Helsingin henki 3/2010 by helsinginhenki

03 2010

henki Helsingin

Kaupunki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

kesäasuun

SIVU 16

Johto ennakoi muutosta

SIVU 10

Työ sujuu kuin leikki

SIVU 12

talous

teema

SIVU 06

duunissa

Noora Karppanen ja Miia Soitso istuttavat kukkameren. Kahden kaupungin väkeä

{ pääkirjoitus }

Pajatyössä sekä henkilöstö että asukkaat voittivat

elsingin kaupungin perheneuvola sai ainoana julkisen sektorin yhteisönä palkinnon, kun työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän seminaari palkitsi keväällä neljä työyhteisöä kunniamaininnalla tuottavuusyhteistyön kehittämisestä. Perheneuvolan perustehtävä muuttui pari vuotta sitten, kun asiakasperheiden lasten ikäraja nousi 13 vuodesta 17:ään. Kun samalla psykiatrinen avohoito siirtyi Husin lastenpsykiatrisille poliklinikoille, vastuut, työtavat, osaaminen ja jaksaminen piti miettiä uudelleen. Henkilöstö ideoi tilanteen käsittelyyn muutospajat, joilla haluttiin tukea työssä jaksamista, saada jokainen mukaan oman työn kehittämiseen ja kohentaa tuottavuutta. Pajojen aikana työnkuvat selkiintyivät, asiakaspaineet hellittivät ja palvelu nopeutui. Vuosaaressa kehitettiin samalla asiakasjonojen purkamiseksi alkuarviokäynti. Se tarkoittaa nopeaa ensikäyntiä, jolla selvitetään heti asiakkaan tilanne. Jos tilanne on vakava, seuraava aika annetaan saman tien. Aiemmin itäisellä alueella saattoi olla jonossa noin 180 ihmistä. Huhtikuun alussa Vuosaaren hoitojono oli lyhentynyt kymmeneen asiakkaaseen. Pajatyöprosessissa sekä henkilöstö että asukkaat voittivat. Helsingin ja Vantaan kuntaliitoksen esiselvitys etenee vaihe vaiheelta. Kesään mennessä kahdeksan asiaa valmistelevaa työryhmää jätti väliraporttinsa, joissa on arvioitu kaupunkien eroja ja yhteneväisyyksiä toimialoittain. Seuraavaksi selvitetään elokuun loppuun mennessä mahdollisen liitoksen edut ja haitat. Työ kootaan yksiin kansiin vuoden loppuun mennessä. Ensi vuoden alussa kaupunginvaltuustot päättävät, tulisiko varsinaiseen kuntaliitokseen tähtäävä työ käynnistää. Samanaikaisesti tutkitaan kaksiportaisen seutuhallintomallin mahdollisuudet. Siinä ovat mukana kaikki Helsingin seudun kunnat. Kaupunki on laitettu kesäkuntoon satojen kaupungin työntekijöiden voimin. Kaupunginpuutarhassa on kasvatettu 110 000 kasvia eri puolille kaupunkia istutettaviksi. Kesätöihin kaupungille tulee edellisvuoden tavoin 4 300 kesätyöntekijää ja sijaista. Tämän numeron mukana seuraa kesätyöliite, joka tarjoaa heille tietoa kaupungin työpaikoista ja kaupungista työnantajana. Tervetuloa kesäduuniin!

Stadi 365 Hyvä renki mutta huono isäntä SOSIAALINEN MEDIA ON viestintäkonsult-

tien muotitermi. Alle 20 vuotta sitten kysymys kuului, onko yhteisösi mukana internetissä: jos ette olleet, sinä ja työkaverisi olitte arkkukamaa. Nyt kysytään samalla tavalla, että kai sinun työpaikkasi on mukana sosiaalisessa mediassa? Jos vastaus on kielteinen, olette ihan varmasti arkkukamaa. Niin kuin yleensä konsulttien kalliiseen hintaan tarjoamat latteat niin sanotut totuudet, tässäkään ydinasia ei ole kysymykseen annettu vastaus vaan se, että itse kysymys on väärä. Internetin alkuaikoina tärkeää ei ollut vastata kysymykseen, onko yhteisö internetissä vai ei, vaan tärkeää oli pohtia sitä, mitä hyötyä internet voi tarjota ihmisille ja organisaatioille. Minä olin tuolloin töissä pankissa. Niiden koko toimialan liiketoiminnan internet mullisti. Mutta pankkitoiminnalle internet oli väline, ei päämäärä sinänsä. Ja samaa se on ollut melkein mille tahansa sellaiselle toimialalle, joka on onnistunut siitä hyötymään. Sen sijaan alkuvaiheen mystiset visiot internetin varaan rakentuvista erilaisista ”virtuaalisista maailmankylistä” ovat jääneetkin visioiksi: visiohan merkitsee suomeksi harhanäkyä. VÄLINEENÄ ELI RENKINÄ internet

Helsinki viettää syntymäpäiviään 12.6. Onneksi olkoon kaupunki, henkilöstö ja asukkaat! Katso tärpit juhlamenoihin tästä numerosta. Hienoa synttäripäivää ja rentouttavaa kesää henkilöstölle! Maissi Kasurinen Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Helsingin henki | kesäkuu 2010

on ollut meille ihmisille hyvä juttu. Mutta siihen pätee sama totuus kuin Prometheuksen jumalilta meille ihmisille ryöstä-

Helsingin kaupungin viestintäpäällikkö Eero Waronen pohtii sosiaalisen median mahdollisuuksia.

mään tuleen: isäntänä se on huono. Sen todistavat verkkorikollisuus ja muut verkosta tutut epäkohdat. Ja näinhän asia on myös sosiaalisen median kohdalla. Viranomaiselle nimeltä Helsingin kaupunki se ei voi olla mikään strateginen päämäärä tai arvo sinänsä. Mutta se voi olla yksi niistä välineistä, joilla kaupunki palvelee asukkaitaan vaikkapa kansalaisten kuulemisessa, osallistumisessa kaupungin kehittämiseen tai palvelujen tarjonnan kehittämisessä. Vastikään kaupunki toteutti ns. palveluverkkokuulemisen, joka oli ensimmäinen sosiaalista mediaa hyödyntävä kaupunkitason osallisuushanke. Kaupungin virastot ja muut yksiköt ovat tehneet jo aiemmin rohkaisevia kokeiluja. Hyviä esimerkkejä ovat olleet muun muassa nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston Nuorten ääni, kaupunkisuunnitteluviraston vaikutusmahdollisuudet kaavapäätöksiin sekä Helsingin juhlaviikkojen Facebook- ja Twitter-sivut. TOUKOKUUSSA HELSINGIN, Espoon, Van-

taan, Kauniaisten ja Lahden asukkaat ja yhteisöt pääsevät ideoimaan World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden tapahtumia. Entä onko sosiaalinen media uusi asia Helsingin kaupungille? Mitä vielä: kaupungin organisaatiossa on toiminut todellisia sosiaalisen median pioneereja jo kauan ennen kuin tällaista termiä edes oli keksitty. Kaupunginjohtaja Teuvo Aura aloitti vuonna 1975 ylipormestarin asukasillat ja kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen vuonna 1997 lasten itsenäisyysjuhlat, joita kumpaakin yhteisöllisempiä sosiaalisen median sovelluksia saa hakea. Ja kummassakin oli käytännön toteutusta vetämässä minun edeltäjäni Pertti ”Pemu” Mustonen ja hänen johtamansa kaupungin tiedotustoimisto.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Fors-

ström, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Birgitta Rickman, Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@ kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö { kesäkuu 2010 } 06 TEEMA

Kaupungin henkilöstö eläköityy vauhdilla – paljon uusia tekijöitä tarvitaan. Johto on ennakoinut muutoksen. Avainsana on yhdessä tekeminen.

10 DUUNISSA

Leikkipuisto Linjassa käy huiske aamusta iltaan. Työntekijöiden erityisosaamista arvostetaan.

12 TALOUS

Helsinki–Vantaa-kuntaliitoksen selvitys etenee. Työryhmien raportit kootaan eduiksi ja haitoiksi.

14 AMMATTI

Ottolapsiasiainhoitaja Suvi Korenius.

TYÖPÖYTÄ

Kaupungin aineistopankki palvelee sujuvasti kaikkia, jotka tarvitsevat materiaalia Helsingistä.

15 YMPÄRISTÖ

Nyt vietetään luonnon monimuotoisuuden teemavuotta.

PALVELU

Tilakeskuksen ulkomyynti välittää Hietalahden kirpputorin suositut myyntipaikat. Se on kesäinen kohtaamispaikka, missä kierrätys toimii. Mari Kettunen ja Jarkko Tiainen viihtyivät tunnelmassa ja saivat tilaa kaappeihinsa.

16 REPPARI

Kaupunki kohennetaan kesäkuntoon satojen staralaisten ja kesätyöntekijöiden voimin.

24 TYÖHYVINVOINTI

Perheneuvolat ideoivat pajatyöskentelyn avulla parannusta työtapoihinsa, mikä nopeuttaa palvelua.

PALSTAT Helsinki 180˚ Uutiset Pykälien Henki Ilmoitustaulu Uusi duuni

kesäkuu

04 05 26 30 32

Marjo Uutela ja Aino Lääkkölä keskustelevat työntekijän mahdollisuuksista vaikuttaa.

Bygga Bikers kruisailee pitkin kuumia kesäkatuja. Seikkailumieli vie matkalle uusiin kohteisiin.

KAFFELLA

LIIKKEELLÄ

{ tiesitkö että... }

Rannalle uimaan! RANTAKAUSI KÄYNNISTYY ja uimarannat täyttyvät nautiskelijoista.

Kaupungilla on 29 liikuntaviraston ylläpitämää uimarantaa, joista löytyy sopiva jokaiseen makuun. Niissä voi leikkiä, harrastaa, pelata, syödä tai olla piknikillä sekä ennen kaikkea uida, rentoutua ja rauhoittua. Palvelut vaihtelevat, mutta lähes jokaisessa on pukusuoja, suihku ja wc. Osa rannoista on kaupungin edustan saarissa. Uimarannoista 15 on valvottua. Turvallisuus onkin rannoilla tärkeää, joten niillä on koulutettuja rantapelastajia kesätöissä. Ympäristökeskus tarkkailee veden laatua ottamalla näytteitä rantavedestä. Vanhin ranta on Seurasaaressa, suosituin Hietsussa ja tuorein Porvariskuninkaanpuistonranta Jollaksessa. Rauhallisia rantoja ovat Lehtisaari ja Marjaniemi. Lauttasaaren kasinorantaan lapsiperheitä houkuttelee näyttävä merirosvolaiva. Aurinkoisia uimakelejä! > Lisätietoa: www.hel.fi/liikunta

Helsingin henki | kesäkuu 2010

{ Helsinki 180° } teksti LAURA HEIKKINEN kuvat Kimmo Brandt ja Lauri Rotko

Helsinki juhlii

elsinki juhlii näyttävästi syntymäpäiväänsä 12. kesäkuuta. Kymmenet tapahtumat leviävät keskustasta eri kaupunginosiin. Monipuolinen ohjelmisto tarjoaa elämyksiä ja tekemistä jokaiselle. Tänä vuonna näkyvän roolin saa värikäs ja iloinen Samba Carnaval kulkueineen, joka viettää 20-vuotisjuhlaa. Menoa vauhdittavat myös taidokkaat sirkushahmot, Töölöntorin koko perheen ohjelma, KesäStadi Narinkkatorilla, Seurasaaren tantsut, OstariFestari Kontulassa ja muut tapahtumat ympäri kaupunkia. Espan täyttävät tulevaisuuden suunnittelijalupauksien design-markkinat ja käsityöläismarkkinat. Helsinki-päivän ympärille on kasvanut Helsinki-viikoksi kokonainen tapahtumien kirjo. Suuntaa vaikkapa Suomenlinnaan, missä kajahtaa Kaartin Soittokunta Festivaali tai Pihlajamäkeen kuuntelemaan bluesia. Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungit Turku ja Tallinna tulevat kylään ja tuovat viestinsä esitellen kaupunkien antia Senaatintorilla viikonlopun ajan. Tule mukaan ja nauti tapahtumista! •

Helsingin henki | kesäkuu 2010

+ Tapahtumia • Helsinki-päivä 12.6. • Luonto- ja taidetapahtuma Harakan saarella 12.6. Ilmainen kuljetus saarelle. Yhteysalus lähtee Ullanlinnan laiturista, Ison Puistotien eteläpäästä, Kahvila Ursulan vierestä. • Helsinki-viikko 3.–20.6. • Samba Carnaval 11.–13.6. • Vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungit Turku ja Tallinna esittäytyvät Senaatintorilla 11.&13.6. • Les Lumieres-festivaali 14.–20.6. > Lisätietoja: www.helsinkiviikko.fi

uutiset

qrtwtug

Lähde kuntoremonttiin! ■ SYKSYN KUNTOREMONTTIPAIKAT OVAT

haussa. Uutena kokeiluna käynnistyy Hyvä ikä 60+ -kuntoremontti, joka on peruskuntoremontin vaihtoehto yli 60-vuotiaille. Kuntoremontti on ennaltaehkäisevää kuntoutusta ja tarkoitettu niille, joiden työja toimintakyky on heikkenemässä tai jotka haluavat kohentaa kuntoaan. Sen kesto on viisi päivää, joiden aikana järjestetään ohjattua liikuntaa, ulkoilua ja tietoiskuja. Mukaan voivat hakea vähintään vuoden kaupungilla töissä olleet, joiden työsuhde jatkuu vuoden ajan kuntoremontin jälkeenkin. Kuntoremonttiin tarvitaan työterveyshuollon allekirjoittama kuntoutuspäätös, ja sen ajaksi haetaan palkallista virka- tai työvapaata. > Tutustu kuntoremontteihin Helmessä (http://helmi) > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi.

Pitkät sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät ■ KAUPUNGIN PALVELUKSESSA OLI

viime vuoden lopussa 39 746 henkilöä, joista naisia oli 75 prosenttia. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 44,7 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jäätiin keskimäärin 63,8-vuotiaina. Palkkamenot kasvoivat 6 prosenttia, ja tulospalkkioita maksettiin noin 21 000 henkilölle. Sairauspoissalojen määrä pysyi ennallaan, mutta pitkien sairauspoissaolojen osuus ja työtapaturmien määrä on kuitenkin laskenut. Kehitystä voi pitää viime vuosien aikana toteutettujen kehittämistoimien tuloksena. Tiedot käyvät ilmi viime vuoden henkilöstöraportista. Strategiaohjelman toteuttamista edistettiin erillisellä viiden miljoonan euron määrärahalla ja miljoonan euron matalapalkkatukirahalla. Näin rahoitettiin lähes kaksikymmentä henkilöstön saatavuuteen, työyhteisöjen monimuotoisuuteen ja palkitsemiseen liittyvää kehittämishanketta.

Henkilöstön saatavuuden heikentyessä on löydettävä uusia keinoja tuottavuuden parantamiseen, jotta palvelujen tarjonta voidaan varmistaa. Työperusteisen maahanmuuton merkitys kasvaa, ja monimuotoisten työyhteisöjen määrä lisääntyy. Erinomaisista työsuorituksista palkitsemista pitää yhä lisätä, ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöä laajentaa.

Kansainvälisen vaihdon tukea sai 20 ■ HENKILÖSTÖKESKUKSEN 40 000 euron määräraha kansainvälistä vaihtoa ja benchmarking-vierailuja varten jaettiin 20 hen-

kilölle 12 virastoon. Hakemuksia tuli 28. Suosituimmat kohdemaat olivat Iso-Britannia, Tanska ja Espanja. Vierailujen tarkoituksena on saada tietoa, osaamista ja koeteltuja innovaatioita kaupungille. Tuomisina odotetaan 1–3 konkreettista, käyttöönotettavaa ideaa oman yksikön tai viraston työhön. Oiva Akatemia tarjoaa vierailulle lähteville valmentautumispalvelua ja muuta apua.

