Helsingin henki 4/2009 by helsinginhenki

henki Helsingin

04 2009 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Varmasti puhdasta

Satama sykkii 24 / 7

SIVU 12

SIVU 14

Patarumpu kumisee

koulutus

talous

SIVU 16

vettä ammatti

Elina Tammi tutkii Helsingissä juotavan veden laadun.

SIVU 06

Tervetuloa opin tielle!

Stadi 365

{ pääkirjoitus }

Työ ja vapaa tasapainoon

uten useimmat meistä vietin kesälomalla runsaasti aikaa ulkona ja luonnossa. Peruselementit – vesi, maa, ilma ja tuli – ovat kesällä lähellä, ja värit, tuoksut, maut ja tuntemukset tulvivat tajuntaan. Nuokahtaneet aistit herkistyivät, kesä hemmottelee aisteja. Lomalla arki koostuu elämän ylläpitämisestä kotona, mökillä, veneessä, vaelluksella, retkillä tai matkoilla. Lomalla uppoudutaan läheisten kanssa olemiseen, kodin kunnostamiseen ja siivoamiseen, kulttuuritapahtumiin, lukemiseen ja lepäämiseen. Salasanat, prosessikuvaukset ja työt unohtuvat iloisesti. Mutta miten rentoutunutta oloa sekä virkistynyttä mieltä ja kehoa voi töihin palattuaan ylläpitää? Loman jälkeen on hyvä aika tehdä päätös, että jatkossakin pyrkii sovittamaan työn ja muun elämän ja saisi ne tukemaan terveellisellä tavalla toisiaan. Hyvää oloa ja kuntoa voi edistää ainakin nappaamalla kalenteriinsa jotakin henkilöstöliikunnan syksyn tarjonnasta. Uusia innostavia lajejakin on mukana! Ja sitten voi päättää tutustua niihin kaupungin näyttelyihin ja taidemuseoihin, jotka on aina halunnut nähdä. Esimerkiksi. Lue vinkkejä tästä numerosta! On myös elämäntilanteita, joissa tarvitaan enemmän joustoa työn ja muun elämän suhteeseen. Kaupunki tulee silloin vastaan monin mahdollisuuksin: tarjolla on muun muassa opintovapaa, hoitovapaa, vuorotteluvapaa, osa-aikatyö, etätyö, lyhennetty työaika tai osa-aikaeläke. Joustot ovat niin henkilöstön kuin työnantajankin etu. Työkyvyn alenemisesta ja jopa ennenaikaisesta eläkkeelle siirtymisestä aiheutuu työnantajalle huomattavia kustannuksia. Joustoilla voidaan vaikuttaa henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen ja työssä jaksamiseen ja parantaa myös palvelujen tarjontaa ja laatua. Tarkoituksenmukaiset työaikajärjestelyt kuuluvat työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Tässä numerossa kerrotaan osa-aikaeläkkeestä. Monen henkinen hyvinvointi ja jaksaminen ovat lisääntyneet osa-aikaeläkkeellä, ja moni on valmis jatkamaan työelämässä täyden eläkeiän saavutettuaankin, kertoo kaupungille osa-aikaeläkkeestä tehty gradu. – Tasapaino työn ja vapaan välillä on löytynyt hyvin, kertoo puolestaan osa-aikaeläkkeellä oleva erityissuunnittelija Paavo Salonen henkilöstökeskuksesta. Lue lisää sivulta 10 alkaen.

Kuvataide edistää hyvinvointia KUVATAITEELLINEN ILMAISU on ihmisen

perusvietti. Jo kauan ennen kirjoitustaidon keksimistä esihistorian hämärästä piirtyy esiin erilaisten kuvien kirjo, joka kertoo esi-isiemme kulttuurisesta olemassaolosta, yhteisöllisyydestä sekä halusta kommunikoida visuaalisesti ylitse ajan ja paikan rajojen. Vastaavalla tavalla jo kauan ennen kuin aakkosten arvoitus avautuu lapsille, he tarttuvat erilaisiin merkintekovälineisiin jättäen jälkeensä viivojen ja värien viidakon – vanhempiensa kauhuksi, jos piirustusalustana sattuu olemaan lattia tai seinä. Visuaalinen vuorovaikutus luo yhteyden yksilön ja hänen ympäristönsä välille. Siten se on osa identiteettiämme ja hyvinvointimme tukijalka. VAIKKA KUVATAITEELLINEN ilmaisu luola-

maalauksista Picassoon on osa muinaisuudesta nykyhetkeen ulottuvaa visuaalisen kulttuurin jatkumoa, käsitteenä kuvataide sen nykyisessä merkityksessä on nuori. Euroopassa kuvataiteen ammattikuntakeskeinen eristäytyminen alkoi 1600-luvulla. Uusien visuaalisten teknologioiden kehityksestä juontuva erikoistuminen ja taidemaailman keskittyminen omiin sisäisiin dialogeihinsa vauhdittivat sen umpioitumista 1800-luvulla. Nykyään monet kokevat kuvataidemaailman ja sen ilmaisukeinot vieraiksi.

Taidemuseon johtaja Janne GallenKallela-Sirén pohtii taiteen ja hyvinvoinnin suhdetta.

VIIMEAIKAISET TUTKIMUKSET osoittavat, että kulttuuriharrastukset – esimerkiksi vierailut taidenäyttelyissä – edistävät ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vaikka kulttuurin ja hyvinvoinnin välistä vaikutussuhdetta ei tarkasti tunneta, tutkijat arvelevat, että kulttuurin yhteisöllisyyttä edistävä vaikutus eheyttää terveyttä ja parantaa elämänlaatua. Aikamme keskeisiä paradokseja on se, että kuvataiteen maailma koetaan usein etäisenä, vaikeaselkoisena ja elitistisenä, vaikka se voisi toimia kaikkien hyvinvointia edistävänä sosiaalisena pääomana. YKSI TAIDEMUSEOIDEN tärkeimpiä tehtäviä

on edistää kuvataiteen saavutettavuutta ja yhteisöllistä vaikuttavuutta. Tähän on kolme keskeistä keinoa. Näyttelyohjelmiston tulee olla korkeatasoinen. Ihmiskunnan visuaalisen kulttuurin historia tulee nostaa osaksi koulujen yleistä opetussuunnitelmaa. Lisäksi yleisölle tulee tarjota mielekkäitä mahdollisuuksia visuaalisen lukutaidon kehittämiseen. KUVATAIDE ON parhaimmillaan elämän-

lähde, jossa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus kohtaavat toisensa merkityksellisessä suhteessa. Taidemuseo Tennispalatsin Suuntana surrealismi -näyttelyssä voi vielä syyskuussa nähdä, kuinka 1900-luvun mestarit Picasso, Magritte, Miró, Dalí ja monet heidän aikalaisensa pyrkivät vapauttamaan katsojan luovuuden ja johdattamaan hänet oman elinvoimansa alkulähteille. •

Maissi Kasurinen

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-

Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Birgitta Rickman, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki,

Palaute ja juttuvinkit: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Helsingin henki | syyskuu 2009

puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

sisältö { syyskuu 2009 } 06 TEEMA

Oiva Akatemia tarjoaa henkilöstölle monipuolisia koulutuksia. Nyt aiheena esimiesten koulutukset.

12 DUUNISSA

Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos turvaa päivittäin pääkaupunkiseudun asukkaiden puhtaan veden.

14 AMMATTI

Patarumpali Tomi Wikström.

15 YMPÄRISTÖ

Helsingistä halutaan puhdas pääkaupunki. Päästöjen vähentämiseksi tehdään paljon työtä.

ASIAKAS

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa pitkäaikaisasunnottomat saavat yösijan, jotkut jopa väliaikaisen kodin.

22 TYÖHYVINVOINTI

Vatu ja Patu parantavat työkykyä, ehkäisevät pitkiä sairaslomia ja kannustavat esimiehiä keskusteluun.

TALOUS

Vuosaaren satama sykkii hyvinvointia koko Suomeen. Sen logistinen ketju pyörii pysähtymättä.

25 TYÖKALUT

SeutuCD auttaa suunnittelu- ja tutkimustyössä.

28 KULTTUURI

Bongaa syksyn kulttuuritapahtumat!

PALSTAT Helsinki 180˚ Kalenteri Ilmoitustaulu Uusi duuni

KAFFELLA

Henkilöstöliikunnan uudet lajit esittäytyvät. Tutustu, valitse sopiva ja lähde testaamaan.

Anna Sarvilinna ja Paavo Salonen puhuvat osa-aikaeläkkeestä.

{ tiesitkö että... }

Silakat markkinoilla

HELSINGIN VANHIN PERINNETAPAHTUMA Stadin Silakkamarkkinat järjestetään 4.–10.10.

Helsingin Satama

lokakuu

04 05 30 32

26 VAPAALLA

Eteläsatamassa. Silakkamarkkinoita on järjestetty vuodesta 1743 alkaen. Markkinoilla on runsaasti saaristolaisia myymässä tuotteita suoraan veneistään. Kalavalikoima on vuosien myötä kasvanut, kun perinteisen suolasilakan ja maustekalan rinnalle ovat tulleet erilaiset silakkamarinadit. Itämerellä työskentelevät kalastajat tuovat jokavuotiseen tapaansa Silakkamarkkinoille parastaan ja laittavat silakkaa herkullisiin marinadeihin pihlajanmarjoista punapippuriin. Silakkamarkkinoilla saa myös saaristolaisleipää sekä saarilampaiden villasta tehtyjä vaatteita ja muita käsitöitä sekä erilaisia kala-annoksia. Avajaispäivänä Kauppatorilla on ohjelmaa klo 11–16. Silakkaraati valitsee Vuoden maustekalan ja Vuoden Silakkayllätyksen. > Lisätietoja Helsingin Sataman verkkosivuilta: www.portofhelsinki.fi

Helsingin henki | syyskuu 2009

{ Helsinki 180° } teksti LAURA HEIKKINEN kuvat Helsingin kaupunginmuseo

Koulumuseo on sijoitettu kahteen 1830–40-luvun puutaloon, jotka ovat harvinaisuuksia Helsingin katumaisemassa.

Koulumuseoon on sisustettu vanhanajan luokkahuone puisine pulpetteineen.

Opettajan perinteinen korkea kateederi herättää yhä kunnioitusta.

Kokoelmahuone kojeineen, täytettyine eläimineen ja irvistävine luurankoineen.

Koulu museossa

ahteen 1830–40-luvun puutaloon sijoitettu museo Kalevankadulla esittelee Helsingin koululaitoksen historiaa. Esillä on luokkahuoneita, opetusvälineitä, valokuvia ja atk-tietopankki. Ryhmille pidetään vanhanajan oppitunteja. Koulumuseorakennukset tulivat Helsingin kaupungin omistukseen 1995, ja ne peruskorjattiin ennen museon avaamista 1997–98. Helsingin koulumuseoyhdistyksen museokokoelma siirtyi kaupunginmuseolle Koulumuseon avaamisen yhteydessä vuonna 2000. Koulumuseon esineistö on pääosin koulumuseoyhdistyksen kokoelmasta. Museon keskus on 1920–30-luvun luokkahuone, jossa kävijä voi testata vanhaa pulpettia. Koulumuseon näyttely keskittyy Helsingin kansakoululaitoksen 110-vuotiseen historiaan ja lähestyy koulunkäyntiä kolmesta näkökulmasta: oppilaan, opettajan sekä yhteiskunnan. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

Museon tapahtumia • • •

to 17.9. työpaja klo 14–19: pula-ajan parhaat niksit. to 8.10. syksyn koululaulut, yhteislauluilta klo 18–20. ti 17.11. ja ke 18.11. arkeologisessa työpajassa Vanhankaupungin 1500–1600-lukujen löytöjä klo 18–20. • to 3.12. joulun koululaulut, yhteislauluilta klo 18–20.

kalenteri

qrtwtug

d e t n a w

2009

Haussa Vuoden 2009 saavutus n Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Vuoden saavutus -palkinto rakentuu tänä vuonna ”Vähemmästä enemmän – Uusi mahdollisuus” -teeman ympärille. Teemassa korostuvat luonnonvarojen säästäminen, energiatehokkuus, taloudellisuus, työhyvinvointi sekä innovatiiviset ja luovat ratkaisut toimintamallien tai -prosessien kehittämisessä. Kaupunginjohtaja toivoo, että mahdollisimman moni työyhteisö lähtee mukaan tavoittelemaan palkintoa. Osallistua voi syyskuun loppuun saakka. Viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon myötä kaupunki haluaa kannustaa ja rohkaista henkilöstöä luovuuteen ja oman työn tarkasteluun uusista näkökulmista. Viime vuonna voiton vei nuorisoasiainkeskuksen Netari.fi-hanke, joka on vienyt kunnallisen nuorisotyön nettiin, perinteisen nuorisotalotyön ulkopuolelle. Samalla hanke on luonut uudenlaisia nuorisotyön yhteistyöverkostoja koko maahan. Palkinnon saaja julkistetaan 12.11. kaupungintalolla INNOSUOMEN kanssa järjestettävässä tilaisuudessa. Kaupunginjohtajan kirje hakuohjeineen on luettavissa Heli-intran etusivulla. > Lisätiedot henkilöstökeskuksesta: henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, puh. 310 37959 ja työmarkkinasuunnittelija Annukka Rautopuro, puh. 310 64995.

Miljoonasäätiö Musiikkitalolle n Kaupunki on perustanut säätiön monipuolistamaan Musiikkitalon musiikkitarjontaa ja antanut säätiölle peruspääomaksi 100 000 euroa, jonka lisäksi se saa käyttöönsä jo pari vuotta sitten Pro Musica Säätiön Musiikkitalolle lahjoittaman miljoona euroa. Pro Musica on vuorineuvos Lauri J. Kivekkään ja hänen puolisonsa Elsa Kivekkään perustama, taidemusiikkia tukeva säätiö. Perustamiskokouksessa säätiön asiamieheksi valittiin Musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta. Säätiön kolmihenkisen hallituksen puheenjohtaja on apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja jäsenet kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltanen ja Sibelius-Akatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka.

Sairauspoissaolot H1N1-influenssan aikana n H1N1-influenssan yhteydessä noudatetaan normaaleja sairauspoissaolokäytäntöjä. Sairauslomatodistuksen voi kuitenkin saada työterveyshoitajalta puhelimitse. Työterveyskeskus hoitaa henkilöstön influenssaan sairastumiset Sturenkadun työterveysasemalla, Sturenkatu 8. Influenssapoliklinikka on avoinna arkisin klo 8–16. Sikainfluenssaan liittyvien lisätartuntojen ehkäisemiseksi on sovittu, että työterveyshoitaja voi antaa todistuksen harkintansa mukaan myös puhelimitse. Todistus lähetetään työntekijälle postissa. Henkilöstökeskus valmistelee laajempaa ohjetta, jossa linjataan muun muassa mahdollisia tilapäisiä siirtoja, työvuoroja ja työlomiin liittyviä kysymyksiä, mikäli influenssa laajenisi. Influenssaan liittyviä hoito-ohjeita ja neuvoja saa työterveyshoitajilta sekä influenssapoliklinikan neuvontanumerosta puh. 3105 4331 klo 8–11.30. Jos epäilet sairastavasi H1N1-influenssaa, ota puhelimitse yhteys oman työterveysaseman työterveyshoitajaan.

Oman työterveyshoitajan yhteystiedot löytyvät Heli-intrasta kohdasta Työterveys. Virka-ajan ulkopuolella hoitoon hakeudutaan terveyskeskuksen ohjeiden mukaisesti. Työterveyskeskus muistuttaa, että liikkeellä on jatkuvasti myös aivan tavallista flunssaa, jota hoidetaan muutaman päivän levolla. > Seuraa Heli-intran uutisia!

Työsuojelun yt-periaatteet uudistettiin n Henkilöstökeskus on yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uudistanut työsuojelun yhteistoimintaperiaatteet. Periaatteita on muun muassa selkeytetty ja ajanmukaistettu. Seuraavassa Helsingin Hengessä nro 5 (ilmestyy 21.10.) kerrotaan tarkemmin, mitä uudistetut periaatteet pitävät sisällään.

Sosiaalivirasto avasi rekrytointisivut n Sosiaaliviraston uusilta rekrytointisivuilta löytyvät organisaation avoimet työpaikat ja tiedot sijaisuuksista. Sivut tarjoavat myös tietoja muun muassa oppisopimuskoulutuksesta, siviilipalvelusta, työharjoittelusta, henkilöstöeduista ja vapaaehtoistyöstä. Sosiaalivirasto on Suomen suurin sosiaalialan työnantaja, jossa työskentelee noin 12 000 alan ammattilaista. Kaupungin kaikki avoimet työpaikat löytyvät kootusti henkilöstökeskuksen ylläpitämiltä helsinkirekry.fi-sivulta.

Helsinki muotoilupääkaupungiksi 2012? n Helsinki on valittu vuoden 2012 maailman muotoilupääkaupungin haun finaalivaiheeseen. Toisena loppuvaiheeseen pääsi Hollannin Eindhoven yhteensä 46 hakijan joukosta. Päätös julkistetaan Singaporessa 25. marraskuuta. World Design Capital on kansainvälisten muotoilujärjestöjen projekti. Helsingin hakemuksessa ovat mukana myös Espoo, Vantaa Kauniainen ja Lahti. Hakemus valmisteltiin muotoilualan toimijoiden, yritysten, korkeakoulujen ja valtion kanssa.

