Helsingin henki 1/2014

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20141 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

stadiin Stuba Nikula

Helsinki piirtyy kartalle

palvelu 24

Tontit ja talot hoidossa

ammatti 20

talous 12

luo uutta kaupunkikulttuuria. 6

S-info auttaa arjessa

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Terve meri tehdään

I

// vinkki Kallion kulttuuriverkostolle palkinto HELSINGIN KULTTUURITEKO 2013 -PALKINTO myönnettiin Kallion Kulttuuriverkoston järjestämille tapahtumille. Verkosto kokoaa vuosittain Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi -festivaalit sekä Kallion kävelyfestivaalin.

Kallion Kulttuuriverkoston tapahtumat ovat jo käsite. Kallio kukkii on 10 päivän ja noin 150 tapahtuman festivaali, joka täyttää toukokuussa 20 vuotta ja on vanhin yhtämittaisesti toiminut kaupunkikulttuuriviikko.

Kallio kipinöi on marraskuussa järjestettävä monitaidefestivaali. Kallion kävelyfestivaali järjestää kerran kuussa teemallisen kävelyretken.

Kallion Kulttuuriverkoston tavoitteena on lisätä yhteistyötä monipuolisen kaupunkikulttuurin vahvistamiseksi. Yhdistys sai 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki -palkinnon, koska se on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.

Lisäksi kunniamaininnan saivat Roihukino ja Kalevalan läpilaulanta. Roihukino on vapaaehtoisvoimin toteutettu lähiöfestivaali, joka esittelee lasten tekemiä animaatioita. Kalevalan läpilaulanta toi kansalliseepoksemme esiin hauskalla ja huomiota herättävällä tavalla.

Viidettä kertaa jaetun palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Tunnustuksen saajan valitsi kulttuuri- ja kirjastolautakunta kaupunkilaisten lähettämien 615 ehdotuksen joukosta.

> hel.fi /kulttuuri

,,

tämeri voidaan pelastaa, mutta se edellyttää tekoja. Helsingin ja Turun kaupunkien intressit ovat kohdanneet Itämeren suojelussa. Kaupungit ovat toteuttaneet seitsemän vuotta ohjelmaa, jolla pyritään puhdistamaan rannikkovesiä ja merta. Ohjelman 37 konkreettista toimenpidettä ovat koskeneet ravinnekuormitusten sekä meriliikenteen päästöjen vähentämistä, öljyntorjuntavalmiuden parantamista sekä tutkimuksen ja yhteistyön lisäämistä. Tavoitteita ovat toteuttaneet useat virastot ja liikelaitokset.

Haasteen otti lisäksi vastaan runsas parisataa muuta toimijaa: kaupunkeja, yrityksiä, oppilaitoksia, järjestöjä ja venekerhoja.

Itämeren tervehdyttäminen on noussut viime vuosina aiempaa useammin yleiseen keskusteluun, osaltaan juuri hankkeen tukemana, ja ohjelma on onnistunutkin monelta osin. Se on saanut eri toimijat huomioimaan toimintansa vesistövaikutuksia. Se on lisännyt tietoisuutta meren tilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Kaupungin Helsingin yliopistolle lahjoittama määräaikainen professuuri Itämeren suojelun ekonomian alalle on edistänyt tutkimusyhteistyötä meren suojelussa. Tutkimusalus Muikun tekemät selvitykset ovat tuottaneet tärkeää tietoa rehevöitymisestä. Hankkeen kumppanit ovat toteuttaneet omia toimenpiteitään.

Paljon on vielä kuitenkin tehtävää.

Vuosiksi 2014–2018 laaditulla uudella ohjelmalla Helsinki ja Turku sitoutuvat jatkamaan työtä. Kauden tavoitteiksi on asetettu kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus.

Tietoisuuden edistäminen on jatkossakin tärkeää, jotta merta koskeviin asenteisiin ja päätöksiin voidaan vaikuttaa. Kaudella sovitaan hallintokuntien keskinäiset vastuut merialueiden toiminnoille. Jatkossa määritellään myös rantojen käytön ja saariston palveluiden tavoitteet asumisen, yritystoiminnan, matkailun, vapaa-ajan toimintojen ja maisemansuojelun näkökulmista. Samalla tuetaan Merellinen Helsinki -ohjelman valmistelua ja tavoitteita.

Puhdas meri on kaikille mahdollisuus. Kun ekosysteemi tervehtyy, eläimet ja ihmiset voivat paremmin ja samalla kaupunki merellisenä alueena kehittyy. Meri on Helsingille myös tärkeä vetovoimatekijä.

Strategiassa tavoitteena on, että merellisyyttä hyödynnetään suunnitelmallisesti virkistyskäytössä ja elinkeinotoiminnassa. Merellinen kaupunki rantoineen ja saarineen tarjoaa meille ja kaupungissa kävijöille ainutlaatuisia elämyksiä.

Ohjelma on lisännyt tietoisuutta meren tilasta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 2 9.4.

Aineisto

21.3.

02

Helsingin henki | helmikuu 2014

Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12.

14.5.

15.8.

3.10 21.11.

sisältö

06 teema

Kulttuuri elävöittää kaupunkia ja lisää sen vetovoimaa. Kulttuurijohtajat kertovat, mitä on uutta on tulossa.

28

12 talous

Aktiivinen maa-, tontti- ja tilapolitiikka tukee kaupungin omaisuuden hallintaa ja parantaa sen arvoa.

15 työkalut

Kirjaston musiikkivalmentaja Tommi Kemppinen tarjoaa kulttuurinharrastajille neuvoja ja antaa uusia vinkkejä.

Helmi-intran työtilat ovat monikäyttöinen työväline, jolla voi tehostaa yhteistyötä.

20 ammatti

Stereokartoittaja Merja Raudaskoski tekee kolmiulotteisista ilmakuvista Helsingin karttaa.

22 kaffella

Nimetön työnhaku on kokeilu, jolla varmistetaan hakijoiden yhdenvertainen kohtelu ja lisätään monimuotoisuutta.

26

liikkeellä

hyvinvointi

Työpaikkoja tehdään turvallisemmiksi ja paremmiksi yhdessä kampanjan avulla.

10

24 palvelu

Neuvontapiste S-info auttaa sosiaalija terveyspalveluihin sekä omaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

32 uusi duuni

Tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo.

duunissa

Kaupunkitutkimus tuottaa paljon tietoa Helsingin kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 27 Stadi 365 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

14

ympäristö

Sakarinmäen koululla kokeillaan erilaisia uusiutuvan energian lähteitä.

Ne ovat myös mukana opetuksessa.

16 reppari

Työhuone kertoo käyttäjästään paljon.

Joku sisustaa, toinen tarvitsee pelkät työvälineet.

Kurkistimme kammioihin.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | helmikuu 2014

03

kuva PEKKA HOLMSTRÖM

uutisia Yhteiset tulos- ja kehityskeskustelut hyödyksi muutostilanteissa ■■ ALKUVUODEN TULOS- JA kehityskeskusteluja voi täydentää työyhteisön yhteisellä tulos- ja kehityskeskustelulla, joka tukee erityisesti muutostilanteissa tai kun toimitaan ryhmissä, joissa tavoitteiden saavuttaminen on yhteisen toiminnan tulosta.

Hyvän esimiehen ABC:n palkinnot jaettu

Kaupunki palkkaa nelisentuhatta kesätyöntekijää ■■ KAUPUNKI PALKKAA NOIN 4 000 kesätyöntekijää ja -sijaista. Tammikuussa alkanut haku jatkuu pitkin kevättä. Kesätyöntekijöitä palkataan hoitoalalle, laitoshuoltoon, henkilöstöravintoloihin, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin sekä talonrakennuspuolelle työnjohtoharjoittelijoiksi ja rakennustyöntekijöiksi.

Osa kesätyöpaikoista on tarkoitettu erityisesti 16–17-vuotiaille. Lisäksi Siisti kesä! -hankkeeseen voivat hakea 16–20-vuotiaat. Nuorten hakuaika on 10.–21.3.

Kesätöitä haetaan sähköisesti kaupungin työpaikkasivuilla helsinkirekry.fi:ssä.

Kaupunki osallistuu Kesäduuni Uudellamaalla ja Vastuullinen kesäduuni 2014 -kampanjoihin. Viime vuonna nuorisoasiainkeskus sai Kesäduuni Uudellamaalla -kampanjan kunniamaininnan, ja Talpa palkittiin parhaana uusmaalaisena kesätyöpaikkana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Kesätyöntekijöiltä kerätyssä palautteessa kiitosta ovat saaneet muun muassa esimiehiltä ja työtovereilta saatu tuki, hyvä ilmapiiri ja mielenkiintoiset työtehtävät. > helsinkirekry.fi

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita joitavoi voilähettää lähettääosoitteeseen osoitteseen henkilostoviestinta@hel.fi heke.viestinta@hel.fi

04

■■ KAIKKIEN VIIME VUODEN loppuun mennessä Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineiston suorittaneiden esimiesten kesken arvottiin kaksi kylpyläviikonloppua. Voittajat ovat Julius Maaskola sosiaali- ja terveysvirastosta ja Tiina Savonen opetusvirastosta.

Lisäksi niiden virastojen ja liikelaitosten kesken, joissa yli 90 prosenttia esimiehistä oli viime vuoden loppuun mennessä suorit-

Kuntoremontista pontta harjoitteluun ■■ ILMOITTAUTUMINEN KEVÄÄN KUNTOREMONTTEIHIN on käynnissä. Remontti on hyvä mahdollisuus aloittaa terveydestä ja kunnosta huolehtiminen ammattilaisen tuella. Remontit ovat tarkoitettuja kai-

■■ Mikä on virkamatka?

Virkamatka on sellainen työmatka, joka ei kuulu tavallisiin työntekijän työtehtäviin.

Matka voidaan tehdä kotimaahan ja ulkomaille. Virkamatkasta on tehtävä esimiehelle riittävän ajoissa virkamatkaesitys, jossa on perusteltava matkan tarkoitus ja tarpeellisuus, mainittava matkakohteet, matkapäivät ja muut päätöksen tekemiseen vaikuttavat seikat, kuten matkasta aiheutuvat kustannukset. Virkamatkaan oikeuttavan päätöksen antaa esimies.

työtehtävien suorittamiseen kulunut aika.

Koska matkustamista ei voida pitää työsuorituksena, ei se ole työaikaa.

■■ Mikä on virantoimitusmatka?

Virantoimitusmatka on työntekijän tavanomaisiin työtehtäviin liittyvä matka, joka toistuu päivittäin, viikoittain tai on muutoin toistuvaa.

■■ Miten matkakustannukset maksetaan ja mihin ne perustuvat?

Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kustannuksin kuin se on mahdollista, kun otetaan huomioon matkan ja hoidettavien tehtävien tarkoitus. Tällöin otetaan huomioon muun muassa matkustamiskustannusten korvaus ja päivä-

■■ Onko matka-aika työaikaa?

Työajaksi luetaan virkamatka-ajasta vain

Helsingin henki | helmikuu 2014

■■ Milloin virkamatkan katsotaan päättyneen?

Virkamatka alkaa, kun työntekijä lähtee työpaikaltaan tai kotoaan ja loppuu, kun työntekijä palaa joko työpaikalleen tai kotiinsa. Tältä virkamatka-ajalta työntekijä saa normaalin palkkansa sekä mahdollisen päivärahakorvauksen.

Yhteisen tulos- ja kehityskeskustelun jälkeen työyhteisön tavoitteista ja kehittämistarpeista keskustellaan erikseen jokaisen työntekijän kanssa. Henkilökohtaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa sovitaan myös kehittymis- ja koulutustoimenpiteistä. Helmen Henkilöstö-sivuilta saa lomakkeet sekä henkilökohtaisia että työyhteisön yhteisiä tulos- ja kehityskeskusteluita varten. > Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Osaamisen johtaminen > Tulos- ja kehityskeskustelut

tanut kurssin, arvottiin Oiva Akatemian järjestämä kahden kerran coaching-valmennus. Voittajat ovat Talpa ja Helsingin Satama.

Hyvän esimiehen ABC on Helmen Henkilöstö-sivuilla oleva verkkokoulutusaineisto, joka on tarkoitettu kaikille kaupungin esimiehille. Tavoitteena on, että kaupungin 4 000 esimiestä perehtyvät aineistoon ja suorittavat siihen liittyvän tentin. Viime vuoden loppuun mennessä Hyvän esimiehen ABC:n oli tenttinyt yhteensä 2 098 esimiestä. > Helmi > Henkilöstö > Hyvän esimiehen ABC

kille niille, joiden työ- tai toimintakyky on heikkenemässä ja jotka haluavat sitä myös omatoimisesti parantaa.

Remonttiviikon aikana kurssilaisten fyysinen kunto selvitetään yhdessä ammattilaisten kanssa ja jokaiselle suunnitellaan omaa suoritustasoa vastaava harjoitusohjelma.

Kuntoremonttiin hakemiseksi otetaan ensin yhteyttä omaan työterveyshoitajaan ja sovitaan sitten ajankohdasta esimiehen kanssa. > Helmi > Henkilöstö > Kuntoremontit

raha sekä mahdollisesti saavutettu työajan säästö. Virkamatkasta aiheutuneet matkustamis- ja majoituskulut maksaa joko työnantaja suoraan laskutuksella tai jos työntekijä on itse maksanut esimerkiksi majoituskuluja, ne korvataan hänelle kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

■■ Pidentääkö virkamatka työaikaa?

Virkamatkoilla työtehtävät hoidetaan säännöllisen päivittäisen työajan puitteissa virkamatkaohjelman mukaan.

Vastaajana työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo kaupunginkanslian henkilöstöosastolta. > Helmi > Henkilöstö > Virkamatkat

stadi

Tule suunnittelemaan tulevaisuuden Helsinkiä ■■ HELSINKI KUTSUU KAUPUNKILAISET suunnittelemaan vuoden 2050 kaupunkia. Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää helmi-maaliskuussa neljä uuteen yleiskaavaan liittyvää työpajaa. Hetki suunnittelijana -työpajoissa kaupunkilaiset suunnittelevat, millainen oma kaupunginosa on 30– 40 vuoden kuluttua.

Osallistujat voivat suunnitelmissaan esittää esimerkiksi,

Helsinki sitoutui uuteen Itämeriohjelmaan ■■ HELSINGIN JA TURUN kaupungeilla on yhteinen viisivuotinen Itämeri-toimenpideohjelma, jolla meren suojelu sisällytetään entistä tiiviimmäksi osaksi kaupunkien toimintoja. Tavoitteena on parantaa vesien laatua, meriluonnon tilaa, vesiliikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vesialuesuunnittelua.

missä sijaitsevat parhaat paikat rakentamiselle, mihin tarvitaan uusia kulkuväyliä ja missä ovat puistot ja muut viheralueet. Pitäisikö kaupunginosaa tiivistää pikkukaupungiksi, jossa on viihtyisä kävelykeskusta ja hyvät palvelut?

