& ö ty lämä e
Vaikuta terveyteesi Jaana Jyrkämä kannustaa kaikkia vastaamaan työterveyskyselyyn.
08 [ vuosihuolto ]
10
[ vastaanotolla]
Unta palloon
Luotettavat kumppanit
Unettomuus voi viedä työkyvyn mutta on parannettavissa.
Työterveysyhteistyön avulla kehitetään työhyvinvointia.
Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen asiakaslehti 1/2012
tervehdys
sisältö 01/2012
Työterveysjohtaja Tiina Pohjonen
Yhdessä terveemmäksi
J
okainen meistä kaupungin työntekijöistä saa viikolla 10 vastattavakseen työterveyskyselyn. Tämä kysely toimii ter veyden ja työkyvyn tarkastuksena korvaten aiemmat niin kutsutut ikäkausitarkastukset. Uusi menetelmä takaa sen, että koko henkilöstöllä on mahdollisuus arvioida omaa vointiansa, ikään katsomatta. Kannattaa siis käyttää hyväksi kyse lystä saatava palaute ja tarttua palveluihin, joita kaupunki tarjoaa hyvinvoinnin hyväksi. Kyse ei ole pelkästään työterveyspalveluista.
Terveystarkastusten uudistaminen on yksi esimerkki toimista, joil la työterveyskeskus tähtää palveluidensa parempaan vaikuttavuu teen. Käsitykset siitä, mikä on terveellistä ja mikä hyvää hoitoa muuttuvat entistä kiivaampaan tahtiin. Työterveyskeskus on lin jannut toimintansa yksiselitteisesti tämän muutoksen toiminnal liseksi uudistajaksi. Esimerkkinä on masennuksen uusi hoito käytäntö: asiakkaan näköinen hoito. Toiselle se on lääke, toiselle liikunta, joku taas voi saada lisävahvuutta ryhmätoiminnasta. Voi mavararyhmät tarjoavat uusia näkökulmia – taitoja muuttaa omia uskomuksia ja reagoida vastaantuleviin asioihin uudella tavalla. Myös käsitykset siitä, mikä työssä on terveellistä, ovat muuttuneet. Joidenkin sairauksien kohdalla perusteet sairausloman tarpees ta ovat jopa kääntyneet päälaelleen. Tuki- ja liikuntaelinsairauk sissa todettiin aiemmin, että liikkua voi kivun sallimissa rajoissa. Nyt suositus on, että liikutaan kivuista huolimatta. Sairausloma voi jopa hidastaa paranemista. Koska työ voi parantaa lääkkeen tavoin, on esimerkiksi Englannissa siirrytty ’sick note’ -ajattelus ta ’fit note’ -linjalle. Terveysvaikutukset liittyvät töiden muutoksiin. Muutosproses seissa työterveyshuolto on parhaimmillaan mukana muutoksen suunnittelussa auttaen jäsentämään ja ymmärtämään muutosten vaikutuksia hyvinvointiin. Tavoitteena on auttaa löytämään sekä vahvistamaan niitä tekijöitä ja rakenteita, jotka muutostilanteis sa luovat työn mielekkyyttä ja sujuvuutta. Työterveysyhteistyö päi vähoidon johdon ja esimiesten kanssa on yksi esimerkki onnistu neesta kumppanuudesta ja vuorovaikutuksesta, jossa molemmat osapuolet toimivat aktiivisesti omasta roolistaan käsin.
04
[ teema ] kysymyksiä terveydestä
07
[ näkökulma ] Terveystiedot käyttöön
08
[ vuosihuolto ] hallitse unesi
Maaliskuussa käynnistyvä työterveyskysely antaa henkilöstölle mahdollisuuden saada tietoa omasta terveydentilasta ja tarttua palveluihin.
Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo kehottaa hyödyntämään kyselyn tuloksia.
Unettomuudesta kärsiville on tarjolla lääkkeettömiä hoitomuotoja.
09
[ mielenterveys ] ulos masennuksesta
Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimalla voi ehkäistä masennusta.
10
[ vastaanotolla ] työterveysyhteistyö toimii
Työterveyshuolto ja työnantaja toimivat tiivissä yhteistyössä työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kumppanuus tuo tulosta.
13
[ plus ] palvelut paranevat
Työterveyskeskus kehittää jatkuvasti palvelujaan.
14
[ reilu meininki ] Otetaan asiat puheeksi
Varhaisen tuen avulla voidaan tunnistaa työkyvyn heikkeneminen ja estää ongelmien vaikeutuminen.
15
[ palvelut ]
työterveys lähelläsi
Näin palvelemme sinua.
Vuonna 2012 työterveyskeskus saneeraa edelleen niin toimitilo jaan kuin palveluitaankin. Tavoitteena molemmissa on parempi käytettävyys, joka syntyy vain asiakkaidemme kanssa yhdessä teh den ja heidän kauttaan arvioiden.
Julkaisija: Helsingin kaupungin työterveyskeskus Tyke Päätoimittaja: Tiina Pohjonen Toimituspäällikkö: Ritva Teerimäki Toteutus: Otavamedia Oy, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Repro: Aste Helsinki Paino: Sanomapaino Oy, Sanomala 2012
02 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
. . . a k i a n o t ny
Ajankohtaisia asioita sinulle, kaupungin työntekijä
[ palveluita uudistetaan ]
WDC-hanke käynnissä Vuoden alussa käynnistynyt työterveyskeskuksen World Desing Capital -hankekokonaisuus pyrkii kehittämään muun muassa työfysioterapian palvelukokonaisuutta. Vuosien saatossa työtehtävät ja sitä mukaa työergonomian käsite ovat muuttuneet. Hankekokonaisuudessa tutkitaan, miten työfysioterapian osaaminen voisi tuottaa asiakkaille parhaan mahdollisen tuloksen. Yhdessä WDC-osahankkeessa tutkitaan sähköisten palveluiden mahdollisuuksia. Onko mielessäsi työterveyshuollon palvelu, jonka toivoisit olevan sähköisesti käytettävissä? Anna palautetta Tyken Helmi-Intran palautelomakkeella ja auta meitä kehittymään!
[ kysely ]
Muista vastata! Vaikuta omaan hyvinvointiisi ja vastaa työterveyskyselyyn. Saat tietoa terveydentilastasi ja ohjauksen palveluihin.
Vastaa n kyselyy
2me5nn.e3ss.ä!
Kyselyn osa-alueet käsittelevät työkykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten elämäntapoja, palautumista, stressiä ja työyhteisön tukea.
❋
Vastaajat saavat henkilökohtaisen palautteen sähköpostiinsa tai kirjeitse kotiin. Palaute sisältää muun muassa tietoa mahdollisista terveysriskeistä ja ohjaa luotettavan terveystiedon lähteille. Vastausten perusteella osa vastaajista kutsutaan työterveyshuollon vastaanotolle.
a: oteutusaika ja -tap sähköpostiin tai
Vastaa kyselyyn viikoilla 10–12!
