintaa. Helsinki hakee vuoden 2006 talviolympialaisten kisaisännyyttä. Liikuntavirasto 90 vuotta.

Helsingin henki | helmikuu 2009

S U T I O ILM

U L U TA i alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ta r a sanna.k 0 37952. 31 faksilla enterin l a k n a v Seuraa päivä on uta. aineisto ku . maalis torstai 5

Arvaa, ellet tiedä! Mikä kaupungin uusi liikelaitos muutti hallintonsa Ympyrätaloon?

Matkailulle uudet nettisivut

Vastaukset 5.3.2009 mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki, faksi 310 37952, s-posti sari.ruusutie@hel.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

kuva RODEO

Edellinen arvonta 19.1. Viimeksi kysyimme, mikä oli kuvan komea koulukeskus, jonka runsaat 50 työntekijää tulivat vuodenvaihteessa osaksi Helsingin kaupungin henkilöstöä. Kuvassa oli Sakarinmäen koulukeskus, jossa toimii suomenkielinen Sakarinmäen koulu, ruotsinkielinen Östersundom skola sekä suomenkielinen ja ruotsinkielinen päiväkoti. Koulukeskus sijaisee Itäsalmessa, Helsinkiin vuodenvaihteessa liitetyssä entisessä LounaisSipoossa. Vastauksia tuli 40 kpl. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme yllätyspalkintoja. Palkinnot menivät seuraaville: Tuula Louhivuori, Merja Hyvönen, Antti Nerg, Katri Punnonen ja Tuula Keskikallio. Onnittelemme voittajia!

■ KAUPUNGIN VIRALLISET matkailusivut uudistuivat. Sivusto sisältää kattavimmat tiedot Helsingin matkailupalveluista, käyntikohteista ja tapahtumista suomeksi, ruotsiksi, englanniksi sekä ajankohtaista tietoa myös kahdeksalla muulla kielellä. Sivustolla pääsee muun muassa käyttämään Google Earth -pohjaisia karttapalveluja ja tapahtuma- ja majoitushakua sekä katsomaan havainnollistavia panoraamakuvia. Myös matkailualan ammattilaiselle suunnatut sivut uudistuivat. > www.visithelsinki.fi

Vox Urbana etsii laulajia

7-veljeksen pilkkikilpailu ■ SEITSEMÄN VELJEKSEN PILKKIKILPAILU järjestetään lauantaina 21. helmikuuta klo 9–14 Vartiokylän lahdella (jäävaraus). Kaupungin virastot ja liikelaitokset kilpailevat keskenään 7-henkisin joukkuein. Joukkueet voivat olla myös vajaita. Henkilökohtaisia sarjoja on kaksi: yleinen sarja sekä naisten ja alle 16vuotiaiden sarja. Osallistumismaksu on 5 euroa. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työntekijät ja perheenjäsenet. Ilmoittautumiset klo 8 alkaen venelaitureiden läheisyydessä olevalla parkkipaikalla. > Lisätiedot: HKL:n kalakerho, sihteeri Seppo Luukkanen, puh. 272 2072.

ki | helmikuu 2009 09 Helsingin henki

14.–22.2.2009

tapahtumia

■ JYTY HELSINKI RY:N ja kaupungin henkilöstökuoro Vox Urbana etsii uusia laulajia. Ohjelmistossa on uutta ja vanhaa perinteellistä sekakuoromusiikkia. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 16.30-19.00 Kampissa. > Lisätietoja: kuoron sihteeri Veli Silvo, puh. 310 38615, veli.silvo@hel.fi.

Liiketalouden oppisopimuskoulutusta tarjolla ■ OLETKO TOIMISTOTEHTÄVISSÄ kaupungilla? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa. Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena Liiketalouden perustutkinnon, merkonomi. Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin kaksi vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/ kk. Koulutus alkaa keväällä 2009. > Lisätietoja koulutuksesta: oppisopimusneuvoja Tiina Karp, puh. 310 86692, tiina.karp@edu.hel.fi, koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula.kajaste@edu.hel.fi > Tutustu koulutustarjontaan: www.oppisopimus.edu.hel.fi, s-posti: oppisopimus@edu.hel.fi

