Helsingin henki 4/2014

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20144 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Tutorina

super Tasa-arvo kuuluu kaikille

liikkeellä 28

Tehoa ympäristötyöhön

hyvinvointi 26

ympäristö 14

Jonna Rissanen ohjaa nuoria lääkäreitä työelämässä. 20

Tsemppiä syksyyn messuilta

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Työhyvinvoinnin arviointi paranee

P

arhaillaan käynnissä oleva Kunta10-tutkimus parantaa henkilöstön työhyvinvoinnin arviointia kaupungilla. Kunta10 on Suomen laajin työhyvinvoinnin ja terveyden seurantatutkimus. Helsinki on mukana ensimmäistä kertaa. Tutkimukseen on aiemmin osallistunut kymmenen muuta kaupunkia, muun muassa Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku.

Kunta10:n myötä luovutaan kymmenisen vuotta käytössä olleesta omasta työhyvinvointikyselystä. Jatkossa tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi Helsingissä ja muissa mukana olevissa kaupungeissa.

Kunta10 selvittää työelämän ja sen muutosten vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen. Esimerkiksi Helsingin henkilöstöllä oli viime vuonna vähemmän sairauspoissaoloja kuin kymmeneen viime vuoteen, mikä on hyvä uutinen. Kuitenkin niitä oli enemmän kuin vaikkapa Espoossa tai Vantaalla. Helsingille on tyypillistä lisäksi sairauspoissaolojen pitkittyminen. Ennenaikaisen eläköitymisen ja työtapaturmien kustannukset ovat meillä myös suuremmat kuin muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Siksi on hyvä löytää syitä ja taustaa näihin asioihin, ja näihin kysymyksiin Kunta10 voi antaa vastauksia. Tutkimus tuottaa myös luotettavaa tietoa siitä, miten Helsinki henkilöstön työterveydessä ja -hyvinvoinnissa muutenkin sijoittuu suhteessa toisiin kuntatyönantajiin.

Työterveyslaitos tutkii monipuolisesti suomalaisia työoloja. Sen tutkimusten mukaan viime vuosina monessa asiassa on tapahtunut myönteistä kehitystä: terveys ja työssä jatkamisen halu ovat parantuneet, työhön ollaan varsin tyytyväisiä, johtaminen ja esimiestyö ovat kehittyneet paremmiksi, työyhteisöissä on hyvä henki, työn imua koetaan usein ja ammattitaudit ovat vähentymässä. Toisaalta epävarmuus omasta työpaikasta on lisääntynyt, ammattien väliset terveyserot ovat suuria ja sisäilmaongelmista raportoidaan useammin. Siksi on tärkeää saada tietoa siitä, miten nämä asiat Kunta10:n valossa Helsingillä ovat, jotta niitä voidaan tarvittaessa kehittää.

Kunta10-tutkimusta pidetään erittäin laadukkaana, ja siitä saadut tulokset ovat myös kansainvälisesti hyvin korkeatasoisia. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn.

Työpaikkakohtaiset tulokset ovat käytettävissä alkuvuodesta 2015. Tuloksia tarkastelemalla työyhteisöissä voidaan käynnistää ja myös ylläpitää keskusteluja hyvinvoinnin ja työolojen parantamiseksi. Tulosten avulla kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata tarkasti ja seurata niiden toteutumista. Jokainen voi vastaamalla auttaa kehittämään työoloja ja Helsingin kaupunkia työnantajana entisestään.

,,

Tutkimus antaa tietoa, miten Helsinki sijoittuu suhteessa muihin kuntatyönantajiin.

// vinkki Ollaan kavereita!

KAVERIVIIKKO ON LÄHTÖISIN Laajasalon lasten ja nuorten asialla -alue-

verkostosta Lanasta. Verkostossa on jäseninä kaupungin työntekijöitä muun muassa opetusvirastosta, varhaiskasvatusvirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta, sosiaali- ja terveysvirastosta ja kaupunginkirjastosta.

Myös MLL, seurakunta ja poliisi ovat edustettuina.

Kaveriviikko sai alkunsa, kun Lanassa pohdittiin, miten kiusaamista voisi ehkäistä. Jokainen toimipaikka otti huomioon kaveruuden ja kaveritaidot samalla viikolla koko Laajasalon alueella. Ensimmäisen kerran Kaveriviikkoa vietettiin pari vuotta sitten.

Kaveriviikko osoittautui hyväksi ja toimivaksi yhteistyötavaksi. Mukaan kumppaneiksi onkin tullut MLL, joka vie Kaveriviikkoa muillekin alueille ja paikkakunnille. Tänä vuonna Kaveriviikkoa vietetään muutamalla muullakin Helsingin alueella sekä ainakin Porvoossa ja Lohjalla.

Lapset ja nuoret saavat osallistua suunnitteluun, ja kaikki toimipaikat ovat tehneet viikosta omannäköisensä. Kaveriviikolla harjoitellaan tärkeitä vuorovaikutustaitoja, kykyä viestiä omista tuntemuksista ja uskallusta kohdata erilaisuutta. Viikko haastaa myös aikuiset keskustelemaan nuorten osallisuudesta yhteiseen päätöksentekoon. Kaveriviikko järjestetään viikolla 40. nella.nousiainen@edu.hel.fi, opetusvirasto mari.siren@hel.fi, nuorisoasiainkeskus marjukka.nurro@hel.fi, opetusvirasto

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 5 22.10.

Nro 6 10.12.

Aineisto 3.10.

21.11.

02

Helsingin henki | syyskuu 2014

sisältö

14 ympäristö

Ympäristöohjelma kokoaa viraston keskeiset asiat yhteen paperiin.

15 työkalut

24

Sopimushallintajärjestelmä helpottaa sopimuksien hallintaa ja seurantaa.

20 ammatti

Supertutor lähentää lääketieteen opiskelijoiden ja käytännön osaajien yhteistyötä terveysasemalla.

22 kaffella

palvelu

Kaupunginmuseo vie kokoelmia verkkoon. Finna-palvelun käyttö on kaikille vapaata.

Tulevaisuuden koulussa opetellaan ilmiöiden ymmärtämistä ja yhdessä työskentelyä.

26 hyvinvointi

Tasa-arvoasiat kuuluvat kaikille. Niiden perään voi kysellä omalta johdolta.

28 liikkeellä

Tsemppi-messuilta voi löytää uuden liikuntaharrastuksen. Miltä kuulostaisi sandbell?

32 uusi duuni

Projektijohtaja Outi Säntti vastaa tavoitteiden toteutumisesta Länsisatamassa.

talous

12

Liikelaitoksien yhtiöittämisessä turvataan henkilöstön asema.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

duunissa

10

Ympärivuorokautisen päiväkodin yöhoitaja tekee monenlaisia töitä.

16

reppari

Satavuotias Keskuspuisto kutsuu kaupunkilaisia virkistäytymään.

06 teema

Konkreettiset toimenpiteet edistävät työhyvinvointia.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Essi Eranka, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi, Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | syyskuu 2014

03

uutisia Lyhyesti ■■ SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON virastopäällikön Matti Toivolan jäätyä eläkkeelle sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virka tuli haettavaksi lokakuun alusta 30.6.2017 saakka.

■■ LASSE MÄNNISTÖ VALITTIIN sosiaali- ja terveystoimen vs. apulaiskaupunginjohtajaksi Laura Rädyn tultua nimitetyksi sosiaali- ja terveysministeriksi. Männistö on kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän on toiminut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Männistön sijaisuus kestää Rädyn virkavapauden ajan ja enintään 31.5.2015 saakka.

Kunta10-kysely kolahtaa postiisi ■■ TYÖHYVINVOINTIA TUTKITAAN NYT ensimmäistä kertaa valtakunnallisen Kunta10-tutkimuksen avulla.

Työhyvinvointikykyselyn saat joko sähköpostiisi tai kotipostiisi 1.–12.9. Kotiin tulevan kyselyn tunnistat kirjekuoren Kunta10logosta. Paperikyselyssä on mukana myös linkki, jonka avulla voit halutessasi vasta-

ta netissä. Sähköpostikyselyn lähettäjä on Kunta10@ttl.fi.

Kyselyyn vastaaminen on ehdottoman luottamuksellista. Tutkimuksen toteuttaa Työterveyslaitos, ja kaikki tutkimustieto käsitellään nimettömänä ja tietoturvallisesti. Kyselyyn saa vastata työajalla.

Vastaamalla kyselyyn pystyt vaikuttamaan työhyvinvoinnin kehittämiseen ja osallistut samalla 15 hienon palkinnon, iPadien, Jopojen ja kylpylälomien, arvotaan.

Helmi > Henkilöstö > Kunta10

Operaatio Pulssi käynnistyy

Tunnustus kotihoidolle ■■ KAUPUNGIN ETELÄISEN KOTIHOIDON yksikkö, Vironniemi 1, lähipalvelualue, sai Laatuteko iäkkäiden palveluissa -tunnustuksen.

Toimintayksikkö oli menestynyt hyvin kotihoidon laatuvertailussa. Laatupisteitä se sai muun muassa palveluiden ympärivuorokautisesta järjestämisestä, asiakkaan palvelutarpeen monipuolisesta arvioinnista, palvelusuunnitelmien kattavuudesta, asiakkaan ravitsemustilan arvioinnista, palautteen keräämisestä sekä omavalvontasuunnitelmasta.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

■■ Pitääkö koulutuksista tehdä hakemus?

Osaamisen kehittämistarpeista keskustellaan ensin esimiehen kanssa. Ammatillisesta kehittymisestä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä tehdään henkilökohtainen suunnitelma. Sen toteutumista seurataan tulos- ja kehityskeskustelussa. Tällä esimiehen ja työntekijän yhteisellä suunnittelulla varmistetaan nykyisten ja uusien työtehtävien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen.

Koulutus on yksi osaamisen kehittämisen muodoista. Koulutukseen hakeutumisesta tehdään hakemus.

■■ Mihin koulutuksiin tarvitaan hakemus?

Kaikista yli tunnin kestävistä koulutuksista tehdään hakemus.

Helsingin henki | syyskuu 2014

■■ KAUPUNGINKANSLIAN elinkeino-osaston maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkönä aloitti YTM Ilkka Haahtela.

Haahtelan vastuulle kuuluvat työllisyydenhoidon kaupunkitasoinen koordinointi, työttömien työmarkkinavalmiuksien parantaminen, nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäiseminen, työvoiman saatavuuden edistäminen ja aahanmuuttoasiat. Aiemmin Haahtela toimi muun muassa Uudenmaan TE-toimiston palvelujohtajana.

■■ Millainen hakemuksen tulee olla?

Koulutuspäätökset tehdään joko paperilomakkeella Lv 319 tai virastossa tai liikelaitoksessa käytössä olevalla tietojärjestelmällä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin koulutuksiin haetaan M2-järjestelmän kautta.

■■ Ketkä voivat tehdä hakemuksen?

Työsuhteen laadulla ei ole merkitystä, vaan osaamisen kehittäminen on tärkeää kaikissa työsuhteen muodoissa.

■■ Kenelle se palautetaan?

Hakemus palautetaan omalle lähiesimiehelle.

■■ Voiko hakemuksen käsittelyä seurata?

Koulutushakemuksen käsittelyä ei voi nykytilassa seurata, koska käytössämme ei

■■ KOILLIS-HELSINGIN OPERAATIO PULSSI järjestää tänäkin syksynä toimintaa.

Monipuolista ja maksutonta nuorten suunnittelemaa toimintaa on tarjolla 12–18-vuotiaille Malmin, Tapanilan ja Pukinmäen alueella. Tulossa on muun muassa työpajoja, konsertteja ja tapahtumia.

Operaation kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan alueellansa järjestettävään harrastustoimintaan ja voivat myös järjestää sitä itse halutessaan. operaatiopulssi.net > koillinen

ole vielä tietojärjestelmää. M2-matkanhallintajärjestelmässä käsittelyä voi seurata.

■■ Onko hakemuksen tekemiseen ohjetta?

Koulutushakemuksen tekemiseen ei ole erillistä ohjetta, mutta tällaiset asiat ovat yleensä esillä työpaikkojen perehdyttämisaineistoissa tai työn avuksi tarkoitetuilla verkkosivuilla. Lisätietoja koulutushakemuksen tekemiseen saa omalta esimieheltä.

Vastaajana HR-asiantuntija Maija Summanen kaupunginkansliasta.

Lisätiedot: Helmi > Henkilöstö > Kehittyminen ja koulutus

stadi

Palkkoihin pieni korotus ■■ HEINÄKUUN ALUSSA TEHTÄVÄKOHTAISIIN palkkoihin tuli 20 euron yleiskorotus kaikilla kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja teknisen (TS) virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla.

Lääkärien (LS) sekä opetushenkilöstön (OVTES) virka- ja työehtosopimusten piirissä olevien sekä kunnalliseen tuntipalkkasopimukseen (TTES) kuuluvien palkantarkistukset löytyvät Helmen Henkilöstö-sivujen Palkka ja palkitseminen -sivuilta.

Myös johdon kokonaispalkkaukseen kuuluvilla viranhaltijoilla korotus oli 20 euroa. Henkilökohtaiset lisät nousivat sopimusalasta riippuen 0,62–0,88 prosenttia.

Korotus ei vaikuta määrävuosilisään, tehtävälisään tai erillispalkkioihin, kuten erilaisiin opetusja koulutuspalkkioihin, luento-, kokous-, tai työnohjauspalkkioihin.

365 Toimitusjohtaja Mirja Heiskari Oiva Akatemiasta kertoo, miten johtamista kaupungilla kehitetään.

Energiakulutus jatkaa laskuaan ■■ HELSINGIN YMPÄRISTÖTILASTON mukaan kaupunkialueen energiakulutus jatkaa laskuaan. Asukaskohtainen kulutus laskee nopeimmin, mutta myös kokonaiskulutus on laskussa.

Kaupunki tavoittelee asukaskohtaisesti 20 prosentin energiakulutuksen laskua vuosina 2005–2020. Nykyisellä kehityksellä se vaikuttaa olevan mahdollista.

Erityisesti uudisrakennusten kulutus on laskenut viime vuosina huimasti. Sähkön ja lämmön ohella myös liikenteen energiankulutus on pienentynyt. Tähän on johtanut myös pyöräilyn sekä joukkoliikenteen suosion kasvu.

Vinkit eläkkeelle jääville vujen Eläke-kokonaisuuteen on kerätty tietoa muun muassa osa-aikaeläkkeestä ja siitä, mitä pitää tehdä, kun harkitsee eläkkeelle jäämistä.

Henkilökohtaista apua ja tietoa saa kaupungilla niin kaupunginkanslian eläkeneuvojilta kuin virastojen eläkeasiamiehiltäkin.