Käsittelemme vastauksesi 10 henkilökohtainen viesti aksu on maksettu) iin (vastauskuoren postim luottamuksellisesti Työterveyskyselyyn vastataan nimellä, ja vastaaminen on täysin luottamuksellista. Kyselystä tehdään ryhmäsisällä, päivän yhteenvetoja, jos vastaajia on yhdestä yksiköstä yli 20. köpostipalaute muutaman 14 viikolla Yksittäistä vastaajaa ei ryhmäraporteista voi tunnistaa, paperipostilla viimeistään ja kyselyssä annetut henkilötunnisteiset tiedot ovat vain a Lisätietoja Helmi-intrass työterveyshuollon käytössä. / shuolto otervey //helmi/yhteisetpalvelut/ty tyoterveyskysely
Palaute:
Työterveyskeskuksen ajanvaraus ja vastaanotto sekä laboratorio- ja röntgentoiminnot saavat huhtikuun alussa täysin uusitut tilat nykyisen toimitalon toiseen kerrokseen Helsinginkatu 24:ssa. Uusi kerros on suunniteltu asiakkuuden näkökulmasta ja henkilöstön kanssa yhteistyössä. Tiloissa on huomioitu esteettömyys, ergonomisuus ja esteettisyys, jotka ovat myös pääpainopisteet työterveyskeskuksen World Design Capital -hankkeessa. Ilmoittautuminen on tehty helpoksi heti sisään-
TYÖTERVEYSKYSELY 2012
rveytesi tarpeessa? teYksilökäynnin tukena
Toteutusaika ja -tapa:
Viikolla 10 henkilökohtainen viesti sähköpostiin tai kirje kotiin (vastauskuoren postimaksu on maksettu)
Palaute:
Sähköpostipalaute muutaman päivän sisällä, paperipostilla viimeistään viikolla 14 Lisätietoja Helmi-intrassa http://helmi/yhteisetpalvelut/tyoterveyshuolto/ tyoterveyskysely
Lisätietoja
Työterveyskeskuksen erityissuunnittelija Tuija Toikka, s-posti tuija.toikka@hel.fi, puh. 09 310 54074
Tiesitkö, että työterveyspsykologin vastaanotolle on mahdollista varata yksilökäyntejä? Yksilökäynnit ovat paikallaan silloin, jos työntekijä tarvitsee työssään sparrausta vaikkapa työmotivaatioon, omiin voimavaroihin Vastaatai muuhun työssä jaksamiseen. Keskustelut kyselyynliittyvät pääosin työhön ja jäsentävät sitä. Käyntejä tarvitaan yleensä muutama, jotta tilanteeseen löydetään uusia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Yksilökäynnin hyötynä on työnviikoilla tekijän10–12! toimintakyvyn paraneminen ja voimavarojen lisääntyminen sekä henkilökohtaisen työhyvinvoinnin kasvu. Yksilökäyntiin tarvitaan työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähete, ja sitä voi itsekin heille ehdottaa. Sen sijaan esimiehet voivat suoraan varata ajan työterveyspsykologille. Työterveyspsykologit hoitavat keskimäärin kaksi yksilökäyntiä päivässä, muun ajan he konsultoivat esimiestyötä ja työyhteisöjä.
❋
❋
Kyselyn i s vastausaika e terveynt a 25.3.2012 asti tuke
Työterveyskysely on työterveyshuollon tekemä, koko Helsingin kaupungin henkilöstön kattava työterveyden ja voimavarojen kartoitus. Kysely on osa työterveyshuollon terveystarkastusmallia – vastausten perusteella voimme tukea työkykyä varhaisessa vaiheessa ja kohdentaa palvelumme aiempaa täsmällisemmin.
Lähetämme vastauksistasi palautteen
Uudet tilat parantavat palveluja
[ työterveyspsykologi ]
TYÖTERVEYSMikä työterveyskysely on? KYSELY 2012
Kyselyn astausaika 25.3.2012 asti
[ remontti valmistuu ]
käynnin läheisyydessä, ja käytössä on viisi vastaanottopistettä. Laboratorio-ja röntgenpalvelut on rakennettu samaan yhteyteen, jolloin mahdollisten jatkoajanvarausten tekeminen sujuu mutkattomasti. Viihtyisissä, avarissa ja valoisissa odotustiloissa on infotaulut, joista voi seurata oman vastaanottovuoron lähestymistä tai vaikka uusimpia työterveyskeskuksen tietoiskuja. Työterveyskeskuksen laboratorio saa toimivuudeltaan, laitteiltaan ja ergonomialtaan huippumodernit tilat, joiden käytettävyyttä on suunniteltu yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Myös työterveyskeskuksen röntgen saa täysin uudet tilat, ja uusi digitaalinen kuvauslaite otetaan käyttöön uusien tilojen avaamisen yhteydessä. Laitteen tekniikka mahdollistaa huomattavasti nopeamman kuvaamisen, joten potilaiden tutkimuksiin käyttämä aika lyhenee oleellisesti. Kuvauksen yhteydessä potilaan saama säteilyannos pienenee huomattavasti vanhaan laitteeseen verrattuna. Henkilökunta on ollut alusta asti mukana kaikkien tilojen suunnittelussa, joten sekä asiakkaiden viihtyvyys että henkilökunnan työolosuhteet ja työhyvinvointi on hyvin huomioitu. Röntgenyksikön henkilökunta oli myös mukana natiivikuvauslaitteen hankinnan määrittelyssä, joten laitteen käytettävyys on ergonomisesti paras mahdollinen. Tiloihin sijoittuu lisäksi fysioterapian harjoitustila sekä hallinnon tiloja.
Lisätietoja
uunnittelija Työterveyskeskuksen erityiss ikka@hel.fi, Tuija Toikka, s-posti tuija.to puh. 09 310 54074
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
03
Tuija Toikka kannustaa ihmisiä vastaamaan kyselyyn ja käyttämään siitä saatavaa palautetta oman terveytensä ylläpitämiseksi.
04 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Palaudutko työstäsi riittävästi?
teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Tommi Tuomi, Seppo Saarentola
Työterveyskeskus lähettää keväällä jokaiselle kaupungin työntekijälle kyselyn, joka toimii terveyden ja työkyvyn tarkastuksena. Nyt on mahdollisuus kartoittaa oma tilanne ja saada ohjausta oikeaan palveluun.
Kyselystä
Milloin viimeksi mittautit verenpaineesi?
tukea terveyden vaalimiseen
T
yöterveyskysely lähetetään maaliskuussa kolmannen kerran jokaiselle – noin 40 000 – työntekijälle. Kysely korvaa aiemmat ikäkausitarkastukset, jotka koskivat vasta 40 vuotta täyttäneitä. Nyt omaa vointia pääsee kahden vuoden välein arvioimaan koko henkilöstö, myös nuoret. – Kysely antaa kaikille mahdollisuuden saada tietoa ja tukea terveydentilaan ja ennaltaehkäistä vaivojen pahenemista. Kannattaa käyttää hyväksi kyselystä saatavaa palautetta ja tarttua palveluihin, joita kaupunki tarjoaa, sanoo erityissuunnittelija Tuija Toikka työterveyskeskuksesta. Kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn vastasi yli puolet henkilöstöstä. Vastaajat eivät kuitenkaan intoutuneet ottamaan kovin paljon yhteyttä työterveyshoitajaan. – Toivomme, että ihmiset heräävät aktiivisesti huolehtimaan itsestään. Haluamme auttaa heitä siinä aiempaa paremmin uusien palveluidemme avulla, Toikka muistuttaa.
Entistä kattavampi kysely Kysely on tänä vuonna entistä kattavampi. Siinä selvitetään unettomuuden, ylipainon, tupakoinnin, alkoholin käytön, liikunnan ja diabetesriskin ohella myös laajemmin voimavaroja työssä. – Muistutamme kyselyssä, että verenpaine pitäisi tarkistuttaa kahden vuoden välein, ja kehotamme ihmisiä huolehtimaan mittauksesta, jos väli on venynyt pitemmäksi. Otimme mukaan myös voimavarat, koska ne kertovat paljon työkyvystä, palautumisesta ja jaksamisesta. Ensimmäistä kertaa kyselyssä kartoitetaan myös kroonista kipua ja keskittymisen ja oppimisen muutoksia.
– Esimerkiksi krooniseen kipuun liittyy iso hyvinvointiriski. Sen tähden haluamme tukea kivusta kärsivien työkykyä kohdennetuilla toimilla, kuten kuntoutussuunnittelijan ja työfysioterapeutin palveluilla.
Haittaako kipu elämääsi?
