& ö y t mä elä
Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen asiakaslehti
Nro 01/2011:
08 [ vuosihuolto ]
Diabetes, ei kiitos! Lisää marjoja, liikuntaa ja hyvää mieltä.
09
[ mielenterveys ]
Miten minä voin? Mielialan itsehoito kantaa karikoiden yli.
10
[ vastaanotolla ]
Aivot kaipaavat lepoa Henkisen työn ergonomia auttaa jaksamaan.
Työurat kasvuun Hyvä ilmapiiri antaa voimia s. 4
sisältö 01/2011
tervehdys
Työterveysjohtaja Tiina Pohjonen
Työtä & terveyttä!
H
04
T
YÖ
TEKIJÄ
HYV I NVOI
02 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
08
[ vuosihuolto ]
09
[ mielenterveys ]
SAIRAUSPOISSAOLOT HALLINTAAN
DIABETES, EI KIITOS
MIELIALAN ITSEHOITO
Kaikki alakuloisuus ei ole masennusta. Mielialaa voi hoitaa myös itse.
TY N
DESIGN
07
[ näkökulma ]
Omalla panostuksella saa ihmeitä aikaan diabeteksen torjumisessa.
I
TYÖN
TYÖURAT KASVUUN
Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen näkemys työurien pidentämiseen.
TTAVUUS O U Ö
JOHTAMINEN
[ teema ]
Työuria halutaan pidentää, mutta samalla työn laadun pitää pysyä hyvänä ja tuottavuuden kasvaa. Onko tämä mahdoton yhtälö?
NT
T
elsingin kaupungin töissä on imua. Suurin osa meistä lähtee hyvällä mielin työhön ja työn mielekkyys koetaan monin verroin parempana kuin kunta-alalla keskimäärin. Nämä työterveyskyselyn tulokset näyttävät toteen sen, mitä Helsinki on saavuttanut vastuullisena työnantaja. Kaupungin etuna ovat työntekoa tukevat, turvalliset rakenteet ja esimiestyö. Esimerkiksi työkykyjohtamisen saralla olemme edelläkävijöitä. Malliesimerkkinä ovat tässä lehdessä esillä olevat kotihoidon sairauspoissaolojen hallinnan hanke sekä kokemukset paluun tuen toimintamallista. Siis siitä, miten pitkältä sairauslomalta palataan takaisin työelämään. Paremman tuottavuuden ja tehokkaamman työn tavoitteet haastavat johtamista ja työhyvinvointia. Hyvinvoinnin ei tarvitse kuitenkaan näissä muutoksessa murentua, kunhan työn merkitys ja mieli säilyvät muutoksissa. Jos esimies kokee oman työnsä mielekkääksi, on myös työyhteisöllä mahdollisuudet voida hyvin. Aikaisemmin tuottavuutta lisättiin koneilla ja välineillä. Nyt sitä parannetaan osaamisella. Kestävän tuottavuuden ytimessä ovat työyhteisöjen osaaminen, kyky tuottaa ideoita ja jalostaa niitä innovaatioiksi, jotka uudistavat toimintaa. Tuloksena on sujuvampi työ. Kyseessä on ikään kuin työn design, kykyä nähdä toisin ja rohkeutta laittaa toimeksi. Työhyvinvointi syntyy työstä. Jotta voi olla luova ja innovatiivinen, on nukuttava riittävästi. Univaje heikentää luovaa ongelmanratkaisukykyä merkittävästi. Unen merkitystä työstä palautumisessa aliarvioidaan jatkuvasti. Muisti on herkkä koneisto ja altis häiriöille. ”Onko aivoillasi turhan iso taakka?” kysyy työterveyspsykologi Juha Hokkanen tarjoten keinoja mielen rentoutumiseen. Oivallista näissä opeissa on se, että ne eivät vaadi kehittymään tai uudistumaan. Riittää, että on läsnä. Työterveyskeskuksessa parempaa tuottavuutta ja tulosta haetaan hoitokäytäntöjä ja työrooleja uudelleen arvioimalla. Ensilinjassa on masennuksen hoitokäytännön uudistaminen ja tähän liittyen myös sairauslomakäytännöt. Oikein suunniteltu työ voi parantaa jopa lääkkeen tavoin ja edistää masennuksesta toipumista. Uuden tiedon myötä työterveyspalveluiden sisällön on uudistuttava. Tämän lehden tarkoituksena on osaltaan tuoda esiin palvelujamme, joilla työtä ja terveyttä voidaan parantaa. Emme edes pyri kilpailemaan lääkäriasemien kanssa ”ajan saa aina, 24h” -konseptilla. Tavoitteemme on yhdessä asiakkaiden kanssa luoda kestävää ja inhimillistä työuraa.
10
[ vastaanotolla ]
13
[ plus ]
VÄHENNÄ AIVOJEN KUORMAA
Kun työ on muuttanut pelloilta päätteiden ääreen, ei riitä, että niska ja hartiat jumpataan kuntoon. Myös aivot tarvitsevat lepoa ja rauhaa.
KUINKA JAKSAT, ESIMIES?
Jos esimies kokee oman työnsä merkitykselliseksi, koko työyhteisö voi paremmin.
14
[ reilu meininki ]
PALUUN TUKI
Kun työntekijä palaa pitkältä sairaslomalta, tarvitaan tukea saada pallo haltuun.
15
[ palvelut ]
TYÖTERVEYS LÄHELLÄSI
Näin palvelemme sinua.
Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Tyke Päätoimittaja: Tiina Pohjonen Toimituspäällikkö: Ritva Teerimäki Toteutus: Otavamedia Oy/ Kynämies, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Repro: Aste Helsinki Paino: Sanomapaino Oy, Sanomala 2011
. . . a k i a nyt on
Ajankohtaisia asioita sinulle, kaupungin työntekijä
[ kunto nousuun ]
Tarvetta kuntoremontille?
[ voi hyvin ]
Voimavarat käyttöön Työterveyskeskus tarjoaa uutena palveluna tukea mielialan itsesäätelytaitoihin. Taitoja opetellaan 6–8 hengen ryhmässä. Pienryhmätapaamisia on kahdeksan kertaa kaksi tuntia kerrallaan ja ryhmät kokoontuvat työterveyskeskuksen tiloissa. Kullakin tapaamisella on oma teemansa. Tapaamisten välillä osallistujat kokeilevat kurssilta saatujen oppien toimivuutta ja tekevät huomioistaan muistiinpanoja kurssilla saatavaan työkirjaan. Kurssin sisältö on suunniteltu niin, että jokaisen kerran jälkeen osallistuja ymmärtää yhä paremmin, miten hän voi itse vaikuttaa mielialaansa ja jaksamiseen. Ryhmä siis soveltuu kaikille henkilöille, jotka hakevat omaan jaksamiseen tukea. Työterveyslääkärisi saattaa suositella ryhmää myös osana masennussairauden hoitoa tai siitä toipumista. Ryhmiin ilmoittaudutaan oman työterveyshoitajan kautta.
Onko kuntosi heikentynyt? Huolestuttaako työssäjaksaminen? Jos kuntoremontti tuntuisi ajankohtaiselta jutulta, nyt olisi hyvä hetki jutella asiasta työterveyshoitajasi kanssa. Kuntoremontti on Kelan varhaiskuntoutusta. Sen tarkoitus on ylläpitää työkykyä, tukea työntekijän henkistä hyvinvointia ja työssä jaksamista, ennaltaehkäistä työkykyä haittaavien oireiden syntymistä ja aktivoida oman terveyden vaalimiseen. Kuntoremontin kesto on 5–7 päivää. Tavallisen kuntoremontin lisäksi kaupungin työntekijöillä on valittavana Elintärkeät elämäntavat -remontti, Voimavararemontti, Hyvä ikä 60+ -remontti ja Tules-kuntoremontti. Jälkimmäinen on suunnattu ihmisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Oikean kurssin löytymiseen saa apua työterveyshoitajalta. Kaupunki maksaa palkan kuntoremontin ajalta.