Luotsi-toiminta laajenee ■ NUORISOASIAINKESKUKSEN, sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen nuoria auttava Luotsi-toiminta laajenee. Toimintaan palka-

Helsinki lykkää rakennushankkeita kesän aikana uutta investointiohjelmaa, jonka mukaan kaupungin investoinnit vähenisivät 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. Sen myötä uusien asuinalueiden rakentaminen ja jotkut kiinteistöjen peruskorjaukset lykkääntyvät. Täten tavoitellaan valtavia säästöjä. Nyt vuotuiset investoinnit ovat 600–700 miljoonaa. Uusi investointiohjelma esitellään poliitikoille syksyllä.

Iisisti eläkkeelle ■ ELÄKKEELLE JÄÄMISEEN on tarjolla monenlaista apua. Infopäivien ja henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi on eläke-webcast, jonka voi katsoa omalta tietokoneelta. Henkilökohtaista apua ja tietoa saa niin henkilöstökeskuksen eläkeneuvojilta kuin virastojen eläkeasiamiehiltäkin. Heihin voi ottaa yhteyttä puhelinaikoina tai varata käyntiajan. Helmen (http://helmi) Henkilöstö-sivuilla kohdassa Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläke on kerätty tietoa eläkeasioista.

Arto Wiikari

■ TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS valmistelee

taan eri puolille kaupunkia kuusi uutta nuoriso-ohjaajaa, kolme terveydenhoitajaa ja kolme sosiaaliohjaajaa vuosiksi 2010–2012 sekä määräaikainen projektisuunnittelija loppuvuodeksi. Laajentuminen antaa vuosittain 150–180 uudelle nuorelle mahdollisuuden päästä palvelun piiriin.

Muutoksia museoiden nimissä ja toiminnassa ■ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO keskittää toimintojaan. Nykyisistä kymmenestä

näyttelypisteestä suljetaan vuodenvaihteessa Voimalamuseo, Koulumuseo ja Lastenmuseo, mutta Tuomarinkylän kartano pysyy museokäytössä. Tavoitteena on tiukkenevan talouden oloissa karsia museon tiloja ja tehostaa palveluja. Lähivuosina useimmat museon päärakennuksen, Sofiankatu 4, toiminnoista muuttavat Elefantti-kortteliin osana Torikorttelien elävöittämishanketta. Samalla Lastenmuseon ja Koulumuseon toiminta siirtyy Sederholmin taloon. Museon kokoelmat ja konservointi on määrä keskittää yhteen kokoelmakeskukseen Vantaalle. Helsingin kaupungin taidemuseon nimi lyheni Helsingin taidemuseoksi. Eri toimipisteiden nimet ovat Helsingin taidemuseo Tennispalatsi ja Helsingin taidemuseo Meilahti. Muutos ei koske Kluuvin galleriaa, jonka nimi säilyy ennallaan. Muutoksella selkeytetään taidemuseon viestintää sekä hallinnollista ja julkista kuvaa. > www.helsinginkaupunginmuseo.fi ja www.helsingintaidemuseo.fi

Asuntotuotantotoimistolle SAFA-palkinto ■ SUOMEN ARKKITEHTILIITTO myönsi SAFA-palkinnon tänä vuonna Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistolle. Perus-

teluissa todetaan, että Att on pitkäjänteisen asuntorakentamisen kehittäjä ja suunnannäyttäjä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessakin. Att panostaa eri tavoin kestävään kehitykseen, kuten energiakysymysten huomioimiseen.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

teksti satu alavalkama kuvat pekka holmström

Kaupungin palveluksessa on lähes 40 000 henkilöä pitämässä huolta asukkaiden terveydestä, opetuksesta, elinympäristöstä ja vapaa-ajan virikkeistä. Tällä vuosikymmenellä heistä lähes 10 000 siirtyy eläkkeelle. Kaupungin johdossa muutos on ennakoitu ja siihen löydetty selviytymiskeinoja.

henkilöstön

muutokset ennakoidaan

iksi lähtisit kaupungin hommiin? No vaikka siksi, että Helsinki tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä, turvallisen työsuhteen ja mahdollisuudet koulutukseen ja uralla etenemiseen. – Helsingissä on tekemisen meininki. Helsinki tarjoaa laajasti mahdollisuuksia työskennellä ja kehittyä omassa ammatissa. Valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin olemme monella alalla edelläkävijöitä. Teemme työtä yhteiseksi hyväksi, jotta elämässä olisi sekä tarkoitus että tulevaisuuden mahdollisuuksia. Korostamme uuden oppimista, erilaisuuden hyväksymistä, avoimuutta, kokemusta, mutta myös nuorten ideoiden esiin päästämistä. Toimintamme on julkista ja avointa, listaa apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. Haatainen lehteilee käsissään uutta henkilöstöraporttia 2009. Siihen on koottu käytännön tietoa siitä, miten huhtikuussa 2009 laadittu kaupungin strategia on alkanut toteutua henkilöstöhallinnossa. Henkilöstön työhyvinvointiin suunnataan resursseja virastojen budjeteista. Kaupunginhallituksen esityksestä on useampana vuonna lisäksi tullut viiden miljoonan euron henkilöstömääräraha, joka on yhdessä miljoonan euron matalapalkkatuen kanssa mahdollistanut kymmenet kehittämishankkeet. Tavoitteena on saada henkilöstö antamaan työssä parastaan sekä jaksamaan ja viihtymään mahdollisimman pitkään.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

Kaupungin palveluksessa oli

39 746 henkilöä.

– Työhyvinvointikyselyn tulosten mukaan työntekijät tietävät, mitkä tehtävät heille kuuluvat. He saavat mielestään hyvin tukea työkavereilta ja -yhteisöltä. Erilaisuuden suvaitsemisen ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksien koettiin parantuneen, sanoo Haatainen. Toisaalta kritisoitiin kyselyn hyödyllisyyttä sekä työyhteisöjen kykyä ratkoa ristiriitoja. Esimiestoiminnan osalta vastaukset vaihtelivat. Osa vastaajista kaipaa esimiehiltä vahvempaa tukea. Haatainen uskoo, että esimiehet pystyvät oppimaan ja ottamaan käyttöön paljon uusia tehokkaita ja taloudellisia työtapoja. Alaisten kuunteleminen on yksi niistä. Hän korostaa, että henkilöstökyselyn tulokset on käytävä yhdessä läpi ja sovittava, miten ja mihin asioihin tartutaan.

* Luvut vuoden 2009 henkilöstöraportista.

Ennustajan taitoja esimiehille

Virastoissa on edessä suuri sukupolvenvaihdos. Koko vuosikymmenen ajan juodaan eläkekahveja noin tuhat kertaa vuodessa. Eläkeaalto pyyhkii myös kaupungin johtopaikkoja ja virastojen johtoa. Ilman eläköitymistäkin lähi- ja sairaanhoitajista, lääkäreistä, erityisopettajista ja

Suurin ikäryhmä olivat

49vuotiaat.

■ Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon mukaan johdon on pidettävä huolta, että henkilöstön osaaminen on parhaassa mahdollisessa käytössä.

eräistä teknisen alan ammattilaisista on ollut pulaa jo pitkään. Myös sosiaalivirastoon tarvitaan paljon uusia tekijöitä. Huolestuttaako aukkojen paikkaaminen henkilöstöjohtaja Hannu Tulensaloa? – Tiedämme pärjäävämme. Apu on lähellä: yhdessä tekemisessä. Meillä on valtava määrä ideointikykyä. Hyvällä johtamisella pidämme nykyiset osaajat ja houkuttelemme myös uusia töihin, vakuuttaa Tulensalo. Käytännössäkin tapahtuu: virastot ja liikelaitokset selvittävät henkilöstön laadun ja määrän tarpeita uudella 5–10 vuoden ennakointimallilla. >>

Helsingin henki | kesäkuu 2010

Vakinainen henkilöstö kasvoi

Tasa-arvoa työpaikalle ja palveluun

Eläkkeelle jäävien keski-ikä

62,3

nousi vuoteen.

Viime vuonna osallistuttiin yli 50 rekrytointitapahtumaan, kampanjoitiin joukkoviestimissä sekä palkattiin 720 työharjoittelijaa ja tuhansia kesätyöläisiä. Sekä Haatainen että Tulensalo painottavat, etteivät henkilöstön ja palvelujen määrät voi kasvaa loputtomiin. Johdon tehtävä on ennakoida muutos ja varmistaa, että asukkaiden ja henkilöstön keskeisiin tarpeisiin vastataan. Muutos voi tarkoittaa palvelujen lopettamista, uusien perustamista ja ihmisten siirtymistä paikasta toiseen. – Talous linjaa rajat, mutta Helsinki suurena työnantajana voi järjestellä asioita joustavammin verrattuna pieniin kuntiin. Tavoitteenamme on kehittää palveluprosessit taloudellisiksi ja sujuviksi ja etsimme hyötyjä myös uudesta teknologiasta, sanoo Haatainen.

KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYI

neljännen tasa-arvosuunnitelman helmikuun alussa. Kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa on nyt tarkoitus järjestelmällisesti “suvata” eli arvioida sukupuolivaikutukset sekä palveluissa että henkilöstöhallinnossa. Helsingin noin 39 000 työntekijästä naisia on kolme neljännestä. Naisvaltaisimpia yksiköitä ovat sosiaalivirasto (92,1 %) ja terveyskeskus (90,3 %) Naisjohtajia on kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi naapurikunnisssa Espoossa tai Vantaalla, vain 36 prosenttia kaikista johtajista. Naisia aiotaan nyt kannustaa uralla etenemiseen. Miehiä innostetaan Stadin kundi kondikseen

Työtapaturmien määrä laski

4 , 8 prosenttia.

Ka k

s i k y sy m

tä

1 ) Onko virastossasi tarpeeksi pätevää henkilökuntaa? 2 ) Miksi teille kannattaa tulla töihin?

Helsingin henki | kesäkuu 2010

■

seen. Henkistä kuormitusta helpottaa, kun työntekijällä on selkeä kuva siitä, mitä häneltä odotetaan, ja työhön on riittävästi aikaa sekä oikeat välineet. Myös epäonnistumisia tulee, ja nekin tunteet on hoidettava, toteaa Haatainen.

hen, että pitkään kestävät sairauspoissaolot on saatu vähentymään. Työterveyshuollon rooli on tässä ollut tärkeä. – Työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi on huolehdittava, että työn kuormitus on sopiva ja olosuhteet kunnossa ergonomiasta henkiseen jaksami-

Kysyimme kolmelta henkilöstöpäälliköltä, terveyskeskuksen Kaarina Valjukselta, opetusviraston Tarja Malmivirralta ja sosiaaliviraston Sari Kuoppamäeltä, mitä oman viraston henkilöstölle kuuluu vuonna 2010.

tulokkaalla.

> Lisää kaupungin tasa-arvotyöstä: Helmi > Henkilöstö > Tasa-arvo

Jaksamisesta huolehditaan

Henkilöstöraportin tilastoista löytyy myös paljon tyytyväisyyden aiheita. Sairauspoissaolot pysyivät edellisvuoden tapaan vähissä, vain 5,3 prosenttina työtunneista. Yleisimpiä poissaolon syitä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Mielenterveyden ongelmat ovat toisella sijalla, mutta nekin vähentyivät edellisvuodesta neljällä prosentilla. Haatainen on tyytyväinen myös sii-

762

-hankkeella käyttämään terveyspalveluja ja liikkumaan. Pienten lasten vanhempien mahdollisuudet työajan joustoihin ovat hyvät. Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen toivoo, että miehet käyttäisivät enemmän hyväkseen perhevapaita. Syrjintään, epäasialliseen kohteluun ja henkiseen väkivaltaan puuttumisen keinoja kehitetään, ja henkilöstöä tuetaan työpaikkakiusaamistilanteiden käsittelyssä. Kaupunki tarjoaa palveluja tasapuolisesti kaikille ja tavoitteena on, että ne ovat helposti saavutettavissa joukko- tai kevyen liikenteen välineillä. Naisia ja miehiä kohdellaan tasapuolisesti rekrytoinnissa sekä koulutuksen ja tehtävämuutosten suunnittelussa. Maahanmuuttajia pyritään palkkaamaan väestöosuuttaan vastaava määrä eli noin 10 prosenttia. Kaupunki järjestää kielikoulutusta työkelpoisuuden saavuttamiseksi.

Polkuja unelma-ammattiin

Kun Korkeasaareen etsittiin uutta johtajaa viime vuonna, hakijoita oli lähes 80. Rakennusviraston päällikkyyttä tavoitteli vain kymmenesosa eläintarhaan tahtovien määrästä. Miten kaikista kaupungin viroista saataisiin unelma-ammatteja? – Palkkauksessa emme voi kaikilla aloilla kilpailla yksityisten yritysten kanssa, mutta voimme tarjota kiinnos-

Kaarina Valjus

Terveyskeskuksessa oli vuoden 2009 lopussa 9 105 päätoimista työntekijää. Heistä noin 500:n äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Ammattitaitoisia maahanmuttajia on saatu vahvistukseksi moniin tehtäviin kuten terveyskeskuslääkäreiksi. Työvoimatilanne parani erityisesti lääkäreiden ja hammaslääkäreiden sekä sairaanhoitajien ja lähi- ja perushoitajien osalta. Eläkeikään on tulossa yli 1 600 henkilöä seuraavien kahdeksan vuoden aikana, mutta noin 300:n arvellaan jatkavan töissä pitempään. Uutta työvoimaa tarvitaan eniten kotihoidossa ja kaupunginsairaalassa. Meillä on hyvä ilmapiiri, laadukas esimiestyö ja paljon täydennyskoulutusmahdolli-

tavia tehtäviä, mahdollisuuden urakehitykseen ja turvallista jatkuvuutta. Joskus tarvitsemme tehtävään lainmukaisesti pätevän henkilön, välillä voidaan räätälöidä vaatimuksia ja kouluttautua työn ohessa, toteaa Tulensalo. Puolet henkilöstöstä sai viime vuonna noin 1 130 euroa työryhmäkohtaista tulospalkkiota. Henkilökohtaisia lisiä maksettiin yli 16 000:lle. Työn vaativuuden arviointijärjestelmillä pyrittiin palkkaukselliseen tasa-arvoon. Muutos on tullut työelämään pysyvästi – vanhoja toimintatapoja arvioidaan, uusia kehitetään ja henkilöstöä siirretään tarpeen mukaan uusiin töihin. – Muun muassa tiimi- ja parityöllä jaetaan osaaminen ja perehdytetään uudet ihmiset. Esimiehet ja keskijohto pitävät huolta siitä, että kaikenikäisillä on omaan osaamiseensa parhaiten sopivaa työtä käsillä. Silloin työ maistuu, joustohaluja ilmenee, ja niin nuoret kuin eläkeikäisetkin viihtyvät töissä pidempään, sanoo Tulensalo. Henkilöstöstä 38 prosentilla on korkea-asteen koulutus; ammatillinen koulutus puuttuu vain neljältä prosentilta.

Työntekijöiden keski-ikä oli

44,7 vuotta.

suuksia. Opetusterveyskeskuksessa nuoret lääkärit ja hammaslääkärit saavat asiantuntevaa ohjausta. Perehtyjän sivut ovat intrassa kaikkien käytettävissä. Vaativasta tehtävästä eläkkeelle jäävä voi tutustuttaa seuraajaansa työhön kaksi kuukautta määrärahan turvin. Työtilat ja -välineet pidetään kunnossa, ja ergonomisella työvuorosuunnittelulla tuetaan hyvinvointia. Tulospalkkausjärjestelmä on yhtenäinen. Jokainen voi vaikuttaa työhön ja palveluihin useiden meneillään olevien kehittämishankkeiden kautta. ■

Tarja Malmivirta

Opetusvirastossa työskenteli vuoden 2009 lopussa päätoimisesti 5 950 henkilöä. Heistä opettajia oli 4 735. Vakinaisen henkilöstön määrä li-

Uudistusten tueksi rullaa esimies- ja asiantuntijakoulutuksia ja muutosvalmennusta. Henkilökohtainen kehittymissuunitelma on vasta 40 prosentilla henkilöstöstä, suunnitelmia ja urakehityksen malleja halutaan lisää.