Ilmoittaudu 14. helmikuuta mennessä osoitteessa yleiskaava.fi. > laituri.fi, yleiskaava.fi, hel.fi/ksv

Helsinki sitoutuu aktiivisesti jatkamaan ja kehittämään muun muassa kaupungin hulevesiratkaisuja sekä saarien virkistysalueiden ja hajakiinteistöjen jätevesihuoltoa. Kaupungin pelloilla jatketaan ympäristöystävällisten viljelymenetelmien käyttöä ja pyritään minimoimaan keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ympäristönhoidossa.

Kaupungit panostavat myös puhtaaseen vesiliikenteeseen muun muassa satamatoiminnan, laivaliikenteen ja öljyntorjuntavalmiuden kehittämisellä.

Toimenpideohjelma on osa kaupunkien yhteistä Itämerihaaste-aloitetta, joka käynnistettiin 2007.

Metropoliasta valmistuneita ennätysmäärä ■■ METROPOLIASTA VALMISTUI VIIME vuonna 2 700 opiskelijaa, mikä oli lähes yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tieto- ja viestintäteknologiasta valmistuneita oli lähes 25 prosenttia enemmän. Sosiaali- ja terveysalalla suoritettiin ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ennätysmäärä, yli puolet enemmän kuin vuonna 2012.

Seurantatutkimusten mukaan opiskelijat löytävät koulutustaan vastaavan työpaikan nopeasti valmistumisensa jälkeen.

Kirjastojen e-kirjalainaus ja verkkokäynnit nousussa

lyhyesti lyhyesti ■■ AVOIMEN TIEDON HYÖDYNTÄMISTÄ edistävä Apps4Finland-kilpailu sai Pro Urbe Digitali -palkinnon. Ensimmäistä kertaa jaettu palkinto myönnetään taholle, joka on merkittävästi edistänyt kaupungin digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöistä kehittämistä. Kaupunki on vauhdittanut digitaalisten palveluiden syntyä tukemalla avoimen tiedon hyötykäyttöä ja kaupungin kehittäjäyhteisön toimintaa. Kilpailun pääjärjestäjiä ovat digitaalisia palveluja kehittävä Forum Virium Helsinki ja Suomen verkkodemokratiaseura ry.

■■ KAUPUNKI SAI GREEN Net Finland ry:n vuoden 2014 ympäristöpalkinnon Julkisten toimijoiden sarjassa.

Tunnustus tuli ideasta kehittää koulujen liikuntasalien ilmanvaihto tarpeenmukaiseksi. Rakennusviraston HKR-rakennuttaja on toiminut hankkeessa asiantuntijana. Hanke on toteutettu tai toteutumassa 17 kohteessa, ja se on otettu käytännöksi myös useimpiin uusiin kohteisiin. Sen etuja on helppo monistettavuus.

■■ KAUPUNGINKIRJASTON E-KIRJALAINAUS KAKSINKERTAISTUI vuonna 2013. Myös verkkosivuilla käytiin edellisvuotta ahkerammin. Kokonaislainaus laski sen sijaan hieman edellisvuodesta.

E-kirjojen lainaaminen on kaksinkertaistunut tähän mennessä joka vuosi, ja lainausluvut ovat kahdessa vuodessa nousseet 10 000 lainasta 46 000 lainaan. Erityisen suosittuja olivat Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia, Riikka Pulkkisen Vieras ja Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen.

Myös mobiililaitteiden suosio kasvoi. Nyt noin 70 prosenttia e-kirjastokäynneistä tehdään mobiililaitteella eli joko taulutietokoneella tai älypuhelimella.

Verkkosivuvierailut nousivat 6,8 miljoonasta 8,1 miljoonaan. > hel.fi/kirjasto, helmet.fi

■■ RAKENTAMISEN RUUSU MYÖNNETTIIN arkkitehti Kristiina Hannunkarille ja asuntotuotantotoimiston projektipäällikkö Klaus Hamströmille mielenkiintoisesta ja korkealaatuisesta asuntosuunnittelusta sekä jämäkästä vuokra-asuntojen rakennuttamisesta Viikinmäen Harjannetie 44:ssä. Rakentamisen Ruusu on rakennuslautakunnan vuotuinen tunnustuspalkinto.

■■ ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO on valittu vuoden 2013 rakennuttajaksi. ATT on osoittanut edelläkävijyyttä rakentamisen laadun, kohtuuhintaisuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä talousrikollisuuden kitkemisessä alalta totesi palkinnon myöntänyt Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI.

Helsingin henki | helmikuu 2014

05

teksti TIINA HUOKUNA kuvat EEVA ANUNDI

arraskuussa kulttuurikeskuksen kulttuurijohtajana aloittanut Stuba Nikula lukee kaupungin strategiaohjelmaa 2013–2016 ja nostaa siitä ensimmäisenä esille omaleimaisen kaupunkikulttuurin.

– Tätä voi pitää suunnittelun ohjenuorana. Tärkeintä on tietenkin se, että kaupunki on aidosti strategiaohjattu, Nikula korostaa.

Nikulan mukaan kulttuurin kannalta valtuustostrategiassa on hyvällä tavalla tasapainossa sekä konkretiaa että visionäärisempiä tavoitteita.

– Pidän tärkeänä kahta teemaa: ensiksikin kulttuuri on palvelu, joka kattaa koko Helsingin, ja toiseksi kaikkia helsinkiläisiä kannustetaan olemaan aktiivisia niin kulttuurin kuluttajina kuin tuottajinakin. Näiden teemojen ympärille kiertyy paljon niistä asioista, joihin panostamme tulevina vuosina.

Omaehtoinen kulttuuri kasvussa

Nikula toimi vuodesta 2006 Kaapelitehtaan toimitusjohtajana. Työ kaupungin kulttuurikeskuksen johtajana avaa hänelle nyt uuden näkökulman kulttuu-

6

riin. Hän pohtiikin kulttuurissa tapahtuneita muutoksia.

Edelleen vahvassa vedossa olevat, eri aikoina perustetut kaupunginkirjasto (kansankirjasto vuonna 1860), kaupunginorkesteri (vuonna 1882), kaupunginmuseo (vuonna 1911), kaupunginteatteri (vuonna 1967) ja taidemuseo (vuonna 1974) ovat saaneet rinnalleen kaupunkilaisten monimuotoista, omaehtoista toimintaa.

– Perinteiset kulttuurilaitokset perustettiin siitä lähtökohdasta, että kaupunkilainen on kulttuurin vastaanottaja. Kulttuurikeskus perustettiin vuonna 1979 hoitamaan uudenlaista kulttuuria ja pienten ryhmien menestystä.

Kulttuurikeskuksella on keskustan kulttuuritalojen lisäksi neljä aluetaloa, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo, sekä noin 450 vuosittain avustettavaa ulkopuolista kulttuuritoimijaa, joita kaikkia ohjataan nyt strategian tavoitteiden suuntaan.

– Voimme jakaa avustuksia 17 miljoonaa euroa vuodessa. Lupaan keskustelua siitä, mitä tehdään kuten ennen, mitä tehdään uudella tavalla ja mikä entisestä ehkä joutaa roskiin.

Helsingin henki | helmikuu 2014

– Osin tämä tapahtuu muuttamalla hiukan sitä toimintalogiikkaa, jolla talomme toimivat, mutta oma roolinsa on kaikilla Helsingin kulttuuri- ja taidetoimijoilla. Pohdimme parhaillaan sitä, miten avustusjärjestelmämme kannustaisi keskustankin toimijoita aktivoitumaan myös omien tilojensa ulkopuolella, Nikula toteaa.

Kaupungin kulttuurialojen päätöksenteko- ja organisaatiorakennetta uudistetaan siten, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. Kulttuurikeskus on mukana asian valmisteluprosessissa: työn alla on kulttuuritoimen selvitys, jonka tulee olla valmis tänä keväänä. Työ on kulttuurijohtajan vastuulla, mutta se tehdään yhdessä muiden kulttuurihallintokuntien kanssa.

– Mieluummin keskustellaan tiukasti, mutta kenenkään mielipidettä ei niellä sellaisenaan. Ei minunkaan.

la on viimeisimmät tietotekniset välineet, osaaminen ja ennen kaikkea projektityöskentelyn taidot. Monet ryhmät syntyvät verkossa.

– Esimerkiksi suositun ravintolapäivän ytimessä on oikeastaan vain verkkosivu ja tekijöinä muutama ihminen, jotka työllään ovat tehneet helsinkiläisestä kaupunkikulttuurin innovaatiosta myös muualle kopioidun vientituotteen, Nikula kertoo.

Nikula uskoo, että kaupunkikulttuurin ja mediaympäristön kehityksessä on yhtäläisyyksiä ja usein ne kirittävät toinen toisiaan. Mediassa syntyneitä ideoita siirretään sujuvasti kaupunkikulttuuriin.

– Rikkain ja nopeimmin kasvava aihepiirien kirjo syntyy edelleen niiden tekijöiden voimin, joilla on yhteinen mielenkiinnon kohde, hän toteaa.

Tuntuma kaupunkikulttuuriin

Nikulan mielestä kaupunki voisi tehdä enemmän ihmisten houkuttelemiseksi eri kaupunginosiin. Miten saataisiin töölöläinen lähtemään esimerkiksi Puotilan ostarille, jossa on kulttuurijohtajan mukaan paras vietnamilainen ravintola ja vieressä suosittu olut- ja viskiravintola?

Nikula valittiin tehtäväänsä uuden tyyppisen kaupunkikulttuurin tuntijana ja henkilönä, jolla on hyvä tuntuma siihen, mikä lähitulevaisuudessa on kaupunkikulttuurissa tärkeää. Mukaan on tullut paljon uutta sukupolvea, joil-

Liikkeelle eri kaupunginosiin

– Helsinkiläiset elävät tiukasti omilla alueillaan. Kaupunkilaisiin tulisi saada liikettä muulloinkin kuin silloin, kun omassa kaupunginosassa tapahtuu, Nikula toivoo.

– Parhaimmillaan kulttuuri on palvelua, joka antaa helsinkiläisille aiheen olla ylpeä kotikaupungistaan.

Väitän, että kulttuuritarjonnalla on merkittävä rooli siinä, kun nuoret perheet miettivät, muuttavatko Nurmijärvelle vai Kalasatamaan. > hel.fi/kulttuuri

”Parhaimmillaan kulttuuri on palvelua, joka antaa helsinkiläisille aiheen olla ylpeä kotikaupungistaan.”

Helsingin henki | helmikuu 2014

7

aupunginmuseota voi hyvin nimittää koko kaupungin museoksi. Viisi vuotta sitten aloitettu vapaa sisäänpääsy on lisännyt kävijöitä niin, että museosta on tullut yksi suosituimpia.

Vuonna 2013 museon oven avasi 202 000 kävijää, mikä on 29 prosenttia kasvua edellisvuodesta. Vapaata pääsyä on päätetty jatkaa.

Ylivoimaisesti eniten väkeä veti vuosi sitten Sederholmin taloon avattu Lasten kaupunki -näyttely, joka houkutteli päiväkotien väkeä, alakoululaisia, perheitä sekä senioreita.

– Lasten ja isovanhempien yhteiset retket museoon ovat hyvin suosittuja.

Seniori-ikäiset ovat olleet luontaisesti kiinnostuneita museoista. Jatkossa niin varttuneemmille kuin kouluikäisillekin suunnattua työpajatoimintaa kehitetään edelleen, kertoo museonjohtaja Tiina Merisalo.

Jännittävää lähitulevaisuutta tehdään koko ajan, sillä vuoden 2015–2016 vaihteessa museon on tarkoitus muuttaa Senaatintorin kulmaan.

8

– Neliömäärä ei juuri kasva, mutta uusi kaupunginmuseo tarjoaa kasvavalle yleisömäärälle paremmat palvelutilat.

Saamme myös oman tilan teemanäyttelyille, Merisalo sanoo.

Matkalaukullinen muistoja kiertää

Hetket muistojen parissa tekevät hyvää myös niille, joiden elämä on rajoittunut muistisairauden vuoksi. Museon materiaalia on pakattu muutamaan laukkuun, jotka kiertävät palvelukeskuksesta toiseen. Näitä käytetään ilman museon pedagogista henkilökuntaa.

Kaupunginmuseolla on laajat kokoelmat: esineitä noin 400 000, valokuvia yli miljoona ja Helsinki-taidetta noin 6 000 teosta. Kokoelmien saatavuutta parannetaan.

– Digitaalisella materiaalilla on valtava kysyntä, ja sen tuotteistaminen on haaste. Toinen haaste on resursointi, sillä digitalisointi on hyvin työvaltaista ja edellyttää myös palvelin- ja laitehankintoja, Merisalo toteaa. > helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin henki | helmikuu 2014

irjasto ruokkii ruohonjuuritason kaupunkikulttuuria. Kirjastoa kehitetään voimakkaasti juuri siihen suuntaan, sanoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.

Kaupungin 37 kirjastossa käy vuosittain yli kuusi miljoonaa kävijää – helsinkiläiset ovat ahkeria kirjastonkäyttäjiä.

Tapahtumia järjestetään vuosittain noin 2 500, joista monet ovat kaupunkilaisten itse tuottamia.

Osallistumista tukevat myös Lasipalatsin Kaupunkiverstas 3Dprinttereineen, Kirjasto 10 studioineen ja kirjastojen näyttelytilat.

– Seuraavaksi kokeilemme kirjastoissa vuorovaikutuksellisia digipintoja, kertoo Haavisto.

Paitsi kulttuurin tyyssija kirjasto on myös elinikäisen oppimisen paikka.

– Mediataidot ja sähköinen asiointi ovat kysyttyjä. Pankki- ja Kela-konttorien vähentyessä monet

hakevat kirjastosta apua selvitäkseen arkipäivästä.

Hyllyjen välissä lukuaarteitaan etsivät perinteiset kirjastonkäyttäjät eivät häviä, vaikka kirjasto levittää toimintaansa uusiin suuntiin.

– Aineistokokoelma onkin aarreaittamme: sen pohjalta rakennetaan erilaisia tapahtumia musavinkkauksesta perinteisiin satutunteihin, Haavisto toteaa.

Helmet-kirjastojärjestelmä on juuri päivitetty. Haavisto lupaa siihen uusia palveluja kuten lisää e-aineistoa, ja niihin parempaa pääsyä kotikoneiltakin. Myös suomenkielistä e-aineistoa tulee lisää.

Keskustakirjasto lisää luovuutta

Keskustakirjastohanke herättää paljon keskustelua. Sitä odotetaan, mutta samalla kannetaan huolta kaupungin nykyisestä kirjastoverkosta. Keskustakirjaston

suunnittelulle on Haaviston mukaan oma määrärahansa.

– Valtuuston strategiapäätöksellä muut kirjastot jatkavat toimintaansa entisin resurssein.

Haavisto uskoo, että keskustakirjaston avautuessa kirjaston merkitys luovan kapasiteetin lisääjänä tunnustetaan laajasti.