[ kolotukseen ]
[ apua tarjolla ]
Fysioterapian akuuttineuvonta
Tumppaisitko?
Oletko harkinnut tupakoinnin lopettamista? Apua on tarjolla työterveydessä. Työterveyshoitajan vastaanotolla kartoitetaan motivaatio tupakoinnin lopettamiseen, nikotiiniriippuvuuden aste sekä aiemmat lopettamisyritykset ja etsitään tarvittaessa sopiva nikotiinikorvaushoito. Työterveyshuolto antaa sekä yksilö- että ryhmävieroitusta. Ryhmävieroitusta järjestettäessä työpaikan yhteyshenkilö ilmoittaa 8–16 henkilön ryhmän omalle työterveyshoitajalleen. Työterveyshoitaja järjestää ryhmälle vetäjän. Ryhmä itse sopii kokoontumisajan ja -paikan. Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen 1–2 viikon makkoi. tä tupa suttoman nikotiinikorvaustekijöis n ö . y t gin n päin ä hoidon. ä m e kaupun n a n vähe itsijoit Luku o tupako 7 0 0 2 enttia. Vuonna 18 pros oli vielä
ö?
Tiesitk
15%
Työterveyskeskuksen uusi tupakkaesite antaa infoa tumppaajille.
Tiesitkö, että myös työfysioterapeutin vastaanotolle voi saada akuuttiajan? Akuuttineuvonta on tarkoitettu esimerkiksi niille asiakkaille, joilla on selkeä työkykyä haittaava liikuntaelinvaiva tai -oire (ei välttämättä välitöntä sairauspoissaolon tarvetta) tai jotka ovat jääneet tai jäämässä liikuntaelinvaivan vuoksi sairauslomalle. Fysioterapiassa asiakas saa välittömästi täsmäohjeet kipujen ja oireiden helpottamiseksi. Tällaisia ohjeita voivat olla esimerkiksi kylmän käyttö, oiretta helpottavat lepoasennot ja liikkeet. Käynti ei sisällä fysikaalisia hoitoja. Tarvittaessa sovitaan seurantaaika ja työpaikkakäynti. Akuuttikäynnin tarkoituksena on ehkäistä rasitussairauksien syntyä ja kipujen kroonistumista ja näin välttää sairauspoissaoloja. Lähetteen työfysioterapeutin akuuttineuvontaan voit saada työterveyslääkäriltä tai -hoitajalta. Neuvonta-aika varataan joko vastaanoton yhteydessä tai työterveysaseman ajanvarauksesta. Tervetuloa!
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
03
teksti SATU ALAVALKAMA kuvat SEPPO SAARENTOLA, KIRSI SALOVAARA ja ARTO WIIKARI
Työurat
kukoistamaan! Työurien pidentämisestä puhuttaessa mieleen nousevat usein negatiiviset asiat: eläkeiän nostaminen ja työntekijän loppuun ajaminen. Kuitenkin kyse voi olla myös aidosti positiivisista jutuista, kuten työhyvinvoinnista, kannustavasta ja innostavasta ilmapiiristä ja hyvästä fyysisestä kunnosta. Kun työyhteisö voi hyvin, sairauslomat vähenevät – ja työurat pitenevät.
L
ähes puolet Helsingin kaupungin työntekijöistä lähtee joka aamu mielellään töihin. 85 prosenttia uskoo jaksavansa hyvin nykyisessä työssään myös kahden vuoden kuluttua. Eläkkeelle jääjien keski-ikä on noussut 62,3 vuoteen, ja sairauspoissaolojen määrä on samaa tasoa kun Suomessa keskimäärin. Pitkät sairauspoissaolot ovat harvinaisia, jos työyhteisö toimii ja työ sujuu. Jos kohdalle osuu organisaatiomuutos, ilmapiiri kiristyy herkästi ja työhön syntyy häiriöitä ja katkoksia. Kuormituksen pitkittyessä erilainen oireilu lisääntyy. Poissaolojen myötä työt kasautuvat ja saattaa kehittyä uupumuskierteitä. Työterveyskeskuksen kehittämispäällikön Ritva Teerimäen mielestä nyt pitäisi tarkastella nimenomaan työyhteisöjen hyvinvointia. – Kun tunnetaan voimavarat ja päätetään yhdessä, millä tasolla voidaan palvella, kenenkään ei tarvitse tuntea riittämättömyyttä tai syyllisyyttä tekemättä jättämisistä. Sairauspoissaolojen taustalla on usein jokin muu seikka kuin fyysinen sairaus. – Ongelma pitää hoitaa kuntoon, mutta joskus sitä on vaikea nähdä liian läheltä. Työterveyshuolto kartoittaa kaikki pitkäaikaiset sairauspoissaolotapaukset neljännesvuosittain. Samalla keskustellaan esimiehen kanssa ja tarjotaan ulkopuolista näkemystä työhön paluun tukemiseen ja tarvittaessa yksikön tilanteen jäsentämiseen. Paljon on kiinni siitä, onko työyh-
04 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
teisössä ja esimiehellä ”kaveria ei jätetä” -asenne, sanoo Teerimäki.
Pysähdy ennen uupumista Tilastojen mukaan pitkät sairauspoissaolot enteilevät usein sairaseläkkeelle jäämistä. Uusi ilmiö on, että alle 25-vuotiaat työntekijät sairastavat yhä enemmän: sairauspoissaoloja on yhtä paljon kuin 55-vuotiailla. – Nuoret työntekijät asettavat työelämälle erilaisia odotuksia, jolloin myös esimieheltä odotetaan paljon. Nuori työntekijä haluaa oppia ja kehittyä työssään. Jos hän joutuu jatkuvasti venymään alimiehitetyssä yksikössä, ajatukset työpaikan tai jopa alan vaihdosta valtaavat nopeasti mielen, sanoo työterveyspsykologi Hanna Valkonen. Ennen uupumista pitäisi osata pysähtyä. Lähiesimies ja työntekijä voivat pyytää työterveyshuoltoa avuksi pohtimaan tilannetta. Erilaisena oireiluna ilmenevä ylikuormittuminen voi johtua siitä, että työn muuttuessa tavoitteet ja työn mielekkyys ovat kadonneet tai työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään tietotaitonsa ylärajalla. Ongelmat liittyvät usein työntekijän elämäntilanteeseen. – Jokaisella on elämässä vaiheita, jolloin yksityiselämä vaatii ylimääräisiä voimavaroja. Kun työssäkin on muutosten vuoksi tsempattava jatkuvasti, ei stressitöntä, palautumisen mahdollistavaa elämänaluetta tahdo löytyä, sanoo Hanna Valkonen. >>
Onko kaikki hyvin? Pohdi kerran viikossa yksin tai työkavereiden kanssa, voitko vastata kyllä näihin kysymyksiin. Jos ei-vastauksia on useita, tukea tilanteen korjaamiseen löytyy esimieheltä ja työterveyshuollosta. • Töihin on mukava tulla • Minua ja ammattitaitoani arvostetaan • Huolehdin myös osaamiseni päivittämisestä • Hankin tietoa työhöni liittyvistä asioista • Vaikutan itseni ja tiimini viihtymiseen asenteilla ja ehdotuksilla • Puhun työasioista esimiehen ja työkavereiden kanssa • Luotan esimieheeni: hän osaa johtaa sekä asioita että ihmisiä • Hyväksyn itseni ja sen, että olemme kaikki erilaisia • Ymmärrän, että työ muuttuu ja osaan sopeutua • Uskallan ja haluan oppia uutta
Kotihoidon ohjaaja Tuija Juvonen (vas.) ja työpsykologi Hanna Valkonen muistuttavat, että työhyvinvointia pitää osata hoitaa arkisilla teoilla. Hyvä esimiestyö ja kaveria ei jätetä -asenne saavat työhyvinvoinnin kasvamaan.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
05
[ projekti ]
kuv
a iS
tock
pho
to
Hyvän työuran tukipuut
Sapossa kokeiltiin uutta työtapaa T
yöterveyskeskus ja terveyskeskuksen kotihoito-osasto käynnistivät kaksivuotisen Sapo-sairauspoissaolohankkeen, jossa kehitettiin johtamistaitoja ja etsittiin uusia yhteistyötapoja esimiesten ja työterveydenhuollon välille työntekijöiden sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Kohteeksi valitussa itäisen ja kaakkoisen kotihoidon yksikössä oli hankeen suunnitteluvaiheessa runsaasti poissaolopäiviä. Hanketta valmisteli syksystä 2008 konsultti ja projektikoordinaattori Sanna Mäkipää. Vuoden 2009 alusta mukaan palkattiin työhyvinvointikoordinaattori Anna Pelttari. Pelttari osallistui koulutuspäivien toteutukseen, ohjasi pienryhmää ja perehdytti alueelle töihin tulleet uudet kotihoidon ohjaajat hankkeeseen sekä kiersi lähipalvelualueilla tukemassa ja laatimassa ikäryhmittäisiä sairauspoissaolojen vertailuja. Hankkeen koulutusosio jakautui Problem Based Learning (PBL) -menetelmään pohjautuvaan pienryhmätyöskentelyyn ja seitsemään koulutuspäivään. Päivien teemat poimittiin esimiesten koulutustoiveista. 8–9 hengen pienryhmät kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Jokainen osallistuja toi vuorollaan oman tapauksen käsiteltäväksi. Alueen työterveyshoitaja osallistui kaikkiin koulutuspäiviin ja projektiryhmän kokouksiin.