Koko ajan paras työikä

Haatainen uskoo, että nuorilla on hyvät valmiudet käyttää uutta teknologiaa ja sosiaalista mediaa. – Nuoret ovat ehkä ennakkoluulottomampia ideoimaan uusia tapoja hyödyntää tekniikkaa palveluissa. Sähköinen asiointi vapauttaa väkeä ajanvaraus- ja neuvontapalveluista muihin töihin. Kokeneiden työntekijöiden osaaminen siirtyy luontevasti nuorille, kun senioreille luodaan joustoja ja annetaan mahdollisuuksia pitkään työikään. Johdon kielellä sanotaan, että Helsingistä tehdään ikäjohtamisen mallikaupunki. Tulensalon mielestä nuorten työllistäminen olisi hyödyksi sekä julkisille että yksityisille työnantajille. Harjoitte-

Naisten osuus henkilöstöstä oli

75,1 prosenttia.

■ Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen toteaa, että suurena työnantajana Helsinki voi järjestellä asioita joustavasti.

lulla selätetään syrjäytyminen ja kartutetaan taitoja eri organisaatioihin. – Nuorilla on melkoiset odotukset työympäristön innovatiivisuudesta ja joustavuudesta. Elämäntavatkin ovat erilaiset kuin meillä jo pitempään työelämässä olleilla. Uskon, että sopeudumme toisiimme, sanoo Tulensalo. •

”Nuorilla on hyvät valmiudet käyttää uutta teknologiaa ja sosiaalista mediaa. He ideoivat uusia tapoja, miten hyödyntää niitä palveluissa.”

sääntyi ja määräaikasen henkilöstön määrä väheni. Pääsääntöisesti vakinaiset tehtävät saatiin hyvin täytettyä ja päteviä hakijoita oli riittävästi. Työvoimapula-aloja ovat edelleen niin suomen- kuin ruotsinkielisessä koulutuksessa erityisluokanopettajan tehtävät, ruotsinkielisessä koulutuksessakin eräät perusopetuksen tehtävät sekä ammatillisessa koulutuksessa osa ammatillisten opettajien tehtävistä. Opettajien rekrytointia tehostetaan esimerkiksi tarjoamalla opettajaksi opiskeleville harjoittelupaikkoja. Meillä on hyvä maine työnantajana, sillä kasvatamme henkilöstömme työintoa koulutuksella ja kehitämme esimiestemme taitoja. Tarjoamme uralle jatkuvuutta muun muassa apulaisrehtorikoulutuksella. Erityisluokanopet-

> Lisätietoa ennakoinnista: Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Koko henkilöstöraportin voit lukea täältä: www.hel.fi/heke/julkaisut

tajapulaan etsimme uusia opettajaharjoittelijoita myös Joensuun ja Jyväskylän yliopistoista, joissa käymme esittäytymässä opiskelijoille säännöllisesti. Pyrimme varmistamaan uusien rehtoreiden jouhevan siirtymisen koulun arkeen esimerkiksi seuraajamallilla. Siinä seuraaja opettelee työtä yhdessä eläkkeelle jäävän rehtorin kanssa. ■

Sari Kuoppamäki

Vuonna 2009 sosiaalivirastolaisia oli yli 12 000. Lisäksi työllisyysmäärärahoin oli palkattuna noin 400 työntekijää. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 203 henkilöä ja palveluksesta erosi 333 henkilöä. Henkilöstön saatavuus parani hiukan loppuvuodesta 2009. Työvoimapulaa oli aikaisempien vuosien tapaan sairaanhoitajien ja hoitajien, sosiaalityöntekijöiden, lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien henkilöstöryhmissä.

Sosiaalityö on sisältörikasta ihmisten kohtaamista. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Pidämme työntekijästä huolta kaikissa elämänvaiheissa, työaikoihin saa perhevapaiden joustoa ja vuorottelumahdollisuuksia löytyy. Koulutusta tarjotaan paljon. Ura- ja palkitsemismallin avulla vanhustenpalvelujen lähi- ja sairaanhoitajat voivat käyttää erityisosaamistaan ja edetä urallaan hoitotyössä. Meille pääsee työharjoitteluun pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista. Moni arvostaa myös henkilöstöetuja kuten terveydenhoitoa ja edullisia kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluja.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

duunissa

> K Leikkipuisto teksti ANNE VILENIUS kuvat ARTO WIIKARI

Linja

uudistui Uusi toimivampi talo innostaa henkilöstöään.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

alliossa Toisella linjalla on vilkas leikkipuisto, jonka pihalle kaikki ovat tervetulleita mihin aikaan tahansa. Osan päivästä iso sali on varattu erilaisille kerhoille ja iltapäivätoiminnalle, mutta omasta sisäänkäynnistä voi apukeittiöön mennä lämmittämään ruokaa lapselle tai muuten vain viettämään aikaa. Isommassa keittiössä valmistetaan koululaisille välipala. Myös askartelulle ja toimistotöille on omat huoneensa. Leikkipuisto Linja perustettiin vuonna 1970. Se sai uuden rakennuksen vuonna 2008, kun vanhat, ahtaat ja epäkäytännölliset tilat purettiin ja tilalle rakennettiin uusi talo. Myös piha uusittiin. Henkilökunta näyttää silminnähden innostuneelta ja tyytyväiseltä työhönsä, ja erityisen tyytyväisiä he ovat uusiin tiloihinsa. Työntekijät saivat esittää arkkitehdille toiveitaan jo suunnitteluvaiheessa. He myös hankkivat kaikki tarvikkeet lautasista sohviin. Vaikka tiloissa käy palkattu siivooja, myös henkilökunta pitää siisteydestä huolta pitkin päivää. − Tämä on kuin oma koti: haluamme pitää tilat hyvässä kunnossa, ohjaaja ja tiimin vetäjä Minna Karhu kertoo. Pihalla on erilaisten leikkipaikkavälineiden lisäksi pallokenttä ja kahluuallas. Päivisin kenttä on varattu lapsille, mutta iltaisin tekonurmella pelailee myös aikuisia. Kun alueella on toimintaa koko päivän, ei ilkivaltaakaan juuri ole ollut. Aukioloaikojen ulkopuolella taloa myös vuokrataan esimerkiksi juhla- tai kokoustilaksi.

■ Vauvakerho kokoontuu keskiviikkoisin. Tällä kertaa nuorin vauva on 1,5 kuukauden ikäinen.

Ohjaajat hyödyntävät vahvuuksiaan

Linjan henkilökuntaan kuuluu kolme vakituista työntekijää, joista yksi on puolipäiväinen. Määräaikaisia on kaksi, joista toinen on oppisopimusopiskelija. Lisäksi avustavaa henkilökuntaa tarvitaan koko ajan, esimerkiksi työharjoittelijoita. Ilman riittävän suurta henkilökuntaa monipuolinen toiminta ei olisi mahdollista, vaan ohjaajat joutuisivat toimimaan lähinnä vartijoina. Nyt jokainen ohjaaja pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan. Minna Karhu on työskennellyt viisi vuotta sosiaaliohjaajana ja tiimin vetäjänä. Laura Laitala on määräaikainen ohjaaja ja työskennellyt leikkipuistossa neljä vuotta. Karhu ja Laitala ovat keskittyneet perhetyöhön, ja Karhu vielä erityisesti vauvatoimintaan. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu puolipäiväinen lastentarhanopettaja MaijaRiitta Olli. Dimitri Grönfors on suorittanut oppisopimuskoulutustaan Lin-

■ Anna Bäckroos käy puistossa lastensa kanssa noin neljä kertaa viikossa ja kiittelee puiston loistavaa ja omistautunutta henkilökuntaa. Emman, 3, ja Elsan, 1, lemppari on hiekkalaatikko.

Yhteistyötä vanhempien kanssa

”Jokainen ohjaaja pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan, kun henkilökuntaa on riittävästi.”

■ Koko porukka. Takarivissä vasemmalta Dimitri Grönfors, Juha Salo, Emmi Halme, Nusrat Waheed, Laura Syrjä ja Antti Drozdowski. Edessä vasemmalta Laura Laitala ja Minna Karhu.

jassa 2,5 vuotta. He vastaavat pitkälti talon musiikkitarjonnasta. Grönfors on mukana Talentista ja Ourvision-laulukilpailusta tutuksi tulleessa Suora Lähetys -yhtyeessä, joten hän musisoi myös leikkipuistossa. Hän sävelsi leikkipuistosta kappaleen alun perin uuden talon avajaisia varten, mutta se päätettiinkin esittää myös leikkipuistojen 95-vuotisjuhlissa. Juhlassa Grönfors korjasi potin ja sai yleisön kyyneliin. Kappale on levytetty sosiaaliviraston kustantamana. Antti Drozdowski on työskennellyt talossa yli 13 vuoden ajan. Hänellä on urheilu- ja valmentajatausta, joten hän vetääkin usein erilaisia pallopelejä kentällä. Välillä pelaajia on niin paljon, että avuksi tarvitaan toinenkin ohjaaja. Talon miehet ovat tänä vuonna aloittaneet Isä–lapsi-kerhon. Kerho on iltaisin, jolloin työssäkäyvätkin pääsevät mukaan. Siitä on tullut niin suosittu, että iltoja on järjestetty enemmän kuin alun perin oli suunniteltu. Isät pääsevät viettämään lastensa kanssa aikaa ja tutustumaan muihin isiin. Yhdessä pelataan jalkapalloa tai tehdään pizzaa.

Helsingissä on 70 leikkipuistoa, joista jokaisessa on järjestettyä toimintaa. Kaikkien leikkipuiston kerhojen perusidea on sama: tarjotaan puitteet sille, että vanhemmat voivat viettää aikaa lastensa kanssa ja tutustua muihin perheisiin ja löytää vertaistukea. Aamupäivisin perhekerhossa ja muskarissa käyvät kaikenikäiset lapset vanhempineen. Ipanakerho on suunnattu yli 1-vuotiaille, vauvakerho taas pienemmille. Tällä viikolla Ipanakerhossa on opeteltu ajoneuvoja. Iltapäivisin osa läheisen ala-asteen oppilaista suuntaa puistoon. Iltapäiväkerhossa pelataan, askarrellaan ja leikitään. Kaikki toiminta leikkipuistossa on koululaisten välipalaa lukuun ottamatta ilmaista. Myös vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Heidän kanssa jutellaan, kun he hakevat lapsiaan, mutta tarvittaessa heille myös soitetaan.

Kalliossa eniten ensisynnyttäjiä

Keskiviikkoaamupäivän ohjelmaan kuuluu vauvakerho. Paikalla on tänäänkin noin 15 äitiä vauvoineen. Puheensorinaa säestää taukoamaton jokeltelu, välillä joku vauvoista purskahtaa itkuun, mutta rauhoittuu nopeasti. Vauvakerhossa äidit luovat ystävyyssuhteita ja saavat vertaistukea. Kalliossa on eniten ensisynnyttäjiä Helsingissä. Enää Kalliosta ei myöskään muuteta niin nopeasti pois, sillä lähellä olevat palvelut houkuttavat jäämään. Linjassa järjestetään myös perhevalmennuksia, joten vauvaperheet löytävät puiston palvelut jo ennen lapsen syntymää. Puistoon tullaan Kallion lisäksi myös kauempaa. Kun leikkipuisto on koko kesän auki, turistitkin ovat löytäneet paikan. − Viime kesänä puhuimme täällä joka päivä englantia, kertoo Karhu. •

> Leikkipuisto Linja, Toinen linja 6, avoinna arkisin klo 9.30–16.30.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

talous teksti LAURA HEIKKINEN

selvityksessä hyödyt ja haitat esiin Selvitys Helsingin ja Vantaan kuntaliitoksen käynnistämiseksi valmistuu vaihe vaiheelta. Väliraportit on kirjoitettu, ja kesän aikana tutkitaan edut ja haitat. Ennen kuin tulokset on koottu loppuraportiksi, on vielä paljon työtä edessä.

evät on ollut kiireistä aikaa hallintokeskuksen kaupunginsihteeri Anja Vallitulle ja muillekin Helsingin ja Vantaan virkamiehille, siitä asti kun selvitystyön tarpeet ja näkökulmat saatiin viime syksynä määriteltyä ja varsinaiset työryhmätyöt käynnistyivät. – Taustalla on viime vuonna kaupunginvaltuustojen tekemä päätös selvittää kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat. Selvitys on tukena poliittiselle päätöksenteolle, kun arvioidaan

aloittaako kuntaliitoksen valmistelu. Tämä on kirjattu valtuustokauden strategiaan, Vallittu toteaa. Ensimmäisenä maaliskuun lopussa valmistui selvitys toimintaympäristön nykytilasta. Se on työväline muille ryhmille, sillä se tarjoaa yhtenäiset luvut selvitysten pohja-aineistoksi. Vallittu selailee yli 250 sivuista raporttia, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että selvitystä ei tehty ”tyhjästä” parissa kuukaudessa vaan taustalla on vuosien yhteistyö ja olemassa olevat tilastot. Nyt ne koottiin yksiin kansiin.

Pertti Nisonen

Helsinki–Vantaa

– Tämä työ on oikeastaan jatkunut jo vuosia, sillä olemme tehneet seudullista yhteistyötä pitkään, monin eri tavoin. Tunnemme naapureina ja henkilöinä toisemme, mikä helpottaa selvitystä, Vallittu kertoo. Hän painottaa, että samanaikaisesti tutkitaan kaksiportaisen seutuhallintomallin mahdollisuudet. Siinä ovat mukana kaikki Helsingin seudun kunnat. Se oli Vantaan asettama ehto mukaan tulolle.

Höydyt ja haitat esiin

Toimintaympäristön selvityksen lisäksi seitsemän muuta työryhmää teki keväällä laajat kartoitukset kaupunkien nykytilanteesta ja antoi raporttinsa kesään mennessä. Työryhmissä on yli sata edustajaa, yhtä monta kummastakin kaupungista. Vallittu muistuttaa, että työryhmät ovat vain pinta, jonka taustalla selvitykseen osallistuu suuri joukko kaupunkien henkilöstöä. – Tätä työtä ei ole eroteltu muusta työstä vaan tehdään oman työn ohella. Tiukan aikataulun ja kaupunkien koon vuoksi työ on haasteellista. Etenkin kesällä tehtävät johtopäätökset eduista ja haitoista on tehtävä harkiten. Vallittu kertoo, että päällimmäisenä toiveena työryhmiä on pyydetty pitämään informaation määrä kohtuullisena. Lisäksi niiden tulisi pystyä esittämään olennaiset asiat, hallitsemaan kokonaisuuksia ja visioimaan yhdistymisen jättikunnaksi hyödyt ja haitat. Mitä näkökulmia ottaa mukaan? Miten verrata asioita ja kuntia, mitä valita raporttiin? Miten esittää asiat? Nämä kysymykset nousivat esille myös kyselyssä työryhmille. Vastanneiden mukaan haastavaa on ”miten tiivistää vertailua yhteen

■ Anja Vallittu toteaa, että Helsinki ja Vantaa ovat tehneet kauan yhteistyötä, joten selvitykselle on hyvät pohjatiedot ja tilastot.

tunnuslukuun, jonka perusteella tehdä arvioita” ja ”kiteyttää oleellinen tieto, joka on merkittävää mahdollisen yhdentymisen kannalta” ja ”saada aikaan raportti, jonka perusteella voidaan paneutua itse pääasiaan”. – Odotan mielenkiinnolla työryhmien yhteenvetoja, sillä ne joutuvat kuvaamaan hypoteettisesti yhdentyneen kau-

”Selvitystyö on joka tapauksessa hyödyllistä, sillä raportit helpottavat yhteistyötä jatkossa. Samalla opimme toisiltamme paljon.”

Helsinki–Vantaa-selvityksen eteneminen Syksy 2009

Tammi–elokuu 2010

Syys–joulukuu 2010

Kevät 2011

MÄÄRITTELY

TYÖRYHMÄTYÖ

SELVITYKSEN KOKOAMINEN

JOHTOPÄÄTÖKSET

Toimeksiannot

Väliraportit 30.4. ja 31.5. Loppuraportti 31.8.