Vuoden erillisbudjetti on hakemuksessa arvioitu 15 miljoonaksi euroksi. Rahoituksesta vastaisivat hakeneet kaupungit, valtio ja erilaiset muut lähteet. Finalistit valitsi kansainvälinen jury asiantuntijoiden esiarviointiin pohjaten. Jury totesi Helsingin ymmärtävän maailman muotoilupääkaupungin mahdollisuudet ja tavoitteet. Hakemuksen mukaan Helsinki suuntautuu muotoilupääkaupunkina vahvasti tulevaisuuteen ja pyrkii liittämään muotoilun tiiviisti osaksi kansalaisten elinolojen kehittämistä, kansainvälistä vuorovaikutusta ja taloudellista edistystä. Tuomarit vierailivat Helsingissä elokuussa, ja he raportoivat kansainväliselle asiantuntijaraadille. > Lisätietoa: www.designhelsinki.fi

Kerro kesätyökokemuksistasi – vastaa kyselyyn! n kesätyöntekijöitä ja vuosilomansijaisia pyydetään antamaan palautetta kesätyökokemuksista. Palautteen avulla toimintaa pystytään kehittämään entistä paremmaksi. Kyselyyn voi vastata osoitteessa www.helsinkirekry.fi/kesatyo 30.9. saakka. Vastaaminen on luottamuksellista. Vastanneiden kesken arvotaan lokakuussa kaksi iPod Nano 8 GB -soitinta, viisi Finnkinon elokuvalippupakettia sekä musiikkia. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Helsingin henki | syyskuu 2009

■ Helena Kangas opastaa EVA-JETkoulutuksen käynyttä Jukka Immosta, jotta hän esimiehenä voisi paremmin tukea muuttuvaa työyhteisöään hammashoitoloissa.

Helsingin henki | syyskuu 2009

teksti MINNA TAKKUNEN kuvat TOMMI TUOMI, SUVI LAINE, ARTO WIIKARI, ISTOCKPHOTO, kuvitus NEEA LAAKSO

Organisaatiomuutos tuo rytinää ja pauketta työpaikoille. Vaikka muutoksen toteuttaminen on kaikkien käsissä, esimiesten kontolla on muutoksen analysoiminen ja toimivien käytäntöjen turvaaminen arjessa. Oiva Akatemian koulutukset ja valmennukset terästävät tekemistä ja tuovat tarpeellista tukea esimiestyöhön.

äysin uusi esimiestehtävä, 80 alaista ja kliinisen työn vaihtuminen kokopäiväiseksi hallintotyöksi. Jotta homma ei olisi ollut turhan helppo, yhtälöön lisättiin organisaatiomuutos. Suuhygienisti ja aluehammashuoltaja Jukka Immonen terveyskeskuksesta oli työskennellyt pari vuotta Mannerheimintiellä ja Laakson sairaalassa sijaitsevien hammashoitoloiden lähiesimiehenä, kun roolin uutuudenviehätys ja kuherruskuukausi alkoi muuttua arjeksi. – Asiat eivät enää tapahtuneetkaan sormia napsauttamalla. Alaisten määrä vain kasvoi. Olin aika yksin työni kanssa. Porukka odotti paljon. Kävin läpi omaa esimiesrooliani, mietin että onko minusta siihen. Asioiden selvittäminen ja työrutiineista huolehtiminen veivät kaiken työajan niin, että työn kehittämiseen ei jäänyt aikaa, Immonen kertoo. Murroksen keskellä koitti hetki ottaa esimiehenä oleminen omiin käsiin. Osuvaksi ratkaisuksi osoittautui Oiva Akatemian EVA-JET, puolentoista vuoden mittainen esimiesvalmennus, jossa tiedon saannin ohella tiedon soveltamisella omassa työyhteisössä ja työssä oppimisella oli merkittävä rooli. Immosen koulutusjaksosta hyötyi koko työyhteisö – mutta miten, palataan siihen tuonnempana. Mietitään ensin, mihin esimiehet oikein tarvitsevat muutosvalmennusta.

Toiminnallisia työkaluja

– Työelämän ja ikärakenteen radikaalit muutokset edellyttävät työelämän osaamisen luotsaamista uusille urille. Työtä ja toimintatapoja on kehitettävä ja organisoitava uudelleen, kun työikäisen väestön määrä vähenee. Samalla kun jokaisella on yksilöllinen tukku vastuita, yhä useamman esimiehen on hallittava aiempaa laajempi tehtäväpaletti, Oiva Akatemian kehittämispäällikkö Ritva Pöntinen ja kehittämiskonsultti Helena Kangas kertovat. Palvelutuotannon säilyttäminen hyvänä olisi kuitenkin taattava, samalla kun muutos muovaa työn arkea. Oiva Akatemian koulutukset ja valmennukset kehitetäänkin henkilöstösuunnittelun pohjalta, tulevaisuuden oppimistarpeet huomioiden. Keskitettyjen valmennusten ja teemapäivien tehtävänä on viedä kaupungin strategisia linjauksia ja yhteisiä toimintamalleja käytäntöön eri organisaatiotasoille. Olipa kysymyksessä ylimmän johdon, keskijohdon, lähiesi-

miesten tai potentiaalisten esimiesten valmennus, sisällöt ovat samat – painotukset, toteutustapa ja ”kieli” muuttuvat kohderyhmän mukaan. Organisaatiomuutoksessa eivät pelkät laatikkoleikit organisaatiokaavioiden kanssa riitä. Kangas ja Pöntinen kertovat esimiesten kaipaavan toiminnallisia työkaluja ja lisää osaamista ihmisten johtamiseen. Monet valmen-

Uusi Outlook haltuun

”Esimiehen on mietittävä ja tiedettävä, mitä muutoksella tarkoitetaan ja miten se tehdään näkyväksi työyhteisön arjessa. Muutosslangi tulee kääntää työyhteisön omalle kielelle.” nukseen tulevat esimiehet ovat toimineet pitkään esimiestehtävässään, mutta tarvitsevat silti tukea siihen, miten valmistaa itseään ja työyhteisöään muutokseen. Toimitusjohtaja Mirja Heiskari kertoo, että Oiva Akatemiassa panostetaan myös uusien esimiesten perehdyttämiseen ja kaupungin sisältä kasvatettavaan esimiespotentiaaliin. – Moniulotteiset ongelmat vaativat nykyisin useiden ihmisten yhteensaattamista, sillä asiakaspalvelua kehitetään eri toimialojen kanssa yhteistyössä, Heiskari sanoo. – Esimiehet tarvitsevat eväitä etukenossa olemiseen. Tarvitaan tulevaisuuden suunnittelua, jotta esimies osaisi paremmin tukea muuttuvaa työyhteisöään, Kangas toteaa. Esimiehen on mietittävä ja tiedettävä, mitä muutoksella tavoitellaan ja miten se tehdään näkyväksi työyhteisön arjessa – muutosslangi tulee kääntää työyhteisön omalle kielelle. Johtajan rooliin kuuluu muutoksen näkeminen kokonaisuutena ja historian tuntemus: mikä on muuttunut, mikä poistunut tai mitä on tullut lisää? – Esimiehillä on oltava uusin tieto ja osaaminen. Me toimimme verkottajana, mutta osaamista kehitetään asiakaslähtöisesti työpaikoilla. Annamme mahdollisimman paljon tukea myös lähiesimiehille, koska he vastaavat asiakaspalvelutyöstä kuntalaisille, Heiskari linjaa. >>

KAUPUNGILLA SIIRRYTÄÄN käyttämään

■ Mirja Heiskari toteaa, että esimiehillä on oltava uusin tieto ja osaaminen.

Outlook-sähköpostiohjelmaa. Oiva Akatemian it-koulutussuunnittelija Susanna Kavonius suosittelee puolen päivän Outlook-koulutusta kaikille, joille ohjelma ei ole vielä tuttu. Myös Office 2007 -koulutukset ovat kaikille ajankohtaisia. – Koska viestintä ja informaation kulku ovat koko ajan siirtymässä yhä enemmän sähköpostiin ja intraan, Office 2007 perustaidot olisi hyvä osata, Kavonius toteaa. Yhä useammat lomakkeet löytyvät Heli-intrasta ja myös tilaukset ja laskuliikenne hoituvat sähköisesti. Toimintoja kannattaa käydä kurkkimassa vaikkapa työpaikan yhteiskoneelta. Jos tietotekniikkaosaamisessa askarruttaa pienikin asia, ei pidä arkailla ottaa yhteyttä Oiva Akatemiaan. – Kannattaa lähettää toiveita ja palautetta, sillä omalle työporukalle voidaan järjestää räätälöity koulutus, jossa käydään läpi juuri omassa työympäristössä tarvittavia toimintoja ja tietoja. Esimerkiksi eräs hammaslääkäriryhmä kokosi Wordiin ja Exceliin liittyvän toivelistan heille järjestettyä, päivän mittaista koulutusta varten, Kavonius kertoo. Koska useimpiin koulutuksiin on jonoa, Kavonius vinkkaa, että sairastumisen tai muun esteen tullessa kannattaa peruutuksesta ilmoittaa, jotta jonossa oleva saa paikan. Vielä koulutuspäivän aamunakin kannattaa ilmoittaa mikäli ei pääse tulemaan. Myöhemmin syksyllä pilotoidaan myös sähköinen työpöytä Helmi, joka otetaan käyttöön keväällä 2010. Heli-intran käyttö loppuu sähköisen työpöydän käyttöönoton myötä.

Helsingin henki | syyskuu 2009

”Keskinäiset keskustelut edistävät tehokkaasti yhdessä oppimista. He oppivat eniten toisiltaan.”

Tärkeää on myös johtaa monimuotoisuutta, sillä kun työyhteisössä on erilaisista taustoista lähtöisin olevia, eri elämäntilanteissa eläviä eri-ikäisiä ihmisiä, vuorovaikutuksen edistäminen työpaikoilla on keskeistä. Parhaimmillaan kaikki valmennukset auttavat kehittämään sekä yksilöä että organisaatiota.

Vedenpitävää vertaistukea ja budjettipeliä

Laajasta esimieskoulutustarjonnasta löytyy niin lyhyempiä, päivän-parin täsmäkoulutuksia, kuin vuoden-puolentoista laajuisia kokonaisuuksia. Lyhyemmissä koulutuksissa opitaan muun muassa yksittäisiä menetelmiä, pidemmät valmennukset ovat omiaan vaikuttamaan laajemmin oppijan koko organisaatioon. Lähiopetuksen rinnalla tarjotaan verkkopohjaisia koulutuksia; myös koulutusten räätälöinti on kovassa huudossa. Esimiestyön haasteet ovat usein samantyyppisiä. – Esimiehiä askarruttaa, kuinka muuttaa yhteisön dynamiikkaa parempaan suuntaan, miten tuetaan uutta luovaa ajattelua ja tekemistä sekä johdetaan yksilöllisesti, Kangas luettelee. Jukka Immosen kohdalla EVA-JET osui ajoituksen kannalta juuri nappiin. Hän tunsi oman työnsä, mutta aloittaessaan koulutusjaksoa tarvitsi lisäoppia käytännön työvälineistä ja taustatietoa koko organisaatiosta, jotta voisi perustaa valmistelemansa päätökset oikeille arvoille ja asioille. – Odotin myös vertaistukea ja muiden, esimiestyössä kokeneempien kohtaamista. Vertaistuesta muodostuikin minulle eräs koulutuksen huippukohdista, Immonen pohtii. Pöntinen ja Kangas vahvistavat, että juuri esimiesten keskinäi-

lu t u

> Oiva Akatemian palvelutarjonta koostuu kaikille avoimesta koulutuksesta sekä virastoja työyhteisökohtaisesta koulutuksesta ja konsultoinnista, joista osa maksullisia. Tässä poimintoja syksyn koulutuksista.

i r le n t e

> Johtaminen ja esimiestyö • Paikka perehdyttäjälle – paneudu perehdyttämiseen 10.9. & 8.10. • Eväitä muutoksiin 24.9. • Varhaisen tuen malli – toimintamalli työkyvyn heiketessä 22.9. • Kun varhainen tuki ei riitä 19.10.& 2.11.

Helsingin henki | syyskuu 2009

set keskustelut edistävät tehokkaasti yhdessä oppimista. Esimiehet oppivat eniten toisiltaan. – Luottamus syntyy verkostojen kautta, joten esimiehet hakevat toisiltaan tukea usein myös koulutuksen jälkeen, kun he ovat tulleet tutuiksi, he toteavat. Tiedon ja sen soveltamisen lisäksi koulutukset tarjoavat pysähtymispaikan kiireen katkaisemiselle ja kokonaisuuksien pohtimiselle. Kun kännykkä on kiinni ja ympärillä on samojen kysymysten kanssa kamppailevia, eri-ikäisiä ja eri kokemustaustoista tulevia ihmisiä, tilanne on otollinen uuden oppimiselle.

■ Susanna Kavonius vinkkaa, että räätälöityjä tietoteknisiä koulutuksia voi järjestää omalle työporukalle. ■ Hyvien käytäntöjen parastaminen on Ritva Pöntisestä ryhmäoppimisen hedelmällisimpiä anteja.

Harjoitukset testiin työpaikalla

Immonen kehuu työyhteisönsä ja esimiehensä tukea. Erityisesti harjoitukset hän koki hyviksi. – Testasimme harjoituksia heti meidän työpaikalla. Käytännössä siis myös lähin työporukkani osallistui koulutukseen, Immonen toteaa. Hyödyllinen oli esimerkiksi kananmunaharjoitus, jossa työjengin oli silmät sidottuina yhdessä löydettävä 12 kananmunaa vieraassa huoneessa. Oiva Akatemiassa toteutetusta harjoituksesta Immonen poikkesi oman työpaikkansa versiossa sen verran, että antoi harjoi-

• Paluun tuki – toimintamalli sairauspoissaolon pitkittyessä 14.9 & 7.11. > Laadun, toiminnan ja työyhteisön kehittäminen • Projektin hallinta ja arviointi 26.10. • Parempi palveluprosessi kehittämällä ja mittaamalla 1.12. > Talouden ja toiminnan suunnittelu ja ohjaus • Hankinnan puitejärjestelyt 12.11. • Erityisalojen julkiset hankinnat 22.10. > Henkilöstö-, työmarkkinaja palvelussuhdeasiat • Johdon assistentti johdon tukena – arjen ilot ja haasteet 22.10.

> Viestintä • Oto-kouluttajan työkalupakki 10.11. • Varmasti viestin! 17.9. & 29.10. • Teksti viimeistellyksi, oikeinkirjoitusasiat kuntoon 28.10. > Kansainvälisyyden tuki • Kansainvälinen henkilövaihto: virastot ja laitokset vastaavat itse kansainvälisen henkilövaihdon kustannuksista, Oiva Akatemia tarjoaa valmennustilaisuuksia. • Mukaan! -hanke > Ruotsin kieli > Työsuojelu > Tietotekniikka

gallup ”Esimiehet havaitsevat työhyvinvointinsa lisääntyneen valmennuksen ansiosta.” tukseen osallistuville työyhteisönsä jäsenille viikon verran aikaa harjoitukseen valmistautumiseen. Onnistunutta kananmunaharjoitusta muistellaan Immosen työpaikalla vieläkin. Kokkelia ei tarvinnut harjoituksen jälkeen siivoskella. Kaikki kananmunat löydettiin, ja ne säilyivät ehjinä. – Videoimme harjoituksen ja analysoimme sen jälkeenpäin. Mietimme esimerkiksi, huomioitiinko työrajoitteiset, kuten ne jotka eivät voineet huonojen polvien takia kontata lattialla, tiedotettiinko tapahtumasta poissaoleville ja miten infottiin niitä, jotka olivat harjoituspäivänä sairaana tai niitä, jotka olivat ryhmässä uusia, Immonen kertoo. Työyhteisön tilanteita heijasteleva harjoitus loi ryhmään yhteishenkeä, kun toimintaa käytiin yhdessä läpi.

Parastamalla päin muutosta

Immonen kokee kehittyneensä esimiehenä EVA-JET-valmennuksen ansiosta. Hän uskaltaa nyt tehdä päätöksiä paremmin, mikä tuo turvallisuuden tunnetta alaisillekin. Esimiesroolia vankensi sekin, että hän oppi asettamaan rajat tekemisilleen ja miettimään, mikä on järkevää jaksamisen kannalta. Nykyisen 40 hengen alaisjoukon asioista on nyt helpompi huolehtia. Kangas ja Pöntinen paljastavat,

■ Susanna Hietanen kehittää palveluja ja varmistaa, että ne vastaavat asiakkaiden toiveita.

että vaikka valmennukseen osallistuminen oman työn ohella on saattanut arveluttaa, esimiehet havaitsevat työhyvinvointinsa usein lisääntyneen valmennuksen ansiosta. Hyvien käytäntöjen varastaminen tai “parastaminen” kuten Pöntinen toimintaa kuvaavasti kutsuu, on ryhmäoppimisen hedelmällisimpiä anteja. Immonen kertoo, että parhaillaan hänen työssään on käynnissä muutos, jossa koko pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen erikoishammashoito yhdistetään. Suun erikoishoitoyksikön henkilökunta kaksinkertaistuu. Sen lisäksi että fyysinen ympäristö muuttuu, kun hoitohuoneita ja leikkaussaleja tulee lisää, uusien työntekijöiden kanssa käydään arvokeskustelua ja punnitaan yhteisiä toiminta-ajatuksia. Immoselle voi tulla puhumaan: ovi on alaisille aina auki. Hän on valmistautunut myös organisaatiomuutoksen erilaisiin vaiheisiin. – Muutoksessa on tietyt vaiheet, joihin liittyvien tunteiden täytyy antaa vapaasti tulla ulos. Vastarinnan ilmaukset tuovat työhön myös kehitysideoita. Esimiehen roolissa on muutosaikana tärkeintä rehellisyys, avoimuus ja tiedottaminen, Immonen toteaa. • > Lisätietoa: www.hel.fi > Oiva Akatemia > Tutustu koulutuksiin: Heli-intra > Koulutus