Eläkeneuvojiin voi ottaa yhteyttä puhelinaikoina tai varata ajan henkilökohtaista käyntiä varten.

Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet

Pekka Sauri

■■ TÄNÄ TAI ENSI vuonna eläkkeelle jääville järjestetään kolme neuvontapäivää. Neuvontapäivät ovat keskenään samansisältöisiä, ja ne järjestetään 18.9., 6.11. ja 15.1. kaupungintalon auditoriossa klo 8.30–15.

Päivän aikana kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Ilmoittautua voi Helmen sovelluksista löytyvän Koulutuskalenterin kautta.

Kaupunki tarjoaa paljon muutakin tukea eläkeasioihin liittyen. Helmen Henkilöstö-si-

Valmennuksilla taitavaa johtamista HYVÄLLÄ JOHTAMISELLA vaikutetaan kaupungin kilpailukykyyn.

Toimintaympäristön muutokset, epävarmuus ja kiristyvä talous haastavat johtamisen. Tarvitaan visiot, päämäärät ja tavoitteet, mutta samalla pitää olla joustavuutta ennakoida muutoksia ja vaihtaa tarvittaessa kurssia.

Kaupunki huolehtii siitä, että sillä on osaava esimieskunta ja kehittyvä johtaja- ja esimiespotentiaali. Kehittämisen muotoja ovat valmennusohjelmat ja koulutukset, coaching, mentorointi, työnohjaus ja vertaistuki.

Johtamis- ja esimiesvalmennusten kohderyhmänä ovat ylin johto, keskijohto ja lähiesimiehet. Näin varmistamme yhdenmukaiset esimiestyön käytännöt riippumatta organisaatioyksiköistä. Yhtenä kohderyhmänä ovat esimiesuraa harkitsevat asiantuntijat. Yli hallintokuntarajojen suunnatuissa valmennuksissa kollegat verkostoituvat ja löytävät sparrauskumppaneita kollegoistaan.

Kaupunkitasoisiin valmennusohjelmiin eivät välttämättä kaikki noin 4 000 esimiestä mahdu. Siksi on kehitetty Hyvän esimiehen ABC-verkkokurssi, jonka kaikki esimiehet suorittavat.

Uusimpina ohjelmina ovat Aalto-yliopiston kanssa yhdessä toteutettava kaksivuotinen Executive MBA -ohjelma, keskijohdon ohjelma ja valmentava lähiesimies -ohjelma. Lisäksi virastoissa on omia ohjelmia, joissa mennään syvemmälle oman toimialueen erityispiirteisiin.

Valmennuksien aiheita ovat muun muassa talous ja tuottavuus, verkostojen ja ihmisten johtaminen, käyttäjälähtöiset palvelut ja niiden toteuttamismuodot sekä vuorovaikutus ja johtamisviestintä. Tulosjohtamisen perusperiaatteet sisältyvät ohjelmiin, ja valmentavan johtamisen elementit kulkevat punaisena lankana eri valmennuksissa. Valmennusohjelmissa on asiantuntijapuheenvuoroja, case-työskentelyä sekä kehittämistyö tai ennakko- ja välitehtäviä, jotka linkitetään omaan organisaatioon. Valmennukseen osallistuva tekee myös esimiesarvioinnin ja henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman.

Tulokset johtamisen ja esimiestyön kehittymisestä näkyivät kaupungin työhyvinvointikyselyssä jo vuonna 2012. Kehittymistä seurataan myös eri valmennusohjelmissa toteutettavissa henkilökohtaisissa esimiesarvioinneissa. Lisäksi on kehitetty työyhteisökysely, jota käytetään tarvittaessa arvioitaessa yksittäisten työyhteisöjen johtamista ja työyhteisön tilaa. Juuri nyt meneillään oleva Kunta10-tutkimus antaa jälleen lisätietoa johtamis- ja esimiestyön kehittymisestä kaupungilla.

Kaupunki huolehtii siitä, että sillä on osaava esimieskunta.

Helsingin henki | syyskuu 2014

05

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat KARI HAUTALA ja JUKKA PAKARINEN kuvitus NOORA ISOESKELI

Lisää laatua

työelämään Kaupunki kehittää työelämän laatua ja etsii konkreettisia toimia työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Parempi työhyvinvointi hyödyttää työntekijöitä ja parantaa tuottavuutta.

V

aikka Helsingin kaupungin henkilöstöllä oli viime vuonna vähemmän sairauspoissaoloja kuin koskaan aiemmin kymmeneen vuoteen, niitä oli kuitenkin enemmän kuin Espoon ja Vantaan kaupunkien henkilöstöillä. Helsingille tyypillistä on sairauspoissaolojen pitkittyminen. Myös ennenaikaisen eläköitymisen ja työtapaturmien kustannukset ovat suuremmat kuin muissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa.

– Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on sairauspoissaolojen vähentäminen 0,5 prosentilla. Tämä on kova tavoite, mutta sen eteen tehdään nyt entistä enemmän työtä, toteaa työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta.

Tutkimustieto osoittaa, että työelämän laadulla on kytkös organisaation taloudelliseen menestykseen. Yksi hyvinvointiin sijoitettu euro tuo jopa kuusi euroa takaisin. Kun henkilöstö on motivoitunut, sitoutunut ja työkykyinen, tämä vähentää sairaus- ja tapaturmakuluja ja lisää työn tuottavuutta.

Meneillään oleva hanke sisältää työhyvinvoinnin toimintaohjelman ja erilaisia henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä, kuten jo käynnissä olevan kuntoremonttitoiminnan ja Kevan 150 päivää -kuntoutusselvittelyn.

teena on kehittää työterveyskeskuksen, kaupunginkanslian ja virastojen välistä työterveysyhteistyötä.

Eri-ikäisten johtamista kehitetään edelleen, koska joustavien työaikajärjestelyjen on todettu tuovan lisää potentiaalia elämäntilanteiden ja osatyökykyisyyden vaatimiin tarpeisiin.

Tavoitteena on myös luoda mittareita, joilla seurataan työhyvinvointia, sairauspoissaoloja ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikää. Seuranta tuo tärkeää tietoa virastojen esimiehille, mutta myös kaupunginhallitus on kiinnostunut saamaan raportteja hankkeen vaikutuksista.

– Nyt kaupungilta puuttuu kokonaiskuva henkilöstön työkykyriskeistä. Virastot tarvitsevat systemaattista seurantaa ja puheeksiottamisen edistämistä johtamisen avuksi. Tulemme mallintamaan työkykyjohtamisen välineet ja selvittämään varhaisen tuen menetelmät, Heikkilä kertoo.

Hankkeella haetaan parempaa vaikuttavuutta. Jo aiemmin on nähty, että lyhytaikaiset kuntoutusjaksot eivät ole tehokkaita, ja siksi nyt halutaan kehittää projekteja, jotka kantavat konkreettisesti hedelmää.

Seurantaa ja mittareita

Strategiakauden aikana käynnistetään muitakin toimenpiteitä, joilla pystytään entistä järjestelmällisempään sairauspoissaolojen ja varhaisen tuen seurantaan.

Suunnitteilla on myös luentosarja työhyvinvoinnin vaikutuksista. Tavoit-

06

Helsingin henki | syyskuu 2014

Työelämän laadulla on kytkös organisaation taloudelliseen menestykseen.

Tukiverkosto kannattelee työkykyä

K

aupunki tukee monin keinoin henkilöstöä, jonka työkyky on uhattuna. Huomio kohdistuu sekä varhaisiin tukitoimiin että työhön paluuseen pitkiltä sairauslomilta.

Pitkät sairauslomat voivat johtaa siihen, että yhteys työntekijän ja työnantajan välillä katkeaa. Siksi on tärkeää, että esimies on yhteydessä työntekijään ja että he suunnittelevat yhdessä mahdollista työhön paluuta ja siihen liittyviä toimenpiteitä.

Kaupunki on lähtenyt mukaan Kuntien työeläkeyhtiö Kevan 150-seurantahankkeeseen, joka pyrkii aikaistamaan työhön paluuta. Hankkeessa

selvitetään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat olleet kahden vuoden aikana 150 kalenteripäivää sairauslomilla. Näin voidaan ottaa tukikeinot käyttöön hyvissä ajoin ennen sairauspäivärahakauden päättymistä.

Hankkeen kohderyhmään kuuluu noin 500 työntekijää. Heille lähetettiin kirje, jossa tiedusteltiin kiinnostusta osallistua Kevan kuntoutusselvittelyyn.

– Toivomme, että mahdollisimman moni tarttuu tilaisuuteen. Kuntoutusselvittelyssä on kyse mahdollisuudesta kartoittaa oikeus eläkelaitoksen

ammatilliseen kuntoutukseen oman työkyvyn tukena, korostaa työsuojelupäällikkö Terhi Syvänen kaupunginkansliasta.

Koko kaupungin organisaatio henkilöstöjärjestöistä johtoon on sitoutunut Kevan projektiin.

Käytännön toteutuksesta vastaavat työterveyskeskus ja kaupunginkanslian henkilöstöosasto. Jatkossa mukaan tulevat myös virastojen ja liikelaitosten henkilöstöpäälliköt ja esimiehet.

yhteydenpitoa kuntoutusselvittelyn alkuvaiheessa.

Mukaan kutsutuilta työntekijöiltä tiedustellaan, voiko heitä koskevat lääkärinlausunnot lähettää Tykestä eläkelaitokseen kuntoutusoikeuden selvittelyä varten. Lausunto on usein jo olemassa, koska työntekijä on tarvinnut sitä Kelan sairauspäivärahaa varten.

Ammatillista kuntoutusta

Kuntoutussuunnittelija Tuija Juvonen koordinoi Tyken ja Kevan välistä

n Alkutapaamisissa Anu Wager pyytää kuntoremonttilaisia asettamaan itselleen realistisen tavoitteen.

Helsingin henki | syyskuu 2014

07

n Leena Haakana toivoo, että ihmiset pystyisivät soveltamaan kuntoutuksen oppeja työhön ja saamaan pysyviä muutoksia aikaan.

Kun Keva on saanut työntekijää koskevan lausunnon, se ottaa alustavasti kantaa siihen, tuleeko ammatillinen kuntoutus kyseeseen. Jos työntekijä ei halua selvittelyä, hanke raukeaa hänen osaltaan.

Vielä ei tiedetä, moniko 150-selvittelyyn osallistuvista tulee saamaan ammatillista kuntoutusta.

Polku takaisin töihin

Työkyvyn arviointi on prosessi, johon osallistuu Tyken moniammatillinen tiimi: lääkäri, terveydenhoitaja ja kuntoutussuunnittelija. Työhön paluun suunnitelman laadintaan osallistuu myös esimies sekä usein kaupunginkanslian henkilöstöosastokin.

– Prosessissa katsotaan, mikä on henkilön jäljellä oleva työkyky ja millainen ratkaisu palvelisi parhaiten työhön paluuta. Tiimi huomioi työntekijän ammatilliset vahvuudet ja toiveet sekä realistiset työllistymismahdollisuudet, Juvonen kertoo.

Tykessä otetaan mielellään vastaan Kevan selvittely kuntoutusoikeudesta.

– Mitä aiemmin päästään tarttumaan työkyvyn riskeihin, sitä parempi. Näin voimme räätälöidä jokaiselle yksilöllisen polun takaisin työelämään ennen kuin ihminen ajautuu ennenaikaiselle eläkkeelle, toteaa ylilääkäri Jouni Silvo työterveyskeskuksesta.

Sairauspoissaolojen seuranta on parantanut riskien havaitsemista. Työkyvyttömyyden uhkan lakisääteisesti sovitut hälytysrajat ovat 30:n, 60:n ja 90:n päivän kohdalla. Tällöin esimiehet, Kela ja työterveyskeskus pohtivat kuntoutuksen tarvetta.

– Varhaisimman tuen hyödyt ovat suurimmat, ja siksi 30:n päivän keskustelujen merkitystä esimiehen ja työntekijän välillä ei voi liikaa korostaa. Keskusteluun liittyy lisäksi tuen mahdollisuuksia varmistava yhteydenotto työterveyshuoltoon. Näitä kontakteja odotamme esimiehiltä entistä enemmän, Silvo ja Juvonen sanovat.

Ongelmat rohkeasti esille

Pitkältä sairauslomalta palataan yleensä takaisin omaan työhön. Tämä saattaa merkitä työolojen muokkaamista työky-

08

kyä vastaavaksi, esimerkiksi työajan lyhentämistä, työtehtävien uudelleenjärjestelyjä tai vuorotyöstä luopumista.

– Jos henkilö ei kuitenkaan pysty palaamaan työkykynsä vuoksi työhönsä, eikä virastosta löydy korvaavaa tehtävää, ryhdytään miettimään uudelleensijoitusta, kertoo suunnittelija Päivi Juslin kaupunginkanslian henkilöstöosaston uudelleensijoituksesta.

Uudelleensijoitus voi tarkoittaa sopivamman työn hakemista joko oman viraston sisältä tai muista virastoista. Apuna käytetään Kevan kustantamia ammatillisen kuntoutuksen toimia, kuten työkokeiluja ja oppisopimuskoulutusta.

Helsingin henki | syyskuu 2014

Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmassa oleellista on se, että kuntoutus poistaa työkyvyn menettämisen uhan, on realistisella pohjalla ja on työllistävä.

Työn elementit kuntoon

Tyken kehittämän profilointivälineen mukaan sairauspoissaolojen taustalla on monia syitä. Kyky tehdä työtä syntyy myös motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja työyhteisön toimivuudesta.

Esimiesten, työntekijöiden ja työkykyasioita hoitavien työntekijöiden yhteisillä ponnisteluilla on suuri vaikutus työhön paluun ja työssä jaksamisen onnistumiseen.

Kyky tehdä työtä syntyy myös motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja työyhteisön toimivuudesta.

Suunnatut kuntoremontit uudistuvat

K

n Tuija Juvonen, Päivi Juslin, Terhi Syvänen ja Jouni Silvo tekevät yhteistyötä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

untoremonteille haetaan uutta vaikuttavuutta kytkemällä niihin vuoden mittainen seuranta.

Kuntoremonttien vaikuttavuudesta pari vuotta sitten tehty selvitys antoi aiheen kehittää toimintaa. Myös kuntoremonteissa käyneet ovat toivoneet, että tuki kestäisi pitempään kuin viisi vuorokautta ja yhden päivän seurantajakson.

– Tavoitteena on, että ihmiset pystyisivät soveltamaan kuntoutuksen oppeja työhön ja saamaan pysyviä muutoksia elintapoihin, sanoo kehittämisasiantuntija Leena Haakana työterveyskeskuksesta.

