Helsingin henki 3/2011 by helsinginhenki

henki

03 2011

Helsingin

Molskis &

loiskis!

SIVU 06

SIVU 12

100 vuotta tietoa

Ensi vuoden linjat

talous

teema

Uimaopettaja Tony Honkala haluaa pitää uimarit pinnalla

SIVU 28

liikkeellä

SIVU 20

HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Saaristo kuuluu kaikille

{ pääkirjoitus }

sisältö { kesäkuu 2011 }

Uusista oppaista tukea työyhteisöjen kehittämiseen

simiehet ovat paljon vartijoina. Hyvän johtamisen ja esimiestyön edistäminen ovat kaupungin keskeisiä tavoitteita. Johtamisella on suuri vaikutus siihen, miten työyhteisö onnistuu tavoitteissaan ja miten se voi. Esimiehen vastuu ei jatkossa ainakaan vähene. Kasvaneen esimiestyön avuksi tarjotaan vastaavasti myös aiempaa enemmän koulutusta ja tukea; yksin ei vastuiden ja velvoitteiden kanssa tarvitse eikä saa jäädä. Nyt on esimerkiksi valmisteltu kattava Hyvän esimiehen ABC -verkkoaineisto Helmi-intraan. Sivusto on aina käytettävissä oleva tietoja hakumateriaali kaupungin esimiestyön toimintamalleista. Aineistoa voi läpikäydä vaikkapa yhdessä esimieskollegoiden kanssa. Sivusto on esimiesten lisäksi kaikkien muidenkin käytettävissä ja materiaalista voi tarkistaa, mitä esimiestyöltä on lupa odottaa. Tavoitteena on, että jokainen lähiesimies olisi perehtynyt aineistoon ja suorittanut siihen liittyvän tentin viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Myös kaikkien uusien esimiesten odotetaan suorittavan tentin vuoden kuluessa työhön tulostaan. Toinen uusi opas Helsingin hengessä – sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen antaa neuvoja ristiriitojen ja kiusaamistilanteiden käsittelyyn. Ihmiset kokevat usein, että heillä ei ole riittävästi tietoa, miten toimia, kun ristiriitoja työpaikalla syntyy. Silti esimerkiksi kiusaamiseen pitää puuttua nopeasti ja jämäkästi. Jos kokee joutuvansa kiusatuksi, asia pitää ottaa puheeksi epäasiallisesti käyttäytyvän kanssa ja ilmoittaa, ettei hyväksy käyttäytymistä. Jos tämä ei tehoa, voi ottaa työkaverin mukaan tueksi ja kertoa asian uudelleen. Jos käyttäytyminen edelleen jatkuu, otetaan yhteys esimieheen. On hyvä tietää, että apua ja tukea on aina saatavilla. Oppaan lisäksi työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutetut ovat tukena ongelmien selvittelyssä. Vaikeimmat kiusaamiseen liittyvät tilanteet käsitellään tarvittaessa kaupungin asiantuntijaryhmässä. – Varovasti arvioiden työterveyshuollossa tulee viikoittain vastaan yksi tai kaksi epäasialliseen kohteluun liittyvää tapausta, kertoo työterveyspsykologi David Parland tässä numerossa. Toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö tuottaa laadukasta palvelua asukkaille. On kaikkien etu, että työyhteisö voi hyvin ja että siitä huolehditaan. Kaupunki juhlii syntymäpäiviään kesäkuussa. Kaupungin työntekijät ovat taas järjestäneet runsaasti nähtävää, kuultavaa ja koettavaa. Onnittelut ja kiitokset koko henkilöstölle! Tarkista ohjelma sivulta www.helsinkiviikko.fi. Hyvää kesää! Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

DUUNISSA

Musiikkitalo valmistui, kaupunginorkesteri muutti. Miten sujui trumpetin kantaminen tältä porukalta?

TYÖ & YMPÄRISTÖ Viikin Latokartanon koulussa arki on luontevasti vihreä.

06 TEEMA

26 TYÖHYVINVOINTI

12 TALOUS

28 LIIKKEELLÄ

Tietokeskus tutkii, analysoi ja arkistoi. Satavuotias virasto pysyttelee tiukasti kiinni tässä ajassa. Ensi vuoden talousarviota tarkastellessa puhutaan myös uusien työtapojen etsimisestä.

15 TYÖKALUT

Kaupungin sähköinen puhelinluettelo kaipaa päivitystä. Nyt tarvitaan työntekijöiltä aktiivisuutta.

20 AMMATTI

Uimaopettaja Tony Honkalalle paras hetki on, kun vettä pelkäävä lapsi uskaltautuu uimasille.

Työpaikkakiusaamisen ohjeet päivitettiin nykyhetkeen. Jokaiseen kiusaamistilanteeseen halutaan puuttua varhain. Saaristoon pääsee omalla veneellä mutta myös lossilla, autolla ja julkisilla liikennevälineillä.

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 23 Työterveyspsykologi 27 Haloo, mistä on kyse? 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni

henki Helsingin

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Ilmestymisaikataulu Nro 4 31.8. Nro 6 7.12.

aineisto 11.8. aineisto 15.11.

Nro 5

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

26.10.

aineisto 5.10.

stadi

365

Laske-hankepäällikkö Sami Rantanen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo uudesta järjestelmästä.

kehittämään nykytilanteesta. Raportointiin tuodaan uusia ulottuvuuksia ja johdolle pystytään tarjoamaan monipuolisempi ja ajantasaisempi kuva talouden tilanteesta. Talousraportoinnin kehittäminen onkin Laske-hankkeelle asetettu keskeisin tavoite. PÄÄASIASSA LASKE-JÄRJESTELMÄN käyttäjät

Laske muuttaa työsi

VUODENVAIHDE TUO MUUTOKSIA kaikille kau-

REPPARI

Mistä on kaupungin kalusteet tehty? Kaiteet, penkit ja roskikset noudattelevat valittua linjaa kaupungin eri osissa.

Viime kesänä kaupungilla töissä olleet kertovat kokemuksiaan ja antavat vinkkejä tuleville työmyyrille.

Arska-palvelu on vähentänyt jonoja rakennusvalvontavirastossa ja saanut remontoijilta hyvää palautetta.

KAFFELLA

PALVELU

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA

Maija-Liisa Kasurinen, puh. 09 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 09 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 09 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruu-

sutie, puh. 09 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO pj Terttu Forsström, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 09 1566 8510,

www.kynamies.fi TUOTTAJA Maija Kajanto, maija.kajanto@kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

pungin työntekijöille, jotka tekevät matkalaskuja, ostotilauksia tai käsittelevät ostolaskuja eli ovat jollain tavoin tekemisissä taloushallinnon kanssa. Nykyisin useimpiin taloushallinnon tapahtumiin tulee syöttää useita erilaisia laskentatunnisteita eli erilaisia numerokoodeja. Ensi vuoden alusta riittää useimmille loppukäyttäjille ja tapahtumille ainoastaan yksi numerosarja. Oman virastosi tai liikelaitoksesi taloushallinto tiedottaa laskentatunnisteista loppuvuodesta. Tämä loppukäyttäjien työtä helpottava muutos on seurausta Laske-hankkeesta, jossa otetaan käyttöön taloushallinnon uusi tietojärjestelmä. Loppukäyttäjien työ tulee helpottumaan kun taloushallinnossa hypätään tietojärjestelmän osalta uudelle vuosituhannelle. Laske-järjestelmään pystytään muodostamaan laskentatunnisteiden taakse käsittelysääntöjä ja muuta älykkyyttä, jolloin loppukäyttäjien tarvitsee syöttää huomattavasti vähemmän tietoa kuin nykyisin.

ovat Talpan henkilökuntaa eikä uusi järjestelmä näy suoraan loppukäyttäjille virastoissa ja liikelaitoksissa. Uuden järjestelmän myötä käyttöön otettavat sisäisen laskennan toiminnallisuudet laajentavat järjestelmän käyttöön myös virastoihin ja liikelaitoksiin taloushallinnon ammattilaisille. Laske-järjestelmällä virastoilla ja liikelaitoksilla onkin nykyistä huomattavasti laajemmat mahdollisuudet toteuttaa monipuolista kustannuslaskentaa ja seurantaa. UUDEKSI TALOUSHALLINNON tietojärjestelmäksi valittiin kilpailutuksessa SAP-tietojärjestelmä, joka on käytössä monissa suurissa kaupungeissa ja yrityksissä sekä valtionhallinnossa. Käyttöönotto etenee suunnitellusti ja tuotantokäytössä järjestelmä on ensi vuoden alusta. Sitä ennen taloushallinnon ammattilaisilla tulee olemaan mielenkiintoinen ja työntäyteinen syksy ja talvi. Työtä riittää esimerkiksi yli 100 tiedonsiirtorajapinnan työstämisessä sekä koko järjestelmän toimivuuden testaamisessa ja käyttäjien kouluttamisessa.

USEIMPIEN LOPPUKÄYTTÄJIEN tuntemat ta-

loushallinnon sovellukset kuten Kosti, BIP ja M2 tulevat säilymään vuodenvaihteen jälkeenkin käytössä. Näihin kaikkiin tietojärjestelmiin tehdään kuitenkin runsaasti muutoksia, jotta ne ovat yhteensopivia uusien laskentatunnisteiden kanssa. Muutos tuleekin näkymään kaikille loppukäyttäjillä näiden sovellusten ulkoasussa. Vaikka loppukäyttäjät syöttävät vähemmän tietoa kuin nykyisin, virastojen ja liikelaitosten sekä koko kaupungin tasolla taloushallinnon raportointia pystytään

Helsingin henki | kesäkuu 2011

{ Helsinki 180° } teksti Taina Vuokko kuvat Kari Hautala

n Kesässä riittää vilskettä eläimillekin. Nämä hännänheiluttajat touhuavat Tervasaaren koirapuistossa.

Anna koiran valita

aupunkilaiskoirilla on tilaa temmeltää yli 80 koirapuistossa. Osassa rakennusviraston rakennuttamista koirapuistoista on omat aitauksensa pienille ja isoille koirille. Jos turre kaipaa maisemanvaihdosta, voi koiran kesäretki suuntautua Östersundomin Koirametsään. Viidenkymmenen hehtaarin alue on omistettu koirien ulkoiluttamiseen ja kouluttamiseen. Koirametsä ei ole aidattu, mutta se rajautuu selvästi havaittaviin tiehen, puroon, sähkölinjaan ja niittyihin. Myös rantalomapäivä on mahdollinen: koirien omia uimarantoja on esimerkiksi Tervasaaren, Rajasaaren ja Lauttasaaren Veijarivuoren koirapuistojen yhteydessä. Koirien meuhkatessa omistajilla on aikaa seurustella keskenään. Parhaimmillaan koirapuistot lisäävät alueidensa yhteisöllisyyttä, kun samanhenkiset löytävät puistojen laidoilla yhteisiä puheenaiheita.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Kolme kesälomakohdetta koiralle

1 2

Suursuon koirapuisto (Suursuontie): Maunulan vanhainkodin takana sijaitseva koirapuisto on pinta-alaltaan yksi Helsingin suurimmista. Meilahden puiston koirapuisto (Paciuksenkatu 19): Korkeille kallioille tehty koira-aitaus voi olla vaikea löytää. Perillä on kuitenkin liikkumatilaa isollekin koiralle. Jakomäen koirapuisto (Kankaretie 2): Koirapuiston vieressä sijaitsee hiekkakuoppia, joista yhdessä saa uittaa myös koiria.

> Lisätietoja: Rakennusvirasto (www.hel.fi/hkr) > Viheralueet > Koira kaupungissa > Koira-aitaukset

uutiset

qrtwtug Yleiskorotukset nostavat palkkoja 1,2 prosenttia

Kotiäidit kielikurssilla leikkipuistoissa ■ LEIKKIPUISTOISSA ON käynnissä suo-

men kielen opetuskokeilu lapsia kotona hoitaville äideille. Äideillä on mahdollisuus käydä kaksi kertaa viikossa kielikurssilla, jonka ajaksi lastenhoito on järjestetty. Opetuksesta voi saada kielitaitotodistuksen. Opettajina toimivat työväenopiston ja aikuislukion opettajat. Lapsia hoitavat leikkipuistoon palkatut ohjaajat. Leikkipuistot tarjoavat hyvän ympäristön kielitaidon harjoittamiseen muiden äitien kanssa. Mallia kokeillaan tämän vuoden aikana, jonka jälkeen päätetään jat-

■ KAUPUNGILLA TOTEUTETAAN toukokuun

kosta. Opetusta on järjestetty keväällä, ja sitä järjestetään uudelleen elokuusta joulukuuhun leikkipuistoissa Herttoniemessä, Itä-Pasilassa, Pikku-Huopalahdessa sekä Malmilla.

Kotouttamisen työvälineitä ■ PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOSIAALIALAN osaamiskeskus Socca on yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa tuottanut työvälineitä ja neuvontamateriaaleja maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien tueksi. Työvälineitä, videoita ja oppaita on tuotettu muun muassa virastoissa asioimiseen, kodin huoltotöihin, asumiseen ja arjen eri tilanteisiin. Työntekijöille on laadittu toimintamalleja vertaisryhmiin, perheiden yhdistämiseen ja aikuisten kotouttamiseen. > Materiaalit ja lisätietoja: www.socca.fi

alussa voimaan tulleet valtakunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin perustuvat palkankorotukset kaikilla voimassa olevilla sopimusaloilla. Tämä tarkoittaa 1,2 prosentin yleiskorotusta kaikille. Lisäksi toukokuun palkanmaksun yhteydessä maksettiin kertaerä, jonka suuruus riippuu siitä, mihin sopimusalaan kuuluu. Myös kunta-alalla käytettävissä olevan järjestelyerän suuruus on vahvistunut tälle vuodelle. Helsingissä on käytettävissä 0,8 prosentin suuruinen järjestelyerä palkkasummasta laskettuna kaikilla muilla sopimusaloilla paitsi lääkärien virkaehtosopimuksen ja tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piirissä, joissa on käytettävissä 0,44 prosenttia valtakunnallisista sopimusratkaisuista johtuen. Järjestelyerä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantaja ja henkilöstöjärjestöt sopivat sen käytöstä. Henkilöstökeskus on neuvotellut henkilöstöjärjestöjen kanssa palkankorotusten kohdentamisten yleisistä kriteereistä. Palkankorotusten suuntaamisessa tulee huomioida mahdollisten palkkausepäkohtien korjaaminen, esimies- ja työnjohtoasemassa olevien palkkaus sekä tehtävien uudelleen järjestelyjen seurauksena syntyneitä palkkauksen kehitystarpeita. Virastot ja liikelaitokset neuvottelevat nyt henkilöstöjärjestöjensä edustajien kanssa palkankorotusten kohdentamisesta nämä periaatteet huomioon ottaen. Palkankorotukset ovat tulleet voimaan 1.5. ja ovat maksussa viimeistään heinäkuussa. Palkankorotusten toteuttamisesta tiedotetaan virastoissa ja liikelaitoksissa, kun niihin liittyvät ratkaisut on neuvoteltu.

Tulevaisuustiskiltä apua ilman opiskelupaikkaa jääneille ■ TULEVAISUUSTISKILTÄ SAAVAT 15–17-vuotiaat, ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneet helsinkiläiset nuoret neuvontaa ja opastusta. Nuoria autetaan koulutuspaikkojen etsinnässä ja koulutushakemusten täyttämisessä. Narinkkatorilla sijaitseva Tulevaisuustiski voi tarjota myös mahdollisuuden työharjoitteluun opetusviraston työpajoilla. > Lisätietoja: Henkilöstökeskus (www.hel.fi/heke) > Työllisyyden edistäminen > Tulevaisuustiski

Purjeet uusix ■ KAUPUNGINMUSEO LAITTAA yhdessä

Uusix-verstaiden kanssa kankaat kiertoon järjestämällä vanhojen purjeiden keräyksen. Verstaat valmistavat purjeista muun muassa kasseja, toilettilaukkuja ja pussukoita, jotka tulevat myyntiin toukokuussa avautuneeseen purjehdusaiheiseen näyttelyyn Hakasalmen huvilaan. Jos haluat lahjoittaa purjeen, ota yhteyttä Uusix-verstaiden tiedottaja Jani Lampiseen, uusix-verstaat@hel.fi, puh. 040 334 1568 ja sovi ilmaisesta noudosta.