Aiotko opiskella? KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, AIKOVATKO HE KOULUTTAA ITSEÄÄN SYKSYLLÄ. JOS, NIIN MITEN? teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI ■ ARTO SIITONEN HKL, liikennesuunnittelija Aion osallistua laajaan liikenteenjärjestelykoulutukseen. Menin mukaan, koska halusin täydentää osaamistani ja kurssi kytkeytyy loistavasti työnkuvaani. Olen ollut tosi tyytyväinen kaupungin kurssitarjontaan. Erilaisilla tietotekniikka-kursseilla on tullut käytyä. Ne ovat olleet myös laadukkaita – valinnanvaraa on aina löytynyt paljon. HKL muuttuu vuodenvaihteessa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäksi eli HSL:ksi. Toivottavasti HSL jatkaa kursseissa samaa hyvää kaupungin linjaa. ■ MAARIT LEHTO sosiaalivirasto, lastentarhanopettaja Juuri nyt on käynnissä kasvatuskumppanuus-kurssi, johon osallistun. Työnantaja mainitsi tästä, ja halusin mukaan. Olen tykännyt kovasti kaupungin kursseista. Ne ovat aina olleet tosi hyvin suunniteltuja ja kohderyhmälle sopivan räätälöityjä. Kurssit myös koskettavat omaa työtä läheltä. Kurssien taitoja onkin työelämässä tarvittu. Kahdenkymmenen vuoden aikana on monenlaisia kursseja tullut käytyä, eikä minulla ole mitään toiveita kurssitarjottimen suhteen. Erilaisia sisältöjä on aina riittänyt niin hyvin. ■ MARKKU LANKINEN tietokeskus, erikoistutkija En ole käynyt enää muutamaan vuoteen varsinaisilla räätälöidyillä kursseilla, mutta tietokoneiden kanssa työskennellessä täytyy joka päivä oppia uutta, kun ohjelmat muuttuvat vauhdilla. Nuorempana toimin itsekin kouluttajana. Koulutettavana muistan olleeni tyytyväinen kursseihin. On mukavaa, että olen voinut itse päättää minkälaiselle kurssille hakeudun ja että valinnanvaraa riittää. Vapaa-aikana opiskelen nykyään itsenäisesti. Esimerkiksi filosofia on hyvä vastapaino päivätyölle koneiden parissa. ■ MIA LAPPETELÄINEN sosiaalivirasto, lähihoitaja Aloitin työt kaupungilla vasta pari viikkoa sitten, ja nyt on juuri meneillään sosiaaliviraston työntekijöille suunnattu Starttipäivä. Tällä lyhytkurssilla käsitellään esimerkiksi monikulttuurisuutta ja leikkipuistojen toimivuutta. Kurssi on ollut todella mielenkiintoinen ja laadukas. Kouluttajat ovat innostavia. Varmasti osallistun kaupungin kursseille vastaisuudessakin. Mielestäni monikulttuurisuus on juuri sellainen teema, josta voisi kursseilla puhua jatkossakin paljon. Monille ihmisille se saattaa yhä olla aika tuntematon asia. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

kaffella

Potkua

osa-aikaeläkkeeltä

Helsingin henki | syyskuu 2009

teksti MARIA HALAVA kuvat SUVI LAINE

Vuosikymmenten pituinen työputki painaa sekä jalkoja että mieltä. Työssäkäynti houkuttelee vielä, mutta myös vapaa-ajan merkitys korostuu. Viimeisistä työvuosista voi tehdä mielekkäämpiä siirtymällä osa-aikaeläkkeelle.

elsingin keskustan kahvilat täyttyvät lounastajista, ja tyhjiä pöytiä löytyy enää harvakseltaan. Vilkkaalle Esplanadille tapaamisen sopineet henkilöstökonsultti Anna Sarvilinna Seuresta ja erityissuunnittelija Paavo Salonen henkilöstökeskuksesta saavat viimeisen tyhjän pöydän. Pöydän ääressä käydään vilkasta keskustelua osa-aikaeläkkeestä – Sarvilinna tekemänsä tutkimuksen, Salonen vajaan parin vuoden omakohtaisen kokemuksen pohjalta. – Osa-aikaeläkkeelle jäävien määrä on yleisesti ottaen kasvanut viime vuosina. Tämä on seurausta lisääntyvästä tiedonsaannista ja osa-aikaeläkkeistä saaduista myönteistä kokemuksita. Myös suuret ikäluokat näkyvät tilastoissa, kertoo osa-aikaeläkkeestä kaupungille viime keväänä gradunsa tehnyt Sarvilinna. Salosen osa-aikaeläke ratkesi lopullisesti sen jälkeen, kun hän oli toimittanut työnantajalle lääkärintodistuksen, jonka perusteella hän olisi voinut hakea osatyökyvyttömyyseläkettä jo pari vuotta aiemmin. – Lain perusteluista käy ilmi, että menettelyllä on tarkoitus helpottaa kaikkien ikääntyneiden, ei pelkästään vakavasti sairaiden, työuran pidentämistä, Salonen toteaa. – On olemassa paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkän työuran ja joille soisi jo hengähdystauon ennen lopullista eläkkeelle jäämistä. Moni sanoo osaaikaeläkkeen parantavan työssä jaksamista, Sarvilinna lisää. Ihmisillä on erilaisia syitä osa-aikaeläkkeelle hakeutumiseen. Mitkä ovat niistä yleisimpiä ja miten osa-aikaeläkkeelle loppujen lopuksi sopeudutaan?

– Tavallisimmin taustalla painavat terveyteen ja jaksamiseen liittyvät syyt. Moni kaipaa myös lisää vapaa-aikaa, jolloin voi harrastaa tai antaa aikaa lapsenlapsille, Sarvilinna selvittää. Joskus takana on organisaatiomuutokseen liittyviä syitä tai pitkä työmatka. On myös tapauksia, joissa työmäärän vähentyminen edellyttäisi uuden työn opettelua ja uusien tehtävien omaksumista. Tällöin osa-aikaeläke saattaa tuntua paremmalta vaihtoehdolta.

Salosen mukaan osa-aikaeläkkeelle jääminen on ollut terveyden kannalta hyvä vaihtoehto. Osa-aikaeläkkeelle sopeutuminenkaan ei ole aiheuttanut ongelmia. – Tasapaino työn ja vapaan välillä on löytynyt hyvin – tarvittaessa kummastakin joustetaan. Vapaa-aika kuluu muun muassa metsä-, rakennus- ja puusepäntöissä sekä puutarhanhoidossa. Hyötyliikunta hoituu siinä samassa, hän kertoo. Joillekin sopeutuminen on ollut hankalampaa, ja ensimmäiset kuukaudet kuluvat oikean rytmin hakemiseen. – Kun on ollut 40 vuotta putkeen töissä, voi elämän uudelleen rytmittäminen olla työlästä. Maanantaina kestää hetken ennen kuin töistä saa eläkepäivien jälkeen taas kiinni, ja kun keskiviikkona on päästy vauhtiin, on aika siirtyä taas eläkepäivien viettoon, Sarvilinna toteaa.

”On olemassa paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet pitkän työuran ja joille soisi jo hengähdystauon ennen lopullista eläkkeelle jäämistä. Moni sanoo osa-aikaeläkkeen parantavan työssä jaksamista.” Osa-aikaeläkeläisen työaika lyhenee, mikä tarkoittaa muutoksia työpaikalla. Miten työt organisoidaan ja miten työyhteisö tähän suhtautuu?

Salonen tekee työsopimuksen mukaan keskimäärin kolme työpäivää viikossa. Työajallisesti se tarkoittaa 60 prosenttia, mutta omien sanojensa mukaan hän pystyy tekemään työtapoja muuttamalla jopa 75 prosenttia vanhoista töistään. – Ensimmäiseksi osa-aikaeläkkeen ratkettua kävimme läpi mitkä ovat töitä, jotka voidaan jättää tekemättä, mitkä voidaan antaa muiden tehtäväksi, mitkä minun ainakin tulisi tehdä sekä mitkä olisi hyvä saada tehdyiksi. Tilanne pakotti järkevään työn organisoimiseen, mikä johti työn tehostumiseen, Salonen kertoo. Työtoverit ja lähimmät esimiehet ovat pitäneet työtehtävien uudelleenjär-

Miten osa-aikaeläkkeelle? > Osa-aikaeläke antaa 58 vuotta täyttäneille mahdollisuuden keventää työmäärää ja siirtyä kokopäiväisestä työstä osapäivätyöhön. > Osa-aikaeläkkeelle jäännin edellytyksenä on, että osa-aikaisesta työstä sovitaan työnantajan kanssa. Osaaikatyö voidaan järjestää monella tavalla: lyhentämällä päivittäistä työaikaa, työskentelemällä kolme päivää viikossa ja pitämällä kaksi päivää vapaata tai olemalla työssä joka toinen viikko. > Työtulojen pienenemistä korvataan osa-aikaeläkkeellä, jonka määrä on puolet ansioiden alenemasta. > Osa-aikaeläkkeellä ansiot muodostuvat osa-aikatyön palkasta ja osa-aikaeläkkeestä. > Osa-aikatyössä ansioiden on oltava vähintään 35 prosenttia ja enintään 70 prosenttia kokoaikatyön vakiintuneesta ansiotasosta. Ansiotaso ei saa merkittävästi muuttua siitä, mitä se oli osa-aikaeläkkeen alkaessa. > Osa-aikaeläkkeelle siirtyvä ei voi jatkaa esimiestehtävissä, vaan hänen tulee siirtyä toisiin tehtäviin. > Osa-aikaeläke on pysyvä ratkaisu, mutta henkilö voi palata kokopäivätyöhön sopimalla siitä työnantajan kanssa. > Osa-aikaeläkkeellä olo pienentää vanhuuseläkkeen määrää.

> Lisätietoja osa-aikaeläkkeestä: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöhallinnon käsikirja > ”Tää on aivan nappiin juttu” Kokemuksia osa-aikaeläkkeestä ja näkemyksiä työssä jatkamisesta – gradututkimuksesta voi kysyä lisätietoja Anna Sarvilinnalta sähköpostilla: anna.sarvilinna@hel.fi.

jestelyjä hyvinä. Aika on näyttänyt, että hommat sujuvat näinkin. Ilman hankaluuksia Salonen ei kuitenkaan ole selvinnyt. Päätös osa-aikaeläkkeen myöntämisestä venyi viime tippaan, ja joidenkin suhtautuminenkin oli välillä kielteistä. Saman vahvistaa Sarvilinna, joka tutkimusta tehdessään törmäsi kielteisyyteen osa-aikaeläkettä tai osa-aikaeläkeläisiä kohtaan. – Pääosin suhtautuminen on ollut hyvää, mutta kateuttakin esiintyy. Arvostus osa-aikaeläkeläisen tekemää työtä kohtaan saattaa laskea, ja osa-aikaeläkeläinen saattaa jäädä syrjään yhteisistä asioista, Sarvilinna vahvistaa. Minkälaisia etuja ja hyötyjä osaaikaeläkkeellä voidaan saavuttaa? Mitä kielteisiä asioita siihen liittyy?

Monen kohdalla henkinen ja fyysinen hyvinvointi sekä jaksaminen ovat lisääntyneet, ja moni on valmis jatkamaan työelämässä vielä täyden eläkeiän saavutettuaan. Usein myös ne, joilla on fyysisiä tai henkisiä vaivoja, saadaan osa-aikaeläkkeen avulla jatkamaan töissä eläkeikään saakka. – Kun ennen töissä roikuttiin ikään kuin pakolla, moni on nyt sitä mieltä, että tekee osa-aikaeläkkeellä ollessaan töitä innokkaammin ja tehokkaammin kuin aikaisemmin, Sarvilinna toteaa. Samaa mieltä on Salonen, jonka mielestä lisääntynyt motivaatio ja jaksaminen hyödyttävät myös työnantajaa. Hän toteaa, että ennen osa-aikaeläkettä hän saattoi olla jo valmiiksi väsynyt töihin tullessaan, nykyisin näin ei käy juuri koskaan. Salosella itsellään olisi oikeus jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle reilun vuoden päästä, mutta osa-aikaeläkkeeltä lisää voimia saanut mies aikoo jatkaa vielä työelämässä muutaman vuoden, ei kuitenkaan 65-vuotiaaksi saakka. – Jatkaminen riippuu työssä viihtymisestä. Vielä en ole kuitenkaan jäämässä kokoaikaeläkkeelle, hän nauraa. Pelkkää hyvää osa-aikaeläke ei tuo tullessaan, vaan monella painaa huoli tulojen pienenemisestä ja taloudellisesta pärjäämisestä. Työpaikan asioissa sen sijaan pysyy perillä olemalla itse aloitteellinen. – Tietoaukot pystyy täyttämään pitkälti olemalla itse aktiivinen, Sarvilinna päättää. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

duunissa

teksti PETTERI HARJULA kuvat JOHANNA TASKINEN

Parempaa kuin pullovesi Keväällä 50 vuotta täyttänyt Helsingin Veden Pitkäkosken vedenpuhdistus laitoksen käyttölaboratorio on paljon vartijana. Se ohjaa vedenpuhdistuksen kemikalointia ja valvoo yli 600 000:n pääkaupunkiseudun asukkaan veden laatua.

Helsingin henki | syyskuu 2009

aakavesi tulee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle 120 kilometrin mittaisen maanalaisen tunnelin kautta Päijänteestä. Vaikka Päijänteen veden laatu on viime vuosina parantunut maanviljelyn ja teollisuuden vähentyneiden päästöjen myötä, se pitää puhdistaa. Pitkäkoskelta löytyy Suomen ainoa akkreditoitu vesilaitoksen laboratorio. – Vesi tänne otetaan syvältä Päijänteestä, mutta se ei ole pohja- vaan pintavettä ja sisältää mikrobeja, jotka voivat olla ihmiselle haitallisia, toteaa Pitkäkosken laboratoriopäällikkö Kirsi Hiillos. Laboratorion seitsemän hengen tiimin kanssa hän vastaa Päijänteen veden puhdistuksesta juomakelpoiseksi

vedeksi. Vesinäytteitä otetaan raakavedestä kaksi kertaa viikossa ja puhdistetusta vedestä päivittäin, joista laboratorioteknikot tekevät vuosittain noin 30 000 analyysia.

Puhdistus kestää päivän

Puhdistusprosessi on monivaiheinen. Puhdistuslaitokselle tulevaan veteen lisätään ensin ferrisulfaattia, joka saostaa vedessä olevan orgaanisen aineen. Selkeytetty vesi suodatetaan hiekan läpi ja sen jälkeen se otsonoidaan. – Otsonin etuna on sen tehokkuus pieneliöiden ja virusten tappajana. Lisäksi se nostaa veden happipitoisuutta tehden siitä raikkaamman makuista, mikrobiologi Tuula Laakso kertoo. Otsonoinnin jälkeen veden haponsietokykyä nostetaan hiilidioksidilla, jottei se ruostuttaisi pääosin rautaista putkiverkostoa. Sen jälkeen vesi aktiivihiilisuodatetaan, mikä poistaa loputkin vedessä mahdollisesti olevat orgaaniset aineet. Sitten vesi desinfioidaan vielä toisen kerran ultraviolettisäteilyllä – lopuksi veteen lisätään hieman puhdistavaa kloramiinia. Puhdistusprosessi kestää noin vuorokauden. Sen aikana Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistamoiden läpi virtaa 230 000 tonnia vettä. Se tarkoittaa lähes kolmea kuutiota joka sekunti. Tämän prosessin etenemistä sekä Pitkäkosken että Vanhankaupungin vedenpuhdistamoiden käytönvalvojat seuraavat. – Meillä on tietyt hälytysrajat esimerkiksi veden sameuden suhteen. Jos ne ylittyvät, laboratorio varmistaa ensin, että mittarit toimivat oikein ja antaa sitten ohjeet jatkotoimenpiteistä, Hiillos selventää laboratorion roolia vedenpuhdistuksen ohjaajana.

■ Mikrobiologi Tuula Laakso ja laboratoriopäällikkö Kirsi Hiillos katselevat tulokaivoon, jonka kautta vesi tulee vedenpuhdistuslaitokselle.

■ Kemisti Riikka Räsänen etsii sopivaa mittalasia kokeita varten. Puhdistetusta vedestä otetaan näytteitä päivittäin, raakavedestä kaksi kertaa viikossa.

■ Laboratorioteknikko Elina Tammi tarkkailee veden laatua. Vettä titraamalla määritetään laitokselta lähtevän veden kovuus.

Pääkaupunkiseudun vesija viemärilaitokset yhdistyvät ”Taustalla on pitkäaikainen ja määrätietoinen työ puhtaamman veden puolesta. Onneksemme paljon korkealaatuista raakavettä on saatavilla.”

Tiimikin joutui testiin

Näytteistä tehdään päivittäin yli sata analyysiä. Kun Päijänne-tunnelia huollettiin ja vettä jouduttiin ottamaan Vantaanjoesta, analyysien määrä kaksinkertaistettiin, jotta puhtaan veden laatu varmistettiin. – Siinä jouduttiin tekemään paljon ylitöitä, mutta myös opittiin paljon. Vaikka tiimin yhteistyö ja yhteishenki paranivat, ihan heti kuitenkaan ei samaa haluta kokeilla uudestaan, Hiillos naurahtaa. Muiden töidensä ohessa Hiillos ja

Laakso vastaavat puhelimitse tuleviin asiakastiedusteluihin, jotka lisääntyivät Vantaanjoen veden käytön aikana. – Kaiken kaikkiaan puheluita tulee aika vähän, ehkä noin sata vuodessa. Eniten ihmiset kysyvät veden kovuutta, koska ovat huolissaan astian- ja pyykinpesukoneistaan. Helsingissä vesi on pehmeää, eikä koneisiin tarvitse lisätä erillisiä suoloja, Laakso kuvailee.

