Helsingin henki 2/2013

henki Helsingin

02 2013

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Petra Hannus ja Monika Silander-Stolt viihtyvät Stoassa.

Idän kipinä SIVU 16

Liikenne uusille raiteille

SIVU 28

liikkeellä

Asukas voi vaikuttaa

SIVU 24

palvelu

teema

SIVU 06

Kilsat kasaan liikkuen

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus

Demokratiakeinoja parannetaan

K

aupunkilaiset halutaan entistä enemmän mukaan kehittämään Helsinkiä. Tapoja osallistamiselle etsitään monin tavoin. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu selvitti viime vuonna, miten asukkaat ja kaupungissa kävijät haluaisivat kehittää Helsinkiä. Vastauksissa tuli esiin toiveita joukkoliikenteen kehittämisestä, lasten ja nuorten palveluiden parantamisesta sekä tapahtumien, puistojen ja alueiden viihtyvyyden lisäämisestä. Huomisen Helsinki nähtiin kansainvälisenä ja modernina sekä toisaalta niin sanottujen pehmeämpien arvojen yhteisöllisenä, suvaitsevana, kiireettömänä ja kannustavana kotikaupunkina.

Kaupunkilaisten näkemyksiä ja ideoita Helsingin kehittämiseksi kerättiin viime vuonna myös Vaikuta Helsinkiin -verkkokyselyllä. Ideointiin osallistui noin 1 400 ihmistä, ja vastauksia saatiin 2 400. Mitä kaupungilta haluttiin?

Tärkeimpinä pidettiin peruspalveluita, sähköisiä palveluita, kansainvälisyyden kehittämistä sekä merialueiden ja rantojen käytettävyyden parantamista.

Näiden kyselyjen tulokset on otettu huomioon yhtenä aineistona uuden strategiaohjelman sisällön valmistelussa. Näkemykset ovat arvokkaita ja tärkeitä, ja jatkossa asukkaiden näkemykset halutaan ottaa entistäkin järjestelmällisemmin mukaan kaupungin kehittämiseen. Uusi strategia sisältää useita uusia osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja demokratian kehittämiseksi ja parantamiseksi. Tarkoituksena on, että kaupunkilaisilla olisi lähitulevaisuudessa käytössään hyvä valikko erilaisia asukaslähtöisiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kaupungin asioiden valmistelua ja päätöksentekoa avataan samalla ymmärrettävämmiksi. Tavoitteena on, että Helsinki on jatkossa aiempaa avoimempi ja kaupunkilaiset ovat tiiviimmin kaupunkiyhteisön aktiivisia, osallistuvia ja vaikuttavia jäseniä myös vaalien välillä.

Yksi asukkaita osallistava edelläkävijä on ollut avoimen datan Helsinki Region Infoshare -verkkopalvelu, joka jakaa julkista tietoa kaikkien hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hanke sai viimevuotisen kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon. Palvelun toiminnallisuutta jatkokehitetään edelleen palautteen ja arvioinnin pohjalta.

Tänä vuonna testataan, miten eri alueilla asukkaiden osallistumista voidaan lisätä ja parantaa. Kokeilussa on kymmenen pilottia, joissa etsitään uusia tapoja osallistumisen ja alueellisen vaikuttamisen lisäämiseksi. Lue piloteista lisää sivulta 6 alkaen. Keskushallinnon uudistuksen yhteydessä on lisäksi tarkoitus panostaa demokratia- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien ja -keinojen kehittämiseen. Kaupunki ei ole hassumpi paikka asua, elää ja tehdä työtä.

,,

Asukkaiden näkemykset otetaan järjestelmällisemmin huomioon.”

// vinkki Retkelle luontoon PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGIT JÄRJESTÄVÄT myös tänä vuonna

asukkaille opastettuja luontoretkiä. Tuoreeseen luontoretkikalenteriin on koottu retkitiedot aikajärjestyksessä.

Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, mutta joillakin retkillä on myös ruotsinkielinen opastus. Retket ovat pääasiassa maksuttomia, vain lauttamatkoista peritään maksu. Joillekin erikoisretkille on ennakkoilmoittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy.

Retkikalenterista löytyvät tiedot puhelinnumeroista, joissa ilmoittautumisia otetaan vastaan.

Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin.

02

Vuoden 2013 Luontoretkiesitettä on saatavana ympäristökeskuksen asiakaspalvelusta osoitteesta Viikinkaari 2 a, I. krs.

Avoinna ma–pe klo 8.15–16.

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Luontoretkikalenterin voi ostaa myös kaupunkien asiakaspalvelupisteistä, luontotaloista, Virka Infosta (Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13), Gardeniasta ja Helsingin kirjastoista.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

> Lisätietoa: hel.fi > Uutisia

Ilmestymisaikataulu Aineisto

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 11.12.

20.5.

19.8.

7.10.

18.11.

sisältö

12

10 duunissa

Nopsan työyhteisö tekee nopean puuttumisen perhetyötä, jonka tavoitteena on ehkäistä nuorten laitossijoituksia.

15 työkalut

Kaikki luottamushenkilöitä koskeva tieto on kasattu yhteen portaaliin.

16 reppari

Itäkeskuksessa sijaitseva Stoa on täynnä kulttuuria ja elämää.

Kävimme tutustumassa talon tarjontaan ja ihmisiin.

22 kaffella

talous

Apotti on asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka parantaa tiedonsaantia ja tekee hoitoa sujuvammaksi.

Kesätyöntekijät tulevat taas.

Miten heidät otetaan vastaan ja perehdytetään?

24 palvelu

Julkisen liikenteen kehitystä tehdään laajassa verkostossa. Länsimetron myötä muuttuvat myös vanhan metron palvelut.

28 liikkeellä

Henkilöstöä kannustetaan kasaamaan kilometrejä työmatkaliikkumisella.

32 uusi duuni

ympäristö

14

Harakan saari on monipuolinen luontokeskus, jonne voi järjestää työporukan virkistysretken.

teema

Demokratiahankkeet lisäävät asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Lue miten ja missä.

Kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto.

palstat 04 04 05 27 30 31 32

Uutiset Työelämän ABC Stadi 365 Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Menovinkit

20 ammatti

Aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu on kuulolla Pihlajamäen asukkaita varten.

06 26

hyvinvointi

Ikäjohtamistyö käynnistyy virastoissa. Eri-ikäisille avattiiin nettisivut.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel. fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2013–2014 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl 25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | huhtikuu 2013

03

uutisia Keskushallintouudistus kaupunginvaltuustoon n KESKUSHALLINNON VIRASTOJEN yhdistymistä valmistellut keskushallintotyöryhmä sai valmiiksi uuden viraston johtosääntöesityksen. Kaupunginvaltuusto käsittelee sitä ja uudistusta kevään aikana. Mikäli valtuusto päättää esityksen mukaan perustaa uuden keskushallinnon viraston, organisaatiomuutosta valmistelemaan muodostetaan työryhmä ja tarvittavat alatyöryhmät.

Tarkoituksena on yhdistää nykyiset hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus vuoden alusta. Uuden viraston nimeksi esitetään kaupunginkansliaa.

Uudistuksen tavoitteena on muodostaa organisaatio, joka kykenee tehokkaasti palvelemaan kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja johtajistoa sekä ohjaamaan kaupunkikonsernia hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Uuden viraston osastojen toimintojen ja alarakenteen muotoilu on tarkoitus aloittaa kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen. > Uudistusta koskeva materiaali löytyy Helmen Keskushallinto uudistuu -sivulta.

Hyvän esimiehen ABC sparraa esimiehiä n HYVÄN ESIMIEHEN ABC -verkkokoulutuksen tavoitteena on tukea kaupungin esimiehiä ja varmistaa yhtenäistä esimiestyötä ja johtamiskäytäntöä. Aluksi kaikki lähiesimiehet suorittavat tentin, seuraavaksi koulutus koskee muutakin esimieskuntaa. Aineisto on Helmessä, joten siihen voi tutustua koko henkilöstö. Tentin on jo suorittanut noin 1 200 esimiestä. Tenttiin ilmoittaudutaan Helmen koulutuskalenterista, joka löytyy Sovelluksista.

Virastoille ja liikelaitoksille raportoidaan tentin suorittaneet neljännesvuosittain.

Työterveyskeskukselle sähköinen resepti n TYÖTERVEYSKESKUS OTTI KÄYTTÖÖN eReseptin. Jatkossa asiakas voi noutaa lääkkeensä mistä tahansa apteekista Kela-kortilla. Sähköinen resepti säilyy turvassa, sillä se tallennetaan Kelan ylläpitämään Reseptikeskukseen. Myös reseptin uusiminen apteekin kautta onnistuu vaivattomammin. Sähköiset reseptit säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta, mistä ne siirtyvät toiseen keskitettyyn tietokantaan, Reseptiarkistoon.

Asiakkaalta pyydetään työterveyshuollossa kirjallinen suostumus, jotta hoitava lääkäri tai reseptin uusija voi tarkastella Reseptikeskuksen tietoja. Näin varmistetaan lääkehoidon turvallisuus. Jos joku ei halua eResepti-palvelua, hän saa yhä paperireseptin. > Lisätietoja eReseptistä Kansallisen terveysarkiston sivuilta kanta.fi.

Sinustako Helsingin ääni? n OLETKO KOSKAAN TULLUT ajatelleeksi, että juuri sinun äänesi voisi olla täydellinen Helsingin ääneksi? Tai työskenteleekö yksikössäsi henkilö, jolla on mielestäsi täydellinen ääni? Nyt etsitään kaupungin henkilöstön joukosta kahta naisääntä ja kahta miesääntä, sillä tarkoituksena on, että nämä äänet kuuluvat ensi vuodesta alkaen kaupungin virastojen äänikontak-

tipisteissä, kuten virastojen puhelinnauhoitteissa.

Käy jättämässä ääninäytteesi tai ilmoita kaverisi Helmi-intrasta löytyvien ohjeiden mukaisesti 23.4. mennessä. Ääniammattilaiset valitsevat jätettyjen ääninäytteiden perusteella loppukilpailuun pääsevät kandidaatit. Toukokuussa kaupungin työntekijät äänestävät voittajaäänet. Parhaat äänet palkitaan, ja äänestäjien kesken arvotaan palkintoja.

Helsingin ääni on koko kaupungin yhteinen hanke. > Käy lukemassa lisää Helmestä > Yhteiset palvelut > Helsingin ääni.

Videohaastattelut avuksi rekrytointiin n VIRASTOILLA JA LIIKELAITOKSILLA on nyt mahdollisuus kokeilla videohaastatteluja. Verkon välityksellä tehtävä videohaastattelu nopeuttaa rekrytointia ja auttaa alkuvaiheessa karsimaan sopivimmat hakijat henkilökohtaisiin haastatteluihin. Palvelussa on kiinteä kuukausiveloitus, joka tämän vuoden ajan maksetaan henkilöstökeskuksesta. Henkilöstökeskus järjestää lähiaikoina käyttökoulutusta, josta tiedotetaan tarkemmin henkilöstö- ja rekrytointivastaaville.

Videohaastatteluista on hyötyä etenkin niissä rekrytoinneissa, joissa haetaan tai joihin hakee suuri määrä ihmisiä. Se on erityisen hyödyllinen tehtävissä, joissa kriteerinä painottuvat esimerkiksi hakijan vuorovaikutus- tai esiintymistaidot. Palvelu toimii verkkopohjaisesti. > Lisätietoa Helmestä > Henkilöstö > Rekrytointi ja rekrytointiassistentti Eeva Minkkinen, henkilöstökeskus, puh. 310 37991, eeva.minkkinen@hel.fi

Työelämän n Mikä on loma-ajan palkka?

Vuosiloman ajalta maksetaan normaali kuukausipalkka. n Mikä on lomaraha?

Lomaraha maksetaan vuosilomapalkan lisäksi jokaiselta kuukaudelta, jolta ansaitsee vuosilomaa.

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

n Miten loma-ajan palkka muodostuu?

Vuosilomapalkka määräytyy pääsääntöisesti lomallelähtöhetken eli ensimmäisen vuosilomapäivän palkan perusteella.

Jos vuosiloman aikana palkassa tapahtuu muutoksia, kuten esimerkiksi yleiskorotus, vuosilomapalkkaa muutetaan vastaavasti.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

n Miten lomaraha muodostuu?

Lomarahan suuruuteen samoin kuin vuosiloman pituuteen vaikuttaa henkilön vuosilomaan oikeuttavien työskentelykuukausien lukumäärä, työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika sekä palvelussuhteen pituus. Näiden perusteella lomarahan suuruus on 4–6 prosenttia laskettuna heinäkuun normaalista kuukausipalkasta. n Milloin loma-ajan palkka maksetaan ja voiko sen pyytää muuna ajankohtana maksettavaksi?

Vuosilomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä. Työntekijän pyynnöstä se voidaan maksaa ennen loman alkamista.

n Entä lomaraha?

Lomaraha maksetaan aina heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. n Voiko lomarahat vaihtaa vapaiksi?

Lomarahaa ei voi muuttaa vapaaksi. Lääkärisopimuksessa se on mahdollista.

Vastaajana työmarkkinalakimies Päivi Rissanen henkilöstökeskuksesta. > Lisätietoa Helmestä > Talpa > Palkanlaskentapalvelut tai Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen.

stadi stadi

Mari Hohtari

365 Tule kesäsaarille!

n AURINKOA, MERITUULTA, KALASTAMISTA ja yhdessäoloa – kaupungilla on tarjolla henkilöstölleen kaksi virkistyspaikkaa, Iso Iiluoto Kallahden selällä ja Kallioranta Vartiosaaressa Laajasalon edustalla. Niiden tilat ovat nyt varattavissa.

Iso Iiluotoon voi tulla päiväretkelle tai useammaksi vuorokaudeksi vaikka perheen kanssa. Majoitustilat ovat käytössä 12.5.–15.9. Niitä voi varata arkijaksoksi tai viikonlopuksi. Varaaminen on ilmaista. Tiloja varataan saaren isännältä Antero Leskiseltä, puh. 310 70237 ma–pe klo 13–17.

Saareen liikennöi vuorovene. Siellä on henkilöstölle myös oma vierasvenesatama.

Kallioranta on kaupungin henkilöstökerhojen ja työyhteisöjen kokous- ja virkistyspaikka, joka sijaitsee Vartiosaaressa lähellä Laajasaloa. Vartiosaaressa voi järjestää pienimuotoisia kokouksia tai seminaareja, virkistyspäiviä sekä saunoa, ruokailla tai pelata tennistä.

Vartiosaari on käytössä 6.5.–13.9. ma–la klo 8–22. Saaressa ei voi yöpyä. Tiloja varataan puh.

310 87807 ma–pe klo 13–17. Vartiosaareen voi tulla myös omalla veneellä.

Molemmissa saarissa järjestetään kevättalkoot huhti- ja toukokuussa. > Lue lisää Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Virkistys- ja lomapaikat.

Staran uusiotuotteita liikelahjoiksi n STARA ON YHTEISTYÖSSÄ Globe Hopen kanssa kehittänyt käytöstä poistetuista työvaatteista ja -materiaaleista uusiotuotteita. Helsinki-tuotteet -sarjaan kuuluu muun muassa putki- ja olkakassi, reppu, pussukoita ja kännykkäkotelo. Esimerkiksi autojen turvavyöt ovat saaneet uuden käytön laukkujen hihnoina.

Tuotteiden myötä kaupunki saa vanhan mutta käyttökelpoisen materiaalin uusiokäyttöön.