Kaupunginmuseo etsii museokauppatuotetta ■ KAUPUNGINMUSEO JÄRJESTÄÄ suunnittelukilpailun uudesta museokauppatuotteesta tai tuoteryhmästä, joka liittyy Helsingin historiaan. Tuotteen on sovelluttava myytäväksi museokaupassa, oltava esteettinen, arkiseen käyttöön ja sarjatuotantoon soveltuva. Kilpailuaikaa on 15.6. klo 16 asti. Ehdotukset toimitetaan osoitteeseen Helsingin kaupunginmuseo/Päivi Makkonen, PL 4300 tai sähköpostitse paivi.makkonen@hel.fi. Palkintosumma on 1 500 euroa. Voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 28.10. > Lisätietoja: Kaupunginmuseo (www.hel.fi/museo) > Palvelut > Museokauppa

Hyvän esimiehen ABC käyttöön ■ HELMEEN KOOTTU Hyvän esimiehen

ABC -verkkoaineisto on tietopaketti esimiestyön toimintamalleista. Kaikkien lähiesimiesten edellytetään käyvän aineiston läpi ja suorittavan siihen liittyvän mo-

nivalintatentin hyväksytysti vuoden 2013 loppuun mennessä. Myös uusien esimiesten tulee läpikäydä aineisto ja suorittaa tentti vuoden kuluessa työhön tulosta. Virastojen ja liikelaitosten tulee seurata, että lähiesimiehet ja uudet esimiehet suorittavat tentin sovitussa ajassa. Aineiston opiskelu ja tentin suorittaminen on henkilöstökoulutusta, joka tapahtuu työaikana. Tenttiin ilmoittaudutaan Oiva Akatemian koulutuskalenterin kautta. Läpikäyminen ja tentin suorittaminen vie yhteensä arviolta 2–3 työpäivää. > Helmi (http://helmi) Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC.

Sosiaalitoimen ja terveystoimen kokonaisselvitys valmistui ■ LOPPURAPORTTI sosiaali- ja terveystoimen kokonaisselvityksestä valmistui huhti-

kuun lopussa. Raportissa esitettiin kuusi vaihtoehtoa sosiaali- ja terveystoimien järjestämiseksi ja vaihtoehtojen vaikutukset palveluiden saatavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Raportissa annetaan ehdotukset myös lasten päivähoidon hallinnon järjestämisestä. Kaupunginhallitus käsittelee raporttia kesäkuussa.

Uusia pomoja ■ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN uudeksi apulaiskaupunginjohtajaksi valittiin Laura Räty

(kok.) Paula Kokkosen jäädessä eläkkeelle. Timo Martiskainen aloitti Staran uutena toimitusjohtajana kesäkuun alusta. Kiinteistöviraston uudeksi virastopäälliköksi valittiin Jaakko Stauffer, joka aloittaa työnsä syyskuun alusta. Uudeksi elinkeinojohtajaksi tuli valituksi Marja-Leena Rinkineva eläkkeelle jäävän Eero Holstilan tilalle.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

teksti JAAKKO KILPELÄINEN kuvat MIRVA KAKKO ja JUHO KUVA

Satavuotias tietokeskus tuottaa punnittua tietoa, jota tarvitsevat niin päättäjät, tutkijat kuin opiskelijatkin. Tietokeskus palvelee kaikkia kaupungin työntekijöitä ja asiakkaita. Juhlavuottaan viettävä virasto seuraa kehitystä, etsii tutkimusaiheita ja pitää sisällään 13 hyllykilometriä asiakirjoja.

päätösten tueksi

un internetin aikakaudella varttunut helsinkiläinen kuulee tietokeskus-nimisestä virastovanhuksesta, saattaa herätä kysymys: kuka tällaista palvelua enää tarvitsee? Eikös kaikki tieto löydy netistä? Tietokeskuksen johtaja Asta Manninen myöntää, että asiakkaiden odotukset ovat netin vuoksi muuttuneet. – Meiltä odotetaan entistä nopeampaa toimintaa. Tiedon pitää olla todella ajantasaista. Meidän on seurattava kehitystä ja ajan ilmiöitä, löydettävä uusia tutkimusaiheita ja kehitettävä uusia näkökulmia tuttujenkin ilmiöiden tarkasteluun, Manninen sanoo. Yhteiskunnassa, jossa jokainen voi jakaa tietoaan verkossa ja kuka tahansa löytää sen hakukoneella, ongelmana on tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus. Tietokeskus tarjoaa tähän apua tuottamalla luotettavaa, ajankohtaista ja puolueetonta tietoa Helsingistä.

Tietoa päätösten tueksi ■ Tieto on valtaa. Projektipäällikkö Pekka Vuori tietää, että käyttäjien tuottama avoin data on tuottanut yleishyödyllisiä keksintöjä ympäri maailmaa.

Virasto käsittelee sekä tulkitsee tietoa ja seuloo siitä olennaiset seikat asiakkailleen. Heitä ovat esimerkiksi kaupungin johto sekä aluesuunnittelijat, jotka tarvitsevat punnittua tietoa päätöstensä ja kehitystyönsä tueksi. Ahkeria asiakkaita ovat myös toimittajat ja opiskelijat. Manninen pitää johtamansa viraston erityisenä vahvuutena aluetilastoja kaupungin peruspiireistä ja kaupunginosista. – Tämä on iso kaupunki, jossa pitää tuntea kaupunginosat ja niiden osa-alueet sekä pienalueet. Arki tapahtuu kaupunginosissa ja asuinalueilla. Helsinki alueittain -julkaisumme onkin alusta asti ollut bestsellerimme. Yhä suositumpia ovat myös kansainväliset kaupunkivertailut, joita olemme tuottaneet systemaattisesti 1990-luvun alusta lähtien, Manninen kertoo.

■ Tutkimuspäällikkö Timo Cantell pitää työnsä puolesta monia lankoja käsissään. Tietokeskuksen rooli tiedon tuottajana on pysynyt merkittävänä, vaikka netin valtakautta eletäänkin.

Tietokeskus on viime aikoina kehittänyt käyttöehtojaan siten, että kuka tahansa saa maksutta muokata tietoja ja jakaa niitä eteenpäin, kunhan mainitsee tiedon lähteen. Tällainen niin kutsuttu avoin data on tuottanut yleishyödyllisiä keksintöjä ympäri maailman. – Eräässä avoimen datan sovelluksessa käyttäjä voi sijoittaa reunaehdot elämiselleen Lontoossa: paljonko on valmis käyttämään aikaa työmatkaan, paljonko hänellä on rahaa asumiskustannuksiin ja niin edelleen. Näitä arvoja vaihtelemalla saa kartalle sen alueen, josta asunnon voi hankkia, projektipäällikkö Pekka Vuori kertoo. Hyvä suomalaisesimerkki avoimen datan mahdollisuuksista löytyy osoitteesta www.hri.fi. Helsinki Region Infoshare -sivustolla julkaistuilla yksityishenkilöiden, yritysten ja yhdistysten kehittämillä sovelluksilla voi muun muassa visualisoida eri kaupunki-ilmiöitä, suunnitella reittejään joukkoliikenteessä ja seurata kansanedustajien äänestysvalintoja.

Avoin data avaa ovia

Virastossa ei enää välttämättä tarvitse asioida fyysisesti, sillä suuri osa sen julkaisuista löytyy netistä. Mutta usein myös verkkojulkaisuiden tulkitsemisessa on hyvä kääntyä viraston henkilökunnan puoleen. – Jos haluaa etsiä tietoa julkaisun sisältä ja ymmärtää, mitä se informaatio merkitsee, asiantuntijamme auttavat. He osaavat kertoa, mitä käsitteet pitävät sisällään, kuinka asiat ovat muuttuneet ja kuinka niiden voi odottaa kehittyvän lähitulevaisuudessa, sanoo tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen.

”Muun muassa aluesuunnittelijat tarvitsevat seulottua tietoa päätösten tueksi. Ahkeria asiakkaita ovat myös toimittajat ja opiskelijat.”

■ Johtaja Asta Manninen tietää, että uusia tutkimusaiheita on löydettävä jatkuvasti, jotta tietokeskus säilyttää tiukan otteensa aikansa ilmiöihin.

Tiedon asiantuntijat Tietokeskus koostuu kaupunginarkistosta, kaupunkitutkimusyksiköstä, tilastoja tietopalveluyksiköstä sekä hallintoyksiköstä.

Tietokeskus > on tilaston, tutkimuksen ja arkistotoimen asiantuntija- ja vastuuorganisaatio. Sen tehtävä on tuottaa, analysoida, välittää ja säilyttää tietoa Helsingistä. Lisäksi virasto laatii ennusteita kaupungin tulevaisuudesta. Virasto saa suurimman osan tiedoistaan valtakunnallisista tilastoja rekisterijärjestelmistä. > pyrkii palveluillaan huolehtimaan siitä, että Helsinki on tilanteestaan ja kehitysvaiheistaan tietoinen ja strategisesti ohjauskykyinen kaupunki. > palvelee kaikkia kaupungin työntekijöitä ja asukkaita. Tietokeskus sai viime vuonna asiakkailtaan reilut 5 000 tehtävänantoa. > sitovana tavoitteena on tuottaa vähintään 65 julkaisua vuodessa.

Kaupunginarkisto > johtaa Helsingin arkistotoimea ja toimii kaupungin keskusarkistona. > toimii Kallion virastotalossa ja muut yksiköt Hakaniemen Ympyrätalossa.

Kaupunkitutkimusyksikkö > tekee soveltavaa tutkimusta Helsingin hallinnon, asukkaiden ja yritysten tarpeisiin.

Tilasto- ja tietopalveluyksikkö > pitää yllä tilastotietokantoja, laatii tilastoja, tarjoaa tietopalveluita ja tekee vertailuja kaupunkien välillä.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Maahanmuutto haastaa

Tietokeskuksen ennusteiden mukaan Helsingin väkiluku kasvaa lähivuosina 3 600–4 400 asukkaalla vuodessa. Vuonna 2020 Helsingissä on 614 000–637 000 asukasta. Samalla työssäkäyntialue laajenee, kansainvälisyyden merkitys korostuu entisestään ja maahanmuuttajien osuus väestöstä kasvaa. Muutokset kaupungissa vaativat muutoksia tiedon tuottamisessa. Esimerkiksi ammattien ja toimialojen luokitus uudistuu noin viiden vuoden välein. Tästä löytyy kuvaava esimerkki viraston omista riveistä. – Meiltä jäi juuri eläkkeelle ihminen, joka tuli 1960-luvulla taloon reikäkorttilävistäjänä ja jäi eläkkeelle tilastonlaatijana. Toimenkuva ehtii muuttua perusteellisesti yhden elämänuran aikana, Pekka Vuori sanoo.

■ Tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen kehottaa kysymään rohkeasti, jos on tarvetta löytää tietoa julkaisun sisältä. Tutkija Vesa Keskinen tietää, että maahanmuuttajia koskevissa tiedoissa on vielä puutteita.

historiaa

s t ot o

”Tietokeskuksen ennusteiden mukaan kaupungin väkiluku kasvaa lähivuosina 3 600–4 400 asukkaalla vuodessa.”

It-ala kehittyy sellaista vauhtia, että tietokeskus tuskin pysyisi perässä, ellei sen yhteistyö korkeakoulujen ja kansainvälisten asiantuntijaverkostojen kanssa kehittyisi samaa tahtia. Toinen haastava trendi on maahanmuuttajien määrän kasvu. Tutkija Vesa Keskinen toteaa, että maahanmuuttajia koskevissa tiedoissa on vielä puutteita. – Meillä on kuitenkin jo melko hyvät tiedot ulkomaalaisväestön määrästä, kansalaisuuksista, äidinkielestä, koulutuksesta, työllisyydestä ja niin edelleen, Asta Manninen huomauttaa. Niin ikään perhetyypit ja niiden käsitteet ovat muuttuneet moneen kertaan sen jälkeen, kun perheitä alettiin tilastoida muutama vuosikymmen takaperin. Avoliitot lisättiin tilastoihin 1990-luvulla. Seuraavaksi omat sarakkeensa saavat kahden miehen tai kahden naisen perheet. – Leikillisesti sanoen joudumme vaihtamaan nenällemme uudet rillit 3–5 vuoden välein, Manninen toteaa. •

in n a

• 1875 Kaupunginvaltuusto kiinnittää jo perustamisvuonnaan huomiota erilaisten tilastojen, kuten terveydenhoito- ja kuolinsyytilastojen tarpeeseen.

• 1890 Ensimmäinen vuosikerta kaupungin kunnallishallinnollisesta kertomuksesta ilmestyy rahatoimikamarin tuottamana. Julkaisu sisältää vuosikertomuksia ja tilastotaulukoita muun muassa kuolleisuudesta, viemärikanavista ja siveyspoliisin toiminnasta.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

• 1910 Kunnallishallinnon toimikunta jättää mietintönsä kunnallistilastollisen konttorin perustamisesta. Taustalla oli tarve saada tietoja esimerkiksi työväen asunto-oloista.

• 1911 Tilastokonttori aloittaa toimintansa 1. tammikuuta Katariinankatu 3:ssa. Sen tehtäväksi määrätään koota, järjestää ja julkaista tilastoja muita tietoja Helsingin väestö-, sivistys- ja muista oloista. Työntekijöitä on alussa neljä.

• 1926 Virasto alkaa laatia väestöennusteita.

• 1931 Viraston nimi muuttuu Helsingin kaupungin tilastotoimistoksi.

• 1939–45 Sota vaikuttaa toimintaan. Osa viraston työntekijöistä on rintamalla ja osa maalla sadonkorjuutöissä.

■ Kaupunginarkiston kokoelmissa on noin 13 hyllykilometriä asiakirjoja. Täältä löytyy tiedonjyvä poikineen.

Myönteistä kehitystä

uomalaiseen keskustelukulttuuriin kuuluu huoli siitä, mihin yhteiskunta on menossa. Nettikeskusteluissa ja kahvipöydissä päivitellään lisääntyvää pahoinvointia, turvattomuutta ja politiikan turmeltumista. Sen sijaan monet Helsinkiä koskevat tilastot antavat varsin myönteisen käsityksen siitä, millaisia aikoja elämme. Helsingin seudun suunnat 1/2011 -julkaisun mukaan suhdannenousu on jatkunut ja kuluttajien luottamus myönteiseen talouskehitykseen säilynyt. Työttömien määrä Helsingin seudulla, kuten muuallakin maassa, laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä kymmenesosan. Julkaisun mukaan avoimien työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti. Helsingin tilastollisesta vuosikirjasta 2010 ilmenee, että avioerojen määrä väkilukuun suhteutettuna on hieman vähentynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Tosin solmittujen avioliittojen määrä on samassa ajassa pudonnut ja avoliitot yleistyneet. Vuonna 1971 Helsingissä solmittiin 9,5 avioliittoa tuhatta asukasta kohti ja vuonna 2009 enää 7,0. Liikenneturvallisuus näyttää kohentuneen merkittävästi: vuonna 1995 Helsingissä tilastoitiin 81 liikenneonnettomuutta ja vuonna 2009 vain 27. Samassa ajassa toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä väheni 55 060:stä 40 947:ään. > Lisätietoja www.hel.fi/tieke

• 1945

• 1978

• 2007

Kaupunginarkisto aloittaa toimintansa erillisenä, kaupunginhallituksen alaisena virastona Sofiankatu 1:ssä. Kaupunginarkiston tehtävänä on säilyttää kunnallisia asiakirjoja ja ohjata viranomaisia niiden arkistoinnissa.

