Helsingin henki 2/2010

henki Helsingin

02 2010 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 10

Tulta

päin!

Pelastuskoululaiset harjoittelevat palon sammutusta tositilanteita varten.

Kohti tuottavia palveluja

historia

Tsemppiä lapsille ja nuorille

SIVU 16

SIVU 12

talous

teema

SIVU 06

40 vuotta hyvää työtä

{ pääkirjoitus }

Työ levittyy yli virastorajojen

T

ämän numeron pääjuttu esittelee vuosiksi 2009– 2012 laadittua lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa Lasua. Useita tärkeitä kärkihankkeita sisältävää suunnitelmaa toteuttavat kaupungin eri alojen ammattilaiset.

Lasu toimii samalla yhtenä hyvänä esimerkkinä ja kokeilualustana monihallintokuntaisten prosessien toteuttamisessa. Selvitettävänä on ainakin, miten yhteistyötä kehitetään yli hallintorajojen, kuinka eri organisaatiokulttuureista tulevat toimijat saadaan työskentelemään yhteistä päämäärää kohti, mistä löytää työskentelyn vastinpari toisessa virastossa, missä resurssien ja määrärahojen koordinointi sijaitsee ja miten monihallintokuntaisten prosessien johtaminen ja työn organisointi järjestetään.

Varmaa on, että yli virastorajojen levittäytyvät matriisimaiset prosessit vain lisääntyvät. Prosessien johtamista tuetaan jatkossa esimerkiksi koulutuksin.

Eri ammattilaisten yhteistyö on elintärkeää juuri Lasun kaltaisissa suunnitelmissa. Kun toimijat niin sosiaalivirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, terveyskeskuksesta, opetusvirastosta, kulttuurikeskuksesta, liikuntavirastosta kuin henkilöstökeskuksestakin jakavat osaamistaan, työkalut ja keinot lisääntyvät ja tukiverkosto lasten ja nuorten ympärillä tiivistyy. Samalla ammattilaisten keskinäinen ymmärrys kasvaa.

Lasun kärkihankkeita ovat muun muassa Tsemppari-hanke ja Tulevaisuustiski. Ne auttavat nuorten elämän suunnittelussa ja hoitavat työllisyyttä. Moniammatillinen Luotsi-toiminta laajenee. Suunnitelmaan kuuluu myös muun muassa ala-asteikäisten iltapäivätoiminnan kehittäminen, maahanmuuttajanuorten koulutuspolkujen edistäminen, ammatillisen koulutuksen tukeminen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Henkilöstömme tekee korvaamatonta työtä lasten ja nuorten hyvän elämän lähtökohtien edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Sähköinen työpöytä Helmi (http://helmi) otettiin maaliskuussa käyttöön. Samalla Helmi korvasi yli vuosikymmenen palvelleen Heli-intran. Tässä vaiheessa Helmestä löytyvät kaupungin yhteiset sisällöt ja palvelut, ja virastot siirtävät omat intranettinsä Helmeen omassa aikataulussaan tämän vuoden aikana. Pilottivirastojen intrat ovat jo Helmessä – myös niitä voi käydä katselemassa. Helmeä kehitetään kaiken aikaa, myös palautteen perusteella. Vaikka Heli-intran päivittäminen loppui Helmen käyttöönoton myötä, Heli-alusta on vielä käytössä virastojen omien intranettien alustana tämän vuoden loppuun asti.

Helmen tarkoituksena on osaltaan edistää yli virastorajojen tehtävää työtä ja monihallintokuntaisten prosessien suunnittelua ja toteuttamista.

Maissi Kasurinen Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

02

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Stadi 365

Kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas pohtii kulttuurin asemaa kaupungissa.

Kulttuurista vetovoimaa Helsingille

HELSINKI ON KULTTUURISSA koko maan ve-

turi. Tämä on totta tilastojen valossa, mutta ennen kaikkea sen huomaa kaupungin kulttuuritarjonnassa – Helsingissä on mistä valita.

Kulttuurin ja luovien alojen kenttä on laaja ja kasvaa jatkuvasti. Kulttuurin työpaikat, tekijät ja yleisöjen kirjo ovat pääkaupungissa. Kansalliset taidelaitokset, yliopistot ja taiteen korkein opetus sekä kaupungin omat kulttuuripalvelut muodostavat kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Kansainvälisessä vertailussa helsinkiläiset ovat tyytyväisiä kulttuurin tarjontaan.

TÄMÄ LÄHTÖKOHTA ANTAA hyvän pohjan

uusille linjauksille: mitä Helsinki voi kulttuurin alueella tehdä entistä paremmin? Tämän vuoden aikana kulttuurikeskus yhteistyössä kaupungin muiden kulttuurilaitosten kanssa, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen johdolla, muotoilee kulttuurin tulevia tavoitteita. Kulttuuristrategiassa kartoitamme alan toimijoiden näkemyksiä siitä, miten Helsingin kulttuuripalveluja tulisi kehittää. Ajatuksena on laatia kaupungin kulttuurin keskeiset linjaukset vuoteen 2017. Kaupunginvaltuusto saa kokonaisuuden päätettäväkseen ensi vuoden alussa.

KULTTUURIN KÄSITE määritel-

lään hyvin monilla eri tavoin. Jokainen tapa lähestyä kulttuuria on omasta näkökulmastaan oikea. Kulttuurin merkitys yhtenä kaupungin menestystekijöistä on huomattu

entistä selvemmin – myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Tästä kertoo esimerkiksi Helsingin valinta vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. Hanke tuo kaupungille maailmanluokan näkyvyyttä nimenomaan kulttuurin kautta.

Osana tulevaisuuskuvaa arvioidaan monia kulttuurielämän tarpeisiin liittyviä kokonaisuuksia, joista osa liittyy kaupungin asukaspohjan muutoksiin, lastenkulttuuriin sekä kulttuurirakentamiseen.

HELSINKI ON SUOMEN monimuotoisin kau-

punki. Miten tämän tulisi jatkossa näkyä kulttuuripalveluissa? Pitäisikö eri kulttuurien kirjon olla osana kaikkea kulttuuritarjontaa vai keskittää kulttuurienvälisyys omiin tiloihin?

Kaupunki tekee lastenkulttuurissa jo paljon: liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, kaupunginmuseon, kaupungin taidemuseon ja kulttuurikeskuksen työssä lastenkulttuurilla on tärkeä asema. Kaupunki tukee taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia. Nyt selvitetään myös, miten kaupungin kulttuuritarjonta ja koulupäivä löytäisivät toisensa uudella tavalla.

KULTTUURIRAKENTAMISEEN LIITTYVÄT ky-

symykset ovat hyvin ajankohtaisia. Musiikkitalo valmistuu jo ensi vuonna, ja kaupunkiin kaavaillaan uutta keskustakirjastoa vuodelle 2017. Minkälaisia muita kulttuurin tiloja tarvitaan tämän päivän kansalaisyhteiskunnassa? Miten kulttuuri näkyy tulevaisuudessa eri puolilla kaupunkia?

Tavoitteena on, että tulevina vuosina kulttuurin asema vahvistuu Helsingissä entisestään. Se on meidän kaikkien helsinkiläisten etu.

> Kerro mielipiteesi Helsingin kulttuuripalvelujen kehittämisestä osoitteessa: www.hel.fi/kulttuuri

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517

9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@ hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Birgitta Rickman, Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh.

(09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@ kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö { huhtikuu 2010 } 06 TEEMA

Lasten ja nuorten hyvinvointia varten kaupungilla tehdään virastojen välistä yhteistyötä. Ongelmiin halutaan tarttua mahdollisimman varhain.

10 DUUNISSA

Pelastuslaitoksen pelastuskoulu antaa mahdollisuuksia kehittyä ja edistyä urallaan.

12 TALOUS

Palvelujen tuottavuutta mitataan monin tavoin.

Siitä hyötyvät niin asiakkaat kuin henkilöstökin.

14 AMMATTI

Valvontaeläinlääkäri Maija Summa.

15 YMPÄRISTÖ

Ympäristötyö on entistä suunnitelmallisempaa.

Sitä viedään kaikkiin virastoihin.

16

TYÖTÄ 40 VUOTTA

Esa Korhonen tuntee kaupungin tontit ja tiet.

Hän on kartoittanut kaupunkia vuodesta 1970.

27 TYÖKALUT

Poissaoloilmoitukset muuttuvat sähköisiksi.

22

PALVELU

Kallion kirjastossa käy tyytyväisiä asiakkaita. Remontin jälkeen heitä palvellaan entistä paremmin.

28 HELMI

Helmi-intra avautui. Kerromme, mitä sieltä löytyy ja miten se toimii.

PALSTAT Helsinki 180˚ Uutiset Pykälien henki Ilmoitustaulu Uusi duuni

24

20

Työterveyshuollon ammattilaisia koulutetaan edistämään työssä jaksamista.

Leena LähdesmäkiKoistinen ja Leena Karasvirta keskustelevat nuorten työllistämisestä.

TYÖHYVINVOINTI

KAFFELLA

Mari Hohtari

huhtikuu

04 05 26 30 32

{ tiesitkö että... }

Varaa lekotteluloma!

VANHAN TÄHTITIETEELLISEN MÄÄRITELMÄN mukaan kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 21. tai 22.

kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen. Määritelmä on syytä pistää uusiksi, sillä kaupungin omissa virkistyspaikoissa Isossa Iiluodossa, Nurmijärven Röykässä ja Vartiosaaren Kalliorannassa lomakausi alkaa jo toukokuun alkupuolella.

Jokainen kaupungin työntekijä voi varata näitä paikkoja ilmaiseksi lomakäyttöön. Varauksia otetaan vastaan huhtikuusta alkaen: • Iso Iiluoto, lomakausi 11.5.–14.9. Varaukset 11.4. alkaen klo 9–20, puh. 310 87 807 ja 310 78 516.

• Kallioranta, lomakausi 4.5.–11.9. Varaukset 10.4. alkaen klo 9–18, puh. 310 87807 ja 310 78 516.

• Röykkä, lomakausi 7.6.–29.8. Varaukset 19.4. alkaen arkisin klo 9–12, puh. 310 42703.

Vartiosaaren Kalliorannan ja Ison Iiluodon muut varausajat: 12.–30.4. sekä 1.9. alkaen varauskauden loppuun päivittäin klo 10–18, puh. 310 87807. Ajalla 1.5.–31.8. ma klo 18–21 ja to klo 10–12, puh. 310 87807. > Lue lisää Helmi (http://helmi)> Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Virkistys- ja lomapaikat

Helsingin henki | huhtikuu 2010

03

{ Helsinki 180° } teksti LAURA HEIKKINEN kuvat Aino Huovio ja pertti nisonen

Astu Virkaan!

>K

aupungintalosta on tullut kaikkien kaupunkilaisten ja myös matkailijoiden talo, sillä sinne on avattu näyttely- ja neuvontapiste Virka. Virka Info neuvoo kaupunkiin ja sen palveluihin liittyvissä asioissa henkilökohtaisesti, puhelimitse ja sähköisesti monilla eri kielillä. Virka Galleria järjestää vaihtuvia näyttelyjä ja tapahtumia. Näyttelyt esittelevät Helsinkiä eri näkökulmista.

Virkassa on asiakkaiden käytössä kuusi tietokonetta sekä kaupungin langaton verkko. Oleskelutilassa voi lueskella lehtiä ja esitteitä.

Helsinki-tietouden ja näyttelyjen lisäksi kaupunkilaiset voivat nauttia monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, sillä kaupungintalolla järjestetään konsertteja ja tapahtumia sekä esitetään elokuvia. Tapahtumat ovat ilmaisia. •

04

Helsingin henki | huhtikuu 2010

+

Virka Infon puhelinneuvonta palvelee ma–pe klo 9–15 numerossa 310 11111.

Virka Info ja Virka Galleria ovat avoinna ma–pe klo 9–19 ja la–su klo 11–17.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tapahtumia: • Laulaen suomalaisuutta rakentamassa.

Hämäläis-Osakunnan laulajat 11.4. klo 15 • Balthazar Korab & Eero Saarinen – Valokuvan ja arkkitehtuurin vuoropuhelu 12.3.–18.4.

• Filharmoninen iltapäivä 18.4. klo 15 > Lisätietoa: www.virka.fi

uutiset

qrtwtug

Palkkakuitti sähköiseksi

Palvelukartan suosio kasvaa

■ HENKILÖSTÖ SAA PALKKALASKELMANSA

■ KAUPUNGIN PALVELUT kartalle sijoittavan Palvelukartan kävijämäärät kasvavat harppauksin. Tämän vuoden helmikuussa kävijämäärä oli noin 39 000. Palvelukartta kokoaa yhteen kaupungin kaikki toimipiste- ja palvelutiedot. Nyt sieltä löytyvät myös koirapuistot ja yleisö-wc:t.

– Kehitystyö jatkuu. Nyt karttaan on laitettu ajan tasalle pelastuslaitosten suojelupiirit. Koulupiirit on päivitetty vastaamaan lukuvuotta 2010–2011, projektipäällikkö Mirjam Heikkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo.

Kartalle tullaan lisäämään kaupungin tulevia tapahtumia, ja kirjaston tapahtumakalenterin pitäisi tulla näkyviin jo kevään aikana. Palvelukartan tarjoama palautemahdollisuus taas tuo kuntalaisten toiveet näkyviin. Kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisimman pian, ja vastaukset jäävät kaikkien luettaviksi. > www.hel.fi/palvelukartta

huhtikuusta alkaen sähköisenä verkkopankkiinsa. Sähköinen palkkakuitti sisältää samat tiedot kuin paperinen mutta myös uusia etuja. Sähköisen palkkakuitin saavat ne työntekijät ja viranhaltijat, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 14.–15. tai viimeinen päivä.

Käyttöönottoon tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset palkkatilille Nordeassa, Sampo Pankissa, Osuuspankki- tai Säästöpankkiryhmässä tai Handelsbankenissa.

Etumies Mika Hoskelin Staran läntisestä kaupunkitekniikasta on jo aiemmin ottanut sähköisen palkkakuitin käyttöönsä.

– Sähköinen versio on kätevä käyttää ja säästää paperia. Kuitteihin pääsee helposti käsiksi vaikka kesälomamatkalta, Hoskelin kertoo. Hän tietää monien olevan tyytyväisiä sähköiseen palkkakuittiin.

Sähköinen palkkalaskelma on nähtävissä kuukausipalkkaisilla 2–3 arkipäivää ja tuntipalkkaisilla yhden arkipäivän ennen maksupäivää. Palkkatiedot ovat sähköisesti tallessa ja selattavissa suojatussa paikassa. Ne arkistoituvat verkkopalkkapalvelussa 18 kuukauden ajan.

Palkkalaskelman voi yhä pyytää lähetettäväksi kotiin. Tästä annettiin toimintaohjeet maaliskuun palkkalaskelman yhteydessä. Lisätietoja verkkopalkasta saat omalta palkanlaskijaltasi tai taloushallintopalvelun palvelunumerosta 310 64676 arkisin klo 9–11 ja 13–15.

Kiinteistöjä laitetaan hiilipäästökuurille ■ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN yli 30 toimipisteessä vähennetään toimitilojen käytöstä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä kymmenellä prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Päästöt syntyvät lämmityksestä, sähkön- ja paperinkulutuksesta, jätteistä ja henkilöstön työasiointimatkoista.

Pilottikiinteistöissä on mukana muun muassa päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, monitoimitaloja, terveysasemia, toi-

mistoja ja tekninen varikko. Helsingissä esimerkkikiinteistöinä ovat Kaisaniemen ala-aste ja Tuomarilan päiväkoti.

Kiinteistöt seuraavat kasvihuonepäästöjensä kehitystä WWF:n hallinnoimalla ilmastolaskurilla. Se on kaikkien käytettävissä ja toimii verkossa osoitteessa www.ilmastolaskuri.fi.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on osa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän koordinoimaa Julia 2030 -ilmastohanketta. Jokaiseen pilottikiinteistöön koulutetaan ekotukihenkilöitä, joiden tehtävä on motivoida ja ohjeistaa muuta henkilöstöä, jotta ilmastonäkökulma huomioitaisiin koko työyhteisön toiminnassa.

