Helsingin henki 1/2012

henki

020121

Helsingin

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

sivu 20

Tukea

koulunkäyntiin Edessä muutoksen vuosi

sivu 24

asukas

teema

sivu 06

Terveyttä arjen iloksi

hyvinvointi

Taina Saarinen huolehtii oppilaista sivu 26

Älä suostu uhkailuun

sisältö

{ pääkirjoitus }

{ helmikuu 2012 }

Hyödynnä terveyskartoitusten tulokset

P

ääsin viime syksynä kuntoremonttiin, jossa testien pohjalta sain tarkan tilannearvion nykykunnostani ja selkeän tiekartan terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen jatkossa. Viikon aikana kasvoi mielihyvä ja ymmärrys siitä, että jaksamisestani ja hyvinvoinnistani kannetaan huolta. Hyvä terveys ja kunto ovat paitsi jokaisen oma myös yhteisön ja työnantajan etu. Tiekartan seuraaminen onkin sitten ihan omissa käsissäni.

Tänä vuonna jatketaan eri kohderyhmille ja myös eri-ikäisille, kuten 25-, 30ja 55-vuotiaille suunnattua kuntoremonttitarjontaa. Syksyn remonttipaikat tulevat hakuun huhtikuussa. Niihin kannattaa tarttua, jos toiveena on saada täsmätietoa kunnostaan ja hyvät eväät kunnon jatkokehittämiseksi.

Tilannekatsauksen terveydestään saa myös koko henkilöstölle suunnatusta työterveyskartoituksesta, jonka työterveyskeskus toteuttaa maaliskuussa. Viikon 10 aikana jokaiselle lähetetään joko työsähköpostiin tai kirjepostina kotiin kysely, jolla selvitetään terveyttä, kuntoa ja vointia.

Kyselyyn vastattuaan saa henkilökohtaisen sanallisen palautteen, jonka avulla voi arvioida omaa työkykyä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Palautteen lisäksi myös ”liikennevalot” opastavat eteenpäin. Vihreä väri kertoo asian olevan kunnossa. Keltainen väri kehottaa kiinnittämään asiaan huomiota ja ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Punaisen palautteen saajalle suositellaan yhteydenottoa työterveyshuoltoon pikimmiten asian tutkimiseksi.

Kahden aiemman kyselyn perusteella työterveyskeskuksessa on kehitetty palvelupolkuja, joilla pyritään aiempaa paremmin edistämään kaupungin työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Jotta palveluihin pääseminen olisi mahdollisimman sujuvaa, kyselyyn vastanneille avataan oma puhelinlinja. Puhelinnumero löytyy palautteesta.

Kyselyn vastauksista tehdään myös ryhmäyhteenvetoja. Näin työterveyshuolto saa tietoa työyhteisöjen terveydestä ja voimavaroista. Kyselyyn vastaaminen on luottamuksellista, eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Tämänkin kartoituksen tulokset ja työterveyshuollon tuki kannattaa kunkin käyttää oman terveytensä edistämiseksi.

Voit lukea lisää työterveyskyselystä ja työterveysasioista tämän Helsingin Hengen välissä tulleesta työterveyskeskuksen Työ & elämä -lehdestä. Kuntoremonteista ja muista kaupungin työhyvinvointiasioista tietoa jakaa Helmen Henkilöstö-sivut > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi.

Valoa ja energiaa kevääseesi!

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen @hel.fi

12

talous

Keskituloisen helsinkiläisen verorahoista suurin osa menee sosiaali- ja terveyspalveluihin.

14

työkalut

Helinä helpottaa henkilöstön ideointia ja innovointia.

Ideat voi helposti jakaa kaikille.

06 teema

24 asukas

15 ympäristö

26 työhyvinvointi

Sosiaalivirasto, terveyskeskus ja niiden palvelut yhdistetään saman katon alle.

Energiakeskus neuvoo sähkönkuluttajia monipuolisesti.

Palvelua saa nopeasti ja maksutta.

20 ammatti

Aluekuraattori Taina Saarinen konsultoi opettajia ja vanhempia sekä toimii oppilaiden apuna.

22 kaffella

Virastorajat ylittävä yhteistyö tuottaa kaupunkilaisille entistä parempia palveluja.

Terveellinen kaupunginosa -ohjelma edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvää arkea. Kokeilut jatkuvat.

Ammatissa koettua uhkailua ei tarvitse sietää vaan siitä on ilmoitettava heti.

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 23 Haloo, mistä on kyse?

27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 3 6.6.

Nro 5 24.10.

aineisto 9.5. aineisto 27.9.

Nro 2 11.4.

Nro 4 3.9.

Nro 6 12.12.

Lehti ilmestyy verkossa hel.fi/helsinginhenki.

02

Helsingin henki | helmikuu 2012

Lehti postitetaankaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

aineisto 8.3. aineisto 9.8. aineisto 8.11.

stadi

365

Kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa selvitetään vuosittain työhyvinvointikyselyllä. Uusimman kyselyn mukaan työyhteisöjen vahvuutena on työtovereilta saatu apu ja tuki, toisaalta työyhteisön ilmapiirin, esimiestyön ja työtyytyväisyyden koetaan viime vuosina heikentyneen.

Eletään töissä ihmisiksi

10

Työhyvinvoinnin toimintaohjelmassa 2010–2013 asetettiin tavoitteek-

duunissa

Heltechissä koulutetaan linja-autonkuljettajia.

Monet heistä ovat maahanmuuttajia.

si nollatoleranssi kiusaamisen ja häirinnän suhteen. Ohjeet epäasiallisen käyttäytymisen ja häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi uusittiin viime vuonna, ja niistä laadittiin julkaisu Helsingin hengessä – sopua ja sovittelua työyhteisöjen arkeen. Aiheesta järjestettiin koulutustilaisuuksia työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupareille.

Epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä kirjoitettiin myös Hyvän Esimiehen ABC:hen. Työsuojeluorganisaatioon ja työterveyskeskukseen koulutettiin 20 sovittelijaa työyhteisöjen käyttöön.

Epäasiallisella kohtelulla tai kiu-

16

reppari

28

Staran turvallisuuskierroksilla luodaan lisää yhteishenkeä ja turvallisuuskulttuuria.

Arbislaiset kokoontuivat kokkaamaan toisilleen ja herkuttelemaan yhdessä.

liikkeellä

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaja Laura Heikkinen,

laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl 24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

saamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku kokee joutuvansa työpaikalla toistuvasti loukkaavan, alistavan tai mitätöivän käyttäytymisen kohteeksi. Työterveyslaitoksen arvion mukaan kunta-alan työpaikoilla noin 10 prosenttia kokee tällaista.

Mikäli työssä esiintyy epäasiallista kohtelua tai häirintää, työnantajan on työsuojelulainkin mukaan puututtava asiaan. Ensisijaisena keinona on asian puheeksi ottaminen työntekijän kanssa, jolloin työntekijällä on mahdollisuus korjata omaa toimintaansa. Jos tämä ei auta, esimiehen on ryhdyttävä kurinpidollisiin toimenpiteisiin, kuten varoituksen antamiseen. Työyhteisöissä pitäisi yhteisesti sopia pelisäännöistä, joihin kaikki voivat sitoutua. Näin voitaisiin jo ennaltaehkäistä monia ristiriitatilanteita.

Henkilöstökeskus teetti viime syk-

synä myös tutkimuksen sukupuolten välisestä tasa-arvosta, jossa selvitettiin niin ikään myös epäasiallista kohtelua ja häirintää. Kyselyyn valittiin satunnaisotannalla 3 000 vastaajaa, joista 35 prosenttia vastasi. Vastaajista 23 prosenttia oli kokenut epäasiallista kohtelua tai häirintää ja 38 prosenttia oli havainnut sitä työpaikallaan. Kyselyn tulokset ovat vakava viesti työyhteisöistä.

Uusimpien tulosten perusteella piirtyy kuva siitä, että kaupungin esimiehet tarvitsevat esimiesvalmennusten yhteydessä lisää käytännönläheistä ja konkreettista valmennusta siitä, miten erilaiset hankalat ja ristiriitaiset tilanteet työpaikalla selvitetään. He tarvitsevat myös rohkeutta puuttua asioihin riittävän varhain. Tämä edellyttää kuitenkin, että esimiehet saavat tietoa asiasta. Myös työntekijöillä on oma vastuunsa. Heidän on vältettävä epäasiallista kohtelua ja pyrittävä yhteistoiminnallisesti ratkaisemaan asioita. Kaupunki jatkaa kehittämistoimiaan asiassa edelleen.

Vaikutetaan tähän yhdessä. Yrite-

tään elää ihmisiksi ja kohdella työkavereita ja esimiehiä niin kuin itsekin haluamme tulla kohdelluiksi. Sen parempaa ohjetta ei ole keksittykään.

Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta toivoo työpaikoille selkeät pelisäännöt.

Helsingin henki | helmikuu 2012

03

{ Helsinki 180° } teksti Laura heikkinen kuvat Tommi Tuomi

Eksotiikkaa talvipuutarhassa

K

aupunkilaisten odotus palkit­ tiin, kun Töölönlahden troop­ pinen talvipuutarha avasi ovensa helmikuun alussa uu­ distuneena mutta silti tuttuna.

Keväällä 2010 alkaneessa remontissa rakennuksen runko kunnostettiin, teräs­ osat hiekkapuhallettiin ja maalattiin ja kaikki lasit uusittiin sekä tehtiin tarvitta­ vat sähkö- ja putkityöt. Remonttiin osal­ listui tekijöitä monesta kaupungin viras­ tosta.

Talvipuutarhassa oli ennen remonttia noin 200 eksoottista kasvia ja esimerkik­ si kaksi satavuotiasta kameliaa. Valtaosa puutarhan kasveista siirrettiin remon­

04

tin ajaksi säilöön, mutta jotkut suurista kasveista jäivät suojattuna remonttityö­ maalle. Osa kasveista ja toinen vanhois­ ta kamelioista kuoli, osasta luovuttiin mutta muut säilytetyt kasvit istutettiin takaisin.

Yleisölle vuonna 1893 avatussa ja kau­ pungin vuonna 1907 ostamassa puutar­ hassa on palmuhuone, kaktushuone ja länsisiipi. Kasvijakoa uudistettiin hie­ man ja kasvien ryhmittelyä parannettiin.

Uusi ilme lisää talvipuutarhan hoitaja Hilkka Pynnösen mukaan esteettisyyt­ tä ja tuo asiakkaille lisää viihtyvyyttä.

Kesällä talon edessä kukkaan puhkeaa pengerretty ruusutarha. •

Puutarhaan talvellakin

+

> Talvipuutarha avautuu yleisölle 9.2. klo 14–19 > Ilmainen sisäänpääsy > Osoite: Hammarskjöldintie 1 A > Auki: ti klo 9–15, ke-pe klo 12–15, la–su klo 12–16, ma suljettu. > Tapahtumia: > Suomen Orkideayhdistyksen Lumikuningatarpäivät 22.–25.3. > Talvipuutarhan perinteinen pääsiäinen 6.–9.4.

uutiset

Työtapaturmailmoitukset Työsuojelupakkiin n Työapaturmailmoitukset tehdään

nyt Työsuojelupakki-ohjelmaan. Työtapa­ turmatilastoilla on suuri merkitys työturvallisuuden seurannan ja siten myös niiden ehkäisemisen kannalta. Jotta tilastointi saadaan luotettavaksi ja reaaliaikaiseksi, virastot ja liikelaitokset tekevät jatkossa kaikki työtapaturmailmoituksensa Työsuojelupakki-ohjelman kautta.

Työsuojelupakkiin pääsee Helmen Henkilöstö-sivujen pikalinkeistä ja Helmen Sovelluksista. Jokaista virastoa suositellaan lisäämään Työsuojelupakki oman Helmensä Sovelluksiin. Lääkärille tai hoitolaitokselle toimitettavan vakuutustodistuksen osalta käytetään edelleen paperilomaketta.

Työmatkatapaturmista noin 60

Eläkkeet ja epäasiallinen kohtelu puheeksi

qrtwtug

prosenttia sattuu kävellessä. Niistä yli 90 prosenttia on liukastumisia, kaatumisia tai kompastumisia. Vuonna 2010 kaupungin työntekijöille sattui noin 850 työmatkatapaturmaa, joista suurin osa tapahtui talvella. Yksi työmatkatapaturma aiheutti keskimäärin 16 päivän poissaolon ja noin 2 000 euron kustannuksen.

Yhteensä tapaturmat kustansivat useita miljoonia euroja.

​n Vuoden alusta voimaan tulleiden uusien kunta-alan virka- ja työehtosopimusten vuoksi kaikille tulee palkankorotuksia, jotka tulevat voimaan kahdessa erässä 1.1.2012 ja 1.2.2013. Yleiskorotus on suuruudeltaan 1,7 prosenttia kaikilla muilla sopimusaloilla paitsi kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa OVTES:ssa, jossa yleiskorotus on 1,63 prosenttia. Tammikuun palkanmaksun yhteydessä maksettiin myös 150 euron suuruinen kertaerä.

Nuoret hyötyvät muutoksesta n Palkkarakenteen muutoksen vuoksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n piirissä henkilökohtaisten lisien vuosisidonnaista ja teknisten sopimusten TS:n piirissä ammattialalisien osuutta on pienennetty. KVTES:n kohdalla sitä on pienennetty kaksi ja TS:n kohdalla yksi prosenttiyksikköä.

Osuudet on siirretty näiden sopimus-

heeksi eläkkeelle siirtymisen suunniteltu ajankohta. Uusittuun lomakkeeseen on myös lisätty kohta epäasiallisesta kohtelusta, jotta asia pystytään tarvittaessa ottamaan esille. Työhyvinvointikyselyn perusteella yli 80 prosenttia henkilöstöstä käy tulos- ja kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. > Tulos- ja kehityskeskustelulomake löytyy Helmestä > Lomakkeet ja asiointi -kohdasta.

ten piirissä olevien tehtäväkohtaiseen palkkaan, jolloin tehtäväkohtaiset palkat nousevat yleiskorotuksen lisäksi joko yhden tai kaksi prosenttia. Uudistuksesta hyötyvät erityisesti työuransa alkuvaiheessa olevat nuoret, joilla ei vielä ole ehtinyt kertyä vuosisidonnaisia osia. Uudet sopimukset sisältävät myös muutoksia muun muassa isyysvapaisiin. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen.

atteet lospalkkioperia Liikelaitostehyvänksyätujohtajistokäsittelyssä 3.11.2010,en 952020§, loppuun.

Tulospalkkiosta esitteet

n Tulos- ja kehityskeskusteluita var-

ten kehitettyyn lomakkeeseen on lisätty kaksi kohtaa. Vuoden alusta kaikkien 59 vuotta täyttäneiden kanssa otetaan pu-

Yleiskorotus nostaa palkkoja

päätti assa vuod Kaupunginjohtaja , jotka ovat voim palkkioperiaatteet liikelaitosten tulos . . . . . 2 alkitsemisessa . . sen rooli kokonaisp . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 palkkiojärjestelmä ja . . . . .

1 Mikä on tulos än tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . 3 lospalkkiojärjestelm htamisjärjestelmää 2 Mitkä ovat tu lmä toimii osana jo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 ärjeste alkkioj . llaan . . .

3 Miten tulosp . . . . . . . 5 ärjestelmä valmiste . . . . . . . . . . . . . .

4 Miten tulospalkkioj t, tavoitetasot ja painoarvot . . . . . . . . . . 5 . . . . . . . . . . . . . .

5 Mistä tulostavoittee ttarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 t ja mi . . . . . . . . . . . . . .

Tulostavoittee . . . 6 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Tavoitetasot . . . . . . . . . . . . . 6 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . n piiriin Painoarvot . . . . . . . 7 spalkkiojärjestelmä n . . . . . . . . . . . . .

6 Ketkä kuuluvat tulo ikuttavat tulospalkkion suuruutee a . . . . . . . 7 issä oleva rahasumm . . . . . . . 7 ytettäv 7 Miten poissaolot va ihin kä . . . n tulospalkkio . . . . . . . . s . . . . . . . . . . . . .

8 Minkä suuruinen o . . . . . 8 ärjestelmän rahoitu . . . . . . . . . . . . . . . 8 9 Mistä tulospalkkioj lkkio voi olla ja kuka siitä päättää . umentoidaan . . ulospa n, arvioidaan ja dok . . 9 10 Kuinka suuri t ärjestelmiä seurataa ohjeistus . . . . . .

