Helsingin henki 5/2010

henki Helsingin

05 2010 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 24

Hyvää

yötä?

Työ& terveys tutkittu

SIVU 10

Meidän kaikkien opisto

SIVU 20

kaffella

teema

SIVU 06

duunissa

Mia Savolainen ja vuorotyöläisen värikäs arki s. 25

Tulospalkkioperiaatteet uudistuvat

{ pääkirjoitus }

Henkilöstö kokee työkykynsä hyväksi

T

ämänvuotisen työ- ja terveyskyselyn tulokset ovat melko mukavaa luettavaa. Suurin osa henkilöstöstä pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena. Hyvässä työvireessä ollaan oman arvion mukaan jatkossakin. Ihmisten on kiva tulla töihin, ja 90 prosenttia sanoi palautuvansa hyvin tai kohtalaisesti työn aiheuttamasta kuormasta. 57 prosenttia tunsi stressiä vain vähän tai ei lainkaan. Koko maassa lukema on 65 prosenttia.

Kaupungin töissä on myös imua ja mielekkyyttä. Erityisesti 20–34-vuotiaat ovat sitä mieltä, että työn mielekkyys paranee kaiken aikaa.

– Olemme innostuneempia kuin kunta-alan työntekijät keskimäärin. Koko maata koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ on muuttumassa huonompaan suuntaan. Meillä mielipiteet ovat päinvastaisia, työterveysjohtaja Tiina Pohjonen toteaa.

Huolenaiheitakin on. Hyötyliikunta on vähenemässä kaiken ikäisillä: esimerkiksi kuntoliikuntaa harrastetaan vähemmän kuin muualla Suomessa. Parikymmentä prosenttia vastaajista kärsii unettomuudesta yli kolme kertaa viikossa.

– Meillä on ollut suuria organisaatiomuutoksia, joten on luonnollista, että kuormitusoireita esiintyy. Toisaalta niiden työntekijöiden määrä, jotka osaavat rentoutua työpaineista, on kasvanut, kertoo Pohjonen.

Kysely sai henkilöstöltä kiittävää palautetta ja keräsi toiveita sen jatkamisesta. Moni innostui ottamaan yhteyttä työterveyshoitajaan ja kertomaan ehkä pitkäänkin haitanneesta asiasta.

Työterveyskeskus tarjoaakin tulosten analysointiapua, jotta ne voidaan käyttää mahdollisimman hyvin työhyvinvoinnin käytännön edistämiseksi. Työterveyskeskukseen ollaan luomassa uutta työuratarkastusmallia, jossa ihmisten terveyttä tarkastetaan säännöllisesti.

Helsingin Hengen viime kuussa järjestetyn lukijakyselyn tuloksista käy niin ikään ilmi, että työhyvinvointi ja -terveys kiinnostavat lukijoita. Ihmiset haluavat, että lehdessä edelleenkin pidetään esillä ja käsitellään erityisesti työhyvinvointia, henkilöstöetuja ja palkitsemista.

Lue lisää työ- ja terveyskyselyn tuloksista tästä numerosta sivulta 6 alkaen!

Stadi 365

Henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Eija Hanni kertoo uudelleensijoituksen uusista periaatteista.

Uudelleensijoitusperiaatteissa vastuut ja prosessi selvennettiin KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYI henkilöstön uudelleensijoitukselle uudet periaatteet, jotka tulivat voimaan syyskuun alusta. Uudelleensijoitustoiminnan avulla kaupunki pystyy turvaamaan henkilöstönsä palvelussuhdeturvan silloinkin, kun henkilö ei terveydellisistä syistä voi jatkaa omassa työssään tai kun vanha tehtävä loppuu organisaatiomuutosten myötä.

Uudelleensijoitusperiaatteissa määritellään nyt aikaisempaa selvemmin vastuutahot ja uudelleensijoitusprosessin kulku.

Uudelleensijoitus on käsitteenä ja toimintamallina paljon laajempi kuin vain uuden työn hakemista henkilön siirtyessä työpaikasta toiseen. Uudelleensijoitus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla työnantajan ja -tekijän näkökulmista seuraavilla toimenpiteillä: tiedon jakaminen, henkilökohtainen tuki, työkokeilu, tutkintoon johtava tai muutoin osaamista lisäävä ammatillinen koulutus, mahdollinen tarkempi työkyvyn selvitys, kuntoutus, ryhmävalmennus uuteen tilanteeseen ja aktiiviseen työnhakuun sekä laaja verkostoyhteistyö.

