Helsingin henki 2/2012

henki Helsingin

Hel singin kaup u n g i n he n k i löstö l eht i

020122 www. hel.fi/ hel singin h enki

Työn

Gloria Simo Kärki saa kokemusta äänimiehenä sivu 10

Kirjasto katsoo tulevaan

sivu 22

kaffella

Sähköautot työajossa

sivu 16

reppari

ympäristö

sivu 14

Kulttuurit haastavat johtamisen

Tehdään parempi kaupunki!

pääkirjoitus

kuva Pekka Nieminen

Otetaan haasteet vastaan

T

ämä vuosi on henkilöstölle ja asukkaille monin tavoin tärkeä. Sosiaali- ja terveystoimien uudistaminen on käynnissä, ja se vaikuttaa niin henkilöstön työhön kuin asukkaiden palveluihinkin. Syksyllä koittavat kunnallisvaalit. Tuoreen kaupunginvaltuuston päätettäväksi valmistellaan strategiaa nelivuotiskaudeksi. Kuntarakennekeskustelu on virinnyt uudelleen. Paljon on palloja ilmassa. Viisasta ennakointia, ketterää ajattelua ja herkkää tulevan hahmottamista kysytään sekä esityksiä valmistelevilta virkamiehiltä että asioista päättäviltä poliitikoilta, kun lähivuosien Helsinkiä, henkilöstön työtä ja kaupungin palveluja kehitetään.

Kaupunki ei ole tullut tilanteeseen tyhjästä vaan Helsingillä on pääkaupunkina jo 200-vuotinen historia. Haasteet olivat 1800-luvun lopullakin suuret, kun kaupunki kasvoi huimaa vauhtia. Tehtävät lisääntyivät, ja esimerkiksi 1870-luvulla alempi opetus eli kansakouluasiat sekä köyhäinhoito tulivat kaupungin hoidettaviksi.

Opetuksen ja sivistyksen lisäksi kaupungin palveluja ovat jo varhain olleet terveyden- ja sairaanhoito, palotoiminta sekä yleiset ja tekniset työt. Työtä entisaikain helsinkiläisten hyväksi ovat tehneet muun muassa työ- ja vaivaistalon johtaja, ylempäin kansakoulujen luokanopettajatar, kaupunginkätilö, kauppahallin päällysmies, ruiskumestari ja ruuanlaittamon johtaja. Nykyisin Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, ja meitä eri alojen ammattilaisia on noin 39 000. Tehtävänimikkeitä on noin 2 000.

Tulevaisuudessa riittää ratkottavia asioita. Historia antaa henkilöstölle ja päättäjille luottamuksen selviytymisestä sekä perustan toiminnan kehittämiselle jatkossakin.

,,

Historia antaa perustan kehittää toimintaa jatkossakin.”

Kampin kappelissa kohdataan Narinkkatorille kohonnut Kampin kappeli on kaikille avoin

hiljentymis- ja kohtaamispaikka kaupungin vilkkaassa sydämessä.

Se avaa ovensa kesän kynnyksellä.

Idea ja toive rakentamiseen tulivat kaupungilta. Toiminnassa ovat mukana Helsingin seurakuntayhtymä ja sosiaalivirasto, jotka tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä samoissa tiloissa. Kappelissa on tavattavissa seurakunnan työntekijöitä sekä neljä sosiaalialan ammatillista työntekijää.

Sosiaalialan ammatillisten työntekijöiden työnkuvaan kuuluu psy­­kososiaalinen asiakastyö, etsivä ja jalkautuva työ Kampin alueel­la ja uusien työmuotojen kehittäminen. Heidät tavoittaa ilman ajanvarausta joka päivä.

Puurakenteisessa kappelissa on 11,5 metriä korkea kappeli­sali, informaatioaula ja vastaanottotila henkilökohtaisia keskusteluja varten. Se tarjoaa hiljentymispaikan kaupungin vilkkaimmalla paikalla, eikä siellä ole tarkoitus järjestää jumalanpalveluksia. Kappeli on auki aamusta iltaan.

→ → → 02

Maissi Kasurinen Juttuideat ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi PS: Kaupungin henkilöstön ammattien historiaa valottaa juhlavuonna Ammatteja kautta aikojen -nettinäyttely osoitteessa hel.fi/heke. Käy katsomasssa!

Pääkaupungin 200-vuotishistoriaa avaa kaupungintalon aulan Pää ja sydän -näyttely 17.6. saakka.

Kappeli otetaan käyttöön 31.5. klo 18 Lasipalatsin aukiolla. Avajaistilaisuudessa on yhteislaulutapahtuma.

Kappeli on osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa. hel.fi > sosiaalivirasto > WDC Helsinki 2012 > Kampin kappeli

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > www.hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Aineistot

Nro 3 6.6.

16.5.

Nro 4 5.9.

15.8.

Nro 5 24.10.

3.10.

Nro 6 12.12.

19.11.

sisältö

Kulttuuriareena Glorian toiminnassa on mukana nuorten työllistettyjen porukka. Heistä moni jatkaa töihin tai opiskelemaan.

teema

Markku Raitio kehittää sähköisiä palveluja.

Lähtökohtana on asukkaiden vuorovaikutuksen lisääminen, osallistuminen ja heidän arkensa helpottaminen.

12 talous

Kaupungin työntekijöiden oma henkilöstökassa tarjoaa joustavaa palvelua ja hyviä etuja maksutta.

15 22 26 32

16

06

10 duunissa

14 työ ja ympäristö

Sähköauto on kätevä työajossa kaupungissa kertovat käyttäjät.

työkalut Kaupungin graafiset tunnukset ovat visuaalisen ilmeen peruselementit.

Miten niitä käytetään?

kaffella Monikulttuurisuus tuo erilaisia toimintatapoja työyhteisöihin sekä vaatii uudenlaista osaamista johtamiseen.

hyvinvointi Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin.

Nyt huomio kohdistetaan suvaukseen eli sukupuolivaikutusten arviointiin.

asukas

24

Virka Info ja Virka Galleria palvelevat kaupungintalolla. Ovet ovat kaikille auki joka päivä.

reppari Kirjasto muuttuu asiakkaiden tarpeiden myötä. Kirsi Salminen suunnittelee uusia palveluita testilaboratorioissa, joissa harjoitellaan tulevaa keskustakirjastoa varten.

uusi duuni Työyhteisökonsultti Stina Forsberg.

+ 04 04 05 27 30 31 32

palstat

Uutiset Työelämän ABC Stadi 365 Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Menovinkit

28

liikkeellä Aktiiviseen elämäntapaan voi saada kimmokkeen liikuntaryhmässä. Säännöllinen liikunta parantaa työvirettä ja jaksamista.

20

ammatti Sairaanhoitaja huolehtii vanhuksista heidän viimeisessä kodissaan ja lohduttaa surevia omaisia.

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl 24. vuosikerta

ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | huhtikuu 2012

03

uutisia Sairauslomien määrä laskussa

Epäasialliselle kohtelulle stoppi

n Kaupungilla oli töissä viime vuoden lopussa 39 438 henkilöä.

Määräaikaisten osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 vuotta, suurimpana ikäryhmänä olivat 49-vuotiaat. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä oli kaikista vuoden aikana palvelussuhteessa olleista 5,2 prosenttia ja vuoden lopun henkilöstömäärästä 4,6 prosenttia.

Lähtövaihtuvuus (6,5 %) kasvoi edellisvuodesta 0,9 prosenttia. Töissä jatkettiin yhä useammin yli eläkeiän. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,9 vuoden iässä. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 64,2-vuotiaina.

Henkilöstön koulutustaso on parantunut edelleen, viime vuoden lopulla ammatillinen koulutus puuttui vain 2,2 prosentilta. Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkija-

n Viime syksynä tehdyn tasa-arvo­ tutkimuksen yhteydessä selvitettiin epäasiallista kohtelua tai häirintää. Sitä oli kokenut kyselyyn vastanneista 23 prosenttia.

Kaupungilla on nollatoleranssi kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun suhteen. Sitä torjumaan on tehty toimenpideohjelma, joka sisältää muun muassa Helsingin hengessä – sopua ja sovittelua oppaan, koulutuksia, esimiesvalmennuksia ja Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineiston.

Tukea antavat muun muassa esimiehet, työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt, luottamusmiehet, työterveyshuolto, henkilöstöpäälliköt ja -suunnittelijat ja monet muut tahot.

koulutus on 20 prosentilla henkilöstöstä.

Työtapaturmien määrä pysyi lähes samana edellisvuoteen verrattuna.

Yhteensä työtapaturmia ja ammattitautiepäilyjä oli 2 863. Työmatkatapaturmien määrä sen sijaan kasvoi. Sairauspoissaolopäivien määrä kääntyi laskuun jo vuonna 2010, ja sama suuntaus jatkui myös viime vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi viime vuoden henkilöstöraportista. Se on sähköisesti luettavissa hel.fi/heke.

Sote-uudistus etenee n Sosiaali- ja terveystoimien uudistamiselle on valmistunut yhteistoimintasuunnitelma. Uudistus koskee 20 000 työntekijää: uudessa sosiaali- ja terveystoimessa työskentelee noin 15 000 ja lasten päivähoidonpalveluissa noin 5 000 työntekijää.

Henkilöstösuunnitelman periaatteita valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Suunnitelma sisältää periaatteita ja linjauksia muun muassa henkilöstön asemasta, tehtävien ja virkojen täyttämisestä, yhteistoiminnasta ja kuulemisesta, palkkauksesta sekä tukitoimista. Periaatteet ovat valmiina ja nähtävillä toukokuun alussa.

Muutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstöllä on keskeinen rooli, ja

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä uudella palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen: heke.viestinta@hel.fi

04

henkilöstön tukeminen muutoksessa onkin ensiarvoisen tärkeää. Oiva Akatemia ja työterveyskeskus ovat mukana esimiesten ja henkilöstön tukemisessa.

Henkilöstöä tiedotetaan hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Aiheesta on myös avattu Helmessä sivusto, jossa asiaa seurataan. Siellä esitellään muun muassa uudistuksen aikataulu ja asiaa valmistelevat työryhmät. Sivuilla on myös Kysy–vastaa-palsta, jossa henkilöstö pääsee kommentoimaan yhdistymistä.

Kaupunginvaltuusto päättää uuden organisaation johtosäännöstä kesäkuussa.

Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.

Uudistuksen sivustot: Helmi-uutiset > Sosiaali- ja terveystoimen uudistus.

n Mikä on isyysvapaa?

Isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää isyyslomaa 1–18 arkipäivää eli noin 3 viikkoa. Arkipäiviksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Isyyslomalla voi olla yhtäaikaa äidin kanssa. Kela maksaa ajalta isyysrahaa ja äidille äitiys- tai vanhempainrahaa. Tämän enintään 18 arkipäivän isyysloman lisäksi saa kokonaisen isäkuukauden, kun käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Isyysloma ei vaikuta isäkuukauden pituuteen. n Milloin työntekijä saa isyysvapaan?

Isyysvapaan saa, kun työntekijä on ollut kaupungin palvelussuhteessa välittömästi ennen isyysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

> Lisätietoa Helmessä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Epäasiallinen kohtelu ja häirintä. Myös sovitteluopas löytyy sivuilta. Opasta voi tilata heke.vahtimestarit@hel.fi

n Milloin isyysloman voi pitää?

Isyyslomaa ei tarvitse pitää heti lapsen syntymän jälkeen, vaan sen voi pitää milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Käytännössä isyysloma on pidettävä ennen kuin lapsi on 9 kuukautta.

Vapaan voi myös jakaa osiin, mutta lomajaksoja voi olla enintään neljä.

Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan yhä ​n Maaliskuun alusta voimaan tul-

leen ohjeen mukaan tupakointi on mahdollista myös työaikaan kuuluvalla kahvitauolla. Ohjeen taustalla on kaupunginvaltuuston päätös vuodelta 2010 kieltää henkilöstö tupakointi työaikana. Kielto ei koskenut lakisääteisiä lepotaukoja. Henkilöstökeskus antoi asiasta tämän jälkeen ohjeen, jonka mukaan kielto koski myös työaikaan kuuluvia kahvitaukoja.

Nyt muutetun ohjeen mukaan myös työaikaan luettavilla kahvitauoilla tupakointi on siis mahdollista työaikaan kuulumattoman ruokailutauon lisäksi. ​Kaupunginvaltuuston hyväksymän Savuton Helsinki -ohjelman tarkoituksena on pyrkiä asukkaiden, erityisesti lasten ja nuorten, samoin kuin henkilöstön tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen. Työterveyshuolto tarjoaa henkilöstölle monipuolista tukea tupakoinnin vähentämiseksi ja siitä luopumiseksi.

Työterveyshuollon tukitoimista saat tietoa Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyshuolto > Työterveysmallit kaupungilla > Savuton kaupunki.

Lisäksi ehtona on, että on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymä­ aikaa.

n Mikä isyysvapaissa muuttui?

Tämän vuoden alusta kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan isyysvapaan 6 ensimmäistä arkipäivää (lauantai mukaan lukien) ovat palkallisia. Ennen isyysvapaa oli kokonaan palkaton.

n Miten isyysvapaata haetaan?

Isyysvapaan saa, kun sitä on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos haetun isyysvapaan kesto on alle 12 arkipäivää, edellytyksenä palkalliselle isyysvapaalle on, että sitä haetaan vähintään kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työnantajalle toimitetaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus lapsen syntymästä.

Mitä Kelan maksama isyysraha edellyttää? n Se edellyttää, ettei isyysvapaan aikana työskentele tai opiskele päätoimisesti ja että asuu yhdessä lapsen äidin kanssa.

Kysymyksiin vastasi työmarkkinalakimies Anna Kare henkilöstökeskuksesta.

Lue lisää Helmestä > Henkilöstö ja Kelan sivuilta osoitteesta kela.fi

stadi

365 Ota Helmen työtilat käyttöön n Helmen työtilat ovat kaikkien kaupun­ gin työntekijöiden käytettävissä. Ne sopivat erilaiseen yhteistyöhön ja projektityön apu­ välineeksi. Työtilojen käyttöönotto on help­ poa, ja sen tueksi on tarjolla koulutusta. ​Työtilan saa käyttöön täyttämällä työtilan tilauslomakkeen, joka löytyy Helmen yläna­ vigaatiosta kohdasta Työtilat. Tilauslomake on tehty helpottamaan työtilan perustamis­ ta. Lomakkeen täyttäjän ei tarvitse tietää, mi­ ten työtila teknisesti perustetaan, vaan jär­ jestelmä muodostaa työtilan automaattises­ ti oikein, kun lomake on täytetty ja viraston työtilojen hyväksyjä on hyväksynyt työtilan perustettavaksi.

Työtila perustetaan korkeintaan 24 kuu­ kauden ajaksi, jotta tarpeettomaksi käyneet työtilat saadaan poistetuksi järjestelmästä.

Tarvittaessa työskentelylle voi hakea jatkoai­ kaa, joten määräaika ei ole este työtilan käy­ tölle pidempikestoisessa projektissa.

Työtilojen käyttöön on ohjeistusta sekä käyttäjille että omistajille. Tarjolla on myös Oivan maksutonta koulutusta työtilojen omistajille. Koulutusten ajankohdat löyty­ vät Oivan koulutuskalenterista (koulutusten nimi on Helmi: työtilojen omistajat).

Koulutuksessa kokeneetkin Helmi-käyttä­ jät saavat vinkkejä tehokkaiden ja toimivien tiimien, projektien ja verkostojen työskente­ lyyn Helmi-työtilassa. Ongelmatilanteissa voi kääntyä oman viraston Helmi-pääkäyttäjän tai tutorin puoleen.

lyhyesti ​n Eri-ikäisyys vahvuutena -luentosar­

jasta on jäljellä kaksi osaa: 12.4. klo 14.30–17 aiheena on Eri-ikäisten johtaminen esimies­ työnä ja 10.5. klo 15–17.30 Eri-ikäisten johta­ misen keinoilla tulokseen.

Luennot ovat osa kaupungilla toteutet­ tavaa eri-ikäisten johtamisen kehittämis­ tä. Maksuton luentosarja on tarkoitettu eri­ tyisesti esimiehille ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoille, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille. Luentosarjan järjestää hen­ kilöstökeskus yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa.

Ilmoittaudu mukaan Oiva Akatemian kou­ lutuskalenterin kautta http://10.231.129.70/.

​n Täyttölupaesitysten lähetysosoite on

muuttunut. Jatkossa täyttölupaesitykset tu­ lee toimittaa kaupungin kirjaamoon. Niiden

Helinä vauhdikkaasti alkuun n Idea- ja innovaatiojärjestelmä Heli­ nä on otettu hyvin vastaan. Ideoita on esitetty useita kymmeniä helmikuisen käyttöönoton jälkeen. Helinässä kaikki voivat esittää ideoita työn ja palvelujen kehittämiseksi. Ideoida voi yksin, mutta myös työyhteisöt voivat esittää ratkaisua kaipaavia kehittämishaasteita muil­ le. Hyvät ideat palkitaan.