2,5 miljoonaa käyntiä keskustakirjastossa lisää kaupunkilaisten luovuutta varmasti enemmän kuin vastaava määrä shoppailukäyntejä. > hel.fi/kirjasto, helmet.fi

>> Kulttuurikeskuksen aluetalot avautuvat enemmän lähiyhteisöön. >> Taiteen näkymistä kaupunkiympäristössä vahvistetaan. >> Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden saatavuutta edistetään kehittämällä sähköisiä palveluja. >> Koululaisten pääsyä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin helpotetaan. >> Tanssitaiteen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä kaupungissa parannetaan. >> Kaupungin taide- ja museokokoelmat avataan avoimen datan hengessä kaikille nähtäväksi ja kehitetään lainausjärjestelmä

aidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila kertoo suunnitelmista, joiden mukaan Tennispalatsiin on tulossa iso remontti ja tilat avataan taas syksyllä 2015. Tilaa saadaan tuplasti lisää, yhteensä 2 500 neliötä.

Helsingin keskustassa tavoittaa kävellen helposti museoiden ketjun: Ateneum, Kiasma, Hakasalmen huvila, Kansallismuseo, Luonnontieteellinen museo, Taidehalli, Amos Andersonin museo ja Tennispalatsin taidemuseo.

– Me haluamme asemoida itsemme tähän kokonaisuuteen, sanoo Tanninen-Mattila, joka toimii aktiivisesti yhteistyön rakentamiseksi.

Tennispalatsi houkuttelee vuosittain 1,5 miljoonaa kävijää, ja rakennuksen taidemuseossa vierailijoita on ollut noin 100 000. Tanninen-Mattilan lähivuosien haaste on tehdä siitä kaupunkilaisille vielä tutumpi. Nykyinen ravintolakäytössä oleva kulmatila tulee remontin jälkeen museon käyttöön. Se mitä yleisölle tässä tilassa tarjotaan, on vielä auki.

– Edessä on iso prosessi, kun hahmotamme, mitä uutta tarjoamme remontin jälkeen.

Haluamme lisätä työpajatoimintaa yleisölle.

Se on monissa museoissa hyvin suosittua, eivätkä kaikki jonottajat edes pääse mukaan.

Verkko palvelee taidekierroksella

Taidemuseon sähköisestä palvelusta ihmiset ovat ottaneet omakseen kaupungin julkisia veistoksia esittelevän sivuston. Periaatteenahan usein rakennusta suunniteltaessa on, että tietty osuus varataan taiteen hankkimiseen.

– Yksi sivuston suosion syy on, että monikaan ei tiedä, kuinka paljon Helsingissä on julkista taidetta eri puolilla kaupunkia. Kokoelma on minusta niin hieno, että sitä voi verrata vaikkapa Ateneumin kokoelmiin.

Verkkosivuilta löytyy kiinnostavaa tietoa myös tekijöistä ja teoksiin liittyviä tarinoita.

Ateneumista viime vuoden puolella Tennispalatsiin siirtynyt Tanninen-Mattila työskentelee nyt ison ja mielenkiintoisen kokoelman parissa, jossa teoksia on noin reilut 9 000. Mitkä ovat hänen suosikkejaan?

– Suosikit vaihtelevat – löydän aina uutta ja mielenkiintoista, hän sanoo diplomaattisesti. > helsingintaidemuseo.fi

Helsingin henki | helmikuu 2014

9

duunissa

Kaupunkitutkimus kuvaa nyky-Helsinkiä Kaupunkitutkimus ei ole sulkeutunut kammioonsa vaan tutkijat tapaavat kaupunkilaisia ja tekevät tutkimusta yhdessä. Aikaa riittää myös päättäjille.

teksti KATJA ALAJA kuvat PEKKA NIEMINEN

K

aupunkien yksineläjistä kertova Eric Klinenbergin Going solo -kirja lepää pöydällä, mutta kulkee tiiviisti kaupunkitutkimusosaston vetäjän mukana ilta- ja viikonloppulukemisena.

– Pääosa päivistäni menee tutkijoiden sparraamiseen, tutkimusrahoituksen junailemiseen ja erilaisiin tapaamisiin. Tapaamme esimerkiksi virastojen johtajia pitkin vuotta. Leppoisissa tilaisuuksissa kravatti ei kiristä kaulaa, tutkimuspäällikkö Timo Cantell luonnehtii.

Me-muoto paljastaa, että tietokeskukseen kuuluvan yksikön sosiologit, taloustieteilijät ja maantieteilijät osallistuvat näihin keskusteluihin, eivätkä ole sulkeutuneet työskentelemään yksinään Hakaniemen Ympyrätalossa sijaitseviin tiloihinsa.

Viime aikoina päättäjiä on kiinnostanut esimerkiksi uusi tutkimustieto asumisesta. Tätä nykyä on yhä enemmän lapsiperheitä, jotka haluavat asua kantakaupungissa.

– Tutkimuksemme auttavat Helsinkiä pysymään itsetietoisena ja ohjauskykyisenä, Cantell kiteyttää yksikkönsä tehtävän.

Tutkijoiden määrä kipuaa 20:een, ja joukkoon kuuluu myös vierailevia tutkijoita. Moni kolkuttelee jo eläkeovea tai viettää perhevapaata, joten ilmassa on muutosta.

– Aikani on kulunut melko paljon työntekijäkuvioiden miettimiseen, sillä tiettyyn aihealueeseen erikoistuneita tutkijoita ei noin vain korvata. Kaikki tutkijamme ovat kuitenkin erittäin vahvasti työhönsä sitoutuneita. Tutkimuksista puhutaan usein kahvitauoillakin, Cantell sanoo.

10

Tutkimus verkossa menestys

Kaupunkikulttuuriin ja nuorisotutkimukseen erikoistunut tutkija Vesa Keskinen on eräs talon vanhoista tekijöistä. Hän on viihtynyt kaupunkitutkimusosaston palveluksessa jo 30 vuoden ajan, mutta ei vaikuta pätkääkään leipiintyneeltä.

Keskinen tutkii paraikaa muun muassa helsinkiläisiä musiikki- ja kaupunkitapahtumia sekä niihin liittyviä ilmiöitä.

– Kollegoiden kanssa keräsimme aineiston uudella tavalla: laitoimme lumipallon liikkeelle. Teimme verkkoon pienen kyselyn, lähetimme siitä viestin 100 ihmiselle ja pyysimme heitä lähettämään sen eteenpäin sosiaalisessa mediassa.

– Saimme vastauksia runsaalta 800 ihmiseltä graffitien tekijöistä jalkapallojunioreihin. Emme tavoittaisi näin monimuotoista porukkaa perinteisellä kyselylomakkeella, hän uskoo.

Sosiologista mielikuvitusta käyttäväksi tutkijaksi itseään tituleeraavan Keskisen mukaan kokemuksesta huolimatta kyselylomakkeisiin jää helposti liikaa kysymyksiä. Se voi pienentää vastausprosenttia tai tehdä aineistosta valtavan laajan.

– Nautin eniten tutkimusaineiston pyörittelystä ja tutkimuksen kirjoittamisesta. Se vaatii keskittymistä, joten samalle päivälle sattuvat kokoukset katkaisevat ajatukset, Keskinen toteaa.

Parasta kaupunkilaisten kohtaaminen

Tutkija Tuula Joronen on myös kaupunkitutkimusosaston konkareita.

Hän tutkii kollegansa kanssa maahanmuuttoon liittyviä ilmiöitä, kuten toi-

Helsingin henki | helmikuu 2014

Kaupunkitutkimusosasto >> Tuottaa tutkimustietoa Helsingin kehittämiseksi. >> Tutkii väestöä ja asumista, elinoloja, alue- ja kunnallistaloutta, hallintoa, kansainvälistymistä sekä kaupunkikulttuuria ja -ympäristöä. >> Toimii kaupunginhallituksen hyväksymän tutkimusohjelman mukaan. >> Jakaa vuosittain Helsingin tiedepalkinnon tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä.

sen sukupolven maahanmuuttajanuorten kokemuksia kaupungin turvallisuudesta. Joronen väitteli maahanmuuttajien yrittäjyydestä pari vuotta sitten.

– Viime aikoina olen vastannut lukuisiin tietopyyntöihin, joita on tullut kaupunginvaltuutettuja ja maahanmuuttoasiantuntijoita myöten. Pyyntöjä varten etsin tietoa monista eri tilastoista ja raporteista, hän kuvailee.

Vaikka Joronen on tehnyt tutkimustyötä kymmeniä vuosia, hän tunnustaa yhä hermoilevansa suurissa tutkimushankkeissa.

– Tutkimus täyttää koko elämän, ja paine hellittää vasta, kun tutkimus on valmis, Joronen kertoo.

Monen muun tutkijan lailla Joronen on kerännyt tutkimusaineistoa myös jalkautumalla. Se on Jorosesta parasta tutkimustyössä.

– Maahanmuuttajien Ourvision-laulukilpailu oli mahdottoman kiva tutkimushanke. Haastattelin esimerkiksi kaikkia finalisteja, hän muistelee.

Vaikutuksia päätöksentekoon

Erikoistutkija Katja Vilkamakin tutkii maahanmuuttoa, mutta eri näkökulmasta.

Vilkama tarkastelee Helsingin eri asuinalueiden kehitystä. Apuna ovat tilastot muun muassa alueiden koulutus- ja työttömyysasteista, tulotasosta sekä muuttovirroista.

– Helsingissä on nähtävissä sama ilmiö kuin muissa Pohjoismaissa, joskin lievempänä, että maahanmuuttajat keskittyvät tietyille alueille, Vilkama sanoo.

Entä mitä Vilkama tuumaa kaupunkitutkimusosastosta työpaikkana? Työkokemusta osastolta on kertynyt reilulta 1,5 vuodelta.

”Tutkimuksemme auttavat Helsinkiä pysymään itsetietoisena ja ohjauskykyisenä.”

– Viihdyn täällä, koska uskon voivani vaikuttaa tutkimustyölläni kaupungin päätöksentekoon. On ollut motivoivaa, että olen saanut osallistua osastomme tutkimusohjelman laatimiseen yhdessä muiden kanssa.

Vilkaman mukaan tutkijat auttavat toisiaan, vaikka eivät työskentelisikään samassa tutkimushankkeessa.

– Yksin puurtaminen ei ole tätä päivää.

Kun joku toinen lukee tekstin, epäselvästi sanotut asiat saadaan korjattua ja tulee uusia näkökulmia. Meillä on erilaiset taustat.

Luottamussuhde avain tietoihin

Eräs kaupunkitutkimusosaston porukan vierailevista tutkijoista on Stadin graffitikulttuuria tutkiva, sosiologiksi hiljattain valmistunut Mika Helin. Hän on viettänyt tuntitolkulla aikaa Kalasataman ja Suvilahden luvallisten graffitiaitojen kupeessa, niin arkisin kuin viikonloppuisinkin.

n Katja Vilkama, Vesa Keskinen, Tuula Joronen, Timo Cantell ja Mika Helin kävivät ihailemassa kaupunginarkiston kellarimakasiineissa historiallisia kirjoja.

– Olen luonut luottamussuhdetta graffitien tekijöihin. He ovat halunneet tietää hyvin tarkasti, kuka olen, mitä tutkin ja miksi, ennen kuin ovat täyttäneet tutkimuslomakkeeni. Jotkut alkoivat kutsua minua lappumieheksi, Helin kertoo.

Tutkimus on paljastanut vähän yllättävääkin tietoa: graffitimaalarien keski-ikä on esimerkiksi 30 vuotta, ja monelle maalaaminen on harrastus muiden joukossa.

– Kaupunkitutkimusosaston ihmiset ovat ottaneet minut avoimesti vastaan ja keskustelleet tutkimuksestani. Työ täällä on innostavaa.  > hel.fi/tietokeskus

Helsingin henki | helmikuu 2014

11

talous teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat SUOMEN KUVAPALVELU

KANNATTAVUUTTA KIINTEISTÖ- JA MAAOMISTUKSILLE

Helsinki harjoittaa aktiivista maa-, tontti- ja tilapolitiikkaa. Tavoitteena on tukea asumisen ja elinkeino­elämän kehittymistä, turvata kaupungille kustannustehokkaat toimintaedellytykset sekä säilyttää ja parantaa kaupungin omaisuuden arvoa.

K

aupungin maa- ja tonttipolitiikan perusteet eivät ole juurikaan muuttuneet viidensadan vuoden aikana ilmenee viime vuonna ilmestyneestä Helsingin kaupungin maanhankinnan historiasta. Ohjeena on, että maa hankitaan kaupungille noin kymmenkunta vuotta ennen sen käyttöönottoa, viimeistään kaavoituksen alkaessa.

Kaupunki omistaa 66 prosenttia maapinta-alastaan. Siitä noin puolet käytetään rakentamiseen ja puolet virkistysalueiksi ja kaduiksi. Asuntorakennus- ja teollisuustontit pyritään pääsääntöisesti vuokraamaan käyttäjilleen, sen sijaan toimisto- ja liikerakentamiseen tarkoitetut tontit useimmiten myydään.

– Sijoittajat vaativat tontit yleensä omistukseensa. Ennen myyntiä edelly-

tämme, että tontti on jo rakennettu valmiiksi. Asuntorakentamisessakin sääntelemättömän tuotannon tontit pääsääntöisesti myydään ja muut tontit vuokrataan, kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer kertoo – Esimerkiksi Hitas- ja muu tuettu tuotanto nousee kaupungin vuokratonteille, hän täsmentää.

Kaupunkialueella Helsingin omistuksessa on noin 14 000 hehtaaria maata.

Kaupunki omistaa myös yhteensä kuusituhatta hehtaaria Espoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Vihdissä.

– Poikkeuksellisesti kaupunki voi myös vuokrata tarvitsemansa maan.

Näin tehtiin Latokartanon liikunta-alueen tapauksessa, sanoo kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö Juhani Tuuttila.

Kiinteistövirasto voi tehdä päätöksen pienistä tonttihankinnoista, mutta suuremmista kaupoista päättää kiinteistölautakunta. Mittavista maakaupoista päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto.

Budjetti tarjoaa niukkuutta

Kaupungin talousarviossa varataan tietty määräraha maanostoon vuosittain.

Vuonna 2012 maanhankintaan käytettiin 77 miljoonaa euroa. Viime vuonna summa pieneni vajaaseen 50 miljoonaan.

Tälle vuodelle maanostoon on varattu 10,5 miljoonaa euroa. Järkisyiden puoltaessa määrärahalle on aiemmin voitu saada ylitysoikeus.

Nyt kun talous on kiristynyt, määrärahan ylittäminen on vaikeampaa.

– Viime vuosien maanhankinta on kohdistunut pääosin Östersundomin alueelle, jossa painopiste on tänäkin vuonna. Jos ratkaisu Malmin lentokentästä saadaan, hankintoja tehdään myös

sieltä eri puolelta kaupunkia tehtävien hajaostojen lisäksi, Tuuttila toteaa.

Kaupunki myy maa- ja tonttialueita silloin, kun se on kaupungille edullista tai myynti tukee kaupungin strategisia – esimerkiksi elinkeino- ja asuntopoliittisia – tavoitteita.