Viraston nimeksi tulee Helsingin kaupungin tilastokeskus.

Tietokeskus muuttaa nykyiseen toimipaikkaansa, Siltasaarenkatu 18–20:een eli Ympyrätaloon.

• 1955

• 1990

Tilastotoimisto muuttaa Erottajankatu 19:stä Runeberginkatu 10:een. Muutto on jo yhdeksäs viraston historiassa.

Kaupunginarkisto ja tilastokeskus yhdistyvät Helsingin kaupungin tietokeskukseksi.

• 1960

• 1996

Tilastotoimiston vuosikirjaan lisätään koko maata koskevat vertailutiedot. Vertailutietoja ryhdytään esittämään Turusta ja Tampereelta.

Tietokeskus saa omat nettisivunsa. Yhä suurempi osa sen tuottamasta tiedosta julkaistaan verkossa.

• 1975 Ensimmäisen tietokone, IBM composer M/72. Tätä ennen tilastoja oli laadittu reikäkorttilaitteella ja väestönlaskentaa käsitelty magneettinauhoilla.

• 1986 Tilastokeskus täyttää 75 vuotta. Sillä on jo 61 vakituista työntekijää.

• 2000 Käyttöön otetaan uudistettu Helsingin paikkatietojärjestelmä. Se sisältää tiedot kiinteistöistä, rakennushankkeista, asunnoista, asukkaista, yrityksistä ja asemakaavayksiköistä.

• 2011 Virastossa on 80 työntekijää. Kaupunginarkiston kokoelmissa on noin 13 hyllykilometriä asiakirjoja. Niistä vanhin on vuodelta 1569.

■ Tietokeskuksen hyllystä löytyy dataa jopa 1500-luvulta. Tiedon keräämisen ja seulomisen tavat ovat vuosien varrella muuttuneet, mutta kaupungin päätöksenteon tueksi on edelleen yhtä tärkeää saada tutkittua, ajanmukaista tietoa.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

duunissa

teksti Katja Pesonen kuvat Teemu Kuusimurto

Muuttaminen on harvan lempipuuhaa. Entäpä sitten, kun muutetaan orkesterillinen soittimia, sata hyllymetriä nuotteja ja neljän vuosikymmenen aikana kertyneet tavarat?

Muutto musiikin

tahtiin

aupunginorkesterin muutto Musiikkitaloon ei ole ollut mikään pieni ponnistus. Innostus uusista tiloista on kuitenkin pitänyt henkilökunnan mielialan korkealla ja kaikki on sujunut aikataulussa. Nyt kaupunginorkesteri voi jo löysätä frakinnappeja ja olla kuin kotonaan. Musiikkitalon kaupunginorkesterin osuudesta vastaava projektipäällikkö Tapio Piirainen, orkesterin valtuuskunnan puheenjohtaja ja soolotrumpetisti Pasi Pirinen sekä viestintäpäällikkö Marianna KankareLoikkanen ovat puurtaneet muuton eteen jo vuosia. Yksistään nuotistoa on perattu viisi vuotta. – Ohjenuorana arkiston väellä on ollut, että kaikki sävellykset, joita ei ole soitettu viimeiseen sataan vuoteen, voidaan siirtää arkistoon, kertoo Piirainen.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

■ Pasi Pirinen pakkaa trumpettinsa lähtövalmiiksi. Tapio Piirainen (alla) huolehtii tärkeimmät nuotit muuttokuormaan. Käyrätorviryhmän äänenjohtaja Ville Hiilivirran (alimpana) soitin on jo pakattu ja nyt on kiire uuteen osoitteeseen.

Se ei ollutkaan pieni homma. Orkesterilla on nuotteja Finlandia-talolla sata hyllymetriä. Niiden lisäksi on Sibeliuksen ja Kajanuksen muotokuvia, marmoripystejä, vanhoja julisteita ja kultalevyjä. – Niiden pakkaaminen on taidemuseon ammatti-ihmisten tonttia, jotta siirto tapahtuu juuri oikealla tavalla. Niihin eivät tavalliset muuttomiehet koske, naurahtaa Kankare-Loikkanen. Tuhansia valokuvia on siirretty vuosien saatossa digimuotoon ja viisisataa vanhinta alkuperäistä on annettu kaupunginmuseon kuva-arkistoon. Historian havinaa ei toki ole kärrätty kirpputorille. Osa on viety orkesterin omaan varastoon Nurmijärvelle. Ylimääräisestä on ollut pakko luopua. Musiikkitalo on musiikkia varten, ei varasto. – Ei kannata haaskata tiloja ja rahoja siihen, että rakennetaan varastotilaa Helsingin kalleimmalle paikalle, Piirainen toteaa.

Kuskausta räjäytysten välillä

Kaupunginorkesteri muutti Musiikkitaloon 20. toukokuuta. Soitinten siirto tapahtui toukokuun aikana. Onneksi orkesteri on tottunut matkaamaan. Lähes 70 ulkomaankiertueelta kerätyllä kokemuksella muusikot ovat pakanneet soittimensa ja esiintymisasunsa matkoja varten rakennettuihin kaappeihin ja laatikoihin, jotka kuljetettiin kiertuetarkoitukseen rakennetussa rekassa. Flyygelit ja pianot siirsi niihin erikoistunut muuttofirma. – Haastetta tuli siitä, että orkesterilla on enemmän kuin yksi kappale kutakin soitinta. Yksistään patarumpuja on monenlaisia, joista kiertueille valitaan vain tietyt rummut, mutta nyt muutimme Musiikkitalolle kaikki, Piirainen selventää. Musiikkitalon huoltotunnelin kautta ajettiin rekalla niin monta kertaa, että kaikki tavara oli uusissa tiloissa. – Kuljetimme tavaroita räjäytystyömaan keskellä ja kulkuaukko oli sama, josta työmiehet toivat räjäytetyn kiviaineksen pois. Sovimme heidän kanssaan tietyt ajat siitä kulkemiseen. Meillä oli kahden tunnin aikaikkuna, jolloin muuttolastia vietiin ja jos siitä myöhästyi, piti odottaa seuraavaan päivään ennen kuin pääsi kulkemaan uudestaan, kertoo Piirainen.

Juhlia rakennustyömaalla

Kankare-Loikkasen viestintä- ja markkinointityö Musiikkitalon hyväksi alkoi viitisen vuotta sitten. Hänen pääasialli-

MUSIIKKKITALON AVAJAISET 31.8.2011

Parasta musiikille MUSIIKKITALON PUITTEET ovat näyttävät ja sen

rakenne on mietitty nurkkia myöten musiikin tekemiseen sopivaksi. Lattia-, katto- ja seinämateriaalit, konserttisalin penkkien asettelu ja jopa pistorasioiden paikat on valittu niin, etteivät ne estä sävelten vapaata kulkua. Akustiikan lisäksi on otettu huomioon muusikkojen käytännön tarpeet mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi trumpetistien harjoitus- ja pukuhuoneessa oleva pesuallas on pidempi kuin viulisteilla, jotta instrumentti on helpompi pestä. Koko talossa ei ole yhtäkään kynnystä, jotta soitinten kuljettaminen olisi vaivatonta.

nen tehtävänsä on ollut saada yleisö pysymään uteliaan innostuneena uudesta konserttipaikasta. – Olen pitänyt huolen siitä, että Finlandia-talo vetää puoleensa loppuun asti ja että meillä on mahdollisimman suuri kannattajajoukko muuttamassa kanssamme Musiikkitaloon. Kausikorttilaisia on nyt 3 500. Se on suurin määrä yli kolmeen vuosikymmeneen, KankareLoikkanen kertoo tyytyväisenä. Pähkinän purtavaksi toi se, että pitkään kaikki oli hyvin abstraktia. Ei ollut tonttia eikä taloa, mutta positiivista ilmapiiriä oli silti luotava sekä oman henkilökunnan että yleisön keskuudessa. Kihelmöivää odotusta luotiin muun muassa järjestämällä rakentamisen alettua monttubileitä, pihajuhlia ja raksabileitä. Musiikkitalossa on kaikki luksus, mitä ammattimuusikko voi toivoa. Sen lisäksi, että siellä on huippuakustiikka orkesterille, löytyy talosta tilaa myös toimiston väelle. Orkesterin kymmenhenkinen hallintoporras on Finlandia-talolla joutunut istumaan pienissä toimistoissaan kuin sardiinit purkissa. Ei siis paljon tarvinnut tehdä kohottaakseen henkilökunnan muuttoinnostusta. – Muutto on tiivistänyt rivejä ja vaikuttanut positiivisesti työilmapiiriin. Se on se odotus ja uusi alku, miettii Pirinen. Kankare-Loikkanen sanoo Musiikkita-

– Meitä muusikkoja on kuunneltu todella paljon. Ideoitamme on otettu huomioon tilojen pohjaratkaisuista lähtien ja olemme päässeet vaikuttamaan kaikkeen. Jos ratkaisut eivät toimi, voimme vain katsoa peiliin, hymyilee soolotrumpetisti Pasi Pirinen. Orkestereiden harjoitushuoneet on sijoiteltu lähelle esiintymissalia, joten muusikot pääsevät vaivattomasti kulkemaan esiintymispaikalle myös iltapuvuissa ja korkokengissä painavien instrumenttien kanssa. > Lisätietoja: Kaupunginorkesteri (www.hel.fi/filharmonia)

lon motivoineen niin paljon, että kaikki haluavat olla priimakunnossa ensimmäisen konsertin kajahtaessa. Pirinen ja Piirainen ovat samaa mieltä. Avajaiset ovat 31. elokuuta. – Ensimmäinen konsertti on varmasti todella harras hetki, Piirainen hymyilee. • ■ Arkistonhoitaja Minna Mäkelin perkaa nuotistoa. Kaikki sävellykset, joita ei ole soitettu sataan vuoteen, siirretään nyt arkistoon.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

talous teksti TIMO NYKÄNEN kuva ATTE LAKINNORO

Ensi vuoden talousarviota laaditaan vaativissa oloissa. Tuleva budjetti edellyttää henkilöstöltä ennen kaikkea omien työtapojen kriittistä tarkastelua.

TALOUSARVIO 2012 vaatii tuottavuutta

aupunginhallitus hyväksyi vuoden 2012 talousarvion suuntaviivat maaliskuun lopussa. Raamit antavat lähtökohdat kunkin viraston oman budjetin laadinnalle. – Suurempi kuvio tässä ympärillä on tietenkin se, että maan uusi hallitus joutuu miettimään, miten julkista taloutta tasapainotetaan ja velkaantumista saadaan olennaisesti hidastettua niin valtion kuin kuntien osalta, sanoo rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Korhosen mukaan Helsingissä on sinänsä myönteistä, että menojen kasvua on pystytty hidastamaan, vaikka se on edelleenkin tulojen kasvua suurempaa. Viime vuonna menokasvu saatiin jo alle neljään prosenttiin, joka on silti enemmän kuin keskimäärin kunta-alalla. Velanoton lisäksi täytyisi löytää muitakin rahoituskeinoja. – Viime vuonna otettiin lähes 300 miljoonaa uutta velkaa, ja pitkälti samalla linjalla mennään nytkin. Olemme myös elelleet Helsingin Energian hyvistä tuloksista otetuilla ylimääräisillä tuloutuksilla, mutta tämä rahoitusmahdollisuus tulee lähivuosina selvästi pienenemään. Siksikin sopeuttaminen täytyy aloittaa ajoissa, Korhonen huomauttaa.

Yhteistyötä yli rajojen

Tärkein tulevaa budjetointia ohjaava raami on käynnissä oleva tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma, joka edellyttää kaikilta hallintokunnilta konkreettisia toimenpiteitä tuottavuuden kasvattamiseksi. Tarkoituksena on katsastaa, miten mikäkin asia hoidetaan ketjuna ja pohtia, ovatko kaikki palaset tarpeellisia. – Tuottavuudesta ja tehostamisesta voi tulla ikävä mielikuva, mutta se ei aina tarkoita, että joudutaan tekemään enemmän työtä. Nyt mietitään rohkeasti, miten asioita voisi tehdä toisin, sanoo talousarviopäällikkö Tuula Saxholm. Tuottavuutta pyritään parantamaan myös satsaamalla sähköisen asioinnin hankkeisiin, jotta resursseja vapautuisi muuhun työhön. Myös yhteistyötä hallintokuntien rajojen yli tahdotaan tehostaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja vanhustenhuolto sekä tilojen käyttö ovat tästä hyviä esimerkkejä. Näissäkin tapauksissa on tarkasteltava, onko jokainen osatekijä ja oheistoiminto välttämätön. – Yhteistyötä vaativista hankkeista on jo myönteisiä kokemuksia ja oikeasti hyviä ratkaisuja, mutta ne vaativat toimiakseen laajempaa ajattelutapojen muutosta, Saxholm sanoo.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Talousarvion 2012 laatimisohjeita hallintokunnille > Tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma edellyttää, että vuonna 2012 palvelut tuotetaan nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna. > Kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää merkittävimpien palvelujensa tuottavuusluvut ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. > Määrärahoja ja palvelutasoa koskevissa päätöksenteon perusteluissa on esitettävä muutosten vaikutukset tuottavuuteen. > Hallintokuntien tulee aktiivisesti torjua harmaata taloutta. > Sähköisen asioinnin ja tietotekniikan hankkeissa keskitytään tuottavuutta parantaviin hankkeisiin. > Hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä yhteiskäyttömahdollisuuksia. > Sosiaalitoimen osalta kehotetaan kohdentamaan talousarvioon lisättyä määrärahaa muun muassa päiväkotiryhmien pienentämiseen. Opetustoimen lisämääräraha edellyttää puolestaan, että tuntikehyksestä ei leikata ja että raamin puitteissa lisätään tarvittava määrä iltapäiväkerhopaikkoja. > Tarkemmat talousarvion raamit osoitteessa www.hel.fi/paatoksenteko > Kaupunginhallitus > Päätösasiakirjat > Esityslistat

Panostus sosiaalitoimeen

Ensi vuodelle on kohdennettu lisämäärärahaa 17 miljoonaa euroa sosiaalitoimeen ja kolme miljoonaa opetustoimeen. Myös joukkoliikenteeseen on panostettu lisäämällä HSL:n maksuosuuteen seitsemän miljoonaa. – Yksi kaupungin päälinjauksista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, joten on luonnollista, että varoja kohdennetaan sinne, missä nämä asiat konkretisoituvat. Tämä tietenkin tarkoittaa, että muille on luvassa vähän niukemmat olot, Saxholm myöntää. – On sanottava, että hallinnosta kuulee myös epäilyksiä siitä, voidaanko sosiaalitoimeen jatkuvasti panostaa pidemmällä tähtäimellä. En ollenkaan kritisoi näitä painotuksia, mutta kannattaa esimerkiksi ajatella, miten huolehdimme kilpailukyvystä, joka on yksi meidän strategiamme peruspilareista. Tasapainon löytäminen on herkkä asia, Korhonen täydentää.

Talousarvion 2012 aikataulu > Lautakunnat, virastot ja liikelaitokset laativat omat ehdotuksensa vuoden 2012 talousarvioksi toukokuun loppuun mennessä. > Kaupunginhallitukselle esitellään elokuun puolivälissä valmistelusta väliaikakatsaus. > Talousarvio menee johtajiston käsittelyyn 21. syyskuuta ja kaupunginhallitukselle 24. lokakuuta. > Kaupunginvaltuuston ensimmäinen käsittely on 9. marraskuuta ja kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit lyödään lukkoon 16. marraskuuta.