Ideointi tapahtuu omalla nimellä, ja ideoi­ ta pääsee Facebookin tapaan myös peukutta­ malla kannattamaan, kommentoimaan ja ke­ hittelemään eteenpäin.

Tavoitteena on, että ideoinnin myötä saa­ taisiin uusia käyttökelpoisia ideoita toimin­ nan, asiakaspalvelun, tuotteen tai ympäris­ tön laadun parantamiseksi. Helinällä pyri­ tään siten myös lisäämään henkilöstön aloit­ teellisuutta työn kehittämisessä.

Jokaisessa virastossa ja liikelaitoksessa on päävastuullisena Helinän pääkäyttäjänä ja yhteyshenkilönä moderaattori, joka huoleh­ tii, että esitetyt ideat tulevat käsitellyiksi koh­ tuullisen ajan kuluessa. Helinän päämode­ raattorina toimii erityissuunnittelija Markku Aho henkilöstökeskuksesta.

Helinään pääsee kaupungin yhteisen Hel­ men Sovelluksista sekä Helmen Henkilöstösivujen pikalinkeistä.

Jokaista virastoa suositellaan myös lisää­ mään Helinä oman Helmi-intransa Sovelluk­ siin. Näin ohjelma on helposti löydettävissä.

käsittelyaikataulu pysyy ennallaan. Esitykset tulee toimittaa kaupungin kirjaamoon aina parillisen viikon maanantaihin kello 16 men­ nessä osoitteella Helsingin kaupunki, Kirjaa­ mo, PL 10 (kaupungintalo), 00099 Helsingin kaupunki. Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13, avoinna arkisin klo 8.15–16. Lisätiedot Helmen Henkilöstö-sivuilta > Rekrytointi > Täyttölupa. n eHijat-palvelusta voi nyt löytää uusina raportteina lomien ja poissaolojen janalis­ tat sekä palkkatiedot. Molemmat ovat kau­ pungin virastojen ja liikelaitosten esimies­ ten sekä HR-henkilöiden käytettävissä. Uu­ det raportit helpottavat suunnittelua ja seu­ rantaa.

Ne virastot ja liikelaitokset, joilla eHijatHR-työpöytäpalvelun vuosiloma- ja pois­ saololomakkeet ovat jo käytössä, voivat ot­ taa heti käyttöön myös esimiesraportit, jotka käynnistetään Hijat-HR-työpöydältä omal­ ta Esimiesraportit-välilehdeltä osoitteesta https://ehijat.hel.fi:9443. Linkki esimiesra­ portteihin löytyy myös Helmen Sovelluksetvalikosta.

Strategiapäällikkö Marko Karvinen talous- ja suunnittelukeskuksesta valottaa palvelustrategiatyötä.

Hankintakäytäntöjä kehitetään Helsingin kaupunki tuottaa palveluja monin tavoin. Palveluja tuo­

tetaan kuntakonsernin sisällä virastoissa ja liikelaitoksissa, kuntayhty­ missä – kuten HSL, HSY ja HUS – sekä kaupungin osakeyhtiöissä ja sää­ tiöissä. Palveluja hankitaan ulkopuolelta yksityisiltä yrityksiltä ja kol­ mannen sektorin järjestöiltä. Lisäksi palveluja tuotetaan palvelusete­ leillä ja avustuksilla. Palveluja täydentää avustettava toiminta.

Palvelutuotannon osuudet määritellään hallintokunnittain. Kau­

pungin itse hoitamien tehtävien kilpailuttamisesta päättää kaupun­ ginvaltuusto. Valtuustokauden aikana on palvelustrategisesti kehitetty kumppanuuksia muiden palvelutuottajien kanssa ja kokeiltu palveluse­ teleiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Viime vuoden talousarvioon sisältyi, että laaditaan palveluiden

,,

tuottamisen strategia, jossa määritellään, mitkä palvelut kaupunki tuot­ taa itse, mitkä palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kans­ sa ja mitkä hankitaan markki­ noilta. Palvelustrategiaa valmis­ teli työryhmä, joka vertaili eri kuntien yksityisiltä markkinoilta hankkimia tavara- ja palveluos­ toja. Helsingin ostot yksityisiltä olivat osuudeltaan pääkaupun­ kiseudun suurimmat ja ylittivät sekä suurten kuntien että kaik­ kien kuntien keskiarvot. Tervey­ denhuollon ostoissa yksityisiltä Helsinki oli maan kaikkien kun­ tien keskiarvon yläpuolella. Pääkaupunkiseudulla Espoo käytti vähiten yksityisiä terveydenhuollon palvelutuottajia. Helsinki käytti palveluse­ teliä muuta kuntakenttää aktiivisemmin.

Helsinki hyödyntää suhteellisesti muita kuntia enemmän markkinoiden mahdollisuuksia.”

Helsinki hyödyntää suhteellisesti muita kuntia enemmän markki­

noiden tuomia mahdollisuuksia. Helsingin palvelutuotanto perustuu monituottajamalliin. Kaupungin oma tuotanto muodostaa palvelura­ kenteen rungon. Muun muassa ikääntymisen, asukkaiden valinnanva­ pauden ja muiden odotusten lisääntymisen vuoksi kaupunki järjestää palveluja myös muuna kuin kaupungin omana tuotantona. Muutoseh­ dotuksia aiempiin linjauksiin palvelujen tuottamistavasta ei palvelu­ strategiatyössä kuitenkaan ehdotettu.

Kaupunginhallitus merkitsi maaliskuussa palvelustrategiaa valmis­

telleen työryhmän raportin tiedoksi. Ensi vuoden talousarvioehdotuk­ sen valmistelun yhteydessä kaupunginjohtajan johdolla valmistellaan toimenpide-ehdotukset nykyisten hankintakäytäntöjen kehittämiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimen osalta tuotantotapaa koskeviin kysymyksiin vastataan organisaatiouudistuksen yhteydessä. Palvelustrategian toi­ menpide-ehdotuksia käsitellään kaupungin elinkeinoneuvottelukun­ nassa. Palvelustrategisten linjausten valmistelua jatketaan kaupungin­ hallituksen päätöksen mukaisesti osana toiminnan suunnittelua.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

05

teksti Timo Nykänen ja LAURA HEIKKINEN kuvat Tommi Tuomi kuvitus Atte Lakinnoro

Kaupungin uusi tietotekniikkaohjelma korostaa sähköisten palvelujen kehittämistä ja vuorovaikutuksen lisäämistä. Helsingin visiona on nousta Euroopan johtavaksi digitaaliseksi metropoliksi. uodelle 2014 ulottuva uusi tietotekniikkaoh­ jelma toteuttaa osal­ taan kau­pungin strate­ gisia ­tavoitteita. Näitä ovat muun muassa säh­ köisten palveluiden ja niiden saavutetta­ vuuden kehittäminen sekä vuorovai­ kutuksen ja osallisuuden vahvistaminen.

Helsinki haluaa myös olla käyttäjäläh­ töisten innovaatioiden edelläkävijä. Ta­ voitteisiin päästään laadukkaalla johta­ misella sekä kehittämällä henkilöstön osaamista ja vaikutusmahdollisuuksia.

– Strategisia tavoitteita lähestytään tietotekniikan osalta kolmesta tarkas­ telukulmasta: koko kaupunkiyhteisön kehityksen, hallintokuntien tuottavuu­ den ja vaikuttavuuden sekä kaupungin oman it-osaamisen kannalta, tietotek­ niikkapäällikkö Markku Raitio talousja suunnittelukeskuksesta listaa.

Raition mukaan tietotekniikkaohjel­ maan vaikuttavat laajasti ottaen kau­ pungin toimintaympäristön muutokset.

Tällöin korostuvat moninaisten ulkois­ ten sidosryhmien kasvavat tarpeet.

– Palveluiden pitää olla mahdollisim­ man helppokäyttöisiä, ja tietojärjestel­ mien tulee toimia yhteen yli organisaa­ tiorajojen. Kaikkiaan haasteena on kau­ punkikehityksen pitäminen myöntei­

06

sessä kierteessä väestön ikääntyessä ja omankin henkilöstön eläköityessä. Tämä asettaa vaatimuksia palveluiden kehit­ tämiselle ja tehokkaalle tiedonsiirrolle, Raitio sanoo.

Nettipalveluiden läpimurto toteutui

Raition mukaan kaupungin lähtötilanne palvelutoimintaa tukevan tietotekniikan hyödyntäjänä on toisaalta niin hyvä, että uudelle ohjelmalle uskallettiin asettaa varsin kunnianhimoinen visio.

– Mitä jos Helsinki voisikin olla kau­ punkiyhteisönä Euroopan kiinnostavin tietoteknologian hyödyntäjä?, Rautio pohtii ja jatkaa: – Se vaatii tietenkin edelleen sellais­ ten innovatiivisten sovellusten kehittä­ mistä, jotka saavuttavat laajan käyttäjä­ kunnan ja helpottavat ihmisten arkea.

Samalla pitäisi kyetä jatkuvasti kehittä­ mään hallintokuntien tuottavuutta ja myös ymmärtää kuinka teknologiaa käy­ tetään koko kaupunkikehityksen tueksi.

– Kyse on pitkälti osaamisesta ja jon­ kinlaisen joukkoälyn hyödyntämisestä, hän kuvailee.

Edellisen kolmivuotisen tietotekniik­ kaohjelman tavoitteet on sikäli saavutet­ tu, että Helsinki on jo nyt parhaiden kau­ punkien joukossa sähköisen asioinnin ja

Helsingin henki | huhtikuu 2012

verkkopalveluiden kehittäjänä. Kuntalai­ sille on tarjolla yli sata sähköistä asioin­ tipalvelua.

– Kaupungin verkkosivuilla oli viime vuonna 15,4 miljoonaa kävijää. Viime kaudella toteutuneessa yhteisessä asioin­ tikansiossa on tällä hetkellä noin 60 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Teknologista kynnystä meillä ei sinänsä olekaan enää ylitettävänä. Nyt on kyse siitä, kuinka palveluita kyetään laajentamaan ja hyö­ dyntämään entistä syvällisemmin.

Julkiset tietovarannot avoimiksi

Sähköisen asioinnin kehittäminen aut­ taa osaltaan tehostamaan erilaisia hallin­ tokuntien ydinprosesseja. Tietotekniikan avulla voidaan Raition mukaan ehkä ke­ ventää julkisiin organisaatioihin kohdis­ tuvien velvoitteiden kasvavaa taakkaa.

– Koko kaupungin yhteisen tietope­ rustan vahvistaminen on myös keskeinen kehitysalue. Tiedon pitää olla ajantasais­ ta ja luotettavaa, jotta kaikki toimijat voi­ vat tukeutua siihen päätöksenteossaan.

Jos laajempana tavoitteena pidetään koko metropolialueen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämistä, voi tiedon mahdollisimman avoin jakelu ja sosiaa­ listen medioiden innovatiivinen käyttö osaltaan tukea pyrkimyksiä. >>

n Markku Raitio korostaa, että sähköisten palvelujen tulee olla mahdollisimman helppokäyttöisiä ja lisätä vuorovaikutusta.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

07

– Helsingin dataa eli julkisia tietovarantoja avataan yhä enemmän koko kaupunkiyhteisön käyttöön. Forum Virium Helsinki ja tietokeskus ovat tehneet paljon työtä eri virastojen ja liikelaitosten kanssa tällä saralla. Helsinki Region Info­sharen rooli kaupunkitiedon avaajana korostuu entisestään.

Digitaalisten palvelujen kehittäjäyhteisö Forum Viriumin kautta Helsinki on ollut mukana esimerkiksi Apps4Finland-kilpailussa, jossa kansalaisia innostetaan keksimään tapoja hyödyntää julkishallinnon tarjoamaa avointa dataa.

Viime vuonna kolmatta kertaa järjestetyn kilpailun palkittuja olivat muun muassa Helsingin julkisen liikenneverkon kattavuuden visuaalisesti havainnollistava esitys sekä GPS-paikannusta hyödyntävä parkkimaksusovellus.

Verkko osana demokratiaa

Kaupunginhallituksen viime keväänä asettaman demokratiaryhmän tavoitteena on ollut vahvistaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia. Demokratiahankkeista keskeisimpiä ovat sähköiset osallistumis- ja vuorovaikutuspalvelut.

Kaupungin omissa verkkopalveluissa on jo hyödynnetty sosiaalisen median toimintatapoja ja teknologioita.

Projektipäällikkö Heli Rantanen talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolta kehittää työkseen kaupunkilaisten osallistumisen mahdollistavia palveluita.

Sattuneesta syystä kuluneena talvena räjähdysmäiseen suosioon nousi Lumipalaute-palvelu. Se pyörii osana kaupun-

gin Kerrokartalla-sivustoa, joka on ollut käytössä kohta pari vuotta.

– Lumipalaute-palveluun tuli enimmillään jopa tuhansia karttamerkintöjä päivässä. Palvelu on rakennettu niin, että merkintöihin ei voi liittää omia kommentteja, mutta niiden kasautuminen tiettyihin kaupunginosiin kertoo rakennusvirastolle, että alue on otettava lähempään tarkasteluun, Rantanen kertoo.

Punainen pallo kartalla kertoo kevyen­ liikenteen väylän havaitusta auraustarpeesta ja oranssi pallo koskee ajorataa.

Vihreällä hymynaamalla kuntalainen voi kiittää hyvin hoidetusta aurauksesta.

Kerrokartalla-osallistumiskanava on antanut virastoille ja liikelaitoksille mahdollisuuden toteuttaa monia karttapohjaisia kyselyitä kaikille yhteisen työkalun avulla. Palvelun käyttötapojen keksimisessä vain luovuus on rajana.

– Minusta parasta tässä on ollut asukkaiden paikallistuntemuksen hyödyntäminen.

– Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston nimistösuunnittelija innostui selvittämään mitä ihmiset tietävät oman asuinalueensa paikannimien historiasta, Rantanen kertoo.

Palauteportaali yhtenäistää käsittelyä Kaupungille tulee asukkailta palautetta huomattavia määriä sähköpostitse, virastojen

• Sähköisiä palveluja ja niiden saavutettavuutta kehitetään.

• Vuorovaikutusta ja osallisuutta vahvistetaan ja syrjäytymistä ehkäistään.

• Helsinki on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä.

• • • • •

Lisää avoimuutta ja vuorovaikutusta kaupunkiyhteisöön.

Palvelujen saavutettavuus paremmaksi.

Lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta hallintokuntiin.

Kehitetään kaupungin it-tehokkuutta ja -osaamista.

Lisätietoa: hel.fi/tietotekniikka

”Sähköisen maailman tavoitteena on tehdä kaupunkilaisten arjesta hyvin sujuvaa.”

omien sivujen kautta, puhelimitse sekä yhä edelleen kirjeitsekin. Yhteydenotot työllistävät paitsi asiakaspalvelua myös yksittäisiä virkamiehiä, jotka saavat jatkuvasti henkilökohtaista palautetta. Kaikkiaan asukaspalautteita ja tiedusteluja kertyy vuosittain satoja tuhansia.

Tämän tietotekniikkaohjelmakauden aikana otetaan vähitellen käyttöön koko kaupungin yhteinen sähköinen palautejärjestelmä. Uuden järjestelmän myötä on mahdollista koota samaan paikkaan kaikista kanavista tulevat viestit. Palauteportaalia pilotoidaan Rantasen mukaan jo tulevana kesänä.

– On tärkeää, että palautteet ja niiden vastaukset löytyvät jatkossa yhdestä paikasta. Tällöin esimerkiksi vastaaminen samantyyppisiin kysymyksiin helpottuu ja nopeutuu. Iso muutos on se, että palautteen antajan ei uudessa järjestelmässä tarvitse enää tietää tarkasti mille virastolle kyseinen asia kuuluu.

– Palautteen käsittelyn seuranta mahdollistuu myös uudella tavalla, Rantanen kertoo.

Palautteista voidaan jatkossa saada myös ensimmäistä kertaa kattavia raportteja ja yhteenvetoja.

Haasteena on Rantasen mukaan saada yhteydet toimimaan ja ohjautumaan palautejärjestelmään myös kaupungin lukuisten sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden sivuilta.

– Kun olen seurannut kaupunkilaisten keskustelua erilaisilla foorumeilla, niin kaupungilta odotetaan tiettyä virallisuutta tai luotettavuutta. Se voi

n Heli Rantanen kehittää palveluja, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten osallistumisen.

