Helsingin henki 4/2012

henki Helsingin

Helsingin kaup u n g i n he n k i löstö l eht i

020124 www. hel.fi/ helsingin h enki

Lorem

Syvyyden sivu 16

Lasten & nuorten asialla

sivu 14

ympäristö

teema

sivu 06

HKL on entistä vihreämpi

hyvinvointi

salat

Emil Vahtera tutkii Itämeren kuntoa. sivu 26

Löydä liikuntalajisi

Helsinki soi ja tanssii Anna kulttuurin värittää

pääkirjoitus

kuva Mauri Tahvonen

Voimissa syksyllä

L

oman jälkeenkin kannattaa pitää huolta hengähdystauoista, omista hetkistä, mielekkäästä vapaa-ajasta, voimien palautumisesta, levon saamisesta ja rentoutumisen mahdollisuuksista. Palautumista työstä ja voimaantumista tukee kaupungin mittava kulttuuri-, kuntoilu- ja luontotarjonta.

Rentoutuminen työstä ei vaadi välttämättä sitäkään. Joka päivä kuitenkin kannattaa tehdä jotain sellaista, josta pitää, joka on itselle mieluista ja josta tulee hyvä mieli.

Sillä töissä riittää syksyllä tekemistä, haasteita ja muutoksia. Kaupunki käärii nykyisen strategiansa pakettiin ja valmistelee tuoretta lokakuun lopussa valittavalle uudelle valtuustolle. Vuoden alusta yhdistyvien sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen tulevaa toimintaa valmistellaan syksyn ajan. Lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta vastaava virasto aloittaa niin ikään vuoden alussa. Muutokset koskevat 20 000 kaupungin palveluksessa työskentelevää ihmistä. Muitakin organisaatio- ja työprosessimuutoksia tapahtuu jatkuvasti. Tukena muutoksissa ovat aina oma esimies, linjajohto, työterveyshuolto ja Oiva Akatemian kurssit ja koulutus.

Kaupungin internetportaali uudistetaan tänä vuonna. Uuden konseptin ja ulkoasun käyttöönotto aloitetaan vuoden lopussa, ja virastojen sivut uudistetaan ensi vuoden aikana. Palvelut esitetään jatkossa niin, että käyttäjien ei tarvitse tietää, mikä virasto palvelun tuottaa. Hel.fi-portaali rakentuu siten palvelevammaksi ja käyttäjälähtöiseksi.

Yksi tärkeä asia, jota kaupunki on viime vuosina keskittynyt parantamaan, on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen. Tässä lehdessä kerrotaan, mitä on saatu aikaan ja mitä jatkossa täytyy tehdä. Lue aiheesta sivulta 6 alkaen.

Ota talteen kulttuuri- ja liikuntatarjonnan tärpit tämän lehden ilmoitustaululta sekä Helmen Henkilöstö-sivuilta kohdasta Henkilöstöetuudet.

,,

Joka päivä kannattaa tehdä jotain sellaista, joka on mieluista ja josta tulee hyvä mieli.”

// vinkki Taidetta tarjolla Kampissa sijaitseva Annantalo on lasten ja nuorten taidekeskus, jon-

ka tehtävänä on luoda edellytykset taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Taideopetus, näyttelyt, tapahtumat, esitykset ja työpajat ovat toiminnan kulmakiviä. Taidekursseilla lapset voivat syventyä animaation, arkkitehtuurin, keramiikan, musiikin, nukketeatterin, sanataiteen, tanssin, teatterin, tekstiilitaiteen ja kuvataiteen eri alojen opiskeluun. Paljon yhteistyötä tehdään koulujen kanssa.

Annantalon World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeita ovat ART LAB -toimintagalleria (syyskaudella seuraava teema on Japani, ja vuoden päättää Leikkiä arjessa ja juhlassa) ja lasten kirjakahvila Haitula, jossa järjestetään muun muassa kirjailijatapaamisia, lukutuokioita ja näyttelyjä. Pihamaasta suunniteltiin yhdessä Aalto-yliopiston kanssa Keidasta, joka olisi elävä olohuone helsinkiläisille.

Annantalon taidekeskus täytti tänä vuonna 25 vuotta. Designpääkaupunkivuonna vuosijuhlia viettävät myös Kanneltalo 20 vuotta, Savoy 25 vuotta, Kallion kirjasto 100 vuotta ja kaupunginorkesteri 130 vuotta.

→ kulttuuri.hel.fi → annantalo.fi → kanneltalo.fi → savoyteatteri.fi → helmet.fi/kallionkirjasto → hel.fi/filharmonia

02

Helsingin henki | syyskuu 2012

Voi hyvin syksyllä!

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Aineisto

Nro 5 24.10.

3.10.

Nro 6 12.12.

19.11.

sisältö

06 teema

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään paljon työtä.

Nelivuotinen Lasu-hanke saa jatkoa.

14 työ & ympäristö

HKL tekee Helsingin raideliikenteestä entistä ympäristöystävällisempää.

16 reppari

Tutkimusalus Muikku ja ympäristökeskuksen tutkimusryhmä seilasivat Helsingin edustalla kartoittamassa meren tilaa. Mitä sieltä löytyi?

22

asukas

24

Helsingistä halutaan mahdollisimman esteetön kaupunki.

Se helpottaa kaikkien elämää.

20 ammatti

Toimitilahuoltaja Taina Jeskanen pitää kulttuurikeskus Stoan puhtaana.

kaffella Työhön perehdytys näkyy työn jäljessä, henkilöstön viihtyvyydessä ja pysyvyydessä. Perehdytetyt kertovat kokemuksiaan.

32

26 hyvinvointi

Vähäinenkin liikunnan lisääminen kannattaa. Kerromme miten päästä alkuun. Löydätkö näistä tyypeistä itsesi?

10

duunissa Työterveyspsykologien työssä paneudutaan muiden ongelmiin.

Miten he ylläpitävät omaa jaksamistaan?

talous

uusi duuni

+ 04 04 05 21 27 30 31 32

Projektivastaava Lutfor Rahman.

palstat Uutiset Työelämän ABC Stadi 365 Gallup Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Menovinkit

12

15

hel.fi UUSI

työkalut

Kaupungin nettiportaali uudistuu asiakkaiden toiveiden pohjalta käyttäjälähtöiseksi. Työ on valtava.

Rogaciano Cavadas Kaipiainen ja Anu Heinonen edistävät Helsingin asioita Brysselissä.

28

liikkeellä Intohimoinen perhosharrastus vie kaiken vapaa-ajan mutta tuo paljon iloa.

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Marja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl

24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | syyskuu 2012

03

uutisia kuva Kari Hautala

Käytä henkilöstöedut hyödyksi n Syksyn kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa kannattaa kantaa henkilöstökorttia mukana. Korttia näyttämällä voit nauttia edullisemmin teatteriesityksistä, konserteista, näyttelyistä, kuntoilusta ja uimisesta.

Saat alennuksia myös useista liikkeistä.

Joidenkin yritysten alennukset koskevat myös perheenjäseniä ja eläkeläisiä. Pidä henkilöstökorttisi aina mukana – virkistyt, rentoudut, harrastat ja teet hankintoja edullisesti! > Katso päivitetyt edut ja alennukset Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet.

Työtapaturmien määrä ennallaan

Lähde suomen kielen kurssille

n Työtapaturmien määrä pysyi viime vuonna edellisten vuosien tasolla, kertoo elokuussa ilmestynyt työtapaturmaraportti. ​Yhteensä työtapaturmia kirjattiin 2 854 eli keskimäärin seitsemän sataa työntekijää kohden.

Yli sadan työntekijän virastojen joukossa eniten työtapaturmia tapahtui Starassa. Myös pelastuslaitoksessa, liikuntavirastossa ja Helsingin Satamassa tapahtui viime vuonna yli kymmenen työtapaturmaa sataan työntekijään suhteutettuna. Vähiten työtapaturmia kirjattiin kaupunginorkesterissa, hallintokeskuksessa ja kulttuurikeskuksessa, joissa sataan työntekijään suhteutettuna työtapaturmia sattui alle kolme.

Työtapaturmista 69 prosenttia tapahtui työpaikalla ja 31 prosenttia työmatkalla. Työmatkalla sattuneiden tapaturmien osuus kasvoi viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 86 prosenttia johti rahallisiin korvauksiin.

Korvauksia maksettiin kaikkiaan 3,55 miljoonaa euroa.

Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin 71. Näistä oli aineiston luovutushetkellä hylätty 63 prosenttia ja korvattu 23 prosenttia. Kymmenen ammattitautiepäilyn osalta selvitys oli vielä kesken. > Lisätietoja Helmen Henkilöstö-sivuilta > Työhyvinvointi ja työturvallisuus.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

n Mikä on lähtökysely?

Lähtökyselyllä selvitetään henkilöstön vaihtuvuuden syitä, ja näin seurataan myös henkilöstöstrategian toteutumista ja tehdään erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Tämän vuoden alusta käytössä on ollut kaksi erilaista lähtökyselyä, toinen työpaikkaa vaihtaville ja toinen eläkkeelle jääville. n Miten lähtökysely uudistui?

Uudistetussa lähtökyselyssä kysymyksiä on täsmennetty ja muutettu paremmin vastaamaan ajanhenkeä. Kokonaan uudessa kyselyssä eläkkeelle jääviä pyydetään antamaan palautetta kaupunkitason ikäjohtamisen työryhmälle, jotta ikääntyvien työskentelyn mahdollisuuksia voitaisiin vieläkin parantaa. n Ketkä siihen vastaavat?

Helsingin henki | syyskuu 2012

n Kaupungilla töissä oleville maahanmuuttajille, niin määräaikaisille, vakituisille kuin harjoittelijoillekin, tarkoitetut suomen kielen kurssit käynnistyvät jälleen.

Koulutus on ilmaista, eikä kursseille tarvitse ilmoittautua etukäteen. ​Opetusta on keskimäärin kaksi tuntia viikossa. Kurssit ovat eritasoisia, ja osa niistä on suunnattu tietyille ammattialoille.

Esimerkiksi lokakuussa käynnistyy uutena kurssi hammashoidon työntekijöille. > Lisätiedot ja kurssilista Helmen Henkilöstö-sivuilta > Työllistäminen > Suomen kielen koulutukset. Sivulla on tietoa myös yleisistä kielitutkinnoista.

Lähtökyselyyn voivat vastata kaikki työpaikkaa vaihtavat eli myös ne, jotka siirtyvät toisiin tehtäviin kaupungin sisällä, sekä määräaikaisista tehtävistä pois lähtevät. Lisäksi eläkkeelle jääville on oma uusi lähtökysely. Kyselyyn vastataan nimettömänä, joten yksittäiset vastaajat eivät ole tunnistettavissa. n Kuka huolehtii, että kysely tulee täytettyä?

Vastaamisesta huolehtii lähtijä itse, mutta esimiehillä on merkittävä vaikutus ohjata vastaamaan lähtökyselyyn. n Miksi se on tärkeä täyttää?

Henkilöstökeskus tekee tuloksista erilaisia yhteenvetoja, joiden perustella kaupunki kehittää henkilöstöpolitiikkaansa ja on tulevaisuudessakin hyvä ja haluttu työnantaja. Vain vastaamalla voi vaikuttaa.

n Mistä kyselyt löytyvät?

Lähtökysely löytyy verokortin mukana lähetettävästä kirjeestä ja erohakemus ilmoitus- ja päätös -lomakkeesta (lv 348).

Verkossa lähtökysely palveluksesta eroaville on osoitteessa www.tutkimus.net/ lähtökyselypalveluksestaeroaville.com sekä eläkkeelle jääville: tutkimus.net/lahtokyselyelakelaisille.com.

Vastaajana suunnittelija Sarianne Lehmus henkilöstökeskuksesta.

> Lisätietoja virastojen yhteyshenkilöiltä sekä henkilöstökeskuksen suunnittelija Sarianne Lehmukselta, puh. 310 42848, sarianne.lehmus@hel.fi.

stadi

Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijahuoltoon vahvistusta n Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot saivat uusia määräaikaisia opetuksen ja opetushuollon työntekijöitä, kun ammatillisiin oppilaitoksiin palkattiin muun muassa 60 uutta opettajaa, neljä kuraattoria, neljä psykologia, yhdeksän laaja-alaista erityisopettajaa, neljä urasuunnitteluohjaajaa sekä neljä opiskelijatoiminnan koordinaattoria. Lukioihin palkattiin kuusi kuraattoria.

Kaupungin kahdestatoista lukiosta on muodostettu kolme kampusta. Varsinainen

365

kampustoiminta alkaa elokuussa 2013, mutta toimintaa jo kehitetään. Erityinen tuki- ja opiskelijahuolto toimivat yhteistyössä kampuksittain.

Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Itäkeskuksen lukio ja Kallion lukio muodostavat yhden kampuksen. Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Mäkelänrinteen lukio ja Yhtenäiskoulun lukio toimivat omassa kampuksessaan. Etu-Töölön lukio, Ressun lukio, Sibelius-lukio ja Vuosaaren lukio muodostavat oman kampuksensa.

Opiskelija voi halutessaan valita kursseja yhteiseltä kampuslukioiden tarjottimelta.

Hän voi myös edelleen suorittaa koko lukion omassa lukiossaan. Opiskelun tueksi kehitetään verkko-opetusta eKampus-hankkeessa.

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen pohtii, miten kaupunki voi jatkossakin turvata palvelunsa.

Toimintamenojen kehityksen oltava kohtuullista Valtiovarainministeriön elokuun talousennusteen mukaan Suokuva Johanna Rönnlöf

Teurastamon Kellohalli avautui n Designpääkaupungin ruoan ja muotoilun päänäyttämö Teurastamon Kellohalli avautui syyskuun alussa. Entisen teurastuslaitoksen rakennukset on otettu ruokakulttuurin käyttöön, ja tilat avattiin kaikelle kansalle. Kellohallissa saa aamiaista tai brunssia, lounasta ja illallista, ja se on auki keskiviikosta sunnuntaihin. Lounaan valmistavat suomalaiset ja ulkomaiset kokit, joiden kädenjäljessä ruoka ja muotoilu yhdistyvät huolella.

Ohjelmassa on syksyn aikana muun muassa ruokakirpputoreja, teemapäiviä, Open Kitchen -ravintolanpitokurssi ja Mad Cook -brunsseja. Ohjelmasta vastaa ravintoloitsijakeittiöpäällikkö Antto Melasniemi, ja aluetta kehittää kaupungin tukkutori. > Lisätietoja: kellohalli.fi, teurastamo.com ja wdchelsinki2012/tags/ ruoka.

lyhyesti n Toimitusjohtaja Matti Toivolaa esitetään ensi vuoden alussa aloittavan uuden sosiaali- ja terveysviraston johtajaksi. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esittää nykyisen terveyskeskuksen toimitusjohtajana toimivan Toivolan valintaa kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee asiaa 12.9. Virkaa haki seitsemän henkilöä. n Demos Helsingin tutkija Tommi Laitio valittiin uudeksi nuorisotoimenjohtajaksi Lasse Siuralan jäädessä eläkkeelle. Laitio aloittaa tehtävässä lokakuun alussa. Nuorisoasiainkeskuksessa työskentelee runsaat 400 työntekijää. n Helmet-kirjastojen yhteinen OverDrivesähkökirjapalvelu avattiin 1.8. Se on verkkopalvelu, jossa asiakas voi selata, varata, lainata ja myös ladata e-kirjoja tietokoneelle, puhelimelle tai mobiililaitteelle.

men talouden kasvu jää vuonna 2013 hyvin matalaksi, vain 0–1 prosenttiin. Kuntien keskeisimpänä verotulojen pohjana toimivat kuntalaisten ansiotulot. Tämä palkkasumma kasvaa ensi vuonna vain reilut 2 prosenttia. Myös kuntien saamat valtionosuustilitykset pienenevät ensi vuonna.

Nämä seikat samoin kuin rahamarkkinoiden jatkuva epävarmuus vaikuttavat kaupungin palvelutoimintaan ja investointeihin.