Koko kaupungin mallit: Vatu, varhainen tuki:
Työntekijä ja esimies jäsentävät työkykytilanteen ja sopivat työkyvyn kehittämisestä.
Patu, paluun tuki:
Esimies ja työntekijä pitävät yhteyttä pitkittyvän sairauspoissaolon aikana ja lähtevät ajoissa suunnittelemaan työhön paluun mahdollistavia tukijärjestelyjä.
Päihdeongelmiin puuttuminen:
Esimies ottaa päihteiden käytön puheeksi ja työterveyskeskus tarjoaa tukea hoitoon hakeutumisessa.
Työssä jatkaminen:
Työterveyshuolto ja henkilöstökeskus tarjoavat tukea esimiehelle ja työntekijälle työkyvyn alentuessa pysyvästi.
Esimiestyö:
Hyvän esimiehen abc -verkkoaineisto tuo esiin kaupungin toimintamalleja ja työkaluja. Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö
06 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Kotihoidon ohjaaja Tuija Juvonen muistuttaa, että iso osa sairauspoissaoloista on yhteydessä huonoon esimiestyöhön. Hyvä esimies on kuulolla ja uskaltaa puuttua asioihin, jos tarvetta on.
Hyviä tuloksia Kotihoidon ohjaaja Tuija Juvonen Kontulan lähipalvelualueelta oli mukana Sapo-projektissa sekä lähiesimiehenä että projekti- ja ohjausryhmien jäsenenä. – Minusta projekti oli hyvin nivottu arkipäivän työhön, sillä koulutukset olivat lähteneet meidän ohjaajien omista tarpeista. Tutkimusten mukaan 10–30 prosenttia sairaspoissaoloista johtuu huonosta esimiestyöstä, sanoo Juvonen. Keskeinen oppi projektissa oli asioihin puuttuminen. – Lähiesimiehen pitää olla koko ajan kuulolla: kysyä, kyseenalaistaa, kehua, kannustaa ja puuttua epäkohtiin tai selviin rikkomuksiin. Helsingin kaupungilla on olemassa hyviä työmalleja. Niihin ja yhteistyökumppaneihin tukeutuen pääsee jo pitkälle, tiivisti Juvonen. Anna Pelttarin ja Sanna Mäkipään mukaan Sapo-hankkeen alustavista tuloksista voisi todeta, että esimiehet hyötyvät sekä keskinäisestä että ulkopuolisen ihmisen antamasta tuesta työhyvinvoinnin johtamisessa. – Itse suunniteltu koulutus oli myös tervetullutta, samoin kuin pienryhmätyöskentely omasta työstä tuttujen tapausten parissa, sanovat Mäkipää ja Pelttari.
näkökulma
Sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen vastasi kysymyksiin työurien pidentämisestä.
Laatua urapolulle ?
Mitkä ovat tavoitteet ja nykytilanne henkilöstön työurien pidentämiseksi?
Haluamme Helsingistä ikäjohtamisen mallikaupungin. Pyrimme varmistamaan, että meillä on osaavaa ja hyvin jaksavaa henkilöstöä ja että eläkkeelle siirtymisikä nousee. Päämääränä on työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen – erityisesti mielenterveysongelmiin on puututtava varhain. Työelämän laatu on avaintekijä työssä jaksamiselle ja tuemme sitä monin tavoin. Panostamme erityisesti johtamisen kehittämiseen sekä työssä oppimiseen. Lähiesimiesten kouluttaminen on käynnissä ja esimiesten ajokortin pilotointi on käynnistymässä. Konkreettista tukea työntekijöiden selviytymiselle ovat esimerkiksi palkkakompensaatiorahoitus, korvaava työ, osa-aikatyömahdollisuudet ja uudelleensijoitus. Ikäjohtamisen tueksi on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on kuvata kaupungin yhteiset toimintatavat eri-ikäisten johtamisessa.
?
Miltä tuottavuuden ja sairauspoissaolojen kehitys näyttää?
On ilahduttavaa, että pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Tuottavuuden parantaminen kulkee käsi kädessä työhyvinvoinnin kanssa. Toimiva ja terve työyhteisö saa ihmiset innostumaan ja ponnistelemaan parempien ratkaisujen puolesta. Työ- ja terveyskyselyn mukaan Helsingin kaupungin työntekijät ovat innostuneita ja sitoutuneita työhönsä. Tulevaisuudessa työn muutokset haastavat eniten työhyvinvointia ja johtamista, ja siksi näiden muutosprosessien hyvä suunnittelu ja läpivienti ovat keskeisiä tuottavuuden ja sairauspoissaolojen hallinnassa.
?
”
Millaiset ovat henkisen jaksamisen näkymät?
Työsuhteen varmuus ja pysyvyys suojaavat uupumukselta.
Työssä tarvitaan koko ajan uusia taitoja, ja monella työ on hyvin tietointensiivistä. Työnkuvat laajenevat ja monipuolistuvat, mikä lisää työn mielekkyyttä. Kääntöpuolena on, että tunne työn hallinnasta saattaa olla koetuksella. Nykyisissä töissä masennussairaudet voivat herkemmin haitata työssä selviytymistä, vaikka masennukseen sairastuneiden määrä ei ole kasvanut. 80 prosenttia kaupungin henkilöstöstä kokee henkisen työkykynsä hyväksi. Vastaava osuus kunta-alan työntekijöillä on 84 prosenttia. Joka kymmenes ilmoittaa kokevansa liiallista stressiä – kuntaalalla 5 prosenttia .Tutkimusten mukaan merkittävimpiä uupumukselta suojaavia tekijöitä on työsuhteen varmuus ja pysyvyys, joten tässä suhteessa Helsingin kaupunki on toiminut hyvänä esimerkkinä.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
07
[ vuosihuolto ]
teksti SATU ALAVALKAMA kuvat ISTOCKPHOTO
Vältä diabetes! Huolestuttaako diabetesriski? Terveelliset elämäntavat ovat loistava suoja diabetesta vastaan. Oman työterveysasemasi väki selvittää sairastumisriskit ja tukee, jos aloitat kuntokuurin.