Maailman parasta vettä

Pari vuotta sitten Nokialla tapahtui onnettomuus, jossa verkostoon pääsi likaista vettä. Vastaavaa tapausta eivät Hiillos ja Laakso pidä pääkaupunkiseudulla mahdollisena. Pitkäkoskella on tehty tarkka talousveden turvallisuussuunnitelma, jossa on käyty läpi koko vedenotto- ja puhdistusprosessin yksittäiset vaiheet, kartoitettu niihin liittyvät riskit ja pohdittu, miten niiden toteutuminen voidaan estää. – Koskaan ei tietenkään pidä sanoa ei koskaan, mutta äärimmäisen epätodennäköistä tällainen tapahtuma olisi, Hiillos toteaa. Toisinaan veden väri voi muuttua ilman että asiaan liittyy mitään vaaratekijöitä. Jos virtaussuunta putkistossa vaihtuu, putkien seinämistä irtoaa rau-

ENSI VUODEN ALUSTA ESPOON, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesija viemärilaitokset yhdistyvät Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskuntaan eli YTV:hen. Samalla YTV nykyisessä olomuodossaan lakkaa, ja sen tehtävät jaetaan kahden uuden perustettavan kuntayhtymän kesken. Toinen näistä on Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymä, joka vastaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä, ja toinen on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, joka ottaa vastuulleen jäsenkuntien jäte- ja vesihuoltoon sekä ilmansuojeluun liittyvät tehtävät ja toiminnot. Vesilaitosten yhdistämisellä kaupungit haluavat jatkossakin turvata toimivan, laadukkaan ja kustannustehokkaan vesihuoltojärjestelmän koko pääkaupunkiseudulle. Yhdistämisen tavoitteena on myös sekä laadultaan että hinnaltaan yhtenäinen palvelutaso. Helsingin kaupungin vedenpuhdistuslaitokset Pitkäkoskella ja Vanhassakaupungissa puhdistavat jo nyt Helsingin vesijohtoveden lisäksi 90 prosenttia Vantaan ja 65 prosenttia Espoon vedestä. Yhteistyö yli kaupunkien rajojen on siis tuttua.

tasakkaa, joka voi värjätä veden kellertäväksi tai jopa ruskeaksi. – Ihmiselle rautasakka on vaaratonta, mutta jos sattuu pesemään valkopyykkiä, niin tilanne on tietysti ikävä. Yleensä veden saa kirkkaaksi juoksuttamalla, Laakso neuvoo. Yleisesti Suomen juomavesi ja erityisesti Helsingin vesi ovat maailmalla kovassa maineessa. Helsingin vettä testanneen amerikkalaisen vesiasiantuntijan suussa se maistui paremmalta kuin pullotettu merkkituote. Pullovettä juodaankin Suomessa poikkeuksellisen vähän verrattuna muuhun Eurooppaan. Suomen vedenpuhdistuksessa saatuja tuloksia on käyty esittelemässä kansainvälisillä areenoilla. – Taustalla on pitkäaikainen ja määrätietoinen työ puhtaamman veden puolesta. Onneksemme paljon korkealaatuista raakavettä on saatavilla, Hiillos pohtii. Tulevaa vesilaitosten liitosta Pitkäkosken käyttölaboratoriossa odotetaan luottavaisin mielin. Yhdistyminen tuo toki mukanaan uusia haasteita. Esimerkiksi omavalvonnan näytemäärät kasvavat, mutta laitekapasiteetti kestää sen. Sen sijaan laboratorioon saatetaan tarvita lisää työvoimaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

{ erikoinen ammatti } teksti OUTI NIEMELÄ kuvat ARTO WIIKARI

Patarummun vuoro Patarummun takana tarvitaan pitkää pinnaa ja herkkää korvaa.

Helsingin henki | syyskuu 2009

ummunlyöjä, rumpali, patarummun soittaja vai miksi pitäisi kutsua miestä neljän suuren, kauniisti kumisevan rummun takana, orkesterin takalehterillä? – Kyllä patarumpali on oikea nimitys. Tarkemmin sanoen olen patarumpujen äänenjohtaja, toteaa Tomi Wikström kaupunginorkesterista. Patarummut on se soitin, jonka kumahduksia yleisö joutuu toisinaan odottelemaan pitkäänkin. Lähinnä soitin siis kumisee muiden soitinten taustalla harvakseltaan. Joissakin kappaleissa se saattaa silloin tällöin varastaa soololyönnin tai muutaman itselleen. Wikström kertoo, että jokaisesta soitinryhmästä löytyy äänenjohtaja. Hän on eräänlainen silta oman soitinryhmänsä ja kapellimestarin välillä. Äänenjohtajan haasteena on pitää oman soitinryhmän

musiikillisia ja soittoteknisiä päämääriä yhteisinä kapellimestarin toivomusten kanssa. Miten kummassa hyvää rytmitajua, tarkkaa korvaa ja kärsivällisyyttä vaativaan patarumpalin ammattiin päädytään? – Moni lähtee opiskelemaan yleisesti lyömäsoitinten soittoa, minkä jälkeen erikoistuu pikkuhiljaa tiettyyn suuntaan. Lopullinen erikoistuminen tapahtuu yleensä vasta ammatissa. Suomi on niin pieni maa, että tuskin kukaan täällä lapsena päättää ryhtyä aikuisena juuri patarumpaliksi, hän pohtii.

Jazzmiehen haave toteutui

Wikström kertoo oman tiensä kulkeneen teiniaikojen rokkibändeistä jazzin kautta klassiseen musiikkiin. Mikään edellinen tyyli ei ole miehen rummuista kadonnut, vaan musiikillinen repertuaari on vain laajentunut.

ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN

■ Tomi Wikström on unelmaammatissaan kaupunginorkesterin patarumpalina. Hän toimii myös äänenjohtajana, joka on eräänlainen silta kunkin soitinryhmän ja kapellimestarin välillä.

– Kaupunginorkesteri on monen unelma uran alkutaipaleella, hieman samoin kuin vaikkapa kirjan julkaisu aloittelevalla kirjoittajalla. Se ei ole ihme, sillä paikka satapäisessä kaupunginorkesterissa on musiikkialalla harvinainen eläkevirka. Antoisinta soittamisessa on Wikströmin mukaan itse musiikki. Hänestä on upeaa, että saa olla osa suurta erilaisten soittimien ja hienojen kollegoiden kokonaisuutta. – On melkoinen unelmien täyttymys, kun pitkäaikainen rakas harrastus muuttuukin palkalliseksi leipätyöksi.

Harmonian etsintää

Työn huonoista puolista Wikström on pitkään hiljaa, eikä meinaa keksiä kritiikkiä. Vähän ajan kuluttua hän toteaa metelin olevan orkesterin takaosassa välillä niin voimakas, että kuulo joutuu joskus koville. Suuren orkesterin soittoon liittyy ylipäänsä aina hienoinen ristiriita – miten saada suuri porukka tarpeeksi lähelle toisiaan, jotta yhteissoitto säilyisi harmonisena ja samaan aikaan varoa, ettei kukaan soita edessä istuvan korvaan? Uuden musiikkitalon valmistuessa tämä ongelma pienenee. Kun akustiikka on kohdallaan, orkesterin musiikki kantautuu kauniisti yleisölle – minne sen kuuluukin – eikä jää orkesterin yläpuolelle pauhaamaan. Ennen musiikkitalon valmistumista Wikströmin rumpujen kaunista kuminaa ja Sibeliuksen aikanaan johtamaa, Pohjoismaiden vanhinta sinfoniaorkesteria voi vielä kuunnella Finlandia-talossa. • Lisätietoa: > www.hel.fi/filharmonia Kaupunginorkesteri soittaa syyskaudella parikymmentä klassista konserttia.

Satavuotisjuhliaan viettävä Helsingin Energia kehittää toimintaansa entistä energiatehokkaammaksi. Samalla se haastaa kaikki energiatalkoisiin, ilmastonmuutosta hillitsemään.

Ekotehokasta kaupunkienergiaa

iime vuonna päästöt olivat Helsingissä alimmillaan vuosikymmeniin huolimatta jatkuvasta energiankulutuksen kasvusta. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että kivihiilen kulutus vähenee ja maakaasun käyttö kasvaa, mutta ennen kaikkea päästöjä vähentää Helsingin Energian kasvava yhteistuotanto. Tämä on huomattu myös maailmalla: yhtiö sai EU:lta korkeimman ympäristöalan kansainvälisen tunnustuksen voittaessaan Regional Awards -kilpailun viime marraskuussa. – Perusteissa todettiin, että olemme maailman johtava energiatehokkuuden osaaja. Tuotamme sähköä, lämpöä ja jäähdytystä samassa prosessissa. Kolmoistuotantomme hyötysuhde on siis maailman huippua!, iloitsee viestintäjohtaja Jarmo Karjalainen. Yrityksen ympäristötyö onkin ollut pitkäjänteistä ja määrätietoista. Helsingin Energia on yksi maan suurimmista energiayhtiöistä, jolla on yli 400 000 sähköasiakasta Suomessa. Kaukolämmöllään se kattaa yli 90 prosenttia pääkaupunkiseudun tarpeista. Päästöjen pienentämiseksi tehdään jatkuvasti työtä. Jo nyt Helsinki on Euroopan puhtaimpia pääkaupunkeja keskitetyn energiatuotannon ansiosta. – Yksi esimerkki kaukolämpöä ja -jäähdytystä samassa prosessissa tuottavasta yksiköstä on muutama vuosi sitten valmistunut Katri Valan lämpöpumppulaitos, joka on lajissaan maailman suurin. Sen keskeisenä energialähteenä käytetään Viikinmäestä tulevaa puhdistettua jätevettä. Tällainen yhdistetty laitos pienentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä verrattuna vaihtoehtoisiin erillisiin yksiköihin, ympäristöjohtaja Martti Hyvönen toteaa. – Edistämme energiatehokkuutta myös energiankäytössä. Kampanjoimme, neuvomme ja kehitämme kuluttajapalveluja, hän jatkaa.

Energiapäätökset tehdään syksyllä

Hyvönen kertoo jatkuvasta tutkimus- ja kehitystyöstä, jota tehdään uusiutuvan energian käytön kasvattamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Vähäpäästöinen Helsinki > Kaupungin ilmansuojelutyöryhmä on tehnyt ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsinkiin. > Kaupunki määrittäisi kriteerit vähäpäästöisille henkilöautoille ja niiden hankintaa ja käyttöä kannustettaisiin eri tavoin. Näitä ajoneuvoja kaupunki suosisi hankinnoissaan. > Ympäristövyöhyke koskisi sisäistä ja seudullista bussiliikennettä ja YTV:n jätekuljetusta. > Ehdotus on yleisön kommentoitavana ympäristökeskuksen internetsivuilla 30.9. asti. > Vuoteen 2020 mennessä Helsinki on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lisätietoja: > www.hel.fi/ymk (kommenttilomake) > www.helen.fi/energiakeskus > www.energianeuvoja.fi Energiansäästöviikko 5.–11.10.

– Selvitämme puuperäisen biomassan käyttömahdollisuuksia Hanasaaressa, tuulivoiman tuotannon lisäämistä merituulipuistojen avulla ja uudentyyppistä, monia polttoaineita käyttävää voimalaitoskonseptia yhdessä Pohjolan Voiman kanssa, Hyvönen listaa. Tätä työtä ohjaavat poliittiset päätökset vähentää Helsingissä lämmön ja sähkön hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta vuoteen 2020 mennessä. Se tietää myös pienempiä tuloja kaupungille, joka omistaa Helsingin Energian. Poliitikot joutuvat päättämään energiakantansa jo syksyllä. Päätöksenteon tueksi tilattu konsulttiselvitys ehdotti ydinvoiman lisärakentamiseen osallistumista tai oman biovoimalaitoksen rakentamista. Keskustelusta odotetaan vaikeaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

Vuosaar

n Satamajohtaja Heikki Nissisen takana avautuu Vuosaaren satama, joka on Suomen tähän asti monipuolisin rakennuskohde ja liki 700 miljoonan jätti-investointi.

Helsingin henki | syyskuu 2009

yllähän tästä tulee ennemminkin mieleen pieni kaupunki tai iso kauppakeskus. Täälläkin on iso parkkipaikka, laaja tavaravalikoma ja kun tavarat on saatu kärryyn, lähdetään takaisin, toteaa satamajohtaja Heikki Nissinen esitellessään näkymää Vuosaaren maamerkkinä kohoavan Gate Housen yläkerroksesta. Ympärillä avautuu liki 700 miljoonaa euroa maksanut ja kuusi vuotta kestänyt jätti-investointi, joka oli tähän asti monipuolisin rakennuskohde Suomessa. Pelkästään asfalttiurakan laajuus oli yli 150 hehtaaria. Maantieksi muutettuna Vuosaaressa on asfalttia saman verran kuin maantiellä Helsingistä Kuopioon. Yksityiset investoinnit mukaan lukien satamahankkeen investoinnit ovat lähes miljardi euroa.

teksti Timo Sormunen kuvat Pekka Holmström ja pertti nisonen

Vuosaaren uusi satama on Suomen merkittävin vientija tuontiväylä ja samalla yksi talouden apumoottoreista pääkaupunkiseudulla. Vuosaaren satamakeskus työllistää suoraan yli tuhat ihmistä ja välillisesti lähes 10 000 käsiparia.

Vertaus kauppakeskukseen on osuva myös toisesta vinkkelistä. Kauppakeskuksessa kiinteistöyhtiö tarjoaa sinne sijoittuville yrittäjille toimitilat ja tarvittavat peruspalvelut. Sama periaate pätee myös Vuosaaressa, jossa satamayhtiö tarjoaa perusinfrastruktuurin ja olosuhteet, mutta itse logistiikkabisnes jää alueelle sijoittuneille operaattoreille ja yrityksille. Yksi Vuosaaren valtti onkin se, että suunnittelussa ovat olleet mukana kaikki keskeiset toimijat, jolloin myös logistisesta ketjusta on saatu mahdollisimman sujuva. Moderni satama ei ole enää takavuosien kaltainen varastokenttä, jossa tavarakontit odottelevat viikkokausia jatkokuljetusta. Vuosaaressa kuljetusketju pyörii parhaimmillaan lähes pysähtymättä, sillä laituriin lipuneen rahtilaivan ruumasta nostettu kontti saadaan tarvit-

taessa satamasta tienpäälle tai ratakiskoille muutamassa tunnissa. – Vuosaarella ei tosiaankaan ole mitään yhteistä vanhojen Suomi-filmien kanssa. Täällä pyöritetään tehokasta logistiikkabisnestä, josta on turha etsiä hämäräperäisiä lestinheittäjiä tai turmiollisia naisia, Nissinen naurahtaa.

Kulutustavaroiden kulkureitti

Iso ja tehokas satama on aina ollut sen lähistölle sijoittuneelle elinkeinoelämälle tärkeä valtimo, jota pitkin on virrannut hyvinvointia myös naapurikuntiin. Tällä matematiikalla Vuosaaren säteilyvaikutukset ulottuvat koko eteläiseen Suomeen. Se on seikka, jota tavallinen kadunmies harvemmin tulee ajatelleeksi. – Esimerkiksi Helsingin rahti- ja

matkustajasatamat työllistävät välillisesti noin 13 000–14 000 henkilöä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Helsingin keskusta näyttäisi talvikuukausina varsin autiolta, jos eteläsataman matkustajalaivat jäisivät muutaman viikon ajan kokonaan tulematta. Varsinkin pikkukaupoissa, kahviloissa ja kauppahallissa olisi aika hiljaista. Satamakaupungit toki keräävät hedelmistä leijonanosan alus-, matkustaja- ja tavaramaksuillaan, joita isomman rahtilaivan käynti tuottaa helposti 15 000–20 000 euroa kerrallaan. Vuosaaressa tätä laiturikapasiteettia on kahdessa isossa satama-altaassa parhaimmillaan 15 aluksen vuorokausitahtiin. Entistä useampi kotiin hankittu kodinkone, kaluste, urheiluväline tai jalkine rantautuukin Suomeen juuri Vuosaaren kautta. >>

”Iso ja tehokas satama on sen lähistölle sijoittuneelle elinkeinoelämälle tärkeä valtimo, jota pitkin virtaa hyvinvointia myös naapurikuntiin ja koko Suomeen.”

Helsingin henki | syyskuu 2009

– Helsinki on jo pitkään ollut nimenomaan kulutustavaroiden tuontisatama ja Suomen teollisuuden huipputuotteiden vientisatama. Etunamme on nimenomaan se, että satama sijaitsee erinomaisten yhteyksien päässä lähellä Suomen väestökeskittymää. Tämä tukee myös kestävän kehityksen liikennepolitiikkaa, Nissinen toteaa.

Monta mutkaa matkassa

Nyt Vuosaaressa elävät leppoisaa rinnakkaiseloa niin alueen asukkaat, golffarit kuin lintubongaritkin. – Ennen käytiin ihmettelemässä Helsinki-Vantaalla lentokoneita, nyt satamasta on tullut vastaavanlainen kohde. Vuosaari on noussut kertaheitolla paitsi Helsingin myös koko Suomen kartalle, Nissinen myhäilee. Jättimäisen satamahankkeen varrelle on mahtunut myös synkkiä pilviä ja jyrkkiäkin mutkia. Eikä vähiten siksi, että Suomen massiivisinta logistiikkakeskittymää alettiin rakentaa Natura-luonnonsuojelualueen välittömään läheisyyteen. Hankkeen pitkää aikajännettä kuvaa se, että ensimmäisiä suunnitelmia Vuosaaren valjastamisesta teollisuus- ja satamakäyttöön kaavailtiin jo sotien jälkeen 1940-luvulla. Vakavammin asiaan tartuttiin 1960-luvun lopulla, kun Vuosaari liitettiin Helsinkiin. Länsisataman ja Sörnäisten tuleva tilanpuute alkoi sekin vähitellen paljastua pitkän tähtäimen suunnitelmissa. 1970-luvulla myös seudullinen logistiikkanäkökulma alkoi painaa puntarissa Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen ja Kehä III:n kehittymisen myötä.

– Päätekijä oli lopulta vanha ristiriita asutuksen ja satamatoimintojen sovittamisesta yhteen. Se on pulma, jonka kanssa kaikki satamakaupungit joutuvat tasapainoilemaan. Nissisen mukaan Länsisataman ongelmana oli, että se oli alun perin rakennettu toisenlaiselle liikenteelle kuin mihin sitä lopulta käytettiin. Aluetta oli toki modernisoitu moneen otteeseen, mutta tietyn pisteen jälkeen tekohengityksestä ei enää ollut apua. Vuosaari-vaihtoehdossa tilaa oli tarjolla riittämiin, ja samalla myös raskas liikenne, jota Sörnäisiin ja Ruoholahteen vyöryi 3 600 rekan vuorokausivauhtia, saatiin pois asuntoalueilta ja ahtailta pääväyliltä kehäteille. Kaupungin kannalta satamien siirrossa nähtiin sekin hyöty, että tyhjentyvät satamaalueet tarjoavat kullanarvoista tonttimaata, jonne saadaan uusia asuntoja ja työpaikkoja. Koko Länsisataman alueelle nousee asuntoja noin 20 000 asukkaalle, Kalasataman valmistuessa alueella olisi noin 17 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa.