11 Miten tulospalkkioj eiden voimassaoloaika ja vuosittainen eriaatt 12 Tulospalkkiop

Sisällysluettelo

n Tulospalkkiojärjestelmästä on tehty esitteet viras-

toille ja liikelaitoksille. Niissä avataan kaupungin tulospalkkiojärjestelmän periaatteita, järjestelmän käyttöä ja sen uudistuksia. > Esitteet löytyvät Helmestä > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen > Tulospalkkiot.

1

Virastojen tulospalkkioperiaatteet Kaupunginjohtaja päätti hyväksyä johtajistokäsittelyssä 3.11.2010, 95 §, virastojen tulospalkkioperiaatteet, jotka ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.

Sisällysluettelo

1 Mikä on tulospalkkiojärjestelmä ja sen rooli kokonaispalkitsemisessa . . . . . . . 2 2 Mitkä ovat tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 3 Miten tulospalkkiojärjestelmä toimii osana johtamisjärjestelmää . . . . . . . . . . 3 4 Miten tulospalkkiojärjestelmä valmistellaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 5 Mistä tulostavoitteet, tavoitetasot ja painoarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Tulostavoitteet ja mittarit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Tavoitetasot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Painoarvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 6 Ketkä kuuluvat tulospalkkiojärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 7 Miten poissaolot vaikuttavat tulospalkkion suuruuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 8 Minkä suuruinen on tulospalkkioihin käytettävissä oleva rahasumma . . . . . . . 7 9 Mistä tulospalkkiojärjestelmän rahoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 10 Kuinka suuri tulospalkkio voi olla ja kuka siitä päättää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 11 Miten tulospalkkiojärjestelmiä seurataan, arvioidaan ja dokumentoidaan . . . 8 12 Tulospalkkioperiaatteiden voimassaoloaika ja vuosittainen ohjeistus . . . . . . . . 9

1

Lähtökysely uudistui

Korkeakouluopiskelijan palkkaamiseen tukea

​n Vaihtuvuuden syiden selvittämiseksi työpaikkaa vaihtavia henkilöitä pyydetään

n Virastot ja liikelaitokset voivat palkata korkeakouluopiskelijan henkilöstökeskuk-

täyttämään lähtökysely, joka on nyt uudistettu. ​Käytössä on nyt kaksi lähtökyselyä, toinen työpaikkaa vaihtaville, ja toinen eläkkeelle jääville. Lähtökyselyyn voivat vastata kaikki työpaikkaa vaihtavat eli myös ne, jotka siirtyvät toisiin tehtäviin kaupungin sisällä sekä määräaikaisista tehtävistä lähtevät.

Virastoja ja liikelaitoksia pyydetään huolehtimaan, että kaikki tehtävistään eroavat saavat tilaisuuden vastata lähtökyselyyn. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ​ ja päättyminen > Lähtökysely.

sen rahoituksella. Tänä vuonna tuki kohdistuu myös ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittaviin opiskelijoihin. Harjoittelussa opiskelijat kartuttavat työkokemustaan ja tutustuvat kaupunkiin työnantajana. Opiskelijat voivat tehdä esimerkiksi selvityksiä ja kartoituksia sekä toteuttaa projekteja tai muita osaamistaan vastaavia tehtäviä.

Henkilöstökeskuksen myöntämä tehtäväkohtainen palkka on 1 510 euroa kuukaudessa sivukuluineen. Harjoittelun kesto on 3–5 kuukautta. Palkkarahat varataan 10.2. mennessä erityissuunnittelija Hanna Keskiseltä, puh. 310 43824, hanna.keskinen@hel.fi. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Rekrytointi > Opiskelijan palkkaaminen.

Helsingin henki | helmikuu 2012

05

teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Seppo Saarentola ja Tommi Tuomi

S

osiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosta on kypsytelty Helsingissä vuosia. Kaikissa muissa isoissa kaupungeissa yhdistyminen on jo toteutettu.

Viime vuonna hanke nytkähti eteenpäin myös Helsingissä, kun eri vaihtoehtoja selvittämään pestattiin konsulttiyritys. Sosiaali- ja terveyslautakunnat suhtautuivat yhdistämiseen myötämielisesti, ja lopullisen sinetin painoi kaupunginvaltuusto marraskuun lopulla.

– Kyseessä ei ole muutos muutoksen vuoksi, vaan yhdistämisen taustalla on tarve saada voimavarat hanskaan ja muokata palvelut mahdollisimman toimiviksi ja helpoiksi. Suurin haaste meillä on vanhuspalveluissa, joiden kysyntä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, muistuttaa sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty.

Hänen tulevaisuuden visionaan on, että ihmisiä ei tarvitsisi juoksuttaa luukulta toiselle ja että asukkaat saisivat konkreettisesti palvelut saman katon alta. Pallottelusta kärsivät eniten palvelujen suurkuluttajat, joita ovat vanhusten ohella muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmaiset.

Monet asioivat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä, mikä syö työntekijöiden aikaa ja resursseja.

Huoltosuhde pakottaa toimiin

Organisaatiouudistuksen tarve lähtee ennen kaikkea työikäisen ja vanhusväestön huoltosuhteen rajusta muutoksesta. Suomessa on jokaista 100 työllistä kohti 52 vanhusta ja lasta, mutta vuonna 2030 suhde on 100/75.

– Meidän on varauduttava muutokseen nyt, jotta olemme iskuvalmiudessa oikealla hetkellä. Vaikka organisaatiot yhdistetään jo ensi vuonna, edessä on pitkä prosessi. Peräaallot lyövät varmasti vielä pitkään. Nyt hoidetaan isot linjat kuntoon, Räty katsoo.

Hän on varautunut siihen, etteivät sama kyltti, budjetti ja johto ole taika­ temppu, jolla työkäytännöt, toimintakulttuurit ja yksityiskohdat alkavat su­jua kuin rasvattuna, vaan yhteen hioutuminen vie oman aikansa.

– En halua viljellä fraasia, jonka mukaan yhdistyminen ei tule vaikuttamaan käytännön työhön. Vaikutuksia tulee, ja toivottavasti ne ovat sellaisia, että työn optimointi paranee ja oikeita ihmisiä voidaan hoitaa oikeissa paikoissa viipymättä.

Sosiaali- ja terveystoimi yhteen

Puhtia

palveluihin Kaupunki on käynnistänyt valmistelut sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistämiseksi. Ensi vuoden alusta sosiaalija terveystointa pyörittää yksi virasto, jonka alaisuudessa työskentelee noin 15 000 ihmistä. Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma virasto.

06

Helsingin henki | helmikuu 2012

Helsinkiin parhaat sosiaali- ja terveystoimen palvelut.

Alustava aikataulu kevääksi

> Tammi–helmikuu Tulevan toimintatavan pääprosessien määrittäminen ja uuden viraston rakenteen hahmottelu.

> Maalis–huhtikuu

2012

Henkilöstön ja asukkaiden kuulemista ja sitouttamista.

Lautakuntien iltakoulu. Johtosääntömuutoksien käynnistys.

Johtosäännöissä määriteltävä luottamushenkilöelimet sekä virastojen osastotaso; ydinprosessit, kokoonpanot, tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset.

> Toukokuu Uusien toimintojen ja prosessien suunnittelua.

> Kesäkuu Johtosääntö valtuustossa 6.6.

Tiedossa uusia työtehtäviä Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo uskoo, että

Apulaiskaupunginjohtajan toiveena on, että jokainen ammattilainen voi keskittyä omaa erikoisosaamistaan vastaavaan työhön, eikä rahaa ja aikaa valu hukkaan esimerkiksi virastojen väliseen paperisotaan ja hoitoketjun takkuiluun.

Kohti ydinosaamista

Vaikka organisaatiomuutoksella järkevöitetään rahankäyttöä, kyse ei ole säästöoperaatiosta. Kaupunki on sitoutunut siihen, että ihmisiä ei irtisanota. Tavoitteena on saada kaikkien työt järjestettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

– On katsottava, millaisella rakenteella pärjäämme 10 tai 20 vuoden päästä. Jos nyt emme tee mitään, on aikanaan edessä ennennäkemättömät säästöt, joita emme halua nähdä edes pahimmissa painajaisissa.

Kukaan ei vielä osaa sanoa täsmällisesti, millä tavalla yhdistyminen näkyy ja tuntuu ruohonjuuritasolla. Räty arvioi, että työkaverit ja esimiehet voivat vaihtua, kun toimintoja niputetaan yhteen. Työ ja palvelut pysyvät ennallaan, mutta rakenteet ympärillä muuttuvat.

– Tavoitteena on, että muutos ei tapahdu vain paperilla, vaan terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, mutta eivät toistensa töitä. Lääkärin työtä helpottaa, jos sosiaalialan ammattilainen löytyy läheltä ja päinvastoin. Näin jokainen työntekijä voi suunnata voimavarojaan ydinosaamiseen.

Tällä hetkellä kaupungilla on huutava pula hoitajista, lääkäreistä ja etenkin sosiaalityöntekijöistä. Siksi on tärkeää järkevöittää työnjakoa ja miettiä, kuinka esimerkiksi sosiaalityön ketjussa voidaan hyödyntää uusia ammattikorkeakoulusta valmistuvia sosiaaliohjaajia. >>

sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen tuo tullessaan aivan uusia, entistä kiinnostavampia työtehtäviä.

– Uudistus tarjoaa entistäkin monipuolisempia mahdollisuuksia työelämässä kehittymiseen. Olen vakuuttunut siitä, että saamme vetovoimaisen organisaation, joka tuottaa myös uusia ammatteja ja ammattikokonaisuuksia. Muutos on aina mahdollisuus, johon liittyy luonnostaan myös epävarmuustekijöitä, varsinkin valmisteluvaiheessa.

– Mutta kun ihmiset pääsevät tekemään muutosta itse, he pystyvät paremmin sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin.

Tulensalo pitää tärkeänä, että yhteistoimintamenettelyssä noudatetaan tarkasti yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Silloin uudistus pystytään viemään läpi hyvässä hengessä tiiviistä aikataulusta huolimatta.

– Tavoitteena pitää olla, että viestintä pelaa ja henkilöstö pidetään koko ajan mukana valmistelussa ja ajan tasalla siitä missä mennään.

Paljon puhutaan erilaisten organisaatiokulttuureiden yhteensovittamisen hankaluuksista. Henkilöstöjohtaja on kuitenkin vakuuttunut, että tässäkin onnistutaan ajan mittaan, kunhan uudessa organisaatiossa jaetaan arvot, visio ja strategiset päämäärät mahdollisimman ymmärrettävässä ja käytännönläheisessä muodossa.

– Keskeisintä on muistaa, että olemme olemassa tehdäksemme hyviä asioita ihmisille, Tulensalo summaa.

Ei uusia hallinnon tasoja.

Tiimityö.

Henkilöstön keskeinen rooli.

Helsingin henki | helmikuu 2012

07

Organisaatiouudistuksen ulkopuolelle jää suomenkielinen lasten päivähoito, joka erotetaan nykyisestä sosiaalivirastosta, ja sitä varten perustetaan oma lautakunta ja virasto. Sen alaisuudessa työskentelee noin 5 000 työntekijää. Ruotsinkielinen päivähoito on jo aiemmin liitetty opetusviraston alaisuuteen.

Terveyskeskus

”Haasteellisinta on saada palautetta sosiaali- ja terveystoimen suurkuluttajilta.”

Muutos omin voimin

Kaikkien ääni kuuluviin

Apulaiskaupunginjohtajan päänsärkynä on, miten kaikkien ääni saataisiin kuuluviin.

– Yksi vaihtoehto on nettisivumme, jonka kautta sekä henkilöstö että kaupunkilaiset pääsevät kommentoimaan uudistusta. Henkilöstö voi antaa palautetta myös suoraan esimiehille ja ohjausryhmälle. Työntekijöille on lähdössä lisäksi erilaisia kyselyjä, Räty listaa.

Yhtenä kanavana asukkaiden kuulemiselle Räty pitää ylipormestarin asukasiltojen tapaisia tilaisuuksia. Kaikkein haasteellisinta on kuitenkin saada palautetta sosiaali- ja terveystoimen suurkuluttajilta, joista monet eivät jaksa iän, päihdeongelman tai syrjäytymisen takia osallistua yleiseen keskusteluun.

– Voisimme kerätä heidän mielipiteitään toimipaikoissa tai palvelunkäyttäjien parlamentin avulla. Mitä enemmän saamme tietoa, sitä parempi. Yritämme pitää korvat mahdollisimman suurina. Keskustelu on enemmän kuin suotavaa, Räty toivoo. > Anna palautetta: hel.fi > sosiaali- ja terveystoimi uudistuu

08

Helsingin henki | helmikuu 2012

Etsitä ä yhde n vahv ssä u käyt udet töön.

Nop eam hoit min o par on, e palv mpi elu.

Sosiaalivirasto

Sosiaali- ja terveystoimen uudistustyö käynnistyi tammikuussa aloitusseminaarilla, johon osallistui noin 120 sosiaali- ja terveystoimen työntekijää.

– Teemme uudistuksen oman henkilöstön voimin ja ryhmätyöskentelynä, emmekä ulkopuolisena konsulttityönä, vaikka yksi konsultti onkin palkattu sparraamaan ja tuomaan uusia näkökulmia. Sosiaali- ja terveystoimen omat asiantuntijat valmistelevat uudistusta täyspäiväisesti. Valmistelutyöhön on varattu miljoona euroa. Työn edistymistä valvoo seurantaryhmä, johon kuuluu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan lisäksi edustajia muista poliittisista ryhmistä sekä so­ siaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, Räty kertoo.

Rinnalla työskentelee myös Laura Rädyn vetämä ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen virastopäälliköt, osastopäälliköt, talous- ja suunnittelukeskuksen ja henkilöstökeskuksen päälliköt, sosiaali- ja terveystoimen kaupunginsihteerit sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat.

Laaja joukko muutostyössä mukana olevia käy jatkuvasti keskusteluja henkilöstöjärjestöjen kanssa, kartoittaa nykytilanteen ongelmia, tekee kannanottoja ja esittää suuntaviivoja. Se käy myös tutustumassa muiden isojen kaupunkien vastaaviin organisaatioihin saadakseen kokonaisnäkemyksen erilaisista malleista. Hankkeen suunnittelun muutostiimiin on organisaatioasiantuntijoiksi nimetty Antti Iivanainen, Riitta Simoila, Pia Sutinen ja Helena Ylisipola.

– Samalla voimme oppia toisten virheistä ja miettiä parempia vaihtoehtoja. Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

Raja-aidat kaatuvat

S

osiaalivirastossa tieto uudistuksesta on otettu pääosin innostunein mielin vastaan.

Asiakastyötä rasittaneiden raja-aitojen kaatuminen mahdollistaa vihdoin tiiviimmän yhteistoiminnan terveyskeskuksen kanssa.

– On hyvä, että asukas on nostettu keskiöön ja voimme palvella häntä paremmin. Asiakaslähtöinen palvelu vaikuttaa myös henkilöstön työhyvinvointiin, katsoo vuoden 2011 järjestelyneuvottelukunnan puheenjohtaja ja viraston henkilöstötoimikunnan varapuheenjohtaja Eila Pelttari.

Eniten kritiikkiä uudistusta kohtaan osoitti päivähoidon henkilöstö. Kaikki eivät kannattaneet suomenkielisen päivähoidon siirtämistä omaan virastoon. Päivähoidon pääluottamusmiehenä toimiva Pelttari uskoo, että siirtoa vastustaneilla kestää hetken aikaa sopeutua päätökseen.

Viestin tä

Työyhteisön ääni kuuluville

T

erveyskeskuksen henkilöstötoimikunta katsoo, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen on poliittinen päätös, joka pitää hyväksyä sellaisenaan. Henkilöstölle on tärkeää, että työyhteisö saa olla mukana rakentamassa uutta organisaatiota.

– Henkilöstön edustajat ovat valmiita tekemään yhteistyötä työnantajan kanssa. Korostamme yhteistoiminnan tärkeyttä hankkeen toteuttamisessa, kommentoi vuoden 2011 varapuheenjohtaja Eila Keskinen terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnasta ja puheenjohtaja yhteistoimintaryhmästä.

– Meille on tärkeää, että säily­ tämme henkilöstön. Työpaikkojen vähenemisestä ei ole pelkoa, mutta iso muutos voi merkitä henkilöstön pakoa.

Toivomme, että uudistus ei koskettaisi tällä tavoin työyhteisöä.

Keskistä hirvittää uudistuksen nopea aikataulu. Hän arvelee, että vie aikansa ennen kuin muutokset näkyvät ruohonjuuritasolla. Aikanaan voi tulla myös

reak­tioita, joista vielä ei ole merkkejä.

Nyt tieto virastojen yhdistymisestä on otettu melko rauhallisesti vastaan.