Venäjänkielisille verkkosivut Vanhusten tilanteen arviointi tehostuu ■ SOSIAALIVIRASTON VANHUSPALVELUT on

kehittänyt arviointijärjestelmän, jolla voidaan kartoittaa vanhuksen terveydellisen tilanteen lisäksi hänen sosiaalinen tilanteensa. Järjestelmää on kehitetty ja testattu yhdessä Vantaan vanhusten avopalvelujen ja Helsingin kotihoidon kanssa.

Hankkeessa arvioitiin vuosina 2008–2009 yhteensä 502 satunnaisesti valittua sosiaali- tai terveyspalveluihin hakeutunutta iäkästä henkilöä Helsingissä ja Vantaalla. Valtaosa heistä osoittautui sekä sosiaali- että terveyspalveluiden tarvitsijoiksi.

Palvelujen aloittamista tai lisäämistä ennustivat muun muassa kotiympäristön ongelma, osallistumisen vähyys, yksinäisyys, turvattomuus tai taloudellinen tilanne. Sen sijaan esimerkiksi asuinympäristön ongelmat tai elämänkriisit eivät ennustaneet muutosta palveluissa. Raportti on sosiaaliviraston verkkosivuilla www.hel.fi/sosiaaliviraston_julkaisut.

■ VENÄJÄNKIELISILLE ASUKKAILLE on julkaistu kaupungin internetsivuilla venä-

jänkielinen verkkosivusto. Sivusto löytyy www.hel.fi-sivuston etusivun kielivalikosta. Sivusto julkaisee uutisia ja esittelee Helsingin palveluja. Sivustolla on tietoa liikenteestä, kulttuuripalveluista, matkailusta, koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista, asumisesta ja ympäristöstä sekä kaupunginhallinnosta.

Osoitteessa www.hel.ru kaupunki on julkaissut vuodesta 1999 asti matkailijoita ja viestimiä palvelevaa venäjänkielistä sivustoa. Viime vuonna uudistetulla sivustolla esittäytyy Helsingin seutu sekä Pietarin Helsinki-keskus ja sen jäsenkaupungit Tampere ja Kotka. Sivuston toimitustyöstä vastaa Pietarin Helsinkikeskus. Kaupunki ylläpitää kotimaisten kielten lisäksi myös englannin-, saksanja ranskankielisiä verkkosivuja. > www.hel.ru.fi, www.hel.fi

Joukkoliikenteelle kiitosta ■ HELSINGIN JOUKKOLIIKENNE saa jälleen kiitosta. Helsinki si-

joittui toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä. Helsinkiä paremmaksi joukkoliikenne arvioitiin vain Saksan Münchenissä.

Erityisesti kiitettiin joukkoliikenteen nopeutta niin keskustassa kuin keskustasta naapurikuntiin tehtävillä matkoilla. Kehuja saivat myös monipuoliset lippuvaihtoehdot sekä mah-

dollisuus ostaa lippuja matkapuhelimella sekä lippuautomaateissa olevan informaation monikielisyys.

Kritiikkiä joukkoliikenne sai siitä, että pysäkeillä ei ole näkövammaisille kohoviivamerkintöjä. Lisäksi matka-ajat puuttuvat pysäkeiltä, eikä kaikissa linja-autoissa ilmoiteta seuraavasta pysäkistä näytöllä tai kuuluttamalla.

Helsingin joukkoliikenne on menestynyt tutkimuksissa perinteisesti hyvin. Euroopan komission vuonna 2007 kaikkiaan 75 eurooppalaisessa kaupungissa tekemässä tutkimuksessa se arvioitiin koko tutkimusjoukon parhaaksi.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

05

teksti MINNA TAKKUNEN kuvitus NEEA LAAKSO kuvat ARTO WIIKARI

Varhaista tukea ja

yhteispeliä Nyt on palloja paljon ilmassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tsemppaukset näkyvät niin kouluissa, vapaalla kuin kotonakin.

Kun pelataan yhdessä, kenenkään ei tarvitse seisoskella kentän laidalla yksin.

>A

ulassa jo kävi selväksi, että tässä oli muutoksen paikka.

Kun terveydenhoitaja Marjukka Viiala astui syksyllä 2008 ensimmäistä kertaa Vallilan ammattioppilaitoksen tekniikan opiskelijoiden tiloihin, ympäristön ankeus hyppäsi silmille. Millaista mahtoi olla saapua joka arkiaamu repsottavaan opinahjoon?

Vahvan työotteen ihmisenä Viialaa ympäristön kehno kunto innosti tarttumaan hommiin.

Koulupudokashankkeeseen mukaan pyydetty Viiala meni ensi töikseen oppilaskunnan toimistoon.

– Yhteistyöhaluja ei tarvinnut paljon herätellä. Ankea ympäristö oli huomattu oppilaskunnassakin.

06

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Viiala vihjaisi nuorille, ettei aina kannata jäädä odottelemaan aikuisten tekevän asioille jotakin, vaan kehotti toimimaan itse. Hän puhui ympäristön kohentamisesta myös rehtorille.

– Yhdessä lähdimme hakemaan ratkaisuja, joista seinien maalaaminen oli vasta pintaa. Syvemmällä tarvittiin suurempia pensselinvetoja, hän toteaa.

Keskeyttämiset minimiin

Helsingissä ammattioppilaitosten keskeyttämisprosentti on yli 16, ja Vallilassa sitäkin suurempi.

Lisäksi vain joka kymmenes ammattioppilaitosten opiskelijoista kokee olevansa omalla alallaan.

Motivaatiopulmien lisäksi opintojen keskeyttämisen taustat ovat monet. On oppimisvaikeuksia, taloudellisia syitä, armeijaan menoa, perheen perustamista, masennusta tai päihdeongelmia.

”Ideana on toimia ennen kuin ongelmia ilmaantuu ja löytää voimavaroja, joilla nuoret voivat vaikuttaa omaan elämäänsä.”

Vaikka koko urapolkua ei voi nuorena lyödäkään kerralla lukkoon, nuoren olisi hyvä saada aloittamansa koulutus suoritettua. Näin hänellä on ainakin ammatti, ja sen kautta työnäkymiä.

Viialan vetämässä Vallilan koulupudokashankkeessa otettiin esimerkkiä varusmiespalvelun keskeyttäjien parissa hyvin toimineesta aikalisämallista, joka on todettu helpoksi, halvaksi ja nopeaksi.

– Ideana on toimia ennen kuin ongelmia ilmaantuu ja löytää voimavaroja, joilla opiskelija voi vaikuttaa omaan elämäänsä.

Mollisävytteiselle termille ”koulupudokashanke” julistettiin myös nimikilpailu. Nuoret keksivät itse leffalippuhoukuttimella projektin nimeksi Tsempparin.

Tsemppari puuttuu ajoissa

Yhdessä opiskelijoiden kanssa ryhdyttiin toisaalta tunnistamaan ja tukemaan asioita, jotka pitävät nuoren kiinni opinnoissa, ja toisaalta taklaamaan keskeyttämiseen ajavia tekijöitä. Koululle palkattiin psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii aktiivisesti nuorten kanssa ja esimerkiksi kiertelee työsaleilla. >>

■ Marjukka Viiala käynnisti Vallilan ammattikoulussa Tsempparihankkeen, jolla pidetään nuoria kiinni opinnoissa ja vähennetään keskeyttämisiä.

07

Tulevaisuustiskiltä tietoa ja tukea NARINKKATORILLA, vanhan linja-auto-

aseman tiloissa toimivan Tulevaisuustiskin nuorten ohjaajilta 15–17-vuotiaat nuoret saavat keskustelutukea ja käytännön apua seuraavan siirron tekemiseen, koski se sitten opintoja, työtä tai muuta tulevaisuuden pohdintaa.

Tulevaisuustiskin toiminnasta vastaava osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta kertoo, että viime syksynä avatun tiskin ääressä on opastettu erityisesti niitä viime keväänä peruskoulunsa päättäneitä nuoria, jotka olivat jääneet kesän hauissa vaille opiskelupaikkaa.

Pienin askelin suureen VUOSIKSI 2009–2012 tehdyn Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman peruskivenä on lastensuojelulaki. Identiteetin rakentamisen ja itseilmaisun tueksi on luotu aktivoivia toimintamalleja.

– Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, tähdentää hanketta vetävä Taina Hussi sosiaalivirastosta.

Siksi suunnitelman yksi tärkeä johtotähti on vahvistaa jo hyvinvointia tukevia asioita. Toisaalta viime vuosina äkkijyrkästi kasvaneisiin asioihin, kuten lastensuojelutoimia tarvitsevien nuorten ongelmiin, tartutaan aiempaa aktiivisemmin.

Suunnitelman kärkiajatuksia ovat muun muassa moniammatillinen toimiminen, vanhemmuuden tukeminen, perheverkostomallin hyödyntäminen ja eri virastojen yhteistyön kehittäminen.

Toimijoiden erilaista kieltä ja erilai-

– Tavoitteena on saada kontakti myös niihin nuoriin, jotka eivät hae ollenkaan koulutuspaikkaa tai jotka opiskelemaan päästyään eivät aloita opiskelua tai lopettavat sen heti alkuunsa, Hanni kertoo.

Joka arkipäivä ympäri vuoden auki olevalle Tulevaisuustiskille voi pistäytyä juttelemaan siitä, millaiset suunnat kiinnostavat ja mitä vaihtoehtoja on. Opetusviraston nuorten työpajoihin voidaan käydä tutustumassa myös yhdessä nuorten ohjaajan kanssa. Tapaamiskertoja voi olla useampiakin.

Ajatusten selkiyttäminen aikuisen kanssa voi auttaa löytämään, mikä on se oma juttu.

Tulevaisuustiskille voi pistäytyä ohi kulkiessaan tai varata puhelimitse tapaamisajan. > Lisätiedot: www.hel.fi/tulevaisuustiski

sia ajattelutapoja hiotaan kohti samoja tavoitteita. Pilottiprojektit ovat parhaillaan käynnissä.

Hyvinvointisuunnitelman tukipuuksi kasataan juuri nyt myös hyvinvointiindikaattorien uudenlaista pakettia.

Myös eri hankkeiden arviointimallit ovat tärkeitä, jotta päästään aidon vaikuttavuuden jäljille.

■ Taina Hussi koordinoi hyvinvointisuunnitelmaa.

Hän uskoo uusien toimintamallien ja varhaisen tuen edistävän lasten ja nuorten hyvinvointia.

08

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Toiminnan paino on varhaisessa puuttumisessa ja ratkaisukeskeisyydessä.

Viiala kertoo, että nuoret itsekin toivovat kontrollointia myöhästymisiin ja poissaoloihin.

Ryhmänohjaajien kouluttaminen ja heidän tehtäviensä selkiyttäminen on otettu hyvin vastaan. Opiskelijoille avattiin myös yhteisöllisyyden merkitystä.

– Yhteisöön kuuluminen on varsinkin 16–17-vuotiaalle tärkeää. Samalla se tukee kaikkien mielenterveyttä.

Tällä hetkellä Tsempparinydintiimissä terveysalan projektikoordinaattorin ja psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa toimii opetuksen koordinaattori.

Vaikuttavampia keinoja

Vallilan Tsemppari-hankkeen maailma heijastelee pienoiskoossa vuosille 2009–2012 tehdyn kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman periaatteita.

Kun muhkeaan ohjelmaan kuuluu niin ala-astelaisten iltapäivätoiminnan kehittämistä, maahanmuuttajanuorten koulutuspolkujen miettimistä kuin ammatillisen koulutuksen tukemista, aivan yhteen lauseeseen ei ohjelmaa voi tiivistää.

Mutta yhteisiä suuntaviivoja on.

Suunnitelman koordinoija Taina Hussi sosiaalivirastosta kertoo, että uusissa toimintamalleissa kiinnitetään paljon huomiota varhaiseen tukeen ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.

– Toisaalta huonosti voivien nuorten elämään tavoitellaan muutosta aiempia keinoja vaikuttavammin. Mukaan tekemään otetaan lapsien tai nuorien lisäksi myös heidän perheensä. Vertaistukiryhmät, toiminnalliset menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi hankkeiden eri vaiheissa ovat keskeisellä sijalla, toteaa Hussi.

Pelin ydin on Hussin mukaan kehittää uudenlaisia yhteistyömalleja. Toimijat niin sosiaalivirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, terveyskeskuksesta, opetusvirastosta, kulttuurikeskuksesta, liikuntavirastosta kuin henkilöstökeskuksestakin ovat kerääntyneet yhteen jakamaan osaamistaan uusien kuvioiden kehittämiseksi.

”Tavoitteena on ennaltaehkäistä työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Katse on pitkälle tulevaisuuteen.”

Nuoren auttamista selkiyttää päällekkäisyyksien karsiminen ja eri alojen ammattilaisten keskinäisen ymmärryksen kasvattaminen. Kun kaikkeen ei ole valmiita malleja, on tilaa kokeilla. Esimerkiksi verkkopohjaiset tukimuodot tarjoavat matalan kynnyksen yhteydenpitoa.

– Sähköisiä palveluja on kehitettävä, jotta asiat eivät jää liiaksi hautumaan, Hussi vahvistaa.

Jalat maassa, katseet tulevassa

Katseet ovat muutaman vuoden mittaista toimintasuunnitelmaa pidemmällä. Esimerkiksi kaupungin työllisyyden hoidon kehittämisohjelman kärkihankkeet Tsemppari ja Tulevaisuustiski auttavat paitsi yksittäisten nuorten elämän suunnittelussa, hoitavat samalla työllisyyttä. Tavoitteena on varhaisella tuella ennaltaehkäistä työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Kun lapsen tai nuoren itsensä, hänen vanhempiensa sekä lapsen tai nuoren kanssa toimivien ammattilaisten työkaluvarastot ja yhteistyön keinot lisääntyvät, kenenkään ei tarvitse tyytyä seisoskelemaan yksin yhteisen pelikentän reunalla.

Vallilassa opiskellaankin nyt vahvemmin yhteispelin hengessä. Luokan ja aikalisäohjaajan kesken keskustellaan elämänhallinnasta, jatko mielessä. •

Tukiverkostolla hätää vastaan HELSINGISSÄ YLI 13-VUOTIAISTA nuo-

rista yli 10 prosenttia on lastensuojelun asiakkaina. Vuonna 2008 heistä oli vajaa 1 900 avohuollon piirissä.

Ala- ja yläkoulun välisessä nivelvaiheessa moni asia muuttuu nuoren ympärillä. Jos tukiverkot pettävät, ongelmat saattavat kärjistyä. Tulee koulunkäyntivaikeuksia, käytöshäiriöitä ja tunnemyrskyjä. Samalla nuori on helposti psykiatristen palveluiden väliinputoaja.

– 12-vuotiaan kanssa ei välttämättä aloiteta lapsille kuuluvaa psykiatrista hoitoa, mutta lapsi ei vielä kuulu nuorisopsykiatriaankaan, projektipäällikkö Leena Männistö sosiaalivirastosta kertoo.

Apukeinot on monissa perheissä kokeiltu niin viimeiseen asti, että uupuneita vanhempia on paljon, ja nuoret itse ovat edelleen hukassa. Nuoren sijoittamista halutaan silti välttää.

Vaikeasti oireilevien nuorten tilanteeseen puututaan viime syksynä käynnistyneessä moniammatillisessa intensiivihankkeessa. Sen sijaan, että nuori asioisi eri ammattilaisten luukuilla, eri alojen ammattilaiset ovat kokoontuneet yhteen. Tieto ja osaaminen on jalostettu intensiiviseksi toimintaohjelmaksi. Männistö arvioi, että moniammatillisen tekemisen etuja ovat ainakin mahdollisuus intensiiviseen lähityöhön ja nuoren elämän tuntemus eri puolilta.

– Pilottiprojektissa on 12–14-vuotiaita nuoria, jotka ovat lastensuojelutoimien piirissä, mutta jotka eivät ole akuutimpien kriisitoimien tarpeessa.

Toisaalta toiminnallisesta ohjelmasta voi saada apua sellainenkin nuori, joka ei hyödy perinteisestä psykiatrisesta tuesta. Nuorelle laaditaan puolesta vuodesta vuoteen kestävä ohjelma.

Hankkeessa on sekä yksilö-, perheettä ryhmätoimintaa. Hankkeen työntekijä tapaa nuorta ja tämän vanhempia säännöllisesti. Vaikka työntekijä kulkee läheisesti perheen arjessa, huomio pidetään nuoren ja hänen vanhempiensa välisen suhteen rakentamisessa.