Elintärkeät elämäntavat -kuntoremonttiin on kuulunut yksilötapaaminen ja sähköpostitukea vuoden ajan. Se on suunnattu lähinnä sydän- ja verisuonisairauksien tai diabeteksen riskiryhmään kuuluville, mutta tänä syksynä toiminta uudistuu.

– Jatkossa tämä kuntoremontti toteutetaan vuoden mittaisena prosessina, johon kuuluu useita ryhmämuotoisia seurantakäyntejä ja yksilöllistä ohjausta kuntoutusjakson jälkeen, kertoo suunnittelija Tiina Nuotiomaa kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Pitkäkestoista tukea kaavaillaan myös Voimavara ja Tules -kuntoremontteihin. Kaikkiin hakeudutaan työterveyshuollon kautta.

Kohdennettuja remontteja

Trendinä on tarjota terveysongelmaan kohdennettuja kuntoremontteja ja poimia niihin oikeat henkilöt.

Nuotiomaa muistuttaa, että myös esimiehet ja työntekijät itse voivat havaita työkykyongelmia ja pohtia yhdessä, mikä vaihtoehto lisäisi työntekijän työkykyä.

Kuntoremonteista on koottu Helmeen tietopaketti, josta löytyy informaatio tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Matka jatkuu vuoden verran

Kun työntekijä palaa viiden vuorokauden Elintärkeät Elämäntavat − Nyt on aika -kuntoremonttijaksolta, matka ei tyssää siihen. Se jatkuu pian jakson jälkeen järjestettävällä henkilökohtaisella tapaamisella liikuntaneuvojan luona Töölön kisahallilla. Sen jälkeen seuraavat ryhmätapaamiset kolmen, kuuden ja yhdeksän kuukauden kuluttua sekä henkilökohtainen tapaaminen 12 kuukauden päästä ensikäynnistä.

– Tapaan jokaista kuntoremonttilaista vuoden aikana viisi kertaa. Alkutapaamisessa pyydän heitä asettamaan itselleen realistisen tavoitteen, jolloin on helppoa lähteä keskustelemaan niistä elintapatekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa, tähdentää liikuntaneuvoja Anu Wager liikuntavirastosta.

Välitavoitteiden toteutumista seurataan ja matkalaisia kannustetaan arjen aktiivisuuteen.

Wagerin mukaan tärkeintä on saada ihmiset oivaltamaan, että omilla pienillä valinnoilla voi vaikuttaa jaksamiseen, elämisen laatuun ja aktiivisempaan arkeen.

– Tapaamisten jälkeen monet sanovat olevansa huojentuneita siitä, ettei välitavoitteiden saavuttamiseksi tarvitse tehdä kuin muutama asia uudella tavalla, Wager toteaa.

Yhdessä kohti muutosta n Tiina Nuotiomaan mukaan vuoden mittaiseen kuntoremonttiin kuuluu useita ryhmämuotoisia seurantakäyntejä ja yksilöllistä ohjausta.

Vertaisryhmän tuki ja ihmistä ymmärtävä kokonaisvaltainen ote ohjauksessa on merkittävä osa prosessia. Jokaiselle tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua Liikkeelle-vertaistukiryhmiin ja henkilöstöliikunnan matalan kynnyksen liikuntaryhmiin ja alan luentoihin.

– Tapaan Liikkeelle-ryhmässä osaa kuntoremonttilaisia säännöllisesti, jolloin heillä on tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia matkan varrelta. Koko vuoden prosessi voi toimia monelle ponnahduslautana kohti uusia elintapoja, Wager kannustaa.

Haakana, Nuotiomaa ja Wager odottavat, että uudenlainen toimintamalli kantaa työpaikan arkeen ja tuo sinne luovia ideoita ja työhyvinvointia.  Helmi > Henkilöstö > Kuntoremontit

Helsingin henki | syyskuu 2014

09

duunissa n Ennen nukkumaanmenoa Manti Mäkinen lukee Ronja ja Inari Sirviölle iltasadun.

teksti KATJA PESONEN kuvat JUHO KUVA

Yöhoitaja muuntuu moneksi M Ympärivuorokautinen päiväkoti on oma maailmansa. Kun muut nukkuvat, yöhoitaja on työntouhussa.

10

almilla sijaitsevassa Takataskun päiväkodissa lapset ovat juuri tulleet sisälle ulkoleikeistään. On aika valmistautua nukkumaan.

Takatasku on yksi kaupungin kahdeksasta ympärivuorokautisesta päiväkodista, jotka ovat auki viikon jokaisena päivänä. Päiväkoti on vuorotyössä käyvien vanhempien pelastus. Vanhempien työt alkavat alkuillasta, myöhäisillasta tai kukon laulun aikaan. Niinpä lapsiakin tulee päiväkotiin eri aikoina, ja heillä on tullessaan eri tilanteet ja tarpeet.

Alkuillasta tulevat lapset ehtivät vielä leikkiä. He syövät iltapalan, toiset käyvät pesulla ja menevät nukkumaan. Ne, jotka haetaan päiväkodista vielä illalla, jatkavat leikkejään. Neljän jälkeen aamuyöllä tulevat lapset kiikutetaan suoraan puolinukuksissa sänkyyn.

Helsingin henki | syyskuu 2014

Yöhoitajalta eli yököltä vaaditaan paljon. Päiväkodin johtajan Malla Anttilan mukaan yököltä edellytetään ennen kaikkea joustavuutta, herkkätuntoisuutta ja mukautuvaisuutta.

Haasteellisinta vuorohoidossa on tilanteiden muutokset. Päivälapsille voi suunnitella toimintaa useaksi päiväksi, mutta vuorohoidossa on samaan aikaan paitsi eri-ikäisiä myös juuri tulleita ja vähän pidempään hoidossa olleita lapsia, joille kaikille mietitään erilaista puuhaa.

– Jos lapsille lukee ennen nukkumaanmenoa kirjaa, samaa kirjaa ei välttämättä voi jatkaa seuraavana päivänä, sillä toiset lapsista eivät ehkä olleet hoidossa edellisenä iltana. Kun tehdään äitienpäivälahjaa, on oltava nimilista, jotta varmistetaan, että jokainen saa sen varmasti tehtyä, Anttila kertoo.

Avainasemassa luottamus

Takataskussa on kolmetoista lastenhoitajaa ja kuusi lastentarhanopettajaa. Kukaan ei tee pelkkää yövuoroa, ja toiset eivät tee sitä lainkaan. Yöhoitaja on töissä klo 21–7. Lastentarhanopettajat työskentelevät vain päivävuoroissa.

Työntekijät on jaettu tiimeihin. Kerran kuussa pidetään koko väelle kokous, ja tiimit pitävät omansa kerran kolmessa viikossa. Niissä keskustellaan lapsista sekä toiminnassa esiin nousseista asioista, arvioidaan jo toteutunutta ja suunnitellaan tulevaa sekä jaetaan vastuualueet. Kokouksissa on mahdollista kertoa mieltä mietityttävistä asioista. Hyvä työilmapiiri on Takataskussa tärkeää.

– Asiat ja ongelmat pitää ottaa heti käsittelyyn. Onneksi olemme todella keskustelevaa porukkaa, ja siitä on hyötyä työilmapiirille ja hyvinvoinnille. Painotan avoimuutta, vuorovaikutusta ja luottamusta. Luotan henkilökuntaani sataprosenttisesti, Anttila sanoo.

Kuin yö ja päivä

Lastentarhanopettaja Tuula Hakulinen heijaa sylissään pientä Thelmaa.

Hakulinen on tullut töihin puolilta päivin, ja vuoro päättyy iltayhdeksältä.

Vuoroissa on selkeitä eroja.

– Toiminnat, kuten kädentaitojen harjaannuttaminen tai ohjatut musiik-

n Manti Mäkinen kirjoittaa päivän tapahtumia muistiin, ja yököksi tullut Linda Barhoumi seuraa vierestä.

n Tuula Hakulinen auttaa pientä lasta iltapalan kanssa.

Yököltä edellytetään joustavuutta, herkkätuntoisuutta ja mukautuvaisuutta. kihetket, painottuvat aamupäiviin. Illalla leikitään ja pelataan erilaisia pelejä. Pysähtyminen yhteen asiaan, kuten kirjan lukemiseen rauhoittaa lapsia illalla nukkumaanmenoa varten, hän kertoo.

Yksi asia yhdistää iltaa ja päivää.

– Haasteellisinta molemmissa on, että joku lapsi lähtee ja toinen tulee. Kun esimerkiksi ohjaan leikkiä, se voi yhtäkkiä keskeytyä, kun menen ottamaan uuden lapsen vastaan. Hetken päästä yhtä lasta tullaankin hakemaan. Se tuo liikettä opetus- ja ohjaustilanteisiin. Vanhempien kanssa on tärkeää ehtiä myös keskustella, miten päivä on mennyt ja kertoa hoidossa vietetystä ajasta.

– Pitää opetella keskittymään olennaiseen, Hakulinen toteaa.

Lastenhoitaja Manti Mäkinen vie Inarin ja Ronjan kylpyyn. Sitten pistetään värikkäät pyjamat päälle ja rauhoitutaan kirjan ääreen ennen unia. Mäkinen tekee noin kahdesta kolmeen yövuoroa kolmessa viikossa.

– Yövuorot vaativat tietynlaista luonnetta. Monet ystäväni kauhistelevat, etteivät voisi ikinä tehdä yötyötä, hän sanoo.

Mäkinen taas nauttii siitä.

Työntäyteinen yö

Yövuorossa on yksi hoitaja kerrallaan.

Rauhallista yksinäisyyttä se ei ole, sillä yövuorossa tehdään töitä.

Päivän tapahtumat kirjoitetaan päiväkirjaan ja päivän kulusta kirjoitetaan raportti. Työvuorolistaan tehdään kirjauksia lasten hoitoajoista, ja listat viedään koneelle. Sairauksista pidetään kirjaa ja ilmoitetaan kaupungin epidemiologille. Hammasharjat laitetaan kaappiin ja mukit pesuun, pyykit viedään kodinhoitohuoneeseen. Yön aikana tulevat lapset viedään nukkumaan, kuuden aikaan tulevat jäävät jo hereille. Heidät viedään takkahuoneeseen lueskelemaan tai katselemaan televisiota. Puhelin ja hälytysnappi ovat aina mukana.

Työ vaatii hyvää kuntoa, joten on tärkeää pitää omasta terveydestään huolta.

Myös työilmapiiri on hyvinvoinnille tärkeää. Jos tulee epäselvyyksiä, ne pyritään selvittämään heti.

– Tiimipalavereissa keskustelemme paljon. Kun on hyvä työilmapiiri, jokainen on positiivisempi. Tähän on tärkeää panostaa, sillä huonosti voiva ihminen myös sairastuu helposti, toteaa Mäkinen. 

n Malla Anttila kertoo auttaessaan Thelma Leppäkoskea pöydän ääreen, että vuorohoidossa haastellista on tilanteiden muutokset.

Hoitoa ympäri vuorokauden HELSINGISSÄ ON KAHDEKSAN ympärivuorokautista päiväkotia: Vuosaaressa, Puotinharjussa, Herttoniemessä, Kalasatamassa, Kampissa, Kannelmäessä, Oulunkylässä ja Malmilla. Valintaperusteena päiväkotipaikkaan on vanhemman vuorotyö. Vanhemman työstä riippuen lapsen hoidossaolojaksot voivat vaihdella muutaman tunnin tarpeesta yli vuorokauden mittaiseen hoitoon.

Vuorohoidon maksu on sama kuin päivähoitomaksu, mutta se määritellään tuntiperusteisesti. Lapset ovat kuukaudessa yleensä tuntimääräisesti vähemmän hoidossa kuin päivälapset. Parhaillaan vuorohoidossa on noin 500 helsinkiläislasta.

Paikkoja on rajoitetusti, mutta määrä tuntuu vastaavan lapsiperheiden tarpeita.

Tällä hetkellä ei olekaan tarvetta lisätä ympärivuorokautisten päiväkotien määrää.

– Ympärivuorokautinen päiväkoti on aivan omanlaisensa hoitopaikka. Rutiinien toimivuuteen vaaditaan useamman vuoden kokemus. Vanhempien kanssa tehdään paljon yhteistyötä, jotta tiedetään, mistä lapsen kokonaisarki ja viikko muodostuu ja mikä on hänen yksilöllinen rytminsä, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Nina Onufriew varhaiskasvatusvirastosta.

Helsingin henki | syyskuu 2014

11

talous teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat SHUTTERSTOCK

Henkilöstö siirtyy yhtiöihin vanhoina työntekijöinä Kuntalain muutos velvoittaa kunnat yhtiöittämään kilpailluilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitoksensa vuoden loppuun mennessä. Helsingin Energia ja Helsingin Satama yhtiöitetään vuodenvaihteessa. Palmian hallintomallista päätetään piakkoin.

H

elsingin Energia on pyrkinyt toimimaan yrityksenä yritysten joukossa jo 90-luvun puolivälin sähkömarkkinoiden vapautumisesta lähtien. Nyt siitä tulee varsinai-

nen yhtiö. − Kaupunki tulee kuitenkin omistamaan yhtiön sataprosenttisesti. Yhtiöittämisen jälkeen maksamme yhteisöveroa valtiolle ja kiinteistöveroa kaupungille. Yhteisöverojen vaikutuksen kaupungin tulovirtaan arvioidaan olevan noin 10 miljoonaa euroa. Siitäkin kaupungin saama yhteisöveropalautus ja kiinteistövero tulevat korvaamaan noin puolet, kertoo Helsingin Energian Konsernipalvelujen johtaja Kauno Kaija.

Kaikki kiinteistöt sijaitsevat kaupungin vuokratonteilla. Kaupungin sisäisten vuokrien sijaan yhtiö maksaa korkeampia markkinaehtoisia tonttivuokria. − Tuloksentekokykymme ja mahdollisuutemme jakaa osinkoa riippuvat oleellisesti siitä, millaisiin investointeihin, erityisesti uusiutuvan energian hankkeisiin ja tuotantomuutoksiin päätetään lähteä mukaan.

Yhtiöjärjestykseen on kirjattu, että perustettavan energiakonsernin kannalta merkittävät ja laa-

12

Helsingin henki | syyskuu 2014

jakantoiset investoinnit tulevat yhtiökokouksen päätettäviksi. − Uskomme yhtiöittämisen vaikuttavan positiivisesti toimintaamme. Päätöksenteko nopeutuu ja siitä tulee joustavampaa, Kaija toteaa.