08

Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Kaupungin pääsivuston hel.fi-portaalin konsepti ja ulkoasu uudistuu. Uudistuksessa pyritään asiakas- ja palvelulähtöisyyteen. n Tavoitteena on helppokäyttöinen sivusto. n Viime keväänä verkossa tehdyssä asiakaskyselyssä kartoitettiin kaupunkilaisten toiveet ja uudistusideat. n Virastoille pidettiin workshopeja aiheesta viime syksynä. n Uuden konseptin pohjalta hel.fi:lle suunnitellaan uusi ulkoasu tämän kevään aikana yhteistyössä Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun kanssa. n Uuden konseptin ja ulkoasun käyttöönotto aloitetaan vaiheittain tämän vuoden loppupuolella.

n Kerrokartalla-palvelu on asukkaiden oma osallistumiskanava. n Se on kaupungin yhteinen työkalu kaikille virastoille asukaskyselyjen järjestämistä varten. n Kyselyitä on julkaistu tähän mennessä lähes 30. n Suurimmat käyttäjät ovat tätä nykyä rakennusvirasto ja kaupunkisuunnittelu­virasto. n Suosittu Lumipalaute-palvelu sai kymmeniä tuhansia palautteitta.

jonkun mielestä näkyä myös jäykkyytenä tai tylsyytenä, mutta erottuu kuitenkin edukseen verkon kirjavien tietolähteiden joukossa.

– Toivoisinkin, että käytäisiin keskustelua siitä miten virastot näkevät palauteportaalin roolin? Onko se vain palautteiden hoitamista varten ja keskustelut käydään muualla vai tehdäänkö siitä ikään kuin kaupungin virallinen keskustelufoorumi? Rantanen kysyy.

Valmennusohjelmasta konkreettiset toimenpiteet

Uuden tietotekniikkaohjelman käytännön toimeenpano alkoi helmikuun lopussa käynnistetyllä valmennusohjelmalla. Oiva Akatemian kanssa toteutettava valmennus on jaettu kuuteen moduuliin, joihin hallintokunnat ovat nimenneet edustajansa.

– Tarkoitus on, että virastojen avainhenkilöt jakautuvat eri ohjelmakokonaisuuksiin pohtimaan näitä kysymyksiä.

Ajatuksena on irtautua laajemmin tarkastelemaan mitä kaupunkikehitys voisi parhaimmillaan olla, Raitio sanoo.

Kuhunkin moduuliin osallistuvat valmennettavat tekevät yhdessä ehdotuksen konkreettisesta kolmivuotisesta etenemissuunnitelmasta. Jokaiselle vuodelle sovitaan vuorovaikutusta, tuottavuuskehitystä, it-tehokkuuden parantamista sekä kaupungin tietohallinnon ohjausta tukevia toimenpiteitä.

Kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun prosessi luo vuosittain käytännön puitteet etenemiselle. Kaikkiaan voikin sanoa, että tämä on vain fyysistä maailmaa täydentävä toinen kerros, jossa pätevät samat rakennusperiaatteet.

– Meidän pitää turvata päivittäiset, elintärkeät peruspalvelut, mutta löytää samalla innovatiivisuutta ja rohkeutta uudistua.

– Sähköisen maailman lopullisena tavoitteena on tehdä kaupunkilaisten arjesta mahdollisimman sujuvaa, Raitio kiteyttää. •

n Kokoaa yhteen kaikki kaupungin sähköiset asiointipalvelut, kuten hakemukset, ilmoitukset, lomakkeet, ajanvarauspalvelut ja ilmoittautumiset. n Palvelut ovat tarjolla läpi vuorokauden, kolmella kielellä.

Kaikki palvelut ovat saatavilla yhdellä tunnistautumisella. n Asiointi.hel.fi -palvelussa oli viime vuoden lopussa 52 palvelua.

Palveluun tuotettiin 40 uutta sähköistä lomaketta. n Asiointisivustolla oli viime vuonna kävijöitä 317 594, joista yksittäisiä kävijöitä oli 221 100.

n Asiakkaille tarjotaan jatkuvasti uusia sähköisiä palveluja, joita on tarkoitus laajentaa neuvoloihin ja terveysasemille.

n Kehityshanke, jolla edistetään asukkaiden e-asiointia ja e-työnhakua. n Tavoitteena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä. n Palvelut viedään myös kaupunkitilaan ja julkisiin tiloihin sekä sosiaalisen median, avoimen internetin ja mobiiliteknologian sovelluksiin. n Hankkeella on World Design Capital 2012 -status.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

09

duunissa teksti Taina Vuokko kuvat Juho Kuva

A Ovi auki Työelämään Kulttuuriareena Glorian toimintaa pyörittää vakihenkilöstön rinnalla nuorten työllistettyjen työporukka.

Moni pääsee työharjoittelusta opiskelemaan tai töihin.

amuvuoro on alkanut, ja entisen elokuvateatterin saliin Pieni Roobertinkadulla kootaan Kauppakorkeakoulun speksiä. Näytöksiä on tällä viikolla joka arki-ilta, ja viikonloppuna on tulossa toinen tapahtuma.

Gloria on nuorisoasiainkeskuksen kulttuuriareena ja yksi kaupungin kiireisimpiä esityspaikkoja. Poikkeuksellisen paikasta tekee se, että noin 25 nuoren porukka vastaa yhdessä vakituisen henkilökunnan kanssa ääni- ja valotekniikasta, vahtimestaripalveluista sekä tuotannosta.

Kun 600 ihmisen sali on täynnä ja yleisö odottaa esityksen alkua, tekniikka ei saa pettää. Tilanne olisi stressaava myös monelle vuosikausia alalla olleelle. Äänimies Simo Kärki hymyilee toimittajan epäilyksille: – Meille on tullut hyvää palautetta siitä, että palvelu on ystävällistä ja osaavaa. Koska henkilöstö on nuorta, kukaan ei ehdi leipääntyä työhönsä vaan on siitä useimmiten aidosti kiinnostunut, Kärki vahvistaa.

– Kiitosta on tullut myös siitä, että venymme tilanteen mukaan. Ala on sellainen, että aina ei voi lähteä kotiin sillä sekunnilla kun työaika päättyy, äänimies Kate Mäntylä täydentää.

n Janne Järvinen, Kate Mäntylä, Niikka Lius ja Simo Kärki hoitavat Glorian tapahtumien ja keikkojen äänet ja valot. Työ on monipuolista, opettavaa ja antaa hyvän työkokemuksen.

10

Helsingin henki | huhtikuu 2012

punginteatteriin. Kokemusta siis arvostetaan myös muissa taloissa, äänimies Janne Järvinen kertoo.

Hesslen mukaan harjoittelun suurin anti on omien tavoitteiden kirkastuminen. Työjakson aikana etsitään jokaiselle nuorelle mielekästä koulutus- tai työpaikkaa. Viime vuoden nuorista yli puolet pääsi opiskelemaan tai kokopäivätyöhön. Monella nuorella tavoitteet ovatkin selvillä.

– Tahtoisin opiskella nuoriso-ohjaajaksi. Siinä olisi paljon hyötyä siitä, että osaa tämän puolen hommia ja pystyy esimerkiksi järjestämään keikkoja, ääni- ja valomies Niikka Lius kertoo.

Myös Järvinen paljastaa, että ura nuoriso-ohjaajana olisi hänelle mie­­ luinen tulevaisuudensuunnitelma.

Harjoittelusta kaikki irti

Tuotantoassistentti Linda Christofakis on porukan tuorein tulokas. Hän on aloittanut vasta kuukausi sitten. Minkälaista Gloriaan oli tulla töihin?

– Muilta on helppo kysyä apua, jos ei itse osaa. Täällä myös kannustetaan uusiin asioihin. Kun olin ollut muutaman viikon talossa, löysin itseni tekemästä television live-lähetystä, hän kertoo.

Kate Mäntylä ja Janne Järvinen nyökyttelevät vieressä. Kate on ollut erilaisilla harjoittelu- ja työpätkillä Gloriassa

n Lasse Hessle (yllä vas.) ohjaa nuorta henkilökuntaa. n Niikka Lius ja Janne Järvinen testaavat salin teknikkaa.

Saliin mahtuu noin 600 henkeä. n Jose Jokinen häärää kahvilassa.

Suurin osa Glorian nuorista on kaupungin työllistämiä. Osa taas on työ- tai op­ pi­­laitosharjoittelussa. Mahtuupa joukkoon siviilipalvelusmiehiäkin.

Tavoitteet kirkastuvat

– Jos tulee töihin tekniikkapuolelle, ääni- tai valotekniikan perusteet pitää olla hallussa. Vahtimestaripuolella taas arvostetaan positiivisuutta sekä halua etsiä itselleen koulutusta ja ammattia, kuvailee nuoriso-ohjaaja Lasse Hessle

nuorille asetettuja lähtövaatimuksia.

Tulijoita Gloriaan kyllä riittäisi. Tiedusteluja työllistämisohjelmista tulee Hesslen mukaan päivittäin. Gloria työllistää vuosittain noin 40 nuorta, ja valtaosa hakeutuu sinne työvoimatoimiston kautta.

– Kulttuurialan työkokemus voi olla kiven alla, joten Gloria on monelle tärkeä mahdollisuus, Kärki toteaa.

– Täältä on ponnistettu muun muassa Kansallisteatteriin ja Helsingin kau-

Nuorten työllistäminen on tärkeä satsaus kaupunki on panostanut nuorten

n Marianne Repo ja Linda Christofakis pitävät Glorian avoimesta ja kannustavasta ilmapiiristä.

työllistämispalveluihin entistä enemmän. Esimerkiksi nuorten tukityöhön on kohdennettu edellisvuosia enemmän määrärahoja, ja henkilöstökeskuksen 15–17-vuotiaille helsinkiläisille tarkoitettu neuvonta- ja palvelupiste Tulevaisuustiski jatkaa toimintaansa.

Kaupungilla on kymmeniä erilaisia työllistämisen palveluja. Nuoret voivat käyttää samoja työllistämispalveluja kuin aikuisetkin, mutta heille on suunnattu myös täysin omia palveluja.

– Nuorille tarjotaan muun muassa työharjoittelua, työelämävalmennusta, palkkatuettua työtä, oppisopimus- ja

jo vuodesta 2006. Opiskelupaikan saanut Kate kävi myös oppilaitosharjoittelun Gloriassa. Jannella taas on takanaan lyhyempi pesti.

– Sosiaaliset taidot ovat täällä tärkeimpiä ominaisuuksia. Pitää uskaltaa mennä mukaan ja kysyä muilta apua, Järvinen sanoo.

Ihmisten nopea vaihtuvuus on Gloriassa arkipäivää. Kun yksi nuori päättää työllistämisjaksonsa, toinen aloittaa.

Mäntylä on laskenut, että hänellä on ollut Gloriassa 72 työkaveria.

– Juuri kun on oppinut työhön, voi edessä olla työpaikan vaihto, Mäntylä sanoo.

Vaikka joskus vaihtuvuus saattaa tuntua raskaalta, sillä on myös hienot puolensa: – Koska työllistämisjakso tai harjoitteluaika on rajallinen, siitä täytyy saada kaikki irti. Ihmiset kokeilevat täällä uusia asioita ja haluavat näyttää, mihin rahkeet riittävät, Lius sanoo. • > Gloria: nuoriso.hel.fi/gloria > Lisätietoa nuorten työllistämisestä henkilöstökeskuksen työllisyystiimiltä, jaana.karvonen@hel.fi, puh. 310 70789 > Tulevaisuustiski: hel.fi/heke > Työllisyyden edistäminen > Tulevaisuustiski

rekrytointikoulutusta, työpajapaikkoja sekä kuntouttavaa työtoimintaa, työllistämispäällikkö Jaana Karvonen henkilöstökeskuksesta luettelee.

Jos alle 17-vuotias nuori jää vaille työ- tai opiskelupaikkaa, on hyvä kääntyä Narinkkatorilla toimivan Tulevaisuustiskin puoleen. Sieltä nuori saa neuvontaa ja ohjausta oman tulevaisuutensa suunnitteluun.

– 17 vuotta täyttäneiden kannattaa ottaa yhteyttä alueensa työ- ja elinkeinotoimistoon. Sieltä voi ohjautua kaupungin järjestämiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, Karvonen neuvoo.

Viime vuonna kaupunki toteutti alle 35-vuotiaille yhteensä 2 490 palkkatuetun työn kuukautta, joka tarkoittaa 415 nuoren aikuisen puolen vuoden mittaista työsuhdetta. Suunnilleen saman verran nuoria oli kaupungilla työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.

Kaupungilta löytyy todennäköisesti jokaiselle kiinnostava harjoittelu- tai tukityöpaikka. Eniten harjoittelupaikkoja on tarjolla sosiaalivirastossa, mutta harjoittelu- ja tukityöpaikkoja on kaikkiaan yli 20 virastossa ja liikelaitoksessa.

– Nuorten työllistämistä tukevien palveluiden lisäksi olisi toki erittäin tärkeää, että Helsingissä olisi tarjolla riittävä määrä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, Karvonen toteaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

11

talous teksti Stiina Honkamaa

Henkilöstökassa hoitaa jäsentensä talletuksia, laskujen maksupalvelua ja myöntää lainoja.

Kassan palvelut ovat maksuttomia, ja henkilökohtaista palvelua saa ilman jonotusta.

Hyvien

etujen

pankki

K

aupungin työntekijöillä on oma pankki, henkilöstökassa, joka on perustettu jo vuonna 1934. Kassan jäseneksi voi liittyä jokainen nykyinen tai eläkkeelle jäänyt työntekijä. Toiminta vastaa tavallisen pankin toimintaa, vaikkakin suppeammassa muodossa. Kassa hoitaa jäsentensä talletuksia, maksupalveluja ja myöntää lainoja.

Käytetyimmät palvelut ovat talletukset normaaleille käyttö- ja määräaikaistileille sekä maksupalvelut. Asuntolainoja ja kulutusluottoja haetaan myös paljon.

Kassa sijaitsee Kallion virastotalon alakerrassa, minne voi marssia koska tahansa virka-aikana hoitamaan pankkiasioitaan.

Henkilökohtaista palvelua saa paitsi paikan päällä myös puhelimitse.

– Meille voi varata ajan asiassa kuin asiassa, eikä tarvitse kauaa jonotella. Meillä on aikaa palvella, siihen on erityisesti panostettu. Se on meidän valttimme, henkilöstökassapäällikkö Eeva-Riitta Forss kertoo.

Maksuttomuus etuna

Henkilökohtaisen ja ruuhkattoman palvelun lisäksi maksuttomuus on selkeä etu verrattuna tavalliseen pankkiin. Palveluista ei oteta toimitusmaksuja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä.

Myös pankeille usein tyypillinen asiakkaiden kalastelu puuttuu – jäseniä kohdellaan tasapuolisesti.

– Toimintamme koetaan turvalliseksi.

Nykyinen taloudellinen tilanne ei ole vai-

12

Helsingin henki | huhtikuu 2012

kuttanut toimintaamme, koska emme aiheuta kaupungille kuluja, Forss sanoo. Palkanosan tallettaminen tilille kuukausittain kannustaa monia jäseniä säästämään. Tilille ei myöskään ole käytössä pankkikorttia.

Se ehkäisee monen impulssiostoksia. Käteistä tililtä voi toki nostaa.

Verkkopalvelu uudistuu

Henkilöstökassassa on Forssin lisäksi yhdeksän työntekijää. Tilinhoitajat perustavat ja ylläpitävät tilit ja asiakastiedot, tallentavat maksupalveluun tulevia laskuja sekä antavat puhelinneuvontaa. Lainaneuvottelijoiden kanssa hoidetaan laina-asioita ja maksuja myös asuntokauppojen yhteydessä. Taloussihteeri hoitaa lainoja, hallinto- ja laskentatehtäviä ja toimii päällikön ja kirjanpitäjän sijaisena. Kirjanpitäjälle kuuluvat päivittäiset kirjanpitotyöt ja maksuliikenne.

– Minun vastuulleni kuuluvat normaalit esimiestehtävät sekä toiminnan ja järjestelmien kehittäminen mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi valmistelen asioita henkilöstökassatoimikunnalle, joka valvoo kassan toimintaa.

Toimikuntaan kuuluu viisi jäsentä ja heidän varajäsenensä.

Kassan palveluja voi käyttää myös Helmestä löytyvän Inka-palvelun kautta. Työkoneelta voi laittaa laskuja maksuun ja seurata tilejä. Verkkopalvelua on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös internetiin.

– Toimintaympäristö tutkitaan tarkkaan, jotta saadaan aikaan turvallinen verkkopalvelu. Laajennuksesta tehtäneen päätös tämän vuoden aikana, Forss valottaa.

Kyselyissä eniten kiitosta on saanut maksupalvelu sekä ystävällinen ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu.

Koulusihteeri Pirkko Backman opetusviraston aikuislukiosta on yksi tyytyväisistä henkilöstökassan asiakkaista.

– Henkilöstökassa on kaupungin paras henkilöstöetu. Kun kuukaudessa menee tietty summa palkasta suoraan henkilöstökassaan tilille, tottuu pienempään kulutukseen ja säästää automaattisesti, hän sanoo.