Kaupunki ei myy raakamaata, vaan nostaa maan arvoa ennen myyntiä jalostamalla sen kaavoituksella ja infrastruktuurirakentamisella tonttimaaksi.

– Tontit myydään käypään hintaan avoimella tarjousmenettelyllä tai elinkeinopoliittisista syistä suoraan tontille sijoittuvalle yritykselle tai sen osoittamalle sijoitusyhtiölle, sanoo Tuuttila.

Palvelutiloja hallintokunnille

Tilakeskuksen tehtävä on tuottaa palvelutiloja hallintokunnille sekä huoltaa hallinnoimiaan tiloja siten, että niiden arvo jopa paranee ja että ne täyttävät hallintokuntien toiminnalliset vaatimukset.

”Taloudellisesti tiukkoina aikoina myös kiinteistöomaisuuden kaupankäynnistä etsitään joustoa kaupungin talouteen.”

Kiinteistöjen myynti ja vuokraus merkittävä tulonlähde KIINTEISTÖJEN VUOKRAAMISESTA ulkopuolisille vuokralaisille syntyvä tulo on kaupungille merkittävä ja vakaa tulonlähde. Taloudellisesti tiukkoina aikoina myös kiinteistöomaisuuden kaupankäynnistä etsitään joustoa kaupungin talouteen.

Strategiaohjelmaan on kirjattu, että kaupunki tehostaa tulonhankintaansa maan ja rakennusten luovutuksilla.

– Viime vuodelle budjetoitiin saatavan maan myynnistä tuloja 85 miljoonaa euroa ja rakennusten myynnistä 15 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle maanmyyntituottoja on

12

budjetoitu 100 miljoonaa euroa ja rakennusten myyntituottoa 25 miljoonaa. Budjetoidun myyntitulon osuus on vuosi vuodelta kasvanut, kertoo kiinteistöviraston virastopäällikkö Jaakko Stauffer.

– Maanvuokratuottoja on budjetoitu noin 200 miljoonaa euroa, josta noin 160 miljoonaa tulee ulkopuolisilta vuokralaisilta.

Tilakeskuksen saamat vuokratuotot ovat noin 420 miljoonaa, josta 100 miljoonaa saadaan ulkopuolisilta vuokralaisilta.

Ylläpidettävien tilojen vähentäminen on

Helsingin henki | helmikuu 2014

kuitenkin välttämätöntä, ja myös osa ulos vuokratuista tiloista pyritään myymään.

Myynnin varjopuolena on vuokratulojen supistuminen pitkällä aikavälillä.

Kun kaupungin kiinteistöistä saamat myynti- ja vuokratulot lasketaan yhteen, tulo vastaa yli kahden veroprosentin tuottoa. Kyseessä on erittäin merkittävä vakaa tuotto, jonka rooli lähivuosina edelleen korostuu, kun kaupungin taloudessa eletään niukempia aikoja.

Kaupungin ulkopuoliset, aikoinaan virkistysalueiksi tehdyt maanhankinnat, esi-

merkiksi Kirkkonummella sijaitseva Kantvik, käydään tulevina vuosina läpi ja tutkitaan, mitä alueita voidaan kehittää rakentamiseen ja mistä pitäisi luopua.

– Maa-alueiden ja tilojen kehittämistä pohtivat yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosasto ja tilakeskus. Tarvittaessa apuna käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita, Stauffer sanoo.

Ostajat ovat yleensä kiinteistöalan yrityksiä ja rakennusfirmoja sekä kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia. Pientalotontteja ostavat myös yksityiset ihmiset.

Tilakeskuksen hallinnoiman omaisuuden tekninen arvo on noin viisi miljardia euroa. Tekninen arvo tarkoittaa rakennusten tämänhetkistä kuntoarvoa.

– Vastuullamme ovat kaikki kaupungin omistamat kohteet lukuun ottamatta liikuntaviraston hallinnoimia urheilurakennuksia ja pelastuslaitoksen pelastusasemia, jotka ovat omistuksessamme ja taseessamme pääomavuokralla, sekä liikelaitosten omistamia rakennuksia, kertoo kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Arto Hiltunen.

Rakennuksia on Finlandia-talosta kalastajamökkeihin saaristossa.

Periaatteena tilatehokkuus

Tilakeskus ylläpitää omaisuuden arvoa peruskorjaamalla kiinteistöjä, tekemällä niihin erilaisia korjauksia,

purkamalla vanhaa ja tekemällä korvausinvestointeja.

Jos sopivia tiloja ei kaupungin omistuksessa ole, tilakeskus ostaa tai vuokraa niitä markkinoilta hallintokuntien käyttöön. Yksi viimeaikaisista suurista hankinnoista on opetusvirastolle hankittu kiinteistö Teollisuuskadulla.

– Keskeinen periaate on tilatehokkuus. Se tarkoittaa, että tilasta saatavalla korvauksilla pystytään ylläpitämään tilojen arvo. Tavoitteena ovat läpinäkyvät tilakustannukset sekä kustannustehokkaat korjaukset ja uusinvestoinnit, Hiltunen kertoo.

Tilojen ylläpito kallista

Tilakeskuksen liikevaihto on noin 420 miljoonaa. Summasta noin 200 mil-

joonaa käytetään rakennusten lämmitykseen, ylläpitoon ja korjauksiin, loput investointeihin. Tarpeettomat tilat vuokrataan tai myydään ulkopuolisille. Kiinteistöjen ostoista ja myynnistä päättää kaupunginhallitus.

Tilojen vaihtuvuus on lisääntynyt, koska kaupungin nopea kehittyminen on tuonut uudenlaisia tarpeita. Rakennuksilta vaaditaan myös teknisiä ominaisuuksia, joita peruskorjauksella on vanhoihin vaikea saada.

– Suurin haasteemme on saada korjausvelka kuriin. Sitä syntyy vuodessa lähes 50 miljoonaa euroa. Investointeja pitäisi lisätä, mutta nykyisessä taloustilanteessa se on mahdotonta.

Joudumme luopumaan tarpeettomista tiloista – on tehtävä valintoja, Hiltunen toteaa. 

Kiinteistölautakunnan hyväksymät liiketilojen myynnit marraskuussa 2013 >> Hietarannan vanha kahvila- ja pukuhuonerakennus Töölö ry:n ja Töölöläinen Oy:n perustamalle kiinteistöyhtiölle >> Talin Pehtoorin talo asuinkäyttöön >> Jyrängöntie 7 Oranssi Asunnot Oy:lle >> Villa Tomtebo taidekahvilaksi ja asunnoksi > hel.fi/kv

Helsingin henki | helmikuu 2014

13

y mpäristö teksti ELINA VENESMÄKI kuvat SHUTTERSTOCK

Uusiutuvan energian koulu Koulukeskus Östersundomissa saa kohta energiaa maasta, auringosta ja biopolttoaineista.

S

akarinmäen koululla Östersundomissa lapset ovat piirtäneet lumihiutaleita ja miettineet, miten auringonpaiste vaikuttaa lämmityksen tarpeeseen.

Koulu lämpiää vielä öljyllä, mutta ei enää kauan. Kaukolämpöverkko ei yllä entisen Sipoon alueelle, ja siksi koululla kokeillaan nyt erilaisia uusiutuvan energian lähteitä: maalämpöä, aurinkolämpöä ja biomassaa. Niillä on tarkoitus tuottaa yli 80 prosenttia koulukeskuksen tarvitsemasta energiasta.

Koulukeskukseen kuuluu Sakarinmäen koulun lisäksi myös ruotsinkielinen Östersundom skola ja päiväkoti.

Energia-asiat on otettu mukaan myös opetukseen, ja koulun oppilaat alkavat olla lämmitysjärjestelmien asiantuntijoita. Lämmitys on lämmön käyttäjille niin näkymätön asia, että sen nä-

14

kyväksi tekemistä on pitänyt miettiä.

– Vuosi sitten syksyllä kuljimme ympäri koulua etsimässä energialähteitä ja suunnittelimme tänne tulevia ratkaisuja, kertoo kuudennen luokan luokanopettaja ja koulun ekotukihenkilö Sirpa Savinainen.

Yhdessä Helsingin Energian kanssa pidetyissä työpajoissa lapset selvittivät

”Helsingin Energia tutkii ja kehittää uusia toimintatapoja, joita voidaan mahdollisesti käyttää myöhemmin muuallakin.”

Helsingin henki | helmikuu 2014

muun muassa, miten vuodenaika vaikuttaa lämmönkulutukseen ja mitä polttoaineita lämmitykseen voi käyttää.

Tietoa joka ikäkaudelle

Energia-asiat ovat tulossa opetukseen mukaan muutenkin. Savinainen kertoo, että ensimmäisellä luokalla oppilaat voivat käydä kentällä, jonka alla maalämpökaivot ovat, ja jutella siellä maalämmöstä. Matematiikassa voi isommilla olla laskuja energiankulutuksesta, englannissa aiheen sanastoa, ja äidinkielessä aiheesta voidaan kirjoittaa mielipidekirjoituksia.

Opetussuunnitelmat ovat vielä kesken. Laajennustyöt ja energiaremontti jatkuvat koululla yhä, mikä vie resursseja. Savinainen on silti varma, ettei aihe hautaudu pihan urheilukentän alle, jossa maalämpökaivot ovat.

– Nyt pitää vetää henkeä, kun rakentaminen on kesken.

– Oppilaat ovat kuitenkin olleet kiinnostuneita, ja meille opettajillekin on mielenkiintoista olla tällaisessa hankkeessa mukana, jossa esimerkkejä opetukseen löytyy näin läheltä. Östersundomin alue on omakotitalovaltainen, joten maalämpö onkin useille kotoa tuttu asia. Moni oppilas on jo kotoa oppinut vastuullisuutta ympäristöasioissa.

Pilotista tietoa muillekin

Kun Sakarinmäen koulun aurinkopaneelit saadaan ensi kesänä paikalleen, ekologinen lämmittäminen voi alkaa.

– Myöhemmin tätä pientä lähilämpöverkkoa voidaan myös laajentaa, sanoo ympäristöasiantuntija Pirjo Jantunen Helsingin Energiasta.

työkalut teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Työtilat tehokäyttöön Helmi-intran työtilat on tarkoitettu yhteistyövälineeksi, jossa voi jakaa ja työstää tiedostoja, sopia tehtävistä ja keskustella.

?

Mihin käyttöön ja kenelle työtilat sopivat?

Työtilaa voidaan käyttää monella tapaa. Minimitasolla työtilaa käytetään tiedostojen jakamiseen, mutta työtilassa on tarjolla myös työkaluja, joilla voidaan kehittää ryhmän verkkotyöskentelyä ja tiedon jakamista. Työtilat vähentävät sähköpostien määrää, kun esimerkiksi jonkun hankkeen materiaali kootaan yhteen paikkaan.

?

Millaisiin töihin niitä kannattaa erityisesti käyttää?

Työtilan avulla voi tehostaa yhteistyötä erityisesti tilanteissa, joissa kaikki osallistujat eivät ole jatkuvasti toistensa kanssa tekemisissä kasvokkain.

?

Sakarinmäen energiaratkaisut >> Sakarinmäen koulun pihalla on 21 maalämpökaivoa, jotka ovat noin 300 metrin syvyisiä. Yhteensä kaivoja on 6 300 metriä. >> Kesällä kouluun asennetaan 16 suurta aurinkolämpökeräintä, joiden pinta-ala on yhteensä 160 neliötä.

Niillä on tarkoitus tuottaa viisi prosenttia koulun lämmöstä. >> Tällä hetkellä koulu lämpiää kevyellä polttoöljyllä, ja vanhaa lämpökeskusta aiotaan käyttää jatkossakin talven kylmimpinä aikoina. Tulevaisuudessa mahdollisesti siirrytään bioöljyihin. > sakarinmaki.edu.hel.fi

Mitä lisäarvoa työtila työryhmälle antaa?

Sen avulla voi parantaa tapaamisiin valmistautumista ja tapaamisten välillä tapahtuvaa työskentelyä sekä nopeuttaa kokouksissa asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa.

?

Miten sen saa käyttöön ja pois käytöstä?

Jokainen kaupungin työntekijä voi saada työryhmänsä käyttöön työtilan siten, että täyttää tilauslomakkeen, joka löytyy Helmen Työtilat-sivulta. Työtiloihin on linkki Helmen ylätunnisteessa. Työtilat perustetaan automaattisesti tilauslomakkeen hyväksynnän jälkeen. Työskentelystä vastaavat ihmiset toimivat työtilan omistajina, ja heitä tulee olla vähintään kaksi. Työtilan omistajat huolehtivat työtilan koko elinkaaresta perustamisesta työtilan lakkauttamiseen sekä sen jäsenten hallinnasta. Omistajien johdolla ryhmä voi sopia työtilan käytön periaatteista.

?

Saako sen käyttöön koulutusta?

Oiva Akatemia järjestää koulutuksia työtilan käytöstä. Työtilojen omistajille on tarjolla esimerkiksi Tuunaa oma työtilasi -koulutus, josta saa uusia vinkkejä tehokkaaseen yhteistyöhön verkossa. Työtilojen käyttöön saa apua ja tukea Helmen ohjeet -sivulta, johon pääsee Helmen alatunnisteen kautta.

?

Paljonko työtiloja on käytössä?

Työtiloja on nyt käytössä yli 800, joista noin kolmasosa on extranet-työtiloja, joissa voi olla jäseninä muitakin kuin kaupungin omia työntekijöitä.

?

Missä virastoissa niitä käytetään eniten?

Työtiloja on käytössä lukumääräisesti eniten kaupunginkansliassa sekä sosiaali- ja terveysvirastossa. Tosin lukumäärät eivät kerro työskentelyn luonteesta tai käyttötavoista.

?

Anna esimerkki työtilan käytöstä.

Kaupunginkansliassa työtiloja käytetään toiminnan ja talouden suunnittelussa ja raportoinnissa, erilaisten kilpailutusten valmistelussa, aluerakentamisen hankkeissa sekä IT-kehittämishankkeissa.

Vastaajina projektipäällikkö Liisa Huovinen ja it-asiantuntija Taina Nurmela kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastolta. > Helmi > Työtilat (linkki Helmen ylätunnisteessa)

Östersundomin asukasmäärä kasvaa, ja kouluja pitää siksi laajentaa. Samalla on hyvä kokeilla myös uudenlaista energiaa.

Jantusen mukaan uudistuksessa koulun lämmityksen hiilidioksidipäästöt vähenevät jo maalämmön ja aurinkolämmön vuoksi noin 75 prosenttia 240 000 kilosta 59 000 kiloon vuodessa.

– Kunhan saamme käyttöön bioöljyä, päästöt vähenevät vielä lisää.

Uudistus on investointina kallis, mutta samalla Helsingin Energia tutkii ja kehittää uusia toimintatapoja, joita voidaan mahdollisesti käyttää myöhemmin muuallakin.

– Todellinen takaisinmaksuaika selviää vasta kun todella saamme järjestelmän aurinkolämpöineen käyttöön. Laskelmien mukaan järjestelmä kyllä maksaa itsensä takaisin, Jantunen sanoo.