Osakeyhtiössä toimitusjohtajan, hallituksen ja yhtiökokouksen roolit sekä valta ja vastuut ovat selvät.

Kunnallinen päätöksentekomalli on Kaijan mukaan asettanut Helsingin Energian jossain määrin eriarvoiseen asemaan kilpailijoihin nähden päätöksentekomenettelyssä.

Yhtiöittäminen ei vaikuta sähkön, lämmön, jäähdytyksen eikä palveluiden myyntihintoihin, vaan yhtiö hinnoittelee tuotteensa markkinatilanteen, tuotantokustannusten ja muiden seikkojen perusteella samalla tavalla kuin liikelaitoksessa on tehty. Asiakkaille merkittävin muutos on nimen muuttuminen Helen Oy:ksi. − Uusi nimi viittaa luontevasti Helen-konserniin ja jo nyt käytössä oleviin tuotenimiin sekä antaa meille neutraalimman aseman valtakunnallisilla markkinoilla.

Tavoitteemme on olla jatkossakin vastuullinen työnantaja.

Henkilöstön asema turvataan

Vaikka johtamisjärjestelmä ja päätöksentekomalli uusiutuvat ja nimen muutos vaatii uuden brändin rakentamista, henkilöstön asema säilyy lähes entisellään.

Helsingin Energialla on 1 223 työntekijää. − Henkilöstö siirtyy uuden yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä palkka-, loma- ja eläke- ja muine työsuhde-etuineen.

Koska kunnallisen työehtosopimuksen noudattaminen ei yhtiössä ole enää mahdollista, käyttöön otetaan Energiateollisuus ry:n työehtosopimus viimeistään nykyisen sopimuskauden päättyessä vuoden 2017 alussa. Kokonaispalkat eivät muutu, mutta palkkarakenne uusiutuu. − Kaupunkikonsernin tytäryhtiönä noudatamme edelleen kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia, Kaija vakuuttaa.

Kaupungin työsuhdeturvaan kuuluva uudelleensijoittamisohjelma, henkilöstökassa ja tietyt henkilöstöedut, kuten alennukset teatteri- ja uimahallilipuista eivät enää koske yhtiön työntekijöitä.

Kuitenkin ne, joilla on asuntolaina tai määräaikaistalletussopimus henkilöstökassassa voivat käyttää kassan palveluja sopimuskauden loppuun saakka.

Kaijan mukaan yhtiöittäminen mahdollistaa oman työnantajakuvan rakentamisen energiayhtiönä sekä toimintaan sopivan palkitsemisjärjestelmän ja henkilöstöetujen luomisen. − Oleellista on, että muodostamme energiakonsernin, johon kuuluvat tuotantolaitoksemme tytäryhtiöinä sähköverkko, energiatunnelit ja tuotantoyhtiö Mankala Ab sekä osakeomistukset lukuisissa muissa tuotantoyhtiöissä. Siten pystymme tekemään kannattavaa liiketoimintaa niillä reunaehdoilla, joita yhteiskunta, omistaja ja markkinat asettavat.

Helsingin Satama uskoo tulevaisuuteen

− Asiakkaamme odottavat, että toimintamme tehostuu, selkeytyy ja päätöksentekomme nopeutuu ja että asiakaslähtöisyys ja luottamuksellisuus li-

sääntyvät. Lisäksi he toivovat, että hintamme eivät merkittävästi ainakaan nousisi. − Yhtöittäminen tuo tähän ratkaisuja, kertoo Helsingin Sataman talousjohtaja Tauno Sieranoja.

Vaikka Satama joutuu edelleen hankkimaan konsernijohdon hyväksynnän laajakantoisiin päätöksiin, Sieranoja uskoo byrokratian vähenemisen ja ohjauksen kevenemisen lisäävät Sataman ketteryyttä.

Merkittävimmät muutokset talouden kannalta ovat Sataman tuleminen tuloverovelvolliseksi, konkurssisuojan poistuminen sekä taloushallinnon ja kirjanpitokäytäntöjen muuttuminen. Satama-alueet pysyvät edelleen kiinteistöviraston omistuksessa.

Vaikka yhtiön ensimmäiset vuodet arvioidaan lievästi tappiollisiksi, Sataman talous on ollut vahva ja toiminta kannattavaa. Kaupunki tulee saamaan vakaan tuloutuksen yhtiöltä. −Aiemmin yhtiöitettyjen satamien kokemukset osoittavat, että yhtiöittäminen lisää liiketaloudellista ajattelua ja kilpailua. Kannattavuudesta ja tulosajattelusta tulee entistä tärkeämpää, Sieranoja sanoo.

Myönteinen ilmapiiri kantaa muutoksessa

Helsingin Satamalla on 165 työntekijää. Viime vuosina toimintaa on tehostettu ja operatiivisia toimintoja ulkoistettu, joten henkilöstön määrään ei tule muutoksia. Kaikki siirtyvät vanhoina työntekijöinä Helsingin Satama Oy:n palvelukseen. Virkasuhteet päättyvät ja muuttuvat työsuhteiksi. Työsopimukset tulevat noudattamaan kunnan tytäryhtiöille tarkoitettua AVAINTA ry:n työehtosopimusta.

Henkilöstön palkat, vuosilomat, sairausloma- ja eläke-etuudet säilyvät ennallaan, vaikkakin palkkojen rakenne muuttuu. Työterveyssopimus solmitaan kaupungin työterveyskeskuksen kanssa. − Vaikka kaupungin työsuhdeturva ei ulotu tytäryhtiöihin, tavoitteenamme on olla jatkossakin vastuullinen työnantaja. Menetämme kaupungin henkilöstöedut, mutta samanaikaisesti mietimme millaisia omia henkilöstöpalveluja voisimme tarjo-

Uskomme yhtiöittämisen vaikuttavan positiivisesti toimintaamme.

ta, kertoo Helsingin Sataman henkilöstöpäällikkö Päivi Huttunen.

Lain mukaan kaupunki voi myydä konsernipalveluja tytäryhtiöille, joten henkilöstön koulutuksessa Oiva Akatemian palvelut voivat ovat jatkossakin Satamassa työskentelevien käytössä. − Neuvottelut siirtymäsopimuksesta on käyty hyvässä yhteistyössä henkilöstön kanssa, joten uskon, myönteisen ilmapiirin kantavan meitä muutoksessa edelleen, Sieranoja kiittää.

Palmiasta päätetään pian

Viime syksynä asetettiin työryhmä selvittämään Palmian hallintomallia. Kahden vaihtoehdon – joko liikelaitos tai yhtiöittäminen osakeyhtiöksi – sijaan selvitysryhmä loi sille kolmannenkin eli hybridimallin. Siinä Palmia jaettaisiin kahteen osaan. Liikelaitokseen jäisivät Palmian nykyinen ruokahuoltotoiminta sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut. Yhtiöön siirrettäisiin Palmian nykyiset siivous-, kiinteistö- ja turvapalvelut, henkilöstöruokailu sekä Kampin ja Munkkiniemen kohteet.

Liikelaitos ja yhtiö olisivat toisistaan erillisiä, mutta liikelaitos voisi edelleen tarjota tukipalveluita yhtiölle. Liikelaitos luopuisi kuntalain mukaisesti ulkoisesta liiketoiminnastaan. Yhtiöön henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä. − Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee päätöksen Palmian hallintomallista piakkoin, kertoo Palmian toimitusjohtaja Antti Värtelä. 

Helsingin henki | syyskuu 2014

13

teksti PINJA LANDÉN kuvat RIIKKA HURRI

16

Helsingin henki | syyskuu 2014

keskellä Helsinkiä kunniaksi uussa 100 vuotta. Kävimme pyöreiden kok tou tti täy sto pui kus Kes gin lsin He ohjelmaa on tarjolla myös syksyllä. en uod lav Juh . ssa hdi oko koh n sto pui

Y

jatkuva Kesli kymmenen kilometriä yhtenäisenä aina Haltuu kuspuisto alkaa Töölönlahdelta ja ulot joisrapoh n tialaan ja Vantaanjoelle, aivan Helsingi tästtia nau jalle saakka. Helsinkiläiset ovat saaneet tä kees öhyk estä puistovy tä kaupungin läpi kulkevasta metsäis ark4 .191 hyväksyi 12.5 siitä saakka, kun kaupunginvaltuusto uspuistoksi. Lähes tuKesk n lma nite suun kitehti Bertel Jungin istys- ja ulkoilualueena hat hehtaaria kattava puisto toimii virk kesät talvet. verran ulkoilureittejä, Puistossa on noin sadan kilometrin - ja työmatkaliikunnan joista osa on talvisin hiihtolatuina. Arki kymmeniä erilaisia urheiohella Keskuspuistossa harrastetaan taa, nyrkkeilyä ja luislulajeja, kuten ratsastusta, jousiammun a koko vuoden liikuntatelua. Ainakin osaa lajeista voi harrasta puistojen sisähalleissa. ympäristön tarkoitus Keskuspuiston rikkaan ja vaihtelevan välistä yhteyttä. on tukea kaupunkilaisten ja luonnon suojelualuetta: PitPuiston pohjoisosassa on viisi luonnon ialue, Niskalan puulajikäkosken rinnelehto, Haltialan aarn taanjoen törmä. puisto, Ruutinkosken rantalehto ja Van

ametsät ja pähkinäpenRunsaat valkovuokkoesiintymät, haap uspuiston arvokkaista saslehdot ovat esimerkkejä muista Kesk myös useita eläimiä, joita erityispiirteistä. Puiston alueella elää Esimerkiksi mäyrä, kettu saattaa nähdä puistossa vilaukselta. a. ja hippiäinen ovat puiston vakioasukkej

Kaupunginpuutarhan kukkameri

a kaupunginpuutarha on Töölönlahden pohjoispäässä sijaitsev atettu kukkia Helsingin varsinainen kukkameri. Siellä on kasv desta 1907. Puutarhaan piristykseksi ja kaunistukseksi jo vuo ha. Sinne sijoitetuille rokuuluu öisin lukittu, aidattu ruusutar ille voi mennä lukemaan, mantiikkaa henkiville puistonpenke uja. rauhoittumaan tai vain ihailemaan ruus vehreässä talvipuuaina , assa tsev sijai sä pääs Ruusutarhan an tuotantoalue tarh Puu tarhassa voi piipahtaa myös talvisin. kakuk on yleisöltä suljettu. Siellä kasvatetaan oille paik isille julk si avak tett loistoa sijoi eri puolille Helsinkiä. Bonusta on, että kaikki kaupungin työntekijät saavat ostaa tuotantoalueelta kukkia

n Tärkeä osa eteläistä Keskuspuistoa on monista kukista tunnettu Kaupunginpuutarha.

Helsingin henki | syyskuu 2014

17

n Pirkkolan liikuntapuistoon kuuluva maauimala eli plotti kutsuu pulahtamaan veteen.

itselleenkin. Pienikin piipahdus tuotanto mää ä mik tä: etys alueella saa aikaan ihm ! suja tuok via maa rä kauniita kukkia ja huu

Pirkkolan plotti

ssa Pirkkolan liikuntapuistoon kuuluva käy issa plot n kola maauimalassa eli Pirk liuvilske. Lapset kahlaavat, laskevat vesi suih vesi uun kark kumäkeä ja juoksevat koä silm sa ates kua vanhempien seur an. vana, ettei vahinkoja pääse sattuma ellä kesk an olla ä Eipä arvaisi, että täss metsää.

Osa maauimalaan tulleista lomailihiejoista ottaa nurmikolla aurinkoa, osa äään pöyd puu kalla ja osa syö eväitään mah ja ille laps uja ressä. Plotissa on kein

sitä dollisuus tehdä lihaskuntoliikkeitä a. eess laitt a tuss nne varten rake Tekisi mieli jäädä uimaan ja palvos on maan aurinkoa, mutta puistokierro vielä kesken.

Haltialan kotieläintila

Kaupungin omistamalle Haltialan maa letilalle voi mennä ilmaiseksi ihmette ja mään maalaiselämää sekä silittämään syöttämään eläimiä.

Lammasaidan vierelle on keräänty painyt paljon lapsia, jotka hihkuvat lam oa. den syödessä heidän kädestään ruoh Ilman täyttää äänekäs määkinä ja mie ilen onni lampaiden touhujen katselem tirisesta. Maatilan, eläinten ja grillissä

n Maalaiselämään ja eläimiin voi tutustua Haltialan kotieläintilalla.

Talvisin tilan pelloilla voi hiihtää.

18

Helsingin henki | syyskuu 2014

toretkiä, ja lap- järjestetään opastettuja luon sevän makkaran tuoksu tuo mieleen talvisin sen edustalta lähtevät laajat hiih suuden kesät. ttu toladut. Kaupungin parhaaksi kehu Tilalla elelee myös lehmiä ja hevossä. viere n maja n aiva tsee sijai ris- pulkkamäki sia. Talvisin kotieläintilan pelloilla Tällä hetkellä maja on suljettu remonle osal isin kesä teilee hiihtolatuja , ja törmää - tin vuoksi, joten paikan päällä pelloista istutetaan kukkia. Niitä kau neisiin ja ssa vain autioon majaan, kaivinko punkilaiset saavat käydä poimima työmaa-aitoihin. Remontin aikana kun omaan käyttöönsä. ihnostetaan majan sisätiloja, ilmanva Haltialassa on idyllisen maalaisroun taul aika n tava Alus stä. mity si- toa ja läm manttinen, punaisessa puutalossa laava seur u istu valm i ontt rem a ja mukaan jaitseva ravintola, josta saa aamiaist ee le hiihtokaudelle. Silloin majalla pääs lounasta. taas suihkuun, saunaan ja kahville.

Majan edustalla louhitaan parhailPaloheinän maja lia, joka on laan myös joukkoliikennetunne Vuonna 1981 valmistunut ulkoilumaja pääsden vuo n ymi näk lä näil u - valmistu liikkujien tukikohta Keskuspuiston poh alta tä syksyllä. joisosassa. Kesäisin Paloheinän maj

n Niskalan kulttuurihistoriallisella luonnonsuojelualueella voi löytää kymmeniä puulajeja.

Eläinten hautausmaa

Niskalan puulajipuisto

alMetsäläntien eteläpuolella sijaitsev ään lless käve lla maa taus la eläinten hau et aistii rakkauden, jota edesmenne Kau . seen osak eet saan lemmikit ovat ktutu kais kuk dat, hau niisti hoidetut set, lyhdyt, hautakivien muistokirjoi kuvalo etut aset en vast ä tukset ja niit vat kertovat tarinoita uskollisista ystä naa mei le mäl kem Her . ästä vistä ja ikäv nousta kyyneleet silmiin, vaikkei tunlla nesidettä yhteenkään hautausmaa . aan olek kiin mik lepäävään lem Paikka on kaunis myös pimeällä.