Backman on juuri ostanut uuden asunnon, jonka laina järjestyi mutkattomasti henkilöstökassan kautta. Asuntolainaa voi saada maksimissaan 150 000 euroa Helsingin alueella sijaitsevaan omaan asuntoon tai asumisoikeusasuntoon.

– Lainaneuvottelut sujuivat joustavasti tiukassa tilanteessa, ja sain ostettua uuden asunnon lainan turvin. En edes ottaisi tavallisesta pankista lainaa.

Henkilöstökassa on turvallinen ja luotettava. Tuntuu, että olemme ”samalla puolella”, Backman kuvailee.

Henkilöstökassasta on mahdollista saada lainaa asunnon hankinnan lisäksi myös suurempiin remontteihin ja yhtiölainan maksuun.

Backman olisi valmis lopettamaan tavallisen pankkisuhteen kokonaan, jos henkilöstökassa tarjoaisi vielä maksukortin asiakkailleen. Hän kuitenkin arvelee, että moni asiakas voisi olla tätä uudistusta vastaan.

”Meillä on aikaa palvella, siihen on erityisesti panostettu.

Se on meidän valttimme.”

Tyytyväiset asiakkaat

Henkilöstökassassa on noin 17 200 jäsentä, mikä on vajaa puolet kaupungin henkilöstöstä. Tyypillinen käyttäjä on noin 50-vuotias nainen. Eläkeläisiä on 3 800. Suurin osa jäsenistä on kaupungin suurimmista virastoista eli terveyskeskuksesta ja sosiaalivirastosta.

Kassa kehittää toimintaansa vuosittaisten asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla.

– Asiakkaat ovat olleet palveluihimme erittäin tyytyväisiä. Tyytyväisyyttä arvioidaan asteikolla 1–5 ja tulokset ovat olleet jatkuvasti 4,5-luokkaa, Forss kertoo.

Forss kannustaa liittymään henkilöstökassaan ja vielä korostaa sen tarjoamia etuja.

– Henkilöstökassassa on edulliset lainakorot ja kilpailukykyiset talletuskorot.

Meillä on myös kaupungin 100 prosentin turva talletuksille. Palvelumme on maksutonta ja henkilökohtaista. Aina voi soittaa ja kysyä. • > Lisätietoa: Helmi > Yhteiset palvelut > Henkilöstökassa

Henkilöstökassan palvelupiste Toinen linja 4 A, Kallion virastotalo, ma–pe klo 8.15–16.

Maksupalvelu ja tiliasiat: puh. 310 36260.

Lainat: puh. 310 36351 ja 310 36634.

Palvelut ovat maksuttomia.

Kassan toimintaa valvoo ja kehittää henkilöstökassatoimikunta, jonka jäsenistö koostuu kaupungin virkamiehistä ja ammattijärjestöjen edustajista.

Kassa hoitaa jäsentensä talletuksia, maksupalvelua ja myöntää jäsenilleen lainoja.

Palvelut: käyttö- ja määräaikaistilit, asuntolainat, kulutusluotot ja käyttötililuotot.

Mistä tietoa?

Henkilöstökassa toimittaa esitteitä virastoille toiminnastaan. Virastot järjestävät tervetulotilaisuuksia, joissa uudet työntekijät saavat tietoa työsuhde-eduista, kuten henkilöstökassasta. Myös eläkkeelle lähtevien neuvontatilaisuuksissa henkilöstökassan palvelut ovat esillä.

Minäkö jäseneksi?

Henkilöstökassaan voivat liittyä kaupungilla pysyvässä tai vähintään 6 kk määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät.

Eläkkeelle jäävät työntekijät voivat jatkaa kassan jäseninä.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

13

työ & ympäristö

n Projektipäällikkö Jouni Tenhunen rakennusviraston HKR-Rakennuttajasta käyttää sähköautoa työmaa-ajoissa.

Kokemukset ovat hyvin myönteisiä.

teksti Petteri Harjula kuvat Arto Wiikari

Sähköautot saapuivat Tehdäkseen oman osansa puhtaamman kaupunki-ilman ja energiatehokkaamman liikenteen puolesta kaupunki on hankkinut käyttöönsä sähköajoneuvoja.

Helsingin Energia on ryhtynyt rakentamaan niille tarvittavaa latausverkostoa.

M

onet selvitykset ovat osoittaneet, että yksi Helsingin suurimmista ilmansaastuttajista on kumipyörillä kulkeva liikenne. Reilu vuosi sitten kaupunki perusti sähköisen liikenteen ohjausryhmän selvittämään, miten tilannetta voitaisiin uuden teknologian avulla parantaa.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilän johtaman ohjausryhmän esityksen mukaisesti Helsingin Energialle ja Staralle hankittiin molemmille viime vuonna kaksi sähköautoa. Staralla on lisäksi pieni sähköinen lava-auto sekä parikymmentä sähköistä polkupyörää. Stara vuokraa hankkimiaan ajoneuvoja halukkaille kaupungin yksiköille. Sähköpyörät saa vuokraan Oulunkylän pienkalustovuokraamosta.

Hiljaista kyytiä

Yksi ohjausryhmän jäsenistä, Staran logistiikkayksikön johtaja Asko Forsberg muistaa kaupungin ensimmäiset sähköautokokeilut 90-luvun alusta.

– Silloin käytössä olleilla autoilla akkujen kestävyys ja ladattavuus oli ongelma.

14

Helsingin henki | huhtikuu 2012

– Sähköautolla ajaminen kaupunkiliikenteessä on käytännössä samanlaista kuin tavallisen automaattivaihteisen auton.

Pienempiä ajoneuvoja voidaan käyttää myös sisätiloissa, koska pakokaasuja ei ole. Hiljaisuus vaatii aluksi totuttelua.

Energiatehokas ja päästötön

n Sähköauton akku ladataan joka yö omissa tiloissa. Tyhjästä täyteen lataamiseen kuluu noin 6–8 tuntia.

Sillä ajaa noin 140 kilometriä, mutta kovalla pakkasella vähemmän.

Yhdellä latauksella ajettava matka oli noin 50 kilometriä eli alle puolet siitä, mitä nykyisillä sähköautoilla pääsee, Forsberg muistelee.

– Vuosien varrella meillä on ollut käytössä myös neste- ja maakaasuautoja, hän kertoo.

Sähköajoneuvot sopivat Forsbergin mukaan monenlaiseen käyttöön.

Staran hankkimia sähköautoja käyttävän HKR-Rakennuttajan tulosryhmän johtaja Olavi Tikka on tyytyväinen uusiin ajopeleihin.

– Me haluamme omalla esimerkillämme edistää energiatehokkuutta ja kestävän kehityksen periaatteita. Päästöttömät sähköautot ovat hyvä keino tähän, Tikka toteaa.

– Molemmat autot ovat normaalissa työkäytössä, toinen energiansäästöryhmällä, toinen työmaavalvojalla.

Kokemuksia autoista on kertynyt vasta muutamalta kuukaudelta, mutta toistaiseksi ne ovat olleet kannustavia. Akkujen kapasiteetti tosin edellyttää, että niitä on ladattava joka yö.

– Tyhjästä täyteen lataamiseen kuluu 6–8 tuntia. Toinen haaste on sähköauto-

työkalut koonnut Laura Heikkinen

Graafiset tunnukset oikein käyttöön Julkaisupäällikkö Rita Ekelund hallintokeskuksesta kertoo kaupungin graafisista tunnuksista, mitä uutta niissä on ja miten tunnuksia käytetään.

Mitä ovat kaupungin graafiset tunnukset?

Vuokraustiedot: > Staran sähköautoja voi tiedustella Staran vuokraamosta Asko Forsbergiltä, puh. 050 559 1854. > Sähköpyöriä voi vuokrata Staran pienkalustevuokraamosta Oulunkylästä osoitteesta Liukumäentie 4, puh. 310 38926 tai ostaa Staran keskusvarastosta Oulunkylästä, puh. 310 38928.

Helsingin keskeinen graafinen symboli on kaupungin vaakuna. Kaupungin visuaalisen ilmeen peruselementtejä ovat vaakunan kanssa muodostetut tunnussovellukset Helsingin kaupunki -tunnus ja hallintokuntakohtaiset tunnukset. Uutta on viime vuonna käyttöön otettu Helsinki-tunnus.

Ketkä saavat käyttää niitä ja milloin?

Vaakuna on koko kaupungin ja sen hallinnon yleinen tunnus. Se ilmaisee viranomaisroolia, palvelujen tuottajaa ja omistajaa. Vaakunaa ja sen kanssa muodostettuja tunnussovelluksia voivat käyttää sekä kaupungin virastot että kaupunkikonsernin tytäryhteisöt.

Mistä tunnukset löytyvät?

Helsinkiin jen korkea hankintahinta verrattuna vastaavankokoisiin polttomoottoriautoihin, Tikka kertoo.

Käyttökustannukset sähköautoilla ovat kuitenkin alhaiset. Nykyisillä sähkön hinnoilla auto kulkee 100 kilometriä vajaalla kahdella eurolla.

Pian sata latauspistettä

Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palolalle sähköisen liikenteen edistäminen on historiallisen nopeasti laajeneva työkenttä.

– Pääkaupunkiseudulla on käynnissä Pohjoismaiden mittavin sähköisen liikenteen kehittämishanke. Tämän ja ensi vuoden aikana tänne pystytetään yli sata julkista latauspistettä. Näiden lisäksi tulevat kotilatauspisteet, joihin liittyviä palveluja kehitämme yhteistyössä eri yritysten kanssa, Palola kertoo.

Nykyisten kahden sähköauton lisäksi Helsingin Energia on hankkimassa 5–8 autoa lisää testikäyttöön lähivuosina.

– Nyt on se aika, jolloin sähköisen liikenteen palveluja ja tuotteita kehitetään. Varsinainen läpimurto on odotettavissa ehkä vuosikymmenen lopulla, itsekin sähköautoa ajava Palola arvioi.

– Kaupunkiliikenteessä sähköauto on erittäin miellyttävä. Se on hajuton ja äänetön, ja akkujen lataus hoituu latauspisteessä parkkeerauksen yhteydessä. Huoltamolla ei tarvitse käydä kuin välillä autonpesussa ja juomassa kupin kahvia. •

Eri tiedostomuodoissa olevat tunnusoriginaalit löytyvät kaupungin aineistopankista. Sieltä löytyvät sekä kaupungin vaakunan käyttöä koskeva kaupunginhallituksen ohje että viime vuonna uudistettu kaupungin graafinen ohjeisto sovellusesimerkkeineen.

Mikä on graafinen ohjeisto?

Kaupungin visuaalinen ilme määritellään kaupungin viestinnän ohjeissa ja tarkemmin graafisessa ohjeistossa. Tavoitteena on tarjota työvälineet kaupungin yksiköiden yhdenmukaiseen, linjakkaaseen ulkoiseen esiintymiseen.

Yhtenäinen graafinen linja edistää osaltaan kaupunkikonsernin näkyvyyttä ja auttaa kaupunkilaisia, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita hahmottamaan kaupungin toiminnan kokonaisuutta.

Kuka tunnuksia hallinnoi ja mistä saa apua niiden käyttöön?

n Myös virastot ja liikelaitokset voivat käyttää uutta Helsinki-tunnusta Helsingin kaupunki -tunnuksen sijasta.

designsäätiö. Varsinaista WDC-tunnusta saavat käyttää vain viralliset designvuoden hankkeet, joilla on sopimus WDC-säätiön kanssa.

Kaupungit voivat designvuodesta viestiessään käyttää tähän tarkoitukseen luotuja yhdistelmälogoja, joissa on vakioidulla tavalla yhdistetty kaupungin vaakuna ja WDC-tunnus. • > Taustatietoa löytyy Helmestä > Yhteiset palvelut.

Lisätietoa > Aineistopankin nettiosoite http://aineistopankki.hel.fi/tunnukset Tutki ensin ohjeita aineistopankissa ja jos kaipaat lisätietoa, kysy hallintokeskuksen viestinnän julkaisuyksiköstä: julkaisuyksikko@hel.fi > WDC materiaaleja ja yhdistelmätunnuksia saa WDC-aineistopankista http://materials.wdchelsinki2012.fi/

Hallintokeskuksen viestinnän julkaisuyksikkö neuvoo ja auttaa vaakunaohjeen sekä graafisen ohjeiston soveltamisessa ja opastaa oikean tunnuksen löytämisessä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen.

2011

Voivatko virastot käyttää omia logojaan, jos niin miten?

Hallintokuntien on mahdollista saada käyttöön oma tunnus ja graafinen ilme kaupungin viestinnän ohjeissa tarkemmin määritellyin ehdoin ja menettelyin. Kaupunkilaisten kannalta on tärkeää, että erilaisin kaupungin vaakunailmeestä poikkeavin tunnuksin esiintyvien organisaatioiden ja yksiköiden viestinnässä selvästi käy ilmi kuuluminen Helsingin kaupunkiin tai laajempaan kaupunkikonserniin.

Helsingin kaupu ngin graafinen ohjeis to Graafinen ohje ja

tunnukset

Miten WDC-tunnuksia käytetään?

World Design Capital Helsinki 2012 materiaa­ leja ja tunnuksia hallinnoi Kansainvälinen

Helsingin henki | huhtikuu 2012

15

teksti Laura HeikkinEn kuvat Jorma Marstio ja Tommi Tuomi

n Osastonjohtaja Kari Lämsä esittelee Kirjasto 10:n vinyylibaaria. Siellä on kattava Lover Recordsin kokoelma.

16

Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Anssi Erkkilä testaa uusia laitteita Myllypuron mediastudiossa.

K

irjasto on muuttunut ajan myötä. Merkittävin muutos on materiaalin monipuolistuminen: kirjojen lainaus on pysynyt pitkään noin kuuden miljoonan lainauskerran vuositasolla, mutta muu materiaali on tullut kirjojen rinnalle. Sen osuus on jo noin 30 prosenttia lainauksista. Iso harppaus uuteen aikaan oli vuonna 2003 lanseerattu pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkopalvelu, joka muutti kirjaston toimintaa ja teki käyttäjistä aktiivisia toimijoita.

– Myös nyt on menossa melkoinen murros, kun fyysinen aineisto digitalisoituu, kirja muuttuu sähköiseksi ja lukemisen tavat muuttuvat, eikä kirjaston keskeisin tehtävä ole enää entiseen tapaan toimia säilytyspaikkana, toteaa kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson.

Yhä peruskirjastotyö on tukevalla pohjalla – Helsingissä on 37 kirjastoa, joissa kaikissa asiakaspalvelu on keskiössä. Eivätkä vanhat, hyvät palvelut ole hävinneet vaan jopa palaavat: satutunnit, lukupiirit ja LP-levyt ovat tehneet uuden tulemisen.

Kun luovutaan logistiikkakeskeisyydestä, saadaan tilalle uusia palveluja, joista valtaosa on syntynyt asiakkaiden tarpeista. Tästä kumpuaa nykyinen toiminta-ajatus, että kirjasto on kirjava valikoima kaupunkilaispalveluja. Se on paikka tekemiselle ja osallistumiselle. Tila, jossa voi luoda uutta, tuottaa kulttuuria, tehdä asioita itse, kokoontua, opiskella, työskennellä, esiintyä ja kuunnella esityksiä, digitoida tallenteita, tehdä multimediaa sekä soittaa ja äänittää omaa musiikkia. Asiakkaat organisoivat myös omia tapahtumiaan.

Vuonna 2005 perustetut keskustan Kirjasto 10 ja Lasipalatsin Kohtaamispaikka sekä viime vuonna ovensa avannut Myllypuron mediakirjasto ovat ”testilaboratorioita”, uusien palvelujen ja tekniikoiden maistelua pienessä mittakaavassa. Niissä tulevaisuutta harjoitellaan tänään ja edetään pienin askelin kohti tulevaa keskustakirjastoa, jota varten uusimpia palveluja testataan. Näitä palveluja jalkautetaan harkitusti myös kaupunginosiin.

Käydään kurkistamassa, mitä kirjastoissa tapahtuu. >>

Lainataanko täällä kirjoja?

Tulevaisuuden kirjastossa opiskellaan, työskennellään, viihdytään, luodaan kulttuuria ja nautitaan siitä.

Vaikka toiminta elää muutoksessa ja palvelut monipuolistuvat, peruspalvelut säilyvät.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

17

n Kirsti Ketonen asennuttaa kannettavaansa läppäritohtori Juha Pirttiniemen vastaanotolla. Media-assistentti Ate Silvo varmistaa digitoidun VHS:n laatua.

Vilkas Kirjasto 10 on menestystarina

Pääpostitalossa sijaitsevan Kirjasto 10:n sisään­ tulossa on perinteinen lehtilukupöytä, jonka vieres­ sä on valtava lukulaite lehtien lukemiseen. Salosta pääkaupunkiin tullut Eero Kauranen testaa ensim­ mäistä kertaa digilehteä.

– Minä etsin täältä sitä tabloidia, Kauranen sel­ vittää ja tyytyy lukemaan nykyisen formaatin Hel­ singin Sanomia.