Talvilomalla liikkumaan ■ LIIKUNTAVIRASTO JÄRJESTÄÄ koululaisten talvilomaviikolla lapsiperheille toimintaa. Tarjoukset 14.–22. helmikuuta: > Alle 18-vuotiaat uimaan eurolla Itäkeskuksen, Jakomäen, Pirkkolan, Ruoholahden ja Yrjönkadun uimahalleihin sekä Yrjönkadun ensimmäisen kerroksen uimahalliin. > Alle 18-vuotiaat maksutta Kallion, Käpylän ja Oulunkylän tekojäille. > Salmen laskettelurinteeseen lapset puoleen hintaan. Neljän tunnin lippu on 2,50 euroa ja kahdeksan tunnin lippu 5 euroa. > Paloheinän talviliikuntakeskus järjestää Talviriehan tiistaina 17. helmikuuta klo 16-20. > Liikkujien käytössä ovat kaupungin ulkoilualueet ja ulkoilumajat. > www.hel.fi/liikuntavirasto

k Ä • ku

kuva MARI HOHTARI

• m il l o

kuva MARKKU BUSSMAN

•m m it ä •

ss ä

10 • K YSY M

1 Harmaahylje

Korkeasaaren tarhaeläinhoitaja Anne Pääkkönen

Korkeasaaren arki tutuksi televisiossa

Montako hyljettä ruiskuttaa vettä Havis Amandan patsaalla?

❒ a. neljä ❒ b. viisi ❒ c. kolme

Ruotsinkielistä väestöä Helsingissä oli viime vuoden alussa

❒ a. 6,1 % ❒ b. 6,9 % ❒ c. 8,0 %

Mikä metroasema avattiin vuoden 2007 alussa?

❒ a. Pasila ❒ b. Vuosaari ❒ c. Kalasatama

Alppikauris

Helsingin kaupunginvaltuusto asetti maan ensimmäisen urheilulautakunnan, liikuntaviraston edeltäjän, vuonna

❒ a. 1919 ❒ b. 1924 ❒ c. 1929

Kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja on

Helsinkiin liitetyssä Lounais-Sipoossa asuu noin

❒ a. Rakel Hiltunen ❒ b. Suvi Rihtniemi ❒ c. Otto Lehtipuu

Mitä tarkoittaa stadin slangissa stiflat?

❒ a. ratikkaa ❒ b. sateenvarjoa ❒ c. kenkiä

kuva MARKKU BUSSMAN

■ SUBILLA ALKOI 6. helmikuuta ohjelmasarja Korkeasaari, joka seuraa Suomen vanhimman eläintarhan työntekijöiden ja eläinten arkea. Koko perheen 10-osainen sarja näyttää Korkeasaaren rutiinien ohella myös hartaasti odotettuja ja täysin odottamattomia tapahtumia: poikasten syntymiä, loukkaantuneiden eläinten hoitoa ja luonnonvaraisten eläinten palauttamista luontoon.

Mikä on Netari.fi?

❒ a. työvoiman välityspalvelu ❒ b. kalastuksen tietopalvelu ❒ c. verkossa toimiva nuorisotalo

❒ a. 2 000 ❒ b. 3 500 ❒ c. 4 000 ihmistä

Mitä merkillistä on Mannerheimintien ja Urheilukadun välissä sijaitsevassa Toivonkadussa?

❒ a. Se sai nimensä talvisodan aikana, jolloin haluttiin luoda uskoa kansaan. ❒ b. Katu on lähes yhtä leveä kuin pitkä. ❒ c. Säveltäjä Toivo Kuulan sinfonia esitettiin ensimmäisen kerran kadulla sijaitsevassa talossa.

Kuinka suuri on Helsingin veroprosentti?

❒ a. 17 ❒ b. 17,5 ❒ c. 18,5

Pekka Sauri

Vastaukset: 1 a, 2 c, 3 c, 4 a, 5 b, 6 c, 7 a, 8 c, 9 a, 10 b.

Helsingin

henki Ilmestymisaikataulu Nro 2 1.4. aineisto 5.3. Nro 4 2.9. aineisto 5.8. Nro 6 9.12. aineisto 5.11.