Ne sopivat virastojen uniikeiksi liikelahjoiksi. Tuotteet on tilattu vain Helsingin kaupungin käyttöön, eli Globe Hope ei myy niitä itse. Tuotteita voi tilata Staran materiaalipalvelusta, ja ne toimitetaan toukokuusta alkaen. > Staran materiaalipalvelu, puh. 310 38928, stara.materiaalipalvelu@hel.fi

lyhyesti n HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON Made in Helsinki -kirja on saanut Suomen kirjataiteen komitealta Kirjataiteen kaunis kirja -palkinnon yhtenä 25 palkitusta teoksesta. Teos on aiemmin voittanut Vuoden kirja -sarjan Antalis Design & Print Awards 2011 -kilpailussa. Made in Helsinki -kirja liittyy samannimiseen näyttelyyn, johon voi tutustua 1.9. asti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 b. n ENSI KESÄNÄ 17.–20.7. nuorille suunnatun The Tall Ships Races Helsinki 2013 -purjehduskilpailun osana kaupunki toteuttaa kaksi työllisyyshanketta 50 työttömälle nuorelle. Nuoret voivat myös päästä tapahtumaan purjehdusoppilaiksi tai vapaaehtoisiksi eri tehtäviin.

Kilpailun tarkoituksena on koota nuo-

ria yhteen ystävällismieliseen kilpailuun ja koulupurjehdukseen. Tapahtuman teemoja ovat Itämeren suojelu ja vastuullinen tapahtumajärjestäminen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suojelee tapahtumaa. Kilpailuun osallistuu noin 100 alusta mukanaan 3 000 nuorta purjehtijaa. > Lisätiedot: tallshipsraceshelsinki.fi n HENKILÖSTÖLEHTI HELSINGIN HENGESSÄ 1/2013 kaupunginvaltuustoa käsittelevän jutun yhteydessä olevasta valtuuston paikkajakaumasta olivat jääneet pois perussuomalaisten tiedot, 8 valtuutettua. Lisäksi naisia valtuustossa on 42 ja miehiä 43, jutussa luvut olivat virheellisesti 40 ja 45. Toimitus pahoittelee virheitä. Lehden voi lukea myös sähköisesti hel.fi/helsinginhenki.

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo kertoo myönteisistä henkilöstötuloksista.

Hyvä henkilöstöpolitiikka tuo tuloksia KAUPUNGIN HENKILÖSTÖPOLITIIKAN keskeiset painopisteet kulu-

neella strategiakaudella olivat henkilöstön saatavuudessa, palkitsemisessa, osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa. Tavoitteena oli kehittää uusia työvälineitä entistä paremman henkilöstöjohtamisen tueksi.

Kiinnostus hakeutua kaupungin tehtäviin on ollut hyvällä tasolla. Kaupungin työnantajamaineen vahvuuksia ovat merkitykselliset ja mielenkiintoiset tehtävät, eettisyys ja turvallisuus työnantajana sekä työn ja muun elämän tasapainon huomioon ottaminen. Muun kuin suomen- ja ruotsinkielisen henkilöstön osuus kaupungin henkilöstöstä kasvoi merkittävästi.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Ammatillisten kehittymissuunnitelmien määrä nousi tasaisesti strategiakauden aikana.

STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEENA oli kehittää monipuolinen tulok-

sellisuutta tukeva palkitsemisjärjestelmä. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilökohtaisen palkitsemisen periaatteet uudistettiin, ja palkkiovalikoimaa laajennettiin. Kertapalkkioiden määrä kasvoi tasaisesti koko kauden ajan. Innovatiivisen toimintatavan edistämiseksi otettiin käyttöön sähköinen idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä ja siihen liittyvä palkitsemisjärjestelmä.

JOHTAMISVALMENNUKSIA SUUNNATTIIN lähiesimiehistä ylimpään johtoon. Kauden aikana tuli lähiesimiesten käyttöön Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto. Vuoden lopussa alkoi ensimmäinen kaksivuotinen Executive Emba -ohjelma avainhenkilöille.

Henkilöstöllä oli viime vuonna enemmän terveitä työpäiviä kuin aiemmin liki kymmeneen vuoteen. Sairauspoissaolot laskivat edelleen, ja ne olivat vuoden päättyessä 4,7 prosenttia. Suotuisa muutos näkyi kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla toimialoilla.

Muutos tarkoittaa lähes 30 000 työpäivän lisäystä.

Strategiakauden aikana eläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi kahdella vuodella. Työ kiinnostaa kaupungin henkilöstöä enemmän kuin eläke. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskusuunnassa.

Henkilöstöllä oli viime vuonna enemmän terveitä työpäiviä kuin aiemmin liki kymmeneen vuoteen.”

HENKILÖSTÖKYSELYJEN TULOSTEN mukaan työpaikoilla ilmapiiri on

entistä parempi ja työhyvinvointi työssä on lisääntynyt. Työ on mielekästä, mutta myös esimiestyö ja taito johtaa monimuotoisia työyhteisöjä ovat parantuneet.

Alkanut strategiakausi haastaa meitä jälleen uusiin saavutuksiin.

Aikaansaannokset henkilöstötyössä antavat osaltaan hyvää pohjaa onnistumiselle jatkossakin.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

05

LISÄÄ VALTAA

6

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Kaupungin tavoitteena on lisätä asukkaiden demokratiakeinoja ja osallistaa heitä enemmän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Tämän vuoden demokratiahankkeet näyttävät esimerkkiä.

teksti KIRSI RIIPINEN

kymmenellä tavalla Käynnissä on kymmenen kaupunginhallituksen valitsemaa osallistavan demokratian pilottihanketta.

ARABIANRANTA, TOUKOLA JA VANHAKAUPUNKI demo-

kraattisen päätöksenteon kasvualustana. Virtuaalinen kansalaisraati, joka suunnittelee muun muassa rantapuiston elävöit elävöittämistä.

suuden vahvistaminen. Mukana aluefoorumit. Perustetaan Vuosaari-toimikunta, jonka edustajat valitaan mahdollisimman kattavasti alueelta. Kaikille avoimia asukasfoorumeja ja asukasiltoja.

KAUPUNKILAISTEN RAATI. Kaupunkilaisten ääni päätöksen-

ASUKKAAT AKTIIVISINA – ITÄ-PASILA ISKUSSA. Yhteisölli-

nen projekti, jossa halutaan saada asukkaat aktiivisesti pitämään huolta asuinalueestaan. Mukana aluesuunnitelma ja kau kaupunginosakokous.

teon tueksi. Kaupunkilaisten osallistaminen keskustelemaan ja luomaan poliittista päätöksentekoa täydentäviä vaihtoehtoja yhyh dessä valittuun ajankohtaiseen ja kaupungin kannalta merkittävään aiheeseen. Ensimmäisenä vuorossa Helsingin pysäköintipolitiikka.

MAINIO MALMINKARTANO. Virtuaalinen, sosiaaliseen me-

HELSINGIN PYÖRÄILEVÄT KAUPUNGINOSAT. Edistetään pyö-

diaan perustuva demokratiatila, mutta suoraa demokratiaa edistetään myös asukastalo Horisontissa ja Rengissä. Kehitetään äänestysmenetelmiä ja mielipidekyselymahdollisuuksia.

MAUNULAN DEMOKRATIAHANKE. Maunulan keskustan alu-

een ja Maunulan Saunabaarin toimintojen suunnittelu. Asukasvetoinen yhteistyöorganisaatio ja osallistuva budjetointi.

räilyä ja liikennesuunnittelua.

NUORTEN RUUTI-VAIKUTTAMISJÄRJESTELMÄN HANKE osal-

listuvasta budjetoinnista kohteena nuorisoasiainkeskuksen kaksi alueellista nuorisotyön yksikköä. Demokraattisen päätöksen päätöksenteon oppimisprosessi, HAAGA-KAARELAN ja kaakkoisen nuorisotyön nuoret osallistuvat vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja varojen käytöstä päättämiseen.

VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN. Mellunkylän alueen,

viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen verkostomaisessa yhteistyössä. Mukana aluefoorumit ja käyttäjäraati.

ME ASUMME TÄÄLLÄ! Lähidemokratia testissä TAPANINVAINIOSSA. Alueen kehitysstrategian laatiminen kansalaisosal-

listumisen keinoin.

LÄHIDEMOKRATIAA VUOSAAREEN. Vuosaaren asukkaiden

yleisten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja osalli-

> demokratia.hel.fi ja facebook.com/Demokratiapilotit

Helsingin henki | huhtikuu 2013

7

K

aupunki haluaa asukkaansa yhä tiiviimmin mukaan vaikuttamaan ja toimimaan asuinalueiden hyväksi. Mitä se käytännössä voi tarkoittaa?

Käytäntöjä on monia, selvittävät hallintokeskuksen kaupunginsihteeri Anja Vallittu, projektisuunnittelija Titta Reunanen ja projektipäällikkö Janne Typpi. He ovat olleet vuoden alusta mukana alueellisen osallistumisen kokeilussa, joka on ainutlaatuinen Suomessa.

Taustalla on kaupunginhallituksen kaksi vuotta sitten asettama demokratiaryhmä. Se on valmistellut toimenpiteitä, joilla parannetaan kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia ja lisätään vuorovaikutusta kaupungin ja asukkaiden välillä.

Tavoitteita viedään käytäntöön parhaillaan kymmenellä alueellisen osallistumisen pilottikohteella, jotka kaupunginhallitus valitsi viime vuoden puolella. Avoimella haulla saatiin mukaan yhteensä 39 hakemusta, joita lähettivät yksittäisten asukkaiden lisäksi muun muassa asukasyhdistykset.

– Viime valtuustokaudella ehdimme saada käyttöön nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin. Nyt kokeillaan tapaa, jossa nuorille annetaan myös suora mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten kahden nuorisotoimen yksikön alueella rahaa käytetään, Vallittu kertoo.

Samantyyppinen osallistuvan budjetoinnin malli on käytössä uuden keskustakirjaston suunnittelussa, jossa kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuutta päättää yhdessä erillisen kehittämisrahan käytöstä.

Pilottihankkeiden rinnalla kehitetään edelleen esimerkiksi kansanäänestyksen

”Helsingissä on ollut monipuolista asukasosallisuutta lisäävää toimintaa jo pitkään.” menettelytapoja sekä demokratiatiloja.

Iso urakka on tietotekniikan valmennusohjelma, jossa ovat mukana sähköiset vuorovaikutuskanavat.

Näkyvämpää kansalaistoimintaa

Typpi muistuttaa, että Helsingissä on ollut monipuolista asukasosallisuutta lisäävää toimintaa jo pitkään muun muassa sosiaali- ja terveysviraston aluetyön yksikössä ja että helsinkiläiset ovat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa kautta historian. Asukastaloverkostollakin on ikää, ja erilaisia vuorovaikuttamisen mahdollisuuksia on verkostoksi asti.

Reunanen on tehnyt töitä monta vuotta Kontulassa, jossa lähiödemokratia on ollut aktiivista ja asukkaat ovat järjestäneet paljon tapahtumia.

– Siellä on paljon hienoa kansalais-

n Janne Typpi, Titta Reunanen ja Anja Vallittu ovat mukana alueellisen osallistumisen kokeilussa tämän vuoden ajan.

08

Helsingin henki | huhtikuu 2013

toimintaa, mutta se ei ole näkynyt julkisuudessa, hän toteaa.

Hän toivoo, että uudet hankkeet auttaisivat tuomaan asukasjärjestöjen toimintaa näkyvämmäksi ja tekisivät siitä nykyistä järjestelmällisempää.

– Uudet pilotit ovat erittäin hyvä lisä, sillä niiden avulla kaupunki oikeasti sitoutetaan kokeilemaan uudenlaisia tapoja toimia asukkaiden kanssa, Typpi kertoo.

Avoin ja salliva kaupunki

Koko demokratiahankkeen taustalla on ajatus Helsingistä avoimena kaupunkina. Kokeilevuus ja sallivuus antavat tilaa kaupunkilaisten ideoille ja unelmille. Tästä ravintolapäivät, siivouspäivät ja erilaiset pop up -tapahtumat ovat hyviä päänavauksia.

Vallittu on huomannut, että alueellisuus on hyvin suhteellista: hallinnolliset rajat eivät välttämättä ole samat kuin asukkaiden kokemat. Sama pätee myös hallintokuntiin. Ajatusten ja ehdotusten on edettävä niin, etteivät ne jumitu ”ei kuulu meille” -portaikkoon.

Eikä virkakoneistoa tarvita kaikkeen.

Asukkaat voivat keksiä ja järjestää spontaanisti omalla porukallakin tapahtu-

mia, joista on lukuisia esimerkkejä. Joskus kaupunki voi järjestää tilan, kuten vaikkapa Kontulassa, jossa Wanhassa Postissa toimii eri järjestöjen ylläpitämä Kontukeskus. Sieltä on jaettu tietoa myös kaupungin kehityssuunnitelmista.

– Alueellisen osallistumisen kokeilu perustuu asukkaiden omiin ideoihin, Vallittu muistuttaa.

– Meidän homma on rakentaa mahdollisuuksia hyville ideoille, Reunanen jatkaa.

Ennakkoluulot romukoppaan

Mitä uudet demokratiahankkeet ja niiden mukanaan tuomat uudet tavat toimia vaativat kaupungin työntekijöiltä?

– Avointa ja ennakkoluulotonta mieltä. Emme voi rakentaa tiukkojen hallintorajojen kaupunkia, Reunanen huomauttaa.

Projektien etenemisestä kerrotaan maaliskuussa avatuilla vuorovaikutteisilla verkkosivuilla osoitteessa demokratia.hel.fi. Heti alusta asti on ollut selvää, että osallistavat demokratiahankkeet ovat läpinäkyviä ja kaikkien kommentoitavissa.

Mutta miten näitä hankkeita on tarkoitus jatkaa? Olisiko niitä mahdollista hyödyntää laajemminkin?

– Kokeilu päättyy vuodenvaihteessa. Kokemukset ja tulokset kootaan yhteen. Valtuuston tehtäväksi jää päättää, miten näitä jatketaan.

Aika paljon riippuu uudesta strategiasta, Vallittu kertoo.

Helsingin kokeilut ovat herättäneet huomiota muissa kunnissa, sillä vastaavia ei ole aiemmin Suomessa tehty. Maailmalla osallistuvasta budjetoinnista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi New Yorkissa ja eri puolilla Latinalaista Amerikkaa. Kaupunkilaisten raadit puolestaan ovat yleisiä Keski-Euroopassa.

– Niissä kaikissa idea on ollut purkaa vastakkainasettelua ja kehittää asioita yhdessä, Reunanen kiteyttää.

Nuoret päättävät rahoistaan

Kirjastoon verstaita ja satusynttäreitä

uorten Ruuti-projekti haastaa kuulemaan nuorten toiveita.

– Haemme tietoa ja toiveita toiminnasta niiltä nuorilta, jotka eivät käy nuorisotaloilla. Kutsumme muut virastot ja järjestöt mukaan, koska laajennamme toiminnan suunnittelun kaikkiin nuorten vapaa-aikaan vaikuttaviin asioihin. Emme siis kysy vain, että mitä toivotte nuorisotalolle, vaan mitä toivotte vapaa-aikaanne vaikkapa Malminkartanossa, kertoo suunnittelija Inari Penttilä nuorisoasiainkeskuksesta.

Kahdessa hankkeessa nuoret pääsevät päättämään, mitä alueille budjetoidulla rahalla tehdään.

– Tämä on aitoa vallansiirtoa nuorille, Penttilä kertoo.

Kokeilussa ovat mukana HaagaKaarelan alue ja kaakkoinen alue, joka käsittää Herttoniemen, Roihuvuoren ja Laajasalon. Alueiden nuorisotoimen budjetista leijonanosan lohkaisevat työntekijöiden palkat sekä esimerkiksi tilavuokrat, mutta loput, noin viisi prosenttia budjetista, jää kunkin alueen nuorten pohdittavaksi.

Miten nuoret sitten saadaan päätöksentekoon mukaan?

– Tarkoituksemme on järjestää Ruudin osallistuvan budjetoinnin kiertue työpajoineen, jolloin nuoret pääsevät ideoimaan rahan käyttöä.

Työpajoihin haetaan parhaillaan ohjaajaa, joka muun muassa avaa nuorille budjetintekoa ja sen realiteetteja.

– Pajoista on tehtävä niin houkuttelevia, että ne vetävät nuoria paikalle.

