Helsingin henki 4/2011

henki

04 2011

Helsingin

HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

! i i r ö y p n i v y H SIVU 28

Niko Palo kehittää vielä parempaa pyöräilykulttuuria

Hyvä paha pomo?

SIVU 10

duunissa

Mistä palkkaus koostuu?

SIVU 22

kaffella

teema

SIVU 06

Parkkipaikkojen ekspertit

{ pääkirjoitus }

sisältö { syyskuu 2011 }

Monipuoliset henkilöstöedut ovat osa palkitsemista

12

T

yöterveyshuolto, henkilöstöliikunta ja henkilöstökeskus tempaisevat aikuistyypin diabeteksen ehkäisemisen puolesta Liikkeelle-hankkella. Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat ne, joille voidaan suositella liikuntaa lievän masennuksen hoidossa. Yhteistyökumppanina kaupungilla on valtakunnallinen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma.

Kevytkin liikunta voi ehkäistä aikuistyypin diabetesta, ja säännöllinen liikunta myös parantaa diabeteksen hoitotasapainoa. Masennus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava syy Suomessa. Liikuntaa suositellaan myös lievän masennuksen hoitoon ja täydentävänä hoitomuotona muihin masennustiloihin.

Liikkeelle-hankkeella kaupunki haluaa tukea näiden lisääntyvien sairauksien ehkäisyä, parantaa työssä jaksamista ja työkykyä, lisätä liikunta-aktiivisuutta, edistää terveyttä ja tarjota myös virkistystä. Lisätietoja saa Helmen henkilöstöliikuntasivuilta (Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta).

Palkitseminen on kaupungilla rahapalkkaa suurempi kokonaisuus, todetaan tässä numerossa, jossa esitellään, mistä palkitseminen muodostuu. On hyvä tuntea palkitsemisen työkalut. Palkkatietämyksen myötä kasvaa ymmärrys siitä, mistä oma palkka koostuu ja miten suoritus voi siihen vaikuttaa. Tehtäväkohtainen palkka sekä mahdolliset henkilökohtaiset lisät ja tulospalkkiot ovat yksi osa kaupungin palkitsemiskokonaisuutta, muita ovat esimerkiksi henkilöstöedut ja aineeton palkitseminen, kuten monipuolinen koulutus- ja kehittymistarjonta ja useat työaikajoustomahdollisuudet elämäntilanteiden mukaan. Tulevaisuudessa yksilöllinen palkitseminen vain lisääntyy, ja esimerkiksi tuloksellisuudesta palkittaessa ihmiset voivat jatkossa valita monista vaihtoehdoista itselleen sopivimman.

Kaupungin palkisemiskokonaisuuteen kuuluvien henkilöstöetujen koko kirjo ei ehkä ole täysin tiedossa. Henkilöstön käytössä ovat muun muassa työterveyshuolto, työsuhdematkalippuetu, oman pankin, henkilöstökassan, palvelut, virkistys- ja lomapaikkoja, palvelussuhdeasuntoja sekä henkilöstökortilla saatavia alennuksia henkilöstöravintoloista, monista teattereista, uimahalleista, taidenäyttelyistä, konserteista sekä lukuisten yritysten tuotteista ja palveluista. Alennusliikkeitä on tullut hiljattain vielä lisää. Etuja ei ole ihan vähän.

Ajankohtainen henkilöstöliikuntatarjonta sekä muut henkilöstöedut löytyvät kattavasti Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet.

Kannattaa tutustua tarjontaan ja tarttua tilaisuuksiin.

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

TALOUS

Rekrytoinnin haasteena on kasvattaa muunkielisten osuutta henkilöstössä. Se lisää monimuotoisuutta.

14

TYÖ & YMPÄRISTÖ

Ympäristötietoisuutta viedään organisaatioihin Ekokompassin avulla. Kaupungilta mukana on ollut kolme kirjastoa.

06 TEEMA

Palkitseminen monipuolistuu.

Tulevaisuudessa kehitetään työelämän joustoja ja parannetaan työelämän laatua.

10 DUUNISSA

Pysäköinninvalvojat ohjaavat sujuvampaan liikennekulttuuriin.

15 TYÖKALUT

Henkilöstöhallinnon palvelut parantuvat, kun tiedot saadaan yhteiseen HR-tietojärjestelmään.

22 KAFFELLA

Staran esimiehet käyvät läpi laajaa koulutusta. Keskustelun aiheena kahvilla on, miten olla hyvä pomo.

24 PALVELU

Verke ylittää kuntarajat ja vie valtakunnallisesti nuorisotyötä verkkoon.

28 LIIKKEELLÄ

Kantakaupungin pyöräilyverkostoa halutaan parantaa ja lisätä pyöräilyä myös työmatkoilla.

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 23 Haloo, mistä on kyse?

27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni

henki Helsingin

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Ilmestymisaikataulu Nro 5 26.10. aineisto 5.10.

Nro 6 7.12. aineisto 15.11.

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

02

Helsingin henki | syyskuu 2011

stadi

365 Henkilöstölle uusi innovaatiokanava IDEOINTI- JA INNOVAATIOKYVYSTÄ on

16

REPPARI

Terveysasemien arki on kiireistä, ja työ on jatkuvassa muutoksessa.

Suunta on kohti kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää palvelua.

KAUPUNKI ALOITTI henkilöstölähtöi-

20

26

Näyttämömestarin työ näkyy yleisölle esiripun noustua. Eero Löyttyjärvi viihtyy kulissien takaisessa maailmassa.

Ikävuosiin perustuvat terveystarkastukset poistuvat. Terveystarkastukseen voi jatkossa hakeutua aina, kun on tarvetta.

AMMATTI

TYÖHYVINVOINTI

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Sopanen (pj), Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Ari Tammi, Moa Thors, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 07877994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

tullut kuuma aihe. Innovaatiokulttuurissa ammatillinen kasvu arvostaa jatkuvaa oppimista, jolloin osaamisesta ja oppimisesta on tullut työelämässä arvokas pääoma. Arjessa työn kehittäminen ja parhaat ideat kumpuavat työntekijöiden osaamisesta, kokemuksista ja ideoista. Työntekijälähtöisen innovoinnin on todettu edistävän työmotivaatiota ja työn tuottavuutta sekä vahvistavan luovaa työkulttuuria.

sen, sähköisen idea- ja innovaatiojärjestelmän kehittämisen viime vuonna.

Järjestelmä tulee olemaan kaikille työntekijöille avoin Helmessä toimiva sovellus, jonka työnimenä on ollut Helinä. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet ja pilotoivina virastoina ovat toimineet henkilöstökeskuksen lisäksi sosiaalivirasto, Stara ja rakennusvirasto. Järjestelmän sisältöjä ja tavoitteita on keskustelutettu eri foorumeilla aloiteyhdyshenkilöiden työryhmistä johtajistoon.

Sen rakentaminen on nyt testiversio- ja pilotointivaiheessa, joka kestää tämän vuoden loppuun. Virastoja ohjeistetaan myös palkitsemiseen sekä moderaattoreiden nimeämiseen. Moderaattorit koulutetaan tehtäviinsä.

teen käsittelyyn hylätyksi merkityn idean.

Kaikki tehdyt ideat hyväksytyistä hylättyihin jäävät järjestelmään. Esitetyistä ideoista ja innovaatioista palkitaan eri tavoin kertakorvauksista käyttöönottopalkkioihin sekä maineeseen.

TOINEN POLKU ON henkilöstölle suun-

nattu virastojen ja liikelaitosten kehittämishaasteiden ratkaisualusta. Siinä kyse on eräänlaisesta ratkaisukilpailuista, jossa esimerkiksi jokin virasto kuvaa lyhyesti asian tai aiheen, jonka ratkaisuun se haluaa ideoita. Nämä kehittämishaasteet ovat asioita, joiden ratkaisuun kyseisellä virastolla tai liikelaitoksella ei ole ollut aikaa, resursseja tai läpimurtoon johtaneita ideoita.

HELINÄN AVULLA uudistetaan vanha

aloitejärjestelmä. Muutos keskitetystä, ylhäältä alas johdetusta kehittämisotteesta laajaan, vuorovaikutteiseen ja henkilöstölähtöiseen alhaalta ylös -kulttuuriin ei tapahdu hetkessä. Se edellyttää uutta ajattelua myös johtamiselta. Tätä kulttuuria sähköinen idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä osaltaan edistää.

PALVELUIDEN TUOTTAVUUDEN kehittä-

minen on keskeinen julkisen sektorin haaste. Siihen vastaaminen edellyttää innovaatioita ja uudenlaisten toimintatapojen ja palveluiden kehittämistä.

Tuottavuuden ja innovaatioiden näkökulmia ei aina ole helppo sovittaa yhteen, mutta käytännössä molemmat näkökulmat ovat tarpeen.

SOVELLUKSESSA ON KAKSI etenemis-

polkua. Toinen niistä liittyy työntekijöiden ideoiden esittämiseen, käsittelyyn, palkitsemiseen ja jatkokehittelyyn, toinen taas on virastojen ja liikelaitosten käyttöön tarkoitettu, työntekijöille suunnattujen kehittämishaasteiden polku. Keskeisinä piirteinä ovat henkilöstön vuorovaikutus ja koko ideaprosessin dynaamisuus, mitkä tarkoittavat järjestelmän läpinäkyvyyttä. Toiset käyttäjät voivat kommentoida ja kannattaa esitettyjä ideoita ja siten tarvittaessa toiminnoillaan palauttaa esimerkiksi uu-

Projektipäällikkö Ilpo Laitinen tietää innovaatioiden parantavan työn tuottavuutta.

Helsingin henki | syyskuu 2011

03

Tiina Nisula Katajanokan mattolaituri kesän alussa Helsinki-päivänä

{ Helsinki 180° }

1.

3.

1.

Sari Breilin Aurinko nousee Sörnäisissä

Sanna Hietanoro Ilmalentoa Kivinokassa

Kesän fotokisan parhaat!

04

Helsingin henki | syyskuu 2011

+

K

Lauri Hänninen Myrskykallion Maija

esäkuun numerossa lukijoita pyydettiin lähettämään kesämuisto teemalla Kesä Helsingissä.

Ensimmäinen palkinto jaettiin kahden osallistujan kesken. Voittajakuviksi raati äänesti Palmiassa työskentelevän Tiina Nisulan kuvan Katajanokan mattolaituri kesän alussa Helsinki-päivänä sekä hallintokeskuksen Sari Breilinin kuvan Aurinko nousee Sörnäisissä.

Raati kiitti voittajakaksikon kuvissa tapaa, jolla ne tuovat Helsinkiä esille. Kolmanneksi sijoittui sosiaaliviraston Sanna Hietanoron kuva Ilmalentoa Kivinokassa.

Lisäksi raati päätti jakaa kunniamaininnat rakennusviraston Lauri Hännisen kuvalle Myrskykallion Maija ja kaupunkisuunnitteluviraston Maria Isotuvan kuvalle Rautatientorilla klassista.

+

Maria Isotupa Rautatientorilla klassista

Tuomaristoon kuuluivat lehden toimituksesta päätoimittaja Maissi Kasurinen, toimituksen sihteerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie, Helsingin Hengen AD Heljä Hyytiä ja tuottaja Laura Heikkinen sekä toimitusneuvoston puheenjohtaja Terttu Sopanen. Kilpailussa oli 34 osallistujaa.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille! > 1. palkinto, 200 € lahjakortti Tiina Nisula, Palmia > 1. palkinto, 200 € lahjakortti Sari Breilin, hallintokeskus > 3. palkinto, 100 € lahjakortti Sanna Hietanoro, sosiaalivirasto > Kunniamaininnat, 5 elokuvalipun paketti Lauri Hänninen, rakennusvirasto ja Maria Isotupa, kaupunkisuunnitteluvirasto

uutiset

qrtwtug

Vuoden saavutus Innovaatiokisa jatkuu vielä syyskuun puoliväliin

Uusi hankintastrategia käyttöön ■ KAUPUNGIN UUDEN HANKINTASTRATEGIAN tavoitteena on tehostaa kaupungin talout-

ta ja parantaa hankintojen laatua. Hankinnat eli sisäiset ja ulkoiset palvelujen sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot muodostavat yli 40 prosenttia kaupungin menoista.

Hankinnat vaikuttavat siten keskeisesti palvelutuotannon järjestämiseen.

Hankintastrategia sisältää hankintoja koskevat yleiset linjaukset, hankintastrategiset päävalinnat sekä niihin liittyvät hankintojen kehittämistoimenpiteet. Strategian ja sen sisältämän kehittämisohjelman toimenpiteet käynnistyvät pääosin tänä syksynä. > Hankintastrategia ja muut lisätiedot löytyvät hankintakeskuksen Helmestä, http:/helmi/hank.

■ KAUPUNGIN TYÖYHTEISÖILLE tarkoitettu kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -kil-

pailu on käynnissä vielä syyskuun puoleenväliin saakka. Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin työyhteisöjen erinomaisia ja rohkeasti uudenlaisia näkökulmia hyödyntäviä ratkaisuja, joiden uutuusarvolla tai kekseliäisyydellä on merkittävää vaikutusta kaupungin toiminnassa.

Tänä vuonna kilpailulla haetaan kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 mukaisiin tavoitteisiin liittyviä innovaatioita, jotka voivat olla niin uudella tavalla toteutettuja palveluja, prosesseja, tuotteita, johtamismalleja, työskentely- tai toimintatapoja kuin uudenlaista tietoa tai osaamistakin. Kilpailuaika päättyy 16.9., ja voittaja julkistetaan 29.11. kaupungintalolla. Voittajille ilmoitetaan asiasta etukäteen. > Lisätiedot ja kilpailuohjeet Helmestä > Henkilöstö > Palkitseminen > Vuoden saavutus

Työhyvinvoinnin määrärahat haettavissa ■ VIRASTOT JA LIIKELAITOKSET voivat saa-

da työhyvinvointia edistäviin hankkeisiinsa henkilöstökeskuksen myöntämää tukea. Ensi vuoden määrärahojen haku on käynnissä lokakuun puoleenväliin saakka.

Ensi vuonna tuetaan hankkeita, jotka toteuttavat sekä vuosien 2010–2013 kaupungin työhyvinvoinnin toimintaohjelmaa että vuosille 2012–2013 määriteltyjä kaupungin tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelman tavoitteita.

Virastojen ja liikelaitosten hakemukset toimitetaan työsuojeluneuvottelukunnan sihteerinä toimivalle erityissuunnittelija Paavo Saloselle osoitteella paavo.salonen@hel.fi. Hakuaika päättyy 17.10.

WDC-tunnukset viestintään ■ VIRASTOT VOIVAT KÄYTTÄÄ yleisvies-

tinnässään World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden omia tunnuslogoja. Tunnukset ja niiden käyttöohjeet voi ladata materiaalipankista http://materials. wdchelsinki2012.fi. Tunnuksia voidaan käyttää sellaisessa WDC-vuoteen liittyvässä kattomarkkinoinnissa ja yleisviestinnässä, jonka tarkoituksena on kertoa, että lähettäjä on osa WDC-vuoden järjestäjäkaupungin organisaatiota. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedotteita, verkkosivuja, virallisia ppt-pohjia, kirjepohjia, käyntikortteja, esitteitä ja muuta yleisviestintää, joka ei liity tiettyyn tapahtumaan tai paikkaan.

Hallintokuntien omien WDC-sisältöhankkeiden viestinnässä tuodaan esiin niiden kuuluminen WDC-ohjelmaan

Kansainvälisen designsäätiön ja hankkeiden välisen sopimuksen mukaisesti.

Muissa erillishankkeissa tunnuksia ei voi käyttää. World Design Capital Helsinki 2012 -tunnus on tarkasti suojattu, ja epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa apua antavat WDC-toimistossa vastaava tiedottaja Maarit Kivistö, maarit.kivisto@wdchelsinki2012.fi ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Laura Aalto, laura.aalto@wdchelsinki2012.fi.