Uusia ryhmiä tulossa Vastausten pohjalta syntyvät pistemäärät antavat liikennevalojen tavoin kolme väriä ja tulosta: asia kunnossa (vihreä), kannattaa kiinnittää huomiota (keltainen) ja hyvä tehdä lisäselvityksiä (punainen). Vastaaja saa henkilökohtaisen palautteen joko sähköpostiin tai postitse. Palautteessa on linkkejä luotettaville terveyssivustoille, joista vastaaja voi hakea oma-aloitteisesti tietoa eri teemoista. Jokaiseen terveysongelmaan liittyy ohjaus eteenpäin. Uusia toimia on tulossa esimerkiksi unettomuudesta kärsiville, jotka voivat saada ohjausta unihygieniaan ja apua sairauksien aiheuttamaan unettomuuteen. Kehittämistyön alla ovat myös uniryhmät. Työstressin purkuun suunnitellaan yksilötuen lisäksi ryhmämuotoisia palveluja. – Haluamme panostaa palveluihin, koska meillä on vapautunut resursseja ikäkausitarkastuksista. Kehitämme asiakastarpeiden pohjalta uusia, moniammatillisia palvelupaketteja, Tuija Toikka vinkkaa.
Onko sinulla riski sairastua aikuistyypin diabetekseen?
Onko työssäsi iloa ja innostusta?
>> Helsingin kaupungin työterveyskeskus
05
>> Työterveyskysely 2012
Talpa räätälöi täsmätoimia T yöterveyskyselystä lähetetään kaikille kaupungin virastoille yhteenvedot, jotka antavat johdolle tietoa oman henkilöstön voinnista ja keskeisistä ongelmista. Koosteet sisältävät yleisinformaatiota kyselyn teemoista, eivätkä käsittele yksittäisen työntekijän vastauksia. Taloushallintopalvelu eli Talpa suunnittelee käyttävänsä kyselyä pohjana kohdennettujen kysymysten ja jatkotoimien tekoa varten noin 400 työntekijän henkilöstölleen. – Haluaisimme käynnistää toimintaa, jolla terveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Ei riitä, että vain seuraamme poissaoloja, sanoo henkilöstöpäällikkö Suvi Tiilikainen. Hän arvelee, että Talpan henkilöstön isoimpina ongelmina ovat liikunnan puute
Suvi Tiilikainen Talpasta kertoo, että he käyttävät kyselyä työhyvinvointisuunnitelman tekemiseksi.
ja stressi. Virasto on koko kaupungin naisvaltaisin, ja sen työntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Juuri ikääntyvä henkilöstö pitää saada hoitamaan kuntoaan säännöllisesti. – Meillä työ vaatii äärimmäistä tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Jos ihmisille alkaa kasaantua terveysongelmia, se näkyy vaikeutena selviytyä töistä. Tiilikaisesta on hyvä, että kysely antaa tietoa myös oppimiseen ja mieleenpainamiseen liittyvistä vaikeuksista, jotta työyhteisö voi kohentaa kognitiivista ergonomiaansa.
Henkilöstötuloskortti käyttöön Talpa käyttää kyselyä myös työhyvinvointisuunnitelman tekoon. Virasto ottaa tänä vuonna käyttöön henkilöstötuloskortin, johon kootaan työhyvinvointia koskevat tavoitteet ja mittarit. Siinä hyvinvointia tarkastellaan nelikentän avulla. Ruuduissa ovat hyvinvoinnin kustannustekijät, sen kasvutekijät, johtaminen, työyhteisön toimivuus sekä työn hallinta, tuottavuus ja asiakashyöty. Kustannuksia aiheuttavat esimerkiksi sairaus poissaolot, työtapaturmat ja työkyvyttömyyseläkkeet. Kasvutekijöitä sen sijaan ovat terveelliset työolot ja turvallinen työpaikka. Työyhteisön toimivuus liittyy ilmapiiriin ja esimiestaitoihin. Työn tuottavuuteen vaikuttavat osaaminen ja ammatti taito. – Ajatuksena nelikentässä on, että kaikki eri tekijät ovat yhteydessä keskenään ja vaikuttavat työhyvinvointiin. Sen eteen pitää tehdä pitkäjänteistä työtä. Ponnisteluilla haluamme viestittää, että välitämme henkilöstöstämme ja haluamme sen voivan hyvin, Tiilikainen kertoo.
Jaana Jyrkämä kehottaa soittamaan rohkeasti työterveyshuoltoon, jos yhdessäkin kyselyn palautteessa palaa punainen valo.
Palaako punainen valo?
J
os palautelapussa loistaa punainen väri tai palaute askarruttaa, on syytä ottaa yhteyttä työterveyshoitaja Leena Haakanaan, jolle on keskitetty kevään ajaksi kyselyyn liittyvät puhelut. – Meillä on hyvät hoitopolut jokaiseen terveysongelmaan. Kenenkään ei tarvitse jäädä kärsimään vaivoistaan, huomauttaa vastaava työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä, joka vastasi puheluihin aiempina vuosina.
06 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
näkökulma
Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo pitää kyselyn tuloksia tärkeinä henkilöstöjohtamiselle.
Kyselystä suuntaa työterveyden johtamiselle Osana kaupungin tyhy-hankkeita tehdään maaliskuussa kolmatta kertaa työterveyskysely. Vastausaikaa on kolme viikkoa. Esitimme henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalolle kolme kysymystä:
?
Miksi henkilöstökeskus pitää kyselyä tärkeänä?
Jos kysely paljastaa esimerkiksi diabetesriskin, työterveyshoitaja varaa ajan sokerirasituskokeeseen, antaa siihen ohjeet ja opastaa eteenpäin vastausten valmistuttua. Hän ohjaa myös Liikkeelle-hankkeen yksilöneuvontaan ja liikuntaryhmiin. Ylipainoisilla on mahdollisuus saada tukea painonhallintaan henkilöstöliikunnan Sisupussi-ryhmissä. Työterveyshoitaja näkee asiakkaan palautteesta, missä osioissa palaa punainen tai keltainen valo ja voi ottaa esille myös henkiseen jaksamiseen liittyvät ongelmat. Uni- ja mielialavaikeudet koetaan ilmeisesti edelleen arkaluontoisina, koska harva ottaa yhteyttä niiden takia. – Rohkeasti vain soittamaan, jos terveys huolettaa tai punainen valo vilkkuu, patistaa Jyrkämä. Omalle terveydenhoitajalle tai ajanvaraukseen voi soittaa myös sen jälkeen, kun kyselyyn liittyvä puhelinpäivystys loppuu toukokuun lopussa.
Yhteydenotot: työterveyshoitaja Leena Haakana, puh. 09 310 54 135
Saamme kyselyn avulla perusinformaatiota henkilöstömme terveyden ja työkyvyn tilasta. Koko henkilöstölle suunnattu kysely tuottaa kattavan tietomassan, joka antaa myös tilastollisesti luotettavaa informaatiota. Vastaajien näkökulmasta kysely on tärkeä, koska kaikki saavat henkilökohtaisen palautteen, jonka pohjalta he kykenevät arvioimaan omaa terveyden ja työkyvyn tilaansa. Lisäksi työterveyskeskuksella on mahdollisuus käyttää tietoja, kun se harkitsee yksilökohtaisia terveyttä ja työkykyä tukevia toimenpiteitä.
?
Mitä hyötyä kyselystä on henkilöstöjohtamiseen?
”
Virastoissa olisi sovittava, mihin toimenpiteisiin tulokset johtavat.
Jokaisen esimiehen tehtäviin kuuluu olla selvillä työyhteisönsä jäsenten työhyvinvoinnista ja työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. Esimiehet voivat pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa, mihin positiivisiin toimenpiteisiin juuri meidän työyhteisössämme on syytä ryhtyä. Pohdintojen aineistona voi käyttää sekä työhyvinvointikyselyä että nyt tehtävää työterveyskyselyä. Tiedoista on hyötyä, kun työyhteisössä keskustellaan terveellisistä elintavoista ja muista työkykyyn vaikuttavista tekijöistä.