Selvitysraportti 31.12.

KAUPUNKIEN MAHDOLLISEN YHDISTYMISEN EDUT JA HAITAT 12

Helsingin henki | kesäkuu 2010

Kaupunginvaltuustojen päätökset

Työryhmät Toimintaympäristöryhmä Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja niiden toimintaympäristöjen tilastoihin perustuva nykytilankuvaus ja kehitystarkastelu. Tarkasteltavia aihealueita oli seitsemän: 1. Väestö 2. Palvelut 3. Kaupunkirakenne, asuminen ja ympäristö 4. Asuinalueiden profiilit ja erityispiirteet 5. Kilpailukyky ja työmarkkinat 6. Kuntademokratia ja osallistuminen 7. Kestävä kehitys. Valmistui 31.3.

Muut työryhmät

Demokratia Tarkastelee Helsingin ja Vantaan kunnallisen demokratian nykytilannetta, yhtäläisyyksiä ja eroja edustuksellisen päätöksenteon ja kuntalaisten osallistumisen järjestämisessä ja mahdollisen yhdistymisen tilanteessa ennakoitavia etuja tai haittoja näille. Väliraportti 31.5.

Sosiaali- ja terveyspalvelut Tarkastelee keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kiinnostuksen kohteena ovat erot ja yhtäläisyydet kaupunkien välillä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkastelussa painotetaan asiakasnäkökulmaa. Väliraportti 30.4.

Sivistystoimi Tarkastelee varhaiskasvatus-, opetustoimi-, aikuiskasvatus-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja sekä työllisyydenhoidon palveluja. Väliraportti 30.4.

Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Tarkastelee maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu-, kehittämis- ja viranomaistehtäviä sekä rakentamisen ja rakennuttamisen palveluita. Väliraportti 30.4.

Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Pyrkii kuvaamaan kaupunkien taloudellisen aseman sekä viimeaikaisen taloudellisen kehityksen. Aihepiirit ovat kuntatalous, konsernihallinto, taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot, tilahallinto, hankinnat, tietotekniikka ja -järjestelmät, pelastuspalvelut sekä kaupunkien strategiat. Väliraportti 30.4.

Henkilöstö Kokoaa henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja laatii toimintaympäristön kuvauksen henkilöstöasioiden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja -kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HR-toimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Väliraportti 30.4.

Kilpailukyky Tarkastelee kaupunkien alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja -palveluiden, markkinoinnin ja tapahtumien järjestämisen sekä kansainvälisen toiminnan teemoja erityisesti yritysten toimintaympäristön sekä yritysten ja investointien näkökulmasta. Väliraportti 30.4.

”Haasteellisinta on tehdä johtopäätökset eduista ja haitoista. Tieto on pystyttävä kiteyttämään vain olennaiseen, jonka perusteella voidaan paneutua pääasiaan.” pungin tilanteen. Eihän kaupunkien yhdistymisestä ole vielä edes päätetty – siitä ei ole strategista tahtoa, hän toteaa. Henkilöstö-teemaryhmän puheenjohtajana toimivan henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon mukaan selvittelytyö on joka tapauksessa hyödyllistä ja raportit helpottavat jatkossa yhteistyötä. Samaa mieltä ovat muidenkin ryhmien vetäjät. – Opimme toisiltamme paljon uusia, mielenkiintoisia asioita, Tulensalo toteaa.

Selvitys valmistuu loppuvuonna

Elokuun lopussa annetaan loppuraportit, joissa yritetään päästä selville mahdollisista eduista ja haitoista. Ne kootaan yksiin kansiin vuoden loppuun mennessä. Vielä ei tiedetä, miten se tehdään, mutta Vallitun mukaan siitä päätetään kesän aikana. Palaset loksahtelevat paikoilleen työn edetessä. Pitkin matkaa asiat on esitelty kaupunginjohtajista koostuvalle ohjausryhmälle sekä luottamushenkilöiden seurantaryhmälle, jotka hyväksyvät

raportit valtuustoille esitettäviksi. Henkilöstöjärjestöjä edustava yhteistoimintaryhmä seuraa myös selvityksen valmistelua. Kaikki tieto ja päätökset viedään internetiin kansalaisten luettaviksi. Vallitun mukaan lähes jokaisella on mielipide kaupunkien yhdistymisestä. Vielä ei paljoakaan kansalaismielipiteitä ole esitetty, ja mediassakin on näkynyt vain satunnaisia kirjoituksia, mutta epäilemättä keskustelu kiihtyy, kun päätös käynnistetäänkö kuntaliitos on ensi keväänä kaupunginvaltuustojen käsissä. •

Helsingin henki | kesäkuu 2010

{ erikoinen ammatti } teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARTO WIIKARI

Kansain välisen adoption auttaja Ottolapsiasiainhoitaja Suvi Korenius auttaa ulkomailla kotia tarvitsevia lapsia löytämään perheen. Hän on unelmaammatissaan adoptiopalvelussa.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

allion virastotalon kuudennessa kerroksessa on sosiaaliviraston perheoikeudelliset asiat -yksikkö. Siellä työskentelee myös kansainvälisiä adoptioita hoitava Suvi Korenius. Kevät on vienyt hänet työmatkoille Etelä-Afrikkaan ja Viroon. – Tapasimme Johannesburgissa kontaktejamme ja kävimme lastenkodeissa. Siellä näytti hyvältä: kodit olivat siistejä ja hyvin hoidettuja, Korenius kertoo tyytyväisenä. Etelä-Afrikan lisäksi yhteistyömaita ovat Thaimaa, Kolumbia ja Viro. Kansainvälistä adoptiopalvelua hoitavat myös Interpedia ja Pelastakaa Lapset ry, joilla on hieman eri kohdemaita. Hakijat valitsevat itselleen sopivan palvelunantajan ja hakevat sitten adoptiolupaa. Sitä ennen he ovat käyneet läpi reilun vuoden kestävän adoptioneuvonnan.

Unelma-ammatissa

Korenius opiskeli kasvatustieteitä ja toimi lastentarhanopettajana. Työharjoittelunsa hän teki Pelastakaa Lapset ry:ssä ja gradukin syntyi adoptioista. Vuonna 2007 hän aloitti nykyisessä työssään.

ympäristö – Saan hoitaa lasten asioita, olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, matkustella ja tehdä kansainvälistä työtä. Nautin asiakaskontakteista ja lasten auttamisesta: olenkin siis unelma-ammatissani. Viime vuonna asiakkaana oli noin 120 perhettä, joista kolmasosa helsinkiläisiä. Korenius tapaa hakijoita, keskustelee heidän toiveistaan ja kertoo prosessista ja eri maiden tilanteesta. Tällä hetkellä odotusajat ovat melko pitkiä, sillä hakijoita on enemmän kuin adoptoitavia lapsia. Kohdemaassa ei myöskään ole aina riittävästi resursseja kansainvälisiin adoptioihin. Esimerkiksi Thaimaa ei tänä vuonna ota yhtään hakemusta. Yleisesti juuri aasialainen tyttö on ollut toivotuin lapsi. Odotus voi venyä jopa viiteen vuoteen, mikä on vähentänyt hakijoita. Keskeytyksetkin ovat lisääntyneet. Korenius muistuttaa, että lopulta adoptio on aina epävarmaa.

Jälkipalvelu tuo haasteita

Hakijoilla on joskus epärealistisia odotuksia, eivätkä toiveet ja todellisuus aina kohtaa. Eikä jonossa voi etuilla vaan kaikki ovat samanarvoisia. – Minun tehtäväni on kertoa, mikä on mahdollista ja realistista. Vuoden kestävän neuvonnan aikana hakijat ehtivät selvittelemään tilannetta ja varautumaan tulevaan, ennen kuin varsinainen prosessi minun kanssani käynnistyy. Säännöllisesti pidettävissä infotilaisuuksissa annetaan uusinta matkoilla kerättyä tietoa kohdemaiden tilanteesta. Adoptioverkosto pitää Suomessa tiiviisti yhtä ja järjestää seminaareja, myös kansainvälinen yhteistyö on jatkuvaa. Korenius ei osaa arvioida adoptiotoiminnan tulevaisuutta, eikä miten maiden tilanteet tulevat muuttumaan, vaikka toivoisikin niihin lisäresursseja. Tulevaisuudessa hän uskoo jälkipalvelun lisääntyvän – nyt se on ollut lähinnä jälkiseurantaa lapsen asetuttua perheeseen. – Uskon, että joudumme uusien tehtävien eteen, kun nämä lapset kasvavat ja haluavat lisää tietoa taustoistaan. Jos meillä on äidin nimi tiedossa, meidän tehtävämme on avustaa taustojen selvittämisessä yhteistyössä ulkomaisten kontaktien kanssa. Se tulee olemaan hyvin haasteellista ja voi tuottaa pettymyksiä, jos biologisia vanhempia ei löydy, mutta sekin on osa tätä toimintaa. •

teksti ANNE VILENIUS kuva KAARINA HEIKKONEN

Lumo vauhdissa Luonnon monimuotoisuuden teemavuotta juhlistetaan Helsingissä oppain, näyttelyin ja teemapäivin. Monimuotoinen luonto kestää haitallisia muutoksia yksipuolisempaa luontoa paremmin. Siksi jokaisen meistä on tärkeä vaalia luonnon monimuotoisuutta.

änä vuonna vietetään YK:n nimeämää Luonnon monimuotoisuuden kansainvälistä teemavuotta ympäri maailman. Helsingissäkin on lähdetty hommiin. Vuosille 2008−2017 on tehty toimintaohjelma Lumo-projekti, joka sisältää 30 tavoitetta ja 130 toimenpidettä kaupungin virastojen toteutettaviksi. Ympäristökeskus julkaisi toukokuussa nettioppaan Kaupunkiympäristö monimuotoiseksi – miten voin edistää luonnon monimuotoisuutta Helsingissä? Siinä on esitelty keinoja, joilla asukkaat voivat huomioida ja edistää luonnon monimuotoisuutta ympäristössään. Lisäksi oppaassa on tietoa kaupungin luonnosta, ohjeita luonnossa liikkumiseen sekä vinkkejä omaa pihaa varten. Sieltä selviää myös niiden 12 kasvin nimet, joilla voit houkutella perhosia puutarhaasi. Valitse pihasyreeni, ruusuruoho, näsiä tai vaikka mäkimeirami. Helsingin luonto on suhteellisen monimuotoinen verrattuna muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin: viherpinta-alaa on noin 40 prosenttia. Luonnonvaraisia kasveja on yli 1 000, nisäkäslajeja 46, pesiviä lintulajeja 164 ja kalalajeja noin 60. Lisäksi luonnonsuojelualueita on 620 hehtaaria. − On tutkittu, että jos suurkaupungin pinta-alasta vähintään 30 prosenttia on viherpinta-alaa, lajeja vähenee hyvin vähän, kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen ympäristökeskuksesta toteaa.

Virastoille vastuuta

Toimenpideohjelmaa oli laatimassa iso joukko kaupungin virastoja sekä ympäristöyhdistyksiä. − Kokosimme aiheesta kiinnostuneet tutkijat ja harrastajat miettimään, mitä kaupunki voi tehdä, Heikkonen kertoo. Jokaisen toimenpiteen yhteyteen on merkitty, minkä viraston vastuulla se on. Toimenpiteet toteutetaan niiden normaalien budjettien kautta. Osa toimenpiteistä edellyttää vielä paljon ideointia. Tarkoitus on herättää ajatuksia ja myös muuttaa suunnittelun toteutuksen painopistettä. Ympäristökeskus seuraa toimenpiteiden toteutumista noin kolmen vuoden välein. Projekti loppuu 2017, mutta monimuotoisuus on tarkoitus säilyttää yhtenä kaupungin suunnitteluperiaatteena sen jälkeenkin. •

Mikä on Lumo-ohjelma? Lumo eli Helsingin kaupungin monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma koostuu tavoite- ja toimintaosista. TAVOITTEET 1 Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla. 2 Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan. 3 Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan. 4 Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan. 5 Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan. 6 Edistetään ympäristövastuullisuutta. > Kaupunkiluonto monimuotoiseksi – miten voin edistää luonnon monimuotoisuutta Helsingissä? -opas: www.hel2.fi/ymk/julkaisut/ oppaat/esitteet/Lumo-opas.pdf > Helsingin monimuotoinen luonto -esite: www.hel.fi/static/ymk/esitteet/lumo/ > LUMO-verkkonäyttely: www.hel2.fi/ymk/lumo

Helsingin henki | kesäkuu 2010

tekstit LAURA HEIKKINEN ja ANNE VILENIUS kuvat MARJO TYNKKYNEN ja ARTO WIIKARI

Kaupunki

kesäkuntoon

Satoja staralaisia ja heidän ammattitaitoaan tarvitaan keväällä siivoamaan ja kohentamaan kaupunkia kesäksi. He puhdistavat puistot, viheralueet ja kadut sekä hoitavat nurmikot ja istutukset kukoistaviksi. Työ puistoissa jatkuu syksyyn.

splanadin kukkaistutukset kylpevät toukokuun auringossa herkullisissa väreissä ja saavat ihailevia katseita kahviloiden terasseilta. Keskustan hoitoalueen istutusryhmät ovat keränneet kuokkansa ja siirtyneet seuraavaan kohteeseen. Aikataulu on tiukka – onneksi kiire on kausittaista. – Alueeni työntekijöiden määrä kolminkertaistuu kesäksi noin 70 henkeen. Suuri haaste on löytää sopivia kausityöläisiä, mutta onneksi ainakin puolet tulee takaisin saatuaan meillä oppinsa, keskustan hoitoalueen vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio Starasta kertoo. Kaupungin rakennettuja viheralueita Starassa hoitavat läntinen, pohjoinen ja itäinen kaupunkitekniikka, jotka on jaettu hoitoalueisiin. Keskustan hoitoalueella Sainion alaisuudessa työskentelee

seitsemän alueellista hoitoryhmää. Kevään aikana viheralueet käydään läpi, puistot siivotaan, nurmikot paikataan, tutkitaan ja tarvittaessa paikkausistutetaan pensaita, perennoita ja ruusuja sekä istutetaan kevätkukkaryhmät. Sainio kertoo, että ylläpidon vuosisopimusten lisäksi tehdään tilaustöitä. Viime vuoden budjetti oli noin 2,6 miljoonaa euroa. Se on tiukka, mutta tähän asti rahat ovat riittäneet. Keskustan alue on kaupungin käyntikortti, joten se halutaan pitää näyttävänä ja hoidettuna läpi kesän. Nykyisin puistot ovat kovassa käytössä, koska niissä vietetään aikaa: puistokulttuuri on tullut jäädäkseen. Kesän ajan tiimit keskittyvät viheralueiden hoitoon ja istutusten huoltoon. Elokuussa ensimmäiset kesätyöntekijät palaavat koulunpenkille, mutta ajan myötä moni heistä siirtyy vakituiseen henkilöstöreserviin laittamaan Helsinkiä hienoon kuntoon kesäksi.