Palvelusetelit koekäytössä > Lisätietoja ja hakulomake Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi

Intrat kaikille avoimiksi ■ HELMI-UUTISTEN toimitusperiaatteisiin on kirjattu avoimuusperiaate, jonka mukaan jokaisella työntekijällä on oltava mahdollisuus lukea muidenkin kuin vain oman hallintokuntansa introja. Hallintokunnat eivät siis voi sulkea omien Helmi-sivujensa selausmahdollisuutta muiden hallintokuntien työntekijöiltä.

Helmi-sivujen toimituspolitiikassa noudatetaan kaupunginhallituksen antamien viestinnän ohjeiden mukaisesti avoimuusperiaatetta. Tämä tukee osaltaan kaupungin henkilöstön oikeutta saada tietoa paitsi oman hallintokuntansa myös koko kaupungin asioista. Helmen kaupunki- tai hallintokuntasivuilla ei kuitenkaan saa jatkossakaan julkaista salassa pidettävää tai muutoin luottamuksellista tietoa. Luottamuksellisia asioita varten Helmessä on esimerkiksi erilliset työtilat. > Lisätietoja Helmestä > Yhteiset palvelut > Viestintä

■ TERVEYSKESKUS ALOITTI PALVELUSETELIKOKEILUT suun terveydenhuollossa, paksusuolen tähystystutkimuksissa ja lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiassa. Hyväksytyt palveluntuottajat ja lisätiedot löytyvät terveyskeskuksen verkkosivuilta www.hel. fi/terveyskeskus > Palveluseteli. Kokeilu kestää ensi kesäkuun loppuun. Kevään aikana tehdään päätökset toiminnan jatkosta.

Ympäristöpalkinnon teemana ruoka ■ KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPALKINTO myönnetään ar-

vokkaasta työstä yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Tämän vuoden ympäristöpalkintokilpailun teema on ruoka. Nyt etsitään yritystä, yhteisöä tai henkilöä, joka omassa toiminnassaan yhdistää turvallisen ja terveellisen elintarvikkeen sekä ympäristöystävällisyyden. Kilpailuaikaa on 15.9. saakka. > Lisätietoja www.hel.fi/ymparistopalkinto

Helsingin henki | syyskuu 2011

05

teksti TAINA VUOKKO kuvitus ATTE LAKINNORO

P

alkitseminen on paljon rahapalkkaa suurempi kokonaisuus.

Kun palkitsemisen palikat kootaan onnistuneesti, rakennelman huipulla seisoo motivoitunut ja työhönsä sitoutunut työntekijä. Kaiken a ja o on tuntea palkitsemisen palikat. Kun valikoima on tiedossa, palikoita on helpompi siirrellä myös itse.

Esimiehet ovat avainasemassa, kun tietoa palkkauksesta viedään työntekijöille. Esimerkiksi tulosja kehityskeskusteluissa käsitellään henkilökohtaista työsuoritusta tai tehtävän muutoksia, joilla saattaa olla vaikutusta palkkaan.

Sitä mukaa kun uutta tietoa syntyy, kaupungilla halutaan myös lisätä palkkatietämystä. Erityisesti koulutus ja tiedotus ovat tähän hyviä välineitä.

Tieto vähentää tuskaa

Tilille tulevasta palkkasummasta suurin osa on tehtäväkohtaista palkkaa, joka määrittyy tehtävänvaativuuden arvioinnin mukaisesti. Sen päälle tulee henkilökohtainen palkanosa. Kerran vuodessa tilille voi tulla myös tulospalkkiota.

Pelkkiä numeroita katsottaessa voivat helposti unohtua henkilöstöedut ja aineeton palkitseminen.

Ne ovat merkittäviä etuja, joiden merkitys jatkossa kasvaa.

Palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos henkilöstökeskuksesta ja Tina Sweins uskovat, että tulevaisuuden palkitsemisen trendinä on yksilöllisyys. Jatkossa voisi esimerkiksi valita useammasta vaihtoehdosta itselleen sopivan silloin, kun palkitaan tuloksellisuudesta.

– Kun työntekijä tietää, miten palkka määräytyy, esimerkiksi työkaverin parempi palkkaus on hyväksyttävissä. Ero alkaakin tuntua ymmärrettävältä ja mahdolliset kateuden tunteet väistyvät, työmarkkina-asiantuntija Tina Sweins henkilöstökeskuksesta kertoo.

Sweins on tutkinut väitöskirjassaan palkkatietämyksen merkitystä organisaation menestyksen kannalta. Palkkatietämyksen merkitykseen on havahduttu vasta vastikään, ja aihetta on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän.

Palkkatietämys on sitä, että tietää, miksi oma palkkaus on sellainen kuin se on ja miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen. Tilille tuleva summa ei ole sattumankauppaa vaan sen määräytymiseen on selkeät perusteet.

– Palkkauksesta voi ja pitää keskustella työpaikoilla. Palkka ei ole tabu, josta pitäisi olla hiljaa, Sweins tähdentää.

Yksilöllisempään palkitsemiseen

Palkitsemisen monet keinot Tulevaisuudessa kaupungin palkitseminen on yksilöllisempää. Myös henkilöstöedut ja aineeton palkitseminen ovat osa kokonaisuutta.

06

Myös joustot ovat osa palkitsemista.

– Kehitämme yhä enemmän työelämän joustoja. Kaiken ikäiset arvostavat esimerkiksi mahdollisuutta tehdä lyhyempää työviikkoa, lähteä vuorotteluvapaalle tai kouluttaa itseään työn ohessa, Enroos sanoo.

Myös yksilöllisten urapolkujen suunnitteleminen on tärkeää työssä jaksamisen kannalta. Tulevaisuudessa kaupunki voi tarjota yhä enemmän mahdollisuuksia työnkiertoihin ja opiskeluun työn ohessa.

Työn kehittymisellä on suuri merkitys työssä jaksamisen kannalta.

– Kyselyt tuovat yhä useammin esille, ettei kehittymistä enää mielletä esimiestehtäviin siirtymisenä. Sen sijaan halutaan kasvaa omassa tehtävässä, Sweins sanoo.

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle tuo mukanaan hyviä mahdollisuuksia työnkuvien muuttamiseen.

Ikäjohtamisen istuttaminen osaksi päivittäistä johtamista on kaupungin aineettomaan palkitsemiseen liittyvä kärkihanke. Kaupungin ikäjohtamisen työryhmä pohtii, kuinka eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon työn organisoinnissa, suunnittelussa ja palkitsemisessa. >>

ieltä! s s i o P ! i t t Ma

”Kun palkitsemisen palikat kootaan onnistuneesti, rakennelman huipulla seisoo motivoitunut ja työhönsä sitoutunut työntekijä.”

Helsingin henki | syyskuu 2011

07

Eri elämäntilanteiden huomioiminen näyttää sen, että työnantaja osoittaa arvostusta ja kiinnostusta työntekijöitään kohtaan. Työhyvinvoinnin suhde tuottavuuteen on Sweinsin mukaan oivallettu kaupungilla hienosti.

– Vanhempainvapaista, opintovapaista ja vuorotteluvapaista on kaupungilla jo nyt paljon kokemusta. Suhtautuminen niihin on yleensä erittäin positiivista, ja työntekijöitä kannustetaan käyttämään joustojen tarjoamia mahdollisuuksia, Enroos sanoo.

Tuloksista palkkiota

Kun työelämän joustot ovat ennen kaikkea yksilöllisiä, tulospalkkioilla kannustetaan koko työyhteisöä hyviin tuloksiin. Palkkiota maksetaan viraston tai työyksikön tuloksen perusteella kerran vuodessa.

– En näe syytä, miksei tulospalkkioiden merkitys palkitsemisen osana kasvaisi myös tulevina vuosina, Asta Enroos sanoo.

Kaupungin 35 virastosta ja liikelaitoksesta 28 on tulospalkkioiden piirissä. Ennen pitkää tulospalkkiot voivat olla käytössä kaikkialla.

Näin parannat omaa palkitsemistasi Kun palkitsemisjärjestelmän tuntee, sen etuja on helpompi hyödyntää. Pienillä teoilla palkitsemistaan voi parantaa.

1 2 3 4 5 6

08

Helsingin henki | syyskuu 2011

– Järjestelmään sisältyy rahoitusehto. Riskinä on, että joskus palkkioita ei ole varaa maksaa, vaikka tavoitteet olisi saavutettu. Tämä kuuluu kuitenkin järjestelmän luonteeseen, Sweins sanoo.

Tulospalkkiojärjestelmän toimivuutta viilataan jatkossa siten, että palkitseminen olisi mahdollista myös toimialarajat ylittävissä prosesseissa.

Järjestelmää kehitetään myös toisella tapaa: tulevina vuosina lainsäädäntö mahdollistaa tulospalkkioiden rahastoimisen. Palkkiot voidaan siirtää niin sanottuihin henkilöstörahastoihin, jossa niiden tuotto kasvaa.

Tulospalkkioista on kaupungilla kokemusta jo noin vuosikymmenen ajalta, ja järjestelmän perusteet on laitettu hyvin kuntoon.

Tulospalkkiot ovat kiinteä osa johtamista. Ne eivät ole mikään erillinen temppu, vaan järjestelmä limittyy kiinteästi osaksi yksikön tavoitteellisuutta.

– Kun tulosyksikön tavoitteet määritellään selvästi, ja ne tuodaan työntekijöille esille, usein pelkkä tieto tavoitteista kasvattaa tuottavuutta. Töitä

Tutki minkälaisista palikoista rahapalkkiosi koostuu.

Apuna voi käyttää esimerkiksi sähköistä palkkalaskelmaa.

Tunne henkilöstöetusi. Kaupungin työntekijöille on tarjolla laaja kirjo henkilöstöetuja työsuhdematkalipuista, alennushintaisiin uimalippuihin ja henkilöstökassaan. Tutustumalla tarjontaan niitä voi käyttää monipuolisemmin.

Ota puheeksi esimiehesi kanssa toiveet siirtyä vaativampiin tehtäviin. Kun työssä ottaa lisää vastuuta, tehtäväkohtainen palkka nousee.

Kehitä osaamistasi. Sillä voi olla vaikutusta palkan henkilökohtaiseen harkinnanvaraiseen osaan.

Tiedä työsi tavoitteet. Jos oma työpaikka on tulospalkkauksen piirissä, ota selvää, mitä tavoitteita yksikön tulee täyttää tulospalkkion saadakseen. Keskustele työpaikalla siitä, mitä tavoitteiden edistämiseksi voi tehdä.

Mikäli tarvitset työaikajoustoja, ota niistä selvää.

Kaupunki tarjoaa monenlaisia joustoja, jotka on kehitetty jokaista työntekijää varten.

”Kaupunki ei kilpaile työntekijöistä rahapalkoilla, mutta suuressa talossa työt voidaan usein järjestää joustavasti.”

on myös mielekkäämpi tehdä, kun työntekijällä on selkeästi tiedossa se, mitä omalta työltä odotetaan, Enroos sanoo.

Rahat ja henki

Hyvä palkitsemisjärjestelmä on paitsi läpinäkyvä myös oikeudenmukainen. Samasta tehtävästä pitää maksaa samaa palkkaa.

Kaikkien tehtäväkohtaisten palkkaerojen pitää perustua tehtävän vaativuuteen. Kaikilla virastoilla on olemassa selkeät kriteerit arvioiden tekemiseen.

Tehtävien vaihtuessa myös palkka arvioidaan uudelleen.

Tulevaisuudessa tehdään yhä enemmän vaativuuksien vertailua yli virastorajojen. Tavoitteena on luoda yhdenmukaisuutta.

Esimerkiksi sukupuolten väliset palkkaerot eivät kuulu yleiseen oikeuskäsitykseen. Helsinki oli mukana naisten ja miesten palkkaeroja selvittäneessä Tasa-arvoa palkkaukseen -hankkeessa. Kolmivuotisen Aalto-yliopistossa toteutetun Tapas-tutkimuksen tavoitteena oli edistää samapalkkaisuutta.

Hankkeen johtopäätösten mukaan pilottivirastoissa ei noussut esiin sukupuolten välisiä palkkaeroja. Niitä kuitenkin seurataan jatkuvasti, ja hankkeen myötä kaupungille luotiin palkkakartoitusjärjestelmä, joka toimii sopimusaloittain.

Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi mahdollisesti saatava henkilökohtainen palkanosa muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta osasta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä.

Myös ne määräytyvät samoin perustein kaikille.

Vuosilisää tulee työvuosien perusteella. Palvelusvuosien määrät ja korotusprosentit vaihtelevat sopimusaloittain. Harkinnanvaraisen lisän tarkoitus on palkita hyvistä työtuloksista ja osaamisesta.

Kaupunki ei kilpaile työntekijöistä rahapalkoilla, mutta suuressa talossa työt voidaan usein järjestää monella tavalla. Tämä tuo mahdollisuuksia yksilöllisiin ratkaisuihin, joita työntekijät yhä useammin arvostavat.

– Palkitseminen on monipuolinen kokonaisuus.

Joku voi haluta rahapalkkion sijaan ylimääräisiä vapaita ja toisinpäin. Tavoite on yksinkertainen: työntekijä jaksaa töissä ja on työelämään tyytyväinen, Sweins sanoo. •

Palkitsemisen eri muodot Palkkaus > Tehtäväkohtainen palkka > Henkilökohtainen osio > Tuloksiin sidotut palkkiot – Tulospalkkio – Nopea palkitseminen (Nopsa) – Kannustuslisät

Työelämän laatu

Henkilöstöetuudet

> > > > > >

> > > > >

Turvallinen työnantaja Työn merkittävyys Mahdollisuus kehittyä Uralla eteneminen Joustavat työajat Työhyvinvoinnista huolehtiminen > Palaute

> > > >

Työterveyspalvelut Työsuhdematkalippu Henkilöstökassa Lounasetu Liikunta- ja kulttuurietuja Merkkipäivälahjat Harrastekerhoja Sairaan lapsen hoitopalvelu Palvelussuhdeasunnot

Lyhyt palkkasanasto > Tehtäväkohtainen palkka

määrittyy tehtävän vaativuuden perusteella. Summa määritellään siten, että se on oikeassa suhteessa muihin vaativuudeltaan verrattavissa oleviin tehtäviin.

> Tehtävälisä on määräaikainen lisä, jota käytetään kun tehtävän vaativuus on olennaisesti lisääntynyt määräajaksi.

> Henkilökohtainen palkanosa muodostuu vuosisidonnaisesta henkilökohtaisesta lisästä ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Vuosisidonnainen lisä määrittyy palvelusvuosien mukaan, ja henkilökohtainen lisä palkitsee hyvistä työtuloksista ja osaamisesta.

> Tulospalkkio palkitsee työyksikön siitä, että yksikkö on saavuttanut määritellyt tavoitteensa.

Palkkio on varsinaiseen palkkaan kuulumaton ja maksetaan kerran vuodessa.

> Kannustuslisä on kertapalkkio, jolla palkitaan yksilöitä tai ryhmiä erityisen hyvistä, mielellään kertaluonteisista työsuorituksista. > Nopsa-palkkiot voivat olla esimerkiksi juhlatilaisuuksia, lounaita tai teatteri-iltoja. Näitä annetaan hyvistä työtuloksista tai opintosuorituksista.

Helsingin henki | syyskuu 2011

09

duunissa

n Seija Mattsson ja Tiina Korhonen raapustavat päivän aikana kumpikin noin 20 pysäköintivirhemaksua keskustassa.

teksti ja kuvat Katri Lehtola

Katujen tarkat

silmät Pysäköinninvalvonta täytti elokuussa 40 vuotta. Työ lappuliisana ja -lassena vaatii paitsi ystävällisyyttä ja topakkuutta myös rautaista fyysistä kuntoa.

10

Helsingin henki | syyskuu 2011

Y

ksi, kaksi, kolme.. pysäköinninvalvoja Tiina Korhonen mittaa etäisyyttä suojatien laidasta kohti parkkeerattua autoa. Vaaditut viisi metriä eivät täyty. On kirjoitettava se kuuluisa, ikävä ja ärtymystä saajassaan herättävä ”sakkolappu” eli pysäköintivirhemaksu.

