Helsingin henki 2/2009

henki Helsingin

020092 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

sivu 12

Sujuvampi

arki

Helsinki laajeni itään

sivu 26

Valokuvakisan parhaat

duunissa

talous

sivu 18

vapaalla

Älyteknologia helpottaa Anneli Rostedtin hoitotyötä ja Elma Leinosen elämää.

sivu 14

Pelastajat valmiina lähtöön

{ pääkirjoitus }

Huolehditaan työhyvinvoinnista

H

enkilöstön työhyvinvointia on vuodesta 2003 seurattu kyselyllä. Viime vuonna kyselyä uudistettiin, ja siihen vastattiin aiempaa aktiivisemmin. Työterveysjohtaja Tiina Pohjonen toteaa tässä numerossa, että ”työhyvinvointikysely antaa henkilöstölle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Johdolle se on työväline, jolla asioihin voidaan puuttua.”

Kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on viime vuoden tulosten mukaan monessa suhteessa parantunut. Esimiehet ottavat aiempaa herkemmin yhteyttä työterveyteen, jos ovat huolissaan työyhteisöstään tai yksittäisestä työntekijästään.

Uupumisuhassa olevat työntekijät havaitaan varhemmin, ja sairauslomajaksot ovat lyhentyneet. Työjärjestelyillä voidaan tukea hyvin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että joustoissa on onnistuttu jopa erinomaisesti. Useamman kuin joka toisen vastaajan mukaan työ kaupungilla tarjoaa hyvät mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen. Työpaikoilla suvaitaan myös entistä paremmin erilaisuutta. Työyhteisötaidot ovat lisääntyneet, ja ihmisillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

Hienoja tuloksia, joista ei voi olla kuin hyvillään.

Myönteisten tulosten rinnalla myös työhyvinvointiin liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Esimerkiksi esimiestyötä arvioidaan nykyään kriittisemmin. Tulos- ja kehityskeskusteluja kyllä käydään, mutta entistä useampi on tyytymätön keskustelujen sisältöön.

Esimiesten rooli on korostunut, koska työ on jatkuvassa muutoksessa: asiakasvaatimukset ovat kasvaneet ja työprosessit ja työvoiman rakenteet muuttuneet. Tämä liittyy Tiina Pohjosen mukaan myös siihen, että kaupungilla on toteutettu isoja organisaatio- ja johtamisjärjestelmien muutoksia.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen korostuu jatkossa, kun eläköityminen lähivuosina lisääntyy. Jos tulevaisuudessa työurat pitenevät, ikääntyvälle henkilöstölle tulee järjestelmällisesti tarjota hyvinvointia ja jaksamista tukevia työaikajärjestelyjä ja joustoja sekä räätälöidä osaamisen ja taitojen päivittämismahdollisuuksia. Lisääntyvä monimuotoisuus luo osaltaan uusia haasteita esimiestyölle ja työyhteisöille.

Hyvinvointia on aina varaa parantaa. Lue sivulta 22, millaisia suunnitelmia työpaikan ilmapiirin parantamiseksi terveyskeskuksen kuljetusyksikkö teki ja miten se onnistui.

Palaute ja juttuvinkit: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

02

Helsingin henki | huhtikuu 2009

terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila Kirjoittaja miettii, miten turvata terveellinen elinympäristö.

Terveysvaikutukset arvioinnin alle ONKO HELSINKI 10–20 VUODEN kuluttua

terveellinen ympäristö elää ja asua? Ovatko helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierot kaventuneet? Vastauksia näihin kysymyksiin saamme vasta vuosikymmenten kuluttua, mutta terveyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään kaupungin eri lautakunnissa juuri nyt.

Nyt tehtyjen päätösten pohjalta helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytykset joko vahvistuvat tai heikentyvät.

Terveysvaikutusten arviointi on ensi askeleitaan ottava uusi toimintatapa sekä Helsingin kaupungin että monen muun Suomen kunnan päätöksenteossa. Ennakkoarviointi on tulevaisuuden tietoista ja läpinäkyvää rakentamista. Se pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan terveyden edistäminen on kunnan kaikkien hallintokuntien vastuulla ja kaupunkitasolla strategisesti tärkeä asia.

TERVEYSVAIKUTUSTEN NOPEA ennakkoarviointi on menetelmä, jonka avulla tarkastellaan asian eri ratkaisuvaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia – lopullinen päätösesitys tehdään tämän

kuva PERTTI NISONEN

Maissi Kasurinen

Stadi 365

tarkastelun pohjalta. Avaintoimijoita ovat lautakuntapäätösten valmistelijat.

Terveyskeskuksessa on kehitetty ennakkoarviointia helpottava apuväline, joka löytyy osoitteesta www.hel.fi/terveyskeskus kohdasta Päätöksenteko >Terveysvaikutusten arviointi >TVA ohje hallintokuntien käyttöön.

Esittelijöille ja valmistelijoille on järjestetty viime syksystä alkaen koulutustilaisuuksia, joissa on opeteltu menetelmän käyttöä. Asia on uusi myös terveyskeskuksen henkilökunnalle. Otamme menetelmän käyttöön tänä keväänä.

Alkon myymälän sijoitus, koululaisten iltapäivätoiminta, katujen hiekoitus, puistojen kunnostus, vanhusten virkistystoiminta, kenkien nastoitus, lenkkipolkujen valaistus ja kaupunkikanit ovat esimerkkejä asioista, joissa tarvitaan terveysvaikutusten arviointia.

KOULUTUSTILAISUUKSISSA ON kysytty, miten terveysvaikutuksia pystyy arvioimaan, jos ei ole terveydenhuollon koulutusta. Terveyskeskuksessa on puolestaan keskusteltu, voiko vaikutuksia arvioida, ellei niistä ole tieteellistä näyttöä. Nopea terveysvaikutusten arviointi ei ole lääketiedettä eikä terveystieteitä, vaan valmistelijan omaa maalaisjärjen käyttöä valmisteltavana olevasta oman asiantuntijaalueensa asiasta.

Olennaista on tunnistaa terveysvaikutuksia ennakolta. Terveysvaikutusten nopea ennakkoarviointi ei vaadi lisävoimavaroja, vaan sen käyttöönotto on ensisijaisesti asennekysymys. Se parantaa valmistelun läpinäkyvyyttä ja auttaa parhaan ratkaisun valinnassa.

Taloudelliset realiteetit on kuitenkin otettava aina huomioon vaihtoehtojen valinnassa. •

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 514 8831, maija-liisa.

kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina. kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh.

(09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö 20

{ huhtikuu 2009 } 10 KAFFELLA

Sari Kuutamo ja Miia Pasuri keskustelevat, mitä kaikkia etuja työsuhde kaupungilla tuo mukanaan.

PALVELU

Terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikkö tekee työtä sydämellä ja monimuotoisesti.

12 PROJEKTI

Kustaankartanossa käytetään älykästä tekniikkaa vanhusten ja hoitajien hyvinvoinnin edistämiseksi.

14 DUUNISSA

Pelastuslaitoksen taitava ensiapuhenkilöstö on aina valmiina auttamaan.

16 AMMATTI

Kirjastoautonhoitaja ilahduttaa lapsia Snadissa.

17 YMPÄRISTÖ

Liikelahjat ovat nyt rohkeasti vastuullisia.

06

18 TALOUS

Östersundom muuttuu maaseudusta kaupunginosaksi. Edessä on vuosien suunnittelu-urakka.

25 TYÖKALUT

Office 2007 tuo uudet työkalut käyttöön.

26 VAPAALLA Valokuvakilpailu Helsinki – rakkauden kapunki poiki tasokkaan sadon. Esittelemme voittajat.

PALSTAT Helsinki 180˚ Kalenteri Ilmoitustaulu Uusi duuni

Urapolkuhanke antaa maahanmuuttajille uusia mahdollisuuksia kouluttautua.

Ene Härk valmistuu lähihoitajaksi.

28

22

KULTTUURI

TYÖHYVINVOINTI

Disneyn hahmot lumoavat kevään ajan Taidemuseo Tennispalatsissa.

Työilmapiiri parani kuljetusyksikössä koko työyhteisön voimin.

kuva MARKKU ALÉN

toukokuu

04 05 30 32

TEEMA

{ tiesitkö että... }

Ruusuja äideille ÄITIENPÄIVÄÄ VIETETÄÄN SUOMESSA vuosittain toukokuun toisena sunnuntaina. Päivä on

myös virallinen liputuspäivä. Perinteeseen kuuluvat esimerkiksi äidille viety aamiainen vuoteeseen tai itse tehty kortti. Äideille on myös kerätty valkovuokkoja.

HKL:n ruusuratikka ajaa taas tänä vuonna. Ruusuja on jaossa kahdessa raitiovaunussa, jotka kiertävät reittiä Töölön halli – Eläintarha – Alppila – Urheilu-talo – Hakaniemi – Kruununhaka – Kauppatori – Aleksanterinkatu – Runeberginkatu – Töölön halli. Vaunut lähtevät Töölön hallilta klo 11 ja klo 11.30, ja ne ajavat noin puolen tunnin välein klo 15 asti tai niin kauan kuin ruusuja riittää. Kummassakin vaunussa on matkustajien iloksi tarjolla myös oheisohjelmaa. Tänä vuonna äidit saavat kuulla runonlausuntaa.

Ruusuvaunut tunnistaa linjakilvestä Ruusuratikka/Rosenvagn. Kyytiin pääsee maksutta kaikilta pysäkeiltä. Äitienpäivää vietetään sunnuntaina 10. toukokuuta.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

03

{ Helsinki 180° } teksti LAURA HEIKKINEN kuvat MARI HOHTARI

Kuvassa oleva Iso Iiluoto on kesäinen virkistyspaikka. Muita ovat Röykkä ja Kallioranta.

Kesäkeitaat kutsuvat

>K

aupungilla on henkilöstölle kolme kesäistä virkistyspaikkaa: Iso Iiluoto, Röykkä ja Kallioranta. Niiden haku on alkamassa.

Tilojen käyttö on henkilöstölle ilmaista.

Hyväntuulinen kesäsaari Iso Iiluoto on Vuosaaren edustalla, Kallahden selällä. Sinne voi mennä perheineen joko päiväretkelle tai useammaksi vuorokaudeksi.

Lautta kulkee suoraan Hakaniemestä ja Laajasalosta.

Iiluodossa voi kalastaa, uida, löhöillä, saunoa, pelata, soudella, grillata, savustaa ja ennen kaikkea nauttia merellisestä luonnosta. Lapsille on oma leikkimajakka ja sopiva uimaranta.

Isoa Iiluotoa ympäröivissä vesissä on runsaasti kalaa – vesillä saa kalastaa ongella ilman lupaa, mutta muuhun kalastamiseen tarvitaan lupa.

Varaa kesän mansikkapaikkasi pian! Lisätietoja varauskäytännöistä Heli-intrasta > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet. •

04

Helsingin henki | huhtikuu 2009

Röykkä ja Kallioranta

+

Ison Iiluodon lisäksi ovat Röykkä ja Kallioranta.

Röykässä on kaksi tilavaa puutaloa, Kipinä ja Lettovilla, jotka sijaitsevat Nurmijärvellä kirkasvetisen Sääksjärven eteläpäässä. Ympäristö on vehreää ja soveltuu lenkkeilyyn ja pyöräilyyn. Ranta on noin 200 metrin päässä, lähellä on golf-keskus.

Kallioranta on kaupungin henkilöstökerhojen ja työyhteisöjen kokous- ja virkistyspaikka Vartiosaaressa lähellä Laajasaloa. Kalliorannassa voi saunoa, pelata tennistä, soudella ja nauttia luonnosta. Siellä voi myös järjestää pienimuotoisia kokouksia tai seminaareja ja virkistyspäiviä.

kalenteri

Työajan keskiansio nousi ■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ kasvoi hieman viime vuonna: vuoden lopussa kaupunki työllisti 38 915 henkilöä. Säännöllisen työajan keskiansio oli kahdeksan prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tulospalkkiojärjestelmän piirissä oli 18 739 työntekijää.

Tiedot käyvät ilmi kaupungin viime vuoden henkilöstöraportista.

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 44,8 vuotta. Naisia henkilöstöstä oli 74,3 prosenttia. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,1-vuotiaina. Koulutuksen ja kehittämisen painopisteenä oli johtamis- ja esimiestyön osaamisen kehittäminen.

Viime vuonna tuli voimaan kaupungin uusi yhteistoimintasopimus. Yt-järjestelmän

qrtwtug toimivuutta ja sopimuksen toteutumista kartoitettiin kyselyllä, jonka tulosten mukaan järjestelmä toimii pääperiaatteiltaan hyvin. Työsuojeluparitoiminta on otettu hyvin vastaan, ja koulutukset on todettu toimiviksi.

Raportin johtopäätöksissä todetaan, että työvoiman saatavuuden heikentyessä on löydettävä uusia keinoja tuottavuuden parantamiseen, jotta palvelujen tarjonta voidaan varmistaa. Työperusteisen maahanmuuton merkitys kasvaa, ja monimuotoisten työyhteisöjen määrä lisääntyy.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on jatkossa entistä tärkeämpää. Sähköisten palvelujen lisääntyminen edellyttää henkilöstön tietoteknisen osaamisen kehittämistä. Erinomaisista työsuorituksista palkitsemista pitää yhä lisätä, ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöä laajentaa. Henkilöstön välitöntä osallistumista toimintaa suunniteltaessa ja muutoksia toteutettaessa tulee edistää.

Helsinkirekry.fi uudistui ■ KAUPUNGIN REKRYTOINTISIVUT on uudistettu. Sivuilta löytyy tietoa kaupungin työsuhteesta, työsuhde-eduista ja erilaisista rekrytointi-, opiskelija- ja ammattitapahtumista, joissa kaupunki on mukana. Lisäksi sivuilla kerrotaan kaupungin Lasipalatsin rekrytointipisteestä helsinkirekrystä. Tuttuun tapaan sivuilla on kaikki kaupungin avoimet työpaikat.

> www.helsinkirekry.fi

Lakanapyyhkeillä energiasäästökisan voittoon Lisää työnantajaimua!

■ JULKINEN SEKTORI TYÖNANTAJANA on lisännyt kiinnostavuuttaan. Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Helsingin kaupunki ylsi tutkimuksessa sijalle 21, kun työssä käyviltä kysyttiin eri organisaatioiden houkuttelevuutta työnantajana. Opiskelijoiden keskuudessa Helsingin kaupunki taas on sijalla 27.

Julkisen sektorin suosion nousu perustuu hyviin työsuhde-etuihin, luotettavuuteen epävarmoina aikoinakin, voiton tavoittelemattomuuteen sekä haastaviin työtehtäviin.

Tutkimukseen vastasi yhteensä reilu tuhat opiskelijaa sekä muutamia vuosia työelämässä olleita henkilöitä ympäri Suomen. Talentumin tutkimus on tehty viime vuoden lopulla.

■ SUUTARILAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Arttu voitti kaupungin henkilöstölle suunnatun energiasäästökilpailun ideasta kierrättää vanhat lakanat ja käyttää ne uudestaan käsipyyhkeinä. Naapurista lopetetun päiväkodin lakanat keksittiin leikata pieniksi paloiksi, joista ommeltiin lasten käsipyyhkeitä. Idealla Artun henkilöstö sai 4 000 euron palkinnon. Ehdotuksia kisaan tuli noin 50.

Lakanapyyhkeet ovat vähentäneet lasten sairastumisia, ja ohut kangas kuivuu hetkessä.

Tuomaristo kiitti ideaa uudeksi ja viehättäväksi sekä kehui sen kasvatuksellista näkökulmaa.

Vuosaaren satama sai taas palkintoja

Teknologia perusopetuksessa edistyksellistä

■ VUOSAAREN SATAMA ON saanut Vuoden 2009 Logistiikkahanke -tunnustuspalkinnon.

Vuosittain jaettavan palkinnon myöntää Suomen Logistiikkafoorum. Satama on eräs viime vuosien merkittävimmistä satamahankkeista Euroopassa. Se on näyttö logistiikan merkityksestä ja mahdollisuuksista. Satama palvelee tehokkaasti koko maata ja vastaa kansainvälisiin tarpeisiin.

Sataman ja sen liikenneyhteyksien vaikutuksia ympäristöön on arvioitu erityisen laajalti.

Merenkulun teemapalkinto myönnettiin satamajohtaja Heikki Nissiselle. Perusteluissa todettiin, että Nissinen on toiminnallaan parantanut merenkulun edellytyksiä ja tunnettuutta.

Hänen johdollaan on noin parikymmentä vuotta kestänyt hanke valmistunut.

■ HELSINGIN KAUPUNKI VOITTI Ciscon kansainvälisen Network Innovations -palkinnon työstä perusopetuksen kehittämiseksi edistyksellisen teknologian avulla. Palkinto myönnettiin kaupungin Most Society Impacting Network -sarjassa Barcelonassa.

Kaupungin tietoliikenneverkko on lajissaan Suomen suurin ja Euroopan toiseksi suurin. Helsingin koulujen kaikissa luokkahuoneissa on vuoden 2011 loppuun mennessä datavideoprojektori. Kaupungin koulut ovat myös HelNet-monipalveluverkossa, ja niillä on käytössä kuituverkkoyhteys. Helsinki oli kolmanneksi paras verkkopalvelujen tarjoaja YK:n järjestämässä maailmanlaajuisessa kilpailussa vuonna 2008.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

05

teksti PETTERI HARJULA kuvat MILLA VON KONOV

e l l e d Uu

uralle

Ene Härk muutti Virosta Suomeen neljä vuotta sitten. Hän valmistuu lähihoitajaksi Urapolku-koulutusohjelmasta vuonna 2011. Kaupunki kehittää aktiivisesti uusia palveluja edistääkseen maahanmuuttajien työllisyyttä ja kotoutumista Suomeen. Tänä vuonna astutaan yksi askel eteenpäin.