?
Miten toivot eri virastojen hyödyntävän kyselyä?
Toivottavaa on, että työterveyshuolto käy lävitse raportin tulokset työpaikan johdon ja edustajien kanssa. Samalla olisi keskusteltava ja sovittava, millaisiin toimenpiteisiin kyselyn tulokset antavat aihetta. Seurannan välineet on myös syytä käsitellä.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
07
[ vuosihuolto ] teksti Laura Heikkinen kuva Istockphoto
Unta palloon Lähes jokainen nukkuu joskus yönsä huonosti ja kokee päivällä väsymystä. Haitalliseksi unettomuus muuttuu silloin, kun univaikeudet toistuvat ja vaikuttavat elämänlaatuun.
K
iire ja henkinen rasitus tai muutokset elämäntilanteessa vievät välillä yöunet. Myös päivänvalon lisääntyminen ja väheneminen sekoittaa Suomessa sisäis tä kelloa ja luonnollista unirytmiä. – Unettomuus on subjektiivinen, yk silön oma kokemus. Unen tarvekin on hyvin yksilöllistä, kertoo työterveyskes kuksen ylilääkäri Jouni Silvo. Unettomuus voi ilmetä nukahtamis vaikeuksina, yöheräilynä tai liian var haisena heräämisenä. Satunnainen yö heräily on yleistä ja jopa luonnollista, eikä se välttämättä laske seuraavan päi vän vireystilaa tai aiheuta väsymystä. Silvon mukaan heräilyyn ei kannata rea goida, jos se ei muutu valvomiseksi ja toistu viikoittain. Helposti kuitenkin huo li nukkumisesta kasvaa, ja noidankehä on valmis.
Tilapäistä vai kroonista? Tilapäinen unettomuus liittyy elämän tilanteisiin, kuten stressiin, äkillisiin elämänmuutoksiin, huoliin tai muihin ulkopuolisiin häiriötekijöihin, jotka vai kuttavat nukkumiseen. Tämä on yleisin unettomuuden muoto, joka myös häviää ongelmien poistuttua. Unettomuus li sääntyy usein ikääntymisen myötä, sillä vanhempana käpyrauhasesta erittyvä
yöhormoni melatoniini hiipuu ja muuttaa unirytmiä. – Unettomuuden takana voivat olla myös elimelliset sairaudet: uniapnea, le vottomat jalat, päänsärky tai elimistön ki putilat, Silvo toteaa. Kun ihminen valvoo kolmena yönä viikossa, on kyseessä haitallinen unetto muus. Kun se on jatkunut yli kolme kuu kautta, puhutaan pitkäkestoisesta unetto muudesta, joka tarvitsee hoitoa, sillä sen taustalla olevat syyt pitää selvittää. Usein kyseessä on toiminnallinen unettomuus, jota ylläpitävät unettomuuteen liittyvät huolet ja nukkumistottumusten muuttu minen. Syynä voi olla myös masennus, ahdistus tai työuupumus. Pitkäkestoises ta unettomuudesta kärsii 5–12 % aikuis väestöstä. – Kun pahimmillaan unettomuus kroonistuu, ihmisen huomiokyky heikke nee ja työteho laskee. Samalla lisääntyvät tapaturmien riskit, Silvo kertoo. Jatkuessaan unettomuus vaikuttaa vi reystilaan ja toimintakyvyn laskuun, mikä laskee työn tuottavuutta, kasvattaa ma sennusriskiä ja lisää sairauslomia uupu muksen vuoksi.
Unettomuusryhmästä apua Unettomuudesta kärsivän on selvitettävä sen syy ja yritettävä saada perusasiat
08 Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Oletko uneton?
1
Unihäiriöitä ovat nukahtamisvaikeudet, katkonainen uni ja liian varhainen herääminen.
2
Merkittävän unettomuuden rajana pidetään vähintään kolmena yönä viikossa esiintyviä univaikeuksia.
3
Lyhytaikainen unettomuus (2–12 vk) voi liittyä elämäntilanteen muutoksiin.
kuntoon. Jos unettomuus vaatii hoitoa, ennen lääkehoitoa kokeillaan elämän tapojen muutosta, kuten riittävää liikun taa, kahvin ja alkoholin vähentämistä, il lan rauhoittamista ja säännöllistä elämän rytmiä. Työterveyslaitoksen tutkija Heli Järnefeltillä on unettomille ja lääkehoitoa vie rastaville hyviä uutisia. Riittävän varhai nen lääkkeetön ryhmähoito on tutkitusti auttanut parantamaan unta ja katkaise maan unihäiriön vaikeutumisen. – Tutkimme kognitiivis-behavioraali sen eli lääkkeettömän ryhmähoidon vai kutusta pitkäkestoiseen unettomuuteen. Tutkitut arvioivat, että uni parani merkit tävästi ja myös masennus- ja ahdistusoi reet vähenivät. Lisäksi hoidolla oli myön teisiä vaikutuksia elämänlaatuun ja työ kykyyn, Järnefelt kertoo. Järnefelt kertoo, että uniryhmiä voi daan toteuttaa työterveyshuollon voimin, suhteellisen lyhyellä koulutuksella. Työ terveyskeskuksellekin näitä on suunnit teilla. Lääkkeettömän hoidon tulisi olla en sisijainen hoitomuoto pitkäkestoiseen unettomuuteen. Hoidon avulla oppii rau hoittumaan ja rentoutumaan, säännöl listämään unirytmiä sekä katkaisemaan haitalliset huolet ja ajatusmallit. Vähitel len nämä auttavat nukkumaan paremmin.
[ mielenterveys ] teksti Katja Pesonen kuvitus Istockphoto
Vuonna 2010 kaupungin työntekijöillä teetettiin kysely henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Tulokset ovat linjassa valtakunnallisten tutkimustulosten kanssa, sillä 26 prosenttia vastasi masentuneisuuden oirein. Omaan hyvinvointiin panostaminen ajoissa estää mielialaoireiden syvenemisen.
Masennus voi johtaa
muutokseen
T
yken kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki kertoo masennuksen olevan suurin syy työkyvyttömyys eläkkeisiin. Masennuksen syyt ovat hyvin yksilöllisiä. Masennuksen synnylle voivat altistaa pitkä aikaissairaudet, krooniset kivut ja työuupu mus. Myös elämänhistoriaan liittyvät seikat ja kuormittavat elämäntilanteet voivat olla taustalla. – Osa masennustapauksista on myös puh taasti päihdeperäisiä, sillä alkoholin suur kulutus altistaa masennukselle. Arvioiden mukaan yksi kolmesta miesten masennus tapauksesta johtuu päihdeongelmasta, sanoo Teerimäki. Olivat taustatekijät millaiset vaan, on masennukseen mahdollista suhtautua vies tin tuojana muutostarpeesta. – Olemme satsanneet koko viime vuoden kehittääksemme työkaluja masennuksen hoitoon ja ehkäisyyn. Olemme ottaneet käyt töön kaiken osaamisen, jota meiltä löytyy, Teerimäki kertoo.