Rakennusvirastossa toimivan pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Valvojat, kansankielellä lappuliisat ja lappulasset, huolehtivat siitä, ettei autoja ole pysäköity haitallisiin paikkoihin, kuten suojatielle tai liian lähelle sitä, porttien eteen tai jalkakäytävälle. Lisäksi tehtävänä on tarkastaa, että pysäköintimaksu on asiallisesti hoidettu.

Lappuja ja neuvontaa

Tiina Korhonen ja Seija Mattsson etenevät Kasarmikatua alaspäin. Osittain jalkakäytävälle pysähtyneen kuorma-autoilijan Korhonen ohjeistaa ohi kulkiessaan park-

kiin kadun toiselle puolelle, sallittuun paikkaan.

– Työmme on paitsi pysäköintivirhemaksujen kirjoittamista, myös neuvontaa ja ohjausta. Asiakaspalvelutyössä kun ollaan, on muistettava olla ystävällinen ja huomaavainen, tarvittaessa myös topakka, kuvailee Korhonen.

– Pääasiassa ihmisten antama palaute on myönteistä ja kiittelevää. Välillä joku sanoo ilkeästi, mutta sitä ei pidä ottaa itseensä, kertoo vuodesta 2002 valvontatyötä tehnyt Mattsson.

Pysäköinninvalvontatyö vaatii harjaantumista. Tarkkasilmäiset valvojat näkevät jo kaukaa virheellisesti pysäköidyt autot, ottavat tarvittaessa kuvan tilanteesta kännykkäkameroillaan sekä kirjaavat mahdollisen sanktion. Päivässä valvoja kirjoittaa Korhosen ja Mattssonin mukaan kaupunkialueella keskimäärin noin 20 virhemaksua.

Fyysistä työtä

Vuodenaikojen ja vaihtelevien säiden vuok-

Kynästä kämmentietokoneeseen PYSÄKÖINNINVALVOJIEN TYÖVÄLINEISIIN kuuluvat kel-

lon, lappuvihkojen, jääkaavinten ja kynien lisäksi myös kamerapuhelimet. Niillä voidaan paitsi dokumentoida virheellisesti pysäköity auto, myös lähettää kysely matkapuhelinmaksamista tarjoaviin yrityksiin ja tarkistaa, onko tietyllä rekisterinumerolla varustettu kulkupeli suorittanut maksun.

Ensi vuoden alussa käyttöön tulevat uudet PDA-laitteet eli kämmentietokoneet, joiden avulla rekisterinumeron voi skannata tiedonkeruujärjestelmään ja hakea tietoja kyseisestä autosta.

– Tietokoneen ja siihen liitettävän pienen ”taskuprintterin” avulla on mahdollista myös tulostaa virhemaksu. Se tulostuu valmiiksi muovitetulle paperille, joten jatkossa lappuja ei tarvitse enää pussittaa, kertoo kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila rakennusvirastosta.

Tietokoneen toimintaan liittyy kiinteästi pitkään suunniteltu PASI-toimintajärjestelmä. Järjestelmä helpottaa virhemaksujen sekä asukas- ja yrityspysäköintilupien hallinnointia.

Tietokoneen ja uusien järjestelmien tulo valvojien arkipäivään helpottaa siis paitsi käytännön työtä kadulla, myös virhemaksujen hallinnointia toimistolla.

– Vuosittain virhemaksuista kertyy kaupungille noin 11 miljoonaa euroa, mikä on hieman vähemmän kuin mitä kertyy laillisista pysäköintimaksuista, kertoo Kossila.

Suoranaista tuloa ei rakennusvirasto itse potista saa, vaan summa kerryttää lyhentämättömänä kaupungin kassaa.

si ulkotyö on haasteellista. Erityisesti pari edellistä talvea ovat olleet kovia.

– Talvella kylmä tuuli ja viima tekevät työstä aika raskasta. Lisäksi kadut voivat olla hyvin liukkaita, listaa Mattsson.

Eikä keskikesälläkään välttämättä ole hurraamista, sillä helteessä kuumentuva asfaltti lämpiää nopeasti yllättävän paahtaviin lukemiin.

– Päivän aikana kävellään alueesta riippuen 5–10 kilometriä, ajallisesti kuuden ja puolen tunnin aikana, kertoo Korhonen.

Hyvät jalkineet sekä työvaatteet käsineitä myöten saadaan työpaikalta, talvella myös liukuesteet on mahdollista liittää kengänpohjiin. Niiden lisäksi valvojan fysiikan on oltava kunnossa.

Esikaupunkien ET-autot

Osa pysäköinninvalvojista työskentelee katupartiossa kaupungin ydinalueilla kävellen, osa taas taajama-alueilla autopartiossa. On sekä työpareja että niitä,

jotka haluavat mieluummin työskennellä yksin. Vapaus valita lisää työn mielekkyyttä.

Kaupungissa on kymmenen autopartiopiiriä, jotka vaihtuvat viikoittain.

– Virhemaksuja kirjoitetaan enemmän ydinkeskustassa kuin esikaupunkialueilla, jonne taas kertyy enemmän ETautoja, kertoo autopartiolainen Juhani Hämäläinen.

Termi ”ET-autot” ei tarkoita ”erittäintoivottomia” eikä ”epäilemättä-tuomittavia” vaan ”ei tosiasiallisessa liikennekäytössä olevia”. Siis sellaisia, jotka on pysäköity oikein, mutta jotka seisovat samassa paikassa kuukausikaupalla, toimivat ehkä varastoina tai ovat täysin paikalleen ruostuneita.

ET-autojen ominaisuuksiin kuuluvat myös ajoneuvoveron maksamattomuus, katsastuksen laiminlyönti sekä liikennevakuutuksen puuttuminen. Näille autoille kirjoitetaan virhemaksu tai hankitaan siirtokehotus. Viimeisin vaihto-

■ Autopartion Hannu Perttula ja Juhani Hämäläinen.

ehto on hinauttaa auto pois kaupungin säilöön.

Autopartio näkyy alueilla

Punainen pysäköinninvalvonnan auto kaartaa Sörnäisten rantaan ja suuntaa ruuhkaiselle ajoväylälle kohti Kontulaa.

Autopartiotyöpari Hannu Perttula ja Juhani Hämäläinen ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhönsä.

– Onneksi saadaan toimia työparina.

Ei siitä mitään tulisi, jos pari vaihtuisi usein. On helpompi, kun tuntee toisen hyvin ja voi luottaa asiassa kuin asiassa, kiittelee Hämäläinen.

– Päivittäin istutaan autossa pitkiä aikoja, joten on tärkeää, että kemiat toimivat, lisää Perttula.

Autopartion työssä tärkeää on ylipäätään alueilla ajelu. Vaikka pysäköintivirheitä ei havaittaisi, jo se, että alueella nähdään valvojia, on hyvä asia.

– Yksityisten firmojen moninaiset toimintatavat pysäköinninvalvonta-

markkinoilla ovat selvästi lisänneet positiivista suhtautumista meihin, pohtii Hämäläinen.

”Mähän vaan käväsin”

Kiittelevien palautteiden joukkoon mahtuu myös muunlaisia sutkautuksia.

Erään kerran Hämäläisen vastatessa päivystyspuhelimeen, toisesta päästä kuului vain vihainen kysymys ”Ootsä pölliny mun auton?!”.

Katupartiolaiset Mattsson ja Korhonen ovat nähneet, kun kampaamosta on juostu kadulle hiusvärit päässä lisäämään mittariin kolikoita tai sännätty kahvilasta pulla suussa.

Selityksistä suosituimmat ”mähän vaan käväisin” ja ”olin juuri menossa ostamaan lippua” lähinnä naurattavat jo.

– Rehellisyys maan perii. Tässä työssä on oppinut jo aika hyvin näkemään sen, kuka valehtelee, hymyilee Korhonen.

Tarvittaessa onkin vain pakko kirjoittaa se surullinen ”sakkolappu”. •

Helsingin henki | syyskuu 2011

11

talous teksti TIMO NYKÄNEN kuva ISTOCKPHOTO

Rekrytoinnissa

huomio muunkielisiin

Noin yksitoista prosenttia helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Kaupungin henkilöstöstä muunkielisiä on vajaat viisi prosenttia.

Tavoitteena on nostaa muunkielisten työntekijöiden osuus vastaamaan heidän osuuttaan kaupungin väestöstä.

K

aupungin henkilöstöstä muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu äidinkielenään vajaat viisi prosenttia, kun mukaan lasketaan määräaikaiset ja työllisyysvaroin palkatut. Helsingin vuoteen 2012 ulottuva strategia edellyttää muunkielisten työntekijöiden osuuden kehittyvän asukasosuuden mukaisesti. Työyhteisöille tarjotaan nyt keinoja monimuotoisuuden edistämiseksi.

– Käytännössä tavoitteena on, että saisimme työntekijöitä palvelukseemme entistä laajemmalta osaamispohjalta ja pystyisimme tarjoamaan palveluita useammalla kielellä. Haluamme tietenkin olla myös edelläkävijä työnantajana ja aidosti monimuotoinen työyhteisö, sanoo muunkielisten rekrytoinnin edistämistä pohtineen työryhmän asiantuntija ja sihteeri, henkilöstökeskuksen suunnittelija Olga Silfver.

Muunkielisten rekrytointi tulisikin nähdä vastauksena tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja mahdollisuutena saada henkilöstöön uudenlaisia näkökulmia ja taitoja.

söjä, joissa muunkielisten osuus vaihtelee huomattavasti. Isommista organisaatioista keskiarvoa suurempiin määriin yltävät muun muassa Palmia, opetusvirasto, terveyskeskus ja nuorisoasiainkeskus. Toisaalta kaikkiaan 12 virastossa ei muunkielisiä työntekijöitä ole lainkaan. Luvut ovat tosin todellisuudessa luultavasti hivenen suuremmat aiem-

”Koko organisaatio valjastetaan laajemmin monimuotoisuutta korostavan ajattelutavan taakse.”

Asiantuntijat haaviin

Kaupungilla on hyvin erilaisia työyhtei-

12

Helsingin henki | syyskuu 2011

man kirjaamiskäytännön puutteiden vuoksi.

Ammatillista koulutusta vaativissa tehtävissä on Palmiaa lukuun ottamatta selvästi vähemmän muunkielisiä kuin Helsingin väestörakenteen perusteella voisi olettaa. Erityisesti muunkielisiä kaivattaisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Varsinkin keskushallinto sekä asiantuntijapalveluita tuottavat virastot ovat palkanneet muunkielisiä huomattavan vähän. Muunkielisiä esimiehiä löytyy lähinnä vain niistä organisaatioista, joissa muunkielisten osuus on muutenkin merkittävä.

Työkaluja tueksi

– Ongelma liittyy ihan yleisestikin ajatustapaan ja pätevyysvaatimuksiin. Meidän pitäisi päästä eroon asenteesta, että asiakkaita ei voi palvella kuin aivan täydellisellä suomen kielellä, sanoo henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo. Tulensalo on toiminut muunkielisten rekrytoinnin työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmä esittää raportissaan virastoille ja liikelaitoksille toimenpide-ehdotuksia, joilla nykytilannetta voidaan parantaa. Kaikille yhteisten toimenpiteiden lisäksi tarjolle tulee valikoima keinoja, joista kukin organisaatio voi valita itselleen sopivimmat. Henkilöstökeskus on yhdessä Oiva Akatemian kanssa keskeisessä roolissa toimenpiteiden valmistelussa.

– Tarkoitus on antaa konkreettisia menetelmiä ja välineitä, joilla työyhteisöt ja esimiehet saadaan tunnistamaan monimuotoisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi rekrytointimenettely pitää saada nykyistä läpinäkyvämmäksi ja työpaikkailmoituksetkin sellaisiksi, että niistä saavat selvää myös ne, jotka eivät osaa suomea täydellisesti. Toivomme tietenkin, että muunkieliset myös hakeutuisivat aktiivisesti kaupungille töihin, Tulensalo sanoo.

Tavoitteena on, että työryhmän esitysten pohjalta laaditaan aikataulutettu toimintasuunnitelma ja että kaikki raportissa esitetyt keinot otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

Ajattelutavan muutos

Vaikka päätavoitteena on monimuotoisuuden kasvattaminen, on työryhmän ehdottamista parannuksista Silfverin mukaan virastoille ja liikelaitoksille hyötyä yleisemminkin. Tarkoitus ei ole kokea asiaa taas yhtenä pakollisesti toimeenpantavana hankkeena vaan kaikkia koskevana toimintaympäristön muutoksena.

– Organisaatiot saavat paljon uusia välineitä henkilöstöprosessien kehitystyöhön. Esimerkiksi siihen, miten ennakoidaan työvoimapulaa ja miten avoimesti lähestymme hakijoita ja arvioimme heitä. Keskeistä on, että koko organisaatio valjastetaan laajemminkin monimuotoisuutta korostavan ajattelutavan taakse, Silfver sanoo.

Silfver itse on oiva esimerkki siitä, miten Suomeen saapunut voi integroitua täydellisesti työelämään. Silfver muutti Suomeen Ukrainasta kymmenen vuotta sitten kielellisesti ummikkona.

– Omasta kokemuksestani voin sanoa, että jos vain on aikaa paneutua aiheeseen, voi 2–4 vuodessa saavuttaa kielitason, jolla pärjää myös asiantuntijatehtävissä. •

Missä virastoissa tai liikelaitoksissa on paljon muunkielisiä?

■ Sosiaalivirasto

549 henkilöä

■ Terveyskeskus

450 henkilöä

■ Opetusvirasto

399 henkilöä

■ Palmia

320 henkilöä

■ Nuorisoasiainkeskus

23 henkilöä

■ Liikuntavirasto

16 henkilöä

■ Stara

16 henkilöä

■ Kaupunginkirjasto

13 henkilöä

■ Helsingin Satama

9 henkilöä

■ Henkilöstökeskus

8 henkilöä

Missä virastossa on prosentuaalisesti eniten muunkielisiä?

Palmia

11,3 %

Kaikille yhteisiä toimenpideehdotuksia > Kukin virasto ja liikelaitos asettaa muunkielisten rekrytoinnille tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. > Henkilöstötarvetta ennakoidaan ja pohditaan myös monimuotoisuuden kannalta. > Työpaikkailmoitukset laaditaan selkokielisesti. > Kesätyöntekijöiden ja korkeakouluharjoittelijoiden ohjeistuksessa kannustetaan palkkaamaan muunkielisiä. > Urakehitysmalleissa otetaan huomioon muunkielisten uralla eteneminen. > Muunkielisten työntekijöiden perehdytykseen

ja räätälöityyn suomen kielen koulutukseen varataan enemmän resursseja. > Työyhteisöjä kannustetaan osallistumaan monimuotoisuusvalmennukseen. > Kaikki esimiehet suorittavat Hyvän esimiehen ABC -verkkokurssin ja esimiesvalinnoissa kokemus monimuotoisuuden johtamisesta katsotaan eduksi. Verkko-aineisto on Helmessä > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC.

Valinnaisia toimenpiteitä > Työpaikkailmoitusten sijoittamisessa hyödynnetään erilaisia rekrytointikanavia, kuten sosiaalista mediaa, ja nimetöntä työnhakua pilotoidaan halukkaissa virastoissa. > Muunkielisten perehdytykseen ja tukemiseksi tarjotaan mentorointitukea tai kummitoimintaa ja mahdollisuutta osallistua Oiva Akatemian Suomen työelämään tutustuttavaan valmennukseen. > Avustavissa tehtävissä toimiville muunkielisille tulokkaille tarjotaan selkosuomella tehtyä perehdytys- ja turvallisuusmateriaalia.

Henkilöstökeskus

8,3 %

Opetusvirasto

6,7%

Terveyskeskus

5,7 %

Helsingin henki | syyskuu 2011

13

työ & ympäristö teksti ILPO SALONEN kuvat MIKKO HAIKO

Tarjolla räätälöityä EKOAPUA Ympäristökeskuksen Ekokompassi on tarjonnut kolmen vuoden ajan pääkaupunkiseudun pienyrityksille ja organisaatioille helpon tavan vastata ympäristövaateisiin kevennetyllä ympäristöjärjestelmällä.