>S

uomeen muuttaminen ei Ene Härkille ollut mikään kulttuurishokki. Härkin aviomies, virolainen hänkin, oli asunut täällä jo pidempään. Työpaikkaa vain ei ensin meinannut löytyä.

– Virossa olin toiminut hotellija ravintola-alalla, mutta Suomessa kielitaitoni ei riittänyt siihen. En osannut tarpeeksi hyvin suomea, enkä englantia, Härk kertoo nyt sujuvalla suomen kielellä.

Syntyjään peräänantamattomana Härk ei luovuttanut vaan ryhtyi etsimään muita töitä, joissa saisi olla tekemisissä ihmisten kanssa. Lopulta hän löysi työvoimatoimiston kautta väliaikaisen harjoittelijapaikan Roihuvuoren vanhustenkeskuksesta. Härk oli vapaa-aikanaan hoitanut kahta vanhusta Virossa ja päätti kokeilla sitä ammattina.

– Uskoin pärjääväni niissä töissä, vaikka en kieltä niin hyvin osannutkaan, sillä olen luonteeltani aika sosiaalinen, Härk sanoo hymyillen.

Vanhuksilta oppii kieltä

■ Lähihoitajakoulutuksessa on neljä erilaista työharjoittelujaksoa.

Yhden niistä Ene Härk teki Kivikon päiväkodissa ja oppi paljon uutta.

06

Helsingin henki | huhtikuu 2009

Vanhustenkeskuksen henkilökunta oli ystävällistä ja kannustavaa. Pian työ vanhusten kanssa alkoi tuntua omalta, ja lopulta hän sai vakituisen työpaikan Kustaankartanon vanhustenkeskuksen dementiaosastolta, jossa hän yhä työskentelee.

– Vanhusten kanssa keskustellessa oppii kieltä ja muutenkin elämää. Ikääntyneemmillä ihmisillä on paljon elämänkokemusta ja mielenkiintoisia tarinoita, hän pohtii tunnustaen, että monet Kustaankartanon asukkaista ovat tulleet hänelle hyvin läheisiksi.

Viime keväänä Härk kuuli Urapolku-hankkeen tarjoamasta koulutusmahdollisuudesta esimieheltään osastonhoitaja Arja Stenbergiltä. >>

teksti Laura Heikkinen

Kaikille yhteinen kaupunki Runsaat kaksi vuotta toiminut henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto tekee aktiivista työtä edistääkseen kaupungin ja kaupunkilaisten kokonaisetua maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa. Toiminnallaan se tukee virastojen työtä maahanmuuttoasioissa. Työn alla oleva maahanmuuton monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä käsittelevä toimenpideohjelma antaa raamit tulevien vuosien työlle.

– Tämä maahanmuuttoa koskeva toimeenpano-ohjelma tukee kaupungin strategiaa vuosille 2009–2012. Se linjaa myös osaston toimintaa sekä tarkentaa ohjelman ja toimeenpanosuunnitelman, toteaa maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Hän kertoo, että ohjelma on jaettu neljään asiakokonaisuuteen. Yhtenä kohtana on kansainvälinen liikkuvuus ja vetovoimaisuus, jonka kärkenä on opiskelijoiden ja työntekijöiden houkutteleminen muuttamaan ja jäämään Helsinkiin. Toisena keskitytään tasapainoiseen kaupunkirakenteeseen ja asumiseen, jotta ehkäistään maahanmuuttajien keskittymistä tietyille asuinalueille. Forsander puhuu tasapainoisesta kaupungista ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvattamisesta. Kolmantena tulevat työhön ja osaamiseen liittyvät kysymykset. Työllisyys- ja laajemmin kotoutumiskysymyksiin liittyy kiinteästi suomen kielen opetus, jota myös kaupunki jatkuvasti kehittää.

– Kokonaisvastuu maahanmuuttajien työllisyydestä on valtiolla, mutta me mietimme osaltamme, miten kehitämme kaupungin ja työhallinnon saumatonta yhteistyötä, hän vahvistaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

kuva Tuulikki Holopainen

Neljäntenä kokonaisuutena on maahanmuuttajanuorten ja toisen sukupolven asemaan liittyvät kysymykset. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisessä ovat perheen hyvinvointi ja koulutus keskeisessä roolissa. Mikäli maahanmuuttajavanhemmilla on työllistymisvaikeuksia ja heikko kielitaito, on tärkeää ehkäistä se, että nämä ongelmat eivät periydy seuraavaan sukupolveen.

– Kaiken kaikkiaan uskon, että olemme menossa oikeaan suuntaan, sillä riskit ja ongelmat on tunnistettu ja kaupungilla on vahva tahtotila ehkäistä ja korjata niitä.

– Maahanmuutto edistää kaupungin kehitystä, joten on tärkeä kohdella maahanmuuttajia tasa-arvoisina kaupunkilaisina. Palveluiden kehittämisen näkökulmasta tämä vaatii meiln Annika Forsander tä tiivistä yhteistyötä virastojen ja muiden tahojen kanssa. Kautoteaa, että maahanpunki satsaakin nyt voimakkaasmuutto edistää kaupungin ti työyhteisöjen koulutukseen, tasapainoista kehitystä.

Forsander kertoo.

Nyt suunta on oikea.

07

e

U

r a p olk

u-

hank

Opiskelu avaa ovia URAPOLKU ON kaupungin maahanmuuttajataustaisille työntekijöille suunnattu koulutushanke, joka alkoi syksyllä 2008. Kyse on palkallisesta, pääosin oppisopimuspohjaisesta, koulutuksesta, joka kestää koulutettavien lähtötason ja toimialan mukaan puolestatoista kolmeen vuoteen ja tähtää tutkintoon.

Viime vuonna henkilöstökeskus teki selvityksen kaupungin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden ura- ja koulutustoiveista, koulutustaustasta sekä osaamisesta. Urapolku-hanke rakennettiin selvityksen pohjalta. Se oli samalla ensimmäinen kaupungin henkilöstrategiaan 2006–2008 kirjatuista toimenpiteistä maahanmuuttajien urapolkujen kehittämiseksi.

– Idea hankkeesta on ollut olemassa kauemminkin – ainakin vuo-

Lähihoitajan tutkinto alkoi kiinnostaa, sillä hän oli jo lapsena haaveillut lääkärin ammatista.

– Vanhusten määrä lisääntyy koko ajan, ja monet heistä ovat yksin. Lähihoitajia tarvitaan lisää. Tutkinto antaa myös mahdollisuuden useisiin erilaisiin töihin hoitopuolella, Härk perustelee päätöstään lähteä opiskelemaan.

desta 2001 lähtien. Tuolloin aloimme suunnitelmallisesti kouluttaa maahanmuuttajia kaupungin palvelukseen yhteistyössä työvoimahallinnon ja terveyskeskuksen kanssa, osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta kertoo.

Ensimmäisillä kursseilla annettiin valmiuksia siivoustyöhön sekä opetusta suomen kielessä ja suomalaisen työelämän tuntemuksessa. Koko 2000-luvun ajan kaupungin palvelukseen on tullut paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä.

Urahankkeessa on mukana 26 kaupungin palveluksessa työskentelevää maahanmuuttajaa yhdeksästä eri maasta. Koulutusaloina ovat työnjohto-, puhdistuspalvelu- ja cateringala sekä hoitoalalta lähihoitajan ja sairaanhoitajan tehtävät.

– Hankkeen kautta saavutettavat tutkinnot avaavat ovia ja antavat jatkossa paremmat mahdollisuudet urakiertoon, Hanni jatkaa.

Halukkaita osallistujia urahankkeeseen oli helppo löytää, ja karsintaakin jouduttiin tekemään. Osallistujat valittiin hakumenettelyllä ja esimiestensä suositusten perusteella.

– Kokemukset urapolkuhankkeesta ovat olleet erittäin positiivisia.

Osallistujat ovat olleet motivoituneita, mikä on näkynyt niin työssä kuin kursseillakin. Meidän kokemuksemme mukaan maahanmuuttajat ovat yleensäkin erittäin tunnollisia ja työnantajalle uskollisia työntekijöitä, Hanni summaa.

Opiskelu suomeksi haastavaa

Opintojen ajaksi järjestyi virkavapaa hoitoapulaisen työstä. Koska Härkin erikoistumisalueena lähihoitajaopinnoissa on vanhustenhoito, hän pystyi tekemään määräaikaista työsopimusta vastaavan oppisopimuksen Kustaankartanon kanssa. Osa harjoittelusta tapahtuu siis vanhassa työpaikassa.

Opinnot alkoivat syyskuussa. Viikon mittaiset lähikoulutusjaksot vuorottelevat neljä viikkoa kestävien harjoittelujaksojen kanssa.

Lähihoitajakoulutuksessa on neljä erilaista jaksoa. Ensimmäinen on juuri nyt päättymässä oleva kasvun tukeminen ja kehitys, johon liittyvän työharjoittelun Härk teki päiväkoti Kivikossa.

Toinen jakso on hoito ja huolenpito, kolmas kuntoutus ja neljännessä kukin tulevista lähihoitajista perehtyy omaan erikoistumisalueeseensa.

Osa Urapolku-koulutuksen opiskelijoista saa erikseen kieliopetusta, mutta varsinainen opetus ja opiskeluun liittyvät lukuisat ryhmätyöt ovat suomeksi.

Aina se ei ole helppoa.

– Uutta opittavaa on paljon – asiat etenevät vauhdikkaasti. Joskus opettajat puhuvat niin nopeasti, ettei perässä meinaa pysyä. Tauoilla käymmekin

Neuvova Polku HELSINGIN, VANTAAN JA ESPOON omistama henkilöstövuokrausyritys Seure avasi helmikuun alussa Kampin palvelupisteessään Polku-neuvontapalvelun kaupunkien ulkomaalaistaustaisille työntekijöille sekä heidän rekrytoijilleen ja esimiehilleen. Palvelu antaa neuvoja niin työhön kuin muihinkin elämänalueisiin liittyvissä kysymyksissä, joita erityisesti Suomeen muuttaneille saattaa tulla vastaan.

– Ideana on rakentaa Suomeen muuttaville työntekijöille polku suomalaiseen työelämään.

Sen varrella voi olla esimerkiksi työlupiin liittyviä kysymyksiä, mutta myös sellaiset arkiset asi-

08

Helsingin henki | huhtikuu 2009

at kuin pankkitilin avaaminen, verotus tai lasten päivähoidon järjestäminen saattavat olla haasteellisia, palvelusta vastaava projektipäällikkö Eeva Oinonen Seuresta kertoo.

Idea palveluun on lähtöisin Helsingin maahanmuutto-osastolta. Se ei ole yllättävää, sillä Helsingillä on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä viisi prosenttia koko työvoimasta – eniten pääkaupunkiseudulla – ja heidän määräänsä on tarkoitus nostaa vähintään kahdeksaan prosenttiin lähivuosina.

Polku-neuvontapalveluun on saatu rahoitustukea Euroopan Sosiaalirahastolta ja pääkaupunkiseudun kunnilta vuoden 2010 loppuun asti. Palvelun jatkosta tehdään päätös tämän vuoden lopussa. Neuvojana toimii Oinosen li-

”Harjoittelu antaa mahdollisuuden nähdä erilaisia työpaikkoja ja työyhteisöjä.

On hienoa, että voi muuttaa elämänsä suuntaa keski-iässä.” usein muiden opiskelijoiden kanssa tuntien sisältöä läpi, Härk naurahtaa.

Venäjän kielestä hyötyä

Usein työ- tai luentopäivän jälkeen Härk tapaa inkerinsuomalaisia opiskelukavereitaan ryhmätöiden merkeissä. Yhdessä he käyvät läpi tehtävänannot, jakavat työt ja auttavat tarpeen mukaan toinen toisiaan. Hän osaa joukosta parhaiten suomen kielen ja toimii toisinaan tulkkina ystävilleen.

– Suomeen tullessani ajattelin, etten tarvitse täällä Virossa nuorena oppimaani venäjän kieltä, mutta yllättäen siitä

on ollut hyötyä, Härk pohtii.

Hän on viihtynyt oppisopimuskoulutuksessa hyvin, vaikka päivät välillä venyvät melko pitkiksi. Erityisesti hän pitää harjoittelun antamasta mahdollisuudesta nähdä erilaisia työpaikkoja ja uusia työympäristöjä.

säksi projektityöntekijä Mari Salo.

– Samalla kun jaamme neuvoja ihmisille, opimme millaista apua he oikein tarvitsevat.

Sen perusteella palvelua kehitetään ja tästä rakennetaan toivottavasti pysyvä toimintamalli, Oinonen toteaa.

Polku-palvelusta löytyy lisätietoa Heli-intran etusivun Polku-palvelun linkistä tai osoitteesta http://seure.fi/polku. Henkilökohtainen neuvontapalvelu on avoinna arkisin 8.30–16.

tiin käyttöön suomi toisena kielenä S2-suunnitelma.

– Meillä on seitsemän S2 lastentarhanopettajaa, jotka kiertävät päiväkodeissa ohjaamassa henkilökuntaa sekä toimintaa lasten kanssa, kertoo päivähoidon kehittämiskonsultti Nina Onufriew sosiaalivirastosta.

– Suunnitelmallinen opetus arki- ja pienryhmätilanteissa edistää lapsen kielen kehittymistä. Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalinen liittyminen ryhmään helpottuu ja kouluvalmiudet paranevat, Onufriew kertoo kokemuksista.

Vuoden 2009 aikana S2-lastentarhanopettajien määrä tuplaantuu. Ensi elokuussa heitä on jo 14.

Suomi toisena kielenä Päivähoidossa on jo useiden vuosien ajan kehitetty maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen opetusta. Syksyllä 2005 otet-

Opiskelu pitää nuorena ja virkeänä!

Lähihoitajan tutkintoon on vielä matkaa

kaksi vuotta, eikä Härk ole vielä päättänyt, mitä hän valmistuttuaan tekee. Todennäköisin vaihtoehto on palaaminen vanhusten hoitotyöhön mutta ehkä vaihteeksi kuntoutuspuolelle. Hän ei pidä mahdottomana opintojen jatkamistakaan.

– Suomessa on ollut hienoa se, että vielä keski-iässä voi muuttaa suuntaa ja uudelleen päättää, mitä haluaa elämässään tehdä. •

Tule Mukaan!

Mukaan-hanke on tarkoitettu monikulttuurisille työyhteisöille sekä työyhteisöille, joiden asiakaskunta on monikulttuurinen. Hankkeeseen voivat ilmoittautua myös työyhteisöt, jotka haluavat kehittää monikulttuurisuusosaamistaan tulevaisuuden tarpeita ajatellen.

Hankkeessa tarjotaan esimies- ja työyhteisövalmennusta sekä työyhteisövalmentajan tukea työyhteisön kehittämistyöhön.

– Tässä osallistetaan koko työyhteisö maaliskuuhun 2010 saakka. Hankkeen työmuotoina ovat esimies- ja työyhteisövalmennukset, opintopiiri sekä kehittämistehtävä, jonka jokainen työyhteisö määrittelee omista tarpeistaan

n Ene Härkin erikoistumisalue on vanhustenhoito, mutta hän ei vielä tiedä, mitä tehdä valmistuttuaan.

Lähihoitajakoulutukseen kuuluvan työharjoittelun hän teki Kivikossa lasten parissa.

käsin, Oiva Akatemian työyhteisövalmentaja Nina Suihkonen-Mensah toteaa.

Valmennustilaisuuksia järjestetään Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Valmennuspäivät ovat osallistujille maksuttomia.

Ota yhteyttä Oiva Akatemiaan ja kysy lisää: > Nina Suihkonen-Mensah, työyhteisövalmentaja, puh. (09) 310 79785, nina.suihkonen-mensah@hel.fi > Riina Leino, projektipäällikkö, puh. (09) 310 64942, riina.leino@hel.fi > www.helsinginseutu.fi/Mukaan •

Helsingin henki | huhtikuu 2009

09

kaffella

Tunnetko mahdollisuutesi työssä kouluttautumiseen?

Tiesitkö, että voit saada alennusta joukkoliikenteestä?

Haetko lomanviettopaikkaa kesäksi? Nämä kaikki kuuluvat työsuhde-etuihisi.

Tunnetko

etusi?

>K

ahvin voimakas tuoksu täyttää Cafe Engelin täpötäyden salin.

Kiinteistöviraston henkilöstökonsultti Sari Kuutamo ojentaa sokeriastiaa pöydän toisella puolella kahviaan sekoittavalle lakimies Miia Pasurille. Pasuri on aloittanut kiinteistöviraston kansliaosaston lakimiehenä tammikuun alussa. Aikaisen aamukahvin aikana naisten on tarkoitus keskustella kaupungin työsuhde-eduista. Uutena työntekijänä Pasurilla on paljon kysyttävää.

n Sari Kuutamo kertoo uudelle tulokkaalle Miia Pasurille kaupungin työsuhde-eduista.

10

Helsingin henki | huhtikuu 2009

gallup

teksti MARIA HALAVA kuva TOMMI TUOMI

Kiinnostavatko kesän virkistyspaikat?

Kuinka helppoa erilaisten etuisuuksien saaminen on kaupungilla? Kannustaako työnantaja etuisuuksien käyttöön?