Lukulaitteessa on laaja kansainvälinen valikoima lehtiä, joten se houkuttelee maahanmuuttajia läh­ tömaansa uutisten pariin. Muutenkin he ovat suuri asiakasryhmä.

– Kirjasto 10 aloitti musiikkikirjastona mutta ajan myötä sen palvelut ovat muuttuneet monipuo­ lisemmiksi, kertoo osastonjohtaja Kari Lämsä.

Avara tila tarjoaa pienen lehtilukunurkan ja luku­ laitteen lisäksi useita tietokonepäätteitä, yksilö- ja ryhmätyöskentelypisteitä, esiintymistilan, äänitysja miksaustudion, kokoushuoneen sekä musiikkital­ lenteiden digitointipisteen. Parista hyllystä löytyy vähän pokkareita ja bestsellereitä, mutta musiikki vie yhä valtaosan tilasta: CD-levyjä on noin 40 000 ja vinyyleitäkin tuhansia.

Keskustan ydinpaikalla ihmisvirtojen risteys­ paikassa sijaitseva kirjasto on hyvin suosittu ja vil­ kas. Se vetää kuukaudessa noin 50 000 kävijää, jois­ ta osa vain hakee tai palauttaa lainaamansa kirjat, osa viihtyy jopa tunteja. Kirjaston 800 neliötä ovatkin maan tehokkaim­ min käytetyt – istumapaikkaa on ruuhkahuippuina vaikea löytää.

Asiakaskunnassa on paljon opis­ kelijoita, vaihto-oppilaita ja nuoria ai­ kuisia, mutta yhä enemmän myös van­ hempia kävijöitä.

Musiikkistudion oven takaa löytyy treenihuone, jossa tällä kertaa soi piano ja Chopin.

– Soittohuone on varattu aamusta iltaan.

Siellä voi harjoitella ja jopa halutessaan tehdä demon. Tarkoituksemme on tarjota tähän ti­ lat ja perustekniikka, Lämsä kertoo.

18

Helsingin henki | huhtikuu 2012

n Leena verestää soittotaitojaan Kirjasto 10:n studiossa. Jenni Urpilainen ja Elina Sauvola ovat varanneet työskentelytilan Lasipalatsin Urban Officesta. Eero Kauranen ihailee Hesarin parissa lukulaitteen suurta näyttöä ja helppokäyttöisyyttä.

n Maija Berndtson pohtii, millainen tulevan keskustakirjaston pitäisi olla ja mikä on sen ydin. n Läppärikerhossa tutustutaan Epooq-elämäntarina ja muistelupalveluun. Kirjastot tarjoavat kattavan lehtivalikoiman.

Tällaisten palvelujen pyörittäminen vaatii henkilökunnalta uusmedia- ja teknistä osaamista, mutta yhä valtaosalla on kirjastoalan ammattikoulutus, jota on täydennetty erikoisosaamisella.

Vilkkautta tuovat myös lukuisat tapahtumat, joita järjestetään vuodessa noin 200. Lähes 80 prosenttia tapahtumista on asiakkaiden järjestämiä, kirjasto tarjoaa tilan, tekniikan ja yleisön.

– Meidän toimintamme kiinnostaa ulkomaita myöten: sadat ryhmät käyvät täällä tutustumassa ja hämmästelemässä julkisen palvelun rentoutta.

Yrityshenkinen Lasipalatsin kohtaamispaikka

Keskustakirjasto yhdistää modernin ja perinteen Töölönlahden keskustakirjastosta

on käynnissä kansainvälinen arkkiteh­ tuurikilpailu. Nyt mietitään, mikä on kir­ jaston tehtävä tulevaisuudessa. Maija Berndtsonin mukaan kirjaston on tuetta­ va ja ylläpidettävä lukutaitoa – myös me­ dialukutaitoa – ja autettava kansalaisia selviämään arjessa.

– Missiomme on kirjallisen kulttuurin ylläpito. Kirjasto on sanataiteen talo.

Talon suunnittelussa korostuu asiak­ kaan omatoiminen rooli ja tekeminen sekä uusien sukupolvien tarpeet. Koska nuoret eivät ole aktiivisia kirjastonkäyttä­ jiä, on haaste saada heidät mukaan.

K e sk

us

t a ki

faktat

r

ja s

to

Keskustakirjastoon siirtyvien ”koelabo­ ratorioiden” vetäjä ja uusien palvelui­ den ideoija Kari Lämsä vahvistaa, että yhdessä tekeminen, työskenteleminen ja yrittäminen lisääntyvät, ja kaikki tämä muuttaa tilan tarvetta.

Nyt pitäisi tietää, mitä asiakas haluaa vuonna 2017, kun ovet avautuvat. Entä mitä hän haluaa 20 vuoden päästä? Mitä uusi keskustakirjasto sitten voisi olla?

Mikä on sen ydin? Maija Berndtson hakee sille muotoa.

– Kirjaston tulee olla kohtaamispaik­ ka, minne on helppo tulla. Täyden palve­ lun talo, missä pääosassa on ihminen.

Uusi palvelukonsepti yhdistää perin­ nettä ja modernia sekä vaatii uutta osaa­ mista henkilökunnalta. Se myös määrit­ tää tilaa, jonka tulee toimia 150 vuoden kuluttuakin.

– Tämä on meille iso haaste. Helpois­ ta ratkaisuista ei ole kyse, mutta ei tässä kuitenkaan olla vallankumousta teke­ mässä, Berndtson vahvistaa.

> Valmistuu vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin. > Pinta-ala noin 10 000 neliömetriä. > Arvioidut rakennuskustannukset noin 70 milj. euroa > Arkkitehtuurikilpailun 1. vaihe päättyy huhtikuussa, ja jatkoon päässeet esitellään syksyllä Laiturilla. > Postitalon Kirjasto 10 ja Lasipalatsin kohtaamispaikka siirtyvät uuteen kirjastoon. > Pasilasta siirtyy monikielinen kirjasto. > Rakentamisesta päättää lokakuun kuntavaaleissa valittava kaupunginvaltuusto. > Lisätietoja: keskustakirjasto.fi

Lasipalatsin toisessa kerroksessa on kohtaamispaikka, joka on todellinen koe­­laboratorio erilaisille yrityspalveluille ja pienyrittäjille, ja se toimiikin osittain innovaatiorahoituksella.

– Kirjaston käyttö työtilana lisääntyy.

Me olemme erikoistuneet pienyrittäjäpalveluihin muun muassa tarjoamalla aulassa maksutonta työskentelytilaa Urban Office -kaupunkitoimistossa, suunnittelija Kirsi Salminen kertoo.

Kokoustilat ovat ahkerassa käytössä, mikä kertoo siitä, että ilmaista, julkista kokoustilaa tarvitaan.

”Keskeistä kohderyhmää ovat ikääntyvät aikuiset ja myös vanhukset, joilla on vaara syrjäytyä digitaalisesta kehityksestä.”

Yrittäjille on tarjolla myös tilaisuuksia, luentoja ja verkostoitumista. Vuonna 2009 aloittanut Luova kohtaamispaikka kokoaa muutaman kerran vuodessa järjestettäviin ilmaisiin tilaisuuksiin luovien alojen pienyrittäjiä.

Tiloissa toimii työnhaku- ja rekrytointipalvelu Helsinkirekry.

Kohtaamispaikka on myös verkossa olevien sähköisten palvelujen neuvontapiste, josta saa opastusta tietoteknisiin ongelmiin ja sähköiseen asiointiin.

Läppäritohtori Juha Pirttiniemi pitää vastaanottoa tietokoneen kanssa apua tarvitseville, ja media-assistenteilta voi

varata ajan henkilökohtaiseen neuvontaan. Ikäihmisille tarkoitettu suosittu läppärikerho kokoontuu torstaisin.

Mediatyöasemilla voi käsitellä kuvia, editoida videoita, käyttää julkaisuohjelmia vaikkapa taiton tekemiseen ja skannata omia diojaan. Vanhat VHS-tallenteet saa siirrettyä DVD-levyille. Työpisteet voi varata kirjastokortilla ja käyttää niitä ilmaiseksi.

Eikä kehitystyön loppua näy. Suunnittelija Roberto Corsini kertoo, että uusia palveluja ideoidaan jatkuvasti.

Tulossa on 3D-paja, missä suunnittelemansa tuotteen voi tulostaa kolmiulotteisena.

– Keväällä avaamme Huomisen Arki – innovaatiot kirjastossa -hankkeelle tilat, joissa esitellään ja testataan keksintöjä ja innovaatioita tavoitteena edesauttaa niiden käyttöönottoa. Se on monen tahon yhteistyöhanke, Corsini toteaa.

Mediakirjasto Myllypuron sydämessä

Läppärikerho on kokoontunut kirjastoon omien kannettaviensa kanssa, ja ohjaaja Ilkka Tiainen on valmiina iltapäivän teemaan. Kerholaisten keski-ikä on reilusti yli kuudenkymmenen, mutta innostus tuo heidät joka toinen tiistai koko kevään ajan oppimaan uutta.

– He ovat meidän keskeistä kohderyhmää: ikääntyvät aikuiset ja myös vanhukset, joilla on vaara syrjäytyä digitaalisesta kehityksestä, toteaa kirjastonjohtaja Kurt Hirn.

Myllypuron uuden ostoskeskuksen sisäpihalta löytyvä mediakirjasto rakennettiin tarpeiden pohjalta, osana kaupungin Lähiöprojektia. Hirnin mukaan päätös perustaa alueelle asukkaiden olohuoneena toimiva kohtaamistila on keino ehkäistä negatiivista kehitystä, joka Myllypurossa oli havaittavissa.

– Kaupunginosien profiilia on nostettava tarjoamalla kiinnostavaa toimintaa, ei vain kalliita asuntoja, Hirn toteaa.

Kirjasto on vain 150 neliön valoisa, tyylikäs tila, joka on jaettu verhoilla osiin. Muutama asiakas selailee lehtiä, ja lainaksi saa kannettavia tietokoneita ja iPad-taulutietokoneita. Media-assistentti Anssi Erkkilä saapuu virittelemään korkeatasoisen mediastudion laitteita.

Hän toimii osan viikosta Lasipalatsissa.

– Täällä voi editoida musiikkia ja videoita, opetella kuvankäsittelyä ja mitä vaan keksii, Erkkilä toteaa.

Yhdestä hyllystä löytyy muutama bestseller. Mitä kirjalle on tapahtunut?

– Kirja muuttaa muotoaan pikkuhiljaa. Etenkin nuoria on vaikea saada perinteisen kirjan ääreen, Hirn pohtii.

Myllypuro on palvelumuotoilunsa ansiosta hyväksytty World Design Capital Helsinki -hankkeeksi. •

Helsingin henki | huhtikuu 2012

19

{ ammatti } teksti TAINA VUOKKO kuvat ARTO WIIKARI

Vanhusten viimeinen koti Sanna Lehtonen on töissä Myllypuron vanhustenkeskuksessa osastolla, joka on monelle vanhukselle viimeinen koti. Henkisesti raskainta on joskus surevien omaisten lohduttaminen.

20

Helsingin henki | huhtikuu 2012

A

rkinen yhdessäolo asukkaiden kanssa on sairaanhoitajan työn suola. Pienet teot auttavat häätämään kiireen osaston käytäviltä.

– Vaikka joskus saattaa olla kiire, se ei saa välittyä asukkaalle. Aina pitää olla aikaa läsnäololle ja juttelemiselle. Onnistunut työsuunnittelu on tärkeintä kiireen taltuttamisessa, sairaanhoitaja Sanna Lehtonen sanoo.

Lehtosen työpaikalla on kiinnitetty paljon huomiota asukkaiden kohtaamiseen. Esimerkiksi kirjaukset tehdään kanslian sijaan asukkaiden päivähuoneessa, ja siinä vaiheessa kun päivän varsinaiset työt on tehty, istutaan alas asukkaiden kanssa.

– Pienet toimintakulttuurin muutokset voivat tuoda suuria etuja. Jos asukas esimerkiksi pystyy tekemään jonkin asian itse, emme tee sitä hänen puolestaan. Silloin hänen toimintakykynsä säilyy paremmin.

kuka

> Nimi: ehtonen ) Sanna L aja (AMK airaanhoit S i: tt a m > Am asto Sosiaalivir > Virasto: > Ikä: 36 si lasta ies ja kak > Perhe: M -Vantaalla , > Koti: Itä ötyliikunta ukset: Hy atkailu m ja > Harrast en in liikkum luonnossa pystyy, joku toinen s o ”J : o tt o >M .” n minäkin niin pysty

gallup Millainen on unelmiesi kirjasto?

Keskustakirjastosta puhutaan tulevaisuuden kirjastona, jossa on kaikki, mitä vain voi palveluilta toivoa. Millainen olisi sinun unelmiesi keskustakirjasto? teksti Katja Pesonen kuvat Pekka Nieminen

Pitkä työkokemus tuo myös omat etunsa.

– Kun työtä tekee tarpeeksi pitkään, oppii luottamaan siihen, että kaikissa tilanteissa selvitään aina jollain tavalla, Lehtonen uskoo.

vuoro loppuu, työkaveri jatkaa siitä, mihin itse jäi. Tiimityötä tehdessä op­ pii Lehtosen mukaan luottamaan sii­ hen, että asiat ovat hoidossa silloinkin, kun on itse vapaalla.

Asukkaat usein valmiita lähtemään

Lehtosen osastolla Myllypurossa on kaksi hoitoapulaista, jotka vievät päi­ vittäin vanhuksia ulkoilemaan. Lisäk­ si talossa on kaksi viriketoiminnanoh­ jaajaa.

Sanna Lehtonen valmistui lasten sai­ raanhoitajaksi vuonna 1998. Ensim­ mäiset vuodet valmistumisensa jäl­ keen hän työskenteli lastenhoitajana.

Vuonna 2002 hän halusi vaihtaa tehtä­ vänsä vanhustenhoitoon.

– Lasten kanssa työskentelemiseen verrattuna vanhusten hoidon rikkaus on asukkaiden elämänkokemus. Täällä voi kuunnella tarinoita menneiltä vuo­ sikymmeniltä.

Myllypuron vanhustenkeskukses­ sa asukkaat viettävät yleensä 2–4 elä­ mänsä viimeistä vuotta. Vaikka joskus asukas voi siirtyä vielä muualle, yleen­ sä pitkäaikaishoidon osasto on heidän viimeinen kotinsa.

Kun uusi asukas tulee osastolle, suunnittelutyötä tehdään yhdessä asukkaan ja hänen omaistensa kanssa.

Ensimmäiset viikot menevät lähes täy­ sin tilanteen kartoittamiseen. Jokaisel­ la osaston 36 asukkaalla on omat yksi­ lölliset tarpeensa. Asuinajan aikana hoitajat oppivat tuntemaan vanhukset hyvin, ja myös vanhukset tutustuvat toinen toisiinsa.

Kuolema tuntuu silti osastolla luon­ nolliselta asialta, johon on vähitellen kasvettu ja kypsytty.

Työssä henkisesti raskainta saattaa­ kin olla surevien omaisten lohdutta­ minen.

– Asukkaat ovat usein itse valmii­ ta lähtemään. Omaisten kohtaaminen heille raskaana aikana voi toisaalta jos­ kus olla vaikeaa – takki voi päivän jäl­ keen olla aivan tyhjä.

Vaikeista hetkistä huolimatta työt tottuu jättämään työpaikalle. Kun oma

Arkiset hetket palkitsevat

”Meillä tehdään laadukasta työtä, jossa huomioidaan jokaisen asukkaan persoonallisuus.”

– Talon muun toiminnan lisäksi olem­ me tehneet osastolla laskiaispullia ja paistaneet lettuja. Joskus lapset ovat tulleet maalaamaan. Yhdessä tehtävien asioiden ei aina tarvitse olla kovin kum­mallisia, vaan pienet asiat voivat tehdä ison eron.

Mediassa vellonut keskustelu van­ hustenhoidon tilanteesta tuntuu Leh­ tosesta joskus pahalta. Omalla työpai­ kalla asukkaat voivat hyvin, joten kont­ rasti keskusteluun voi toisiaan vaikut­ taa kohtuuttomalta.

– Jos lehtijuttujen mukaan jossain vanhukset näkevät nälkää, täällä asuk­ kaat syövät joskus öitä myöten. Meil­ lä tehdään laadukasta työtä, jossa huo­ mioidaan kunkin asukkaan persoonal­ lisuus.

Palkitsevimmat hetket sairaanhoi­ tajan työssä ovat arkisia.