Nuoret ideoivat itse, mitä he tapaamisilta haluavat. Keskustelutapaamisten lisäksi tehdään asioita yhdessä, järjestetään retkiä ja liikutaan esimerkiksi nuoren omassa ympäristössä ottamassa selvää mahdollisuuksista harrastaa.

Nuorille järjestetään myös viikonloppuleiri, johon vanhemmat voivat halutessaan osallistua.

Ohjelman lopuksi kootaan yhdessä nuoren kanssa voimavarareppu, jonka sisältämät tiedot ja työkalut sekä tuki auttavat jatkossa eteenpäin.

■ Leena Männistö auttaa lastensuojelun piirissä olevia nuoria ja heidän perheitään rakentamaan parempaa suhdetta keskusteluilla ja toiminnallisin keinoin.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

09

teksti KATJA PESONEN kuvat ARTO WIIKARI

Pelastuskoulu on

ja tappuraa Pelastuslaitoksen pelastuskoulu on pieni, mutta tehokas.

Joka vuosi 15 opiskelijan ryhmä aloittaa kouluttautumisen palomiessairaankuljettajiksi nimenomaan Helsingin tarpeisiin.

>T

alo on tulessa! Liekit ovat hiponeet ensin sängynpeitteitä, levinneet verhoihin ja mattoihin. Ne jatkavat matkaansa huonekaluihin, kunnes koko makuuhuone on tulen ahneessa kidassa. Näin tuli leviäisi tosielämässäkin.

Pelastajakurssi 34 treenaa Mäntsälän Ohtolan kylässä rakennuksen sammuttamista: pelkkä roskiksen tukahduttaminen pelastuslaitoksen takapihalla kun ei opeta oikeisiin tilanteisiin. Helsinki on niin tiheään asuttua aluetta, että sammutusharjoituksiin sopivia kohteita on etsittävä ympäröivistä kunnista. Tämä talo on keskellä peltoa.

Kun makuuhuone on pelastettu, jäljellä olevat huoneet sytytetään yksi kerrallaan. Yksi ryhmä säntää saunaan, seuraava takkahuoneeseen ja olohuoneeseen, kunnes jokainen on päässyt opettelemaan oikeat sammutustekniikat.

Lopulta koko talosta ei ole jäljellä muuta kuin sokkeli ja kivijalka. Iltaan mennessä viimeinenkin kipinä on sammutettu.

Helsinki haastava toimintaympäristö

Vuonna 1972 perustettu pelastuskoulu on Suomen vanhin ja pienin pelastusoppilaitos. Kuopiossa on toinen isompi, mutta siellä koulutetaankin pelastajia koko maahan, Helsingissä juuri helsinkiläisiä varten. Vuosittain hakijoita on noin 150, joista tiukan seulan jälkeen valitaan 15.

10

– Helsinki on ainutlaatuinen toimintaympäristö. Meillä on ainoana Suomessa 24 tuntia vuorokaudessa toimiva lääkärijohtoinen ensihoitojärjestelmä, neljä syväsatamaa, metro sekä muita maanalaisia tiloja, ratikat, eduskunta, valtioneuvosto ja iso määrä muita erilaisia toimijoita, kertoo rehtori Matti Waitinen.

Sen lisäksi, että pelastuskoulu kouluttaa uusia palomies-sairaankuljettajia, se tarjoaa alipäällystö- ja täydennyskoulutusta niille, jotka ovat työskennelleet kentällä jo muutaman vuoden. Valinnanvaraa riittää, jos haluaa kokeilla uusia uria: on ylipalomies- ja nostolavakursseja, voi opiskella veneenkuljettajaksi tai hankkia Mirg-koulutuksen eli erikoistua lentopelastustoimintaan, joka toteutetaan yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa.

Pulpetista suoraan kentälle

Vanhempi opettaja, palomestari Jari Lempinen toimii kurssijohtajana. Hän suunnittelee kurssit opintosuunnitelman mukaan, aikatauluttaa ne ja sopii toteutuksesta muiden opettajien kanssa. Heidän tietämyksensä on vankka.

Suurin osa työskentelee tuntien ohella kentällä tai heillä on kentästä ainakin jotain kokemusta. Oppilaatkin ovat omaa luokkaansa.

– Täällä on hyviä jätkiä, joilla on asenne kohdallaan ja jotka ovat äärimmäisen motivoituneita, imevät kaiken opin kuin sieni, Lempinen toteaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

– Hakijamäärät ovat kasvaneet sekä Kuopiossa että täällä meillä. Siihen varmaankin ovat vaikuttaneet televisiossa pyörivät pelastajasarjat. Nuoret haluavat oikeasti tehdä tätä tärkeää työtä, vaikka palkka ei ole suuri, kertoo Lempinen.

Sitä paitsi pelastuslaitokselta saa varman työpaikan. Täältä ei kouluteta kortistoon.

– Me koulutamme vain sen verran kuin on tarve eli pyrimme täyttämään eläkepoistuman. Harva koulu voi sanoa, että pääset opiskelujen jälkeen suoraan töihin.

Rivimiehestä pomoksi

Kurssin johtaja Jari Korkiamäki avaa vaahtosammuttimien salaisuuksia alipäällystöopiskelijoille. Paljon on muistettavia yksityiskohtia. Saako muistiinpanot ottaa varmuuden vuoksi mukaan turmapaikoille?

Mikko Holopaisella ja Hannu Raholalla ei sen sijaan ole ollut mitään vaikeuksia laittaa tietoa korvan taakse. He ovat jo käyneet läpi vaativat pääsykokeet

■ Yläkuvassa nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen ohjaa pelastajaoppilas Juha Pesosta sammutuskaluston käytössä. Käytännön harjoittelu tuo tärkeää kokemusta tositilanteista selviytymiseen.

■ Oikealla pelastajaoppilas Teemu Tuominen riisuu turvavarusteet, kun liekit on tainnutettu.

■ Palomestari, kurssin johtaja Jari Korkiamäki opastaa kurssilaisia ja valvoo, että kaikki toimivat ohjeiden mukaan ja palo saadaan sammumaan.

ww

w . h e l s i nk

i

it u r v a .f

Turvaohjeet paketiksi nettiin ja psykologiset testit päästäkseen kuuden hengen kurssille. Entiset palomies-sairaankuljettajat halusivat laajentaa repertuaariaan ja ovat koulun penkillä 13 kuukautta.

– Kun tietty määrä vuosia tuli täyteen, halusin oman kehitykseni vuoksi tulla tänne. Minulla oli kiinnostus esimiestehtäviin – aika tuntui nyt olevan kypsä, Holopainen kertoo.

Rahola teki kuusi vuotta hoitotyötä sairaankuljettajana palomiehentyön ohessa, mutta itsensä kehittäminen ei siinä oikein onnistunut.

– En päässyt sellaisiin tehtäviin, jotka olisivat avanneet uusia reittejä, joten ajattelin hakeutua johonkin muuhun. Tämä oli luonnollinen tie.

He ovat huomanneet kurssittautumisen lisääntyneen vuosien saatossa lähes joka alalla. Vaikuttaa olevan yhteiskunnallinen trendi, ettei paikalleen jämähdetä vaan halutaan oppia ja kokea uutta.

– Meillä on täällä hyvät mahdollisuudet kehittää itseämme, jos vain mielenkiintoa riittää, he kiittelevät. •

■ Pelastajaoppilas JuhaMatti Partanen hengähtää hetken, mutta sammutustyö jatkuu.

VIRASTOT JA NIIDEN YHTEISTYÖKUMPPANIT kehittävät yhteisiä internetsivuja, joissa jokainen taho jakaa omaa turvallisuustietoaan kaupunkilaisille.

Turvasivustolla on kaksi päätehtävää. Ensimmäinen on jakaa monipuolista tietoa arjen turvallisuuden parantamiseksi ja näin ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Tietoa jaetaan muun muassa veden ja ilman laadusta, puistojen kunnossapidosta ja sähkönjakelusta.

Toiseksi sivuilla tiedotetaan kaupunkia kohtaavista kriisitilanteista, esimerkkinä tästä vähän aikaa sitten tapahtunut Rautatientorin putkirikko ja junaturma.

– Toki virastoilla on tietoa omilla nettisivuillaan, mutta kaupunkilaisen näkökulmasta kaikki on kovin hajallaan. Turvasivustolle on tarkoitus koota käytännön neuvoja siitä, miten toimitaan, jos vaikkapa kaupunki tulvii tai haluaa hakea sikainfluenssarokotuksen, kertoo pelastuskoulun vanhempi opettaja Samppa Kauppinen.

Sivuston avulla pyritään lisäksi nopeuttamaan viranomaisten viestintää ja parantamaan sen laatua kriisitilanteissa. Palvelu on tarkoitus saada kaupunkilaisten käyttöön tänä vuonna. Valmistuttuaan sivusto löytyy osoitteesta www.helsinkiturva.fi.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

11

teksti SATU ALAVALKAMA kuvat ATTE LAKINNORO

>H

elsingissä on meneillään tuottavuuden mittaamisen kehityshanke, jossa yksiköiden tuottavuutta seurataan uuden, helposti ymmärrettävän laskentamallin avulla.

Matriisimallin kehittäminen aloitettiin vuonna 2007, ja ensimmäiset kokeilukohteet olivat sosiaalivirastossa lasten päiväkotihoito ja vanhusten palveluasuminen. Yksilöllisiä seurantamatriiseja rakennetaan jatkuvasti uusille sosiaaliviraston yksiköille. Mitä niiden avulla on saatu selville?

– Matriisi tuottaa vertailuluvun, jonka avulla esimerkiksi päiväkoti voi seurata oman tuottavuutensa kehittymistä vuosi vuodelta. Myös yksittäisiä matriisiin sisältyviä tekijöitä, kuten lapsen yhden hoitopäivän hintaa, voidaan tarkastella, sanoo päivähoidosta vastaava johtaja Satu Järvenkallas sosiaalivirastosta.

Kun päivähoidon yksiköiden johtajat vertailevat mittaustuloksia ja kertovat niihin johtaneista työtavoista, parhaat eli tuottavimmat käytännöt saadaan leviämään.

– Tuottavuusmatriisi on hyvä työkalu. Päivähoidon yksiköiden esimiehet tulkitsevat tulostavoitteiden toteutumista päiväkotien henkilöstölle. Yhdessä henkilöstön kanssa voidaan keskustella mittausmenetelmien toimivuudesta ja itse toiminnan kehittämisestä. Tuottavuustuloksien pohjalta valmistellaan myös tulospalkkiojärjestelmää, lupaa Järvenkallas.

Mittareista on saatu hyvää palautetta. Tulokset vuosilta 2007–2009 saadaan laajemmin työyhteisöjen käyttöön tänä vuonna.

Mitä kannattaa mitata?

Päiväkodeissa on poimittu ruohonjuuritason toiminnasta kuusi eniten tuottavuuteen vaikuttavaa muuttujaa.

Parempia palveluja

tuottavasti Kaupunki tarjoaa asuinpaikkoja, terveyttä, hoivaa, siisteyttä, joukkoliikennettä, elinympäristön puhtautta ja paljon virikkeitä.

Mutta kuinka tiedetään, kehittyykö palvelujen tuottavuus?

12

Helsingin henki | huhtikuu 2010

”Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät henkilöstön työhyvinvointia, työmotivaatiota sekä työhön sitoutumista vaikuttavat tuottavuuden kehitykseen.”

– Niitä ovat yhden lapsen läsnäolopäivän kustannukset, asiakastyytyväisyys, lasten määrä suhteessa henkilöstön määrään, tilojen käyttöaste, muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhuvien lasten määrä ja henkilöstön sairauspoissaolot, listaa Järvenkallas.

Vanhusten palveluasumisessa taas mitataan viittä muuttujaa. Järvenkallas kertoo, että ne mittaavat laskennallisen asumisvuorokauden hintaa ilman vuokria, asiakkaiden toimintakyvyn laskua, henkilöstömitoitusta eli henkilötyövuosien suhdetta asumispaikkoihin, hoitopaikkojen käyttöastetta ja henkilöstön lyhytaikaisia sairauspoissaoloja.

ja Jukka Öberg talous- ja suunnittelukeskuksesta. Öbergin mukaan suuret muutokset tulevat usein työyhteisön ulkopuolelta. Ne liittyvät tiloihin, ryhmäkokoihin ja henkilöstön määriin.

Omalla toiminnalla voidaan parantaa laatua pienin askelin.

– Hyvä johtaminen, sopivan kokoinen yksikkö, tarkka rahankäyttö ja henkilöstön ammattitaito kohentavat tulosta, työilmapiiriä, asiakastyytyväisyyttä ja yleensä toimintaolosuhteita, toteaa Öberg.

Asiakasmäärät kasvussa

Matriisilaskenta on saatu hyvin liikkeelle sosiaaliviraston tulosyksiköissä. Johdon laskentatoimen asiantuntija Tapio Melander kertoo, että kuluvan vuoden aikana on tarkoitus saada tietoa jo 65 prosentista omaa palvelutuotantoa ja alkaa valmistella myös hallinnon tuottavuuden mittaamista.

Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotalouden laitoksen Mittaritiimi oli apuna tuottavuuden mittausmallin kehittämisessä. Samalla pyrkimyksenä on ollut positiivisemman tuottavuuden kulttuurin luominen. Sosiaaliviraston pilottiyksiköissä synnytetty mittausmalli on yliopiston tutkijan Aki Jääskeläisen mielestä Suomen julkissektorilla ennennäkemätön.

– Hyvinvointipalveluiden tuottavuutta voi parantaa muutenkin kuin henkilöstöä vähentämällä ja palvelujen laatua heikentämällä. Tuottavuus voi parantua resurssien karsimisen sijaan myös esimerkiksi tarjoamalla yhä vaativampia palveluita entisin resurssein, vakuuttaa Jääskeläinen. •

Talousohjausta ja kustannustietoisuutta tarvitaan, kun pienemmillä määrärahoilla olisi loihdittava laadukkaita palveluja yhä laajemmalle asiakasjoukolle. Henkilöstön eläköityminen, uusien osaajien etsiminen ja palkkatason kilpailukyky verrattuna yksityisiin työnantajiin ovat virastojen pulmia palvelutuotannossa.

– Julkisella puolella on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän sitä, mikä vaikuttaa tuottavuuteen. Uusi matriisimalli alkaa yksikkötasolta ja näyttää, miten oman yksikön jatkuva, pienikin kehittäminen tuottaa tuloksia. Saatuja lukuja esimiehet tulkitsevat työntekijöille, sanoo johtava suunnitteli-

Ainutlaatuista julkisella puolella

Hyvä henkilöstö laadun tae

JOKAISELLA PÄIVÄKODILLA on erilaiset ti-

lat, lapset ja henkilöstö. Tärkeintä olisi se, että osattaisiin varautua muutoksiin, kuten lomakausiin tai flunssa-aaltoihin ja sovittaa henkilöstön määrä ja muut voimavarat lapsiluvun mukaan.

– Mittausmatriisissa henkilöstön toimintakyky ja toimintatavat vaikuttavat lähes kaikkiin muuttujiin, sanoo Jarkko Lahtinen, joka toimii sosiaaliviraston Vuosaari-Östersundom päivähoitoalueen päivähoitoyksikköjen johtajien esimiehenä.

Matriisi saadaan tällä hetkellä kaksi kertaa vuodessa. Perinteinen tuottavuuden mittaus on kaksisuuntaista toteutuneen tarkastelua ja tavoitteiden asettamista. Tulevaisuudessa tuottavuusmatriisi voi toimia yhtenä tulospalkkioon liittyvänä mittarina ja samalla lisätä houkuttavuutta kehittämistyöhön.

Päivähoitoyksikkö Porslahti-Villa Familiariksen johtaja Janne Kyyhkynen oli mukana tulosmatriisin suunnittelussa. Kyyhkynen pitää tärkeänä, että matriisissa on myös päiväkotitoiminnan laatuun vaikuttavia tekijöitä.

– Osaava ja pysyvä henkilöstö on päiväkodin tärkein voimavara. Jos työntekijät ovat esimerkiksi paljon sairaina, jokapäiväinen toiminta ja pitkäjänteinen kasvatustyö hankaloituvat.

– Kaikki toimenpiteet, jotka edistävät henkilöstön työhyvinvointia, työmotivaatiota sekä työhön sitoutumista vaikuttavat tuottavuuden kehitykseen, vahvistaa Kyyhkynen.