Potilaan näköinen hoito Kun lääkäri tai hoitaja tunnistaa työnteki jän masennuksen oireet, rakennetaan yh dessä yksilöllinen hoitosuunnitelma. Se on paketti useita eri hoitomuotoja, koska ma sennuksen takana on aina useita eri tekijöi tä. Jos työ painaa päälle, voi olla tarpeen jä sentää omaa työtä työterveyshuollon asian tuntijan kanssa tai keskustella asiasta esi miehen kanssa. Lääkehoito auttaa aivoja toipumaan masennuksesta. – On monia, jotka eivät halua lääkehoi toa tai joille lääkkeet eivät sivuvaikutuk sen vuoksi sovi. Siksi on panostettava myös muihin hoitomuotoihin, toteaa Teerimäki. Liikunta on tutkitusti yhtä tehokas ma sennuksen hoitoon kuin lääkkeet. Niinpä työ terveyskeskus on organisoinut yhdessä lii kuntaviraston kanssa Liikkeelle-hankkeen, jossa masennuksesta kärsivä saa henkilö kohtaisen liikuntaneuvojan. Tämän kanssa etsitään sopiva liikuntamuoto ja tehdään harjoitusohjelma. Ensimmäiset asiakkaat hanke sai viime vuoden kesäkuussa.
Mikä masennus?
Voimavararyhmissä etsitään sisäistä voimaa
• Arvioiden mukaan noin kuusi prosenttia suomalaisista kärsii masennuksesta. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. • Masennus voi aiheutua fyysisistä sairauksista, mutta useimmiten masennuksen syy on vaikeasti määriteltävissä. • Masennuksen voi laukaista perinnöllinen taipumus, persoonallisuuden sille altistavat piirteet tai vaikea elämänkokemus. Myös alkoholin suurkulutuksella on todettu olevan vahva yhteys masentuneisuuteen. • Lähes puolella masennusta sairastavilla masennus uusiutuu jossain vaiheessa elämää. • Suomessa masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvulta lähtien.
Työterveyskeskus on pyörittänyt puolentoista vuoden ajan voimavararyhmiä, joiden tavoitteena on auttaa masentunutta löytämään avaimet omaan hyvinvointiinsa. Voimavararyhmissä opetellaan rentoutumaan, keskeyttämään negatiivinen ajatusten virta, muuttamaan omia uskomuksia ja sanomaan ei. Lisäksi opitaan ratkomaan ongelmia, reagoimaan vastaantuleviin asioihin uudella tavalla ja luomaan kontakteja yksinäisyyden karkottamiseksi. Toimintaan sisältyy sekä kokoontumisia että kotitehtäviä. – Meissä ihmisissä on uskomattomat mahdollisuudet löytää tiemme parempaan elämään. Voimavararyhmät auttavat avaamaan uusia näkökulmia, toteaa työterveyskeskuksen palvelupäällikkö Lena Meyer. Voimavararyhmiin otetaan kerralla kahdeksan osallistujaa, jotka kärsivät lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta ja ovat motivoituneita parantumaan ryhmän avulla. Voimavararyhmiä on tähän mennessä ollut neljä, ja sama määrä ryhmiä aloitetaan kevään aikana.
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
09
[ vastaanotolla ]
teksti Stiina Honkamaa kuva Seppo Saarentola
Hyvinvointia
työterveysyhteistyöllä Työterveyskeskus ja kaupunki pyrkivät parantamaan henkilöstön työhyvinvointia kehittämällä yhteisiä työkyvyn hallinnan käytäntöjä.
T
yöelämän kehittämisryhmät vaativat työurien pidentämistä Suomessa. Myös työn tuottavuudesta ollaan huolissaan. Työhyvinvointikysymykset liittyvät tähän kiinteästi. Näiden haasteiden edessä tarvitaan ennakoivia työkykyriskeihin liittyviä toimia. Katse on kääntynyt työterveyshuollon ja työnantajan välisen yhteistoiminnan kehittämiseen työkyvyn hallinnassa. Tästä käytetään nimeä työterveysyhteistyö. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että johto analysoi henkilöstön työkykyyn liittyviä mittareita ja tunnistaa työkykyriskejä systemaattisesti yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työterveysyhteistyöstä päivähoidon osalta ovat keskustelemassa päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas ja vastaava työterveyslääkäri Marjaana Saarela. – Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työhyvinvointi johtamisen kumppanina. Viime vuosina on opittu uudella taval-
Satu Järvenkallas ja Marjaana Saarela ovat tyytyväisiä työterveysyhteistyöhön päivähoidossa. Työterveyshuolto toimii asiakkaan kumppanina, yhteistyö on tiivistä.
10
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
la toimimaan yhdessä, Järvenkallas kertoo. – Kumppaneina välillämme on luottamus ja avoimuus. Uskallamme ottaa asioita reippaasti esille, Saarela toteaa.
Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava Työterveyshuollon ja päivähoidon johdon sekä muiden esimies- ja työyhteisötasojen välinen yhteistyö on ollut jo usean vuoden ajan tiivistä, ja toiminnan painopistealueita on yhdessä suunniteltu ja toteutettu. – Teemme yhdessä asiakkaan kanssa tarveanalyysin, jossa arvioidaan työpaikan tilannetta ja mahdollisesti meneillään olevia tai tulevia muutoksia. Analyysiä tehdään päivähoidon johtajan, johtotiimin ja aluepäälliköiden kanssa. Työterveyshuollosta neuvotteluissa ovat mukana tulosyksikön vastuuhenkilöt ja tarvittaessa myös perustiimin työntekijöitä, Saarela kertoo. Analyysissa esiin tulevia tarpeita ovat työkyky- ja hyvinvointiriskien ennakointi, työn sujumisen turvaaminen ja esimiestyön tukeminen. – Tavoitteena on parantaa työn sujumista, jotta työ koetaan mielekkääksi ja ihmiset jaksavat töissä paremmin. Edistämällä työkykyä ja vähen-
tämällä sairauspoissaoloja sekä liian varhaista eläköitymistä vaikutetaan myös henkilöstömenoihin ja edelleen työn taloudelliseen tuottavuuteen, Saarela vahvistaa. Kiikarissa on myös asiakkaan oman osaamisen lisääminen työterveyteen liittyvissä asioissa. Samalla pyrkimyksenä on vuorovaikutuksen syventäminen asiakkaan kanssa, osapuolien sitouttaminen, yhteistyön nopeuttaminen ja joustavuuden lisääminen. Myös työterveyshuollon vaikuttavuutta halutaan parantaa. – Kun ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, saadaan tarpeellista tietoa ja asiantuntemusta, jolla järjestetään aivan normaalia työarjen toimintaa. Asiat alkavat luontevasti elää organisaatiossa. Se ei ole laastaritietoutta vaan tietoa, joka virtaa, Järvenkallas kuvailee. – Hyvä työkyky on kokonaisvaltainen kokemus, jonka ihmiset tekevät yhdessä ja joka linkittyy johtami-
sen kautta ympyräksi. Kaikki oppivat, kun toimitaan sovittujen rakenteiden kautta, Järvenkallas jatkaa. Työhyvinvointijohtamisella varmistetaan, että työhyvinvoinnin edistämiseksi on erilaisia kanavia. Lopulta, työhyvinvointityö tehdään ennen kaikkea työyhteisössä.
Perustana hyvä suunnittelu Työterveysyhteistyön tärkein osa on yhdessä tehtävä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmassa määritellään asiakaskohtaisesti toiminnan painopistealueet, sovitut yhteiset tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta. Sovittu prosessi varmistaa yhteistyön jatkuvuuden myös toimijoiden vaihtuessa ja sitouttaa molempia osapuolia.
>>
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
11
Asiakkaan kanssa tehdään yhteistyön vuosikello, jossa sovitaan milloin, miksi ja ketkä tapaavat. Prosessiin liittyy kiinteästi asiakasraportointi. Tähän kuuluvat muun muassa sairauspoissaolotiedot, työterveyskyselyjen tulokset, asiakastyytyväisyyskyselyt ja työterveyshuollon toimintaa kuvaavat osiot, kuten toteutuneet työpaikkaselvityskäynnit, sairausvastaanotto- tai terveystarkastuskäynnit. Toimintaa arvioidaan yhtei sissä palavereissa. – Tapaan työterveyshuoltoa kerran kuussa. Pyrin ottamaan mukaan muitakin korvia kuuntelemaan, miten tieto organisaatiossa on kulkenut. Jos työterveyskyselyt, työhyvinvointikyselyt tai työpaikkakäynnit osoittavat puutteita, asioihin paneudutaan ja mietitään, mitä voidaan tehdä, Järvenkallas toteaa.