Kaupungin tulojen kasvu on hidasta, mutta kaupunki kasvaa. Vuoden

2013 aikana väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 6 000 henkilöllä eli noin prosentin. Helsinki rakentaa uusia asuinalueita satamatoiminnoilta vapautuneille alueille. Vanhemman kiinteistökannan ikääntyessä ja rakentamisen laatuongelmien vuoksi peruskorjataan paljon koulu-, päiväkoti-, sairaala- ja muita palvelurakennuksia.

Kaupungin investointitaso on noussut viime vuosina merkittävästi. Investointitaso on korkea kaupungin tulopohjaan ja velkaantumisvauhtiin nähden. Investointitahdin porrastamista tarkastellaan talousarvion valmistelun yhteydessä.

,,

Lainakannan kasvun hillitseminen on Helsingin ykköstavoite.”

Vuodesta 2008 Helsingin lainakanta on kasvanut vauhdilla. Lainakan-

OverDrive e-kirjastosta asiakkailla on mahdollisuus lainata kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina. Lainattava kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Lisäksi palvelu tarjoaa lähes 70 ruotsinkielistä kaunokirjallista teosta.

Kaunokirjallisuuden lisäksi e-kirjastosta löytyy myös tietokirjallisuutta ja 25 suosituinta Lonely Planet -matkaopasta.

Ensivaiheessa kokoelmassa on noin 400 nimekettä, ja se kasvaa vuosittain noin 800 teoksella.

Järjestelmään voi kirjautua osoitteessa: https://helmet.fi. n Helsinkiin on tulossa vuoden sisällä 33 uutta sähköautojen latauspistettä. Myöhemmin niitä on tarkoitus pystyttää noin satakunta lisää. Latauspisteiden sijainnit perustuvat kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittuun listaan.

Asiasta tekee syksyllä ehdotuksen kaupungin sähköisen liikenteen ohjausryhmä, ja niiden rakentamisesta päättää kaupunginhallitus.

nan kasvun hillitseminen on Helsingin ykköstavoite talouspuolella, jotta vuosittaiset lainanhoitokustannukset eivät nousisi liian korkeiksi. Tämän vuoksi toimintamenojen kehityksen pitää pysyä kohtuullisena. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista ja priorisointia palvelutuotannossa.

Kaupungin tulopohjan vahvistaminen on uuden valtuuston keskeinen

tehtävä. Vain yritysten työpaikkamäärän kasvattaminen lisää kestävällä tavalla kaupungin tulopohjaa. Elinkeinopolitiikka on ehdottomasti tulevan valtuustokauden avainkysymyksiä. Vain näin kaupunki voi turvata jatkossakin palvelut asukkaille. Niukan kasvun aikana Helsingissä on tärkeää kantaa sosiaalinen vastuu yhteiskunnan heikoimmista. Kaupungin strategiassa on tulevalla valtuustokaudella otettava huomioon asuinalueiden erilaistumisen ja väestön syrjäytymisen riskit. Erityisesti nuorten ja maahanmuuttajien tulevaisuus on pystyttävä turvaamaan.

Viime vuosina niin kaupunki kuin valtiokin ovat tehneet päätöksiä, joilla

on merkittäviä vaikutuksia tulevaan valtuustokauteen. Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti ympäristöön, mutta pienentää samalla kaupungin tulovirtaa. Suurena kiinteistönomistajana energiatehokkuuden parantaminen merkitsee Helsingille kasvavia korjaus- ja rakentamiskustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimessa on vireillä monia suuria lainsäädäntöuudistuksia.

Tuleva valtuustokausi tarjoaa vaikeasti yhteen sovitettavia haastei-

ta. Uudelle valtuustolle valmistellaan ehdotus strategiaohjelmaksi keväällä 2013. Hallintokunnissa on jo menneen kevään aikana talousarviota 2013 valmisteltaessa arvioitu näkyvissä olevia muutosvoimia. Tämä tarjoaa pohjaa myös uuden valtuuston strategiatyöskentelylle.

Helsingin henki | syyskuu 2012

05

teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Istockphoto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ponnistellaan jatkuvasti enemmän. Jo nelisen vuotta sitten alettiin laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasua. Mitä sen hankkeissa on saatu aikaan?

&

v

N e t S La

n e t r N uo sia l la a

aikka suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, osa voi huonosti, ja hyvinvoinnin erot näyttävät kasvavan. Tilanne on näkynyt esimerkiksi lastensuojelun ja mielenterveyshoidon lisääntyvänä tarpeena ja koulupudokkaiden isona määränä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hankkeilla yritetään torjua tätä kehitystä.

– Suunnitelman takana seisovat kaikki hallintokunnat. Yhdessä työskentely ja asiakkaiden kuuleminen ovat tuoneet näkyviin tarkemman kuvan eri ilmiöistä, luonnehtii hankkeen koordinaattori Taina Hussi sosiaalivirastosta.

Ongelmat ovat osoittautuneet usein hyvin monitahoisiksi. Hyvinvointisuunnitelma on opettanut, että nuoren auttamiseksi tarvitaan yhteistä rintamaa.

– Suunnitelman työstäminen on ravistellut hallintokuntien raja-aitoja. Olemme joutuneet luopumaan tiukasta tonttiajattelusta.

Tärkeintä on rakentaa yhdessä palapeliä lasten ja nuorten hyväksi, Hussi tiivistää.

Väylät auki yhteistyölle

Alkuvaiheessa työryhmiltä meni paljon aikaa esteiden raivaamiseen ja yhteisen toiminta- ja arvopohjan luomiseen. Virastojen erilaiset työkulttuurit, tietojärjestelmät ja juridiset velvoitteet ovat olleet hidaste mutta eivät este yhteistyölle.

– Olemme saaneet kanavat auki hallintokuntien kanssa. Meillä on nyt väyliä, miten esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi tekevät yhteistyötä opetusviraston kanssa.

Neuvolat, päivähoito ja koulu ovat keskeisiä ympäristöjä, joissa varhaista tukea voidaan antaa. Tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista signaalien havaitsemissa.

– Ei riitä, että huoli havaitaan, vaan henkilöstön pitää osata ottaa se puheeksi ja tietää, minne alaikäinen ja joskus koko perhe ohjataan saamaan apua.

Mukana tukiverkostossa ovat myös verkkoympäristöt sekä erilaiset järjestöt ja urheiluseurat, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa. Maahanmuuttajajärjestöjen mukaantulo on osoittautunut toimivaksi kanavaksi monikulttuuristen nuorten tukemisessa.

06

Helsingin henki | syyskuu 2012

Verkko tiheäksi

Lasu ei ole jäänyt vain yhteisen sävelen etsimiseksi, vaan se on ehtinyt polkaista pystyyn kymmeniä uusia hankkeita ja vahvistanut jo toimivia palveluja.

– Kaikki kärkihankkeet ovat edenneet myönteisesti. Ne on suunnattu ikäryhmittäin alle 21-vuotiaiden hyvinvoinnin edistämiseen, mutta myös vakavasti oireileville. Olemme etsineet aukkoja, joista tukea on puuttunut.

Pääpaino on varhaisessa tuessa ja ehkäisevässä lastensuojelussa, johon valtaosa hankkeista liittyykin. Näiden vahvistamiseen on valjastettu laajasti kunnallisia palveluja.

Jos ne kuvataan kolmiona, pohjalla ovat peruspalvelut eli neuvolat, varhaiskasvatus, leikkipuistot, koulut, oppilashuolto, nuorisotyö sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Hyvänä esimerkkinä ovat lasten laajat nelivuotistarkastukset eli Hyve 4 -hanke, joka on laajentunut koko kaupunkiin.

Seuraavalla portaalla avuksi rientävät varhaista tukea antavat tahot, kuten kotipalvelu, perheneuvolat, kohdennettu nuorisotyö ja oppilashuolto sekä lapsiperheiden aikuispalvelut.

Kolmion kärkeen sijoittuvat lastensuojelun avohuoltoon, sijaishuoltoon, psykiatriaan ja päihdehuoltoon liittyvät korjaavat palvelut.

Lisäraha maksoi itsensä takaisin

Suurin osa kehittämistoiminnan rahoituksesta on tullut eri hallintokuntien budjetista. Suunnitelma on kunnan strateginen asiakirja, joka pitää ottaa huomioon talousarviossa. Lisäksi kaupunki on tukenut ohjelmaa vuosittain kuuden miljoonan erillismäärärahalla. Se on maksanut itsensä takaisin.

– Esimerkiksi Nopsa-perhetyön kautta pystyimme viime vuonna estämään 63 nuoren sijoituksen kodin ulkopuolelle. Nuoren sijoitus laitokseen maksaa keskimäärin 90 000 euroa vuodessa, joten toimintakulut pois lukien säästöä kertyi lähes viisi miljoonaa, laskee Hussi.

Erillisrahan turvin pystyttiin palkkaamaan projektityöntekijöitä ja laajentamaan monia toimintoja, esimerkiksi etsivää nuorisotyötä Luotsia ja lastensuojelun avohuollon intensiivimenetelmää Vinssiä sekä tuottamaan laajamittaisesti harrastepalveluja sosioekonomisesti heikommille alueille, palkkaamaan sosiaaliohjaajia päivähoidon perhetyöhön ja etsimään keinoja oireilevien lasten koulunkäynnin tukeen Vakavaan. Hussi uskoo, että kaikki hankkeet jäävät tavalla tai toisella elämään. Suuri osa on jo siirtynyt osaksi pysyvää toimintaa.

Tukea vanhemmuuteen

Syksyn aikana valmistellaan vuosien 2013–2016 hyvinvointisuunnitelma, joka menee ensi vuonna aloittavan uuden valtuuston hyväksyttäväksi. Osa hankkeista katkeaa vuodenvaihteessa valtuustokauden vaihtuessa.

Suunnitelmaa varten selvitetään, mitkä hankkeet ovat valmiita, mitkä keskeneräisiä ja mitkä kaipaavat vielä kehittelyä.

– Olemme kartoittaneet myös ympäristön tarpeet tekemällä kyselyjä kuntalaisille, järjestöille ja kaupungin työntekijöille, Hussi kertoo.

Tsemppiä pudokkaille

”Tulevan kauden keskeisiin teemoihin kuuluu varmasti vanhemmuuden tukeminen, jolle tuntuu nyt olevan kova tilaus.”

Yksi tärkeä tavoite on ollut saada lapset ja nuoret osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin toimintaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän, jonka kautta nuoret voivat saada ajatuksensa esille tulevan hyvinvointisuunnitelman sisältöön.

– Tulevan kauden keskeisiin teemoihin kuuluu varmasti vanhemmuuden tukeminen, jolle tuntuu olevan kova tilaus tässä ajassa. Vanhemmat kaipaavat vertaistukea toisiltaan ja neuvoja ammattilaisilta. Vakaa vanhemmuus on mitä parhain peruskallio lasten hyvinvoinnille, Hussi toteaa.

Myös koulupudokkaat otetaan vahvasti seuraavan kauden hankkeissa huomioon.

Noin 300 nuorta jää Helsingissä peruskoulun jälkeen ilman toisen asteen koulutuspaikkaa. Taustalla on yleensä monien ongelmien vyyhti.

Pudokkaita varten toimivat jo nyt Tsemppari-ohjaajat ja Tulevaisuustiskipal­velu, joiden avulla nuoria on tavoitettu.

Hankkeiden ajatuksena on estää syrjäytymistä ja turvata nuorten koulutuspolku.

– Haasteena on löytää kaikille nuorille koulutus- tai työpaikka peruskoulun jälkeen. Palvelukokonaisuuteen tarvitaan uusia, kokonaisvaltaisia ja moniammatillisia auttamisen muotoja, Hussi summaa. >>

0 . u s La

pähkinänkuoressa

> Lasu lähti liikkeelle 2008 voimaan tulleesta lastensuojelulaista, joka velvoittaa kuntia tekemään suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Se koskee 0–20-vuotiaita. > Se on kaupungin strateginen asiakirja, joka laaditaan valtuustokausittain. > Tarpeet otetaan huomioon kaupungin budjetissa. > Suunnitelma sisältää perus-, ehkäisevät ja korjaavat palvelut. > Painopiste on ennaltaehkäisyssä, varhaisessa tuessa ja avohuollossa. > Hankkeissa ovat mukana opetus-, nuoriso-, terveys-, sosiaali-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastotoimet, henkilöstö- ja tietokeskukset sekä Hyksin ja 3. sektorin toimijoita. > Se sisältää hankkeita ja kehittämistoimen­ piteitä, jotka liittyvät moniammatillisuuden lisäämiseen, perheverkostomallin hyödyntämiseen ja vanhemmuuden tukemiseen. > Kärkihankkeita on noin 25, esimerkiksi: lasten laajat nelivuotistarkastukset (Hyve), koulujen moniammatillinen yhteistyö (Hymyt, Regio), Kvartti-valmennus vanhemmille (Tukevasti alkuun), lasten ja nuorten harrastetoiminnan kehittäminen, nuorten vaikuttamismahdolli­ suudet (Ruuti), verkkonuorisotyö (Netari), tuki vaikeasti oireileville oppilaille (Vakava), koulupudokkuuden ehkäisy (Tsemppari ja Tulevaisuustiski). > Lisätietoja Lasusta: wellsinki.fi

Helsingin henki | syyskuu 2012

07

&

N e t S a L Nuort en

as i a l l a

i r a p p m e Ts

Ru utNietar i

a v u N a m Manuvan työpari tukee nuoria

M

aahanmuuttajanuorten valmistavan opetuksen Manuva-hanke on onnistunut saattamaan kymmeniä nuoria peruskoulusta jatko-opintoihin. Hanke on suunnattu peruskoulun loppuvaiheessa Suomeen muuttaneille 15–16-vuotiaille, joilla on suuri syrjäytymisen riski ilman koulutuspolkua.

– Näillä nuorilla on korkea koulumotivaatio. He haluavat opiskella, valmistua ammattiin ja mennä töihin, kertoo projektisuunnittelija Sannakaisa Koskinen opetusvirastosta.

Hanketta on pyöritetty syksystä 2010 lähtien Haagan ja Myllypuron kouluissa, joissa on valmistavan perusopetuksen opettajan rinnalla työskennellyt sosiaaliohjaaja. Opettaja on voinut keskittyä opetukseen, ja sosiaaliohjaaja on auttanut nuoria ja heidän perheitään kotoutumiseen liittyvissä haasteissa.

– Sosiaaliohjaaja on järjestänyt yhteistapaamisia kouluilla tai kodeissa. Hän on arvioinut avun tarvetta, ohjannut oikeiden palvelujen piiriin ja vienyt tutustumaan virastoihin ja vapaa-ajan kohteisiin. Tämä on ollut nopeaa, henkilökohtaista ja matalan kynnyksen tukea, tähdentää johtava ohjaaja Hanna Keiriö sosiaalivirastosta.

Manuva-ryhmiin on mahtunut lukuvuotta kohden parikymmentä oppilasta, joiden lähtötaso on vaihdellut luku- ja kirjoitustaidottomuudesta hyviin koulutaitoihin. Nuoret on sijoitettu tason mukaan eri ryhmiin, joissa jokaiselle laaditaan yksilöllinen opintoohjelma.

Opiskelussa keskitytään suomen kielen taitojen opetteluun.

Tärkeä osa opiskelua on ohjaus jatko-opintoihin – lähes kaikki nuoret ovat saaneet jatkopaikan.

– On haasteellista löytää sopivia koulupaikkoja: tarvitsemme enemmän joustavia ja yksilöllisesti räätälöityjä mahdollisuuksia vähäisen kielitaidon omaaville nuorille, Koskinen toteaa.

Kaikkiaan valmistavassa perusopetuksessa on vuosiluokilla 7–9 noin 120 oppilasta. Tarve työpareja hyödyntävälle mallille on suuri, sillä peruskoulun loppuvaiheessa olevia maahanmuuttajia tulee Helsinkiin koko ajan lisää.

– Toiveena on, että työparimallin rahoitus jatkuu. Tarvitsisimme 23 sosiaaliohjaajaa lisää, jotta malli voisi laajentua kaikille tarvitsijoille, Keiriö kertoo.