– Jonkin verran on ollut pelkoa siitä, miten etuudet ja vaikutusmahdollisuudet tulevat säilymään niin isossa yksikössä. Siksi on tärkeää, että saamme uudistuksen vaiheista säännöllisesti ja nopeasti informaatiota ja että se on yhteneväistä ja samanaikaista sosiaali­ viraston kanssa. Muuten on vaarana, että huhupuheet lähtevät liikkeelle.

Keskinen toivoo, että uudistus toisi mukanaan vahvuuksia, joita yksiköt eivät ole kyenneet saamaan aikaiseksi yksin.

– Hyvää olisi se, että asiakkaiden hoitoon pääsy nopeutuisi ja hoitojonoja pystyttäisiin purkamaan nopeammassa tahdissa. Parempi palvelu on hyvä tavoite, kunhan sen toteuttamiseen on riittävästi sitoutunutta henkilöstöä.

Keskinen toivoo, että uudistusta valmisteleva ohjausryhmä kartoittaisi muiden isojen kaupunkien kokemukset sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä, jotta karikot vältettäisiin Helsingissä.

> Viestitään omalle henkilöstölle ja asukkaille. > Viestintä a jantasaista ja saavuttavaa . > Sähköiset kanavat käytössä.

Tiivis yhteistyö viimein mahdollista.

n Eila Keskinen korostaa, että henkilöstön on tärkeää olla mukana rakentamassa uutta organisaatiota.

– Itse näen varhaiskasvatuksen arvon niin suurena, että se on ansainnut oman virastonsa, jossa sitä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla.

Muutoin organisaatiomuutos on herättänyt hämmästyttävän vähän kuohuntaa sosiaalivirastossa. Esimiehet ovat seuranneet silmä tarkkana päätöksiä, mutta ruohonjuuritasolla ei ole juurikaan reagoitu: ilmassa ei ole ollut pelkoja, eikä ihmettelyä. Pelttari epäilee, että keskustelu vilkastuu ja tunteet nousevat pintaan uudistuksen edetessä ja muutosten yltäessä kentälle.

Pelttaria huolettaa eniten muutosprosessin työläys. Hän toivoo, että uudistuksen valmisteluun osoitetaan riittävät taloudelliset resurssit, jotta valmistelijoiden ei tarvitse tehdä organisaatiomuutosta oman työn ohella. Muuten ovat edessä jaksamisen ongelmat.

– Tärkeintä valmistelussa on yhteistoiminta, jossa on sijaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Uutta organisaatiota pitää rakentaa nyt täysillä, eikä

kenenkään pidä heittää enää soraa rattaisiin. Toiveeni on, että sosiaali­ viraston ja terveyskeskuksen henkilökunnan ääni kuuluu riittävästi päätöksenteossa ja uuden luomisessa, Pelttari kiteyttää. • n Eila Pelttari on tyytyväinen, että asukas on nostettu muutoksessa keskiöön ja häntä halutaan palvella paremmin. Se vaikuttaa myös työhyvinvointiin.

Kaikki täysillä uutta rakentamaan.

Henkilös tön ään valmiste i lussa ku uluviin.

Helsingin henki | helmikuu 2012

09

duunissa teksti STIINA HONKAMAA kuvat Juho Kuva

Pääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajia koulutetaan Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechissä. Aikuisopiskelijoista valtaosa on maahanmuuttajia. Ensi vuoden alusta Heltech saattaa olla osa suunniteltua suurta ammattioppilaitosta, johon tulisi noin 7 500 opiskelijaa.

Bussikuskien kouluttamo

T

ässä työyhteisössä on yhteistyö äärimmäisen tärkeää, muuten ei tultaisi toimeen, liikenneopettaja Miia Blomqvist sanoo.

Blomqvist ja toinen liikenneopettaja Benny Wiik toimivat usein työparina.

– Teemme yhdessä esimerkiksi oppilasvalinnat, suunnittelemme aikataulut ja varsinaisen koulutuksen sekä pidämme yhteyttä opiskelijoiden tuleviin työnantajiin, Wiik kertoo.

– Minä puolestani vastaan koko Heltechin aikuiskoulutuksesta ja hallinnoinnista, aikuiskoulutusjohtaja Terttu Virtanen sanoo.

10

Aikuisopiskelijoiden opinto-ohjaaja Ilkka Juntusen työhön kuuluu muun muassa opiskelijoiden kysymyksiin vastaaminen koulutukseen hakeutumis­ vaiheessa ja opintojen aikana.

Opiskelijoiden kanssa tehdään henkilökohtaistamissuunnitelma. Opintoohjaaja antaa ohjausta myös jatkomahdollisuuksista ja erilaisista korvauksista ja tuista.

– Koko ajan teemme yhteistyötä Bennyn, Miian ja Tertun kanssa. Esimerkiksi valintakriteereiden määrittely ja yhteisten toimintatapojen luominen haastattelu- ja valintatilanteisiin on yhteisesti mietittyä toimintaa, Juntunen kertoo.

Helsingin henki | helmikuu 2012

Virtasella on myös säännöllisesti palaverit suunnittelija Jonna Roosin, opintosihteeri Maija Forssin ja taloussihteeri Anna-Katarina Rehnmanin kanssa.

Linja-autonkuljettajakoulutus on osa opetusvirastoon kuuluvan Heltechin isoa organisaatiota. Suunnittelulla yhdessä muiden osastojen kanssa onkin suuri merkitys. Virtanen toimii myös oppilaitoksen johtoryhmässä.

– Teen paljon yhteistyötä rehtorin ja apulaisrehtoreiden kanssa. Aikuiskoulutus on vain osa tätä organisaatiota, Virtanen kertoo.

– Me opettajat suunnittelemme kaikki aikataulut linja-autokoulutuksen osalta nuorisokoulutuksen kanssa, Blomqvist kertoo.

Yhteistyö sujuu luontevasti, kun työskennellään saman katon alla.

”Meillä ei ole mitään sukupuolitai kansalaisuuskiintiöitä.”

Kulttuurien sulatusuuni

Valintakriteereinä linja-autonkuljettajakoulutukseen on muun muassa riittävä kielitaito ja ikä, B-ajokortti sekä ajotaito

ja -rutiini, joka selvitetään pakettiautolla tehtävällä ajonäytteellä. Lisäksi hakijoiden motivaatio kartoitetaan haastattelulla.

– On tärkeää selvittää, onko hakijalla käsitys siitä, mihin on hakemassa ja ymmärtääkö hän esimerkiksi kuljettajan työaikoihin liittyvät haasteet ja asiakaspalvelutyön, Wiik korostaa.

Oppilaista kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajia, ja keski-ikä on kolmenkympin hujakoilla. Joka kurssilla on osallistujia Venäjältä – opiskelijoita on myös Lähi-idästä ja Afrikasta. Viime aikoina oppilaita on tullut paljon lisäksi Intiasta ja Sri Lankasta.

– Tänne hakee myös naisia – meillä ei ole mitään sukupuoli- tai kansalaisuuskiintiöitä. Maahanmuuttajien motivaatio opiskeluun on kuitenkin keskimääräistä parempi, Blomqvist sanoo.

Hakijoiden suomen kielen taito vaihtelee. Heltech järjestääkin ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta, joissa opetellaan erityisesti suomenkielistä tekniikan sanastoa. Valmistavasta koulutuksesta tulee linja-autonkuljettajakoulutukseen myös jonkin verran maahanmuuttajia.

Vain pieniä kompastuskiviä

Kun koulutuksessa on oppilaita eri kulttuureista ja suomen kielen taidot vaihte-

n Mia Blomqvist ja Benny Wiik kouluttavat kuljettajia.

Terttu Virtanen (alakuva) johtaa aikuiskoulutusta.

n Hyvä me! Ghepremedhin Mewail, Eero Tuononen, Vitaly Eliseer, Miia Blomqvist, József Dáné, Mohamed Mohamed ja Otso Hartonen tuulettavat ajoharjoittelussa.

n Mohamed Mohamed seuraa reittiä kartalta.

levat, on selvää, että haasteitakin kohdataan. Opiskelussa asioita käydäänkin hitaasti läpi. Tarjolla on myös suomen kielen tukiopetusta.

– Opinto-ohjaajana kerron usein maahanmuuttajahakijoille koulutuksen toteutuksesta ja menetelmistä tarkemmin kahden kesken, jotta he ymmärtäisivät kaiken, Juntunen kertoo.

Joskus opetuksen hitaus saattaa turhauttaa suomenkielisiä.

– Haastattelutilanteessa pitääkin painottaa, että täällä edetään aika hitaaseen tahtiin, Blomqvist sanoo.

Haasteita tuo myös se, että eri maiden liikennekulttuurit poikkeavat toisistaan. Wiik kertoo, että esimerkiksi valojen väläyttäminen suomalaisille tarkoittaa ”ole hyvä”, toisessa kulttuurissa taas ”nyt on minun vuoroni”.

– Torvensoitto muualla voi tarkoittaa tervehdystä. Suomessa se on sama, kuin heiluttaisi nyrkkiä. Punainen valo vastasyttyneenä tarkoittaa joissakin kulttuureissa, että poljetaanpa kaasua. Suomessa jo keltainen valo merkitsee, että jarrutetaan. Aika nopeasti suomalaiset liikennesäännöt kuitenkin opitaan, Blomqvist jatkaa.

Ongelmia on joskus myös asioiden ymmärtämisessä.

– Pyydän opiskelijaa usein omin sanoin kertomaan, mitä juuri äsken sa-

noin. Monesti käy ilmi, ettei asiaa oltukaan ymmärretty. Autossa pitää ennen kaikkea katsoa, mitä opiskelija tekee ja ennakoida toimintaa. Samalla näkee, onko viesti mennyt perille, Blomqvist valottaa.

– Teoriaopetuksessa väännetäänkin asiat rautalangasta, piirretään paljon paperille ja käytetään erilaisia mielikuvia asian hahmottamiseen, Wiik sanoo.

Työtä suurella sydämellä

Työyksikössä koetaan vastuuta tulevia työnantajia kohtaan ja koulutetaan hyviä kuljettajia.

– Aikuiskoulutusyksikkö auttaa osal-

taan Helsingin joukkoliikenteen sujumisessa. Bussiyhtiöt ovat olleet tyytyväisiä.

He saavat asiansa osaavia kuljettajia, jotka ymmärtävät mihin ovat tulleet, Virtanen sanoo.

Opettajilla on vankka kokemus. He tietävät, mitä linja-autonkuljettajan työ on ja mitä se vaatii.

– Teemme työtä suurella sydämellä. On äärimmäisen elämää rikastuttavaa, kun opiskelijoita on kymmenistä eri maista. Pidän myös siitä, että voin antaa saman mahdollisuuden heille, minkä itse olen löytänyt. Ajan vieläkin sivutoimisena linja-autoa. Se on ihanaa ja rentouttavaa, Blomqvist kertoo.

– Teen linja-autoyrittäjän työtä osa-aikaisesti. Parasta ajamisessa on itsenäinen työ ja asiakaspalvelu, Wiik jatkaa.

Opiskelijat valmistuvat ammattiin ja tuottavaan työhön ja pääsevät elämän alkuun uudessa maassa.

– Kuljettajan ammatti on hyvä mahdollisuus ponnistaa työuralle vieraassa maassa ja kulttuurissa. Maahanmuuttajat ovat innostuneita, aktiivisia ja motivoituneita opiskelijoita. Useimmat saavat työpaikan koulutuksen jälkeen, Juntunen kertoo.

– Opiskelijat ovat onnellisia valmistuessaan. On hienoa ilahduttaa ihmisiä, Virtanen toteaa. •

Heltech osaksi uutta ammattioppilaitosta? > Heltech on Suomen suurin tekniikan alan toisen asteen oppilaitos. > Opiskelijoita on nuorisoasteella lähes 4 000 ja aikuisia lähes 1 000.

Henkilökuntaa on noin 350 ja budjetti on 41 milj. euroa. > Heltech kouluttaa muun muassa joukkoliikenteen ammattilaisia erityisesti pääkaupungin ja sen ympäristön vaativiin liikenneolosuhteisiin. > Helsingin kolme ammatillista oppilaitosta – palvelualojen oppilaitos Helpa, sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesote ja Heltech – on suunniteltu yhdistettävän ensi vuoden alusta yhdeksi ammattiopistoksi toimintojen päällekkäisyyksien vähentämiseksi.

> Lisätiedot: heltech.fi

Helsingin henki | helmikuu 2012

11

talous teksti Kirsi Riipinen kuva Istockphoto

Keskituloinen helsinkiläinen maksaa kunnallisveroja kuukaudessa noin 500 euroa.

Mihin se oikein käytetään?

Mihin verorahani menevät?

S

anomalehden yleisöosastolla käytiin viime kesänä kiivasta keskustelua veroista. Yksi siihen osallistuneista ilmoitti tuohtuneena, että ei haluaisi maksaa veroja koska ei tarvitse yhteiskunnan palveluja. Erityisesti häntä hiersi eurojen käyttö lasten päivähoitoon ja koulunkäyntiin, koska hänellä itsellään ei ole lapsia.

– Häneltä olisi pitänyt kysyä, eikö hän käytä katuja liikkuessaan, nauti puistojen tarjoamasta virkistyksestä tai turvaudu pelastuslaitoksen apuun tulipalon tai sairaskohtauksen sattuessa, pohtii erityissuunnittelija Katja Rimpilä talous- ja suunnittelukeskuksesta. Hän valmistelee, ohjaa ja seuraa kaupungin talousarviota sosiaali- ja terveystoimen osalta.

Koska meitä helsinkiläisiä on paljon, keskimääräisistä viisisatasista kertyy vuoden aikana iso potti, mutta silti se ei riitä. Kaupunki ei pärjää pelkillä kunnal-

12

lisveroilla. Puolet koko tulopotista tulee kiinteistöverosta, yritysten liikevoitosta maksettavasta yhteisöverosta, valtionosuuksista sekä asiakasmaksutuloista sekä vuokrista.

Kaikkia menoja ei saada katettua näilläkään, vaan Helsinki joutuu ottamaan lainaa isoja hankkeita varten. Kaupungin merkittävä tulonlähde on aiempina vuosina ollut Helsingin Energia, mutta tulevina vuosina sekin joutuu investoimaan.

Yli kaksi miljoonaa kotihoitokäyntiä

Mihin kaikkeen keskituloiselta helsinkiläiseltä kuukausittain verotettua viisisatasta sitten käytetään?

Eurojen jäljitystä Rimpilän kanssa tekee erityissuunnittelija Ari Hietamäki, talous- ja suunnittelukeskuksesta. Heidän lunttinaan ovat paksut, sinikantiset budjettikirjat.

Helsingin henki | helmikuu 2012

”Koska meitä helsinkiläisiä on paljon, keskimääräisistä viisisatasista kertyy vuoden aikana iso potti, mutta se ei silti riitä.”

Suurin menoerä on helppo nimetä: sosiaali- ja terveystoimi. Se nielaisee veroista puolet eli noin 250 euroa kuukaudessa.

Mitä kaikkea sosiaali- ja terveystoimen euroilla tehdään?

Rimpilän esittämä lista on pitkä.

Merkittävimmät menoerät ovat nämä: päivähoitopaikkoja saadaan 20 000 lap­selle, lääkärinvastaanottokäyntejä 700 000 ja terveydenhoitajan vastaanottoja 580 000. Kotihoitokäytien määrä on jopa 2,2 miljoonaa.

Palvelut pelaavat

Sosiaali- ja terveystoimen jälkeen veroraha jakaantuu pienempiin osioihin.

Helsingin kouluissa on oppilaita 36 900, ja perusopetuksesta ja toisen asteen opetuksesta keskituloinen helsinkiläinen maksaakin kunnallisveroina kuukaudessa 60 euroa. Reilulla 30 eurolla kuukaudessa kustannetaan muuta sivistys- ja henkilöstötoimea. Esimerkiksi

Tulot

tuloryhmittäin, 4 436 milj. euroa

Helsingin veroprosentti 18,5 % Veronmaksajien keskusliitto on laskenut

palkansaajien maksamat kunnallisverot. Liiton laskelmien mukaan vuoden 2011 keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla 19,7 keskituloinen eli 3 000 euroa kuukaudessa hankkiva maksoi kunnallisveroa vuodessa 6 143 euroa.

Kun vuosiansiot jäävät alle keskitason, 1 600 euroon kuukaudessa, kunnallisveroja rapsahti suomalaiselle vuoden aikana keskimäärin 2 343 euroa.

Hyvätuloinen, 6 000 euroa kuukaudessa hankkiva maksoi puolestaan Suomessa kunnallisveroja vuodessa yhteensä 13 215 euroa.