– Kannustaa. Kaupunki Suomen suurimpana työnantajana pystyy tarjoamaan paitsi mielekästä työtä ja haastavia työtehtäviä, myös ison talon edut, joita ovat muun muassa hyvät mahdollisuudet kehittyä, kouluttautua ja edetä uralla. Itse olen siitä hyvä esimerkki, Kuutamo naurahtaa.

Kuutamo on reilun kahdenkymmenen kaupungilla työskentelemänsä vuoden aikana ehtinyt työskennellä useassa virastossa ja useassa eri tehtävässä. Siirtyminen virastojen ja tehtävien välillä on ollut joustavaa.

– Kaupunki on joustanut hyvin esimerkiksi opintovapaiden ja vuorotteluvapaiden kohdalla. Tosin näissä saattaa tulla vastaan muita rajoitteita, esimerkiksi vuorotteluvapaalle lähtiessä tulee työntekijällä olla tietty määrä palvelusvuosia takana, Kuutamo jatkaa.

– Se tarkoittaa, ettei minulla siis ole vielä mahdollisuutta lähteä vuorotteluvapaalle keväällä, Pasuri vitsailee.

”Suomen suurimpana työnantajana kaupunki tarjoaa ison talon edut, kuten mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua sekä edetä uralla.”

Työsuhteeseen kuuluvat joustot ja edut on esitelty kattavasti kaupungin Heli-intrassa.

Kuinka tietoisia työntekijät ovat eduistaan?

Monet eivät tiedä, että intrasta löytyy kaikki työsuhde-edut koottuina. Sieltä löytyy henkilöstöhallinnon käsikirja, joka on tarkoitettu sekä esimiehille että työntekijöille. Käsikirjaan on listattu tietoa muun muassa henkilöstökortista, erilaisista alennuksista sekä henkilöstökerhoista.

– Osan tiedoista olen jo löytänytkin, mutta en suinkaan kaikkea. Onko kiinteistövirastolla esimerkiksi omaa liikuntakerhoa?, Pasuri kysyy.

– Kiinteistövirastosta ei sellaista löydy, mutta toki voimme sellaisen järjestää. Kaupunki tukee vahvasti henkilöstön harrastustoimintaa, Kuutamo kertoo.

Osa kaupungin työntekijöistä on siirtynyt työsuhdematkalipun käyttäjiksi. Kuka sen voi saada? Entä mitä muita matkustusjärjestelyjä kaupunki tarjoaa?

– Kaikilla vakituisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on mahdollisuus työsuhdematkalippuetuun. Nettisivujen kautta haettavilla työmatkaseteleillä saa lippuun kymmenen euron alennuksen kuukausittain, Kuutamo kertoo.

Pasuri tietää kokemuksesta, että seteleitä voi käyttää kuukaudessa vain yhden, ja lipun hintaankin on määritelty minimisumma. Seteleihin liittyvät rajoitteet edellyttävät, että käyttäjä itse on tietoinen seteleihin liittyvistä ehdoista.

– Moni laskee nettisivuilla olevan laskurin avulla, onko työsuhdematkalippu veroedun puolesta kannattava vai ei, Pasuri jatkaa.

Entä kaupungin työterveyshuolto? Miten toimia esimerkiksi hammassäryn yllättäessä?

Antaako työterveysasema tähän apua?

– Kaupungilla on oma työterveysasema, jonka toimintaperiaatteet löytyvät niin ikään intrasta. Omalla työterveysasemalla käynti kuuluu työaikaan, Kuutamo kertoo.

Hammashuolto ei kuulu työterveydenhuollon piiriin. Tosin äkillisen hammassairauden sattuessa työntekijä voi käyttää työaikaa hoitotoimenpiteessä käymiseen, jos tilanne vaatii hoitoa saman päivän aikana, eikä hoitoa saada järjestettyä työajan ulkopuolella. Mutta muiden vaivojen kohdalla Kuutamo kehottaa menemään työterveysasemalle.

Kevään edetessä ihmiset miettivät lähestyviä kesälomia. Mistä tietää, kuinka paljon lomaa heillä on käytössä ja koska sen voi pitää?

– Lomien kertyminen riippuu työntekijän taustasta: palvelusvuosien määrästä, mahdollisesta osa-aikaisuudesta ja työhöntulon ajankohdasta. Sen vuoksi loma-asiat tulee katsoa jokaisen kanssa henkilökohtaisesti, Kuutamo sanoo.

Kaikille työntekijöille kertyy vuosilomaa jokaiselta työssäolokuukaudelta, ja loman pidosta sovitaan yhteisesti työantajan ja työntekijän kesken. Pääosa kertyneestä vuosilomasta tulee pitää kesälomana, mutta osan voi säästää myöhempään ajankohtaan.

Pasuri haluaa tietää, voiko hän esimerkiksi saada täydet lomat tammikuulta, vaikka aloitti työt vasta kuun toisella viikolla?

– Voit saada, jos työpäivien määrä täyttyy täyden lomanmääräytymiskuukauden mukaan. Jos uudelle kokoaikaiselle tai määräaikaiselle työntekijälle ei ehdi kertyä lomia ennen kesää, hänellä on myös mahdollisuus hakea palkatonta virka- tai työvapaata, Kuutamo opastaa.

– Mutta tästäkin tulee sopia erikseen esimiehen kanssa. Yleensä pyyntöihin on suhtauduttu myönteisesti, Kuutamo jatkaa.

– Yksi etu on, että kaupungilla vuosilomat ovat keskimäärin pidempiä kuin muilla työnantajlla, Kuutamo lisää.

Pasuri vaikuttaa tyytyväiseltä saamiinsa tietoihin. Hän toteaa olevansa nyt viisaampi kuin ennen juttutuokiota.

– Lisätietoja voi aina kysyä esimieheltä tai oman viraston henkilöstöosastolta. Työsuhdeasiat ovat aika monisäikeisiä, Kuutamo neuvoo. •

KYSYIMME HENKILÖSTÖLTÄ, MITÄ MIELTÄ HE OVAT KAUPUNGIN TARJOAMISTA VIRKISTYSPAIKOISTA. ■ JAANA HOLM lastenhoitaja, sosiaalivirasto – Olen käynyt ammattijärjestön kanssa päivän reissulla Isossa Iiluodossa. Menimme sinne veneellä Hakaniemestä. Se oli todella positiivinen yllätys, paikka oli kaunis ja siellä oli monipuoliset harrastusmahdollisuudet.

– Olisin kiinnostunut menemään Isoon Iiluotoon perheeni kanssa, jos vain saisin sieltä paikan. Olen yrittänyt kerran hakea sieltä vuoroa, mutta en onnistunut saamaan.

■ LAURI KAIJALA raitiovaununkuljettaja, HKL – Minusta on hienoa, että kaupunki tarjoaa tällaisia kesäpaikkoja. Harrastan veneilyä perheeni kanssa, ja käymme kaupungin edustalla olevissa saarissa. Olemme yöpyneet Kaunissaaressa, mutta siellä on välillä aika rauhatonta. Siksi vain kaupungin työntekijöille tarkoitettu oma paikka kuulostaa ihanalta, vaikka päiväretkenä.

■ LIISA SORVOJA taloushallinnon sihteeri, Talpa – Olen käynyt kesän virkistyspaikoissa vain työporukalla. Olimme liikkeellä veneellä Helsingin edustalla ja kävimme sekä Isossa Iiluodossa että Kaunissaaressa. Myös Röykkä on tuttu tyhykuvioista.

– Minusta on hienoa, että tällaisia mahdollisuuksia on tarjolla ainakin niille, joilla ei ole mitään kesänviettopaikkaa. Juuri nyt minulle ei näihin ole tarvetta.

■ TAPANI LINNALUOTO asiakaspalvelija, kaupunginkirjasto, Kallio – Olin tyhypäivänä Isossa Iiluodossa keväällä 2007. Mielenkiintoinen saari. Minusta nämä virkistyspaikat ovat ideana erittäin mainio, vaikka itselläni näille ei ole tällä hetkellä käyttöä. Myös varaussysteemi on mielestäni hieman työläs. Muita työsuhde-etuja kyllä käytän. > Lue kesän virkistyspaikoista sivulta 4.

Mitä ovat työsuhdeedut?

KAUPUNKI TARJOAA joustavan ja turvallisen työpaikan, kilpailukykyisen palkan, hyvän työilmapiirin ja kattavat työsuhde-edut.

Työsuhde-etuja ovat: > mahdollisuus kouluttautumiseen työssä ja vapaa-aikana > työterveyshuolto > työsuhdeasunnot eri puolilla kaupunkia > henkilöstökassan palvelut, kuten asuntolaina ja kulutusluotto hyvillä ehdoilla

> edullinen työpaikkaruokailu > alennus joukkoliikenteestä > alennuksia uimahallien lipuista ja kausikorteista > alennuksia kaupungin kulttuuritarjonnasta > alennuksia yksityisiltä yrityksiltä > henkilöstökerhojen laajat harrastusmahdollisuudet > ohjattu henkilöstöliikunta > virkistys- ja lomapaikkapalvelut > Lisätietoa työsuhde-eduista: Heli-intra > Henkilöstöhallinnon käsikirja > Lisätietoja henkilöstöeduista: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöedut

Helsingin henki | huhtikuu 2009

11

projekti teksti TIMO SORMUNEN kuvat TOMMI TUOMI

Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa jalka nousee ja hymy on herkässä. InnoKusti-hankkeessa älyteknologia auttaa kutomaan ohueksi käyneisiin elämänlankoihin aivan uusia säikeitä.

Älyteknologia auttaa hoitajia

>M

istäs sinä taas siihen tulla tupsahdit, kummastelee 86-vuotias Elma Leinonen, kun hoitaja Anneli Rostedt tulee kuin tilauksesta talutusavuksi.

Kello käy kahta iltapäivällä. Kaksikon tie vie kohti päivähuonetta ja pian alkavia päivätansseja.

Telepatiaa ei Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa Oulunkylässä harrasteta, vaikka sillekin olisi Suomen toiseksi suurimmassa vanhustenkeskuksessa varmasti käyttöä. Hoitotyön tukena on sen sijaan uutta teknologiaa, jonka hyödyntämiseen on haettu kolmen viime vuoden aikana uusia hyviä käytäntöjä.

Elman tapauksessa hoitajan hälytti paikalle ”taikamatto”. Vuoteen vierelle asetetun maton sähköiset anturit reagoivat heti, kun asukas astuu matolle. Hälytyssignaali puolestaan kulkeutuu saman tien pieneen vastaanottimeen ja hoitajien tietoon.

Samalla periaatteella toimivat myös huoneisiin ja käytäville asennetut älylattiat, jotka tunnistavat normaalin kävelyn lisäksi myös kaatumisen.

Molemmat ovat esimerkkejä Kustaankartanossa vuonna 2006 alkaneesta ja vuoden 2010 loppuun asti kestävästä InnoKusti-hankkeesta. Sen tavoitteena on kehittää vanhustenhuollon tueksi uusia toimintamalleja ja käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää niin laitos- kuin kotihoidossakin. Älymattojen ja -lattioiden lisäksi on kokeiltu muun muassa kotona asuvien tueksi suunniteltua interaktiivista tv:tä sekä muistisairaiden hoitotyöhön soveltuvaa monitoimisoitinta,

josta löytyy musiikkia, pelejä ja jumppatuokiota sekä nuoruusmuistoihin kuljettavaa musiikkia.

– Hoitotyön kehittämisen lähtökohtana ovat aina yksilön tarpeet ja voimavarat. Teknologia on lopulta vain renki, jolla voi helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja tarjota mahdollisuus rikkoa perinteisiä rutiineja, tiivistää InnoKustin projektiassistentti Camilla Lönnqvist.

Rutiinit rikki

Kustaankartanon noin 600 asukkaan keski-ikä on selvästi 80 vuoden paremmalla puolella. Isossa yksikössä jo pelkät arkirutiinit vaativat usein tarkkaa aikataulutusta. Aamupalat, peseytymiset, lounaat, jumppatuokiot ja iltatoimet on hoidettava ajallaan, jotta laitoksen arki ylipäätään pyörisi kitkatta.

Ja vaikka asukkaita kannustetaan ja rohkaistaan monin tavoin omatoimisuuteen ja itsenäiseen liikkumiseen, tarvitaan tämän tästä myös hoitajien auttavia käsiä ja valvovia silmäpareja.

Näihin rutiineihin pyritään tuomaan sekä uusilla että hyviksi havaituilla käytännöillä muutoksia. Kun kaikkea ei tarvitse tehdä yhtä aikaa, henkilökunnallekin jää paremmin aikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja asiakkaiden hyväksi.

Niinpä Kustaankartanossa voi aamulla nukkua pitkään, sillä aamupalaa saa halutessaan vähän myöhemminkin. Turvamatto tai älylattia kertoo, kun huoneessa on heräilty ja hoitajaa tarvitaan avuksi.

”Älykäs teknologia parantaa vanhusten hyvinvointia ja tuo kustannussäästöjä.”

n Ylilääkäri Harriet FinneSoveri toteaa, että valtaosa vanhuksista käyttää laitteita ja apuvälineitä kitkattomasti.

InnoKusti edelläkävijänä Anturiteknologia taipuu taikalattiaksi Kuten työikäisillä myös vanhuksilla liikun-

ta kohentaa yleiskuntoa, parantaa ruokahalua ja lisää kaiken kaikkiaan yleistä vireyttä.

Kustaankartanossa asukkaiden omatoimista liikkumista turvaa älykäs ja huomaama-

12

ton hälytysjärjestelmä, joka on viime vuonna alkaneen Askelturva-projektin satoa. Sen yhteistyökumppanina on Teknillinen korkeakoulu, joka on kehittänyt osastoille liikkeen tunnistavat lattiat.

Käytävien ja huoneiden muovimaton alle asennetuista anturikalvoista ja tietokoneen käyttöliittymästä koostuva Elsi-järjestelmä antaa hoitajalle tekstiviestihälytyksen vuoteesta nousemisesta, kaatumisesta, huoneesta lähtemisestä tai sinne tulosta.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

Insinöörit kovilla

Kameravalvontaan verrattuna ”näkymättömän” tekniikan edut ovat selkeät. Asiakkaiden yksityisyys säilyy, eikä valvontaruudun seuraaminen toisaalta sido hoitohenkilökunnan työaikaa.

n Fysioterapeutti Riitta Vesterinen vetää IITApalvelun studiossa jumppaa.

Jumppatuokiot ovat suosittuja.

n Hoitaja Anneli Rostedt sulkee Elma Leinosen television ja houkuttelee hänet päivätansseihin. n Fysioterapeutti Jimmy Keränen ohjaa Elmaa kuntopyöräilyyn.

Liikunta pitää nivelet notkeina ja mielen virkeänä.

Vapautuvan hetken voi käyttää vaikkapa rauhalliseen juttutuokioon kahden kesken asiakkaan kanssa.

– Vanhusten yksilöllisyyttä on aina kunnioitettava. Harva meistä pitää siitä, että joku käy vartin välein kurkkimassa ovelta, Lönnqvist huomauttaa.

Matkan varrella ovat saaneet oppia sekä tuotteita kehittäneet yritykset että hoitohenkilöstö. Monille arkisille sovelluksille onkin löytynyt pienellä viilauksella aivan uutta käyttöä. Samalla on valjennut, ettei valmista synny pelkästään näyttöpäätteellä, vaan tuotekehitystä on tehtävä myös paikan päällä laitoksissa.

Kotona pärjää kauemmin

InnoKustin etenemistä ja sen tuloksia seurataan kiinnostuneena paitsi Helsingin muissa vanhustenhuoltoyksiköissä myös muualla Suomessa, onhan väestön ikääntyminen lähivuosien iso haaste kaikissa kunnissa.

Ylilääkäri Harriet Finne-Soveri vakuuttaakin, että viimeiselle kolman-

IITA opastaa kotona asuvia Yksi InnoKustin osaprojekteista on

interaktiivinen IITA-palvelu (Interaktiivisuudesta Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä Arkeen).

Sen kohderyhmänä ovat kuntoutusyksiköstä takaisin kotihoitoon siirtyvät asiakkaat, joille on IITAn kautta tarjolla muun muassa fysioterapeutin vetämiä jumppahetkiä, sairaanhoitajan, geriatrin, pastorin tai sosiaaliohjaajan haastattelutuokioita sekä ryhmä-

n Vuoteen vierellä on ”taikamatto”, jolle Elman astuessa hälytys kulkeutuu hoitajien vastaanottimeen.

keskusteluja muiden kotona asuvien ja IITApalvelua käyttävien vanhusten kanssa.

Asiakkaan kotiin asennetaan helppokäyttöinen videoneuvottelulaitteisto, johon kuuluu kosketusnäyttö, pieni kamera ja keskusyksikkö. Laitteen voi kytkeä myös normaaliin televisioon.

IITA-asiakkaat ovat saaneet palvelun käyttöön puoleksi vuodeksi kerrallaan. Tähän mennessä sitä on kokeillut kymmenkunta kotona asuvaa vanhusta. Esimerkiksi jumppatuokiot ovat olleet varsin suosittuja.

nekselleen kääntyvä innovaatioprojekti tuottaa pidemmällä tähtäimellä siihen sijoitetut noin 2,7 miljoonaa euroa vielä moninkertaisesti takaisin.

– Missä ajassa ja keille kaikille, se on toki vielä analysoitava, hän lisää. Älykkään teknologian avulla ikääntyvät pärjäävät entistä kauemmin kotona, laitoshoidossa olevat kuntoutuvat selvästi omatoimisemmiksi ja hoitohenkilökunta saa työhönsä aivan uudenlaista sisältöä.