E

kokompassi kehitettiin pääkaupunkiseudullisena yhteishankkeena, jota koordinoi kaupungin ympäristökeskus.

Hanke sai tukea Euroopan Unionin aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Pilottihankkeessa on ollut mukana 37 yritystä ja yhteisöä, lähinnä matkailu- ja graafisen alan yrityksiä. Listalta löytyy myös kolme kirjastoa – Vallila, Laajasalo ja Vuosaari – sekä Suomen Kansallisooppera.

Vallila vihreällä tiellä

Viime vuonna Vallilan kirjasto lähti ensimmäisenä julkisen sektorin edustajana mukaan Ekokompassi-projektiin. Siellä kartoitettiin systemaattisesti kirjaston ympäristövaikutukset ja mietittiin käytännön parannuksia. Kirjastot ovat kierrätysmyönteisiä, eivätkä tuota paljoa jätettä tai kuluta energiaa, mutta paperin säästäminen ja tehokkaampi kierrättäminen oli kuitenkin yksi Vallilassa toteutunut toimenpide.

– Saimme merkin viime keväänä. Ym-

päristötyön myötä valkeni se, että kirjastojen merkittävin ekoteko on tiedonjakaminen ja ekoajattelun esillä pitäminen. Kirjastossa onkin ollut projektin aloittamisen jälkeen ympäristöaiheisia kirjanäyttelyitä ja tapahtumia, kirjastonjohtaja Harri Sahavirta kertoo.

Vallila näyttää esimerkkiä muille kirjastoille esittelemällä projektia, jakamalla kokemuksia ja herättämällä keskustelua aiheesta. Ehkäpä tulevaisuudessa ympäristöasioiden tiedostaminen tulee olemaan entistä tärkeämpi tekijä kirjastojenkin imagolle.

Tieto jaetaan vapaasti verkossa

Hankkeessa on laadittu seudullisten yritysneuvojien käyttöön työkaluja, joiden avulla he neuvovat aloittavia yrittäjiä.

Vinkit ja muut materiaalit ovat vapaasti saatavilla Ekokompassin sivuilla www. ekokompassi.fi. Järjestelmässä on 10 arviointiperustetta, jotka liittyvät muun muassa lainsäädäntöön, henkilökunnan kouluttamiseen, jätehuoltoon, energian-

”Kiinnostus ympäristöasioihin kasvaa, mutta ympäristötietoisuus vaihtelee paljon.”

■ Eeva Heckwolf (vas.) neuvoo yrityksiä Ilmastoinfossa ympäristötietoisuuteen. Pirita Kuikka tekee ympäristökeskuksessa työtä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi.

14

Helsingin henki | syyskuu 2011

säästöön, hankintoihin ja logistiikkaan.

Aluksi selvitetään lähtötaso ympäristöasioissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristöohjelma, joka sisältää toimet ympäristökuormituksen vähentämiseen.

– Neuvojan tuella valitaan ympäristötavoitteet ja -tunnusluvut, jotka kuvaavat, miten tavoitteisiin päästään. Raportoitavia tunnuslukuja voivat olla esimerkiksi sähkön tai polttoaineen kulutus, syntyneen jätteen määrä tai kemikaalien käyttö, valottaa projektikoordinaattori Sari Koskinen ympäristökeskuksesta.

Kun ympäristöohjelmaa on toteutettu vähintään puoli vuotta, riippumaton osapuoli tarkistaa järjestelmän. Onnistuneesti läpäistyn auditoinnin jälkeen yritys saa Ekokompassi-todistuksen sekä käyttöönsä Ekokompassi-tunnuksen, jota se voi käyttää markkinointiviestinnässään.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Vantaan ympäristöjohtaja Stefan Skog jakoivat huhtikuussa Ekokompassi-todistukset tunnustuksena hyvästä ympäristötyöstä ensimmäisille 24 yritykselle ja organisaatiolle.

työkalut astoinfo m Il a taa ut

> Ilmastoinfo auttaa pääkaupunkiseudun PK-yrityksiä ja asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään. > Ilmastoinfo neuvoo asiakkaita Sanomatalossa, verkkosivuilla sekä jalkautuneena tapahtumiin ja yrityksiin pääkaupunkiseudulla. > Ilmastoinfon pääyhteistyökumppanit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin seudun liikenne HSL sekä Helsingin Energia. > Ilmastoinfo.fi-sivuilta löytyy vinkkejä arjen ekotekoihin ympäristöreseptien muodossa. > www.ekokompassi.fi

■ Sari Koskinen neuvoo lähtötilanteessa valitsemaan oikeat ympäristötavoitteet ja -tunnusluvut.

Elokuussa kuuden suurimman kaupungin johtajat antoivat yhteisen ilmastokannanoton, missä korostetaan kaupunkien vastuuta ilmastomuutoksen torjunnassa ja eistetään kuusi konkreettista ilmastoaloitetta. Näitä kaupungit aikovat yhteistyössä edistää.

– Koska asiakkaiden kiinnostus ympäristöasioihin kasvaa, yritysten on voitava todistaa toimivansa ympäristövastuullisesti, projektiasiantuntija Pirita Kuikka ympäristökeskuksesta toteaa.

Säästöjä ja pienempiä päästöjä

Ympäristötyö hyödyttää usein myös taloudellisesti. Koskinen kertoo, että jätteiden tarkempi lajittelu ja sähkön säästäminen ovat kaikkialla yleisimpiä parannuskohteita. Ekokompassissa esimerkiksi sähkö pitää kilpailuttaa sekä selvittää mahdollisuutta siirtyä ekosähköön.

– Ympäristötietoisuus vaihtelee paljon. Monesti ympäristötekoja on aloitettu, mutta niitä ei ole mietitty kunnolla ja järjestelmällisesti läpi, Koskinen toteaa.

Kolmevuotisen EU-rahoitteisen Ekokompassi-hankkeen menestyksekkään pilottivaiheen jälkeen Ekokompassi siirtyy syksyllä Ilmastoinfon palvelutuotteeksi.

– Ekokompassi-järjestelmää rakentamaan otetaan mukaan uusia tulokkaita. Myös vanhoista Ekokompassi-jäsenistä luvataan pitää hyvää huolta ja auttaa yrityksiä pysymään ajan hermolla ympäristöasioissa, Ilmastoinfon yritysneuvoja Eeva Heckwolf kertoo. •

teksti TIMO NYKÄNEN

HR-tietojärjestelmät

yhtenäisiksi Kaupungin henkilöstötietojärjestelmiä ja -prosesseja uudistetaan. Päällekkäinen työ vähenee, itsepalvelu lisääntyy ja esimiehet saavat käyttöönsä hyödyllisempiä raportteja.

O

sa kaupungin henkilöstöhallinnossa käytettävistä vanhoista tietojärjestelmistä ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Ongelmallisinta on, että järjestelmät eivät keskustele keskenään eli samoja tietoja joudutaan tallentamaan useaan kertaan, kertoo HR-tietojärjestelmähankkeen hankepäällikkö Petri Parrukoski henkilöstökeskuksesta uudistuksen lähtökohdasta.

Parrukosken mukaan kyse ei ole pelkästään tietojärjestelmien modernisoinnista vaan tavoitteena on yhtenäistää henkilöstöhallinnon palveluita ja prosesseja.

– Perusteltuja virastokohtaisia erojakin varmasti on, mutta tarkoituksena on tehdä kaikista henkilöstöhallinnon prosesseista mahdollisimman yhdenmukaisia. Prosessikuvausten laatiminen onkin työllistänyt eniten kuluneen kevään aikana.

Tiedonsaanti helpottuu

Paremmalla raportoinnilla halutaan tukea myös johtamista. Nykyisin järjestelmistä ulos saatavat henkilöstöä koskevat raportit eivät välttämättä sisällä kaikkein olennaisinta tietoa ja ovat hankalasti saatavilla.

– Nyt erillisselvitysten saaminen vaatii joko erittäin hyvää järjestelmien käyttötaitoa tai sitten raportteja joutuu erikseen tilaamaan. Tiedonsaanti nopeutuu tulevaisuudessa huomattavasti, kun johtajat pääsevät itse tietoihin käsiksi, Parrukoski kertoo.

Lisää itsepalvelua

Uudistuksen näkyvin asia kaikille työntekijöille ovat sähköiset lomakkeet ja hakemukset. Niitä otetaan käyttöön entistä laajemmin ja täyttäminen tehdään itsepalveluna. Jatkossa jokainen myös näkee omat rekisteröidyt tieton-

Millaisia ovat HR-prosessit 2015?

Prosessien katselmointitilaisuus järjestetään 9.9. klo 9–12 henkilöstökeskuksessa, Ensi linja 1

Tietojärjestelmiä karsitaan > Kaupungilla on tällä hetkellä useita kymmeniä järjestelmiä, joissa käsitellään henkilöstöhallinnon tarvitsemia tietoja. Jatkossa järjestelmien määrä vähenee ja ne kaikki tukeutuvat yhteiseen HR-tietojärjestelmään. > Helmi-intrassa on HRtietojärjestelmien uudistushankkeen oma sivusto, josta löytyvät muun muassa henkilöstöhallinnon uudet prosessikuvaukset. > Koko hankkeen arvioidaan valmistuvan 2015. > Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > HR-tietojärjestelmähanke

sa ja pystyy päivittämään niitä tarvittavin osin itse.

– Esimerkiksi sisäiseen koulutukseen hakeminen yksinkertaistuu. Kaikki hoituu jatkossa yhdellä toiminnolla, kun nykyisin pitää erikseen sekä ilmoittautua että hakea esimieheltä lupaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2011

15

teksti Katja Pesonen kuvat Juho Kuva

Terveyskeskus työskentelee ajassa, jolloin ihmisikä on pidempi kuin koskaan, potilastapaamiseen voidaan tarvita tulkkia ja päihteiden sekakäyttö on arkipäivää.

Terveysasemilla ja sairaaloissa ennaltaehkäistään sairauksia ja pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Terveyspalvelut vastaavat ajan haasteisiin

Vallilan terveysasema

Pysyvyys on etu

V

allilan terveysaseman neuvolassa on heti aamusta äitejä taaperoistensa kanssa. Yksi nassikka sekoittelee lelukoria, toinen nuokkuu äitinsä sylissä. Lääkäriä odotetaan ilman kitinän häivääkään.

Neuvolan voi nyt valita, ja niissä toimii terveyskeskusten tavoin työpareja. Neuvoloissa lääkäripalvelut tulevat terveysasemilta, joten kun terveysasemilla valitaan ensin omalääkäri, neuvolassa valitaan ensin terveydenhoitaja.

Yhden ja saman terveydenhoitajan näkeminen ei ole pelkästään lapselle miellyttävämpää, vaan se herättää myös vanhemmissa luottamusta avautua perheen arjesta. Siksi yksikön päällikkö Hannele Nurkkala ja terveydenhoitaja-fasilitaattori Anni Mäkinen eivät näe neuvolan vapaata valintaa uhkana kävijämäärille. Kaiken lisäksi Vallilassa sijaitseva neuvola kattaa niin suuren alueen – Vallilan lisäksi Arabianrannan, Hermannin ja Pasilan – että se on monelle lähin vaihtoehto.

n Terveydenhoitaja Heidi Örtegren tekee rutiinimittauksia kahdeksan kuukauden ikäiselle Kerttu Alavuotungille. Äiti Hanna Asunta pitää Vallilan neuvolan palveluista.

16

Helsingin henki | syyskuu 2011

Ennaltaehkäisy on päivän sana

Terveydenhoidossa ollaan yhä enemmän suuntautumassa parantamisesta ennaltaehkäisyyn. Ensisynnyttäjille tarjotaan perhevalmennusta ja

kotikäyntejä synnytyksen jälkeen.

Laajoilla terveystarkastuksilla kartoitetaan koko perheen hyvinvointia, ja perheenlisäystä odottavat pariskunnat voivat vastata voimavaralomakkeella kysymyksiin parisuhteesta, odottamisesta, vanhemmuudesta, tukiverkoista ja taloudellisesta tilanteesta.

– Tällä tavoin voidaan hakea apua parisuhteeseen ennen kuin ongelmat muuttuvat liian suuriksi, kertoo Mäkinen.

Vallilassa on useita menetelmiä, joiden avulla pyritään takamaan lasten hyvinvointi kohdusta alkaen. Tällainen on esimerkiksi päiväkotien ja neuvoloiden yhteistyönä toimiva malli HYVE 4V., jonka avulla seurataan kokonaisvaltaisesti lapsen kehitystä.

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Jo odottavat äidit saattavat syödä mielialalääkkeitä.

– Monille tulee yllätyksenä myös se, kuinka paljon ajankäyttö muuttuu lapsen myötä. Ihmisillä on valtavasti menoja ja tekemistä, töitä ja harrastuksia ja he olettavat, että elämä voi jatkua samanlaisena, Mäkinen sanoo.

Neuvolassa ei puututa perheen elämään, vaan keskustellaan vanhempien itse esille ottamista asioista. Harvoin vanhemmat silti panevat vinkeille vastaan.

– Vanhemmat haluavat kuitenkin aina lapsensa parasta. >>

n Emilia Lehtinen hoitaa kaksosiaan Felix ja Mathilde Rousseauta Vallilan terveysaseman neuvolassa.

Terveydenhoitajafasilitaattori Anni M채kinen lepertelee vilkkaille lapsille.

Helsingin henki | syyskuu 2011

17

Marian sairaala ■ Marian päivystyksen apulaisosastonhoitaja Jukka Kornilow osallistuu simulaatiokoulutukseen, jonka avulla muun muassa opetellaan uusia hoitomuotoja. Koulutus on saanut henkilökunnalta viisi tähteä.

Jatkuvaa koulutusta

M

arian päivystyksessä apulaisylilääkäri Bernd Günther, sairaanhoitaja Petra Kupari ja apulaisosastonhoitaja Jukka Kornilow mittaavat potilasnukke Antin pulssia ja kuuntelevat hengitystä. Sairaanhoitaja ja simulaatiokouluttaja Tuukka Rantanen antaa lasikopista tehtäviä.

– Hei Antti, mikäs on vointi?, kysyy Kupari.

– Vähän ahdistaa, Rantanen antaa äänensä nukelle mikrofonin kautta.

Kupari nostaa Antin päätä hieman ylemmäs.

– Kylläpä helpottaa, kun asento paranee, Antti sanoo mielissään.

Marian päivystyksessä aloitettiin simulaatiokoulutukset viime vuoden alussa. Ylihoitaja Maritta Lindholm kertoo, että harjoituksella pyritään lisäämään potilasturvallisuutta, opettamaan uusia hoitomuotoja ja -menetelmiä sekä raportointia ja kehittämään tiimityötä.

Marian päivystyksessä annetaan ylipäätään henkilökunnan täydentää työtään opinnoilla. Esimerkiksi Rantanen opiskelee parhaillaan työn ohessa kliiniseksi asiantuntijaksi, ja Kupari sekä Lindholm suorittavat potilasturvallisuuden erikoistumisopintoja Arcadassa.

Henkilökunnan opiskelu vaatii resursseja ja työvuorojen pyörittelyä sekä pomoa, joka suostuu kumpaankin. Ryhmä antaa tästä kiitosta ylilääkäri Sakari Mänttärille, joka kannustaa opintoihin.

Uusi aika, uudet ongelmat

Henkilökunnan opiskelu ei pidä pelkästään taitoja ja työmotivaatiota yllä, vaan se on muutenkin välttämätöntä. Maailma muuttuu, ja ongelmat sen mukana, eikä terveydenhuoltoala voi jäädä virumaan perävaunuun.

– Esimerkiksi 1980-luvulla huumeidenkäyttäjät olivat harvinaisia, silloin päihteenä oli alkoholi. Nyt huumeita ja sekakäyttäjiä on paljon, kertoo osastonhoitaja Marianne Särkiluoto.