Koululle aurinkovoima ei tietenkään ole ihan paras vaihtoehto, koska koulu on tyhjä kesällä, kun aurinko paistaa eniten. Helsingin Energia selvittää parhaillaan, kannattaisiko kesän hukkalämpö ohjata maaperään, mistä maalämpöpumput ohjaavat talvella lämmön ylös. Tämä keino on Suomessa harvinainen, mutta esimerkiksi Ruotsissa paljon käytössä.

Helsingin henki | helmikuu 2014

15

, ARTO W KARINEN A P A K K N, JU KORHONE at SAMPO v u k N E IN

IIKARI

a o l u t e Terv ! i n e e e s e e n o u työh

R teksti LAU

A HEIKK

ää i, toinen pit s k ä is ty h ii on nsa v a ja -tiloja työhuonee it e e n le o te u h is r ö y o stä. T e eri Joku k Vierailimm öympäristö ? ty tä s tä s e is ty m te at ih pelkis sa. ä ne kertov it M . työhuoneis ia a is s la is n is e a n il o r e m upunkia puolilla ka

16

Helsingin henki | helmikuu 2014

ten Lasten ja aikuis kohtauspaikka

seva huoneeni on akennuksessa sijait är pä en ste -a ala Tapanilan muistoja tähännäkyy inspiroivia sa jos a, til työ ä ke minulle tär oneestani voimaa i varrelta. Saan hu än m elä ja i an ur astisen työ niin lapsille kuin alla kohtauspaikka m sa on Se n tä. iel ja hyvää m mukaan sisustamaa pyrkinyt parhaani n ole en jot , kin aikuisille mällä pitäen. sia kuin aikuisia sil kammioni niin lap panilan ala-asteen ut kunnioittaa Ta nn lu ha s ut yö m Olen illa. Olen sijoittan tyillä yksityiskohd tie a ria to nhis a ka ist 108-vuot lle. Se korostaa luo n keskeiselle paika kuninkaallisen tuoli opettaja voi edes kittävää työtä. Siinä er m ja sta ka vo ar opettajan hetken levähtää. monen, rehtori Pauliina Ti , Veljestenpiha 2 Tapanilan ala-aste

Siistiä sisäilmaa

työvälineet, in välttämättömät Huoneessani on va tulosta paräistä sisustusta. En eikä mitään ylimää Paperit kesta huonekasveja. pereita, enkä harra mikrobeita. svien mukana tulee räävät pölyä, ja ka en tämä siisasiantuntijana, jot Teen töitä sisäilmaMinulle järukana tullut valinta. teys on ammatin m o. ma ovat kaiken a ja jestys ja hyvä sisäil Jari Pere, projektinjohtaja tenkatu 1 äis rn tilakeskus, Sö

Historian havinaa

Varainettä tilankäytössä. a sekä ulkoasussa aik t ny en toimism ha ii ra nk a kaupungin Huoneestani he assa, niin sanotuss nh va ta ot ä tämä vu ist 0 sy 20 a . Museaalisist hallinta on pian in 50 vuotta sitten no iin assa att nh er va ne ä sa a ttä lluksi säily ton talossa, jok anaikaan peruste ilm aa m ohn inj he ng sii pu jo au en apulaisk huone nähtiin imerkiksi rahatoim es ut un ist on a ss asussa. Huonee kuuell. e, mutta muutaman taja Erik von Frenck uppatorin yli merell Ka ät oksi m vu ky nä en t ks no non uudistu Täältä on hie e, sillä keskushallin nä ää en tä nii en kauden päästä toisiin tiloihin. meille tulee muutto i 15–17 Tuomo Mäkinen, , Pohjoisesplanad rahoituspäällikkö suunnitteluosasto ja us lo ta an sli kaupunginkan

lin kameraan) Tuomo Mäkisen (se e. tilaa neuvotteluill työhuoneessa on

Helsingin henki | helmikuu 2014

17

mman iakin löytyy puhtaa la. Pari viherkasv ol rh ve n ve lio vä tömän miseksi. en työhuoneilman takaa on pääkonttori, jot imi aikoinaan Elann to a ss toimise a uk an nn taj ke joh Ra ton puheen ui hallintoneuvos ut lke a onku i jok en pi, se ap ee ka huon yttämä suuri kä on ist iv Ko no au minulle tärneen presidentti M i kokonaisuus on en ne uo öh Ty . sta oviauko si silmätyä: huonekalut, neksi mahtui i astuvalle tulee en s kaikki on kierrätet että työhuoneeseen he , Lä se s ni. yö ise m y kö ky ten nä nä ku , on keää , mikä Työhuoneeni koukussa luontoon t tarvikkeet. Olen ilmoi- yksellä mukava olo. ja ea ov at tav valaisimet ja muu ris käävät ko sa. Aidot kuivatetut huoneessa julisteissa ja kuvis sydäntäni. Lisäksi ä ell sihteeri Seija Ask, läh on a ilm aa m n elämää opetustoimen johtajan sie ka jon , sta oe tustaulua. Su nr rilyn Mo 11 n kanvaasitaulu Ma ät- opetusvirasto, Hämeentie on musta-valkoine a ja toisen käyttäm all iin sil pit rin tte peitellyt pa olen tutkinut. Olen

Luontokuvia jaoita kierrätystavar

Elokuvaprojektorihuone taukotilana

sekoitus kniikan huone on Savoy-teatterin te mme on ee on istotilaa. Hu tauko-, työ- ja toim ennen sa os tal , sillä se on teatterisalin perällä uone, rih to ek oj teatterin pr toimineen elokuva ektori. vanha elokuvaproj mistä muistona on luuet en pi on mutta siinä Tila on ikkunaton, yiht vii en ine hv mme on so kut saliin. Taukotila na An at ov lla tia ikka. Nyt lat sä ja rauhallinen pa Puun keikkamatot.

Antti Kekkilä, valosuunnittelija sarmilkatu 46 Savoy-teatteri, Ka

18

Helsingin henki | helmikuu 2014

oivat s it n o f a r ib v ja t u Patarumm huoneessa harrin lyömäsoittajien Kaupunginorkeste itimia. Huoneesja rakennellaan so joitellaan, viritellään äsoitinten äänenespanjalainen lyöm sa työskentelevät äsoitinten vuorotllo Arandiga, lyöm johtaja Xavi Caste n sekä patarumPasi Suomalaine televa äänenjohtaja ndström. He ovat röm ja Mikael Sa palit Tomi Wikst

valmistavat osan reita, sillä he myös itu ita on m ia llis de to nnistaa vain muuMaallikko voikin tu työvälineistä itse. imista. Harjoitusista, erilaisista soitt tamia näistä lukuis na. a työvälinevarasto huone toimii samall one, Musiikkitalo lyömäsoittajien hu

Kodikasta ja itsetehtyä

sti, vietänhän e minulle valtava Työtilani merkitse kotona. Olen lveillaoloaikaa kuin täällä enemmän va htyisäksi. Tila i mukavaksi ja vii aina tehnyt työtilan ään ja saa miaa, auttaa keskittym antaa minulle voim niin taidemu. Täällä on sekaisin nut hyvälle tuulelle lokuva upeista vaa taidetta, iso va seolta lainassa ole ten ihan kitsiäkin. graffiteista kuin sit toani, myös paljon esineitä ko Olen tuonut tänne tehnyt neukkan kutonut maton, itse tekemiäni: ole ikun tätä huoppuvan kristallitu ripöydän päällä rii rytmittävän kuin tilaa hieman netta varten samoin uusena tai peen mukaan jouluk puun, joka toimii tar ioiden purkua kataulu on agress pääsiäispuuna. Tik udenkodista. u on mieheni lapsu varten. Lukulampp lä laitossiisiivouksen itse, sil Hoidan huoneeni ine tilpehöönkala kohde kaikk voojalle tämä on ha otu imuri, oma on täällä kotoa tu reineen. Minulla ja siivoan itse. jotka sitten tiskaan jääkaappi ja astiat, Kikka Hahtomaa, kulttuurituottaja atu 30 Annantalo, Annank

Helsingin henki | helmikuu 2014

19

{ ammatti } teksti PERTTI SUVANTO kuvat TOMMI TUOMI

Kaupungin kartoittaja Merja Raudaskoskella on kummallinen, mutta kiehtova ammatti. Hän on stereokartoittaja.

20

Helsingin henki | helmikuu 2014

M

aallikko pysähtyy jo työhuoneen ovella. Verhot on vedetty alas. Hämärään huoneeseen luovat kajoa vain suuret näytöt, joiden takana Merja Raudaskoski istuu tummennetut lasit silmillään.

Välillä hän pyörittää pöydän reunaan kiinnitettyjä käsipyöriä, polkee kolmea

poljinta ja klikkailee hiirtään. Edessä suurella näytöllä avautuu kolmiulotteinen lintuperspektiivi Laajasalon eteläpuolelta Tahvonlahdelta.

Kolmiulotteinen ilmakuva piirtyy 3Dlasien läpi valottomassa huoneessa selkeästi esille. On kuin istuisi elokuvateatterissa.

Raudaskoski tekee kolmiulotteisista ilmakuvista karttaa. Stereokuvan taustalla on voimassa oleva kantakartta, johon hän tekee havaitsemansa muutokset: tiet, aidat, tukimuurit, valopylväät, kasvillisuuden, rantaviivat, korkeuskäyrät ja pienet rakennukset. Kartalla päästään alle kymmenen sentin tarkkuuteen.

– Tuo rakennus ei ole ihan kohdallaan.

Se menee maastoon mitattavaksi. Soratiet ovat myös muuttuneet, hän kommentoi näkemäänsä.

ski Raudasko ja r e M i: ittaja > Nim ereokarto t s i: t t a sto > A mm teistövira n ii k : o t s > Vira vuotta. > Ikä: 53 ä loheinäss , > Koti: Pa t: jumppa e s k u t s a r sa > Har iran kans o k u il o lk u pyöräily ja

gallup Käytätkö kulttuuripalveluita?

Meneillään on asemakaavan tarkistus, joka on kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston stereokartoittajien perustyötä. Työ on vaativaa, eikä ammattitaitoisia stereokartoittajia ole Suomessa kuin muutamia. Kaupungilla heitä on kaksi ja puoli: Raudaskosken lisäksi kollega Riitta Vento sekä stereokartoitusta omien töidensä ohella tekevä Merja Kyyrö.

Haaste kannatti ottaa

Raudaskoski naurahtaa, että hän on ihanneammatissaan – ollut jo 26 vuotta.

Nuorena ylioppilaana hän kouluttautui kartanpiirtäjäksi, joka oli ollut unelmaammatti, mutta jo kolmen vuoden jälkeen jäljentäminen yksityisessä yrityksessä alkoi maistua puulta.

Turhautuneen työntekijän pelastajaksi koitui ymmärtäväinen esimies, joka tarjosi mittavan haasteen.

– Minua pelotti. Ajattelin, että minusta ei ole ikinä stereokartoittajaksi. Sitten istuin koneen ääreen ja harjoittelin. Tätä ammattia ei opita koulussa vaan työtä tekemällä.

Raudaskoski on ollut kiinteistöviraston palveluksessa runsaat 23 vuotta.

Työ ei ole vielä koskaan kyllästyttänyt, päinvastoin. Hänen uransa onkin ollut mielenkiintoinen. Seinällä on kuva Raudaskoskesta muinaisine stereokartoittajan laitteineen.

– Olen sattunut työskentelemään onnellisesti sellaiseen aikaan, jolloin ala on kehittynyt hirveän nopeasti manuaalisesta työstä nykyiseen digiympäristöön. Jossain vaiheessa muutos oli niin nopeaa, että tuntui siltä, että joka vuosi olin uudessa työpaikassa – tosin samojen mukavien ihmisten kanssa, hän muistelee.

Tekniikka ei korvaa kuvatulkkia

Stereokartoittajan itsenäinen työ vaatii hyvää hahmottamiskykyä, stereonäköä, kuvanlukutaitoa ja päättelykykyä. Taidot kehittyvät vuosien saatossa.

Jos ammattinimike stereokartoittaja herättää kummastusta, niin yhtä paljon ihmetystä herättää varmasti myös laserkeilaaja. Laserkeilaajan laserkeilaimella

”Tunnen Helsingin hyvin etenkin lintuperspektiivistä.” mittaamat miljardit pisteet loihtivat esiin kolmiulotteisen digitaalisen maailman. Raudaskoski ei kuitenkaan usko uuden tekniikan syrjäyttävän stereokartoittajan ammattia.

– Pisteitä pitää osata tulkita. Laserpisteet saattavat pomppia kadun reunoissa, ja myös merenpinta elää. Stereokartoituksessakin tekniikka kehittyy edelleen.

Pian voimme varmasti katsella 3D-kuvia ilman laseja. Tulevaisuudessa automatiikka mittaa muutokset suoraan kuvista, jolloin meitä ei ehkä enää tarvita, Raudaskoski pohtii.

HELSINKI TARJOAA RUNSAASTI KULTTUURIPALVELUITA. HYÖDYNNÄTKÖ SINÄ NÄITÄ MAHDOLLISUUKSIA? teksti KATJA PESONEN kuvat JUKKA PAKARINEN

Tuomo Lahtivirta, atk-tukihenkilö, taidemuseo Käytän paljon kulttuuripalveluita. Käyn erityisesti näyttelyissä, mutta nautin myös julkisista veistoksista ja ilmaistapahtumista. Hieno kulttuuriteko kaupungilta on prosenttihanke, jossa rakennusyhtiöitä on ohjattu satsaamaan tietty prosenttimäärä rahoistaan taiteen hankkimiseen alueelle. Paljon on esillä myös säätiöiden taloyhtiöille tekemiä taidelahjoituksia. Näitä kaikkia voisi lisätä, sillä ne piristävät ympäristöä.

Iloa auringosta

Helsinki lentokuvattiin pari vuotta sitten poikkeuksellisesti kokonaan. Raudaskoski on tehnyt lentosuunnitelmia osalle kaupunkia myös tämän jälkeen ja toivoo hartaasti, että koko kaupungin alue kuvattaisiin tänä vuonna uudelleen.

Jo vuoden sisällä Helsinki muuttuu vinhaa vauhtia, ja ikääntyneiden ilmakuvien takia tarkistuskäyntejä maastoon täytyy tehdä enemmän.

Raudaskoski tekee maastokäyntejä säännöllisesti aina silloin kun työ sitä edellyttää. Retket maastoon tuovat myös vaihtelua, ja silmienkin on hyvä saada välillä luonnonvalokylpyjä.

– Tunnemme Helsinkiä melkoisen hyvin, mutta kuitenkin lintuperspektiivistä paremmin kuin katutasolta. Joskus kaupungilla kävellessä havahtuu, että herranen aika, minähän kartoitin juuri tämän paikan. Tällaista täällä oikeasti onkin.

Stereokartoittajat matkaavat kolmiulotteisessa kaupungissa kuin kotonaan.

Ihmisiä kuvista ei tunnista, mutta kallioiden auringonottajat tuovat usein iloa tarkkuutta ja pitkäjännitteisyyttä vaativaan työhön.