Niiden on oltava hauskoja tapahtumia, joissa vaikuttamisen ideat jalostuvat.

Lisäksi ruuti.net-sivustolle tulee ideakanava, johon nuoret voivat kirjata omia ehdotuksia ja keskustella niistä muiden kanssa.

Penttilä hakee muita virastoja mukaan Ruudin projekteihin, sillä nuoret

eivät miellä hallintokuntien rajoja.

Ideat eivät saa kaatua siihen, että koulun tehtävät loppuvat johonkin, mistä esimerkiksi liikuntaviraston alkavat.

Asiat on saatava luistamaan virastosta toiseen.

– Moni asia vaatii yhteistyötä. Toivottavasti saamme muutkin mukaan nuorten ideoihin.

Projekti etenee vauhdikkaasti, ja henkilöstön kanssa on ryhdytty suunnittelemaan osallistuvan budjetoinnin kiertuetta. Ammattikorkeakoulun opiskelijat alkavat haastatella nuoria ja keräävät samalla tietoa toiveista työpajoihin. Haastatteluja on tarkoitus tehdä muun muassa kouluissa.

Oletteko valmiita siihen, että nuorilta tulevat ideat voivat olla täysin uusia ja räväkämpiä kuin mihin on aiemmin totuttu?

– Meidän on valmistauduttava tähän, sillä eihän meillä ole vielä mitään tietoa, mitä on tulossa. Toisaalta on muistettava, että monissa asioissa nuoret voivat olla konservatiivisia. Kaiken kaikkiaan tämä on meille tavattoman opettavaista ja uusi keino saada suoraa palautetta.

irjaston oma demokratiaprojekti on jo hyvässä vauhdissa.

Siinä kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuutta päättää yhdessä 100 000 euron kehittämisrahasta. Summa on osa keskustakirjaston budjettia, ja se on tarkoitus käyttää kirjastoa kehittäviin toimintapilotteihin.

– Ideoita on voinut kirjata yli vuoden ajan verkkosivun unelmien puuhun. Siihen tuli kaupunkilaisilta yli 700 toivetta, kertoo keskustakirjaston projektisuunnittelija Pirjo Lipasti.

Kirjasto laati toiveiden pohjalta ehdotukset kahdeksaksi toimintapilotiksi, joista kaupunkilaiset valitsivat toteutettaviksi neljä.

Yksi valituista on kirjastossa järjestettävät satusynttärit, joiden teemoina voivat olla vaikkapa sirkus, prinsessat ja ritarit tai merirosvot. Juhlat on tar-

koitus järjestää aluksi Kallion kirjastossa, ja siellä kerättävän kokemuksen jälkeen ehkä joissain muissakin kirjastoissa.

Kehittämisrahaa käytetään myös kaupunkiverstaaseen, joka alkuperäisessä ideassa oli digipainotteinen, mutta työpajan mylläyksen jälkeen muuttui niin, että verstaaseen tulee skannereiden ja 3D-mallinnusten lisäksi myös käsillä tehtävää toimintaa.

Kaupunkilaiset haluavat kirjastoon myös iltoja, joihin kutsutaan nykykirjailijoita esittelemään klassikkokirjoja.

Neljäs kohde, hiljaisuuden tila, vaatii vielä kehittelyä.

– Ihmiset toivovat rauhaa ja hiljaisuutta. Mutta millainen tila voisi olla?

Mielellään se voisi olla jotakin muuta kuin lukusali kovine penkkeineen. Ideoissa näkyi selvästi suuri tarve saada olla hiljaa ja rauhassa, mutta samaan aikaan yhdessä muiden kanssa.

Lipasti huomauttaa, että jos ihmisil-

tä halutaan mielipiteitä ja ideoita, niitä on myös kuunneltava.

– Aina silloin tällöin kysytään, onko toiveillani mitään vaikutusta.

Kaupunkilaisille raportoidaan verkossa mahdollisimman tarkkaan, miten ideoista syntyneet pilotit etenevät ja milloin ne konkretisoituvat.

– Toivon, että kokeilumme ei jää tähän. Ainakin tähän saakka kokemus on ollut hyvin positiivinen, ja kaupunkilaiset ovat olleet innostuneita. Tuleva riippuu tietysti taloustilanteesta.

Mikäli vastaavia mahdollisuuksia tulee laajemminkin kaupungin virastoihin, Lipasti kehottaa lähtemään rohkeasti mukaan. Valmistelut kannattaa tehdä huolellisesti ja miettiä samalla talousasioita. Viestinnän on oltava aktiivista, sillä oman porukan täytyy tietää koko ajan, missä mennään.

– Tämä on ollut tavattoman palkitsevaa, hän vahvistaa. l

> ruuti.net

> keskustakirjasto.fi

Helsingin henki | huhtikuu 2013

09

duunissa teksti KATJA PESONEN kuvat SEPPO SAARENTOLA

sosiaali- ja päihdetyöhön, toimeentulon järjestämiseen sekä työvoimapalveluihin. Yhtenä vaikeutena on aikuispsykiatrian huono saatavuus kotiin.

Monta tietä paranemiseen

Nopean puuttumisen perhetyön Nopsan henkilöstö haluaa estää nuorten laitossijoituksia sekä auttaa jo sijoitettuja kotiutumaan takaisin omaan perheeseen. Nopsan työntekijät törmäävät toisinaan raskaisiinkin tilanteisiin, mutta monet selviytymistarinat tekevät työstä tärkeän ja mielekkään.

Nopsa

ehkäisee laitossijoituksia

N

uorten laitoksiin sijoitusten määrä kasvoi voimakkaasti 2000-luvulla. Ei siis ihme, että hallitus kehotti vuonna 2008 kuntia panostamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin aikaisempaa tehokkaammin. Helsingissä yhdeksi ratkaisuksi keksittiin Nopean puuttumisen perhetyö eli Nopsa, joka käynnistettiin saman vuoden syksyllä. Nopsan avulla pyritään estämään nuorten sijoituksia ja kotiuttamaan nuoria takaisin kotiin. Yhden nuoren sijoitus maksaa noin 90 000 euroa vuodessa.

Osa nuorista voi entistä huonommin, se on fakta. Yhtä syytä siihen on kuitenkin mahdotonta määrittää. − Nopsassa on perheitä yhteiskunnan huipulta syrjäytyneisiin. Kaikissa sosioekonomissa ryhmissä voi käydä niin, että lapset kokevat saavansa liian vähän vanhemmuutta, toteaa johtava ohjaaja Arto Hovi sosiaali- ja terveysvirastosta. − Jokaisen ihmisen elämää voi kohdata kriisi. Pahoinvointiin ei ole yhtä selvää tekijää, eikä sitä voi myöskään määritellä yhden sukupolven ongelmaksi, lisää Karoliina Vihtari, Itä-Etelä-alueen Aalto-tiimin vastaava ohjaaja.

Verkostot toimiviksi

Nopsa tekee yhteistyötä perheiden kanssa, joissa on 12−17-vuotiaita nuoria.

Nuoret ovat lastensuojelun asiakkaita, joiden kanssa huostaanottoa on mietitty, kun muut avohuollon tukitoimet eivät ole riittäneet. Tällä hetkellä Nopsas-

10

sa on lähes 40 asiakasta, vuodessa perheitä voi olla jopa 120.

Asiakkaaksi tulevalla nuorella on jo oma vastuusosiaalityöntekijä, joka ottaa yhteyttä Nopsan vastaaviin ohjaajiin.

Seuraavaksi nuori perheineen ja sosiaalityöntekijöineen tapaa Nopsassa työskentelevän työparin. Yhdessä keskustellaan tilanteesta ja siitä, miten Nopsa voisi auttaa. − Asiakkaiden ongelmissa on isoja eroja. Ihmisillä on erilaisia kynnyksiä ilmoittaa vaikeuksistaan. Joskus ongelmat ovat jatkuneet vuosia, joskus vain lyhyen ajan. Keskustelun aikana on selvitettävä, onko meidän palvelumme ylipäätään se oikea vai olisiko sijoitus sittenkin paras ratkaisu, kertoo Länsi-Pohjois-alueen Tanner-tiimin vastaava ohjaaja Petri Laitakari.

Nuori ja perhe ovat mukana yleensä yhdestä viiteen kuukautta, joskus pidempäänkin.

Ensimmäiset merkit nuoren pahasta olosta näkyvät usein poissaoloina koulusta. Siksi on tärkeää kehittää nuoren, perheen ja koulun yhteistyötä joustavaksi. − Koulujen toimintatavoissa on eroja − joissakin reagoidaan poissaoloihin, joissakin ei, Hovi miettii. − Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että perheen aikuisetkin voivat olla tuen tarpeessa, Vihtari huomauttaa.

Hovin mukaan lastensuojelun palveluita kehitettäessä olisi panostettava erityisesti asiakasperheiden aikuisten

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Nopsan työntekijä, sosiaaliohjaaja Sanna Niemelä kertoo ratkaisuja olevan yhtä paljon kuin perheitä. − Meillä on oltava valmiudet tehdä asioita, joita ei opita kirjoista. Toimintaympäristömme on perheen koti, joka on hyvin henkilökohtainen tila. Ovesta astuttaessa on riisuttava asiantuntijuus ja käyttäydyttävä ihmistä kunnioittavasti, mutta samalla tutkittava tilannetta ja miettittävä, miten saisimme lisättyä perheen hyvinvointia.

Niemelä aloittaa yleensä nuoren kanssa kysymällä, mitä hän haluaa tehdä. Yhdessä he voivat mennä vaikka kiipeilemään, pelaamaan jalkapalloa, uimaan tai tehdä läksyjä − mitä tahansa. − Monesti nöyrtyy sen edessä, miten pienet asiat voivat johtaa merkittäviin muutoksiin. Tämä työ on avartavaa, Niemelä sanoo.

Tekemisen lomassa nuori usein avautuu, joskus jopa enemmän kuin puhuessaan terapeuteille. − Pyrimme vaikuttamaan perheen ytimeen. Paranemisen voi käynnistää n Arto Hovi, Karoliina Vihtari ja Petri Laitakari pyrkivät ehkäisemään nuorten laitossijoituksia.

vaikkapa se, että pelaamme perheen kanssa lautapelejä. Yhtäkkiä keskustelu perheenjäsenten välillä voikin avautua, minkä jälkeen asiat etenevät helpommin. Perheillä on uskomattomia selviytymiskeinoja, joita ei osaisi edes kuvitella.

Niemelällä on asiakkaina kolmesta viiteen perhettä kerrallaan. He tapaavat vaihtelevasti, mutta kiperän paikan tullen hän on tavoitettavissa puhelimen päässä.

Nopsan työntekijät toimivat pareittain. Tästä on turvaa kotikäynneillä ja muutenkin, kun toinen tietää tarkalleen, missä mennään, ja kahdestaan voi keskustella raskaista tilanteista. Niemelä toteaa, että myös 20 vuoden työkokemus on opettanut pitämään asioihin sopivan etäisyyden, vaikka asiakkaiden kanssa joskus muodostuu läheinen suhde.

Asiakaspalaute kannustaa

Nopsan porukka saa runsaasti positiivista palautetta. − Palaute ja onnistuneet asiakkuudet auttavat jaksamaan, Laitakari toteaa. − Keräämme systemaattista palautetta sekä perheiltä että sosiaalityöntekijöiltä. Lähes 90 prosenttia siitä on positiivista.

Työparit kokoontuvat kuukausittain käymään läpi kohtaamiaan asioita, ja kerran viikossa tiimit keskustelevat polttavista aiheista.

Lastensuojeluun kohdistuu toisinaan kovaakin kritiikkiä. − Julkisissa keskusteluissa nousee esiin hyvin vaikeita tapauksia, harvemmin hyviä asioita ja onnistumisia. Toisaalta mekin voisimme puhua työstämme avoimemmin, jolloin yleinen mielikuva työstämme voisi muuttua, sanoo Niemelä. l

n Sanna Niemelän työ vie nuorten asiakkaiden luokse. Tänään tehdään yhdessä läksyjä.

”Me voisimme puhua työstämme avoimemmin, jolloin yleinen mielikuva työstämme muuttuisi.”

Nopeasti apua nuorelle NOPSA ON PERHEKESKUSTOIMINNAN keskitettyä las-

tensuojelun avohuollon intensiivistä perhetyötä. Nopsa pyrkii mahdollistamaan nuorelle ja hänen perheelleen riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen, jotta sijoitus ja huostaanotto vältettäisiin. Samanaikaisesti voidaan työskennellä jopa 45 nuoren ja perheen kanssa.

KOHDERYHMÄNÄ OVAT 12−17 -vuotiaat nuoret ja hei-

dän perheensä. Näille nuorille on tehty lastensuojelutarpeen selvitys, aloitettu lastensuojeluasiakkuus ja mietitty huostaanoton mahdollisuutta. Nuori voi myös olla palaamassa lyhytaikaisesta sijaishuollosta kotiin.

Nämä perheet ja nuoret ovat heikosti palveluiden saavutettavissa ja tarvitsevat palveluohjausta. Vastaanottokyky nopealle, intensiiviselle perhetyölle on olemassa tai motivoitavissa.

PERHETYÖ KESTÄÄ yhdestä viiteen kuukautta nuoren ja

perheen tarpeiden mukaan. Perhetyön tapaamisia on muutaman kerran viikossa. Työ perheen kanssa tapahtuu tarvittaessa iltaisin ja viikonloppuisin. Perhetyön aikana voidaan reagoida nopeasti perheen muuttuviin elämäntilanteisiin.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

11

talous teksti ILPO SALONEN kuva ISTOCKPHOTO

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille on luvassa parempia työkaluja Apotti-hankkeen myötä.

Potilastietojen sujuva siirtyminen parantaa turvallisuutta sekä säästää aikaa ja rahaa.

Hoito sujuvaksi Apotin

K

un palvelukodissa asuva rouva sairastuu, hänet tuodaan terveyskeskukseen.

Rouvan tervehdyttyä hän palaa palvelukotiin, mutta potilastiedot eivät siirry hoitopaikkojen välillä sähköisesti.

Huonosti toimivat tietojärjestelmät syövät aikaa ja tuottavat vaihtelevasti hyötyä potilaalle ja henkilökunnalle. Tähän Apotin on määrä tuoda apua.

– Tietojärjestelmien hankinnoissa ja käytössä saaduista kokemuksista on otettu oppia, joten nyt rakennetaan yhtenäistä kokonaisuutta, jossa tieto löytyisi helposti aina kun sitä tarvitaan, kertoo hankejohtaja Antti Iivanainen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Tähän asti käyttäjät ovat yrittäneet sopeutua tietojärjestelmien tarpeisiin – nyt tavoitteena on, että järjestelmät

12

sopeutuvat käyttäjien tarpeisiin. Maailmalla on käytössä toimivia kokonaisuuksia, ja hankinnasta järjestetään kansainvälinen tarjouskilpailu.

– Etsimme tietojärjestelmän toimittajaa, joka kehittää tuotteensa ominaisuuksia myös muiden asiakkaiden tarpeiden mukaan ja pitää itsensä kilpailukykyisenä kansainvälisillä markkinoilla.

Se on yksi tapa varmistaa, että valittu tietojärjestelmä pysyy nykyaikaisena sen käyttöajan.

Tieto aina saatavilla

Ammattilaisille halutaan käyttäjäystävällinen työkalu, joka tukee ja sujuvoittaa työtä. Tietojen etsintään tarvittava aika lyhenee, ja asiakkaan ja potilaan tilanteesta syntyy nykyistä parempi kokonaiskuva. Hoidon laatu ja turvallisuus kehittyvät, koska ajantasaiset tie-

Helsingin henki | huhtikuu 2013

dot ovat aina käytettävissä hoitopaikasta riippumatta.

– Henkilökunnalle jää enemmän aikaa asiakkaiden palvelemiseen ja potilaiden hoitamiseen.

Osa nykyisistä järjestelmistä saattaa jäädä lähes nykyisellään käyttöön, jos ne toimivat hyvin. Ne yhdistetään Apottiin siten, että tiedot kulkevat vaivatta, Iivanainen toteaa.