Puhdasta kaistaa 2 500 km

■ Akseliauton karhea harja irroittaa katujen pinnasta pölyn ja epäpuhtaudet. Sitä ajaa Ripa Åkerlund.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

eljännellä linjalla surraa seitsemän autoa kevätsiivouksessa poistamassa hiekkoja ja hiekoitussepeliä. Työ on alkanut seitsemältä aamulla Hakaniemen torilta ja etenee suunnitelmallisesti katu kadulta. Siirtokehotuksista huolimatta kaduille on jäänyt parkkiin muutamia autoja. Ne hidastavat työtä, sillä hinausauton pitää siirtää jokainen yksitellen pois tieltä pysäköinninvalvojien valvonnassa. Pahimmillaan autoja siirretään kymmeniä päivässä. Työ kantakaupungissa on alkanut heti lumien sulettua huhtikuun alussa. Ensin puhdistetaan pääväylät ja vilkkaimmat kevyen liikenteen reitit, sitten jatketaan asuinkaduille. Kaupunki vastaa ajoradoista, kiinteistöt puhdistavat jalkakäytävät. Puhdistettavia kilometrejä kertyy kantakaupungissa noin 2 500 kaistakilometriä. Työtä tehdään muutaman tiimin voimin. Aluksi katu kostutetaan pölyämisen estämiseksi, sitten se puhdistetaan karkeaharjaisella akseliautolla, jonka jälkeen suuri imuriauto imee sisuksiinsa irronneet hiekat, pölyt ja niiden mukana nousevat epäpuhtaudet. Liikkeellä on myös pieni ja ketterä harja-auto, joka käy läpi jalkakäytävien reunat. Lopuksi säiliöauto pesee kadun runsaalla vedellä. Puoleen päivään mennessä työ on tehty ja kadut puhtaita katupölystä ja sepelistä. Tehotiimi siirtyy iltapäiväksi uusiin töihin.

■ Pois hinattavat autot hidastavat katujen kevätsiivousta. Joskus niitä on jopa kymmeniä päivässä.

■ Outi Havas seuraa alhaalta puiden leikkausta ja varmistaa, että kukaan ei kävele alle. ■ Lehmuksen kuivat oksat saavat kyyytiä, kun Päivi Hallan oksasakset käyvät. Leo Saarinen ohjaa nosturin koria.

Puut saksitaan terveemmiksi

allion kirkkopuistossa rytisee. Lehmusten kimpussa nostolavalla ahkeroi turvavaljailla kiinnitetty arboristi Päivi Halla seuranaan lavaa ohjaileva Leo Saarinen. Pitkät oksasakset naksivat pois kuivia ja huonokuntoisia oksia sekä harventavat liiat oksat puun tasapainoisen kasvun turvaamiseksi. Alhaalta työtä seuraa arboristi Outi Havas, joka kerää pudonneita oksia, haravoi roskat ja varmistaa, etteivät jalankulkijat tai autot jää oksien alle. – Tärkeää on ajoitus ja työsuunnittelu, sillä puut pitää leikata ennen kuin silmut puhkeavat. Seuraavan kerran puita voi leikata kesällä lehtien puhjettua. Kesä on hyvää hoitoaikaa, koska puut toipuvat nopeasti, Havas kertoo. Töitä tehdään muutaman arboristin ryhmissä kolmessa eri hoitopiirissä. Kevään iso urakka oli Mäkelänkadun puiden leikkaus, joka tehdään harvemmin kuin joka viides vuosi. Tärkeintä kuitenkin on nuorten puiden hoito. – Se on kuin panisi rahaa pankkiin! >>

, Oksat tippuvat rytisten iekasta. kadut puhdistuvat h Kesä saa tulla!

■ Arboristi Päivi Halla on tottunut korkeisiin paikkoihin, eikä nosturin korissakaan päätä huimaa.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

Keskustan paraatipaikat hehkuvat kukkien väriloistoa. Ne ovat kaupungin käyntikortti. ■ Erika Eronen (vas.) koulii kasveja. Katriina Karpiola (oik.) siirtää sinitähtöisiä muovihuoneeseen karaistumaan.

■ Kirsti Oksasen (alla) lempikukka on valkoinen pelargonia, joka kasvaa isoksi ja näyttäväksi.

Kukkamuoti vaihtuu hitaasti

■ Pentti Anttonen esittelee White with Blotch -orvokkeja, jotka istutetaan Snellmaninaukiolle.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

aupunginpuutarhalla pitää kiirettä. Kesäksi kasvatetaan noin 110 000 kasvia, jotka istutetaan ympäri Helsinkiä. Kuuden ympäri vuoden viljeltävän kasvihuoneen pöydät täyttyvät kolmesti kevään aikana. Kun kasvit kestävät paremmin kylmää, ne siirretään kausihuoneisiin, joita on 12. Huhtikuussa kasvihuoneiden pöydät ovat täpötäynnä ryhmäkasvien taimia, niiden yläpuolella roikkuu vielä amppeleita, jotta kaikki tila voidaan käyttää hyväksi. Kaupunginpuutarha, joka on Staran puutarhapalvelun hoidossa, sijaitsee remontissa olevan Talvipuutarhan takana. − Kasvihuoneilla on kolme vakinaista työntekijää. Lisäksi osa-aikaisia on yhdeksän ja kesätyöntekijöitä on neljä. Koko puutarhapalvelussa vakinaisia on 24, puutarhuri Pentti Anttonen kertoo. Anttonen johdattaa kasvihuoneeseen, joka on täynnä orvokkeja.

Kukat vaihdetaan kesällä

evätkukkien istutus aloitetaan Esplanadin puistossa vasta vapun jälkeen, sillä vappuna ne taatusti tallaantuisivat. Kukkien istutukseen menee muutama päivä kymmenen hengen voimin. Aamu on alkanut puiston siivouksella, jonka jälkeen puutarhurit Krista Luoto ja Ville Immonen istuttavat kukkia. Luoto on töissä viidettä kesää, joista jo kaksi viimeistä hän on ollut vakituisena työntekijänä. Immosella on menossa neljäs kesä, vakituisen paikan hän sai viime vuoden lopulla. Seuraava kiirepiikki on kesäkuussa, kun kukat vaihdetaan kesäkukkiin. Kesän aikana nurmikot ja istutukset pidetään siistinä ja kukkia kitketään, nypitään ja kastellaan tarpeen mukaan. Ilkivaltaa on jonkin verran – joskus kukkia tallotaan tai varastetaan. Esimerkiksi Esplanadilla joudutaan tänä kesänä vaihtamaan lähes 450 ruusua. Myös puistojen puhtaanapito on roskauksen myötä lisääntynyt.

Tällä hetkellä on menossa kasvien koulintavaihe, jonka jälkeen ne siirretään kausihuoneisiin. Koulinta tarkoittaa taimien istuttamista itämisvaiheen jälkeen suurempiin ruukkuihin. Kukat kastellaan muutaman kerran viikossa. Kun kasvit ovat juurtuneet, voidaan siirtyä käsinkastelusta altakasteluun, jonka pöytiin asennettu järjestelmä tekee automaattisesti. Vihersuunnittelija Kirsti Oksanen suunnittelee kaikki kaupungin istutukset. Suunnittelukohteita on tänä vuonna noin 200, ja apuna hän käyttää tietokoneohjelmaa. Jo syksyllä alkaa seuraavan kesän suunnittelulistojen teko – aktiivisinta suunnittelu on joulun molemmin puolin. Huhtikuussa tiedot lähtevät istuttajille eli hoitopiireihin. Kukkien perusvalikoima pysyy melko samana, mutta joka kesä kokeillaan myös jotain uutta. Suunnilleen vain yksi kymmenestä uudesta lajista jää pysyvästi valikoimaan.

■ Kevätkukat ovat orvokkeja ja tulppaaneja. Ne vaihdetaan kesäkuun aikana kesäkukkiin, jotka kukkivat syksyyn. ■ Puutarhuri Ville Immonen kollegoineen istuttaa varmoin ja ripein liikkein Espan kukkaistutukset. Tänään paistaa mutta eilen tuli räntää.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

kaffella

■ Marjo Uutela ja Aino Lääkkölä toteavat, että kaupungilla on hyvät viralliset vaikutusmahdollisuudet, mutta jokaisen oma osallistuminen ja aktiivisuuskin voi parantaa työhyvinvointia.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

teksti Stiina Honkamaa kuvat Pekka Holmström

Sinä voit vaikuttaa

upposen äärellä Café Pirittassa Tokoinrannassa ovat henkilöstökeskuksen suunnittelija Aino Lääkkölä ja kiinteistöviraston viestintäpäällikkö Marjo Uutela. Keskustelu henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista soljuu vilkkaasti. – Vaikuttamista voi ajatella henkilökohtaisella ja organisaation tasolla. Kaiken kaikkiaan kaupungilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet virallisten foorumien kautta. Tiedon kulku on kuitenkin olennaisen tärkeää. Vaikutusmahdollisuudet ovat aika heikot, jos päätöksiä tehdään suljettujen ovien takana, Uutela sanoo. – Työhyvinvoinnin kannalta on todella tärkeää, miten pystyy vaikuttamaan. Etenkin se, että pystyy vaikuttamaan omiin työtehtäviinsä parantaa hyvinvointia, Lääkkölä vahvistaa.

”Työyhteisön avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri auttavat tuomaan kehitysideoita esiin.” Viralliset kanavat vaikuttamiseen ovat siis olemassa. Ne kuitenkin saattavat tuntua tavallisesta työntekijästä aika kaukaisilta. Miten sitten käytännössä voi lähteä vaikuttamaan?

– Ei tarvitse suoraan lähteä mihinkään kokouksiin, vaan kehitysideoista voi kertoa vaikkapa esimiehelle tai työkavereille. Voi kysyä, mitä mieltä olisit, jos toisin tämän esille osastokokouksessa tai johtoryhmässä. Tällaista käytäväkeskustelua voisi kehittää lisää, Uutela pohtii. – Kaupungilla virallisten kanavien kulttuuri on ehkä niin vahva, että ei ole ajateltu, että niiden rinnalla voisi toimia toisenlainenkin kulttuuri. Viime kädessä on kuitenkin itsestä kiinni, kehtaako

tuoda ajatuksia esiin ja haluaako osallistua arkiasioiden kehitykseen, hän jatkaa. – Uusien työntekijöiden kohdalla pitäisi myös varmistaa, että heillä on käsitys vaikutuskanavista. Luontevana vaihtoehtona uudelle työntekijälle tulee mukaan yhteisöllinen vaikuttaminen kuten henkilöstökerhot. Niissä verkostoituu ja pääsee työyhteisöön hyvin mukaan. Kun liittyy johonkin porukkaan, on helpompi tuoda ideoitaan esiin, Lääkkölä miettii. Kehitysideoita ei ole aina niin mutkatonta tuoda esiin. Mikä on tässä kohtaa työyhteisön ilmapiirin rooli?

– Jos on avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri, on helpompaa mennä kysymään, miltä tämä kehitysidea vaikuttaisi. On tärkeää, ettei heti kättelyssä teilata. Jos puhutaan omista työtehtävistä tai työajan muutoksesta, sellainen on yleensä helpompi tuoda esiin, kuin vaikka joku koko yksikköä koskeva juttu, Lääkkölä sanoo. Uutelan mukaan avointa keskustelua edesauttaa myös esimies, jolla on aikaa kuunnella. Aina se ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista, jos esimiehellä on esimerkiksi liikaa tehtäviä tai alaisia. – Työntekijälle on tärkeää, että asiat huomioidaan. Ei vain se, että kerrotaan mielipiteet, mutta mitään ei tapahdu. Käytännönkin pitää olla toimiva, Lääkkölä sanoo. – Välillä ihmiset ajattelevat, että kun tuon esiin tämän, niin idea menee heti läpi. Aina muut eivät kuitenkaan näe ideaa samalla tavalla, mutta siitä ei saisi lamaantua. Eihän se ole henkilökohtaista, Uutela jatkaa. Jos on tietoa ja rohkeutta ja on jo testannut kehitysideaa työkaverin kanssa, mitkä ovat tavallista työntekijää lähinnä olevat vaikutuskanavat?

Tiimipalaverit ja osastokokoukset ovat luontainen paikka tuoda asioita esiin, mutta jos porukka ei ole paikalla, kommunikaatio jää kuitenkin muihin yhteyksiin.

On tärkeää, että työntekijä voi vaikuttaa asioihin. Viralliset kanavat tähän ovat olemassa, mutta käytännössä vaaditaan myös hyvää tiedonkulkua ja yksilön omaa aktiivisuutta. – Organisaation kehittämispäivistä taas on aina hyötyä. Niissä tapaa uusia työkavereita ja saa laajemman käsityksen koko organisaatiosta. Siellä voidaan laajemmassa mittakaavassa pohtia asioita. Tosin asioiden toteuttaminen tapahtuu sitten tiimien sisällä, Lääkkölä sanoo. Kehityskeskusteluja kohtaan on paljon kritiikkiä, mutta siinä viimeistään on rauhallinen tilanne ja esimiehellä aikaa. Sitten pitää vain avata suunsa. – Jos pitää mölyt mahassaan, mikään ei ainakaan muutu. Käyn itse esimiehen roolissa oman tiimini kanssa kehityskeskusteluja, jotka ovat hyvin antoisia. Niiden kautta on oivaltanut asioita, joita ei tule ilmi jokapäiväisen keskustelun kautta ilmi, Uutela kertoo. – Minulla oli juuri elämäni ensimmäi-

Viralliset vaikutuskanavat > luottamushenkilöt > henkilöstötoimikunnat > henkilöstöjärjestöt > työsuojeluvaltuutetut > Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luottamusmiesasiat

nen kehityskeskustelu, jonka koin hyvin hyödylliseksi. Siinä pystyi jäsentämään omaa työtään ja sai palautetta. Kehityskeskustelu on myös hetki, kun voi vaikuttaa omaan työkuvaansa, Lääkkölä toteaa. Millaisia ovat koko organisaation viralliset vaikuttamiskanavat?

– Kaupungin organisaatio on todella kirjava. Sitä olisi hyvä käydä ainakin pintapuolisesti läpi uuden työntekijän perehdytyksessä. Tiedän esimerkiksi luottamushenkilötoiminnasta, mutta en tiedä miten ongelmatilanteessa lähtisin käytännössä viemään asioita eteenpäin. Se ei tule työntekijää lähelle arkipäiväisessä työssä. Helmi-intrasta kyllä löytyy tarkempaa informaatiota, Lääkkölä kertoo. Uutelan mukaan kaikenlainen toimikuntatoiminta koetaan tavallisen työntekijän perspektiivistä aika etäiseksi, ja periaatteet taustalla koetaan epäselviksi. – Henkilöstötoimikunnassa operoivat henkilöstöjärjestöjen ja henkilöstön edustajat, mutta tämäkin toiminta jää hyvin kaukaiseksi. Eikä myöskään luottamushenkilötoiminta tule kovin lähelle työntekijän arkipäivää. Kaupungin organisaatio toimii kuitenkin pilkulleen lain kirjaimen mukaan, Uutela korostaa. Sen sijaan työsuojeluvaltuutettujen toiminta koetaan tutummaksi. Heidän puoleensa voi kääntyä, jos vaikkapa epäillään hometta tai muita terveysriskejä rakennuksessa tai kyseessä on työpaikkakiusaamistapaus. – Kaupungilla on virallinen, ehkä historian peruja oleva kattava vaikutusverkosto, mutta sen ei tarvitsisi olla niin hierarkinen. Peräänkuuluttaisin tässäkin kohtaa rinnalle enemmän käytäväkeskustelua ja työkaverin sparraamista. Pääasia on, että asioita voidaan kyseenalaistaa ja niistä pystytään keskustelemaan. Keskustelu on elinehto vaikuttamiselle, ja se vaatii avoimen ilmapiirin, Uutela palaa asian ytimeen. – Tärkeää on saada tietoa, mitä tapahtuu. Lisäksi ihmisen oma aktiivisuus ja osallistuminen ovat tärkeässä roolissa. Vaikka olisi kuinka paljon kanavia, mutta jos ei sano mitään, siitä ei ole hyötyä, Lääkkölä sanoo. – Usein ajatellaan että tiedonkulku on viestinnän asia, mutta nykypäivänä jokainen on vastuussa siitä. Tiedonkulku on sitä, että välität infoa omasta työstäsi muille. Se ei ole asia, jonka voi ulkoistaa, Uutela kiteyttää. •

Helsingin henki | kesäkuu 2010

palvelu

ilakeskus hallinnoi Hietalahden kirpputoria. Myös Ylä-Malmin ja Hakaniemen torilla on joitain kirpputoripaikkoja. Lisäksi Tilakeskuksen kautta vuokrataan paikkoja Hietalahden sisähallissa, Hakaniemen hallissa ja Vanhassa Kauppahallissa. – Kirppis on pitkälti sosiaalinen tapahtuma ystävien kesken. Suurin osa myyjistä on nuorehkoja kevätkaapin siivoajia, vuokraneuvottelija Rinna Räsänen Tilakeskuksesta kertoo. Hietalahden kirpputori on Helsingin kirpputorien lippulaiva ja periaatteessa auki koko vuoden. Talvella paikkojen hinnat ovat edullisemmat, mutta harva jaksaa seisoskella tuulessa ja tuiskussa. Todellinen kuhina alkaa toukokuussa. – Mitä enemmän asiakkaita, sitä enemmän myyjiä. Ja mitä enemmän myyjiä, sitä enemmän asiak-

kaita. On paljon niitä, jotka yksinkertaisesti haluavat käydä Hietsun kirppiksellä. Osa on täsmäostajia, jotka etsivät jotain tiettyä. Monelle kirpputori on mukava lisä kesäpäivän ohjelmaan, Räsänen toteaa.