08

Helsingin henki | syyskuu 2012

kVARt t I

Kvartti auttaa yläasteelle

H

elsingissä on kehitetty alaja yläasteen nivelvaiheeseen Kvartti-vanhempainiltamalli, joka tukee sekä lapsia että heidän vanhempiaan kohtaamaan murrosiän kehityshaasteet. Malli koskettaa 5.–8.-luokkalaisia, ja sen mukainen toiminta on tulossa käyttöön koko kaupungissa tänä syksynä.

Vanhemmilla on tilaisuus keskustella ajankohtaisista asioista ja saada vertaistukea toisiltaan noin varttitunnin kestävissä Kvartti-osioissa, jotka sijoittuvat olemassa oleviin vanhempainiltoihin.

– Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä iltoihin, kertoo projektisuunnittelija Marinoora Alanne sosiaalivirastosta.

Viidennellä luokalla on keskusteltu siitä, millaista vanhemmuutta tarvitsee murrosikään tuleva lapsi, kuudennella

luokalla siitä, miten lasta voi tukea siirtymävaiheessa ja seitsemännellä vanhemmat ja nuoret ovat keskustelleet yhdessä Vauhdilla aikuisuuteen?

-vihkosen pohjalta. Neljäntenä teemana on nuoren päihteettömyyden tukeminen.

Oppilaat pääsevät purkamaan yläkouluun liittyviä odotuksia ja pelkoja kuudennen luokan Tukevasti-tunnilla.

– Oppilaat ovat kokeneet tunnit antoisiksi, kun opettajan työparina on ollut esimerkiksi kuraattori, nuoriso-ohjaaja tai opinto-ohjaaja, kertoo projektisuunnittelija Leena Koskivirta so­ siaa­li­viras­tosta.

Kvartti-mallin on tuottanut pääkaupunkiseudullinen Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun -hanke. Keskeisiä toimijoita ovat opetus- ja sosiaalivirastot, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, nuorisoasiainkeskus ja Klaari Helsinki -ehkäisevä päihdetyö sekä yhteistyökumppaneina järjestöt, seurakunnat ja oppilaitokset.

Fun Action Drop rt

o p S y s ea

Out

Lapset ja nuoret liikkumaan

L

asten ja nuorten loma- ja vapaa-ajan toiminnan kehittämiseksi liikuntavirastossa on kehitetty harrasteliikuntapalveluita yhteistyössä eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

– Hankkeita on käynnistetty yhteensä neljä, kertoo liikuntaviraston osastopäällikkö Tarja LoikkanenJormakka.

Alakouluikäisille suunnatun EasySport-hankkeen tarkoituksena on tarjota helposti saatavaa, edullista tai kokonaan maksutonta matalan kynnyksen harrasteliikuntaa kaikille lapsille.

Nuorille on tarjottu FunAction-liikuntapassihankkeen avulla mahdollisuus kokeilla ja osallistua erilaisiin liikuntamuotoihin lähellä omaa ympäristöään sekä lomilla järjestettäviä maksuttomia liikuntatapahtumia.

Yhteistyössä on ollut mukana muun muassa nuorisoasiainkeskus.

Alakoululaisille ja heidän perheilleen on suunnattu painonhallintamalli yhteistyössä terveyskeskuksen ja opetusviraston kanssa.

Nuori Suomi -yhdistyksen kanssa taas on käynnistetty liikunnan Drop out -hanke, jossa on tavoitteena osallistaa nuoria paremmin oman liikuntatoimintansa suunnitteluun ja toteutukseen. •

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen erillismääräraha Helsinki 200 -juhlavuoden kunniaksi kaupunginvaltuusto myönsi 10 miljoonan eu-

ron erillismäärärahan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Päätöksen taustalla on muun muassa lukuja lastensuojelusta sekä koulunsa keskeyttäneistä tai ilman opiskelupaikkaa jääneistä nuorista.

Erillismääräraha kohdennetaan helsinkiläisten nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien turvaamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen: > peruskoulunsa päättävien helsinkiläisten nuorten ohjaamiseen siten, että jokainen peruskoulunsa päättänyt nuori tavoitetaan ja koulutus- tai jatkopaikka taataan, > uusien ratkaisumallien ja toteutustapojen etsimiseen tulevaisuuden koulutus- ja työmalleiksi etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamiseen, > ammatillisen koulutuksen lisäämiseen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen nostamisen tehostettuihin toimenpiteisiin tai kokeiluihin, > ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen, oppisopimuspaikkojen lisäämiseen ja oppisopimuksen kehittämiskokeiluihin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, > nuorten osallistumisen lisäämiseen.

Määrärahan käyttö suunnitellaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa.

Helsingin henki | syyskuu 2012

09

duunissa teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Arto Wiikari

Työhyvinvoinnin

vartijat

T

yöterveyspsykologit suk­ kuloivat sujuvasti erilaisten työtehtävien ja työroolien välillä. Suunnilleen puolet työajasta menee esimiehen ja työyhteisön tukemiseen, loput yksilö­ tapaamisiin.

Tyypillisiä tilanteita, joihin esimie­ het pyytävät tukea ja neuvoja, ovat työ­ paikalla tapahtuvat muutokset, joita on jatkuvasti meneillään isossa kaupungis­ sa. Ne voivat olla kokonaisten organi­ saa­tioiden myllerryksiä tai pieniä asia­ kaspinnassa tapahtuvia muutoksia, jot­ ka vaativat työtapojen ja tavoitteiden muokkaamista uuteen uskoon.

– Jäsennämme muutostilanteiden haasteita ja etsimme niihin ratkaisuja yhdessä esimiesten ja joskus koko työ­ yhteisön kanssa. Annamme tukea puhe­ linkonsultaatioina, vastaanotolla ja käy­ mällä työpaikoilla, kertoo johtava työ­ terveyspsykologi Anna-Maria Teperi.

Tyypilliseen työpäivään mahtuu työ­ yhteisökäynti ja kaksi yksilövastaanot­ toa. Muu aika on tiimityöhön liittyviä tehtäviä ja puhelinkonsultaatioita.

luja. Varsinkin perinteisillä miesvaltaisil­ la työpaikoilla on selvästi psykososiaali­ sen tuen tarvetta, toteaa työterveyspsy­ kologi Hanna Valkonen.

Työterveyspsykologeilla on osaamis­ ta erilaisten ristiriitojen työstämisessä ja vaihtoehtojen kartoittamisessa. He aut­ tavat myös kriisitilanteiden jälkipuinnis­ sa, jos järkyttävä tapahtuma tai väkival­ lan uhka on vaarassa heikentää työky­ kyä. Joskus taas eteen tulee ongelmia, jotka ovat kalvaneet työyhteisöä pit­ kään. Silloin vyyhtiä lähdetään selvittä­ mään esimiehen kanssa avaamalla ensin taustoja.

Anna-Maria Teperi

10

”Joskus työpaikoilla hiertävät esimiehen ja alaisten väliset suhteet, joskus alaisten keskinäiset suhteet.”

”On päiviä, ettemme ehdi olla ollenkaan toimistolla, vaan liikumme paikasta toiseen.”

Hanna valkonen

Mari Laari

– On päiviä, ettemme ehdi olla ollenkaan toimistolla, vaan liikumme paikasta toi­ seen. Metron tai ratikan penkillä ehtii mukavasti nollata päänsä seuraavaa ta­ paamista varten, työterveyspsykologi Marjukka Hämäläinen kuvailee työtä.

Jäsentelyn ammattilaisia

”Jäsennämme muutostilanteiden haasteita ja etsimme niihin ratkaisuja.”

Kaupungin henkilöstö saa tukea hyvinvointiinsa työterveyskeskuksesta ja sen työterveyspsykologeilta, jotka auttavat esimiehiä, työyhteisöjä ja yksilöitä jaksamaan paremmin.

Mitä heidän työnsä on ja miten he ylläpitävät omaa jaksamistaan?

Kantavana ajatuksena työterveyspsy­ kologien työssä on päästä puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työpaikalla ilmeneviin ongelmiin – siksi ohjelmaan kuuluvat säännölliset tapaa­ miset virastojen johdon kanssa ja yhteis­ ten toimintatapojen suunnittelu.

– Toiveena on, että esimiehet ottavat meihin nopeasti ja empimättä yhteyttä.

Ei ole kenenkään etu jättää kriisiä muhi­ maan ja pahenemaan, Teperi toivoo.

Yhteistyö esimiesten kanssa toimii jo hyvin, mutta vielä on virastoja, joiden hyvinvoinnin eteen työterveyspsykolo­ git pystyisivät tekemään enemmän.

– Olemme tehneet avauksia aloille, jois­sa ei ole totuttu käymään keskuste­

Helsingin henki | syyskuu 2012

Kierteen katkaisijoita

”Emme toimi yksittäisenä saarekkeena, vaan annamme osaamistamme yhteiseen päätöksentekoon.”

Juha Hokkanen

– On tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen. Jäsentämi­ nen ja johdon kumppanuus antavat kei­ not ongelmanratkaisuun ja tarvittaessa toimintatapojen muutokseen, huomaut­ taa työterveyspsykologi Juha Hokkanen.

Aloite työyhteisökäynnille voi tulla esi­ mieheltä tai työterveyshuollosta, jossa on havaittu selvittelyn tarvetta.

Yksi työyhteisöjen jaksamista kalva­ va ilmiö ovat runsaat poissaolot ja nii­ den aiheuttama yhteisötason uupumus­ kierre. Sen katkaisemiseksi esimiehet ja työterveyshuolto joutuvat olemaan jat­ kuvasti valppaina.

– Joskus työpaikoilla hiertävät esi­ miehen ja alaisten väliset suhteet, joskus alaisten keskinäiset suhteet. Myös uudet työvälineet ja tietokoneohjelmat voivat stressata ja aiheuttaa muutostarvetta työnkuvaan, valottaa harjoitteleva työ­ terveyspsykologi Mari Laari.

Työterveyspsykologit osallistuvat työpaikkaselvityksien tekemiseen. Niis­ sä he arvioivat työn psykososiaalista kuormittavuutta ja miettivät työjärjes­ telyjä, joilla parannetaan jaksamista ja ilma­piiriä.

Tiimin jäseniä

Työterveyslääkärit tai -hoitajat voivat ohjata yksittäisiä työntekijöitä työterveyspsykologin vastaanotolle, kun ongelmat linkittyvät jollain tavalla työhön.

– Meistä on tärkeää, että ihmiset rohkaistuvat hakemaan apua. Heillä on taustalla usein jaksamisvaikeuksia tai hankalaksi koettuja tilanteita työssä.

Autamme jäsentämään ongelmaa ja ohjaamme tarvittaessa muihin yksiköihin, kuten psykoterapiaan, Teperi kertoo.

Toivottomia tapauksia ei ole, sillä keskusteluissa lähtee aina jotain purkautumaan.

– Vaikkei ongelmiin löytyisi kaikenkattavia ratkaisuja, hankala tilanne alkaa keskustelemalla yleensä muuttua, Valkonen on havainnut.

Joskus ihmiset tarvitsevat lääkitystä, kuntoutusta ja työolojen muutoksia.

Tyke ja työterveyspsykologit

Näitä pohditaan myös moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat lisäksi työterveyslääkäri ja -hoitaja sekä työ­ fysioterapeutti.

– Emme toimi yksittäisenä saarekkeena, vaan annamme osaamistamme yhteiseen päätöksentekoon, tähdentää Hokkanen.

Työterveyspsykologit ovat mukana kehittämässä uusia tuotteita henkilöstölle. Tulossa on muun muassa mindfulness-ryhmiä ja sähköisiä palveluja.

Jatkuvia kouluttautujia

”Olemme tehneet avauksia aloille, joissa ei ole totuttu käymään keskusteluja.” marjukka hämäläinen

Oman jaksamisen vaaliminen on haaste myös työterveyspsykologeille. Ihmissuhdetyön tiedetään olevan psyykkisesti hyvin kuormittavaa.

– Meillä on kerran kuussa säännöllisiä palavereja ja ryhmätyönohjausta.

Voimme myös nykäistä kollegaa hihasta

> Työterveyskeskus vastaa työterveyspalveluiden tuottamisesta kaupungin noin 40 000 työntekijälle. > Tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä ja työyhteisön toimintaa. > Jokaiselle työpaikalle on nimetty työterveyshuoltotiimi, johon kuuluvat työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti. > Työterveyspsykologit keskittyvät esimiestyön, työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työn muutostilanteiden tukemiseen. > Johdon kanssa pohditaan työhyvinvoinnin kehittämisen tarpeita ja keinoja. > Esimiehiä ja työyhteisöä autetaan jäsentämään ongelmatilanteita ja muutoksia. > Tukea tarjotaan yksittäisille työntekijöille työssä jaksamiseen. Yksilökäynneille tarvitaan työterveyslääkärin tai -hoitajan lähete. > Esimiehille järjestetään ryhmätoimintaa kuormitustekijöiden purkamiseksi.

ja jakaa kiperiä kysymyksiä spontaanisti milloin vain, Teperi mainitsee.

Jos yksi on nääntymässä työn paljouteen, otetaan kehiin yya-sopimus, joka auttaa jakamaan työt tasaisemmin.

Myös osaamista jaetaan työkalupajassa, jossa esitellään jokaisen lempimenetelmiä. Kerran vuodessa työterveyspsykologit kokoontuvat kehittämispäivään.

Jokainen työterveyspsykologi joutuu hankkimaan työterveyshuollon pätevyyden. Lisäksi kaikilla on ammatillista täydennyskoulutusta, jolla on iso merkitys jaksamisessa. Hyvinvoinnin kulmakiviä ovat myös työn tauotus, lomien rytmitys, esimiehen tuki ja työn sisältö.

– Koulutukset tukevat osaamista ja toimivat inspiraation lähteenä. Keskustelut kollegojen kanssa taas keventävät kuormitusta. Salaisena aseena on, että kaveria ei jätetä, he summaavat. •

n Työterveyspsykologit saatiin kehittämispäivänä samaan kuvaan.

Takaa vasemmalta David Parland, Vesa Talvitie, Siru Saarinen, Elina Nygren ja Juha Hokkanen.

Edessä Hanna Valkonen, Marjukka Hämäläinen, Mari Laari ja Anna-Maria Teperi.

Helsingin henki | syyskuu 2012

11

talous teksti Kirsi Riipinen kuvat JUHA ROININEN / EUP-IMAGES

Edunvalvontaa Brysselissä Helsingin EU-toimisto ajaa metropolialueen asioita Brysselissä yhdessä Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton kanssa. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on hankkia Helsingille rahoitusta EU:sta.

R

ogaciano Cavadas Kaipainen, tuttavallisemmin Riku, on tehnyt unelmatyötä tammikuun lopusta lähtien. Hän johtaa Brysselissä kaupungin Helsinki EU-toimistoa, joka on osa hallintokeskuksen kansainvälistä toimintaa.

Työ on edunvalvontatyötä, johon kuu­­luu esimerkiksi viestintää, raportointia, runsaasti ihmisten tapaamista, käyntejä parlamentissa ja muissa EU-elimissä sekä toki myös hallinnollisia paperi­ töitä.

Cavadas Kaipainen kertoo tuoreita EU-kuulumisia suomalaisille vierailijoille ja ryhmille, joten hänen on oltava hyvin perillä siitä, missä vaiheessa EU-lainsäädäntö etenee.

Odotukset EU-toiminnasta olivat

12

korkealla jo alussa, mutta todellisuus on tästä huolimatta yllättänyt hänet positiivisesti.

– Suomalaiset mepit, virkamiehet ja edunvalvojat ovat osaavia ammattilaisia. Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat tajunneet, että pienen maan kannattaa viedä asioita yhdessä muiden kanssa eteenpäin.

Hän viihtyy paitsi unelmatyönsä ansiosta myös muuten Brysselissä hyvin.

Vapaalla suomalaiset tapaavat toisiaan ja ovat verkostoituneet tehokkaasti.

Ison joukon yhteistyötä

Mutta miksi Helsingin on oltava Brysselissä? Eivätkö meidän parlamentaarikot ja pääkaupungin väki osaisi vetää kotiinpäin ilman Helsingin omaa toimistoa?