Toinen kasvanut ryhmä ovat monisairaat potilaat.

Marian päivystyksestä löytyy apu kaikenlaisissa terveysongelmissa.

Osastolle joutuneille vanhuksille järjestetään hoidon päättymisen jälkeen tarvittaessa kotihoitoa. Esimerkiksi päihdeongelmaisten koteihin tehdään interventioita. Miehensä pahoinpitelemä nainen ohjataan eteenpäin asiantuntijan autettavaksi, ja masentuneelle nuorelle annetaan aika psykiatrille.

Rankkoja asioita, mutta onneksi työyhteisö antaa henkilöstölle voimaa.

– Pienessä sairaalassa kaikki tuntevat toisensa, ja siksi on helppoa olla tekemisissä muiden osastojen kanssa. Parasta työhyvinvointia on se, että arki sujuu hyvin, sanoo Lindholm.

■ Apulaisylilääkäri Berndt Günther ja sairaanhoitaja Petra Kupari treenaavat simulaatiokoulutuksessa potilasnukke Antilla.

Itäkeskuksen terveysasema

Enemmän aikaa muutoksille

I ■ Terveydenhoitaja Henna Repo ohjaa terveydenhoitajaharjoittelija Hanna Hyväriä. Hyväri pitää Itäkeskuksen terveysaseman leppoisasta työilmapiiristä.

18

Helsingin henki | syyskuu 2011

täkeskuksen terveysasemalla Benita Storåsin tekemä puhelinpäivystys tulleeseen työparimalliin, jossa potilaan omahoitaja tekee puhelimitse hoidontarpeenarvioinnin ja ohjaa tämän lääkärin pakeille vain, jos tarve niin vaatii. Lääkärijonot lyhenevät ja monisairaat potilaat saavat täsmällisempää hoitoa omalääkäriltä tai -hoitajalta.

Helpottaa puolin ja toisin, kun yksi ja sama lääkäri tuntee asiakkaan sairaushistorian.

Itse työparimalli on osastonhoitaja Sanna Sorvoja-Rajalan mukaan otettu hyvin vastaan, mutta takkua aiheuttaa kaupungin vanhanaikainen puhelinsysteemi, joka päästää läpi vain tietyn määrän puheluita.

Sorvoja-Rajala tietää, että ainut pysyvä asia elämässä on muutos. Hän toivoisi silti enemmän aikaa siirtymävaiheisiin.

– Työparimallia varten meidän oli lisättävä työhuoneita. Puolet yhdestä aulasta rakennettiin vastaanottohuoneeksi, yksi tehtiin varastosta ja jalkahoitajat siirtyivät Laajasaloon. Vaikka muutoksia tulee, mennään silti samoilla resursseilla ja se tietysti kuohuttaa mieliä, SorvojaRajala toteaa.

Resurssit on asia, johon on vain sopeuduttava. Myös tulostavoitteet ovat arkipäivää siinä, missä palveluiden markki-

nointikin. Osaamista on nykyään myytävä, vaikka kyseessä olisi kunnallinen palvelu. Vielä Sorvoja-Rajala ei silti näe esimerkiksi yksityistä puolta uhkana.

– Idässä väestö on monikansallista ja monen kielistä, ja heistä suurin osa käyttää runsaasti julkisia palveluita. Yksityiseen puoleen ei monella yksinkertaisesti ole varaa.

Vastaanotossa voi mennä parikin tuntia.

Jos asiakas tulee spontaanisti eikä tulkkia ole saatavilla sillä sekunnilla, sekoitetaan suomea, englantia ja elekieltä, kertoo Repo.

Hän nimeää toisen selkeän muutoksen tulleen toukokuun alussa, kun asukkaat saivat alkaa vapaasti valita terveyskeskuksen ja lääkäri-hoitaja-työparin vuodeksi kerrallaan.

Työssä jaksaa, kun töihin on kiva tulla. Repo kertoo Itäkeskuksen terveysasemalla olevan hyvä työporukka ja timanttinen työilmapiiri.

– Työnilo tulee siitäkin, kun on konkreettisesti vaikuttanut jonkun terveyteen positiivisella tavalla.

Voimaa työyhteisöstä

Terveydenhoitaja Henna Revon mielestä työparimalli on tehnyt työstä haastavampaa, kun hoitaja tekee päätöksen aikaisempaa useammin lääkärintarpeesta puhelimessa potilasta näkemättä.

Luurin päässä ei sitä paitsi ratkota kaikkea. Itäkeskuksen terveysasemalla käy runsaasti maahanmuuttajia, jotka eivät välttämättä osaa kunnolla suomea. Vastaanotolla avuksi voidaan ottaa tulkki.

– Tällainen hoitotilanne vaatii aikaa.

Oikeus valita n Lähihoitaja Benita Storås tekee hoidontarpeenarviointia puhelimitse.

Linjat ovat kuumina heti aamusta.

Syy siihen, että terveyskeskuksen ja lääkäri-hoitaja-työparin saa nykyään valita vapaasti on idän terveysasemien johtavan ylilääkärin Kaisa Nissinen-Paat-

samalan mukaan asukkaiden tasa-arvoinen kohtelu. On oltava ihmisen itsensä päätettävissä, mistä hän hakee apua terveyden ollessa koetuksella.

– Myös tiukat rajat aiheuttivat ongelmia. Jos terveyskeskus oli kadun toisella puolella eikä se enää kuulunut asukkaan osoitteen mukaisesti valittuun terveysasema-alueeseen, hänen oli mentävä muualle, vaikka se olisikin ollut paljon pidemmän matkan päässä, kertoo Nissinen-Paatsamala.

Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.

Työparimallistakin on kuulunut pääosin hyvää. Oikeastaan ainoat soraäänet ovat syntyneet samasta asiasta, mistä Sorvonen-Rajalakin puhuu eli puhelinlinjojen tukkeutumisesta.

– Takaisinsoittoa ollaankin kehittämässä, jotta asiakas voi todella luottaa siihen, että puhelinlinjan ollessa varattuna hänelle soitetaan takaisin, NissinenPaatsamala lupaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2011

19

{ erikoinen ammatti } teksti TAINA VUOKKO kuvat KATRI LEHTOLA

Kulissien

takana Jos kaikki menee hyvin, kukaan ei huomaa näyttämömestarin työtä.

Kulissien takaiseen maailmaan Eero Löyttyjärvi rakastui jo lapsena.

20

Helsingin henki | syyskuu 2011

V

erhot, köydet, valot, johdot, kaikki on mustaa. Ei sitä itse enää edes huomaa, kun siihen on tottunut. Tämä on minun työpaikkani, näyttämömestari Eero Löyttyjärvi vilkuilee ympärilleen Savoyteatterin lavalla.

Värittömyys on vanhaa teatteriajattelua. Tarkoitus on taata se, että mikään ei kilpaile yleisön huomiosta esityksen kanssa. Jos kaikki menee hyvin, myös näyttämömestarin työ jää lavan varjoihin.

Näyttämömestari toimii esitysryhmän ja Savoyn teknisen henkilökunnan välisenä yhteyshenkilönä. Työhön kuuluu esimerkiksi lavasteiden rakentamista ja esitysten järjestelyjen organisointia.

Löyttyjärvi liikkuu näyttämön sopukoissa kuin kotonaan. Tottumaton kompuroisi tavaroihin helposti hämärässä.

gallup

kuka > Nimi: Eero Löyttyjärvi > Ikä: 28 vuotta > Ammatti: Savoy-teatterin näyttämömestari, kulttuurikeskus > Perhe: Avovaimo > Koti: Herttoniemi > Harrastus: Musiikki, DJ-keikat ja lenkkeily > Lempimusiikki: Vanha jazz ja elektroninen > Motto: Päivä kerrallaan

– Savoyssa on runsaasti esityksiä, joten tavaroilla on taipumusta levitä ympäriinsä, Löyttyjärvi selittää nurkkien mustia johtokasoja.

Ratkaisuja lennosta

Eri esiintyjäryhmiä on Savoyteatterissa vuosittain parisataa. Erityisen tunnettu se on maailmanmusiikin konserttipaikkana. Harva esitys on paikassa kerrallaan yli viikkoa.

– Opin esitysten vaihtuvuuden takia koko ajan uutta. Savoyn rytmi on se, että jos esitys on ollut meillä viikon, voi alkaa jo kyllästyttää.

Haastavana tilanteena Eero Löyttyjärvi muistaa esimerkiksi syyrialaisen musiikin illan, jonne tuli yllättäen yhden bändin sijaan kuusi bändiä. Lisäksi jousikvartetti ilmaantui paikalle varttia ennen esityksen suunniteltua alkua.

– Vaikka työn osaisi kuinka hyvin tahansa, säätäminen ja koheltaminen kuuluvat silti työnkuvaan, Löyttyjärvi hymyilee.

Näyttämömestarin työ on Löyttyjärven mukaan palveluammatti. Teatterissa pitää olla hyvä yhteishenki, ja vierailevien esitysryhmien kanssa täytyy tulla toimeen.

Mitä ammatillisempi ja suurempi esiintyjäryhmä on Savoyhin tulossa, sitä suunnitelmallisemmin he toimivat ja sitä tarkempia toiveita heillä on teknilliselle henkilökunnalle.

Löyttyjärven työn haaste on keksiä lennosta ratkaisuja siihen, miten toiveet voidaan toteuttaa.

– Vaikein tilanne voi lopulta olla se, jos esiintyjäryhmällä ei ole omia toiveita.

Meidän on vaikea arvioida esimerkiksi sitä, miten valot kannattaa säätää, koska emme tunne esityksen piirteitä yhtä hyvin kuin esiintyjät.

Tarjonta monipuolista

Nuoresta iästään huolimatta Eero Löyttyjärvi on ollut seitsemän vuotta töissä

”Teatterissa pitää olla hyvä yhteishenki, ja vierailevien esitysryhmien kanssa täytyy tulla toimeen.”

Savoyssa. Teatterissa työskennelleen isän ansiosta teatterimaailma tuli Löyttyjärvelle tutuksi jo lapsena.

– Olen koulutukseltani media-assistentti, mutta suurin osa näyttämömestarin työstä on sellaista, että sen oppii vain tekemällä.

Löyttyjärvi ihailee etenkin ranskalaista teatteria, jonka lavasteisiin kuuluu pieni näpertely ja käsillä tekeminen. Samaa henkeä löytyy hänen mukaansa joistain teattereista Suomessakin.

Syksyltä Löyttyjärvi odottaa erityisesti venäläisen teatteriryhmä Teatr Licedein uutta esitystä. Ryhmän edellinen esitys on jäänyt hänen mieleensä yhtenä Savoyn huippuhetkenä.

– Esityksessä äänetön klovniryhmä naljailee maailmalle. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tulossa on jotain todella oivaltavaa.

Helsingin kulttuuritarjonnassa on Löyttyjärven mukaan positiivisella tavalla ylitarjontaa. Jokaiselle illalle riittää tapahtumia, mikä ei ole itsestäänselvyys Helsingin kokoisessa kaupungissa.

– Toivoisin, että esimerkiksi nuoret oppisivat huomaamaan, että tarjonnasta löytyy kaikille jotain. Esimerkiksi viime vuosien musikaalitarjonnan lisääntymistä pidän hyvänä asiana.

LUE LISÄÄ PALKITSEMISESTA SIVUILTA 6 –9!

Oletko tyytyväinen palkkaasi?

OLETKO SAANUT TULOSPALKKIOTA, ENTÄ MITÄ HENKILÖSTÖETUUKSIA KÄYTÄT? MITKÄ OVAT KAUPUNGIN VAHVUUDET TYÖNANTAJANA? teksti TAINA VUOKKO kuvat MIKKO HAIKO

■ HILLEVI JÄÄSKELÄINEN lainaneuvoja, henkilöstökassa, talous- ja suunnittelukeskus En todellakaan ole tyytyväinen palkkaani. Työpaikkani henkilöstökassa on tulospalkkioiden piirissä, ja meillä arvioidaan kriteerinä paljon esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä. Tulospalkkiot tuntuvat minusta tasapuolisilta ja oikeudenmukaisilta.

Käytän päivittäin lounasetua, ja joskus olen ostanut lahjaksi Kalevala-koruja. Niistä saa viidentoista prosentin henkilöstöalennuksen.

Kaupunki voisi panostaa imagoonsa työnantajana palkkaamalla enemmän nuoria työntekijöitä, koska heillä on paljon uusia ideoita. Vanhat työntekijät kangistuvat helposti kaavoihinsa.

■ ARTO KALTIAINEN päihdetyöntekijä-sairaanhoitaja, terveyskeskus En tietenkään ole tyytyväinen palkkaani. Omassa yksikössäni ei ole käytössä tulospalkkioita, mutta minulla on niistä kokemusta aikaisemmasta työpaikastani. Tulospalkkiot olisi hyvä ottaa meilläkin käyttöön, sillä ne lisäävät työn tehokkuutta.

Yksi parhaita työsuhde-etuja on mielestäni henkilöstökassa, joka myöntää lainoja kaupungin työntekijöille. Käytän myös työpaikan kuntosalia ja työsuhdematkalippua.

Työvälineet pitäisi laittaa kaupungilla kuntoon. Hyvät työolosuhteet lisäisivät kaupungin houkuttelevuutta työnantajana.

■ ROGER NORDMAN pääluottamusmies, sosiaalivirasto Olen kohtalaisen tyytyväinen tehtäväkohtaiseen palkkaani, joka määräytyy tehtävien vaativuuden mukaan.

Viime aikoina en ole ottanut työnantajan kanssa puheeksi henkilökohtaista palkanosaani.

Sosiaalivirastossa harva yksikkö on mukana tulospalkkauksessa. Mielestäni tulospalkkaus pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön, sillä sen puuttuminen asettaa sosiaalivirastolaiset eriarvoiseen asemaan suhteessa muiden virastojen työntekijöihin.

Kaupungin töissä on vahva irtisanomissuoja. Toinen vahvuus on työnkuvien monipuolisuus. Se mahdollistaa työssä kehittymisen ja sisäisen liikkuvuuden.

■ TARJA NISKANEN hoitaja, sosiaalivirasto En ole tyytyväinen palkkaani. Yksikköni ei ole tulospalkkioiden piirissä. Koska teen ihmissuhdetyötä, epäilen, soveltuvatko tulospalkkiot omaan yksikkööni. Työn tehokkuuden mittaaminen tuntuisi vaikealta.

Kaupunki ei kilpaile työntekijöistä palkoilla, mutta arvostan vakituista työsuhdetta ja turvallisuutta. Oman yksikköni hyvä työilmapiiri on myös suuri tekijä viihtymisen kannalta. Ilmapiiri voi lisätä kaupungin houkuttelevuutta työnantajana sellaisissa yksiköissä, joissa se on kohdillaan.

> Lisätietoja: www.savoyteatteri.fi

Helsingin henki | syyskuu 2011

21

kaffella teksti KATJA PESONEN kuvat MIKKO HAIKO

Hyvän esimiehen tulisi olla alaistensa tukena. Hänellä pitäisi olla hyvät ihmissuhdetaidot, ja hänen pitäisi olla inhimillinen ja oikeudenmukainen. Mutta kuinka olla samaan aikaan hyvä esimies ja hyvä alainen? Entä kuka lohduttaisi, kun paineet kasaantuvat esimiehen niskaan?

Hyvä paha

POMO Millainen on hyvä esimies?

– Olen yrittänyt opiskella sitä 25 vuotta ja edelleen riittää opittavaa. Ei mikään helppo homma, nauraa vastaava työnjohtaja Kimmo Kuusisto, joka vetää Starassa puistojen ja katujen työmaita.

– Hyvä esimies antaa vastuuta alaisilleen, mutta on silti läsnä tehtävien hoidossa tukien heitä. Tukemisen taito on äärimmäisen tärkeää, miettii tuotantopäällikkö Helena Värri. Hän vastaa Staran talous- ja toimistorutiineista.

Palvelupäällikkö Mika-Matti Tahvanainen Starasta haluaa hänkin korostaa esimiehen roolia alaisen tukipilarina.