Yhdessä yhtälö paitsi parantaa vanhusten hyvinvointia tuottaa myös kustannussäästöjä.

– Se kaikkein tärkein asia on kuitenkin tarjota pitkän päivätyön tehneille turvallinen, onnellinen ja yksilöllinen vanhuus. Sen arvoa ei voi rahalla edes mitata, Finne-Soveri muistuttaa.

Samalla hän kuittaa perättöminä väitteet, joiden mukaan uuden teknologian oppiminen olisi vanhuksille ylivoimaisen vaikeaa. Valtaosalla erilaisten laitteiden ja apuvälineiden käyttö sujuu päinvastoin hyvinkin kitkattomasti. Kaiken lisäksi kynnys laskee koko ajan.

– Monelta näyttää unohtuvan, että muutaman vuoden päästä valtaosa eläkeläisistä on tehnyt aikanaan töitä tietokoneella, hän naurahtaa. •

IITAssa yhteistyökumppanina on ollut hyvinvointi-tv:tä kehittänyt Videra Oy.

Sävelsirkku vie nuoruusmuistoihin Vanhuksille sopivan virikeohjelman

löytäminen on vuosi vuodelta vaikeampaa, olipa kyse sitten televisiosta tai radiosta.

Rokin renkutuksen tai meluisten tv-visailujen sijaan Kustaankartanossa voi kuun-

nella Sävelsirkkua, jonka uumenista löytyy muun muassa sotavuosien iskelmiä, kuunnelmia, tietokilpailuja, hengellistä ohjelmaa sekä uutisia.

Audio Ridersin kehittämä helppokäyttöinen ”viihdekeskus” on yksi hoitajien työvälineistä, jonka ääreen kokoonnutaan lähes päivittäin viettämään yhteistä aikaa. Sävelsirkku on osa jo päättynyttä InnoÄäni-projektia. Yhteiset musiikki- ja visailutuokiot ovat kuitenkin jääneet osaksi osaston perusohjelmaa. •

Helsingin henki | huhtikuu 2009

13

teksti MARKO MANNILA kuvat SUVI LAINE

Pelastusaseman

valppaat miehet

>P

■ Niko Melvas nousee hoitolaukun kanssa ambulanssiin.

Suuntana on Lauttasaari.

14

Helsingin henki | huhtikuu 2009

alomies-sairaankuljettajat Antti Kuivalainen ja Niko Melvas ajavat Lauttasaareen, jossa 60-vuotiaalla naisella on rintakipuja. Lauttasaari on Erottajan pelastusaseman toiminta-alueen reunalla, ja kuuden minuutin vasteaika riittää juuri ja juuri Erottajalta Lauttasaareen.

Hätäkeskuksen päivystäjä on luokitellut tehtävän Bluokkaan. A- ja B-tehtävissä aikaa on kuusi minuuttia, C-tehtävissä kaksikymmentä. A-tehtävä merkitsee onnettomuutta tai sairauskohtausta, joissa potilaan peruselintoiminnot ovat uhattuina. B-tehtävässä potilas on tajuissaan, mutta hengenvaara on olemassa. C-tehtävässä potilaan peruselintoiminnot eivät ole uhattuna, mutta hän tarvitsee päivystysluontoisen selvittelyn.

Paikan päällä Kuivalainen ja Melvas menevät osoitteeseen hoitovälinelaukun, hapenantolaitteen ja monitori-defibrillaattorin kanssa, jolla he mittaavat ekg:n, verenpaineen sekä veren happipitoisuuden. Samalla he

Helmikuisena iltapäivänä ovet avautuvat Erottajan pelastusasemalla ja yksikkö 291 lähtee pillit päällä ajoon.

Ambulanssin suuntana on Lauttasaari. haastattelevat potilasta. Potilaan vointi paranee, mutta hänet viedään kuitenkin Marian sairaalaan tarkastettavaksi.

– Potilaasta yleensä näkee päältä, kuinka sairas hän on, Melvas sanoo.

Monitori-defibrillaattorin antamat arvot välittyvät langattoman yhteyden kautta myös päivystävälle ambulanssilääkärille, joka pystyy seuraamaan ekg:tä ruudulta ja antamaan tarvittavia neuvoja.

Yksikkö 291 oli Lauttasaaressa yhteensä parikymmentä minuuttia. Marian kierroksen jälkeen ambulanssi palaa Erottajalle.

Kakkosmiehitys kuin perhe

Erottajan pelastusasemalla on aamuyhdeksästä saakka ollut töissä kakkosvuoro. Järjestelmä toimii siten, että palomies-sairaankuljettajat ovat 24 tuntia kerrallaan töissä. Vuoron jälkeen on kahden päivän vapaa, ja joka kolmas vapaa kestää viisi päivää.

Puolet ajasta palomies-sairaankuljettajat toimivat

palomiehinä, toisen puolen he työskentelevät ambulanssissa. Kaikki osaavat molemmat vaativat työt. Ainoastaan työasu vaihtuu valkoisesta siniseen ja taas takaisin. Paloautoissa on myös korkeatasoinen ensiapuvälineistö, joten joskus ambulanssin sijasta saattaa pihaan kaartaa paloauto, mikäli kaikki ambulanssit ovat ajossa.

Tiistaina yksikkö 292:n ambulanssiparina ovat palomies-sairaankuljettajat Jari Lehtonen ja Janne Laukkanen.

He ajavat vuorotellen ambulanssia, jolloin toinen toimii takana potilaan hoitajana.

– Tehtävät sujuvat rutiinilla. Esimerkiksi elvytyksessä toinen painelee, ja samaan aikaan toinen laittaa defibrillaattorin valmiiksi, Laukkanen kertoo.

– Elvytyksessä on aina tulenpalava kiire: selviytymisennuste laskee kymmenen prosenttia minuutissa. Kymmenen minuutin jälkeen ennuste on nolla, Lehtonen sanoo.

Kakkosvuorossa työskentelee aina sama miehitys, mutta vuoron sisällä työpareja voidaan vaihdella. Miehet ovat koko vuorokauden mittaisen työvuoron yhdessä, joten he tuntevat toisensa erittäin hyvin.

– Tämä on vähän niin kuin kakkosperhe, palomies Petro Suorsa sanoo.

Jatkuva koulutus tarpeen

Tehtäviä odotellessa kakkosvuoro pitää yllä ammattitaitoa kouluttautumalla: tiistaina käydään läpi elvytystä uusimpine tutkimustuloksineen. Aihe kuulostaa helpolta, mutta jo Suorsan pitämän esityksen seuraaminen vaatii syvää tietämystä asiasta.

Erottajalla on kaksi ambulanssia, kolmas on varalla. Ambulansseilla on keskimäärin 6–7 tehtävää vuoroa kohti. Erottajan pelastusaseman toiminta-alueella, joka rajoittuu alueelle Lauttasaari– Pitkäsilta–Hesperiankatu, on väestöstä johtuen hieman erilaisia tehtäviä kuin muualla.

Helsingin eteläosissa asuu keskimäärin vanhempaa väestöä kuin muissa osissa.

Siitä johtuen tehtävät liittyvät usein potilaan heikkoon yleistilaan, kouristeluun tai rintakipuihin. Toinen merkittävä tehtäväryhmä ovat kaatumiset: joko iäkkäiden ihmisten kompastelut tai öisin ravintola-asiakkaiden lipeämiset.

Palomies-sairaankuljettajia koulutetaan kaupungin omilla, kaksi ja puoli vuotta kestävillä pelastajakursseilla. Ammattiin valmistuu myös Kuopion pelastusopistosta. Käytännössä he ovat kaikki miehiä – naisia operatiivisella puolella on ainoastaan yksi palomies-sairaankuljettaja ja viisi sairaankuljettajaa. Naisia on myös palotarkastajina.

Fyysinen kunto on kaikille tärkeää, mutta niin myös henkinen kantti, sillä ammatissa joutuu kohtaamaan surua.

– Ei voi oikein toimia tällä alalla, jos syyttää itseään vaikka potilaan menehtymisestä, miehet pohtivat taukotilan sohvalla.

Yksi vaatimus on erittäin hyvä kyky ryhmätyöhön, sillä työntekijät viettävät yhdessä vuorokauden kerrallaan: työskentelevät, syövät, opiskelevat ja katsovat tv:tä tauoilla.

”Fyysinen kunto on kaikille tärkeää, mutta niin myös henkinen kantti, sillä tässä ammatissa joutuu kohtaamaan surua.”

Toimintaa johdetaan keskuspelastusasemalta

Erottajan miehistö tekee yhteistyötä muiden kaupungin yksiköiden kanssa.

Ensihoitotoimintaa johtaa päivystävä lääkäri Kallion keskuspelastusasemalta. Mikäli lääkäri on toisessa tehtävässä, lääkintäesimies opastaa sairaankuljetta-

■ Antti Kuivalainen ottaa potilaalta sydänfilmin ja tarkkailee peruselintoimintoja.

370 toimii ensihoitotehtävissä PELASTUSLAITOKSELLA ON NOIN 370

työntekijää, jotka toimivat sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävissä. Palomiessairaankuljettajat hoitavat yleensä ensihoidon tehtävät, mutta kaupungilla on myös 19 päätoimista sairaankuljettajaa.

Sairaankuljetusyksiköt on sijoitettu pelastuslaitoksen kahdeksalle pelastusasemalle sekä Myllypuron sairaankuljetusasemalle. Ambulansseja on kolmen tasoisia; ne eroavat toisistaan varustuksen, koulutuksen sekä lääkkeiden osalta. Kallion keskuspelastusasemalla päivystää lääkäriyksikkö sekä lääkintäesimies.

■ Janne Laukkanen on yksikössä 292 työparinaan Jari Lehtonen. He vuorottelevat ratissa ja potilaan elvyttämisessä ambulanssissa.

jia ja ensihoitajia lääkinnällisissä asioissa.

Tiistaina vuorossa oli lääkintämestari Jorma Riihelä. Hän on Erottajalla tuttu työtoveri, joka pitkällä kokemuksellaan ohjaa sairaankuljettajia monimutkaisissa tapauksissa.

Omalla uralla merkittävä tekijä on eläkeikä, joka on kunnallisen työehtosopimuksen mukainen 65 vuotta. Erottajan miehistön mukaan palomiehenä pystyy työskentelemään hieman yli 50-vuotiaaksi.

– Tässä ammatissa on oltava muutakin elämää. Mutta huumorin voimalla täällä työskennellään, palomies-sairaankuljettajat virnistävät pilke silmäkulmassa. •

Päivystykset uusiin paikkoihin LÄNTINEN PÄIVYSTYSSAIRAALA aloittaa toimintansa Meilahden sairaala-alueella syksyllä 2009. Uuteen sairaalaan siirtyy Marian päivystysyksikkö kokonaisuudessaan.

Malmin päivystysyksikkö menee remonttiin ja päivystys siirtyy ensi vuoden alusta kolmeksi vuodeksi Marian tiloihin. Malmille valmistuvat tilat Helsingin itäiselle päivystyssairaalalle vuonna 2013. Kun remontti on valmis, kaupungin päivystyssairaalat ovat Meilahdessa ja Malmilla.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

15

{ erikoinen ammatti } teksti MARKO MANNILA kuvat KARI HAUTALA

Snadit kirjastoautossa Kirjastoauto Snadi vie iltaisin lukuiloa lapsille.

Keskiviikkoisin reitti kulkee Östersundomiin.

16

Helsingin henki | huhtikuu 2009

■ Jaana Sundellilla on paljon tyytyväisiä vakioasiakkaita kirjastoauton Sipoon reitillä. Kirjat ja dvd-levyt ilahduttavat pieniä.

>K

irjastonhoitaja Jaana Sundell pitää työtään lastenkirjastoautossa mielekkäänä maisemien vaihtumisen vuoksi. Samanlaisia työpäiviä ei ole kahta.

Kaupungilla on kaksi kirjastoautoa, Stara, ja lapsille tarkoitettu Snadi. Sundell on erikoistunut lastenkirjastoon, ja hänellä onkin harvinainen erikoisala, lastenkirjastoauto. Kirjastoauto Snadi kulkee aamuisin kouluissa ja päiväkodeissa, iltareitillä pysähdyspaikat ovat asuinalueilla, joissa asuu paljon lapsia. Auton valikoima painottuu päiväkotilasten sekä ala-asteikäisten suosimiin kirjoihin sekä dvd- ja cd-levyihin.

– Paljon lukevat lapset lainaavat usein fantasiakirjoja.

Kauhukirjat käyvät kaupaksi isommille lapsille, eläinaiheisia tietokirjoja ja esimerkiksi Star Wars -kirjoja lainataan paljon. Manga-sarjakuvilla on myös menekkiä, Sundell luettelee.

Kirjastoautohenkilöstöllä on viikossa keskimäärin kaksi iltareittiä, yksi aamureitti sekä kaksi osastovuoroa, joissa henkilöstö työskentelee työtiloissaan Pasilan pääkirjastossa.

Aamureitin valmistelut alkavat viimeistään kahdeksalta aamulla, jolloin kirjastoauton varastot täytetään. Autossa on keskimäärin 3 500 kirjaa sekä dvd- ja cd-levyä.

Täydennettävä määrä vaihtelee lainauksen mukaan, mutta satoja kirjoja ja levyjä lastataan päivittäin hyllyihin.

Tiivis tunnelma

Kirjastoauton pakkaus iltareitille alkaa kolmen jälkeen iltapäivällä. Uudella Sipoon reitillä on kuusi pysäkkiä, joissa käydään keskiviikkoisin. Parillisina keskiviikkoina reitti kulkee Villanellan tienhaarasta Puroniityn kautta Karhusaareen. Pysähdykset kestävät 20–25 minuuttia, ja siirtymisiin kuluu kymmenisen minuuttia.

Mukana autossa on kaksi tai kolme henkilöä. Autoa ajaa kirjastoautonkuljettaja, joka huolehtii kirjastonhoitajan kanssa käytännön töistä.

– Yleensä toinen lainaa ja toinen ottaa palautuksia vastaan. Mukana on toisinaan kolmaskin työntekijä, jonka tehtävänä on neuvonta, Sundell kertoo.

Sipoon kaksikielisyys on huomioitu kirjastoautossa.

Ruotsinkielisen aineiston osuutta on lisätty.

– Varauksia voi tehdä ilmaiseksi. Tuomme varatut kirjat mahdollisuuksien mukaan seuraavalla käyntikerralla, Sundell sanoo.

Kirjastoautoilla on paljon vakioasiakkaita. Toisinaan osa asiakkaista joutuu jonottamaan, sillä sisälle mahtuu kerrallaan noin kolmekymmentä ihmistä. Tunnelma pysyy tiiviinä. •

ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SUVI LAINE

Matkailu- ja kongressitoimiston liikelahjat edustavat tänä vuonna vastuullisuutta ja kierrätystä. Samalla työllistetään Uusix-verstaan tekijöitä.

Vastuullisia liikelahjoja

■ Jääkaappimagneetit on leikattu pulpeteista.

■ Kahvipurkit on suunniteltu Yrjö Kukkapuron tuoleista.

■ Säilytyspussit on ommeltu kierrätystrikoosta.

>P

ulpeteista tehdyt puiset magneetit, Yrjö Kukkapuron tuoleista suunnitellut puiset kahvipurkit ja kierrätystrikoosta tehdyt passipussit ilahduttavat tänä vuonna kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston vieraita ja yhteistyökumppaneita. Erilaista ja taatusti mieleen jäävää kaikkien muovisten ja tarpeettomienkin liikelahjojen rinnalla. Mutta mistä tämä rohkeus sai alkunsa?

– Viime syksynä asetimme tälle vuodelle painopisteeksi matkailun vastuullisen kehittämisen ja liiketoiminnan, mikä haluttiin ulottaa myös pr-lahjoihin. Sysäys aloittaa yhteistyö Uusixverstaan kanssa tuli Pariisissa kaupunkimarkkinointitapahtumassa, kertoo markkinointisihteeri Mari Lihr.

Uusix-verstas on kaupungin sosiaalivirastoon kuuluva työhönkuntoutuksen yksikkö, jossa 14 vakinaisen henkilökunnan lisäksi työskentelee noin 300 henkilöä, joista 200 on kuntouttavassa toiminnassa, loput harjoittelijoita ja työllistettäviä. Kyläsaaressa sijaitsevalla verstaalla on muun muassa verhoomo, ompelimo, paino, metalli-, puu- ja polkupyöräverstaat, keramiikka-, koru- ja tekstiilipajat sekä rakennusosasto.

– Matkailu- ja kongressitoimiston työryhmä tuli vierailulle, jolloin esittelimme toimintaamme. Kerroimme, että mielellään ideoimme yhdessä ja periaatteessa voimme tehdä lähes mitä tahansa osaamisemme ja mahdollisuuksien rajoissa, työpajapäällikkö Vuokko Oikarinen Uusix-verstaalta toteaa.

Lihr kertoo, että tuotteiden halutaan ilmentävän paitsi Helsinkiä ja matkailu- ja kongressitoimistoa, myös modernia muotoilua, kestävää kehitystä ja sen antamia mahdollisuuksia. Tuotteiden visuaalisesta ilmeestä vastaa julkaisusuunnittelija Marita Haukemaa Matkosta. Uusix-verstaalla on kuitenkin vapaat kädet värien ja materiaalin valintojen suhteen: saatava kierrätysmateriaali ratkaisee lopputuloksen.

Työryhmään kuuluu Lassilan ja Lihrin lisäksi Eva-Stina Fagerström. He toteavat, että yhteistyö on ollut joustavaa ja innostavaa. Ideoita heitellään ja jalostetaan molemminpuolisesti – yhteistyöstä onkin tarkoitus tehdä pitkäaikaista.