Cavadas Kaipainen toteaa, että Brys-

Helsingin henki | syyskuu 2012

”Meistä on luotava positiivinen mielikuva, jotta pääkaupunkiseudulle saadaan houkuteltua investointeja ja matkailijoita.” selin toimisto ei ole pelkästään Helsingin kaupungin, vaan sen ylläpitäjiin ovat jo pitkään kuuluneet myös Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto. Hämeen liitto ja Kymenlaakson liitto ovat lähteneet mukaan kuluneen vuoden aikana. Cavadas Kaipaisen mielestä on ollut hienoa saada samaan toimistoon Etelä-Suomen

alueen keskeisiä toimijoita. Brysselissä on parempi olla isona: mitä vahvempi tausta, sitä helpompi on edistää asioita.

Nykyään Helsinki EU-toimisto edustaa Brysselissä kahta miljoonaa ihmistä, mikä on eurooppalaisittainkin ihan hyvä määrä ihmisiä.

Rahoitusta hankitaan ammattitaidolla

Eurooppalaisittain oletetaan, että metropolialueilla on oma edunvalvontansa Brysselissä. Edustustoimistoilla on lukuisia tehtäviä, mutta yksi tärkeimmistä on hankkia Helsingille rahoitusta EU:sta.

– EU-rahan hankkimiseen tarvitaan paljon tietoa: kuinka sitä haetaan, ketkä voivat hakea ja milloin. Tiedot näistä eivät tule järin yksinkertaisesti tai sel-

n Rogaciano Cavadas Kaipainen ja kollegansa Anu Heimonen tapaavat EU-komission edessä Saara ja Mari Saarteisen ja kertovat kuulumisia.

Helsinki EU-toimisto > Toiminut osana hallintokeskuksen kansainvälistä toimintaa Brysselissä vuodesta 1996. > Töissä kolme vakituista asiantuntijaa ja kaksi harjoittelijaa. > Pääasialliset tehtävät: asiantuntija-apu EU-rahoituksen hankkimisessa, viestintä, EU-tiedon välittäminen, edunvalvonta ja ylläpitäjien näkyvyyden lisääminen EU-foorumeilla.

västi. Vaatii asiantuntijuutta ymmärtää, mitä kaikkea on tarjolla ja kenelle se on mahdollista. Hakeminen voisi olla yksinkertaisempaa, hän huokaa.

Työtä toimiston väelle teettävät myös pitkät direktiiviprosessit. On syytä olla etukäteen selvillä, miten uudet lainsäädäntöhankkeet vaikuttavat kansallisesti ja mille toimialoille.

– Pieneltä kuulostavat asiat voivat paisua vaikutuksiltaan nopeasti, mikä on tiedettävä hyvissä ajoin. Viisasta on hoitaa asiat niin, että on niistä perillä jo vuosia aiemmin eikä vaikkapa kolmea kuukautta ennen direktiivin voimaantuloa.

Etuja EU:sta haetaan koko maalle, mutta Cavadas Kaipainen muistuttaa, että läsnäolo kansallisella tasolla ei riitä.

– Meistä on luotava positiivinen mielikuva, jotta alueelle saadaan houkuteltua investointeja ja matkailijoita. Esimerkiksi WDC-vuosi kiinnostaa muutakin Eurooppaa.

Metropolin etu on kaikkien etu

Mutta kuunnellaanko Helsinkiä oikeasti? Jäämmekö isojen EU-maiden lobbareiden jalkoihin?

– Voin rehellisesti sanoa, että emme jää. Meitä kuunnellaan, ja audiensseja on suhteellisen helppo saada. Toimistomme on ollut läsnä Brysselissä jo yli 15 vuotta, joten se tunnetaan ja sen asiantuntevuus tiedetään.

Oman toimiston nurkkapatrioottisuuteenkaan ei Cavadas Kaipainen ole törmännyt. Väki ymmärtää, että yhteisellä toimistolla saa paljon synergiaetuja, eikä päällekkäisiä intressejä ole. Koska tavoitteet ovat yhteneväiset, on helppo valvoa kaikkien etuja.

– Etelä-Suomen etu on kaikkien etu, joten voimme puhua aidosti yhdellä äänellä.

Trendi näyttää olevan muutenkin, että pienet toimistot hakevat näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa yhdistymällä. Ensi

vuoden alussa esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen toimistot yhdistyvät, sillä alueilla huomattiin, että niiden intressit ovat lopulta melko yhtenevät. Pienen aluetoimiston pyörittäminen yksin käy suhteellisesti ottaen kalliimmaksi kuin yhdessä. Vuokrien ja henkilöstön palkkojen maksaminen ei kirpaise niin paljon, kun kustannukset pystytään jakamaan.

– Ei ole mikään salaisuus, että raha on tiukalla. Elinkeinoelämä keksi jo kauan sitten, että mitä laajempi omistajapohja, sen parempi, hän toteaa.

Kokoustilaa ja tietopalveluja tarjolla

Helsingin toimistolla on käytössään 280 neliön tilat hyvällä paikalla parlamentin lähellä. Vakituista henkilökuntaa on kolmen ihmisen verran. Lisäksi toimistolla on kaksi harjoittelijaa kuusi kuukautta kerrallaan.

Hyvästä sijainnista on muillekin, pait-

si toimistossa työskenteleville etua: sen kokoustiloja voivat muutkin varata käyttöönsä. Cavadas Kaipainen on hyvillään siitä, että toimiston hyvä sijainti on huomattu ja kokoustiloja osataan kysyä.

– Meillä on kaksi väliaikaiseen käyttöön varattua työpistettä ja 30 hengen kokoustila.

Toimistolla on myös ilmainen tietopalvelu, joka on avoin kaikille Uudenmaan, Hämeen ja Kymenlaakson liittojen alueiden EU-asioista kiinnostuneille. Palveluun rekisteröityneet saavat toimiston laatimia tiedotteita ja raportteja suoraan sähköpostiin. Sieltä löytyvät myös esimerkiksi komission ehdotukset ja tietoa käsittelyaikatauluista.

Toimisto on kustannustehokas. Cavadas Kaipainen sanoo olevansa tarkka veronmaksajien rahoista ja syynäävänsä kaikki kustannukset huolella.

– Kun maailmalla toimitaan veronmaksajien rahoilla, tämä on ainoa tapa toimia, hän huomauttaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2012

13

työ & ympäristö teksti Laura Heikkinen kuvat HKL/ Timo Porthan ja Kaisa Sikkilä

HKL vihertyy Kuljettajien kouluttaminen energiatehokkaaseen ajotapaan, vesivoimalla kulkevat raitiovaunut ja metrot sekä siirtyminen energiapihiin raitiovaunukalustoon tekevät Helsingin raideliikenteestä entistä ympäristöystävällisempää. Näillä toimenpiteillä HKL vahvistaa ympäristötavoitteitaan.

1

Lisää tyytyväisiä matkustajia

– Tavoitteenamme on joukkoliikenteen kasvattaminen, mikä vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, toteaa HKL:n raitioliikenneyksikön johtaja Pekka Sirviö.

Raideliikenne on jo nyt ympäristöystävällinen tapa liikkua, mutta siitä tehdään jatkuvasti energiatehokkaampaa eri toimenpitein.

Ne ovat osa HKL:n tavoiteohjelmaa, joka ulottuu vuoteen 2015. Sirviö kertoo, että toiminnassa pyritään erittäin suureen luotettavuuteen, jotta asiakkaat pidetään tyytyväisinä niin, että he käyttäisivät jatkossakin joukkoliikennettä.

– Asiakastutkimusten mukaan olemme tässä onnistuneet.

Sirviö korostaa laatua, tehokkuutta ja luotettavuutta ja uskoo, että ympäristöasioista tulee yhä merkittävämpiä yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.

– Myös me seuraamme tätä kehitystä.

Koulutusta rullaavampaan ajotapaan Syksyllä ympäristötyöhön otetaan entistä tiiviimmin mukaan myös kuljettajat: HKL korostaa energiatehokasta ajotapaa kuljettajien peruskoulutuksessa – Energiatehokkaassa ajotavassa ei sinänsä ole kyse mistään uudesta asiasta, mutta haluamme tuoda entistä selvemmin esiin sen, että tasainen ja rullaava ajotapa on myös energiatehokasta ajoa, toteaa koulutuksien suunnittelussa mukana oleva liikennetyönjohtaja Niina Rajakangas.

Tehtyjen mittausten mukaan pehmeällä, rullaavalla ja ennakoivalla ajotavalla voi energiankulutusta vähentää jopa 10 prosenttia, mikä on vuosittain merkittävä energiansäästö. Alkuvuonna tehtyjä ajo­tavan energiamittausten tietoja käytetään koulutuksen kehittämiseen. Kuljettajista koottu ekotyöryhmä on mukana ympäristötyössä – tarkoitus on motivoida koko henkilöstö käytännön ympäristötyöhön.

14

Helsingin henki | syyskuu 2012

2

”Ympäristöasioista tulee yhä merkittävämpiä yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.”

työkalut koonnut LAURA HEIKKINEN

hel.fi UUSI

3

Energiapihit raitiovaunut tulevat

Ensi vuonna koekäyttöön tuleva raitiovaunu on monin tavoin edeltäjäänsä ympäristöystävällisempi.

Uudet vaunut on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan Helsingin haastavalle raideverkostolle ja ankaralle ilmastolle.

– Olemme olleet tiiviisti mukana suunnittelussa ja konseptikehityksessä – monet ideat ovat lähtöisin meiltä. Niitä on suunniteltu ja testattu niin oman henkilöstön kuin myös eri käyttäjäryhmien kanssa, kertoo kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä.

Raitiovaunujen sähkönä vesivoima Helsingin raitiovaunuissa ja metroissa liikutaan nyt ympäristöä säästäen, uusiutuvalla energialla. Keväällä vaunut siirtyivät käyttämään energianaan suomalaisella vesivoimalla tuotettua sähköä.

Vaunut valmistaa suomalainen kiskokalustovalmistaja Transtech muutaman yhteistyökumppanin kanssa. Tavoitteena on tuoda liikenteeseen sekä teknisesti että käytettävyydeltään paras mahdollinen raitiovaunu.

Vaunun elinkaarikustannukset ovat matalat, sillä sen on suunniteltu kestävän yli 40 vuotta, joten sen valmistamiseen, suunnitteluun, huoltoon ja varaosiin kuluva energia pienenee. Monet rakenteelliset ratkaisut tekevät vaunusta kevyen ja energiaa vähemmän kuluttavan, ja huolto hoituu irrotettavien osien vuoksi tehokkaammin – osia voidaan myös kierrättää.

Sirviö kertoo, että vaunu kuluttaa aiempaa vähemmän energiaa, sillä siinä on järjestelmä, joka käyttää jarrutuksista vapautuvaa energiaa vaunun lämmitykseen. Sisätiloja viilentävät kesällä myös selektiivilasit, ja valaistuksena on käytetty energiatehokasta LED-tekniikkaa.

– Koska uuteen vaunuun mahtuu noin 30 prosenttia enemmän matkustajia, energiankulutus matkustajaa kohti vähenee, Sirviö jatkaa.

Ensi vuonna testattavasta vaunusta saadut kokemukset viedään pa­ rannuksiksi sarjatuotantoon. Vuonna 2014 Helsingissä liikkuu 40 uutta raitiovaunua.

4

– Käytämme sähköä, joka on serti­ fioitua, Helsingin Energian tuottamaa suomalaista vesivoimaa. Se on tuotettu uusiutuvalla energialla, joten sen tuotannosta ei synny hiili­diok­ sidipäästöjä, kertoo Sirviö.

Siirtyminen vastuulliseen, vähäpäästöiseen sähkönhankintaan tukee HKL:n ympäristötavoitteita ja jatkaa määrätietoista ympäristötyötä. • > Lisätietoa: matkustapuhtaasti.fi

Kaupungin nettiportaali uudistuu tänä vuonna. Se rakennetaan asiakaspalautteiden pohjalta käyttäjälähtöiseksi.

Miten hel.fi uudistuu?

Hel.fi-portaalissa uudistetaan sekä kon­ septi että ulkoasu.

Miksi uudistukseen lähdettiin?

Hel.fi-portaalia on viimeksi uudistettu vuonna 2005. Asiakaspalautteissa, oman väen keskuudessa ja asiantuntija-arvioissa on noussut esiin toiveita ja puutteita. Esimerkiksi suuri sisältömassa ja sisältörakenteen organisaatio­ lähtöisyys ovat heikentäneet tiedon löydettävyyttä sivustolta. Kaupungilla on myös paljon verkkopalveluita, joille ei löydy luontevaa paikkaa nykyisiltä sivuilta. Sähköisiä asiointipalveluja lisäämällä sekä tietojen yhteiskäytöllä ja päällekkäisen työn välttämisellä voidaan lisätä tuottavuutta.

Mitkä ovat uudistuksen keskeiset tavoitteet?

seen, jossa nykyisen organisaatiolähtöisyyden sijaan keskitytään palvelulähtöisyyteen. Se edellyttää palvelujen huolellista suunnittelua silloin, kun palveluprosessit ulottuvat yli virastorajojen. Hakutoimintoja kehittämällä voidaan parantaa tiedon löydettävyyttä.

Ulkoasu-uudistuksella pyritään myös entistä käytettävämpään palveluun.

Miten käy virastojen sivuille?

Jatkossa virastojen sivuilla kerrotaan viraston organisaatiosta, päätöksen­ teos­ta ja yhteystiedoista. Sen sijaan palvelut pyritään esittämään niin, että asiakkaan ei tarvitse tietää, mikä virasto palvelun tuottaa. Palveluja koske­vien tietojen ylläpito tietokannassa tulee jäämään virastojen vastuulle.

Milloin virastojen sivuja uudistetaan?

Palvelu- ja käyttäjälähtöisyys, helppokäyttöisyys, entistä yhdenmukaisempi palvelu, tiedon ja palveluiden helpompi löydettävyys sekä tietosisältöjen avoin käyttö ja jakaminen.

Sivut siirretään uuteen konseptiin ja ulkoasuun pääsääntöisesti ensi vuoden aikana. Virastoille järjestetään workshopeja, joissa mietitään koko palvelun tietorakennetta sekä myös virastojen sivujen rakennetta ja ulkoasua.

Miten asiakaspalaute on otettu uudistuksessa huomioon?

Mikä on koko uudistuksen alustava aikataulu?

Projekti käynnistyi vuosi sitten asiakaskyselyllä, jossa käyttäjiä pyydettiin ideoimaan ”unelmien verkkopalvelua”.

Kyselyyn osallistui 791 kaupunkilaista, ja esiin nousi 16 erilaista ominaisuutta.

Tärkeimpiä olivat tiedon helppo ja nopea löydettävyys, käyttäjälähtöisyys, älykkäät hakutoiminnot, yhteystietojen helppo löydettävyys sekä sivuston käyttö mobiililaitteilla. Tulokset ovat toimineet pohjana suunnittelutyölle.

Konseptisuunnitelma valmistui viime vuonna. Uuden konseptin ja ulkoasun käyttöönotto aloitetaan vaiheittain tämän vuoden lopussa. Virastojen sivuja uudistetaan ensi vuonna.

Miten asiakaslähtöisyyttä konkreettisesti parannetaan?

Tavoitteena on, että käyttäjä löytää tiedon riippumatta siitä, tietääkö hän, mikä virasto palvelua tuottaa. Se tuo muutoksia sivuston sisältörakentee-

Milloin visuaalinen ilme valmistuu?

Keväällä valmistui uuden ulkoasun ensimmäinen versio, jolle teetettiin asian­ tuntijan käytettävyysarviointi ja jota korjattiin ja kehitettiin. Lopullisesti ilme hioutuu valmiiksi syksyllä yhdessä sisällön kanssa.

Miten asiasta tiedotetaan?