– Meillä on aina aurinkoa. Ilmakuvia otetaan vain aurinkoisina päivinä, Raudaskoski kertoo.

Riitta Kokkonen, matkailutiedottaja, Helsingin Markkinointi Oy Käyn museoissa silloin, kun meneillään on mielenkiintoinen näyttely. Mielestäni Helsinki tarjoaa paljon kulttuuria sen kaikissa muodoissa. Erityisesti ilmaistapahtumat ovat aivan mahtavia hengenluojia. Ne ovat sitä paitsi aivan yhtä laadukkaita kuin maksulliset. Kaipaisin sitä, että kaupungin työntekijöille tiedotettaisiin paremmin meille tarjotuista kulttuurietuuksista, kuten alennuksista.

Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö, kiinteistövirasto Käyn kulttuuritapahtumissa aivan liian harvoin. Vapaa-aikani kuluu yleensä loma-asunnolla sadan kilometrin päässä, mutta olen huomanut, että tarjolla on runsaasti todella korkeatasoisia tapahtumia. Välillä tuntuu siltä, ettei taiteen tekemistä Suomessa arvosteta tarpeeksi. Meillä on laadukasta taideopetusta, ja ihailen niitä opiskelijoita, jotka ovat valinneet taidealan siitäkin huolimatta, että työllistymismahdollisuudet valmistumisen jälkeen voivat olla heikot.

Helsingin henki | helmikuu 2014

21

kaffella

teksti KATJA PESONEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Nimetön työnhaku jatkuu Helsinki etsii aktiivisesti keinoja edistää henkilöstönsä yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta.

Yhtenä keinona kokeillaan nimetöntä työnhakua. Työhakemusten nimettömyys ja taustatietojen puuttuminen auttavat rekrytoijaa kohdistamaan huomion hakijan osaamiseen ja työkokemukseen.

22

K

aupungilla on meneillään kokeilu nimettömästä työnhausta.

Tavoitteena on vähentää mahdollisesti esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen taustan ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistää siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia tulla rekrytoiduksi.

Idea kokeiluun käynnistyi viime vuonna henkilöstökeskuksessa, ja siihen ovat sitoutuneet vuoden ajaksi nuorisoasiainkeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto.

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio ja Itäluotsin toiminnanjohtaja Jonna Laitinen nuorisoasiainkeskuksesta sekä työvoimasuunnittelija Harri Laurell sosiaalija terveysvirastosta ovat päässeet kokeilemaan nimetöntä työnhakua. Heillä on menetelmästä näkemyksiä ja kokemuksia.

Helsingin henki | helmikuu 2014

Miksi nimetöntä työnhakua kokeillaan?

– Nimettömän työnhaun tavoitteena on varmistaa kaupungin palvelukseen hakevien yhdenvertainen kohtelu sekä lisätä myös vieraskielisten työntekijöiden määrää, Laitio kertoo.

Helsinki ei ole aiemminkaan ollut mitenkään erityisen syrjivä työnantaja. Esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksessa 5,4 prosenttia työtekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja sosiaali- ja terveysviraston vanhusten hoidossa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on seitsemän prosenttia. Asia ei kuitenkaan ole erityisesti maahanmuuttajiin liittyvä toimenpide, vaan tavoitteena on edistää monimuotoisuuden toteutumista laajemminkin.

Sen avulla myös eri-ikäiset voivat saada aikaisempaa helpommin töitä.

Tähän mennessä nuorisoasiainkeskuksessa on täytetty kaksi paikkaa nimettömän työnhaun avulla.

– Tavoitteenamme on, että tänä vuonna veisimme nimettömänä läpi kaksikymmentä rekrytointia, mikä on noin kaksi kolmasosaa kaikista rekrytoinneistamme, toteaa Laitio.

Sosiaali- ja terveysvirasto lähti mukaan, koska kokeiluun kaivattiin isoa virastoa.

– Päätimme toteuttaa nimettömällä työnhaulla oppisopimushaun. Se on suurin hakumme, joten halusimme kokeilla, miten menetelmä toimii sellaisessa rekrytointiprosessissa. Tänä vuonna lähihoitajiksi haki 493, ja heistä valittiin 25, sanoo Laurell.

Miten nimetön työnhaku toteutetaan?

Käytännössä nimetön työnhaku toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttä-

”Nimetöntä työnhakua kannattaa kokeilla rohkeasti. Siitä voi saada hyvien työntekijöiden lisäksi lisäarvoa myös rekrytointiprosesseihin.”

n Jonna Laitinen, Harri Laurell ja Tommi Laitio ovat tyytyväisiä nimettöminä tehtyihin rekrytointeihin, vaikka hakuprosessi onkin tavallista raskaampi ja vie paljon aikaa.

vät sähköisen hakemuksen normaalisti rekryjärjestelmään. Tämän jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli.

– Yliviivaajat, lisätietojen antajat ja haastattelijat ovat kaikki eri henkilöitä.

Haastattelijat näkevät hakemukset yliviivausten jälkeen ja hakijat kasvotusten vasta haastattelussa, Laitio kertoo.

– Hakemuksen lopussa on tilaa kolmelle avoimelle kysymykselle, jotka työnantaja itse määrittää. Jouduimme miettimään kysymykset tarkkaan sanamuotoja myöten, etteivät ne olisi hakijoille liian monimutkaisia tai ettei vastauksista paljastuisi henkilökohtaisia tietoja, Laitinen kertoo.

Valitsijat ovat etukäteen määritelleet työpaikkailmoitukseen ne asiat, jotka tehtävään vaaditaan. Valintaprosessi tehdään pisteyttämällä hakemukset sen mukaan, miten hakijat täyttävät tarvittavat kriteerit.

Nimetön prosessi ulottuu ainoastaan haastatteluun asti. Haastattelu ja sen jälkeinen rekrytointi toteutetaan normaaliin tapaan. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet arvioi-

daan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla.

Mitkä ovat nimettömän työnhaun hyödyt ja haasteet?

– On suuri vahvuus, että osa tiedoista on peitossa. Näin valinnat voi tehdä tutkimalla vain tehtävän ja osaamisen kannalta olennaisia asioita, toteaa Laitinen.

Hän kertoo, että prosessin valmistelu oli raskas ja vei paljon aikaa, mutta lopussa se palkitsi.

– Esimerkiksi ulkomaalainen nimi saattaa herättää ennakkoluuloja, ja siksikin anonymiteetistä on hyötyä, Laurell pohtii.

Millaisia kokemuksia tästä on tähän mennessä kertynyt?

Kolmikko on hyvin tyytyväinen tähän asti tehtyihin rekrytointeihin.

– Olen kokenut rekrytointiprosessin vapauttavana, koska tiedän hakijasta vain tietyt faktat. Näin voin luottaa siihen, että olen tehnyt valinnan nimenomaan hakijan pätevyyden perusteella, Laitio sanoo.

– Kun prosessi on selkeä ja perusteltu, lopputulokset ovat olleet erittäin hyviä, Laitinen kertoo.

– Virhearvioinnin riski pienenee, kun pohjatyö on tehty hyvin ja mietitty tarkkaan, ketkä haastatteluun pääsevät, toteaa Laurell.

Hakijan kokemus ja ammattitaito ovat tärkeitä, mutta tärkeitä ovat myös hänen persoonansa ja sopivuutensa työyhteisöön. Nämä ominaisuudet tulevat esille haastattelussa.

– Vaikka haastatteluun kutsutut valitaan nimettömästi, esimiehen harkinta haastattelutilanteessa on olennainen osa valintaprosessia, Laitio sanoo.

Valintaa olisi mahdotonta tehdä alusta loppuun ilman haastattelua: pelkkä osaaminen ei ole kaikki kaikessa.

Mitä neuvoja ja eväitä antaisitte muille virastoille ja liikelaitoksille?

– Nimetöntä työnhakua kannattaa kokeilla rohkeasti. Siitä voi saada hyvien työntekijöiden lisäksi lisäarvoa myös rekrytointiprosesseihin, Laitinen kannustaa.

– On hienoa, että Helsinki on etulinjassa tällaisessa tasa-arvotyössä, toteaa Laitio.

– Tavoite on, että kaupungin henkilöstössä voisi paremmin kuvastua kaupungin väestö, mikä taas tarkoittaa

työpaikkojen monimuotoisuutta. Tasaarvo työnhaussa ja työpaikoilla voi tulevaisuudessa olla kaupungin kilpailuvaltti samalla tavoin kuin vaikkapa työsuhdeturva tai työntekijöiden kouluttautuminen, hän jatkaa.

Hänen mielestään kaikissa ammattimaisissa rekrytoinneissa pitäisi käyttää pisteytystä. Tapa on ollut käytössä jo pitkään muun muassa Britanniassa.

– Toivon, että nimetön työnhaku muodostuisi meillä sosiaali- ja terveysvirastossa normaaliksi käytännöksi, sanoo Laurell. 

A: > KESKUSTELEMASS a taj joh nuorisotoimen Tommi Laitio nuorisoasiainkeskus taja Itäluotsin toiminnanjoh Jonna Laitinen nuorisoasiainkeskus työvoimasuunnittelija Harri Laurell sosiaali- ja terveysvirasto > AIHE: Nimetön työnhaku > PAIKKA: nuorisoasiainkeskus

Helsingin henki | helmikuu 2014

23

palvelu teksti KATJA PESONEN kuvat PEKKA NIEMINEN

S-info auttaa ja tukee Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta auttaa silloin, kun helsinkiläisen mieltä askarruttaa mikä asia tahansa palveluissa tai omassa hyvinvoinnissa. Kallion virastotalolla kuntalaista palvellaan sekä kasvotusten että netin kautta.

S

-info koki muodonmuutoksen runsas vuosi sitten, kun siihen liitettiin Seniori-info, Verkkoterkkarit ja osa ruotsinkielisiä sosiaalipalveluita. Syntyi sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontapiste.

Tiimiesimies, terveydenhoitaja Tiina Markkula vetää yhdeksän hengen porukkaa, jossa hänen lisäkseen työskentelee kolme terveydenhoitajaa ja viisi sosiaalineuvojaa. Lisävoimana on myös yksi osa-aikainen sosiaalineuvoja.

He auttavat kuntalaisia kaikissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä hyvinvointia koskevissa kysymyksissä oli kyse sitten julkisista tai järjestöjen palveluista.

Virastotalon aulassa on kaksi tietokonetta, joilla asiakas voi 15 minuuttia kerrallaan esimerkiksi täyttää lomakkeita, tulostaa hakemuksia tai etsiä lisätietoa.

Koneen äärellä papereita tulostaa Pasi. Hänen tarkoituksenaan on hakea toimeentulotukea.

– Työt loppuivat, enkä ole löytänyt uutta työtä, vaikka olen tehnyt kaikkeni.

24

Jouduin nyt ensimmäistä kertaa hakemaan toimeentulotukea, joten minulla ei ole ollut aavistustakaan, miten sitä haetaan, Pasi kertoo.

– Olin tänne yhteydessä puhelimitse ja sain hyvät ja perusteelliset neuvot siitä, miten edetä asian kanssa.

– Henkilökunta on ollut tosi ystävällistä. Näin ensikertalaisena tämä neuvontapiste vaikuttaa toimivalta, hän kiittelee.

Eniten sosiaalineuvojilta kysytäänkin juuri toimeentulotuesta ja muiden tukien hakemisesta.

Myös perheoikeudelliset asiat sekä tiedustelut vanhusten palveluista, kuten kotona asumisen tukemisesta, kotihoidon palveluista sekä palveluasumiseen hakeutumisesta pitävät neuvojat kiireisinä.

Yhdistyminen laajensi asiantuntijuutta

Muutokset ovat aina haastavia, erityisesti silloin kun useat tahot lyövät hynttyyt yhteen. Tätäkin uudistusta muokattiin koko viime vuosi.

Helsingin henki | helmikuu 2014

– Yhteistä toimintakulttuuria haettiin viime syksyn ajan, ja pikku hiljaa yhteinen sävel alkaa löytyä. Eri virastojen alueilla on myös erilaisia käytäntöjä. Olemme yrittäneet sopia uusia tapoja ja sitoutua niihin, mikä vaatii yhteen nivoutumista, Markkula toteaa.

Sosiaalineuvoja Esa Uotinen ehti työskennellä kuusi vuotta Seniori-infossa, joka oli yli 65-vuotiaille Helsingissä asuville suunnattu palvelu. Yhdistyminen laajensi hänen toimenkuvaansa huomattavasti.

– Nyt neuvon kaikenikäisiä, minkä lisäksi palvelukielekseni on tullut englanti, sillä valtaosa yhteydenotoista tulee maahanmuuttajilta. Kohtaan päivittäin useita erilaisia elämäntilanteita, Uotinen kertoo.

– Minusta yhdistyminen on hyvä asia. Pidän tällaisesta moniammatillisesta yhteistyöstä, sillä se parantaa ja tehostaa asiakaspalvelua.

Aikaisemmin asiakkaat kysyivät usein terveyteen liittyviä asioita, mutta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvonta avoinna arkisin klo 8–16 Kallion virastotalo, katutaso Toinen linja 4 A puh. 310 44000 hel.fi > Sosiaali- ja terveysvirasto > Neuvonta ja asiointi facebook.com/verkkoterkkarit

n Pasi on tullut hakemaan apua S-infosta ja printtaamaan yleisöpäätteeltä lomakkeita. Esa Uotinen, Elise Karvonen ja Tiina Markkula auttavat tarvittaessa.

nyt terveysasioihin neuvoa kaipaavat voi ohjata Verkkoterkkareille.

Sosiaalineuvoja Elise Karvonen on tyytyväinen saatuaan rinnalleen myös terveydenhoitajia.

– Neuvontatyö on valtavan monipuolista, joten on hienoa, että mukaan on tullut eri alojen asiantuntijoita. Se rikastuttaa toimintaamme ja helpottaa työtäni, sillä kinkkisissä tilanteissa tiedän, että voin aina kysyä kollegalta neuvoa, Karvonen toteaa.

Neuvonnassa on kaksi ruotsinkielistä palveluneuvojaa, Katarina Beijar ja Anne Pontán, joten apua saa myös toisella kotimaisella kielellä.

Heidän toimenkuvaansa kuuluu käsitellä sosiaali- ja terveysvirastolle tulevat palautteet ja ohjata ne viraston sisällä oikeille henkilöille vastattaviksi.

Neuvontapalvelut on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa ympärivuorokautisena koko viikon ajan.

Yhä useammin somessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaan voi ottaa yhteyttä monin tavoin: palveluun voi soittaa, neuvojien kanssa voi keskustella chatissa, neuvoa voi kysyä palautelomakkeella tai piipahtaa paikan päällä Kallion virastotalossa ilman ajanvarausta.

Markkulan mukaan puhelin on edelleen suosituin yhteydenottotapa.

– Neuvonnan puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Jos soittoon ei heti pystytä vastaamaan, asiakkaan ei tarvitse jäädä jonottamaan, vaan soittopyyntö tallentuu ja häneen otetaan yhteyttä mahdollisimman pian.