– Esimerkiksi asukkaan yksikin hymy voi olla suuri kiitos hyvin teh­ dystä työstä. Ei tässä pokaaleja voi jää­ dä odottamaan, vaan asukkaan kanssa oleminen antaa suurimmat palkinnot, Lehtonen sanoo. •

n HANNA MATTILA terveyskeskuslääkäri, terveyskeskus Unelmieni kirjastossa voisi kävellä rauhassa kierrellen, istua mukavilla tuoleilla ja lueskella. Se olisi viihtyisä paikka, jossa olisi kukkia ja kaunis sisustus. En ehdi lukea paljonkaan, joten käyn kirjastossa vähän, mutta Töölön kirjasto on kotiani lähellä. Pidän sen tiloista. Luen yleensä romaaneja. Viimeksi luin Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani, joka oli aivan ihana kirja.

n JARI JUSLIN vahtimestari, sosiaalivirasto Mielestäni Kallion kirjasto on hyvä kirjasto, joten keskustakirjasto voisi ottaa mallia siitä. Olen aika huono lukija, mutta lainamatkalla käyn juuri Kallion kirjastossa.

Romaaneja luen kaikista eniten. Viime lomalla luin Tehtävä Suomessa, James Bond. Ihan kiva teos.

n ULLA KAUPPINEN taloussuunnittelija, sosiaalivirasto Olen lukenut lehdestä keskustakirjastosta, ja suunnitelma vaikuttaa oikein kivalta, juuri sellaiselta paikalta, millaisen kirjaston tulisikin olla eli kohtaamisten olohuone. Itse luen ajoittain pääasiassa kaunokirjallisuutta. Viimeksi luin toisesta maailmansodasta kertovan kaksiosaisen teoksen Sininen polkupyörä. Se oli todella hyvä, suosittelen kaikille.

n HARRI LEHTONEN hallintolakimies, terveyskeskus Unelmieni keskustakirjasto voisi sijaita muiden kansallisten monumenttien äärellä, olla arkkitehtonisesti houkutteleva ja tarjota kaikenlaista virikettä. Jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä toimii Rikhardinkadun kirjasto, jossa näyttelyt tuovat tiloihin silmänruokaa ja viihdykettä. Niitä voi mennä katsomaan, vaikkei olisi edes lainaamassa kirjoja.

Luen lähinnä tietokirjallisuutta. Viimeksi luin kissojen hoito-oppaan, meille kun on tullut kotiin kaksi kissaa.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

21

n Irma Marttila, Marja Ruotsalainen ja Nina SuihkonenMensah keskustelevat monikulttuurisuuden vaikutuksista ja merkityksestä työyhteisöissä.

sa:

> Keskustelemas

enKonsultti Nina Suihkon asta, Mensah Oiva Akatemi alvelut henkilöstön kehittämisp Palvelupäällikkö Marja Ruotsalainen Palmiasta Maahanmuuttotyön ila asiantuntija Irma Martt ten las , sta sto ira liv sosiaa päivähoidon vastuualue

> Aihe:

Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön

> Paikka: Cafe Piritta

teksti Eija Hietanen kuvat Arto Wiikari

Monikulttuurisuus rikastaa työyhteisöä Kaupungin työntekijöistä yhä suurempi osa on maahanmuuttajataustaisia. Muunkielisiä on henkilöstöstä noin viisi prosenttia, ja määrä kasvaa. Monimuotoisuuden johtamiseen tarvitaankin lisää tukea ja osaamista. Avuksi on tekeillä johtamisen työkalupakki.

M

onikulttuurisuudesta keskustelemaan saapuneilla naisilla on erilainen tausta ja työura, mutta yhteistä kaikille on kokemus monikulttuurisista työyhteisöistä, niiden kehittämisestä tai johtamisesta. Nina Suihkonen-Mensah on toiminut Oivan konsulttina työskennellyt Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa työyhteisövalmentajana. Maahanmuuttotyön asiantuntija Irma Marttila sosiaalivirastosta on toiminut pitkään päivähoitoasioiden parissa, ja palvelupäällikkö Marja Ruotsalainen taas työskennellyt projekteissa Palmian siivouspalveluissa. Nyt pohditaan, miten johtamisessa pitäisi ottaa monikulttuuristuvat työyhteisöt huomioon.

22

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu

– Noin 33 prosenttia Palmian siivoustyöntekijöistä on maahanmuuttajia, joten monikulttuurisuus on meillä arkipäivää, Ruotsalainen toteaa.

Suihkonen-Mensah kertoo, että Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla on aloja, jotka työllistävät ja tarjoavat harjoittelupaikkoja henkilöille, joiden suomen kielen taito on vielä kehittymässä. Ensimmäinen työ- tai harjoittelupaikka löytyy muun muassa puhtaanapidon tai päivähoidon avustavien tehtävien parista.

– Esimerkiksi siivousalalla nykyisin kymmenestä työnhakijasta kahdeksan on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, Ruotsalainen huomauttaa.

Esimiehen kulttuurikortit Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön

-hankkeen pohjalta suunniteltu monimuotoisuuden johtamisen työkalupakki, Esimiehen kulttuuri­ kortit, on jatkossa kaikkien esimiesten käytössä.

Keskustelijat tähdentävät, että vastauksia kysymyksiin löytyy monesti myös hyvin läheltä – omasta työyhteisöstä.

Päivähoidossa oleville lapsille on jo pitkään opetettu suomea muun muassa kuvien avulla.

– Koillisella alueella päivähoidossa oli yhteinen kehittämishanke, jossa etsittiin välineitä ja toimintatapoja suomen kielen opetukseen, Irma Marttila kertoo.

Työyhteisössä ja ihmisillä itsellään on paljon tietoa ja osaamista, jota voi kysyä ja myös jakaa.

– Kannattaa kysyä suoraan organisaation sisältä.

Ei aina tarvita asiantuntijoita tai konsultteja, Marttila toteaa.

Kulttuurikortit tallennetaan valmistuttuaan Hel­ meen. Seuraa Helmen uutisia asiasta.

– Päiväkotien esimiehiltä tulee paljon kysymyksiä ulkomaalaistaustaisten rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Ohjeistusta selvästi kaivataan, Marttila kertoo.

– Esimiehiltä on tullut palautetta, että monikulttuurisen työyhteisön johtamisessa vuorovaikutus- ja keskustelutaitojen merkitys painottuu, SuihkonenMensah vahvistaa.

Hänen mukaansa toimivat monikulttuuriset työyhteisöt ovat tutkitusti innovatiivisempia, tehokkaampia ja tuottavat luovempia ratkaisuja ongelmiin.

Esimiehet lisäävät usein monikulttuuristen työyhteisöjen etuihin myös laajentuneen kielivalikoiman sekä kulttuurituntemuksen, josta seuraa suoraa etua asiakastyöhön.

Edelläkävijöistä mallia

Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön -hankkeessa suunnitellaan monimuotoisuuden johtamisen työkalupakkia nimeltään Esimiehen kulttuurikor­­tit Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupun­ kien esimiehille. Se valmistuu toukokuussa.

– Työkalupakin rakennusvaiheessa haastateltiin noin 30 kaupungin ja yksityisen sektorin esimiestä, jotka ovat edelläkävijöitä monimuotoisuuden joh-

”Rekrytointitilanne on ensisijaisen tärkeä työsuhteen onnistumisen kannalta.” tamisessa. Teemahaastatteluista on dokumentoituna mielenkiintoista materiaalia, jota hyödynnetään työkalupakin tekemiseen, mutta myös muulla tavoin, Suihkonen-Mensah selvittää.

Hankkeella tuetaan monikulttuurisen johtamisen valtavirtaistamista, millä tarkoitetaan tavoitteiden ja käytäntöjen viemistä organisaatioiden toimintaan, sen joka tasolle.

– Työkalupakissa kootaan yhteen esimiesten arkityöstä kummunneet tarpeet ja ne ratkaisut, jotka ovat jo olemassa. Tavoitteena on sekä lisätä tietoutta että saada hyvät toiminnot käytäntöön, Suihkonen-Mensah jatkaa.

Työtehtävät selviksi

Keskustelijat ovat samaa mieltä siitä, että rekrytointitilanne on ensisijaisen tärkeä työsuhteen onnistumisen kannalta. Haastattelutilanteessa kannattaa avata työtehtävät mahdollisimman

konkreettisesti ja kertoa työntekijän velvollisuuksista. Rekrytoinnissa on myös mahdollisuus keskustella odotuksista molemmin puolin. Itsestäänselvyydet on hyvä muistaa kyseenalaistaa rekrytoidessa henkilöä, jolla ei ole vielä paljon kokemusta suomalaisesta työelämästä.

– Rekrytointitilanteessa keskustellaan sellaisista perusasioista, kuten työajoista, mitä työtehtäviin kuuluu ja työvaatteista. Esimerkiksi pitkä huntu on siivoustehtävissä työturvallisuussyistä ongelma, Ruotsalainen selvittää.

Hänen mukaansa onkin tärkeää, että esimiesten rekrytointiosaamista kehitetään ja koko kaupungille valmistellaan yhteisiä linjauksia ja ohjeita.

– Esimiehiä ei saa jättää asioiden kanssa yksin, Suihkonen-Mensah lisää.

Kielitaidon kehittymistä tuetaan

Esimerkiksi siivoojan ja ravintola-alan työt ovat tyypillisiä sisääntuloammatteja, joiden kautta maahanmuuttajat tulevat mukaan suomalaisille työmarkkinoille. Näillä aloilla voi työskennellä, vaikka kielitaito on vielä kehittymässä.

Ruotsalainen huomauttaa, että maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarjotaan myös mahdollisuutta opiskella

suomen kieltä henkilöstökeskuksen järjestämillä kursseilla.

Suomen kieli karttuu myös erikseen maahanmuuttajille suunnatuissa oppisopimusopiskeluissa, jonka jälkeen työntekijällä on mahdollisuutta jatkaa opiskeluaan ja edetä urallaan myös esimiestehtäviin saakka.

Suihkonen-Mensah kannustaa keskustelemaan siitä, millaista suomen kielen taitoa kyseinen työpaikka vaatii rekrytointihetkellä ja miten kielitaidon kehittymistä voidaan tukea myöhemmin.

Kaupungilla on myös meneillään Ammatillisen suomen kielen kehittämisko­ konaisuus, Aski-hanke. Siinä kehitetään välineitä virastoissa työskentelevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielitaidon parantamiseksi.

– Lasten päivähoidon vastuualue leikkipuistot mukaan lukien on mukana hankkeessa, Marttila kertoo ja jatkaa: – Tavoitteena on selvittää, minkälaista kielitaitoa lastentarhanopettajan, lastenhoitajan ja leikkipuistohenkilöstön tehtävissä tarvitaan.

Askin sisältöalueet ovat ammattialakohtaisten kielitaitomäärittelyjen tekeminen, testien suunnittelu ja toteutus.

Näiden pohjalta suunnitellaan sitten ammattialakohtaisia kielikursseja. •

Helsingin henki | huhtikuu 2012

23

palvelu teksti Katja Pesonen kuvat Marjo Tynkkynen

Kaupungintalo

avasi ovet asukkaille Virka Galleria ja Virka Info ovat helsinkiläisen pelastus silloin, kun arkeaan haluaa rikastuttaa kulttuurilla ilman lompakon tyhjentymistä tai kaipaa kotikaupungistaan lisätietoa. Kaupungintalon ovet ovat kaikille avoinna viikon jokaisena päivänä.

H

elsingin kaupungintalossa sijaitsevat Virka Info ja Virka Galleria ovat kuin olohuone jokaiselle, joka astuu ovesta sisään. Aulassa on lehtiä, kuusi tietokonetta internetyhteyksin ja suuri näyttelytila täynnä sielun ruokaa.

Virka Info ja Virka Galleria olivat aikaisemmin yksi kokonaisuus Helsinkitiedotuksessa Jugendsalissa. Vuonna 2008 palvelut päätettiin siirtää kaupungintaloon. Näyttely- ja neuvontatoiminnasta muodostettiin omat yksikkönsä viime vuonna.

Virka Gallerian näyttelypäällikön Kir­si Hasun mukaan jako oli onnistunut. Työt olivat eriytyneet aikojen saatossa muutenkin, joten toimintaan on

”Tätä nykyä maahanmuuttajien neuvontapiste palvelee 12 eri kielellä berberistä kurdiin.” tullut nyt selkeyttä. Hän arvelee muuton olleen suuri myös kaupungintalolle.

– Aikaisemmin kaupungintalo oli suljettu tila, johon kaikilla ei ollut asiaa, nyt meidän tehtävämme on nimenomaan saada tänne kävijöitä. Talossa on tiukat turvamääräykset, koska täällä työskentelee kaupungin keskushallinto, mutta sen rinnalla on nyt myös kaikille avoimia palveluita.

24

– Monet sanovat, että olemme tuoneet virastotiloihin positiivista fiilistä, koska olemme niin luovaa joukkoa, Hasu hymyilee.

Tietopalvelua 12 kielellä

On olemassa vähän sellaista Helsinkitietoa, mitä Virka Infossa ei tiedettäisi.

Jos jotain tietoa ei sieltä löytyisi, kysyjä osataan ohjata juuri oikean ihmisen pakeille tai tonkia tieto ja lähettää se parin päivän sisällä sähköpostilla kysyjälle.

– Suosituimmat kysymykset ovat viime aikoina koskeneet säätä ja Helsingin asuntotilannetta. Puheluita tulee noin 15–25 päivässä, ja sen lisäksi olemme vastaanotossa vastailemassa kävijöille henkilökohtaisesti, kertoo palveluneuvoja Ari Kallinen.

Neuvontapäällikkö Christina Huotari kertoo, että kymmenen vuotta sitten Virka Infoon tuli puheluita noin 20 000 vuodessa, pari vuotta sitten enää 4 000, kiitos internetin hakukoneiden.

Virka Infokin aktivoitui netissä, ja ny­ kyään se kokoaa sivuilleen koko ajan lisää kaupunkitietoutta.

Vuosi sitten puheluiden määrä lähti yhtäkkiä tasaiseen kasvuun. Syynä on maahanmuuttajien neuvontapisteen siirtyminen Itäkeskuksesta osaksi Virka Infoa. Tätä nykyä Info palvelee 12 eri kielellä berberistä kurdiin. Eniten kyselyitä tulee venäjäksi, arabiaksi ja suomeksi. Se toimii myös maistraatin, poliisin ja maahanmuuttoviraston yhteispalvelupisteenä.

– Monesti maahanmuuttajat kaipaavat tietoa asumislupa- ja asuntoasioista

Helsingin henki | huhtikuu 2012

sekä terveyspalveluista, vinkkejä työnhakuun ja ylipäätään aivan perusasioista, joilla pääsee Suomessa elämän alkuun, kertoo palveluneuvoja Ahmed Khalil.

Vuoden alussa Virka Infoon yhdistettiin Infopankki, joka tukee maahanmuuttajien kotoutumista välittämällä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta verkkopalveluna.

– Yhteinen työyksikkö on hieno asia.

Infopankkilaiset rakentavat tietoa nettiin ja Virka Infossa asiakas tavataan henkilökohtaisesti. Nyt eri osaamisemme täydentävät toisiaan hyvin, toteaa projektipäällikkö Riitta Lampelto.

Ilmaista kulttuuria kaupunkilaisille

Virka Galleria järjestää kaupungintalon tiloissa vuodessa noin kaksitoista näyttelyä, joista kuusi isoa. Gallerialla ei ole omia kokoelmia, joten näyttelyt järjestetään yhteistyössä muiden hallintokun­ tien tai ulkopuolisten tahojen kanssa.

Virka Gallerian järjestämistä tapahtumista suosittuja ovat erityisesti kaupunginorkesterin konsertit ja Helsinkipäivän tapahtumat. Kaikki on ilmaista.

Tilaisuuksiin tartutaankin mukavasti. Kävijöitä on talvisin keskimäärin 4 000 kuukaudessa ja kesäisin määrä ponnahtaa keveästi 30 000:een.

Virka Galleria toimii neljän innostuneen luovan mielen voimin. Hasun ohella sitä pyörittävät näyttelysuunnittelija sekä kaksi näyttelyassistenttia. Pieni

n Riitta Lampelto, Hua Kei, Ahmed Khalil, Sami Ourab, Necat Demirtas, Hassan Hilowle ja Ari Kallinen palvelevat kaikkia kaupunkilaisia monella kielellä.

n Anni Kostamovaara, Kirsi Hasu ja Soile Pietilä miettivät Virka Gallerian näyttelytilassa seuraavan näyttelyn ideoita.

n Kirsi Hasu on tyytyväinen, että kaupungintalo on avannut ovensa kaupunkilaisille ja tarjoaa infoa ja taidetta.

yksikkö tekee tiimistä tiiviin. Näyttelysuunnittelija Anni Kostamovaara ja näyttelyassistentti Soile Pietilä ovat Gallerian yleismiesjantusia. He hoitavat markkinointia ja tiedotusta, päivittävät nettisivuja, järjestävät tapahtumia, leffoja ja konsertteja sekä tuottavat luonnollisestikin näyttelyitä.

Nykymaailman trendi ”elä hetkessä” on gallerioissa käsitteenä mahdoton. Nytkin kaksikko kasaa pian alkavia näyttelyitä ja suunnittelee samaan aikaan vuotta 2013. Vuoden 2014 suunnittelukin alkaa olla työn alla.