Ihmissuhdetaidot ovat erottamaton osa hyvän pomon persoonaa.

– Esimies on kuin kallio, jolle voi hypätä silloin, kun tuulee, ja hän pystyy näyttämään oikean suunnan, mihin mennä. Esimiehen on myös tärkeää osata käsitellä asiat asioina, eikä henkilökohtaisuuksina.

Kartanovastaava Pepita Palonen on

22

vastuussa Starassa Itä-Helsingin kartanopuistoista, rauniopuutarhoista, arvoniityistä ja japanilaistyylisestä puutarhasta. Hän painottaa työn arvostamista.

– Hyvä esimies arvostaa myös muiden esimiesten tekemisiä. Jos siihen ei kykene, en ymmärrä, miten voisi olla hyvä esimies muille, hän sanoo.

– Tärkeintä on tuntea omat heikkoutensa ja vahvuutensa. Sen jälkeen on helppo löytää ratkaisuja kaikenlaisiin asioihin, Tahvanainen lisää.

Mitä taitoja esimies tarvitsee?

– Yksi tärkeimmistä on kyky perehdyttää työntekijät. Silloin pitää yhdistää turvallisuus, tehokkuus ja visio, jonka mukaan edetään, Palonen luettelee.

Tahvanainen tiivistää taidot kolmeen avainsanaan: motivointi, vuorovaikutus ja kannustaminen. Värri muistuttaa, että perustehtävät on oltava selkeästi määritelty. Se tuo varmuutta työyhteisöön.

Helsingin henki | syyskuu 2011

– On pidettävä huoli siitä, että paikalla on kaikki tarvittavat työvälineet. Meidän projektimme kestävät puolesta vuodesta useisiin vuosiin, ja siinä välillä voi tapahtua kaikenlaisia suunnittelemattomia tilanteita, joihin on reagoitava. Kaikesta huolimatta on koko ajan nähtävä mielessään valmis lopputuote, olipa kyseessä puisto tai katu, pohtii Kuusisto.

Entä työyhteisötaidot?

Onko haasteellista olla osa työyhteisöä ja samalla esimies?

Esimies pallottelee työssään kahden roolin välillä; hän johtaa muita, ja on itse jonkun johdettavana. Keskustelijoiden mielestä kahden aseman välillä liikkuminen käy automaattisesti.

– Esimiehenä minulla on vielä oma esimies. Se on aina ollut niin, joten en osaa edes kuvitella muuta tilannetta.

Meillä on erittäin hyvät jaottelut. Minä hoidan kenttätyöt täysin itsenäisesti, mutta yhdessä käydään läpi esimerkiksi rahoitusasiat, Palonen kertoo.

– Olemme sopineet oman pomoni kanssa, että vaikka hoidamme omat tehtävämme, teemme työt loppujen lopuksi yhdessä. Kun kriisitilanteita on tullut vastaan, pomoni on tukenut minua valtavan hyvin. Joskus esimies voi kuitenkin olla hyvinkin yksin ongelmiensa kanssa, Värri toteaa.

Paineita on kuitenkin kestettävä – myös alaisten kohtaamisessa.

– Pitää olla paksunahkainen, eikä saa loukkaantua kaikesta mitä sanotaan. On oltava kyky unohtaa ja priorisoida eteen tulevia asioita. On osattava lukea ihmistä, tämän ilmeitä ja eleitä. Jonkun äkäisyys voi johtua pieleen menneestä aamusta tai kotiongelmista. Ihmisiähän me kuitenkin olemme, ja meihin vaikuttaa kaikki tällainen, Värri jatkaa.

SA > KESKUSTELEMAS Ä: HI IE IM ES STARAN Vastaava työnjohtaja Kimmo Kuusisto Tuotantopäällikkö Helena Värri Palvelupäällikkö en Mika-Matti Tahvanain a av sta Kartanova Pepita Palonen

> AIHE:

Hyvä esimies

> PAIKKA:

Hakaniemen kauppahallin kahvila

Miten esimiestyö on muuttunut sinun aikanasi?

– Nykyään halutaan kaikki kirjallisena, kun aikaisemmin riitti suullinen keskustelu. Rakentamiseen on tullut myös asiakirjapäättäminen. Iso osa ajasta menee esimerkiksi työmaapäiväkirjojen täyttämiseen ja työturvallisuusasioihin. Kun mukaan työmaalle tulevat omien työntekijöiden lisäksi ulkopuoliset tahot, kuten aliurakoitsijat ja heihin liittyvät paperityöt, vähenee se aika, jonka ennen on saanut olla omien työntekijöidensä kanssa, Kuusisto harmittelee.

– Tulee uusia lakeja, kuten työturvallisuuslakeja ja hankintalakeja, ja EU on tuonut vielä lisää velvoitteita. Vastaavia tulee vielä tilaajilta, ja kaikista on tehtävä paperit eteenpäin, lisää Tahvanainen.

Kuinka eroavat toisistaan esimiehenä oleminen kaupungilla ja yritysmaailmassa?

– Ne ovat lähentyneet. Olen ollut yksityisellä esimiehenä monessakin paikas-

■ Kuvissa vasemmalta Pepita Palonen, Kimmo Kuusisto.

Pyöreän pöydän ääressä keskustelemassa Helena Värri, Mika-Matti Tahvanainen ja Pepita Palonen.

sa, muun muassa kukkakauppaketjun vetäjänä, ja siinä työssä näki, mitä tarkoittaa, kun kokonaisuus pyörii tuoton ympärillä. Esimiestyö ei ole siellä sen erilaisempaa, mutta kun siellä puhuttiin rahasta, täällä puhutaan asukkaasta, Palonen vertaa.

– Parin viime vuoden aikana kustannustehokkuus on tullut trendiksi, mutta onneksi se on kaupungilla vielä pysynyt täysjärkisenä, eikä täällä ole lähdetty mittaamaan kaikkea mitä tehdään, kommentoi Tahvanainen.

Mitä mieltä olet esimiestaitoja kehittävistä koulutuksista?

Kuusisto, Palonen, Tahvanainen ja Värri ovat vastikään saaneet todistuksen Hyvän esimiehen ABC -tentin suorittamisesta ja käyneet Staran oman esimiehille suunnatun koulutuksen ESKOn. Tähän mennessä noin 80 prosenttia Staran esimiehistä on suorittanut Hyvän esimiehen ABC -tentin.

– Pidän näitä koulutuksia hyvin tärkeinä. Mekin olemme tässä poru-

kassa käyneet läpi monia koulutuksia, jotka vain paranevat koko ajan, Palonen sanoo.

– ESKOssa joutui todella pohtimaan asioita, pysähtymään ja katsomaan niitä yhdessä muiden osallistujien kanssa, Värri muistelee.

– Se selvensi käytännön juttujakin.

Esimiehet ja muutkin työntekijät tarvitsevat päivitystä työn päämääriin ja tavoitteisiin, Tahvanainen lisää.

Kuusiston mielestä ajat koulutukselle voisi suunnitella paremmin.

– Kaksi päivää koulutusta putkeen on vähän liikaa, sillä työt pitää hoitaa, ja työmaat vaativat jatkuvaa päivittäistä mukanaoloa. Muutoin tällaiset koulutukset ovat aina tarpeellisia.

Esimiesten mielestä on hyvä, että oppaat ovat netissä käytössä aina tarvittaessa.

– Kyllä esimiehenkin pitää jaksaa.

Joskus tuntuu, että on paljon velvoitteita, eikä esimiehen jaksamisesta välitetä yhtä paljon kuin alaisten, toteaa Värri. •

Oppaita pomoille HYVÄN ESIMIEHEN ABC on Helmeen koottu opas kaikille kaupungin esimiehille. Op-

paassa käydään seikkaperäisesti läpi muun muassa arjen sujuminen työyhteisössä, vuorovaikutustaidot, pelisäännöt ja töiden organisoiminen.

Lähtökohtana on, että esimies lukee oppaan, jonka jälkeen hän vastaa sitä koskevaan kahdenkymmenen kohdan kyselyyn. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan 15 oikeaa vastausta. > Lisää: Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC ESKOSSA ELI ESIMIES STARAN KEHITTÄMISEN OSAAJANA -ohjelmassa Staran johto ja

esimiehet kertaavat ja täydentävät tietämystään muun muassa työterveydestä, lomista, työsuhdeasioista, perehdyttämisestä, työsuojelusta, poissaoloista, työuran suunnittelusta ja eläköitymisestä. Tavoitteena on, että vuoden loppuun mennessä koulutus on suoritettuna kaikilla Staran esimiehillä.

HALOO mistä on kyse?

Tärkeä työtodistus Vastaamassa työmarkkinalakimies Pauliina Pottonen henkilöstökeskuksesta.

?

Miksi työtodistus kannattaa pyytää ja mitä hyötyä siitä on?

Työtodistuksella voidaan osoittaa luotettavasti esimerkiksi erilaisille viranomaisille tai tulevalle työnantajalle työpaikka, työsuhteen kesto ja työtehtävien sisältö. Kaupungilla työtodistuksesta käytetään myös nimeä ”palvelutodistus” tai ”palvelustodistus”.

?

Minkä mittaisesta työsuhteesta on oikeus saada työtodistus?

Työnantajan velvollisuus antaa työtodistus henkilön sitä pyytäessä perustuu lakiin, eikä palvelussuhteen pituudella ole merkitystä. Jos henkilö työskentelee satunnaisesti yksittäisissä palvelussuhteissa, tiedot voidaan koota samaan työtodistukseen, mutta siihen voi kirjata vain yhden viraston tai liikelaitoksen palvelussuhteet. Myös palvelussuhteen aikana voi pyytää väliaikaista työtodistusta.

?

Mitä asioita todistuksessa pitää olla?

Säännökset löytyvät työsopimuslaista ja kunnallisesta viranhaltijalaista. Työtodistuksesta tulee käydä ilmi henkilön koko nimi, virasto tai liikelaitos sekä osasto tai yksikkö, jossa hän on työskennellyt, tehtävänimike ja -kuvaus, palvelussuhteen laatu (virka- vai työsuhde) sekä palvelussuhteen kestoaika. Työ- tai virkatehtävät on yksilöitävä riittävän tarkasti. Työntekijä voi pyytää arvion työtaidosta ja käytöksestä sekä arvion lisäksi tai sen sijasta palvelussuhteen päättymissyyn. Jos viranhaltija pyytää arviota, arvosanat annetaan työtaidon ja käytöksen lisäksi ahkeruudesta.

?

Mitä asioita siinä ei saa olla?

Työnantaja ei saa oma-aloitteisesti kirjoittaa palvelussuhteen päättymissyytä tai arviota työtaidosta, käytöksestä ja ahke-

ruudesta. Myöskään poissaoloja, kuten sairauslomia tai perhevapaita, ei merkitä.

Milloin työtodistus on annettava?

Se pitää antaa kohtuullisen ajan sisällä pyynnön esittämisestä, mutta sen voi pyytää kymmenen vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Todistusta, joka sisältää palvelussuhteen päättymissyyn ja arviot, tulee pyytää viiden vuoden kuluessa palvelussuhteen päättymisestä. Kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle voi pyytää uuden todistuksen, jonka työnantaja on velvollinen antamaan, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Kuka antaa työtodistuksen, jos esimies ei ole enää kaupungilla töissä, kun työntekijä sitä pyytää?

Sen voi pyytää lähiesimiehen esimieheltä, jos tämä on ollut työssä samaan aikaan todistusta pyytävän kanssa.

?

? ?

Mitä jos työntekijä ei ole tyytyväinen työtodistukseensa?

Työtodistukseen tulee pyytää vain ne tiedot, jotka siihen haluaa. Työnantajalla ei ole velvollisuutta kirjoittaa arvioita sellaiseksi kuin työntekijä haluaa, vaan työnantaja antaa rehellisen arvionsa työstä. Mikäli työtodistuksessa on asiavirheitä, työnantajalla on velvollisuus pyynnöstä korjata se oikeansisältöiseksi.

Mistä voi löytää aiheesta lisätietoa?

Lisätietoja voi kysyä esimieheltä tai oman viraston tai liikelaitoksen henkilöstöasiantuntijoilta.

?

> Lisätietoja Helmestä: > http://helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen

Helsingin henki | syyskuu 2011

23

palvelu teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari

Valtakunnallisessa verkkonuorisotyön kehittämiskeskuksessa Verkessä mennään sinne, minne nuoretkin: sosiaaliseen mediaan.

ö y t o s i r Nuo bittivaltakunnassa

I

lmassa on sähköä. Nuoret ovat siirtyneet kaduilta internetiin, jossa avaudutaan harrastuksista, kiinnostuksen kohteista ja koulusta, mutta myös mieltä myllertävistä aiheista, kuten rakkaudesta, seksistä, peloista, suruista ja kipupisteistä.

Aikuisilla on työsarkaa pysyä perillä teinien maailmasta bittivaltakunnassa, jossa keskustelut tapahtuvat nimimerkillä, kiistoissa ponnahtaa esiin kussakin asuva luolaihminen ja masennuksesta kärsivä avautuu tuskastaan, muttei suostu hakemaan apua konkreettisesta maailmasta.

Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi Valtakunnallisen verkkonuorisotyön kehittämiskeskuksen Verken, jolle annettiin tehtäväksi kehittää internetissä tapahtuvaa nuorisotyötä.

24

Kaupungin nuorisoasiainkeskus sai tehtäväkseen keskuksen ylläpitämisen ja kehittämisen.

– Nuorisotyö tavoittaa osan nuorista ja siksi sähköisiäkin palveluita täytyy kehittää. Meidän pitää aktiivisesti etsiä erilaisia toimintaympäristöjä, joissa nuoria voi kohdata, kertoo Verken projektijohtaja Jukka Orava nuorisoasiainkeskuksesta.

Niinpä nuorisotyötä pitää tehdä yhteisöpalveluissa, kuten IRC-Galleriassa, Facebookissa ja nuortenlehti Demin nettisivuilla. Seikkailu sosiaalisissa medioissa on synnyttänyt monenlaista yhteistyötä. Nuorisotyöntekijöiden lisäksi netissä tapaa poliiseja, kuraattoreita, psykologeja ja terveydenhoitajia. Verkon ansioista toiminta ei ole myöskään kau-

Helsingin henki | syyskuu 2011

punkiin sidottu, joten ideat tavoittavat teinejä ympäri Suomen.

Edelläkävijät maailmassa

Nuorisoasiainkeskuksen kenties maineikkain keksintö on Netari. Se on verkon yhteisöpalveluissa toimiva nuorisotalo, jossa voi hengailla, jutella ja osallistua erilaisiin teemailtoihin.

Etsivä nuorisotyö verkossa -hanke etsii netistä apua tarvitsevia nuoria, ja terveyskeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyöhanke Verkkoterkkarit toimii samoin nuorten sosiaalisen median palveluissa. Nuoret voivat esittää anonyyminä kysymyksiä terveydenhoitajille esimerkiksi seksistä ja aikuiseksi kasvamisesta. Lääketieteellistä neuvontaa siellä ei kuitenkaan anneta, vaan ohja-

”Meidän pitää aktiivisesti hakea jatkuvasti erilaisia toimintaympäristöjä.” taan kyselijöitä palveluiden piiriin.

Koska nuoret ja tietokonepelit käyvät käsi kädessä ja tietokonepeliteollisuudessa on suoranainen pelisuunnittelijapula, kaupunki on keksinyt, kuinka nuoret voivat yhdistää intohimonsa jopa mahdolliseen tulevaisuuden uraan.

– Olemme järjestäneet pelisuunnittelun kesäkurssin yhteistyössä Bugbear Entertainment Ltd:n, nuorisoasiainkeskuksen Pelitalon ja International

■ Verkessä ja Hapen pelitalossa työskentelevä nuoriso-ohjaaja Ville Tuomisto ohjaa nuorisoryhmää.

VERKE lyhyesti ELOKUUSSA 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 13 valta-

kunnallista toimijaa nuorisotyön valtakunnallisiksi kehittämisja palvelukeskuksiksi. Valtakunnallinen verkkonuorisotyön kehittämiskeskus eli Verke sijaitsee nuorisoasiainkeskuksessa.