Positiivinen palkkavaraus

Ensi vuoden palkkaratkaisu ei ole vielä selvillä, mutta sen mukaisiin palkankorotuksiin on budjettiraamissa varauduttu keskitetyllä henkilöstömenovarauksella. – Näyttää siltä, että kaupunki varautuu tässä suhteessa henkilöstöystävällisemmin kuin naapurikaupungit. Käsittääkseni muissa kunnissa ei tällaista varausta ole tuleviin sopimuksiin tehty. Suuri kysymysmerkki on kuitenkin, mitä valtiovalta tulee budjetissaan tekemään, Korhonen sanoo. Työhyvinvoinnin edistämiseksi tehdään jatkuvasti työtä, ja kaupungin henkilöstötoimikunta on pidetty koko ajan mukana tuottavuusohjelman valmistelussa. Kenenkään selkänahasta tuottavuutta ei ole tarkoitus repiä. – Henkilöstön kannalta myönteistä on myös se, että olemme pitäneet kiinni vakiintuneesta henkilöstöpoliittisesta linjasta ja pystyneet tarjoamaan vaki-

”Hallinnosta kuulee myös epäilyksiä siitä, voidaanko sosiaalitoimeen jatkuvasti panostaa pidemmällä tähtäimellä.”

naiselle väelle pysyvän työpaikan – toisin kuin monessa muussa kaupungissa. Emme ehkä pysty aina palkoilla kilpailemaan, mutta pyrimme olemaan mahdollisimman joustavia ja sopimaan asiat henkilöstön kanssa, Korhonen sanoo, ja lupaa kaupungin olevan hyvä työnantaja jatkossakin. •

työ&ympäristö

teksti TAINA VUOKKO kuvat MARJO TYNKKYNEN

Latokartanon peruskoulun ympäristökasvatushankkeet ovat saaneet kiitosta ulkomaita myöten. Koulussa ekologisuus on ujutettu osaksi opetusta.

Vihreä

KOULU mallina muille

inahan niitä ajattelee. Ympäristöasiat ovat takaraivossa ja tulevat mieleen arjen valintatilanteissa. Luulen, että tulen miettimään ympäristöä sitten aikuisenakin, kahdeksasluokkalainen Matti Lohi sanoo. Lohi osallistui luokkakaverinsa Henri Jestoin kanssa Latokartanon peruskoulun Aurinko ja tuuli -hankkeeseen. Pojat kävivät pokkaamassa lääninhallituksesta hankkeen saaman Uudenmaan ympäristöpalkinnon pari vuotta sitten. Latokartanon koulun, kaupungin, Helsingin Energian ja vihertietokeskus Gardenia-Helsingin yhteishanke pääsi myös ainoana pohjoismaalaisena hankkeena Unescon Best Practices -julkaisuun. Aurinko ja tuuli -hankkeen myötä Gardenian pihaan pystytettiin oma tuuligeneraattori, Viikkeri. Oppilaiden edustaja oli mukana raadissa, joka päätti sen nimen. Lisäksi käytiin vierailulla esimerkiksi vedenpuhdistus- ja energialaitoksessa. – Se, että oppilaat otetaan mukaan, on kaiken a ja o. Ympäristökasvatus ei ole vain teoriaa vaan käytännön tekoja, luokanopettaja Ilona Korpela sanoo.

Agentit etsivät kehittämiskohteita

Latokartanon koululla ympäristöasiat on ujutettu opetussuunnitelmiin. Esimerkiksi oppiainerajat ylittyvät luontevasti. – Käsityötunneilla on tehty linnunpönttöjä, jotka oppilaat vievät lähimetsään. Kevään mittaan seurattiin biologian oppiaineessa sitä, miten linnut ottavat pöntöt kodeikseen, Korpela kertoo.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Jokaiselta luokalta on valittu ympäristöagentteja, jotka miettivät, mitä parannettavaa koululla olisi. Agentit järjestävät väijytyksiä ja tarkkailevat teemaviikoittain esimerkiksi sitä, miten ruokalassa syntyy biojätettä. Latokartanon koulu on ollut nelisen vuotta mukana kansainvälisessä Vihreä lippu -toiminnassa. Seuraavaksi tavoitteena on kestävän lipun saaminen, joka on osoitus vakiintuneesta ympäristökasvatuksesta. Lohen ja Jestoinin mukaan mukavinta ympäristökasvatuksessa on erilaisuus. Tapahtumat ja vierailut tuovat vaihtelua tavalliseen kouluviikkoon.

Vihreys osana open työtä

Siinä se ruksuttaa pilvistä taivasta vasten. Tuuligeneraattori Viikkeri pyörii yhä web-kamerassa Aurinko ja tuuli -hankkeen nettisivuilla. Hanke päättyi viime syksynä, mutta sen opit ovat jääneet elämään.

■ Tiina Antikainen ja Ilona Korpela miettivät tapoja siihen, miten koulun lähiympäristöä voi hyödyntää opetuksessa. Viikin metsistä löytyy opintomatkalle jo monta hyvää kohdetta.

työkalut teksti ILPO SALONEN

Puhelintiedot ajan tasalle Kaupungin sisäiseen sähköiseen puhelinluetteloon Merexiin on nyt entistä helpompi lisätä yhteystietoja ja pitää ne ajan tasalla. Uudistus pääsee hyvään vauhtiin, kun kukin tarkistaa omat tietonsa ja päivittää ne tarpeen mukaan.

■ Henri Jestoi ja Matti Lohi ovat kokeneet koulunsa ympäristökasvatuksen antoisana. Mukavinta on se, että tavallisiin päiviin tulee vaihtelua retkistä.

– Suurinta antia opettajalle oli se, että koulu voi tehdä suuryritysten kanssa yhteistyötä. Yritykset mahdollistavat asioita, jotka muuten olisivat koululle mahdottomia, luokanopettaja Tiina Antikainen pohtii. Ympäristöhankkeisiin osallistuminen avaa Antikaisen ja Korpelan mukaan opettajille näkökulmia omaan työhön ja antaa välineitä opettamiseen. Haastavinta on valita materiaalipaljoudesta omille oppilaille sopivat asiat. Opettajat ovat saaneet tukea muun muassa koulun johdolta ja opetusvirastosta. Tietoisuus ympäristöstä on Antikaisen ja Korpelan mukaan tullut viime vuosina tärkeäksi myös opetusvirastolle, joka järjestää kiitettävästi ympäristökurssitusta. – Ei tätä työtä pystyisi tekemään, jos ei olisi kiinnostunut ympäristöarvoista. Vihreys kuuluu opettajan toimenkuvaan, Korpela sanoo. •

amalla kun tietoja päivittää Merexissä, tiedot päivittyvät myös kaupungin julkiseen puhelinluetteloon numerot.hel. fi:hin ja haluttaessa myös ulkoisiin sähköisiin numeropalveluihin. Numerot.hel.fi-osoitteesta löytyvät virastojen ja liikelaitosten puhelinvaihteiden sekä tärkeimpien yksiköiden ja palveluiden numerot. Palvelussa on myös työntekijöiden numeroita. – Näkyvillä on vain 13 000 numeroa, kun työntekijöitä on kaikkiaan 39 000. Tämä ei ole hyvää kuntalaispalvelua, myöntää Palmian vaihdepalvelujen palvelupäällikkö Henna Niemi. Kaikkia yhteys- ja muita tietoja ei ole tarkoituskaan laittaa näkyville: esimerkiksi salaiset numerot, hälytysnumerot sekä osa virastojen erikoispalvelujen yhteystiedoista pidetään jatkossakin piilossa. Kaikilla työntekijöillä ei edes ole vakituista, henkilökohtaisessa käytössä olevaa numeroa. – Tavoitteena on, että kaikki tiedot, jotka ovat kuntalaiselle tärkeitä, tuotaisiin näkyville. Tässä kaivataan työntekijöiltä ja virastoilta apua ja aktiivisuutta, Niemi korostaa.

Kätevä käyttää

Tietojen syöttäminen on tehty helpoksi. Nyt riittää, että työntekijä syöttää tiedot ja lähettää ne nappia painamalla eteenpäin. Numerot.hel.fi-sivustoa on parannettu muutenkin, esimerkiksi kaikkien organisaatioiden sivut ovat nyt nähtävillä myös ruotsin ja englannin kielillä. Samalla yhteystietojen löytämistä on helpotettu. – Monien virastojen aiemmin käyttämät Excel-puhelinluettelot voidaan haluttaessa korvata toiminnolla, jossa haku siirtyy suoraan numerot.hel.fi-sivustolle. Tämä säästää sisällön ylläpitäjien työtä. Vaihdepalvelut on myös toteuttanut kaupungin terveyskeskuksen kanssa hankkeen, jossa Merexiin syötetyt tiedot on muokattu niin, että lää-

Hennan vinkit

1 2

Tarkista yhteystietosi Merexistä ja täydennä puuttuvat tiedot.

Keskustele työyhteisössäsi, mitä tietoja yhteisöstäsi puhelinluettelon sivuilla on syytä näkyä.

Ajantasaiset tiedot vähentävät asiakkaiden soitteluja vääriin numeroihin: työaikaa ei enää kulu ”toimipistekohtaisena puhelinvaihteena” olemiseen.

käri-hoitaja-työparimallin tiedot löytyvät entistä helpommin myös sähköisiin numeropalveluihin.

Puhelin yhä tärkeä väline

Niemi muistuttaa, että suuri osa asiakkaista haluaa edelleen hoitaa asiansa puhelimitse, vaikka sähköisen asioinnin käyttö yleistyy. – Vaihteeseen tulevien yhteydenottojen määrä on pysynyt pitkään ennallaan, noin 100 000 puhelussa kuukautta kohden. Terveyskeskuksen takaisinsoittohanke on hiukan pienentänyt aamuruuhkia, mutta kokonaismäärään se ei ole vaikuttanut. > Merex löytyy Helmen etusivun ylärivistä > Puhelinluettelo > Lisätietoja: Helmi (http://helmi) > Yhteiset palvelut > Puhelinpalvelut

Helsingin henki | kesäkuu 2011

n Ilmari ja Aino Koivumaanaho nautiskelevat auringosta 채itins채 Henriikan kanssa Esplanadinpuiston penkill채.

Helsingin henki | kes채kuu 2011

Kaikkien

olohuone vaatii huolellista suunnittelua Penkit, opastekyltit, suoja-aidat ja istutusastiat eivät ole ilmestyneet kaupunkiin itsestään. Toimivien ja tyylikkäiden kalusteiden takana seisoo rakennusviraston suunnittelutiimi. teksti ja kuvat KATRI LEHTOLA

urinkoinen päivä, sora rahisee askeleiden alla ja lempeä tuuli saa puiden lehdet kahisemaan. Kävelen muutamia askeleita hiekkatietä eteenpäin ja kas, penkki! Siihen kelpaa istahtaa. Puupinta on hieman kulahtanut, mutta penkki ajaa asiansa erinomaisesti.

Kaiken takana on suunnittelutiimi

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tiloissa suunnitteluasiantuntija Arja Saaristo-Wahlberg selaa uutta kaupunkikalusteohjetta. Kansioon pakatut kortit sisältävät mielenkiintoista informaatiota: kaikenlaista kivipaasista koivunjalkapenkkiin ja ajoestepuomista istutusastiaan. – Monta vuotta olin jo ajatellut, että pitäisi tehdä selvitys siitä, mitä meillä on, Saaristo-Wahlberg kertoo ja viittaa lukuisiin erilaisiin kaupunkikalusteisiin. – Olemassa olevissa kalusteissa ei ollut selkeää linjaa ja ne olivat paikoin myös huonossa kunnossa. Selvityksen pohjalta Saaristo-Wahlberg lähti kollegoiden kanssa suunnittelemaan ohjeistoa, joka paitsi yhtenäistäisi ja selkiyttäisi kaupunki-ilmettä, helpottaisi kalusteiden ylläpitoa ja parantaisi kustannustehokkuutta. Ohjeet laadittiin pääasiassa konsulteille, jotka määrittelevät kaupunkikalusteita katu- ja puistosuunnitelmiin, urakoitsijoille sekä tietysti rakennusviraston omaan käyttöön. – Katupuolella yhtenäisyyttä oli jo jonkin verran, mutta puistopuolella kalusteiden kirjo oli hieman villimpää. Ohjeisiin listattiin muun muassa kunkin kalusteen mallitiedot, käytetyt materiaalit, huoltosuositukset, värikoodit, sekä hankintatapa, mikä helpottaa kaikkien asiaan osallistuvien työtä huomattavasti, summaa aluesuunnittelija Petri Arponen, yksi kalusteohjeen suunnittelutyöhön osallistuneista.

■ Kalusteoppaan laatineet Tomas Palmgren, Petri Arponen, Raija Holopainen ja Arja SaaristoWahlberg tutkiskelevat värimalleja.

Mutta mistä niitä penkkejä sitten tulee? – Omaa tuotantoa on aika vähän, pääosin kalusteet tulevat Euroopasta, mutta myös Yhdysvalloista ja täältä Suomestakin, kertoo nelihenkiseen suunnittelutiimiin kuuluva projektipäällikkö Tomas Palmgren. Kalusteet kilpailutetaan määräajoin, jolloin myös taloudellisuus pysyy hallinnassa.

Penkki kaupunginosan mukaan

Tärkeä osa kaupunkikalusteiden suunnittelua on esteettisyys. Värit on valittu harkiten siten, että ne toimivat yhdessä harmonisesti erilaisissa materiaalipinnoissa. Eri kaupunginosia varten on erityylisiä kalusteita, jotka siten sopivat myös ympäröivään arkkitehtuuriin. Kaupunki on jaettu väljästi viiteen eri aluetyyppiin: kivikaupunkiin, historialliseen alueeseen, aluekeskukseen, asuinalueeseen ja luonnonmukaiseen alueeseen. >>

■ Erilaiset kaupunkikalusteet ohjaavat ulkoilijoita, tarjoavat jaloille lepohetkiä ja istutuksille suojaa. Tämä opastekyltti löytyy Seurasaaresta.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

n Puutarha-apulainen Jukka Ahonen Staralta asentaa uutta penkkimallia Merisatamanrantaan.

n Koivunjalkapenkki Töölönlahdella on kelpo levähdyspaikka.

”Kaupunki on jaettu viiteen eri aluetyyppiin. Eri kaupunginosia varten on erityylisiä kalusteita.” Historiallisilla alueilla, jotka on rakennettu ennen 1940-lukua ja joita sijaitsee muun muassa Eirassa ja Kruununhaassa, on käytetty erilaisia värisävyjä kuin esimerkiksi modernissa Itä-Pasilan aluekeskuksessa. Niin ikään penkkimallien muotoilut ovat kullakin alueella maisemaan sopivia. Uuteen kalusteohjeeseen määriteltiin vakiosävyt eri kalusteille ja kalusteosille. Värit ovat tyylikkäitä ja hillittyjä vihreän ja harmaan sävyjä, räikeitä oransseja tai punaisia ei näy. Lisäksi kalusteiden ja elementtien pinnat pyritään kiiltoasteeltaan pitämään sellaisina, että ne eivät aiheuta voimakkaita ja häiritseviä heijastuksia.

n Opastetaulut ja kaiteet antavat puistoalueille ilmettä. Puiston kalusteet on hyvin suunniteltu, jos käyttäjä ei kiinnitä niihin huomiota.

Ekologisuus syyniin

Ohjeissa on otettu huomioon myös eko-

H el si n

k i k ai

Esteettömyys k i l l e erottuu edukseen Helsingin kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys jo jonkin aikaa. Kalusteiden suunnittelussa on pyrit-

Helsingin henki | kesäkuu 2011

ty siihen, että esteettömyys olisi enemmän sääntö kuin poikkeus. – Mitoitus on oleellinen asia. Korkeammalta penkiltä on helpompi nousta pois selkävaivaisenakin. Myös istuimen kaltevuus vaikuttaa, kuvailee Saaristo-Wahlberg. – Esteettömyys ei vielä näy joka kadulla tai puistossa, sillä peruskorjaustahti on melko hidas, kertoo Helsinki kaikille -hankkeen projekti-insinööri Anni Juutilainen rakennusvirastosta. Esteettömyyden huomioon ottavassa suunnittelussa määritellään esimerkiksi pollareiden ja aitojen korkeudet sellaisik-

si, ettei niihin voisi kompastua. Penkeissä esteettömyyttä on lisätty istumakorkeutta nostamalla ja käsinojien säätömahdollisuus huomioimalla. Myös sijoittelu on olennainen osa esteettömyyttä ja käytettävyyttä. Penkkien ja muiden kalusteiden kuten roska-astioiden sijaintia määriteltäessä hahmotetaan koko ympäröivää tilaa. Kalusteiden on muodostettava selkeitä kokonaisuuksia, tai niitä pitää olla sijoitettu tietyin etäisyyksin. On suunnittelijan ammattitaitoa eläytyä maisemaan ja miettiä, mistä suunnasta valo tulee ja onko paikka ehkä tuulinen.