Kauniilla säällä loppuunmyyty

Kirpputoripaikkoja voi Hietalahdesta vuokrata kahdella tapaa: Hietalahden hallista aukioloaikoina tai Tilakeskuksesta. Kehitteillä on myös sähköisen asioinnin kaavake, joka toteutuessaan helpottaa varaussysteemiä. Tämä ei kuitenkaan toteudu vielä tänä vuonna. – Kirpputorille voi tulla myös paikan päälle kokeilemaan onneaan, mutta kauniilla säällä kesäviikonloppuisin myyntipaikat on melkein poikkeuksetta myyty etukäteen, Räsänen muistuttaa. – Tiistaisin tulevat viikonlopun sääennusteet, ja

Kesäpäiväksi

kirpputorille Kirpputorien käynnistyminen tuo säpinää Tilakeskuksen ulkomyyntiin. Hietalahti on vilkas markkinapaikka, missä pääsee eroon turhista tavaroista ja vaatteista tai mistä voi löytää aarteita. teksti stiina honkamaa kuvat juuso noronkoski

Helsingin henki | kesäkuu 2010

jos hyvää keliä on luvassa, viikonlopun paikat myydään keskiviikkona loppuun. Viikolla on enemmän tilaa: silloin saattaa vielä aamullakin saada paikan. Kesälomakausi on kuitenkin poikkeus, silloin paikat on varattu loppuun.

Selkeät pelisäännöt

Kun halukkaita kirpputorimyyjiä on paljon, on oltava selkeät pelisäännöt. Sama henkilö saa vuokrata paikan tai olla apulaisena enintään viisi kertaa kuukaudessa, ja koko kalenterivuoden aikana enintään 30 kertaa. Myyjäksi kelpaa yksityishenkilö, ja myynnissä saa olla vain käytettyä tavaraa. Palaute kirpputorista koskeekin juuri uuden tavaran rajan vetoa. – Sekä asiakkaat että vierusmyyjät valittavat näistä tapauksista. Myös valvojat ovat paikalla tarkkailemassa, toteaa Räsänen. ”Sääntöjen mukaista” käytettyä tavaraa on vaikkapa puoliksi käytetty luomiväri tai poskipuna. Ostaako näitä tosiaan joku? – Kirpputorilla käynti on myös sosiaalinen tapahtuma, mutta mukaan haalitaan myös kaikenlaista tavaraa, Räsänen naurahtaa.

Antiikkihallista löytöjä kaikille

Hietalahden kirpputorin vieressä sijaitseva halli on täynnä antiikkia ja lahjatavaroita. Osa myyjistä on

vuokrannut isoja tiloja huonekaluja varten. Myynnissä on myös designtavaraa, maljakkoja ja kolikoita. Vaatteita ja kenkiä ei kuitenkaan saa myydä. Hallin myyjät ovat elämäntapamyyjiä, jotka ovat keränneet antiikkia elinaikanaan ja päättäneet tehdä siitä työn. He kiertävät paljon huutokauppoja. Tilojen vuokraus tapahtuu Tilakeskuksen kautta. Käytössä on kauppahallin normaali vuokrasopimus toistaiseksi, jonka irtisanomisaika on kuukauden. Kauppahallin perusasiakas tekee täsmäiskuja, ja etsii esimerkiksi mummon astiastosta juuri sitä tiettyä kuppia, joka on mennyt rikki. – Toivomme kuitenkin, että kirppiksen kävijät kiertäisivät myös hallin, koska tavaroita löytyy ihan kaikille. Halli ei ole sellainen antiikkikauppa, että vaasi maksaisi kolme tonnia, Räsänen kertoo. Hietalahden kirpputorilla on myös torikauppiaita ja kahvilanpitäjiä, joiden paikkojen vuokraukset tehdään myös Tilakeskuksen kautta. •

Hietalahden kirppis on kierrättäjän keidas ■ Mari Kettunen ja Jarkko Tiainen ovat myymässä vanhat tavarat pois, jotta saavat lisää tilaa kaappeihin. Kirpputorilla myyminen on heille aina todellinen kesän avaus, ja kauppakin on käynyt tosi hyvin. Suurin osa tavarasta on kuitenkin sellaista, että se menisi muuten roskikseen, joten kierrätys on tärkeää. Parasta heistä kirppiksessä onkin win-win – ostaja saa itselleen jotain ja myyjä saa lisää tilaa kaappeihin.

■ Veijo nauttii auringosta. Hänellä on paljon vanhaa kotimaista lasitavaraa myynnissä, ja kauppakin on käynyt. Parasta hänestä on kesä ja ulkoilma, eikä tarvitse maata kotona sohvalla telkkarin ääressä. Samalla näkee kavereitakin; kirppis on oikein mukava vapaa-ajanviettotapa.

> Lisätietoja Hietalahden kirpputorista ja säännöistä: www.tilakeskus.fi/ulkomyynti

■ Pentti Riikoselle kirpparit ovat eläkeharrastus ja mukavaa ajanvietettä. Hän on ollut jo kymmenenä vuotena Hietalahdessa myymässä pieniä esineitä. Parasta kirpputoritouhussa hänestä on se, että saa olla ihmisten kanssa kontaktissa. Hieman hiljaista on ollut vielä toistaiseksi, mutta tämä onkin ensimmäinen viikonloppu.

■ Tomoko Matsuloto Japanista on ensimmäistä kertaa myymässä Hietalahdessa. Hänestä mukavinta on viettää aurinkoista päivää ja katsella ihmisiä. Kauppakin on käynyt, mutta se ei ole pääasia.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

työhyvinvointi teksti SATU ALAVALKAMA kuva ARTO WIIKARI

Perheneuvolan työntekijät ideoivat yhdessä uusiin tehtäviinsä työtapoja, joilla palvelu nopeutuu ja asiakaspaineet hellittävät. Muutospajat saivat kunniamaininnan myös työmarkkinakeskusjärjestöiltä.

Pajatyö

asvatus- ja parisuhdeongelmiin tarvitaan varhaista puuttumista, jotta ongelmat eivät pääse kasautumaan. Siksi perheneuvolan perustehtävä muuttui vuoden 2008 alussa. Myös asiakaskunta laajeni, kun asiakasperheiden lasten ikäraja nousi 13 vuodesta 17:ään. Entinen psykiatrinen avohoito siirtyi Husin lastenpsykiatrisille poliklinikoille, joten tehtävätkin muuttuivat. Muutos toi paineita henkilöstölle: vastuut, työtavat, osaaminen ja jaksaminen piti miettiä uudelleen. Työnkuva selkiintyi ja uusia menetelmiä löytyi muutospajoissa, jotka järjestettiin työterveyskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tuella. Koko 106 työntekijän joukko kolmesta alueyksiköstä osallistui pajoihin. Tavoitteena oli kohentaa tuottavuutta, tukea työssä jaksamista ja saada jokainen mukaan oman työn kehittämiseen. Kuuden aluepajan lisäksi perheneuvolan johtoryhmä tarkensi omassa pajassaan palveluiden suhdetta muihin lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin.

Toiminnan mallitus avuksi ideointiin

Muutospajaryhmät kokoontuivat kukin viisi kertaa kolmen kuukauden välein. Väliaikoina tehtiin kirjallisia töitä, ideoitiin ja kokeiltiin uusia toimintatapoja käytännössä. Viimeisessä kokoontumisessa arvioitiin työn tuloksia. Jokaista pajaa ohjasi Työterveyslaitoksen tutkijan ja työterveyskeskuksen lääkärin tai psykologin pari. Työpsykologi Airi Kerkelä ja tutkija Annarita Koli olivat yksi pari. He kertovat, että pajoissa käytettiin toimintajärjestelmämallia, kun hahmotettiin työn muutoksia ja suunniteltiin uusia toimintatapoja.

toi muutoksen perheneuvoloihin

– Yleistävän mallin avulla pääsee näkemään, miten esimerkiksi sääntöjen, työnjaon, yhteisön, välineiden tai tekijöiden muutokset vaikuttavat tulokseen. Ennen pajatyön alkua osanottajat kirjoittivat tarinoita arkisista työn häiriötilanteista. Mallin avulla pääsimme pintaa syvemmälle miettimään, mistä häiriöt johtuivat, he vahvistavat. Pajatyön etu oli vetäjien mielestä se, että työpaikalta poissa ollessa oli helpompi nähdä toimintamenetelmät kokonaisuuksina. Uusien ideoiden työstämiseen täytyy varata aikaa varsinaisen työn rinnalle. Pajojen ideoita päästiin myös vertaamaan keskenään. – Työ tulee muuttumaan jatkuvasti kahdeksan lähivuotta myös suuren eläkkeelle jäävien määrän vuoksi. Halusimme harjoittaa ihmiset tarkastelemaan työnsä muutoksia. Sitten koko työyhteisön voimin mietitään uudet ratkaisut, joita lähdetään rohkeasti kokeilemaan.

Alkuarvio lyhentää jonoja

Pajoissa kehitettyä alkuarviointikäytäntöä alettiin kokeilla heti, ja se lyhensi tuntuvasti sekä henkilöstöä että asiakkaita turhauttaneita hoitojonoja. Ajanvaraukseen soittava asiakas saa ajan alkuarviointikäynnille kuukauden kuluessa. Silloin muualle ohjattavat tai yhden keskustelukäynnin avulla selviävät asiakkaat karsiutuvat heti jonosta.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

”Perheet hakeutuvat itse hoitoon ja joutuvat jonoon. Halusimme purkaa jonot, jotta varhainen puuttuminen muuttuisi suunnitelmista käytäntöön.”

Tänä keväänä todettiin, että 55,6 prosenttia asiakkaista pääsi ensimmäiselle käynnille perheneuvolaan kuukauden sisällä yhteydenotosta. Parannusta viime vuoteen oli lähes 10 prosenttia. Kolmen kuukauden sisällä yhteydenotosta vastaanotolle pääsi 82,1 prosenttia asiakkaista, runsaat kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten ja kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime syksynä. Parannukset ovat uusien toimintamallien ja yhteistyön ansiota. Perheneuvolassa kävi viime vuonna asiakaskäynneillä 7 523 henkilöä ja asiakastyön suoritteita kirjattiin 51 691.

Työtavat vaativat uudenlaista suunnitelmallisuutta

”Päivystän ajanvarauspuhelimessa ja saan puhelun. Soittajan perheessä on kasvatusongelmia. Tarjoan heille aikaa kuuden kuukauden kuluttua, jonon ensimmäiselle vapaalle paikalle. Emme kumpikaan voi tietää, millainen perheen tilanne on puolen vuoden päästä.” Tyypillinen muutospajatarina vuoden 2008 tilanteesta.

gallup

Tukea työryhmästä Tiimissä ja pareittain on helpompi sopeutua muutokseen. Perheneuvolassa tehdään näin: • moniammatillinen ja eri organisaatioiden välinen osaaminen yhdistyy • yhteistyössä kohtaavat esimerkiksi perheneuvolan sosiaalityöntekijä, psykologi, lääkäri, lastenpsykiatri, psykoterapeutti sekä päivähoito, koulu tai nuorisotyö • yhdessä voi sopia tavoitteet, vertailla parhaita käytäntöjä ja analysoida palautetta • aina ei voi onnistua: vaikeat tapaukset kevenevät puhumalla • kokeneiden konkareiden tieto välittyy nuoremmille • oma työssä jaksaminen paranee, kun vastuuta voi jakaa • uusia ideoita syntyy ja niitä päästään kokeilemaan.

Mikä tapahtuma kutsuu? KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, KIINNOSTAVATKO HELSINGIN KESÄTAPAHTUMAT JA 12.6. PIDETTÄVÄ PERINTEINEN HELSINKI-PÄIVÄ. ENTÄ MITÄ TAPAHTUMIA HE TOIVOISIVAT LISÄÄ? teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI

Aiemmin asiakkaat joutuivat jonottamaan ensimmäistä käyntiään perheneuvolassa jopa yli kuusi kuukautta. Itäisellä alueella saattoi olla jonossa noin 180 asiakasta. – Nykyään perheet hakeutuvat yhä enemmän itse hoitoon, eivätkä lastensuojelun tai ammattikasvattajien ohjaamina kuten ennen. Halusimme purkaa jonot, jotta saisimme varhaisen puuttumisen suunnitelmista käytäntöön, kertovat itäisen alueen päällikkö Sirpa Salonen ja sosiaalityöntekijä Leena Liljemark Vuosaaren toimipisteestä. Idän toimipisteiden 35 työntekijää Vuosaaren, Itäkeskuksen, Laajasalon ja Mäenlaskijantien vauvaperhetoiminnan toimipisteistä pääsivät aloittamaan muutospajatyön syksyllä 2008. Nopealla alkuarviokäynnillä selvitetään heti asiakkaan huolet ja annetaan seuraava aika, jos tilanne on vakava. Useat perheet joutuvat edelleen jonoon, mutta jonotusaika on lyhentynyt pariin kuukauteen. Huhtikuun alussa Vuosaaren hoitojonossa oli vain kymmenen asiakasta. Käytäntö lisäsi perheneuvolatyöskentelyyn tulevien perheiden määrää ja vaati uudenlaista suunnitelmallisuutta.

Työmarkkinakeskusjärjestöiltä kunniamaininta

Työmarkkinakeskusjärjestöjen Tuottavuuden pyöreän pöydän seminaari päätti maaliskuussa palkita neljä työyhteisöä kunniamaininnalla tuottavuusyhteistyön kehittämisestä. Helsingin kaupungin perheneuvola palkittiin ainoana julkisen sektorin yhteisönä. Palkinto on tuonut perheneuvoloille paljon myönteistä julkisuutta, ja saavutuksia on esitelty erilaisissa tapahtumissa ja tiedotusvälineissä. Vuosaaren toimipisteen henkilökunta sai kaupungin Nopsa-palkkion alkuarviokäytännön kehittämisestä. •

■ LEIF WILENIUS työsuojelupäällikkö, Stara Kyllä kiinnostavat. Aion osallistua tänä kesänä ainakin Stadin golfskabaan sekä Taiteiden yöhön. Helsinki-päivää vietän myös varmasti jonkun ohjelman merkeissä. Minusta Helsingissä on oikein sopivasti erilaisia tapahtumia. Itse tulee vähän huonosti seurattuakin niitä välillä, mutta aina jotain mukavaa on löytynyt, kun olen etsinyt. Toisinaan pääkaupunkiseudulla riittää tapahtumia useissa paikoissa yhtä aikaa.

■ JARI JUSLIN vahtimestari, sosiaalivirasto Aion osallistua kaupungin järjestämään kesänviettoon. Tosin nyt vanhempana ei ole samassa määrin tullut liikuttua tapahtumissa kuin joskus nuorena. Enemmän tulee retkeiltyä kaupungin eri alueilla, esimerkiksi Kaunissaareen täytyy päästä tänäkin kesänä. Helsinki-päivää en varmaankaan vietä. Mielestäni kaupunki järjestää ihan riittävästi erilaisia tapahtumia, kunhan vaan osaa katsoa missä mitäkin on. Lehdistä tulee seurattua tarjontaa ja myös työn kautta kuulee monista kiinnostavista tapahtumista.