Verken toiminta- ja kehittämisalueita ovat muun muassa etsivä ja monialainen verkkonuorisotyö, nuorten tieto- ja neuvontatyö verkossa, rasisminvastainen verkkonuorisotyö, valtakunnallinen verkkonuorisotyö, pelitoiminta ja nuorten vaikuttamisjärjestelmien kehittäminen.

Verke toimii myös toimialansa asiantuntija- ja tukipalveluna. Kohderyhmänä ovat nuorten lisäksi nuorille suunnatun työn ammattilaiset ja opiskelijat. Koska nuorisotyö tapahtuu netissä, toimintaan voivat osallistua nuoret ympäri Suomen.

Verkkonuorisotyö perustuu monialaiseen ja kuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Mukana on Helsingin ja noin kolmenkymmenen muun kaupungin nuorisotyöntekijöiden lisäksi sosiaalityöntekijöitä, kuraattoreita, terveydenhoitajia ja poliiseja. Keskuksessa tehdään myös paljon yhteistyötä kaupungin ulkopuolisten tahojen kuten järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.

Game Developers Associationin kanssa, mikä on yksi esimerkki moniammatillisesta verkostoitumisesta ulkopuolisten kanssa.

Tämä on yksi keino ehkäistä nuorisotyöttömyyttä.

– Pelit voidaan pinnallisesti mieltää viihteeksi, mutta nuoret tekevät graafista suunnittelua ja koodaavat täysin ammattimaisesti.

Pelaaminen myös yhdistää. Puolet pelitoiminnassa mukana olevista nuorista on maahanmuuttajia.

Nuorille on siis tarjolla kanavia niin runsaasti ja monipuolisesti, että kaupunki on edelläkävijä myös Suomen ulkopuolella.

– Meidän verkkonuorisotyön ja monialaisen nuorille suunnatun työn malleistamme ollaan kiinnostuneita esimerkiksi Ruotsissa, Briteissä ja Hollannissa. EU-tasolla viestiä viedään muun muassa osallistumalla Youth in Action -yhteistyöhön, Orava valottaa.

Huolenpitoa ilman holhoamista

Nuorten netinkäytöstä muistetaan mesota säännöllisin väliajoin. Joidenkin julistajien mukaan nuoret eivät muuta teekään kuin lorvailevat tietokoneella, eivät enää urheile, lue, tapaa kasvotusten tai mene ajoissa nukku-

maan chattailyn kahmiessa kaiken ajan.

Vai onko meininki sittenkään niin pahasti vinksallaan? Oravan mielestä ei.

– Kyllä asia on päinvastoin. Nyt kun ollaan sosiaalisessa mediassa ja kännykälläkin pääsee nettiin, ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona. Sosiaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt, hän sanoo.

On yhdentekevää jutellaanko verkossa vai Kampin ostoskeskuksen nurkilla, kunhan jutellaan. Netti ei ole pahis, siitä on jopa hyötyä. Oravan mukaan Facebook ja muut sosiaalisen median yhteisöpalvelut blogeista chatteihin antavat mahdollisuuden käydä aktiivista dialogia, jonka kautta syntyy todellista sosiaalista vuorovaikutusta.

Nuorisotyössä haasteellista on se, kuinka pitää huolta ilman holhoamista ja mennä nuorten ehdoilla samalla ohjaten. Näiden välimaastossa pallotellessa on muistettava, että teinit ovat eri asia kuin vaippaikäiset.

– Me nuorisoasiainkeskuksessa luotamme siihen, että nuori osaa käyttää myös omia aivojaan, Orava hymyilee. •

■ Verken toimintoja löytyy esimerkiksi IRC-Galleriasta, Facebookista ja nuortenlehti Demin nettisivuilta erilaisten hankkeiden alta. Hankkeita ovat Verkkoterkkarit, Vespa, NoRa, Toisen asteen yhteys, Kompassi ja Netari.

KLIK! > Lisätietoja: Nuorisoasiainkeskuksen sivut nuoriso.hel.fi

Helsingin henki | syyskuu 2011

25

työhyvinvointi teksti TIMO NYKÄNEN kuva ISTOCKPHOTO

Henkilöstön terveystarkastukset uudistuvat Kaupungin työntekijöiden ikävuosiin perustuneet terveystarkastukset poistuvat käytöstä ensi vuoden alusta.

Uuden työterveyskyselyn avulla pyritään edistämään terveyttä ja tarttumaan riskitekijöihin aikaisemmassa vaiheessa. Terveystarkastukseen voi jatkossa hakeutua aina tarpeen vaatiessa.

26

Helsingin henki | syyskuu 2011

N

yt toteutettavan uudistuksen tärkein tekijä on kaikille työntekijöille joka toinen vuosi tehtävä työterveyskysely.

Kyselyn pohjalta voidaan tarkemmin suunnitella, mihin asioihin työterveystarkastuksissa keskitytään. Näin tarkastuskäynnit myös sujuvoituvat ja nopeutuvat. Toiminta on tehokkaampaa, kun työterveyspalvelut voidaan jatkossa kohdentaa paremmin niille, jotka palveluita todella tarvitsevat.

– Valtaosa uudistusta koskeneesta palautteesta on ollut positiivista, mutta osa henkilöstöstä on voinut kokea, että ikävuositarkastusten poistuessa menetetään saavutettu etu. Haluamme kuitenkin korostaa, että kutsua tarkastukseen ei kannata jäädä odottamaan, vaan työterveyshoitajaan voi ottaa tarpeen mukaan oma-aloitteisesti yhteyttä, työterveysjohtaja Tiina Pohjonen muistuttaa.

Parempaa ennakointia

Vaikka henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kääntyikin viime vuonna laskuun ensimmäistä kertaa vuosiin, on etenkin nuorten yleinen terveystilanne huonontunut.

– Poissaolokäyttäytyminen on muuttunut, ja nuorten sairauspoissaolot ovat nyt lähes yhtä korkealla tasolla kuin ikääntyvillä työntekijöillä.

Voidaan myös sanoa, että terveydentilassa on tapahtunut polarisoitumis-

ta – on niitä, jotka voivat yhä paremmin, kun taas osan terveys on selvästi heikentynyt, Pohjonen sanoo.

Hänen mukaansa vanha, viiden vuoden välein toteutettuihin kausitarkastuksiin perustuva käytäntö ei yksinkertaisesti enää toimi muuttuneessa työympäristössä. Ongelmana on, että tarkastukset tulevat joko liian myöhään, kun riskejä tai sairauksia on jo ilmennyt tai sitten terveet ihmiset tulevat kausitarkastukseen vain vahvistamaan käsityksensä terveydentilastaan.

– Haluamme jatkossa jo ihan rekrytointivaiheesta lähtien huomioida riskitekijät ajoissa ja ennaltaehkäistä sairauksien syntymistä. Esimerkiksi masennukseen tai erilaisiin jaksamattomuuteen liittyviin tekijöihin pitää pystyä vaikuttamaan aikaisessa vaiheessa ja huomata pienetkin signaalit herkemmin.

Tukea esimiehille

Myös työhöntulotarkastuksiin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota, ja työntekijä kutsutaan tarvittaessa uusintatarkastukseen entistä herkemmin. Lisäksi esimiesten työhöntulotarkastukset muuttuvat kaksivaiheisiksi. Ensimmäisellä käynnillä selvitetään normaalikäytännön mukaan esimiehen oma terveydentila suhteessa työn vaatimuksiin. Jälkimmäisen

psykologi

Työterveyspsykologi Juha Hokkanen pohtii, miten parhaiten palautua työstä.

Paluu arkeen – kuinka palautua työstä?

KESÄLOMA ON TOIVON MUKAAN ladannut akkuja, jotta virtaa riittää työn ja

käynnin tavoitteena on tarjota tukea työhyvinvoinnin johtamiseen.

– Esimies vastaa osaltaan oman yhteisönsä työhyvinvoinnista. Uudistuksen myötä on tarkoitus käydä jokaisen esimiehen kanssa yhdessä läpi työvälineitä siihen, miten voi esimerkiksi ottaa puheeksi työkykyasioita tai puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin.

Pohjosen mukaan työterveyskeskuksen työpaikoilla tekemiin työolosuhteiden kartoituksiin on myös tulossa muutos. Ajatuksena on liittää näihin käynteihin jatkossa henkilöstön terveystarkastuksia tarpeen mukaan.

”Jokaisella on ensisijainen vastuu huolehtia omasta työkyvystään. Se on jopa osa hyvää ammattitaitoa.”

– Saamme näin paljon paremman kokonaiskäsityksen siitä miten työpaikka ja sen ihmiset jaksavat. Kaikki osapuolet saavat selvityksistä tällä tavalla enemmän irti.

Jokainen vastaa omasta työkyvystään

Uudistuksen pääviesti on se, että jokaisen kannattaa vastata tulevaan työterveyskyselyyn, jotta ei putoaisi pois seurannasta. Varsinkin aiemmin helposti

väliinputoajiksi jääneitä nuoria työntekijöitä halutaan huomioida paremmin.

– Paljon käydään keskustelua siitä, kuinka suuri on työnantajan vastuu henkilökunnan terveydestä. Jokaisella on kuitenkin ensisijaisesti vastuu huolehtia omasta työkyvystään. Se on jopa osa hyvää ammattitaitoa. •

Enemmän irti tarkastuksista > Tästä syksystä lähtien henkilöstölle ei enää tule kutsuja ikäkausittaisiin terveystarkastuksiin. > Ensi vuoden alussa jokainen työntekijä saa vastattavakseen työterveyskyselyn, jonka tulosten pohjalta kutsutaan tarpeen mukaan työterveystarkastuksiin. Kysely toistetaan joka toinen vuosi. > Esimiehille tarjotaan työhöntulotarkastusten yhteydessä uutena palveluna opastusta oman työyhteisön terveyttä koskevaan esimiestyöhön. > Terveystarkastukseen saa ja kannattaa edelleen hakeutua itse aina kun kokee siihen tarvetta. > Helmi-intraan on suunnitteilla ensi vuoden aikana työterveyskyselyä noudatteleva sähköinen terveystarkastus. > Työterveyskeskus Helmessä > Yhteiset palvelut > Työterveyshuolto

arjen haasteisiin. Vaikka kesäloma olisi ollut hyvin rentouttava ja voimavaroja palauttava, loman voimalla ei kuitenkaan koko tulevaa vuotta ponnistella.

Tutkimusten mukaan pitkänkään vuosiloman palauttava vaikutus ei kestä kuin joitakin viikkoja. Lomien lisäksi on tärkeä huolehtia myös työpäivien jälkeen tapahtuvasta palautumisesta.

Työterveyskeskus on kahteen otteeseen, vuosina 2007 ja 2010, selvittänyt kaupungin työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tilaa työ- ja terveyskyselyllä.

Tuoreimpaan kyselyyn vastasi yli 18 000 työntekijää. Yhtenä kyselyn kohtana oli työstä palautumisen kokemus. Kyselyyn vastanneista 21 prosenttia koki palautuvansa hyvin työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta, 43 prosenttia melko hyvin, 26 prosenttia kohtalaisesti ja loput 10 prosenttia joko melko huonosti tai huonosti. Työstä palautuminen näyttää siis olevan haasteellista aika isolle joukolle kaupungin työntekijöitä.

Mikä sitten tukee työstä palautumista? Tutkijoiden Sonnentag ja Fritz mukaan on olemassa ainakin neljä psykologista mekanismia, joiden avulla palautuminen tapahtuu: psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, taidon hallintakokemukset ja kontrolli vapaa-ajalla.

Psykologinen irrottautuminen tarkoittaa sitä, että ei pelkästään keho vaan myös mieli siirtyy pois työpaikalta työpäivän jälkeen. Työpöydän siivoaminen työpäivän päätteeksi, musiikin kuuntelu kotimatkalla, kävelylenkki työpäivän jälkeen ja muut vastaavat siirtymärituaalit voivat auttaa irrottautumaan työasioista. Yksityiselämän ihmissuhteet sekä vapaa-ajan mieluisat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet tukevat myös psykologista irrottautumista työstä.

Rentoutumisen yhteydessä keho ja mieli rauhoittuvat työpäivän ponnistuksista. Miellyttävien asioiden tekeminen, kuten kävely luonnossa, lempiohjelman katsominen televisiosta, musiikin kuuntelu ja riittävä lepo edistävät rentoutumista. Rentoutumisen taitoa voi myös kehittää erilaisten rentoutumisharjoitusten avulla.

Taidon hallintakokemuksiin liittyy mahdollisuus käyttää ja kehittää omia taitoja ja tietoja vapaa-ajalla; oli kyse vaikka akvarellikurssille osallistumisesta, ryijyn kutomisesta, uuden kielen opiskelusta tai perhokalastuksen opettelusta.

Kontrolli vapaa-ajalla – se, että voi itse päättää mitä, miten ja milloin vapaaajallaan tekee edistää myös palautumista. Työpaikalla pitää mukautua yhteisiin sääntöihin ja toimintatapoihin, vapaa-ajalla meillä on mahdollista päättää omaehtoisemmin tekemisistämme.

Tutkimusten mukaan erityisesti psykologinen irrottautuminen ja rentoutuminen ovat tärkeitä palautumisen kannalta, joskin myös taidon hallintakokemukset ja kontrolli tukevat palautumista. Kullakin meistä on omat yksilölliset tavat palautua työkuormituksesta. Kun yhtä auttaa liikunta, toiselle tehokas tapa irrottautua työstä on ystävien tapaaminen tai perheen kanssa puuhailu, joku taas mieluiten lukee kirjaa tai telakoituu sohvalaturiin lempitelevisiosarjaa katsomaan. Erilaisten palautumiskeinojen yhdistelmä toimii yleensä parhaiten. Tärkeää on kuunnella itseään ja tehdä niitä asioita, joista itse pitää ja jotka omien tuntemusten mukaan parhaiten palauttavat työkuormituksesta.

Työn vaatimuksen kohtuullisuus on luonnollisesti olennainen tekijä palautumisen kannalta. Mitä kovemmin työssä joutuu ponnistelemaan, sitä vaikeammaksi työstä palautuminen käy. On parempi että työntekijä pääsääntöisesti hallitsee työtään, eikä työ työntekijää.

Lähteenä käytetty Ulla Kinnusen ja Saija Maunon toimittamaa kirjaa Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia.

Helsingin henki | syyskuu 2011

27

liikkeellä teksti Taina Vuokko kuvat Juho Kuva

H

elsingissä yhdeksän prosenttia matkoista pyöräillään.

Kaupungin asettaman tavoitteen mukaan määrän pitäisi olla 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

– Kun otamme huomioon, että esimerkiksi Kööpenhaminassa pyöräilyn osuus on 37 prosenttia, tavoite ei tunnu mahdottomalta, toimistopäällikkö Leena Silfverberg kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.

Leena Silfverberg toimii virastojen yhteisessä pyöräilyprojektissa, joka kehittää kaupungin pyöräilyolosuhteita. Projektissa ovat mukana muun muassa rakennusvirasto, liikuntavirasto ja Helsingin seudun liikenne.

Pyöräilyprojektissa on seurattu tarkkaan esimerkiksi Tukholman tekemisiä. Naapuri­ maassa pyöräilyn määrä on kasvanut reippaasti 1990-luvulta alkaen.

– Helsingin pitäisi apinoida Tukholman ratkaisuja. Esimerkiksi yksisuuntaisia pyöräkaistoja pitäisi saada tännekin, pyöräilyyn ja kävelyyn erikoistunut liikenneinsinööri Marek Salermo sanoo.

Haasteena kantakaupunki

Eniten uusia pyöräteitä tarvittaisiin vilkasliikenteisille kaduille, mutta sinne niitä on kaikkein vaikeinta saada. Koska kaikelle ei ole tilaa, pyöräkaistat ovat usein joutuneet ahtaalle niukkaa katutilaa jaettaessa.