Lisätietoa puistoista ja m uist viheralueista a rakennusviras ton sivuilta (www.hel.fi/h kr) > Viheralueet Kaupunkikalu st ohjeeseen voi etutustua raken viraston sivuilnus(www.hel.f la > Esitteet ja jui/hkr) lk > Ohjeita suun aisut nittelijoille

logisuus. Materiaaleiksi ei suositella ulkomaisia riskialttiita jalopuita vaan mieluiten kotimaisia puulajeja. Toki Euroopassa valmistetut kalusteet valmistetaan useimmiten paikallisesta puusta, esimerkiksi tammesta. Suomessa tammi on jalopuu, joten tiheäsyistä mäntyä käytetään enemmän. – Meidän mäntymme vastaa eurooppalaisten tammea, tiivistää Arponen. Kalusteohjeen yhteydessä kehitetyn elinkaarilaskurin avulla voidaan myös laskea tuotteen hiilijalanjälki ja siten määritellä, minkälainen tuote on mahdollisimman ekologinen. Hiilijalanjälkilaskelmaa käytetään pakollisena tietona tai jopa painoarvona kilpailutettaessa kalusteiden valmistajia. Ohjeet opastavat myös huoltamaan. Kun materiaalit ovat yhteneväiset, on huolto-ohjeistuksia helpompi laatia. Varastoissa ei tarvitse tulevaisuudessa pitää kymmeniä maalipurkkeja, ja vakiomittaisia rimoja on saatavana, joten joitakin kohteita voidaan huoltaa paikan päällä. Silloin säästytään kuljettamiselta.

Kortit eivät ole muuttumattomia

Opas on tehty korttimuotoiseksi, jotta yksittäisiä muutoksia olisi helpompi tehdä. Tarkoitus on, että kortisto myös päivittyy kaiken aikaa. Palautetta ohjeistuksesta tulee niin kalusteita ja kaupunkimiljöötä suunnittelevilta konsulteilta kuin suoraan kaupunkilaisilta.

– Helsingissä on jo joitakin puistoja, jotka on rakennettu nimenomaan esteettömyys huomioon ottaen, vinkkaa Juutilainen. Kivinokan esteettömällä luontopolulla on esimerkiksi näkövammaisille tietotauluja pistekirjoituksella ja kohokartta reitistä. Reitti on suunniteltu helppokulkuiseksi: opastus on selkeä ja jyrkissä kohdissa on kaiteita. Lisäksi polulla on perinteistä lintutornia muistuttava lintulava, jonne pääsee myös pyörätuolilla tai lastenvaunuilla. Uusien puistojen rakentamisessa tai

Kaupunkilaisten palautteet liittyvät useimmiten kalusteiden sijoitteluun. – Saatetaan soittaa, että saisiko lisää penkkejä. Tai myös, että voisiko ikkunan alta saada penkin pois, SaaristoWahlberg kertoo. – Sekaannusta aiheuttivat aiemmin myös roska-astiat, kunnes suunnittelimme oman roska-astiamallimme. Kaupunkilaiset saattoivat soittaa ja kysyä lievästi tuohtuneina, miksi viereisen aukion roska-astia tyhjennettiin, mutta heidän portinpielessään sijaitseva astia jätettiin väliin. Nyt on helpompi erottaa, mitkä kuuluvat kaupungin vastuulle, kertoo Arponen. Hyvääkin palautetta tulee, mutta kaupunkimiljöön suunnittelussa pätee yleinen fakta: jos ympäristöön ei kiinnitä tietoisesti huomiota, suunnittelija on onnistunut. – Puisto tai ympäristö on hyvin suunniteltu, jos se on käyttäjälleen itsestäänselvyys. Sinne on helppo mennä, siellä viihtyy ja siellä on kaunis maisema, mistä nauttia, kiteyttää ryhmän neljäs jäsen projektipäällikkö Raija Holopainen. Päivä jatkuu aurinkoisena. Nautin edelleen maisemasta, mutta nyt huomaan myös istutusalueiden ympärillä olevat tyylikkäät kaiteet. Totean istuvani Kaivopuiston puupenkki -nimisellä penkillä ja lukeneeni hetki sitten opastaulua, jonka pääväri on RAL 6012, Black Green. Tieto ei tässä tapauksessa lisää tuskaa. Jatkan matkaani kevein askelin. •

■ Staran verstaalla valmistetaan osa kaupungin kalusteista ja korjataan kolhiintuneet penkit. Eniten työtä korjaajille aiheuttaa penkkeihin kohdistunut ilkivalta.

Staralla korjataan elämän kolhut STARAN VERSTAALLA Arabianrannassa

käy vilske. Puutöiden osastolla puuseppä Eetu Pakarinen hioo lähes valmista Kaivopuistoon sijoitettavaa puupenkkiä. – Kosteuden kestävä liima auttaa pitämään liitokset kasassa, Pakarinen kertoo. Staran verstaalla paitsi valmistetaan osa kaupungin ulkokalusteista, myös korjaillaan kolhiintuneita ja ilkivaltaa kokeneita yksilöitä. Osa penkeistä pystytään korjaamaan kaupungilla paikan päällä, mutta ne, jotka tarvitsevat perusteellisempaa käsittelyä, puistopuolen porukka kuljettaa Staraan. – Päivässä ehtii kahteen pekkaan korjaamaan arviolta 15–18 penkkiä jos rimat ovat valmiina, Eetu Pakarinen laskeskelee. Ja korjattavaahan piisaa. Luonnollisen ikääntymisen ja kulumisen lisäksi huoltotoimia aiheuttaa ilkivalta.

– Se on se hankalin tilanne, että ensin kaiverretaan puuhun syvä ura ja sitten vedetään tussilla päälle. Väri menee tällöin niin syvälle puuhun, että korjaaminen on todella aikaavievää. Ja purkat, niitä kun irrotellaan penkkien pohjasta, saa olla todella hyvät hanskat – ja hygienia, lisää Pakarinen. Myös talvikunnossapito ja siihen liittyvät työt aiheuttavat lisäpuuhaa. Esimerkiksi ohi ajavat aura-autot saattavat kolhaista penkkien rimoja irti. Onneksi ammattitaitoisissa käsissä mahdottomastakin tulee mahdollista ja kovia kokeneet saavat uuden elämän.

suurissa peruskorjaushankkeissa esteettömyyden huomioiminen on jo itsestäänselvyys. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Töölönlahden ympäristön puistosuunnitelmat, joissa esteettömyys on ollut alusta asti yhtenä tärkeänä lähtökohtana. Rakentamistyöt aloitetaan Töölönlahden eteläosien puistoalueesta ja siihen liittyvistä kävely- ja pyöräteistä. > Lisätietoa esteettömyydestä Helsinki kaikille -projektin sivuilta www.hel.fi/helsinkikaikille

Helsingin henki | kesäkuu 2011

{ erikoinen ammatti } teksti TAINA VUOKKO kuvat KARI HAUTALA

Vesipeto

tietää vastuunsa

Uimaopettaja Tony Honkalan mukaan altaassa tulee pitää hauskaa. Lasten lisäksi polskuttelusta on hyötyä myös aikuisille, sillä Suomessakin on uimataidottomia aikuisia. Osa aikuisoppilaista on myös maahanmuuttajia.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

äivän koululaisuinnit ovat juuri päättyneet, ja altaassa on hyvin tilaa. Kirkas päivänvalo paistaa lasiseinän läpi uimaradoille. Pirkkolan uimahallissa on hiljainen hetki – kauaa se ei kuitenkaan kestä. Liikuntaneuvoja Tony Honkala tuntee Pirkkolan uimahallin kuin omat taskunsa. Tänään hän on vetänyt jo kuusi koululaisuintia. Honkala viettää suurin piirtein puolet työviikostaan uima-altaassa ja puolet kuivalla maalla. Alkuviikosta Honkalan uimaoppiin saavutaan kaikista Pohjois-Helsingin kouluista, ja loppuviikot mies vetää muun muassa kuntosaliohjauksia ja lapsijumppia. – Parasta työssäni on monipuolisuus. Tulin kaupungille töihin juuri sen takia, että aiemmalla yksityisellä työnantajallani päivät alkoivat toistaa toisiaan.

gallup

kuka

> Nimi: Tony Honkala > Ikä: 31 vuotta > Ammatti: liikuntaneuvoja, liikuntavirasto > Perhe: avovaimo ja kaksivuotias lapsi > Harrastus: lenkkeily, kuntosali ja jalkapallo nne > Suosikkiurheilija: Teemu Selä ella > Motto: Positiivisella asente selviää kaikesta.

LUE LISÄÄ SAARISTOS TA SIVUILTA 28 –29!

Koska olet viimeksi käynyt Helsingin saaristossa? MILLÄ SAARELLA VIERAILIT JA MITÄ SIELLÄ TEIT? AIOTKO TÄNÄ KESÄNÄ PIIPAHTAA SAARISTOSSA? teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI

”Vaikka uinnissa voi aina kehittyä, pääasia on se, että pysyy pinnalla.” Honkala pitää erityisesti lasten opettamisesta. Heitä voi opettaa leikin kautta, joka on ohjaajallekin hauskempaa. Aikuisten kanssa keskitytään tekniikan hiomiseen. Se on luonteeltaan aivan erilaista.

Uimaopetus tasokasta

Tony Honkalalla on yksi aikuisten uintiryhmä viikossa. Kun aikuinen on uinut huonolla tekniikalla vuosikaudet, asentojen muuttaminen ei olekaan niin helppoa. Esimerkiksi potkuliikkeiden radat ovat iskostuneet selkäytimeen. – Aikuisten kanssa opetellaan uinnin perusteita. Suurin osa osaa uida jotenkuten, mutta oikealla tekniikalla uimisesta tulee kevyempää ja sitä jaksaa kauemmin. Jos joku innostuu ja tahtoo hioa liikkeitä huippuunsa, olisi parempi hakea oppia uintiseuroilta.

Honkala näkee uimahallilla harvoin aikuisia, jotka uivat erityisen hyvällä tekniikalla. Kaupungin kurssit ovatkin hyvä paikka petrata osaamistaan. Lähtötaso on matala, ja kaikenlaista polskijaa mahtuu mukaan. Kaupungilta löytyy uimaopetusta lapsille, aikuisille ja kehitysvammaisille, alkeista tekniikkaan. Aikuisten uintikursseilla käy myös maahanmuuttajia, jotka eivät ole oppineet uimaan entisissä kotimaissaan. Vaikka uinnissa voi aina kehittyä, pääasia on se, että pysyy pinnalla. Kesällä on Honkalan mukaan keskeistä muistaa myös käyttää veneessä pelastusliivejä ja ymmärtää pysyä kuivalla maalla, jos on nauttinut alkoholia. Hukkumiskuolemien estämisessä päästään pitkälle perusasioilla.

Pelosta iloon

Uimaopetuksessa ei kuitenkaan ole kyse vain oppimistuloksista, hauskaakin saa pitää. Lasten opettamisessa on hienoa, kun ensin vettä pelkäävät lapset vähitellen löytävät sisäisen vesipetonsa. – Suurimpia onnistumisen kokemuksia työssäni ovat ne hetket, kun alussa arka ja vettä pelkäävä lapsi uskaltaa muutaman kerran jälkeen laittaa pään veden alle ja puhaltaa kuplia. Sitten opitaan liukumaan ja vähitellen uimaan. Opetuksessaan Honkala luottaa läsnäoloon ja siihen, että lapsille luodaan turvallinen ilmapiiri. Iltauimakouluissa hän on altaassa lasten kanssa ja koululaisuinneissa altaan reunalla lähellä lapsia. Musiikki alkaa soida. Pirkkolan uimahallin hiljainen hetki on päättynyt, ja päivän kolmas vesijumppa on alkamassa. Vanhemmatkin vesipedot vilauttelevat vedessä varovaisia hymyjään, kun ohjaaja näyttää edessä mallia liikkeisiin. •

■ SAILA HÄNNINEN erityisliikunnansuunnittelija, liikuntavirasto Kävin viime kesänä Pihlajasaaressa. Siellä tulee käytyä aika usein. Vierailin myös Kaunissaaressa ja Suomenlinnassa. Saaristossa tulee yleensä liikuttua lasten kanssa. Otamme eväät mukaan, ulkoilemme ja vietämme aikaa yhdessä. Suomenlinnassa tutustuimme myös saaren tunneleihin ja luoliin. Varmasti myös tänä kesänä tulee lähdettyä saarille, joille kulkee jokin yhteysalus. ■ TOMMI AURA raitiovaununkuljettaja, HKL Viime kesänä kävin Korkeasaaressa ystäväperheen kanssa, jolla on pieniä lapsia. Vierailimme saarella päiväseltään ja kiersimme sen läpi. Mielenkiintoinen paikkahan tuo on. Varmasti tulee hieman entistä enemmän liikuttua saaristossa lähitulevaisuudessa. Kaupunkiympäristössä kun asuu, niin pieni hengähdystauko meren äärellä on aika ajoin tarpeen. Tiedän, että useisiin paikkoihin on olemassa yhteysaluksia, mutta välillä niistä on hankala saada tietoa. Tiedonsaantia voisikin tässä asiassa kehittää. Koota vaikka nettiin jokin sivusto, josta löytää kaikkien yhteysalusten reitit ja aikataulut.

■ KARI SALOVAARA kehittämiskonsultti, sosiaalivirasto Viime kesänä kävin Pihlajasaaressa. Sinne kulkee mukavasti lautta Kaivopuistosta. Olimme siellä päiväretkellä, piknikeväät mukanamme. Myös uimassa kävimme. Pihlajasaaressa on tullut käytyä ennenkin, se on tuttu ajanviettopaikka kesäaikaan. Varmasti tulee vastaavanlaisia päiväretkiä tehtyä myös tänä kesänä. Myös Suomenlinnassa on mukava poiketa kesäisin.

■ PIRKKO MOBERG asiakasmaksupäällikkö, sosiaalivirasto Viimeisin saaristoreissuni taisi olla Suomenlinnaan viime kesänä. Olen asunut siellä pikkutyttönä, mutta nykyään tulee käytyä saaristossa harvemmin. Minulla on seiskaluokkalainen tytär, jonka kanssa teen silloin tällöin päiväretkiä Suomenlinnaan. Santahaminaan olisi ihana päästä pitkästä aikaa. Olen toimiupseerin tytär, joten olen asunut nuorempana myös Santahaminassa. Ehkä tänä kesänä tulee sielläkin poikettua.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

kaffella teksti KATJA PESONEN kuvat KARI SANTALA

SA:

> KESKUSTELEMAS Elisabeth Heinrichs Mila Pallassalo Satu Heino Sari Katainen

> AIHE:

Kesätyöt kaupungilla

> PAIKKA:

Kappelin kahvila

Tänäkin vuonna tuhannet kesätyöntekijät hankkivat työkokemusta kaupungilta. Kaupungin kesähommissa voi päästä tekemään heinäseipäitä tai selvittelemään kuparilaattojen historiaa. Neljä viime kesän työntekijää kertoo kokemuksistaan ja lähettää terveisensä rekrytoijille.

Kesäduunissa kaupungilla Missä olit kesätöissä? Miksi hait juuri Helsingin kaupungille kesätöihin?