S
uomessa diabetes on lisääntynyt. Suurimpia syitä tähän ovat väestön ikääntyminen, liikunnan puute ja lihominen. Osa sairastaa tautia tietämättään, koska oireet ovat lievät. Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi – tai ei ollenkaan – tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti. Suomessa todetaan joka vuosi noin 15 000– 20 000 henkilöllä diabetes, ja diabeetikoita on yhteensä yli puoli miljoonaa.
Minullako diabetes? Aikuisiän eli kakkostyypin diabeteksen oireita ovat väsymys varsinkin aterioiden jälkeen, jano, virtsanerityksen lisääntyminen, masennus ja ärtyisyys, jalkasäryt, näön heikkeneminen ja tulehdusherkkyys. Hoitamaton tai huonosti hoidettu diabetes voi aiheuttaa myös sydän- ja verisuonitauteja sekä vaurioita munuaisissa, silmänpohjissa ja hermostossa. Voit saada runsaasti lisää terveitä vuosia, kun pidät itsestäsi huolta ja käyt säännöllisesti terveystarkastuksessa! Halutessasi voi varata terveystarkastusajan omalta työterveyshoitajaltasi ilman erillistä kutsua.
Jutun asiantuntijana toimi ylilääkäri Jouni Silvo Helsingin työterveyskeskuksesta.
Tee terveellinen päätös • Jos olet ylipainoinen, laihduta 5–10 prosenttia. • Vähennä rasvan käyttöä: jätä erityisesti kova eläinrasva pois. • Syö enemmän kuituja: herkuttele marjoilla, hedelmillä, kokojyväviljalla ja kasviksilla. Sopiva määrä kasviksia on puoli kiloa päivässä. • Lisää liikuntaa: puoli tuntia hyöty- tai harrastus- ja kuntoliikuntaa joka päivä. Se voi syntyä vaikka kolmesta 10 minuutin pätkästä. • Karsi pois nopeasti sokeriksi muuttuvat hiilihydraatit – sokeripitoiset virvoitusjuomat, tuoremehut, makeiset ja valkoiset viljatuotteet. • Lopeta tupakointi. • Käytä alkoholia kohtuullisesti. • Nuku ja lepää tarpeeksi.
08 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Tunnista riskit!
1 2 3 4 5 6
Ikä Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen lähtee kasvamaan jo kolmikymppisenä, 60 vuoden tienoilla hyvin selvästi.
Painoindeksi Jos painoindeksisi on 25–30, on painonpudotuksesta hyötyä. Laskureita löytyy netistä tai voit laskea sen jakamalla painosi (kg) pituutesi (m) neliöllä (pituus x pituus).
Vyötärönympärys Vatsaontelon sisällä oleva rasva haittaa sokeriaineenvaihduntaa. Vyötärön kasvaminen naisilla yli 90 ja miehillä yli 100 sentin on vakava oire: ihannemitat ovat 5–10 senttiä pienempiä.
Säännöllinen verenpainelääkitys Korkea verenpaine voi kertoa taipumuksesta sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Kohonnut verensokeri Seurauksena tauti voi kehittyä vähitellen. Noin puolelle raskausdiabeteksen sairastaneista tulee 5–10 vuoden kuluessa tyypin 2 diabetes.
Perheenjäsenten tai sukulaisten diabetes
Mietitytt ääkö oma diabetes riski? Tee te sti! Diab etesliito sähköise n n testin löydät osoittees sa www.diab etes.fi.
[ mielenterveys ]
teksti MAIJA KAJANTO kuva ISTOCKPHOTO
Minun hyvä oloni Ahdistaako? Huolestuttaako oma mielenterveys? Asiantuntijat muistuttavat, että kaikki mielialan vaihtelut eivät suinkaan ole masennusta. On normaalia olla välillä allapäin, ja omaa mielialaa voi myös hoitaa.
M
asennus on Suomessa yleistä ja siitä puhutaan paljon. Niinpä kun oma mieliala tipahtaa miinukselle, takaraivossa alkaa helposti jäytää pelko: onko tämä masennusta, tarvitsenko ammattiapua? Kaikki alavireisyys elämässä ei kuitenkaan ole masennusta. On normaalia, että ihmisellä on aika ajoin masennuksen tunteita, se kuuluu normaaliin reagointiin.
Ero on siinä, että tavalliset mielialan vaihtelut menevät ohi. Usein oman alavireisyyden taustalla voi olla inhimillisten tunteiden kirjo, vihaa, pettymystä tai turhautumista omaan elämäntilanteeseen. Monesti oman pahan olon voi tunnistaa, mutta ei tunnustaa. Eli huomaa jonkin olevan vialla, mutta asiaan puuttumisen sijaan siirtää tunteet syrjään. Jos haluaa voida hyvin, olisi kuitenkin syytä ruveta hoitamaan itseään.
Pidä huolta!
Vaienna kriitikko
Masennuksen tunteita ei pidä vähätellä. Ne ovat samoja tunteita kuin masennukseen sairastuneilla ja voivat olla yhtä voimakkaitakin.
Mitä asioille sitten pitäisi tehdä? Ensimmäinen keino on ottaa aikaa itselle; tunnustaa, että oma mieli on nyt maassa ja pohtia, mikä hiertää.
Selvitä • Mistä minulle tulee turvallisuuden tunne? • Arvostanko itseäni? • Millainen elämä on minulle hyvää elämää?
Toimi • Tunnista. Onko omassa mielialassa nyt jonkinlaista epätasapainoa? • Tunnusta. Myönnä itsellesi, että nyt ei ole kaikki hyvin. • Muuta. Ala hoitaa ja huomioida itseäsi. • Muutu. Opi hyväksymään asiat, joille et mahda mitään.
Ota etäisyyttä • Konkreettisesti: Ota lomaa, lähde ulkomaille tai toiselle paikkakunnalle. • Henkisesti: Mene oman pään sisälle, mieti omaa jaksamista. Usein liikkuminen luonnossa auttaa. • Ajallisesti: Kuvittele itsesi tulevaisuuteen. Mieti, mitä nykyiset ongelmat merkitsevät vuosien päästä.
Jaksamista tukee etäisyyden ottaminen. Jos pystyy fyysisen, henkisen tai ajallisen etäisyyden avulla miettimään, mikä itseä hiertää ja miten asian kanssa voi toimia, on jo pitkä matka kuljettu. Kannattaa myös kiinnittää huomiota omaan ajatteluun. Jos oma olemus on kireä ja ihminen on itsensä jatkuva kriitikko, on hyvä napata omasta ajattelusta kiinni: hetkinen, missä nyt mennään? Kun alavireisyyden syystä saa otteen, on helpompi miettiä, mitä asioille voi tehdä. Aktiivisuus usein auttaa. Kuitenkin on myös kuormittavia asioita, joiden eteen ei voi tehdä mitään konkreettista; jos läheinen on sairas, sille ei itse mahda mitään. Silloin tarvitaan hyväksyvää läsnäoloa sen kanssa, että asiaan ei pysty itse vaikuttamaan.