KAUPUNKI ANTAA uuteen tehtävään siir-

tyvälle henkilölle palkkatakuun. Puoli vuotta uudelleensijoitukseen ryhtymisestä tai tehtävän loppumisesta

työntekijä saa vähintään entisen tehtävän mukaista palkkaa. Jos uuden tehtävän varsinainen palkka on pienempi kuin entisen tehtävän, palkka ei puolen vuoden jälkeenkään voi laskea enempää kuin 15 prosenttia. Palkkatakuu on voimassa viiden vuoden ajan. Uudelleensijoituksen katsotaan päättyvän, kun henkilö on sijoittunut pysyvään työhön tai kun hän on saavuttanut henkilökohtaisen vanhuuseläkeikänsä. Jos henkilölle ei ole kaupungin uudelleensijoitustoimenpitein pystytty järjestämään pysyvää työtä kolmen vuoden kuluessa, palvelussuhde voidaan päättää laissa mainituin perustein.

TERVEYDELLISISTÄ SYISTÄ johtuvassa uu-

delleensijoituksessa esimiehellä on vastuu uudelleensijoitustoimenpiteiden aloittamisesta. Esimiehen tulee pitää viivytyksettä työntekijän kuulemistilaisuus ennen työkokeilujen, koulutuksen tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Kuulemistilaisuudessa työntekijälle perustellaan tarve uuden työn hakemiselle, kerrotaan uudelleensijoituksen keskeiset periaatteet ja kuullaan työntekijän näkemys tilanteesta.

ORGANISAATIOMUUTOSTEN aiheuttamis-

ta uudelleensijoitustoimenpiteistä vastaa viraston tai liikelaitoksen johto ja henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto yhteistyössä oman viraston henkilöstöhallinnon kanssa. Kun virastossa tai liikelaitoksessa aletaan suunnitella tehtävien uudelleenjärjestelyjä, on tärkeää ilmoittaa asiasta henkilöstövoimavaraosastolle suunnittelun alkuvaiheessa. Tarkemmat tiedot uudelleensijoituksen uusista periaatteista löytyvät Helmen henkilöstösivuilta kohdasta Uudelle uralle sekä myöhemmin julkaistavista oppaista.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-

Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKES-

Maissi Kasurinen

KUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09)

310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström (pj), Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina

Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Maija Kajanto, maija.kajanto@kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS 39 000 kpl 22. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

02

Helsingin henki | lokakuu 2010010

sisältö { lokakuu 2010 } 06 TEEMA

Työterveyskyselyn tulokset kertovat, miten työntekijät jaksavat.

10 DUUNISSA

Työväenopistolla remontti valmistui, ja moderneissa tiloissa on hyvä tarttua syksyn lukujärjestykseen.

14 AMMATTI

Miten riskejä hallitaan, riskienhallinnan asiantuntija Mika Häkkinen?

20 KAFFELLA

Tulos vai ulos? Vai sittenkin vähemmän kylmää kyytiä? Asiantuntijat istahtivat tulospalkkioperiaatteiden ja kahvikupin äärelle.

12

TALOUS

Helsinki luovii suhdannesumusta kohti selkeämpiä suvantoja.

REPPARI

22 PALVELU

Linnanmäelle on aina mukava tulla. Mitä muita tapoja löytyy, kun halutaan laittaa arki hetkeksi hyllylle?

Pohjois-Haagan ala-asteella hallitaan yhteistyön niksit.

27 TYÖKALUT

Sähköinen työtila auttaa liikkeelle.

16

28 LIIKKEELLÄ

Laulu vie yhteen ja eteenpäin.

PALSTAT Helsinki 180˚ Uutiset Haloo, mistä on kyse?

Ilmoitustaulu Uusi duuni

lokakuu

04 05 26 30 32

15

24

YMPÄRISTÖ

TYÖHYVINVOINTI Kunnon unet auttavat jaksamaan, niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Lue, miten ekologisuus tulee ottaa hankinnoissa huomioon ja osallistu ympäristöniksikisaan!