Vuosaaren satama

■ Satama avattiin juuri maailmanlaajuisen taantuman alkupyörteeseen. Liikennemäärät putosivat neljänneksen edellisvuodesta.

Helsingin henki | syyskuu 2009

> Suomen suurimpia rakennushankkeita, jossa mukana valtion ja Helsingin kaupungin ohella myös satama-alueelle sijoittuneet yritykset. > Kokonaiskustannukset 682 miljoonaa euroa. Sataman osuus 380 miljoonaa euroa, liikenneväylien 302 miljoonaa euroa. > Kokonaispinta-ala yritysalueineen 200 hehtaaria. > Laiturilinjaa yhteensä 4,5 kilometriä. > Laivapaikkoja 20–25. > Meriväylän syväys 12,5 metriä. > Satamaoperaattoreina Finnsteve, Multi-Link Terminals, Steveco ja Nurminen Logistics. > Palvelee sekä kontti- että roroliikennettä. > Suora tietunneli Kehä III:lle ja raideyhteys Keravalle. > Liikennettä vuosittain 380 000 rekkaa ja perävaunua sekä 450 000 merikonttia. Kapasiteettia jopa kolminkertaisiin liikennemääriin.

Huippuvireessä uuteen nousuun

Lopullisesti mustaa valkoiselle saatiin vuoden 1992 yleiskaavassa. Harva kuitenkaan osasi vielä arvata, että töiden aloittamiseen menisi vielä yli kymmenen vuotta. Raskaat ja monimutkaiset prosessit veivät aikaa ja koettelivat eri osapuolten hermoja. Lopulta Vuosaaren sataman peruskivi muurattiin tammikuussa 2003, keskellä huippusuhdannetta. Sataman avatessa viime vuoden marraskuun lopulla porttinsa ja laiturinsa maailmantalous oli juuri törmäämässä lamaaallokkoon. Sataman avajaispäivän aattoon osui vielä pahin lumimyräkkä yli neljään vuosikymmeneen. Se sotki koko eteläisen Suomen liikenteen liki täydellisesti. Hiuksia harottiin myös Vuosaaren satamakentällä, jonka liikennejärjestelyissä oli uusilla kävijöillä ja myös aurauskalustolla vielä opettelemista. – Hässäkästä selvittiin lopulta ihan kunnialla, mutta kyllä tuo päivä mieleen jäi, Nissinen toteaa. Tänä vuonna satamissa on ollut selvästi aiempaa hiljaisempaa, ja osansa alamäestä on saanut myös Vuosaari. Liikennemäärien pudotus on ollut Nissisen mukaan runsaan neljänneksen luokkaa. Liikennemäärien lasku kuvaa hyvin Suomen tuonnin ja viennin nykytilaa. – Sataman kannalta on tärkeää, että olemme säilyttäneet markkinaosuutemme. Konttiliikenteessä se on jopa selvästi kasvanut. Vaikka suhdannetaivaalle on ensi vuodeksi lupailtu jo ensimmäisiä valonpilkahduksia, Nissinen on omissa ennusteissaan varovainen. Satamissa nousu tapahtuu hitaasti, eikä takavuosien huippulukuihin ole paluuta pitkään aikaan. – Hieman odotettua rauhallisemmasta alkutahdista on ollut toisaalta se hyö-

”Tyhjentyvät Länsisataman ja Kalasataman alueet tarjoavat kullanarvoista tonttimaata. Niiden rakentaminen on alkanut.” ty, että uuden sataman toimintoja ja eri osapuolten yhteistyötä on voitu viilata pienemmän paineen alla. Suhdanteiden parantuessa olemme virittäneet itsemme valmiiksi huippukuntoon.

Mallia muillekin

Vuosaaren satamahanke on ollut massiivinen ja uraa uurtava paitsi kooltaan ja hinnaltaan myös valmistelu-, suunnittelu- ja selvitystöiltään. Hankkeeseen liittyvien tutkimusten, selvitysten ja rakentamisproblematiikan parissa on pakertanut yli sadan asiantuntijan joukko.

Lisähaasteena oli uuden sataman sijoittuminen aivan Natura 2000 -alueen viereen sekä suunnitteluaikana nopeaan tahtiin muuttunut ympäristölainsäädäntö. Ohjenuorana olivat myös kestävän kehityksen periaatteet. Kymmenien metrien pituisesta mappijonosta löytyy selvityksiä, toimenpideohjeita, työselostuksia ja tarkastuspöytäkirjoja sataman ja sen liikenneyhteyksien vaikutuksista muun muassa Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesiin sekä alueen muuhun eläimistöön, kalakantaan ja kasvistoon. Faktaa ja tutkimustietoa on taltioitu myös meriväylän ruoppaukseen liittyvistä ympäristöseikoista, merenpohjan ja

”Em illuptatio odoloreet dolorem adipisci blafeum ing quatuer oddolorer ea faccum sandre velit velenim vendiat do etum...

telakka-alueen maapohjien puhdistamisesta. Pohja- ja pintavedet kuuluivat nekin tutkimuslistalle. Oman lisänsä toivat myös merenpohjasta mahdollisesti löytyvät räjähteet sekä alueen arkeologiset löydökset, joista merkittävin oli meriväylältä ruoppausten mukana noussut mammutinluu. Valtaosaa suunnittelu- ja rakennustöiden yhteydessä aloitetuista säännöllisistä ekoseurannoista on jatkettu myös sataman avautumisen jälkeen. – Esimerkiksi vesinäytteitä kerätään Vuosaaren edustalta analysoitavaksi kuukausittain. Myös simpukkakanta on jatkuvassa tarkkailussa, kertoo Helsingin Sataman laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta. Hän kertoo rakennusprojektin tuoneen paljon oppia varsinkin pilaantuneen merenpohjan ruoppaamisesta, puhdistamisesta ja jatkokäsittelystä. Samalla se on osoittanut, että modernia infrastruktuuria voi sittenkin rakentaa luontoa rasittamatta. – Vuosaaren edustan vesi on nyt itse asiassa puhtaampaa kuin vanhan telakan aikaan. Eivätkä vesilinnutkaan näytä kadonneen alueelta, vaikka sitä aluksi pelättiin, Vuorivirta vahvistaa. •

■ Sataman kokonaispinta-ala on 200 hehtaaria. Sen läpi lukee noin 450 000 konttia vuosittain. Kapasiteettia on kolminkertaiseen liikennemäärään.

Helsingin henki | syyskuu 2009

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat JOHANNA TASKINEN

Valtakuntaan on kasvanut yhteinen tahto saada asunnottomien asiat kuntoon. Mahdollisesti vuonna 2015 lähes jokaisella on katto pään päällä, ainakin jos pitkäaikaisasunnottomuusohjelma kaikilta osin toteutuu.

Koti

kaikille

oukokuun lopussa Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa Etu-Töölössä oli vielä hiljaista. Maali tuoksui, seinät hohtivat puhtaan valkoisina. Remontti oli viimeistelyä vaille valmis, pian huonekaluja kannettaisiin sisään. Kesäkuun alussa tiloihin muutti ensin henkilökunta, ja muutaman päivän päästä oikeusasteissakin kiisteltyyn keskukseen saapuivat ensimmäiset asiakkaat. Palvelukeskus avattiin vaiheittain: aluksi otettiin käyttöön akuutit yösijat ja päivätoiminnot, sitten asuinhuoneet. Paikkoja yösijaa tarvitseville miehille on 43 ja naisille 9, ja lähes saman verran ylemmistä kerroksista löytyy yhden hengen asuinhuoneita. Asunnot on tarkoitettu tilapäiseen, muutaman kuukauden tarpeeseen, jonka aikana sosiaalityöntekijät tekevät asunnottoman ja muun henkilökunnan kanssa suunnitelman kullekin soveltuvasta pysyvästä asumismuodosta ja muista mahdollisista palveluista. Tavoite on kuntouttaa ja ohjata asunnottomia pysyvämpiin ratkaisuihin. – Keskus on tarkoitettu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien helsinkiläisten elinolojen parantamiseen. Palvelujen piiriin voi hakeutua ilman maksusitoumusta tai lähetettä koska vaan, keskuksen johtaja Sanna Sunikka sosiaalivirastosta kertoo. – Totta on, että täältä on yritetty saada jo ennen avaamista muun muassa paikkoja laitoksissa oleville. Yhden hengen huoneisiin siirrytään kuitenkin pääasiassa alakerran asumispäivystyksen

kautta – tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja, Sunikka toteaa. Jos ei heti saa omaa huonetta, palvelukeskuksesta saa ainakin pedin yöksi, suihkun, saunan, puhtaat vaatteet ja ruokaa sekä tarvittaessa apua lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai sosiaalityöntekijältä ja -ohjaajalta. Sunikka uskoo, että kun toiminta on täydessä vauhdissa, vilskettä varmasti riittää, sillä Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen päiväkeskuksen palvelut loppuivat ja siirtyivät tänne. Niistä siirtyi myös henkilökuntaa – lisäksi palkataan uutta henkilöstöä.

Hyvä poliittinen tahto

Hietaniemenkadun keskus on merkittävä askel vuonna 2007 ympäristöministeriön käynnistämään valtakunnalliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan, joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Liikkeellä on riittävän vaikutusvaltainen joukko – johdossaan asuntoministeri Jan Vapaavuori – joten tulokset näkyvät jo nyt. Mukana on pääkaupunkiseudun lisäksi muitakin kaupunkeja, valtio, ministeriöitä, Valtion asuntorahasto, Raha-automaattiyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä erilaisia säätiöitä ja yhdistyksiä. – Tämä on ensimmäinen näin laajapohjainen ohjelma, johon myös valtiovalta, poliittiset päättäjät ja viranomai-

Helsingin henki | syyskuu 2009

”Keskus on tarkoitettu kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asunnottomien helsinkiläisten elinolojen parantamiseen.

set ovat sitoutuneet. Lisäksi kaupunki tekee hyvää virastojen välistä yhteistyötä, projektijohtaja Seppo Saine sosiaalivirastosta kertoo. Yhteistyötä tarvitaankin, sillä pitkittyneen asunnottomuuden takana on usein muita ongelmia, kuten päihteet, huumeet, rikollisuus, mielenterveysongelmat ja työttömyys. Laman myötä näkyy huolestuttavia merkkejä sosiaalisten ongelmien kasvusta, joten väistämättä myös asunnottomuus lisääntyy. Ongelmissa painivat ihmiset tarvitsevat tukikohdan, kodin, sillä sen on todettu helpottavan muiden asioiden hoitamista. – Asunnottomien kanssa tehtävä työ on haasteellista ja kokonaisvaltaista sosiaalityötä, toteaa asunnottomien sosiaalipalvelujen päällikkö Taru Neiman. – Aiemmin heikoimmassa asemassa olevat asunnottomat eivät saaneet saati pystyneet pitämään asuntojaan. Uudes-

n Keskuksen johtaja Sanna Sunikka ja sosiaaliohjaaja Roger Palmroos arvostavat uusia, toimivia tiloja.

n Vesa Vuorinen on ensimmäinen, joka sai oman huoneen. Hän etsii töitä ja toivoo samalla saavansa työsuhdeasunnon.

Miten asunnottomuutta poistetaan? > Valtakunnallinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma käynnistyi vuonna 2007. > Nimi ovessa -projekti. Ympäristöministeriö asetti vuoden 2007 toukokuussa työryhmän laatimaan toimenpideohjelman ja löytämään pitkäaikaisasunnottomuuteen ratkaisuja. > Helsingissä on asunnottomia noin 3 000, joista 1 500 pitkäaikaisasunnottomia. > Pitkäaikaisasunnottomilla tarkoitetaan ryhmää, jonka asunnottomuus on pitkittynyt ja kroonistunut tai uhkaa kroonistua. Se ei ole sidottu asunnottomuuden kestoon. > Työryhmän työtä jatkettiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja muiden kaupunkien sekä RAYn, ARA:n, ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja säätiöiden laajalla yhteistyöllä. > Helmikuussa 2008 valtioneuvosto hyväksyi ohjelmassa esitetyt tavoitteet puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2011 ja poistaa se vuoteen 2015 mennessä. > Koko hankkeen budjetiksi on arvioitu noin 96 miljoonaa euroa, lisäksi päälle tulevat henkilöstökulut. Valtion osuus on noin 50 prosenttia. > Tavoite on saada Helsinkiin 750 asuntoa tai paikkaa pitkäaikaisasunnottomille vuoteen 2011. > Koordinointi- ja toteutusvastuu on sosiaalivirastolla, mutta hanke vaatii yhteistyötä sekä kaupungin virastojen kesken että muiden osapuolten välillä.

sa ohjelmassa heidät on lopultakin huomioitu, mikä on selkeä parannus, Neiman vahvistaa. – Hankkeita on lukuisia. Uudishankkeiden lisäksi remontoimme tilapäisasuntoina olleita asuntoloita pidempiaikaiseen asumiskäyttöön, nuorille rakennetaan asuntoja, olemme palkanneet asumisneuvojia ja käynnissä on konseptikisa, jolla etsitään uusia ratkaisuja asumisyksiköiden ja niiden palvelujen kehittämiseksi, Saine luettelee. Vaikka taantuma pakottaa leikkaamaan monissa sosiaalityöhön suunnatuissa kuluissa, asunnottomuusohjelmaa ei ole tarkoitus karsia saati vetää pois. Asunnottomien moniongelmiin tarvittavat tukitoimet sen sijaan ovat vaarassa joutua leikkuriin. Saine, Neiman ja Sunikka ovat työskennelleet vuosia asunnottomien parissa. Kaikki iloitsevat siitä, että viimein

asunnottomuus on otettu vakavasti koko maassa. – Väliaikaisesta tulee pikkuhiljaa pysyvää, asuntoloiden asukit saavat kodin, nimen oveen ja mahdollisuuden parantaa elämänlaatuaan, he toteavat tyytyväisinä.

Tupa aina täynnä

Elokuussa keskuksen ovi käy tiheään ja välillä tuoksut ovat tuhdit. Vastaanotossa ohjaajat Risto Suvanto ja Katja Kankare kertovat, että yömajoitukseen on tulijoita ollut enemmän kuin paikkoja, mutta rauha on säilynyt. – Luulenpa, että ilmojen kylmetessä pitää järjestää tänne lisäpaikkoja, jotta emme joutuisi käännyttämään ketään pakkaseen, Suvanto ennustaa. Oleskeluhuoneessa vilkkuvia musiikkivideoita tuijottaa muutama yöpyjä, joku nukkuu sikeästi. Lounasaika on juuri al-

n Arja Rissanen, Agnes Stenius-Ayoade ja Tarja Korpela auttavat asunnottomia terveydellisissä ongelmissa.

kamassa, joten ruokasaliin valuu huoneista ja kaupungilta nälkäisiä. Monien kunto on hämmästyttävän hyvä, vain harva tärisee huonovointisena. Joku odottaa kärsimättömänä pääsyä sairaanhoitajan vastaanotolle. Sairaanhoitajat Arja Rissanen ja Tarja Korpela ovat jo ensimmäisen täyden toimintakuukauden aikana olleet tyytyväisiä – asiakkaat ovat löytäneet palvelun. Talossa on aamupäivisin myös lääkärin vastaanotto. – Tämä talo tiloineen on huomattava muutos parempaan suuntaan. Olemme nykyisin terveysviraston alla, joten saamme kätevästi tarvittavat potilastiedot, sairaanhoitajat vahvistavat. – Suurella osalla näistä ihmisistä ei ole ollut omalääkäriä, vaan he ovat käyttäneet lähinnä päivystyksiä. Nyt voimme selvittää taustoja ja satsata ennaltaehkäisevään työhön, lääkäri Agnes SteniusAyoade toteaa.

Kohti pysyvää kotia

Sosiaalityöntekijä Leif Mäkelä kertoo, että asuinhuoneisiin on saatu asumaan nyt jo 20 asukasta, kukin aina kuukauden sopimuksella. Ensimmäisenä omaan huoneeseen muutti Vesa Vuorinen, joka ylpeänä esittelee uutta asuntoaan sekä yhteisiä oleskelutiloja. Työpaikan vaihdoksen myötä häneltä lähti vuoden alussa alta asunto, joten yösijana ovat toimineet kellarit, porraskäytävät ja muiden lattiat. – Tämä on hieno paikka ja mahtavat palvelut, saunat, aamiaiset ja kaikki, Vuorinen hehkuttaa. Tähtäimessä on vakituinen työ mielellään huoltomiehenä, ja toiveissa myös työsuhdeasunto. Ihan helposti se ei tapahdu, vaan hän toteaa nyökytellen, että ”ne saadakseni minun pitää kyllä vähän tsempata”. Tästä talosta siihen löytyy apua. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

työhyvinvointi teksti KATJA PESONEN kuva HEIDI STRENGELL

Vatu ja Patu tukevat työkykyä Työterveyskeskuksen kehittämät Vatu ja Patu ovat tukipilareita, joiden avulla parannetaan työntekijöiden työkykyä ja ehkäistään pitkiä sairauslomia. Esimiehiä taas neuvotaan, kuinka alainen voisi palattuaan tarttua töihin joustavasti.

uutamia vuosia työterveyskeskuksessa on ollut aivoriihi käynnissä. Vuonna 2007 alkoi tämän vuoden loppuun asti kestävä Paluun tuki -niminen hanke, jossa keskitytään systemaattisesti keskeisiin työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Näin päästään pureutumaan syvemmälle asioihin, jotka hiertävät työssä viihtymistä. Vatu eli Varhaisen tuen toimintamalli käynnistyi jo vuonna 2004. Sen tavoitteena on kannustaa sekä esimiehiä että alaisia ottamaan hyvissä ajoin työkyky puheeksi ennen kuin ongelmat kasvavat hallitsemattoman suuriksi. Vatu on niin tehokas, että Suomen työterveyslääkäreiden yhdistys myönsi sille huhtikuussa Vuoden työterveysteko -palkinnon. Vatun rinnalla aloitettu Patu eli Paluun tuki -toimintamalli tarjoaa esimiehille koulutusta siitä, mitä he voivat tehdä, jotta alainen voisi sairastuttuaan palata töihin mahdollisimman pian.