Mikä minua kuormittaa? Ihmiset kuormittuvat eri asioista. On niitä, joille raha-asiat tuottavat jatkuvaa stressiä. Toisella voi matti olla kukkarossa, mutta se ei mieltä paina. Kolmas kuormittuu ihmissuhdeongelmista, neljäs huitaisee niille. Kun pystyy näkemään, mitkä asiat kuormittavat itseä, on helpompi reagoida. Omaan hyvän olon huoltoon voi tähdätä tavallisilla asioilla – töiden oikea jaksottaminen, riittävä lepo ja ihmisten seura. Kun omat voimat ovat vähissä, kannattaa myös olla terveesti itsekäs ja viettää aikaa vain niiden ihmisten kanssa, joiden seurassa tulee hyvä olo. Ihminen voi oppia sen, mikä on itselle hyväksi. Mitä paremmin tuntee omat voimavaransa ja haavoittuvuusalueensa, sitä paremmat mahdollisuudet on voida hyvin.
Milloin lääkärille? Entäpä jos kyse sitten onkin oikeasti kliinisestä masennuksesta? Milloin pitää hälytyskellojen soida? Nyrkkisääntönä voi pitää kahden viikon aikarajaa. Masennukseen sairastuneella keskeisiä oireita ovat mielialan lasku, kiinnostuksen ja mielihyvän kokemisen vähentyminen ja tavallisesta poikkeava väysymys. Jos oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa, on syytä tulla terveydenhuollon piiriin.
Jutun asiantuntijana toimi työterveyslääkäri Ritva Teerimäki.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
09
[ vastaanotolla ]
Aivot eivät aina pysy perässä, kun työelämän ärsyketulva kasvaa. Työ on siirtynyt pelloilta päätteen äärelle ja niskajumppaohjeiden lisäksi tarvitaan oikeaa ergonomiaa myös aivoille. Mielen rentoutumisen hetkiä olisi hyvä olla sekä vapaalla että työpäivän varrella ja läsnäolon taito, mindfulness, voi olla avain parempaan vointiin.
teksti ILPO SALONEN, kuvat KIRSI SALOVAARA, MARJO TYNKKYNEN ja ARTO WIIKARI
K
ukaan ei jaksa tehdä ruumiillista työtä tauotta. Sen sijaan aivotyössä palautumisen tärkeys usein unohtuu, erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta huomauttaa. Tutkimustieto kertoo myös, minkä moni tietää kokemuksesta: työn jatkuva keskeytyminen syö työtehoa. Avokonttorissa voi olla monenlaisia häiriöitä, sähköposti piippailee ja kännykkä soi. Asiat putoilevat päästä, kun huomiota täytyy hajottaa moneen suuntaan. Aivojen rentoutumiselle tärkeää olisi työn oikeanlainen jaksottaminen. Tarpeellinen tauko voi olla vaikkapa kävely pois työpisteestä ja takaisin, happihyppely, taukojumppa tai venyttely, parhaimmillaan muutaman minuutin ”voimanokoset”. – Päivätorkkujen hyödyistä on paljon tieteellistä näyttöä, mutta harvalla työpaikalla olen
nähnyt riippumattoja ja kuullut johdon kehotuksia mennä päiväunille, Kalakoski virnistää.
Muisti on herkkä koneisto Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksen mukaan lähes puolet työntekijöistä kokee kiireen tuntua ja häiritseviä keskeytyksiä työpäivän aikana. Noin joka kuudes kertoo muistinsa pätkivän häiritsevästi. – Ihmisen muisti on hyvin altis häiriöille. Jatkuvat keskeytykset lisäävät työtehtävän vaatimaa aikaa jopa neljänneksen. Kun tämä toistuu viikosta ja kuukaudesta toiseen, paljon työaikaa kuluu hukkaan. Pienetkin muutokset voivat lievittää stressiä: sähköpostin tarkistaminen vain pari kolme kertaa päivässä, lyhyet tauot sekä ajankäytön suunnittelu siten, että muutama odottamaton keskeytyskin mahtuu päivän kulkuun. >>
Kevennä aivojen taakkaa Onko aivoillasi turhan iso taakka? Työn oikea jaksottaminen ja riittävä lepo lataavat aivoja. Juha Hokkanen suosittelee myös hyväksyvää läsnäoloa.
10 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
”
Päivätorkkujen hyödyistä on paljon tieteellistä näyttöä, mutta harvalla työpaikalla näkee riippumattoja.
Päivi Hyvärinen tietää, että sydämestä pitää huolehtia. Terveystarkastukseen osallistunut Hyvärinen käytti kaksi vuorokautta sykevyötä, joka mittasi kehon stressitasoa.
Johtajan sydän syynissä
M
ielen ja kehon toimintaa voidaan seurata erilaisin mittauksin. Ruokailu-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalveluja tuottavan Palmian sekä Helsingin Energian johtajille tehdyssä terveys- ja hyvintointitarkastuksessa on kokeiltu sydämen sykevaihtelua rekisteröivää mittaria. Tutkimukseen kutsuttiin keväällä yhteensä reilut sata johtajaa ja yksikön päällikköä. – Sykevaihtelu kertoo, miten keho palautuu työpäivän aikaisesta stressistä, esimerkiksi lounaalla sekä vapaalla ja nukkuessa. Lisäksi kysellään jaksamisesta, työ- ja kotiasioista sekä elintavoista, kertoo työterveyslääkäri Marianne Alho. Useimmat johtajat vievät töitä kotiin, käyvät läpi sähköposteja ja valmistautuvat seuraavan päivän palavereihin. – Osa tutkituista kertoo, ettei tämä pahemmin rasita heitä. Vaikka työpäivät venyvät, huoleen ei välttämättä olekaan syytä, jos elämään mahtuu lisäksi muuta kuin työtä. Useimmilla johtajilla onkin liikunta- ja muita harrastuksia. Työn ja perheen yhteensovittaminen voi kuitenkin olla haastavaa. Sopivan suuri sykevaihtelu on terveyden merkki, liian tasainen syke taas voi antaa syytä lisätutkimuksiin. Unirytmissä, työn määrässä tai elintavoissa saattaa olla tarkistamisen varaa. Aina ei osata vaihtaa vapaalle. – Johtajat helposti sivuuttavat vähäiseltä tuntuvat vaivat eivätkä mene lääkäriin tai työterveyshoitajan juttusille. Se kyllä kannattaisi, koska esimerkiksi lieviin stressioireisiin auttaa usein pelkkä keskustelutuokio. Alhon mielestä johtajat ovat tärkeä ja osin unohdettu työterveyshuollon asiakasryhmä.
– Johtajalla on vastuu alaisistaan. Kun hän voi hyvin, se heijastuu koko yksikön toimintaan, Alho tiivistää. Palmian talous- ja hallintopalvelujen johtaja Päivi Hyvärinen käytti kaksi vuorokautta sykevyötä osana avainhenkilöiden terveystarkastuksia. Ensimmäinen päivä oli perjantai ja toinen lauantai. – Imoittauduin mukaan, koska testi kuulosti kiinnostavalta. Tässä työssä on hyvä tietää, miten keho kokee stressin ja kuinka se palautuu töistä vapaalle siirryttäessä. Hyvärinen palautti vyön ja rekisteröintilaitteen työterveyslääkärille, ja sitten tulokset käytiin yhdessä läpi. – Olin ihan tyytyväinen tuloksiin. Sykevaihtelu kertoi, että vapaalla ollessa palautuminen onnistui suhteellisen hyvin. Lääkäri antoi vielä ohjeeksi, että kevyt liikunta auttaa asiaa, ja sitä harrastan jo muutenkin, Hyvärinen kertoo.