Puhelimen suosiosta huolimatta sosiaalinen media kasvattaa merkitystään jatkuvasti.

– Ihmiset käyttävät verkkoa enenevässä määrin, ja vaikka me emme ole juurikaan mainostaneet somekanavia, asiakkaat ovat löytäneet ne. Verkko on helppo tapa olla yhteydessä, Markkula vahvistaa.

Jo neljä vuotta toiminnassa ollut Verkkoterkkarit toimii IRC-Gallerian Verkkoterkkari-yhteisössä, kahdenkeskisessä anonyymichatissa, teemallisissa ryhmächateissa, Demin keskustelupalstalla terveysaiheisilla teemakeskusteluilla sekä Facebookissa ja Twitterissä tiedottamalla terveyteen liittyvistä aiheista ja toiminnastaan.

Anonyymisti aroista aiheista

Neuvonnan uudempana työmuotona on moniammatillinen chat-neuvonta, joka löytyy viraston internet-sivuilta. Sen voi ottaa käyttöön klikkaamalla chat-kuvaketta. Chat on reaaliaikaista, anonyymiä ja nopeaa.

”Henkilökunta on ollut tosi ystävällistä.

Näin ensikertalaisena tämä neuvontapiste vaikuttaa toimivalta.”

Terveyteen liittyvissä anonyymichateissa noin kolmasosa kysymyksistä liittyy seksuaaliterveyteen, kolmasosa mielen hyvinvointiin, ja loput koskevat yleisiä terveyasioita, kuten vaikkapa minkä terveysaseman piiriin soittaja kuuluu. − Anonyymichat mahdollistaa keskustelun asioista, joita muuten voi olla vaikea kasvokkain ottaa esille, kertoo Markkula.

Erityisesti palvelun löytäneet nuoret pojat eivät välttämättä kehtaa kasvotusten keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Nimettömänä chattailu on loistava keino puhua asioista avoimesti ja vapaasti. − Anonyymikeskustelujen kautta keskustelijaa voi rohkaista hakeutumaan vastaanottopalveluihin, jos neuvoja näkee siihen tarvetta. 

Helsingin henki | helmikuu 2014

25

hyvinvointi

TYÖPAIKAT

Viime syksynä käynnistynyt Työpaikka turvalliseksi -kampanja haastaa työ­yhteisöt käyttämään Työsuojelupakkia ja tekemään ilmoituksia työturvallisuuspoikkeamista sekä käsittelemään ne työyhteisössä. Se on jo lisännyt työturvallisuutta ja -hyvinvointia.

TURVALLISIKSI teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

A

uroran sairaalan psykiatrisella osastolla hoitajat huomasivat, että raskaat siirto- ja nostotyöt olivat lisääntyneet, kun osastolle tuli liikkumiseen paljon apua tarvitseva, painava potilas.

Kuitenkin osastolta, kuten koko sairaalasta, puuttuivat tarvittavat apuvälineet, sillä yleensä psykiatrista hoitoa tarvitsevat potilaat liikkuvat normaalisti.

– Fyysisen rasituksen seurauksena hoitotilanteissa oli loukkaantumisvaara, hoitajien lihakset kipeytyivät ja jopa vanhat vaivat olivat vaarassa ärtyä, kertoo osastonhoitaja Tiina Leivonen sosiaali- ja terveysvirastosta.

Leivonen otti yhden työntekijän Työsuojelupakkiin tekemän ilmoituksen käsittelyynsä, minkä jälkeen siitä puhuttiin tiimin kesken viikoittaisessa osastokokouksessa. Henkilökunta päätti hankkia tarvittavia apuvälineitä työn helpottamiseksi, ja samalla niitä hankittiin koko sairaalalle. Keskusteluissa päätettiin, että arkisissa tilanteissa nostot tehdään parityönä.

Turvallisten työasentojen löytämiseksi käytettiin fysioterapeutin apua.

– Tämä lisäsi osastollamme tunnetta työn hallinnasta sekä vähensi sairauspoissaoloja, Leivonen toteaa.

Hän on tyytyväinen Työsuojelupakkiin, vaikka ilmoitusten käsittely viekin esimiehiltä aikaa.

26

Helsingin henki | helmikuu 2014

– Sen käyttö on vaivatonta ja helppoa, ja se ohjaa esimiestä käsittelemään ilmoitukset ja tekemään tarvittaessa jatkotoimenpiteitä, Leivonen vahvistaa.

Uhkaava tilanne hoidettiin mallikkaasti

– Stadin ammattiopistossa tapahtui syyskuussa uhkaava tilanne, joka muodostui yllättävästi asiallisen keskustelutilanteen yhteydessä, kertoo työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen opetusvirastosta.

Hänen vastuullaan on opetusviraston sekä suomen- ja ruotsinkielisen työväenopiston työsuojeluasiat.

– Turvallisuuspoikkeaman käsittelyssä hyödynnettiin hyvin Työsuojelupakkia, ja ammattiopistolla käynnistettiin useita toimenpiteitä, jotka kirjattiin selkeästi, aikataulutettiin sekä toteutettiin määräaikaan mennessä, sanoo Paukkonen.

Tilannetta käsittelivät yhteistyössä asianomaiset, opettajat, oppilaat, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto, poliisi sekä työsuojelu.

Paukkonen on tyytyväinen, että uhkaava tilanne hoidettiin esimerkillisesti ja hyvin mallikkaasti. 

Termejä: >> Läheltä piti -tilanne = Vaaratilanne, jossa tapaturma on ollut lähellä, mutta vahingoilta on kuitenkin vältytty. >> Havaittu vaaratekijä = Jokin asia työpaikalla tai sen lähistöllä, joka voisi aiheuttaa työtapaturman. >> Uhka- tai väkivaltatilanne = Fyysisen tai henkisen väkivallan uhka, joka ilmenee esimerkiksi sanallisena tai aseellisena uhkauksena, huutamisena, tönimisenä ja liikkumisen estämisenä.

Syksyn 2013 palkitut >> Roihuvuoren harjoitusalue, pelastuslaitos >> Hanasaaren työnjohto ja suunnittelu, Helsingin Energia >> Malminkartanon kirjasto, kaupunginkirjasto >> Catering Pakkala, Palmia

stadi

365 Osastopäällikkö Tarja Loikkanen liikuntavirastosta kertoo kaupungin vahvasta roolista liikunnan lisäämiseksi.

Katse toimintakykyyn

Kampanja jatkuu toukokuulle TYÖPAIKKA TURVALLISEKSI -KAMPANJA kannustaa jokaista teke-

mään ilmoituksen läheltä piti -, uhka- tai väkivaltatilanteista tai sellaisista vaaratekijöistä, jotka voisivat johtaa työtapaturmaan.

– Tehkää ilmoitus Työsuojelupakkiin aina kun havaitsette poikkeavan tilanteen – jokainen ilmoitus on tärkeä! Sen tekemiseen ei tarvitse mitään erillisiä tunnuksia, kehottaa työturvallisuuspäällikkö Jussi Köntti kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Kampanja palkitsee kuukausittain toukokuuhun asti kolme Työsuojelupakkiin tehtyä ilmoitusta, joihin on myös keksitty ratkaisu työyhteisön kesken. Palkintona on kapselikahvinkeitin ja diplomi työpaikalle.

Helmen sovelluksista löytyvä Työsuojelupakki otettiin käyttöön kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa vuonna 2011. Se tarjoaa esimiehille ja työsuojelulle tehokkaan tavan käsitellä ja seurata työturvallisuusasioita.

Köntin mukaan sitä käytetään koko ajan aktiivisemmin, ja kampanja on vielä lisännyt aktiivisuutta.

– Ilmoituksia työturvallisuuspoikkeamista on nyt tehty kuukaudessa noin 500, kun vuosi sitten määrä oli 350. Ilmoituksista noin 150 on käsitelty asianmukaisesti kahden viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä, mutta ihannetilanne on, että esimiehet käsittelisivät kaikki ilmoitukset, Köntti kertoo.

– Käsittelyn tarkoituksena on löytää yhdessä ne toimenpiteet, joiden avulla voidaan jatkossa ennaltaehkäistä vastaavanlaiset tapaukset.

Palkituista uutisoidaan Helmessä. Tavoitteena on, että ratkaisua voitaisiin hyödyntää muissakin työyhteisöissä ja parantaa työturvallisuutta. Tämä tuo myös taloudellisia säästöjä.  > Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työturvallisuus > Helmi > Sovellukset > Työsuojelupakki

YHTEISKUNTAMME ON MUUTTUNUT teknistymisen myötä liikkumatto-

muutta ja fyysistä passiivisuutta edistäväksi. Istumme työssä 90 prosenttia työajasta ja kuljemme työmatkamme ajoneuvoilla. Teini-ikäisten lasten liikunnan harrastaminen on romahtanut maailmantilastojen häntäpäähän. Vaikka istumatyötä tekevä henkilö kävelisikin puoli tuntia päivässä, hän on silti 23,5 tuntia vuorokaudessa fyysisesti passiivinen.

LIIKUNTATOIMI ON PERINTEISESTI tuottanut palveluja aktiivisille liikun-

nan harrastajille, mutta viime vuosina tehtävämme on kääntynyt päinvastaiseksi. Olemme kehittäneet toimintamalleja, joilla saisimme eri-ikäisiä, liian vähän liikkuvia henkilöitä kiinnostumaan toimintakyvystään. Tarvitaan kuitenkin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta ihmisten arkikäyttäytymiseen, asenteisiin ja elintapoihin voidaan vaikuttaa.

HALLINTORAJAT YLITTÄVÄT palvelut

vaativat Helsingin kokoisessa kaupungissa pitkäjänteistä työtä, mutta onnistuessaan tuottavat uudenlaisia ratkaisuja. Niistä hyötyy moni taho, ja loppukädessä tietysti helsinkiläinen. Vaikka palveluja pitää joskus räätälöidä kohdennetuiksi, niistä saatavat säästöt ovat pitkällä aikajänteellä merkittäviä. Tarjoamalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia monipuolisiin liikuntakokemuksiin luodaan hyvät edellytykset pysyvien liikuntatottumusten luomiselle. Kaupungissamme onkin toteutettu lukuisia poikkihallinnollisia menestystarinoita.

Henkilöstölle on tarjolla eri-ikäisille kohdennettua toimintaa.

SUURI JOUKKO HARRASTUSTOIMINNAN ULKOPUOLELLE jääviä lapsia on

tavoitettu liikunnallisen iltapäivätoiminnan kautta. Peruskoulujen koulupäivän sisältöä on muokattu liikunnallisemmaksi ja oppimisedellytyksiä edistäväksi Liikkuva koulu -mallilla. Ylipainoiset ovat saaneet kurssitusta uudenlaiseen ravinto- ja liikkumismaailmaan. Nuoret ovat päässeet suunnittelemaan omien mieltymyksiensä mukaista liikuntatoimintaa, ja nuorten yhteiskuntatakuu -hanke on tarjonnut mahdollisuuksia tutustua ja kouluttautua liikuntaan. Kakkostyypin diabetekseen sairastumisriskissä oleville aikuisille on tarjottu elämäntapaneuvontaa ja aktivointia. Kotihoidossa olevia vanhuksia on aktivoitu omatoimisemmaksi, ja toimintakyvyltään heikentyneille senioreille on löydetty liikuntakavereita.

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA ei ole unohdettu: painopiste on entis-

tä enemmän eri-ikäisille kohdennetussa toiminnassa. Tarjolla on muun muassa työkykyä tukevia palveluja työntekijöille, jotka niitä eniten tarvitsevat, matalan kynnyksen toimintaa, henkilökohtaista aktivointia sekä kannustamista istumisen vähentämiseen.

KAUPUNGIN STRATEGIASSA ON LIIKUNNALLA viimeinkin vahva rooli. Nyt

luodaan uusia innovaatioita ja motivointikeinoja hyvinvoinnin ja arkiliikunnan edistämiseksi. Siihen tarvitaan ennen kaikkea yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken.

Helsingin henki | helmikuu 2014

27

liikkeellä teksti LAURA HEIKKINEN kuva PEKKA HOLMSTRÖM

n Taru Päivälinna löytää tarvittaessa uutta luettavaa.

Enemmän irti kirjallisuudesta Kun lukeminen tai musiikin kuuntelu alkaa tuntua vanhan toistolta, uutta intoa saa kirjastojen kirja- ja musiikkiosastoilta. Luku- ja musiikkivalmentajat antavat vinkkejä ja ohjaavat vielä tuntemattomille poluille.

I

stun Kallion kirjaston kellarissa sijaitsevassa dekkarikirjastossa lukuvalmentaja Taru Päivälinnan kanssa. Pöydällä on pino Päivälinnan juuri minulle valitsemia kirjoja.

Luen paljon ja haluaisin löytää jotakin ihan erilaista luettavaa, joten käännyin lukuvalmentajan puoleen.

Täytin lukuvalmentajan sähköpostilla lähettämän lomakkeen, missä kysyttiin lempikirjailijoitani, mitä kirjallisuutta luen eniten, mihin kirjoihin en

28

halua tarttua sekä millainen lukija olen.

Samalla varasin ajan tunnin mittaiseen henkilökohtaiseen tapaamiseen. Minua jännittää, mitä kirjallisuutta Päivälinna minulle ehdottaa.

Kirjallisuuden tuntemus laajenee

Kallion kirjaston sivuilla vinkataan lukuvalmentajasta. Yhteyttä voi ottaa joko käymällä kirjastossa tai lähettämällä sähköpostia.

Helsingin henki | helmikuu 2014

– Meihin otetaan yhteyttä, kun halutaan jotain uutta luettavaa tai lukuharrastus uuteen nousuun, Päivälinna kertoo.

Lukuvalmennus alkoi pari vuotta sitten. Kun kirjastot profiloituvat ja tarjoavat monenlaisia palveluja, lukuvalmennus on Päivälinnan mukaan paluuta kirjaston ydinpalveluun, kirjallisuuteen.

Kalliossa on kuusi eri tavoin suuntautunutta lukuvalmentajaa, jotka tekevät lukuvalmennusta työnsä ohella omasta kiinnostuksesta.

– Annamme lukuvinkkejä. Tarkoitus on laajentaa ja syventää lukijoiden kaunokirjallisuuden tuntemusta.

Valmentajakin oppii

Kyselylomakkeen vastauksista lukuvalmentaja löytää punaisen langan vastaajan lukumausta. Miten kirjat valitaan?

– Ensinnäkin on oltava hyvin avoin, eikä mitään saa rajata pois, paitsi jos asiakas on näin toivonut. Omista suosikeista on tarvittaessa osattava luopua, mutta niistä on joskus myös hyötyä. Itsestäänselvyyksiä ei ole, eikä saa olla liian varovainen.

Teoksia valitaan 10 tai 20, joten joukkoon mahtuu niin huteja kuin täysosumiakin.

”Kirjastossa käydessä kannattaa rohkeasti kysyä meiltä neuvoja ja vinkkejä.”