– Pienet näyttelyt vaativat saman työmäärän kuin päänäyttelyt, ja kiertonäyttelyt voivat tulla meille hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Onneksi muut pitävät ajan tasalla, jos tuntuu, ettei oma pää pysy mukana, nauraa Pietilä. •

Tulevat näyttelyt Virka Info

Virka Galleria

Virka Info on asukkaiden neuvontapiste. Se neuvoo kaikessa kaupunkia ja sen palveluita koskevissa asioissa.

Myös Helsinkiin juuri muuttaneet voivat kääntyä Virka Infon puoleen mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Se neuvoo myös maahanmuuttoasioissa. Palvelua saa 12 eri kielellä. Asiakas voi käydä paikan päällä tai soittaa neuvontanumeroon. Myös henkilökohtaisia neuvontaaikoja on mahdollista sopia.

Virka Galleria tuottaa näyttelyitä, elokuvaesityksiä ja tapahtumia. Päätila sijaitsee kaupungintalon aulassa, jonka lisäksi näyttelyitä pidetään pienessä Kulmassa ja elokuvaesityksiä Virka Kinossa. Näyttelyissä esitellään pääasiassa Helsinkiä, sen historiaa, ihmisiä, taidetta ja arkkitehtuuria, mutta toisinaan myös muita aiheita.

> Virka Infon neuvontapuhelin 310 11 111 ma–pe klo 9–15. > Avoinna ma–pe klo 9-19, la–su klo 10–16. > Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13.

> Virka Galleria on avoinna ma–pe klo 9–19 ja la–su klo 10–16 > puh. 310 11 111 > www.virka.fi > Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11–13.

Woodism Näyttely näyttää puun kaikentaipuvaiset mahdollisuudet pihalta tavaroiksi. Esiteltävät huonekalut ja esineet on tehty Kaivopuistosta kaadetuista jalavista. Näyttely on osa WDC-hanketta. > 29.6.–2.9.

Flush Kaupungintalon vessoja on sanottu kaupungin kauneimmiksi. Niistä voi nauttia uudella tavalla taidenäyttelyn myötä.

Näyttely on osa WDC-vuotta. > 23.3.–30.9.

Pää ja sydän – Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina Näyttely esittelee Helsingin 200-vuotista historiaa pääkaupunkina kuvin ja videoin. Havainnollisen esitteen avulla voi tehdä myös historiallisen kierroksen Leijonakorttelissa. > 4.4.–17.6.

Riemunukke ja nauruhyppy – Heljä Liukko-Sundströmin 50-vuotistaiteilijajuhlanäyttely Arabian taiteilijaa juhliva näyttely esittelee lapsuutta ja vanhenemista keraamisin veistoksin ja reliefein. > 12.9.–4.11.

Unelmia Helsingissä Kaupunkilaiset ovat saaneet lähettää Galleriaan postikortilla tai netin kautta omia unelmiaan, joista ”unelmamuotoilijat” ovat luoneet taideteoksia. > 14.11.–13.1.2013

Helsingin henki | huhtikuu 2012

25

työhyvinvointi

Tasa-arvossa huomio suvaukseen Kaupungin päivitetty tasaarvosuunnitelma sisältää sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasaarvosuunnitelman. Kohteena ovat sekä palvelut että henkilöstöpolitiikka. Nyt on kohdistettava huomiota sukupuolivaikutusten arviointiin eli suvaukseen. teksti Eija Hietanen kuva iStockphoto

Tasa-arvosuunnitelma saa jatkoa ja päivitettiin

26

T

asa-arvosuunnitelma vuodelle 2012 on päivitetty. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunginhallitus päätti helmikuun alussa jatkaa vuosien 2009–2011 tasa-arvosuunnitelman voimassaoloa tämän vuoden ajan.

Samalla hyväksyttiin päivitysosa osaksi tasa-arvosuunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelman päivitysosuutta on tehnyt työryhmä, jossa­ on ollut mukana puheenjohtajana osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henki­ löstökeskuksesta, virastojen edustajia, kaikkien henkilöstöjärjestöjen edustajat, tasa-arvotoimikunnan edustajat­ ja työsuojeluvaltuutettu. Valmistelusta­ ja sihteeritehtävistä huolehtivat työmarkki­ na­-asiantuntija Annukka Rautopuro ja erityissuunnittelija Paavo­ Salonen henkilöstökeskuksesta.

Kaikkiaan tasa-arvosuunnitelman päivitystyössä oli mukana yli parisenkymmentä jäsentä.

Pohjaniemi, Rautopuro ja työryhmässä mukana ollut pääluottamusmies Roger Nordman avaavat tasa-arvosuunnitelman päivitysosuuden taustoja.

Helsingin kaupunginhallitus päätti

Lisäksi siinä esitetään toimialojen niitä toimenpiteitä, joita jatketaan tänä vuonna.

Kaupunginhallituksen lisäksi tämä päivitetty osuus on käsitelty myös kaupungin tasa-arvotoimikunnassa ja henkilöstötoimikunnassa. Kaupunki toteutti syksyllä 2011 – yhteistyössä kaupungin tasa-arvotoimikunnan kanssa – henkilöstölle kyselyn sukupuolten välisestä tasa-arvosta kaupungilla. Kyselyn tuloksia on otettu mukaan päivitysosuuteen sellaisiin kohtiin, jotka liittyvät sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

helmikuussa jatkaa vuosien 2009–2011 tasa-arvosuunnitelman voimassaoloa vuoden 2012 ajaksi. Samalla kaupunginhallitus hyväksyi tasa-arvosuunnitelman päivitysosuuden osaksi tasa-arvosuunnitelmaa, jolloin nämä kaksi yhdessä muodostavat kaupungin tasa-arvosuunnitelman vuodelle 2012.

Päivitysosuudessa kuvataan esimerkein toimialojen vuosina 2009–2011 tekemiä toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Kohteena sekä henkilöstöpolitiikka että palvelut

Kaupungin tasa-arvosuunnitelma perustuu tasa-arvolakiin. Se sisältää sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman.

– Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista niin kaikille kuntalaisille tarjotuissa palveluissa kuin kaupungin noudattamassa henkilöstöpolitiikassakin, Pohjaniemi selvittää.

Tasa-arvosuunnitelma keskittyy vain sukupuolten väliseen tasa-arvoon, eikä siis yleiseen yhdenvertaisuuteen. Yleisessä kielenkäytössä ja lainsäädännössä tasa-arvo on vakiintunut tarkoittamaan sukupuolten välistä tasavertaisuutta.

– Tasa-arvosuunnitelman toimeenpano merkitsee sukupuolinäkökulman val-

tavirtaistamista, sen varmistamista, että sukupuolinäkökulma on mukana kaikessa toiminnassa, Pohjaniemi toteaa.

Mikä ihmeen suvaus?

Yksi sukupuolinäkökulman ja tasa-arvon valtavirtaistamisen tärkeimmistä keinoista on sukupuolivaikutusten ar­ viointi eli suvaus.

Suvauksen periaatteisiin kuuluu toimenpiteen, hankkeen tai lakiesityksen arviointi sen kannalta, miten se vaikuttaa miehiin ja naisiin. Arvioinnin kohteet voivat näyttää neutraaleilta mutta vaikuttavat silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriarvoisuutta.

Keskustelijat selvittävät, että sukupuolivaikutusten arviointi tarkoittaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistä-

> Lisätietoa: Helmi > Henkilöstö > Tasa-arvo hel.fi/heke > Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

psykologi miseen tähtäävää toimintaa, jossa pyri­­tään ottamaan sukupuolinäkökulma huo­­mioon.

– Sukupuolivaikutusten arviointi on tärkeä tasa-arvon edistämisessä, sillä useilla yhteiskunnan alueilla on tekijöitä, joiden takia neutraaleilta vaikuttavat toimenpiteet voivat vaikuttaa eri tavoilla naisiin ja miehiin ja toimia siten epätasaarvoa tuottaen, Pohjaniemi selvittää.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhusten palveluissa kehi­tetään sekä naisille että miehille sukupuolisensitiivistä vanhustyötä.

Avopalveluissa on nimittäin jo vuosia ollut tavoitteena miehiä kiinnostavan toiminnan lisääminen, sillä miehet ovat yleensä naisia suuremmassa syrjäytymisvaarassa.

– Sukupuolinäkökulma pitää ottaa huomioon kaikessa valmistelussa ja päätöksenteossa, sillä sukupuoli on yksi ihmisiä erotteleva tekijä siinä missä ikä, asuinpaikka tai koulutuskin, Rautopuro huomauttaa.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Yhtenä tärkeänä tavoitteena tasa-arvosuunnitelmassa on työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Tänä vuonna pyritään lisäämään erityisesti miesten tietoisuutta perhevapaista ja niiden käyttömahdollisuuksista.

– Jo nyt esimerkiksi tilapäisen hoitovapaan kaikista käytetyistä kerroista noin 14 prosenttia oli miesten käyttämiä, Pohjaniemi iloitsee.

– Kaupungilla on hyvin terve suhtautuminen työn ja muun elämän yhdistämiseen, hän toteaa.

Ei miesten ja naisten töitä

Roger Nordman on töissä naisvaltaisessa työyhteisössä. Vähemmistönä työpaikalla oleminen on taitolaji.

Keskustelijat muistuttavat, että tasaarvo työelämässä merkitsee myös sitä, että meillä olisi yhä vähemmän miesten töitä tai naisten töitä. Yhä edelleen on niin, että sosiaali- ja terveysalalla työskentelee ennen kaikkea naisia, kun taas kaupungin teknisissä palveluissa on miehiä. Kuitenkin ihmiset voivat yleensä parhaiten työyhteisössä, jos eri sukupuolia on suunnilleen yhtä paljon.

Tasa-arvosuunnitelman henkilöstöja rekrytointiosiossa otetaan esiin juuri näitä asioita muun muassa järjestämällä virastoille ja liikelaitoksille rekrytointiaiheisia koulutuksia, jotka sisältävät tasaarvonäkökulman. Lisäksi naisten osuutta johtotehtävissä seurataan vuosittain kaupungin henkilöstöraportissa.

Tänä vuonna jatkuu myös naisvaltaisten alojen ura- ja palkitsemismalli. Naisia kannustetaan uralla kehittymiseen urapolkuhankkeilla.

Jokaisessa virastossa ja liikelaitoksessa on nimetty tasa-arvoyhteyshenkilö, joka omalta osaltaan seuraa, että toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasaarvo etenee.

Tasa-arvoyhteyshenkilöille pidetään myös verkostotilaisuus tänä keväänä.

Syksyllä henkilöstökeskus pyytää yksikköjä raportoimaan tavoitteiden toteutumisesta. Samalla toivotaan kannanottoja siitä, millaisia oman toimialan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevia tavoitteita kaupungin seuraavaan strategiaohjelmaan tulisi ottaa. •

Työterveyspsykologi Marjukka Hämäläinen uskoo, että työn imu on tarttuvaa.

Tunteita liikkeellä Ihmisellä on luontainen taipumus mukautua toisten mielialoihin

ja tunnetiloihin, näin myös työyhteisöissä. Esimiehen ilmeitä, katseita ja äänenpainoja seurataan tarkasti: jos pomolla on kulmat kurtussa, palautuu omakin ilme äkkiä peruslukemille. Uupuneen kollegan ympärille voi levitä uuvuttavaa huolestuneisuutta. Onneksi myös myönteiset tunteet tarttuvat yhtä lailla.

Tunteiden merkitystä työelämässä on alettu ymmärtää viime aikoina paremmin. Työyhteisöt ovat alttiita tunteiden tarttumiselle, millä on vaikutuksensa työsuorituksiin ja ilmapiiriin. Järkeen ja logiikkaan vetoaminen ei aina riitä, vaan esimerkiksi myötätunto voi olla organisaation tärkeä menestystekijä.

Nykyaikainen johtaja ymmärtää, että hänen joukkonsa ovat valmiit venymään tarvittavan rutistuksen organisaation hyväksi ainoastaan, jos heistä pidetään hyvää huolta. Tunteet voi valjastaa voimavaraksi ja hyödyntää esimerkiksi organisaatiomuutoksissa tai suunniteltaessa strategiaa taikka viestintää.

Tutkimusten mukaan työn imu ja työuupumus ovat omiaan tarttu-

maan työntekijöiden välillä. Työn imua kokeva henkilö on energinen, tarmokas ja työhönsä omistautunut, työuupumuksesta kärsivä taas potee sananmukaisesti uupumusta, kokee ammatillisen itsetunnon heikentyneen ja suhtautuu kyynisesti työhönsä. Paradoksaalista on, että työuupumuksen interventiot keskittyvät pääosin yksilöihin vaikka tilanne- ja organisaatiotekijät saattavat olla oleellisia taustalla.

Työyhteisön toiminnassa voi tunnistaa kollektiivisia väsymisen merkkejä, kuten toimimatonta yhteistyötä, turhautumista, yleistä motivaation puutetta, epäoikeudenmukaisuutta tai kiusaamista. Koko työyhteisöä energisoivaa myönteistä vuorovaikutusta voi jokainen edesauttaa kiinnittämällä huomiota työkavereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Yhteinen tekeminen ja ideointi motivoi useimpia. Tärkeää myös on, että mahdollisiin epäkohtiin tartutaan aktiivisesti ja niitä käsitellään rakentavasti.

On oleellista, että ristiriidat käsitellään asianosaisten kesken, et­ teivät ne leviä koko yhteisön kannettaviksi. Töissä jokaisella on oikeus keskittyä työn tekemiseen joutumatta valitsemaan puolia konfliktitilanteessa. Kuulostaa kohtuuttomalta, jos työn lisäksi pitäisi jaksaa hoitaa vielä työkavereiden henkilökohtaiset murheet.

Entä kuinka ottaa etäisyyttä ympärillä velloviin tunteisiin ja pa-

haan oloon? Mitä enemmän on tuntumaa omiin tunteisiin, sitä vähemmän on alttiina muiden ihmisten tunteiden hallitsemattomalle tarttumiselle.

On hyvä tiedostaa, että toisen murheen tai ahdistuksen ottaminen kannettavaksi ei poista tätä tunnetta toiselta, eikä näin ollen ole hyödyllistä kenenkään kannalta. Voit kokeilla seuraavaa harjoitusta: tarkkaile jotain ajatusta tai tuntemusta ikään kuin tutkimusmatkailijan silmin, käsivarren mitan päästä. Voit huomata sen mielenkiintoisena ilmiönä ja nähdä sen välimatkan avulla selkeämmin.

Tunteet ja ajatukset eivät ole itsessään vaarallisia, pysyviä, saatikka totuuksia, vaan alati muuttuvia ja liikkuvia – kuin pilvet taivaalla tai lehdet virran vietävänä.

Helsingin henki | huhtikuu 2012

27

liikkeellä

Kohti aktiivista elämäntapaa Liikkeelle on kaupungin ja valtakunnallisen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman yhteistyöhanke, joka käynnistyi viime syksynä. Hanke antaa osallistujille kimmokkeen liikunnan aloittamiseen ja ohjaa aktiiviseen elämäntapaan.

28

Helsingin henki | huhtikuu 2012

H

teksti Ville Kujala ja Laura Heikkinen kuvat Arto Wiikari

anke on liikuntaviraston, henkilöstökeskuksen ja työterveyshuollon yhteinen palveluketjumalli. Sen kohderyhmän muodostavat kakkostyypin diabetesriskissä olevat tai siihen sairastuneet työntekijät sekä ne, joille liikuntaa voidaan suositella masentuneen mielialan hoitoon. Liikuntavirastossa työskentelee liikuntaneuvoja Ville Kujala, jolle voi varata oman henkilökohtaisen tapaamisajan työterveyshuollon suosituksesta.

– Työni koostuu pääosin asiakastapaamisista ja yhteydenpidosta asiakkaisiin. Perehdymme myös terveys-

liikunnan tutkimustietoon, jotta liikuntaneuvontaa saataisiin kehitettyä ja vietyä eteenpäin, Kujala kertoo.

– Työjärjestykseeni ei mahdu montaa tuntia viikossa käytännön liikunnanohjaamista, mutta teen henkilökohtaisia kuntosaliohjelmia ja pidän keskiviikkoisin Liikkeelle-vertaistukiryhmää. Ne tuovat toimistotyöhön mukavaa vaihtelua, Kujala toteaa.

Asiakastapaaminen on aina henkilökohtainen. Sen aikana kartoitetaan lähtötilanne ja tehdään yksilöllinen liikuntasuunnitelma, jonka apuna ovat muun muassa asiakkaan tapaamiseen mukanaan tuomat työterveyshuollon terveydelliset mittaustulokset.

Asiakkaiden suusta lainattua: Myös asiakkaan aikaisempi liikuntahistoria ja omat liikuntamieltymykset otetaan huomioon liikuntasuunnitelmaa tehtäessä. Tapaamisen lopuksi sovitaan seurantapaaminen noin kolmen kuukauden päähän.