Silloin hautausmaan kolme tuhatta . hautaa loistavat lyhtykynttilöineen

Kes kus puis toss a on yhteen sä 700 ahehtaarin laajuudelta metsää. Nisk viiton puis lan puulajipuisto on yksi tä destä luonnonsuojelualueesta . Siel niisekä ja löytää kymmeniä puulaje aa den alalajeja. Puulajipuistossa kasv 0-lu 190 fin esimerkiksi Jakob Kavalef , usia aku vun alussa istuttamia piht moise erik käärmekuusia sekä muita pia lajeja.

Tiellä sujahtelee ohi aika ajoin pyö puu älle mm räilijöitä, mutta mitä syve än emm väh lajipuistoon kävelee, sitä ten näkee muita ihmisiä. Suurten puit suojassa mieli lepää. 

Keskuspuistossa tapahtuu

useita Keskuspuistossa on syksyn mittaan ki: vink a tapahtumia. Tässä muutam yttely >> Keskuspuisto 100 vuotta -juhlanä Kamppi.

2, nkka 3.11.–3.1.2015, Laituri, Nari ilaisuuksia, iltat än Näyttelyn ohessa järjestetä toilta, luon iston muun muassa Keskuspu ja elinvoieyttä Terv sekä Keskuspuiston historia isto uspu kesk > l.fi maa luonnosta. laituri.he lähtö 5 13–1 klo .

20.9 t, >> Maunulan myrkkysiene 9. tie älän Mets aja, paikka Maunulan ulkoilum : >> Puistokävelyitä ja muuta ohjelmaa > ntit ume dok gardenia-helsinki.fi > pdf Luontokalenteri_2014. lillä Keskus>> Lähde käpykätköilemään mobiilipe isto.fi uspu kesk nta, puistoon. hel.fi > liiku

n Kauniisti hoidetulla eläinten hautausmaalla voi aistia rakkauden, jota edesmenneet lemmikit ovat saaneet osakseen.

Helsingin henki | syyskuu 2014

19

{ ammatti } teksti HENNA TANSKANEN kuvat RIIKKA HURRI

n Lääketieteen kandidaatti Andreas Helminen tutkii selkäpotilasta Jonna Rissasen kanssa.

Supertutor ohjaa töihin Supertutorlääkärin nimike on erikoinen ja herättää kysymyksiä.

Mistä työstä oikein on kyse?

20

Helsingin henki | syyskuu 2014

Y

leislääketieteen erikoislääkäri Jonna Rissanen on yksi kaupungin neljästä supertutorlääkäristä. Hänen toimipisteensä on Kallion terveysasemalla. Lääkärikoulutuksen lisäksi Rissanen on opiskellut aikuispedagogiikkaa.

– Supertutoroinnin taustalla oli tarve lähentää lääketieteen opiskelijoiden ja käytännön osaajien yhteistyötä, jotta opiskelijat saisivat paremman käsityksen terveysasematyöstä ja perusterveydenhuollosta.

Rissasen työ terveysasemalla jakautuukin nykyään siten, että puolet ajasta on normaalia potilastyötä ja toinen puoli on ohjausta, supertutorointia.

Vastavalmistuneille erityiskoulutusta

Rissasen työstä parikymmentä prosenttia on yliopiston viran hoitoa. Tämä tarkoittaa, että hän opettaa lääketieteen opiskelijoita terveysasemilla.

Syksyisin ja keväisin hän ohjaa kerrallaan kahta kolmea työharjoittelijaa parista päivästä pariin viikkoon. Silloin aika on kortilla, ja puhelin soi koko ajan.

– Nuoret opiskelijat ovat hirveän taitavia ja erinomaisia vuorovaikutuksessa. He ovat innokkaita oppimaan ja haluavat tehdä jopa ylimääräistä työtä.

Työharjoittelijoille on varattu kaksi vastaanottohuonetta, joissa

n a Rissane n n o J i: i > Nim torlääkär u t r e p u s tti: > Amma ja : sosiaali> Virasto asto terveys­vir vuotta > Ikä: 44 ssa uttasaare > Koti: La minen kset: luke u t s a r r a >H ja kävely

gallup Mitä henkilöstöliikunnan palveluita käytät?

MITÄ MIELTÄ OLET PALVELUISTA? teksti PINJA LANDÉN kuvat ARI HEINONEN

he hoitavat Rissasen potilaita itsenäises­ ti. Rissanen käy hoitotilanteen työhar­ joittelijoiden kanssa läpi potilaan vielä ollessa paikalla. Samanlaista opetusta supertutor antaa myös Haartmanin päi­ vystyksessä.

Ohjaukseen kuuluu myös erikoistu­ vien ja vastavalmistuneiden lääkäreiden tutorointi. Se tarkoittaa paitsi päivit­ täistä konsultaatiota myös ennen kaik­ kea tutortuntien ja yksilökeskustelui­ den ohjausta.

– Neuvon lääketieteellisissä pulmis­ sa, ja kerron esimerkiksi siitä, miten eri­ koistuminen terveyskeskuksessa hoi­ tuu. Puhelinkonsultaatioon menee pal­ jon aikaa, ja vastaan 100–200 puheluun kuukaudessa.

– Erikoistuvien lääkäreiden kans­ sa pohditaan esimerkiksi sitä, mitä vas­ taanotoilla tapahtui, ja arvioidaan, mi­ ten tavoitteet erikoistumisen kannalta täyttyivät.

Suurin työsarka Rissasella tällä erää on kuitenkin vastavalmistuneiden lää­ käreiden yleislääketieteen erityiskoulu­ tuksen (YEK) ohjaus Vallilan ja Kallion terveysasemilla. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa koulutuksen vaati­ mukset, tutorin rooli ja sitä, miten vas­ taanottoaika terveysasemalla käytetään.

Palkitsevinta nuoren kasvu

Haastavinta supertutorlääkärin työssä on löytää aina uusi innostus tutortun­ neille. Yleensä kipinä kuitenkin löytyy tunnin aikana.

Supertutorlääkärin päivät ovat hyvin vaihtelevia, ja nuorten kanssa työsken­ tely on antoisaa.

– Nuoret eivät ole kyynisiä. Heil­ lä on hyvä huumorintaju, ja he osaavat myös nauraa itselleen. Palkitsevinta on nähdä nuorten kasvu ja kehitys sekä se, kun heille alkaa aueta, miten työtä ter­ veysasemalla tehdään. Silloin he alkavat useimmiten viihtyä.

Palkitsevinta on nähdä nuorten kasvu ja kehitys.

Anne Raivio, projektikoordinaattori, kaupunginkanslia Tarkoitukseni on ilmoittautua tänään vesijuoksuun. Lisäksi käyn hyvinvointiliikunnoissa ja aion hankkia myös liikuntakortin. Käytän hyvin aktiivisesti henkilöstöliikunnan tarjontaa ja olen siihen oikein tyytyväinen. Palvelut ovat kaupungin työntekijälle edullisia, liikuntaa järjestetään sopivasti kotini lähellä ja lajikirjo on kattava.

Niina Puumalainen, projektinjohtaja, kaupunginkanslia

Vankka tuki

Kallion terveysasemalla on Rissasen mu­ kaan hyvä meininki. Kun suunnilleen puolet on nuoria lääkäreitä, jo se antaa oman leimansa työyhteisöön. Lounas­ hetketkin ovat hauskoja, ja lääkärikoko­ ukset äänekkäitä.

Rissasen lähityökavereita ovat lääkä­ rikollegat, ylilääkäri, perus-, terveydenja sairaanhoitajat, päihdetyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat sekä lääkin­ tävahtimestari. Tapaamme säännöllis­ sesti. Kumppaneita ovat myös yliopiston yleislääketieteen laitos ja Husin perus­ terveydenhuolto.

– Husin erityisvastuualueella on oma ohjaajaverkosto, jonka säännöllisissä ta­ paamisissa voi vaihtaa kokemuksia ja saada yliopiston viimeisimmät terveiset ja toivomukset. Tukea työhöni saan yli­ lääkärin lisäksi muilta supertutoreilta ja seniorilääkäriltä.

Vapaalla tutoria virkistävät kirjat, hyvä ruoka ja perhe. Rissanen nollaa työpäivänsä kävelylenkillä Lauttasaaren rannassa.

– Meillä on samanikäisten, viisaiden naisten epävirallinen kävelykerho. Kai­ killa on eri ammatit, joten kävelyn lo­ massa saan aivan uusia näkemyksiä työ­ elämän pulmatilanteisiin. 

Harrastin aiemmin hydrobiciä monta vuotta. Nyt asun Porvoossa ja minulla on kaksi lasta, joten aikani ei enää riitä henkilöstöliikunnalle. Odotan sitä, että lapseni kasvavat, jolloin minulla on taas enemmän aikaa itselleni ja omille harrastuksilleni. Pilates kiinnostaisi, jos aikaa olisi.

Veikko Mikkola, johtava pysäköinnintarkastaja, rakennusvirasto Tällä hetkellä liikuntapalvelut ovat olleet vähemmällä käytöllä, sillä olin hiljattain mukana Aslakissa eli ammatillisesti syvennetyssä lääketieteellisessä kuntoutuksessa. Sen myötä innostuin liikunnasta, mutta aloittamiseen liittyy vielä iso kynnys. Etenkin, kun mielestäni monet valikoimissa jo olevat lajit ovat aika vaikeita. Toivoisinkin tarjontaan enemmän helppoja matalan kynnyksen lajeja sekä äijäliikuntaa erityisesti tällaisille liikuntaa vasta aloitteleville äijille.

Klas Fontell, arkkitehti, taidemuseo Käytän yhtä kaupungin kuntosalia, koska se on lähellä sekä kotiani että työpaikkaani. Siellä on hyvät laitteet ja rauhallista treenata. Vähän pieni se on, mutta ihan loistava sali silti.

Vinkki: Lähde Tsemppi-hyvinvointimessuille lokakuussa. Lue lisää sivulta 28.

Helsingin henki | syyskuu 2014

21

kaffella n Pasi Silander, Saila Linkopuu ja Marjo Kyllönen (edessä oik.) pohtivat, miten koulu muuttuu tulevaisuudessa.

A: > KESKUSTELEMASS kö llik ää kehittämisp Pasi Silander, Stadin eKampus apulaisrehtori Saila Linkopuu, Etu-Töölön lukio opetuspäällikkö Marjo Kyllönen, opetusvirasto > AIHE: on Millaista koulunkäynti ? ssa de uu ais ev tul > PAIKKA: Cafe Cardemumma

teksti KATJA ALAJA kuvat TOMMI TUOMI

Tulevaisuuden koulu pistää ajattelemaan Tulevaisuuden koulu antaa eväät nopeasti muuttuvassa maailmassa toimimiseen. Asioiden ulkoa opettelun sijaan tarvitaan taitoa ymmärtää ilmiöitä sekä yhdessä työskentelemistä myös virtuaaliympäristössä.

22

Helsingin henki | syyskuu 2014

O

petuspäällikkö Marjo Kyllönen opetusvirastosta vastaa suomenkielisen perusopetuksen asioista Helsingissä. Lastentarhanopettajana työpolkunsa aloittanut Kyllönen on visioinut tulevaisuuden koulua ja johtamista väitöskirjassaan.

Stadin eKampuksen kehittämispäällikkö Pasi Silander opetusvirastosta kehittää lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien virtuaaliopetusta yhdessä oppilaitosten kanssa. Hän on kehittänyt tietoteknologiaa osaksi suomalaista opetusta jo 1990-luvun alusta lähtien.

Apulaisrehtori sekä äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Saila Linkopuulla on takanaan kymmenen vuoden opetusrupeama Etu-Töölön lukiossa. Hänellä on paljon sanottavaa tutkivan oppimisen hyödyistä.

Kaupungilla on toimikunta, joka kehittää 2020-luvun peruskouluja, lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia.

Miksi koulun pitää muuttua?

– Koulun tulee antaa sellaisia valmiuksia, että jokainen helsinkiläisoppilas löytää oman potentiaalinsa ja paikkansa yhteiskunnassa, myös pitkällä ai-

kavälillä. Kun ajatellaan nykyisiä ekaluokkalaisia, niin he ovat työelämässä vielä 2070-luvulla. Palveleeko koulu heitä?, Kyllönen kysyy.

Viime vuosina maailmasta on tullut valtava verkosto, jossa yhteistyö, tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja jatkuva muutos ovat arkea. Kun perinteiset alat kuihtuvat, pitää kehittää uusia tilalle. Robotit tekevät jo tuloaan, kuten monet muutkin asiat, joista kaikkia ei osata edes ennakoida.

– Pitää uskaltaa nähdä, että tietoyhteiskunta ja työelämä muuttuvat tulevaisuudessa paljon. Koulunkin pitää muuttua jatkuvasti. Emme tarvitse sisältökoulua, vaan koulun, joka opettaa oppijoita ajattelemaan ja oppimaan uutta, Silander pohtii.

Kouluyhteisön tulee kehittyä oppivaksi ja kannustavaksi organisaatioksi.

Uudet asiat tulevaisuuden koulussa >> Keskittyminen ajattelun ja oppimisen taitoihin. >> Ainerajat kaatava ilmiölähtöinen tutkiva oppiminen. >> Nykyistä monipuolisemmat opetusmenetelmät, esimerkiksi virtuaaliset työkalut ja pelillistäminen. >> Nykyistä monipuolisemmat oppimisympäristöt, esimerkiksi lähikoulu, vanhainkoti, luonto ja virtuaalinen maailma. >> Opettaja innostajana ja oppimisen asiantuntijana.

n Saila Linkopuun (vas.) mukaan opettajan tulee ymmärtää, millaiset tavat oppia toimivat kussakin tilanteessa. Marjo Kyllönen pohtii sitä, että lähikoulun lisäksi muukin ympäristö voi toimia oppimisympäristönä.

Millaista koulunkäynti tulevaisuudessa on?

– Yksittäisten aineiden sijaan oppiminen on ilmiölähtöistä, ja oppimisympäristöt monipuolistuvat. Koulussa voi olla majoja ja nurkkauksia oppijoille.

Voi olla, että koulusta tulee yhä enemmän eri-ikäisten, esimerkiksi lasten ja vanhusten, kohtaamispaikka. Lähikoulun lisäksi mikä tahansa ympäristö voi olla oppimisympäristö, kuten virtuaaliset tilat, Kyllönen toteaa.

Monissa helsinkiläiskouluissa ilmiölähtöisyys näkyy jo arjessa. Esimerkiksi Etu-Töölön lukiossa lukuvuoden viimeinen jakso on toteutettu ilmiöjaksona kahtena viime vuonna. Se on edellyttänyt tuntikiertokaavion muuttamista ja luopumista perinteisestä koeviikosta.