Helsingissä summat ovat hieman pienempiä, sillä kaupungin veroprosentti on keskimääräistä pienempi.

Ari Hietamäki muistuttaa, että alle 20 000 euron vuosituloista maksettava kunnallisvero alenee nopeasti, koska verovähennykset vähentävät maksettavia veroja sitä jyrkemmin mitä pienemmät tulot ovat.

– Muutoinkaan kukaan helsinkiläinen ei maksa kunnallisveroja koko 18,5 prosentin osuutta, sillä verovähennykset pudottavat aina maksettavaa veroa.

lähikirjastot, työväenopistot, nuorisoasiainkeskus, Korkeasaari ja liikuntaviraston liikuntapaikat katetaan näillä euroilla.

Noin 60 euroa on kohdennettu rakennus- ja ympäristötoimeen. Tämä tarkoittaa muun muassa katujen ja puistojen ylläpitoa, hiekoituksia ja aurauksia.

Pelastuslaitos hoitaa tulipalot ja muut onnettomuudet sekä kiidättää ambulanssin paikalle tilanteen niin vaatiessa.

Ympäristökeskus taas vastaa muun muassa elintarvikevalvonnasta.

Vaaleja ja designvuotta

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi vie kuukausipotista noin 25 euroa. Sillä kaavoitetaan, suunnitellaan kaupungin palvelutilakiinteistöt, pidetään huolta kaupungin maaomaisuudesta ja valvotaan rakentamista.

Kaupunginjohtajan toimialalle kuuluviin kustannuksiin kuluu noin 20 euroa.

Sillä johdetaan kaupunkia, ohjataan kaupungin taloutta, valvotaan liikelaitosten ja koko kaupunkikonsernin toimintaa sekä maksetaan esimerkiksi kaupungin keskushallinnon toiminnan kulut.

Näihin menee tästä kaksikymppisestä kuitenkin vain pieni osa, sillä suurin yksittäinen menoerä toimialalla on koko kaupungin henkilöstön työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin varatut määrärahat.

Summasta maksetaan myös vaalien järjestäminen. Muutenkin rahalla kustannetaan demokratiaa, sillä kaksikymppiseen sisältyvät myös kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoontumisten kulut.

Kaksikymppisen on venyttävä myös World Design Capital -vuoden kustannuksiin.Viime vuonna näitä euroja käytettiin myös esimerkiksi pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlavuoden yleisötapahtumiin.

Entä Kainuun uimahallit?

Helsinkiläisten veroeuroista puhuttaessa palataan ennemmin tai myöhemmin siihen, kuinka kaupunkilaiset rahoittavat maakuntien uimahalleja. Paljonko siis keskituloisen maksamista kunnallisveroista menee muualle kuin Helsinkiin?

– Suoraan kunnallisveroista tätä ei voi laskea, sillä asiaa hoidetaan valtion-

n n n n n n n n n n n

Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Valtionosuudet Rahoitustuotot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Kunnallisvero

6 % 3 % 6 % 3 % 6 % 4 % 2 % 14 % 1 % 3 % 52 %

Toimintamenot toimialoittain, 4 391 milj. euroa

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi Tuet, talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi Kaupunginjohtajan toimiala Rakennus- ja ympäristötoimi Muu sivistys- ja henkilöstötoimi Opetusvirasto, ammattikorkeakoulu ja Metropolia AMK n Sosiaalitoimi ( 1 n Terveystoimi ( 1

n n n n n n

6 % 0,2 % 4,8 % 14 % 7 % 14 % 29 % 25 %

1 ) määrärahat eivät sisällä Khn käyttövaroja (yht. 2,5 milj. euroa)

osuuksien ja siihen kuuluvan verotulontasauksen kautta, Hietamäki kertoo.

Helsingissä hyvin ansaitsevia on enemmän kuin vaikkapa Kainuussa, mutta yhtä lailla täällä on enemmän yrityksiä. Pienituloisen kunnan pitäisi kuitenkin pystyä tuottamaan samat palvelut kuin kunnan, jolla on hyvä verotulopohja. Kuntien tulopohjan erilaisuutta siis tasataan.

Järjestelmää on kritisoitu ankarasti.

Valtionosuusjärjestelmään on vaadittu uudistuksia esimerkiksi siten, että siitä tulisi nykyistä yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja kannustavampi ja että se ottaisi paremmin huomioon kuntien erityispiirteet.

Helsinkiläiset eivät ole olleet systeemistä innoissaan. Jos tasausta ei olisi, Helsinki saisi valtionosuuksia satoja miljoonia euroja enemmän kuin tasauksen jälkeen.

– Valtionosuusjärjestelmä ei ota huomioon metropolinäkökulmaa ja muita pääkaupungin erityisongelmia, kuten eriarvoistumista, huomauttaa Rimpilä.

Helsinki maksaa Suomen kunnista verotulontasausta eniten: tänä vuonna

288 miljoonaa euroa. Mitä se sitten tarkoittaa keskimääräisen palkansaajan maksamasta kunnallisveropotista? Ari Hietamäki arvioi, että vajaat 60 euroa kuussa.

– Ilman tätä kuntien tulopohjan erilaisuutta tasoittavaa verotulontasausta Helsingin kunnallisveroprosentti voisi olla yli kaksi prosenttiyksikköä alempi.

Kaupunkia rakennetaan velkarahalla

Toimintamenojen lisäksi Helsinki investoi, korjaa ja rakentaa. Kaupunkia ei kuitenkaan rakennettaisi ilman velkaa. Veroja ja velaksi otettuja euroja menee palvelutilojen, kuten koulujen ja sairaaloiden rakentamiseen ja korjauksiin.

Lähiajan suurimpia yksittäisiä investointikohteita ovat metron kulunvalvonnan rakentaminen, Länsisataman ja Kalasataman maapohjan esirakentaminen sekä Jokeri 2 -joukkoliikennelinjan toteutus.

Verorahat kuluvat siis ylipäätään hyvin monipuolisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun ylläpitoon ja edistämiseen. •

Helsingin henki | helmikuu 2012

13

työkalut

Ohjeet > Sivulta löytyy apua Helinän käyttöön. > Apua saa myös moderaattoreilta.

teksti Timo Nykänen

Tykkää!

ideoimaan!

> Katso kuinka monta kannattajaa idealla on.

> Onko mielessä joku innovaatio, parannusehdotus, uudistus? > Rohkeasti ehdottamaan.

Mitä mieltä? > Kommentoi, anna mielipiteesi, keskustele. > Vuorovaikutteisuus auttaa parantamaan ideoita yhdessä.

Idea ja sen lähettäjä > Otsikoi ehdotus selkeästi > Omalla nimellä, ei nimimerkillä

Helinä

avoinna innovaatioille Kaikille työntekijöille tarkoitettu idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä on avattu. Helinään pääsee Helmen Sovelluksista. Arjen työhön liittyvät oivallukset voi nyt jakaa muiden kanssa.

H

elinän taustalla on paitsi ajatus parantaa henkilöstötasolta lähtevää ideointia, myös tarjota hallintokunnille työkalu omien kehittämishaasteidensa avuksi. Samalla esitetyt innovaatiot kerryttävät sähköistä ideapankkia, joka on kaikkien käytettävissä.

– Arvostan erityisesti sitä, että lopultakin meillä on tähän tarkoitukseen koko kaupungin yhteinen sähköinen alusta. Kaikkia ideoita ei tarvitse enää keräillä erikseen papereilla ja sähköpostilla, sanoo päämoderaattori, erityissuunnittelija Markku Aho henkilöstökeskuksesta.

Henkilöstökeskus ja Stara olivat aktiivisesti mukana viime vuoden lopussa päättyneessä Helinän pilotointivaiheessa. Siitä saadun palautteen perusteella eniten on askarruttanut esiintyminen järjestelmässä omalla nimellä.

14

– Se on ehkä suurin toimintakulttuurin muutokseen liittyvä haaste. Kun aikaisemmin on totuttu toimimaan anonymiteetin suojissa, niin tässä järjestelmässä idean isän tai äidin on esiinnyttävä koko kaupungille näkyvällä foorumilla itsenään, Aho kertoo.

Samat pelisäännöt kaikille

Helinän myötä vanha aloitejärjestelmä lakkaa toimimasta. Jokainen virasto on nimennyt Helinä-moderaattorin, jolle kuuluvat käytännössä entisten aloiteyhteyshenkilöiden tehtävät. Suurissa organisaatioissa varsinaisella moderaattorilla voi olla myös yksi tai useampi apumoderaattori.

Starassa päämoderaattorina toimivan kehittämispäällikkö Riikka Jääskeläisen mukaan Helinässä on sekin hyvä puoli, että järjestelmän avoimuus ja yhdenvertaisuus auttavat toisaalta hälventämään epäluuloja.

Helsingin henki | helmikuu 2012

”Helinä tukee osaltaan kulttuurin muutosta ylhäältä johdetusta kehittämistyöstä kohti vuorovaikutteista ja henkilöstölähtöistä innovointia.”

– Nyt kun järjestelmä on näin läpinäkyvä, esimerkiksi innovaatioiden palkitsemisen perusteista ei tule epäselvyyttä.

Yhtenäinen alusta antaa mahdollisuuden myös vertailla omia ja muiden virastojen käytäntöjä. Näin saadaan ideoinnin hyvät käytännöt leviämään kaikkien tietoon, Jääskeläinen sanoo.

Hänen mukaansa selkeää järjestelmää on todella kaivattu.

– Ideat saadaan nyt kerättyä samaan

paikkaan, ja järjestelmästä saa ulos kunnollisia raportteja. Tähänkin saakka meillä useimmat aloitteet ovat koskeneet työmenetelmiä ja työturvallisuuden kehittämistä, joten niistä on aidosti konkreettista hyötyä myös suuremmalle joukolle.

Ideointia yhteiseksi hyödyksi

Kaikki Helinässä ehdotetut ideat, myös kertaalleen hylätyt, jäävät talteen järjestelmään, jossa niitä voi hakusanoilla selailla vaikkapa myöhempää kehitystyötä varten. Kuka tahansa voi myös kommentoida esitettyjä ideoita, ja ainakin henkilöstökeskuksessa pilottivaiheen aikaiset ajatukset herättivät jo mukavasti keskustelua.

– Oletuksena meillä suunnittelijoilla on, että yhtenäisen järjestelmän myötä myös ideoiden määrä lisääntyisi ja uudistus otettaisiin hyvin vastaan. Toivotaan, ettei innostus jää vain pilotoinnin aikaiseksi huumaksi, Aho toteaa.

Virastoille Helinä tarjoaa myös lisäresursseja ja tuoretta voimaa kehitystyöhön. Järjestelmään voi ikään kuin perustaa ideointikilpailuja, joissa esitettyihin haasteisiin pyydetään ratkaisuehdotuksia.

Johtoajatuksena on, että Helinä tukee osaltaan kulttuurin muutosta ylhäältä johdetusta kehittämistyöstä kohti vuorovaikutteista ja henkilöstölähtöistä innovointia. Jokaisella on nyt entistä parempi mahdollisuus oman työnsä kehittämiseen. •

työ & ympäristö teksti Anna Haikarainen

Opastusta

energiansäästöön Selaa ideoita > Kaikki ideat jäävät talteen järjestelmään, myös hylätyt. > Ideat löytyvät hakusanoilla.

Mihin idea johtaa? > Moderaattorit vievät ideat eteenpäin jatkokäsittelyyn. > Avoimuus ja läpinäkyvyys parantavat tiedonkulkua virastojen välillä. > Hyvät käytännöt leviävät kaikille. > Hyvät ideat palkitaan.

Helsingin Energian Energiakeskus on todellinen kuluttajan hyötypankki.

Se tarjoaa puolueetonta tietoa ja neuvontaa kodinkonevalinnoista, energian järkevästä käytöstä ja -säästöstä.

K

ampissa Sähkötalon 3. kerroksessa si­ jaitseva Energiakeskus on paikka, jo­­hon jokaisen sähkönkuluttajan kannattaa tutustua. Mikä parasta, palvelut ovat maksuttomia ja kaikkien käytettävissä.

Asiantuntijat neuvovat kodinkoneiden hankin­ nassa ja oikeassa sijoittelussa. Kodinkonenäyttelys­ sä voi tutustua helposti ja nopeasti monipuoliseen valikoimaan uusimpia kodinkoneita. Esillä on noin 200 eri laitetta, muun muassa liesiä, kylmälaitteita, pesukoneita, imureita ja lamppuja.

– Esimerkiksi tällä hetkellä induktioliedet kiin­ nostavat kovasti. Uutta tekniikkaa kodinkone­näyt­ telyssä edustavat vaikkapa lämpöpumppuperi­ aatteella toimiva kuivausrumpu, robotti-imurit, automaattisulatteiset pakastimet ja itsensä puh­ distava pyrolyysiuuni, energianeuvoja Eva Spiegel esittelee.

Hyötytietoa muun muassa hinnoista, energian­ kulutuksesta ja muista laitteiden ominaisuuksista löytyy tarjolla olevista ajantasaisista kodinkone­ oppaista, esitteistä ja lehtiartikkeleista. TTS – Työ­ tehoseura tekee kodinkoneiden toiminnasta puo­ lueettomia tutkimuksia, joita on myös saatavilla.

Oma energiankäyttö tutuksi Osoitteesta helen.fi löytyvän Sävel Plus

-raportointipalvelun avulla voi seurata ja tehostaa omaa energiankäyttöään. Palvelu mittaa energiankulutusta tunnin tarkkuudella.

Omaa kulutusta voi vertailla eri ajankohtina sekä peilata sitä keskiarvokulutukseen.

Tietoa valaistuksesta ja lämmityksestä

Helinä lyhyesti > Idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä on koko kaupungin henkilöstölle avoin Helmessä toimiva sovellus. > Sen tavoitteena on ottaa aiempaa paremmin huomioon henkilöstön osaaminen, hiljainen tieto ja näkemykset toiminnan kehittämisessä. > Järjestelmä vastaa osaltaan kaupungin strategiaohjelman tavoitteeseen rakentaa innovatiivinen toimintatapa osaksi johtamisjärjestelmää. > Helinässä hyvät ideat palkitaan. > Helinä löytyy Helmen yläpalkin Sovelluksista.

Kodin valaistus haukkaa valtaosan kodin energian­ kulutuksesta. Hehkulamppujen poistuttua mark­ kinoilta kuluttajat kaipaavat nyt erityisen paljon tietoa lamppuvaihtoehdoista, kuten pienloiste- ja LED-lampuista. Energiakeskuksen lamppunäytte­ lyssä voi tutustua eri lamppuvaihtoehtoihin sekä poimia mukaansa kattavan kodin lamppuoppaan.

Lämmitysratkaisuja pohtiva saa asiantuntijan opastusta eri lämmitystavoista, niiden valinnasta ja lisälämmitysratkaisuista.

Helsingin Energian asiakas voi myös lainata eri­ laisia mittareita: kulutus-, kosteus-, valaistusvoi­ makkuus- tai pintalämpötilamittarin sekä raken­ neilmaisimen.

Tule tutustumaan työporukalla

Energiakeskus on ainoa laatuaan Suomessa, muilla sähköyhtiöillä ei ole vastaavaa palvelua.

– Meille tulee vieraita ja puheluja Pohjois-Suo­ mea ja ulkomaita myöten, Spiegel sanoo.

Tutustumiskäyntejä ja luentoja järjestetään sekä aikuisille että koululaisille. Esimerkiksi taloyhtiöi­ den asukkaat ja isännöitsijät sekä erilaiset järjestöt tekevät Energiakeskukseen paljon vierailuja.

– Tutustumiskäyntejä voi tehdä myös työporu­ kan kesken. Kannattaa soittaa ja varata aika etukä­ teen, Eva Spiegel vinkkaa. •

Helsingin Energian Energiakeskus > Käyntiosoite: Kampinkuja 2 tai Malminrinne 6, 3. krs (Kampin metroaseman vieressä) > Avoinna ma–pe klo 8.30–16 > Puhelin 09 617 2727 ja 09 617 2726 > energiakeskus@helen.fi

Helsingin henki | helmikuu 2012

15

teksti Katja Pesonen kuvat Kari Hautala

Turvallisuus ennen kaikkea 16

Helsingin henki | helmikuu 2012

// Ilmala

Staran toimitusjohtajan työturvallisuuskierros pyrkii luomaan turvallisuuskulttuuria ja muistuttamaan sen merkityksestä. Työntekijöille on myös tärkeää, että muutoin kaukainen johtoporras astuu toimistosta kentälle.