Nykyinen tietojärjestelmien kirjavuus havaittiin niin toivottomaksi viidakoksi, ettei siitä saanut korjailemalla toimivaa. Kaikkien kaupunkien systeemit ovat erilaisia, ja Helsingin kaupungin sisälläkin terveys- ja sosiaalihuolto ovat eri järjestelmissä, jotka eivät keskustele keskenään.

Ohjelma neuvoo käyttäjää

Iivanainen korostaa, että olennaista uu-

distushankkeessa on sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun parantaminen. Palvelukodin, terveyskeskuksen ja sairaalan välillä ei tarvitsisi enää soitella ja selvittää samalla potilaan kokonaiskuvaa hitaasti avautuvista tiedostoista.

– Terveydenhuollon toimintatapoja voidaan yhtenäistää, ja tiedon hyödyntäminen paranee. Jos potilaalla epäillään esimerkiksi sydäninfarktia, seurantajärjestelmä valvoo, että hoidossa muistetaan varmasti tehdä kaikki olennaiset asiat. Tämä tukee potilasturvallisuutta ja hoidon laatua ja vähentää ammattilaisten muistitaakkaa.

Järjestelmään syötetään eri sairauksien hoitopolkuja koskevaa tietoa, jonka pohjalta muistutukset ja herätteet toimivat.

– Jos esimerkiksi jokin tutkimus tai

kas- ja po ia

stelmäp e j r

elu * As v l a

astietojä til

Mikä on Apotti?

APOTTI-NIMI TULEE SANOISTA asiakas- ja potilas-

tietojärjestelmäpalvelu.

TAVOITTEENA ON PARANTAA sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhtenäisyyttä, turvallisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta. Nykyistä paremmat sähköiset palvelut, helpompi asiointi sekä tietojen nopea saaminen palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta auttavat sekä asukasta että ammattilaista. Järjestelmä myös tukee ammattilaisen osaamista.

APOTISSA OVAT MUKANA Hyks-alueen kunnat Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi,

Kerava ja Kauniainen sekä Hus. Myös muut Hus-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen.

HANKINTAA VALMISTELEMAAN ON perustettu hanketoimisto, jossa työskentelee

sosiaali-, terveydenhuolto- ja ict-alan sekä juridiikan ammattilaisia. Hanketta johtaa ohjausryhmä.

KOKONAISKUSTANNUKSIKSI ON ARVIOITU 10 vuodessa 350–450 miljoonaa euroa.

Järjestelmän on laskettu maksavan itsensä takaisin 6–8 vuodessa. Nykyjärjestelmien käyttöön ja ylläpitoon menee samassa ajassa suunnilleen vastaava summa, joten samaan hintaan saadaan huomattavasti toimivampi asiakas- ja potilastietojärjestelmä.

SÄÄSTÖÄ ARVIOIDAAN TULEVAN etenkin toimintatapojen uudistamisesta, johon

avulla lääke uhkaa unohtua, järjestelmä muistuttaa siitä. Tehtyjä ratkaisuja voidaan myös katsoa jälkeenpäin, ja siten kehittää toimintaa. Näin ammattilaisten osaaminen saadaan entistä paremmin yhteiseen käyttöön, Iivanainen huomauttaa.

Arkityö helpottuu monella muullakin tavalla. Esimerkiksi sairaaloiden vapaista sänkypaikoista saadaan tieto ilman soittelua ympäriinsä.

Asiakas voi seurata terveyttään

Asiakkaalle ja potilaalle uudistus tuo lisää mahdollisuuksia terveytensä seurantaan ja kohentamiseen. Hän pääsee katsomaan ja täydentämään tietojaan kotikoneelta, voi teettää riskikartoituksia sekä tilata terveysvalmennuksia ja elämäntapa- ja liikuntaohjeita.

”Henkilökunnalle jää enemmän aikaa asiakkaiden palvelemiseen ja potilaiden hoitamiseen.”

– Osa näistä on mahdollisia jo nyt, mutta uudistus tuo lisää keinoja sähköiseen asiointiin. Lähivuosina tulee varmasti paljon sellaista, mitä emme osaa vielä kuvitellakaan, Iivanainen ennustaa.

Apotti liitetään nykyisiin valtakunnallisiin järjestelmiin, kuten sähköiseen reseptiin ja Kanta-palveluun, jossa jokainen voi käydä katsomassa omia potilastietojaan. Nämä ovat lähinnä valtakunnallista terveystiedon varastointia ja yl-

hankittava järjestelmä antaa tukensa. Lisäksi säästöä syntyy, kun päällekkäisiä järjestelmiä ei tarvitse enää ylläpitää ja paikkailla, asiakas- ja potilastieto löytyy ja kulkee nykyistä nopeammin ja järjestelmä ohjaa toimintaa turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. > Lisätietoa: hel.fi/apotti

läpitoa varten, kun taas Apotti on alueellinen terveyden- ja sosiaalihuollon tieto- ja tukijärjestelmä.

Alueen kunnilta uusi päätös

Espoo jättäytyi pois Apotista tammikuussa. Iivanainen pitää päätöstä valitettavana, mutta hanke ei siitä hyydy.

– Muille alueen kunnille jää nyt enemmän maksettavaa. Ja kyllä Espookin on osittain mukana Apotin kustannuksissa sen kautta, että se on Husin jäsen. Samoin se saa Apotista hyötyä Husin palvelujen kehittyessä.

Apotin ulkopuolella ollessaan Espoo ei pääse mukaan sujuvaan tiedonkulkuun ja toiminnan ohjaukseen Apotissa mukana olevien sosiaali- ja terveydenhuollon eri yksiköiden välillä. Sillä on toki mahdollisuus halutessaan liittyä mukaan myöhemmin neljän vuoden ku-

luessa sopimuksen tekemisestä.

Iivanaisen mukaan Espoolla ei ollut aivan yhtä suurta tarvetta järjestelmiensä vaihtamiseen kuin muilla. Se aikoo kehittää nykyisiä järjestelmiään osa kerrallaan ja liittää niihin uusia toimintoja, mikä on osittain kyllä Apotinkin idea.

– Muut kunnat ja Hus ovat ilmoittaneet olevansa edelleen mukana, joten hankkeen valmistelu jatkuu siltä pohjalta. Niiden pitää kuitenkin tehdä vielä kevään aikana uusi päätös asiasta. Sen jälkeen lähdetään viemään hankintaa eteenpäin ja suunnittelemaan toimintamallien muutosta.

Uuden järjestelmän käyttöönotto alkaa aikataulun mukaan porrastetusti 2015. Terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöikä on noin 15 vuotta, joten Apotin avulla on määrä pärjätä vuoden 2030 kieppeille asti. l

Helsingin henki | huhtikuu 2013

13

ympäristö teksti EEVA TÄHTINEN kuvat YMPÄRISTÖKESKUS

Harakan luontokeskus kaupungin edustalla tarjoaa ainutkertaisen ympäristön tutustua saaristoluontoon ja kestävään elämäntapaan. Saari on oivallinen paikka myös työporukoiden virkistysretkille ja kokouksille. Tänä kesänä ryhmät pääsevät tutustumaan uuteen energialuontopolkuun.

tutuksi Harakassa

14

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Luontokeskus tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille. Päiväkotiryhmille järjestetään eri teemojen ympärille rakennettuja saariseikkailuja.

Alakoululaisten luontokoulupäivissä oppilaat pääsevät tutkimaan luontoa, ja yläkouluikäisille ja lukiolaisille on omat ympäristöntutkimuspäivänsä. Kasvattajille taas on tarjolla ympäristökasvatuskursseja, koulutuksia ja työpajoja.

Kaikille kiinnostuneille Harakan luontokeskuksessa on luontopolku, luontotalo ja näyttelyitä. Saarella järjestetään myös retkiä ja yleisötapahtumia.

Saarella tarvittava energia tuotetaan itse aurinkopaneelein, aurinkolämpökeräimin ja oman pientuulivoimalan avulla. Uusiutuva energia onkin saaren kantava teema, ja sen käytön vuoksi saaren hiilidioksidipäästöt on saatu laskemaan merkittävästi.

Harakan saari sijaitsee Kaivopuiston edustalla. Se kuuluu Helsingin historiallisiin saariin, ja sillä on värikäs historia sekä Venäjän vallan että itsenäisyyden ajalta. Historialliset kerrostumat ovat näkyvissä saaren rikkaassa luonnossa: kasvistoon kuuluu kulttuuri- ja saaristokasveja, ja lintulajeja on paljon.

– Saarella yhdistyy kaksi erilaista maailmaa: sijaintinsa vuoksi Harakka on tiiviissä yhteydessä kaupunkiin, mutta samaan aikaan se avautuu avomerelle ja on luonnoltaan ulkosaaristomaisen karu, sanoo luontokeskuksen johtava ympäristökasvattaja Kaisa Pajanen.

Saarella on ympäristökeskuksen ja kulttuurikeskuksen toimintaa. Taiteilijatalossa on työhuoneita ja näyttelyitä, mutta yleisöä palvelee erityisesti luontokeskus. Kesäkausi alkaa toukokuussa ja jatkuu syyskuun loppuun asti.

työkalut teksti LAURA HEIKKINEN

Luottamushenkilöille portaali Kaikki luottamushenkilöitä koskeva tieto on nyt koottu yhteen portaaliin, jonka avulla yhteydenpitoa luottamushenkilöihin voidaan parantaa ja helpottaa.

?

Harakassa järjestetään myös työpaikkojen virkistyspäiviä. Yritykset ja yhteisöt voivat tilata opastettuja luonto- ja energiaretkiä. Kulttuurikeskukselta voi myös varata kokoustilan.

– Opastukset kootaan ryhmän kiinnostuksen mukaan eri teemojen ympärille: retkillä voidaan vaikkapa tiirailla lintuja, tutustua villivihanneksiin tai perehtyä uusiutuvaan energiaan tai Itämeren suojeluun. Harakan akvaariot kuhisevat ympäröivän merialueen elämää: kaloja, leviä, äyriäisiä, simpukoita ja kotiloita. Murtovesiakvaario on täällä aivan uniikki juttu, kertoo Pajanen.

Uutuutena on energialuontopolku, jolla ryhmät pääsevät tutustumaan uusiutuvan energian tuottamiseen ja kestävään elämäntapaan.

– Kierroksella pääsee muun muassa veivaamaan lihasvoimalla energiaa ja lämmittämään ruokansa aurinkogrillillä. Haluamme näyttää konkreettisten esimerkkien avulla, miten energiaa tuotetaan kestävällä tavalla, Pajanen kertoo.

Opastukset alkavat toukokuun alussa ja jatkuvat syyskuun loppuun. Kesäkauden aikataulua täytetään parhaillaan.

– Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat tunnettuja, ja retket ovat olleet suosittuja. Toivomme, että voimme tänäkin vuonna tarjota ihmisille innostavan ympäristön tutustua kestävään elämäntapaan, Pajanen sanoo. l

> Harakan luontokeskus on avoinna 2.5.–30.9. klo 10–17.

Lauantaisin keskus on suljettu, samoin helatorstaina 9.5. sekä juhannuksena 21.–23.6. > Yhteysalus Kaivopuiston rannasta kulkee saareen puolen tunnin välein. > Ryhmäopastuksia voi tiedustella ympäristökeskuksen tiedotussihteeri Margit Jenseniltä, puh. 310 31535. Opastetuille kierroksille mahtuu kerralla noin 25 ihmistä, mutta tarvittaessa opastuksia voidaan järjestää isommillekin ryhmille. > Lisätietoa: hel.fi > Ympäristökeskus > Ympäristökasvatus > Harakan luontokeskus ja harakansaari.fi

Miksi luottamushenkilöportaali luotiin?

Halusimme saada kaiken luottamushenkilöitä koskevan tiedon koottua yhteen paikkaan.

tarvitse enää täyttää paperilomaketta ja ihmetellä, kenelle se täytyy toimittaa. Lisäksi työtilat, joita luottamushenkilöt saavat pyytää haluamalleen kokoonpanolle.

?

?

Kenelle portaali on tarkoitettu?

Portaali on kaupungin eri toimielimissä toimiville luottamushenkilöille, mutta myös kaikille työntekijöille, jotka saavat portaalin kautta tietoa siitä, mitä missäkin lauta- ja johtokunnassa tapahtuu.

?

Miten portaalia voi käyttää?

Luottamushenkilöt pääsevät portaaliin Helsingin päätöksentekopalvelu -sivun kautta. Kokoussovellus on samassa paikassa. Kaupungin työntekijät pääsevät portaaliin omalta työasemalta kirjoittamalla selaimeen lhp.

?

Mitä portaalista löytyy?

Siellä on lauta- ja johtokuntien kokousajat, luottamushenkilöiden korvaushakemukset, sidonnaisuuksien ilmoittamislomake, luottamushenkilöille tarkoitettuja sähköisiä työtiloja, johtosääntöjä, päätösasiakirjoja, virastojen henkilökunnan yhteystietoja ja eri toimielinten tarpeita palvelevia asiakirjoja. Toimielimet ovat erilaisia, joten kunkin toimielimen sivuilla on sen erityistarpeita palvelevaa sisältöä.

?

Mitkä ovat keskeiset palvelut?

Sähköiset korvaushakemukset, joiden ansiosta luottamushenkilön ei

Mitä lomakkeet-osiossa on?

Ansionmenetyskorvaushakemus, lastenhoidon korvaushakemus, avustajan käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaushakemus ja sidonnaisuuksien ilmoittamislomake, jotka ovat sähköisiä lomakkeita. Lisäksi siellä on perustietojen ilmoittamislomake ja valtuustoryhmän tuen hakemus.

?

Miten sähköiset työtilat toimivat?

Luottamushenkilöt voivat pyytää haluamalleen luottamushenkilökokoonpanolle sähköisiä työtiloja, joissa voi jakaa tiedostoja ja keskustella rauhassa, sillä ne ovat suljettuja, eikä niihin pääse ulkopuolisia omistajana ja moderaattorina toimivan viraston parin työntekijän lisäksi.

?

Kuka vastaa sivujen päivityksestä?

Kunkin toimielimen sihteeri on vastuussa omista sivuistaan, mutta päivittämistyötä voivat tehdä virastossa muutkin, kuten viestintä ja Helmen pääkäyttäjät.

?

Milloin portaali otetaan käyttöön?

Valtuuston sivut julkaistiin helmikuussa, ja muut julkaistaan sitä mukaa, kun ne kevään aikana valmistuvat. l

Vastaajana hallintosihteeri Anna Villeneuve hallintokeskuksesta. > Portaalin osoite: hepa.hel.fi luottamushenkilöille ja lhp henkilöstölle.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

15

n Kansainvälisen nykysirkusryhmän Circo Aereon taiteilijat harjoittelevat illan Pienempiä paloja -näytökseen.

16

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Keskus täynnä elämää ITÄKESKUKSESSA SIJAITSEVA STOA on yksi kulttuurikeskuksen alueellisista kulttuuritaloista. Talo tarjoaa tanssia, teatteria, sirkusta, musiikkia ja näyttelyitä.

Stoassa toimii myös nuorten toimintakeskus Kipinä, suomenkielinen työväenopisto, ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Itäkeskuksen kirjasto ja Café Stoa. Stoa tekee yhteistyötä muun muassa festivaalien, eri taidealoilla toimivien ryhmien ja koulujen kanssa.

Stoa sijaitsee Itäkeskuksessa kauppakeskus Itiksen ja metrolinjan välittömässä läheisyydessä, osoite Turunlinnantie 1. Stoa on avoinna ma–to klo 9–20, pe klo 9–18 ja la–su klo 10–16 sekä tapahtumien mukaan. > Lisätietoa: stoa.fi.

Mitä kaikkea tapahtuu kulttuurikeskus Stoassa yhden iltapäivän aikana?