Lisää tehoa palveluihin! > Käytä kapasiteetti tehokkaasti asiakkaiden tarpeita ja kysyntää ennakoiden. > Etsi keinoja itsepalvelun lisäämiseen esimerkiksi kehittämällä nettisivustoa. > Tarkista toimintayksiköiden koot. > Pidä huoli henkilöstön hyvinvoinnista. > Hyödynnä tehokkaasti olemassa oleva mittausinformaatio.

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto/Mittaritiimi: projekti ”Julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuus 2007–2009”

Helsingin henki | huhtikuu 2010

13

{ erikoinen ammatti } teksti Outi Niemelä kuvat marjo tynkkynen

Eläinlääkärit valvovat Tarkastuskäynnit elintarvikelaitoksille, eläinten kunnon tarkistaminen ja papereiden tutkiminen ovat kaupungin eläinlääkäreiden työtä.

14

Helsingin henki | huhtikuu 2010

>Y

mpäristökeskuksen valvovat eläinlääkärit Maija Summa ja Jaakko Peltomaa käyvät asiakaskäynneillä monta kertaa viikossa. Elintarvikevalvonnan lisäksi heidän työpäivänsä kuluvat eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan parissa. Työhuoneesta ja erilaisten kokousten keskeltä he liikkuvat pitkin kaupunkia ja kohtaavat eläinten lisäksi monenlaisia muitakin asiakkaita.

Heidän silmänsä tarkastavat elintarvikelaitoksen kunnon läpi lattiasta kattoon. Kerran kuussa tehtävillä yllätyskäynneillä katsotaan esimerkiksi, peseekö työntekijä kätensä riittävän usein ja toteutuuko kylmäketju.

Helsingissä on kolmisenkymmentä eläinperäisiä tuotteita valmistavaa laitosta. Hygienian lisäksi tarkkaillaan ihmisten työtapoja ja -olosuhteita. Tuotteista otetaan myös näytteitä. Tulokset ovat useimmiten hyviä.

ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN kuva ISTOCKPHOTO

Kasvavaa ympäristötyötä ■ Maija Summa tekee lähes päivittäin tarkistuskäyntejä eri kohteisiin. Kaupungin oma maatila Haltiala on niistä yksi.

Peltomaa kertoo, että elintarvikesäädökset ovat Suomessa sen verran vaativat, ettei ihmiselle vaarallisia ruokaeriä löydy juuri koskaan. Lisäksi käynnit tapahtuvat niin tiheään, että he tietävät miltei aina mitä vastassa odottaa.

Eläimet pääosin hoidettuja

Ympäristökeskuksessa työskentelee heidän lisäkseen kaksi muutakin eläinlääkäriä, erilaisissa tehtävissä.

Kaupungin eläinlääkärit tekevät vuosittain noin 300 eläinsuojelullista tarkastuskäyntiä. Tyypillisessä hälytystilanteessa omistaja on tilapäisesti estynyt hoitamasta lemmikkiään. On saattanut käydä jokin tapaturma tai omistaja on joutunut esimerkiksi putkaan. Tällöin eläin viedään Viikin löytöeläintaloon lyhytaikaiseen hoitoon.

Eläinsuojelutoimenpiteissä näkee kaupungin ihmisten elämän kirjon. Joskus Summa lähtee tarkastuskäynnille sosiaalityöntekijän tai poliisin pyynnöstä.

– Jos eläimen pitopaikka on täynnä ulosteita, neuloja tai muuten kelvoton, edessä on usein eläimen ottaminen pois tai pahimmassa tapauksessa lopettaminen. Tämä on kuitenkin harvinaista.

Eläinsuojeluvalvonnan piiriin kuuluvat myös säännölliset tarkastuskäynnit eläinkaupoissa ja hevostalleilla. Myös kaupungin maatila Haltiala kuuluu käyntikohteisiin. Suurin työllistäjä ovat kuitenkin yksityishenkilöiden ilmoittamat tapaukset.

Laiton maahantuonti syynissä

Työn kolmannen osa-alueen muodostavat eläintautitarkastukset. Käytännössä kaupungineläinlääkärit valvovat eläinten maahantuontia ja -vientiä. Kun esimerkiksi eläinkauppaan saapuu lintuerä ulkomailta, joku heistä lähtee tarkastuskäynnille ja katsoo, että linnuista on tarvittavat asiakirjat ja että eläinten kunto vastaa papereissa luvattua. Tautien varalta otetaan myös testejä.

Eläinten laittoman maahantuonnin valvonta on lisääntynyt parin viime vuoden aikana. Tietoon tulee nykyään parisenkymmentä laitonta maahantuontitapausta vuodessa. Se on aika villiä bisnestä, mutta lopulta on hyvin hankala arvioida todellisia lukuja. Työssä haastavinta onkin saada valistusviestit perille ihmisille erilaisten tilanteiden vaaroista. •

Ympäristötyötä tehdään kaupungilla entistä suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin. Työ viedään kaikkiin virastoihin, joissa se muuttuu käytännön toiminnaksi jokaisen arkeen.

>E

kologisuus on yksi kaupungin arvoista meneillään olevalla strategiakaudella. Heti alkuun pitää kysyä ympäristöjohtamista kehittävältä Markus Lukinilta, miksi juuri ekologisuus ja miten hän sen määrittelee? Entä onko ekologisuudella, ympäristöasioilla ja kestävällä kehityksellä jotain eroa?

– Termit eivät ratkaise vaan toiminta. Ekologisuus on ihannetila, jota parhaimmillaan toteutetaan kaikissa kaupungin virastoissa ja toiminnassa. Nyt olemme menossa hyvään suuntaan, toteaa vs. johtava ympäristösuunnittelija Lukin ympäristökeskuksesta.

Päivän sana on ympäristöjohtaminen, jota nyt voimakkaasti kehitetään monilla tahoilla. Työtä tehdään hallintokunnissa, ja ympäristöjohtaminen viedään johtoryhmiin valmentamalla, kouluttamalla ja konsultoimalla johtoa.

– On tärkeää selkeyttää ympäristöasioita johtamisen näkökulmasta ja ottaa ne osaksi johtamisjärjestelmiä. Jos tässä onnistumme, voimme entistä paremmin ottaa ympäristöasiat huomioon.

Ympäristöpolitiikan päivittämistä varten kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän, jota vetää apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Se työ on juuri käynnistymässä.

– Se tulee olemaan selkeä tahdonilmaisu: tehdään kaupungille kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka, joka kytkee yhteen kaikki kaupungin keskeiset ympäristötavoitteet.

Tiukka hiilipäästökuuri alkaa

Ekologinen ajattelu koskee myös investointeja ja hankintoja. Esimerkiksi kilpailutuksissa pitäisi tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristökeskus ja hankintakeskus ovat laatineet ekohankintaoppaan, joka helpottaa ympäristömyönteisten tuotteiden valintaa.

Virastoissa ollaan ympäristöasioissa hyvin eri vaiheessa, mutta Lukinin mukaan henki on positiivinen ja myötämielinen. Lajittelu ja energiansäästö ovat jo kaikille tuttuja, ja lisätietoa tarjoavat kaupungin kouluttamat ekotukihenkilöt.

Rakennusvirasto on jo vuosia kehittänyt järjestelmällisesti ympäristöasioitansa.

Virastolla on oma ympäristöohjelma, ja se julkaisee vuosittain ympäristöraportin. Sosiaalivirasto taas hakee Kallion virastotalolle pääsyä

Green Office -ohjelmaan. Terveyskeskuksessa on oma ympäristöverkosto, ja siellä laaditaan ympäristökatselmusta.

Uutta on Helsingin seudulla käynnistynyt tiukka kaupunkien hiilipäästökuuri, jonka tarkoituksena on alentaa yli 30 toimipisteen lämmityksen, sähkönkulutuksen ja jopa työpäivän aikaisten matkojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Tavoite on vähentää niitä kymmenellä prosentilla vuoteen 2012 mennessä.

Ympäristöasioita viedään eteenpäin myös oman organisaation ulkopuolelle yritysten ja kaupunkilaisten kanssa. Lukin kertoo Ekokompassi-hankkeesta, missä pieniä yrityksiä autetaan ympäristöasioissa.

Mukana on jo 25 yritystä. Tulossa on myös ilmastoinfo-palvelupiste, jossa jaetaan ilmastoasioista tietoa kansalaisille. •

Kaikki ekotekoihin!

KAUPUNKI ON JO muutaman vuoden ajan nimen-

nyt ja kouluttanut ekotukihenkilöitä. Nyt heitä on lähes 600 kaupungin työyksikössä. He auttavat muita tekemään ympäristön kannalta parempia ratkaisuja – rooli räätälöityy työyksikön ja tekijän mukaan.

Työpaikoilla ympäristön huomioiva toiminta on muun muassa jätteiden synnyn ehkäisyä ja niiden lajittelua, paperin- ja energiansäästöä sekä ekohankintoja.

– Ekotukitoiminta tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa. Se antaa konkreettisia keinoja luonnonvarojen säästämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mikä tuo selvää rahallista säästöä, kertoo ekotukikoordinaattori Silja Sarkkinen ympäristökeskuksesta.

Toiminnan kehittämiseen saatiin kolmivuotinen EU-rahoitus, mistä Sarkkinen on tyytyväinen.

Se vahvistaa ajatusta, että kannustamalla ja kouluttamalla jokaista meistä ympäristötekoihin ollaan oikealla tiellä.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

15

40

teksti Ilpo Salonen, ELSE TURUNEN ja Anne Vilenius historiakuvat Helsingin kaupunginmuseo

16

Helsingin henki | huhtikuu 2010

vuotta kaupunkia rakentamassa

Kaupunki kasvaa ja on loputtomassa liikkeessä.

Jatkuva kehitys vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja työtä. Esittelemme Hilkan, Esan, Saulin ja Tomin, jotka ovat rakentaneet meille hyvinvointia ja viihtyvyyttä jo 40 vuoden ajan.

■ Panoraama Eduskuntatalon portailta Töölön tavara-asemalle.

Esa Korhonen kartoittaa kaupunkia ja liikkuu maastossa.

Musiikkitalo on tuttu työmaa.

Arto Wiikari

Kartoittaja Esa Korhonen on nähnyt 40 virkavuotensa aikana Helsingin kiivaat kasvuvaiheet ja ollut niitä myös toteuttamassa.

Kartoittaja Esa Korhonen

Mies kartalla

H e ls in k i

v uon na

1 96 9

Helsingissä oli asukkaita

525 628.

Vuoden aikana tehtiin päätös metrolinjan raken tamisesta.

Temppeliaukion kirkko vihittiin käyttöön.

E

nsimmäisenä tulee mieleen kysymys, mitä kartoittamista Helsingissä enää on? Onhan puhelinluettelossa kartat ja internetissä karttapalveluja.

– Kiinteistöviraston mittausosasto pitää yllä kaupungin peruskarttaa ja hoitaa tonttien mittauksia. Kaupunki muuttuu koko ajan, ja kartan pitää muuttua sen mukana. Satelliittien antamat paikkatiedot eivät yleensä ole tarpeeksi tarkkoja, mutta niitä voidaan kyllä käyttää apuna, Korhonen kertoo.

Uusi tekniikka on helpottanut kartoittajien työtä, mutta laskennan perustyökalut ja menetelmät eivät vuosien saatossa ole muuttuneet.

Kun Korhonen tuli kiinteistöviraston palvelukseen, työvälineinä olivat 30- ja 50metriset mittanauhat ja takymetri-mittalaitteet. Nauhat ovat vaihtuneet infrapunaa hyödyntäviin laitteisiin, mutta katukuvasta tuttu kolmijalalla seisova takymetri on edelleen perustyökalu.

– Siinä on pieni kaukoputki ja asteikko, josta voidaan laskea mittauspisteiden sijainnit. Jo 70-luvulla takymetreihin tuli al-

keellista tietotekniikkaa – nykyään laitteen muisti- ja laskentaohjelmat nopeuttavat työtä melkoisesti.

Työstä jää pysyvä jälki

Tarkkuutta kartoitustyössä tarvitaan, kun esimerkiksi katujen ja rakennusten sijainnit pitää saada kohdalleen. Apuna käytetään kallioihin ja katuihin kiinnitettyjä mittauspisteitä.

Korhonen kertoo, että niitäkin joudutaan koko ajan uusimaan esimerkiksi tie- ja muiden rakennustöiden jäljiltä. Liikkuva ja vaihteleva työ on hänelle mieleen.

– Suurimman osan aikaa olemme kolmen miehen porukassa maastossa tai kaupungilla. Se sopii minulle hyvin, sillä tykkään ulkoilmasta.

Kartoittajan ammatin parhaita puolia hänen mielestään on, että työstä syntyy pysyvää jälkeä.

– Esimerkiksi Eiranrannassa, molemmissa Pasiloissa ja musiikkitalon työmaalla minulla on tietoisuus ja tunne, että olen ollut näissä kaikissa rakennushankkeissa omalla tavallani osallisena, hän myhäilee tyytyväisenä. >>

Helsingin henki | huhtikuu 2010

17

40

vuotta kaupunkia rakentamassa

■ Eiran sairaala, potilashuone nro 25.

Hilkka Hopeasaari hoitaa potilasta Malmin sairaalassa.

Tommi Tuomi

Liikennemestari Sauli Pirjala Perushoitaja Hilkka Hopeasaari

Elämänmakua sairaalassa Iloa ja musiikkia. Omaisten tuskaa ja hassuja persoonia.

Konttailua pitkin lattioita ja istumista johtoryhmässä.

Hilkka Hopeasaari on kokenut paljon perushoitajan työssään.

S

aatte paikan. Teidän täytyy olla sosiaalinen ja kova tekemään töitä, olettehan isosta perheestä, sanottiin kymmenlapsisen perheen Hilkka Hopeasaarelle, kun hän aloitti sairaalaapulaisena Auroran sairaalassa.

Hopeasaari toimi ensin sairaala-apulaisena viisi vuotta ja sitten aulaemäntänä lastenosastolla 13 vuotta. Vuonna 1991 hän opiskeli perushoitajaksi. Vakituinen työpaikka Suursuon sairaalan akuuttiosastolta varmistui 1994. Sieltä koko osasto siirtyi myöhemmin Malmille.

Antoisinta hänen työssään ovat työkaverit ja potilaat, joiden kanssa hän juttelee ja laulelee. Mieleen on jäänyt niin Ilmari Kiannon värikäs persoona ja sikarin polttelut kuin äidin huutava tuska, kun oma lapsi oli pudonnut parvekkeelta.

Työmatka vierähtää kahdessa junassa, mutta keväisin hän kaivaa polkupyörän esiin. Yhdentoista kilometrin reitti Malminkartanosta Malmille pitää yllä hyvää yleiskuntoa.

– Työ on fyysisesti rankkaa, sillä potilaita täytyy siirrellä ja auttaa liikkumaan.

18

Työssään hän on ollut aktiivinen: noin 40 vuotta hän oli mukana ammattiyhdistysliikkeessä muun muassa sihteerinä ja hallituksen jäsenenä. Myös nykyisen työpaikan johtoryhmässä hän on istunut henkilökunnan edustajana.

– Se antaa itsevarmuutta – pitää uskaltaa sanoa, jos on jotakin mieltä painavaa.

Minihameita ja peruukkeja

Perushoitajat tekevät nykyisin paljon samaa työtä kuin sairaanhoitajatkin, mutta ennen oli toisin. Hopeasaari muistaa joskus kontanneensa pitkin sairaalan käytäviä.

– Laitoimme rasvavahaa lattialle ja kiillotimme sitä jynssäyskoneella.

Hierarkisuus ja teitittely kuuluivat 60–70lukujen työkulttuuriin. Aurorassa sairaanhoitajat ja lääkärit söivät eri salissa kuin apulaiset, ja ylihoitajat ja ylilääkärit olivat ruotsinkielisiä.

70-luvulla tulivat muotiin minihameet ja peruukit, joiden päällä hoitajan hilkka keikkui.

– Lyhensimme hameita itse. Hui kauhea, miten lyhyitä ne olivatkaan. Kumarrellessa piti olla varovainen, hän nauraa ja on tyytyväinen nykyisiin käytännöllisiin housuihin.

Hänestä tuntuu, että kaikilla on nykyisin kiire, sillä koko ajan vaaditaan lisää tuloksellisuutta, mutta hän yrittää pärjätä mukana.