Lassilan mukaan lopulta lähes kaikki pr-tuotteet voisivat olla Uusix-verstaalta ja tehty kierrätyksen ehdoilla. Tähän vastuullinen liiketoiminta tähtää.

– Hienoa tässä on myös mahdollisuus käyttää budjettiamme työllisyyden edistämiseen. Lisäksi molemmat olemme kaupungin yksiköitä!, Lassila iloitsee. • ■ Hedelmävati on koottu pesukoneen rummusta ja kierrätyspuusta.

Kestävää kehitystä

Lahjat jakaantuvat muutamaan hintaluokkaan sen mukaan, missä ja kenelle niitä jaetaan.

Edullisin tuote saa maksaa euron – niitä voidaan jakaa messuilla ja tilaisuuksissa isompiakin määriä.

Kalleimmat tuotteet ovat muutaman kymmenen euroa.

Niitä annetaan lahjaksi tärkeimmille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

– Tuotteiden halutaan liittyvän matkustamiseen. Lähdemme liikkeelle muutamilla tuotteilla ja kasvatamme perhettä pikkuhiljaa, kun saamme palautetta, markkinointisihteeri Leena Lassila vahvistaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

17

talous teksti PETTERI HARJULA kuvat PIIA ARNOULD

Vuodenvaihteessa Helsingin maapinta-ala kasvoi noin 25 neliökilometrillä, kun osia Sipoosta ja Vantaasta liitettiin siihen. Tavoitteena on muuttaa harvaan asuttu maaseutu pientalovaltaiseksi, moderniksi kaupunginosaksi.

Östersundom maaseudusta kaupunginosaksi

>T

ällä hetkellä asutus Östersundomissa on harvaa ja hajanaista.

Yksinäiset tiet halkovat mäkistä maisemaa, jossa metsät ja pellot vuorottelevat. Suurin osa alueesta on kaavoittamatta, ja tonttien rakentamistehokkuus on selvästi alle Helsingin keskitason.

Alueen tulevaa rakennetta hahmottavaa Östersundom-projektia vetävällä kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Matti Visantilla ja hänen 12-henkisellä projektitiimillään on neitseellinen mutta myös vaativa työmaa edessään.

Vaikka kahden tuhannen asukkaan maaseudusta suunnitellaan kovaa vauhtia kaupunkia, mitään pilvenpiirtäjiä alueelle ei nouse. Jokaiselle alueen viidelle uudelle kaupunginosalle luodaan omat profiilinsa, jotka perustuvat pääasiallisesti pientaloasumiseen. Asukasluku aiotaan nostaa 30 000:een.

– Tavoitteena on luoda sellaista kaupunkirakennetta, jota Suomessa ei nykyaikana ole juuri nähty. Lähimmät vas-

taavat alueet löytyvät Keski-Euroopasta, arkkitehti Sakari Pulkkinen kertoo.

Vanhoja ja kierrätettyjä nimiä

Suunnittelutyön taustaksi teetettiin viime kesänä opiskelijatyönä alueen nimestys. Sillä kerättiin alueen historiaan ja nykyisyyteen liittyviä nimiä sekä seulottiin esiin paikannimet, joita jo esiintyi muualla Helsingissä.

Samannimisiä katuja löydettäessä harvempaan asutun nimi vaihdettiin.

Yksi poikkeus säännöstä tehtiin. Koivuniementie sai pitää nimensä, vaikka sen varrella oli vähemmän taloja kuin Marjaniemen samannimisellä kadulla. Olihan siellä sentään aikanaan asunut alkuperäinen ”Koivuniemen herra”, koko Suomen kansan satusetä Zacharias Topelius.

Erikoisiakin nimiä tuli vastaan, kuten erään tilan nimi: Ultuna. Suomessa tuna-päätteiset paikannimet ovat hyvin harvinaisia. Ultunan lisäksi Visantille tulee mieleen vain Snappertuna.

– Tilan oli nimennyt Östersundomin

Sipoosta Helsingiksi Pääosa Helsinkiin vuodenvaihteessa liitetystä aluees-

ta oli aiemmin osa Sipoota. Se tunnettiin Östersundomina alueella olevan kartanon mukaan. Nimi säilyi kaupungin hallinnollisessa piirijakojärjestelmässä koko alueen nimenä, mutta kaupunkilaisille tutummassa kaupunginosajaossa siitä tuli keskeisimmän alueella olevan kaupunginosan nimi. Muut neljä uutta kaupunginosaa ovat Ultuna, Karhusaari (Björnsö), Talosaari (Husö) ja Salmenkallio (Sundberg).

18

Helsingin henki | huhtikuu 2009

kartanon isännän, Marcus Borgströmin isä, joka oli Uppsalassa opiskellessaan asunut samannimisessä paikassa.

Poikkeuksellinen nimi tallennettiin jälkipolville antamalla se yhdelle uusista kaupunginosista, Visanti kertoo.

Rakennuskielto voimassa

Viime kesästä lähtien alueella on ollut myös rakennuskielto, joka on voimassa yleiskaavan valmistumiseen eli vuoteen 2012 asti.

– Olisi kohtuutonta vaatia ihmisiä odottamaan niin kauan keskeneräisten projektiensa kanssa. Alueelle pyritäänkin laatimaan erillisiä asemakaavoja jo aikaisemmin, ja joissakin tapauksissa rakentaminen on mahdollista myös poikkeusluvalla, Pulkkinen toteaa.

Poikkeukset ovat kuitenkin poikkeuksia. On tärkeää, että alueelle saadaan luotua toimiva yleis- ja asemakaava ennen laajamittaista rakentamista, jotta Östersundomista rakentuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

– Ei kokonaisia kaupunginosia voi ra-

Uusi alue työntää Helsingin rajaa entistä idemmäksi.

Alueelta on matkaa Helsingin keskustaan 18 kilometriä ja Porvooseen 30 kilometriä. Liitosalueen kokonaispinta-ala on noin 29 neliökilometriä, josta kiinteän maan osuus on noin 25 ja vesialueiden 2,5 neliökilometriä. Loput ovat vetistä ruovikkoa.

Liitoksen myötä Helsingin rantaviiva piteni 24,5 kilometrillä, josta noin puolet kuuluu suojeltuihin Natura-alueisiin. Rantaviivasta 9,4 kilometriä on huvila- tai omakotitaloasutuksen piirissä. Naturan lisäksi alueella on muitakin suojelualueita, joista merkittävimpänä on Sipoonkorven metsäalueen eteläosa.

kentaa pelkästään poikkeusluvilla, Visanti tiivistää.

Alueen suunnittelun aloittaminen lähes tyhjältä pöydältä mahdollistaa liikenneratkaisujen ja maankäytön tehokkaan yhteensovittamisen. Muutettaessa kaupungin sisällä olevien alueiden käyttötarkoitusta – esimerkiksi satamasta asuinalueeksi – toimintavaihtoehdot ovat paljon rajoitetummat.

– Tämä tekee liikenneratkaisujen pohtimisesta erittäin mielenkiintoista mutta myös haastavampaa, toteaa liikennesuunnittelusta vastaava Sari Piela.

Raideliikenteen ehdoilla

Uusi alue aiotaan liittää muuhun Helsinkiin kiskoilla kulkevalla joukkoliikenteellä. Vaihtoehtoina ovat metron jatkaminen itään ja erillinen pikaraitiotie. Edullisempaa metroa pidettiin aiemmin itsestään selvänä vaihtoehtona.

Maan päällä kulkeva pikaraitiotiekin lyhyine pysäkinväleineen voi soveltua yhteen alueelle visioidun pientaloasumisen kanssa.

Asiasta on tekeillä selvitykset, jotka valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Ne ovat tärkeitä myös maankäytön suunnittelun kannalta, koska tuleva raideliikenneratkaisu asemineen ja pysäkkeineen vaikuttaa palvelujen ja asutuksen sijoittamiseen.

Pitkän tähtäimen kaavoitukseen liittyvän liikennesuunnittelun lisäksi esimerkiksi alueen yhden pääväylän, Karhusaarentien varrelle, ollaan suunnittelemassa jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Karhusaarentie on kuitenkin Tielaitoksen hallussa.

– Pyöräteiden ja jalkakäytävien suunnittelu ja osin toteutuskin voidaan tehdä nopeasti, mutta lupamenettelyt, neuvottelut väylistä ja niiden omistuksesta ja niihin liittyvät sopimusasiat vievät yllättävän paljon aikaa, Piela pohtii.

Luonto haastaa rakentamisen

Östersundomin koilliskulmalta alkaa

”Jos kaikki palat loksahtavat kohdalleen, Östersundomista voi tulla yksi Helsingin kauneimmista ja toimivimmista alueista.” luonnonkaunis Sipoonkorpi. Etelämpänä on laajoja Naturaan kuuluvia luonnonsuojelualueita. Luonnonsuojelualueet ovat Östersundomin rikkaus, mutta niiden liittäminen kaupunkirakenteeseen ei välttämättä ole helppoa.

Keskeisenä haasteena on erityisesti pääsy rannalle. Natura-alueiden lisäksi rannoilla on niin paljon huvila- ja omakotiasumiskäytössä olevaa maata, että alle kymmenesosa rannasta on nyt yleisessä käytössä. Perinteisesti kaupunkialueella rannat ovat yleisessä käytössä erityisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

– Rannan saaminen nykyistä laajemmin virkistyskäyttöön olisi tärkeää alueen asuttavuuden kannalta. Mikäli tämä ei onnistu, yksi vaihtoehto on osoittaa virkistyskäyttöön Sipoon puolella sijaitsevan Granön saari, jonka maat ovat pääosin Helsingin omistuksessa, Visanti pohtii.

Pientalo luonnon keskellä, meren rannalla ja kaupungin keskustassa – tai tässä tapauksessa muutaman minuutin raideyhteyden päässä keskustasta. Tämä visio Helsingin viidestä uudesta itäisestä kaupunginosasta tuo mieleen muutaman vuoden takaisen kyselyn, jossa suomalaisilta kysyttiin toiveita asumisen suhteen.

Jos kaikki palat loksahtavat kohdalleen, arkkitehdit uskovat, että Östersundomista voi tulla yksi Helsingin kauneimmista ja toimivimmasta alueista. •

Kaupunkia ei rakenneta päivässä Vaikka uuteen alueeseen liittyvä selvi-

n Matti Visanti vetää Östersundomin alueen suunnittelutiimiä. Sari Piela ja Sakari Pulkkinen ovat mukana haastavassa projektissa.

tys- ja suunnittelutyö alkoi jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella, kuluu vielä vuosia – ellei vuosikymmeniä – ennen kuin alue näyttää kaupungilta. Lukuisia selvityksiä on vielä tehtävä ennen kuin tarkkoja rakennussuunnitelmia päästään tekemään.

– Alueen laajamittainen toteuttaminen ja rakentaminen tapahtuvat vasta vuoden 2015 jälkeen, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvioi.

Hän korostaa kuitenkin samalla, että alueen nykyisten asukkaiden rakentamistarpeista pitää pystyä huolehtimaan kaavoitusvaiheen aikanakin.

Rakentamisen näkökulmasta Östersundom jää projektina pienemmäksi kuin esimerkiksi kaupungin suuret satamahankkeet, mutta Penttilä näkee sen silti poikke-

uksellisen mielenkiintoisena ja haastavana.

– Asuinrakentamisen näkökulmasta tämä on näytön paikka. On haastavaa muuttaa haja-asutettu maaseutu toimivaksi kaupunkikokonaisuudeksi.

Nyt käynnissä olevalla talouden laskusuhdanteella Penttilä ei näe olevan vaikutusta alueen kehittämiseen.

– Kaupungin asukasluku kasvaa 6 000 hengellä vuosittain. Rakentamisen on jatkuttava suhdanteista riippumatta. Tarvittaessa on varauduttava pidempään toteutusaikatauluun. •

Helsingin henki | huhtikuu 2009

19

palvelu teksti MARIA HALAVA kuvat KARI HAUTALA

Terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikön saama työyhteisöjen monimuotoisuuspalkinto otettiin ilolla vastaan. Sen eteen oli tehty paljon työtä.

Siisti

homma!

>Y

■ Sylvi Salonen

aloittaa moppauksen.

20

Helsingin henki | huhtikuu 2009

htenä kuudesta työyhteisöstä terveyskeskuksen laitoshuoltoyksikkö palkittiin viime vuoden lopussa kaupungin työyhteisöjen monimuotoisuuspalkinnolla. Kilpailuun oli helppo lähteä esimiesten kannustamina.

Monimuotoisuus huomioidaan työyhteisössä maahanmuuttajien rekrytointeina, jatkuvana koulutuksena sekä ikääntyvien työntekijöiden huomioimisena.

– Palkinnon saamisen perusteena mainittiin tekemämme pitkäjänteinen työ monimuotoisuuden edistämisessä – kilpailu tuntuikin ikään kuin omalta jutulta, kertoo laitoshuoltopäällikkö Aira Penttinen.

Pitkäjänteistä työtä on tehty erityisesti kolmella osa-alueella. Yksi näistä on vuosien mittaan tehty maahanmuuttajatyö ja maahanmuuttajien rekrytointikoulutus, jossa käytännön yhteistyökumppanina on toiminut Amiedu.

Viiden kuukauden opintojakso, johon kuuluu käytännön harjoittelu kentällä, on ollut monen maahanmuuttajan reitti vakituisiin kaupungin töihin. Koulutukseen hakeutuneiden opiskelijoiden osaamistaso on parantunut kaiken aikaa, mikä on Penttisen mukaan hyvä merkki.

– Tämä viestii siitä, että koulutus ja työ koetaan siinä määrin mielekkäiksi, että niistä voidaan kertoa eteenpäin omissa verkostoissa.

Tämän vahvistaa myös neljä vuotta Kivelän sairaalan vuodeosastolla työskennellyt, thaimaalaista syntyperää oleva Samruai Haanpää.

– Ulkomaalaisen on vaikea löytää Suomesta töitä. Moni meillä työssä olevista onkin tullut

Amiedun kautta. Käytännön työ on opettanut lisää, Haanpää toteaa.

– Enää emme edes haluaisi muualle töihin, koska uuden aloittaminen tuntuu vaikealta.

Täällä asiat ovat tuttuja, vahvistavat somalialaistaustaiset Mohamed Yusuf ja Yahue Afrah.

Vapaat auttavat jaksamaan

Laitoshuoltoyksikön lähes 700 työntekijästä noin 15 prosentilla on maahanmuuttajatausta.

Maahanmuuttajien rekrytointikoulutus onkin yksi vastaus henkilöstön vanhenemiselle ja eläköitymiselle.

– Vakinaisten työntekijöidemme keski-ikä lähenee jo 50 vuotta. Kun työ on fyysisesti raskasta, henkilöstön työssä jaksaminen on koetuksella, Penttinen toteaa.

Ikääntymiseen ja siihen liittyviin pitkiin sairauspoissaoloihin on pyritty löytämään ratkaisuja Varhainen tuki -toimintamallin avulla, jonka tarkoituksena on tukea yksittäisen työntekijän työssä selviytymistä. Tavoitteena on, että työntekijä pystyisi jatkamaan omassa työssään työolosuhteita tai työtapoja muuttamalla, mutta tarvittaessa työntekijöille pyritään löytämään jokin muu sopiva paikka.

– Jalkojen päällä tehtävä työ rasittaa eri tavalla kuin toimistotyö. Myös vuorotyö kuormittaa työntekijöitämme, Penttinen kertoo yli kymmenvuotisella päällikkökokemuksellaan.

Vuorotyön kuormittavuutta on pyritty ehkäisemään uusilla työaikasuunnitelmilla, jotka

”Työstä saatu palaute on ylpeydenaihe koko henkilöstölle.

Se kannustaa yhä parempiin suorituksiin.” huomioivat aikaisempaa paremmin vuorotyön aiheuttamat haasteet. Nykyinen rauhallisempi tahti ja säännölliset vapaat verrattuna aikaisempaan työvuorojen ”vuoristorataan” ovat saaneet henkilöstön jaksamaan paremmin työssään.

Arki ikääntyvän henkilöstön kanssa sekä siitä aiheutuvat pulmat asettavat kuitenkin haasteita esimiestyölle.

– Vaikka työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskitasoa ja työntekijät viihtyvät työssään kohtuullisesti, pyrimme jatkuvasti löytämään ratkaisuja, joiden avulla ihmiset myös jaksaisivat vielä paremmin työssään, Penttinen sanoo.

Räätälöityjä oppimistavoitteita

Terveyskeskuksen toiminnassa on tapahtunut viime vuosina muutoksia, jotka heijastuvat myös laitoshuoltoyksikköön. Penttisen mukaan henkilökunnan ammattitaidon mer-

kitys kasvaa jatkuvasti. Tulevaisuuden osaaminen pyritään varmistamaan jatkuvalla oppisopimuskoulutuksella, jonka kautta vahvistetaan henkilöstön ammatillista osaamista.

– Oppisopimuskoulutuksessa oppimistavoitteet voidaan räätälöidä kullekin opiskelijalle sopivaksi. Jos esimerkiksi opiskelijan suomenkielentaito ei ole riittävä, voidaan koulutusta muokata sen mukaan, Penttinen toteaa.

Oppisopimuskoulutuksessa on korostettu osaamisen ja ohjaamisen merkitystä sekä ohjaustaitojen kehittämistä.

Alaan kohdistuu isoja oppimisvaatimuksia aina siivouksen osaamisesta infektioiden torjumiseen – näihin tulisi tulevaisuudessa pystyä vastaamaan yhä paremmin.