IDÄN IHME teksti EEVA TÄHTINEN kuvat SEPPO SAARENTOLA

Helsingin henki | huhtikuu 2013

17

Kansainvälisiä esiintyjiä

K

ulttuurikeskuksen puolella on jännitystä ilmassa. Tänään saa ensi-iltansa Circo Aereon Pienempiä paloja -sirkusesitys. Käynnissä ovat viimeiset harjoitukset ennen illan näytöstä. Lavalla esiintyjät taipuvat huikeisiin suorituksiin niin akrobatiassa, jongleerauksessa kuin cyr-pyörällä taiteilussa.

Samaan aikaan toimiston puolella käsiohjelmien taittelu-urakka pitää henkilökunnan kiireisenä. ‒ Meillä on vuodessa kymmenkunta ensi-iltaa. Esitykset ovat pääasiassa tanssia, mutta ohjelmistossa on myös teatteria ja sirkusta. Meillä ei olisi resursseja toteuttaa näytöksiä yksin, joten isommat projektit tuotetaan aina yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Samalla saamme lavalle kansainvälisiä esiintyjiä, kertoo kulttuurituottaja Monika Silander-Stolt.

Itä-Helsingissä asuu paljon maahanmuuttajia, joten monikulttuurisuus on Stoassa tärkeää. Maahanmuuttajat ovatkin jo löytäneet Stoan palvelut. ‒ Tavoitteenamme on integroida monikulttuurisuus vielä tiiviimmin osaksi keskuksen toimintaa. Tämä on valtavan kiinnostava työympäristö, kulttuurikeskuksen vs. johtaja Tuula Yrjö-Koskinen kertoo. ‒ Alueellinen näkökulma on meillä keskeinen. Talo on alueen ihmisille hyvin tärkeä. Monelle tämä on kuin toinen olohuone, jonne tullaan tapaamaan ystäviä, tekemään läksyjä ja käymään kirjastossa. Stoa toimii esimerkkinä siitä, että laadukasta kulttuuria on tarjolla muuallakin kuin keskustassa, Yrjö-Koskinen korostaa.

Stoa on osa Helsingin kulttuurikeskusta, ja se vastaa yhdessä Vuotalon kanssa itäisen kaupungin kulttuuritoimesta. Kulttuuritarjonta onkin täällä laajaa: muun muassa tanssia, teatteria, näyttelyitä, musiikkia ja taidekasvatusta. Vuonna 2012 Stoassa järjestettiin 268 kulttuuritapahtumaa, joissa vieraili yhteensä noin 2 000 kävijää. n Kulttuurituottajat Petra Hannus ja Monika SilanderStolt nauttivat Stoan värikkäästä ilmapiiristä.

Taidetta näyttelyyn

T

yöväenopistolla öljyvärimaalauksen työpajaryhmä on juuri lopettelemassa viikoittaista kokoontumistaan. Luokassa Paula Heinonen, Bertta Olkinuora ja Liisa Saarelainen viimeistelevät töitään opettaja Airi Salosmaan ohjauksessa. Oppilaat ovat saaneet valita aiheensa vapaasti. Olkinuora maalaa valokuvan pohjalta muotokuvaa lapsenlapsestaan, Saarelaisella on työn alla kesäisen mökkirannan maisema. ‒ Kurssi alkoi kuusi vuotta sitten. Opetukseen kuului aluksi alkeiskursseja ja ohjatumpaa taidehistorian, tyylisuuntien ja taiteilijoiden opiskelua. Nyt työpajavaiheessa työskentely on itsenäisempää, kertoo vakituista opettajaa Maiju Talvitietä sijaistava Salosmaa.

Työpajatyöskentely on kurssilaisten mieleen – he pitävät erityisesti vapaudesta maalata omaan tahtiin. Lisäjännitystä tuo Stoan galleriassa järjestettävä näyttely, johon kurssilaiset saavat töitään esille. Ryhmäläiset kehuvat kurssin henkeä. ‒ Täällä oppii joka kerta uutta, ja opettajat ehtivät pienen ryhmäkoon ansiosta

Läksytuki auttaa

S

toan kirjastossa on arki-iltapäivänä vilkasta. Kävijöitä riittää: kirjasto on lainausmäärissä mitattuna kaupungin suosituimpia. ‒ Tarjolla on laaja valikoima kaunokirjallisuutta, lasten ja nuorten kirjoja ja musiikkia. Lisäksi kirjastossa järjestetään

18

Helsingin henki | huhtikuu 2013

n Työväenopiston öljyvärikurssin työpajaryhmässä maalataan omaan tahtiin. Työt tulevat esille Stoassa järjestettävään näyttelyyn.

lukupiirejä, tietokoneopastusta, tarinatuokioita lapsille ja suomen kielen keskustelupiirejä maahanmuuttajille, kertoo palvelupäällikkö Sanna Sivonen kaupunginkirjastosta.

Uutena palveluna kirjastossa on alkanut nuorten läksytuki, jossa vapaaehtoiset auttavat opiskelijoita muun muassa tiedonhaussa, suomen kielessä ja kirjoittamisessa. > Itäkeskuksen kirjasto on auki ma–to klo 9–20, pe klo 9–18 ja la–su klo 10–16.

opastaa jokaista. Ryhmän tapaamisesta on tullut myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Tänne on aina mukava tulla, Olkinuora kehuu.

Samaan aikaan rakennuksen toisessa siivessä on käynnissä kuvanveiston eläkeläiskurssi, jota vetää opettaja Ari Myllymäki. Ryhmäläisiä on tänään paikalla kymmenen. Kurssilla opetellaan erilaisia tekniikoita, kuten keraamista veistoa ja betoni- ja kipsivalua. Viime syksynä veistettiin elävän mallin pohjalta, mutta nyt oppilaat työstävät omavalintaisia aiheitaan.

Raimo Heikkilä viimeistelee työpisteellään ihmisen käsiä kuvaavaa veistosta. ‒ Olen kiinnostunut kuvanveistosta ja muotoilemisesta. Täällä oppii ja samalla näkee, kun muut tekevät, Heikkilä kehuu.

Viereisen pöydän ääressä Eila Peippo työstää reliefiä ihmishahmosta, Maija Juurisella on työn alla lintuaiheinen veistos. Parhaillaan hän jännittää, pysyykö veistos ehjänä, kun sen nostaa alustasta polttamista varten.

Kurssilaisista on tullut toisilleen tuttuja, ja viikoittainen tapaaminen on odotettu hetki. ‒ Työskentelyn ohessa kahvitellaan ja luetaan viikon horoskoopit. Täällä on hirveän kivoja ihmisiä, ja ryhmähenki on hyvä, Juurinen kehuu.

S

Viikonloppu kokoaa nuoret

toan toimintatalo Kipinä on nuorten kohtaamispaikka, jossa on sekä avointa toimintaa, taideryhmiä että sosiaalipalveluita. Kipinässä ollaan juuri päättämässä henkilökunnan yhteistä kokouspäivää. Nyt täällä on rauhallista, mutta pian talon täyttävät taas nuoret, joita parhaimpina iltoina on jopa kuutisenkymmentä.

Nuorisotalon puolella voi pelata pleikkaria ja pelejä, katsella tv:tä tai vain tulla viettämään aikaa ja tapaamaan muita nuoria. Kesäisin ollaan paljon ulkona. Varhaisnuorten toiminta on tarkoitettu 3.‒6.-luokkalaisille, iltatoiminta taas 13–17-vuotiaille nuorille. Nuorisotalo on auki myös perjantai- ja lauantaiiltaisin.

– Viikonloppuisin meillä on erityisen vilkasta, kertovat nuoriso-ohjaajat Juhana Halonen ja Jarno Iijolainen.

Kipinässä tuetaan nuorten taideharrastusta: tarjolla on kuvataidetoimintaa, -kursseja ja -leirejä.

– Kuvataideryhmissä nuoret voivat harrastaa keramiikkaa, kuva- ja tekstiilitaidetta, valokuvausta ja kädentaitoja. Täällä voi osallistua ohjattuihin ryhmiin ja avoimiin työpajoihin tai taiteilla itsenäisesti, kertoo keramiikkaryhmien ohjaaja Annikki Anttila. Toukokuussa Stoan galleriaan on tulossa Nuori taide -näyttely, johon lapset ja nuoret saavat töitään esille.

Toimintatalo tarjoaa myös sosiaalipalveluita ja tukea nuorille.

Spinnu-, Skanssi- ja Itäluotsi-palvelujen tarkoituksena on tukea oireilevia nuoria ja heidän vanhempiaan. Toiminta on suunnattu 12–15-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea koulunkäynnissä, kotona tai vapaa-ajalla. Sen avulla ehkäistään syrjäytymistä tarjoamalla neuvontaa, nuorten kasvuryhmiä ja ohjattua yhdessäoloa.

– Toimintatalossa autamme nuoria ihan konkreettisissa asioissa, kuten yhteishaussa. Kaikkia nuoria emme tapaa kasvokkain, vaan meillä on yhteydenpitoon myös oma Facebook-sivu.

Täällä mennään nuorten ehdoilla ja mietitään, mitä he haluavat tehdä. Tarkoituksena on tukea nuorten kasvua, kertoo toiminnanjohtaja Leena Jonkari nuorisoasiainkeskuksesta. > Nuorisotalo avoinna: 3.–6.-luokkalaisille ke–pe klo 14–16, 13–17-vuotiaille ke–to klo 17–21 ja pe–la klo 17–22.45.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

19

{ ammatti } teksti TIINA SANDBERG kuvat PEKKA NIEMINEN

Aluetyöntekijä kuulolla Sini Heino-Mouhu kehittää asuinalueesta entistä paremman paikan elää. Ideana on edistää aktiivista kansalaisuutta ja luoda osallistumismahdollisuuksia.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

S

ini Heino-Mouhun tavoittaa parhaiten Pihlajamäen lähiöasemalta, mutta juttusille pääsee missä vain, vaikka ostarilla.

– Asun itsekin Pihlajamäessä, joten olen aina kuulolla ja mukana menossa.

Hän vastaa Pihlajamäen lähiöaseman arjen pyörittämisestä ja työntekijöiden luotsaamisesta, vaikka virallisesti hän ei heidän esimiehensä olekaan.

– Työni on yhteisöön kohdistuvaa sosiaalialan työtä. Lähiöasema on toiminnan keskiössä, mutta ideana on edistää aktiivista kansalaisuutta, luoda osallistumismahdollisuuksia ja kehittää aluetta yhteisöllisemmäksi. Lähiöasema on hyvän olon tila ja paikka, johon alueen asukkaat voivat tulla viettämään aikaa, harrastamaan ja saamaan neuvoja.

Perinteistä toimintaa ovat kahvio ja erilaiset harrasteryhmät. Pihlajamäessä pyörii muun muassa supersuosittu perjantaibingo ja lukuisia kerhoja. Uutta on se, että maanantaisin paikalle saapuvat pohjoisen alueen sosiaaliohjauksen sosiaaliohjaajat.

uhu Heino-Mo i in S i: > Nim tekijä aluetyön i: t t asto a m m >A erveysvir t ja li a ia : sos > Virasto > Ikä: 48 ki ka: Helsin > Kotipaik kkeily ja ukset: mö t s ra r a H > ma, opiskelu oliesi tuo u h le o lä Ä > Motto: mä. lmiesi vie e n u n a a v

Lue KILSAT KA S -kampanja AAN st sivulta 28! a

gallup MITEN KULJET TYÖMATKASI? MITEN TYÖNANTAJA VOISI KANNUSTAA TYÖMATKALIIKUNTAAN? teksti EEVA TÄHTINEN kuvat PEKKA NIEMINEN

– Moni ei tunne kaupungin palveluja, tai kynnys hakea tukea on liian korkea. Jalkautuvaa sosiaaliohjaajaa on helppo jututtaa, koska viranomaisuus ei ole täällä niin vahvasti läsnä kuin virastoissa.

Siltojen rakentaminen viranomaisten ja kansalaisten välille onkin yksi tärkeä osa aluetyötä.

– Meidän kauttamme tieto liikkuu ja ihmiset voivat saada helpommin yhteyden viranomaisiin, sillä olemme asukkaiden asialla. Meitä on helppo lähestyä melkein asiassa kuin asiassa, HeinoMouhu toteaa.

Lähiöaseman työvoimapoliittisen työn kautta tarjottavat toiminnat täydentävät lakisääteisiä palveluita. Esimerkiksi kotilähettiläät ja kylätalkkarit tarjoavat naapuriapuun verrattavaa palvelua.

jo vuodesta 2006 lähtien, ja Heino-Mouhu on ollut mukana siitä asti. Aluetyön yksikkö taas perustettiin kaksi vuotta sitten. Työyhteisö on nuori, mutta taustalla on paljon kokemusta ja tietoa.

Aluetyön yksikköön kuuluvat sosiaali- ja terveysviraston asukastalot, näiden aluetyöntekijät, yhdyskuntatyö, lähityöhanke, ilmaisen ruuan jakelu ja Kampin

Persoona pelissä

kappelin sosiaalityö. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksessa aluetyön paikka ja asema jäivät vielä selvityksen alaiseksi.

– Tämän vuoden aikana selviää, miten meille käy. Käytännön työhön epätietoisuus ei onneksi vaikuta, juna kulkee.

Heino-Mouhun haaveena on työpari, sillä aluetyöntekijöitä on vain yksi joka alueella.

– Yksin toimiminen tekee meistä haavoittuvia. Liian moni asia on minun persoonani, henkilökohtaisten ominaisuuksieni tai verkostojeni varassa. Jos meitä olisi kaksi, tieto säilyisi ja osaamista voisi jakaa.

Kaikkea ei toki tarvitse tehdä yksin.

Aluetyöntekijän tukena on iso joukko vapaaehtoisia ja yhteistyökumppaneita, muiden aluetyöyksiköiden kollegat ja aluetiimi. Pohjois-Länsi-Helsingin aluetyön tiimiin kuuluu kahdeksan henkilöä, jotka muodostavat Heino-Mouhun lähityöyhteisön.

– Tapaamme tiimin kanssa joka toinen viikko, ja sen lisäksi puhelimet laulavat. On hienoa kun tietää, että tuki ja tarpeellinen tieto löytyvät puhelinsoiton päästä. Kuulumisten vaihdon lisäksi tiimeissä rakennellaan yhteisiä toimintamalleja.

Pihlajamäen asukastalo on toiminut

”Jalkautuvaa sosiaaliohjaajaa on helppo jututtaa, koska viranomaisuus ei ole niin vahvasti läsnä kuin virastoissa.”

Opiskelu kirkastaa näkemystä

Sini Heino-Mouhu laittaa itsensä likoon niin kokonaisvaltaisesti, että vapaa-aikana on suunnattava muualle, kauemmas töistä. Aina ei voi olla käytettävissä, vaikka kuinka omasta kylästä ja sen asukkaista välittäisikin. Heino-Mouhu ajaakin mökille joka perjantai.

Muu vapaa-aika kuluu opiskellen.

Ylempi sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto on opinnäytettä vaille valmis.

– Tieteellinen tieto omasta alasta on todella tärkeää. Sen avulla asiayhteydet selkiytyvät ja näkemys kirkastuu. Vielä pitää löytää aikaa opinnäytetyön loppuun viemiseen, hän toteaa. l

n KAIJA-LEENA WINBERG markkinointisuunnittelija, talous- ja suunnittelukeskus Työmatkani on kolmisen kilometriä, ja kuljen sen useimmiten ratikalla. Tykkään liikunnasta, mutta aamuisin on liian kiire kävellä töihin. Iltapäivisin kävelen toisinaan kotiin, mikä vie noin puoli tuntia. Jokin kampanja voisi innostaa ihmisiä liikkumaan työmatkoja. Työnantaja voisi myös tarjota mahdollisuuden käydä reippailulla kesken työpäivän; pieni lenkki esimerkiksi ruokatunnin yhteydessä voisi antaa lisävirtaa työntekoon. n TUULA KETTUNEN toimistosihteeri, sosiaali- ja terveysvirasto Kuljen 15 kilometrin työmatkani metrolla ja kävellen.