O

n purevan tuulinen aamu Ilmalassa. Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen ja turvallisuuspäällikkö Tuija Vähänen hyppäävät autoon ja suuntaavat työmaalle. He tekevät työturvallisuuskierroksen kerran kuussa kiertäen eri työmaa-alueita.

Kaikissa toimitusjohtajan turvallisuuskierroksissa on mukana kyseisen yksikön johtaja, työsuojeluvaltuutettu ja turvallisuuspäällikkö.

Vierailukohteena olevilla työmailla kierrokseen

osallistuvat myös vastaava tuotantopäällikkö sekä työkohteen vastaava mestari tai työnjohtaja, työsuojeluasiamies ja työkohteen henkilöstö. Kierrokset ovat asiantuntijapalavereita.

Turvallisuuskierroksen tarkoituksena on tuoda toimitusjohtaja ulos toimistostaan kentälle näkyväksi, luoda turvallisuuskulttuuria ja viestittää työturvallisuuden tärkeydestä. Alan ammattilaisia eivät käynnit silti pahemmin säikäytä, sillä työturvallisuus on Staralla muutenkin huipussaan aamusta iltaan. Tänään on vuorossa itäisen kaupunkitekniikan alue.

n Staralaiset työskentelevät usein vaarallisissa paikoissa, kuten vilkkaan liikenteen keskellä.

Turvavarusteet tekevät heidät näkyviksi, mutta varovaisuutta on jatkuvasti noudatettava.

// Itäkeskus

Näkyvästi liikenteen keskellä

n Timo Martiskainen, Tuija Vähänen, Pirjo-Riitta Keskinen ja Markus Mäntykoski kartoittavat ensimmäistä kohdetta.

Kunnossapidon tuotantopäällikkö Teppo Eloranta ja vastaava työnjohtaja Markus Mäntykoski seisovat Itäkeskuksen ja Pris­ man välisessä risteyksessä. Jos Ilmalassa tuu­ li, näin aukeassa risteyksessä tuulee kolme kertaa kovemmin.

Alueelle on äskettäin valmistunut uusi kaista, jonka viereen rakennetaan parhaillaan viheraluetta. Päänvaivaa on aiheuttanut mai­

den omistus, sillä osa maista on kaupungin, osa valtion. Risteyksessäkään kaikki ei ole su­ junut täysin ongelmitta.

– Tulimme eräänä aamuna tarkastamaan urakoitsijan maalaamat kaistat, ja huomasim­ me, että kaistajärjestys oli vaihdettu. Meidän ei auttanut muu kuin alkaa keskellä aamu­ seitsemän ruuhkaa korjaamaan kaistoja, Elo­ ranta kertoo.

Nyt kun viheraluetta muodostetaan, suu­ rin riski työntekijöille on ohi, sillä alue on riit­ tävän selkeästi erillään autotiestä. Työsuojelu­ asiamies Pekka Pallassalon mukaan huo­ mioliivit ja muutama oranssi tötterö riittävät pitämään huolta kahden alueella pakertavan työmiehen turvallisuudesta.

Työsuojeluvaltuutettu Ari Nyholm kertoo, että työmailla tehdään vaara-arviointeja aina olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi kun siirrytään työmaalla seuraavaan vaiheeseen, on mietittävä uusia turvatoimia. Vaara-ar­ vioinnit päivitetään vuosittain, ja neljän vuo­ den välein ne tehdään kokonaan uusiksi. >>

Helsingin henki | helmikuu 2012

17

// herttoniemi

Työergonomia syyniin Lallukan tulevalla asuinalueella Myllypurossa on käynnissä vesihuolto- ja kadun­rakennustyöt. Vastaava työnjohtaja Veli-Pekka Ahonen juttelee traktorissa istuvan työntekijän kanssa I.K. Inhan polulla. Rakennusurakka on Ahosen mukaan yksi vaativimmista hankkeista, joissa hän on ollut mukana.

– Tässä on meidän porukalle pariksi vuodeksi hommia. Tänne pitää asentaa

kaikki alusta lähtien viemäreistä kaukolämpöön. Haastetta tuo lisäksi maaperä, jonka takia kaikki on rakennettava paalujen päälle, ja esimerkiksi viemärit tehdään teräsbetonilaatoille, hän listaa.

Joitakin asuintaloja on jo kohonnut tulevalle Karjatanhuan polulle, mutta jonkin matkan päässä siitä on maassa vain iso kuoppa, jossa vesi lorottaa savimassan keskellä.

Työmaa pyörii talvipakkasillakin, jolloin betonin jäätyminen estetään sähköisillä lämpömatoilla ja puhaltimilla.

Martiskainen kyselee kuinka alueen työturvallisuus on hoidettu. Ahonen ker­too viikoittain tehtävästä, työturvallisuutta tutkivasta MVR-mittauksesta ja siitä, kuinka työterveyshuolto valvoo työergonomiaa.

– Juuri äsken hoitaja ja lääkäri tulivat tarkkailemaan työmaalle kehoa rasittavia työtilanteita ja asentoja. He testasivat omin käsin muun muassa paalunkatkaisusahaa saadakseen kuvan siitä,

”Johdon on järkevää nähdä, mitä työmaalla todellisuudessa tapahtuu.”

// vuosaari

Henkinen jaksaminen ratkaisee Viherhoidon henkilökunnalla on meneillään kuukausikokous, jossa käsitellään myös työturvallisuutta. Kokouksissa käydään läpi muun muassa viheralueiden hoitajille olennaisia työturvallisuusseikkoja, kuten ruohonleikkureiden huomiovilkkuja sekä kypärän ja kuulosuojainten käyttöä.

Itäisen kaupunkitekniikan tuotantopäällikkö Jarmo Tamminen kertoo tapaturmien lisääntyneen.

– Viime talvena tuli kompastumisia ja kaatumisia, koska talvi oli poikkeuksellisen runsasluminen. Ihmiset joutuivat tekemään ylitöitä, mistä seurasi väsymystä ja se taas vaikutti työssä jaksamiseen.

Puutarha-apulainen Maarit Naatus luettelee riskejä, joihin viherhoitajat törmäävät.

– Työskentelemme myös katuviheralueilla, joten liikenne on aina riski. Pahimpia riskejä ovat kuitenkin liukastumiset ja kompastumiset, joita tapahtuu erityisesti talvella.

Kirvesmies Petri Rantanen rakentaa leikkivälineitä, pihakalusteita ja hoitaa rakenteiden kunnossapidon. Hän on tyytyväinen siihen, kuinka Stara panostaa työturvallisuuteen. Työvälineitä ja suojaimia on aina saatavilla, laitteistosta pidetään huolta ja työturvallisuuskoulutuksia järjestetään säännöllisesti, jotta työntekijät pysyvät ajan tasalla.

Turvavälineitä tärkeämpää on oikea työtekniikka, koska turvallisuus on myös tekniikkakysymys. Tärkein työturvallisuuden ylläpitäjä on kuitenkin jaksaminen. Väsyneelle työntekijälle sattuu turmia helpommin kuin levänneelle.

– Turvallisuusvälineet ovat kunnossa. Nyt kun vielä henkiseen jaksamiseen panostettaisiin enemmän, Rantanen toteaa. •

n Petri Rantanen on tyytyväinen, että Stara panostaa työturvallisuuteen.

n Viherhoidon kuukausikokouksessa käsitellään työturvallisuusasioita ja käydään yksityiskohtaisesti tapauksia läpi.

n Lallukan tulevan asuinalueen rakentaminen on vaativa projekti, sillä kaikki pitää rakentaa alusta asti.

Työmaalla ollaan tyytyväisiä johdon vierailuihin, sillä silloin he ovat ajan tasalla, miten hommat etenevät.

kuinka paljon se painaa, mikä on työasento sitä käytettäessä ja mihin rasitus kohdistuu, sanoo Ahonen.

Putkenlaskija Tuomo Ollikainen on ollut alalla 25 vuotta, joten turvallisuusasiat ovat hänellä selkäytimessä. Päällä on tarvittavat suojavarusteet: kypärä, turvakengät, huomioliivit ja tarvittaessa suojalasit.

– Vanhemmiten sitä tulee vielä varovaisemmaksi, hän toteaa ja sanoo olevansa tyytyväinen toimitusjohtajan vierailuun.

– Johdon on järkevää nähdä, mitä työmaalla todellisuudessa tapahtuu. Jos hommat viivästyvät jonkun ongelman takia, vältytään turhilta kiistoilta, kun he ovat itse nähneet, missä täällä oikein mennään. >> n Lallukan vastaava työnjohtaja Veli-Pekka Ahonen esittelee johdolle työmaan etenemistä.

Helsingin henki | helmikuu 2012

19

{ ammatti } teksti taina vuokko kuvat ARTO WIIKARI

Hyvinvoinnin puolesta Aluekuraattori Taina Saarisen työnä on kannatella uskoa siihen, että muutos parempaan on aina mahdollinen.

20

Helsingin henki | helmikuu 2012

K

ynnys tulla juttelemaan koulukuraattorille on madaltunut viime vuosina. Se on erittäin myönteistä kehitystä, ItäHelsingin alueen aluekuraattori Taina Saarinen hymyilee työhuoneessaan.

Seinille on teipattu iloisia kuvia ja pöydällä on leluja.

Ikkunasta näkyy Puotilan metroasema. Täällä Saarinen viettää suuren osan työajastaan. Kokoukset ja työhön perehdyttämiset vievät naista ympäri Helsinkiä.

Aluekuraattorin työhön kuuluu alueen kuraattoritoiminnan koordinoiminen. Jos jollain koululla tarvitaan tukea, Saarinen on paikalla neuvottelemassa vaikkapa rehtorin, koulukuraattorin tai vanhempien kanssa. Jos alueelle tulee uusi kuraattori, Saarinen perehdyttää hänet kaupungin käytäntöihin.

– Olen yhä tekemisissä myös oppilaiden kanssa, mutta hoidan vain Puotilan ala-astetta. Muilla alueen kuraattoreilla on enemmän oppilaita vastuullaan.

Aluekuraattori on myös linkki kaupungin hallintoon. Saarinen on mukana muun muassa työryhmässä, jossa valmistellaan kuraattoritoiminnan uudistuksia osana opetustoimen organisaatiomuutosta. Nykyisellään kaupungissa on seitsemän aluekuraattoria ja vastaavaa psy-

kuka

> Nimi: Taina Saarinen ike: > Ammattinim ri to at ra Alueku usvirasto et Op > Virasto: lasta neljä aikuista > Perhe: mies, : > Harrastukset lu, liikunta, ke is op a jatkuv kailu at elokuvat ja m ei ole pelon us > Motto: ”Rohke sitä, että jokin puutetta, vaan ” mpi kuin pelko! asia on tärkeä

gallup Käytätkö henkilökortilla saatavia alennuksia?

Kaupungin työntekijät saavat henkilöstökortillaan vähintään 10 prosentin alennuksen muun muassa monista liikkeistä sekä kulttuuri-, viihde- ja urheilutarjonnasta. teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari

kologia, kun suunnitelmissa on alueiden määrän muuttaminen neljäksi.

Vastaisuudessa kaupungilla on töissä kaksi ihmistä, joiden nimikkeenä on aluekuraattori. Heidän työnsä tulee kuitenkin painottumaan yhä enemmän hallinnolliseen työhön.

– Polttava kysymys on se, miten ammatillinen tuki ja sen koordinointi järjestetään jatkossa, Saarinen pohtii.

Koulussa kuin kotonaan

Saarisella on takanaan pitkä ura. Hän on työskennellyt 1990-luvun lopulta koulu­ kuraattorina Helsingissä, Espoossa ja Jokelassa.

– Kun työskentelin välillä ammattikorkeakoulussa, tapasin paljon opiskelijoita, joilla oli eriasteista masennusta.

Taustalta paljastui monesti esimerkiksi aiempaa koulukiusaamista. Koin tärkeäksi palata työhön nimenomaan peruskoulumaailmaan.

Vaikeinta työssä on oman riittämättömyytensä kohtaaminen. Työkokemuksen myötä oppii Saarisen mukaan

”Oppilaan asioiden järjestyminen on usein pitkä prosessi, johon myös aikuiset pitää saada mukaan.” kuitenkin löytämään ja hyväksymään oman rajallisuutensa.

– Iloitsen pienistä muutoksista ja siitä, että mennään vähitellen oikeaan suuntaan. Oppilaan asioiden järjestyminen on usein pitkä prosessi, johon myös aikuiset pitää saada mukaan.

Koulukuraattorin roolina on konsultoida opettajia ja vanhempia sekä rakentaa ja ylläpitää erilaisia yhteistyöverkostoja oppilaiden asioissa. Toisinaan se, et­ tä on koululla yksin oman ammattikuntansa edustajana, voi olla raskasta. Siksi ammatillinen tuki koetaan tärkeänä, ja koulukuraattorien omat aluekokoukset ovat tarpeellisia tilaisuuksia.

Arvojen mukaista työtä

Aluekuraattorin työ tuo Saariselle paljon iloa.

– On etuoikeus saada tehdä työtä, jonka kokee omien arvojensa mukaiseksi. Saan puolustaa hyvinvointia ja työskennellä sen lisäämiseksi.

Suuri osa lapsista ja nuorista voi hänen mukaansa paremmin kuin koskaan aiemmin. Kuitenkin kouluissa huomaa myös sen, että jotkut ongelmat syvenevät. Esimerkiksi erot alueiden välillä ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet, ja joillekin lapsille ongelmia kasaantuu enemmän kuin toisille. Näihin tilanteisiin pitää puuttua riittävän ajoissa.

– Kuraattorin pitää välittää oppilaille kokemusta siitä, että heistä välitetään. Tätä työtä ei voi tehdä, jollei usko parempaan. Muutos parempaan on aina mahdollinen, Saarinen vahvistaa. •

n MERJA LAURILA terveyskeskushammaslääkäri, terveyskeskus Olen käyttänyt henkilöstökortin alennuksia pari kertaa ostoksilla. Sitä vastoin käyn konserteissa monta kertaa vuodessa, joten teatteri- ja konserttilippuja ostaessani käytän etua paljonkin. Alennukset ovat mielestäni paikallaan. Silti en usko, että ketään saisi esimerkiksi urheilemaan pelkän alennuksen varjolla. Harrastukset lähtevät omasta mielenkiinnosta ja alennuksia mietitään vasta sitten.

n HILLEVI JÄÄSKELÄINEN lainaneuvoja, varainhallinta ja henkilöstökassa talous- ja suunnittelukeskus Olen käyttänyt henkilöstökortin alennuksia viime aikoina vähän. Asun Vantaalla, joten kaikki alennukset, kuten vaikkapa uintialennus, eivät päde minuun, mutta kaupunginteatterissa käytän korttia aina. Alennukset eivät välttämättä toimi liikkeissä, sillä niiden omat kampanjaedut voivat olla paljon parempia kuin henkilöstökortilla saatava alennus. Kortin etuuksista voisi tiedottaa vähän paremmin, nyt alennuskohteiden etsiminen on paljon omasta aktiivisuudesta kiinni.

n MARJA HEIKKINEN kehittämiskonsultti, sosiaalivirasto En ole ihmeemmin hyödyntänyt henkilöstökorttietuuksia. Silloin, kun sitä käytän, käyn kaupunginteatterissa ja joskus myös uimassa. Liikkeissä käydessäni en yleensä muista, että korttia näyttämällä saisi alennuksia. Liikkeet ovat Helmessä näkyvillä, joten ehkä siellä voisi käydä pitkästä aikaa tarkistamassa alennusta tarjoavat yritykset.

n ARI KARPPINEN päihdetyöntekijä ja hankekoordinaattori, terveyskeskus Käytän henkilöstökortin alennuksia paljonkin käymällä urheiluhallissa kuntosalilla lähes joka päivä. Asun Mellunmäessä, ja halli on sopivasti työmatkan varrella Kontulassa.

Kun siirryin HUS:lta kaupungin leipiin, henkilöstökortin tuomat alennukset olivat ratkaiseva tekijä siinä, otanko uuden työpaikan vastaan. Erilaiset etuudet ovat iso osa henkilöstöpolitiikkaa. Ne lisäävät sekä yhteisöllisyyttä että työntekijöiden sitoutuneisuutta työpaikkaansa.

> Katso henkilöstökortilla saatavat alennukset Helmestä > Henkilöstöetuudet

Helsingin henki | helmikuu 2012

21

kaffella teksti Timo Nykänen kuvat Juho Kuva

Virastorajat

ylittyvät yhä useammin Virastorajat ylittävän yhteistyön päätavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille entistä parempia palveluja.

Yhteisten prosessien edistäminen lähtee ajattelutavan muutoksesta.