Työterveyspalveluissa uudet tuulet

– Tarkoituksena on ehkäistä pitkittyneitä sairauslomia ja edistää sitä, että työntekijät voisivat poissaolon jälkeen aloittaa työt mahdollisimman sujuvasti. Työterveyshuolto keskustelee aktiivisesti esimiesten kanssa, voiko työntekijälle pedata kevyen työhönpaluun, kertoo projektipäällikkö Ritva Teerimäki työterveyskeskuksesta. Teerimäki toteaa, että monet työyhteisön asiat ovat esimiesasioita ja siksi myös esimiehet tarvitsevat tukiverkostoa. Työterveyshuollon pitää olla tässä verkostossa mukana. – Esimiesten jaksaminen on työhyvinvoinnin kulmakivi, johon nyt satsaamme. Kehitämme esimiehille suunnattuja palveluita.

Halpaa hyötyä

Ennen Patun aloittamista tehtiin pilotti Kustaankartanon vanhustenkeskuksen esimiesten kanssa. Tulokset olivat erittäin rohkaisevia: kokeilupaikka oli siitäkin oiva valinta, että vanhustenhuollossa työntekijöistä on pulaa, jolloin henkilöstöasioiden hyvä hoito korostuu. Jos hanke siis toimii tällaisella kentällä, se toimii myös pienemmässä mittakaavassa. – Pilotissa huomattiin, ettei se aiheuttanut esimiehille lisää töitä. Patu voi olla jopa tehokkain tapa vähentää pitkittyneistä sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia, koska se on pitkälti ilmaista, Teerimäki summaa. Patu-koulutuksessa avainsana on yhteydenpito. Sairauslomalle jääneen työntekijän kanssa keskustellaan tiiviisti, mitä työhönpaluu vaatisi ja kuinka sen voisi tehdä parhaalla mahdollisella tavalla. Olisiko kenties mielekästä siirtää työntekijä eri yksikköön? Entä jos hän alkaisi työskennellä puolipäiväisesti tai muutoin mukautetuilla työajoilla? Ratkaisuja löytyy, kunhan niitä lähdetään yhdessä etsimään.

Työterveydessä on muutoksia ilmas-

sa. Lääkäreiden iltavastaanotto on käynnistynyt, ja fysioterapeutin neuvontaan on nyt mahdollista päästä akuutissa kiputilassa jo samana päivänä. Asiakkaiden työkyvyn tarpeet halutaan tunnistaa entistä paremmin ja ohjaamaan heitä oikeanlaiseen kuntoutukseen. Syksyllä otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jonka avulla pyritään havaitsemaan masennuksen varhaiset oireet ja antamaan alusta alkaen asiakkaille hyvää hoitoa ja tukea.

Helsingin henki | syyskuu 2009

Tiina Pohjonen aloitti työterveysjohtajana vuoden alussa. Hän huolehtii siitä, että työterveyspalvelut vastaavat sekä yksittäisten työntekijöiden että virastojen ja liikelaitosten tarpeita. Haastetta työhön tuovat työelämän muutokset ja niiden mukana myös uudet tarpeet: työterveyden on pysyttävä jatkuvasti ajassa kiinni. Pohjonen haluaa turvata hyvin organisoidut ja sujuvasti saatavat sairaanhoitopalvelut. – Me työterveyshuollossa hoidamme yksittäisiä ihmisiä, mutta meidän tu-

lisi hoitaa myös työtä. Työpaikkakäynneillä katse pitäisi suunnata entistä enemmän työn sujuvuuteen ja edistää työhyvinvointia, hän kertoo. Pohjosen mukaan myös työterveysraportointia tulee kehittää. – Työterveyshuoltoon kertyy valtavat määrät henkilöstön ja työpaikkojen terveyttä koskevaa tietoa. Nämä tiedot on saatava virastojen ja laitosten käyttöön, sillä työtä koskeva terveystieto auttaisi virastoja ennakoimaan henkilöstötarpeita sekä hallitsemaan riskejä, Pohjonen toteaa.

”Tarkoituksena on ehkäistä pitkittyneitä sairauslomia ja edistää sitä, että työntekijät voisivat poissaolon jälkeen aloittaa työt mahdollisimman sujuvasti.”

n Työterveyslääkäri Ritva Teerimäki , kuntoutussuunnittelija Heta Majasaari ja terveydenhoitaja Leena Haakana työterveyskeskuksesta, hankkeen ydinjoukkoa.

– Esimiehellä on oikeus ja työntekijällä mahdollisuus sairauspoissaolon aikana käydä neuvotteluja joustavasta työhönpaluusta, ettei kävisi niin, että alainen palaa samaan tilanteeseen mistä lähtikin ja edessä on hoitamattomia asioita ja taakkoja, sanoo Teerimäki. – Työhönpaluun suunnittelu on voittotilanne kaikille, mutta ennen kaikkea se on hyväntahdon asia. Esimiehen on oltava valmis tekemään muutoksia työntekijän työkyvyn tukemiseksi, hän jatkaa.

asiakkaista ovat olleet sairauslomalla jopa seitsemän vuotta. – Moni kauan kotona ollut alkaa ajatella, ettei minusta ole mihinkään, joten eläke houkuttaa. Kuitenkin suurimmalle osalle on löydettävissä sopiva työ, hän huomauttaa. Sairastaminen tuntuu myös työntekijöiden taloudessa, sillä 60 päivän sairausloman jälkeen palkasta saa kaksi kolmasosaa ja kun lomaa on kestänyt yhteensä 180 päivää, palkka putoaa puoleen. Ja mitä aikaisemmin jää eläkkeelle, sen pienempi on eläke.

Hyviä vuosia hukkaan

Stoppi masennukselle

Lähes puolet kaupungin noin 40 000 työntekijästä jää vuosien 2006–2020 aikana eläkkeelle, joista suurin osa on normaaleja vanhuuseläkkeitä, mutta osa työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka alkavat keskimäärin 53-vuotiaana. – Tuosta jää uupumaan kymmenen hyvää työvuotta. Se rahamäärä, jolla nämä ihmiset voisivat jatkaa sopeutetuilla työnkuvilla, on huomattavasti pienempi kuin se, mitä joudutaan laittamaan eläkkeisiin, Teerimäki sanoo. Työkyvyttömyyseläkkeet yleistyvät ja myös pitenevät: monet Teerimäen

Merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeeseen on masennus, joten työterveyskeskuksessa se on otettu suurennuslasin alle. Arvioidaan, että jopa puolet Suomen masennustapauksista on työperäisiä. – Väestön masennus ei ole lisääntynyt, mutta siitä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Se kertoo siitä, ettei työelämässä ole löydetty ratkaisuja, miten masennukseen sairastunut voisi jatkaa töitä, Teerimäki pohtii.

Kyseessä ei aina ole paljon puhuttu uupumus, vaan masennuksen laukaisijana on monesti huono työilmapiiri ja viihtyvyys työpaikalla. Työterveyden tavoitteena on tehostaa keinoja masennuksen tunnistamiseen sekä hankkia lisäkoulutusta, jotta työterveys osaisi hoitaa sitä entistä taitavammin. – Meidän puoleemme voi kääntyä luottamuksellisesti. Roolimme on olla tuki sekä esimiehille että työntekijöille, sillä jos me emme ole, niin kuka sitten?, kysyy Teerimäki. Patusta on tehty nettivideo, jossa esitellään avaimia hyvinvointiin työpaikalla. Video on nähtävissä osoitteessa http://217.152.201.102/J/jats/tyke/ index.htm •

Oiva Akatemia ja Vatu ja Patu -kurssit > Varhainen tuki Koulutus antaa esimiehille valmiuksia tunnistaa varhain työntekijän työkyvyn heikkenemisen. Koulutus rohkaisee ottamaan asiat puheeksi sekä toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Päähuomio kohdistuu niihin vuorovaikutuksen haasteisiin, joihin esimies törmää soveltaessa mallia.

> Paluun tuki Kuinka esimies voi tukea sairauslomalta palaavaa työntekijää? Paluun tuki -toimintamallin avulla kannustetaan pitkältä sairauslomalta paluuta työhön. Yksi onnistumisen avaintekijöistä on luottamusta rakentava yhteydenpito sairauslomalla olevaan.

Helsingin henki | syyskuu 2009

pykälien { henki }

työterveyspsykologi ELINA NYGRÉN

Kirjoittaja pohtii, miten ylläpitää työhön keskittymistä.

Milloin pitää kilpailuttaa?

Vastaajana hankintakeskuksen hankintalakimies Kirsi-Maria Halonen.

Mistä kilpailutuksessa on kysymys?

Hankintalaki velvoittaa kaupunkia kilpailuttamaan hankintansa. Tarjouskilpailu alkaa hankintailmoituksen julkaisulla sivustolla www.hankintailmoitukset.fi, josta potentiaaliset tarjoajat voivat seurata hankintailmoituksia. Tarjoajien jätettyä tarjouksensa hankintayksikkö suorittaa tarjousvertailun usein hinnan ja laatutekijöiden perusteella ja valitsee tarjouskilpailun voittajan.

Mitä hyötyä on kilpailutuksesta?

Kilpailuttamisen tavoitteena on poistaa kaupankäynnin esteet Euroopan unionissa. Toisena tavoitteena on tehdä hankinnat läpinäkyviksi ja avoimiksi. Kolmanneksi kilpailuttamisessa on kysymys julkisten varojen tehokkaasta käytöstä. Kaupungin kannalta kilpailuttamisen tärkein hyöty on saavutetut säästöt tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Kilpailuttamisvelvoite myös ohjaa ostamaan paremmin ja pakottaa kaupungin miettimään ostotottumuksiaan.

Mitkä julkiset hankinnat tai palvelut pitää kilpailuttaa?

Kaikki hankintayksiköt ovat velvollisia kilpailuttamaan tavaraja palveluhankintansa sekä rakennusurakkansa, joita ei voida tuottaa omana työnä tai hankintayksikön omistamien yksiköiden toimesta ja jotka ylittävät kansallisen kynnysarvon.

Onko olemassa joku hankinnan kynnysarvo, jonka ylittävä hankinta on kilpailutettava?

Hankintalain mukaan 15 000 euroa ylittävät tavaraja palvelu-

Helsingin henki | syyskuu 2009

hankinnat, 50 000 euroa ylittävät sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat sekä 100 000 euroa ylittävät rakennusurakat on kilpailutettava. Erityisalojen hankintalain toimialoilla hankinta on lain mukaan kilpailutettava, jos sen arvo ylittää EU-kynnysarvon.

Millä perusteilla kilpailutus voidaan jättää tekemättä?

Niissä hankinnoissa, jotka eivät kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin tai jos hankintalain 26 ja 27 §:ssä kuvatut suorahankinnan edellytykset täyttyvät. Suorahankinta voidaan tehdä esimerkiksi silloin kun tarjouskilpailussa ei ole saatu tarjouksia tai hankinta on tehtävä välittömästi hankintayksiköstä riippumattomasta kiireestä johtuen.

Mitä seuraamuksia kilpailutuksen tekemättä jättämisellä on?

Jos laki ei mahdollista kilpailuttamatta jättämistä, on kyseessä kielletty suorahankinta, jolloin rikotaan hankintalain säännöksiä. Hankintalakia muutetaan vuoden 2010 alusta. Uudessa laissa tullaan puuttumaan kiellettyihin suorahankintoihin. Markkinaoikeus voi jatkossa kumota hankintayksikön ja toimittajan välisen sopimuksen ja määrätä hankintayksikön maksamaan seuraamusmaksusakon. Toisaalta myös kilpailuttamatta jättämisestä voi aiheutua virkarikkomusseuraamuksia. • > Lisätietoja: – Heli-intra > Hankinnat > hankintakäsikirja ja asiakirjamallit – Hallintokeskuksen oikeuspalveluiden hankintajuristeilta sekä hankintakeskuksesta.

Olisiko sinulla hetki aikaa? Puhelin soi tai pitäisi lähteä kokoukseen juuri kun on saanut työn vauhtiin. Kun yrität keskittyä kiireelliseen työtehtävään, työkaveri tulee ovelle kysymään, olisiko sinulla hetki aikaa. Työ ja terveys Suomessa 2006 -tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista työntekijöistä joutuu melko usein tai jatkuvasti keskeyttämään meneillään olevan työtehtävän muiden väliin tulevien tai kiireellisempien asioiden takia. Työn keskeytykset ovat usein pieniä ja ennakoimattomia tapahtumia, jotka kuluttavat aikaa. Ne ovat häiriöitä työn sujuvuudessa. Ne edellyttävät, että meneillään oleva työtehtävä keskeytetään ja huomio siirretään muualle. Tyypilliset työn keskeytykset liittyvät sähköpostiin, puhelimeen ja toisiin työntekijöihin. Myös monimutkaiset ja päällekkäin tai yhtäaikaisesti suoritettavat työt sekä tehtävästä toiseen vaihtamiset keskeyttävät toisiaan. Aina keskeytyksillä ei ole erityistä vaikutusta työsuoritukseen, mutta usein voi olla vaikea palauttaa keskittyminen työtehtävään. Ajatus katkeaa, työ hidastuu tai jotakin voi unohtua. Saattaa kestää useita minuutteja palata tehokkaasti työn pariin. Todennäköisimmin keskeytyksistä kärsivät monimutkaiset, epäjärjestelmälliset tai keskittymistä vaativat työtehtävät tai sellaiset työtehtävät, jotka edellyttävät monen asian yhtäaikaista muistissa pitämistä. Työn keskeytykset lisäävät tehtävän tekemiseen tarvittavaa aikaa, ja toistuvat keskeytykset voivat yhdessä muodostaa suurenkin aikarosvon. Työntekijät saattavat pidentää työpäiviä tai vähentää taukoja reaktiona keskeytysten aiheuttamalle ajan tarpeen lisääntymiselle. Toistuvilla ja jatkuvilla työn keskeytyksillä voi olla vaikutusta myös hyvinvointiin. Pidemmät työpäivät tai tauoista luopuminen voivat aiheuttaa väsymystä, vuorokautinen unenmääräkin saattaa lyhentyä, ja työajan pidentyessä jää vähemmän aikaa vapaa-ajalle. Myös tunne liiallisesta aikapaineesta ja kiireestä voi aiheuttaa stressiä. Työn keskeytykset lisäävät myös alttiutta virheiden tekemiselle. Useimmissa työtehtävissä keskeytyksiä ei kuitenkaan voi välttää, vaan keskeytykset kuuluvat työn arkeen. Työn keskeytysten haitallisiin seurauksiin voidaan silti vaikuttaa. Niihin voidaan pureutua esimerkiksi vaikuttamalla keskeytysten syihin, vähentämällä keskeytysten määrää tai sitä kuinka usein keskeytyksiä tulee. Keskeytysten haitallisia vaikutuksia voi vähentää myös työn ja sen osavaiheiden sekä työympäristön paremmalla suunnittelulla ja toimintatapojen tarkastelulla. Keskeytyksiä voi myös yrittää keskittää sopivampaan ajanhetkeen: tarkoituksenmukaiset ja suunnitellut keskeytykset eivät pilaa käsillä olevaa tehtävää. Toistuvien työn keskeytysten ilmiö tuottaakin näennäistehokkuutta: tehdään paljon, työpäivät venyvät, mutta työn sujuvuuden häiriöiden takia tulosta ei synny odotusten mukaisesti ja saatetaan väsyä. Työn tuottavuus ei myöskään kasva samassa suhteessa käytetyn ajan lisääntymisen ja työpäivien pidentämisen myötä. Saamalla hallintaan toistuvia työn keskeytyksiä työn tuottavuus paranee ja työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy: hallitse keskeytyksiä – saat enemmän tulosta. •

SeutuCD’08 –

teksti LAURA HEIKKINEN

Kartat

n. nkilökohtaine töoikeus on he yt 045 657 8850 kä h. :n D pu uC fi, v. ut Se seutucd@yt t: SeutuCD:n käyttöoikeus on henkilökohtainen. lu te us ed ti Käyttölupa Käyttölupatiedustelut: seutucd@ytv.fi, puh. 045 657 8850

SeutuCD’08 – Rekisterit 27:13 27.10.2008 14:

d 1

kansi_kuvilla.ind

seutu_cd_kartat_

Rekisteritiedot veloituksetta käyttöön seutu_cd_kansi_kuvilla.indd 1

Sosiaalityöntekijä, rehtori, palotarkastaja, yleiskaavasuunnittelija. Me kaupungin työntekijät tarvitsemme monenlaista tietoa ympäristöstä, väestöstä, rakennuksista, kaavoista ja yrityksistä.

enkilöstön tarpeita varten Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:ssä kerätään rekisteritietoja pääkaupunkiseudun kunnista, tiedot muokataan yhtenäiseen muotoon ja kootaan Seudulliseen perusrekisteriin (SePe). Tästä tiedosta tuotetaan vuosittain SeutuCD-rekisteritietopaketti, paikkatietosuunnittelija Tuija Höysniemi YTV:stä kertoo. Rekisteritietoja töissään tarvitsevat kuntien työntekijät saavat veloituksetta käyttöoikeuden sekä SePe:en että SeutuCD:hen. Aineistot on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Höysniemen mukaan molemmilla aineistoilla on tällä hetkellä yli 200 käyttäjää Helsingin, Espoon ja Vantaan eri hallintokunnissa. Yksi aineiston pitkäaikaisista ja päivittäistä käyttäjistä on tutkija Ari Jaakola tietokeskuksesta. Hän tekee tutkimuksia ja selvityksiä kaupungin ja kaupunkiseudun kehityspiirteistä ja toimii asiantuntijana paikkatietoon ja sen hyödyntämiseen liittyvissä kehittämis- ja koulutushankkeissa.