Kävelyyn asemalta työpaikalle menee kymmenisen minuuttia. Tykkään liikkua paljon, ja olenkin suunnitellut aloittavani pyöräilyn töihin. Minun pitäisi vaihtaa nykyinen pyöräni sopivampaan kaupunkipyörään. Työpaikallani on kaikki edellytykset työpaikkaliikuntaan: pyörille on hyvät pitopaikat, suihkut löytyvät ja työaika on liukuva. Ihmisiä voisi innostaa työmatkaliikuntaan esimerkiksi kampanjan avulla. Pienin kannustein moni lähtisi mukaan. n ANU MÄNTTÄRI yritysasiamies, talous- ja suunnittelukeskus Kuljen Espoonlahdesta bussilla, ja Kampista jatkan yleensä kävellen työpaikalleni. Pyöräilyä en ole harkinnut, sillä parinkymmenen kilometrin matka on siihen liian pitkä.

Kulkisin mielelläni keskustassa kaupunkipyörällä, jos niitä olisi Helsingissä. Hyvä idea olisi myös työnantajalta saatava ”työsuhdepyörä”, jolla voisi ajaa vaikka Ruoholahteen.

Kampanjoita paremmin työmatkaliikuntaa edistetään käytännön asioilla: työnantaja voisi tarjota pyöräparkin ja suihkutilat. Luulen, että työpaikallani moni pyöräilisi kesällä töihin, jos täällä olisi suihkumahdollisuus. n JOUNI MULARI ATK-suunnittelija, sosiaali- ja terveysvirasto Kuljen työmatkani bussilla, mutta kävelymatkasta asemalta työpaikalle kertyy päivittäin hyötyliikuntaa. Aiemmin kuljin polkupyörällä, mutta nyt liikkuva työnkuvani hankaloittaa pyöräilyä. En ole yleensä koko päivää samassa osoitteessa, ja eri paikkoihin siirtyminen pyörällä olisi vaikeaa. Työkavereistani moni kulkee pyörällä töihin. Siihen on tarjottu hyvät mahdollisuudet, kuten suihkutilat ja lukitut pyöräsuojat. Työmatkaliikuntakampanja voisi innostaa ihmisiä liikkumaan enemmän, jos kannusteena olisi vaikkapa pieniä palkintoja.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

21

kaffella teksti STIINA HONKAMAA kuvat SEPPO SAARENTOLA

A: > KESKUSTELEMASS ltti su on rekrytointik Elisa Kouvonen henkilöstökeskuksesta kesätyöläinen (2012) Aino Kormilainen terveysvirastosta työnjohtaja Petri Janger Helsingin Satamasta > AIHE: tys kesätyöntekijän perehdy > PAIKKA: Musiikkitalon kahvila

Perehdytetään yksilöllisesti Jokainen uusi kesätyöntekijä tarvitsee erilaista perehdytystä.

Kun perehdytys tehdään huolella, myös organisaatio oppii uutta.

K

esätyöperehdytyksestä keskustelevat henkilöstökeskuksen rekrytointikonsultti Elisa Kouvonen, sairaanhoitajan sijainen Laakson sairaalasta ja viime kesän kesätyöläinen Aino Kormilainen ja Helsingin Sataman työnjohtaja Petri Janger.

Kesätyöntekijöiden perehdytys tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin kenen tahansa uuden työntekijänkin. Oppimistaso pitää kuitenkin ottaa vielä tarkemmin huomioon.

Mitä kesätyöperehdytyksessä pitää erityisesti huomida?

– Pääasiallisesti nuoret ovat tosi reippaita, oma-aloit-

22

Helsingin henki | huhtikuu 2013

teisia, ulospäinsuuntautuneita ja motivoituneita. Työelämän säännöt voivat kuitenkin joskus olla epäselviä 16–17-vuotiaille, jos kyseessä on heidän ensimmäinen kesätyöpaikkansa, Janger kertoo.

– Yleisenä toiveena virastoille olisi, että käydään läpi työelämän perusasioita ja organisaatiota. Esimerkiksi jos ei tee täyttä päivää, miten se vaikuttaa kuukausipalkkaan, Kouvonen sanoo.

Kormilainen oli 16-vuotiaana kaupungilla kesätöissä, mutta se ei ollut hänen ensimmäinen työkokemuksensa.

– Satamassa järjestetään ensin kaikille kesätyöntekijöille yhteinen perehdyttämistilaisuus, jossa on mukana ainakin henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö ja

lainen oppija perehdytettävä on. Joku oppii asioita parhaiten lukemalla, toiset taas tekemällä.

– Tärkeimpänä ohjeena perehdyttäjälle antaisin, että vie kesätyöntekijä työyhteisön lähelle ja luo yhteisöllisyyttä, Kormilainen sanoo.

Vastuu kesätyöperehdytyksestä on perehdyttäjällä ja työyhteisöllä, mutta myös itse kesätyöntekijällä. Kormilainen muistuttaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Jos ei ole varma jostain työtehtävästä, ei kannata tehdä, vaan kysyä.

– Perehdyttäjänkin on hyvä aika ajoin ihan kysyä, onko kysyttävää, hän toteaa.

Janger muistuttaa myös kesätyöperehdyttäjien kauaskantoisemmasta vastuusta.

– Kesätöissä nuori rakentaa käsitystä työelämästä. Mitä paremmin perehdytämme, sitä kiinnostuneempia nuoret ovat tulemaan uudestaan töihin.

n Elisa Kouvonen, Aino Kormilainen ja Petri Janger muistuttavat, että palautetta voisi antaa koko kesätyön ajan, eikä vain silloin kun työt loppuvat.

”Kesätöissä nuori rakentaa käsitystä työelämästä.

Mitä paremmin perehdytämme, sitä kiinnostuneempia nuoret ovat tulemaan uudestaan töihin.” viestintäpäällikkö. Tilaisuudessa kerrotaan yleisesti työasioista, esimerkiksi organisaatiosta, henkilöstöpalveluista, palkanmaksusta, työajoista, työsuojelusta ja työpaikan pelisäännöistä. Kun kesätyöntekijä siirtyy omaan tehtäväänsä, lähin esimies hoitaa tarkemman yksilö- ja työkohtaisen perehdytyksen, Janger kuvailee.

Kormilainen muistuttaa, että perehdytykseen pitää löytää riittävästi aikaa.

– Potilasturvallisuus hoitoalalla on erittäin tärkeää. Jos perehdytystä ei tehdä kunnolla, niin turvallisuus kärsii. Ei aina riitä, että tehdään kolme vuoroa yhdessä, joskus vaaditaan viisikin.

Mikä on työyhteisön tuen merkitys perehdytyksessä?

Vaikka päävastuu perehdytyksestä onkin yhdellä henkilöllä, koko työyhteisön pitää osallistua. On tärkeää, että uusi kesätyöntekijä esitellään kaikille heti alussa.

– Yhden perehdyttäjän kautta ei pääse sisään työyhteisöön. Muidenkin pitää kantaa kortensa kekoon ja olla avoimia.

Olen havainnut joskus sellaista asennetta vanhempien työntekijöiden keskuudessa, ettei tuo varmaan osaa, kun on niin nuori. Kun olin ollut töissä pari viikkoa, niin asenne muuttui, Kormilainen muistelee.

Esimiehellä on perehdyttämisessä ratkaiseva rooli. Omalla esimerkillä voi tehdä paljon.

– Kun esimies on positiivinen ja iloinen, se auttaa koko työyhteisöä. Jos tulee ristiriitoja, niihin pitää välittömästi puuttua. Jos kaikki on mennyt hyvin, samat kesätyöntekijät hakevat usein uudelleenkin töihin, Janger sanoo.

On myös tärkeää, että esimies valmistaa työyhteisöä ja kertoo, millaisia uusia kesätyöntekijöitä on tulossa.

– Kun työyhteisössä tiedetään, että uudella kesätyöntekijällä on esimerkiksi kielitaitoa, se antaa eväitä hyödyntää häntä paremmin. Sehän tarkoittaa myös mielekkäämpiä työtehtäviä kesätyöntekijälle, Kouvonen kertoo.

– Hoitoalalla, kuten tietysti muuallakin, on hyvä tietää, missä vaiheessa kesätyöläisen opinnot ovat, että ei läh-

detä turhaan alusta asti opettamaan tai toisaalta oleteta jotain osaamista liikaa, Kormilainen sanoo.

Mitä haasteita kesätyöntekijän perehdytyksessä on?

Kun päällekkäin on kesätyöntekijän perehdytys ja omat työt, voi iskeä kiire.

– Esimiestyössä on tärkeää, että resursoidaan aikaa. Työvoimapula-alat, kuten hoitoala, ovat haastavimpia, mutta muualla usein riittää, kun mielletään, miten tärkeää perehdytys on, Kouvonen sanoo.

– Perehdytystä pitäisi suunnitella niin, että kesätyöntekijä näkisi kaikkia tilanteita työssä ja voisi rauhassa keskustella eri työntekijöiden kanssa. On hyvä ihan konkreettisesti sopia, kuka perehdyttää tänään, Kormilainen ehdottaa.

– Jokaisella on oma toimintamalli tehdä töitä. Kun perehdyttäjiä on useita, perehdytettävä pystyy poimimaan eri malleja, Janger sanoo.

Perehdyttäjän on oltava myös herkkävaistoinen, osattava jakaa tietoaan ja kuunnella. Hänen pitää hahmottaa, mil-

Miten palautetta puolin ja toisin annetaan?

– Palautetta olisi hyvä antaa ja kerätä koko kesätyön ajan. Loppupalautteelle tulee Helmeen kesällä linkki. Siitä tehdään yhteenveto, ja se jaetaan virastoille, joista se on tullut. Palaute huomioidaan, kun suunnitellaan seuraavan vuoden kesätöitä, Kouvonen valottaa.

– Satamassa palaute käydään myös ryhmässä läpi. Samalla kysytään opiskelusuunnitelmat ja onko mielenkiintoa jatkoon, Janger kertoo.

– Tärkeää on, että esimies antaa palautetta koko ajan, eikä vain silloin kun työt loppuvat, Kormilainen muistuttaa.

Esimiehen pitää osata antaa palautetta rakentavasti.

– Jokainen tekee virheitä, joista oppii. Palautteen voi muotoilla niin, että voitaisiinko kokeilla tehdä ensi kerralla toisin. Tärkeää on muistaa antaa myös positiivista palautetta, toteaa Janger. l > Lisätietoa: helsinkirekry.fi > Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen > Perehdyttäminen

Helsingin henki | huhtikuu 2013

23

palvelu teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI, KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO, HSL

Joukkoliikenteen kehittäminen ja suunnittelu tehdään laajassa verkostossa.

Nyt tapahtuu paljon, kun kaupunkiin rakennetaan uusia alueita.

Raideliikenteen veturi on kuitenkin länsimetro.

Liikenne uusille raiteille H KL:n pääkonttorissa Toisella linjalla on kiire. HKL-Infrapalvelut -yksikön projektipäällikkö Artturi Lähdetie näyttää kartalta yhtä jos toistakin aluetta, missä työt ovat käynnissä tai alkamassa. Puheissa vilisevät lukuisat hankkeet, virastot ja nimet.

HKL hallinnoi Helsingin raideliikenteen kokonaisuutta, ja Lähdetien vastuulla ovat infran kehitystyö ja -hankkeet. Muutaman hengen tiimi sai alkunsa, kun Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL perustettiin vuonna 2010 ja osa HKL:n suunnitteluhenkilöstöä siirtyi sinne. Lähdetie on ollut pestissään vasta reilun vuoden, mutta langat tuntuvat silti olevan käsissä.

– Suunnitteluprosessia ohjaa yleiskaava ja aluerakentaminen. Yksi kaavoituksen osista on liikennekaavoitus, johon pyrimme mahdollisimman alkuvaiheessa vaikuttamaan. Tämä on pitkä ja hidas prosessi, jossa meidän on katsottava kauas tulevaisuuteen, Lähdetie kertoo.

Länsimetro sanelee suunnitelmia

– Ideana on, että koko metrolinjan alueella matkustajan palvelukokemuksen pitäisi olla laadullisesti yhtenäinen − vanhan metron asemineen tulisi näyttää ja tuntua mahdollisimman samalta kuin uuden metron. Yksi operaattori, yksi palvelu, Lähdetie toteaa.

Siksi urakka on jo aloitettu: vanhat maanpäälliset itäiset asemat peruskorjataan. Kulosaaren remontoitu metroasema avautui kaksi vuotta sitten. Asemasta rakennettiin esteetön. Lisäksi laiturialue katettiin, tiloja saneerattiin sekä rakennettiin uusi lippuhalli ja liukuportaat. Siilitien metroaseman korjaus valmistuu keväällä, minkä jälkeen korja-

24

taan Myllypuro, Herttoniemi ja Itäkeskus. Samalla varaudutaan lyhyempiin juniin ja vuoroväleihin vuonna 2015 sekä parannetaan metroasemien viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Myös Roihupellon metrovarikkoa laajennetaan, jotta uudet junat mahtuvat sinne länsimetron avauduttua.

Suurin työ aiheutuu metron automatisoinnista. Länsimetron avauduttua metron on tarkoitus liikennöidä ilman kuljettajia, joiden tehtävät muuttuvat junavalvontatyöksi. Tarvittaessa junavalvojat pystyvät myös ajamaan junia.

”Koko metrolinjan alueella matkustajan palvelukokemuksen pitäisi olla laadullisesti yhtenäinen.”

Vanhoihin juniin asennetaan parhaillaan automatiikkaa, mikä on osoittautunut haastavaksi hankkeeksi – modernin sovittaminen vanhaan on tuonut eteen yllätyksiä.

Lähdetie kertoo, että metron opastusjärjestelmä tarkistetaan ja päivitetään ainakin osittain ennen vuotta 2016.

– Turvallisuus on keskeisintä niin automatisoinnissa kuin opastusjärjestelmässäkin.

Raitioliikenne nykyaikaiseksi

Raitiotieverkko laajenee lähivuosina uusien alueiden rakentamisen vuoksi.

Tämä tarkoittaa samalla lisäystä vaunujen määriin ja vanhojen kiskojen uudistamista. Keväällä remontissa ovat muun muassa Hakaniemen raitiokiskot ja pysäkkialue.

– Muutaman vuoden kuluttua asen-

Helsingin henki | huhtikuu 2013

namme syväuraisia vaihteita paikkoihin, joissa se on mahdollista. Syväuraiset vaihteet nopeuttavat ja mukavoittavat kulkua risteyksissä sekä vähentävät melua. Muutos on tarpeen, sillä radan rakenteita ei ole uudistettu samassa tahdissa kuin vaunut ovat pidentyneet, Lähdetie kertoo.

Matkustajamukavuuteen vaikuttaa myös lipunmyynnin siirtyminen kuljettajilta automaatteihin. Tämä lisää liikennöinnin sujuvuutta ja turvallisuutta.

Raitiovaunujen määrä kasvaa nykyisestä 129 vaunusta arviolta 160 vaunuun vuoteen 2026 mennessä. HKL:llä on jo käynnissä uusien raitiovaunujen hankinta, joten myös varikoita on uudistettava.

HKL-Infrapalvelujen rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi kertoo, että varikoiden paikkamäärät eivät tule riittämään vaunujen säilytykseen, huolto- ja korjaustöihin. HKL selvittääkin mahdollisuuksia Koskelan raitiovaunuvarikon vaunupaikkamäärän lisäämiseen.

– Varikolle on tarkoitus saada lisää vaunujen säilytyspaikkoja sekä huoltoja korjauspaikkoja. Tilat tulisivat olemaan uudessa varikkorakennuksessa, Juolevi sanoo.

Samalla HKL tutkii kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa Koskelan varikkoalueen maankäytöllistä kehittämistä siten, että alueelle tulisi varikkotoimintaa, liike- ja toimitiloja, asuntoja sekä pysäköintiä.

– Tarkoitus on käynnistää toteutuskilpailu tänä vuonna. Rakentaminen voisi alkaa parin vuoden päästä, mutta tarkempi aikataulu on vielä auki, sillä päätöksiä asiasta ei ole, Juolevi toteaa.