– Yhdeksi viime kevään ilmiöksi valittiin energia. Kemian neloskurssilaiset järjestivät elämyksellisen Lapsienergiaatapahtuman opettajien lapsille ja heidän kavereilleen. Lapset saivat osallistua eri asioiden, kuten vetyraketin tekemiseen.

Tällainen osallistava pedagogiikka saa opiskelijat ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, Linkopuu kertoo.

Opiskelijat ja opettajat ovat kirjoittaneet oppimiskokemuksistaan Tylyn

ilmiöitä -blogia. Yksi kurssilaisista kertoi blogissa, että ”oli mukava tehdä kouluajalla jotain vähän erilaista tunneilla kökkimisen sijasta”.

– Aiemmin opettajan auktoriteetti on perustunut viimeisimpään tietoon tietystä oppiaineesta. Nyt oman oppiaineen asiantuntijuuden lisäksi korostuu entisestään pedagoginen asiantuntijuus ja kyky kehittää sekä soveltaa erilaisia opetusmenetelmiä. Opettajan tulee ymmärtää, millaiset tavat oppia toimivat kussakin tilanteessa ja tarjota oppijoille erilaisia tapoja opiskella, Linkopuu sanoo.

Jakavatko koulut ja opettajat näkemyksen koulun muuttuvasta tehtävästä vai onko vaarana, että opetus voi asettaa oppilaat erilaiseen asemaan koulusta riippuen?

– Jokaisen koulun tulee osallistaa opettajansa tekemään muutosta, että näin ei käy. Kun oppimisympäristöt ja johtaminen muuttuvat, tarvitaan erilaisia kokeiluja ja opettajien keskinäisiä keskusteluja niistä. Kouluyhteisön tulee kehittyä oppivaksi ja kannustavaksi organisaatioksi, pohtii Kyllönen.

– Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö voi tukea tätä. Voi olla, että suun-

Yksittäisten aineiden sijaan oppiminen on ilmiölähtöistä, ja oppimisympäristöt monipuolistuvat.

nitelmaan tulee mainintoja käytettävistä opetusmenetelmistä toisin kuin tähän asti on ollut. Vahva luottamus paikalliseen osaamiseen ei tällöinkään katoa mihinkään, hän jatkaa.

– Minusta olisi hyvä, jos opetussuunnitelmissa eriteltäisiin, millaisia ajattelutapoja oppijoiden toivotaan oppivan koulussa. Lukioissa sähköiset ylioppilaskirjoitukset, jotka vaativat uudenlaista osaamista, otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2016 lähtien, Silander kertoo.

– Opetus on jo murroksessa, sillä suurin osa helsinkiläislukioiden opettajista on opiskellut verkkopedagogiikkaa.

Opettajille on syntynyt yhteistä ymmärrystä ja yhteistä kieltä oppimista tuke-

vista menetelmistä. Se on tärkeää, sillä tästä syksystä lähtien kaikki aloittavat lukiolaiset ja aloittavat ammattiin opiskelevat saavat käyttöönsä uuden oppimisen työkalun, ePortfolion, hän jatkaa.

Portfolio-oppimisessa opiskelija kehittää ja dokumentoi oppimistaan sekä tekee sen näkyväksi paitsi itselleen, myös muille oppijoille ja opettajille. Parhaimmillaan oppiminen on yhteisöllistä tiimityötä oikean maailman ilmiöiden parissa. Portfolio voi sisältää tekstin lisäksi kuvaa, ääntä, animaatioita ja videoita – esimerkiksi kännykällä otettuja videoklippejä. Tavoitteena on, että jokainen oppija voi käyttää teknologiaa luontevasti osana oppimistaan. Läppärit, tabletit, älykännykät ja muu mobiiliteknologia tulevat opetukseen mukaan.

– Peruskouluissakin tehdään jo monenlaisia projekteja, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä pelillistämistä. Esimerkiksi Siltamäen ala-aste luo keskiaikaiseen kylään liittyvän roolipelin, joka laajenee virtuaaliseksi. Pitää miettiä, miten tarvittava tieto- ja viestintätekniikka saadaan kaikkien koulujen käyttöön viisaasti, Kyllönen toteaa. 

Helsingin henki | syyskuu 2014

23

palvelu

Kaupunginmuseon kokoelmat Kaupunginmuseon kokoelmia pääsee selaamaan digitaalisesta Finna-palvelusta, jonka valikoima karttuu jatkuvasti. Käyttö on kaikille vapaata.

E

mpirekeskustassa kaupunginmuseossa on Hulluna Helsinkiin -näyttely, jossa ensimmäiseksi silmiin osuu merkillinen härveli, kuin jalaksille nostettu kamiina. Siitä törröttää savupiippukin.

– Se on vanha lumensulatuslaite, kertoo tutkija Tuomas Myrén.

Myrén ja tutkija Aki Pohjankyrö työskentelevät pari kerrosta ylempänä museon kuvakokoelmien parissa. He kehittävät kokoelmia sekä osallistuvat näyttelyiden ja julkaisujen laatimiseen. Molemmat ovat olleet museossa töissä viisi kuusi vuotta. Tutkijat jatkavat toistensa ajatuksia, ja yhteistyö on tiivistä.

Työn alla on kokoelmien digitointi. Sen tarkoitus on saada museon aarteet ihmisten ulottuville verkossa. Miten vanha lumensulatuslaite saadaan tietoverkkoon?

– Esineitä voi dokumentoida lähinnä kuvina ja teksteinä, Myrén sanoo. Esineet eivät olekaan digitointihankkeen keskeisintä antia – ainakaan vielä.

– Tulevaisuudessa verkosta voi ehkä tulostaa esineistäkin kopioita, Pohjankyrö visioi kolmiulotteisten printterien mahdollisuuksia.

Niitä odotellessa antoisinta Finna-palveluun tulevaa materiaalia ovat valokuvat, joita riittää.

merkiksi Signe Branderin kuvien kokoelman verkkoon, se sai paljon huomiota, Pohjankyrö kertoo.

Signe Brander kuvasi Helsinkiä sata vuotta sitten. Finnasta löytyy hänen koko kaupunginmuseolle kuvattu tuotantonsa, mikä tarkoittaa noin tuhatta kuvaa. Kuvista on tullut klassikoita näyttelyinä ja kirjoina.

Syksyllä Branderin kuvia tulee verkkoon uudella tavalla. Helsingin maisemista yhdistellään panoraamoja, joissa voi katsoa ympärilleen jopa täyden ympyrän. Silloisten negatiivien erottelutarkkuus oli niin hyvä, että zoomaamalla kuvista löytyy hienoja yksityiskohtiakin.

Aikoinaan kuvien vedokset olivat pieniä, mutta näyttelyihin ne on suurennettu. Tutkija Jan Alancon vetämässä hankkeessa Branderin panoraamakuvat viedään verkkoon suurresoluutiolla, joten niiden sisään voi zoomata tosi pitkälle.

Myös Simo ja Eeva Ristan 1970-luvun tuotantoa esittelevä Asfalttia ja auringonkukkia -näyttely jatkaa elämäänsä verkossa. Alkuperäistä näyttelyä on siellä laajennettu, ja kuvia voi hakea niiden kuvaaman paikan mukaan.

Merimiehenkadun ja Albertinkadun kulma vuodelta 1908. Kuva: Signe Brander.

teksti HARRI RÖMPÖTTI kuvat KAUPUNGINMUSEO

Branderia panoramana

19 40

- 19

50 luk u

.

Museon kokoelmissa on yli miljoona valokuvaa. Niistä on digitoitu 60 000 ja viety verkkoon 14 000. Tavoitteena on saada kaikki verkkoon. Vuoden loppuun mennessä nähtävillä on jo 25 000–30 000 valokuvaa.

– Emme kaada koko tietokantaa kerralla verkkoon. Laatu ratkaisee. Kun saimme esi-

Puistovahdin

Pikkulapsi ajamassa polkuautoa neljännellä linjalla 70-luvun alussa.

Kuva: Simo Rista.

24

Helsingin henki | syyskuu 2014

k ala virk

ki,

ot tel uO lym pia stad ionil la tou to. kokuussa 1 annis 943. Kuva: Väinö K

Vapaasti käytettävissä

– Aiemmin museon kokoelmat ovat olleet lähinnä tutkijoiden käytössä, mutta digitoimalla ne tuodaan kaikkien ulottuville. Samalla alkuperäiset säilyvät paremmin, kun niihin ei tarvitse koskea, Myrén sanoo.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaupunginmuseon kokoelmia avataan yleisölle näin laajasti, Pohjankyrö sanoo.

Digitointi alkoi jo 1990-luvun puolella. Tekniikka on harpponut eteenpäin niin, että osa kuvista on digitoitu uudestaan paremmin.

Digitointia ovat olleet tekemässä myös Tiina Heino, Kati Selänniemi ja Sari Saresto. Valokuvien ohella verkossa on muun muassa kuvia esineistä, rakennuksista, taideteoksista, julisteista ja vaikkapa 1970-luvun muovikasseista. Kenellepä tulisi ruokaostoksilla mieleen, että muovikassi voi olla tulevaisuudessa ympäristöongelman ohella myös esimerkki aikansa arki-designista?

Kaupunginmuseo palvelee toimipisteessään kuvia tarvitsevia vain kahtena päivänä viikossa, mutta verkko on aina auki. Verkkokuvia voi myös käyttää vapaasti.

oall ap k l Ja

Ju

or

up

ei

li 1

89

0-

19

00

-lu

vu

n

va

ih

te

es

ta

.

– Kuvat on julkaistu kansainvälisellä creative commons -lisenssillä. Sen mukaan niitä saa käyttää, kunhan mainitsee kuvaajan ja lähteen, eikä muuta kuvaa, Myrén selittää.

– Kaupunginmuseo on Finnassa ensimmäinen museo, joka sallii vapaan käytön. Vapaan datan kannattajille muunteluoikeuskin on tärkeää. Vielä emme voi erotella kuvia lisenssin mukaan, mutta sekin on tulossa, Pohjankyrö lisää.

Museoiden rooli muuttuu

Kuvien vapaa käyttö ei ollut yksiselitteisen selvää ja ongelmatonta. Museossa pohdittiin, mitä tapahtuu, kun kuka tahansa voi napata kuvat verkosta ja julkaista niistä vaikka kirjan, jos huvittaa?

– Oli tietysti jonkinlainen kynnys avata kokoelmia. Verkon kautta on saatu kuitenkin uutta tietoa ja tarkennuksia vanhoihin kuviin, Myrén sanoo.

– Ymmärsimme, että museoiden perinteinen rooli muuttuu. Portinvartijat joutuvat keskustelemaan enemmän ihmisten kanssa. Avautuminen on lopulta pelkästään hyvä juttu, Pohjankyrö toteaa.

Uudet toimintatavat poikivat uutta. Verkossa tarjotut kuvat ovat jo synnyttäneet sovelluksia.

Esimerkiksi Petri Pusa on tehnyt Branderin kuvia hyödyntäen What the Helsinki -mobiilisovelluksen. Puhelimen paikkatietojen avulla sovellus näyttää, miltä käyttäjän sijaintipaikka näytti ennen vanhaan.

Juuso Lehtinen on toteuttanut Helsinki ennen ja nyt -sovelluksen. Se tuottaa rinnakkain kuvat Helsingistä vuosikymmeniä sitten ja nykyaikana.

– Me suunnittelimme vastaavaa pitkään, mutta Lehtinen toteutti sen ennen kuin ehdimme. Kannattaa avata museon ovi verkkoon, sillä se voi synnyttää myös uutta, Pohjankyrö toteaa. 

Mikä Finna?

VIIME SYKSYNÄ AVATTU Finna on Kansalliskir-

Matkustajia poistumassa Aero Oy:n lentokoneesta Malmin lentokentällä 1947. Kuva: Väinö Kannisto.

Museon kokoelmien digitointi tuo museon aarteet ihmisten ulottuville verkossa.

jaston hallinnoima tiedonhakupalvelu. Siihen on koottu aineistoja arkistoista, kirjastoista ja museoista. Mukana on kymmeniä organisaatioita. Materiaalia lisätään koko ajan.

Kaupunginmuseolla on siellä oma näkymä osoitteessa hkm.finna.fi. Sieltä löytyy linkkejä kokonaisuuksiin, kuten Signe Branderin Helsinki tai Muovikassinäyttely 1976.

Kaupunginmuseon tutkijat tarjoavat pari vinkkiä omiin suosikkeihinsa.

– Kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasewin kuvat ensimmäisen maailmansodan ajalta ovat poikkeuksellisia. Hänen asemansa takia sensuuri ei rajoittanut lahjakasta harrastajavalokuvaajaa, Tuomas Myrén sanoo.

– Väinö Kannisto oli keksijä ja itseoppinut valokuvaaja. Hän teki luultavasti jopa omia kuvausvälineitä. Kanniston yli 5 000 kuvaa varsinkin 1940–1950-luvuilta ovat erittäin kiinnostavia, Aki Pohjankyrö kertoo.

Lopuksi varoitus: kuvien maailmaan uppoutuu helposti pidemmäksi aikaa kuin aikoo. hkm.finna.fi, finna.fi

Helsingin henki | syyskuu 2014

25

hyvinvointi teksti HENNA TANSKANEN kuvat ISTOCKPHOTO

Tasa-arvo on yhteinen etu Tasa-arvon edistäminen pitää saada osaksi työnteon arkea.

L

aki velvoittaa tasa-arvoon työelämässä, mutta tahto ja halu toteuttaa sitä käytännössä on meidän kaikkien vastuulla, sanoo erityissuunnittelija Hanna Maidell kaupunginkansliasta.

Kaupungin henkilöstön tasa-arvosuunnitelma vuosille 2014–2016 hyväksyttiin kesän alussa. Se laadittiin yhdessä kaupunginkanslian henkilöstöosaston ja henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Suunnitelmaan on kirjattu viisi tärkeää kehittämistoimenpidettä, joita kaupungilla halutaan edistää: naisjohtajien määrän lisääminen, tasa-arvoisen palkitsemisjärjestelmän edistäminen, työn ja muun elämän yhteensovittamisen parantaminen, johtamisen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen sekä tilasto- ja tutkimustiedon lisääminen.

– Suunnitelman kylkeen olemme laatineet käytännöllisen toimenpidetaulukon, jonka avulla virastot voivat tarttua toimenpiteisiin askel kerrallaan, Maidell vinkkaa.