{ tiesitkö että... }

+

Lukijakysely antoi pureskeltavaa

HELSINGIN HENGEN LUKIJAKYSELY toteutettiin 3.–17.9. Kysely tehtiin netissä, ja siihen tuli kaikkiaan

607 vastausta. Eniten vastauksia saatiin sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta, Palmiasta ja Starasta.

Vastanneista noin 80 prosenttia arvioi lehden sisällön olevan joko hyvä tai erittäin hyvä. Sisältöön kaivattiin lisää palkitsemista, henkilöstöetuja ja työhyvinvointia käsitteleviä artikkeleita.

Avoimissa kysymyksissä lukijoilta saatiin paitsi arvokasta palautetta, myös paljon ehdotuksia tuleviksi jutuiksi ja juttutyypeiksi.

Helsingin Hengen toimitustiimi kiittää kaikkia vastanneita aktiivisuudesta! Toimitus ottaa mielellään vastaan palautetta ja juttuehdotuksia jatkossakin. Helsingin Henki -lehteä koskevan postin voi toimittaa osoitteeseen heke.viestinta@hel.fi.

Helsingin henki | lokakuu 2010

03

{ Helsinki 180° } teksti Maija Kajanto kuvat Ari Leppä, Mari Hohtari ja Niko Soveri

Siltojen Helsinki

>M

erenrantakaupungissa vesi on elementtinä aina läsnä. Niinpä sillat ovat olennainen osa helsinkiläistä kaupunkikuvaa. Seurasaaren sillan koristepaviljongit, Lauttasaaren sillan tuulinen tunnelma ja Vuosaaren metrosillan käytännöllisyys (pikkukuvissa) lyövät leimansa kaupungin ilmeeseen.

Helsinki on aina kasvanut sykäyksittäin, ja uuden sillan rakennus on jo vuosisatojen ajan ollut lähtölaukaus uuden alueen kasvulle. Tällä hetkellä rakenteilla oleva Crusellin silta Ruoholahdessa on alkua Jätkäsaaren rakentamiselle. Vinoköysisillan valmistumista odotetaan tänä syksynä, ja Jätkäsaaren uuden asuntoalueen oletetaan valmistuvan kokonaisuudessaan 2020-luvulla.

Sillat eivät yhdistä ainoastaan kaupunginosia, vaan myös linkittävät kaupungin historian ja nykyisyyden toisiinsa. Kenties näkyvin esimerkki tästä ovat Hakaniemen Pitkänsillan ampumajäljet (iso kuva), jotka ovat muistoja vuoden 1918 sisällissodasta. •

04

Helsingin henki | lokakuu 2010

Helsingin sillat numeroina

+

> Katualueilla 424 siltaa. > Puistoalueilla 124 siltaa. > Vanhin silta on rautatien yli kulkeva Mannerheimin silta vuodelta 1894. > Pisin silta on Vuosaaren silta, 415,7 metriä.

uutiset

qrtwtug

?

Kaupunki tutkii työnantajakuvaansa

!!!

n Henkilöstökeskus kysyy kaupungin henkilöstöltä, miten se kokee

työnantajansa ja millaisia näkemyksiä ja mielikuvia sillä on kaupungin työnantajatoiminnasta. Kysely järjestetään 1.–12.11.

Tuloksia käytetään yhtenä pohjana, kun kaupungin työnantajatoimintaa arvioidaan, suunnitellaan ja kehitetään edelleen. Edellinen sisäinen työnantajakuvatutkimus toteutettiin 2006.

Henkilöstöpolitiikan ja työnantajatoiminnan keskeisiä haasteita ovat osaavan ja riittävän henkilöstön saanti, henkilöstön pysyvyys, johtamisen edistäminen, osaamisen varmistaminen, palkitsemiskokonaisuuden kehittäminen sekä henkilöstön osallistumisen ja työhyvinvoinnin parantaminen muutoksissa ja arkityössä niin kaupunki- kuin virastotasoilla.

Työnantajakuvatutkimus on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille ja siihen vastataan sähköisesti. Kyselyyn pääsee vastaamaan joko Helmen henkilöstösivujen etusivulta tai osoitteessa www.digium.fi/helsinkityonantajakuva. Linkkiä jaetaan laajasti myös sähköpostitse, jolloin kyselyyn pääsee suoraan sähköpostista. Kyselyyn voi vastata miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internetyhteys.