Tuula Jäppinen ja Sakari Uutela kertovat, miten yhteistyö toimii.

Miten virastojen välinen yhteistyö näkyy omassa työssänne?

– Meillähän tyypillisesti kaikki prosessit ovat yli virastorajojen meneviä. Jos ajatellaan taloushallintopalvelun toimintaa, niin aikaisemmin jokaisella virastolla oli omat talous- ja henkilöstöhallinnon yksikkönsä, jotka hoitivat tehtäviä hyvin hajautetusti. Sen jälkeen kun tehtävät keskitettiin taloushallintopalveluun, virastojen välinen yhteistyö on tiivistynyt, sanoo yli 35 vuotta kaupungilla taloushallinnon tehtävissä työskennellyt taloushallintopalvelun toimitusjohtaja Tuula Jäppinen.

– Yleisesti ottaen yhteistyön kehittäminen on noussut voimakkaasti esiin tällä strategiakaudella. Nykyiseen strategiaohjelmaan on kirjattu, että virastojen väliseen yhteistyöhön pitää kiinnittää huomiota ja parantaa toimialarajat ylittävien prosessien ohjausta ja johtamista, sanoo talous- ja suunnittelukeskuksessa erityissuunnittelijana toimiva Sakari Uutela.

– Kun tulin taloon syksyllä 2010, käynnistyi esimerkiksi viime vuoden lopussa päättynyt ylimmän johdon valmennus, joka keskittyi pelkästään hallintokuntarajat ylittäviin prosesseihin, Uutela jatkaa.

sa:

> Keskustelemas toimitusjohtaja Tuula Jäppinen taloushallintopalvelusta erityissuunnittelija Sakari Uutela talous- ja suunnittelukeskuksesta

> Aihe:

Virastorajat ylittävä yhteistyö

> Paikka:

Bulevardin kahvisalonki

22

Helsingin henki | helmikuu 2012

Millaiset prosessit ovat hallintokunnille yhteisiä?

– Hallintokuntarajat ylittäviä prosesseja ovat esimerkiksi erilaiset potilaiden hoitoketjut, lasten ja nuorten palvelut, tietotekniset hankkeet tai vaikkapa kaivuutyöt. Mainitussa ylimmän johdon koulutuksessa otettiin esimerkkitapauksina esiin näiden lisäksi vielä palvelutilojen tilahallinta, matkailun edistäminen, hankinnat sekä HR-prosessit, Uutela listaa.

Miten yhteistyötä käytännössä edistetään?

– Case-esimerkkien avulla hahmotetaan mitä yhteistyö ja prosessien johtaminen voisi parhaimmillaan olla. Tätä kautta haetaan kaupungille uusia toimintatapoja ja -malleja, joita ei tähän mennessä ole meillä ehkä vielä ihan loppuun asti mietitty, Uutela sanoo.

Hänen mukaansa tänä vuonna on myös ensimmäistä kertaa otettu tiettyjen virastojen tulospalkkiojärjestelmiin mukaan toimialarajat ylittäviä prosesseja, joiden ohjausta ja johtamista pyritään tällä tavalla kehittämään.

– Näistä esimerkkiprosesseista on sitten otettava opiksi, jotta seuraavan strategian valmisteluun voidaan tuoda kehittämisajatuksia ja ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi entisestään, vahvistaa Uutela.

Jäppisen mukaan yhteistyökäytännöt ovat hänen toimialallaan jo hyvin vakiintuneita.

– Meillä taloushallintopalvelussa yhteistyö on ollut käytännön tasolla jo pitkään niin itsestään selvää, etteivät uudet strategiset linjaukset ole sinänsä vaikuttaneet toimintaan. Siitä lähtien kun taloushallintopalvelu vuonna 2004 perustettiin, olemme kehittäneet yhteistyötä muun muassa prosessikohtaisissa työryhmissä. Tapaamme myös pari kertaa vuodessa kaikkien virastojen edustajien kanssa asiakkuuden johto- ja ohjausryhmissä, Jäppinen kertoo.

Mitä hyötyä hallintokuntarajat ylittävistä prosesseista on?

– Yhteistyön kehittämisen lähtökohtana tulisi mielestäni olla paitsi asiakaslähtöisyys myös tuottavuuden parantaminen.

Tehoa toimirajat ylittävien prosessien kehittämiseen > Kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaan kaikkia toimialarajat ylittäviä kaupungin sisäisiä ja ulkoisten kumppaneiden kanssa tehtäviä palveluprosesseja pyritään kehittämään. Tavoitteena on palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen. > Keskeisiä kaupunkitasoisia toimialarajat ylittäviä palveluja ovat muun muassa ikääntyneiden palvelut, lastensuojelu ja terveyden edistäminen. > Tämän vuoden alusta tiettyjen virastojen tulospalkkiojärjestelmiin on ensimmäistä kertaa liitetty seuraavat hallintokuntarajat ylittävät prosessit: • tietotekniikan kehittäminen • muistisairaan potilaan hoitoketju • kaivuutyöt • palvelutilojen tilahallinta • keskeytysten vähentäminen toisen asteen opinnoissa.

Valittuja prosesseja on käsitelty jo viime vuonna toteutetussa virasto- ja osastopäälliköiden valmennuksessa.

Palveluketjuja tehostamalla pitäisi prosessin muuttua myös taloudellisemmaksi, Uutela sanoo.

– Mehän tuotamme taloushallinnossa kaupungin sisäisiä palveluja, jolloin tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset tietysti korostuvat. Minusta yhteistyön merkitys on sisäisissä tukipalveluissa ennen

kaikkea siinä, että osataan toimia sovitun prosessin mukaisesti. Onnistuneella yhteistyöllä saadaan aikaan virheetöntä ja taloudellista toimintaa, Jäppinen korostaa.

Kaupungin kannalta on olennaista tarkastella koko prosessia alusta loppuun, eikä vain yksittäisen viraston omaa osuutta.

– Osaoptimoinnin sijaan pitää tosiaan ajatella prosessia kokonaisuutena. Siten voidaan jopa poistaa mahdollista päällekkäistä tai turhaa työtä, Uutela lisää.

Mitä haasteita yhteistyön kehittämiseen liittyy?

– Kaupunki on tietenkin hyvin iso organisaatio, joka on vuosikymmenten saatossa muodostunut nykyisen tyyppiseksi. Suurin haaste on varmasti päästä vanhasta mallista toisenlaiseen ajattelutapaan. Se ei ole mikään helppo asia, eikä tapahdu käden käänteessä, vaan vaatii muutosjohtajuutta ja toiminnan näkemistä uudella tavalla, Uutela kiteyttää.

Jäppinen kokee jo nykyisellään virastojen välisen yhteistyön olevan valtaosin varsin toimivaa. Taloushallintopalvelun vakiintuneet käytännöt ovatkin Uutelan mielestä toisaalta hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöstä pitäisi siirtyä enemmänkin yhdessä tekemiseen.

– Näissä toimintatavoissa on jo selvä aste-ero. Se vaatii tietenkin valtavasti töitä, että mallinnetaan prosessit ja päätetään kuka vastaa mistäkin. Tällä tavalla päästään kuitenkin kiinni asiakaslähtöiseen ajatteluun ja saadaan palveluketjut kaupunkilaisen kannalta sujuvammiksi, Uutela muistuttaa.

– Asukkaan näkökulmastahan sillä ei sinänsä ole merkitystä kuka kaupungin sisällä palvelun tuottaa, kunhan palvelut ovat tarjolla luotettavasti ja nopeasti, lisää Jäppinen. •

Haloo mistä on kyse?

Nuoret töihin jääkiekon MM-kisoihin Vastaamassa työllisyystiimin vetäjä, erityissuunnittelija Jaana Karvonen ja työllisyydenhoidon assistentti Annina Laurikainen henkilöstökeskuksesta.

?

Mistä nuorten työharjottelussa on kyse?

Helsingissä järjestetään jääkiekon MM-kilpailut 4.– 20.5. Henkilöstökeskus ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat suunnitelleet yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on osallistua nuorisotyöttömyyden hoitoon tarjoamalla 50:lle alle 25-vuotiaalle työttömälle nuorelle mahdollisuus tulla työharjoitteluun kaupungille ja MM-kisatapahtumaan.

?

Mitä kaikkea työharjoittelu sisältää?

Työharjoittelu aloitettiin tammikuussa kaupungin työpaikalla, esimerkiksi liikuntavirastossa liikuntapaikan hoitajana. Työharjoittelun aikana nuori suorittaa Helmi Liiketalousopiston järjestämän 10 opintoviikon laajuisen Tapahtumien asiakaspalvelu -tutkinnonosan, saa työvalmennusta sekä osallistuu yhteishakuun ja kisa­ organisaation koulutuksiin. Toukokuussa nuori on kolme viikkoa työharjoittelijana jääkiekon MM-kisoissa.

?

Miksi juuri jääkiekon MM-kisat?

Hankkeessa hyödynnetään urheilun suurtapahtumaa ja viime vuonna saavutetun jääkiekon maailmanmestaruuden aikaansaamaa nostetta. Tavoitteena on tarjota mielenkiintoinen kokonaisuus myös sellaisille nuorille, jotka eivät välttämättä muuten kiinnostuisi kaupungin työharjoittelupaikoista.

?

Seuraako harjoittelulle jatkoa?

Harjoittelu voi jatkua MM-kisojen jälkeen kaupungilla joko kesä- tai tukityönä 1–6 kuukauden ajan. Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni nuori saisi opiskelupaikan ja aloittaisi elokuussa ammatilliset opinnot.

?

Mitä kaupunki tästä hyötyy?

Kaupunki saa nuoren työpanoksen työharjoittelun ja sitä seuraavan palkkatyön aikana. Suurempi hyöty kuitenkin seuraa, mikäli nuoren työttömyys päättyy hankkeen ansiosta, kun hän siirtyy koulutukseen tai työllistyy.

?

Miten hanke on mennyt?

Erittäin hyvin. Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut merkittävän panoksensa jakamalla tietoa työharjoittelusta kohderyhmän nuorille. Yhteensä haastattelimme noin 90 innokasta ja motivoitunutta nuorta.

Helsingin henki | helmikuu 2012

23

palvelu teksti Ilpo Salonen kuva ISTOCKPHOTO

Arjessa on paljon helppoja keinoja, joilla terveyttä voi edistää. Usein parhaita tuloksia syntyy, kun kaupunkilaiset otetaan mukaan suunnitteluun. Terveellinen kaupunginosa -ohjelma poiki sadoittain kokemuksia ja ehdotuksia liikunta- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi.

L

oistavat terveysideat ovat joskus pökerryttävän yksinkertaisia. Esimerkki: annetaan päiväkotilasten liikkua enemmän. Vauhtia varhaiskasvatukseen -hankkeen tavoitteeksi asetettiin, että lapsi saa liikkua päivähoidossa vähintään kaksi tuntia joka päivä.

– Päiväkotien käytävillä sallittiin entistä vapaampi liikkuminen, ja liikuntavälineitä annettiin lasten saataville. He saivat rakentaa vaikkapa huonekaluista linnakkeita ja ratoja. Ylipäätään oltiin sallivampia, Roihuvuoren päiväkotialueen päällikkö Ritva Lavinto kuvailee.

Turvallisuus on toki olennainen osa päivähoitoa. Hanketta edelsi perusteellinen selvitystyö, ja toimien onnistumista seurattiin tarkasti.

– Henkilökunta oli enimmäkseen tyytyväinen

ja iloinen kokeilusta, ja lasten riemu näkyi selvästi.

Kuulimme perheiltä kommentteja, että lapset olivat iltaisin rauhallisempia – toisaalta nämä olivat myös innostaneet perheenjäseniään liikkumaan enemmän, Lavinto mainitsee.

Asukasta kuunnellen

Päiväkotihanke on yksi esimerkki kahdestatoista Terveellinen kaupunginosa -hankkeesta, joita on viety läpi neljän viime vuoden aikana. Projektin vetäjä Jouko Ranta terveyskeskuksesta kertoo, että tavoitteena oli tuoda helpot, terveyttä edis­ tävät konstit ja elintavat osaksi kaupunkilaisten arkea.

– Aiemmin ei ole aina kuunneltu, mitä vastaanottaja toivoo ja tarvitsee. Nyt olemme miettineet hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuot­

Kohti ä arkea terveempä

24

Helsingin henki | helmikuu 2012

tamisen erilaisia tapoja enemmän käyttäjien kannalta, Ranta kertoo.

Tavoite on kaventaa terveyseroja.

Uutta on miettiä, mitä kukin yksittäinen kaupunkilainen tarvitsee. Herttoniemi valittiin, koska se edustaa hyvää läpileikkausta kaupungin väestöstä.

– On viitteitä siitä, että on parempi lähteä kaupunkilaisten yksilöllisistä tarpeista kuin tarjota kaikille samaa. Kun asiakas tuntee, että häntä kuunnellaan, hänkin kuuntelee.

Rannan mielestä Päivävuoro baarissa -projekti on hyvä esimerkki siitä, miten terveyspalveluja tuodaan tarjolle, mutta niitä ei tuputeta.

– Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat tarjosivat kahdessa Roihuvuoren ravintolassa asiakkaille verenpaine- ja verensokerimittauksia. Ravintolanpitäjien liiketoimintaa ei kyseenalaistettu, ei liioin asiakkaiden elintapoja.

Palaute oli pelkästään myönteistä.

Moni asiakas teki tarjotut testit ja oli halukas juttelemaan terveydestä, elintavoista ja elämästä yleensä. Kokeilu vahvisti ajatusta, että uusia ideoita ja lähestymistapoja tarvitaan, jos kaupunkilaisten sitoutumista terveyspalveluihin halutaan aidosti parantaa.

– Käskytyksen ja valistuksen tilalle tuodaan motivoivia haastatteluja ja muita tapoja, joilla asiakkaita rohkaistaan itse miettimään elintapojaan, Ranta arvioi.

Hän korostaa, että maailman muuttuessa palvelutarpeet muuttuvat. Kun palvelut ovat saatavilla mahdollisimman helposti, asiakkaiden on myös helpompi auttaa itseään.

– Monissa terveysongelmissa on kyse yksinkertaisista arjen valinnoista. Monet esimerkiksi nukkuvat liian vähän. Jo se lisää monia terveyshaittoja, kuten lihomista ja diabetesriskiä.

Sähköinen terveyskortti palkittiin

Ensikuulemalta voi kuulostaa kaukaa haetulta, että kirjastossa tarjotaan liikuntavälineitä. Mutta kuinka ollakaan, kokeilusta tuli suuri hitti.

Ylivoimaisesti suosituimpia olivat kävelysauvat, noin 8 000 lainauskertaa.

Myös hiihto- ja tennisvälineitä, lumikenkiä, pesäpalloräpylöitä, mölkkypelejä, jumppakeppejä ja askelmittareita lainattiin paljon.

Myös Terveyspysäkki koettiin tärkeäksi hankkeeksi. Itäkeskuksessa on työskennellyt kolme terveydenhoitajaa, jotka ovat tarjonneet verenpaineen mittauksia, ravitsemusneuvontaa ja terveysvinkkejä. Monille korkean riskin potilaille on ehdotettu hakeutumista jatkotutkimuksiin.

Terveyskortissa puolestaan kokeiltiin nettipohjaista terveystietojen kirjaamis-

ta ja siihen pohjautuvaa neuvontaa.

– Terveystarkastukseen kutsuttiin 5 000 kaupunkilaista, joista 816 vastasi kutsuun. He kirjasivat nettiselaimella toimivaan korttiin terveystietojaan.

Sen jälkeen he saivat sopia ilman lääkärikäyntiä laboratoriokäynnin verensokerin ja rasva-arvojen mittaukseen, Ranta kertoo.

Sähköinen terveyskortti voitti Laatukeskuksen Vuoden laatuinnovaatio -palkinnon, jonka ojensi tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Paineet kohdalleen -hankkeessa puolestaan kokeiltiin mukana kannettavaa

”Kun palvelut ovat saatavilla mahdollisimman helposti, asiakkaiden on myös helpompi auttaa itseään.” älypakkausta, joka auttoi potilasta muistamaan lääkkeen ottamisen. Tarkoituksena oli parantaa verenpaineen seuraamista ja verenpainetaudin hoidon tehostamista. Mittaustiedot lähtivät tietojärjestelmään ammattilaisten katsottaviksi, ja niitä käytettiin hoidon seurannassa ja hoitopäätöksissä.

Pieniä suuria ideoita

Mobile Health -kokeilussa sata herttoniemeläistä sai kännyköihinsä vuoden ajan kannustusta liikuntaan. Kännyköihin oli asennettu liikeanturit, jotka tallensivat tietoa ja välittivät sitä palveluun.