Hyödynnä taulukkoa

Toimenpidetaulukko helpottaa tasa-arvotyötä. Taulukosta voi katsoa päätoimenpiteet, ja niihin liittyvät alakohdat voi ottaa osaksi viraston omia suunnitelmia. Taulukosta löytyy myös vastuut asioiden käynnistäjistä. Työtä raamittaa aikataulu.

Tavoitteena on, että henkilöstö voi huomata omassa arjessaan tasaarvon edistämisen kuuluvan kaupungin työnantajapolitiikkaan.

26

Helsingin henki | syyskuu 2014

– Virastojen kannattaa olla aloitteellisia esimerkiksi siten, että niissä tarkastellaan jo henkilöstösuunnittelussa, mikä on tilanne esimerkiksi naisten ja miesten määrissä, ja puuttua mahdolliseen epätasapainoon.

Yksi keskeisistä toimenpiteistä on naisjohtajuuden lisääminen.

– Tavoitetta voisi lähestyä tarkastellen vaikkapa sitä, että jos henkilöstössä on tietty määrä naisia, onko suhde sama johtajien joukossa. Teknisen alan virasto voisi puolestaan pohtia, miten tulevia isiä voisi kannustaa vielä enemmän esimerkiksi perhevapaiden pitämiseen.

Virastopäälliköille on jo kerrottu tasa-arvosuunnitelman hyväksymisestä. Heitä on pyydetty käynnistämään keskustelu oman henkilöstöhallintonsa kanssa siitä, miten toimenpiteitä ryhdytään omassa virastossa toteuttamaan. Tavoitteena on, että henkilöstö voi huomata omassa arjessaan myös tasa-arvon edistämisen kuuluvan kaupungin työnantajapolitiikkaan. Myös virastojen tasa-arvoyhteyshenkilöltä voi saada vinkkiä, mistä kannattaisi aloittaa.

– Tasa-arvoasiat kuuluvat kaikille, joten myös henkilöstö voi kysyä tasa-arvosuunnitelman toteutumisen perään omalta johdolta, Maidell painottaa.  Helmi > Henkilöstö > Tasa-arvo

Miten virastot edistävät tasaarvotavoitteita?

Naisjohtajien määrän lisääminen SOTEALAN NAISVALTAIS UUDESTA JOHTUEN

suurin osa meidän virasto mme henkilöstöstä on naisia. Esimiehet kin ovat yleensä naisia. Heitä on paljon eri tehtävissä ja tasoilla, joten naisilla on lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet hak eutua johtotehtäviin. Naisvaltaisuus ja per hevapaat ovat alamme haasteet, mutta olemme sopeutuneet niihin. Näkisin, että naisjohtajien arvostaminen liittyy koko sosiaali- ja terveydenhuollon johtamise n arvostamisen haasteeseen.

osastopäällikkö Tiina Mäki sosiaali- ja terveysvirasto

Tasa-arvoinen palkitsemisjärjestelmä

LÄH TÖ KO HT AM ME ON TAS A-A RVO INE N

palkitseminen kaikessa toim innassamme.

Samasta tehtävästä makse taan sama tehtäväkohtainen palkka, ja palkittavat suoritukset myönnetään tas a-arvoisesti sukupuolesta riippumatta.

Työhyvinvointiohjelmamme yhdeksi toim enpiteeksi on nostettu tasa-arvoinen pal kitseminen.

hallintopäällikkö Pia Uljas taidemuseo

psykologi

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen IKÄJOHTAMINEN-O

HJELMASSAMME huomioidaan eri elämäntilan teessa olevien henkilöiden tarpeet työn suunnittelussa, organisoinnissa ja muuss a johtamisessa.

Hyödynnämme muun mu assa etätyömahdollisuuksia, osa-aikatyötä , perhevapaita, liukuvaa työaikaa sekä virk a- ja työvapaita mahdollisuuksien mukaa n. Osallistumme myös sosiaali- ja terveysm inisteriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on saada tietoa hyvistä käytännöistä esimiesvalmennukseemme .

henkilöstöpäällikkö Anne Lappalainen kiinteistövirasto YH TEN Ä TO IME NP ITE ENÄ MM E

TYÖ N ja

muun elämän yhteensov ittamisessa on kannustava viestintä perhev apaiden pitämisestä. Edistämme sitä siten, että lähetämme linkin kaikille Helmi -intrassamme julkaistavaan ”hallintosähk öpostiin”, kun uutta tietoa on tarjolla. Ole mme viestineet muun muassa isyysraha n muutoksista.

Toivomme, että toimet kan nustavat perhevapaiden käyttöön. Pai kallinen työaikasopimus helpottaa töiden ja muun elämän yhteensovittamista. Esime rkiksi sen ja osittaisen hoitovapaan ans iosta eräs nuoriso-ohjaajamme pystyy tek emään parina iltana yhden päivän tunnit.

henkilöstösuunnittelija Tanja Suomalainen nuorisoasiainkeskus

Lisää tutkimus- ja tilastotietoa TILASTO- JA TU

TKIMUSTIETOA tarvita an tasa-­ arvoasioiden edistämis en tueksi.

Tarkoituksena on lisätä tiet oa eri tehtävien sukupuolijakaumasta.

Seuraamme valtakunnallista tutkimusta epä tasa-arvon ilmenemisestä.

Työterveyspsykologi Maria Ollila työterveyskeskuksesta kertoo, miten voi luottaa kykyihinsä.

erityissuunnittelija Hanna Maidell kaupunginkanslia

Johtamisen kehittäm ja toimintakäytännötinen

OIV

A AKATEMIA TARJOAA virastojen esimiehille yhteisiä valme nnusohjelmia, mikä osaltaan tukee tasa-a rvon edistämistä ja stereotypioiden murta mista. Naisesimiesten sekä asiantuntijast a esimieheksi valmentautuvien on mahdo llista käsitellä mentor- ja coachingtapa amisissa oman urakehityksen kannalta merkityksellisiä asioita. Nyt syyskuussa Oiv a käynnistää naisesimiehille ja -johtajille om an mentorointiohjelman, joka tukee vie lä voimakkaammin naisten hakeutumista johtotehtäviin.

konsultti Meri Virta ja seniorkonsultti Helena Kangas Oiva Akatemia

Usko itseensä on voimavara MUUTTUVA TYÖELÄMÄ ja vaihtuvat työtehtävät haastavat ja saattavat

herättää kysymyksiä: Osaanko? Pystynkö? Miten pärjään? Näiden vaatimusten aiheuttamalta stressiltä suojaa luottamuksen tunne siihen, että on olemassa voimavaroja, jotka auttavat kohtaamaan työn haasteet. Yksi keskeinen jaksamista edesauttava voimavara on ammatillinen pystyvyysusko. Se tarkoittaa työntekijän luottamusta omiin kykyihinsä tehdä annetut tehtävät onnistuneesti ja selviytyä eteen tulevista haasteista.

PYSTYVYYSUSKO VAIKUTTAA SIIHEN, miten työntekijä toimii ja millai-

sia tunteita haastavat tilanteet hänessä herättävät. Kokemus omasta pystyvyydestä kohdata vaikeat tilanteet lisää energisyyttä työssä ja sinnikkyyttä vaativissa tehtävissä. Tällöin vaikeat tilanteet kohdataan parhaimmillaan mahdollisuutena hyödyntää omia taitojaan ja osaamista.

Mitä enemmän työntekijä uskoo kykyihinsä, sitä vähemmän hänellä on negatiivisia tunteita, kuten stressiä, ahdistusta ja jännitystä.

AMMATILLINEN PYSTYVYYSUSKO on yksilön voimavara, jota työnteon rakenteet vahvistavat. Hyvin suunniteltu ja organisoitu työ sekä toimiva työyhteisö tukevat luottamusta omiin taitoihin. Luottamus kehittyy olosuhteissa, joissa työntekijällä on mahdollisuus saavuttaa työlleen asettamat tavoitteet ja onnistua työssään. Työyhteisön ja esimiehen tuki sekä positiivinen palaute ovat keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat tunnetta omasta pärjäävyydestä kaikissa tilanteissa. Omassa työssäni olen havainnut, että yhdelläkin kannustavalla lauseella voi olla ratkaiseva merkitys vaikean tilanteen kohtaamisessa.

USKO ITSEENSÄ ON kehittyvä voimavara, jota itse voi vahvistaa ja ylläpitää.

Siksi voi olla hyödyllistä pysähtyä miettimään, miten on aikaisemmin onnistunut hankalissa tilanteissa. Onnistumisten mieleen palauttaminen luo varmuutta ja tukee suoriutumista. Lisäksi voi pohtia, miten tyypillisesti reagoi haastavissa tilanteissa ja miten se vaikuttaa arvioon omasta selviytymisestä. Omien reagointitapojen tunteminen ja hyväksyminen auttaa luomaan etäisyyttä niiden virittämiin negatiivisiin arvioihin ja kasvattaa uskoa omiin kykyihin. Myös tieto siitä, mistä on mahdollista saada tukea tarvittaessa, luo pohjaa omalle pystyvyyden tunteelle.

KEHITTÄMÄLLÄ TYÖOLOSUHTEITA ja pysähtymällä tarkastelemaan omaa

toimintaansa ja ajattelutapoja työssään voi vahvistaa ammatillista pysyvyysuskoa. Usko siihen, että osaa, pystyy ja hallitsee asioita, suojaa stressiltä, kerryttää onnistumisen kokemuksia ja luo uusia voimavaroja.

Helsingin henki | syyskuu 2014

27

liikkeellä teksti HEINI SANTOS kuvat SHUTTERSTOCK

Messuilta hyvä

Miltä kuulostaisi sandbell? Vai keräätkö mieluummin vinkkejä hyvään uneen? Tsemppi-hyvinvointimessuilta saat molemmat.

L

okakuussa kaupungin henkilöstölle on tarjolla harvinaisen laajamittainen maksuton hyvinvointitapahtuma. Se yhdistää aiemmilta vuosilta tutut Täysi kymppi -liikuntatapahtuman ja pääkaupunkiseudun työhyvinvointiseminaarin.

– Olemme pyrkineet järjestämään hyvinvointimessut siten, että kaikille löytyy kiinnostavaa tekemistä. Tauotta pyöriviä lajikokeiluja voi tehdä sisällä ja ulkona. Mukana on niin tavallisia kuin harvinaisempiakin lajeja, joita moni ei välttämättä vielä ole kokeillut, kertoo henkilöstöliikunnan suunnittelja Pilvi Heinonen liikuntavirastosta.

Luentojen kokoavana teemana on oman hyvinvoinnin johtaminen, jota tarkastellaan muun muassa unen, ravinnon ja aivotyöskentelyn näkökulmasta.

Hyvinvointitietoutta voi kerätä myös kiertelemällä yhteistyökumppanien ständeillä tai osallistumalla hyvinvointiin liittyviin testeihin ja mittauksiin.

Tilaisuuden juontaa Tanssi tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Sutu Markkanen.

Väliajoilla karnevaalitunnelmaa luo Tanssikoulu Sambic.

Lajikokeiluihin kuuluu esimerkiksi neljä erilaista jumppaa: Iloa & energiaa toimii alkulämmittelynä päivän aktiviteetteihin, Ryhtiä & voimaa sisältää lihaskuntoa ja tasapainoharjoituksia, Kylli Kukk vetää joogatunnin ja Ansku Bergström tanssillisen Let’s dance -tunnin.

– Kaikki jumpat ovat sellaisia, ettei niihin tarvita aiempaa kokemusta tai osaamista. Jokainen voi heittäytyä mukaan nauttimaan yhteisestä liikuntatuokiosta, Heinonen kannustaa.

Vaikka Töölön kisahallin tiloissa mahtuu jumppaamaan iso joukko kerrallaan, kannattaa paikalle saapua hyvissä ajoin.

Mukaan otetaan sisäkengät. Ulkoilmassa viihtyvä voi reippailla Töölönlahden ympäri tai innostua geokätköilystä.

Hupia ja huippuohjaajia

Tsemppi-hyvinvointimessut ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä Husin yhteisponnistus. Tapahtumaan tavoitellaan jopa 4 000 kävijää.

– Kannustamme henkilöstöä keskittämään tyhypäiviään Tsemppi-hyvinvointimessuille, sillä siellä kukin löytää varmasti itselleen sopivaa tekemistä.

Kaikille osallistuminen työpäivän aikana ei ole kuitenkaan mahdollista, ja se on huomioitu messujen aikataulussa, liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen henkilöstöliikunnasta kertoo.

Ohjatut tunnit on suunniteltu siten, että niihin voi osallistua myös myöhemmin iltapäivällä kolmen jälkeen.

Messujen lajikirjoon kuuluu muun muassa kahvakuulan pikkuserkku sandbell eli hiekkasäkkien kanssa tehtävä jumppa. Vaihtelua omaan liikkumiseen voi hakea myös kuntonyrkkeilystä, miekkailusta tai asahista.

Mikä? essut yvinvointim Tsemppi-h llissa lön kisaha Missä? Töö 18 .10. klo 12– edot: Milloin? 8 set ja lisäti k u a v u k ji la , a lm Ohje ssut.fi. invointime tsemppihyv minen: Ilmoittautu rin kautta tuskalente lu u o K n e Helm

28

Kuin tehty tyhypäivään

Tyhypäivän ohjelmaksi messuilla on valmis paketti, josta kukin voi valita mieluisaa tekemistä. Jos valinta tuntuu vaikealta, tapahtuman verkkosivuilla on valmiiksi yhdisteltyjä cocktaileja tarjonnasta.

Ennen kaikkea järjestäjät toivovat messuille runsaasti kävijöitä ja hyvää fiilistä. Kaikkea kannattaa kokeilla avoimin mielin ja hyödyntää mahdollisuus saada paljon tietoa omaa työtä, jaksamista ja hyvinvointia tukevista asioista.

– Toivomme, että ihmiset löytäisivät messuilta uusia tapoja liikkua tai oivaltaisivat jutun, joka tuntuu hyvältä ja antaa iloa ja virtaa, Rautiainen sanoo. 

Eeva-Liisan tärpit 1. Teatteri-ilmaisu ja improvisaatiokokeilu 2. Ansku Bergström ja Let’s Dance!

Pilvin tärpit 1. Kylli Kukkin joogatunti 2. Tasapainorata, jossa pääsee testaamaan tasapainoaan

Monoa toisen eteen KILSAT KASAAN -TYÖMATKALIIKKUMISHANKKEEN hengessä messuillekin kannattaa lähteä reippaillen. Pysäköinti Kisahallin lähistöllä voi olla hankalaa, joten mahdollisuuksien mukaan paikalle kannattaa tulla kävellen tai pyörällä. Myös julkinen liikenne johdattaa paikalle näppärästi.