Liikuntaneuvoja tukee ja ohjaa edistymistä sekä seuraa asetettuja tavoitteita. Tärkeimpinä asioina elintapamuutoksessa ovat kuitenkin asiakkaan oma motivaatio ja muutosvalmius.

”

Neuvontakäyntien ja asiakkailta saadun palautteen perusteella hyväksi lisävälineeksi on osoittautunut kirjallisuus: liikunnasta ja ruokavaliosta on tarjolla suuri määrä erilaisia oppaita.

– Olemme hankkineet muutamia oppaita asiakkaille lainattaviksi. Osa ihmisistä sisäistää tiedon kirjaa lukiessa paremmin, ja ohjeisiin voi aina palata kertaamaan niitä vielä myöhemmin, Kujala sanoo.

Keskiviikkoiltapäivänä on maksuton, matalan kynnyksen liikuntaryhmä, jonka mottona on: ”aktiivisuus lisää aktiivisuutta”. Liikuntaneuvonnassa käyneille asiakkaille räätälöity viikoittainen ohjaustunti pitää sisällään lajikokeiluita, kuten taijita tai gymstick-jumppaa. Tuttuina lajeina mukana ovat sauvakävely tai kuntosaliharjoittelu, joihin tarkemmin tutustumalla monelle aukeaa kuitenkin täysin uusi laji.

– Kokeilujen ja tekniikan oppimisen ohella tärkeimmiksi asioiksi nousevat hyvät ja rennot fiilikset sekä yhdessä tekemisen meininki, vahvistaa Kujala.

Eräs ryhmäläinen kertoo, että hän luki esitteestä Liikkeelle-hankkeesta ja näki sen tilaisuutena parantaa terveyttään.

Hänelle tehtiin henkilökohtainen, yksilöllinen liikuntasuunnitelma oman terveydentilan, mieltymysten ja realististen liikuntamahdollisuuksien perusteella.

Keskiviikon liikuntaryhmän lisäksi viikko-ohjelmaan lisättiin työmatkakävelyä, jumppaa ja myöhemmin myös kuntosaliharjoittelua.

Pienryhmän yhteishenki on ollut hyvä ja kannustava, kun kaikki ovat samassa veneessä hikoilemassa tavoitteena kohentuva terveys ja pienemmät lukemat sekä mittanauhassa että vaa’assa.

– Ryhmässä on jumpan ohella kokeiltu monia minulle aiemmin täysin tuntemattomia lajeja ja liikuntamuotoja. Sain jopa kuntosalin laitepelkoni taltutet­tua liikuntaneuvojan perusteellisella ohjauksella ja kirjallisilla ohjeilla. Jos oma motivaatio riittää, löytyy jokaiselle varmaan mieluinen ja omalle kropalle sopiva liikuntamuoto, ryhmäläinen kertoo.

”

Kuvittelin kuntosali­ harjoittelun aivan toisenlaiseksi. Se tuntuukin mukaval­ ta ja tehokkaalta.” [ nainen 35 v. ]

Oivalsin rennon asenteen merkityksen.” [ mies 58 v. ]

Liikuntaryhmässä hyvä meininki

Tilaisuus parantaa terveyttään

”

Säännöllisen liikunnan aloittamisen takia olen hyvässä vireessä.” [ nainen 48 v. ]

”

Liikuntaan tuli tauko, mutta aion jatkaa heti tervehdyttyäni.” [ mies 49 v.]

”

Vesijumpassa kunto on kasva­ nut, ja nyt jaksan jo ponnistaa ylös altaasta.” [ nainen 60 v. ]

Lähde liikkeelle! > Lisätiedot: liikuntaneuvoja Ville Kujala, puh. 040 163 2378, ville.kujala@hel.fi. > Liikuntaneuvonta: Helmi (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Liikkeelle-hanke

n Liikuntaryhmään kuuluva Raija saa Ville Kujalalta opastusta kuntosalilla. Tuijan kanssa käydään läpi kevään ohjelmaa.

Ryhmäläisistä on hienoa, että kaupungilla on otettu käyttöön uusia keinoja henkilöstön terveyden ja jaksamisen edistämiseksi, kuten läheinen yhteistyö työterveyskeskuksen ja henkilöstöliikunnan välillä.

Huonokuntoisten ja ylipainoisten asiakkaiden ohjaaminen liikuntaneuvojan pakeille ja sitä kautta edelleen heille suunnattuihin liikuntaryhmiin on erinomainen asia.

Löydä mieluinen laji

Henkilöstöliikunnan liikuntakalenterin tunnit antavat monipuoliset mahdollisuudet ohjattuun liikuntaan. Usealle löytyy mieleinen liikkumismuoto, sillä liikuntakalenterin tarjonnassa on tunteja rentoutus- ja kehonhallintatunneista aikuisten uintitekniikkaan ja tehokkaisiin kahvakuulatunteihin.

– Omia liikuntakertoja voi seurata vaikka ViLiMi-viikkoliikuntamittarin avulla, jonka liikuntaneuvonnassa käyneet saavat mukaansa, Kujala kertoo.

Keväällä testataan myös aktiivisuusmittaria, joka toimii askelmittarin tavoin ja antaa välitöntä palautetta.

Vaikka liikuntaneuvonnan tavoitteina on terveyden edistäminen, liikunnan lisääminen ja selkeiden tavoitteiden asettaminen, on Kujalan mukaan elintapamuutoksessa kyse oivaltamisesta ja mahdollisuudesta.

– Ketään ei voi pakottaa liikkumaan tai syömään terveellisemmin, mutta voimme herätellä ajatuksia hyvän olon lisäämiseksi arkeen, Kujala toteaa.

Ryhmäläinen vahvistaa, että sitä mukaa kun painoa saa edes vähän alemmas, liikunta muuttuu helpommaksi. Säännöllinen liikunta ja ateriarytmi myös parantavat jaksamista sekä töissä että vapaa-aikana. Se kannustaa jatkamaan.

– Ammatti-ihmisten neuvoilla olen päässyt hyvin alkuun uusien elämäntapojen opettelussa. Saaduilla työkaluilla on hyvä jatkaa sitten kun ryhmän toiminta loppuu. •

Helsingin henki | huhtikuu 2012

29

Foto Patrick Oras 1974, Helsingin kaupunginmuseo

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraavan kalenterin aineistopäivä on 16. toukokuuta.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa teki Suomeen valtiovierailun 19.–21.11.1974.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen otti kuninkaan vastaan Eteläsatamassa.

Pää ja sydän – Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina n Näyttely esittelee Helsingin 200-vuotista historiaa pääkaupunkina. Tunne pääkaupungin syke ja tunnelma, kuule sen kiehtova tarina Virka Galleriassa. Koe muistot, muutos ja monikulttuurisuus. Tutustu Helsingin kasvuun ja kulttuurin kerrostumiin. Kulje kierros Leijonakorttelin historiallisessa ympäristössä ja tarkastele kaupunkia kuin näyttelyesinettä. Näyttely on avoinna 4.4.–17.6. Vapaa pääsy. > virka.fi työhyvinvointi

Hae nyt kuntoremonttiin! n Syksyn kuntoremontteihin haku alkaa 26.4.

Jos olet kiinnostunut kuntoremontista, sovi siitä ensin esimiehesi kanssa ja ota sitten yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi, ennen kuin haet paikkaa. Ilmoittautumiseen tarvitaan lupa heiltä.

Paikkaa voit hakea hyväksynnän saatuasi. Hakea voi nyt sähköisesti.

Tänä vuonna kaupunki järjestää erilaisia kuntoremontteja noin 1 700 hakijalle.

Tarjolla on peruskuntoremonttien lisäksi erilaisille kohderyhmille ja eri tarpeisiin räätälöityjä kuntoremontteja.

Henkilöstöliikunta tiedottaa

C’est la vie! -petankki n Petankkikisat Kaisaniemen kentällä 11.5. klo 15.30 alkaen järjestetään uudistetulla pelisysteemillä. Jokaiselle joukkueelle on vähintään 5 peliä. Lohkojen 4 parasta jatkaa pelejä A- ja B-lohkoissa.

Kerää 3 hengen joukkue ja ilmoittaudu 16.4.–3.5. digium-linkin kautta henkilöstöliikunnan sivulta.

Henkilöstöliikunnan syksyn kuntosalikortteja voi jo lunastaa Yrjönkadun uimahallin tai Töölön kisahallin kassalta 16.– 28.4. Ota henkilöstökortti mukaan. > Kevään tapahtumat, lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. > Lisätietoja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

Stadin soudut

Viiden päivän ohjelmassa on ohjattua liikuntaa ja monipuolisia tietoiskuja.

Tärkein tavoite on herättää motivaatio omasta kunnosta huolehtimiseen ja parantaa jaksamista ja elämänlaatua. > Lisätietoa Helmen sivuilta Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Kuntoremontti

KOKOUS

Akavalaisten lomatuki ry:n kokous n Sääntömääräinen kevätkokous pidetään 24.4. klo 18 Hiiden­kiven peruskoululla, Rajatie 7. Kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat terve­tulleita. Ilmoittautumiset (kahvitarjoilu) 20.4. klo 16 mennessä: kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

n Jokavuotiset Stadin soudut kisataan 24.8. klo 15 alkaen Helsingin Soutustadionilla osoitteessa Merikannontie 8. Teemana on Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina ja vanhojen starojen Helsinki.

Ilmoittaudu kisaan 30.5. mennessä osoitteeseen stara.konepaja@hel.fi ja liitä mu-

kaan joukkueen nimi, virasto tai liikelaitos, yhteyshenkilö, puhelinnumero ja sähköposti ja varayhteyshenkilö yhteystiedoin.

Joukkueen tarvitaan perämies sekä 14 soutajaa, joista vähintään 4 naista. Osallistumismaksu on 160 euroa/joukkue, ja se sisältää ruuan. Järjestelyistä vastaa viime vuoden voittajajoukkue Starat soutaa.

Stadin soutuklubi vuokraa veneitä harjoittelua varten. Varaukset: stadin.soutuklubi@gmail.com. Joukkueet voivat harjoitella itsenäisesti soutuklubin avoimissa soutuilloissa Humallahden venekerholla (Rajasaarenpenger 6) tiistaisin 15.5., 22.5., 29.5., 5.6. ja 12.6. klo 17 alkaen. > Lisätiedot: yleisinfo Pekka Markkula, puh. 0500 456 928, soutujärjestelyt Teijo Rautio, puh 050 559 1604, soututalous Eija Niemimaa, puh 050 559 2168.

LOMAT

Kysy virkistyspaikkojen peruutuksia n Henkilöstön kesän virkistyspaikkojen Iso Iiluodon ja Vartiosaaren Kalliorannan haku on ollut käynnissä.

Iso Iiluoto sijaitsee Vuosaaren edustalla Kallahdenselällä. Saareen voi tulla joko päiväretkelle tai useammaksi vuorokaudeksi. Majoitustilat ovat käytössä 14.5.–14.9.

Vartiosaaren Kallioranta lähellä Laajasaloa on henkilöstökerhojen ja työyhteisöjen kokous- ja virkistyspaikka, jossa voi myös saunoa, ruokailla tai pelata tennistä. Kallioranta on käytössä 3.5.–8.9. Röykän lomapaikasta kaupunki on luopunut. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Virkistys- ja lomapaikat.

Helsinki 200

n

30

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Kuvat kertovat ammattien historiaa n Kaupungin ammattien historiaa valottaa 200-vuotisjuhlavuonna Ammatteja kautta aikojen -valokuvanäyttely verkossa. Sivuja voi katsella myös iPad-taulutietokoneella sekä älypuhelimilla sivujen nettisoitteesta.

Helsingillä on pääkaupunkina 200-vuotinen historia. Ammatteja on kautta aikojen ollut tuhansia. Työtä entisaikain helsinkiläisten hyväksi ovat tehneet muun muassa työja vaivaistalon johtaja, ylempäin kansakoulujen luokanopettajatar, ylimönttööri, piirustaja, naisapulainen, kauppahallin päällysmies, kaasumestari ja ruuanlaittamon johtaja.

Nykyisin Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Eri alojen ammattilaisia on noin 39 000 ja tehtävänimikkeitä noin 2 000. > Tutustu vanhoihin ammatteihin osoitteessa: hel.fi/heke

Pekka Sauri

Ristikko nro 2/2011 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 16.5. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 16.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Auli Virta, Markku Peiponen, Ulla Vainio, Elina Kivi ja Merja Araneva.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | huhtikuu 2012

31

Helsingin henki Ju s j si P a

kuva Tommi Tuomi

02 2012

u

ne

n

”

Hyvä kello kauas kuuluu.”

huhti–toukokuu 2012

GoGo 10.4.–22.6.

taidetta turkista Caisassa avataan Turkey Meets Finland -näyttely. > caisa.fi

14.–19.4.

{ uusi duuni }

Hyvinvointia henkilöstölle

32

> Kuka: Stina Forsberg > ammatti: työyhteisökonsultti > töihin: 3.10.2011 > toimipaikka: opetusvirasto Mitä työyhteisökonsultti tekee?

Edistän eri menetelmin henkilökunnan hyvin­ vointia. Toimin kentällä esimiesten tukena ja autan heitä esimiestyössään. Olen mukana työnantajan edustajana henkilöstön uudelleen­ sijoitusprosessissa. Lisäksi olen mukana työ­ suojelutyössä. Ruotsinkielisenä palvelen ope­ tusviraston ruotsinkielistä henkilöstöä.

Mistä tulit taloon?

Tulin opetusvirastoon Ungmarthan eli ruotsin­ kielisen Marttajärjestön lasten- ja nuorten or­ ganisaation toiminnanjohtajan tehtävästä. Olen aikaisemmin työskennellyt kaupungilla koulu­ kuraattorina.

Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi?

Lähimmät kollegani ovat osastoni henkilöstö- ja lakipalvelussa työskentelevät noin 20 ihmistä.

Ketkä ovat asiakkaitasi?

Asiakkaitani ovat ensisijaisesti esimiehet, mutta myös työyhteisöt ja määrätyissä asioissa yksit­ täiset työntekijät.

Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä?

Helsingin henki | huhtikuu 2012

Teen tiivistä yhteistyötä kaikkien opetuslinjo­ jen ja niihin kuuluvien koulujen ja päiväkotien kanssa. Opetusviraston työsuojelutiimi, työ­ terveyskeskus ja henkilöstökeskus ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Mitä asioita olet ensimmäisenä saanut eteesi?

Työhyvinvointikysely oli yksi ensimmäisistä työ­ tehtävistäni. Olen myös toiminut henkilöstöön liittyvissä kriisitilanteissa sekä uudelleensijoi­ tustapauksissa.

Mihin asioihin haluaisit parannusta työyhteisöissä?

On tärkeää lisätä esimiesten halukkuutta toimia hyvänä johtajana sekä luoda avoin ja keskuste­ leva työyhteisö.

Mitkä ovat suurimmat ongelmat työyhteisöissä?

Monet kriisit työyhteisöissä perustuvat kommu­ nikaatio-ongelmiin. Ihmiset eivät uskalla tuoda asioita esille tai sitten esille tuodut asiat ymmär­ retään väärin.

Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi?

Saada ihmiset jaksamaan paremmin työelämäs­ sä ja löytää keinoja, joilla tätä työstää.

Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä?

Punavuori on ihanan trendikäs, kutsun sitä Suo­ men SoHoksi. Kesäisin käyn usein Hietalahden kirpputorilla ostoksilla.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Kirkkonummella ja kuljen joko autolla tai linja-autolla töihin.

susanna leinonen company Kontrastein leikkivä tanssiteos Sokea mieli lumoaa Stoassa. > stoa.fi

26.4.

asukasilta pasilassa Ylipormestarin asukasilta järjestetään Pasilassa Helpassa klo 18.30–20.30. Sitä voi seurata suorana Helsinki-kanavalla. > helsinkikanava.fi

5.5.

helsinki city run 2012 Keväinen juoksu on Suomen suurin puolimaraton. > helsinkicityrun.com

5.–6.5.

Kierrätystehdas kaapelilla Ilmastoinfo ja Kierrätystehdas järjestävät Kaapelitehtaalla kestävän kehityksen tapahtuman liikkumisen teemalla. > ilmastoinfo.fi

10.5.

hyvä cityelämä Ilmainen terveystapahtuma Töölön kisahallilla klo 12–18. Ohjelmassa messutori ja liikuntatapahtumia. > hel.fi/terveyskeskus

27.5.

Vox urbana konsertoi Vox Urbana -kuoron 60-vuotisjuhlakonsertti helluntaina kaupungintalolla klo 14. > virka.fi

6.6.

Helsingin henki 3/2012 ilmestyy Aiheina muun muassa varhaiskasvatus, puistokummitoiminta, leivokset, pidennetyt työurat ja Helsinki-viikko.