Tavoitteena on löytää ratkaisu, jossa uusi varikko ja alueen muu lisärakentaminen muodostaisivat vihreän, kaupunkimaisen ja toimivan kokonaisuuden. l

Miten raitioliikennettä suunnitellaan? ”RAITIOLIIKENTEELLÄ ON HELSINGISSÄ yli satavuoti-

set perinteet, jotka vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten liikennettä suunnitellaan ja hoidetaan. Raideliikenteelle on tyypillistä sen pysyvyys, sillä kun kiskot on jollekin kadulle rakennettu, ne ovat siinä pitkään. Tämä tuo varmuutta asukkaille, koska raitiolinjan varrelle muuttaessa voi olla varma, ettei oma joukkoliikenteen linja ihan heti katoa. Kuitenkin nykyaikaisen raitioliikenteen kalusto- ja nopeusvaatimukset ovat täysin erilaisia kuin sata vuotta sitten.

Suunnittelun vuosikello jakautuu karkeasti kahteen osaan: talvella suunnitellaan seuraavan kesän ja talvikauden aikatauluja, muu vuosi tehdään pidemmän aikavälin suunnittelua.

Työnjaosta on sovittu kunkin hallintokunnan toimialan mukaisesti. Kaupunkisuunnitteluvirasto kaavoittaa ja tekee liikennesuunnitelmat HKL:n kanssa, HKL:n vastuulle kuuluvat Helsingin raideliikenteen radat, vaunut, varikot, pysäkit, metroasemat ja liikennöinti. HSL:n vastuulla ovat joukkoliikenteen linjaston ja aikataulujen suunnittelu sekä liikennepalveluiden ostaminen liikennöitsijöiltä. Mukana ovat rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus sekä ympäristökeskus.

Uusia linjoja on suunniteltu varsin vähän. Pääosin uusien asuinalueiden linjasto perustuu nykyisten linjojen jatkamiseen, mutta joitakin uusia linjoja perustetaan, kun uusien asuinalueiden liikenne aloitetaan.

Uusien asuinalueiden, kuten Jätkäsaaren, Kalasataman, Keski-Pasilan, Ilmalan, Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan liikennöintisuunnitelmia tarkennetaan jatkuvasti. Raide-Jokerin hankesuunnitelman tekeminen alkaa tänä vuonna.

Tällä hetkellä suunnitellaan linjojen 3B, 3T, 7A ja 7B reiteille liikenneympäristöä parantavia toimenpiteitä, jotta linjojen liikennöinti nopeutuisi ja luotettavuus paranisi. Aiemmin vastaava selvitys on tehty linjalle 8, ja sen toimenpiteiden toteutus on alkanut. Lisäksi yhdessä eri toimijoiden kanssa on laadittu suunnitelmaa siitä, miten Laajasalon mahdollinen raitiolinja kulkisi lähempänä keskustaa eli Sompasaaren ja ydinkeskustan välillä. Elokuussa muuttuvat 3B:n ja 3T:n linjatunnukset. 3B:stä tulee linja 3 ja linjasta 3T tulee linja 2.”

Liikenneinsinööri Lauri Kangas toimii kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla.

Joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty työskentelee HSL:ssä.

Suurimmat investointihankkeet

n Jätkäsaaren joukkoliikennesuunnitelmasta näkee, miten raitiovaunujen ja bussien reitit on suunniteltu.

n Uudet energiapihit raitiovaunut tulevat käyttöön vuonna 2014.

n Itäisiä metroasemia peruskorjataan, jotta niiden palvelut ja viihtyisyys paranevat. milj.euroa

rakennusaika

Uudet metrovaunut

146

2012–2016

Metron kulunvalvonta

133,1

2010–2016

Koskelan varikon uudistaminen *

80

2013–2016

Metrovarikko

55,5

2012–2015

Jokeri 2

44,5

2013–2016

**

* vaiheet 1 ja 2 ** pääosin HKL:n investointi

Helsingin henki | huhtikuu 2013

25

hyvinvointi teksti LAURA HEIKKINEN kuvitus TERHI EKEBOM

Eri-ikäisten johtaminen on saanut uudet nettisivut, jotka tarjoavat työvälineitä esimiehille ja työyhteisöille. Tavoitteena on aiempaa paremmin ottaa huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet, tavoitteet ja vahvuudet.

Ikäjohtamistyö alkaa virastoissa

”M

inusta tuli isä viime kesänä. Oli itsestään selvää, että hyödynnän tämän ainutlaatuisen asian ansiosta mahdollisuuden isyysvapaaseen. Ystävilläni oli siitä hyviä kokemuksia, ja työnantaja oli vapaalle myötämielinen.

Oli aivan mahtavaa, kun pääsin tutustumaan tulokkaaseen heti tuoreeltaan. Isyysvapaa on todella hieno mahdollisuus. Esimieheni ja työyhteisöni suhtautuivat asiaan upeasti, ja työkaverit jopa kannustivat minua jäämään kotiin. Mietin myös isäkuukauden pitämistä.”

Liikuntaviraston tiedottaja Samuli Kukin ja muidenkin tarinoita löytyy keväällä avatuilta Eriikäisten johtaminen -nettisivuilta. Niiden tärkein sisältö ovat menetelmäkorit, jotka ovat työaikajoustot, työkyky, oppia ikä kaikki sekä ikäikkuna työyhteisön kehittämiseen.

– Sivuille on koottu malleja, tietoa, ohjeita, esimerkkejä ja käytäntöjä esimiesten ja työyhteisöjen tueksi, kertoo työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta.

Ikäjohtamisen mallikaupunki

Kaupungilla on tehty määrätietoista työtä jo vuosia: kaupungin strategiaohjelmaan 2009– 2012 asetettiin tavoitteeksi, että Helsingis-

tä tulee ikäjohtamisen mallikaupunki. Eri-ikäisten johtamisella tarkoitetaan sitä, että eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet, tavoitteet ja vahvuudet otetaan huomioon työn suunnittelussa, organisoinnissa ja muussa johtamisessa.

Tarkoituksena on myös valmentaa esimiehiä sekä luoda kaupungille ikätietoinen johtamiskulttuuri. Tätä varten perustettiin ikäjohtamistyöryhmä ja koottiin eri virastoista eri-ikäisten johtamisen verkosto, joka oli mukana menetelmäkorien rakentamisessa.

– Tämän työn tavoitteena on tukea eri elämäntilanteessa olevien työhyvinvointia, pidentää työuria ja saada nuoret pysymään kaupungin palveluksessa, sanoo suunnittelija Emmi Korvola henkilöstökeskuksesta.

Selvitystyössä käynnistettiin erilaisia hankkeita, kuten Staran Stydi, liikuntaviraston Liikkeelle ja Stadin kundi kondikseen, sosiaali- ja terveysviraston Ikäaktiivivapaapilotti ja pelastuslaitoksen Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelma. Näiden tuloksia on tarkoitus soveltaa eri työyhteisöihin.

Heikkilä listaa lukuisan joukon muitakin toimenpiteitä: luentoja, työpajoja, yhteisiä tilaisuuksia, Hyvän esimiehen ABC -verkkokoulutusmate-

Lisää työkykyä pidempään työuraan PELASTUSLAITOKSELLA ON MENEILLÄÄN oh-

jelma, jossa työelämää kehittämällä operatiivinen henkilöstö pyritään pitämään terveenä, toimintakuntoisena ja osaavana mahdollisimman pitkään. Se on yksi eri-ikäisten johtamisen hankkeista.

Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti palomies-sairaankuljettajat, ylipalomiehet sekä alipäällystö.

Taustalla on pelastuslaitoksen henkilöstön eläkeiän nousu 55 vuodesta 63–68

26

Helsingin henki | huhtikuu 2013

psykologi Kaupungin ikäjohtamistyö palkittiin KIINNOSTUS HELSINGIN IKÄJOHTAMISEN työhön on herännyt myös ulkomailla, kun kaupunki sai kansainvälistä tunnustusta työstään voittamalla Työhyvinvointia kaikenikäisille -kilpailusarjan, joka oli Euroopan komission ja CRS Europen yhteinen aloite ja liittyi Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuoteen 2012.

Työterveyspsykologi JUHA HOKKANEN miettii, miten mitoittaa työt sopivasti.

Testi työn rajaamisen vaikeudesta TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI JA KIRJAILIJA Juhani Seppänen kirjoitti muutama

riaalin ja uudet kuntoremontit Hyvä ikä 60+ ja Työkykyä kaiken ikää. Lisäksi henkilöstöliikunta tarjoaa räätälöityjä jumppia ja tekee yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Työ siirtyy virastoihin

Käynnissä on uusi strategiakausi, ja toimeenpanovaihe virastoissa alkaa. Niille järjestetään valmennusta ja koulutusta, jotta luodut menetelmät voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön.

– Nyt on luotu konsepti, menetelmäkorit ja työvälineet virastoille, joissa suunnitellaan eri-ikäisten johtamista

ikävuoteen sekä työmäärän ja työn vaativuuden kasvu.

– Ongelmaksi on muodostunut, että palomiehet eivät kykene tekemään työtään täysin toimintakykyisinä työuransa loppuun työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vuoksi. Nyt luomme uusia toimintamalleja, jotta ikääntyvät palomiehet pystyvät työskentelemään turvallisesti ja terveellisesti mahdollisimman pitkään tai siirtymään uusiin, mielekkäisiin tehtäviin pelastuslaitoksessa, kehittämispäällikkö Taisto Hakala kertoo.

Samanaikaisesti kun tehtävämäärä ja työn vaativuus ovat kasvaneet, tehtävämäärä kohdentuu yhä pienemmälle toimintakykyiselle henkilöstölle, joka kuormittuu entistä enemmän. Asukkaiden ja

ja tehdään toimintasuunnitelma tämän vuoden aikana, Heikkilä toteaa.

Sivuista ovat vastanneet Titi Heikkilä ja Emmi Korvola henkilöstökeskuksesta.

Nettisivut ovat eri-ikäisten johtamisen työssä vain jäävuoren huippu. Kaupungilla on noin 4 000 esimiestä, joita Heikkilä kannustaa tutustumaan sivuihin.

– Käyttäkää sinne kerättyä tietoa hyödyksi. Toki sivuista on hyötyä koko henkilöstölle, joten käykää lukemassa näitä tarinoita ja hyödyntäkää sivuille koottua tietoa. l > eri-ikaistenjohtaminen.fi

henkilöstön turvallisuus ei saisi tästä kuitenkaan kärsiä.

vuosi sitten kolumnin, jossa hän totesi kiireen johtuvan kolmesta syystä: kiireisellä ihmisellä on ylimitoitettu käsitys ripeydestään, hän organisoi tehtävänsä huonosti tai ei osaa sanoa ei. Miksi sitten on niin vaikea sanoa ei, vaikka liiallinen myöntyminen ja suostuminen aiheuttavat kiirettä? Jos sinulla on aikaa ja kiinnostusta – vielä on mahdollista sanoa ei – käy ajatuksella läpi seuraava lista. Mitkä listan kohdista kuvaavat työpaikkaasi tai omia toimintatapojasi? Voit halutessasi antaa pisteen jokaisesta myöntävästä vastauksesta.

1. Organisaatiolta ei saa kieltäytymiselleen tukea.

2. Työt kaatuvat viimeisen lenkin päälle, koska niitä ei suunnitella riittävän hyvin.

3. Tehtävät annetaan lyhyellä aikataululla ja hädässä.

4. Sinulle mahtuu -toimintamalli 5. Työkuormituksen jakaminen on vaikeaa, koska osaaminen ei jakaannu tasaisesti.

6. Työpaikalla ei ole mietitty järjestelyjä poikkeustilanteiden varalle.

7. Työpaikalla/organisaatiossa on menossa liikaa päällekkäisiä hankkeita ja uudistuksia.

8. Työpaikalla vallitsee epäselvyys siitä, mikä on riittävä työsuoritus.

9. Työt ovat niin kiinnostavia, ettei niitä malta rajata.

10. Halu palvella asiakasta hyvin oman hyvinvoinnin kustannuksellakin.

11. Taloudelliset paineet: halu varmistaa, että töitä riittää.

12. Voimakas velvollisuuden tunne.

13. Seniorin/avainhenkilön/juniorin velvollisuus revetä joka paikkaan.

14. Kalenterin pitää olla täynnä, jotta vaikuttaa tehokkaalta.

15. Kiire hyväilee itsetuntoa.

16. Pelko, että on epäkohtelias ja itsekäs, jos ei auta.

17. Huoli, ettei saa itse apua, jos kieltäytyy auttamasta.

18. Vaikeus tunnistaa omia rajoja.

TÄMÄN EPÄTIETEELLISEN TESTIN tulkintaohje on seuraavanlainen. Pisteet

Malleja muillekin Hanke on jaettu neljään eri osaprojektiin, jotka tarkastelevat henkilöstöjohtamisen, urasuunnittelun, toimintakyvyn ja työsuhde-ehtojen kehittämistä. Hakala kertoo, että kussakin osaprojektissa on mukana eri henkilöstöryhmien edustajia.

– Näin henkilöstö tuo mukaan kokemuksensa, ja he myös sitoutuvat toiminnan uudistamiseen.

– Rakennamme yhdessä parempaa työyhteisöä. Tavoitteena on, että malleja voidaan soveltaa paitsi muihin pelastuslaitoksiin myös muille toimialoille ja työelämään, Hakala toteaa.

luettelon kohdissa 1–8 kertovat siitä, ettei työpaikalla ole mietitty töiden tärkeysjärjestystä ja työprosesseja. Kohtien 9–18 pisteet viittaavat siihen, että omat toimintamallisi, asenteesi ja uskomuksesi vaikeuttavat osaltaan työn rajaamista. Jos sait vähän pisteitä, voit onnitella itseäsi. Työskentelet toimivassa työpaikassa ja/tai osaat rajata hyvin työntekoa. Jos pisteitä napsahtaa reilusti, kannattaa pysähtyä miettimään tilannetta. Onko nykyinen meno kestävällä pohjalla, vai hyytyykö homma ennen pitkää näin jatkuessaan? Jos muutos on tarpeen, voit lähteä työstämään ongelmakohtia – joko työpaikalla muiden työntekijöiden ja esimiehen kanssa tai pohtimalla itse. Tarvittaessa peilauspintaa voi hakea esimerkiksi työnohjauksesta tai työterveyshuollosta. Harvemmin täydellistä ratkaisua löytyy, mutta pienetkin edistysaskeleet voivat helpottaa tilannetta.

Jutun lista on suurelta osin poimittu ja muokattu Pekka Järvisen kirjasta Menestyvän työyhteisön pelisäännöt.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

27

liikkeellä teksti TEIJA LAAKSO kuva ESKO JÄMSÄ

H

uhtikuun alussa käynnistyi Kilsat kasaan -työmatkaliikkumiskampanja henkilöstölle. Liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen liikuntavirastosta kertoo, että kampanjalla halutaan kannustaa henkilöstöä käyttämään työmatkoja hyväksi liikkumisessa.

Henkilöstöliikunta haastaakin henkilöstön keräämään seitsemän kuukauden ajan lihasvoimin hankittuja kilometrejä Helmen henkilöstöliikunta-sivuilta löytyvään Kilsalaskuriin. Laskurista voi seurata, kuinka monta liikuttua kilometriä on yhteensä saatu kasaan.

Kampanjan alkajaisiksi tehdään henkilöstölle 24.4.–3.5. työmatkakysely, joka koskee viikon 17 liikkumista. Siinä kysytään esimerkiksi, miten kaupungin toimipaikoissa on järjestetty suihku- ja pukeutumistilat, pyöräparkit tai muut työmatkaliikkumista helpottavat seikat.

– Tästä saadaan uutta tietoa, jonka toivomme herättävän työpaikat muutokseen. Nykyään ne ovat keskenään aika eriarvoisessa asemassa, hankekoordinaattori Kaisa Laine tiimistä toteaa.