Henkilöstön työmatkaliikkumista selvitettiin toissakeväänä. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että 24 prosenttia kaupungin työntekijöistä liikkuu työmatkansa pyörällä tai kävellen. Työmatkojen keskipituus on 12,4 kilometriä. Tästä huolimatta moni pitää työmatkaansa liian pitkänä työmatkaliikuntaan.

Kymmenen kilometriä ei ole pyöräillen pitkä matka, kun siihen totuttelee. Myös työpäivän aikana kuljettavat matkat kannattaa käyttää hyväksi liikkumalla.

Lokakuussa on luvassa jatkokysely työmatkaliikunnasta. Sen tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin Kilsat kasaan -kampanja on purrut.

Älä karsi unesta!

SILLOIN KUN ON kiire, on helppo napata lisää tunteja uniajasta. Uni on kuitenkin

palautumisen kannalta elintärkeää. Kuinka suuresta riskistä univajeessa on kyse, neurologi Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta?

– Mitä pidempään univajetta kertyy, sitä suuremmat ovat sen aiheuttamat haitat. Pitkäaikainen univaje muun muassa yli kaksinkertaistaa masennusriskin ja altistaa aikuistyypin diabetekselle ja verenkiertohäiriöille.

Partinen luennoi Tsemppi-hyvinvointimessuilla unen merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Henkilöstöliikunnan syksy HENKILÖSTÖLIIKUNTA TARJOAA YLI 100 viikoittaista tuntia edullista ohjattua liikuntaa eri

puolilla kaupunkia. Peruspakettiin kuuluu muun muassa kehonhuoltotunteja, kuten asahia, joogaa ja Selkä kuntoon -ryhmä sekä vesijumppia ja kuntonyrkkeilyä. Syksyllä lajikirjo kasvaa kahvakuulalla, eritasoisilla uimakouluryhmillä ja Tanssien kuntoon -tunnilla.

Tanssillisille teematunneille voi tulla kokeilemaan.

Etelä-Helsingissä pyörinyt yli 60-vuotiaille tarkoitettu Ikivireät-toiminta laajenee myös ItäHelsinkiin. Myös liikuntapaikkojen määrä Itä-Helsingissä kasvaa.

Uutena mahdollisuutena jumppakortista voi nyt tilata edullisempaan hintaan pidempiaikaisen kausikortin, joka kattaa sekä syys- että kevätkauden.

Erikoisohjelmaa on luvassa muun muassa syyskuun lopulla Liikkujan viikolla sekä marraskuisten Porraspäivien aikana. Koko tuntitarjonta ja lisätiedot syksyn henkilöstöliikunnanmahdollisuuksista löytyvät henkilöstöliikunnan sivuilta Helmestä.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Helsingin henki | syyskuu 2014

29

■■ TYÖVÄENASUNTOMUSEOSSA TEHDÄÄN KÄSITÖITÄ sekä keskustellaan ja kahvitellaan vanhanajan ompeluseuran hengessä. Käsityökeskiviikossa tutustutaan perinnekäsitöihin kuten kirjontaan ja pitseihin. Pajassa voi myös neuloa ja virkata. Oman keskeneräisen käsityön voi tuoda mukanaan.

Työpajaan on vapaa pääsy eikä siellä peritä materiaalimaksua. Tulevat käsityöhetket ovat 17.9. ja 15.10. klo 13–15, osoitteessa Kirstinkuja 4. helsinginkaupungimuseo.fi

■■ HELSINGIN TYÖVÄENOPISTO JA ARBIS juhlivat satavuotista taivaltaan tänä vuonna.

Syyskuussa avautuu työväenopiston ja Arbiksen yhteinen Ilo oppia/Kul på kurs -näyttely kaupungintalon Virka Galleriassa. Juhlanäyttely kuvaa ajan ja toiminnan muutosta. Näyttelyn yhteydessä järjestetään työpajoja ja näytetunteja maistiaisina opiston monipuolisesta tarjonnasta. Näyttely on avoinna Virka Galleriassa 12.9.–26.10.

Sunnuntaina 5.10. järjestetään kaikille avoin Kansalaisjuhla Opistotalon juhlasalissa, Helsinginkatu 26. Riehakkaaseen juhlatunnelmaan saattelee Giant Puppet -jättinukkekulkue. Mukaan kulkueeseen ovat tervetulleita kaikki halukkaat.

Juhlahumu yltää myös opiston kaikkiin toimipisteisiin, ja juhlavuoteen liittyviä kursseja, luentoja, tapahtumia ja konsertteja on ympäri Helsinkiä. hel.fi > tyovaenopisto >100

Ympäristöopas tapahtumille ■■ PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISHANKE GREENING Events on julkaissut Siisti tapahtuma -ympäristöoppaan. Se on tarkoitettu neuvoksi ja avuksi ympäristöasioiden hyvään hoitamiseen tapahtumajärjestäjille.

Opas auttaa käytännön vinkein tapahtumapaikan valinnassa, liikkumisessa ja logistiikan tehostamisessa, hankinnoissa ja energiankulutuksessa. Se antaa tietoa myös melusta, elintarviketurvallisuudesta, jätehuollosta sekä opastaa kestävään juoma- ja ruokatarjoiluun. issuu.com/helsinginymparistokeskus

Liikkumaan!

■■ HENKILÖSTÖLIIKUNNAN SYYSKAUSI ON alkanut 1.9. Saat tietoa liikuntatarjonnasta sekä vapaista paikoista Helmen Koulutuskalenterista tai liikunnansuunnittelijoilta, puh.

310 87822 tai 310 87821.

Henkilöstöliikunnan syksyn muut tapahtumat löydät Helmestä Henkilöstöliikunnan sivuilta. Muun muassa Pääkaupunkijuoksu juostaan 28.9. Käy tutustumassa tarjontaan.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Suuri runopäivä

■■ RUNO SAA MONEN muodon suuressa runopäivässä sunnuntaina 2. lokakuuta klo 13–20. Runoja esitetään laulettuna, lausuttuna ja luettuna. Ohjelmassa on lausuntaryhmien runokavalkadi, runonäytelmä, itkuvirsiä ja muita esityksiä. Osoite: Opistotalo, Helsinkatu 26. hel.fi > tyovaenopisto > 100

30

Helsingin henki | syyskuu 2014

ston arkisto.

Käsitöitä museossa

TYÖVÄENOPISTO 100 VUOTTA

Kuva: Helsingin työväenopi

kuva SHUTTERSTOCK

ilmoitustaulu

kuva SHUTTERSTOCK

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 3. lokakuuta.

Taidemuseo vierailee kulttuuritaloissa ■■ TAIDEMUSEON NÄYTTELYTILOJEN REMONTTI Tennispalatsissa alkoi heinäkuussa, ja uusi taidemuseo avautuu syksyllä 2015. Museon taiteesta voi kuitenkin nauttia syksyn aikana kulttuurikeskuksen eri taloissa.

Stadin nuoret 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely on esillä Vuotalossa 27.9. asti. Se on aikamatka helsinkiläisten nuorten elämään muuttuvassa kaupungissa.

Meksikossa kuolleiden päivä on karnevalistinen tapa muistaa vainajia. Caisassa onkin esillä Meksikolainen kuolleiden päivän alttari 9.–31.10.

Stoassa juhlistetaan talon syntymäpäivää 26.10.

Esillä on Dennis Oppenheimin veistosinstallaation

tulta sarvistaan syöksevät peurat talon pihalla klo 19. Digestion. Gypsum Gypsies -installaatio siirtyy Stoan aulaan juhlien jälkeen ja on esillä 16.11. asti.

Stoassa on myös esillä Stadin nuoret 1980-luvulla näyttely 20.11.–4.12. Se on aikamatka keskelle helsinkiläisnuorten elämää. Mukana on valokuvia muun muassa Jouko Leskelältä, Jan Kailalta ja Stefan Bremeriltä.

Kanneltalossa voi tutustua siihen, miten nykytaitelijat käsittelevät teoksissaan yksinäisyyden kokemusta. Yksinäisyyden kuvia -näyttely on avoinna 5.12.–31.1.2015. hel.fi > kulttuuri

MTV Push Helsinki Festival valtaa kaupungin ■■ MTV OTTAA HELSINGIN haltuunsa 48 tunnin ajaksi 11.–12. syyskuuta. Kaksipäiväinen festivaali tuo esiin uutta musiikkia, trendejä, ilmiöitä ja tapahtumia.

Erilaiset tapahtumat, workshopit ja muut aktiviteetit tuovat esiin kaupungin parhaat puolet: luvassa on musiikin ja trendien lisäksi viihdettä, ruokaa, seikkailuja, saunoja ja paljon muuta.

Festivaali on ensimmäinen MTV:n isännöimä tämän tasoinen kansainvälinen tapahtuma. Pääyhteistyökumppaneita kaupungin lisäksi ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja

elinkeinoministeriö. Festivaali nostaa esille Helsingin monipuolista kulttuuritarjontaa kaupunkilaisille ja matkailijoille. mtvpushhelsinki.com

Ristikko nro 4/2014

Sanahaarakas

Kuusikirjaimiset vastaussanat kirjoitetaan pystyriveille. Kolmannen kirjaimen jälkeen sanan jatkaa vihjeessä olevan toisen numeron kohdalta alas.

1-2 Kassara 1-4 Helsinkiä 3-2 Korvike 3-4 Sea Horse 5-4 Helsinkiä

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 3.10. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

5-7 Mesikämmen 6-7 Suomi 6-9 Hyvä kortti 8-7 Arpanoppa 8-9 Uiskenteleva poikanen 10-9 Kantoväline 10-12 Autoliike 11-12 Helsinkiä 11-14 Tupruta 13-12 Ruoveden erämaa-ateljee 13-14 Koiran luuverbi 15-14 Hälistä

15-17 Turvapaikkoja 16-17 Ympäristöt 16-19 Uskonnollinen tilaisuus 18-17 Tauluille kirjoituksiin 18-19 Italialaisilla ennen 20-19 Kaupunginjohtajisto 20-22 Maa 21-22 Suunnistajalla 21-24 Herkutteluun 23-22 Työkalu 23-24 Iholle

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 3.10. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 3/2014:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Keijo Malin, Maire Hakala, Leo Markkanen, Leila Alakoski ja Iris Fjäder.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | syyskuu 2014

31

04

Helsingin henki @KjJu

kuva RIIKKA HURRI

2014

s

si In Bed with Amanda? #helsingintaidemuseo @Juhlaviikot

syyskuu–lokakuu 2014

{ uusi duuni }

Länsisataman synnyttäjä KUKA: Outi Säntti AMMATTI: projektinjohtaja TÖIHIN: 1.3.

TOIMIPAIKKA: kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Aluerakentamisprojektien tehtävänä on ohjata ja koordinoida hallintokuntien ja ulkopuolisten tahojen toimintaa alueiden kehittämiseksi. Vastaan tavoitteiden toteutumisesta Länsisataman alueella, johon kuuluvat Jätkäsaari, Hernesaari ja Telakkaranta sekä jo toteutuneet Ruoholahti, Salmisaari ja Eiranranta. Käytännössä keskustellaan usein aikatauluista, rahoituksesta ja toimintojen yhteensovittamisesta.

Mitä teit aiemmin?

Aiemmin työskentelin Länsisataman alueen projekti-insinöörinä. Sitä ennen toimin reilut kymmenen vuotta yksityisellä infrasuunnittelun ja maankäytön tehtävien parissa.

Millainen on työyhteisösi?

Meillä on 20 aluerakentamisen ammattilaista.

Esimieheni sanoja lainatakseni teemme parasta kaupunkia parhaalla porukalla. Työpareinani on kaksi projekti-insinööriä sekä iso joukko virastojen asiantuntijoita. Teemme yhteistyötä kaikkien virastojen kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneitamme ovat myös yksityisen puolen toimijat sekä kaupunkilaiset ja alueen yrittäjät.

32

Helsingin henki | syyskuu 2014

Mihin asioihin olet jo tarttunut?

Jätkäsaaressa on rakenteilla tai suunnittelussa liki kolmekymmentä asuinrakennushanketta, joiden koordinoinnissa ja yhteensovituksessa riittää työtä.

Mitä mielenkiintoista teillä on meneillään?

Toivottavasti vanhan kappaletavaravaraston Bunkkerin ympärillä alkaa tapahtua. Jospa tällä tavalla saisimme uutta elämää vanhaan varastorakennukseen.

Mitä haasteita tehtävässäsi on?

Yksi haaste on huolehtia uusien alueiden vetovoimasta rakentamisen aikana. Asukkaat ja yritykset tarvitsevat palveluita ja liikenneyhteyksiä, palvelut puolestaan asiakkaita. Pyrimme huolehtimaan, että palvelut saadaan oikeaan aikaan ja että asuminen olisi viihtyisää myös työmaiden läheisyydessä.

Mistä pidät työssäsi?

On mahtavaa vaikuttaa kokonaan uuden kaupunginosan syntymiseen. Jätkäsaareen ja aikanaan Hernesaareen tulee koti runsaalle 23 000 ihmiselle.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Kolme lasta ja heidän harrastuksensa pitävät sopivan kiireisenä. Pelaan myös harrastemielessä koripalloa Tapiolan Hongassa.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Espoon Soukassa ja kuljen töihin linja-autolla – toivottavasti tulevaisuudessa metrolla.

21.8.–18.1.2015

SUOMALAINEN ANIMAATIO 100 VUOTTA Annantalossa juhlitaan suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä. Näyttelyssä voi itse tehdä animaatioita, lyhäreitä ja tutustua animaatioiden prosessiin. annantalo.fi

5.9. & 12.9.

KISSOJEN YÖ

Kissalaaksossa voi bongata kissapetoja Korkeasaaren Kissojen yössä klo 16–24 ja osallistua uhanalaisten lajien suojeluun. korkeasaari.fi

13.9.

HELSINKI DRESSES Helsinki Dresses on muotoilija Anne Mustarastaan rakkauskirje Helsingille, arkkitehtuurille ja kauneimmille rakennuksille klo 12.30, Laituri, Narinkka 2. laituri.fi

8.10.

VUOSI 1912 – UPPOSIKO ”KULTAINEN AIKA” TITANICIN MUKANA? Työväenopiston juhlavuoden luento Opistotalossa, Helsinginsali, Helsinginkatu 26. hel.fi > tyovaenopisto > 100

22.10.

HELSINKI HENKI ILMESTYY Aiheina kotihoidon tiimityö, työväenopiston 100-vuotishistoria, nuorten vaikuttamiskanava Ruuti, työn kuormittavuuden hallinta, talviuintipaikat, talousarvio ja henkilöstön osaamisen kehittäminen.