Projektin etenemisestä tiedotetaan virastojen verkkosivuista vastaaville henkilöille kussakin työvaiheessa. •

> Lisätietoja: projektin vastuuhenkilöt verkkopalvelukoordinaattori Leila Oravisto, talous- ja suunnittelukeskus, tietotekniikkaosasto tai verkkoviestintäpäällikkö Paula Hirvonen, hallintokeskuksen viestintä

Helsingin henki | syyskuu 2012

15

n Matkanjohtaja Emil Vahtera tähyää Bodönselälle Espoon edustalla. Itämeren tilan kannalta mielenkiintoisin tutkimuskohde on pohjan maaperä kymmenien metrien syvyydessä.

16

Helsingin henki | syyskuu 2012

teksti Taina Vuokko kuvat Jarkko virtanen

K

apteeni Matti Jalkanen etsii kartalta oikeaa pistettä, johon pysäyttää alus. Tämä on tarkkaa puuhaa, mutta Meritaito Oy:n kokeneet ammattilaiset luotsaavat Muikkua tottuneesti. Muikku kiersi elokuussa kahden viikon ajan nelisenkymmentä pistettä Helsingin edustan merialueilla ja otti näytteitä sekä merivedestä että merenpohjan sedimentistä.

– Osa pisteistä on ympäristökeskuksen jatkuvassa tarkkailussa, osa taas on valittu vain tätä tutkimusta varten. Valitsin ne siten, että mukaan tulee erilaisia pohjatyyppejä: merenpohjassa on esimerkiksi kallioita ja railoja, tutkija ja matkanjohtaja Emil Vahtera ympäristökeskuksesta kertoo.

Kun oikea piste on löydetty, Jalkanen napsauttaa automaattiohjauksen päälle. Tasaisena hyrräävät moottorit pitävät aluksen paikoillaan muutamia tunteja, jolloin tutkimusryhmä ottaa kaikki tarvittavat näytteet.

Ensimmäisenä aaltoihin katoaa CTD-laite. Se mittaa muun muassa veden syvyyden, suolapitoisuuden ja eloperäisen materiaalin määrän. Tulokset ilmaantuvat hetkessä näytölle.

– Olemme nyt Espoon edustalla Bodönselällä, missä syvyys on parikymmentä metriä. Matalimmat mittaukset tehdään noin 12 metrin syvyydessä, kun taas syvimmät menevät jopa 60 metriin, laborantti Eeva Luostarinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo ja kirjaa pisteen syvyyslukemat ylös vihkoonsa.

Ensimmäiset analyysit takakannella

CTD-mittausten jälkeen seuraa monimutkaisempi vaihe.

Aluksen nosturi laskee pohjaan noin metrin pituiset mittaus­ välineet, jotka uppoavat pohjan sedimenttiin.

– Meidän pitäisi käydä päivässä läpi jopa kymmenen pistettä, jotta saisimme käytyä läpi kaikki pisteet parin viikon tutkimuspurjehdusten aikana. Harvoin mittaukset kuitenkaan sujuvat kuin tanssi, Vahtera kertoo.

Tänään haasteita aiheuttaa merenpohja, joka on poik­ keuk­sellisen pehmeää. Mittausvälineet uppoavat liian syvälle, joten näytteitä ei aluksi saada sopivia määriä. Pienen hakemisen jälkeen osutaan lopulta oikeaan.

Aalloista nousee putkellinen mustaa mutaa, jonka ulkonäkö ei kerro maallikolle juuri mitään. Harjaantunut silmä näkee kuitenkin näytteestä ensivilkaisulla paljon.

– Aines on väriltään tavanomaista mustempaa, joten tällä kohtaa merenpohja on melko hapetonta eli huonossa kunnossa. Yleensä huonokuntoinen eli hapeton näyte on väriltään hyvin mustaa ja tuoksuu mädälle kananmunalle, merianalyytikko Kirsi Hyvärinen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.

Näytteiden tarkat laboratoriotutkimukset kestävät pitkälle syksyyn, mutta jo nyt tutkimusryhmä voi tehdä varovaisia arvioita Helsingin edustan tilasta. Näyttää siltä, että lähialueiden merialueet ovat odotettua hieman paremmassa tilassa. >>

Sukellus meren syvyyksiin Tutkimusalus Muikku seilasi kesän lopussa Helsingin edustalla miehistönään tutkimusryhmä, joka selvitti meren paikallista tilaa osana kaupungin Itämerihaastetta.

Helsingin henki | syyskuu 2012

17

Sedimentti viipaleiksi Kirsi Hyvärinen ja Emil Vahtera laskevat näyteputken tutkimusalustalle. Ensimmäiset analyysit merenpohjan sedimenttinäytteistä tehdään jo Muikun takakannella.

Pohjan maaperänäytteet viipaloidaan eli jaetaan palasiksi eri astioihin. Koska näytteiden sisältämä fosfori alkaa nopeasti reagoida ilman hapen kanssa, koko homma tehdään typpiatmosfäärissä. Vahtera kääntää typpihanat päälle, ja muovin alle rakennettu tutkimuspaikka täyttyy vähitellen typestä.

– Näytteet analysoidaan melko pitkälle jo laivan omassa laboratoriossa, mutta täältä ne kuljetetaan jatkoanalyysiin Suomen ympäristökeskuksen laboratorioon. Kuljetukset on hoidettava niin, että näytteet pysyvät koko ajan typessä, Hyvärinen kertoo.

Toimenpiteet näkyvät hitaasti

n Kirsi Hyvärinen ja Emil Vahtera pilkkovat pohjan sedimenttinäytteitä tutkimusastioihin.

18

Näytteistä tutkitaan fosforin käyttäytymistä. Rehevöitymistä aiheuttava fosfori vapautuu mereen joko merenpohjan maa-aineksesta tai suoraan Itämeren valuma-alueilta.

– Pohjasta vapautuvaa fosforia kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi, ja suoraan valuma-alueilta tulevasta kuormituksesta puhutaan ulkoisena kuormituksena. Jos sisäinen kuormitus on suurta, toimenpiteet valuma-alueilla vaikuttavat hitaasti meren kuntoon, Vahtera sanoo.

Helsingin henki | syyskuu 2012

Muikulla tehtävän tutkimuksen päätavoite on muodostaa arvio siitä, kuinka monta tonnia fosforia vapautuu vuodessa mereen. Tämän tiedon avulla Itämeren suojelun toimenpiteitä voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin.

– Periaatteessa sisäistä kuormitusta voitaisiin vähentää esimerkiksi ruoppauksilla, mutta niitä on aiemmin tehty lähinnä järvialueilla. Joka tapauksessa saamme tutkimuksen avulla entistä tarkemman kuvan siitä, kuinka laajoja hapettomat pohja-alueet ovat Helsingin edustalla, vahvistaa Vahtera.

Kaikki Itämeren kunnon hyväksi tehtävät toimenpiteet vaikuttavat mereen erittäin hitaasti.

– Vaikka kaikki ulkoinen kuormitus loppuisi tänään, vasta noin vuosisadan kuluttua meri saavuttaisi saman kirkkauden kuin mikä sillä on ollut 1800-luvulla. Emme kuitenkaan voi lannistua, hän toteaa. n Julia Talvitie tekee mikroskooppista muoviroskaa koskevaa tutkimusta, joka on meribiologiassa uusinta uutta.

Uusinta tutkimusta

Löytyykö ekosysteemistä muoviroskia?

Tutkimusavustaja Julia Talvitie HSY Vedestä istuu kyykyssä laivan kannella ja pitelee tutkimusastiaa kädessään. Astian läpi juoksutetaan merivettä, kun pohjaan on kiinnitetty hienoa suodinpaperia.

– Suodinpaperi suodattaa vedestä pois kaiken mahdollisen. Nyt pohjalla näyttää olevan esimerkiksi kasviplanktonia. Tutkimme laboratoriossa näytteistä muovijäämiä, jotka ovat kertyneet veteen, Talvitie kertoo.

Hän osallistuu HSY Veden tilaamaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan, kertyvätkö mikroskooppiset muoviroskat meren ekosysteemiin. Esimerkiksi vaatteista pesuveteen irtoavat synteettiset kuidut saattavat jäädä mereen laskettavaan puhdistettuun jäteveteen.

– Odotamme, että näytteistä löytyy esimerkiksi lentotuhkaa ja teiden pinnalta kulkeutuneita yhdisteitä. Jäämien perusteella on mahdotonta tarkasti määrittää, mistä ne ovat peräisin, mutta niiden alkuperää voidaan alustavasti arvioida, Talvitie selittää.

Muoviyhdisteiden tutkiminen on meribiologiassa uusinta uutta. Sen jälkeen kun Atlantilta löytyi valtaisia muoviyhdisteiden lauttoja, meribiologit ovat alkaneet joukoin tutkia muovia merten ekosysteemeissä.

– Vastaavia tutkimuksia ei ole juurikaan tehty, joten nyt testaamme tätä tutkimusmenetelmää. Aiomme ottaa näytteitä siitä, mihin puhdistetut jätevedet lasketaan, ja muutamasta muusta kohdasta, tutkimusmestari Janne Punju ympäristökeskuksesta kertoo ja tunnustelee käsissään erikokoisia suodinpapereita.

Tänään Punjun ja Talvitien puntaroitavana on muun muassa se, millaista suodinpaperia he käyttävät. Kun tutkijat selittävät uutta tutkimustaan ja pohtivat siihen käytettäviä menetelmiä, innostus on lähes käsinkosketeltavaa.

– Kun tutkimus on aluillaan, on vaikea sanoa, mihin käytännön toimenpiteisiin tulokset johtavat. Nyt kartoitamme sitä, millaisen ongelman muovin kertyminen aiheuttaa Helsingin edustan merialueille, Talvitie toteaa.

Tutkimustuloksia pilottihankkeesta saadaan joulukuussa. Talvitien mukaan jo nyt voidaan alustavasti arvioida, että plankton saattaa syödä mikroskooppista muoviroskaa, joka alkaa kertyä alueen ekosysteemiin.

Tutkimusryhmä jatkaa työtään vielä pari viikkoa. Muikun rantauduttua elokuussa Eteläsatamaan he kertoivat ensimmäiset tulokset Itämeren tilasta. •

Muikun merihaaste

n Kapteeni Matti Jalkanen (yllä) avustaa näytteidenotossa.

Raskaat näytteenottimet lasketaan mereen nosturilla. n Janne Punju tutkii merikarttoja.

Näytteenottopisteitä on nelisenkymmentä. n Maaperänäytteet on viipaloitu astioihin, ja ne ovat valmiina analysoitaviksi.

> Tutkimusryhmä keräsi tutkimusalus Muikulla elokuussa kaksi viikkoa Helsingin edustalla näytteitä, joilla kartoitettiin meren tilaa. > Tutkimuksessa mukana olivat ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus ja HSY Vesi. Muikkua ohjasi Meritaito Oy. > Helsingin edustan merialueita tutkittiin ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa. > Tutkimus on osa Helsingin ja Turun kaupunkien yhteistä Itämerihaastetta, jossa on jo mukana satoja kaupunkeja, ministeriöitä ja kouluja.

Miten pohja voi?

Merenpohjan kunto Helsingin edustalla on kohtalainen mutta paikoin huolestuttavan heikko.

Hapettomia pohja-alueita on etenkin Helsingin niemen länsipuolen matalilla alueilla sekä eteläisillä syvänteillä. Kun normaalitilanteessa merenpohja sitoo ravinteita, hapettomasta pohjasta vapautuu ravinteita, kuten fosforia, mikä heikentää merialueen tilaa. Tätä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi.

Alustavien tulosten perusteella sisäisen kuormituksen määrä näyttäisi olevan ulkoista kuormitusta huomattavasti suurempi.

Helsingin henki | syyskuu 2012

19

{ ammatti } teksti TAINA VUOKKO kuvat Pekka Nieminen

Puhdasta jälkeä asenteella Toimitilahuoltaja Taina Jeskasen mukaan siivousalalla pitää olla halu tehdä juuri tätä työtä. Asenteen hän opettaa myös työpaikkansa oppisopimusopiskelijoille.

20

Helsingin henki | syyskuu 2012

T

aina Jeskanen on viihtynyt Palmian toimitilahuoltajana ItäHelsingin kulttuurikeskus Stoassa yli neljännesvuosisadan.

Stoa on auki vuoden ympäri. Talossa sijaitsevat kirjasto, työväenopisto ja nuorisotalo pitävät huolen siitä, ettei hiljaista hetkeä pääse syntymään.

– Ennen kuin ovet avautuvat kahdeksalta, talon työntekijät ovat jo tulleet työpaikalleen. Tasan kahdeksalta ensimmäiset kävijät ovat jonossa oven takana. Asiakkaiden joukossa on kaupunkilaisia vauvasta vaariin, Jeskanen kertoo.

Hänen työpäivänsä alkaa kuudelta ja päättyy kahdelta. Aamun ensimmäiset tunnit ovat usein kiireisimpiä. Silloin pyritään tekemään esimerkiksi peruspesut, jottei niistä aiheutuisi asiakkaille häiriöitä.

Ovien avauduttua Jeskanen heittää työn lomasta tutuille talon työntekijöille ja asiakkaille muutaman sanan. Talon käytävillä jaetaan niin elämän ilot kuin surutkin.

– Kävijöille opastamme oikeita paikkoja, ja sovimme työntekijöiden kanssa erikoistilaisuuksiin liittyvistä järjestelyistä. Esimerkiksi teatteriesitykset ja yksityistilaisuudet vaativat myös meidän panostamme.

kuka

eskanen Taina J huoltaja > Nimi: toimitila i: tt a m > Am lmia itos: Pa > Liikela 8 > Ikä: 5 : Löytyy e > Perh a Vantaall > Koti: sudokut, t: e s stuk > Harra ulkoilu kirjat ja sä: lehdet, elsingis aikka H ip k ik s o > Su uisto än Keskusp ä keretä yl me tä K : o tt o >M

gallup Onko arjessasi designia?

Nuorille opetetaan perusasiat

Paikka on monille siivousalalla toimiville tuttu uran ensimmäisenä oppisopimuspaikkana.

– Kun taloon tulee uusi oppisopimusopiskelija tai harjoittelija, aloitamme perusasioista. Ensin tutustumme välineisiin, minkä jälkeen siivoustyötä opitaan ennen kaikkea tekemällä.

Oppisopimusopiskelijoita on muutamia vuodessa, joiden lisäksi Stoassa on muitakin siivousalan harjoittelijoita.

Suuressa kohteessa riittää töitä yhteensä viidelle siivoojalle, joista kaksi on kokopäiväistä.

– Stoassa asiakaspalveluhenkisyys on keskeistä. Siivoustyö ei täällä ole yksinäistä, vaan ihmisten kanssa ollaan tekemisissä koko ajan.

Välineet uusiksi

Ennen siivousalalle vaihtamista Jeskanen toimi perhepäivähoitajana. Stoasta hän lähti välillä kolmeksi vuodeksi kiertäväksi siivoojaksi, mutta palasi kuitenkin takaisin tuttuun kohteeseen.

Siivousalalla osaamisen kehittämistä ei voi lopettaa: koulutukset pyörivät työnantajan puolesta jatkuvasti. Hän osallistuu vuosittain 2–4 kurssille.

– Ei tästä muuten mitään tulisikaan, jos ei koko ajan pysyisi ajan hermolla. Tekniikka kun uusiutuu vuosittain.

– Opiskelua vaativat erityisesti uudet siivousvälineet ja -aineet. Ennen siivousaineita tarvittiin suuria määriä, mutta nyt pienet määrät riittävät. Aineista on kehitetty koko ajan myös turvallisempia, jottei niistä aiheudu työterveyshaittoja.

Design eli muotoilu ympäröi meidät päivittäin niinkin arkisissa asioissa, ettei sitä välttämättä tule ajatelleeksi. Mikä on mielestäsi parasta arjen muotoilua?

”Työ palkitsee tekijänsä, kun oman kädenjäljen näkee heti.”

n HARRI LEHTONEN, hallintolakimies, terveyskeskus Kiinnitän usein huomiota muotoiluun. Muotoilu tekee ympäristön kauniiksi ja houkuttelevaksi elää ja olla, antaa virikkeitä ja tietyissä tilanteissa helpottaa elämää. Itselleni hyvää arjen muotoilua edustavat huonekalut. Myös työvälineiden käytettävyyteen ja haluttavuuteen voidaan vaikuttaa muotoilulla. Työpaikalla ei aina voi vaikuttaa ympäröivään muotoiluun, joten itse tuon siihen oman leimani kahvikupillani. Sen ulkonäkö, muun muassa väri, on minul­le tärkeä, sillä kuppi on silmien alla nähtävillä usein.