Elisabeth Heinrichs oli ensimmäisen kerran matkailu- ja kongressitoimistossa matkailuneuvojana vuonna 2008 ja on sen jälkeen ollut tehtävissä joka kesä. – Halusin käyttää kieliä ja olla kansainvälisessä työssä. Aikaisemmin olin työskennellyt hotelleissa, joissa usein soittelimme matkailutoimistoon kysyäksemme tietoa jostain asiasta. Ajattelin, että miksen menisi sinne, missä tietoa on. Mila Pallassalo työskenteli viime kesän Staralla Strömsin, Stansvikin ja Kulosaaren kartanoilla sekä arvoniityillä. Satu Heino työskenteli kaupungin henkilöstökassassa. – Olen ollut aikaisemmin kaupan alalla ja Helsingin kaupungillakin aikoinaan 15 vuotta. Kun muutimme Helsinkiin takaisin ja etsin töitä, näin paikasta ilmoituksen mol.fi-nettisivuilla. Se vaikutti tutulta ja turvalliselta ympäristöltä ja sellainen myös kaupunki työnantaja-

na minulle on, sanoo Heino. Sari Katainen oli ensimmäistä kertaa kaupungilla kesätöissä vuonna 2009 kaupunginmuseossa Ruiskumestarin talolla. Hän pääsi heti seuraavana kesänä museolle takaisin, tällä kertaa työskentelemään Ruiskumestarin talon ohella myös Sederholmin talolle. Mitä toimenkuvaasi kuului?

Perinnemaisemissa työskennellyt Pallassalo keräsi roskia, haravoi, istutti kukkia ja pääsi kirjaimellisesti viikatteen varteen. – Käytimme viikatetta, ja meillä oli hevonenkin, jonka avulla siistittiin heinää. Siellä ei koneita juurikaan voi käyttää, ettei vanha maisema mene pilalle. Työ oli raskasta mutta todella kivaa. Tein yhden heinäseipäänkin, muistelee Pallassalo. Heinon tehtäviin Kallion virastotalossa sijaitsevassa henkilöstökassassa kuului rahaliikenteen hoitoa ja asiakaspalvelua.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

– Asiakkaita oli aivan kaikenlaisia, kassaan kun voivat tulla kaupungin laskuja maksamaan kaupungin työntekijöiden lisäksi asukkaat, hän kertoo. Heinrichs oli matkailu- ja kongressitoimistossa jakamassa Helsinki-tietämystä. Toimistoon soitetaan, kun tarvitaan tietoa mistä tahansa kaupunkiin liittyvästä. Joku voi kysyä suuntaohjeita, toinen taas katujen kuparilaattojen historiaa. Kataisen tehtävät museolla vaihtelivat toimipisteestä riippuen. Sederholmin talossa siihen kuului asiakaspalvelua ja näyttelyn valvontaa, kun taas Ruiskumestarin talolla hän sai lisäksi olla asiakkaiden kävelevä tietopankki. Mikä työssä oli parasta?

– Työ oli mielenkiintoista, ja asiakkaiden kanssa oli hauskaa. Lisäksi minuun suhtauduttiin hienosti. Vaikka olin ollut kaupallisella alalla, en ollut tehnyt juuri tätä kyseistä työtä. Minua neuvottiin aina, kun tarvitsin apua. En voisi toivoa parempaa työilmapiiriä ja työkavereita, muistelee Heino. – Pidin työn monipuolisuudesta sekä siitä, että pääsin tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, jatkaa Heinrichs. – Olen tehnyt nopeatempoista työtä aikaisemmin muun muassa myymäläpäällikkönä eikä siinä ollut aikaa asiakaspalveluun. Museotyössä asiakkaiden kanssa pääsi oikeasti kontaktiin, kertoo Katainen.

Vaihtelevuudesta pitää Pallassalokin. – Työ ei ollut pelkästään sitä, että mennään metroasemalle ja kerätään roskia, vaan siinä sai tehdä paljon muutakin. Mikä oli haasteellisinta?

– Haastavinta oli esimerkiksi, kun piti yrittää saada turistit Hernesaaresta keskustaan. Heillä ei välttämättä ole minkäänlaista käsitystä Helsingin keskustasta ja monet jäävät laivaan, sanoo Heinrichs. Hänellä ja Kataisella on ollut haastetta siinäkin, että samat kysymykset toistuvat moneen kertaan. – On löydettävä oikea asenne ja vastattava joka kerta samalla pirteydellä, Heinrichs jatkaa. Heinrichsin työssä vaaditaan kaiken ohella kärsivällisyyttä silloin, kun turistit eivät tiedä Suomesta yhtikäs mitään. – Jotkut eivät ymmärrä olevansa Suomessa tai edes Euroopassa. Aluksi oli vaikea ymmärtää, ettei matkailija tiedä, mihin hän on oikein tullut. Mitä kehitysehdotuksia antaisit kaupungille rekrytoinnissa?

– Valinnat on käsittääkseni tähän asti tehty pääasiassa kielitaidon ja työkokemuksen perusteella. Mukaan voisi palkata myös heitä, joilla ei ole alan työkokemusta mutta erittäin hyvä Helsinkitietämys. Mielestäni kesätöissä työkokemus ei ole niin tärkeää kuin aito kiinnostus, sanoo Heinrichs.

psykologi

Työterveyspsykologi Hanna Valkonen pohtii, mihin asioihin töissä voi puhumalla vaikuttaa.

Kannattaako työstä keskustella? TYÖNOHJAUS, COACHING, SPARRAUS, MENTOROINTI … mitä

■ Satu Heino, Elizabeth Heinrichs, Mila Pallassalo ja Sari Katainen tekivät viime kesänä kesätöitä kaupungille. Kokemus oli yleisesti kaikkien mielestä hyvä, vaikka parannusehdotuksiakin löytyy.

– Rekrytointi vaatisi jotain muutosta, koska nyt Staraan saattaa päästä joku sellainenkin, joka ei välttämättä haluaisi juuri sinne, ja se näkyy työmotivaatiossa, sanoo Pallassalo. – Mielestäni kaupunki voisi tuoda enemmän esille työmahdollisuuksiaan. Esimerkiksi kaupungin nettisivuilla ja erilaisilla messuilla voisi tarjontaa esitellä jollakin kokonaispaketilla, Heino miettii. •

Tulevia vakituisia työntekijöitä? KAUPUNGILLE PALKATAAN vuosittain noin 4 300 ke-

sätyöntekijää ja -sijaista. Heitä tulee muun muassa puistotyöntekijöiksi, liikuntapaikkojen hoitajiksi, henkilöstöravintoloihin ja keittiöihin, vanhusten palveluun ja terveysasemille. Töiden laaja-alaisuuden vuoksi on mahdotonta laatia täysin yhteneväisiä sääntöjä rekrytoinnille. Kukin taho tekee rekrytointia oman alansa ja tarjolla olevien tehtävien vaatimustasojen mukaan. – 16–17-vuotiaiden työt ovat lähinnä avustavia tehtäviä, joten niihin ei usein tarvita aiempaa työkokemusta tai alan koulutusta. Sen sijaan esimerkiksi hoitoalalle palkataan vuosittain koulutettuja vuosiloman sijaisia, kertoo rekrytointikonsultti Milma Arola henkilöstökeskuksesta. Vaikka kaikilta hakijoilta ei vaadita pitkää työkokemusta ja pohjakoulutusta, rekrytoinnissa pätevät samat käytännöt kuin tavallisissa työnhauissa. Haki-

Vastaa kesätyökyselyyn! Aikaisempien vuosien tavoin kesätyöntekijöiltä pyydetään palautetta. Jos olet kesätyöntekijä, käy vastaamassa kyselyyn osoitteessa www.helsinkirekry.fi > Ajankohtaista.

Jos olet rekrytoinut kesätyöntekijän, muistathan välittää hänelle tietoa kyselystä. Kyselyyn voi vastata 30.9. asti. Vastaaminen on luottamuksellista. Vastanneiden kesken arvotaan viisi Stockmannin lahjakorttia.

joiden kannattaa laatia työhakemus huolella ja perustella, miksi juuri hänet olisi valittava. Hakemuksia tuli tänäkin vuonna lähes 50 000. Kesätyöntekijöillä on samat henkilöstöedut kuin vakituisilla. Heille kuuluvat muun muassa työterveyshuolto, edullisempi ruoka henkilöstöravintoloissa sekä henkilökortti, jolla saa alennuksia. Arolan tehtävänä on ohjeistaa virastoja ja liikelaitoksia kesätyöntekijöiden palkkaamisessa ja tiedottaa kesätyöhön liittyvistä asioista. Kaupunki noudattaa yleisiä työehtoja ja toimii lain mukaan. Työsopimus tehdään automaattisesti ja kesätyöstä saa aina pyydettäessä työtodistuksen. – Painotamme lisäksi perehdyttämisen merkitystä. Kesätyöntekijät ovat käveleviä käyntikorttejamme, joten on tärkeää, että he saavat positiivisen kuvan kaupungista työnantajana. Hehän ovat potentiaalisia työntekijöitämme tulevaisuudessa!

kaikkea ihminen tarvitseekaan selviytyäkseen hengissä nykyisestä työelämästä! Asiantuntijoita ja ismejä riittää – joka lähtöön. Terminologiaan tahtoo kompastua asiaan vihkiytynytkin. Omasta työstä keskusteleminen ulkopuolisen kanssa alkaa olla kiinteä ja luonteva osa nykyistä työelämää. Toiset suhtautuvat erilaisiin työn tekemistä tukeviin keskusteluihin terveen kriittisesti: punnitaan panos–hyöty-suhdetta ja sitä, kuka ne varsinaiset työt hoitaa, jos keskitytään ainoastaan keskustelemaan työn tekemisestä. Toiset taas ihmettelevät, miten pystyisivät löytämään jatkuvasti muuttuvasta työstään sen olennaisen ilman työtä jäsentäviä keskusteluja. Eräs kriittisempää koulukuntaa edustava totesi osuvasti: ”Eihän se työnohjaus tätä ongelmaa ratkaise.” Ei ratkaisekaan. Ongelman ratkaisevat ne, jotka työnsä puolesta saavat tai joutuvat sitä työstämään. Ongelman ratkaisua helpottaa kuitenkin, jos yhteisössä on jäsennetty sitä, mistä tilanteessa on kysymys ja millaisella työtoiminnalla tilanteeseen kannattaa vastata. Joskus tämä edellyttää olemassa olevien työtapojen kriittistä tarkastelua, vanhasta luopumista ja uuteen suostumista. Jännitteisiin tilanteisiin kätkeytyy näin ollen mahdollisuus kehittymiseen. Työyhteisötasolla tilannetta helpottaa olennaisesti, jos työryhmän jäsenillä on tilanteesta ja toiminnasta yhtenevä näkemys. Muuten päädymme kukin tahollamme ratkomaan tilannetta oman näkemyksemme varassa. Hyvistä tarkoitusperistään huolimatta toisistaan poikkeavat ratkaisuyritykset alkavat usein tuottaa monenlaista sujumattomuutta työn tekemisen arkeen. Yhteisen jäsennyksen luomiseksi työnohjaukselliset keskustelut ovat usein paikallaan. Niiden avulla voidaan astua tarpeellinen askel etäämmälle työn arjesta ja päästään tarkastelemaan työssä eteen tulevia ilmiöitä ja työn sujumista. Tällöin saamme yleensä paremman otteen esimerkiksi niistä työn muutoksista, jotka tulevat työhömme hiipien asiakaskunnan tai toimintaympäristön muuttuessa. Kun työ ja työtoiminta alkavat jäsentyä selväpiirteisemmin ja arkityö sujuvoitua, lujittuu myös työn hallinnan tunne. Työn sujuminen ja työn hallinnan tunne ovat olennainen osa työhyvinvoinnin rakentumista. Työtä jäsentävistä keskusteluista on ammennettavaa myös organisaatiotasolla. Yhteisen jäsentämisen kautta työssä eteen tulevat ilmiöt haasteineen ja vaatimuksineen auttavat paikantamaan työn kehittämiseen ja kouluttautumiseen liittyviä tarpeita. Työn jäsentämisen kautta on mahdollista päästä käsiksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiin tekijöihin ja vaikuttaa näihin vaikuttamalla työn laatuun. Tämän hyödyn esille saamineen vaatii kuitenkin vaivannäköä. Se edellyttää tietoisesti ja tavoitteellisesti tehtyä yhteistyötä niiden toimijoiden välillä, joiden tehtävänä on tukea ja mahdollistaa työn tekemistä. Summa summarum: työstä kannattaa keskustella. Se on jopa suositeltavaa! •

Helsingin henki | kesäkuu 2011

palvelu teksti TIMO NYKÄNEN kuvat PAULA LEHTO

Rakennusvalvontaviraston arkistossa ei ole enää pakko jonottaa. Lähes minkä tahansa helsinkiläisrakennuksen piirustukset saa kätevästi Arska-verkkopalvelusta muutamalla klikkauksella.

OTA ARSKA AVUKSI

akennusvalvontaviraston vilkkain piste on Suomen suurin rakennuspiirustusten arkisto, jonka vuosittain kasvaneet kävijämäärät olivat aiemmin jopa yli sata henkeä päivässä. Kyselyitä ovat lisänneet muun muassa putkiremontit ja vilkas asuntokauppa. Ahkerimmat arkiston asiakkaat ovatkin kiinteistönvälittäjiä, asunnonostajia, remontoijia ja rakennushankkeiden suunnittelijoita. – Palaute alkoi olla sen suuntaista, että meillä on tosi surkeat aukioloajat ja pitkät jonot, kun pystymme rajallisten resurssien takia pitämään asiakaspalvelupistettä auki useimpina päivinä vain neljä tuntia, sanoo rakennusvalvonnan arkistoyksikön päällikkö Olli Turunen. Turusen mukaan monet kävijät tulevat lisäksi arkistoon tietämättä tarkkaan minkä tyyppisiä papereita tarvitsevat, joten yksittäiset tapaukset voivat olla varsin aikaa vieviä ja työllistäviä. Arkiston hyvä maine kattavana tietopankkina tekee siitä suositun. – Vain hieman kärjistäen kuvattuna tänne saattaa esimerkiksi ilmestyä mummo, joka sanoo, että putkimies jäi kannattelemaan vuotavaa putkea ja käski hakemaan rakennusvalvonnasta ”jotain piirustuksia”, Turunen naurahtaa.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Iso digitointiurakka

Palvelun parantamiseksi virastossa lähdettiin kehittelemään sähköistä kauppapaikkaa, josta kuka tahansa voi ostaa haluamansa piirustukset. Arska-hankkeen esiaste oli toiminnassa jo vuonna 2004, kun verkon kautta pystyi tekemään tilauksia, joiden käsittely oli kuitenkin manuaalista toisessa päässä. Uusi palvelu avautui viime lokakuussa. Suurimpia haasteita oli arkiston noin 2,5 miljoonan piirustuksen muuttaminen digitaalisiksi skannaamalla ne suoraan mikrofilmirullilta. Oman aikansa vei myös materiaalin järjestely ja luokittelu käyttäjälle helposti selattavaan muotoon. Lisäksi piti löytää toimiva ratkaisu verkkotunnistautumiseen ja -maksamiseen. – Palvelu perustuu siihen, että jokaisella rakennuksella on niin sanottu RATU eli pysyvä rakennustunnus, joka yksilöi sen. Tämä tunnus on liitetty paikkatietoon, jonka pohjalta verkkopalvelun karttanäkymästä voi tarkastella kohteita. RATU-luokittelu on otettu Helsingissä käyttöön ensimmäisenä, ja nyt Väestörekisterikeskuskin suunnittelee sen hyödyntämistä valtakunnan tasolla, Turunen kertoo. Uudentyyppinen palvelu aiheutti Google-katunäkymien tapaan avautuessaan huolta mahdollisista väärinkäytöksistä, vaikka kaikki piirustukset olivat tätä ennenkin olleet julkisia asiakirjoja. Turvallisuusviranomaisten ja opetustoimen kanssa kuitenkin sovittiin, että tiettyjen julkisten rakennusten ja esimerkiksi kaupungin koulujen piirustuksia ei ole saatavilla julkisesta Arskasta.

mahdollisista rakennukseen liittyvistä toimenpiteistä. Halutut piirustukset siirretään ostoskoriin, kuten missä tahansa verkkokaupassa, ja sitten siirrytään maksamaan. Maksetut tiedostot voi tallentaa itselleen pdf- tai tiff-muodossa. – Vielä tällä hetkellä maksaminen edellyttää verkkopankkitunnuksia, mutta mahdollisuus luottokorttimaksamiseen on tulossa, Turunen lupaa.