SePe & SeutuCD SePe:n ja SeutuCD:n käyttöoikeuslomakkeet: > www.ytv.fi/sepe > www.ytv.fi/seutucd > Lisätietoja: paikkatietosuunnittelija Tuija Höysniemi, puh. 1561 335, seutucd@ytv.fi > 045 657 88 50 -päivystyspuhelimeen vastaavat Seutu- ja ympäristötieto -tulosalueen suunnittelijat

27.10.2008 14:12:05

– SeutuCD on keskeinen paikkatietoaineisto, jota käytän lähes kaikissa töissäni. Sen etuja ovat rekisteritietojen alueellinen tarkkuus eli rakennustasoinen tieto, alueellinen kattavuus ja sisällöllinen laajuus, koska siitä löytyy väestö, rakennukset, yritykset ja toimipaikat, Jaakola toteaa. Sekä SePe:stä että SeutuCD:ltä löytyvät myös kartat, joita YTV jakaa pääkaupunkiseudun kuntien työntekijöille eri kartantuottajien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.

Parempi alueellinen kattavuus

SeutuCD-tietoaineistoa voi hyödyntää melkein missä tahansa suunnittelu- ja tutkimustyössä. Erityisesti siitä on hyötyä sellaisissa suunnittelutehtävissä, joissa halutaan tarkastella, miten suureen osaan väestöstä tai millaisiin väestöryhmiin muutokset vaikuttavat. Jaakola mainitsee esimerkiksi koulupiirisuunnittelun. – Hyödynnän työssäni paljon sellaisia aineistoja, joiden kanssa joutuu tekemään välillä kovastikin töitä, ennen kuin ne saadaan paikannettua, joten osaan arvostaa tällaisia käyttövalmiita paikkatietoaineistoja. Arvostan myös sitä, että tieto on riittävän yksityiskohtaista, Jaakola sanoo. – Aineisto on erittäin monikäyttöinen ja soveltuu hyvin monenlaisiin tarkasteluihin ja käyttötarkoituksiin, hän kertoo. Aineisto on pysynyt jokseenkin samanlaisena, mutta Jaakolan mukaan selvä parannus on, että aineisto kattaa nyt aiempaa laajemman alueen. Se parantaa mahdollisuuksia tarkastella kaupunkikehitystä laajemmin seudullisesti. Hän kuitenkin toivoo, että aineistoon saataisiin jatkossa kattavasti ainakin Helsingin seutuun kuuluvat kunnat. – Ja väestötietoihin olisi hyvä lisätä tietoa eri kieliryhmistä, ainakin suurimpien vähemmistökielten osalta. Kaupunkiseutu kansainvälistyy kovaa vauhtia ja tähän liittyvät tietotarpeet lisääntyvät jatkuvasti, Jaakola visioi. – YTV:n tavoitteena on vastata erilaisiin aineistotarpeisiin, joten otamme mielellämme vastaan erilaisia toiveita ja ehdotuksia käyttäjiltä!, Höysniemi kannustaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2009

vapaa-aika teksti OUTI NIEMELÄ

kuva Sambic

Treenikassi mukaan töihin

Henkilöstöliikunnan tunneilla hartiajumit katoavat ja työpäivän jälkeen mieli virkistyy.

enkilöstöliikunnan syksyn ohjelma kutsuu kaikenkuntoiset kaupungin työntekijät liikkumaan. Kuntoilla voi peräti kymmenessä liikuntapaikassa eri puolilla kaupunkia. Liikuntakausi pyörähtää käyntiin 7.9. ja päättyy 18.12. Syyskuun alussa Kunnon kävely -teemavuodessa käynnistyy Kunnon portaat -kampanja. Lisätietoa kampanjasta: www.hel2.fi/heke/ kavely Henkilöstöliikunnan palvelut ovat avoimia kaikille kaupungin työntekijöille. Kym-

meniä mahdollisuuksia sisältävä kurssikalenteri löytyy Heli-intrasta. Osa tunneista on täysin maksuttomia, ja osaan voi mennä ilman ilmoittautumista. Syksyn liikuntakalenteri tarjoaa uutuuksina muun muassa gymstick-jumppatunteja ja tai chita. Ikisuosikki vesijumpan tunteja on lisätty ja uudistettu, ja joogaa voi harrastaa nyt kahdessa eri tasoryhmässä. Nappaa syksyn liikuntavinkit talteen ja ota treenikamat mukaan jo töihin lähtiessäsi! > Lisätietoja: Heli-intran oikopolusta kohdasta Liikunta

> Vesi- ja kuntojumppa TÄNÄ SYKSYNÄ ON LISÄTTY myös vesijumppavalikoimaa. Ryhmien määrää on kasvatettu, ja henkilöstön toivomuksesta osa tunneista on nyt hieman aikaisempaa pidempiä, 45 minuutin mittaisia. Vesijumppa on miellyttävä ja tehokas liikuntamuoto, joka vahvistaa kehoa monipuolisesti. Nosteensa vuoksi vesi on lempeä liikuntaympäristö myös niille, joille normaali liikunta on kipua tuottavaa tai muuten hankalaa. Vesijumppa sopii erinomaisesti kaikenlaisille liikkujille, nuorille ja iäkkäämmille, aloittelijoille ja kokeneemmille. Vesijumpan etuihin kuuluu myös itsenäisesti säädeltävä harjoitusvastus: mitä voimakkaammin ja nopeammin liikut, sitä suurempi on veden vastus ja tehokkaampi harjoitus.

Helsingin henki | syyskuu 2009

> Tule´s Samba SUOSITUN SAMBIC-TANSSILIIKUNNAN ja sambatanssin pohjalta kehitetty uusi tanssiliikunnan muoto Tule’s Samba on ensimmäistä kertaa mukana tanssitarjonnassa. Laji sopii niin pidempään tanssineille kuin ensirytmejään ottaville. Tule’s Samba on eräänlainen samban alamuoto, jossa keskeistä on pitää osallistumiskynnys matalana. Laji on oivallinen henkilöille, jotka haluavat harjoitella sambaa vähitellen alusta lähtien. Tule’s Samban ehdoton plussa ovat sen nivelystävällisiksi ja yksinkertaisiksi, mutta kuitenkin hauskan rytmisiksi suunnitellut liikkeet. Pehmeät rytmit tukevat ja vahvistavat selän ja hartiaseudun lihaksia, vauhdikas samba puolestaan pitää lantion liikkeessä. Tanssi tukeekin loistavasti tuki- ja liikuntaelimiä, joten paljon istumatyötä tekevät hyötyvät siitä tuntuvasti.

JUOKSUBUUMIIN ON VASTATTU: supersuositut juoksun lyhytkurssit ovat laajentuneet. Tällä kertaa niitä on tarjolla kolmessa eri kuntoluokassa. Aloittelijoille löytyy oikean juoksutekniikan, vaivattoman ja mukavan juoksutyylin löytämiseen keskittyvä kurssi. Jos haaveissa siintää puolimaraton, sitä varten on räätälöity juuri tähän tavoitteeseen tähtäävä kurssi. Pidempään juoksua harrastaneille löytyy kokomaratoniin ja yleensä pitkien juoksumatkojen haasteisiin keskittyvä kurssi. Juoksukurssien ajankohdat, lisätiedot ja ilmoittautumiset löydät nekin kätevästi Heli-intrasta. Kurssikalenteria kannattaa myös seurailla pitkin syksyä: uusia lyhytkursseja päivitetään mukaan jatkuvasti.

yy–k

> Juoksukurssit

– ko

Jumppatunnit siirtyivät askeleen kohti nykyaikaa JOS SINUSTA ON TUNTUNUT hankalalta sitoutua tiettyyn kurssiaikatauluun useammaksi kuukaudeksi, kannattaa kokeilla jumppakorttia. Se on henkilöstöliikunnan ja liikuntaviraston liikunnanohjausosaston yhteistyön tuloksena kurssimuotoisen liikunnan rinnalle syntynyt uutuus: kortin avulla käyt jumppatunnilla silloin kun itsellesi parhaiten sopii. Jumppakortin käyttöalue kattaa syksystä eteenpäin suuren osan eteläisen ja pohjoisen alueen jumppatunneista. Kortin voi hankkia kuka tahansa kaupungin työntekijä. – Jumppakortti on selkeä toimintatapamuutos. Sen myötä tiukat aikataulut rikkoutuvat, kun ostamalla kortin voi osallistua usealle etelän ja pohjoisen vyöhykkeen tunneille ilman erillistä tuntisitoumusta, iloitsee Kaisa Laine. Kaupunkilaiseen elämänmenoon räätälöity, useisiin loppuvuoden jumppiin oikeuttava kortti maksaa 45 euroa.

> Jooga JOOGAN AVULLA LISÄÄT MIELEN JA KEHON yhteistyötä, tasapainoa sekä kehon notkeutta. Jooga kehittää itsetuntemusta ja kasvattaa elämäniloa asentojen eli asanoiden, hengitysharjoitusten ja rentoutumisen kautta. Joogassa harjoittelu on rauhallista. Kaikki voivat edetä täysin omaan tahtiinsa, repiminen on näillä tunnilla vierasta. Suuren suosion vuoksi henkilöstöliikunnan joogatarjonnassa on tänä syksynä peruskurssin rinnalla valittavana jatkokurssi hieman edistyneemmille joogaajille. Tunnille tarvitset mukaan vain joustavat vaatteet, sillä kenkiä ei käytetä.

> Kuntosali > Gymstick JOS TAVALLINEN JUMPPAAMINEN ilman välineitä ja uusia haasteita puuduttaa, tartu gymstickiin! Tämä syksyn uutuuslaji auttaa voimistamaan ja venyttämään lihaksia sekä parantaa tasapainoa. Gymstickissä käytetään lasikuituitutankoa, jonka päihin on kiinnitetty vastuskuminauhat. Kuminauhojen päässä olevat lenkit pujotetaan käsiin tai jalkoihin tai kiinnitetään paikoilleen tangon päihin, tehtävän harjoituksen mukaan. Gymstickin vastusta voidaan säätää vaikka kesken harjoituksen. Tämä ominaisuus tekee siitä sopivan kaikenkuntoisille liikkujille.

ÄLÄ MAKSA ITSEÄSI KIPEÄKSI kuntosaliketjujen hintaviidakossa vaan ota käyttöösi kaupungin henkilöstöetuuksiin kuuluva huippuedullinen kuntosalikortti! Se maksaa 27 euroa neljältä kuukaudelta – syyskuun alusta joulukuun loppuun saakka. Kuntosalikortilla käytössäsi ovat Yrjönkadun, Liikuntamyllyn ja Töölön kisahallin A-puolen kuntosalit. Lihaskuntoharjoittelun merkitystä korostetaan yhä enemmän valtakunnallisissa liikuntasuosituksissa. Kuntosalilla lihaskunto kehittyy vauhdilla. Samalla liikehallinta paranee ja esimerkiksi osteoporoosin riski pienenee. Liikuntakortin oikeuttamilla saleilla laitteet ovat helppokäyttöisiä ja valinnanvaraa löytyy. Esimerkiksi Töölön kisahallissa on uusi, keväällä avattu circuit-alue, jossa treenaat kerralla kätevästi jokaista lihasryhmää.

Helsingin henki | syyskuu 2009

vapaa-aika Koonnut LAURA HEIKKINEN

n y s Syk

RMN / René-Gabriel Ojéda

Kulttuurikalenteri

kuvataide

Kulttuuritapahtumat valtaavat syksyisen kaupungin. Museot, teatterit, konserttisalit, galleriat, kirjastot ja muut kulttuurin näyttämöt täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta päivittäin. Kokeile, ylläty ja nauti!

Taidemuseo Tennispalatsissa jatkuu 22. syyskuuta asti näyttely Suuntana surrealismi – Mestariteoksia Jerusalemin Israel-museosta. Se valaisee surrealismin vallankumouksellisia ideoita ja liikkeen historiaa. Nähtävillä on harvinaislaatuisia teoksia muun muassa Man Raylta, Max Ernstitlä ja Salvador Dalilta. Kauneuden pauloissa -näyttely avautuu 21. lokakuuta. Se esittelee mestarillisten venäläisten taiteilijoiden teoksia vuosilta 1809–1917 Tretjakocin gallerian kokoelmista.

Savoy

Otteita maailmanmusiikkisarjasta: > ke 9.9. klo 19 The Ukulele Orchestra of Great Britain

Ricardo Oliveira Alves

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Savoyteatterin remontti valmistui keväällä. Sisääntuloaulaa on levennetty ja sisäpihalle on rakennettu 300-paikkainen ravintola, myös katsomoa ja näyttämöä on uusittu. Katsomoon mahtuu noin 730 vierasta. Jatkossa Savoyssa voidaan tarjota entistä monipuolisempaa ohjelmaa, sillä esiintymislavan täysremontti mahdollistaa ohjelmiston laajentamisen tanssi- ja teatteriesityksiin. Siellä vierailee vuosittain noin 200 esiintyjäryhmää. Syksyllä ohjelmistossa on tanssia, teatteria, suomalaisia artisteja sekä maailmanmusiikkia. Savoy on kulttuurikeskuksella vuokralla vuoteen 2016.

Sara Tavares > ma 28.9. klo 19 Sara Tavares (Portugali) > ti 29.9.klo 19 Quilapayon (Chile) > ti 6.10. klo 19 Night with Motown – Jr. Walker’s Allstar Band > ti 13.10. klo 19 The Klezmatics (USA)

Taidemuseo Meilahteen avautuu 13. marraskuuta näyttely Finlandia 200 – Suomalainen muotokuva 1809–2009. Se on laaja katselmus muotokuvataidetta autonomian ajan alusta tähän päivään.

kaupunginmuseot

Savoy-teatteri

Helsingin henki | syyskuu 2009

Pablo Picasso: Suuri sohvapöytäasetelma (1931)

Ateneumin taidemuseossa avautuu 18. syyskuuta 2009 ainutlaatuisen laaja Pablo Picasson (1881–1973) tuotantoa esittelevä näyttely. Taiteilijan tuotannon kaikkia vaiheita kattavasti esittelevässä näyttelyssä on mukana parisensataa teosta, jotka tulevat Ateneumiin Pariisissa sijaitsevan Musée National Picasson kokoelmista.

The Ukulele Orchestra of Great Britain musisoi Savoyssa.

Näyttely on osa Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuvataiteen vuotta 2009, joka koostuu useiden eri museoiden näyttelyhankkeista. Kaupunki on näyttelyn yhteistyökumppani ja tukee Ateneumin Picassonäyttelyä merkittävällä panoksella. Kaupungin henkilöstökortilla voi lunastaa yhden alennushintaisen (14 euroa) pääsylipun/ kortinhaltija. Normaalihintainen lippu näyttelyyn on 16 euroa. Ateneumissa on samanaikaisesti myös Picasson hengessä -fokusnäyttely, joka esittelee mestarilta suoria tai epäsuoria virikkeitä saaneiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. > Picasso 18.9.2009-6.1.2010.

Kaupunginmuseo tarjoaa monipuolisia näyttelyitä läpi vuoden. Kaupunginmuseon päärakennuksessa voi tutustua kaupunkiin perusnäyttelyssä ”Horisontissa Helsinki”, joka kertoo kaupungin vaihteista 450-vuoden aikana. Kino Engel esittää Helsinki-aiheisia filmejä. Kesällä remontin jälkeen avautunut Työväenasuntomuseo taas kertoo ihmisläheisesti suomalaisen arjen historiasta. Hakasalmen huvilassa avautuu 14.10. Foto Signe Brander -näyttely, joka tarjoaa laajan valikoiman rakastetun Helsinki-kuvaajan otoksia. Vodaa Stadiin! Tekniikan museon erikoisnäyttelyssä Vodaa Stadiin – Helsingin vesihuollon historiaa kurkistetaan vedenpuhdistuslaitosten ja maanalaisten vesijohtoverkkojen maailmaan. Näyttelyyn on koottu esine-, kuva- ja filmiaarteita ja muuta materiaalia. Näyttely on toteutettu Helsingin Veden kanssa, ja se on avoinna vuoden 2010 loppuun asti. > Tekniikan museo, Viikintie 1.

RMN / René-Gabriel Ojéda

elsingin juhlaviikot ja Art goes Kapakka ovat ohi, mutta kaupungin kulttuurisyke ei sammu. Kulttuurikeskuksen Savoy-teatterin remontti saatiin päätökseen, ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä talo toimii taas kiinnostavien esitysten areenana niin talon vanhoille kävijöille kuin ensimmäistä kertaa sen ovesta astuville. Muissakin kulttuurikeskuksen paikoissa ympäri pääkaupunkia on syksyllä runsas ohjelmisto – jokaiselle löytyy omien mieltymysten mukaisia esityksiä, mutta joskus kannattaa kokeilla jotain ihan uutta ja yllättävää. Se voi koukuttaa. Syksyn kuvataiteen kohokohta on Ateneumiin avautuva Picasson näyttely, jossa kaupunki on vahvasti mukana. Se on osa tänä vuonna vietettävää kuvataiteen vuotta. Eikä kulttuurin aina tarvitse olla maksullista: kirjastoista saa mukaansa elämyksiä ja matkoja uusiin ajatuksiin. Huomaat, miten syksy värittyy kulttuurista.

Max Ernst: The King Playing with the queen (1944)

design

Habitare 09 9.–13.9. Suomen suurimmat ja merkittävimmät huonekaluja sisustusmessut valtaavat syyskuussa Messukeskuksen. Messuilla on kaikkea kodin huonekaluista julkisiin tiloihin, keittiöitä ja kylpyhuoneita, tekstiilejä sekä alan koulutustarjontaa.