– Eläkkeeseen on enää kolme vuotta. Jos eläkkeellä on terveyttä, voisin tehdä vähän keikkatyötä ja matkustaa välillä vaikka kuukaudeksi Espanjaan!

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Metron pauloissa Sauli Pirjala aloitti kaupungilla raitiovaunun- ja linja-autonkuljettajana. Kolmekymmentä viime vuotta hän on seurannut metron kehitystä aitiopaikalta.

O

li vuosi 1969, Sauli Pirjala oli 19-vuotias, kuunteli Beatlesia ja kävi Kulttuuritalolla tansseissa.

Kuljettajien työvaatteet olivat hyvin raskaat ja harmaat. Ruuhkavuoroissa käytettiin niin sanottuja ”bogivaunuja”, joissa matkustamo ja ohjaamo olivat avoimia. Matkustajat pitivät usein kuljettajan penkistä kiinni, kun raitiovaunu ryskyi ja heilui puolelta toiselle. Kuskeilla oli kuitenkin omat konstinsa saada matkustajat taaksepäin. − Kun ratikkaan pisti vähän liikaa virtaa, se laukaisi katossa olevan automaattivarokkeen, joka iski liekkiä, Pirjala kertoo pilke silmäkulmassa.

Liukkaat penkit ja teryleenihousut

Vuonna 1976 Pirjala siirtyi kuljettamaan bussia. Koska hän asui Sipoossa, hänen oli anottava kaupungilta vuosittain lupa asua kaupungin ulkopuolella: työpaikat haluttiin antaa ensisijaisesti oman kaupungin asukkaille.

Tuolloin bussien nahkapenkit olivat erittäin liukkaat, ja joskus kaasuttaessa asiakkaita tippui penkiltä. Pirjalan omatkin teryleenihousut aiheuttivat joskus läheltä piti -tilanteen.

Kun metro viimein vuonna 1982 avattiin 27 vuoden kuluttua ensimmäisestä metroaloitteesta, Pirjala siirtyi metronkuljettajaksi. Nopeasti hän eteni liikenteenohjaajaksi ja siitä sitten työnjohtajaksi.

Kohokohtana metro

Vuodesta 2001 lähtien Pirjala on toiminut metron liikennemestarina. Hän vastaa muun muassa aikataulujen suunnittelusta ja kuljettajien kouluttamisesta.

Ty öe lä m ä ä v u o n n a 19 6 9

Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskuksen tietopalvelu

Arto Wiikari

47. Suuri määrä selittyy Kaupungin virastojen lukumäärä oli t laskettiin erillisiksi virastoiksi. osittain sillä, että kaupungin sairaala Kaupungin viranhaltijoita oli 15 956.

ääräinen kuukausipalkka Kaupunkien viranhaltijoiden keskim illa 1 689 markkaa oli esimerkiksi kansakoulun opettaj ja sairaanhoitajilla 1 166 markkaa. etta pikkutakkia.

Miehet käyttivät virastoissa poikkeuks eivät koskaan housuihin.

Naiset pukeutuivat aina hameisiin, 1969 aikana ympärivuotiseen Valtion virastoissa siirryttiin vuoden ntai jäi vapaaksi. viisipäiväiseen viikkoon, jolloin laua kansliasta. Jokainen kynä merVirastoissa toimistotarvikkeet haettiin nut kuin puolikkaan kerralla. kittiin vihkoon, eikä pyyhekumia saa

Jorma Marstio

■ Liikennettä Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksessä. Sauli Pirjala on kuljettanut helsinkiläisiä ja suunnitellut metron aikatauluja.

− Pidän yhtenä liikennelaitoksen parhaimmista saavutuksista sitä, kun organisaatiota madallettiin vuonna 1985. Silloin organisaatio ja työnjako selkeytyivät kaikille. − Koko aika metrossa on ollut minulle kohokohtaa. Vaikka monien asioiden eteenpäinvieminen kestää joskus kauan, maltillisella taivuttamisella olemme lopulta aina onnistuneet, hän hymyilee. − Työtäni on helpottanut kokemus eri tehtävistä sekä hyvät esimiehet ja kollegat.

Jatkossa metron kohokohtia ovat sen automatisointi ja laajeneminen länteen, vaikka silloin Pirjala viettääkin jo ansaittuja eläkepäiviä.

O i n i i tä a i ko j a . . .

■ Matkustajia odottamassa pääsyä Korkeasaaren lautalle Pohjoisrannassa.

Tom Lamberg huoltaa Korkeasaarta ja tuntee saaren läpikotaisin.

Aluehuoltomies Tom Lamberg

liin on mahtunut petolintujen hoitamista ja kahvilan portsarin hommia.

Tavarat tuotiin proomulla

Eläimellistä menoa Tom Lamberg on seurannut Korkeasaaren elämää 40 vuotta, välillä jopa saarella asuen.

Vähittäiskaupassa kahden kilon vehnäjauhopaketti maksoi 3,13 markk aa. Miesten tukanleikkuu mak soi 4,23 markkaa.

Kaksion keskimää räinen kuukau oli 282,35 markkaa sivuokra .

Koko maata koskev a keskioluen myynn suuri päätös oli in vapautuminen.

Täysi-ikäisyysraja alen kun se aiemmin ol i 20 vuoteen, i ollut 21 vuotta.

A

luehuoltomies Tom Lamberg aloitti 18-vuotiaana Korkeasaaressa kesätyöntekijänä. Lambergin sukulaisia asui saaressa, jonne hän itsekin haaveili pääsevänsä töihin.

Ensimmäinen työtehtävä oli ajaa ponia ja kuljettaa asiakkaita kärryillä ympäri saarta. Hän oli kotoisin maalta, joten hevosia oli tullut ajettua pikkupojasta lähtien.

Armeijan aika koitti, mutta sen jälkeen Korkeasaaren työnjohtaja sattui tulemaan kaupungilla vastaan ja mainitsi, että jos Lambergilla ei olisi nyt töitä, Korkeasaaressa hänelle niitä riittäisi. Siitä asti hän on ollut vakituisena huoltomiehenä.

Työhön kuuluvat melkein kaikki saaren työt.

Hän kuljettaa tavaraa ympäri saarta sekä huolehtii alueen siisteydestä ja kunnossapidosta. Vä-

Yksi Korkeasaaren historian mullistavimmista tapahtumista oli 1974 valmistunut silta. Sitä ennen talvisin tavara tuotiin jäätä pitkin. − Kesäisin taas saaren ja mantereen välillä liikennöi proomu, jolla kuljetettiin kaikki tarvittava eläinten rehusta lämmitysöljyyn. Se oli aika romu, joten usein jännitti, päästäänkö perille, mutta ihme kyllä koskaan ei sattunut mitään, Lamberg muistelee.

Kun koneita ei vielä ollut, saarella oli kaksi hevosta tavaran kuljetukseen. − Homma oli silloin huomattavasti raskaampaa kuin nyt, Lamberg kertoo.

Lamberg jopa asuikin saarella 20 vuoden ajan, monessa eri kohteessa. Hän muistaa, miten vanhat talot soivat kuin urut, kun myrsky vihelsi nurkissa.

Raitiovaunuyhteys tervetullut

Tekniikka ja byrokratian väheneminen ovat nopeuttaneet työntekoa. Tulevaisuudelta hän odottaa lisää uusia asioita ja kehitystä – esimerkiksi raitiovaunuyhteys olisi hänestä tervetullut. − Varmasti se toisi meille lisää kävijöitä ja helpottaisi parkkipaikan ahtautta.

Neljän vuoden kuluttua Lamberg saavuttaa eläkeiän. Hän on kuitenkin viihtynyt niin hyvin, että jos terveys antaa myöten, hän haluaisi jatkaa töitä yli virallisen eläkeiän. •

Helsingin henki | huhtikuu 2010

19

kaffella

n Leena Lähdesmäki-Koistinen ja Leena Karasvirta kertovat, että kaupunki työllistää paljon nuoria ja tarjoaa haluttuja harjoittelupaikkoja eri ikäisille, eri aloilta.

20

Helsingin henki | huhtikuu 2010

teksti MARIA HALAVA kuvat JORMA MARSTIO

Kesätyötä, kivaa!

Kesä on taas pian täällä.

Puistot kaipaavat haravoijia, uimarannat valvojia ja turistit neuvojia. Tuttuun tapaan näihin tehtäviin tarvitaan kaupungille tuhansia kesätyötekijöitä.

>K

eväinen aurinko jaksaa paistaa pitkään. Kahvilla mbarissa istuvat henkilöstökeskuksen erityissuunnittelija Leena Lähdesmäki-Koistinen ja sosiaaliviraston henkilöstöhankintapäällikkö Leena Karasvirta. Pöydässä käydään vilkasta keskustelua kaupungin kesätöistä ja nuorten työllistämisestä.

– Kaupunki palkkaa tulevana kesänä noin 4 300 kesätyöntekijää ja kesäsijaista, kertoo Lähdesmäki-Koistinen. Aikaisempien vuosien tapaan kesärekrytoinneissa panostetaan 16–17-vuotiaisiin nuoriin, joille on tarjolla noin 1 000 paikkaa. Osa nuoremmille tarkoitetuista paikoista on kampanjassa, jolla pyritään lisäämään kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja siisteyttä.

– Alle 17-vuotiaiden on usein vaikea löytää kesätyöpaikkaa. Kaupunki haluaa auttaa heitä ja samalla tutustuttaa kaupungin tehtäviin, Lähdesmäki-Koistinen jatkaa. Nuoret kesätyöntekijät otetaan lähinnä avustaviin tehtäviin. He ulkoilevat vanhusten kanssa, tarjoavat juttuseuraa tai leikkivät lasten kanssa.

Nuorten lisäksi kaupunki palkkaa kesä­ työntekijöitä ja kesäsijaisia. Miten hei­ dän tehtävänsä eroavat nuorten kesä­ työntekijöiden tehtävistä?

– Kesätyöntekijät ovat useimmiten noin 18-vuotiaita, ja heiltä odotetaan jo toisenlaista osaamista ja vastuunottoa kuin nuoremmilta kesätyöntekijöiltä, Lähdesmäki-Koistinen selventää. Tavallisimmin kesätyöntekijät sijoittuvat esimerkiksi liikuntapaikkojen hoitajiksi, vanhustenpalveluihin tai puistotyöntekijöiksi. Myös turisteja neuvovat Helsinki Helpit ovat kesätyöntekijöitä.

– Moni nuori ei osaa ajatellakaan, kuinka laajoja palveluita kaupunki tarjoaa. Sosiaalivirastossa esimerkiksi pal-

velut kattavat kaiken päivähoidosta vanhuksiin, Karasvirta kuvailee. Sosiaalivirasto palkkaa kesäsijaisiksi ensisijaisesti alan opiskelijoita. Rekrytoinnissa kohderyhminä ovat erityisesti alan oppilaitokset pääkaupunkiseudulla sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa käyvät nuoret.

– Viime vuosina sosiaalivirasto on palkannut noin 500 kesäsijaista erilaisiin tehtäviin, kuten vanhainkoteihin ja lastensuojelulaitoksiin. Näissä töissä korostuu nuorten halu tehdä merkityksellistä ja arvokasta työtä, Karasvirta to­teaa.

– Monelle titteli tai palkka ei ole yhtä tärkeää kuin se, että saa tehdä työtä, josta on yhteiskunnallisesti hyötyä, Lähdesmäki-Koistinen uskoo.

Vuosittaiset hakijamäärät kaupungin tarjoamiin kesätyöpaikkoihin ja kesäsi­ jaisiksi ovat suuria. Mistä kaupungin ve­ tovoima johtuu?

Viime vuonna kaupungin sähköiseen rekrytointijärjestelmään jätettiin noin 40 000 kesätyö- tai sijaishakemusta. Reilut 2 200 nuorta sai paikan. Hakijamäärät kasvoivat 10 prosentilla edellisestä vuodesta.

– Rekrytointiviestintää on kehitetty ja kohdennettu niin että sillä tavoitetaan nuoria entistä paremmin. Viestinnässä on haettu nimenomaan niitä kanavia, joissa nuoret jo ovat, kuten facebook tai tai mainokset elokuvien alussa, kertoo Lähdesmäki-Koistinen. Kaupunki panostaa kesätyöntekijöihin niin rekry-

Kaupunki satsaa nuorten työllisyyden­ hoitoon Kaupunki on varannut 40 miljoonaa

euroa työllisyydenhoitoon. Osa rahoista kohdennetaan nuoriin ja nuoriin aikuisiin, jotka ovat yksi kaupungin painopisteryhmistä.

Nuorten työllisyydenhoidon tavoitteena on kiinnittää huomiota nuorten syrjäytymisriskien varhaiseen tunnis-

kertoa riittävästi itsestään ja siitä, miksi on kiinnostunut paikasta, Karasvirta toteaa.

Kesätyöpaikka ei ole ainoa tapa päästä kaupungille töihin. Mitä muita mahdolli­ suuksia kaupunki tarjoaa kuin kesätyöt?

”Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota hakijoiden motivaatioon ja oma-aloitteisuuteen.” tointivaiheessa kuin sen jälkeenkin.

Asiat pyritään hoitamaan hyvin kaikissa vaiheissa: nuorten välittämä viesti työnantajasta tavoittaa lukuisat muut nuoret. Sosiaalivirastolla on ollut myönteisiä kokemuksia kesätyöntekijöistä, ja moni palveluksessa ollut nuori haluaisi tulla uudestaan seuraavinakin vuosina.

– Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota hakijoiden motivaatioon, ulospäin suuntautuneisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. Jo hakemuksessa kannattaa tamiseen ja koulutukseen ohjaamiseen sekä tukea nuorten aikuisten työllistymistä.

Nuorten työllisyydenhoidon toimenpiteitä ovat: > Työharjoittelu tai työelämävalmennus työttömille nuorille ja nuorille aikuisille, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai joiden työttömyys on pitkittynyt. Harjoitteluun liittyy henkilökohtaista ohjausta jatkosuunnitelmien tekemiseksi opiskeluun ja työhön. > Tuettu palkkatyö työttömille nuorille ja nuorille aikuisille, joilla on ammatillinen koulutus. > Nuorten työpajat 15–19-vuotiaille. > Tulevaisuustiskin ohjauspalvelu peruskoulun päättäneille 15–17-vuotiail-

– Viime vuonna 22 eri virastoa otti korkeakouluharjoittelijoita, LähdesmäkiKoistinen laskee.

Korkeakouluharjoittelijoiden kohdalla mietitään yleensä jo pidemmällä tähtäimellä, minkälaista ihmistä ja osaamista kaupungilla tarvitaan. Harjoittelijat myös tuovat uudenlaista osaamista ja työpanosta tullessaan. Työharjoittelujaksoja taas tarjotaan sekä eri ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville että yli 17-vuotiaille työttömille, jotka harjoittelun aikana tutustuvat kaupungin tarjoamiin tehtäviin. Jälkimmäiset kustannetaan työllisyysvaroin.

Alle 17-vuotiaille tarjotaan Tulevaisuustiskin palveluita. Ne on tarkoitettu yhteishaussa ilman paikkaa jääneille nuorille, joille räätälöidään sopivaa toimintaa esimerkiksi kaupungin työpajoissa.

– Vielä erikseen sitten tulevat työllistämisrahat niin kuin oppisopimuspaikatkin, Lähdesmäki-Koistinen lisää. • > Kesätyöpaikkojen haku on alkanut ja jatkuu joidenkin paikkojen osalta jopa alkukesään saakka osoitteessa www.helsinkirekry.fi > Lisäinfoa: www.hel.fi/tulevaisuustiski

le nuorille, joilla ei ole opiskelupaikkaa tai jotka tarvitsevat tukea tulevaisuuden suunnitteluun. > Maahanmuuttajataustaisten nuorten valmentava koulutus, jossa osallistujat saavat valmiuksia ammatillisiin opintoihin ja työelämään. > Työvoiman palvelukeskus Duurin palvelunohjaus nuorille, jotka tarvitsevat moniammatillista apua TE-hallinnolta, sosiaalivirastolta ja terveyskeskukselta.

Kaupungilla työllisyydenhoitoa koordinoi ja kehittää henkilöstökeskus. Palveluja tuottavat henkilöstökeskus, sosiaalivirasto, terveyskeskus, opetusvirasto, nuorisoasiainkeskus sekä talous- ja suunnittelukeskus.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

21

palvelu teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI

Kallion kirjasto kutsuu Asiakkaiden tyytyväisyys Kallion kirjaston avauduttua remontin jälkeen kertoo kirjaston tarpeellisuudesta.