Marianne Alho muistuttaa, että kaikki eivät välttämättä kuormitu pitkistä työpäivistä. Huolestua kuitenkin kannattaa, jos elämään ei mahdu enää muuta kuin työtä.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
11
Virpi Kalakoski neuvoo yksinkertaisen konstin, joka voi sujuvoittaa työtä: – Näytön kirjasinkoon suurentaminen parin pykälän verran nopeuttaa päätetyöskentelyä, kun asioiden löytäminen ja lukeminen helpottuu ja nopeutuu. Lisäksi työyhteisössä pitää sopia, miten työrauha voidaan turvata silloin, kun se on todella välttämätöntä. Jokin työ voi vaatia suurta tarkkuutta tai sillä on kiire. – Yksi vakavasti haittaava tekijä on huonosti toimiva tietotekniikka. Ohjelmien käytettävyydestä on puhuttu vuosia, mutta osa työpaikoilla käytössä olevista ohjelmista on edelleen aivan kelvottomia. Ihmiset luulevat olevansa tyhmiä, kun eivät opi niitä käyttämään, mutta vika on ohjelmissa. Ketään ei näytä kiinnostavan, paljonko aikaa työssä menee hukkaan, jos ohjelmat kuormittavat tarpeettomasti ja jos niiden oppiminen ja käyttäminen vie tarpeettomasti aikaa, Kalakoski jyrähtää.
”
Uni ratkaisevan tärkeää
Näytön kirjasinkoon suurentaminen parin pykälän verran nopeuttaa päätetyöskentelyä. Asioiden löytäminen ja lukeminen helpottuu.
Läsnäolo tuo lähelle Mieli voi kuormittua myös sinänsä positiivisista syistä. Työssä kehittyminen on innostavaa, mutta toisaalta jatkuva kehittymisen ja uuden oppimisen vaatimus voi aiheuttaa kuormitusta ja stressiä. – Vaatimuksia tulee ulkopuolelta, ja lisäksi ihminen saattaa olla itseään kohtaan liian vaativa. Hän voi murehtia menneitä tai olla huolissaan tulevasta niin, ettei osaa keskittyä tähän hetkeen ja tekemiseen, työterveyspsykologi Juha Hokkanen kuvailee. Hokkasen mukaan maailmalla on saatu hyviä tuloksia erilaisista tietoisen läsnäolon harjoituksista. Tietoisessa läsnäolossa (mindfulness) tunteita ja ajatuksia havainnoidaan hyväksyvästi, niitä vastaan ei kamppailla. Hokkanen mainitsee, että usein yritämme vältellä hankalia ajatuksia tai tunteita. Tämä ei yleensä onnistu. – Sen sijaan kannattaa testata, voisiko ajatusten ja tunteiden antaa tulla ja mennä ilman, että niitä yrittää muuttaa. Hyväksyvä läsnäolo vahvistaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Sitä voi harjoittaa niin vapaaajalla kuin työpaikalla. Tietoisessa läsnäolossa huomio voidaan suunnata myös tekemiseen. – Kyseessä voi olla kävely, hiihtäminen, kahvinjuonti, imurointi tai vaikkapa vain hengitys ja paikoillaan olo. Tavoitteena ei ole kehittyä, rentoutua tai viisastua, vaan pelkästään tarkkailla rauhassa, mitä juuri nyt tapahtuu.
12 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Riittävä uni olisi olennaista aivojen palautumiselle. Toisaalta taas päivän tapahtumat ja huolenaiheet helposti haittaavat unta ja nukahtamista. – Aivot ja työ -tutkimuskeskuksessa tutkittiin, mitä tapahtuu kun koehenkilöiden annetaan nukkua vain neljä tuntia yössä työviikon ajan. Jo parin päivän kuluttua keskittymis- ja suorituskyky olivat heikentyneet selvästi. Ihmiset eivät välttämättä itse huomaa, että toimintakyky heikkenee univajeessa. Testeissä kuitenkin havaittiin, että koehenkilöt oppivat heikosti sekä hidastelivat ja tekivät virheitä, Virpi Kalakoski kertoo. Unen puute, kiireen tunne ja stressi kulkevat käsi kädessä. Juha Hokkanen mainitsee, että ärtyneisyys, alavireisyys, keskittymis- ja muistivaikeu-
det sekä erilaiset fyysiset oireet – kuten päänsärky ja vatsavaivat – ovat tavallisia. Myös vastustuskyky voi heiketä stressin seurauksena. Tuntemuksia on hyvä kuulostella: jos stressioireita alkaa ilmetä, niistä on syytä mennä hyvissä ajoin keskustelemaan työterveyshuoltoon. Mieluisa liikunta, lepo, rentoutuminen, monipuolinen ruoka ja maltti alkoholinkäytössä antavat jaksamiselle hyvää pohjaa. – Kaikki asiat eivät tietenkään ole yksittäisestä työntekijästä kiinni. Esimiehen kanssa on aiheellista keskustella, mikä omassa työssä innostaa ja mihin toisaalta on tyytymätön. Kuinka työtilannetta ja ammatillista osaamista voisi kehittää? Yksinään miettimällä asiat harvoin paranevat, Hokkanen muistuttaa.
? ö k t i s e Ti Kaupungin työterveyskeskus järjestää maalis–toukokuussa pilottina Tietoinen läsnäolo ja stressin hallinta -ryhmän, jossa mindfulness on menetelmänä. Tavoitteena on käyttää sitä stressinhallintaan ja omien voimavarojen vahvistamiseen. Kurssiin sisältyy kuusi pienryhmätapaamista, kaksi ja puoli tuntia kerrallaan. Niissä tehdään harjoituksia muun muassa hengityksen ja kehon tuntemusten havainnoinnin avulla. Lisäksi kurssilla hyödynnetään psykologista tutkimustietoa stressin hallinnasta ja tunteiden säätelystä. Lisätietoja: Työterveyspsykologi Juha Hokkanen.
Lisätietoa tietotyön ergonomiasta: erikoistutkija Virpi Kalakoski, Työterveyslaitos. virpi.kalakoski@ttl.fi, www.ttl.fi/aivotyo
[ plus ]
Löytyykö imua?
teksti MAIJA KAJANTO kuva ISTOCKPHOTO
än? vä kuin itsestä Sujuuko työpäi a, ns aa sinut muk Nappaako työ l.fi/ tt w. Sivulta ww innostaako se? voi lla jo löytyy testi, tyohyvinvointi n ljo pa ua. Miten mitata työn im a työsi sinussa om innostusta herättää?
Jaksamista johtajalle
K
un tietointensiivinen työ vaatii veronsa, erityisen paineen alla ovat esimiehet. Työn hallinnan löytäminen ja hyvä palautuminen ovat erityisen tarpeellisia silloin, kun työssä tapahtuu paljon muutoksia. Jos esimies kokee oman työnsä mielekkääksi, on työyhteisöllä hyvät mahdollisuudet voida hyvin. Usein esimiesasemassa työskentelevillä onkin kova motivaatio ja työ tuntuu merkitykselliseltä. Ongelmia syntyy silloin, kun työn perustehtävä muuttuu. Esimiesasemassa näin voi käydä useinkin: yksi projekti päättyy, toinen alkaa, ihmiset vaihtuvat ja rekrytointi jää esimiehen vastuulle. Muutos on jatkuvaa. Silloin kysymyksenä on, löytyykö työn mielekkyys uudelleen, uudesta tehtävästä ja uudesta tilanteesta. Jos mielekkyys ja työn hallinnan tunne katoavat pitkäksi aikaa, esimies väsyy ja oireilu heijastuu työyhteisöön. Myös palautuminen on esimiestyössä tärkeä juttu.
Ystävämme muutos Muutos ei aina ole huono asia. Suurin osa ihmisistä haluaa kehittää työtään ja tehdä asioita paremmin. Tämä halu pitäisi pystyä ottamaan mukaan työn muutoksiin ja saada ihmiset ymmärtämään, miksi muutoksia tehdään ja mitä hyötyä heille tai työn kohteelle on muutoksista. Esimies joutuu kuitenkin ensin itse käymään läpi uuden merkityksenannon ja muutoksen tarkoituksen pohdinnan ennen työyhteisöä. Silloin esimiehen on hyvä miettiä ne verkostot, joista hän saa riittävästi tukea oman ajattelun kypsymiseen.