Virka-Arska virastoille

Arskan rinnalle otettiin viime joulukuussa käyttöön myös kaikille kaupungin työntekijöille tarkoitettu Virka-Arska. Kaupungin sisäverkossa toimiva palvelu on maksuton henkilökunnalle.

Suomen laajin rakennuspiirustuspalvelu

Arskaa käytettäessä syötetään ensin hakukenttään osoite, joka avaa karttapohjan. Kunkin rakennuksen piirustukset on lajiteltu tyypeittäin, joista pääeli arkkitehtipiirustukset ovat selvästi haetuimpia. Piirustuksia voi esikatsella pienestä kuvakkeesta, ja osasta löytyy lisätietokentästä tarkempaa tietoa

> Arska on rakennusvalvontaviraston sähköinen palvelu, joka sisältää viraston arkistoon tallennetut rakennuspiirustukset. Tällaisia ovat arkkitehtipiirustukset sekä työ-, rakenne-, ilmanvaihto-, vesi- ja viemäröintipiirustukset selvityksineen. > Suomen ensimmäisessä tämän kokoluokan kaikille avoimessa palvelussa on noin 2,5 miljoonaa rakennuspiirustusta. Vanhimmat piirustukset ovat 1800-luvun lopulta. > Kaikki verkkopalvelusta ostettavat piirustukset maksavat kolme euroa kappaleelta. Kaupungin työntekijöille Helmi-intrasta löytyvä VirkaArska on ilmainen. > Virka-Arskasta löytyy laajemmin julkisten rakennusten piirustuksia, jotka on poistettu kaikille avoimesta palvelusta. > Arskan teknisestä toteutuksesta on vastannut Sito-niminen konsulttiyhtiö. > Myös Espoon rakennusvalvontakeskus on äskettäin avannut Helsingin mallin mukaan oman Arska-palvelunsa.

■ Arska-puhelimessakin neuvoja antava arkistosihteeri Esko Koski (vas.) ja Olli Turunen ovat tyytyväisiä Arska-palveluun. Rakennuspiirustusten arkiston siirtyminen sähköiseksi on lyhentänyt jonoja.

> Lisätietoja Virka-Arskasta: Helmi > Yhteiset palvelut > Kartat ja paikkatieto yleisestä Arska-verkkopalvelusta: asiointi.hel.fi/arska > Arska-neuvonta palvelee numerossa 310 26409.

Helppokäyttöinen verkkokauppa

”Arkistoon saattoi ilmestyä hakemaan papereita mummo, joka sanoi putkimiehen jääneen asuntoon pitelemään vuotavaa putken päätä.” – Hallintokunnilta on tullut pelkästään myönteistä palautetta Virka-Arskasta. Aiemmin kaikki meidän palveluita tarvitsevat joutuivat jonottamaan täällä arkistossa ihan samalla tavalla kuin muutkin kuntalaiset. Esimerkiksi kaupungin kiinteistöjä saneeraava tilakeskus käyttää meitä päivittäin. Myös rakennusviraston työntekijät käyttävät arkistoa paljon lähdeaineistona uusia hankkeita tutkiessaan. Arskalle asetetut tavoitteet näyttävät täyttyneen myös muun käyttäjäkunnan osalta. Paine on hellittänyt selvästi arkiston asiakaspalvelupisteessä. – Kävijämäärät ovat pudonneet huippulukemista jopa alle puoleen. Vastaavasti Arskasta on tilastojen mukaan ladattu keskimäärin yli 120 tiedostoa päivässä eli noin 3 000 –4 000 kuukaudessa. Tavoitteena on myös kesälomien jälkeen saada Arska-piste nykyiseen asiakaspalvelutilaan, jossa asiakas voi itse etsiä ja tulostaa haluamansa piirustukset. •

Helsingin henki | kesäkuu 2011

työhyvinvointi teksti TAINA VUOKKO kuvitus ATTE LAKINNORO

Nollatoleranssi

H kiusaamiseen Kiusaamisen tai epäsopivan käytöksen määrä ei ole vähentynyt työpaikoilla. Kaupunki päivitti toimintaohjeensa ristiriitojen käsittelyyn.

enkilöstökeskuksen työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilän mukaan työpaikoilla ei ole riittävästi tietoa siitä, miten toimia, kun työntekijöiden väliset ristiriidat leimahtavat liekkeihin. Tiukassa tilanteessa monella menee sormi suuhun. – Jos esimies saa tietää kiusaamisesta, hänellä on työturvallisuuslain määräämä velvollisuus puuttua tilanteeseen. Apua ja tukea on saatavilla, kunhan sitä osataan hakea. Esimerkiksi työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutetut ovat tarvittaessa tukena ongelmien selvittelyssä. Vaikka asiantuntijatukea saadaan muualta, ristiriidat tulee ratkoa työpaikoilla – mahdollisimman lähellä paikkaa, jossa ne ovat syntyneet.

Puuttumisen oltava jämäkkää

Kaupunki julkaisi keväällä uuden oppaan ristiriitojen rakentavaan selvittämiseen työpaikoilla: Helsingin hengessä – sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen. Titi Heikkilän mukaan julkaisu on viety käsistä. – Kun edellinen opas julkaistiin vuonna 1999, kaupunki oli edelläkävijä. Vaikka kiusaaminen ei sinänsä ole muuttunut luonteeltaan tai vähentynyt, päivittämistä kaivattiin ja uudelle oppaalle oli selkeä tarve. Uusitussa oppaassa on panostettu erityisesti kiusaamistapauksen käsittelyprosessin kuvaamiseen. Mukaan on tuotu esimerkiksi konkreettisia kysymyksiä, joita esimies voi hyödyntää sovittelukeskusteluissa.

Tukea työterveyshuollosta

Yhteisöstä eristäminen on yksi voimakkaimpia kielteisiä kokemuksia, joihin ihminen voi psykologisesti joutua. Siitä syntyy usein rajua oirehdintaa kuten unihäiriöitä, masennusta tai ahdistuneisuutta. – Usein vastaan tulee sellaisia tapauksia, joissa työkaverit käyvät selän takana valittamassa esimiehelle, eikä työasioista suostuta puhumaan. Kiusattu jätetään toistuvasti ryhmän ulkopuolelle, työterveyspsykologi David Parland sanoo. Parland arvioi varovasti, että työterveyshuollossa tulee viikoittain vastaan yksi tai kaksi epäasialliseen kohteluun liittyvää tapausta. Työterveyshuollossa ei selvitetä työpaikan ristiriitoja vaan annetaan ensiapua kiusatuiksi tulleille.

Jos koet joutuvasi kiusatuksi, toimi näin:

1 2 3 4

Ota asia puheeksi epäasiallisesti käyttäytyvän kanssa ja ilmoita, ettet hyväksy hänen käytöstään. Kerro hänelle, miltä käytös sinusta tuntuu. Jos ensimmäinen huomautus ei tehoa, ota toinen työkaveri tueksesi ja mene uudestaan kiusaajan puheille. Kerro, että koet hänen toimintansa epäasiallisena ja saatat ottaa yhteyttä esimieheesi.

Jos kiusaaminen edelleen jatkuu, ota yhteys esimieheesi. Hänellä on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua tilanteeseen.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Niissä tapauksissa, joissa esimies käyttäytyy sinusta epäasiallisesti, käänny hänen esimiehensä puoleen.

– Voimme jäsentää tilannetta ja tukea uhria tukikeskusteluin ja muilla työterveyshuollon keinoilla. Tarkoitus on auttaa ihminen jaloilleen, jotta hän pystyy ottamaan vaikeita asioita puheeksi työpaikallaan, Parland sanoo. Ennen kuin varsinainen toipuminen voi alkaa, kiusaaminen täytyy kuitenkin saada loppumaan. Kiusaamistilanteisiin on parasta puuttua mahdollisimman nopeasti ja jämäkästi.

Kiusaamista voi esiintyä kaikkialla

HALOO mistä on kyse?

”Työterveyshuoltoon tulee viikottain epäasialliseen kohteluun liittyviä tapauksia. Mikään toimiala ei välty kiusaamiselta.”

Työterveyslaitoksen mukaan kahdeksan prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä kokee joutuvansa kiusatuksi työpaikallaan. Erityisen yleisiä kiusatuksi tulemisen tunteet ovat tutkimusten mukaan koulutusalalla. – Kaupungilla on yli 8 000 työyhteisöä, jotka ovat kaikki erilaisia. Mikään toimiala ei ole turvassa kiusaamiselta, vaan sitä voi esiintyä kaikkialla, Parland sanoo. Epäasiallista kohtelua syntyy keskimääräistä useammin sellaisissa työyhteisöissä, joissa ilmapiiri on jo valmiiksi kireällä. Huonot esimiehet, työntekijöiden keskinäinen kilpailu ja jatkuva kiire kiristävät työkavereiden keskinäisiä välejä. Parland varoittaa, että jatkuvat organisaatiomuutokset altistavat kiusaamiselle. Vakiintumattomat työnkuvat ja vaihtuvat esimiehet voivat osaltaan vaikuttaa huonon työilmapiirin syntymiseen. •

Aiheena työpaikkakiusaaminen Vastaamassa työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä henkilöstökeskuksesta.

Mitä tarkoitetaan kiusaamisella tai epäasiallisella kohtelulla? Kiusaamiselle ei ole yhtä määritelmää. Yhteistä eri tapauksille on se, että joku työpaikan jäsen kokee tulevansa toistuvasti mitätöidyksi, alistetuksi tai loukatuksi. Epäasiallinen kohtelu on hyvien käytöstapojen vastaista käyttäytymistä kuten tervehtimättä jättämistä. Se muuttuu kiusaamiseksi silloin, kun se on jatkuvaa.

Mikä on kiusaamista, mikä ei? Kiusaamista on systemaattinen ryhmän ulkopuolelle jättäminen. Sitä ei ole vaikkapa yksittäinen riitatilanne, asiallinen työyhteisön ongelmista keskusteleminen tai perustellun huomautuksen antaminen. Työpaikkakiusaamista on usein vaikea todeta. Hankalimmat kiusaamiseen liittyvät tilanteet käsitellään kaupungin asiantuntijaryhmässä.

? Hae apua työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta, jos koet tarvitsevasi neuvoja tilanteen jäsentämiseen tai esimiehen kanssa puhumiseen.

> Lisätietoja: Helmi (http://helmi) > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Epäasiallinen kohtelu ja häirintä > Helsingin Hengessä – sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen -opas löytyy löytyy kaikkien saatavana henkilöstökeskuksen nettisivuilta: www.hel.fi/heke/julkaisut > Painettua opasta voi myös tilata henkilöstökeskuksesta: heke.vahtimestari@hel.fi

Mitä epäasiallisen kohtelun muotoja on? Esiintyykö kiusaamista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa? Epäasiallista kohtelua on muun muassa loukkaavien kommenttien esittäminen, perättömien tietojen levittäminen, mustamaalaaminen, naurunalaiseksi saattaminen, haukkuminen, aiheeton arvostelu ja sukupuolinen tai rasistinen häirintä. Hyvien tapojen vastainen kommentointi vaikkapa sosiaalisessa mediassa on epäasiallista käytöstä siinä missä muukin. Myös teksti- ja sähköpostiviestit voivat olla epäasiallisia.

Mitä laki sanoo asiasta? Perustuslaki kieltää syrjinnän ja takaa yksilöiden tasavertaisen kohtelun. Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus puuttua kiusaamistilanteisiin.

Se velvoittaa myös työntekijöitä välttämään muihin kohdistuvaa kiusaamista. Rikoslain mukaiseen työsyrjintään voi syyllistyä vain työnantajan edustaja.

Mitä seurauksia kiusaamisella on? Kiusaaminen vaikuttaa voimakkaasti ihmisen työkykyyn. Kiusaamisen kohteeksi joutuneilla ilmenee muun muassa masentuneisuutta, ahdistusoireita, unettomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Ne voivat lisätä sairauspoissaoloja.

Miten yleistä kiusaaminen on? Työterveyslaitoksen mukaan kahdeksan prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä kokee joutuvansa kiusatuksi työpaikallaan.

Mikä on kaupungin linja työpaikkakiusaamiseen? Kaupungilla on kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun suhteen nollatoleranssi. Epäasiallista kohtelua tai kiusaamista ei hyväksytä missään muodossa.

Kun kiusaamistilanne on ohi, miten elämä voi jatkua normaalina työpaikalla? Olennaista on ennaltaehkäistä tulevia kiusaamistilanteita. Toimivassa työyhteisössä on esimerkiksi hyvin määritellyt työnkuvat, selkeät tavoitteet ja yhdessä hyväksytyt pelisäännöt sekä pidetään säännöllisiä palavereja ja kehityskeskusteluita.

> Lue lisää: Helmi (http://helmi) > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Epäasiallinen kohtelu ja häirintä

Helsingin henki | kesäkuu 2011

liikkeellä

Helposti saaristoon

teksti TAINA VUOKKO kuvat LIIKUNTAVIRASTO ja DONKEYTRAVEL

Kauniit saaret odottavat lomalaisia jo muutaman minuutin päässä pääkaupungin keskustasta. Kauempaakin löytyy hienoja kesänviettopaikkoja.

iime kesänä Helsingin saaristossa kävi kuhina. Ennätyshelteet ajoivat kaupunkilaiset hakemaan virkistystä mereltä. Esimerkiksi Kaunissaaressa vieraili 20 000 lomalaista ja Pihlajasaaressa jopa 73 000. Saarten suosiolla on monia syitä, joista vähäisin ei ole se, että moniin saarista pääsee helposti laivayhteyksillä. – Helsingin saaristossa on poikkeuksellista se, kuinka jo muutaman minuutin päässä keskustasta löytää rauhallisia merikallioita, saaristopäällikkö Sanna Kallionpää liikuntavirastosta kertoo. Saaria lasketaan olevan Helsingin alueella noin kolmesataa. Pikkuluotoja ja kareja on määrästä noin kolmannes. – Varsinaisia salaisia saaria Helsingin edustalta ei löydy, mutta luodot ovat monesti hiljaisia. Melojat osaavat tosin hyödyntää niitäkin. Valtaosan saarista omistaa valtio, mutta kau-

Helsingin henki | kesäkuu 2011

punki on toinen suuri saariomistaja. Sen virastot hallinnoivat saarista noin neljäsosaa. Liikuntavirasto isännöi useita retkeilysaaria ja huolehtii osittain niiden jätehuollosta. – Toivon, että kävijät kiinnittäisivät enemmän huomiota jätehuoltoon. Arvostamme sitä, että kävijät vievät mukanaan sen mitä tuovat. Kaupunkilaiset hallitsevat saarten virkistyskäytön ilahduttavan hyvin. Kallionpää kiittelee etenkin veneilijöitä, jotka hyödyntävät ahkerasti liikuntaviraston verkkosivuja. – Saaria on niin paljon, että opin jatkuvasti itsekin uutta. En esimerkiksi tiennyt, että Suomenlinnassa on hostelli, saaristopäällikkö naurahtaa. • > Lisätiedot: Liikuntavirasto (www.hel.fi/liikunta) > Ulkoilu > Saaristossa > Vesireittiliikenteen aikataulut: Liikuntavirasto > Ulkoilu > Saaristossa > Vesireittiliikenne

Rakas runsaudenpula Kiehtooko saaristo? Lisää kohteita ja infoa löytyy Helsingin ja Espoon liikuntatoimien julkaisemasta saaristo-oppaasta. Opas on tuhti tietopaketti ulkoilusaarista ulkoilijoille ja veneilijöille. > Tutustu oppaaseen: Liikuntavirasto (www.hel.fi/liikunta) > Ulkoilu > Saaristossa MUISTA MYÖS NÄMÄ: • Lähteelä > Porkkalasta löytyy mannerta ja saariryhmä, joiden maastot sopivat erähenkiseen retkeilyyn. Lintutarkkailu on täällä kuningaslaji. Maanteitse perille pääsee ajamalla Helsinki–Hankotietä, josta käännytään Porkkalantielle Porkkalanniemeen. • Valkosaari > Olympiaterminaalin edustalla sijaitsevassa saaressa on muinoin sijainnut koleran karanteeniasema. Nykyään paikalle vetää Pursiseuran paviljonki. Olympiaterminaalin edestä on Valkosaareen kesäisin säännöllinen veneyhteys. • Suomenlinna > Vanhassa on välillä vara paras. Suomenlinnan toimikunta pitää huolta merilinnoituksesta, joka on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Suomenlinnan lautat lähtevät Kauppatorin rannasta.