Päivähoitotyötä kevyemmäksi Päivähoitotyö on melko raskasta, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat paljon poissaoloja. Meneillään onkin työhyvinvointihanke, jossa lähestytään työhyvinvointia kolmesta eri suunnasta: keho, mieli ja ergonomia. – Työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat ovat mukana ke-
Hyvän Esimiehen ABC Esimiestyön merkitys työhyvinvoin nissa on erittäin suuri. Työkyvyn johtaminen tapahtuu virastotasolla, päivähoidon päällikön omalla alu eella ja johtajan omassa yksikössä. Intrasta löytyvä Hyvän Esimie hen ABC on työkalu, jossa on osiot koskien esimiehen roolia ja vastuita työyhteisöjen toiminnan johtami sessa ja yksittäisten työntekijöiden työkyvyn tukemisessa ja seuran nassa.
12
hittämässä konkreettisia välineitä työyhteisölle ja esimiehelle muun muassa siihen, miten ergonomista ja psyko ergonomista kuormitusta arvioidaan ja miten siihen voidaan vaikuttaa, kertoo päivähoidon asiantuntija Pirjo Pekkala. – Tarvittaessa työterveyshuolto on mukana ohjeistamassa välineiden hyödyntämisessä. Ensi vuonna työvälinettä muokataan paremmin leikkipuistotyöhön soveltuvaksi, hän jatkaa. – Työfysioterapeutin ergonomia-asiantuntemusta hyödynnetään myös päiväkotien suunnittelu- ja korjausprosesseissa, lisää Saarela.
Paluun tuki tärkeää Kelan korvausjärjestelmä on uudistunut, ja siinä korostetaan entistä enemmän työterveyshuollon ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Tämä on yksi syy, miksi asiakastarpeet ja sen mukaiset toiminnot arvioidaan ja suunnitellaankin yhdessä. Korvausjärjestelmä vaatii myös asiakkaan kanssa yhdessä sovitut työkyvyn ja sairauspoissaolojen hallinnan mallit. Näitä sairauspoissaolojen hallinnan ja työkyvyn tuen välineitä ovat esimerkiksi Varhaisen tuen ja Paluun tuen -toimintamallit. Ne ovat ennen kaikkea välineitä esimiestyölle, jossa myös työterveyshuollolla on oma tärkeä yhteistyöroolinsa. Päivähoidon vastuualueella työterveyshuolto on antanut esimiehille systemaattisesti sekä vatu- että patu -valmennusta. – Varhaisen tuen mallia pitäisi hyödyntää aina kun nähdään, että henkilöllä on työssä selviytymisen ongelmia, Saarela sanoo. Esimiehen on kuitenkin usein vaikea vaikuttaa siihen, jääkö työntekijä sairauslomalle. Sen sijaan pitkältä sairauslomalta työhön paluun vaiheeseen kohdennetuilla tukitoimilla on voitu osoittaa olevan vaikutusta sairauspoissaolon
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Sairauspoissaolojen hallintaopas Työterveysyhteistyötä tukemaan on kehitetty sähköinen sairauspoissa oloja kartoittava työkalu, joka samalla kartoittaa myös työkyky riskejä. Tämän pohjalta tehdään työkyvyn edistämistä tukeva toi menpidesuunnitelma, sovitaan tavoitteista ja seurataan niiden toteutumista. – Tykessä on jo pitkään havaittu esimiesten tarve saada hahmotet tua kokonaisuus, miten lähiesimies johtaa ja tukee työkykyä. Esimies ten kuorma on iso, ja haluamme julkaisussa pohtia eri toimijoi den rooleja, kaikkea ei voi vierittää lähiesimiehen harteille, kehittämis päällikkö Ritva Teerimäki kertoo. Uudessa julkaisussa halutaan käynnistää keskustelua hyvistä työ kyvyn johtamisen toimintamalleis ta ja tukea vaikuttavaksi osoitettu jen toimintamallien vakiintunutta käyttöä. Julkaisussa kuvataan myös teorian ja toimintamallien lisäk si työkaluja työkyvyn ja sairaus poissaolojen hallintaan. Julkaisu sisältää osat ylimmäl le johdolle, keskijohdolle ja henki löstöasiantuntijoille sekä lähiesi miehille. Työterveyshuollon rooli on saanut julkaisussa oman luvun. Julkaisu pyritään saamaan jakeluun vielä kevään aikana. Oppaan kirjoittajat ovat Leena Haakana, Vesa Talvitie ja Ritva Teerimäki.
uusiutumisen riskiin. Paluun tuen toimenpiteinä voivat olla muun muassa työaikajärjestelyt, esimerkiksi osasai rauspäivärahan hyödyntäminen, tai muu työn kevennys.
Säännöllistä seurantaa Työterveysyhteistyön toiminnan tavoitteita seurataan säännöllisissä ja ennalta sovituissa tapaamisissa. Tarvittaessa tehdään myös muutoksia yhteistyön painopistealueisiin esimerkiksi toimintaympäristöä tai organisaatiota koskevien muutosten yhteydessä. – Mitattavien tavoitteiden asettamisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa on aina kehittämisen varaa. Tämä on myös raportoinnin haaste, Saarela sanoo. – Haasteet tulevat siitä, että työhyvinvoinnissa löytyy jatkuvasti parannettavaa. On mietittävä, miten muutokset vaikuttavat ja miten pysytään toimintakykyisinä, Järvenkallas vahvistaa. Kun tiivis yhteistyö toimii, huomataan luontevasti, missä työterveyshuolto voisi olla mukana. Työterveyshuolto ei kuitenkaan lähde kehittämään virastoa tai asiakasta, vaan toimii kumppanina. Ideoita on riittänyt – aina keksitään jotain kehitettävää ja löydetään uutta. – Toimivan kumppanuuden merkki on, että selkeät roolit ovat pysyneet, Pekkala painottaa.
Teksti Katja Pesonen
] s u l [ p
s Työterveyskesku i. kehittää ja tutki
Esimiesten työhönsijoitustarkastukset Työterveyspalvelut uudistuvat Työterveyspalveluiden tavoitteena on edistää kaupungin henkilöstön ja työyhteisöjen terveyttä ja työkykyä. Nykyisin pinnalla ovat työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja ihmisten johtamiseen liittyvät asiat sekä jaksaminen ylipäätään. Työterveyskeskus pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä valikoimiinsa useita uusia palveluita, joissa pääpaino on esimiesten työn tukemisessa.
Turvallisuusjohtaminen kehittyy Hyvän turvallisuuskulttuurin luominen on tärkeää kaikille ammattiryhmille, jotka joutuvat joskus kohtaamaan vaaratilanteita työssään tai työtehtävissä, joissa työn tekemisen virheistä voi aiheutua peruuttamattomiakin seurauksia. Esimerkiksi terveyskeskuksen henkilöstö kohtaa työssään jatkuvasti vaativia asiakastilanteista, joiden kohtaamiseen tulisi olla ennakolta suunnitellut tavat toimia. Toisaalta työ itsessään vaatii potilasturvallisuutta ylläpitäviä toimintamalleja. Työterveyskeskus on kehittämässä palvelua, jolla organisaatio tai työyksikkö voi kehittää omaa turvalli suuden hallintaa, kun työ sitä vaatii.
n Lisätietoja: johtava työterveyspsykologi Anna-Maria Teperi, email anna-maria.teperi@hel.fi
Stressinhallintaa ryhmissä Työterveyskeskuksessa on kehitetty ja kokeiltu tietoisen läsnäolon- ja stressinhallintaryhmien toimivuutta. Ryhmämuotoinen stressinhallintapalvelu kerää yhteen esimiehet ja asiantuntijat, jotka kaipaavat voimia työssä jaksamiseen. Kurssilla hyödynnetään psykologista tutkimustietoa stressin hallinnasta ja tunteiden säätelystä. Tavoitteena on antaa konkreettisia apuvälineitä stressin hallintaan ja omien voimavarojen vahvistamiseen. Palvelu vakiinnutetaan työterveyskeskuksen tarjontaan asiakkaiden antaman erinomaisen palautteen myötä.