Kun lainaustoiminta automatisoitiin, palvelu parani henkilöstön vapautuessa asiakastyöhön.

>K

allion kirjaston uudella palautusautomaatilla on ruuhkaa, sillä automaatti on tehnyt tenän ilmeisesti liian kookkaan teoksen vuoksi. Henkilökunta selvittää, mistä on kyse ja miten laite saadaan taas toimimaan; palauttajat seisovat aulassa kirjat kädessä ja jonottavat virkailijan palveltavaksi.

Onneksi tilanne korjautuu nopeasti, ja automaatti alkaa taas toimia moitteettomasti.

Automaattiin korkean kasan kirjoja syytävät Viena Rainio ja Antti Niemi ovat kirjastopalvelujen tottuneita käyttäjiä – Rainio kertoo, että hän tarvitsee lehtiä ja kirjoja myös opiskelujaan varten. HelMet ja Kirjasto 10 ovat molemmille tuttuja.

– Lainaaminen netin kautta on kätevää ja nopeaa, mutta silti kirjastossa on mukava käydä. Arvostamme myös sitä, että Kallion kirjasto on auki sunnuntaisinkin, naapurissa asuvat toteavat.

Yhden toivomuksen Niemi esittää.

– Lehtivalikoima voisi olla monipuolisempi, hän toivoo.

Massiivinen automaatti vie valtaosan alakerran toisesta siivestä. Se on ensimmäinen kaupungin kirjastoihin näkyvälle paikalle asennettu laite – yleensä palauttaja näkee automaatista vain palautusaukon, loppu on piilossa. Kalliossa sille ei ollut osoittaa omaa huonetta, joten laitetoimittaja ja remontin arkkitehti suunnittelivat sen ikään kuin huonekaluksi.

Sen ulkonäkö saa lainoja uusimaan tulleelta asiakkaalta palautetta. Arhi

”Uudessa asiakaspalvelukulttuurissa asiakasta lähestytään aktiivisemmin ja opastetaan palvelujen käytössä.”

Lukutoukkien paratiisi > Kallion kirjasto on rakennettu vuonna 1912. > Rakennuksen suunnitteli kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. > Työntekijöitä kirjastossa on 26. > Kokoelmissa on 95 000 teosta. > Viime vuonna Kalliossa tehtiin yhteensä noin 536 000 lainausta.

22

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Kuittinen ihmettelee lainausautomaatin teollista ilmettä, jolla ei hänen mielestään ole mitään yhteyttä talon monumentaaliseen arkkitehtuuriin, jossa on vaikutteita niin jugendista kuin klassismistakin.

– Harmaa väri ja laatikkomainen muoto eivät minusta sovi tämän hienon rakennuksen tyyliin. Sitä olisi voinut tarkemmin miettiä, Kuittinen arvostelee.

Asiakkaille enemmän aikaa

Lähes neljä kuukautta kestänyt palvelualueremontti valmistui helmikuun alussa. Vuonna 1912 rakennettu kirjasto on suojelukohde, joka saneerattiin lähes läpikotaisin noin 20 vuotta sitten. Tämänkertaisen remontin tarkoitus oli automatisoida lainaus- ja palautustoiminta ja vapauttaa henkilökuntaa asiakaspalveluun. Samalla palvelupisteet uusittiin ja nettikoneiden määrää lisättiin.

– Saimme lajittelevan palautusautomaatin, joka korvaa virkailijoiden rutiinityön. Lainausta varten meillä on neljä lainausautomaattia, joista lainaukset tehdään omatoimisesti kirjastokortilla.

Toki yhä voi lainata entiseen malliin, jos joku välttämättä sitä haluaa, kertoo kirjastonjohtaja Ritva Granlund.

Automatisointi korvaa työvoimaa, jota suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä poistuu. Jokaisen tilalle ei palkata uutta työntekijää, joten nyt valmistaudutaan tulevaan – palvelut on yhä säilytettävä ja niiden laadusta pidettävä huolta.

Kaupunginkirjastossa on meneillään uuteen asiakaspalvelukulttuuriin siirtyminen, jossa lähtökohtana on lähestyä asiakasta entistä aktiivisemmin ja opastaa häntä palvelujen käytössä. Tilaja palvelukonseptilla luodaan puitteet muutoksen läpivientiin. Pilottikirjastona toimii Oulunkylä.

Henkilöstö onkin uuden edessä, sillä jatkossa työ painottuu asiakaspalveluun ja henkilökohtaisiin kontakteihin,

n Iiris Aaltonen tutkii sarjakuvia.

Viena Rainio ja Antti Niemi palautusautomaatilla. Arhi Kuittinen uusii lainojaan. He kaikki asuvat kirjaston lähellä ja käyttävät usein sen palveluja.

HelMet toimii 24 h HelMet-verkkokirjasto on Hel-

singin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen haku- ja varausjärjestelmä.

ei niinkään tiskin takana palvelemiseen. Aikansa muutos varmasti vie, mutta Granlundin mukaan asenne on oikea. Virkailija Taru Päivälinna palvelee varausten noutopisteessä ja neuvoo apua tarvitsevia asiakkaita.

– Uudistukset olivat odotettuja ja parantavat paitsi asiakaspalvelua myös henkilökunnan työhyvinvointia, sillä lainauksen rutiinitöiden vähentyessä muun muassa työntekijöiden käsien rasitusvammat helpottavat, Päivälinna vahvistaa.

Tähän asti käsityötä onkin riittänyt, sillä viime vuonna Kalliossa tehtiin 536 000 lainausta ennen remontin alkua lokakuussa.

Tilat houkuttavat oleskeluun

n Kirjastonjohtaja Ritva Granlund kertoo Harri Markkulalle, että lainaustiskeiltä vapautui uusi oleskelutila, joka on hyvin suosittu. Muutenkin asiakaspalvelu paranee koko ajan.

Toiseen kerrokseen johtava vaikuttava portaikko on yhä entisensä, mutta muualla talossa muutoksia riittää. Entinen lukuhuone on saanut sarjakuvilla ja scifi- ja fantasiakirjallisuudella täytetyt hyllyt. Kerrokseen on myös saatu palvelutiskeille ja tietokirjallisuudelle lisää tilaa, kun aikakauslehdet on siirretty alakertaan.

Kalliolainen Iiris Aaltonen iloitsee kirjaston avautumisesta: hänelle muutaman kuukaudenkin remont-

Yhteiskäyttö tehostaa kokoelmien käyttöä. Lainaus on aina auki internetissä, lainat voi hakea haluamastaan paikasta.

HelMet oli viime vuonna kolmanneksi arvostetuin verkkobrändi Googlen ja YTV:n Reittioppaan jälkeen Taloustutkimuksen verkkobrändien arvostusta mittaavassa tutkimuksessa.

tiaika oli painajaista, kun kirjasto oli kiinni.

– Pelkäsin kovasti, että kirjastoa muutetaan radikaalisti ja entinen järjestys menee täysin uusiksi, mutta tämä päivitys onkin hyvin toimiva.

Eikä enää tarvitse jonottaa lainaustiskille, Aaltonen toteaa.

Pääaulaan vapautui lainaustiskeiltä viihtyisä oleskelutila, johon on laitettu muutama pöytä, aikakauslehtiä ja kahviautomaatti. Puistoon rajautuvaa pyöreää erkkeriä reunustavat penkit, joille voi myös jäädä lueskelemaan.

Uudistus saa asiakkailta paljon kiitosta ja tuo oikeutta rakennuksen arkkitehtuurille.

Alakertaan esille laitettua tarjontaa tutkiva Harri Markkula käy kirjastossa lähes päivittäin ja tuntee henkilökunnan jopa nimeltä. Markkula käyttää internetiä tietoa etsiessään, mutta halutessaan hyviä neuvoja ja syvällisempää tietoa hän turvautuu henkilökunnan tietämykseen.

– Kirjasto on kansakunnan viihteellinen olohuone, ilman televisiota.

Se tekee myös ihmisistä tasa-arvoisia, koska kirjasto tarjoaa ilmaisen pääsyn tiedon lähteille, internetiin ja elämyksiin, Markkula teroittaa ja lataa syliinsä mielenkiintoisia lukuhetkiä. •

TOP 5

kysytyimmät kirjat John Simon: Koneen ruhtinas Kari Hotakainen: Ihmisen osa Dan Brown: Kadonnut symboli Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin Liza Marklund: Postikorttimurhat

Helsingin henki | huhtikuu 2010

23

työhyvinvointi teksti SATU ALAVALKAMA ja ANNE VILENIUS kuvitus ATTE LAKINNORO

Työkyky tappiin Työterveyshuollon lääkärit ja hoitajat koulutetaan tänä keväänä tunnistamaan työssä väsymisen oireet jo varhain. Onneksi vastaanotolle tullaan aiempaa rohkeammin, ja avun saaminen on nopeampaa.

>J

oka viides sairauslomalle lähtevä kaupungin työntekijä potee mielenterveydellisiä vaivoja kuten masennusta tai työuupumusta. Määrä on pysynyt samana viimeiset kolme vuotta. Vain tuki- ja liikuntaelinvaivoja sairastetaan enemmän. Onneksi vakavasti uupuneita on vähän, vain 2,5 prosenttia tapauksista. Trendinä on kuitenkin lisääntyvä masennuslääkkeiden syöminen – ja yhä useammin masennus on myös varhaiselle eläkkeelle siirtymisen syy.

Hyvällä työterveyshoidolla pyritään välttämään pitkät, yli 60 vuorokautta kestävät sairauslomat ja varhainen eläkkeelle jääminen.

Helsingissä on panostettu työssä jaksamista tukevien palvelujen kehittämiseen. Vuosina 2007–2009 työterveys-

24

huollon Työhön kuntoutumisen tuki -hankkeen tavoitteena oli auttaa esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palaavia pääsemään takaisin töihin kiinni.

Hankkeen jatkeeksi käynnistettiin viime vuonna masennuksen hoitoa tehostava koulutusohjelma.

– Alkuvuoden aikana kaikki kaupungin työterveyshuollon lääkärit ja hoitajat ovat saaneet lisäkoulutusta, jotta työssä väsymisen oireet tunnistettaisiin jo ennen kuin masennus pääsee iskemään, kertoo työterveyskeskuksen kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki.

Kysely tunnistaa mielialaa

Työterveyshuollon vaikutusmahdollisuudet työhyvinvoinnin parantamiseksi ovat kuitenkin rajalliset. Päätökset työn joustoista, osa-aikatöistä ja työkuormien jakamisesta tehdään työyh-

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Pidä huolta työkyvystäsi > Syö terveellisesti ja liiku säännöllisesti. > Käytä alkoholia kohtuullisesti ja vähennä tupakointia tai tee lakko. > Harrasta vapaa-ajalla vain sen verran, että ehdit myös levätä. > Anna aikaa perheelle ja ystäville. > Älä ota töitä kotiin, äläkä tee jatkuvasti ylitöitä. > Rakenna hyvää työilmapiiriä reilulla käytöksellä. > Pyydä ja anna palautetta. > Hanki tietoa ja osallistu keskusteluun työoloista. > Ota vastuu tehtävistäsi mutta älä ahnehdi liikaa.

teisöissä. Paras auttamistapa on tunnistaa uupumuksen oireet ajoissa ja tukea potilasta hakeutumaan hoitoon, kuntoutumaan ja huolehtimaan sen jälkeen omasta jaksamisestaan.

Työterveyden lääkäreitä, hoitajia ja fysioterapeutteja on ahkerasti koulutettu niin masennuksen tunnistamiseen kuin sen ehkäisemiseenkin.

Tänä keväänä noin sata työterveyskeskuksen ammattilaista oppii yhtenäiset menetelmät mielialan laskun ja uupumuksen tunnistamiseen.

Työkaluiksi on kehitetty kaksi kaavaketta. Toisen avulla voi tutkia yleistä mielialaa, ja toisen kysymykset koskevat tuntemuksia työoloista. Ne tulevat pian kaikkien työterveysasemien käyttöön. Niistä saatujen tulosten perusteella on mahdollista löytää avun tarvitsija ja ohjata hänet hoitoon.

Tehostetun masennuksen hoidon onnistumista seurataan tutkimushankkeella. Maaliskuussa toteutettiin koko henkilöstön laajuinen työ- ja terveyskysely, jolla kartoitetaan myös henkistä hyvinvointia.

Työn kuormittavuus vaihtelee

Työterveyskeskuksen ylilääkäri Jouni Silvo seuraa työelämää tukikohdastaan Töölön työterveysasemalta. Hän

Uupumisen tuntomerkkejä

Unettomuus, päivärytmin hyö- ja äiriöt Ärtyisyys ja kä• rsimä muita kohtaanttömyys • Itkuisuus, voim epäonnistumisattomuus, en ja itsesyytöksetunne t

tietää, että suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan, mutta silti työurat ovat lyhenemässä ja eläkkeelle siirtyminen oravanpyörästä houkuttaa. Jatkuva muutostahti tuo paineita: samaan aikaan pitäisi hoitaa omat työt sekä olla mukana kehitysprojekteissa ja oppimassa uutta. Hän kertoo, miten kaupungin henkilöstö jaksaa.

– Sairauspoissaolot pysyvät kohtuulukemissa, vuosittain ollaan sairauslomalla noin viisi prosenttia työajasta.

Lomista noin neljäsosa pidetään psyykisistä syistä, joista puolet aiheutuu stressioireista tai masennuksesta.

Työn kuormittavuus vaihtelee ammattiryhmittäin. Yllättäviäkin tuloksia löytyy: esimerkiksi opettajan ammattia on perinteisesti pidetty rankkana, mutta viime vuosina vain yksi prosentti opettajista on ollut sairauslomalla mielenterveyden ongelmien vuoksi.

Säännöllistä seurantaa

Sosiaaliviraston työterveyshuollon pal-

veluyksikkö huolehtii rankoilla vastuualueilla urakoivien työntekijöiden jaksamisesta. Työtä tehdään usein kutsumuksesta ja omia voimia säästelemättä.

Työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä on tyytyväinen siihen, että uupumuksen uhatessa osataan jo hakeutua hoitoon.

– Vastaanotolle tullaan rohkeammin, jos esimerkiksi nukkuminen on ollut jo muutaman viikon vaikeaa tai jos työpäivien aikana itkettää jatkuvasti, Jyrkämä toteaa.

Hän kertoo, että työntekijän tukeminen ja pitäminen hoitopolulla ovat moniammatillista tiimityötä. Tiimiin kuuluvat työterveyshoitaja, -lääkäri ja tarvittaessa myös työterveyspsykologi.

– Ammattilaisten on hyvä seurata työntekijän jaksamista vastaanotoilla säännöllisesti.

Työterveyshuollosssa ei voida vaikuttaa työntekijän työkuormiin, mutta niistä voidaan antaa suosituksia esimiehelle. Jyrkämän mukaan yksiköistä löytyy kyllä hyvää tahtoa ja ratkaisuja työn joustamiseen. •

Tärkeää palautetta terveydestä

TYÖTERVEYSKESKUS LÄHETTI maaliskuun ai-

kana kaikille kaupungin työntekijöille työ- ja terveyskyselyn. Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden jaksamista työssä ja yleisimpiä terveydellisiä riskejä, kuten ylipainoa, tupakointia ja unettomuutta. Kysely täydentää muita terveystarkastuksia, kuten ikäkausitarkastuksia.

Jokainen vastaaja saa palautteen, jossa opastetaan mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin. Palautetta annetaan liikennevaloperiaatteella: vihreä väri ilmaisee, että kaikki on kunnossa, keltainen, että asiaan pitäisi kiinnittää vähän enemmän huomiota, ja punainen väri kehottaa ottamaan yhteyttä. Lisäksi annetaan lyhyt sanallinen palaute. Kaupunkitason yhteenvedot kyselystä ovat valmiit alkusyksystä.

– Toivomme, että ihmiset heräisivät huolehtimaan terveydestään ja työterveyshuoltoon olisi helppo ottaa yhteyttä tarpeeksi varhain, erityissuunnittelija Tuija Toikka työterveyskeskuksesta kertoo.