■ HENNA NISKANEN asumisohjaaja, sosiaalivirasto Varmasti osallistun jonkin verran, mutta nyt en vielä osaa sanoa muuta kuin oman viraston petanqueturnauksen, joka on aivan kesän alussa. Helsinkipäivään osallistun mahdollisesti, mutta se hieman vaikuttaa asiaan, että asun Vantaalla. Puistotapahtumia ja eri asuinalueiden omia happeninkejä on mielestäni mukavasti tarjolla pääkaupunkiseudulla. Itse voisin tietysti osallistua enemmänkin.

■ SANNA UOTILA, kutoja, Uusix-verstaat, sosiaalivirasto Mahdollisesti osallistun tapahtumiin, mutta en osaa mainita vielä mitään tiettyä tässä vaiheessa. Helsinki-päivään osallistuminen riippuu paljon ohjelmasta. Sehän vaihtelee hieman vuosittain. Ylipäänsä en ole mikään tapahtumien himokävijä, vaan viihdyn hyvin kotosallakin. Todella kattavasti kaupunki järjestää kaikenlaista. Omat lapsetkin ovat jo niin isoja, etten kaipaa mitään lastentapahtumiakaan lisää. Olen aina ollut tyytyväinen tarjontaan.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

pykälien { henki } Työterveyspsykologi Hanna Valkonen

miettii, miten hallita työtä.

Missä syntyy työn hallinta? TYÖSSÄ JAKSAMISTA VOIDAAN kuvata esimerkiksi näin: se syntyy

Miten henkilöstöasioiden päätöksenteko yksinkertaistuu?

Vastaajana työmarkkinalakimies Pentti Anttonen henkilöstökeskuksesta.

Minkälaisia henkilöstöpäätöksiä muutos koskee? Kaupunginjohtaja hyväksyi toukokuussa henkilöstöasioiden päätöksentekotapoja koskevat menettelytapaohjeet. Päätöksen yhteydessä luetellaan 165 henkilöstöasiaa ja kerrotaan, millä tavalla niistä päätetään ja kuinka kauan tietoja säilytetään. Henkilöstöasioiden luettelo löytyy Helmi-intrasta.

Miksi yksinkertaistamista tarvitaan? Kaupungilla tehdään vuosittain satoja tuhansia henkilöstöasioita koskevia päätöksiä, minkä vuoksi päätöksenteon pitää olla mahdollisimman yksinkertaista, nopeaa ja oikeansisältöisen päätöksen takaavaa. Monet virastot ja liikelaitokset ovat antaneet omia ohjeita samoista asioista ja laatineet lomakkeita päätöksentekoa varten. On järkevää, että kaikki käyttävät samoja lomakkeita ja että menettelytavat ovat samoja.

Miten päätöksenteko yksinkertaistuu? Lähes kaikki henkilöstöasiat ovat sellaisia, ettei niistä tarvitse päättää pöytäkirjoissa. Esimiehen suullinen ilmoitus tai työnjohdollinen määräys usein riittää. Jos päätös pi-

Helsingin henki | kesäkuu 2010

tää tehdä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa, käytetään yleensä lomakkeita. Nykyisin useissa henkilöstöasioissa tehdään turhaan pöytäkirjapäätös. Esimerkiksi palkka-asioissa on otettu käyttöön uudet lomakkeet. Periaatteena on, ettei niistä enää päätetä viranhaltijan pöytäkirjassa vaan lomakkeella. Tätä nykyä muun muassa työsuhdematkalippu-, vuosiloma- ja virkamatkaasiat käsitellään sähköisesti. Lähiaikoina muissakin henkilöstöasioissa aletaan käyttää hyväksi sähköisiä järjestelmiä.

Keitä muutos koskee? Ohje koskee kaikkia virastoja ja liikelaitoksia. Henkilöstön tulee käyttää luettelossa mainittuja kaupungin yhteisiä lomakkeita, jotka löytyvät Helmi-intrasta kohdasta Lomakkeet ja asiointi.

Mistä lähtien käytäntö muuttuu? Uudet menettelytavat tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.1.2011. > Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Hallinnolliset menettelytavat

Kaupungin pitkäaikainen työmarkkinalakimies Pentti Anttonen jää eläkkeelle kesän alussa. Tämä on hänen viimeinen Pykälien henki -vastauksensa. Helsingin Henki kiittää Penaa ja toivottaa hänelle antoisia, iloisia ja ansaittuja eläkepäiviä!

työn psyykkisten vaatimusten ja hallinnan mahdollisuuksien välisestä tasapainosta. Työn psyykkisissä vaatimuksissa voidaan erottaa määrällisiä ja laadullisia vaatimuksia. Määrälliset vaatimukset tarkoittavat työtehtävien määrää ja niiden suorittamiseen liittyvää aikapainetta eli kansankielellä kiirettä. Laadulliset vaatimukset tarkoittavat sitä, miten paljon työssä esiintyy vaikeita tilanteita. Näitä on muodikasta nimittää haasteiksi. Vaikeuden tunne työssä nousee yleensä siitä, kun joudumme työssä ratkaisemaan monimutkaisia ongelmatilanteita, joihin ei ole valmiita ratkaisuja. Joudumme luomaan uutta, tekemään kompromisseja keskenään ristiriitaisten tavoitteiden kesken ja valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon. Lisäksi joudumme elämään näiden ratkaisujen kanssa. Laadullisiin vaatimuksiin kuuluvat myös vaativat ihmissuhteet työssä. Niitä voi olla esimerkiksi asiakkaan kanssa, mutta yhtä hyvin vaativia ihmissuhteita voi syntyä työyhteisön sisäisistä jännitteistä. Työssä jaksaminen tai jaksamattomuus ei kuitenkaan aiheudu pelkistä työn vaatimuksista vaan myös siitä, millaista hallinnan tunnetta koemme suhteessa työn vaatimuksiin. Työn hallinnan tunnetta rakentaa keskeisesti kokemus siitä, että voi vaikuttaa oman työnsä sisältöihin ja tapoihin tehdä työtä. Sitä luo myös se, että työ hahmottuu mielekkäänä kokonaisuutena. Sellaisena, jossa eri osaalueet nivoutuvat loogisesti toisiinsa, toisiaan tukien. Hallinnassa olevassa työssä on ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuutta. KUULOSTAAKO LIIAN HYVÄLTÄ ollakseen totta? Tosielämässä työ

usein koostuu osa-alueista, jotka eivät välttämättä tue toisiaan. Työssä tasapainoillaan tavoitteiden kanssa, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Toiminta yhdellä osa-alueella saattaa jopa haitata toimimista toisella. Työssä tulee usein eteen yllättäviä tilanteita, joita emme voi ennakoivalla suunnittelulla hallita. Työssä ja työympäristöissä on toisin sanoen sisäänrakennettuna ominaispiirteitä, jotka kaventavat työn hallinnan mahdollisuuksia. Kun lisäämme työn hallinnan soppaan vielä muita siihen vaikuttavia aineksia, kuten ympäristön, jossa työtä tehdään, työyhteisön ja yhteistyön sujumisen sekä työntekijän eli yksilön itsensä, onkin meillä käsissämme varsinainen soppien soppa. Mitä pitäisi lisätä tai ottaa pois, jotta soppamme ei aiheuttaisi äkillistä ähkyä tai jättäisi nälkäiseksi, vaan riittäisi ravitsemaan pidemmäksi aikaa? Työn hallinnan tunnetta ja työssä jaksamista tuskin voi rakentaa ainoastaan yhdestä tekijästä käsin. Se syntyy näiden välillä ja yhteisen toiminnan kautta. Sitä koetellaan toistuvasti nykyisessä runsaasti muutoksia sisältävässä työn arjessa. Työn ja sen vaatimusten muuttuessa myös työn hallintaa tukevat elementit muuttuvat ja uusiutuvat. Työn hallinnan tunne ei todennäköisesti olekaan joko-tai -asia vaan sitä on jatkuvasti rakennettava ja ylläpidettävä. Kuulostaako monimutkaiselta? Sitä se onkin – aidosti monimutkaista. Ja tästä huolimatta suurin osa kokee riittävän hyvää työn hallinnan tunnetta, tälläkin hetkellä. •

teksti ILPO SALONEN

Aineistopankista kuvat vartissa maailmalle Kaupungin viestintä sai toukokuussa käyttöönsä uuden aineistopankin. Se palvelee entistä sujuvammin kaikkia Helsinki-aiheisia kuvia ja muuta materiaalia kaipaavia.

un aineistopankki pääsee vauhtiin, sieltä on ladattavissa runsain määrin valokuvia, video- ja multimediaesityksiä, logoja sekä tekstitiedostoja. Sinne voidaan sijoittaa mitä materiaalia ja aineistoja tahansa. Sen käyttöönotto alkoi toukokuussa, ja sisältö täydentyy koko ajan. – Tähän saakka palvelu on ollut lähinnä ylläpitäjien työmaana, mutta aineistojen siirryttyä paikoilleen varsinaiset käyttäjät pääsevät rekisteröitymään mukaan. Ensin kaupungin viestintä, ja vähitellen piiri laajenee, kertoo kuvatoimittaja Seppo Laakso hallintokeskuksen verkkotoimituksesta. Käyttäjiä ovat esimerkiksi oma henkilöstö, media ja toki myös tavalliset helsinkiläiset. Sen avulla arkistoidaan, jaetaan ja hallinnoidaan keskitetysti kaupungin viestintään ja markkinointiin liittyvää materiaalia.

Kuva vartissa maailmalle

Nykyinen, seitsemisen vuotta käytössä ollut kuvapankki on Laakson mukaan ollut teknisesti melko rajoittunut. – Parannuksia ovat selkeä käyttöliittymä, helppo ylläpito, laajat kehitysmahdollisuudet, joustavuus, nopeus, käytön helppous ja tehokkuus. Järjestelmä kehittyy jatkuvasti tarpeiden mukaan ja paikallisesti ylläpidettynä. Kuvia voidaan hakea avainsanojen avulla, selata aihekansioista tai välittää teemakoreina. Kuvat erottuvat kunnolla jo selausvaiheessa, ja ne voidaan ladata koneelle saman tien. – Aineistojen välittäminen nopeutuu ja saatavuus helpottuu ratkaisevasti. Kuva voi olla maailmanlaajuisesti saatavilla parhaimmillaan vartin kuluessa siitä, kun se on otettu, Laakso kehaisee. Uudistukseen ei liity laiteinvestointeja, ja palvelintilaakin on luvassa lähes rajattomasti.

Helpottaa kaikkien työtä

Matkailu- ja kongressitoimiston it-koordinaattori Joni Rousku kertoo, että kaupunkia koskevien kuva-aineistojen kerääminen ja lähettäminen on tähän saakka ollut melko työlästä.

Näin pääset pankkiin AINEISTOPANKIN OSOITE on http://aineis-

topankki.hel.fi ja henkilöstölle myös aineistopankki.hel.fi. Kaikille entisen kuvapankin käyttäjille lähetetään sähköpostiviesti, jossa kehotetaan rekisteröitymään uuteen järjestelmään. Aineistopankin selaaminen onnistuu hitaallakin verkkoyhteydellä, mutta tiedostojen lataaminen vaatii nopean laajakaistan. Palvelu on testattu toimivaksi IE 6, IE 7, Firefox 3 ja Safari 4 -selaimilla. Lisäksi tarvitaan Adobe Flash player 9+. Sen voi ladata maksutta osoitteesta www.adobe.com/go/ getflash-player.

– Jos esimerkiksi ulkomainen toimittaja on pyytänyt Helsinki-aiheisia kuvia, olemme keränneet vaikkapa kymmenen kuvan korin, jonka olemme sitten lähettäneet sähköpostilla. Tilaaja ei aina osaa tarkkaan sanoa, millaisia kuvia hän haluaa, jolloin niitä pitää lähettää lisää. Tämä on ollut aikaa vievää hommaa. Uudessa järjestelmässä käyttäjä pääsee itse selaamaan tarjontaa ja tekee valintansa suoraan kuvapankista. Vaihtoehdot ilmaantuvat ruudulle, ja klikkaamalla ne latautuvat omalle koneelle. Kuvat on järjestetty aihepiireittäin, ja lisäksi niitä voi etsiä hakusanojen avulla. – Tämä on iso parannus sekä meille aineiston tarjoajille että sen käyttäjille, Rousku iloitsee. •

Helsingin henki | kesäkuu 2010

liikkeellä

teksti Katja Pesonen kuvat teemu kuusimurto

Rakennusviraston ja Staran yhteinen moottoripyöräkerho Bygga Bikers kruisailee maakunnissa ja kouluttaa prätkäilystä kiinnostuneita. Kerhossa tiukkapipoisuus on pannassa ja seikkailumieli vaatimus.

dessä jylhä maantie, vierellä karut vuoret ja toisella puolella kahden kilometrin pudotus maankamaralle. – Tein moottoripyörällä ensimmäisen ulkomaan reissun Norjan vuorille. Reitillä oli vain kaksi kaistaa ja kyllä hirvitti, kun joku tuli vastaan, Raimo Boman muistelee. Boman ajaa talvisin maansiirtotraktoria, kesäisin hän kuljettaa työvenettä. Moottoripyörän selässä ei ajattele kauppalistoja tai työpöydän paperipi-

Helsingin henki | kesäkuu 2010

noja. Vastaan tuleva tuuli vie maalliset murheet taaksejäävään ilmansuuntaan. On vain mies ja prätkä. – Joku on joskus sanonut, että miehellä tulisi olla seitsemän pyörää, mutta kuudellakin pärjää, rakennuttajainsinööri Martti Nurmi nauraa. – Siinä on paljaana taivaan alla. On riskejä ja pikkupoikien vaaranhakuisuutta. Joka jätkä haluaa kaasuttaa moottoripyörällä pitkin teitä, maalaa tiedottaja Roy Koto, Bygga Bikersin puheenjohtaja.

Moottoripyöräkerho on ollut kasassa kolme vuotta ja täyttää kaksi tarvetta. Ensinnäkin se on mainio työyhteisön tiivistäjä. Toisekseen aloittelijat saavat vinkkejä prätkien grand old maneilta, sellaisilta kuin Boman, jolla on mittarissa ainakin 400 000 kilometriä. Tai Nurmi, jolla ajokilometrejä on noin 200 000. Boman määrittelee motoristit hauskoiksi veikoiksi. – Hyvän moottoripyöräkerhon merkki on, ettei siellä ole tiukkapipoisuutta, hän tietää. – Me olemme kilttiä jengiä, mutta vieläkin on ennakkoluuloja motoristeja kohtaan. Tosiasia on, että 99 prosenttia Suomen 200 000 motoristista on huolestuttavan keskiluokkaista, jopa yläluokkaista, virnistää Nurmi.

Jarrutukset selkäytimeen

Bygga Bikersissa on noin kuusikymmentä jäsentä. Heistä yli puolet on Staran puolelta ja loput rakennusvirastosta. Kerho tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin Energian moottoripyöräkerhon He-

■ Martti Nurmi (yllä) ajaa paljon Euroopassa. Hänestä parasta on matkustaa ilman tarkkoja suunnitelmia ja kokea yllätyksiä. ■ Pekka Toivonen (yllä oik.) on tyytyväinen siihen, että yhteinen prätkäkerho on mainio työyhteisön tiivistäjä. ■ Raimo Boman (oik.) on kiertänyt lähes koko Euroopan. Mittarissa on yli 400 000 ajokilometriä. Hänen mukaansa motoristit ovat hauskoja veikkoja. ■ Roy Koto (oik. alhaalla) arvostaa kerhon tarjoamia opiskelumahdollisuuksia.

len Bikersin kanssa. Tällä tavoin Byggaajat saavat esimerkiksi korvattua puutteen omista tiloista, jotka olisivat tarpeellisia erityisesti lumisina aikoina. – Talvella teemme käyntejä toisten tiloihin ja verstaisiin, huollamme pyöriä ja opiskelemme vaikkapa pyörän huoltoa, kertoo Koto. Bikersit järjestävät myös luentoja. Yksi tärkeimmistä koski moottoripyörien vakuutuksia ja sai kiitosta sekä konkareilta että aloittelijoilta. Talvi ylipäätään on aikaa, jolloin opiskelu kannattaa. Koska ajamaan ei pääse, on ajopeliin säilytettävä kontakti muulla tavoin, sillä talven aikana osa taidoista katoaa. Harjoittelua jatketaan myös lumien sulettua. – Ennen uhkaavaa onnettomuustilannetta ei itsekään tiedä, miten käyttäytyy paniikin iskiessä. Siksi harjoittelemme jarrutuksia ja äkkikäännöksiä, kaikkea mahdollista, jotta ne ovat selkäytimessä ja tulevat mahdollisimman rutiininomaisesti, Nurmi toteaa. Monet kerholaisista ovat Koton sanoin uudestisyntyneitä eli he ovat teini-

iässä tarttuneet pyörää sarvista, jättäneet sen vuosikausiksi ja palanneet nelikymppisinä takaisin satulaan. Siksi ajamisen perusteita käsittelevät tunnit ovat aina täynnä.