Esimiehille on uutena palveluna mahdollisuus oman työhönsijoitustarkastuksen jälkeen varata aika jatkokäynnille. Käynnillä kartoitetaan esimiestyön ja työterveyshuoltoyhteistyön tarpeita käymällä läpi henkilöstömäärät, joiden osalta erilaisia työkyvyn tuen toimenpiteitä olisi hyvä tarjota aktiivisesti. Myös pysyvästi osatyökykyisten ja uudelleensijoituksessa olevien määrät sekä tehdyt hoitoonohjausmäärät päihdeasioissa käydään läpi. Näin esimies pääsee heti kiinni kaupungin hyvän johtamisen yhteisesti sovittuihin malleihin.
Mitä toimenpiteitä tehdään, kun poissaoloja on seuraavasti: työkyvyn tukeminen työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyönä Sairauspoissaolojen hälytysraja
Hyvän johtamisen toimintamalli
• 20 päivää tai 5 krt /12 kk ajalla
> esimies keskustelee työntekijän kanssa työkyvyn tuen tarpeista ja seuraa, kuinka yhdessä sovitut toimenpiteet toteutuvat (Varhainen tuki -toimintamalli)
• 30 päivää tai 10 krt /12 kk ajalla
> esimies pyytää työterveyshuoltoa mukaan työkyvyn tuen suunnitteluun ja toteutukseen
• 1 kk yhtäjaksoista sairauslomaa
> esimies viestii työterveyshuollolle tilanteesta ja käynnistää työntekijän kanssa työhön paluun tuen suunnittelun (Paluun tuki -toimintamalli)
Tule mukaan edistämään työelämän tutkimusta! Työterveyskeskus on tiiviisti mukana erilaisissa tutkimushankkeissa. Työterveyslaitos on käynnistänyt työuupumukseen liittyvän tutkimushankkeen, jossa työterveyskeskus on mukana yhteistyökumppanina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työuupumuksen vaikutuksia tiedonkäsittelyyn, erityisesti muistiin ja keskittymiseen. Työterveyspsykologin asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta osallistua tähän tutkimukseen. Tutkimukseen tarvitaan myös vertailuhenkilöiksi sellaisia, jotka eivät koe uupumusta. Osallistujat menevät Työterveyslaitokselle yhdeksi tutkimuspäiväksi, jonka aikana tehdään erilaisia tiedonkäsittelyn nopeutta, muistia ja tarkkaavaisuutta vaativia testejä. Osallistujat saavat suoriutumisestaan henkilökohtaisen palautteen.
n Lisätietoja: työterveyspsykologi Elina Nygrén, email elina.nygren@hel.fi
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
13
[ reilu meininki ]
teksti Henna Tanskanen kuva Tommi Tuomi
Työntekijöiden työkyvyn tukeminen hyödyttää koko työyhteisöä. Varhaisen tuen malli (Vatu) antaa pelisäännöt käsitellä asioita oikeassa järjestyksessä.
Puhutaan ajoissa
V
atussa on kyse huolenpidosta ja välit tämisestä työyhteisössä, sosiaaliviras ton esimiesten ja asiantuntijoiden työ suojeluvaltuutettu Jari Mäenmaa ki teyttää varhaisen tuen toimintamallin ajatuksen. Esimiehen työhön kuuluu, että hän seuraa työntekijöidensä työkykyä ja ottaa siihen liittyviä asioita puheeksi ennen kuin niistä tulee liian iso ja. Vatu on työväline, jonka avulla asioihin voi daan tarttua. – Esimerkiksi, jos työntekijällä on paljon sai rauspoissaoloja, niin esimiehen kuuluu varmistua siitä, ettei sairaus johdu työperäisestä sairaudes ta, johon työpaikalla voidaan puuttua. Työntekijän ja esimiehen välisissä keskuste luissa pohditaan yhdessä työntekijän voimavaro ja ja osaamista sekä työyhteisön toimivuutta ja työoloja. Keskusteluissa puhutaankin työntekijän kyvystä tehdä työtä, eikä hänen persoonastaan. Terveydellisissä asioissa keskusteluun tulee mukaan työterveyshuolto. – Työntekijä hyötyy varhaisesta tuesta, kos ka hänen työkunnostaan halutaan pitää huolta. Tämä kertautuu myös työyhteisöön: kun työnteki jän työkyvystä huolehditaan, niin samalla huolle taan koko työyhteisöä, Mäenmaa painottaa.
Kohti rohkeampaa keskustelua – Parhaimmillaan asioiden puheeksiottaminen on yhteinen työväline koko työyhteisölle. Esimerkiksi työyhteisöt voivat sopia, että työkaverilta saa ky syä, onko kaikki hyvin. Mäenmaa kehottaakin työyhteisöjä rohkeam paan keskusteluun, jolloin keskustelukulttuuri muuttuu ajan myötä avoimemmaksi ja reilum maksi. Kaikilla on oikeus ottaa asioita puheeksi, kun niin on sovittu. – Toki puheeksiottaminen voi tuntua työnteki jästä tunkeilulta. Tähän vaikuttaa se, miten asioi ta on aikaisemmin käsitelty työyhteisössä. Kyse on kuitenkin huolenpidosta, ja samalla luodaan puit teet sille, millä edellytyksillä työntekijä pystyy ole maan työyhteisönsä jäsen, Mäenmaa sanoo.
Onko jo tulosta syntynyt? – Kyllä, keskustelukulttuuri on yleisesti ottaen pa rantunut, ja ihmiset osaavat nykyään puhua roh keammin. Tosin vuorovaikutustaidot ovat taito laji, jonka osaamisessa valtaosa meistä yliarvioi itseään. Mutta jokainen voi kehittyä siinä jatku vasti. Ihannetila olisi aito dialogisuus, jolloin kah den tai useamman ihmisen välille syntyy ajatus ten vaihtoa ja yhdessä ajattelua.
Vatu lyhyesti Varhaisen tuen malli eli Vatu on työväline, joka auttaa esimiehiä tunnistamaan työntekijän työkyvyn heikkenemisen riittävän varhain. Ennalta suunnitellut käytännöt esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa auttavat työkykyongelmien selvittelyssä. Näin ongelmat eivät turhaan pitkity ja vaikeudu työpaikalla. Vatun tavoitteena on, että työolosuhteita ja työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa tehtävässään. Yhteinen toimintamalli poistaa esimiehiltä turhan arastelun puuttua ongelmiin. Onnistunut varhainen tuki parantaa koko työyhteisön tyytyväisyyttä ja viihtymistä työssään.
Varhaisen tuen opas löytyy Tyken Helmi intrasta: helmi/yhteisetpalvelut/tyoterveyshuolto/Documents/Julkaisut/VATU-opas.pdf
14
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Jari Mäenmaa kehottaa työyhteisöjä avoimeen keskusteluun, mikä lisää työhyvinvointia.