Edellinen kysely tehtiin kolme vuotta sitten. Palautteen pohjalta myös alkoholin käyttöä koskevat kysymykset otettiin tänä vuonna mukaan. Kokemuksen perusteella yhteydenottoja tulee runsaasti, mutta kaikkiin puheluihin vastataan.

Yhteydenottoja varten on avattu oma puhelinnumero, johon vastaa työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä. Jos linja on varattu, kannattaa jättää soittopyyntö, niin sinuun otetaan yhteyttä. Yhteistyössä on mukana henkilöstöliikunta ja tupakkaklinikka, joiden palveluihin voidaan myös ohjata. > Työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä, puh. 310 54382.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

25

pykälien { henki }

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii, miten parhaiten ratkoa ristiriidat työyhteisössä.

Ristiriita ja miten se ratkotaan?

Miten lähteä joustavasti eläkkeelle?

?

Vastaajana työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen henkilöstökeskuksesta.

Mikä on virallinen vanhuuseläkeikä?

Joustava eläkeikä mahdollistaa jokaiselle henkilökohtaisen harkinnan eläkkeelle siirtymisessä, eikä ajankohdan ratkaiseminen edellytä työnantajan suostumusta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuoden välillä. Palveluksen jatkaminen 68 vuoden täyttämisen jälkeen on mahdollista sopimalla asiasta esimiehen ja työntekijän kesken. Esimies harkitsee, edellyttääkö työyksikön työtilanne palvelussuhteen jatkamista määräaikaisena.

?

Kannattaako eläkkeestä puhua esimiehen kanssa?

Työyksikön henkilöstösuunnittelua varten on tarpeellista, että esimies keskustelee eläkeikäänsä lähestyvän työntekijän kanssa esimerkiksi henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa siitä, minkälaisia suunnitelmia hänellä on eläkkeelle siirtymisensä suhteen.

?

Miten eläke lasketaan?

Tiedon eläkkeen määrästä eri vaihtoehtojen mukaan laskettuna saa Kuntien eläkevakuutuksen neuvonnasta, puh. 020 614 2837 tai www.keva.fi/vanhuuselakelaskuri. Laskuriin pääsee omilla pankin verkkopalvelutunnuksilla tai Väestörekisterikeskuksen sähköisellä henkilökortilla. Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat saavat vastaavasti lisätietoja Valtiokonttorista, puh. 77 251 tai www.

VaEL.fi/vanhuuselakelaskuri. On huomattava, että eläke pienenee aina, jos jää eläkkeelle ennen omaa henkilökohtaista eläkeikää.

26

Helsingin henki | huhtikuu 2010

?

Miten eläkettä haetaan?

Eläkkeelle siirtymisestä tulisi ilmoittaa viimeistään kolme kuukautta ennen eläkkeelle siirtymisajankohtaa eli samanaikaisesti, kun vanhuuseläkettä koskeva hakemus toimitetaan eläkelaitokselle. Eroamisilmoitus tehdään kaupungin yhteisellä lomakkeella Lv 348 Eroamisilmoitus ja päätös.

Palvelussuhteen viimeiseksi päiväksi on syytä merkitä suunnitellun eroamiskuukauden viimeinen päivä, jolloin palkanmaksu jatkuu kuukauden loppuun. Eläke alkaa eroamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta.

?

Miten eläkehakemus tehdään?

Eläkehakemus tulisi tehdä ensisijassa sähköisesti viraston tai liikelaitoksen eläkeasiamiehen tai henkilöstökeskuksen eläkeneuvojan kanssa tai käymällä Kuntien eläkevakuutuksen neuvonnassa.

?

Voiko eläkkeellä työskennellä?

Eläkkeellä oleva, tehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö voidaan ottaa kaupungin palvelukseen ilman yläikärajaa esimerkiksi tilanteisiin, joissa on tarvetta tilapäisestä työvoimasta.

?

Mistä saa lisätietoa?

Eläkkeen hakemisessa ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvissä kysymyksissä neuvovat virastojen ja liikelaitosten omat eläkeasiamiehet sekä henkilöstökeskuksen eläkeneuvonta, puh. 310 37972 ja 310 37974. > Lisätiedot: http://helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet

PYSTYTÄÄNKÖ TYÖYHTEISÖSSÄNNE ratkaisemaan ristiriitoja?

Tätä kysyttiin työhyvinvointikyselyssä. Kysymys tavoittaa aidosti hankalan asian, sillä erimielisyyksistä vaikeneminen lamauttaa yhteistyön, mutta toisaalta ”kissan nostaminen pöydälle” voi kärjistääkin ristiriitaa. Mitä työyhteisössä tapahtuu, kun se onnistuu ratkaisemaan ristiriitoja tai ehkä paremminkin suhtautumaan rakentavasti työntekijöiden välisiin mielipide-eroihin?

ON KAKSI TAPAA suhtautua ristiriitoihin. Väärä tapa on henkilöidä ongelma ja yrittää löytää epätoivottavaan asiantilaan syypää.

Kun työntekijä on syyllistynyt ilmeiseen virheeseen työtehtävissään tai asiakkaiden tai muiden työntekijöiden kohtelussa, esimiehen on suhtauduttava tapahtuneeseen henkilöivästi. Muutoin tämä lähestymistapa on hyödytön. Tiedossani ei ole tapausta, jossa työyhteisö olisi yksissä tuumin löytänyt ongelman syyllisen, tämä olisi tunnustanut virheensä, muuttanut toimintaansa ja asiantila olisi korjaantunut. Yleensä henkilöivä suhtautumistapa johtaa lähinnä vastasyytöksiin ja vanhojen ristiriitojen kierrättämiseen.

OIKEAA LÄHESTYMISTAPAA voisi nimittää työlähtöiseksi, jolloin ongelma määritellään työn tavoitteiden kannalta eli mitä ei saada tehtyä vaikka pitäisi tai mitä sellaista tapahtuu mitä ei pitäisi.

Ensimmäinen askel on siis kehittämiskohteiden määrittäminen, minkä jälkeen mietitään asiantilan korjaavia kehittämistoimia.

Olisiko luotava uusia yhteistyön pelisääntöjä, muutettava tai tarkennettava työnjakoa ja vastuualueita, parannettava tiedonkulkua tai ehkä pohdittava uudelleen, mikä on enemmän ja mikä vähemmän tärkeää? Usein hyvä yritys ristiriitatilanteen hallitsemiseksi kaatuu siihen, ettei sovituille muutoksille ja uudistuksille sovita seurantaa. Tällöin tilanne jatkuu entisellään.

TYÖLÄHTÖISESSÄ LÄHESTYMISTAVASSA katse suunnataan tulevaisuuteen: oli aiemmin tapahtunut mitä hyvänsä, nyt on huolehdittava, ettei asia ole enää jatkossa riippana. Voisi sanoa että erimielisyydet ja ristiriidat eivät ole ongelma vaan henkilöivä suhtautuminen niihin. Kun kyetään siirtymään työlähtöiseen puhetapaan, ongelma ratkeaa automaattisesti.

USEIN ESIMIEHET HUOKAILEVAT, kuinka mitä erilaisimmista asioista vastuutetaan ainoastaan heitä. Me kaikki kannamme henkilökohtaisen vastuun omista työyhteisötaidoistamme. Ammattitaitoon kuuluu myös se, että suhtautuu erimielisyyksiin ja eturistiriitoihin kohtuullisesti ja rakentavasti. •

teksti ANNE VILENIUS kuva ISTOCKPHOTO

>M

onet kaupungilla tarvittavat henkil östöhallinnon lomakkeet löytyvät jo sähköisessä muodossa. Palvelut ovat osa sähköistä työpöytää Helmeä, joka tarjoaa verkon kautta uusia työvälineitä käyttäjille. − Sähköinen vuosilomapalvelu on jo ollut käytössä ainakin osittain kaupungin 29 virastossa ja liikelaitoksessa, erityissuunnittelija Irmeli Mäkitalo talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo. − Nämä käyttäjät voivat kevään aikana aloittaa myös poissaolopalvelujen käytön, talous- ja suunnittelukeskuksen järjestelmäpäällikkö Kari Kallio lisää.

”Tavoite on, että jossain vaiheessa kaikki työntekijät käyttäisivät palvelua.”

Työntekijän on helppo seurata, missä vaiheessa lomake etenee. Linkki vuosiloma- ja poissaolopalveluun tulee myös Helmeen.

Lomaketta voivat käyttää kaikki kuukausipalkkaiset työntekijät, joilla on käytössään henkilökohtainen kaupungin lähiverkkoon kirjautumiseen tarvittava AD-tunnus. Lomakkeita ei enää tarvitse tulostaa, kopioida eikä postittaa. Ainoastaan mahdollisia liitteitä, kuten lääkärintodistuksia, voi joutua jatkossakin lähettämään postitse.

Sähköiset palvelut henkilöstölle lisääntyvät jälleen, kun poissaolopalvelu otetaan laajasti käyttöön.

Positiivista palautetta

nessä jo 20 000 käyttäjää. Määrä on puolet henkilöstöstä.

Tavoite on, että jossain vaiheessa kaikki työntekijät käyttäisivät palvelua. Virastot voivat itse päättää, missä vaiheessa ottavat palvelun käyttöön.

Haasteena on saada käyttäjiksi myös ne yksiköt, joissa tietokonetta käytetään vähän, eikä tunnuksia palveluun kirjautumiseksi vielä ole.

Haastavaa on myös ajantasaisen esi-

Poissaolopalvelu liittyy kaupungin tavoitteeseen lisätä tekniikkaa ja nopeuttaa tiedonsiirtoa. Tieto on helpommin käsillä ja luotettavampaa, kun välikäsiä on vähemmän.

Tällä hetkellä vuosilomapalvelulla on noin 5 000 käyttäjää. Yksittäisiä hakemuksia tehtiin viime vuoden aikana noin 10 000. Kallio kertoo, että poissaolopalvelulle odotetaan tämän vuoden loppuun men-

Poissaoloilmoitukset sähköisiksi miesrekisterin luominen ja ylläpito, jotta tiedot menevät oikealle esimiehelle.

Poissaolopalvelu on selainpohjainen järjestelmä, jota on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa niin, että se on käytössä myös kotoa pankkitunnuksilla kirjautumalla. − Palaute on ollut hyvin positiivista. Lähes kaikki käyttäjät pitivät sähköistä palvelua paperilomaketta parempana, iloitsee Mäkitalo. •

Poissaolopalvelussa voi ilmoittaa sairauslomat ja työtapaturmat, kuntoutukset, perhevapaat, opiskelu- ja koulutuspoissaolot sekä muut palkalliset ja palkattomat poissaolot.

Työntekijät voivat myös käydä katsomassa omia tietojaan, esimerkiksi paljonko lomia on kertynyt. Tiedot ovat helposti esimiehen käsillä yksikön lomien suunnittelun apuna, sillä palvelu lähettää poissaolotiedot suoraan esimiehelle ja edelleen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään.

Nopeaa tiedonsiirtoa

Palvelun käyttö on yksinkertaista.

Hakija täyttää lomakkeen työasemallaan ja lähettää sen esimiehelle hyväksyttäväksi. Esimies tekee päätöksen ja tieto siirtyy suoraan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään.

Näin esimerkiksi palkanlaskennassa tiedot pysyvät ajan tasalla.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

27

Käyttöopas

teksti ANNE VILENIUS

Helmiintra valmistuu

1

2

3

4

5

6

>H

elmi otettiin käyttöön maaliskuussa kaupungin yhteisen intranetin osalta. Helmessä yhdistyvät kaupungin yhteinen tieto ja virastokohtaiset intranetit. Lisäksi se tarjoaa monipuolisia sähköisiä työkaluja.

Virastojen omat Helmi-intrat julkaistaan niiden omien aikataulujen mukaisesti. Tarkoitus on, että vuoden loppuun mennessä kaikkien virastojen intrat ovat Helmi-alustalla.

Virastojen alustat avataan sisällöntuotantoa varten kolmessa eri aallossa kevään aikana. Ensimmäisessä vaiheessa avattiin 15 viraston alustat, huhtikuun aikana avataan seuraavat 15 alustaa. Isot virastot, kuten opetusvirasto, terveyskeskus ja sosiaalivirasto saavat omat alustansa toukokuun aikana.

Virastoihin koulutetaan intranetistä vastaavia pääkäyttäjiä ja sisällöntuottajia. Sisältöä on helppo tuottaa MOSSin erilaisten työkalujen ja Office2007-ohjelmiston avulla. Sisältö voi olla esimerkiksi uutisia, tiedotteita, blogeja tai ohjeita. Eri intranettien yhtenäistä ulkoasua ja käytettävyyttä tuetaan yhteisten sisällöntuotannon pelisääntöjen avulla, mutta virastoilla on hyvin vapaat kädet muotoilla omaa sivustoaan. − On mielenkiintoista nähdä, saako blogikulttuuri tulta siipiensä alle ja mitä muita käyttötapoja Helmeen syntyy, suunnittelija Päivi El Mahboul talous- ja suunnittelukeskuksesta miettii. − Toivon, että alussa ymmärrettäisiin, että erityisesti sisällöntuottajilla menee aikaa totutella uuteen järjestelmään. Tärkeintä on, ettei samaa asiaa tehdä kahta kertaa, vaan viraston omilta sivuilta linkitetään kaupunkitasoon sellaisia asioita, joista on jo tietoa siellä, projektipäällikkö Liisa Huovinen talous- ja suunnittelukeskuksesta painottaa.

Tämän vuoden aikana Helmeen tulee virastojen introjen lisäksi käyttöön työntekijän oma sivusto ja extranet. Jatkossa kehitetään muun muassa työtehtäviin perustuvaa profilointia, jotta alustalla voidaan tarjota kohdennetusti kunkin työntekijän tehtävään liittyviä työkaluja ja tietoja. •

28

Helsingin henki | huhtikuu 2010

> KAUPUNKITASO 1 Helmi-uutiset Koko henkilöstöä koskevia uutisia, joita tuottavat hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus.

2

Henkilöstö Henkilöstö-osiosta löytyy yleistä, koko henkilöstöä koskevaa tietoa ja ohjeistuksia esimerkiksi palkoista, lomista ja eläkkeistä.

3

Prosessit ja organisaatio Osiosta löytyvät kaupungin keskeiset yhteiset prosessit. Todennäköisesti yksi käytetyimmistä osioista on organisaatiotaulukko, josta löytyvät linkit jokaisen viraston ja liikelaitoksen internet-sivuille ja Helmi-introihin.

4 Päätöksenteko Osiosta löytyy tietoa mitä eri toimielimet, kuten lautakunnat, valtuusto ja hallitus tekevät. Linkkien kautta voi tarkastella esityslistoja ja pöytäkirjoja.

5 Strategia ja talous Osiosta löytyy kaupungin strategiaan ja taloussuunnitteluun liittyvät keskeiset tiedot.

6 Yhteiset palvelut Yhteisiin palveluihin on kerätty kaikkia koskevia palveluja, kuten palkanlaskenta, työterveys, tietotekniikka ja ruokalistat.

> Mitä löytyy kaupunki- ja virastotasolta? > VIRASTOTASON SISÄLTÖ Virastotasolla on tietoa ja työkaluja viraston oman henkilöstön käyttöön. Sivuilla voi olla esimerkiksi viraston toimintatapoja, tiedotteita ja blogeja. Virastot voivat itse päättää yläotsikot, mutta esimerkiksi henkilöstöön ja talouteen liittyviä asioita löytyy varmasti lähes kaikkien virastojen introista.

Alla näkymä kaupunkisuunnitteluviraston sivusta.

6 1

2

3

4

7

5

Mitä löytyy ylätunnisteesta?

1 Tervetuloa Kohdasta löytyy käyttäjän omat tiedot ja uloskirjautuminen.

Oma sivusto TULOSSA Oma sivusto tulee käyttöön syksyllä. Sivustolle voi koota erilaisia tietoja, esimerkiksi tilata tiettyä aihetta koskevat uutiset tai tietyistä dokumenteista uusimmat päivitykset.

2 Omat linkit Omiin linkkeihin on mahdollista koota suosikkilinkkejä Helmestä ja internetistä.

3 Lomakkeet Lomakkeet voivat olla virasto- tai kaupunkikohtaisia tasosta riippuen. Suurin osa kaupungin yhteisistä lomakkeista on vielä paperisia, mutta sähköisiä lomakkeita kehitetään lisää.