– Emme tietenkään ole itse lukeneet kaikkia suosittelemiamme kirjoja vaan kysymme vinkkejä kollegoilta. Tämä on työlästä, mutta antoisaa. Opin joka kerta jotain uutta, jota voin hyödyntää muussa asiakaspalvelussa. Myös henkilökohtaiset tapaamiset ja kirjojen esittely opettavat paljon, toteaa Päivälinna.

Asiakas saa tapaamisessa kirjalistan ja voi lainata haluamansa teokset mukaan. Vaihtoehtoisesti kirjalistan ja -kassin voi hakea kirjastosta tai pyytää kirjalistan sähköpostitse.

Tarkoitus on tehdä palvelusta palautelomake, jotta saadaan tietoa, miten valinnat ovat toimineet.

– Kirjastossa käydessä kannattaa rohkeasti kysyä meiltä neuvoja ja vinkkejä.

Siihen ei tarvitse varata aikaa vaan voimme saman tien valita yhdessä uutta luettavaa! > helmet.fi/kallionkirjasto

teksti STIINA HONKAMAA kuva TOMMI TUOMI

Syvemmälle musiikkiin

O

len aktiivinen musiikin kuuntelija, mutta sivistyksessäni on aukko: 1960-luvun soul.

James Brown, Aretha Frank­­­lin ja Otis Redding sentään ovat tuttuja nimiä, mutta kaipaan lisäperehdytystä.

Olenkin varannut sähköpostitse ajan Kirjasto 10:n musiikkivalmentajalle, joka opastaa asiakasta musiikkilajien saloihin. Ajan voi varata myös puhelimitse tai paikan päällä henkilökohtaisesti.

Musiikkivalmentajapalvelua on ollut tarjolla pari vuotta. Valmentajia on kymmenen, ja heillä kaikilla on omat vahvuusalueensa. Valmennus on tarkoitettu jokaiselle kaupunkilaiselle, joka haluaa laajentaa musiikkituntemustaan ja -kokemustaan.

Parhaassa tapauksessa aiemmin musiikkia harrastamatonkin löytää elämäänsä aivan uuden puolen.

Räätälöityä palvelua

Menen kirjaston neuvontaan ja kysyn musiikkivalmentaja Tommi Kemppistä. Minut tulee hakemaan sympaattisen oloinen kolmekymppinen mies, joka niittivöineen näyttää musiikkimieheltä.

Menemme musiikkihuoneeseen, jossa on ensiluokkaiset kaiuttimet ja taulutelevisiot. Kemppinen on varannut minua varten ison pinon 60-luvun soul-levyjä.

– Ideana on, että kuuntelemme musiikkinäytteitä ja kerrot niistä mielipiteesi. Palautteen pohjalta kokoan tarkemman paketin jatkotapaamista varten, Kemppinen valottaa.

– Voimme käydä jonkun verran läpi myös genren historiaa, avainteoksia ja tunnustettuja klassikkoteoksia. Jokainen voi kuitenkin lukea perustiedot helposti netistä. Mielestäni on tärkeämpää tuoda esiin omia henkilökohtaisia tärppejä ja aarteita, Kemppinen korostaa.

60-luvun letkeä soul vie mukanaan muihin maailmoihin. Kemppinen kehottaa kertomaan heti, pidänkö soimassa olevasta kappaleesta, mielellään perustellen.

– Jos nyt esimerkiksi ilmenee, että 60luvun Motown-soul ei yhtään inspiroikaan sinua, en yritä turhaan sitä tyrkyttää. Voimme sitten kokeilla 70-luvun soulia tai vaikka funkia, Kemppinen sanoo.

Haettu sävel löytyy

– On hienoa, jos voi antaa asiakkaalle sellaisia tärppejä, joita ei helposti tule vastaan. Haasteellisimpia työssä ovat tilanteet, joissa asiakas ei tiedä musiikista juuri mitään ja kuvailee haluamaansa musiikkia vain adjektiiveilla. Tällöinkin on aina löytynyt yhteinen sävel.

Kemppinen on nyt soittanut liudan 60-luvun soul-kappaleita. Suurin osa niistä on amerikkalaista tuotantoa. Kysyn vähän leikilläni, olisiko mitään suomalaista tarjolla. Mutta kas, Kemppiseltä tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä.

Lähdenkin kirjastosta kotiin hyvillä mielin kainalossani muun muassa Motown-kokoelma tyttöbändien musiikkia, Wilson Picket ja supisuomalainen Kirka. > helmet.fi/kirjasto10

Kemppinen on työskennellyt Kirjasto 10:ssä kolme vuotta. Tätä aiemmin hän toimi myös muissa kirjastoissa opiskelujensa ohella. Mikä on hänen musiikkimakunsa?

– Olen keräillyt levyjä seitsemän vuotiaasta lähtien ja kuuntelen oikeastaan kaikkea musiikkia. Eniten minua kiinnostaa kuitenkin populaarimusiikin kokeellinen laita kuten kummallinen folk, Kemppinen kertoo.

”Hienoa, jos voi antaa sellaisia musiikkitärppejä, joita ei helposti tule vastaan.”

n Tommi Kemppinen opastaa musiikkilajien saloihin.

Helsingin henki | helmikuu 2014

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 21. maaliskuuta.

Kevään henkilöstöliikuntaa ■■ KEVÄÄN OHJATUISSA LIIKUNTARYHMISSÄ on vielä tilaa. Katso tarjonta ja vapaat paikat Helmestä > Sovellukset > Koulutuskalenteri > Henkilöstöliikunta.

■■ NAISTEN KYMPILLE PÄÄSEE puoleen hintaan. Toukokuun 25. päivä Olympiastadionin ympäristössä ja Töölön kisahallissa järjestettävään Naisten Kymppiin voi henkilöstö osallistua alennettuun hintaan 19,50 euroa / henkilö (norm. 39 euroa). Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki naiset iästä ja kunnosta riippumatta. Alennushinta on voimassa 28.2. saakka, ja se koskee sekä ryhmä- että yksilöilmoittautumisia. Alennus on tarkoitettu vain kaupungin työntekijöille. Lisätietoja ja ilmoittautumiseen tarvittavan kaupungin alennuskoodin löydät henkilöstöliikunnan sivuilta Helmi-intrasta. Ilmoittauminen: naistenkymppi.fi. > liikunnansuunnittelijat: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

Talviliikuntapaikat auki Keskustelu vanhuspalvelujen tilanteesta ■■ MIKÄ ON TILANNE Helsingin vanhuspalveluissa? Helsingin vanhusneuvosto ja Kinaporin palvelukeskus järjestävät yleisötilaisuuden Helsingin vanhuspalveluista 20.2. klo 13–15 Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa, Kinaporinkatu 9 A. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Palvelualueen johtaja Arja Peiponen pitää katsauksen Helsingin vanhuspalveluista. Vanhusneuvoston puheenjohtaja, professori Sirpa Asko-Seljavaara toimii keskustelutilaisuuden vetäjänä.

■■ PALOHEINÄÄN JA MUILLE ulkoilualueille on tehty hiihtolatuja. Reaaliaikaista latutilannetta voi seurata latukarttapalvelusta mski.fi/helsinki, josta selviää ladun pituus, valaistus ja suositeltava hiihtotyyli sekä se, milloin latu on viimeksi huollettu tai sen kunto todettu.

Paloheinän ulkoilumaja on suljettu tänä talvena lvi-remontin vuoksi, mutta Paloheinä Golfin kahvila ja saniteettitilat suihkumahdollisuuksineen ovat käytössä.

Liikuntavirasto ylläpitää seitsemän tekojääradan lisäksi kymmeniä luonnonjääkenttiä. Ajankohtaiset luonnonjääkenttien kunto- ja huoltotiedot löytyvät Luistelukenttäinfo-palvelusta mski.fi/helsinki.mskate.

Kivikon Lumiparkkiin, Kivikonlaita 25 on avautunut lumilautailuja new school -hiihtopaikka. Lumiparkki on monipuolinen ja elämyksellinen miniparkki, joka soveltuu niin kokeneille kuin vasta-alkajillekin. > hel.fi/liikunta > mski.fi/helsinki, mski.fi/helsinki.mskate

Jaa musiikkimuistosi!

Liikuntaelämyksiä talvilomalla

■■ KAUPUNGINMUSEO VALMISTELEE MAALISKUUSSA 2015 Hakasalmen huvilassa avautuvaa näyttelyä, joka kertoo musiikista osana helsinkiläisten elämää. Sitä varten kerätään musiikkimuistoja Helsingistä. Vastaajien kesken arvotaan palkintoja. Musiikkimuistot voi kertoa 28.2. mennessä osoitteessa helsinginkaupunginmuseo.fi/musiikkimuistot

■■ LIIKUNTAVIRASTO JÄRJESTÄÄ TALVILOMAA 17.–21.2. viettäville koululaisille monipuolisia liikuntakursseja ja tapahtumia. Lomalaisille on tarjolla uinti-, yleisurheilu- ja liikuntaleirikursseja, Easyportviikko ja luistelua Olympiastadionilla. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet, kurssitarjonta ja tapahtumatiedot liikuntaviraston verkkosivuilta sekä sähköisestä asioinnista. > hel.fi/liikunta, hel.fi/ohjattuliikunta, asiointi.hel.fi

Näe ja koe uusi Pasila

näyttely

■■ PASILA 3.0 -NÄYTTELYSSÄ info- ja näyttelytila Laiturilla Kampissa esitellään Pasilan keskuksen rakentamisen ensimmäistä vaihetta, Triplaa.

Koe tulevaisuuden Pasila liikkumalla uusissa julkisissa tiloissa virtuaalikypärän ja animaation avulla kulkumuotoa vaihdellen. Kokeile, miltä tuntuvat julkisivujen uudet pintamateriaalit, kuten alumiinivaahto. Tarkastele keskustakorttelia uudesta pienoismallista ja kerro oma näkemyksesi siitä, millainen on hyvä Pasila.

Keski-Pasilasta rakentuu monipuolinen, tiivis, toiminnoiltaan limittynyt ja yhdyskuntarakennetta eheyttävä kaupunkiympäristö. Keskus on kolmen korttelin kokonaisuus, johon toteutetaan toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali. Keskus toteutetaan vuosina 2015–2021.

Keskuksen toteuttamiseksi laaditaan asemakaava. Kaupunkilaisilla on näyttelyn ajan mahdollisuus osallistua asemakaavaehdotuksen valmisteluun. > Laituri, 7.2.–26.4., laituri.hel.fi > pasilahelsinki.fi CINO ZUCCHI ARCHITETTI - ONE WORKS - BURO HAPPOLD

30

Helsingin henki | helmikuu 2014

Pekka Sauri

Ristikko nro 1/2014 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 21.3. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 21.3. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Risto Vähävirta, Tanja Saarinen, Ville Helander, Leea Ahvo ja Arja Laurila Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | helmikuu 2014

31

01

Helsingin henki @KjJu

kuva JUKKA PAKARINEN

2014

s

si

Helsinki on Avoin Kaupunki.

Se tarkoittaa suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä, luovuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä. #openhelsinki

helmikuu–maaliskuu 2014

14.2.–13.7.

CHAPLIN KUVISSA Taidemuseon näyttelyissä on esillä kuvia rakastetun kulkurin Chaplinin uran eri vaiheista sekä taidetta yksinäisyydestä. > helsingintaidemuseo.fi

18.–22.2.

REAKTORI NUORILLE

{ uusi duuni }

Viestintää ja verkostoja

32

KUKA: Jaakko Salavuo AMMATTI: tietotekniikka- ja viestintäjohtaja TÖIHIN: 7.1.

TOIMIPAIKKA: kaupunginkanslia

Mitkä ovat tietotekniikka- ja viestintäjohtajan keskeiset tehtävät?

Edistän uusien vuorovaikutusmenetelmien ja digitaalisten palveluiden kehittämistä helsinkiläisille. Osastoon kuuluu keskenään hyvin erilaisia toimintoja, joten autan niitä lähentymään toisiaan.

Mitä teit aiemmin?

Toimin Nokialla vaihtelevissa viestinnän tehtävissä, kolme viime vuotta vastasin yhtiön strategiaviestinnästä.

Millainen on työyhteisösi?

Teen työtä hyvin erityyppisten alojen ihmisten kanssa. Meillä on muun muassa tietotekniikan, viestinnän ja asukasyhteistyön ammattilaisia.

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?

Haluan kehittää hyvää yhteistyötämme kaupungin sisällä ja sidosryhmiemme kanssa.

Helsingin henki | helmikuu 2014

Millainen on tietotekniikan, viestinnän ja vuorovaikutuksen nykytila kaupungilla?

Meillä on erinomaiset lähtökohdat kehittää avointa kaupunkia. Tästä ovat osoituksena erilaiset kansainväliset tunnustukset ja vireä yhteistyöverkosto.

Mihin suuntaan niitä tulee kehittää?

Olemme kaupunkilaisille, yrityksille ja yhteisöille monessa mielessä mahdollistaja. Meidän on ymmärrettävä ja ennakoitava asukkaiden muuttuvia tarpeita ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia.

Mitä haasteita tehtävässä on?

Kentän laajuus on kieltämättä haaste, kuten myös suuri organisaatio. Haasteet liittyvät myös digitaalisuuteen ja kaupunkipalveluihin.

Meidän on osattava löytää ja käyttää jo olemassa olevia innovaatioita, verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kehityksen kärjessä olevien toimijoiden kanssa.

Lopulta tulee muistaa, että osallistaminen koskee kaikkia – myös niitä, jotka eivät tavoita sähköisiä palveluja.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Harrastan liikuntaa ja luen paljon. Aikaani vie myös juniorijalkapalloseuran valmennus.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Haukilahdessa ja kuljen töihin vaihtelevasti autolla, bussilla ja pyörällä.

Kaikille avoin Suomen suurin hiihtolomatapahtuma valtaa Suvilahden Kattilahallin ja nuorten toimintakeskus Hapen. > nuoriso.hel.fi/reaktori

9.3. & 6.4.

HKO KAUPUNGINTALOLLA HKO:n kamarimusiikkikonsertteja voi kuulla kaupungintalon juhlasalissa 9.3. ja 6.4. klo 14–15 hakemalla ilmaislipun Virka Infosta. > virka.fi

9.3. & 23.3.

STADIN SLANGIA

Hakasalmen huvilan Rasvaletti-näyttelyssä puhutaan stadin slangia 9.3. ja 23.3. klo 14 Muistaksä? -slangiopastuksessa. > helsinginkaupunginmuseo.fi

20.3.–12.4.

1001 TARINAA

Stoan Gallerian näyttely vie matkalle tuhannen ja yhden yön maailmaan. Oheisohjelmana erilaisia työpajoja. > stoa.fi

21.–22.3.

STREAT HELSINKI Katuruokatapahtuma tekee uutta ruokatrendiä tutuksi Torikortteleissa ja Teurastamolla. > streathelsinki.com

9.4.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina ovat muun muassa vuoden vanha Sote-virasto, yleiskaavan valmistelu, tuki uusille esimiehille, kaupungin uudet www-sivut ja liikuntaviraston ulkoilumajat.