Nuorekkuus säilyy

Kun asfaltti paljastuu, byggabikersit lähtevät kruisailemaan. He tapaavat viikoittain ja käyvät vaikkapa Billnäsissä, Porvoonjoen rannalla tai ryystävät sumppia huoltoasemalla Sipoossa.

”Kesällä ajetaan ja talvella huolletaan pyöriä, kerrataan perusteita ja myös opiskellaan uutta.”

On myös niitä, joita kutsuu koko maailma. Prätkien vietyä Bomanin mukanaan vuonna 1969 hän on käynyt läpi koko Baltian, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Belgian, Luxemburgin, Unkarin, Itävallan, Puolan, Tsekin ja Slovakian. Nurmen on helpompi luetella maat, joissa ei ole käynyt. Alpeille hänen on päästävä ainakin kerran vuodessa. – Alpeilla on italialaista kuumaverisyyttä. Nuoret miehet painelevat kuuden hengen ryhmissä uhmaten kuolemaa. Sitten on niitä, jotka ajavat vähän hiljempaa ja pysähtyvät juomaan kivennäisvettä. Kun he ottavat kypärät pois, näkyy harmaita päitä, mutta silti tässä harrastuksessa säilyy nuorekkuus, Nurmi vahvistaa. Jotkut haluavat tehdä pilkun tarkat matkasuunnitelmat, varata majoitukset ja listata nähtävyydet. Nurmi menee sinne, minne moottoripyörän nokka näyttää. – Katson karttaa vain silloin, kun etsin yösijaa. Monesti olen yllättynyt siitä, mistä itseni yhtäkkiä löydän. Se on osa viehätystä. •

Helsingin henki | kesäkuu 2010

S U T I ILMO

U L U TA

Boy Hulden

Lähde opastetulle puistokävelylle ■ TULEVANA KESÄNÄ järjestetään kaikkiaan 13 opastettua puistokävelyä esimerkiksi teemoilla Kaupunginpuutarhan kukkaloisto, Kantakaupungin nivelet – pienet kolmiopuistot, Keskustan patsaat heräävät eloon, Aurinkolahti – ihan kuin ulkomailla, Alppiruusut ja atsaleat häikäisevät ja Kaivopuiston uudet puukujanteet. Kävelyillä rakennusvirasto haluaa tehdä puistoja tutuiksi sekä herätellä asukkaiden kiinnostusta ja huolenpitohalua Helsingin vihreitä keitaita kohtaan. Pari tuntia kestävällä puistokävelyllä saa tuhdin annoksen tietoa kunkin puiston historiasta, tulevaisuudennäkymistä ja asukkaan mahdollisuuksista toimia puistojen viihtyisyyden lisäämiseksi. Oppaina ovat kaupungin viherasiantuntijat. Kävelyille on vapaa pääsy. > Lisätietoja puistokävelyistä: projektipäällikkö Elina Nummi, rakennusvirasto, puh. 310 38475. www.hel.fi/hkr

alstalle hel.fi p t o d e i T @ arppelin rin e sanna.k n kalent a v a a r u Se päivä on o t s i e n i a uta. 9. eloku

Arvaa, ellet tiedä!

Henkilöstöliikunnan syksy

Paljonko Helsinki täyttää tänä vuonna? Vastaukset 9.8. mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Liikuntakalenteri ja ilmoittautumiset ■ HENKILÖSTÖLIIKUNNAN OHJATUN toiminnan liikuntakalenteri ja tarkemmat ilmoittautumisohjeet ilmestyvät viikolla 33 Helmeen (http://helmi), kohtaan Henkilöstö > Henkilöstöliikunta. Ilmoittautumisaika on 23.–24.8. Merkitse ajat kalenteriisi!

Täysi kymppi -tapahtuma ■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLLE 2.9. klo 14.30–18.00 Eläintarhan urheilukentällä ja Uimastadionilla. Tule mukaan liikkumaan 10 km hölkäten tai kävellen (sauvoilla tai ilman), mittaa kestävyyskuntosi UKK-kävelytestissä, kokeile Sambicia©, venyttely- tai vesijumppaa tai osallistu organisaatioiden väliseen saappaanheittokisaan. Tarkemman ohjelman ja lisätiedot tapahtumasta löydät Helmestä (http://helmi), kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöliikunta. > Lisätiedot henkilöstöliikuntakonsulteilta: Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi ja Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi

Helsingin henki | kesäkuu 2010

Erkki Makkonen

kesä-Helsinki

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi, kuinka kauan sähköinen palkkalaskelma on nähtävissä ennen maksupäivää? Oikea vastaus on: Sähköinen palkkalaskelma on nähtävissä verkkopankissa kuukausipalkkaisilla 2–3 arkipäivää ja tuntipalkkaisilla yhden arkipäivän ennen maksupäivää. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja. Palkinnot menivät seuraaville: Sirpa Hietala, Jaakko Lundèn, Marjo Havukainen, Tapio Autelo ja Sirkka Paavolainen. Kiitos osallistumisesta!

Harakka tarjoaa elämyksiä ■ HARAKAN SAARELLA on kasvi- ja lintulajeja eniten suhteessa pinta-alaan Helsingin saarista. Rikas ja elinvoimainen luonto yhdessä mielenkiintoisen kulttuurihistorian kanssa tarjoaa paljon koettavaa. Luontokeskuksesta saa tietoa Itämerestä ja saaristoluonnosta. Retket, tapahtumat, näyttelyt ja kurssit ovat avoinna kaikille. Luontotalossa on saaristoluontonäyttely, Akvaariotalossa esitellään Suomenlahden vedenlaista luontoa, Vellamon satutalo innostaa lapsia tutustumaan meren elämään ja vallien kasemattikellareissa on näyttelyitä. Lintupiilosta voi tarkkailla runsasta linnustoa. Saarella kuljetaan polkuja ja pitkospuita. Sitä kiertää noin kilometrin luontopolku. Luontokeskus on avoinna 30.9. asti ti–pe klo 10–17, la–su klo 12–16, maanantaisin suljettu. Yhteysalus lähtee Ullanlinnan laiturista, Iso Puistotien eteläpäästä, Kahvila Ursulan vierestä. Yhteysaluksen aikataulu: www.merenkavijat.fi > Lisätiedot: www.hel.fi/ymk/harakka

Mari Hohtari

■ STADIN SOUDUT soudetaan pe 27.8. Ilmoittautumiset koulusihteeri Pirkko Saloselle Toivolan kouluun, puh. 310 53251, pirkko.salonen@hel.fi. Lisätietoa tapahtumasta tulee Helmeen kohtaan Henkilöstö > Henkilöstöliikunta.

■ TYÖSKENTELETKÖ KAUPUNGIN palveluksessa asiakaspalvelu- tai toimistotehtävissä ja haluat kehittää ammattitaitoasi? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä työskenteleville, koulutuksen kesto noin 2 vuotta. Lähiopetuspäiviä 2 pv/kk. Alkaa syyskuussa 2010. > Lisätietoja: oppisopimusneuvoja Tiina Karp, puh. 310 86692, tiina.karp@hel.fi, koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi.heinonen@hel.fi Sihteerin ammattitutkinto Toimistotehtävissä työskenteleville, koulutuksen kesto noin vuosi, ja se toteutetaan yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa. Lähiopetuspäiviä on 13. Alkaa syyskuussa 2010. > Lisätietoja: sihteeri Virpi Kast, puh. 310 89828, virpi.kast@hel.fi, koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula.kajaste@hel.fi Tutustu koulutustarjontaamme: www.oppisopimus.hel.fi

Ä • ku

i • m il l o

Oppisopimuskoulutusta tarjolla

Stadin soudut 27.8.

ss ä

■ KAUPUNGINKIRJASTO ALOITTI e-kirjojen lukulaitteiden lainauksen Malmin ja Pasilan kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Laitteisiin on alkuvaiheessa ladattu valmiiksi tekijänoikeusvapaata aineistoa, lähinnä klassikoita. Aluksi testattavina on Cybook Opus ja Sony E-Book Reader Touch -merkkiset laitteet. Tänä vuonna hankitaan lisää lukulaitteita. Laina-aikaa on viikko, ja laitteet palautetaan samaan toimipisteeseen, josta ne on lainattu.

•m m it ä •

E-kirjojen lukulaitteiden lainaus alkoi

• K YSY M

Paljonko oli viime vuonna kaupungin henkilöstön keski-ikä?

Mitä toista nimeä käytetään kiurusta?

Kuka on kaupungin uusi matkailupäällikkö?

Montako saarta kuuluu Suomenlinnaan?

Mikä oli viime vuonna naisten osuus kaupungin henkilöstöstä?

❒ a. 44,7 ❒ b. 46,7 ❒ c. 49,7

Millä kaupungin liikelaitoksella on eniten työntekijöitä?

❒ a. Helsingin Energialla ❒ b. Helsingin Satamalla ❒ c. Palmialla

❒ a. pääsky ❒ b. leivo ❒ c. peipponen

Kuinka paljon Suomessa on saaria?

❒ a. 135 609 ❒ b. 179 584 ❒ c. 238 540

❒ a. Sarilena Mäenpää ❒ b. Pirjo Kajander ❒ c. Katrilena Eklöf

Missä päin Helsingin saaristoa sijaitsee Satamasaari?

Suomeen tuli viime vuonna turvapaikanhakijoita

❒ a. idässä ❒ b. lännessä ❒ c. etelässä

❒ a. 8 ❒ b. 9 ❒ c. 10

❒ a. noin 800 ❒ b. noin 1 000 ❒ c. noin 1 200

❒ a. 72,1 % ❒ b. 75,1 % ❒ c. 78,1 %

Missä järjestetään elokuussa Kalevan kisat?

❒ a. Kajaanissa ❒ b. Kokkolassa ❒ c. Kouvolassa

■ OIKAISU Erityissuunnittelija Irmeli Mäkitalo ja järjestelmäpäällikkö Kari Kallio työskentelevät taloushallintopalvelussa, eivätkä talous- ja suunnittelukeskuksessa, kuten Hengessä 2 / 2010 kerrottiin.

Vastaukset: 1a, 2b, 3c, 4a, 5b, 6c, 7b, 8a, 9a, 10a

Pekka Sauri

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 4 1.9. aineisto 4.8. Nro 6 8.12. aineisto 4.11.

Nro 5 20.10.

aineisto 17.9.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | kesäkuu 2010

Helsingin henki JU S J SI P A

kuva Kari Hautala

2010

”

Mieti järjellä, mutta päätä sydämellä.”

kesä–elokuu 2010

GoGo 3.–24.6.

VUODEN LUONTOKUVAT Kultaisessa valokeilassa laskeutuvaa kuukkelia ja muita luontokuvia voi ihailla Malmitalon aulassa. > www.malmitalo.fi > Ohjelma

{ uusi duuni }

Kaupunki luotsissa

> KUKA: Meri Louekari > AMMATTI: projektikoordinaattori > TÖIHIN: 1.12.2009 > TOIMIPISTE: kaupunkisuunnitteluvirasto Kerro, mikä on Kaupunkiluotsi. Kaupunkiluotsi on viime vuoden lopulla käynnistynyt Helsingin entisten satama-alueiden kehitystä esittelevä kaupunkirakentamisen näyttely- ja tapahtumakonsepti. Sen tavoitteena on uusien alueiden suunnitelmien, rakentamisen prosessien ja valmiin kaupunkirakenteen esittely. Kokonaisuudet ovat rakennetun kaupunkiympäristön esittely, näyttelyt, julkaisut ja webkonsepti ja tapahtumat. Mistä tulit tähän tehtävään? Olen aiemmin työskennellyt arkkitehtitoimistoissa, yksityisenä konsulttina, Teknisen korkeakoulun kaupunkisuunnittelun laitoksella tutkijana sekä kansainvälisen Euroopan-arkkitehtuuriorganisaation Suomen pääsihteerinä. Miksi tällainen projekti perustettiin? Seuraavan parinkymmenen vuoden aikana Helsingillä on edessään kaupunkirakenteen kannalta keskeinen tehtävä, kun vanhoja satama-alueita muutetaan uuteen käyttöön. Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi? Koordinoijana minun tulee tietää alueiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä hankkeista. Osallistun näyttelyiden suunnitteluun ja

Helsingin henki | kesäkuu 2010

julkaisujen tekoon. Työhön kuuluu myös kansainvälistä toimintaa, yhteydenpitoa eri tahoihin ja osallistumista tapahtumiin. Millainen oli päiväsi tänään? Järjestämme ensi kesänä Kampin Laiturilla satama-alueiden tulevaisuuden suunnitelmia esittelevän näyttelyn. Olen valinnut kuvia sen audiovisuaaliseen teokseen ja kirjoittanut tekstiä. Mikä on yllättänyt sinut täysin? Hankkeiden kirjon laajuus ja monimuotoisuus yllättää välillä. Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? On haasteellista pysyä kärryillä näiden alueiden kehityksessä, sillä niiden suunnittelussa tapahtuu juuri nyt niin paljon. Alueiden kehitys on kuitenkin mielenkiintoista, ja asioiden parissa työskentelevät ihmiset ovat mukavia ja ammattitaitoisia. Apua saa aina kun tarvitsee tietoa. Miten lisätä kaupunkilaisten kiinnostusta kaupungin kehitykseen ja arkkitehtuuriin? Kertomalla avoimesti alueiden kehityksestä ja luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja vuorovaikutukseen esimerkiksi järjestämällä työpajoja. Ketä kuuluu työyhteisöösi? Entä muut yhteistyökumppanisi? Esimieheni on viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki, kollegoita on viestinnässä ja Laiturilla. Teemme yhteistyötä muidenkin virastojen kanssa, ja yhteistyö laajenee. Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja kehitetään koko ajan. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Töölössä ja kuljen töihin ratikalla, kävellen tai pyörällä.

5.–31.7. JAZZ-ESPA

Jazz soi Espan lavalla jokaisena arkipäivänä läpi heinäkuun. > www.espanlava.fi

11.–17.7.

HELSINKI CUP Juniorijalkapalloa pelataan 45 kentällä. > www.helsinkicup.fi

13.–15.8.

FLOW FESTIVAALI Festivaaliviikonloppu kokoaa Suvilahteen kotimaisia ja kansainvälisiä huippuesiintyjiä. > www.flowfestival.com

20.8.–5.9.

HELSINGIN JUHLAVIIKOT Suomen suurin taidefestivaali valtaa kaupungin ja julistaa, että taide kuuluu kaikille! > www.helsinginjuhlaviikot.fi

26.8.–1.9. RUNOKUU

Monitaiteellista festivaalia vietetään ranskalaisissa tunnelmissa. Ääneen pääsevät niin dadaistit kuin säveltäjä Erik Satiekin. > www.runokuu.fi

1.9.

HELSINGIN HENKI NRO 4 ILMESTYY Aiheina kundien kondis, romanien työllistäminen, musiikkitalo, eri-ikäisten johtaminen ja Luotsi-toiminnan nuorisotyö.