Kannustava palaute tuki liikunnan lisäämistä. Samalla havaittiin, että eri ihmiset kaipasivat erilaista tukea

liikuntaansa: joillekin riitti pelkkä tieto liikunnan terveellisyydestä – toisilla oli kylläkin tietoa, mutta intoa puuttui.

Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaan kuului monia hankkeita, jotka ovat olleet paikallisesti tärkeitä. Esimerkiksi Idealinko-projektissa tuettiin Roihuvuoren kylätalohanketta informoimalla siitä eri tahoille: leikkipuisto Tuhkimon rakennus päätettiin purkaa kosteusvaurioiden takia. Idealinko oli työkalu, jolla haluttiin kerätä kaikkia mahdollisia tapoja edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Siinä myös saatiin hyviä ideoita, miten kotihoidon työtä voidaan kehittää. Nyt valmistellaan hirsitalojen siirtämistä pääosin talkoovoimin Roihuvuoreen.

Nuorista ja aikuisista koostuva Haloo Herttoniemi! -ryhmä lähti selvittämään syitä nuorten päihteiden käytölle ja etsivät tapoja ehkäistä sitä. Myös Herttoniemen peruspiirin lähiliikuntapaikkojen käyttöä laajennettiin, koska lapset ja nuoret viettävät mielellään aikaa päiväkotien ja koulujen pihoilla.

– Tässä tuli virastojen välillä pientä kitkaa siitä, kuka vastaa pihojen ja liikuntavälineiden kunnossapidosta ja tarvittaessa korjaamisesta, kun poikkihallinnollisesta toimintatavasta ei ole sovittu. Asiasta käydään keskustelua, ja varmasti toimiva malli löytyy, Ranta uskoo.

Harrasteharavassa keskityttiin miettimään, miten kaikille koululaisille voitaisiin taata vähintään yksi harrastus.

Innostu! Innosta! -projektissa nuoria ja aikuisia kannustettiin ideoimaan lasten ja nuorten päihteettömyyden edistämistä sekä oman elinympäristön kehittämistä.

– Kotihoidossa haluttiin parantaa tiedonkulkua. Viikkotiedote voi tuntua pieneltä keksinnöltä, mutta sen koettiin auttavan työssä paljonkin, Ranta mainitsee. •

Osa Ohjelman hankkeista jatkuu, ja osa

Tulokset kannustavia

taas jää odottelemaan jatkotoimia. Terveys­ pysäkki ja Liikuntakirjasto jatkavat toimin­ taansa. Liikkuva hammashoitoyksikkö Liisu aloittaa toimintansa koulujen ja päiväkotien pihoilla alkuvuodesta.

Kaikista kokeiluista on saatu paljon hyvää tietoa, jota voidaan soveltaa. Uudella tavalla tehty työ voi vähentää työpaineita muualta.

Tavoite joka tapauksessa on, että henki­ löstön työ on entistä mielekkäämpää ja kau­ punkilaiset yhä terveempiä. > Lisätiedot: terveellinenkaupunginosa.fi

Helsingin henki | helmikuu 2012

25

työhyvinvointi teksti STIINA HONKAMAA kuva Istockphoto

Kaupungin työntekijät joutuvat kokemaan työssään erilaisia uhka- ja väkivaltatilanteita.

Mitään koettua uhkaa ei pitäisi mieltää työhön kuuluvana.

Uhkailua

ei tarvitse sietää

A

siakkaan aiheuttama vä­ kivalta tuli rikoslaissa vii­ me vuoden alussa yleisen syyttäjän asiaksi, joten lievätkin pahoinpitelyt on ilmoitettava esimiehelle ja edelleen po­ liisille. Myös sanallisesta uhkailusta on syytä kertoa, jotta työoloja voidaan ke­ hittää. Tilanteen kokeminen uhkaavaksi on kuitenkin yksilöllistä.

Kaupungilla uhkaavia tilanteita koke­ vat usein esimerkiksi terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työntekijät sekä rai­ tiovaununkuljettajat ja raitioteiden yllä­ pitohenkilökunta.

Usein rauhallinen puhe riittää

– Kun hoidetaan sairaita henkilöitä, joi­ den elämä ei aina ole tasapainossa, sol­ vaamista ja huutamista esiintyy. Pieni osa uhkailusta on tönimistä, huitomista tai lyömistä, terveyskeskuksen työsuo­ jelupäällikkö Marja Paukkonen sanoo.

Käyttäytymisen taustalla on usein al­ koholin tai muun päihteen käyttö. Osa asiakkaista on dementoituneita.

– Jotkut potilaista eivät itse haluaisi hoitoon. Heidät tuodaan paikalle seka­ vuustilassa, eivätkä he ymmärrä, että hoi­ to on heidän parhaakseen. Usein asioi­ den halutaan myös sujuvan nopeammin tai toivotaan erilaisia lääkkeitä.

Suurin osa tilanteista voidaan hoitaa

26

ennakkovarautumisella ja rauhallises­ ti puhumalla. Paukkonen kertoo, että han­kalimmissa tilanteissa otetaan kui­ tenkin vartiointi avuksi. Kriittisimmissä kohteissa kuten päivystyspoliklinikoilla vartija on aina paikalla.

– Käytössä on henkilökohtaisia hä­ lyttimiä hankalan tilanteen varalle.

Uhkatilanteen ei tarvitse olla päällä, jo uhka siitä riittää. Hälyttimen avulla voi kutsua muuta henkilökuntaa tai varti­ jan paikalle.

”Uhan tunne riittää ilmoituksen tekemiseen.”

Terveyskeskuksen työntekijöille järjes­ tetään asiakaskohtaamisista säännöllis­ tä täydennyskoulutusta. Koulutuksissa varaudutaan turvallisuusuhkiin ja opi­ taan toimimaan tilanteissa sovituilla ta­ voilla.

Ilmoituskynnys uhkatilanteista on madaltunut.

– On hienoa, että saadaan myös lähel­ tä piti -tietoa, jonka avulla voidaan enna­ koida hankalia tapauksia. Ennen ajatel­ tiin, että uhkailun sietäminen kuuluu ammattiin. Nyt ajatellaan, että uhkailu

Helsingin henki | helmikuu 2012

ei ole osa ammattia, vaan uhkailua pitää hallita, Paukkonen toteaa.

Tiedon mentävä esimiehille

– Henkilöstömme saa osakseen silloin tällöin joko suullista uhkailua tai fyysis­ tä väkivaltaa, kuten esineen heittämistä, lyömistä, kimppuun käymistä ja potki­ mista. Asiasta ilmoittamiselle on vielä­ kin melko korkea kynnys, vaikka jo uhan tunteesta pitäisi raportoida, sosiaalivi­ raston työsuojelupäällikkö Aila Hyvönen kertoo.

Uhka- ja työväkivaltatilanteita esiin­ tyy kaikilla vastuualueilla. Sitä kohtaa­ vat niin vanhusten, lastensuojelun kuin kehitysvammaistenkin parissa työsken­ televät. Myös päivähoidossa tilanteita esiintyy. Uhkailua voi tulla myös varsi­ naisten asiakkaiden omaisilta.

– Työturvallisuuslain perusteella työ­ suojelussa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, onko asiakas lapsi, dementoitu­ nut vanhus, kehitysvammainen tai päih­ tynyt. Myös uhan tunne riittää ilmoituk­ sen tekemiseen.

Asiakkaan epärealistiset odotukset palvelun suhteen on yksi uhkailuun joh­ tava riskitekijä. Riskitilanteita voivat ai­ heuttaa myös asiakkaiden päihteiden ja lääkkeiden sekakäyttö ja se, että tilan­ teeseen ei ole puututtu aikaisemmin, vaikka asiakkaan epäasiallinen käyttäy­ tyminen olisi jatkunut pitkäänkin.

Uhkatilanteita kaupungilla Sosiaalivirasto > noin 12 000 työntekijää > uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksia vuonna 2010 noin 1 600 kpl

Terveyskeskus > noin 8 500 työntekijää > uhka- ja väkivaltatilanneilmoi­ tuksia vuonna 2010 noin 540 kpl

HKL > raitiovaununkuljettajia noin 400 ja ratatyöntekijöitä noin 60 > uhka- ja väkivaltatilanneilmoi­ tuksia vuonna 2010 noin 80 kpl > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus

psykologi

Hyvösen mukaan riskitekijöitä uhkatilanteen syntymiselle voivat olla myös työntekijöiden erilaiset työkäytännöt ja yhteisten toimintamallien noudattamattomuus, työntekijöiden vaihtuvuus tai työntekijöiden puutteellinen perehdytys ja koulutus.

– On tärkeää pysyä asiakastilanteessa rauhallisena. Jos tilanne karkaa käsistä, on syytä poistua. Jos tiedossa on hankalia asiakkaita, on turvallisempaa mennä esimerkiksi kotikäynnille toisen työntekijän kanssa, Hyvönen toteaa.

Myös sosiaalivirasto kouluttaa henkilökuntaa tilanteisiin hankalien asiakkaiden varalta. Koulutusta on järjestetty lähinnä vastuualueiden aloitteesta tarpeen mukaan. Tarjolla on ollut esimerkiksi puhejudoa. On myös tärkeää tarkistaa, että

– Kerran kävi niin, että taksi ei välittänyt liikenteenohjaajan stop-merkistä, vaan koukkasi työmaan ohi ja ajoi toisen työntekijän varpaiden yli. Hänellä oli onneksi turvajalkineet jalassa. Nykyään yöllä tehtäville isoille ratatyömaille tilataan koko ajaksi vartijat valvomaan työrauhaa, Lehtinen sanoo.

Raitiovaununkuljettajien uhkailu tapahtuu usein lipunmyyntitilanteessa, kun erilaiset liput ja niiden hinnat voivat aiheuttaa närää. Uhkaava tilanne voi syntyä myös, jos asiakas ei ole ehtinyt raitiovaunun kyytiin ja juoksee seuraavalle pysäkille.

Lehtinen kertoo, että kuljettajakoulutuksessa painotetaan sitä, että kuljettaja ei saisi provosoitua. Tilannetta pitää yrittää rauhoittaa, sillä konfliktitilanteiden

Työterveyspsykologi David Parland kannustaa työniloon ja yhteisöllisyyteen.

Peilikuvia työelämäämme Mikä saa sinut innostumaan työssäsi? Tunnetko kuuluvasi poruk-

kaan? Näin uuden työvuoden alkutaipaleella on mukava puhua työn ilosta ja yhteisöllisyydestä.

Tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on toiminut kaivattuna jäänsärkijänä suomalaisen työelämän tutkimukseen työn imu- ja positiivisen psykologian käsitteiden avulla. Tämä on voimavara- ja ilokeskeinen ote verrattuna usein harmaaseen graniittiin veistettyyn ongelma- ja velvollisuuskeskeiseen työhyvinvointikeskusteluumme. Yllä olevat testikysymykset ovat hänen uudesta julkaisustaan Työn imu (Työterveyslaitos 2011). Suosittelen lämpimästi sen lukemista.

On varsin hyödyllistä aina välillä ottaa näköalaa omaan työpaikkaansa ja yhteisöönsä ja peilata ulkopuolisia kokemuksia. Yhteisöllisyyden kulttuuri ja välineet vaihtelevat maiden, toimialojen ja työpaikkojen välillä.

Mitä tapahtuu työn imulle ja innostukselle, jos kaikki ympärillä va-

käytössä olevat hälytyslaitteet toimivat ja että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja miettiä, vaativatko toimintatavat korjausta.

– Esimiesten mahdollisuus seurata uhka- ja työväkivaltatilanteita helpottuu Työsuojelupakin käyttöönoton myötä, koska ilmoitus tapahtumista menee esimiehelle välittömästi.

Kaikki tilanteet kirjattava

– Raitiovaununkuljettajat kohtaavat usein sanallista uhkailua. Jonkin verran esiintyy myös fyysistä, kuten sylkemistä. Fyysistä väkivaltaa syntyy herkemmin silloin, jos kuljettaja poistuu ohjaamosta, HKL:n työsuojeluvaltuutettu Merja Lehtinen kertoo.

Suurin osa uhkailijoista on jonkin päihteen vaikutuksen alaisena, mutta myös siististi pukeutunut asialliselta vaikuttava henkilö voi olla aggressiivinen.

Myös raitioliikenteen huoltohenkilökunta kohtaa usein sanallista uhkailua ja haistattelua. Ratojen kunnossapitoa tehdään hiljaisen liikenteen aikana, ja yöllä liikkuu usein päihtyneitä ohikulkijoita.

Joskus myös henkilöautoilijat suivaantuvat, eivätkä välitä liikenteen ohjauksesta.

jatko riippuu paljon siitä, miten kuljettaja reagoi. Joskus tilanne rauhoittuu, joskus asiakas ei ota vastaan mitään vastausta.

Välillä tilanteet äityvät kriittisiksi. Jos raitiovaunussa on riehuva häirikkö, ja toinen matkustaja pyytää kuljettajaa poistamaan tämän, on nopeasti päätettävä poistaako häirikön itse vai odotetaanko vartijan tai poliisin tuloa. Yleisempi tilanne on sammuneen matkustajan herättäminen ja vaunusta poistaminen, mikä tuo myös väkivallan uhan.

– Ohjeistus on, että kuljettajan ei pitäisi lähteä ohjaamosta ja mennä poistamaan henkilöä, vaan sovitaan pysäkki, jolta vartija tulee paikalle.

Raitioliikenteen haasteena on, että uhkailija on anonyymi ja jää usein tavoittamatta. Pienemmät tapaukset tulkitaan usein niin vähäisiksi, että ilmoituksen tekeminen tuntuu turhalta. Lehtinen kuitenkin painottaa, että vaikka monet tilanteet tuntuvat kuljettajista arkipäiväisiltä, käytössä olevaan Työsuojelupakkiin on tärkeää kirjata myös läheltä piti -tilanteet. • > Työsuojelupakki löytyy Helmen Sovelluksista

littavat? Työn ilo ei ole ikään kuin sallittua. Jatkuva asiaton marina lisää puuttuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta – yhteistä kuviteltua vihollista vastaan.

Toisaalta muualta kumpuava hyvä yhteisöllisyys on omiaan ehkäisemään näitä asetelmia ja luo valtavasti energiaa työhön paneutumiselle ja innostukselle. Se harvoin syntyy ja säilyy itsekseen vaan on ennen kaikkea tulosta riittävästä, hyvästä ja palvelevasta johtajuudesta sekä henkilökohtaisesta vastuunotosta.

Jokainen voi valita, millä asenteella tulee töihin, jokaisella on vapaus muistaa myös työn hyviä puolia. Poikkeuksena on vakava työuupumus tai masennus, jolloin tämä on vaikeaa.

Globalisaation tuoma tehostaminen muuttaa työtä itsenäisem-

mäksi mutta myös yksinäisemmäksi, kun yhteisöllisyyden perusrakenteet murenevat. Tämä kaventaa työn ilon ja innostuksen mahdollisuuksia, koska inhimillinen liittymisen perustarve jää tyydyttämättä. Mitä esimiehen pitäisi tehdä? Hakanen suosittelee työn imua lisäävien edellytysten kehittämistä työpaikalla: muun muassa työn hallinnan keinoja, vaikutusmahdollisuuksia, itsenäisyyttä sekä määrällisen ja laadullisen negatiivisen kuormituksen vähentämistä. Ytimessä on johtamisen näkeminen läsnäolevana palvelutehtävänä. Vaikka reunaehdot kovenevat koko ajan, kullakin työpaikalla on periaatteessa liikkumavaraa näissä asioissa linjajohdon tuella.

Jokainen työntekijä ansaitsee arvostusta ja tulla nähdyksi sekä ih-

misenä että ennen kaikkea työntekijänä erityisesti esimiehen taholta.

Hyvä työsuoritus, jota ei uskalla jakaa tai josta ei saa palautetta tuskin luo työn imua ja iloa. Lisää ”rispektiä”, kannustusta ja hyviä käytöstapoja työpaikalla, niin työn ilot ja surut uskalletaan jakaa arkailematta ja hyvin­vointi kohenee.

Helsingin henki | helmikuu 2012

27

liikkeellä teksti Katja Pesonen kuvat Tommi Tuomi n Pöytä on katettu, herkuttelu voi alkaa.

n Annette Jannon ja Tua Sederlöf.

n Ann Sandqvist ja Marianne JänttiSevon valmistavat jälkiruokaa.

ä e k n e h s i e t h Y

N E T A K KO Kun työpaikoilla vietetään suurin osa ajasta katsellen tietokoneen näyttöä, uudet niksit ovat tarpeen tuomaan työntekijöitä yhteen.