■ Kaunissaaresta löytyvät hyvät mahdollisuudet uintiin ja telttailuun. Yö saaristossa voi olla elämys erityisesti lapsille!

Kaunissaari

Nimensä mukainen saari KAUNISSAARI ON OLLUT vuoroin karjan laidunmaana,

ja vuoroin siellä on ruksuttanut tuulivoimalla toiminut saha. Myös kalastajat ovat asuttaneet rantoja. Kun Jonassonin kalastajasuku myi saaren kaupungille vuonna 1959, koko komeus siirtyi helsinkiläisten virkistyskäyttöön. Kaunissaari sijaitsee 22 kilometriä Helsingistä itään Sipoon saaristossa, lähes ulkomerellä. Saaressa yhdistyvät ulkosaariston karuus ja sisäsaariston rauhallisuus. Saarella on sekä kallioisia ja kivikkoisia rantoja että upeita hietikoita. Metsät ovat suu-

rimmaksi osaksi kuusikkoja, joiden lomassa on hämyisiä korpipainanteita. Entiset laidunniityt ovat pohjoisrannalla muuttuneet vehmaiksi lehdoiksi. Kaunisaari on tunnettu etenkin hyvistä kalavesistään. Viime vuosisadan alussa täältä tuotiin kalaa Helsingin toreille. Pohjoisrannalla on edelleen kalastajamökkejä, joita kaupunki on vuokrannut järjestöjen käyttöön. Saaressa on hyvät olosuhteet telttailuun. Majoittuminen onnistuu myös kahdessa vuokramökissä tai juhannukseen mennessä valmistuvassa pienessä saarihostellissa. Kaunissaaren ravintola on kesäkuukausina auki aamukymmenestä iltakymmeneen. Perille pääsee noin tunnissa Vuosaaresta lähtevällä laivayhteydellä.

■ Pihlajasaaren salaisuudet aukeavat luontopolulla ja kallioilla voi nautiskella kesästä. Matka taittuu sujuvasti lautalla, joita kulkee sekä Merisatamasta että Ruoholahdesta.

Pihlajasaari

Keidas keskustan kainalossa PIHLAJASAARI ON helsinkiläisten kesäkoti, jossa

Elisaari

■ Elisaaren rauhaan pääsee omalla veneellä tai maanteitse lossiyhteydellä. Inkoon saaristo tarjoaa paljon idyllistä nähtävää.

Bongaa valkohäntäpeura ERÄS VENEILIJÖIDEN suosituimmista kohteista vilkas-

liikenteisellä Inkoon alueella on Elisaari. Elisaari on monesti muita Helsingin saaria rauhallisempi, ja leirintäalueella on hyvässä lykyssä runsaasti tilaa. Myös saunan tai mökin vuokraaminen onnistuu, ja kesäillan luksusta etsivän on mahdollista yöpyä jopa huvilassa. Erityisesti Suomen suurimpiin kuuluva luonnonvarainen tammimetsikkö houkuttaa kävijöitä. Myös monet harvinaiset kasvit herättävät ihmetystä, ja onne-

kas saattaa nähdä jopa vilauksen valkohäntäpeurasta. Viitoitettu luontopolku on hyvä tapa tutustua luontoon, jota pidetään yhtenä Helsingin saarten kauneimmista. Retkeilijä voi esimerkiksi soudella satamasta vuokraveneellä tutkimusmatkalle salmen toiselle puolelle tai saaristokaupalle kahville. Tekemistä riittää taatusti niin marjastajalle kuin luontokuvaajallekin. Paikalle pääsee myös maanteitse. Noin 70 kilometrin päästä Helsingistä on Barölandetin lossiranta, josta on perille lyhyt merimatka.

voi ihailla villikukkien väriloistoa tai kuunnella vaikkapa mäntyjen havinaa. Saaren toiselta laidalta näkee aavan meren, kun toisella puolella välkkyvät illankoitteessa kaupungin valot. Saaria on itse asiassa kaksi, mutta kävelysilta yhdistää Läntisen ja Itäisen Pihlajasaaren yhdeksi kokonaisuudeksi. Itäisellä saarella on tunnettu nudistiranta, jonka löytää opasteita seuraamalla. Saaren saloihin tutustuttaa tämän kesän uutuus, kulttuurivaikutteinen luontopolku, jonka varrella on tietoa eläimistä ja rakennuksista. Vaihtoehtoisesti voi etsiä rauhaisan kohdan rantakalliolta ja katsella ohi lipuvia Ruotsin laivoja. Kävijöitä palvelee myös Pihlajasaaren ravintola, joka sijaitsee Läntisen Pihlajasaaren länsiosassa. Ravintola on auki toukokuun puolivälistä elokuun loppupuolelle päivittäin klo 10 (12)–21. Pihlajasaari sijaitsee vain kolme kilometriä keskustasta, ja sinne pääsee laivalla sekä Merisatamasta että Ruoholahdesta. Koska Ruoholahden laivayhteys on muutaman vuoden tauon jälkeen taas käytössä, saarelle odotetaan kesällä kävijäennätystä.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

HENKILÖSTÖETU

S U T I ILMO

Alennuksella uimaan

U L U TA alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar in sanna.k kalenter n a v a a r Seu päivä on aineisto ta u 11. eloku

Kesäistä liikkumista

OPPISOPIMUSKOULUTUS

Uutta oppimaan ■ OLETKO HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELUKSESSA toimistotehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena:

Lukijakilpailu

> Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta, ja se toteutetaan yhteistyössä Edupolin kanssa. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa syksyllä. > Taloushallinnon ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa taloushallinnon tehtäviä hoitaville. Koulutus kestää noin vuoden, ja se toteutetaan yhteistyössä Markkinointiinstituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana on 8–12. Koulutus alkaa syksyllä. > Taloushallinnon erikoisammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntija- tai projektitehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin vuosi, ja se toteutetaan yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana on 12. Koulutus alkaa syksyllä. > Lisätietoja opetusvirastosta: Merkonomin koulutus: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772 , tuula.nisonen@hel.fi ja koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi. heinonen@hel.fi. Taloushallinnon koulutus: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen (ks. yhteystiedot yllä) ja koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula.kajaste@hel.fi. > Lisätietoja myös: www.oppisopimus.hel.fi

Helsingin henki | kesäkuu 2011

TSEMPPIÄ KUNTOILUUN

■ 2.5.–4.9. Liikuntamyllyn ja Töölön kisahallin (A-puolen) kuntosalien kesäkausi henkilöstöhintaan 30 euroa/kausi (Yrjönkadun kuntosali suljettu). ■ 1.6.–31.8. Uusi LiikuntaTsemppi. Haasta itsesi, kerää liikuntapisteitä ja voita Jopo! ■ 16.8. klo 15.30–19.30. Hyvinvointia jumppaamalla Töölön kisahallissa. ■ 17.–18.8. Ilmoittautuminen henkilöstöliikunnan syksyn ohjattuun toimintaan. ■ 1.9. klo 14.30–18.00. Täysi Kymppi Eläintarhan urheilukentällä. Lisätietoja: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@ hel.fi, puh. 310 87822, Kaisa Laine, kaisa.mari. laine@hel.fi, puh. 310 87878 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821. > Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta.

■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKORTILLA pääsee uimaan alennuksella. Uimahalleissa uintikerta maksaa pari euroa vähemmän, ja kausilipuista alennukset ovat tätäkin suurempia. Tänä kesänä alennusta saa myös Kumpulan maauimalan ja Uimastadionin sisäänpääsyistä. Lipun voi ostaa henkilöstökorttia näyttämällä aina puoleen hintaan. Maauimaloiden alennettu kertamaksu on tällöin 1,80 euroa, kuukauden lippu 16 euroa ja kausilippu 47,50 euroa. > Tarkista alennusten suuruudet Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Alennuksella uimaan. LUONTOKESKUS

Harakan kesä ■ HARAKAN LUONTOKESKUS kutsuu nauttimaan saaristoluonnosta. Kesäkauden ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Myös uusiutuvan energian saaristosovellukset ja energiatehokkaat ratkaisut tulevat osaksi Harakan toimintaa. Saarelle toteutetaan malliratkaisuja energiatehokkaasta lämmityksestä ja oma pientuulivoimala. > www.hel.fi/ymk/harakka > Ympäristökeskuksen sivut: www.hel.fi/ymk

SAMASSA VENEESSÄ

Stadin Soudut 2011 ■ PERINTEISET STADIN SOUDUT kisataan perjantaina 19.8.klo 13–23 Soutustadionilla. Soutujen teemana on tänä vuonna 80-luku. Illan päättää Pelle Miljoona & Acustokarhut! Alueella tarjoillaan virvokkeita, 80-luvulta tuttuun tapaan, käteisellä. Joukkueet ovat jo kasassa. Tule mukaan kannustusjoukkoihin hauskaan tapahtumaan! Stadin Soudut 2011 järjestää ympäristökeskus.

Kuvaa kesämuisto kaupungista!

Fotokisa! Osallistu Helsingin Hengen valokuvauskilpailuun ja lähetä meille rakkain kesäkuvasi teemalla Kesä Helsingissä. > Liitä mukaan kuvan nimi, muutaman sanan luonnehdinta kuvasta ja omat yhteystietosi. > Lähetä kuvasi 11.8. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi. > Jotta kuva olisi painokelpoinen, tallenna se jpg- tai tiff-muotoon. Resoluutioltaan kuvan tulee olla vähintään 300 dpi. > Kilpailuun voi osallistua vain kaupungin henkilöstö. > Parhaat kuvat julkaistaan Helsingin Hengen numerossa 4/2011. Voittajat palkitaan.

Pekka Sauri

Ristikko nro 3/2011 Lähetä ristikon vastaussanat 11.8. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy jatkossa netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki. Viime ristikko oli laittanut lukijoiden aivonystyrät töihin. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Marko Lappalainen, Esa Kaikkonen, Jaana Santonen, Kalle A. Koskivirta ja Piia Huttunen. Onnea voittajille ja kiitokset osallistumisesta!

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Helsingin henki JU S J SI P A

kuva Kari Hautala

2011

”

Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan, me ollaan sankareita ihan jokainen.”

kesä–elokuu 2011

GoGo 3.–19.6. & 12.6.

HELSINKI-VIIKKO JA HELSINKI-PÄIVÄ

{ uusi duuni }

Kuuden sairaalan johtaja

> KUKA: Eeva Ketola > AMMATTI: Johtajalääkäri, terveyskeskus > TÖIHIN: 1.4.2011 > TOIMIPAIKKA: Työhuone terveyskeskuksessa Siltasaarenkadulla, liikkuu eri sairaaloiden välillä Mitä tekee johtajalääkäri? Vastaan nimikkeeni mukaan sairaaloiden johtamisesta. Se tarkoittaa paperilääkärin töitä: paljon kokouksia ja erilaisia neuvotteluja, suunnittelua yhdessä yksikköjen vetäjien kanssa, kiertämistä kentällä, erilaisten sidosryhmien tapaamista, talouden seurantaa sekä siihen liittyvää laskujen hyväksyntää. Sairaaloita on kuusi ja henkilöstöä reilut 2 000. Missä olit aiemmin töissä? Olin Suomalaisessa Lääkäriseura Duodecimissa. Siellä vastasin kansallisten näyttöön perustuvien Käypä hoito -suositusten organisoinnista ja koordinoinnista. Tein töitä yli 700 vapaaehtoisen terveydenhuollon eri alojen huippuosaajan kanssa. Samalla vastasin myös oman henkilöstöni johtamisesta. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen terveyskeskukseen tuloa? Helsinki on iso ja vakaa työnantaja, joka panostaa muun muassa kouluttamiseen. Se on suuruudestaan huolimatta kehitysmyönteinen.

Helsingin henki | kesäkuu 2011

Teetkö yhteistyötä muiden virastojen tai liikelaitosten kanssa? Millaista yhteistyötä? Tässä vaiheessa, kun olen vasta aloittanut, en vielä pysty nimeämään kaikkia yhteistyövirastoja. Uskon, että ainakin sosiaalivirasto tulee nopeasti tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Tärkein on silti kuitenkin oma terveyskeskus, jonka sisällä on jo useita toimialoja. Jos sinulla olisi valta päättää koko kaupungin terveydenhuollosta, mikä olisi ensimmäinen asia, jonka toteuttaisit? Täällä on jo nyt valtavan paljon hyvää, joka ansaitsee tulla tunnetuksi. Palveluiden käyttäjät ovat pääosin varsin tyytyväisiä, mutta kehittämistäkin toki on. Yhteiset kirjaamismenettelyt ja hoitoketjujen sujuvoittaminen ovat toimialan peruskauraa, jonka eteen pitää tehdä vielä runsaasti yhteistyötä. Tahtoa kyllä riittää, mutta iso laiva kääntyy hitaasti. Millainen on lääkärin unelmapotilas? Tyytyväinen, avun saanut potilas, joka kertoo sen muillekin. Mitä käsite terveys tarkoittaa sinulle? Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Suosikkipaikkasi Helsingissä? Keskuspuisto ja Helsingin edusta mereltä käsin. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Keskuspuiston reunassa. Kuljen pääsääntöisesti autolla, koska työmatkoihin liittyy usein myös lasten kuskaamista kouluun tai harrastuksiin. Pyöräily kesällä töihin vihreän ja kukkivan Keskuspuiston läpi olisi kyllä haave, mutta jää nähtäväksi, ehdinkö lopulta kuitenkaan.

Helsinki-viikko tuo kaupunkilaisille muun muassa Kaartin Soittokunta -festivaalin ja Les Lumières – Valistusajan kulttuurifestivaalin. Helsinki-päivänä kaupunki kuhisee: kotikaupunkipolkuja, eläviä patsaita, meriretkiä.... > www.helsinkiviikko.fi

17.5.–14.9.

RAKENNUSVIRASTON PUISTOKÄVELYT Tutustutaan oppaan johdolla kaupungin puistojen ihmeisiin. > www.hyvakasvaa.fi

14.5.–31.8.

MUSEORATIKKA LIIKENTEESSÄ Keskustassa ajetaan yli 90 vuotta vanhalla avovaunulla kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. > www.stadinratikat.fi

16.5.–29.8.

KAUPUNKITANSSIT Ilmainen tanssiopetus Kannelmäen Sitratorilla. Tutuiksi tulevat niin jenkka, tango kuin rumbakin. > www.kanneltalo.fi

4.–12.6.

ISOÄIDIN KAHVIPÖYTÄ Kaupunginmuseo ja Palmian kokous- ja juhlapalvelut panevat pystyyn historiallisen kahvilan. Makumatka Sederholmin talolla vie 1800–1900-lukujen vaihteeseen. > www.helsinginkaupunginmuseo.fi

19.8.–4.9.

HELSINGIN JUHLAVIIKOT Eri taidemuodot marssivat esiin Helsingin juhlaviikoilla. Tämänvuotisen ohjelmiston punaisena lankana on ajatus kulttuurisista kohtaamisista. > www.helsinginjuhlaviikot.fi