– Iso kysymys on se, miten voimme tehostaa työssä oppimista sekä parantaa työn ohjaamista ja seurantaa, Penttinen kertoo haasteista.

Tämä vaikuttaa myös esimiestyöhön: esimiehiltä vaaditaan yhä enemmän ja parempaa asioiden hallintaa. Esimiesten taito kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa alaistensa kanssa sekä kyky antaa palautetta tehdystä työstä korostuu entisestään.

Terveydenhuolto-alalle henkilökun-

■ Kaupunkia 40 vuotta palvellut siivoustyönjohtaja Liisa Johansson jättää perintöään seuraajalleen Satu Kähkölälle. Samalla laitos­huoltopäällikkö Aira Penttinen (kesk.) saa opastusta ja kuulee kokemuksia.

■ Sylvi Salonen puhdistaa fysio­terapian nojapuita.

taa on ollut kohtuullisesti saatavilla. Saatavuuden turvaamiseksi on kuitenkin keksittävä uusia keinoja, joilla alalle saadaan lisää hohtoa ja ammattiylpeyttä.

– Erilaisten oppimis- ja urakehityspolkujen tarjoaminen rikastuttaisi työtä.

Tämä voisi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta toimia työpaikkaohjaajana, Penttinen visioi.

Työtä tehdään sydämellä

Palkinnon tuoma kiitos tehdystä työstä monimuotoisuuden eteen lämmittää mieltä, ja Penttinen myöntääkin, ettei

palkintoa saatu turhaan. Työstä saatu palaute on ylpeydenaihe myös henkilöstölle, jota se kannustaa yhä parempiin suorituksiin.

– Palkinnon ansiosta tunnemme, että meidän työmme on huomattu ja nyt me olemme jotain! Haanpää kertoo työntekijöiden suulla.

Palkintorahat laitoshuoltoyksikkö käyttää ensisijaisesti henkilöstöön ja sen toiminnan kehittämiseen. Kevään aikana järjestetään iltapäivä, jolloin käydään läpi monimuotoisuusasioita ja juhlitaan saatua palkintoa. Myöhemmin kevääl-

lä pidetään laitoshuoltajan ammattitutkintoon liittyvä tilaisuus, jossa käydään läpi laitoshuoltajien koulutuksen kehittämistä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Laitoshuoltoyksikössä ei ehditä lepäämään laakereilla, vaan uusia ideoita ja suunnitelmia viedään kovaa vauhtia eteenpäin.

– On tärkeää, että kaikki työntekijät työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen. Lopulta on kuitenkin muistettava, että tätä työtä tehdään ensisijaisesti ihmisten kanssa, sydämellä, Penttinen toteaa. •

Helsingin henki | huhtikuu 2009

21

työhyvinvointi teksti MARIA SALONEN kuvat SUVI LAINE

Henkilökemiat pelaamaan Terveyskeskuksen kuljetusyksikkö paransi työilmapiiriään työntekijöiden ja esimiehen yhteispelillä. Samalla saatiin tiedonkulku sujuvammaksi.

>T

erveyskeskuksen kuljetusyksikön toiminnassa ei ollut moitteen sijaa, sillä Laatukeskuksen haastattelija oli todennut esimiestyön hyväksi ja henkilökunnan ajattelevan asiakaslähtöisesti. Yksikkö toimittaa lääkkeitä, sairaalatavaroita ja apuvälineitä kaupungin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin sekä kuljettaa potilaita.

Vuoden 2007 kaupungin työhyvinvointikyselyn tuloksista kävi kuitenkin

ilmi, että kuljetusyksikön työpaikan ilmapiiriä ja erilaisuuden sietokykyä mittaavissa kysymyksissä oli huonohkot lukemat. Neuvottelujen jälkeen yksikkö valittiin mukaan työhyvinvointiohjelman Kohti hyviä käytäntöjä -hankkeeseen, missä perustettiin työryhmä, johon osallistuivat esimies, kuljetusmestari Risto Väänänen ja edustaja kustakin ammattiryhmästä. Näin kuuluviin saatiin kaikkien mielipide.

Työn pohjaksi laadittiin suunnitelma työpaikan olosuhteiden parantamiskohteista ja kehittämisehdotuksista. Pieniä kohennettavia alueita olivat muun muassa arjen sujumiseen ja osaamisen alueeseen liittyvät asiat sekä kustannussäästöistä johtuva henkilökunnan koulutusmahdollisuuksien väheneminen.

Autojen luisto-ongelmat hoidettiin kuntoon, ja tärkeimmistä koulutuksista tehtiin ehdotukset.

Vähitellen keskusteluissa nousi esiin työyhteisöä kiusaava henkilökemiaon■ Markku Ylikarjula ja Risto Väänänen ovat tyytyväisiä parantuneeseen työilmapiiriin ja tiedonkulkuun.

22

Helsingin henki | huhtikuu 2009

”Tuntui hyvältä, että työhyvinvoinnin parantamiseen osallistui koko henkilöstö, eikä vain johto ja ulkopuoliset konsultit.” gelma, joka tuntui haittaavan suurta osaa henkilöstöstä.

– Koko työyhteisö oli selvityksen takana huolimatta siitä, että suuri osa työntekijöistä keskittyi vain oman työnsä tekemiseen ja pyrki olemaan välittämättä huonoista kemioista ja ilmapiiristä. Yleensä tässä työporukassa on vahva yhteishenki, kertoo autonkuljettaja Miikka Liuko.

Koko henkilöstö mukana

– Ongelma oli kuitenkin ollut olemassa piilevänä monta vuotta. Välillä pulma oli jo melkein poissa, mutta tilanne palautui, kun sovituista pelisäännöistä ei pidetty kiinni, mainitsee Väänänen.

Keskustelu oli tarpeen, koska jokaisella mukana olevalla oli oma näkökulmansa tilanteeseen. Asiat voivat mennä todella vaikeiksi, jos ne jäävät hoitamatta ja käsittelemättä pitkään.

Esimiehenä Väänänen on joutunut käyttämään jämäkkääkin otetta, jos tilanteet eivät ole muuten ratkenneet.

Haastavaa, nopeutta ja tarkkuutta vaativaa työtä ei oikein voi tehdä, jos henkilökemiat eivät pelaa.

Henkilöstön keskuudesta valittu työryhmä sai konfliktitilanteiden hallinnan valmennusta. Keskusteluissa Laatukeskuksen konsultin kanssa käsiteltiin

■ Harri Suomela, Aarno Snobba, Ahti Asikainen ja Erkki Välimaa tarkastelevat aamukahvilla päivän kuljetuksia. Kohta autot käynnistyvät, työt voivat alkaa.

sitä, miten työyhteisön tulee ristiriitatilanteissa kommunikoida ja mitä ei tarvitse stressaavassakaan tilanteessa sietää.

– Olen käynyt esimiestyökursseja ja pystyn ottamaan esiin vaikeitakin asioita, mutta tuntuu hyvältä, kun käsittelemiseen osallistuu myös muu henkilöstö, ettei kaikki kaadu aina pelkästään esimiehen niskaan, sanoo Väänänen.

Hänestä on tärkeää, että vaikeat tilanteet käsitellään ensin työpaikalla. Jos jotain vakavaa tapahtuu, asian voi viedä esimerkiksi työterveyshuoltoon. Toisinaan ongelmatilanne leimahtaa esiin vielä nykyäänkin, mutta nyt tilanteet osataan hoitaa. Jos valituksia alkaa tulla asiakkailta, kysymys on vakavampi.

Tiedonkulkua paremmaksi

Hankkeessa huomattiin myös, että tiedonkulkua yksikön sisällä oli syytä kehittää. Työpaikkakokouksiin ei aina osallistuttu siitä huoli-

■ Marja-Liisa Paavola työn touhussa. Oikealla yksikön esimies Risto Väänänen.

Työtehtävät selkeiksi KAUPUNGIN TYÖHYVINVOINTIKYSELY

matta, että tiedotusta pidettiin puutteellisena. Henkilöstö ehdotti, että kolmen ilmoitustaulun sijasta olisi vain yksi varsinainen ilmoitustaulu joko puhelin- tai kahvihuoneessa. Taulua tulisi ylläpitää niin, että siitä selvästi huomaisi uudet tiedotteet, koulutusvinkit ja muut ilmoitukset. Parannusta toivottiin myös vanhalle hitaalle tietokoneyhteydelle.

– Tietokone uusittiin, ja olemme käyneet tietotekniikkakursseja, jotta henkilöstö osaa hakea tietoa koneelta ja sisäisestä verkosta. Tietoa on hyvä jakaa mahdollisimman monella tavalla, Väänänen toteaa.

Hän uskoo, että vastaavasta hankkeesta voisi olla hyötyä muuallakin, missä samanlaisia tilanteita syntyy. Hyviä käytäntöjä kannattaa hyödyntää rohkeasti ja laajasti. Vuoden 2008 työhyvinvointikyselyn tulokset olivat kuljetusyksikön osalta parantuneet. •

2008 jaettiin noin 24 000 työntekijälle sekä netti- että paperiversiona. Kyselyyn vastattiin aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin: vastausprosentti oli 68. Sosiaalivirasto ei viime vuonna osallistunut kyselyyn.

– Työhyvinvointikysely antaa henkilökunnalle mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Johdolle se on työväline, jolla asioihin voidaan puuttua, määrittelee työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

– Kysely ei kerro, miksi asiat ovat näin tai mitä pitäisi tehdä niiden korjaamiseksi.

Olennaista on keskustelu, joka yksiköissä käydään tulosten pohjalta.

Viime vuosien kyselyssä esimiestyötä on arvioitu entistä enemmän. Esimiesten rooli on korostunut, koska työkin on jatkuvassa muutoksessa: asiakasvaatimukset ovat kasvaneet ja työprosessit ja työvoiman rakenteet muuttuneet. Se liittyy Pohjosen mu-

kaan myös siihen, että kaupungilla on ollut isoja organisaatio- ja johtamisjärjestelmien muutoksia.

– Esimies on eräänlainen painekattila, sillanrakentaja uusien strategioiden ja työelämän arjen välillä, ja hän joutuu kantamaan muutosta harteillaan. Hänen tehtävänään on kirkastaa tavoitteita säännöllisesti ja varmistaa, että kunkin yksikön omat keskustelufoorumit ja tiimikäytännöt toimivat, sanoo Pohjonen.

Kyselyssä työtoverilta saatu apu ja tuki todettiin toimivaksi, mutta esimerkiksi toiminta yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan osoittautui heikoksi.

– Vaikka tiedetään, mitkä ovat tavoitteet ja mitä työssä pitäisi saada aikaan, ei niiden tavoitteiden kanssa toimita linjassa. Suurimpana kaupungilla kehitettävänä asiana on työtehtävien ja työn tavoitteiden kirkastaminen, Pohjonen toteaa.

Kaiken kaikkiaan Helsinkiä pidetään hyvänä työnantajana. Vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että kaupungin palveluksessa on hyvät mahdollisuudet tehdä työ hyvin. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että kaupungin työaikajärjestelyt tukevat työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. •

Helsingin henki | huhtikuu 2009

23

pykälien { henki }

työterveyspsykologi MERVI SEPPÄLÄ Kirjoittaja pohtii, miten osoittaa välittämistä työyhteisössä kohteliaasti.

Etäisesti vai läheisesti?

Mikä on elinaikakertoimen vaikutus eläkkeisiin?

?

Vastaajana työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen henkilöstökeskuksesta.

Mikä on elinaikakerroin ja ketä se koskee?

Ennen eläkkeen myöntämistä kerrotaan eläkkeen määrä kertoimella, joka muodostuu sen perusteella, miten suomalaisten odotettavissa oleva elinaika muuttuu. Pidentynyt elinaika pienentää eläkettä. Se koskee henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1948 tai sen jälkeen ja joiden vanhuus- tai varhennettu vanhuuseläke alkaa 1.1.2010 tai sen jälkeen.

?

Mikä tämän taustalla on?

Tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen ja minimoida elinajan pitenemisen vaikutukset eläkkeiden rahoitukseen.

?

Miten kerroin lasketaan?

Laskenta tehdään henkilön eläkkeeseen vain yhden kerran.

Se määritellään kunakin vuonna käyttäen Tilastokeskuksen tilastoja elinajanodotteen muuttumisesta ja kuolevuudesta.

?

Mikä sen vaikutus on eläkkeisiin?

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteen mukaan esimerkiksi vuoden 2010 elinaikakerroin pienentää tämän hetken arvioiden mukaan kuukausieläkettä noin prosentin, vuonna 2012 noin 2,8 prosenttia ja vuonna 2015 noin 4,6 prosenttia.

?

Ketä tämä ei koske?

Elinaikakerroin ei koske lainkaan 1947 tai sitä ennen syntyneitä eikä vuonna 1948 tai sen jälkeen syntyneitä, joiden vanhuuseläke alkaa tänä vuonna.

24

Helsingin henki | huhtikuu 2009

?

Keneen muutos vaikuttaa eniten?

?

Ovatko kaikki eri eläkkeiden saajat tasa-arvoisia?

Mitä nuorempi henkilö on, sitä suuremmat ovat vaikutukset edellyttäen, että elinajanodote jatkaa kasvuaan. Elinaikakertoimen vähentävää vaikutusta eläkkeeseen voi pienentää jatkamalla työssä pidempään.

Säännökset ovat samat sekä julkisen että yksityisen puolen eläkejärjestelmissä. Epäkohdaksi on koettu työkyvyttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle jäävien tilanne. Eläkkeen tasoa voi parantaa työskentelemällä pidempään, mutta nuorena työkyvyttömäksi jääneillä on kuitenkin harvoin mahdollisuus tähän.

Tämä työeläkejärjestelmän epäkohta on huomattu ja sen korjaamista selvitellään.

?

Vaikuttaako kerroin myös toiseen suuntaan eli mitä tapahtuu eliniän lyhetessä?

Elinaikakerroin toimii molempiin suuntiin eli jos keskimääräinen yleinen elinikä lyhenee, kerroin suurentaa kuukausieläkettä.

?

Mistä saa lisätietoa?

Osoitteesta www.tyoelake.fi saa arvion elinaikakertoimen vaikutuksesta omaan eläkkeeseen sekä tietoa siitä, kuinka pitkään työssä pitäisi jatkaa, että eläkettä kertyisi lisää elinaikakertoimen aiheuttaman pienennyksen verran. Myös Kuntien eläkevakuutuksen neuvonta vastaa kysymyksiin, puh. 020 614 2837.

OLIN HILJATTAIN HELSINGISSÄ luistelemassa. Pieni lapseni kaatui,

löi itsensä ja jäi vertavaluvana ja itkevänä makaamaan jäälle. Olin itse vaihtamassa varusteita, enkä heti tajunnut tilanteen vakavuutta – näinhän parin aikuisen luistelevan hänen lähellään kuin mitään ei olisi tapahtunut. En siis osannut epäillä vahinkoa tapahtuneenkaan.

Hämmästykseni oli suuri, kun lapsen hätä ei aikuisia ollut kiinnostanut.

Viime syksynä törmäsin käsitteeseen ”negatiivinen etäkohteliaisuus”. Termi jäi pyörimään mieleeni. Päätinpä selvittää asiaa. Pikatietäjä Google ei ensi istumalta hyväksynyt termiä, vaan tarjosi vaihtoehdoksi ”negatiivista epäkohteliaisuutta”. Mutta kyse onkin etäkohteliaisuudesta, eikä kohteliaisuuden vastakohdasta.

TERMI OSOITTAUTUI MIELENKIINTOISEKSI. Sen kuvattiin perus-

tuvan välttämiseen ja välttelyyn. Pyritään siihen, että toiseen kohdistettu huomio minimoidaan, eikä tunkeuduta hänen alueelleen.

Pohdittiin myös, että puuttumattomuus olisi erityisen suomalaista: ei kehdata, pelätään että toinen loukkaantuu, tarjotaan tilaa, annetaan yksityisyyden säilyä. Toisaalta siinä on mukana aimo annos kunnioitusta.

Miten tämä voisi näkyä työpaikoilla? Otetaanpa esimerkiksi kuvitteellinen esimies Esko. Esko on mukava, yleisesti varsin pidetty.

Eskon pitkäaikainen alainen tunnetaan nimimerkillä ”punanenä”, mutta Esko ei kehtaa puuttua ilmiselvään päihdeongelmaan. Hän ei halua loukata ja tunkeilla. Toinen alainen ei oikein enää pärjää työssään. Kohteliaana miehenä Esko välttelee työkykyasioiden puheeksi ottoa ja antaa asioiden muhia. Eräs alainen on puolestaan pitkällä sairauslomalla. Esko jättää hänet oman onnensa nojaan, ettei vain astuisi varpaille ja loukkaisi yksityisyyttä. Joku psykologi kyllä sanoi, että yhteydenpito olisi peräti toivottavaa. Pitkältä sairauspoissaololta palaavalle Esko möräyttää jäyhästi tervetuloa vailla sen laajempaa huomionosoitusta. Alainen saa palata sorvin ääreen ilman, että Esko tohtii kysellä palaajan kuulumisia.

ETÄKOHTELIAISUUDEN KANSSA ELÄÄ RINNAKKAIN positiivinen lä-

hikohteliaisuus. Sitä kuvaa yhteistoiminnallisuus, toisen tarpeiden tiedostaminen ja huomioiminen sekä yhteenkuuluvuuden tunteeseen pyrkiminen. Se lähentää, viestittää hyväksyntää ja jäsenryhmään kuulumista.