Arbislaiset päättivät kokata toisilleen.

H

yvä työilmapiiri on yhtä kuin hyvä työpaikka. Ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen henkilökunta eli arbislaiset huomasivat viettävänsä kaiken aikaa toimistoissaan tietokoneen äärellä ja papereiden kanssa, joten kollegoiden kuulumiset kävivät turhan etäisiksi. He keksivät ongelmaan tuoksuvan ratkaisun: yhdessä kokkaamisen. Ja mikä olisikaan mielenkiintoisempi teema kuin kokeilla karppausruuan kikkoja.

Arbiksen kotitalouskeittiöön on kokoontunut parisenkymmentä päätä kuuntelemaan Arbiksessa ensiapukursseja vetävää terveydenhoitaja Patricia Hällforsia. Neljä vuotta karpanneena hän tietää, mistä puhuu.

– Toisin kuin väitetään, karppaaminen ei välttämättä lisää lihansyöntiä. Karppaaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jätetään pois hiilihydraatteja eli jauhot, riisit ja perunat, ja ne korvataan vi-

28

Helsingin henki | helmikuu 2012

hanneksilla, kuten esimerkiksi avokadolla, pinaatilla tai parsalla, hän valottaa.

Rasvan määrää kyllä lisätäään, mikä voi hirvittää jo ala-asteella opetetun ruokaympyrän noudattajia – ruokavalinnat jokainen kuitenkin tekee itse.

Parasta itse tehtynä

Seinälle on kirjoitettu päivän menu: suppilovahverokeittoa ja mantelileipää, kalamureketta hollandaise-kastikkeen ja parsakaalin kanssa, lasagnea ja vihreää salaattia, pekoniin käärittyjä kanafileitä chili- ja kukkakaalimuhennoksella ja jälkiruuaksi mutakakkua vispikerman ja vadelmien kera. On aika kääriä hihat ja iskeä kädet raaka-aineisiin.

Lasagnetiimi on valmiina. Yksi paistaa jauhe­ lihaa, toinen siivuttaa kesäkurpitsan, joka korvaa pastalevyt. Työpöydän toisessa päässä kaksikko käärii kanafileitä pekoniin, laittaa ne vuokaan ja upottaa kermaan.

n Jan Rundt tekee suppilovahverokeittoa.

Lasagne utan pasta a la Patricia Hällfors • 500 g malet kött • 1–2 gula lökar • 2 vitlöksklyftor • salt och peppar • 1 burk tomatpuré • 1 burk (eko)tomatkross • 1 köttbuljongstärning • 1 zucchini • ca 250 g riven, smakrik ost • 2 dl grädde

n Gunborg Gayer ja Anna Långstedt-Jungar sekoittavat kastiketta.

Fräs köttet med lök och vitlök i en klick smör i en rymlig stekpanna. Salta och peppra när det börjar vara steka.

Tillsätt tomatpurén och slå på tomatkrosset. Vill du få en fylligare smak så smula i en buljongstärning. Låt puttra en stund. Rör ihop grädde och ost. Skölj och skiva zucchinin på längden med en osthyvel. Börja med ett lager köttfärssås i en ugnsform och lägg sedan zucchiniskivor och lite ostklickar på. Igen köttsås och zucchini tills altt är i formen. Toppa med ostsåsen. Kör i 200 graders ugn i en halv timme och låt lasagnen stanne lite innan du serverar den t.ex. med grön sallad. Mums!

n Satu Laakso, Heidi Huovilainen ja Patricia Hällfors ovat mielissään yhteisestä kokkaushetkestä.

Suunnittelijaopettaja Heidi Huovilainen tekee siivooja Satu Laakson kanssa hollandaisekastiketta.

Huovilainen katselee empivästi reseptissä mainittua 300 gramman voimäärää, mutta pläjäyttää sen silti kattilaan.

– Meidän suvussamme on paljon sydän- ja verisuonitauteja, ja itselläni on paino-ongelmia, joten tämä määrä kyllä hirvittää, Huovilainen miettii.

Huovilainen myöntää karppauksessa olevan yhtäläisyyksiä oman ruokavalionsa kanssa.

– Olen jo pitkään välttänyt perunaa ja pastaa, koska ne väsyttävät. Siksi olenkin miettinyt paljon sitä, mitä karppaus oikein sisältää. On mielenkiintoista tehdä viimein karppausruokaa itse ja nähdä, mitkä sen periaatteet ovat. Muutenkin lisäaineita kannattaa välttää, ja tehdä ruoka mahdollisimman pitkälti itse.

Laakso on samaa mieltä.

– Yksin asuessa ei jaksa kokkailla suuria aterioita, mutta usein teen kasviskeittoja illan päätteeksi omilla resepteillä, hän kertoo.

Hollandaise porisee, ja naiset maistavat sitä.

– Tämä taisi nyt mennä pilalle, Huovilainen pyörittelee silmiään hymynkare huulilla.

Lopulta molemmat repeävät nauruun.

– Tämä maistuu pelkästään alkoholille. Laitoimme liikaa valkoviiniä.

Herkuttelun aika

Toimistosihteeri ja meditaatiokurssien vetäjä Jan Rundt mittaa kermaa suppilovahverokeittoon. Kokkauskaveri, ruotsin ja ranskan kielen opettaja Annette Jansson kaataa kattilaan tomaattipyreetä, jossa sienet, lihaliemi ja sinihomejuusto jo hautuvat.

Jansson on mielissään kokkauskokoontumisesta.

– Syksy on kiireistä aikaa, jolloin kaikki ovat jatkuvasti menossa. On hyvä välillä hiljentyä yhteen myös työpaikalla. Tulin Arbikseen syksyllä, joten itselleni tällainen tapa tutustua työkavereihin on erityisen arvokasta. Yleensä kaikki istumme työpöytien ääressä, mutta täällä meistä paljastuu erilaisia piirteitä työminän lisäksi, Jansson pohtii.

Kaiken päälle saa uusia ideoita.

Myös Huovilaisen ja Laakson mielestä yhdessä tekeminen tuo erilaista väriä yhteishenkeen kuin perinteiset tyhy- ja virkistyspäivät. Toiselle kokkaamisessa on aina jotain erityistä ja läheistä.

Keskustelut kiitävät keittiössä, ja monen eri ruuan tuoksu laittaa pään pyörälle. Pöytä on katettu, viimein saa nauttia uurastuksen tuloksia ja siemaista lasillisen valkoviiniä.

– Tämä on hyvää, vaikkakin vähän voimakasta. Tulikohan suolaa liikaa, pohtii Rundt hänen ja Janssonin tekemästä suppilovahverokeitosta.

– Pidän paljon tästä lasagnesta. On erikoista korvata pasta kesäkurpitsalla. Tätä voisi tehdä kotonakin, toteaa Arbiksen rehtori Gunborg Gayer.

Sitten voikin nostaa maljan viihtyvyydelle ja yhteistyölle. •

Helsingin henki | helmikuu 2012

29

s u t i o ilm

Kesätyöt haussa

u l u ta

rekrytointi

Helsinkirekryn kävijämäärä nousussa

alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar in sanna.k kalenter n a v a a r Seu päivä on aineisto uuta. isk 15. maal

n Kaupunki palkkaa kesäksi noin 4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista.

Haku jatkuu pitkin kevättä.

Osa kesätyöpaikoista on suunnattu erityisesti 16–17-vuotiaille.

Näiden paikkojen haku on 12.–23.3. Katso helsinkirekry.fi.

n Helsinkirekry.fi-sivuilla käy lähes 27 000 eri kävijää kuukausittain. Määrä on ollut tasaisessa nousussa. Helsinkirekryn voi löytää nyt myös Facebookista ja Twitteristä.

Sivustoilla kerrotaan rekrytointitapahtumista ja tärkeimmistä työpaikkahauista. eläkkeet

Eläkkeelle jäävien neuvontapäivät henkilöstöliikunta Lajitutustuminen • Suunnistuskoulu (6 krt), 7.3.–24.4.

Luento • Rentoa painonhallintaa – Patrik Borg, henkilöstökeskuksen juhlasalissa (Ensi linja 1) 20.3. klo 16.30.

Tapahtumia • Perinteinen sählyturnaus Liikuntamyllyssä 5.5.

• UKK-kävelytesti Brahen kentällä 8.5.

• Petankkikisat Kaisaniemen kentällä 11.5.

• Naisten Kymppi 27.5. (ilmoittautuminen 29.2. mennessä)

• Stadin Skaba -golfturnaus Lakistossa 13.6.

• Jukolan Viesti Hakunilan urheilupuistossa 15.–17.6. > Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet Helmestä (http://Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta).

Ohjattujen ryhmien vapaita paikkoja voi tiedustella henkilöstöliikuntakonsulteilta: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

n Tänä tai ensi vuonna kokoaikaiselle eläkkeelle jääville järjestetään keväällä neuvontapäivät 16.2., 29.3. ja 24.5. Ne ovat keskenään samansisältöisiä. Päivän aikana kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Ilmoittautumiset Oiva Akatemian koulutuskalenterin kautta http://10.231.129.70/ > Lisätiedot Helmen Henkilöstö-sivuilta: Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet koulutus

Suomen kieltä maahanmuuttajille n Kaupungilla töissä oleville maahanmuuttajille on tarjolla suomen kielen kursseja. Opetus on käynnistynyt, mutta mukaan voi tulla myös kesken lukukauden. Kursseille ei tarvitse ilmoittautua erikseen, vaan opiskelun voi aloittaa menemällä kurssipaikalle. Opetus on ilmaista. Suurin osa kursseista on räätälöity jonkun tietyn ammattialan tarpeisiin. Lisäksi on tarjolla yleisiä Ammatti- ja työelämän suomi -kursseja. > Lisätiedot Helmen Henkilöstö-sivuilta > Rekrytointi > Maahanmuuttajien suomen kielen koulutukset

Oppisopimuskoulutusta

näyttely

< 30

Helsingin henki | helmikuu 2012

Roy Bäckström

n Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: > Taloushallinnon erikoisammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntijatai projektitehtävissä toimiville. Koulutus alkaa 17.2. > Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu toimistotehtävissä toimiville. Koulutus alkaa 14.3. > Taloushallinnon ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu taloushallinnon tehtäviä hoitaville. Koulutus alkaa 13.3. > Lisätietoja: merkonomin koulutus: Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi tai Virpi Heinonen, puh. 310 86871 virpi.heinonen@hel.fi, taloushallinnon koulutus: Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi tai Tuula Kajaste, puh. 310 86695 tuula.kajaste@hel.fi. > Yhteystiedot: oppisopimus@hel.fi, oppisopimus.hel.fi

kulttuuri

Ravintolapäivä Helsingin kulttuuriteko 2011 n Helsingin kulttuuriteko 2011 -palkinto on myönnetty Ravintolapäivälle, joka on tuonut kaupunkiin jotain aivan uutta. Tunnustuksen saajan valitsi kaupunkilaisten lähettämien ehdotusten pohjalta kulttuuri- ja kirjastolautakunta.

Ravintolapäivä valikoitui 1693 ehdotuksen joukosta, ja se oli myös kaupunkilaisten suosikki 888 ehdotuksella.

15.2.2012–13.1.2013 Enemmän funkista, Reino! n Helsingin kaupunginmuseon päärakennukseen Sofiankadulle rakennettu näyttely johdattaa 1930–60-luvulla kuvattujen elokuvien visuaaliseen maailmaan. Näyttely nostaa esiin kotimaisten elokuvien tekijät, lavastajat ja tähtien glamourin luoneet pukusuunnittelijat.

Tiedon ja kauneuselämysten lisäksi näyttely tarjoaa nostalgiaretken menneeseen Helsinkiin. Valokuvien, esineiden ja pukujen ohella elävä kuva on monimuotoisesti esillä. Näyttelyä täydentää oheisohjelma kaikenikäisille. Museoon on vapaa pääsy. > kaupunginmuseo.fi

Pekka Sauri

Ristikko nro 1/2012 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 15.3. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 15.3. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Anna-Maija Ollikainen, Matti Liukkonen, Sari Mannelin, Pirjo Salmela ja Merja Jacobsson.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | helmikuu 2012

31

01

Helsingin henki J u s j si P a

kuva Kari Hautala

2012

u

ne

n

”

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.”

helmi–maaliskuu 2012

GoGo

32

> Kuka: Jukka Kauto > Ammatti: kaupunginarkkitehti > Töihin: 1.12.2011 > Toimipaikka: rakennusvirasto Mitä kaupunginarkkitehti tekee?

Päätehtävänäni on toimia rakennusviraston arkkitehtuuriosaston osastopäällikkönä. Arkkitehtuuriosastoon kuuluvat arkkitehtuuritoimisto, tekninen toimisto, yleissuunnittelutoimisto ja uutena katuja puisto-osastolta siirretty suunnittelutoimisto.

Valmistelen ja esittelen kaavalausuntoja yleisten töiden lautakunnalle. Olen kaupunkikuvaneuvottelutoimikunnan jäsen. Osallistun lisäksi koko viraston johtamiseen rakennusviraston johtoryhmän jäsenenä.

Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat kollegasi?

Arkkitehtuuriosasto koostuu noin 70:stä erittäin ammattitaitoisesta asiantuntijasta. Esimieheni on virastopäällikkö, ja kollegat ovat muiden osastojen osastopäälliköt sekä toimistopäälliköt.

Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä? Entä ulkoiset kumppanit?

Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat tilakeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvalvontavirasto. Ulkoisia yhteistyötahoja ovat rakennusalan keskeiset toimijat.

Mitä asioita olet ensimmäisenä saanut eteesi?

Ensimmäisenä eteen tuli vuoden alusta voimaan tullut uusi organisaatio.

Helsingin henki | helmikuu 2012

Mihin asioihin haluaisit parannusta kaupunkisuunnittelussa?

Helsinki kasvaa tulevaisuudessa aivan kantakaupungin reuna-alueilla, mikä on mielenkiintoinen kehitys. Esillä on ollut Suomen mittakaavassa korkeita rakennuksia, kuten Pasilassa ja Kalasatamassa. Olemme peruuttamattomasti muuttamassa Helsingin silhuettia, mikä asettaa aivan uudet haasteet kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja toteutuksen laadulle. Tämä edellyttää selkeiden laatutavoitteiden asettamista sekä kaikkien toimijoiden oikea-aikaista ja hyvää yhteistyötä.

Millainen on toimiva kaupunkirakenne?

Mielestäni toimiva kaupunkirakenne on tasapainoisesti pitkällä aikavälillä kehittynyt, mittakaavallisesti miellyttävä ja kohtuullisen tiivis. Kaupunki muodostuu mielenkiintoisista tilasarjoista, kävelykaduista, aukioista ja puistoista, jotka houkuttelevat liikkumaan. Autoliikenne ei ole saanut liikaa valtaa ja on mahdollisuuksien mukaan sijoitettu maan alle. Kevyenliikenteen verkosto on kattava ja turvallinen. Julkinen liikenne on hyvin järjestetty – siitä täytyy pitää myös hyvää huolta, koska silloin ihmiset käyttävät sitä mielellään.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi työssäsi?

Tärkein haaste on saada uusi organisaatio toimimaan hyvin ja luoda hyvät yhteistyösuhteet sidosryhmien kanssa.

Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä?

Esplanadi.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Tapiolassa. Olen kulkenut pääasiassa linjaautolla töihin. Yhteys toimii erinomaisesti.

10.1.–29.3.

Huippugrafiikkaa espanjasta Manuel Estradan töitä Juggler’s Notebook – Spain meets Finland -näyttelyssä kulttuurikeskus Caisassa. > caisa.fi

25.1.–25.3. muotoilijat ’12

Virka Galleriassa vuoden 2012 kiinnostavinta muotoilua. > virka.fi

2.2.–11.3.

stefan bremer: helsinki Valokuvanäyttely on rakkaudentunnustus pääkaupungille. > stoa.fi

24.2.–29.5. lelun lumo

Taidemuseon valtaa leikkikalujen suurnäyttely. > taidemuseo.fi

Photo Les Arts Décoratifs /Jean Tholance

{ uusi duuni }

Koukussa kaavoihin

2.3.–29.4.

Helsinki Photography biennalE Hakasalmen huvilassa ja Sederholmin talossa esillä uutta valokuvataidetta teemana kaupunki ja urbaani. > kaupunginmuseo.fi

11.4.

helsingin henki ilmestyy Aiheina ovat muun muassa kirjaston uudet palvelut, tasa-arvosuunnitelma, monikulttuurinen johtaminen, henkilöstökassan palvelut ja kaupungin tunnukset.