4 Puhelinluettelo Puhelinluettelona toimii Merex.

5 Työtilat Etusivulta löytyy esimerkiksi listaus kaikista niistä työtiloista, joissa käyttäjä itse on jäsenenä. Työtilaa pitää erikseen anoa, ja se on määräaikainen. Kun prosessi päättyy, työtila poistetaan eli ne eivät toimi sähköisenä arkistona.

6 Extranet TULOSSA Otetaan käyttöön kevään aikana. Extranet sisältää työtiloja ja julkaisusivustoja, joissa voi olla myös ulkopuolisia sidosryhmiä mukana.

7 Sivuston toiminnot Toiminnon näkevät vain ne käyttäjät, joilla on ylläpito-oikeuksia sivustolle.

1

2

3

8 9

Mitä löytyy alatunnisteesta?

1

Tietoa järjestelmästä

2

Palaute Palautetta voi antaa joko viraston tai kaupungin osiosta. Sivuilla olevista virheistä kannattaa ilmoittaa suoraan päivittämisestä vastaavalle henkilölle, niin virhe voidaan korjata välittömästi. Kehittämispalaute kannattaa laittaa palauteosion kautta. Saatu palaute kootaan ja käsitellään säännöllisesti. Palautetta hyödynnetään esimerkiksi valittaessa, minkälaisia toiminnallisuuksia järjestelmään seuraavaksi kehitellään.

3

Järjestelmän ohjeet

8 Sovellukset Sovelluksista löytyvät käytetyimmät selainpohjaiset järjestelmät, kuten BIP, Kosti ja Vuosilomat. Virastot voivat lisätä sovelluksiin myös omia sovelluksiaan.

9 Hakutoiminto Pikahaun lisäksi on mahdollista käyttää tarkennettua hakua, jolla voi rajata hakukohteita tiettyihin virastoihin tai dokumenttityyppeihin.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

29

S U T I O ILM

U L U TA Arvaa, ellet tiedä!

Kuinka monta päivää ennen palkan maksupäivää sähköinen palkkalaskelma on nähtävissä verkkopankissa?

Vastaukset 5.5. mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi mikä on Stara?

Oikea vastaus: Stara on kaupungin rakentamispalvelu, joka rakentaa ja hoitaa Helsingin katuja, puistoja ja kuntatekniikkaa, korjaa rakennuksia, hoitaa luonnonmukaisia alueita sekä tuottaa logistiikan palveluja ja teknisiä asiantuntijapalveluja. Starassa työskentelee 1 600 ihmistä, ja sen liikevaihto on noin 220 Me. Lisätietoja www.hel.fi/stara.

Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja.

Palkinnot menivät seuraaville: Leila Keinänen, Kirsi Laurikainen, Tarja Nurmi, Sari Väärikkälä ja Mervi Purtonen.

tapahtumia

Kiitos osallistumisesta!

30

Helsingin henki | huhtikuu 2010

■ HENKILÖSTÖLIIKUNNAN SUOSITUT kulttuurikävelyt ovat mainio tapa tutustua eri kaupunginosiin ja niiden historiaan.

• 21.4. Vanha kunnon Krunikka • 5.5. Jugendtunnelmaa Eirassa • 19.5. Hietaniemi – historiallinen vanha hautausmaa > Tiedustelut ja ilmoittautumiset 6.4. alkaen: henkilöstöliikuntakonsultit Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@ hel.fi, puh. 310 87821 ja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822.

Muita kevään tapahtumia • Yleisöluento 28.4. Kaupungintalon auditoriossa klo 16.30–18.00. ”Mistä kipinää ja hinkua muutokseen, kun rapuissa hengästyy ja vyötärö kiristää?”

• UKK-kävelytesti Eläintarhan urheilukentällä 11.5. klo 14–17.

• Henkilöstön petankkikisat Kaisaniemen kentällä 21.5. alkaen klo 15.

• Henkilöstön Stadin Skaba -golfkisat Lakistossa 9.6.

Matti Tirri

alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar in sanna.k kalenter n a v a a r Seu päivä on aineisto uta. ku 5. touko

Stadi tutuksi kulttuurikävelyillä

> Tiedustelut henkilöstöliikuntakonsulteilta: Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi, puh. 310 87821. ja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel. fi, puh. 310 87822. > Tarkemmat tiedot tapahtumista ja niiden ilmoittautumisajankohdista tulevat kevään aikana Helmeen (http://helmi) kohtaan Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta.

Akavalaisten lomatuki ry:n kevätkokous 20.4.

■ SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS pidetään 20.4. klo 18 Hiidenkiven peruskoululla, Rajatie 7. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita. > Ilmoittautumiset 16.4. klo 16 mennessä: Kaarlo Kontro, kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

Teatteri Julkimo JHL: Kauan kannettu ■ TEATTERI JULKIMO JHL esittää äitiydestä ja naiseudesta kertovan näytelmän Kauan kannettu. Esitykset: 13.4. klo 19, 16.4. klo 19, 20.4. klo 19, 23.4. klo 19, 24.4. klo 19 ja 27.4. klo 19. Liput ovelta 8 euroa. Paikka Palvelukeskus Kinapori, Kinaporinkatu 9 (käynti myös Hämeentie 58–60). Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen.

Käsikirjoitus ja ohjaus, Jukka Lehto. > Tiedustelut ja ryhmätilaukset: Jatta Lihtola, puh. iltaisin 050 549 3171. Tervetuloa!

Upea opas saaristoon ■ HELSINGIN JA ESPOON alueen ulkoilusaariston sijainnista ja palveluista on valmistunut upea Saaristoopas ulkoilijoille ja veneilijöille. Opas esittelee myös saariston luontoa ja luonnonsuojelualueet.

Saaristosta nauttiakseen ei tarvitse omaa venettä. Ulkoilusaarien vesireittiliikennettä on kehitetty viime vuosina, ja tulevana kesänä ulkoilusaariin liikennöidään 17 reittiä. > Oppaan jakelu: merellinen osasto, puh. 310 8771, liikuntavirasto.

Uimaan stadionille!

■ UIMASTADIONIN MAAUIMALA avautuu maanantaina 10. toukokuuta. Se on perinteisesti ollut kesäkauden alkamisen merkki, jolloin uimarit jonottavat aamusta asti päästäkseen kastautumaan ensimmäisten joukossa.

Maauimala valmistui vuonna 1947, ja se oli käytössä vuoden 1952 kesäolympialaisissa.

Stadion on suosittu virkistyspaikka, jossa käy päivittäin noin 5 000 uimaria. Siellä on vierekkäin kolme uima-allasta: 50 metrin kuntouintiallas, hyppyallas ja lastenallas, sekä niistä hieman sivussa lisäksi pieni pyöreä kahluuallas. Alueella on myös vesiliukumäki, kuntosali, koripallokenttä, pöytätennis ja kahvila. Stadion soveltuu myös liikuntarajoitteisille.

Stadikka avoinna: 10.5.–19.9. ma–la klo 6.30–20 ja su klo 9–20. > Lisätietoa: www.hel.fi/liv > Liikuntapaikat > Maauimalat > Uimastadionin maauimala

Tule työväenopistoon!

Pekka Sauri

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa keväällä 2010.

Sihteerin ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutus kestää noin vuoden. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana järjestetään 13. Koulutus alkaa syksyllä 2010.

7

2

Kenen patsas seisoo Senaatintorilla?

3

Mikä on Korkeasaaren uuden johtajan nimi?

4

Mikä on maailman suurimman papukaijan nimi ?

5

Paljonko on Helsingin kunnallisveroprosentti?

❒ a. Aleksanteri II:n ❒ b. Aleksanteri III:n ❒ c. Aleksanteri IV:n

k

ST

• K YSY M

Milloin Stadionin maauimala avattiin?

❒ a. vuonna 1947 ❒ b. vuonna 1951 ❒ c. vuonna 1955

❒ a. Pekka Salo ❒ b. Matti Salo ❒ c. Jukka Salo

8

Paljonko siellä käy päivittäin uimareita?

9

Kuinka paljon maailman ihmisistä käyttää internetiä ?

❒ a. noin 3 000 ❒ b. noin 5 000 ❒ c. noin 8 000

❒ a. hyasinttiara ❒ b. siniara ❒ c. viirikaija

❒ a. noin 1,2 miljardia ❒ b. noin 1,7 miljardia ❒ c. noin 2,5 miljardia

❒ a. 17,5 ❒ b. 18 ❒ c. 18,5

6

Y

n

❒ a. vuonna 1978 ❒ b. vuonna 1982 ❒ c. vuonna 1985

10

Montako jalankulkijaa kuoli Helsingin liikenteessä viime vuonna?

❒ a. 3 ❒ b. 9 ❒ c. 15

Paljonko Facebookilla on käyttäjiä koko maailmassa ?

❒ a. yli 200 miljoonaa ❒ b. yli 300 miljoonaa ❒ c. yli 400 miljoonaa

Vastaukset: 1b, 2a, 3c, 4a, 5a, 6c, 7a, 8b, 9b, 10a

Hae seuraaviin oppisopimuskoulutuksiin:

Milloin Helsingin metro avattiin ?

a

■ OLETKO HELSINGIN kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa.

Tutustu koulutustarjontaamme ja ota yhteyttä: www.oppisopimus.hel.fi tai oppisopimus@hel.fi. > Lisätietoja koulutuksista: sihteeri Virpi Kast, virpi.kast@hel.fi, puh. 310 89828, tai koulutustarkastaja Tuula Kajaste, tuula. kajaste@hel.fi, puh. 310 86695, oppisopimustoimisto, opetusvirasto.

•m m it ä •

Oppisopimuskoulutusta tarjolla

1

i ä • m il l o

■ KANSAINVÄLISEN VAIHDON TUKI on haettavissa. Vaihto voi tutustuttaa toisenlaiseen tapaan tehdä oman alan työtä ja antaa työhön uutta otetta. Tavoitteena on saada kaupungille uudenlaista tietoa, osaamista ja koeteltuja innovaatioita. Hyviä vertailuja oppimiskohteita ovat esimerkiksi Euroopan kaupungit sekä muut kaupungin toimi-

10

is s

Kansainvälisen vaihdon tuki haettavissa

aloja lähellä olevat suuret organisaatiot.

Vaihdon tulisi pohjautua kaupungin ja viraston strategioihin sekä oman yksikön toiminnan linjauksiin.

Henkilöstökeskus tukee vaihtoa taloudellisesti, ja Oiva Akatemia järjestää haun.

Hakulomakkeet toimitetaan Oiva Akatemiaan 12.4. mennessä. Tukipäätökset toimitetaan hakeneille ja heidän esimiehilleen huhtikuun aikana. Vaihtoon lähteville järjestetään 2–3 lyhyttä vaihtoon liittyvää tiedotus- ja valmentautumistapaamista.

Hakulomakkeet löytyvät http://helmi > Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen > Monimuotoisuus ja kansainvälisyys.

Ä • ku

Työväenopiston kurssit jatkuvat koko kevään.

Kesällä kursseja on 3.5.–24.6.

Ilmoittautuminen kursseille on jatkuvaa. > Lisätietoja: www. ilmonet.fi tai www.hel.fi/tyovaenopisto

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 3 2.6. aineisto 23.4.

Nro 5 20.10. aineisto 17.9.

Nro 4 1.9.

Nro 6 8.12.

aineisto 4.8. aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti ilmestyy myös verkkolehtenä: www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

31

02

Helsingin henki JU S

Jorma Marstio

2010

J SI P A

U

NE

N

”

Stadi on snyge, kun sköne on klaari.”

huhti–toukokuu 2010

GoGo 19.2.–16.5.

CAJ BREMER

{ uusi duuni }

Saaren nokkamies

32

> KUKA: Jukka Salo > AMMATTI: eläintarhanjohtaja > TÖIHIN: 9.2.2010 > TOIMIPISTE: Korkeasaari Kerro taustastasi. Mistä tulit tänne?

Tulin töihin Andien yhteisön päämajasta Perun Limasta. Andien yhteisö on neljän valtion (Peru, Kolumbia, Ecuador ja Bolivia) yhteistyöjärjestö. Toimin järjestön biodiversiteettiohjelman asiantuntijana ja pääkoordinaattorina.

Olet ollut Korkeasaaressa intendenttinä 90-luvulla. Miten toiminta on muuttunut?

Saaressa on menty isoin harppauksin eteenpäin.

Meillä on nyt erikoistuneet yksiköt eläintenhoitoon, puisto- ja puutarhanhoitoon, kiinteistöille, markkinoinnille ja ympäristökasvatukselle.

Miten määrittelisit Korkeasaaren nykytilan?

Olemme maailman eläintarhojen eturintamassa.

Saari täyttää muutaman vuoden päästä 125 vuotta ja on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista.

Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi?

Normaalit hallintotehtävät ottavat ison osan ajasta. Tärkeää on myös kaikenlainen suunnittelutyö.

Millainen oli päiväsi tänään?

Aamulla kävin keskusteluja eläintenhoidon kanssa Kissalaakson kehittämisestä. Sitten oli johtoryhmän kokous, jossa suunnittelimme kuluvaa budjettivuotta. Esittäydyin myös virtuaalisesti Euroopan eläintarhaliiton johdolle.

Helsingin henki | huhtikuu 2010

Miten haluaisit kehittää Korkeasaarta?

Yleissuunnitelma vuosiksi 2010–2020 antaa suuntaviivat kehittämiseen – on tärkeää saada eläintarha aidosti ympärivuotiseksi kohteeksi. Toivottavasti saamme raitiotieyhteyden Helsingin keskustaan. Virtuaalisella av-tekniikalla Korkeasaaresta tulee myös näyteikkuna maailman luonnon tilaan.

Mitkä ovat lähiaikojen suurimmat haasteet?

Suurin haaste on viimeistellä Korkeasaaren yleissuunnitelma, joka pitkälti ratkaisee tarhan tulevan eläinvalikoiman ja palvelutematiikan.

Miten tehdä Korkeasaaresta houkuttelevampi kohde uusille kävijöille?

Monipuolistamme eläinlajistoa ja satsaamme voimakkaasti talvisiin palveluihin.

Miten haluaisit lisätä Korkeasaaren tunnettuutta ja kiinnostavuutta kansainvälisesti?

Ulkomaiset vieraamme haluavat usein nähdä läpileikkauksen pohjoisista lajeista ja kuulla biodiversiteetin suojelusta alueellamme. Ammattipiireissä meillä on jo nyt kova kansainvälinen maine muun muassa lumileopardien ja muiden uhanalaisten viileiden vyöhykkeiden kissapetojen suojelussa.

Mitä voit ammentaa kokemuksestasi työhösi?

Olen työskennellyt ympäristöhankkeissa yli 20 maassa ja nähnyt maailman ympäristön huolestuttavan tilan. Uskon, että pystyn priorisoimaan saaren suojelutyötä kokemusteni pohjalta.

Suosikkieläimesi?

Maailman suurin papukaija hyasinttiara, joka menestyy ja lisääntyy Korkeasaaressa hyvin. Se on komea, sosiaalinen ja osin uhanalainen laji, jolla on kuitenkin aika kova nokka.

Näyttely esittelee valokuvaajan tuotantoa 50-luvulta lähtien. > www.ateneum.fi

12.3.–18.4.

BALTHAZAR KORAB & EERO SAARINEN Valokuvan ja arkkitehtuurin vuoropuhelua kaupungintalolla. > www.virka.fi

16.4.–1.8.

GEORG BASELITZ Remix-näyttely esittelee saksalaisen nykytaiteilijan tuotantoa Taidemuseo Tennispalatsissa. > www.taidemuseo.fi

19.–27.4.

VAUVASTA VAARIIN Stoa tarjoaa kulttuuritapahtumia kaikenikäisille. > www.stoa.fi

5.5.–26.9.

TYÖVÄENASUNTOMUSEO Kesän ajan pääsee tutustumaan helsinkiläisiin työläiskoteihin. > www.hel.fi > Kaupunginmuseo > Museot ja näyttelyt

9.5.

ÄITIENPÄIVÄ Miten HKL tempaisee tänä vuonna?

29.–30.5.

MAAILMA KYLÄSSÄ Kaisaniemessä kulttuurit kohtaavat ja musiikki liikuttaa. > www.maailmakylassa.fi

2.6.

HELSINGIN HENKI NRO 3 ILMESTYY Aiheina ovat muun muassa kaupungin ulkoilualueiden kunnostustyöt, moottoripyöräily ja etsivä nuorisotyö.