Esimies kohtaa toistuvasti vaikeita tilanteita. Siinä vaaditaan aktiivista läsnäoloa, eläytymistä ja sekä vaikkapa lähikohteliaisuutta.

Myös työyhteisön avunantokulttuuri punnitaan kiperissä tilanteissa.

Työpaikoilla tarvitaan yhteisiä toimintatapoja – kuten varhaisen tuen ja paluun tuen toimintamallit – jotka helpottavat asioihin tarttumista. Tämäkään ei yksin riitä. Tarvitaan myös asennetta. Mitä arvelet: jos ensi yönä tapahtuisi ihme ja lähikohteliaisuuden määrä työpaikallasi tuplaantuisi, miltä siellä silloin näyttäisi? Mitä sinä tekisit toisin? Ennustan, että asiat olisivat mukavammin. •

teksti PETTERI HARJULA kuva ISTOCKPHOTO

>T

utut Word-tekstinkäsittely- ja Excel-taulukkolaskentaohjelmat vaihtuvat uusiin versioihin. Nykyinen Teamware-sähköposti- ja kalenteriohjelmisto korvautuu ensi syksynä uudella Outlook-ohjelmalla, joka kuuluu Office-tuoteperheeseen.

Uudet ohjelmat edellyttävät tietokoneelta enemmän suorituskykyä, ja kaupungin konekanta onkin jo pääosin saatettu uudistuksen vaatimalle tasolle. Virastot vaihtavat Office 2007:ään oman aikataulunsa mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä.

Harjoittelu tekee mestarin

Ohjelmien käyttöliittymät muuttuvat Office 2007:n myötä olennaisesti.

– Alussa tunsin olevani aivan eksyksissä, kun en meinannut löytää tuttuja toimintoja. Kuukauden käytön jälkeen uusi versio tuntui vanhaa selvästi loogisemmalta ja toimivammalta, talousja suunittelukeskuksen tietotekniikkaosaston projektipäällikkö Riitta Mäkinen viittaa omiin alkuvaiheen käyttökokemuksiinsa.

Talous- ja suunnittelukeskus tarjoaa Oiva Akatemian kautta maksuton-

Office 2007 tulee

ta koulutusta ohjelmien käytössä Office 2007 -peruskursseilla ja erillisellä puolen päivän mittaisella Uudet ominaisuudet -kurssilla. Kursseilta saa mukaansa myös vihkosen, jossa uudet asiat on tiivistetysti esitetty.

– Vaikka ohjelmat näyttävät päällepäin erilaiselta kuin vanhat, niistä löytyvät kaikki samat toiminnot ja lisäksi joukko uusia. Järjestys on uusi ja entistä selkeämpi. Oiva Akatemian puolen päivän perehdytys riittää varmasti peruskäyttäjälle, Mäkinen vakuuttaa.

Käyttöön koko teholla

Office 2007 -uudistus liittyy läheisesti kaupungin intranetin nykyaikaan siirtävään sähköinen työpöytä -hankkeeseen, joka etenee sen kanssa rinnakkain. Sähköisen työpöydän palvelut on suunniteltu käytettäväksi Office 2007 -ohjelmilla.

– Sähköisen työpöydän palveluja voi hyödyntää myös Officen edellisellä versiolla, mutta se on hankalampaa.

Lomakkeita tai vastaavaa sisältöä työpöydälle tuottavat henkilöt tarvitsevat ehdottomasti Office 2007:n.

Osa uusista Office-sovelluksista tai niiden ominaisuuksista saadaan täydellä teholla käyttöön vasta kun ohjel-

Uudet Microsoft Office 2007 -ohjelmat tuovat mukanaan monia helpotuksia, mutta ne vaativat henkilöstöltä myös hieman opettelua. misto on käytössä organisaation laajuisesti – tai ainakin kaikilla niillä, joiden kanssa kukin omassa työssään on tekemisissä.

– Pikaviestintä liittyy sähköiseen työpöytään. Sen käyttöönotto edellyttää omaa viestiliikennettä hallinnoivaa palvelinympäristöään, jota kehitetään vielä piloteista saatujen kokemusten perusteella, Mäkinen vahvistaa. •

Aikataulu > Ensimmäiset virastot ovat jo ottaneet käyttöön uuden Microsoft Office 2007 -ohjelmistopaketin. > Muut virastot seuraavat perässä valitsemassaan aikataulussa vuoden 2010 loppuun mennessä.

Office 2007 Word 2007 Excel 2007 PowerPoint Nopeampi asiakirjojen muotoilu Tekstin yhteismuokkaus helpompaa Toiminnot selkeästi valintanauhalla

Kaavojen kirjoittaminen helpompaa Enemmän kaaviotyylejä ja -malleja Selkeämpi käyttöliittymä

Outlook 2007 Sähköpostien pikahaku Liitetiedostojen esikatselumahdollisuus Kattava kalenteri- ja tehtävätietojen hallinta

Helsingin henki | huhtikuu 2009

25

vapaa-aika 1. Ujo Rakkaus Tuomo Viljanen, Taske > PERUSTELUT Tällä sulaa sydän. Voi suorastaan kuulla hääkellojen soivan.

Valo on todella hieno! Kuvan nimi Ujo rakkaus kertoo suomalaisuudesta, kuva helsinkiläisyydestä.

Aitoa ja söpöä rakkautta Helsingissä.

Onkohan kuvaaja tehnyt tekstin itse?

1

Helsinki saa sydämet sykkimään. Tästä on todisteena monipuolinen ja korkeatasoinen valokuvauskilpailun sato. Esittelemme inspiroivan kaupunkimme henkilöstön silmin, kameran linssin läpi.

Helsinki – rakkauden kaupunki

2

>V

2. Sinä tarjosit salmiakkia, minä panin peliin koko elämän Heidi HirsmäkiRuohonen, Kustaankartanon vanhustenkeskus > PERUSTELUT Kuva on kuin sadusta, Helsinki näyttää mystiseltä.

Ohikulkijoiden ansiosta kuva säilyy todellisena.

3 3. Rakkaani kanssa kahden Jukka Lamminen, rakennusvirasto > PERUSTELUT Kun rakastaa itseään, voi rakastaa myös muita!

Ihana rauhallinen lepohetki kaupungin ytimessä.

Valon ja varjon vaihtelu tuo kuvaan kivasti syvyyttä.

26

Helsingin henki | huhtikuu 2009

alokuvauskilpailu sai ideansa helmikuussa The Timesin matkailunumerossa julkaistusta uutisesta, missä Helsinki oli rankattu Pariisin veroiseksi rakkauslomakohteeksi, josta löytää piirteitä myös Roomasta ja Pietarista.

Helsingin Henki päätti järjestää henkilöstölle valokuvauskilpailun Helsinki – rakkauden kaupunki siitä, mikä saa Helsingissä sydämet sykkimään. Määräaikaan mennessä kisaan tuli 35 kuvaa. Kuvat kertoivat mielenkiintoisella tavalla hyvin erilaisia näkemyksiä rakkauden kaupungin teemaan. Tuomariston tehtävä oli vaikea, mutta voittaja erottui muista kaikille tuttuna mutta yllättävällä tavalla rakkausteemalla kuorrutettuna. Myös kakkosessa korostui romantiikka. Koska seuraavia ääniä saaneita oli vaikea laittaa järjestykseen, tuomaristo päätti antaa kolmossijan usealle oivaltavalle kuvalle.

Kiitämme lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita kuvistanne! Onnea vielä voittajille! Palkinnot lähetetään kaikille henkilökohtaisesti.

Tuomaristoon kuuluivat kaupungin henkilöstökeskuksen viestinnästä viestintäpäällikkö Maissi Kasurinen ja kisan ideoinut tiedottaja Katariina Käyhkö, kulttuurikeskuksesta viestintäpäällikkö Terttu Forsström sekä Yhtyneiltä Kuvalehdiltä valokuvaaja Suvi Laine ja Kynämiehestä Helsingin Hengen AD Heljä Hyytiä.

yl ö s ja

3

ul

3. Helsinkimme hedelmiä Tiina Haljala, sosiaalivirasto > PERUSTELUT Hauska todiste babyboomista. Stadilaiset oppivat rakastamaan kaupunkiaan pienestä pitäen. Oivaltavasti kuvattu lapsen perspektiivistä.

os!

Dentaalidooriksien taival LAUTTASAAREN HAMMASHOITOLAN Dentaalidooriksien taival kohti toukokuun lopussa

järjestettävää Naisten Kymppiä etenee. Iloiseen joukkueeseen kuuluvat suuhygienisti Johanna Backström, hammaslääkärit Maria Saarenpää ja Nina Erno-Ustinov sekä hammashoitaja Susanna Hietala. He kertovat , miten kävely edistää työssä jaksamista: ”Hammashoitotyö on tosi kuormittavaa erityisesti niskalle ja hartioille, joten näin saamme tehokasta harjoitusta, jotta jaksamme paremmin työssämme. Kävelytreenauksesta on jo ollut hyötyä työhyvinvoinnillemme. Kaupungilta lainaksi saamamme askelmittarit ovat olleet hyvä kannustin liikkumiseen.” ”Jotta suositeltavan askelmäärän saisi kasaan, täytyy työpäivän jälkeen lähteä kunnon lenkille. Yhteislenkkeilyä emme ole vielä aloittaneet vaan kukin on kävellyt ja treenannut omilla tahoillaan, omien tavoitteidensa mukaan. Kunnon kohotus jatkuu! ” > Lisätietoja kävelyn teemavuodesta www.hel2.fi/heke/kavely kuva MARI HOHTARI

3 3. Kointähti kohtaa täysikuun Marja Piimies, kaupunkisuunnitteluvirasto > PERUSTELUT Ihanat sävyt ja tunnelma. Kuu ja ihmisen rakentama asuintalo Kointähti vierekkäin tekevät kuvasta suuren ja merkityksellisen.

3

3. Pelattiin me jalistakin, eikä vaan luettu Piia Laine, terveyskeskus > PERUSTELUT Kaunis kuva. Kummipojan kyläily kesällä kertoo kivasta tunnelmasta, vierailujen rakkaudesta.

■ Maria Saarenpää, Johanna Backström, Susanna Hietala ja Nina Erno-Ustinov kävelevät kohti Naisten Kymppiä.

Pyöräilykevät polkaistaan käyntiin TÄNÄ VUONNA KÄYNNISTYY Fillari Helsinki -toimintakampanja, jonka tavoitteena

3. Meren syleilyssä Sari Breilin, hallintokeskus > PERUSTELUT Kuvassa Helsinki näyttää maalaukselliselta.

Tämän maiseman ja hetken haluaisi kokea itsekin.

3

Voittajan kommentti ”KÄVELIN MAALISKUUN ALUSSA töistä kohti Rautatientoria ja mietin kilpailua. Sat-

tumalta vilkaisin Senaatintorille ja huomasin, että joku oli tallannut Suurkirkon portaille aiheeseen sopivan kuvion ja tekstin. Halusin kuvaan mahdollisimman vähän ihmisiä, joten sain odotella pitkään autiota hetkeä. Kamera on usein mukana. Kuvaan harrastusmielessä maisemia ja niiden muutoksia, erityisesti rakennustyömaita.”

Tuomo Viljanen

on lisätä pyöräilyä. Kohderyhmänä ovat kaikki kaupunkilaiset. Kaupungin puolelta ovat mukana Sykkeli, HKL, Ksv ja Liv. Fillari Helsingin ytimenä on toukokuun alussa avautuva verkkoportaali www.fillarihelsinki.fi. Sieltä löytyvät esimerkiksi avoimet yhteispyörälenkit, pyöräilytapahtumat, reitit ja kartat, reittiopas, pyörän huolto, blogit, terveys- ja turvallisuusasiat sekä muu hyötytieto.

Pyöräilykuntien verkosto ry:n valtakunnallinen, työyhteisöille tarkoitettu Kilometrikisa on taas tänä vuonna, nyt Fillari Helsingin sateenvarjon alla. Kisa alkaa Pyöräilyviikolla 12. toukokuuta Pyörällä töihin -päivänä ja kestää syyskuun alkuun. Edellisellä kerralla useat kaupungin työyhteisöt osallistuivat kisaan. Tarkempaa tietoa kisasta saa sivuilta www.kilometrikisa.fi.

Kannattaa lähteä joukolla mukaan!

Pyöräilyviikolla Kontulassa järjestetään 15.–16.5.

Fillari Festarit. Niiden päätapahtuma on Kontulan Kelkkapuistossa 16.5. klo 14–17. Sinne pyöräillään kulkueena Senaatintorilta, missä kokoontuminen on klo 12.30 ja lähtö klo 13. > Lisätietoja Fillari Helsingin sivuilta www. fillarihelsinki.fi.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

27

n Ensimmäinen kokoillan piirretty oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä vuonna 1937.

Kääpiöiden esikuvana oli muun muassa skandinaavinen taide, kuten norjalaisen Theodor Kittelsenin Peikkojen kaivos vuodelta 1907.

Disneyn

maailma lumoaa Lumikki ja kääpiöt, Peter Pan, Tuhkimo, Pinokkio, Prinsessa Ruusunen, Dumbo, Bambi ja dalmatialaiset ystävineen seikkailevat Taidemuseo Tennispalatsin suurnäyttelyssä. teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI ja DISNEY

>P

unaiset matot peittävät Taidemuseo Tennispalatsin lattiat ja tummiksi maalatut seinät antavat taustan Walt Disney ja Euroopan taide -näyttelylle. Mutta mitä kaikkea on tätä ennen tapahtunut?

– Näin näyttelyn intendentti Erja Pusan kanssa Pariisissa syksyllä 2006. Kiersimme katsomassa näitä uskomattomia elämyksiä muutaman tunnin ajan. Tuolloin silmämme avautuivat näkemään, miten syvästi eurooppalainen kirjallisuus ja taide ovat vaikuttaneet Disneyn tuotantoon. Juuret löytyvät täältä Euroopasta, kertoo amanuenssi Sointu Fritze suunnittelun lähtökohdista.

Näyttely päätettiin saada myös Helsinkiin.

Tehtävä ei ollut helppo – vain Pariisin Grand Palais´ssa ja Montrealin Museum of Fine Artsissa vuosina 2006–2007 esillä ollutta näyttelyä ei oltu suunniteltu maailmankiertueelle, vaan teosten oli määrä palautua omistajilleen.

– Kun Münchenin museokin kiinnostui näyt-

28

Helsingin henki | huhtikuu 2009

telystä, siitä pystyttiin suunnittelemaan meille molemmille uusintaversio pienempänä ja osittain eri teoksin, jotka on lainattu Euroopan museoista ja yksityiskokoelmista, Fritze toteaa vuosien taustatyöstä.

Tuki suunnitelmille ja neuvotteluille saatiin myös uudelta museonjohtajalta Janne GallenKallela-Siréniltä, ja sopimus saatiin sinetöityä.

– Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut milanolainen Atelier Mendini, mutta se on mukautettu ja sovellettu Tennispalatsin tiloihin arkkitehti Tuomas Toivosen avustuksella, tiedottaja Karri Buchert kertoo.

Palapeli rakentuu tiimityöllä

Disney matkusteli Euroopassa ja hankki matkoillaan satojen kirjojen kokoelman erilaista kirjallisuutta ja taidekirjoja, jotka toimivat lähteinä hänen studionsa taiteilijoille klassikoiksi nousseissa animaatioelokuvissa. Näyttelyssä on yli 400 piirustusta, maalausta, pienoismallia

ja elokuvanäytettä kertomassa, miten Disneyn elokuvat kumpuavat 1800-luvun ja 1900-luvun alun Euroopan taiteen tunnetuimpien mestarien tuotannosta.

Amanuenssi Tuija Kuutti kertoo, että vakuutusten ja kuljetusten järjestäminen näin laajalle ja arvokkaalle aineistolle vaatii valtavaa tarkkuutta, järjestelykykyä ja ennen kaikkea hyvät hermot.

– Harvoin tulee ajatelleeksi sitä, että näin arvokas taide ei liiku ilman kuriireja, jotka matkustavat teosten mukana, valvovat kun ne puretaan pakkauksista ja laitetaan seinälle. Konservaattoreidemme on lisäksi tehtävä teoksista säännöllisesti kuntoraportit, Kuutti vahvistaa.

Valtavan materiaalimäärän vuoksi museo on saanut uuden ilmiasun lisäseinineen. Kahta viikkoa ennen näyttelyn avajaisia tiloissa soi sirkkeli ja tuoksuu maali. Näyttelyvalvoja Inka Kroben, museomestari Camilla Vuorenmaa ja lavasterakentaja Jussi Nikula rakentavat ja maalaavat viimeisiä seiniä. Nurkassa levittämis-

n Lavasterakentaja Jussi Nikula kokoaa viimeisiä seiniä näyttelyyn.

tä odottavat punaiset mattorullat. Yhtään arvoteosta ei ripusteta ennen kuin tila on rakennettu viimeistä naulaa myöten.

Museon oman tekniikan lisäksi työssä on ollut kymmeniä ulkopuolisia ammattilaisia. Tätä minuuttipalapeliä rakentaa vastaava museomestari Ulla Saarinen. Hän kertoo tämän näyttelyn työllistäneen tavallista enemmän rakentamistöiden vuoksi.

– Koordinoin aikataulut ja työvoimatarpeen. Lisäksi hoidan ostopalvelut ja ulkopuoliset toimittajat, heidän ja oman henkilökunnan työsuunnittelun ja katson, että kaikki etenee sovitusti, Saarinen toteaa.

Riskitekijöitä on paljon, sillä tiimityön tulee olla saumatonta koko museohenkilökunnan ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Kokemus ja ammattilaisuus varmistavat palapelin rakentumisen suunnitellusti.