Rivakalla otteella

Alalle tuleville Jeskanen opettaa erityisesti oma-aloitteisuutta. Moppiin pitää tarttua rohkeasti ja työt tehdä rivakalla otteella. Työ palkitsee tekijänsä ja oman kädenjäljen näkee heti.

– Joustavuus on tärkeää, sillä työjärjestykseen tulee muutoksia päivittäin.

Työtä tehdään asiakkaiden ehdoilla, heidän tarpeidensa mukaisesti. Heidän takiaan me täällä olemme.

Hän viihtyy Stoassa, sillä tehtävät saa suunnitella melko itsenäisesti. Myös asiakastyö miellyttää, ja asiakkailta tulee myös runsaasti palautetta.

– Positiivista palautetta tulee päivittäin. Asiakkaat saattavat huikata, että uskaltaako tuolla lattialla kävellä, kun se näyttää niin kiiltävältä, Jeskanen hymyilee. •

n PETRA ROVILA, tuottaja, talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikkö Arjen parasta muotoilua on hyvä tuoli, jossa on mukava istua. En suoranaisesti etsi erilaisia muotoiluratkaisuja ympäriltäni, mutta kauniisiin asioihin kiinnitän huomiota automaattisesti. Astiat ovat yksi itseäni kiinnostava osa muotoilua. Olen kerännyt Muumi-kuppeja sekä Arabian Paratiisi-sarjaa monta vuotta. Muumi-astioiden muotoilu on simppeliä ja kuvat värikkäitä, ja siksi ne piristävät päivää. n PIRKKO MADETOJA, tutkija, kaupunginmuseo Tietyllä tasolla huomioin ympärilläni olevia kauniita esineitä ja vaikkapa kyläillessäni sisustusta, mutta itselläni käytännöllisyys menee usein ulkonäön edelle. Totta kai kauneus silti piristää. Tavallisissa käyttöesineissäkin voi muotoilu olla kaunista, samaten liikennevälineissä, kuten busseissa ja raitiovaunuissakin. Kaipaisin parempaa muotoilua kännyköihin.

n ERKKI HOLAPPA, hissiasiamies, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto Oma suosikkini kotona on perinteinen punainen Aaltomaljakko. Hyvässä arjen muotoilussa on otettu huo­ mioon sekä käytännöllisyys että ulkonäkö. Esimerkiksi Aikatalon nurkalla olevat kepeät terästolpat, jotka erottavat ajoradan ja jalankulkuosuuden, ovat aika ajoin kumossa. Ulkomailla olen nähnyt ratkaisuina isoja valurautapalloja tai pilareita. Ne ovat yhtä aikaa sekä hyödyllisiä että taideteoksia, ja tulevat pidemmän päälle halvemmaksi, koska kukaan ei halua törmätä niihin peltilehmällään.

Helsingin henki | syyskuu 2012

21

kaffella

lemassa: > Keskustes ie kiinteistölakim lin Kristian Ber osta kiinteistövirast likkö äl pä ti LVI-projek öm tr Mona Förs osta rakennusvirast ultti ns ko Rekrytointi la Milma Aro kuksesta henkilöstökes (31.7. asti)

teksti STIINA HONKAMAA kuvat Pekka Holmström

Perehdytetään perusteellisesti

> Aihe:

yttäminen Työhön perehd

> Paikka:

halia

T Teatterikahvila

Työhön perehdytys näkyy työn jäljessä, viihtyvyydessä ja pysyvyydessä.

Henkilöstökeskus on valmistelemassa uusia perehdytysohjeita.

H

enkilöstökeskuksen rekrytointikonsultti Milma Arola sekä omissa virastoissaan perehdytetyt kiinteistöviraston kiinteistölakimies Kristian Berlin ja rakennusviraston LVI-projektipäällikkö Mona Förström keskustelevat työhön perehdytyksestä ja jakavat siitä kokemuksiaan.

Miten työhön perehdytys tapahtuu käytännössä?

– Henkilöstökeskuksella on seikkaperäiset ohjeet perehdytysprosessista, joka alkaa jo työpaikanhakuilmoituksesta ja työhaastattelusta, Arola kertoo.

Perehdytyksessä tulisi käydä läpi ainakin työtehtävät, organisaatio, toimiala perehtyjän taustasta riippuen, välineet ja tilat sekä työsuojeluun ja palvelussuhteeseen liittyvät asiat.

22

Helsingin henki | syyskuu 2012

– Yhden perehdyttäjän ei tarvitse tuntea kaikkia alueita. Esimies suunnittelee perehdytyksen niin, että kullekin alueelle löytyy sopiva perehdyttäjä, Arola jatkaa.

– On hyvä, jos kaikki yksikössä osallistuvat perehdyttämiseen, sillä esimies saattaa välillä olla kiireinen ja huonosti tavoitettavissa. Meillä rakennusvirastossa on käytössä kolmen kuukauden tutor-systeemi – omalta tutorilta voi kysyä kaikkea mahdollista. Se toimii hyvin, Förström sanoo.

Esimies ohjeistetaan tarkkaan siitä, mitä hänen pitää perehdytyksessä muistaa. Esimiehen perehdytystehtäviin kuuluu lisäksi esimiehen rooliin, vastuuseen ja velvollisuuksiin liittyviä asioita.

– Perehdytysrunko on ennen kaikkea esimiehen muistilista ja seurannan väline.

Mutta vaikka esimies vastaa perehdytyk-

sestä, hän myös jakaa perehdytysvastuuta eri asiantuntijoille. Pääidea on, että kaikki tietävät roolinsa, Arola painottaa.

Kauanko työhön perehdytys kestää?

– Varsinainen perehdytys alkaa, kun uusi henkilö aloittaa tehtävässään. Se kestää muutamasta viikosta kuukausiin tai jopa vuoden. Perehdytystä nopeuttaa, jos työprosessit ja rakenteet ovat kunnossa – kesto riippuu hyvin paljon myös työnkuvan laajuudesta, Arola sanoo.

Berlin on toiminut kiinteistöviraston lakimiehenä reilut puoli vuotta.

– Minulla intensiivisin perehdytysjakso kesti 3–4 viikkoa. Sen jälkeen on käyty pari kertaa viikossa asioita läpi. On vaikea sanoa, onko varsinainen perehdytysprosessi jo loppunut. Joka tapauksessa lähes päi-

lisikin varata etukäteen aikaa omasta kalenterista. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty: perehdytys tehdään yleensä oman työn ohella.

– Meillä puhutaankin leikkisästi vierihoidosta. Perehdyttäjä tekee töitä ja uusi työntekijä seuraa tarkkaavaisena vieressä esittäen samalla kysymyksiä. Tämä on eräs tapa sovittaa kiireisiä työaikatauluja perehdytystehtäviin, Berlin valottaa.

– Usein edetään myös niin, että työ opettaa yrityksen ja erehdyksen kautta, Förström kertoo.

”Perehdytysrunko on ennen kaikkea esimiehen muistilista ja seurannan väline.”

Mikä on työntekijän oma rooli?

vittäin tulee vastaan uusia asioita, joista joutuu kyselemään, Berlin kertoo.

Förström on ollut tehtävässään rakennusviraston LVI-projektipäällikkönä yli kaksi vuotta, mutta vieläkin hän kohtaa uusia asioita.

– Alussa ei tule edes mieleen kaikkia asioita, joista perehdyttäjä voisi kertoa tai itse kysyä. Nyt kahden vuoden jälkeen perehdytys alkaa ehkä pikkuhiljaa olla ohi, mutta vieläkin tulee välillä eteen asioita, joita en tiennyt, Förström sanoo.

Perehdytys ei saisi olla kokonaan perehdyttäjän vastuulla. Uudella työntekijällä on myös roolinsa prosessissa.

– On hyvä, että uusi työntekijä on oma-aloitteinen ja itsekin uskaltaa kysyä, vaikka aina ei kehtaisi, Förström rohkaisee.

– Voi myös pyytää materiaalia, mihin pystyy itsenäisesti tutustumaan. Uudelle työntekijälle olisi myös tärkeää suoda hetki aikaa koota ajatuksiaan ja jäsentää perehdytyksessä opittua tietoa, Berlin ehdottaa.

n Mona Förström, Milma Arola ja Kristian Berlin puhuvat työhön perehdytyksestä.

Miten työhön perehdytystä voisi kehittää?

Mitä taitoja perehdyttäjä tarvitsee?

Perinteiset ihmissuhdetaidot ovat valttia perehdyttäjänkin roolissa. Perehdyttäjän tärkein ominaisuus on kyky asettua uuden työntekijän saappaisiin.

– Hänen olisi hyvä olla melko tuore työntekijä, jotta hän muistaisi jollain lailla omat ongelmakohdat ja osaisi tarttua erityisesti niihin, Berlin painottaa.

– Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä.

Pitää osata puhua ja kuunnella, Arola sanoo.

Perehdyttäjällä on oltava myös pitkä pinna, sillä häneltä joutuu kysymään paljon.

– Meillä tehdään sellaisia tarjouspyyntöjä, joissa on pakko olla tarkasti kaikki tiedot oikein, muuten ollaan pulassa, Förström sanoo.

Perehdyttäjän tulee olla myös kärsivällinen, mutta monesti kiire ja tiukat aikataulut painavat. Perehdytykseen tu-

Perehdytysohje tulossa Henkilöstökeskus viimeistelee parhaillaan perehdytysohjetta sekä siihen liit­

tyvää materiaalipakettia esimiesten tueksi ja henkilöstön tarpeisiin. Ohje sisältää perehdytyksen suunnittelun, sen eri vaiheet, sisällöt ja vastuut. Tämä kaupunki­ tasoinen ohje on periaatetasoinen ja linjaava, ja kukin virasto ja liikelaitos luo lisäk­ si oman virastokohtaisen perehdytysmallin, jossa viraston ominaispiirteet ja työn sisällöt tulevat esiin. > Ohje ja materiaali tallennetaan Helmeen > Henkilöstö > Rekrytointi > Perehdyttäminen.

Perehdytyksessä tulisi käydä läpi ainakin: n n n n n

työtehtävät organisaatio toimiala perehtyjän taustasta riippuen välineet ja tilat työsuojeluun ja palvelussuhteeseen liittyvät asiat

– Perehdytystä tulisi seurata enemmän ja käydä esimiehen kanssa säännöllisesti palautekeskustelua, Arola pohtii.

Jälleen kerran ajan puute pistää kapuloita rattaisiin.

– Reaalimaailmassa seuranta kyllä usein unohtuu. Suunnitelmat ovat usein hyviä, mutta niitä on vaikea toteuttaa, kun aikataulut ovat kiireisiä, Förström sanoo.

– Ei perehdytys voi koskaan olla täydellistä, mutta jonkinlainen suunnitelma ja jälkikontrolli olisi hyvä olla, Berlin miettii.

Uusien työntekijöiden lisäksi tulisi myös muille ryhmille harkita perehdytystä.

– Hoitovapaalta, vuorotteluvapaalta tai sairauslomalta palaavat voivat myös kaivata perehdytystä. Lisäksi talon sisällä tehtävät vaihtuvat ja organisaation käytännöt muuttuvat, jolloin työntekijä saattaa tarvita ohjausta, Arola toteaa. •

Helsingin henki | syyskuu 2012

23

asukas teksti Jaana Kivipelto-Tulkki kuva Pekka Nieminen

Esteettömyystyö sanoista teoiksi Kymmenen vuoden esteettömyysprojekti on päättynyt, mutta esteettömyystyö on tullut jäädäkseen. Nyt se pitäisi saada ohjeista täytäntöön ja käytäntöön.

K

un Helsinki kaikille -projekti alkoi vuonna 2002, tavoitteena oli, että kymmenessä vuodessa kaupungin keskusta-alueet ja kaikki julkiset rakennukset, esimerkiksi virastot, koulut, terveysasemat ja kirjastot, olisivat esteettömiä. Niin ei ole kuitenkaan vielä tapahtunut.

– Työssä ollaan menossa oikeaan suuntaan, mutta asiat ovat edenneet hitaammin kuin kaavailtiin, kertoo projektinjohtaja Pirjo Tujula rakennusvirastosta. Hän on edistänyt Helsingin esteettömyysasioita työkseen jo kymmenen vuotta.

Esteettömyystyöstä päätettiin kaupunginhallituksen siunauksella tehdä pysyvä osa kaupungin toimintaa: vuoden alusta lähtien Tujula on toiminut pysyvänä esteettömyydestä vastaavana projektinjohtajana. Vuoden alusta läh­tien on työskennellyt myös esteettömyysasioiden neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Neuvottelukunnassa on edustajia eri hallintokunnista, yleisten töiden lautakunnasta sekä vanhus- ja vammaisneuvostoista.

Neuvottelukunnan työsarkana on tukea projektin myötä syntyneiden ohjeiden ja tietojen käyttöön ottamista. Neu-

24

vottelukunta myös seuraa eri hallintokuntien yhteistyöhankkeita ja tukee heitä työssään.

– Esteettömyys pitää saada etenemään myös käytännössä. Erityisesti hallintokuntien välinen yhteistyö on hyvin tärkeää, Tujula sanoo.

Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunnostettavien rakennusten ja myös niitä ympäröivien alueiden kunnostaminen tehdään hallintokuntien välisenä yhteistyönä ja yhtä aikaa.

Näin on tehty esimerkiksi Kinaporin vanhusten palvelukeskuksessa.

toimimaan tietyssä rakennuksessa, jos lähiympäristö on vaikeakulkuinen, Tujula sanoo.

Helsingissä ei tehdä enää alueellisia esteettömyyssuunnitelmia, vaan esteettömyysasiat huomioidaan jo aluesuunnittelussa, mikä on hyvä asia.

– Meillä on nyt hyvin huolella eri ryhmien kanssa yhteistyönä tehty pohjatyö ja suunnitelmat, joten tästä on hyvä lähteä viemään asioita käytännön tasolle.

Jo osa aluesuunnittelua

Kun Kinaporin vanhusten palvelukeskuksen kunnostusta suunniteltiin, tehtiin perusteellinen esteettömyyskartoitus, ja esteettömyys huomioitiin alusta lähtien kaikissa ratkaisuissa. Erityisen tärkeää on, että samalla kunnostettiin myös lähialueen ympäristö, jossa vanhukset liikkuvat. Palvelukeskuksen lähipuistikkoon tehtiin tasanteet pyörätuoleille, ja sinne vaihdettiin uudet penkit.

Vaasanaukiolta poistettiin tai siirrettiin liikkumista hankaloittavat asiat, kuten kukkalaatikot ja vanha puhelinkoppi, ja valaistusta parannettiin. Myös esteetön kulku Sörnäisten metroasemalle tut­ kittiin.

– Ei riitä, että pystyy liikkumaan ja

Helsingin henki | syyskuu 2012

matalalattiakalustoa, ja vanhoihin on asennettu matala välipala, johon pääsee vaivatta rollaattorin, pyörätuolin ja lastenvaunujen kanssa, mutta myös matkalaukkuja raahaavat kiittävät helppoa kulkua. Erityisen helppoa se on korotetuilta pysäkeiltä.

– Esteettömyys ei tarkoita vain erityisryhmien huomioimista, vaan kaupungissa on kaikkien paljon helpompi toimia, kun nämä asiat huomioidaan.

Ajanvaraus netin kautta

Kaikille helpompaa liikkumista

Projektin vetovastuulla tehtiin aikanaan kuuden kaupungin ja eri vanhus- ja vammaisjärjestöjen yhteistyönä niin kutsutut SuRaKu-ohjeet eli ohjeet julkisten alueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon niin, että esteettömyysasiat huomioidaan. Ohjeet on otettu käyttöön monissa kunnissa, ja niistä on kiinnostuttu myös ulkomailla.