Nro 3 3.6. Nro 5 21.10.

aineisto 24.4. aineisto 18.9.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | helmikuu 2009

Helsingin henki JU S

J SI P A

kuva KARI HAUTALA

2009

”

Ihmisen arvo vai ihmisarvo?”

helmi–maalis 2009

GoGo { uusi duuni }

Merellinen Helsinki kutsui

> KUKA: Merja Ruotsalainen > AMMATTI: vesiliikennepäällikkö liikuntavirastossa > TÖIHIN: 1.10.2008 > TOIMIPISTE: Töölön Kisahallilla > LEMPIPAIKKA: Kaunissaari Miten tulit tehtävään? Oli uusien haasteiden aika. Merellinen Helsinki on aina kiinnostanut minua. Edellisen tehtävän aikana tutustuin läheltä merellisen osaston toimintaan ja koin, että se on sellainen työyhteisö, jossa on hyvä toimia. Mitä teit aikaisemmin? Muutin Helsinkiin hiukan reilu kymmenen vuotta sitten Siilinjärveltä. Helsingissä tein alkuun liikunnanohjaajan kausitöitä liikuntavirastolle, sitten toimin Liikuntamyllyssä liikuntapaikanhoitajana. Minut valittiin myös liikuntaviraston päätoimiseksi pääluottamusmieheksi. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen tuloasi? Kuva kaupungista työnantajana on ollut koko ajan positiivinen. On mahdollisuus tehtäväkiertoon, hyvät koulutusedut ja nykyisessä taloudellisessa tilanteessa korostuu varma työnantaja. Ainoa negatiivinen asia on kilpailukykyinen palkkaus. Mitä työsi pitää sisällään? Vesiliikennepolitiikan tekeminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, tarjoamme edellytykset toi-

Helsingin henki | helmikuu 2009

mintaan. Vesiliikenteen tarvitsemien laitureiden ja veneväylien kunnossapitoon liittyvät tehtävät. Tehtäviini kuuluu myös ulkoilusaarien toiminnan kehittäminen yhdessä saaristotoimen kanssa. Millainen päiväsi tänään oli? Valmistelimme tulevia messuja, missä liikuntaviraston merellinen osasto on mukana. Selvittelin myös laituripaikkasopimusten tilannetta, kun satamalta siirtyi uusia alueita liikuntavirastolle. Mitkä ovat suurimmat haasteesi? Markkinointi, kuinka saada helsinkiläisille tietoa vesiliikenteen tarjoamista mahdollisuuksista? Ulkoilusaaret aivan Helsingin edustalla tarjoavat todella hienot mahdollisuudet liikkumiseen ja vapaa-aikaan. Miten haluaisit kehittää työtäsi? Kehitän toimintaa niin, että vesiliikenteen palvelut ovat mahdollisimman helposti saavutettavissa ja että vesiliikennepalveluja tarjoavat yritykset saisivat toivomaansa apua kaupungin taholta. Mitä odotat tältä ja ensi vuodelta? On paljon uutta Helsingin Sataman siirrettyä toimintaansa Vuosaareen, kun sen hallinnoimia laiturialueita tulee liikuntaviraston hoitoon. Ketä kuuluu työyhteisöösi? Työyhteisöni on liikuntaviraston merellisen osaston hallinto. Esimieheni on merellisen osaston osastopäällikkö Turo Saarinen. Lähimpiä työtovereitani ovat merellisen osaston Kisahallilla toimivat työntekijät. Missä asut? Mellunkylässä Itä-Helsingissä perheeni kanssa. Työmatkat kuljen julkisella liikenteellä.

10.2.–2.3. FLAMENCON RYTMIÄ Helsingin XII Flamencofestivaali Kulttuuriareena Gloriassa. > www.flamenco.fi

14.2. YSTÄVÄNPÄIVÄ Muista ystävää kortilla tai viestillä tai soita!

24.2. LASKIAISTIISTAI Leivo laskiaispullaa ja nauti hillolla tai ilman!

28.2. KALEVALAN PÄIVÄ Ateneumin taidemuseossa Kalevala-aiheinen suurnäyttely 27.2.–9.8.2009 > www.ateneum.fi

8.3. NAISTENPÄIVÄ Caisassa kansainvälisen naistenpäivän juhla pe 6.3. klo 15–22. > www.caisa.fi

26.3.–31.3. MUISTOJEN HELSINGISSÄ Kaupunginmuseon kuva-arkiston valokuvanäyttely Helsingin Kaupunginteatterissa.

29.3. KESÄAIKA ALKAA Kelloa siirretään tunti eteenpäin.