Valtavasti oheisohjelmaa

Näyttelyn tekstit, esitteet ja muun oheismateriaalin on tehnyt museon pedagoginen osasto. Viihtyisässä toimistohuoneessa museolehtori Nanne Raivio kertoo, että työtä tehdään työpareina. Työn Näyttelyvalvoja Inka 25.2.–31.5.

Kroben tekee tilaa punaisille määrä ennen avajaisia on valTaidemuseo Te matoille ja lasivitriineille. tava, sillä osaston tehtävä on nnispalatsi www.taidemu tekstimateriaalin, painotuotteiseo.fi den ja opastusten lisäksi suunnitella myös laaja oheisohjelma.

– Nyt sitä on todella runsaasti.

Olemme suunnitelleet elokuvanäytösten sarjat kahteen elokuvateatteriin sekä koululaisnäytökset, museolle työpajoja perheille, vauvoille, nuorille ja koululaisille sekä kevään kestävän luentosarjan. Yhteistyötä Pääkaupunkiseudun seitsemän suurta kuvataidelaitostehdään koulujen ja esimerkiksi Taideteollisen korkeakoulun kanssa, Raivio kertoo. ta yhdistivät voimavaransa ja loivat HelsinkiArt.fi-verkoston.

Tavoitteena on tarjota entistä parempia palveluja, edistää tieHeidän työnsä jatkuu koko näyttelyn donvälitystä, kehittää taiteen saavutettavuutta ja herättää mieajan, joka päivä kun ovet avautuvat. Samalla lenkiintoa kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria kohtaan. Myös suunnitellaan seuraavia näyttelyitä. jäsenlaitosten välistä yhteistyötä sekä toiminnan koordinointia Toukokuun lopussa näyttely puretaan ja suunnittelua halutaan parantaa. ja koko tila palautetaan taas alkuperäiseen HelsinkiArt.fi-verkoston jäseniä ovat Amos Andersonin, kuntoon. Purettava materiaali saa uuden Ateneumin, Sinebrychoffin ja Helsingin kaupungin taidemuelämän – seuraavissa näyttelyissä – sillä materiaali on tarkoitus laittaa uusiokäyttöön. •

Walt D ja Euroopaisnntey aide

HelsinkiArt.fi verkostoi taidemuseot

n Amanuenssi Sointu Fritze kyselee museomestari Ulla Saariselta, miten rakennustyöt etenevät ja onko kaikki aikataulussa.

seot, Helsingin taidehalli, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Nykytaiteen museo Kiasma. Verkoston laitokset toteuttavat vuosittain yhteensä yli 80 taidenäyttelyä. Yhteenlaskettu kävijämäärä viime vuonna oli lähes 950 000.

Helmikuussa avautunut sivusto www.helsinkiart.fi tarjoaa kaikille taiteesta kiinnostuneille helpon ja nopean väylän tutustua pääkaupunkiseudun taidetarjontaan. Sivusto on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti).

Lähtökohtana HelsinkiArt.fi-verkostolle oli jäsenlaitosten poikkeuksellisen monipuolinen ja merkittävä näyttelyohjelmisto, josta muodostuu Kuvataiteen vuosi 2009. Yhteistyön koordinoijana tänä vuonna toimii Helsingin kaupungin taidemuseo, jonka aloitteesta yhdessä Helsingin kulttuurikeskuksen kanssa verkosto syntyi. •

Helsingin henki | huhtikuu 2009

29

S U T I ILMO alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar in sanna.k kalenter n a v a a r Seu päivä on aineisto uuta. ik 24. huht

kuva KARI HAKLI

Arvaa, ellet tiedä!

tapahtumia

Vastaukset 24.4. mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki, faksi 310 37952, sari.ruusutie@hel.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

30

Asiat hallintaan AHJOssa

■ KUUKAUSIPALKKAISET TYÖNTEKIJÄT voivat saada palkkalaskelmansa sähköisenä oman verkkopankkinsa kautta. Verkkopalkkapalvelun kautta pääsee tarkastelemaan palkkalaskelmaansa ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka lomamatkalta.

Palvelu edellyttää verkkopankkitunnuksia. > Lisätietoja: Talpa, puh. 310 64676 tai omalta palkanlaskijaltasi. Verkkopalkkalinkki löytyy Heli-intran sivuilta kaupungin yhteisistä lomakkeista tai kohdasta Palvelukeskukset > Talpa - Taloushallintopalvelu > Siirry verkkopalkkalaskelmaan.

■ SÄHKÖINEN ASIANHALLINTAJÄRJESTELMÄ on nyt nimeltään AHJO. Voittonimeä kilpailussa ehdotti Pia Majava taidemuseosta. AHJOon siirtyvät kaikki asianhallinnan piirissä työskentelevät kaupungin toimi- ja luottamushenkilöt vuoteen 2011 mennessä.

AHJO tuo huomattavaa helpotusta asianhallinnan työhön, kun paperipinoista päästään eroon ja työprosessit muuttuvat näkyviksi ja helposti seurattaviksi.

Hae työsuhdematkalippua!

Paljonko maksaa sisäänpääsy kaupunginmuseon näyttelyyn?

Hakasalmen huvilassa on 30.8. saakka näyttely Varokaa, mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa. Paljonko sisäänpääsy maksaa tähän näyttelyyn?

Palkkalaskelma sähköisenä

Edellinen arvonta oli 6.3. Viimeksi kysyimme, mikä kaupungin liikelaitos muutti hallintonsa Ympyrätaloon Hakaniemeen. Oikea vastaus on Oiva Akatemia.

Vastauksia tuli 34 kpl. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin yllätyspalkintoja.

Palkinnot menivät seuraaville: Tiina Riutta, Birgitta Dahl, Sari Väärikkälä, Terttu Konttinen ja Merja Niemistö-Kuronen.

Onnea voittajille!

■ TYÖSUHDEMATKALIPPUETU ON edelleen haettavissa. Yksi 10 euron arvoinen seteli annetaan vähintään 30 vuorokautta voimassa olevan ja vähintään 40 euroa maksavan matkalipun ostamiseen. Vakituiset työntekijät voivat hakea huhtikuussa seteleitä enintään yhdeksän kappaletta, määräaikaiset 1–9 kpl työsuhteen keston mukaan (1kpl / kuukausi). Etua voi hakea Heli-intrasta > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu > hakulomake tai kaupungin yhteisistä lomakkeista LV417. > Lisätietoja: Talpa, puh. 310 64676, klo 9–11 ja 13–15.

Henkilöstöliikunta liikuttaa ■ UKK-kävelytesti 12.5.

Eläintarhan urheilukentällä pidetään UKK-instituutissa kehitetty kahden kilometrin kävelytesti ti 12.5. klo 14–17. Se mittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä.

Ilmoittautumiset henkilöstöliikuntakonsulteille Heli-intra > Liikunta > UKK-kävelytesti 12.5. tai sisäpostilla: Liv/henkilöstöliikunta, PL 4980.

■ Petankkikisat 15.5.

Henkilöstön petankkikisat pelataan Kaisaniemen kentällä pe 15.5. klo 15 alkaen. Ilmoittautumisaika on 14.– 30.4. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: 14.4. alkaen Heliintrasta > Liikunta > Petankkikisat 15.5. Tapahtuman järjestelyistä vastaa liikuntavirasto ja henkilöstöliikunta.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

■ Stadin Skaba 3.6.

Henkilöstön golf-kisat pelataan Luukissa ke 3.6. virastojen kolmen hengen joukkueissa. Ilmoittautumiset henkilöstöliikuntakonsulteille vain sähköpostilla. Ilmoita kilpailijoiden nimet, tasoitus, seura, kapteenin yhteystiedot ja laskutusosoite. Kilpailuun pääsee 24 joukkuetta, jotka ovat ilmoittautuneet pe 15.5. mennessä ja maksaneet 81 euron osallistumismaksun eräpäivään 29.5. mennessä. Lisätietoja Heli-intrasta > Liikunta > Stadin skaba 3.6.

■ Stadin historia tutuksi kulttuurikävelyillä Suositut kulttuurikävelyt ovat mainio tapa tutustua eri kaupunginosiin ja niiden historiaan.

21.4. klo 17–19: Rööperi – arkea ja juhlaa!

28.4. klo 17–19: Kallion kierros 5.5. klo 17–19: Hietaniemi – historiallinen vanha hautausmaa.

Ilmoittautumiset alkavat ma 6.4. Kulttuurikävelyt ovat ilmaisia ja tarkoitettu kaupungin työntekijöille. Lisätietoja Heli-intasta > Liikunta > Kulttuurikävelyt > Tiedustelut: henkilöstöliikuntakonsultit Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi, puh. 310 87821 ja Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87822.

kuva PERTTI NISONEN

U L U TA

Pekka Sauri

n Koskelan sairaalan henkilökuntakerho Ko-He-Ke:n ruskareissu suuntaa tänä vuonna 5.–12.9. Utsjoen maisemiin. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä (ennakkomaksu 150 euroa 20.6. mennessä ja loppuosa 15.8.). > Tiedustelut ja ilmoittautumiset Raili Korpinen, puh. 050 402 5792, klo 12 –13, raili.korpinen@hel.fi.

n Työväenopiston kesälukukausi on 4.5.–18.6. Ilmoittautuminen alkaa 14.4. klo 9. > Lisätietoja: www.hel.fi/tyovaenopisto.

TerveSos-tapahtuma avoinna kaikille n Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten TerveSos-koulutus- ja messutapahtuma järjestetään Helsingissä Marina Congress Centerissä ja Wanhassa Satamassa 13.–14.5. Teemana on Terve ja turvallinen elämä. Tapahtuman järjestävät Helsingin kaupunki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (entinen Stakes). Seminaari on avoin myös suurelle yleisölle. > Lisätietoja: www.thl.fi/tervesos.

k ä • ku

• k ysy m

1

Kuka voitti kultaa Helsingin EMkisoissa naisten vapaaluistelussa?

2

Paljonko kaupungilla on henkilöstöä töissä?

3

Mikä on virallinen eläkeikä?

4

Mikä on kaupungin henkilöstön virkistyssaaren nimi?

5

Matko on kaupungin

r a. Susanna Pöykiö r b. Laura Lepistö r c. Kiira Korpi

6

Kaupungin kirjastoautojen nimet ovat

r a. Stara ja Hurtta r b. Stara ja Snadi r c. Snadi ja Buli

7

r a. noin 37 000 r b. noin 39 000 r c. noin 41 000

Keskuspelastusasema sijaitsee

r a. Kalliossa r b. Erottajalla r c. Meilahdessa

r a. 62 vuotta r b. 63 vuotta r c. 64 vuotta

8

Helsingissä asuu muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia

9

Vappu on virallisesti

r a. noin 35 000 r b. noin 55 000 r c. noin 75 000

r a. Iso Iiluoto r b. Kaunis Iiluoto r c. Iso Iisaari

r a. kevään juhla r b. ylioppilaiden juhla r c. suomalaisen työn päivä

r a. matkailuopisto r b. matkustus- ja kokoustoimisto r c. matkailu- ja kongressitoimisto

10

Kaupungin henkilöstön keski-ikä on

r a. noin 45 r b. noin 50 r c. noin 55

Vastaukset: 1b, 2b, 3b, 4a, 5c, 6b, 7a, 8b, 9c, 10a.

Ko-He-Ke:n ruskareissu

Kesäksi työväenopiston kursseille?

i

n Henkilöstön kirkkovenesoudut Stadin Soudut soudellaan pe 21.8. klo 14 Soutustadionilla.

Tänä vuonna tapahtumassa on sirkusteema. Kerätkää 15 hengen joukkue, missä on 14 soutajaa ja perämies. Joukkueessa tulee olla vähintään neljä naissoutajaa.

Ilmoittautumiset 6.4.–29.5. s-postilla stadinsoudut.hkl@hel.fi. Lisätietoja Heliintrasta > Liikunta > Stadin soudut 21.8. > Tiedustelut: Minna Kivioja, puh. 050 412 1938 tai Kikka Himanen, puh. 050 522 3051.

y

• m il l o

Stadin Soudut 21.8.

n Sääntömääräinen kevätkokous pidetään ke 15.4. klo 18 Hiidenkiven peruskoululla, Rajatie 7. Kaikki kaupungin palveluksessa oleva akavalaiset ovat tervetulleita. > Ilmoittautumiset 9.4. klo 16 mennessä: kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

n

st

ss ä

Akavalaisten lomatuki ry:n kevätkokous 15.4.

a

kuva MARI HOHTARI

•m m it ä •

i

10

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 3 3.6. aineisto 24.4.

Nro 5 21.10. aineisto 18.9.

Nro 4 2.9.

Nro 6 9.12.

aineisto 5.8. aineisto 5.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | huhtikuu 2009

31

02

Helsingin henki Ju s j si P a

kuva TOMMI TUOMI

2009

u

ne

n

”

Veli velka otettaessa, veljenpoika takaisin maksettaessa.”

huhti–toukokuu

GoGo 11.2.–30.8.

varokaa mustalaisia!

Väärinymmärryksen historiaa. Näyttely Hakasalmen huvilassa.

{ uusi duuni }

Palvelumme rakentuu

32

> Kuka: Mauri Suuperko > Ammatti: toimitusjohtaja, rakentamispalvelu > Töihin: 1.1.2009 > Toimipiste: Ilmalan vesitornirakennus Kerro, mikä on rakentamispalvelu?

Tuotamme rakennus- ja ympäristöalan sekä logistiikan palveluja ensisijaisesti kaupungin tarpeisiin. Rakentamispalvelu muodostettiin rakennusvirastosta irrotetuista ympäristötuotannosta ja HKR-Tekniikasta, kiinteistövirastosta irrotetusta pohjatutkimusyksiköstä sekä Helsingin Satamasta siirtyneestä asentajaryhmästä.

Millainen oli päiväsi tänään?

Aloitin aamun käymällä sähköpostit läpi. Kahdeksalta alkoi ensimmäinen päivän palavereista. Lähes koko päivä oli varattu talonrakennus ja logistiikka -osaston toimistopäälliköiden tapaamisille. Välillä oli palaveri tietotekniikka-asiantuntijoiden kanssa. Palavereiden välillä luin sähköpostit.

Mitä uudet alueet ja suunnitelmat tuovat työhösi?

Pääsen rakentamaan yhdessä henkilöstömme kanssa täysin uutta virastoa tavallaan puhtaalta pöydältä.

Se on erittäin mielenkiintoinen haaste, varsinkin kun heti aloitettaessa henkilöstöä oli yli 1 500.

Vaikuttaako taantuma tänä vuonna työhösi ja rakennushankkeisiin?

Ei suoranaisesti, sillä kaupunki investoi tänä vuonna rakentamiseen ja peruskorjauksiin todella paljon, mikä tarkoittaa, että meillä on kädet täynnä töitä.

Toivon, että työmme näkyy kaupungilla ja luo uskoa

Helsingin henki | huhtikuu 2009

muihinkin toimijoihin.

Onko tiedossa, että tulevien vuosien rakennushankkeita olisi jäädytetty?

Teemme töitä sen mukaan, mitä muut virastot ja liikelaitokset meiltä tilaavat. En osaa ennakoida, miten taantuma vaikuttaa tilaajiemme suunnitelmiin. Minulla on kuitenkin vahva usko siihen, että meillä on töitä paljon myös tulevaisuudessa. Helsinkiä ei ole lähellekään valmiiksi rakennettu, eikä korjattu.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi tässä tehtävässä?

Suurimpana ja mielenkiintoisena haasteena näen muutoksen johtamisen. Eri osastoilla on ollut kovin erilaisia käytäntöjä, joten nyt pitäisi löytää yksi toimintamalli, jonka kautta menestymme.

Miten haluaisit kehittää työtäsi?

Tunnen, että henkilöstö todella haluaa tehdä kaikkensa, jotta voimme joskus todeta, että ”Me olimme sitä tekemässä”. Eiköhän se oma työkin tässä sivussa kehity.

Mitä odotat työltäsi ja tältä vuodelta?

Odotan, että strategiamme valmistuu ja pääsemme toden teolla näyttämään virastomme osaamisen.

Keitä kuuluu työyhteisöösi: esimiehesi ja lähimmät työtoverisi?

Esimieheni on toisaalta teknisen palvelun lautakunta ja toisaalta apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Lähimmät työtoverini ovat yksikön johtajat Hannu Virtasalo ja Kauko Nygrén sekä osastopäälliköt Hannu Halkola ja Kirsi Remes sekä sihteerimme Mirja Kulmala ja Kaija Pylkkänen.

Missä asut?

Espoossa rauhallisella Latokasken alueella. Töihin Ilmalaan kuljen autolla.

25.2.–31.5.

walt disney ja Euroopan taide Näyttely Taidemuseo Tennispalatsissa > www.taidemuseo.fi

4.4.

Reformaatio-konsertti Työväenopiston Helsinginkadun filharmonikot Temppeliaukion kirkossa klo 19.30.

Vapaa pääsy.

10.–13.4.

Pääsiäinen

Korkeasaaressa Pääsiäissaari-tapahtuma. > www.korkeasaari.fi

14.4.

kesäksi työväenopistoon Työväenopiston kesäkurssien ilmoittautuminen käynnistyy. > www.opisto.hel.fi

1.5.

vappu Taas juhlitaan suomalaisen työn päivää! Tippaleipiä ja simaa!

10.5.

äitienpäivä HKL jakaa ruusuja raitiovaunuissa.

23.–25.5.

maailma kylässä Festivaali levittäytyy Kaisanimeen. > www.maailmakylässä.fi