Työterveyspalvelut Johto
Palvelutarpeen yhteinen arviointi ja seuranta
Organisaatiomuutosten muutostuki
Työhyvinvoinnin johtamisen konsultointi
Esimiehet
Työpaikkakäynnit työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi
Työyhteisöjen toiminnan edistämisen tuki
Kriisitilanteiden selvitys ja tuki
Työhyvinvoinnin johtamisen tuki ja konsultaatio
Esimiesten oman jaksamisen tuki
Työntekijöiden työhöntulo ja lakisääteiset terveystarkastukset
Työkyvyn ja työssäjaksamisen tuki
Työntekijät
Terveystarkastukset työuran eri vaiheissa
Työterveysraportointi ja sairauspoissaoloseuranta
Työhöntulotarkastus Uuden henkilön tie kaupungin palvelukseen käy työhöntulotarkastuksen kautta. Tarkastus tehdään vakinaiseen toimeen tai virkaan tai yli vuoden kestävään työsuhteeseen valitulle. Tarkastuksen tekee pääsääntöisesti työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri. Esimiehen tulee saada lausunto työhöntulotarkastuksesta aina ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Julkishallinnossa on monia tehtäviä, joissa edellytetään huumetestiä ennen työhön ottamista. Kaupungin ohjeet huumausainetesteistä ja työtehtävistä, joissa edellytetään huumetesti, löytyvät kaupungin päihdeohjelmasta.
Kattavat sairaanhoitopalvelut Tyke tarjoaa yleislääkäritasoiset sairaanhoidon palvelut osana työterveyshuoltoa. Ajanvaraus vastaanotoille toimii klo 8.00–16.00. Kiireellisissä asioissa voi myös soittaa oman työterveyshoitajan aamupuhelinaikaan. Puhelinajat löytyvät Helmiintran sivuilta Työterveys. Työterveyslääkärillä on sairauksien tutkimisessa käytössään laaja tutkimusvalikoima laboratoriotutkimuksista kliinisfysiologisiin tutkimuksiin ja kuvantamiseen. Tykessä on käytettävissä kattavat eri alojen erikoislääkäripalvelut sairauden uhatessa työkykyä. Työterveyslääkärit voivat myös lähettää potilaan sairaalahoitoon. Työterveyslääkäri osaa sairauksia hoitaessaan arvioida, suositellaanko työn ja terveyden yhteensovittamisen jatkotoimia. Työterveyskeskuksessa on oma laboratorio sekä röntgen. Asiakkaita pyritään palvelemaan ilman turhaa jonottamista. Kaikki palvelut ovat Helsingin kaupungin työntekijöille työsuhde-etuina maksuttomia. Työterveyshuollon palveluihin eivät kuulu: • ensiapu ja päivystys (henkeä uhkaavat tilanteet) • gynekologiset palvelut • hammashoito • kirurgiset toimenpiteet
Terveysneuvonta ja ohjaus
Esimiestyötä tukevat palvelut Työkyvyn ja työssäjaksamisen tuki
Sairauksien tutkimus ja hoito
Lisätietoja palveluista ja yhteystiedot: Helmi > yhteiset palvelut > työterveyshuolto
Esimiesten tyypilliset konsultaatiotarpeet työterveyshuollolle liittyvät tilanteisiin, joissa: • halutaan kehittää työyhteisön toimivuutta • organsaatiossa tai työyksikössä on tukea vaativa muutostilanne • työyhteisössä on vuorovaikutus- tai ilmapiiriongelmia • yksittäisellä työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä • työpaikalla on äkillinen, odottamaton kriisitilanne esim. työntekijän vakavaan loukkaantumiseen liittyvä tapahtuma • esimies tarvitsee keskusteluapua ja neuvoja oman työnsä hallinnan ja jaksamisen tueksi
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
15
Toimipaikat
kuva Helsingin Energia
Keskuskadun työterveysasema Avoinna arkisin klo 8.00–16.00 Ajanvaraus puh. 310 54200
Röntgen Röntgeniin tarvitaan työterveyslääkärin lähete. Kuvaukset tehdään ilman ajanvarausta. Röntgen Helsinginkadulla on avoinna maanantaista torstaihin klo 8.00–15.00, perjantaisin 8.00–14.00.
Helsinginkadun työterveysasema Avoinna arkisin klo 8.00–16.00 Ajanvaraus puh. 310 54100
Työfysioterapia Työfysioterapiaan tarvitaan työterveyslääkärin tai -hoitajan lähete. Ajanvaraus oman työterveysaseman ajanvarauksesta.
Töölön työterveysasema Avoinna arkisin klo 8.00–16.00 Ajanvaraus puh. 310 35310 ja 310 35362
Laboratorio Laboratorioon tarvitaan työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan lähete. Ajanvaraus (puh. 310 54040) tarvitaan seuraaviin tutkimuksiin: spirometria, sokeri- ja laktoosirasitustutkimukset sekä uniapnea-, verenpaineen, vrk-seuranta ja Ekg-holter –tutkimukset ja ENMG-rannekanavatutkimus. Työterveyskeskuksen laboratorio Helsinginkadulla on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.45–15.00 ja perjantaisin klo 7.45–13.00.
Energiaterveys Avoinna arkisin klo 8.00–15.30 Ajanvaraus puh. 617 2179
Työterveyskeskuksen puhelinpalvelu on usein ruuhkautunut kello 8.00–8.45 välisenä aikana. Suurin ruuhkahuippu osuu maanantaiaamulle. Nyt myös internetin kautta on mahdollista varata lyhyitä käyntejä lääkäreille ja hoitajille. Katso tarkemmat ohjeet www-ajanvarauksesta Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus.
Ottakaa yhteyttä! Johtava työterveyspsykologi Anna-Maria Teperi kannustaa aktiivisuuteen. Nimi: Anna-Maria Teperi Nimike: johtava työterveyspsykologi Työnkuva ja tavoite: työterveyspsykologien tiimin johtaminen sekä asiakastyö Motto: Tuulta päin! Johtavan työterveyspsykologin tehtävänä on johtaa työterveyspsykologien tiimiä, tehdä heidän työtään näkyväksi sekä kertoa henkilöstölle, miten työterveyspsykologeja voi käyttää. Osallistun työterveyskeskuksen johtoryhmän toimintaan ja sen strategiseen suunnitteluun sekä toimin kaupunkitason jälkipuintiryhmän puheenjohtajana. Teen myös asiakas- ja työyhteisötyötä.
16
Helsingin kaupungin työterveyskeskus
Työterveyskeskuksen tehtävänä on auttaa henkilöstöä työkyvyn ylläpidossa ja hallinnassa, auttaa ongelmatilanteissa ja muutosten läpiviennissä sekä lisätä työhyvinvointia. Pääpaino meillä on siirtynyt ennakoivaan työhön ja työ yhteisön auttamiseen ennen kuin ongelmat ovat päässeet liian pitkälle ja tilanne mahdollisesti kriisiytynyt. Työyhteisökäynnit ovatkin lisääntyneet. Tämä voi olla merkki siitä, että ongelmia uskalletaan ottaa paremmin esille ja niihin puututaan ajoissa. Konflikteja ei tarvitse pelätä – eri mielisyydet ja jännitteet kuuluvat jokaisen työyhteisön elämään. Esimiestyön rooli ja kehittäminen
sekä esimiesten jaksaminen korostuvat muuttuvassa työelämässä, joten haluamme antaa lisää tukea esimiehille, henkilökohtaisten keskustelujen ja sparrauksen avulla. Pystyäksemme parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan asiakkaitamme kehitämme jatkuvasti työtämme, ammattitaitoamme ja osaamistamme. Olemme onnistuneet, kun sairauspoissaololuvut ovat laskeneet, työhyvinvointikyselyn mittarit eivät näytä hälyttäviä tuloksia ja työyhteisöt toimivat. Tavoitteena on hyväkuntoinen henkilöstö, joka on motivoinutta ja suoriutuu perustehtävistään hyvin.