– Toisinaan katujen suunnittelussa näkyy hälläväliä-asenne pyöräilyä kohtaan. Ajatellaan esimerkiksi, ettei haittaa, jos laitetaan liikennemerkki keskelle pyörätietä. Jos matkan varrelle osuu kymmenen pientä haittaa, kokonaishaitasta kasvaa sellainen, että pyörä voi jäädä seuraavalla kerralla kotiin, liikenne­ insinööri Niko Palo sanoo.

Pyöräily

n u u v s ka Pyöräily jalkakäytävällä on karhunpalvelus Helsingin pyöräilykulttuurille.

Liikenneinsinöörit Marek Salermo ja Niko Palo kaupunkisuunnitteluvirastosta kehottavat pyöräilijää ottamaan oman tilan ajoradalla.

28

Helsingin henki | syyskuu 2011

n Niko Palo, Leena Silfverberg ja Marek Salermo kehittävät pyöräilijöille parempia olosuhteita.

Liikuntaseteleistä hyviä kokemuksia OSA VIRASTOISTA JA LIIKELAITOKSISTA tarjoaa

Kantakaupunkia kohden muu palveluverkko tihenee mutta pyöräteiden verkosto sen kun harvenee. Koska kantakaupungissa on lyhyet välimatkat, siellä pyöräileminen olisi kuitenkin kaikkein houkuttelevinta.

Muutokset vaativat hiomista kaupungin suunnittelukulttuuriin ja asenteisiin.

– Enää ei puhuta kevyestä liikenteestä vaan erikseen pyöräilystä ja kävelystä. Niitä ei voi kohdella yhtenä liikennemuotona, koska niillä on erilaiset vaatimukset, Silfverberg sanoo.

Tulossa: Naiset avainasemassa Ensi kesänä Pyörä on kaupungissa ennen Kampissa voi huoltaa kaikkea järkevä kulkuväline: se ei tuota päästöjä tai melufillarin pyöräilyhaittoja, vie autoon verratkeskuksessa. Keskus on tuna vähän tilaa ja on edullinen. Pyöräily on nopea ja ketdesignpääkaupunkiterä tapa päästä paikasta toiseen. Samalla pyöräileminen vuoden pilottion myös hyväksi terveydelle. hanke.

Kun pienenä on oppinut pyöräilemään, taidon muistaa vanhempanakin. Joissain kouluissa koulumatkojen pyöräileminen on kiellettyä, koska se mielletään vaaralliseksi. Pyöräilykulttuuria kielto ei kuitenkaan vie eteenpäin.

Mitä vähemmän pyöräillään, sitä vähemmän pyöräteihin panostetaan. Jos haluaa muutoksia, mieltään kannattaa osoittaa yksinkertaisesti pyöräilemällä.

– Seuraamme tiiviisti esimerkiksi keski-ikäisten naisten pyöräilyä. Nuoret miehet ovat usein sen verran rohkeita että uskaltavat ajaa missä tahansa, mut-

ta kun naisetkin lähtevät liikenteeseen, Helsingissä voi polkea jo hienosti, Salermo kannustaa.

Rohkeasti polkemaan

Pyöräilijän kannattaa ottaa oma tilansa autokaistalla, jos pyörille ei ole osoitettu omaa kaistaansa.

– Jos jalkakäytävällä pyöräillään, kävelijät ärsyyntyvät pyöräilijöistä ja asenneilmastosta tulee negatiivisempi. Autokaistalla pyöräilijä antaa hyvää esimerkkiä muille. Yhden rohkean pyöräilijän perässä on muidenkin helppo tulla, Salermo muistuttaa.

Omalla työpaikalla kannattaa harkita vaikkapa lainattavan työmatkapyörän hankkimista ja puhua pyöräpysäköinnin parantamisesta. Eri hallintokunnissa voidaan tehdä liikkumissuunnitelmia, joissa pyöräily otetaan huomioon.

– Kööpenhaminassa pyöräilyyn alettiin panostaa 1960-luvulla, ja 1970-luvun alun öljykriisi antoi työlle lisää vauhtia.

Silloin ihmiset vaativat parempia olosuhteita pyöräilylle, joten kaupunkia alettiin vakavissaan kehittää sen ehdoilla, Palo sanoo.

Kööpenhaminan pyöräilykulttuuri on seurausta monipuolisesta sekoituksesta kaupunkisuunnittelua, kaupunkilaisten pyöräinnostusta ja pyöräilyä kannustavien käytäntöjen vakiintumista.

– Kööpenhaminassa on oivallettu, että fillarointi voi olla yhtä luonnollinen osa elämää kuin hampaiden peseminen ja imurointi. •

työntekijöilleen liikuntaseteleitä. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että edun voi saada jokainen kaupungin henkilöstöön kuuluva.

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon mukaan liikuntaseteleistä on kaupungilla kokemuksia ainakin rakennusvirastossa, Palmiassa, hallintokeskuksessa ja ympäristökeskuksessa.

Seteleiden käyttö on lähtenyt liikkeelle virastojen omasta aloitteesta. Kokeiluvirastoissa ollaan toimittu aktiivisesti, jotta liikuntasetelit on saatu testattavaksi.

– Virastot ovat kertoneet myönteisistä kokemuksista ja siksi kokeiluja halutaan jatkaa, Tulensalo kertoo.

Setelivaihtoehto on muuttumassa nykyistä modernimpaan, lähinnä mobiilipohjaiseen versioon. Paperisista setelivihoista tahdotaan eroon.

Muutoksella pyritään varmistamaan, että liikuntaetua käyttävät vain sellaiset henkilöt, joille se kaupungin tarjoamana etuna kuuluu.

Myös laskutus halutaan uudistaa siten, että se tapahtuu vain käytön perusteella.

– Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia ottaa jatkossa käyttöön liikunta- ja kulttuurietu laajemmin koko kaupunginhallinnossa.

Kokeiluista halutaan siirtyä tarjoamaan etua kaikille halukkaille.

Kaupunki kannustaa henkilöstöään liikkumaan myös esimerkiksi järjestämällä liikuntatapahtumia ja tarjoamalla työntekijöille henkilöstöalennuksia uimahallien pääsymaksuista.

Helsingin henki | syyskuu 2011

29

S U T I ILMO

U L U TA alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar sanna.k enterin l a k n a v Seuraa päivä on o t s i e n i a uuta.

5. lokak

HENKILÖSTÖLIIKUNTA

Liikkeelle!

KIERTÄVÄ NÄYTTELY

Valokuvanäyttely avaa vapaaehtoistoimintaa ■ TIEDOLLA, TAIDOLLA, TUNTEELLA -niminen valokuvanäyttely juhlistaa vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Sosiaaliviraston järjestämän näyttely tekee näkyväksi palvelukeskuksissa tehtävää monipuolista vapaaehtoistoimintaa. Kuvaajina ovat vapaaehtoiset, joiden käden jäljessä näkyy oma kokemus vapaaehtoistyöstä. Kuvat kertovat välittämisestä ja lämmöstä, toiminnan ilosta sekä yhteistyöstä ja ystävyydestä yli sukupolvien.

Näyttely kiertää sosiaaliviraston palvelukeskukset syksyn aikana. Kierros huipentuu Sanomatalon Mediatorille 7.–21.12.

Oivalla uutta!

■ LÄHDE OPINTIELLE! Oiva Akatemian syksyn kurssit ovat alkaneet.

Tarkista monipuoliset ja kiinnostavat kurssit ja koulutukset ajantasaisesta koulutuskalenterista, jonka löydät Helmestä > Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen.

Aamupiiriin

näyttely

6.9.–8.10.

■ TYÖNTEKIJÖIDEN AAMUPIIRI kokoontuu syksyllä Sanan ääreen ja rukoilemaan kerran kuukaudessa keskiviikkoisin 21.09, 19.10, 16.11 ja 14.12. klo 7-8 Tuomiokirkon kappeliin Hallituskadun ja Snellmaninkadun kulmassa. Lisätietoja Raija Isakoff puh. 310 43804 ja Jarmo Lehto puh. 0400 705118.

Kuvia Kruunuvuorenrannasta ■ VALOKUVAAJA CHARLOTTA BOUCHT kävi syksyllä 2010 kuvaamassa Kruunuvuorenrannassa asumisen tieltä poistuvaa öljysatamaa. Otoksia kertyi runsaasti öljy-yhtiöiden alueelta, mutta myös syksyisestä luonnosta, romahtaneista huviloista ja huikeista näkymistä Laajasalosta kantakaupunkiin. Kuvista on koostettu näyttely, joka on esillä Laiturilla 6.9–8.10.

30

Helsingin henki | syyskuu 2011

■ HENKILÖSTÖLIIKUNTA, työterveyshuolto, henkilöstökeskus ja valtakunnallinen KKI-hanke (Kunnossa Kaiken Ikää) käynnistivät elokuussa Liikkeelle-hankkeen .

Se on tarkoitettu niille, joilla on todettu riski sairastua tai ovat jo sairastuneet aikuisiän eli tyypin 2 diabetekseen. Toisena kohderyhmänä ovat ne, joille voi suositella liikuntaa masentuneen mielialan hoitoon.

Hanke perustuu liikunnan tutkittuihin terveysvaikutuksiin ja omaehtoisen liikunnan lisäämiseen.

Liikuntaneuvojan vastaanotolla tehdään alkukartoitus ja laaditaan yhdessä henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Li-

säksi sovitaan seurantatapaaminen noin 12 viikon päähän. Ennen ja jälkeen liikuntaneuvonnan tehdään työterveyshuollon terveydelliset mittaukset.

Kyseessä on pilotti (1.8.–31.12.), joka kohdentuu pienten ja keskisuurten sekä sosiaaliviraston että liikelaitosten työterveysasemien asiakkaisiin. Hankkeen avulla kerätään kokemuksia ja tietoa palveluketjumallin toimivuudesta ja tuloksista. Yhteistyöhankkeelle suunnitellaan jatkoa. > Lisätietoja hankkeesta saa liikuntavirastosta: liikuntaneuvoja Ville Kujala, ville.kujala@hel.fi tai hankekoordinaattori Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi > Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta

Henkilöstöliikunnan syyskausi käynnistyy > Henkilöstöliikunnan ohjatut liikuntaryhmät alkavat 5.9. Liikuntakalenteri löytyy

Helmen henkilöstöliikunnan sivuilta, vapaita paikkoja voi tiedustella liikuntakonsulteilta. > Henkilöstöliikunnan kuntosalien (Liikuntamylly, Töölön kisahallin A-puoli ja Yrjönkatu) syyskausi 5.9.–31.12. henkilöstöhintaan 30 euroa/kausi. > Kuntosalikorttien myynti 1.9. alkaen: • Liikuntaviraston kassalta (Paavo Nurmen kuja 1 C) ma–pe klo 9–16 • Liikuntamyllyn liikuntapaikanhoitajilta sen aukioloaikoina 5.9. alkaen ja • Yrjönkadun uimahallin kassalta sen aukioloaikoina (www.hel.fi/liikunta). > Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta > Lisätiedot: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 ja Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

Pekka Sauri

Ristikko nro 4/2011 Lähetä ristikon vastaussanat 5.10. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Tatu Salminen, Matti Liukkonen, Leila Alakoski, Asko Muli ja Ritva Ahola.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | syyskuu 2011

31

04

Helsingin henki JU S J SI P A

kuva Noora Isoeskeli

2011

U

NE

N

”

Päättäminen on tekemisen vaikein osa.”

syys–lokakuu 2011

GoGo 15.–18.9.

OPENHOUSEHELSINKI

{ uusi duuni }

Kaupungin johtoon

32

> KUKA: Laura Räty > AMMATTI: Sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja > TÖIHIN: 16.8. > TOIMIPAIKKA: Kaupungintalo Mikä on taustasi?

Olen lääkäri, kahden lapsen äiti ja kokenut kunnallispoliitikko.

Paikka eduskunnassa jäi sinulla vaaleissa hilkulle. Millä mielin aloitat työtehtävässä?

Tapanani on mennä niistä ovista, jotka ovat minulle avoinna. Apulaiskaupunginjohtajan työ on minulle unelmaduuni, jossa saan työskennellä sekä politiikan että sosiaali- ja terveystoimeen liittyvien kysymysten parissa.

Kaupunki on haasteen edessä sosiaalija terveystoimen organisoinnin kanssa.

Millä tavalla aiot lähteä edistämään asiaa?

Lähden työhön rauhallisin mielin. Mitään dramaattisia tai nopeita muutoksia ei ole luvassa. Lautakunnat antavat organisoinnista lausuntonsa syyskuussa, ja asiaa viedään niiden pohjalta eteenpäin. On tärkeää, että asiasta käydään laajaa keskustelua, johon mahdollisimman monet tahot osallistuvat.

Eri virastojen välisestä yhteistyöstä puhutaan paljon. Mitä voit omalta osaltasi tehdä, jotta yhteistyö kaupungin organisaatiossa lisääntyisi?

Helsingin henki | syyskuu 2011

Yhteistyö on kysymys, josta on puhuttu pitkään. Paljon on menty eteenpäin, mutta aihetta tulee silti muistaa pitää esillä. Yhteistyö sujuu parhaiten, kun siihen osallistuvat ihmiset tuntevat toisensa. Esimiesten tulee miettiä sitä, kuinka muiden ihmisten ja organisaatioiden tuntemusta voidaan lisätä omassa työyksikössä.

Jos sinulla olisi valta päättää koko kaupungin asioista, mikä olisi ensimmäinen asia, jonka toteuttaisit?

Lyhentäisin palvelujonoja. Muutoksen toteuttaminen olisi monen asian yhteissumma. Esimerkiksi palveluita pitäisi olla riittävästi saatavilla, ja työntekijöille pitäisi antaa mahdollisuus keskittyä varsinaisiin työtehtäviinsä.

Mitä Helsinki merkitsee sinulle?

Helsinki merkitsee minulle kotia ja paikkaa, jossa tahdon asua, elää ja kasvattaa lapseni.

Olen alun perin junan tuoma, mutta asunut kaupungissa yli viisitoista vuotta.

Suosikkipaikkasi Helsingissä?

Töölönlahti on minulle rakas paikka. Lenkkeilyharrastukseni takia sen maastot ovat tulleet minulle erityisen tutuiksi.

Missä asut, ja miten kuljet töihin?

Asun Töölössä, ja ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on työpaikka, jonne voin kulkea kävellen, juosten tai sporalla. Haaveilen, että voisin aloittaa nyt syksyllä aamulenkkeilyn.

Pienet lapset ja vaativa työ tekevät elämästä kuitenkin kiireistä, joten saa nähdä, onnistunko toteuttamaan haaveeni.

Tapahtuma avaa kaupunkilaisille ovia paikkoihin, joihin ei muuten pääse vierailulle. > www.openhousehelsinki.fi

15.–25.9.

RAKKAUTTA JA ANARKIAA Tänä vuonna festareilla juhlitaan suomalaista elokuvaa. > www.hiff.fi

16.9.

VUODEN SAAVUTUS Merkittävintä innovaatiota hakevan kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -kilpailun hakuaika umpeutuu. Voittajat julkistetaan 29.11.

17.9.–29.10.

VUOTALO 10 VUOTTA Juhlasyksyn ohjelmassa jazzia, lastenmusiikkia, flyygelinsoittoa, filharmonikot, Lauluyhtye Rajaton ja paljon muuta. > www.vuotalo.fi

28.–29.9.

KAUPUNGINORKESTERIN KONSERTTI Kapellimestari Leif Segerstam johtaa kaupunginorkesteria Musiikkitalossa solistinaan Katia & Mariella Labéque. > www.musiikkitalo.fi

4.–16.10.

OURVISION GRANDE FINALE 2011 Kulttuurikeskus Caisan järjestämä laulukilpailu Suomen ulkopuolelta kotoisin oleville laulajille. > www.caisa.fi

26.10.

HELSINGIN HENKI NRO 5 ILMESTYY Aiheina lastensuojelutyö, ensi vuoden talousarvio, hankinnat, työtapaturmat, työelämän joustot ja liikunta.