Maarit Kytöharju

Helsinki Design Week 4.–13.9. Helsinki Design Week on syksyinen Suomen suurin muotoilutapahtuma, jolloin nähdään näyttelyitä, kohtaamisia, ostoksia ja juhlia Kaapelitehtaalla sekä ympäri kaupunkia.

musiikki Ecodesign-erikoisnäyttely Habitare 09 -messujen yhteydessä on myös Pohjoismaiden ensimmäinen kansainvälinen EcoDesign-erikoisnäyttely, joka esittelee huippusuunnittelijoiden näkemyksiä siitä, mitä on ekologinen huonekaludesign. Mukaan kutsuttujen suunnittelijoiden tehtävänä on suunnitella ekologinen tuoli. Haasteeseen on tarttunut peräti 81 suunnittelijaa tai suunnitteluryhmää kuudestatoista eri maasta.

Kaupunginorkesteri HKO aloittaa syksyn Finlandia-talossa ylikapellimestari emeritus Leif Segerstamin johtamalla Suomi 1809 -juhlakonsertilla, joka toteutetaan yhdessä Kaartin Soittokunnan kanssa. Syyskautena HKO soittaa parikymmentä klassisen musiikin konserttia. Lisätietoa: www.hel.fi/filharmonia > Suomi 1809 -juhlakonsertti 3.9. Finlandia-talossa.

teatteri&tanssi Ville Akseli Juurikkala

Helsinki Dance Companyn hardcore humppa on tummankaunis teos.

lapset ja nuoret Lasten ja nuorten taidetalo Annantalon taidekeskus keskustassa antaa taideopetusta ja järjestää näyttelyitä ja taide-esityksiä sekä tekee yhteistyötä koulujen kanssa. Syksyllä ohjelmassa on muun muassa nukketeatteria ja elokuvia.

Kun mietit uraa tai haluat kehittää nykyistä ammattitaitoasi, Metropolia Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta löydät monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja.

Uutta näkemystä työhön! Hoitotyö

Syyskaudella kaupunginteatterissa jatkavat suositut näytelmät ja musikaalit, kuten Spring Awakening. Uutuutena nähdään musikaali Maija Poppanen, farssikomedia Salaa rakas, hirtehinen komedia Valtakunnan häirikkö ja näytelmä Kuilu. Tanssiryhmä Helsinki Dance Companylta nähdään hengästyttävä hardcore humppa, joka on tehty Kimmo Pohjosen musiikkiin.

Synnytystä pelkäävän asiakkaan kohtaaminen 2 op Aika: 15.9.–27.10.2009 (4 pv) Hinta: 590 € Tapio Vanhatalo

Emmi Kangas ja Tuukka Leppänen ihastuttavat mukaansatempaavassa musikaali Maija Poppasessa.

Rokotukset ja eri ikäisten rokottaminen 3 op Aika: 1. päivä syys–lokakuun vaihteessa ja 2. ja 3. päivä marraskuun alussa Hinta: 550 €

Sydämen asialla – Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjaus 3 op Aika: 20.10.2009–23.3.2010 (6 pv) Hinta: Yksittäinen koulutuspäivä 130 €, koko koulutus 700 €

kulttuurikeskus Mari Hohtari

Kulttuurikeskuksen toimipaikkoja ovat Aino Acktén huvila Laajasalossa, Vuosaaren Vuotalo, Kaisaniemen kulttuurikeskus Caisa, Kanneltalo ja Malmitalo, jotka tarjoavat koko syksyn monipuolisia kulttuuripalveluja. Vuosittain niissä järjestetään tuhansia konsertteja, teatteriesityksiä, taidenäyttelyitä ja elokuvia. Itäkeskuksessa on Stoa, joka on nykytanssin näyttämö. Myös Eläintarhan huvila sekä kesällä Harakan saari ja Espan lava täyttyvät kulttuurista.

Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisen ja johtamisen välineitä 5 op Aika: 8.10.–18.11.2009 (4 pv) Hinta: 590 €

Bioanalytiikka

Kliininen laboratoriotyö 3 op Aika: 2.–13.11.2009 (10 pv) Hinta: 895 €

Ohjaus

Ohjaajana työelämässä – Pedagoginen peruspaketti ohjaus- ja opetustaitojen kehittämiseksi 3 op Aika: 25.9.–16.10.2009 (4 pv) Hinta: 550 €

Johtaminen

Pysähdy ja perehdy itsesi johtamiseen ja voimaantumiseen 1 op Aika: 3.9.–29.9.2009 keskiviikkoisin klo 17.00–19.15 Hinta: 295 €

Suun terveydenhuolto Kulttuurilähtöinen suun terveydenhoitotyö 1,5 op Aika: 16.11.2009 Hinta: 450 €

Ortodontinen suun terveydenhoitotyö – Oikomishammashoidon perusteet 1,5 op Aika: 23.11.2009 Hinta: 295 € Kivuttoman hoidon edistäminen suuhygienistin työssä 3 op Aika: 7.–8.9.2009, 12.–13.10.2009 Hinta: 490 €

Odottavan perheen ja alle kouluikäisten lasten suun terveydenhoitotyö 3 op Aika: 28.9. ja 19.10.2009 Hinta: 590 €

Kielet

English for Health Care – Hoitotilanteita ja terveydenhoitoa englanniksi 3 op Aika: 29.9.–3.11.2009 (5 pv) Hinta: 330 € Vällmöt på sjukhus – Hoitotilanteita ja terveydenhoitoa ruotsiksi 3 op Aika: 23.9.–28.10.2009 (5 pv) Hinta: 330 €

Seminaarit

Lääkehoidon oppiminen ja opetus Foorumi lääkehoidon opettajille ja kliinisessä hoitotyössä toimiville Aika: 5.10.2009 Hinta: 70 €

Näyttöön perustuva aikuisten suun terveystarkastus 6 op Aika: 9.–11.11.2009 ja 14.12.2009 Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Hinta: 795 € Koulutussihteeri Maarit Vallinkoski maarit.vallinkoski@metropolia.ﬁ Puh. 040 334 5099

Tutustu täydennyskoulutuksiimme ja avoimen AMK:n tarjontaamme www.metropolia.ﬁ

Helsingin henki | syyskuu 2009

S U T I ILMO

U L U TA

Naisten jalkapallon EM-kisat huipentuvat finaaliin

alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi. ar sanna.k lenterin skuuta. a k n a v a . syy Seura vä on 18 i ä p o t s i aine

■ EUROOPAN JALKAPALLOLIITON UEFAn kilpailuihin lukeutuva naisten EM-lopputurnaus on parhaillaan käynnissä Suomessa. Pelipaikkoina Helsingissä ovat Olympiastadion ja Helsingin Jalkapallostadion. Ot-

Arvaa, ellet tiedä!

teluita järjestetään myös Lahdessa, Tampereella ja Turussa. EM-turnaus pelataan nyt ensimmäistä kertaa 12 joukkueen voimin. Kotijoukkueena Suomi pääsi lopputurnaukseen ilman karsintoja. Karsintojen kautta EM-lopputurnaukseen selvisivät Saksa, Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Englanti, Italia, Venäjä, Ukraina, Islanti ja Hollanti. EM-karsintaan osallistui alunperin yhteensä 46 joukkuetta. Naisten Euroopan mestari selviää 10.9. pelattavassa loppuottelussa.

Ilotulituksen SM-kisat

Kuinka monta lainauskertaa kaupunginkirjastossa kirjattiin tammikuusta kesäkuun loppuun?

■ ILOTULITUKSEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT järjestetään 3.9. jo 12. kerran.

Vastaukset 18.9. mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja. Arto Wiikari

Mukana ovat jälleen Suomen johtavat ilotulitusyritykset. Vuosittain tapahtuma kerää yli 100 000 katsojaa. Paikalle kannattaa tulla ajoissa ja jättää auto kotiin. Ilotulitteet ammutaan Hernesaaresta Kaivopuiston puoleiselta rannalta noin klo 21.30. Parhaat paikat seurata ilotulituskilpailua ovat Kaivopuiston rannoilla.

Työväenopiston ilmoittaumiset jatkuvat ■ TYÖVÄENOPISTON SYYSLUKUKAUSI käynnistyy parhaillaan, mutta monille kursseille mahtuu vielä mukaan. Myös uusia kursseja alkaa pitkin syksyä, joten kurssitarjontaa kannattaa seurata osoitteesta www.hel.fi/tyovaenopisto. Kursseja voit selailla kohdasta Kurssihaku.

Vox Urbanaan laulamaan!

Ole rohkea, testaa omia jalkojasi!

Autoton päivä 22.9. Rastita väittämät, joista olet samaa mieltä: ❏ Helsingissä on kamala ilmanlaatu. ❏ Helsingin ruuhkat ovat raivostuttavia. ❏ Pulssi ja verenpaine ovat minulla tasaiset, paitsi auton ratissa. ❏ Tulen töihin julkisilla sinä päivänä kun Helsingin sisäinen liikenne maksaa euron ja seutuliikenne kaksi euroa. Jos rastitit yhdenkin väittämän, sinun on syytä jättää autosi kotiin – edes autottomaksi päiväksi. Autotonta päivää vietetään tiistaina 22.9. muun muassa Narinkkatorilla ja Laiturilla. Julkisissa matkustat päivän aikana alennetuin hinnoin! > Katso koko ohjelma: www.hkl.fi.

Helsingin henki | syyskuu 2009

■ JYTY HELSINKI RY:N ja kaupungin henkilöstökuoro Vox Urbana etsii uusia laulajia. Kuoro on sekakuoro ja laulaa perinteisiä kuorolauluja. Nuotinlukutaito ei ole välttämätön, vaan kohtuullinen sävelkorva. Harjoitukset keskiviikkoisin Sähkötalon ruokalassa. > Tiedustelut Marja-Sisko Arkiomaa, puh. 040 591 2565 tai Veli Silvo, puh. 310 38615 tai 040 736 1647. Markku Juntunen

tapahtumia

Edellinen arvonta 10.8. Viimeksi kysyimme kuinka monta kesätyöntekijää kaupunki palkkasi tänä kesänä? Oikea vastaus on noin 4 300. Vastauksia tuli 31 kappaletta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja. Palkinnot menivät seuraaville: Tiina Riutta, Anne Sorvari, Helena Tamminen, Esa Kankaisto ja Susanna Immonen.

René Magritte: Pyreneiden linna (1959)

Ä • ku

•m m it ä •

■ KORKEASAAREN KISSOJEN YÖ järjestetään tuttuun tapaan syyskuussa, perjantai-iltoina 4.9. ja 11.9. Tänä vuonna Korkeasaari rummuttaa uhanalaisten amurinkissapetojen puolesta. Kansainvälisellä suojelutyöllä on merkitystä. Sen avulla amurintiikerin kanta on saatu vahvistumaan noin 500 yksilöön, mutta luonnossa amurinleopardeja on vain 30–40. Jokaisesta myydystä lipusta ohjataan kaksi euroa amurinkissapetojen suojeluun niiden omilla elinalueilla Venäjän Kaukoidässä. > Kissojen Yö 4.9. ja 11.9. klo 16–24, www.korkeasaari.fi Liput Lippupalvelusta.

• m il l o

Iltahämärässä Kissojen Yöhön

ss ä

■ SUUNTANA SURREALISMI -näyttelyn loppuhuipennuksena Taidemuseo Tennispalatsi järjestää erikoisviikon kaupungin työntekijöille 8.–13.9. Viikon aikana työntekijöillä on mahdollisuus henkilökorttia näyttämällä tutustua näyttelyyn alle puoleen hintaan. Lisäksi yhden ystävän voi tuoda mukanaan ilmaiseksi, jolloin hinta kahdelta on yhteensä neljä euroa. Viikon aikana työntekijät ovat oikeutettuja myös 50 prosentin alennukseen museokaupan tuotteista. Ilmainen sisäänpääsy kaikille joka pe klo 11–16. Lisätietoa s. 28.

Alennuksella surrealismi-näyttelyyn

• K YSY M

Missä pidettiin yleisurheilun MM-kisat elokuussa ?

Mikä on sikainfluessan virallinen lyhenne ?

Paljonko Pitkäkosken vedenpuhdistamo täytti tänä vuonna?

Mikä on ruuan tuleva arvonlisäveroprosentti?

Mikä on Helsingissä avatun ympärivuotisen hiihtohallin nimi?

❒ a. Pariisissa ❒ b. Prahassa ❒ c. Berliinissä

Kuka alkaa johtaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää?

❒ a. Tuula Haatainen ❒ b. Suvi Rihtniemi ❒ c. Mirja Heiskari

❒ a. H2N1 ❒ b. H1N1 ❒ c. N1H2

Millä ajalla syntyi uusi 100 metrin maailmanennätys??

❒ a. 9,58 ❒ b. 9,68 ❒ c. 9,78

❒ a. 50 vuotta ❒ b. 60 vuotta ❒ c. 70 vuotta

Milloin Helsingin Energia on perustettu?

Kuka on uuden Aalto-yliopiston rehtori?

❒ a. 1859 ❒ b. 1909 ❒ c. 1959

❒ a. 12 ❒ b. 14 ❒ c . 16

❒ a. Tuula Teeri ❒ b. Eero Kasanen ❒ c. Esa Nikkilä

❒ a. Ruka-halli ❒ b. Pallas-halli ❒ c. Ylläs-halli

Kuka on uusi kaupunginhallituksen puheenjohtaja?

❒ a. Risto Rautamaa ❒ b. Risto Rautio ❒ c. Risto Rautava

Maailman pohjoisin tiikerin alalaji, amurin- eli siperiantiikeri. Se on myös maailman suurin kissapeto.

Vastaukset: 1c, 2b, 3a, 4a, 5c, 6b, 7a, 8b, 9a, 10c.

Pekka Sauri

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 5 21.10.

aineisto 18.9.

Nro 6 9.12.

aineisto 5.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | syyskuu 2009

Helsingin henki JU S J SI P A

kuva PIIA ARNOULD

2009

”

Asiakas on kuningas, mutta äänestäjä on keisari.”

syys–lokakuu 2009

GoGo !

{ uusi duuni }

En español!

> KUKA: Virve Vakiala > AMMATTI: luokanopettaja ja kaksikielisen suomi– espanja-opetuksen koordinaattori > TÖIHIN: 18.8.2009 > TOIMIPISTE: Käpylän peruskoulu Mikä espanjankielinen luokka on ja miten opetus toimii? Käpylän peruskoulun suomi–espanja-luokalle pääsyvaatimuksena on espanjan kielen taito. Luokassa on kuusi oppilasta, jotka opiskelevat osan oppiaineista suomeksi ja osan espanjaksi suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi opiskellaan espanjaa ja espanjankielisen maailman kulttuuria. Espanja on heidän A-kielensä. Kaksikieliseen opetukseen haetaan soveltuvuuskokeilla, joilla arvioidaan lapsen kielitaitoa sekä espanjan että suomen kielessä. Miksi tällainen luokka perustettiin Käpylään? Helsinki haluaa tarjota mahdollisimman monipuolisen kielitarjonnan asukkailleen. Opetukseen voidaan ottaa kaksikielisten perheiden oppilaita, mutta myös espanjankielisistä maista muuttavia lapsia, jotka eivät entuudestaan osaa suomea. Oppilaat saavat kaksikielistä opetusta peruskoulun ykkösestä yhdeksänteen luokkaan asti. Mitä ja missä teit aikaisemmin? Olen ollut opiskeluvaihdossa Espanjassa Salamancassa sekä opiskellut espanjaa Helsingissä ja Espanjassa. Olen työskennellyt luokanopettajana eri kouluissa Suomessa ja Brysselissä.

Helsingin henki | syyskuu 2009

Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi? Työhöni kuuluu espanjan- ja suomenkielisen opetuksen lisäksi kaksikielisen opetuksen suunnittelu ja kehittäminen. Millainen päiväsi oli tänään? Olemme harjoitellet luokan kanssa espanjankielistä laulua, kuunnelleet satua ja pelanneet eläinbingoa espanjaksi. Olen vastannut sähköposteihin ja ollut yhteydessä Espanjan Suurlähetystöön. Mikä on yllättänyt sinut täysin? Se, että kaksikielisestä suomi–espanja-opetuksesta kiinnostuneita on valtavasti. Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? Kehittää kaksikielisen opetuksen malli, joka soveltuu jatkoa varten Käpylän peruskoulun kaikille luokka-asteille ja tasapainoilla oppilaiden kielitaidon tason, mielenkiinnon kohteiden ja systemaattisen kielenopetuksen välillä. Mitä odotat tältä vuodelta? Oppilaiden kehittyvän molemmissa kielissä ja näkeväni suunnittelutyön tulokset käytänössä. Ketä kuuluu työyhteisöösi? Työyhteisöni on valtavan suuri. Kollegoina minulla on yli 80 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Olen tehnyt yhteistyötä työparini Aino Lipposen, erityisopettaja Marjut Luodon ja espanjan kotikielen opettajan Rober Fuertesin kanssa. Rehtori Sirpa Kopsa ja opetuspäälikkö Marjo Kyllönen tulivat tutuiksi jo suunnitteluvaiheessa. Missä asut ja miten kuljet töihin? Haaveilen polkupyörämatkan pituisesta työmatkasta, sillä asun Espoossa. Kuljen tällä hetkellä töihin julkisilla tai omalla autolla.

4.9. & 9.9. KISSOJEN YÖ

AMUR-festarit soivat uhanalaisille Amurin kissapedoille. > www.korkeasaari.fi

17.–27.9.

RAKKAUTTA JA ANARKIAA 22. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali valtaa leffasalit. > www.hiff.fi

18.9.

PICASSO AVAUTUU Ateneumiin levittäytyy Pablo Picasson suurnäyttely, joka on auki 6.1.2010 saakka. Lisätietoa s. 28. > www.ateneum.fi

30.9.

VUODEN SAAVUTUS Hakuaika kaupunginjohtaja Jussi Pajusen Vuoden saavutus -palkintoon päättyy. Voittajat julistetaan 12.11. Lisätietoa s. 5.

4.–10.10.

SILAKKAMARKKINAT Eteläsatama täyttyy kalastajista ja silakoista. > www.portofhelsinki.fi

17.10.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Hakaniemen torilla puhutaan asunnottomuudesta. > www.asunnottomienyo.fi

21.10.

HELSINGIN HENKI nro 5 ILMESTYY Aiheina talousnäkymät, kansainvälisyys ja työkyvyn ylläpito.