Miten palautua? Työstä palautumisen ensisijainen vaikeus on siinä, että palautuminen vaatii aikaa.
Esimies joutuu helposti työssään tekemään jatkuvia tehostamispäätöksiä ja suoriutumaan asioista hieman lyhyemmässä ajassa, kuin mikä tuntuisi hyvältä. Sama ongelma seuraa työn ulkopuolelle: tehokkaasti tehdystä työstä pitäisi pystyä palautumaan yhtä tehokkaasti ja aikaa säästäen. Mitä enemmän töissä on painetta tai muutoksen tuomaa kuormitusta, sitä vaikeampaa nopea palautuminen on. Oma palautuminen vaatii paitsi vastapainoa ja muuta elämää, myös sellaista aikaa, jota ei ole ohjelmoitu täyteen vapaaajan aktiviteetteja. Usein tällaista aikaa on vain lomilla. Palautumiselle olisi kuitenkin hyvä varata arjessa pieniä hetkiä ja tyhjiä, vapaita iltoja. Tärkeää on hyväksyä se, että ihminen ei ole kone. Aikaa palautumiselle on löydyttävä, vaikka se aika olisi otettava pois jostakin muusta.
Apua tarjolla! Jos työn mielekkyys ja hallinta ovat kadoksissa, voi muutaman kerran työtä jäsentävä keskustelu oman työterveyspsykologin kanssa auttaa. Myös esimiehen oma terveystarkastus on suunnattu esimiehen oman ammatillisen kehityksen ja työyhteisön tilanteen peilaukseen, unohtamatta esimiehen omaa terveyttä. Ota rohkeasti yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi ja järjestä aikaa keskustelulle! Työtä jäsentävä keskustelutuokio voi tuoda asioihin uutta näkökulmaa ja selkeyttä, jolloin myös palautuminen käy helpommin.
+
Palautumisen palikat • Jos työssä tapahtuu muutoksia, muista palautumisen tärkeys! • Älä anna työn hallita koko pakettia. Muutakin elämää täytyy olla. • Nuku riittävästi. Unen merkitystä jaksamisessa ja palautumisessa aliarvioidaan jatkuvasti. • Vähennä alkoholin käyttöä. Vaikka se olisi viikkoannoksissa mitattuna kohtuullista, se haittaa silti palautumista ja unta. • Pönkitä omaa elämänhallinnan tunnetta. Tee työpäivän päätteeksi lista asioista huomiselle. Mieti, mitkä asiat voit siirtää ylihuomiselle, jotta jokaiselle päivälle jää hengitystilaa.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
13
[ reilu meininki ] teksti KATJA PESONEN kuva JUHO KUVA
Paluun tuki -toimintamalli on sekä esimiehen että työntekijän tukena, kun pitkään sairauslomalla ollut palaa työelämään.
5 Patulla takaisin duuniin 4 P
Seuranta Keskustellaan seurannan pituudesta ja siitä, koska on aika siirtyä normaaliin kehityskeskusteluun.
aluun tuki -toimintamallin, tuttavallisemmin Patun, tavoitteena on tarjota ratkaisuja siihen, millä tavoin pitkään sairauslomalla ollut työntekijä voi palata takaisin töihin lempeään tahtiin. Patu on kehitelty esimiesten avuksi näiden painiskellessa työntekijöiden pitkittyneiden sairauspoissaolojen kanssa. Samalla se hyödyttää myös itse työntekijää ja loppupeleissä koko työyhteisöä. Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa on käytetty Patua kolmisen vuotta. Johtaja Leena Pohjolan mukaan se on tuonut käytäntöihin selkeyttä. – Olemme tehneet vastaavaa ennen Patuakin, mutta tämän ansioista toiminta on nyt jäsennellympää. Lisäksi on helpompi päästää irti vaikeista tilanteista, koska tietää tehneensä kaikkensa. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen 500 työntekijän työyhteisössä on vuosittain noin kolmekymmentä tapausta, joihin Patua sovelletaan. Heillä suurimmat sairauspoissaolojen syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat.
Helppoa ja ilmaista Patun soveltaminen alkaa jo sairauslomalla, jonka aikana esimies pitää yhteyttä toipilaaseen kysellen vointia ja kuulumisia. Työntekijän palattua töihin hänen kanssaan keskustellaan siitä, millä tavoin olisi parasta jälleen astua työn ääreen.
Patu askel askeleelta:
1 14
Lähtökeskustelu Sovitaan sairaslomalle lähtevän työntekijän kanssa yhteydenpidosta ja siitä, kuinka poissaolosta tiedotetaan työyhteisölle.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Hyvin pitkälle päästään vähentämällä tuntimäärää. Jos piinana on ollut fysiikka, työntekijälle hankitaan apuvälineitä ergonomiaa parantamaan, esimerkiksi työpiste voidaan uusia. Vaikeissa tapauksissa hankitaan kaupungilta kompensaatiorahaa. Sen avulla voidaan palkata maksimissaan kahdeksi vuodeksi sijainen sille ajalle, jonka työhönpalannut tekee kevennettyä päivää. Patu ei tuota esimiehille ylimääräistä työtä ja koska mallista ei koidu kuluja, se on erittäin pätevä keino vähentää kustannuksia, joita pitkittyneet sairauspoissaolot aiheuttavat. – Alaisten terveys on esimiehille tärkeää. Emmehän voi antaa hyvää hoitoa asiakkaille, jos työntekijät eivät voi hyvin, Pohjola sanoo.
Koulutustarpeita käsitteleviin kysymyksiin vastaa työterveyshoitaja Leena Haakana, puh. 040 3341 807. Pallo hallussa. Leena Pohjola tietää, että töihin palaava tarvitsee tukea.
3
2
Paluu työhön Sovitaan seurannasta, kerrotaan valmisteluista ja työyhteisön tilanteesta.
Paluun valmistelu Tehdään paluusuunnitelma ja sovitaan perehdytys, varmistetaan työtilat ja -välineet.
Yhteydenpito sairausloman aikana Kerrotaan työntekijälle työasioista, jos hän niin haluaa. Muistutetaan, että hänellä on oikeus sairastaa rauhassa.
Patu pähkinänkuoressa Patu eli Paluun tuki on esimiehille suunnattu toimintamalli, joka ohjaa heitä auttamaan työntekijää palaamaan pitkältä sairauslomalta pehmeästi. Esimiehillä on pääasiallinen vastuu, mutta he tekevät paljon yhteistyötä työterveyshuollon kanssa neuvotellen erilaisista paluun ratkaisuista. Työntekijä voidaan esimerkiksi siirtää eri yksikköön tai osastolle tai hän voi tehdä aluksi vähemmän tunteja. Patun soveltaminen alkaa jo sairausloman aikana, jolloin työntekijään pidetään yhteyttä ja seurataan paranemista. Patussa tärkeintä on juuri yhteydenpito ja keskustelu. Työntekijä pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä työhönpaluu häneltä vaatisi ja miten sitä voidaan helpottaa. Paluun tuki -opasta voi tilata hankintakeskuksesta, puh. 310 31790
Työterveyspalvelut Johto
Palvelutarpeen yhteinen arviointi ja seuranta
Organisaatiomuutosten muutostuki
Työhyvinvoinnin johtamisen konsultointi
Esimiehet
Työpaikkakäynnit työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi
Työyhteisöjen toiminnan edistämisen tuki
Kriisitilanteiden selvitys ja tuki
Työhyvinvoinnin johtamisen tuki ja konsultaatio
Esimiesten oman jaksamisen tuki
Työntekijöiden työhöntulo ja lakisääteiset terveystarkastukset
Työkyvyn ja työssäjaksamisen tuki
Työntekijät
Terveystarkastukset työuran eri vaiheissa
Työterveysraportointi ja sairauspoissaoloseuranta
Työhöntulotarkastus Uuden henkilön tie kaupungin palvelukseen käy työhöntulotarkastuksen kautta. Tarkastus tehdään vakinaiseen toimeen tai virkaan tai yli vuoden kestävään työsuhteeseen valitulle. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Esimiehen tulee saada lausunto työhöntulotarkastuksesta aina ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Julkishallinnossa on monia tehtäviä, joissa edellytetään huumetestiä ennen työhön ottamista. Kaupungin ohjeet huumausainetesteistä ja työtehtävistä, joissa edellytetään huumetesti, löytyvät kaupungin päihdeohjelmasta.