– On huomattu, että meillä on tehty paljon. Emme voi kopioida ratkaisuja maailmalta ilmastomme takia. Espanjan olosuhteissa hyvin toimiva, näkövammaista ohjaava tai varoittava laatta ei kestä Suomen talvea, Tujula kertoo.

Kun Helsinkiä vertaillaan muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, esteettömyyden edistämisessä ollaan jo pitkällä. Uudet raitiovaunut ovat kokonaan

Esteettömyys ja esteettisyys eivät myöskään sulje toisiaan pois. Tujulan mukaan eräs suunnittelija ihmetteli esteetöntä katunäkymää keskustassa ja sanoi, ettei huomaa siinä mitään ihmeellistä.

– Tavoite on saavutettu, kun kävelykatu on esteetön, esteettinen ja kaikille helppo käyttää.

Helsinki kaikille -projektin myötä on myös koottu kaupungin sähköiseen palvelukarttaan jo 2 000 toimipisteen esteettömyystiedot: pääseekö rakennukseen luiskaa pitkin, onko palvelutiskillä induktiosilmukka kuulolaitetta varten ja mistä löytyvät korotetut raitiovaunupysäkit. Hyvä parannusehdotus karttaan tuli näkövammaisilta: jos kartta olisi vielä sanallinen, he voisivat käyttää sitä itsenäisesti.

– Esteettömien palveluiden parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Esimerkiksi ajanvaraus kaupungin palveluihin pitäisi onnistua myös internetin kautta, sähköpostilla tai tekstiviestillä. •

Esteettömyys Helsingissä Vuonna 2002 Helsingissä alkoi projek-

ti Esteetön Helsinki, jonka nimeksi vaihtui myöhemmin Helsinki kaikille. Esteettömyystyötä oli tehty eri hallintokunnissa aiemminkin, mutta projektin myötä sitä ryhdyttiin tekemään koordinoidusti. Projekti päättyi viime vuonna, mutta työtä jatketaan pysyvän esteettömyydestä vastaavan projektinjohtajan työn sekä Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan kautta.

Missä on hissi?

Esteettömyyttä on, > että pääset liikkumaan ja pystyt toimimaan kaupungissa siellä missä haluat, etkä vain siellä minne pääset. > että kaduilla, puistoissa ja pihoilla pääsee liikkumaan myös pyörätuolin, rollaattorin ja lastenvaunujen kanssa. > että näkö- ja kuulovammaiset voivat asioida ja liikkua kaupungissa turvallisesti ja itsenäisesti, eikä polvivaivaisen tai matkalaukkuja raahaavan tarvitse pysäkiltä kiivetä raitiovaunuun tai bussiin.

Helsinki kaikille -projektin myötä

on kehitetty yhtenäiset symbolit eri paikoista ja palveluista. Symbolit palvelevat kaikkia kaupunkilaisia ja myös turisteja, ja ne on tarkoitus saada käyttöön Helsingin julkisissa rakennuksissa. Yhtenäisestä symboliikasta ollaan kiinnostuneita myös EU-tasolla, sillä symbolikäytännöt vaihtelevat eri maissa hyvin paljon.

> Lähde: Helsinki kaikille -projekti.

10 vuotta esteetöntä kaupunkia -raportti. > Lisätietoa: hel.fi/helsinkikaikille

Helsingin henki | syyskuu 2012

25

työhyvinvointi teksti PILVI Heinonen, Ville Kujala, Kaisa Laine ja Eeva-Liisa Rautiainen kuvitus Atte Lakinnoro

n Millainen liikunna o-let? harrastajavoja Tässä neu eri liikkujatyypeille.

Lisää liikuntaa,

> Terveysliikkuja Pidät kävelystä ja rennosta hölkästä. Olet ostanut puolisollesikin kävelysauvat. Askelmittari löytyy aina takin tai laukun sivutaskusta. Nautit arjen tuomista mahdollisuuksista liikkua. Olet sopinut naapurin kanssa säännöllisistä pyöräilylenkeistä, ja vesijuoksu kuuluu viikkoohjelmaasi. Liikut itsellesi hyvän olon puolen tunnin päivittäisellä liikunnalla. Osallistut henkilöstöliikunnan ohjattuihin liikuntaryhmiin.

pois passiivisuus Passiivisuudella on huono vaikutus terveyteemme. Pienikin liikunnan määrän lisääminen edistää hyvinvointiamme.

I

stuminen on lihaksille miltei täydellinen lepotila, joka vastaa energiankulutukseltaan lähes sohvalla makaamista. Mukava asento työpöydän ääressä tai löhöily työpäivän päätteeksi on keholle tuttua, mutta sillä saattaa olla epäedullisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen: niska-hartiaoireet lisääntyvät, samalla tulevat painonhallinnan haasteet ja lihasvoima heikkenee.

Olisikin hyvä miettiä, miksi ajaudumme arjessamme passiivisuutta edistäviin vaihtoehtoihin. Passiivisuutta selitetään monesti työkiireillä tai perhe-elämän aikatauluihin liittyvillä haasteilla. Moni käyttää autoa työmatkoihin ja muuhun liikkumiseen. Se on käytännöllistä ja saattaa olla joskus ainoa tapa toimia. Lasten ja aikuisten ruutuaika niin töissä, koulussa kuin kotonakin on lisääntynyt. Mutta olisiko aika miettiä arjen toimintatapoja uusiksi?

Monelle meistä on tärkeää kokea itsensä liikkuvaksi ihmiseksi. Liikkuminen on mahdollisuus, jonka aloittamisesta tai lisäämisestä saa päättää itse. Jokainen pystyy tekemään pienen päätöksen, joka edistää omaa hyvinvointia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa 10 minuutin kävelylenkkiä tai pitkien istumajaksojen lyhentämistä. Oikean liikuntalajin löytämiseen kannattaa nähdä vaivaa, sillä kaikki liikuntamuodot eivät sovi kaikille. Jollekin innostuksen herättäjänä voi toimia liikuntakaverin houkutteleminen mukaan. Oleellista on, että teet selkeän päätöksen, otat ensimmäisen askeleen ja olet ylpeä liikkumisestasi. •

Lähteet: UKK-instituutti, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU), Suomen Liikunta ja Urheilu, Työterveyslaitos, Suomen Tule

Tiesitkö? > Painonhallinnassa jokainen askel on tärkeä, ja arkiliikunnan lisääminen saattaa ajan mittaan toimia paremmin kuin liikuntaharrastus. Terveyden kannalta riittävä määrä on vähintään 10 000 askelta päivässä.

26

Helsingin henki | syyskuu 2012

> Aloittamista harkitseva Olet monta kertaa ajatellut liikunnan aloittamista, mutta se on aina jäänyt ajatuksen tasolle. Tiedostat, että pitäisi, mutta et saa aikaiseksi aloittaa, vaikka mieli tekisikin.

Aloita pienin askelin ja valitse liikuntamuoto, josta pidät. Löytäisitkö näistä liikkujatyypeistä omasi?

> Kuntoliikkuja Liikunta on osa elämäntapaasi. Liikut säännöllisesti ja haluat, että sydän sykkii nopeammin ja paita kastuu. Tarvitset liikunnan nostattamaa mielihyvää ja rentoa oloa. Sinut löytää jumppasaleista, lenkkipolulta tai kuntosalin treenilaitteesta. Saatat myös pulahtaa altaaseen ja kauhoa kilometrin aamuherätykseksi. Hikipyyhe ja juomapullo ovat osa laukkusi sisältöä ja lompakossasi on henkilöstöliikunnan edullinen kuntosalikortti.

> Liiallisen istumisen on todettu olevan haitallista liikuntaharrastuksesta huolimatta. Liikunnan määrä ei korvaa liikkumattomuutta. > Kaikesta aikuisten vapaa-ajan liikunnasta runsas kolmannes tapahtuu luonnossa. Ulkoilu luonnossa elvyttää, lisää hyvinvointia ja mielihyvää. > Pyöräily ja kävely sopivat kaikille. Jo 30 minuutin

työmatkaliikunta kattaa terveysliikunnan vähimmäisvaatimukset. > Liikunta säästää kustannuksia ja lisää terveyttä: liikunnalla saavutetut terveyshyödyt voivat olla aiheutuneita kustannuksia suuremmat. > Hyvä lihaskunto ehkäisee selkäoireita, helpottaa kipua ja auttaa selviämään arjesta.

psykologi > Taukoliikkuja Pidät työstäsi – se imee sinut mukaansa. Joskus pitkät kokoukset tai työvuorot laskevat energiatasoasi ja puuduttavat lihaksiasi. Onneksi osaat katkaista työrytmisi, venyttelet jäseniäsi ja teet jumppaliikkeitä, hoidat jonkun työtehtävän tapaamisella, etkä lähetä sähköpostia, vaihtelet työasentoasi ja nouset portaat kävellen. Helmen henkilöstöliikuntasivujen taukoliikuntavideot ovat ahkerassa käytössäsi.

Työterveyspsykologi Hanna Valkonen uskoo, että muutoksessa piilee mahdollisuus.

Työelämän muutostilanteet ja työhyvinvointi > Työmatkaliikkuja Nautit liikunnan pienissä osissa päivän aikana. Säännöllisyys sekä liikunnanharrastamisen helppous ja edullisuus viehättävät sinua. Yhdistät työn ja liikunnan parhaalla mahdollisella tavalla. Vähäisen vapaa-ajan vuoksi hyödynnät työmatkaliikuntaa, sillä kuntosali tai säännölliset jumppatunnit eivät mahdu kalenteriisi. Käytät hyödyksesi keväällä ilmestynyttä pyöräilykarttaa.

> Arki- ja hyötyliikkuja Olet nautiskelija. Saat voimaa luonnosta ja ulkona puuhailusta. Tavallisimpia hyötyliikuntamuotoja ovat koiran ulkoiluttaminen, lasten kanssa leikkiminen, ulkoilu, puutarha- ja pihatyöt, marjastus, sienestys ja kalastus. Ulkoilukartan netti- sekä paperiversio ovat sinulle hyödyllisiä retkiäsi suunnitellessa.

Nykyistä työelämää luonnehtii jatkuva muutos: työpaikoilla on tyypil-

lisesti menossa samanaikaisesti useita muutoksia. Ne vaikuttavat osaltaan työhyvinvointiin ja tuottavat väistämättä ajoittaisia häiriöitä työn tekemisen arkeen. Työn hallinnan tunne voi horjua. Muutosten tekeminen on kuitenkin välttämätöntä. Työn muutos ja kehittäminen lähtevät usein liikkeelle uusista tarpeista, joita helsinkiläisillä on julkisia palveluja kohtaan.

Muutoksessa piilee tällöin myös mahdollisuus, kun organisaatioita ja työnkuvia uudistamalla on mahdollista tehdä työtä entistä laadukkaammin ja sujuvammin.

Työhyvinvointi kumpuaa sujuvasta arkityöstä. Esimerkiksi kiireen ko-

kemus työssä voi aiheutua liian suuresta työmäärästä tai toisaalta olla seurausta erilaisista arkityön sujumattomuuksista ja katkoksista, joiden selvittäminen ja korjaaminen vievät aikaa. Sujumaton työnteon arki, puutteellinen työn organisointi, epäselvät tavoitteet ja vastuut sekä epäyhtenäiset toimintatavat saavat mielekkäänkin työn tuntumaan kaoottiselta.

Toimivassa työyhteisössä on käsitys perustehtävästä ja sen tavoitteista. Työ sujuu, koska työnjako on selkeä ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Yhteisiä toimintatapoja pystytään arvioimaan tarvittaessa kriittisesti, mutta rakentavassa hengessä. Ongelmilta ja ristiriidoilta ei vältytä toimivassakaan työyhteisössä, mutta niitä pystytään tarkastelemaan ja ratkomaan työhön liittyvinä epäselvyyksinä, eivätkä ne johda henkilötasolle meneviin konflikteihin.

Työssä tapahtuvat muutokset muuttavat usein rakenteita, joiden va-

raan sujuva arkityö ja toimiva työyhteisö rakentuvat. Muutostilanteessa uusilta tiimeiltä tai yksiköiltä puuttuu usein yhteistyön kannalta välttämätön yhteinen toimintamalli ja tavoitteet sekä selkeä työnjako ja roolit.

Tällöin päädytään usein työskentelemään vanhojen, aiemmista yksiköistä periytyneiden mallien varassa. Yhteisen mallin puuttuessa törmätään herkästi väärinkäsityksiin ja katkoksiin, jotka nostattavat ärtymystä ja turhautumista. Muutostilanteissa ja erityisesti yksiköiden yhdistyessä on hyvä pyrkiä luomaan yhteinen käsitys työstä ja työn tekemisestä – perustehtävästä. Koko työprosessi on usein hyödyllistä perata auki. Lisäksi on tärkeää hahmottaa millaisia työnkuvia ja millaista osaamista työyhteisön jäsenillä on. Tämä auttaa usein hahmottamaan työn- ja vastuunjakoon liittyviä kysymyksiä.

Toimintatapoja hitaampaa ja vaikeampaa sekä tunteita herättäväm-

> 18–64-vuotiaiden viikoittainen terveysliikuntasuositus: > Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa (vähintään 10 minuutin pätkissä) yhteensä ainakin 2,30 tuntia reippaasti tai 1,15 tuntia rasittavasti. > Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.

pää on organisaatiokulttuurin muuttaminen. Organisaatiokulttuuri sisältää paljon ”piilossa olevaa” tottumusta, joka näyttäytyy esimerkiksi erilaisina toimintatapoina ja käsityksinä siitä, millainen toiminta on oikeaa ja palvelee parhaiten työn tavoitteisiin pääsyä. Muutostilanteissa työyhteisöissä on hyvä varata aikaa ja kannustaa tuomaan esille kaikki epäselvät asiat. On luonnollista, että muutos aiheuttaa työyhteisössä reaktioita, kysymyksiä ja keskustelua. Mahdollisuus jakaa muutoksen herättämät tunteet vie muutosprosessia eteenpäin.

> Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta

PS. Työterveyskeskuksen Helmi-sivuilta löydät paljon muutokseen ja työhyvinvointiin liittyvää tietoa, kannattaa käydä tutustumassa!

Helsingin henki | syyskuu 2012

27

liikkeellä teksti Katja Pesonen kuvat Tommi Tuomi

Hannu Tanner on harrastanut perhosia kohta 40 vuotta. Perhe suunnittelee jopa lomamatkat hyvien perhospaikkojen mukaan.

Tropiikin matkojen saaliit ovat toki värikkäitä, mutta kotimaiset perhoset ovat silti kaikista rakkaimpia.

Kun harrastuksella on

siivet

H

annu Tanner näyttää lasipurkkia, jossa lymyää perhosen kotelo.

Pian siitä sukeutuu aikuinen Mimas tiliae eli lehmuskiitäjä.

– Lehmuskiitäjän kehittyminen perhoseksi on vuoden prosessi. Minulla oli niitä enemmänkin, mutta jostain selittämättömästä syystä osa kuoli jo toukkavaiheessa, Tanner kertoo.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston atksuunnittelija Hannu Tanner on harrastanut perhosten keräilyä vuodesta 1974. Pikkupoikana perheen kesänviettopaikalla Lopella hän seurasi viereisen naapurintilan pojan juoksua haavin kanssa pitkin maita ja mantuja.

Tanner näki luonnon jo silloin loputtoman tutkimisen lähteenä. Hän oli innokas lintuharrastaja, ja kun toiset keräsivät kasveja koulun biologian tunnille pelkästä pakosta, hän teki sitä vapaaehtoisesti viisivuotiaasta lähtien.

Naapurin pojan perhosharrastus innoitti Tanneria tekemään oman haavin rikkinäisestä sulkapallomailasta. Hän repi vanhan verkon irti ja kiinnitti reunoihin muovipussin, johon oli pistellyt reikiä. Se

28

Helsingin henki | syyskuu 2012

toimi. Tanner sai sillä neitoperhosen, Nymphalis, joka oli siihen aikaan erittäin harvinainen. Hänellä on se vieläkin tallella. Nykyään neitoperho on yleisempi kuin nokkosperhonen, Nymphalis urticae.