– Jos onnistuisimme innostamaan kampanjalla kymmenen prosenttia henkilöstöstä liikkumaan pysyvästi, se tarkoittaisi, että neljä tuhatta työntekijää ryhtyisi hyödyntämään työmatkojaan liikkumiseen, liikuntaneuvoja Ville Kujala vahvistaa.

Jo puolen tunnin päivittäisestä työmatkaliikkumisesta saa itselleen ison hyödyn. Henkilöstöä kannustetaan nyt mukaan työmatkaliikkumiskampanjaan.

Matalan kynnyksen liikuntaa

Kevät on hyvä hetki aloittaa työmatkaliikunta, kun tiet ovat sulia, ilmat paremmat ja töihin tullessa ja sieltä lähtiessä on valoisaa.

Työmatkaliikunta on helppo tapa liikkua, sillä ajan löytäminen liikuntaan on monelle arjessa hankalaa. Se on matalan kynnyksen matkaliikkumista, jonka ei tarvitse välttämättä olla hikiliikuntaa. Esimerkiksi kävely on loistava tapa liikkua: siinä voi edetä vähän kerrallaan ja aloittaa muutaman pysäkinvälin kävelystä.

Helmestä löytyy linkityksiä eri palveluihin kuten Reittioppaaseen, josta löytää kätevimmät kevyen liikenteen väylät ja kävelyreitit sekä kävelystä ja pyöräilystä kertyvät kalori- ja päästösäästöt. Esimerkiksi keskustassa on kilometrin säteellä monta kaupungin toimipistettä, joihin kävelee helposti. Kaukaa matkustavia kannustetaan hyödyntämään osa työmatkasta liikkumiseen ja kulkemaan juna-asemalle vaikkapa pyörällä.

Esimerkiksi Helsingin Satama on järjestänyt henkilöstölleen

28

Helsingin henki | huhtikuu 2013

työsuhdepolkupyöriä. Viime vuonna kolmisenkymmentä henkilöä oli vuokrannut pyörän kahdeksi vuodeksi käyttöönsä.

Henkilöstökeskuksella taas on kolme yhteistä pyörää, jotka on tarkoitettu kokouksissa käynteihin ja työkeikkoihin työpäivän aikana.

Vauhtia tempauksista

Kilsat kasaan -työmatkaliikkumiskampanjaa vauhditetaan 15.4. SuomiMies seikkailee -kiertueen yhteydessä Senaatintorilla. UKK-kävelytestin voi puolestaan tehdä Eläintarhan kentällä 29.5. Samalla voi tutustua esimerkiksi kickbikeen ja taittopyörään, joilla työmatka kulkee näppärästi.

Syyskuussa alkavalla, viisi viikkoa kestävällä Kisaillen kilometrejä -kisalla kannustetaan työpaikkoja keräämään joukkueena kilometrejä kasaan. Paras työpaikka palkitaan.

Kampanjassa painotetaan myös työmatkan turvallisuutta. Työmatkan aikana henkilöstölle sattuu vuosittain noin

Työmatkaliikkumisen henkilöstökyselyyn voi vastata osoitteessa hel.fi/hel2/heke/kysely myös kotikoneeltaan.

Voit voittaa taittopyörän tai muita palkintoja!

800–900 tapaturmaa, joista osa keväisin, kun kokemattomat pyöräilijät hyppäävät pitkästä aikaa pyörän selkään. Huolehtimalla kypärän käytöstä, liikennesääntöjen noudattamisesta sekä pyörän huollosta voitaisiin työmatkatapaturmien määrää vähentää.

Kilsat kasaan -kampanjaan osallistuva voi odottaa itselleen ainakin yleisiä liikunnan tuomia hyötyjä: verenpaine- ja kolesteroliarvot laskevat, unen laatu paranee, lihaskunto kasvaa sekä vireys ja mieliala kohoavat.

Liikunnan terveysvaikutuksiin riittää 2,5 tunnin viikottainen liikkuminen. Jo puolen tunnin satsaus työmatkaliikuntaan riittää, ja tämänkin voit kerätä 10 minuutin pätkistä. Houkuttelevaa, vai mitä?

Yhteistyökumppaneina henkilöstöliikunnalla kampanjassa ovat ympäristökeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto, henkilöstökeskus, liikuntaviraston kehittämisyksikkö ja HSL. l

Vetreyttä Ikivireistä VIIME SYKSYNÄ KÄYNNISTETTIIN Ikivireät, liikunta-

kurssit 60+-vuotiaille kaupungin työntekijöille. Yrjönkadun liikuntatiloissa on nyt järjestetty neljä seitsemän kerran pienryhmäkurssia. Kursseilla on panostettu erityisesti lihaskuntoon ja tasapainotaitoihin, joiden merkitys korostuu ikääntyneillä. Nyt suunnitellaan jo ensi syksyn toimintaa saadun palautteen perusteella.

Kurssilla on kokeiltu ikääntyville sopivaa kuntosaliharjoittelua, vesiliikuntaa, kävely- ja sauvakävelyharjoittelua ja kehonhallintaa. Uutena lajina on osallistujien toiveiden mukaisesti pilates.

Ensipalautteet ovat olleet mukavia. Osallistujat ovat mielissään, kun ovat saaneet liikkua samanikäisten kanssa, mikä on vertaistukea parhaimmillaan.

– Toivoisimme, että kokeilemaan tulisivat myös ne, joille lajit ovat uusia, kurssia valmistellut liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen liikuntavirastosta sanoo. Suunnitteilla onkin oma ikääntyvien lihaskunto-opas, jolla vinkkejä voitaisiin jakaa laajemmin henkilöstön nestoreiden käyttöön.

Kaupungin henkilöstöstä vajaa neljätuhatta on 60+-vuotiaita. Vanhuuseläkkeelle jäävien kaupungin työntekijöiden keski-ikä on nykyisin 64,4 vuotta, mikä on kasvanut aiemmasta. Ikivireän tavoitteena on tukea ikääntyneiden työssä jaksamista ja työkykyä ja siten osaltaan edistää tavoitetta työurien pidentymisestä liikunnan keinoin.

Helsingin henki | huhtikuu 2013

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 20. toukokuuta.

Stara kukkii n STARA KUKKII -kesäkukkatapahtuma järjestetään kaupunginpuutarhalla 22.–24.5. klo 7–18. Staran asiantuntijat neuvovat kesän upeimpien kesäkukkien valinnassa. Vinkkejä ja ihania ideoita omiin istutuksiin saa myös esillä olevista malliruukuista ja parvekelaatikoista. Malli-istutuksiin ihastunut voi ostaa mieleisensä omaksi. Mukaan voi ottaa myös oman ruukun tai parvekelaatikon ja tehdä kukkaistutukset itse puutarhureiden avustuksella. Paikan päällä ovat myynnissä myös kukkamullat ja tarvittavat lannoitteet.

Tapahtuma on suunnattu lähinnä kaupungin henkilöstölle. Vapaa pääsy. Osoite: Hammarskjöldintie 1 B.

> Lisätietoja: Frans Karkkimaa, puh. 310 39973

Työväe opisto ntapah issa tuu

n KOMPOSTOINNIN PERUSTEET la 13.4. klo 10–12.15 Silkkikutomo, ilmaisutaito, Laivalahdenkatu 2b A. Luennoitsija hortonomi Kirsi Tuominen. n VAALI VIHANNESMAATA ma 22.4. klo 17–18.30 Stoa, luentosali, Turunlinnantie 1.

Luennoitsija hortonomi Kirsi Tuominen. n KASVIMAA KUKOISTAMAAN ti 23.4. klo 18–19.30 Malmitalo, isoluokka, Ala-Malmin tori 1 B. Luennoitsija hortonomi Kirsi Tuominen. n AJANKOHTAISTA NIVELRIKOSTA ke 10.4. klo 17–19 Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. Ortopedi Esko Kaartinen. n NIVELILTA ke 24.4. klo 17–19 Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. Asiantuntijoina useita ortopedeja. Luennot järjestetään yhteistyössä Suomen Nivelyhdistys ry:n kanssa. > Lisätietoa: opisto.hel.fi > Luennot ja tapahtumat

Mukaan vaikuttamaan n HELSINGIN ALUEELLISEN OSALLISTUMISEN kokeilu -hankkeessa mukana olevien Helsingin demokratiapilottien tapaamiset käynnistyvät keväällä. Kerromme niistä lehtemme pääjutussa sivulta 6 alkaen. Alla tapahtumien ajankohdat ja teemat, tarkemmat tiedot kellonajoista ja osoitteista päivitetään pilottien verkkosivuille toukokuussa. > Keskustelutilaisuus lähidemokratiasta 5.5. Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana -demokratiapilotti Lisätietoja: facebook.com/LahidemokratiapilottiArtovanAlueella > Mainio Malminkartano -hankkeessa vietetään 16.5. Kumppanuustalo Horisontin juhlaviikkojen yhteydessä pilottiteemapäivää.

Lisätietoja: kaupunginosat.net/malminkartano > Toiveideni Tapaninvainio -ajatushautomopäivä 18.5.

Lisätietoja demokratiapilotti.fi > Nuorten osallistuvan budjetoinnin kiertue käynnistyy toukokuussa ja jatkuu vuoden loppuun.

Lisätietoa: nuoriso.hel.fi ja ruuti.net

Akavalaisten kevätkokous

messut

n HELSINGIN KAUPUNGIN AKAVALAISTEN LOMATUKI RY:N sääntömääräinen kevätkokous pidetään ti 16.4. klo 18 osoitteessa Hiidenkiven peruskoulu, Rajatie 7. Kaikki kaupungin palveluksessa oleva akavalaiset ovat tervetulleita. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautuminen 15.4. klo 16 mennessä kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658.

30

Helsingin henki | huhtikuu 2013

Sote-viraston tapahtumat n SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOLLA on eri kohderyhmille asukastoimintaa, tilaisuuksia ja ryhmiä, joista suurin osa on avoimia ja maksuttomia. Tiedot löytyvät Toimintaa ja tapahtumia -sivulta hel.fi/hki/sote/fi/Tapahtumakalenteri.

Laiturilla 9.-13.4.

Ajattele Helsinkiä n MITEN TEHDÄÄN KAUPUNGISTA hyvä paikka asua ja elää? Tule jututtamaan kaavoittajaa ja tutustu omien kotikulmien sekä koko Helsingin suunnitelmiin. Suunnittelijat vastaavat kysymyksiin ja esittelevät ajankohtaisia hankkeita messuosastoilla. Avoimissa alueilloissa tehdään katsaus ajankohtaisiin suunnitelmiin.

Laiturille pystytetään viikon ajaksi yksitoista messuosastoa, joiden aiheina ovat muun muassa Helsingin uusi yleiskaava, uudet pientaloalueet, meri ja rannat, paikallisten keskusten kehittäminen, Helsingin liikenteen kehittäminen, pysäköinti, liikennetutkimukset, ilmastotavoitteet, täydennysrakentaminen sekä kehittyvät yritysalueet. > laituri.hel.fi

Pekka Sauri

Ristikko nro 2/2013 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 20.5. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 20.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marja Torsti, Maire Hakala, Iris Fjäder, Jaana Santonen ja Pirjo Hujanen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | huhtikuu 2013

31

02

Helsingin henki kuva Kari Hautala

2013

Avoinkin tieto lisää tuskaa…” huhti–toukokuu 2013

8.–14.4.

MUSIIKKITALO LAPSILLE Musiikkitalon lastenviikolla sukelletaan satujen maailmaan, lauletaan yhdessä ja kuunnellaan nuoria säveltäjiä. > musiikkitalo.fi

{ uusi duuni }

Kirjasto kansalaisille

32

KUKA: Tuula Haavisto AMMATTI: kirjastotoimenjohtaja TÖIHIN: 4.3.

TOIMIPAIKKA: Pasilan pääkirjasto Mitä kirjastotoimen johtaja tekee?

Johdan kirjaston toimintaa ja viime kädessä ratkaisen, miten missäkin asiassa tehdään. Linjaukset tehdään kaupungin ja kirjastoalan yleisten linjausten mukaan isommalla joukolla.

Mitä teit aikaisemmin?

Johdin Tampereen kaupunginkirjastoa.

Kenen kanssa teet yhteistyötä talon sisällä?

Tässä vaiheessa kirjaimellisesti kaikkien kanssa – olen laittanut liikkeelle kyselyn kirjastotyön kuumista asioista juuri nyt, ja se on suunnattu kaikille kirjastolaisille.

Ketkä ovat yhteistyökumppaneitanne?

Ihan lähin verkosto on pääkaupunkiseudun Helmet-yhteistyö. Kaupungin sisällä nuorisopuoli, työväenopisto, museot, kouluttajat ja monet muut ovat ehtineet tuoreelle yhteistyökartalleni.

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?

Olen aloittanut kirjastokierroksen ja aion käydä kaikissa kirjaston yksiköissä.

Mitä haasteita työssäsi on?

Järjestää kirjaston resurssit niin, että helsinkiläiset saavat käyttöönsä mahdollisimman osuvat ja vaikuttavat kirjastopalvelut sekä fyysisissä kir-

Helsingin henki | huhtikuu 2013

jastoissa että verkon kautta.

Näkemyksesi kirjan tulevaisuudesta?

Paperikirja on kätevä käyttöliittymä, ja kirjasto tarjoaa niitä niin kauan kuin kirjoja julkaistaan.

Kirjojen lainaaminen on toistaiseksi mitä menestynein konsepti. Sähköisen kirjan läpimurto antaa edelleen odottaa itseään, ja sen jälkeinen aikataulu on todella hasardia ennustettavaa.

Millaisen keskustakirjaston haluaisit?

Minulle kelpaavat tähänastiset suunnitelmat, jotka on mielestäni tehty hyvin ja monipuolisesti. Lopputöistä saadaan poimituksi hyvä asumus kaupungin sykkivälle sydämelle. Kirjasto ja käyttäjät luovat sitten sisällön.

Mitä palveluja kirjaston tulee tarjota?

Kirjaston pitää palvella kansalaisuutta. Siihen sopii niin lukemisen tukeminen kuin avustaminen kansalaisaloitteen sähköisessä allekirjoittamisessa tai ulkoiluvälineiden lainaaminen.

Unelmiesi kirjasto?

Se yllättää, inspiroi ja antaa voimia!

Miten paljon käytät kirjallisuutta?

Olen vanhemmiten systemaattisemmin musiikin kuin kirjallisuuden harrastaja.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Tällä hetkellä järjestelen uutta kotia muuton jäljiltä ja sadattelen tavarapaljoutta. Muutoin hoitelen ystävyyssuhteiden lisäksi Veijari-kissaa, laulan ja luen lehtiä.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Muutin Tampereelta Vallilaan. Asunnon kriteereinä olivat kävely- tai pyöräilymatka töihin ja iso parveke.

12.4.–26.5.

VUODEN HUIPUT 2012 Virka Galleriassa esillä viime vuoden palkittuja graafisen suunnittelun mainoksia, kirjoja, julisteita ja nettisivuja. > virka.fi

16.4.

TAPANILAN KIRJASTO Perusteellisen remontin kokenut Tapanilan kirjasto avaa uudet tilansa. Avajaisohjelma alkaa klo 12. > hel.fi/kirjasto

19.4.–26.5.

SÄIHKETTÄ JA GLAMOURIA Pukeutumisen ja muodin teemanäyttelyssä esillä taideryhmien oppilaiden töitä ja mahdollisuus osallistua työpajatilaan. > annantalo.fi

20.4.

MAALAISTENTORI Teurastamolla viljelijöiden organisoima maalaistentori, jossa voi ostaa tuotteita viljelijöiltä ilman välikäsiä. > teurastamo.com

29.5.–13.6.

TAIDETTA JAPANISTA Käsityö- ja taidenäyttely vie matkalle kirsikankukkien maahan. Näyttely on japanilaisen Sakura-ryhmän 10-vuotisnäyttely. > caisa.fi

5.6.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina uusi strategiakausi, satamat ja matkailu, tilasuunnittelu, kaupunkitila sekä kaupungin lintukerhon retket.