Kattavat sairaanhoitopalvelut Tyke tarjoaa yleislääkäritasoiset sairaanhoidon palvelut osana työterveyshuoltoa. Ajanvaraus vastaanotoille toimii klo 8.00–16.00. Kiireellisissä asioissa voi myös soittaa oman työterveyshoitajan aamupuhelinaikaan. Puhelinajat löytyvät Helmiintran sivuilta Työterveys. Työterveyslääkärillä on sairauksien tutkimisessa käytössään laaja tutkimusvalikoima laboratoriotutkimuksista kliinisfysiologisiin tutkimuksiin ja kuvantamiseen. Tykessä on käytettävissä kattavat eri alojen erikoislääkäripalvelut sairauden uhatessa työkykyä. Työterveyslääkärit voivat myös lähettää potilaan sairaalahoitoon. Työterveyslääkäri osaa sairauksia hoitaessaan arvioida, suositellaanko työn ja terveyden yhteensovittamisen jatkotoimia. Työterveyskeskuksessa on oma laboratorio sekä röntgen ja pyrimme palvelemaan asiakkaitamme ilman turhaa jonottamista. Kaikki palvelut ovat Helsingin kaupungin työntekijöille työsuhde-etuina maksuttomia. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu: • ensiapu ja päivystys (henkeä uhkaavat tilanteet) • gynekologiset palvelut • hammashoito • kirurgiset toimenpiteet
Terveysneuvonta ja ohjaus
Esimiestyötä tukevat palvelut Työkyvyn ja työssäjaksamisen tuki
Sairauksien tutkimus ja hoito
Lisätietoja palveluista ja yhteystiedot: Helmi > yhteiset palvelut > työterveyshuolto
Esimiesten tyypilliset konsultaatiotarpeet työterveyshuollolle liittyvät tilanteisiin, joissa: • halutaan kehittää työyhteisön toimivuutta • organsaatiossa tai työyksikössä on tukea vaativa muutostilanne • työyhteisössä on vuorovaikutus- tai ilmapiiriongelmia • yksittäisellä työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä • työpaikalla on äkillinen, odottamaton kriisitilanne esim. työntekijän vakavaan loukkaantumiseen liittyvä tapahtuma • esimies tarvitsee keskusteluapua ja neuvoja oman työnsä hallinnan ja jaksamisen tueksi
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
15
Toimipaikat KESKUSKADUN TYÖTERVEYSASEMA Avoinna arkisin klo 8.00–16.00 Ajanvaraus: puh. 310 54200
RÖNTGEN Röntgeniin tarvitaan työterveyslääkärin lähete. Kuvaukset tehdään ilman ajanvarausta. Röntgen Helsinginkadulla on avoinna maanantaista torstaihin klo 8.00–15.00, perjantaisin 8.00–14.00.
HELSINGINKADUN TYÖTERVEYSASEMA Avoinna arkisiin klo 8.00–16.00 Ajanvaraus: puh. 310 54100
TYÖFYSIOTERAPIA Työfysioterapiaan tarvitaan työterveyslääkärin tai -hoitajan lähete. Ajanvaraus oman työterveysaseman ajanvarauksesta.
TÖÖLÖN TYÖTERVEYSASEMA Avoinna arkisin klo 8.00–16.00 Ajanvaraus puh. 310 35310 ja 310 35362.
LABORATORIO Laboratorioon tarvitaan työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähete. Ajanvaraus tarvitaan seuraaviin tutkimuksiin: spirometria, sokeri- ja laktoosirasitustutkimukset sekä uniapnea-, verenpaineen, vrk-seuranta ja Ekg-holter -tutkimukset ja ENMG-rannekanavatutkimus. Ajanvaraustutkimukset tehdään Helsinginkadun laboratoriossa puh 310 54040. Laboratoriot ovat avoinna maanantaista torstaihin klo 7.45–15.00 (Helsinginkatu) ja klo 7.45–14.00 (Keskuskatu), perjantaisin klo 7.45–12.00.
Muista sähköinen ajanvaraus!
kuva Helsingin Energia
ENERGIATERVEYS Avoinna arkisin klo 8.00–15.30 Ajanvaraus: puh. 617 2179
Työterveyskeskuksen puhelinpalvelu on usein ruuhkautunt kello 8.00–8.45 välisenä aikana. Suurin ruuhkahuippu osuu maanantaiaamulle. Nyt myös internetin kautta on mahdollista varata lyhyitä käyntejä lääkäreille ja hoitajille. Katso tarkemmat ohjeet www-ajanvarauksesta Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus.
Työ pitää kunnossa PALVELUPÄÄLLIKKÖ LENA MEYER TIETÄÄ, ETTÄ TYÖ VOI MYÖS AUTTAA JA KUNTOUTTAA. Nimi: Lena Meyer Nimeke: Palvelupäällikkö Työnkuva ja tavoite: Työterveyspalveluiden laadun ja hyvän hoidon kehittäminen Motto: Goethen sanoin: Etten vain eläisi elämääni, vaan myös loisin sitä. Palvelupäällikön tehtävänä on vastata laadunhallintajärjestelmän kehittämisestä. Toiveeni on, että henkilöstöllä olisi aina katse perustehtävässä, vaikuttavassa työlähtöisessä työterveyshuollossa. Toimin myös potilasasiamiehenä ja ohjaan tarvittaessa pykäläviidakossa eteenpäin. Rekrytointi on
16
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
tärkeä osa työtäni ja siten olen luomassa Helsingin hyvää työnantajakuvaa. Työterveyshuolto kohdistuu koko työyhteisöön ja siten myös yksittäiseen työntekijään. Työterveydessä halutaan myös tarjota tukea johdolle ja esimiehille ja sitä kautta koko työpaikalle. Työ voi olla voimavara ja se on usein äärimmäisen tärkeää ihmisille. Vaikuttamalla työyhteisön jaksamiseen voidaan vaikuttaa moneen asiaan. Tutkimuksen mukaan vaikuttamalla työpaikan sosiaaliseen pääomaan, voidaan masennussairastumista vähentää jopa 50 prosentilla. Vaikeudet ja kriisit kuuluvat elämään, mutta jos työpaikalla on
hyvä henki, se voi kantaa kriisien yli. Hyvän hoidon, hyvän ja vaikuttavan työterveyshuollon ja hyvän palvelun tuottaminen ovat tässä työssä avainasioita. Sen takia meillä täytyy olla toimivat ajanvaraussysteemit, ohjausjärjestelmät ja toimivat hoitopolut. Mutta meidän pitää olla myös enemmän; paikka, jossa annetaan toivoa, tunnetta siitä, että olemme täällä jokaista asiakasta varten ja voimme antaa tukea jokaiselle työterveyshuoltoon tulevalle. Näin voidaan vaikuttaa sekä työpaikoilla että työterveysasemilla työntekijöiden työkykyyn – ja silloin syntyy sekä työtyytyväisyyttä että tuloksellisuutta.