Kotimaisuuden tenho

Tannerilla on kodissaan kokonainen huone omistettu perhosten säilytykseen. Massiiviset lipastot kätkevät sisäänsä satoja perhoslajeja pikkurillin kynnen kokoisista lepattajista lähes teelautasen mittaisiin eksoottisiin väripilkkuihin. Tällainen on esimerkiksi Malesian matkalta napattu lintusiipiperhonen, Trogonoptera brookiana.

– Perhosharrastuksen ansiosta suunnittelemme perheen kesken lomamatkatkin hyvälle perhosalueelle. Matkat tropiikkiin ovat olleet mieleenpainuvimpia. Viimeksi olimme vaimon kanssa kolme viikkoa Sumatran sademetsissä. Kauas ei kuitenkaan tarvitse lähteä löytääkseen mielenkiintoisia lajeja: runsas perhoskanta löytyy läheltä Virosta, missä käymme usein. Olen muun muassa löytänyt Saarenmaalta muurahaissinisiiven, Glaucopsyche arion, joka on Suomessa uhanalainen, hän kertoo.

pian perhosen kuoltua ja murenevat hel­ posti. Perhosta pidetään laudalla parisen viikkoa ennen kuin sen voi irrottaa.

Perhosten käsittelyä varten hänellä on 30 paria erilaisia pinsettejä ja eriko­ koisia hyönteisneuloja. Mikroneula on ohuempi kuin hius ja vain 10 millimetriä pitkä. Sitä tarvitaan esimerkiksi pikku­ perhosten neulaamiseen. Pöydällä kiil­ tää lisäksi kunnon mikroskooppi.

– Monet perhoslajit joudutaan mää­ rittämään genitaalitunnistuksella, sillä siipien perusteella jotkut näyttävät täy­ sin samoilta. Genitaalitunnistuksessa perhosen sukuelimet irrotetaan ja kei­ tetään lipeässä, minkä jälkeen niitä voi­ daan tutkia mikroskoopilla. Tätä harjoit­ telen vielä parhaillaan.

”Perhosharrastajilla on tärkeä rooli lajitietämyksen kartoittamisessa Suomessa.”

Eniten häntä kiinnostavat silti kotimai­ set perhoset, ja niistä erityisesti suur­ perhoset. Suurperhosia on noin tuhat Suomen 2 500 perhoslajista, loput 1 500 on pikkuperhosia. Pikkuperhosten siipiä on turhan kinkkistä levittää, joten Tan­ ner kerää niitä vain satunnaisesti.

– Kiitäjät, kehrääjät, yökköset ja mit­ tarit ovat kiinnostavimpia.

Suomalaiset perhoset voivat aluksi näyttää vaatimattomilta tropiikin suu­ riin ja hehkuviin verrattuna, mutta har­ jaantunut silmä näkee kotimaisen kau­ neuden.

– Suomalaisilla perhosilla on mielen­ kiintoisia elintapoja, ja vaikka ne eivät ensisilmäyksellä näytä kovin värikkäil­ tä, läheltä katsottuna niissä on valtavas­ ti erikoisia kuvioita, ja samassa lajissa voi olla myös eroavaisuuksia. Eri lajitkin voi­ vat näyttää samoilta, joten tunnistusta varten niitä on tutkittava tarkemmin.

Tällainen monimuotoisuus on kiehtovaa.

Siipien kanssa tarkkana

Kokonaisuudessaan Tannerilla on ko­ koel­missaan noin 9 000 perhosta. Kun hän ennen keräsi kaikenlaisia perho­sia, nykyään hän metsästää vain tiettyjä lajeja.

– Säilytystila yksinkertaisesti loppuu kesken, hän nauraa.

Eikä ihme. Lipastojen perhoslaatikoi­ den lisäksi harrastushuoneen hyllyillä on vieri vieressä levityslautoja, joihin nämä hennot jalokivet on kiinnitetty kuivumaan.

Levityslautojen keskellä on syvä ura, johon perhosen vartalo asetetaan ja kiin­

Kedonhoito sivutuotteena

n Eniten Hannu Tanneria kiinnostavat kotimaiset perhoset, erityisesti suurperhoset. Niitä on noin tuhat lajia Suomen 2 500 perhoslajista.

nitetään neulalla. Sen jälkeen ohuen ohuella paperilla levite­ tään pikkuhiljaa perhosen yh­ dessä olevat siivet lautaa vas­ ten. Takasiivet ja etusiivet avataan erikseen.

Prosessi on työläs, mutta sorminäp­ päryys kehittyy tekemällä. Tanner aset­ telee tätä nykyä neljä perhosta tunnissa.

– Erityisen tarkkana on oltava tun­ tosarvien kanssa, sillä ne alkavat kuivua

90 prosenttia perhoslajeista on yöaktii­ visia. Siksi Tanner tekee vapaa-ajallaan perhosretkiä päiväsaikaan nykyään har­ voin, suurin piirtein viisi kertaa kesässä.

– Töissäkin nimittäin pitäisi ehtiä käymään, hän hymyilee.

Hän vie usein antoisalle perhospai­ kalle valo- tai syöttirysän, johon voi jää­ dä kerralla satoja perhosia. Hän pääs­ tää menemään ne, joita ei tarvitse ko­ koelmiinsa. Kustakin lajista hän haluaa hankkia kahdeksan yksilöä: neljä koiras­ ta ja neljä naarasta. Rysän paikaksi riit­ tää usein oman talon piha Siuntiossa.

Perhosharrastuksen pirteä sivutuote on kedonhoito.

– Kulotan ja niitän pieniä niittyjä sekä istutan niihin uutta kasvillisuutta sen mukaan, mitä perhoslajeja toivon siel­ lä viihtyvän. Kesäpaikallani Tenholassa olen pitänyt huolta eräästä niitystä jo 20 vuotta.

Perhosharrastajilla on tärkeä rooli la­ jitietämyksen kartoittamisessa Suomes­ sa, ammattilaiset kun eivät ehdi joka paikkaan. Tosin Tanneria voisi kyllä hy­ vällä omallatunnolla kutsua ammatti­ laiseksi. Hän kirjoitti muutama vuosi sitten Kauri Mikkolan kanssa kirjan Perhospuutarha. Viime vuoden kesällä Dragsvikin va­ ruskunta-alueen asukkaat pyy­ sivät Tanneria tekemään kartoitus­ ta perhoslajeista alueella, johon suun­ niteltiin korkeita kerrostaloja. Intensii­ visen etsimisen jälkeen hän löysi sieltä erittäin harvinaisen jalavantöyhtökoin, Bucculatrix albedinella. Rakennussuunni­ telmat jäädytettiin siihen paikkaan. •

Helsingin henki | syyskuu 2012

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 3. lokakuuta.

Vihreitä nettisaitteja

n Henkilöstöliikunnan ohjatut liikuntaryhmät alkoivat 3.9. Liikuntakalenteri löytyy Helmen henkilöstöliikunnan sivuilta, vapaita paikkoja voi tiedustella henkilöstöliikuntakonsulteilta.

Henkilöstöliikunnan kuntosalien (Liikuntamylly, Töölön kisahallin A-puoli ja Yrjönkatu) syyskausi 3.9.–31.12. henkilöstön hintaan 30 euroa.

Kuntosalikorttien myynti 3.9. alkaen > Liikuntaviraston kassalta (Paavo Nurmen kuja 1 e) ma–pe klo 9–16 > Liikuntamyllyn (Myllypurontie 1) liikuntapaikanhoitajilta sen aukioloaikoina > Yrjönkadun (Yrjönkatu 21 B) uimahallin kassalta sen aukioloaikoina (www.hel.fi/liikunta) > Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. > Lisätiedot: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821

Autonomian ajan markkinat n Lauantaina 22.9. klo 10–16 järjestetään Hietalahden torilla 1800-luvun alun tyyliset markkinat osana uutta Autonomian aika -festivaalia. Festivaali on yksi Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden syksyn päätapahtumista.

Markkinoilla suositaan kaikkea itse tehtyä, kerättyä, kierrätettyä, tuotettua ja suunniteltua. Torin, katosten ja myyjien ulkoasussa toivotaan mahdollisuuksien mukaan käytettävän puuta, lasia, pärekoreja ja luonnonkuituja.

Myyntipöytien varaukset: tukkutorin asiakaspalvelu, puh. 310 23565, tukkutori@ hel.fi. Pöytää varatessa tulee mainita Autonomian aika -festivaali.

Ylipormestarin asukasilta Lauttasaaressa n Ylipormestari Jussi Pajunen isännöi perinteistä asukasiltaa Lauttasaaressa 20.9. klo 18.30 alkaen Lauttasaaren yhteiskoululla, Isokaari 19. Lauttasaarelaiset voivat esittää kysymyksiä Pajuselle sekä virastopäälliköille ja asiantuntijoille. Asukasiltaa voi seurata suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla ja kaapelitelevision StadiTV:ssä. Tilaisuutta voi myöhemmin katsella Helsinki-kanavan tallenteesta. hel.fi > Uutiset.

LIIKKEELLEliikuntaneuvonta Syksyn koulutuksia n Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: - Liiketalouden perustutkinto, merkonomi.

Koulutus on tarkoitettu toimistotehtävissä toimiville.

- Tieto- ja viestintäalan perustutkinto, datanomi, Virastomestarin ammattitutkinto - Sihteerin ammattitutkinto, Taloushallinnon ammatti- ja erikoisammattitutkinnot - Kiinteistönhoitoalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot - Vanhustyön erikoisammattitutkinto - Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto kokki tai tarjoilija - Kiinteistöpalvelujen perustutkinto kiinteistönhoitaja tai toimitilahuoltaja > Lisätiedot: oppisopimus@hel.fi, oppisopimus.hel.fi

n Liikkeelle-hankkeen kohderyhmänä ovat ne kaupungin työntekijät, joilla on todettu olevan riski sairastua – tai ovat jo sairastuneet – aikuisiän eli kakkostyypin diabetekseen. Toisena kohderyhmänä ovat he, joille liikuntaa voidaan suositella masentuneen mielialan hoitoon. Ota yhteyttä omaan työterveyshoitajaasi ja tiedustele hankkeesta.

Liikuntaneuvojalta saat yksilöllistä tietoa sinulle sopivasta terveyttä edistävästä liikunnasta. Tartu tilaisuuteen, sillä säännöllisellä, kevyelläkin liikunnalla voi ehkäistä kakkostyypin diabetesriskiä. > Tiedustelut: liikuntaneuvoja, liikuntavirasto, puh. 040 163 2378

näyttelyt

nn

30

Helsingin henki | syyskuu 2012

28.9.2012–20.1.2013 Iron Sky ja Nanna Susi n Helsingin Taidemuseo Tennispalatsi täyttyy syksyllä kahdesta vaikuttavasta mutta hyvin erilaisesta näyttelystä. Keväällä Berliinissä ensi-iltansa saanut Iron Sky on musta tieteiskomedia kuussa asuvista natseista ja heidän maanvaltauksestaan. Elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton mutta myös palkintoja. Näyttelyssä on elokuvan tekemiseen liittyvää rekvisiittaa puvuista kuvakäsikirjoituksiin ja pienoismalleihin.

Yksi aikamme menestyneimmistä taiteilijoista Nanna Susi räväyttää silmiemme eteen näyttelyn verran uusia ekspressiivisiä maalauksia. Teoksissa on muun muassa taiteilijan tuotannossa harvinaisia kasvo-aiheita. Maalauksissaan taiteilija pohtii, miksi olemme yksin? Mikä meitä muuttaa? Suden tuotannossa heijastuu elämän monitasoisuus ja rosoisuus. > helsingintaidemuseo.fi

Kuvatoimisto Rodeo

kuva iStockphoto

Henkilöstöliikunta tiedottaa

n Rakennusvirasto on julkaissut osoitteessa vihreatsylit.fi kahdeksan kävelyreittiä, joissa esitellään 46 helsinkiläistä puistoa. Sivusto täydentyy tulevaisuudessa uusilla reiteillä ja puistoilla sekä ruotsin- ja englanninkielellä. Tarkoitus on innostaa helsinkiläisiä vierailemaan puistoissa.

Pekka Sauri

Ristikko nro 4/2012 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 3.10. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 3.10. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Mauri Katajamäki, Kati Kalaoja, Leila Alakoski, Arja Isokoski ja Tarja Lindroth. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | syyskuu 2012

31

04 2012

Helsingin henki Ju s j si P a

u

ne

n

”

Maksuton ei ole sama kuin ilmainen.”

syys–lokakuu 2012

GoGo 23.8.–8.9.

mikko kallinen & the company Kanneltalon galleriassa on 20-juhlavuoden kunniaksi esillä kaksi interaktiivista koreografiaa, joita käyttäjä voi ohjailla. > kanneltalo.fi

32

> Kuka: Lutfor Rahman > Ammatti: projektivastaava > Töihin: 14.5. > Toimipaikka: Kampin palvelukeskus, sosiaalivirasto Mikä on Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke?

Sosiaaliviraston hankkeessa annetaan atkopastusta ikäihmisille, eläkeläisille ja myös työelämän ulkopuolella oleville henkilöille, erityisesti maahanmuuttajataustaisille. Tavoite on, että ihmiset, jotka ovat digisyrjäytymisen vaarassa pysyisivät ajan tasalla ja mukana yhteiskunnassa.

Mitä projektivastaava tekee?

Järjestän atk-opastusta näille valituille kohderyhmille, koordinoin projektia, suunnittelen, tiedotan ja myös itse ohjaan.

Mitä teit ennen tätä hanketta?

Toimin sosiaaliohjaajana Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa. Olen myös tehnyt hoitoalan työtä monissa eri palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa Helsingin, Vantaan sekä Espoon alueilla.

Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä ja keiden ulkoisten tahojen?

Helsingin henki | syyskuu 2012

Teen yhteistyötä kaupungin palvelukeskusten, palvelutalojen, kirjastojen sekä suomenkielisen työväenopiston kanssa. Ulkoiset tahot ovat Enter ry, Arcada, Koulutus- ja Kehityskeskus Palmenia ja Lasipalatsin Mediakeskus.

Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi?

Työkenttäni on koko Helsinki, mutta toimipis­ teeni on Kampin palvelukeskus. Teen työtä kehityskonsultti Outi Pauligin, Kampin palvelukeskuksen johtaja Riitta Kauppilan sekä myös tiedottaja Tuuli Pekkalan kanssa.

Mitä asioita olet ensimmäisenä saanut eteesi?

Olen ollut mukana mielenkiintoisissa kokouksissa, seminaareissa ja erilaisissa tapahtumissa. Olen tiedottanut hankkeesta eri tahoille.

Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi?

Haasteena on kommunikointi eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa. Kaipaammekin kielitaitoisia vapaaehtoistyöntekijöitä ikäihmiset atk-aikaan eli Matka-hankkeeseen.

Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä?

Vantaanjoen maasto Oulunkylän ja Tuomarinkylän läheisyydessä, missä käyn lenkkeilemässä, sekä Eiran ranta.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Oulunkylässä ja kuljen töihin bussilla ja metrolla.

kissojen yö

Näe Korkeasaaren kissapedot niiden omimpaan aikaan ja osallistu suojelutyöhön lajien säilyttämiseksi klo 16-24 . > korkeasaari.fi

20.–30.9.

rakkautta ja anarkiaa Suomen suurin elokuvafestivaali järjestetään 25. kerran. > hiff.fi

14.9.

vuoden saavutus Hakuaika umpeutuu vuoden merkittävintä innovaatiota hakevaan Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun.

1.10.

Kallion kirjasto 100 vuotta Näyttelyjä, satutunteja, kirjailijavieraita ja dekkari-iltoja. > helmet.fi/kallionkirjasto

19.–20.10.

ääni & vimma -festivaali Suomen suurin bändikilpailu järjestetään Kulttuuriareena Gloriassa. Ohjelmassa myös viime vuosien parhaimmistoa. > nuoriso.hel.fi

24.10.

helsingin henki nro 5 ilmestyy Aiheina tuleva strategia, ruokasyksy, uudet kuntoremontit, kaupunginorkesteri 130 vuotta, vanhusten palveluverkko ja digitaaliset pelit.

kuva Mari Lehmonen

{ uusi duuni }

Senioreiden digivelho

7.9. & 14.9.