Maahanmuuttajien neuvontapiste muuttaa kaupungintalolle n Ensi vuoden alusta maahanmuuttajien neuvontapiste on siirtymässä Itäkeskukses-

ta keskustaan kaupungintalolle Virka Info -palvelupisteen yhteyteen. Yhdistymisen jälkeen kaupungintalon neuvonta palvelee kaikkia kaupungin asukkaita. Kaupungin neuvontaa kehitetään kohtaamaan eritaustaisten ihmisten tarpeet tekemättä eroa näiden välillä.

Yhdistyneiden maahanmuuttajien neuvontapisteen ja Virka Infon henkilökunta osallistuu jatkossa myös kaupungintalolle keskitettävien kaupungin kirjaamotoimintojen asiakaspalvelun hoitamiseen.

Maahanmuuttajien neuvontapiste tulee osaksi hallintokeskuksen viestintään kuuluvan Virka Infon toimintaa, mutta maahanmuuttoneuvonnan ohjauksesta vastaa jatkossakin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto. > Virka Infon käyntiosoitteet ovat Sofiankatu 1 ja Pohjoisesplanadi 11–13.

Stadi.TV – uudenlainen kaupunkimedia n Uusi paikallinen televisiokanava

Stadi.TV tarjoaa mahdollisuuden niin yksittäisille käyttäjille kuin yhteisöillekin tuottaa ja jakaa omaa sisältöä. Kanavan

tarjonta tulee olemaan yhdistelmä asukkaiden, yhteisöjen ja alan ammattilaisten tuottamaa sisältöä. Stadi.TV:ssä voi katsoa rinnakkain kaupunkilaisten kuvaamia videoita ja toimituksellista TV-kanavaa.

Stadi.TV syntyy kaupunkilaisten, Arcada-ammattikorkeakoulun, mediakulttuuriyhdistys m-cultin, Elisan, Helsingin kaupungin ja Forum Virium Helsingin yhteistyönä. Stadi.TV aloittaa toimintansa tänä vuonna, ja vuonna 2012 se on pysyvä ja toimiva osa kaupungin mediamaisemaa.

Kaupungissa Stadi.TV tulee näkymään laajalti – televisiossa, verkossa, netti-TV:ssä ja mobiililaitteissa. Lisäksi se tulee osaksi uudenlaisia kaupunkinäyttöjä, joita on testattu muun muassa matkailuneuvonnan ikkunoissa Unioninkadulla. > Lisätietoja www.forumvirium.fi

Helsinki palkittiin toimistaan kotouttamisen edistämiseksi n Sisäasiainministeriö palkitsi Helsin-

gin tavoitteellisesta ja onnistuneesta maahanmuutto- ja kotouttamistyöstä. Helsingin lisäksi tunnustusta saivat Rovaniemi ja Pudasjärvi.

– Maahanmuutto pitää Helsingin kasvuuralla, joten tulevaisuus on maahanmuuttajissa. Kaupunkimme toiminnan lähtökohtana on kaikkien kaupunkilaisten, myös maahanmuuttajien, kohteleminen yhdenvertaisina helsinkiläisinä. Tähän on tiiviisti sitoutunut kaupungin virkamies- ja poliittinen johto, ja tietenkin kaupungin henkilöstö, kuvaa maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander.

Forsanderin mukaan suurin kiitos palkinnosta kuuluu kaupungin virastojen tärkeälle peruspalvelutyölle. Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten kanssa tehdään päivittäin hienoa työtä päiväkodeissa, kouluissa, terveysasemilla ja vanhustenhoidossa.

Osallistu Stadin kundi kondikseen -liikuntaryhmiin n Kaikille kaupungilla töissä oleville miehille tarkoitetun Stadin kundi kondikseen -liikuntaryhmät ovat startanneet.

Tarjolla on muun muassa pipolätkää, kiertoharjoittelua, peliryhmiä, voimatankojumppaa, spinning-ryhmiä sekä henkilökohtaisen kunto-ohjelman laadintaa. Kampanja kestää kaikkiaan yli kaksi vuotta, joten tarjonta tulee vaihtumaan ja sitä tulee jatkuvasti lisää.

Stadin kundi kondikseen -hankkeella on omat sivut Helmi-intran henkilöstöliikuntasivujen alla: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. > Lisätietoja antaa myös hankekoordinaattori Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi, puh. 040 154 6799.

50 vuotta kaupungilla n Tuntikirjuri, palkanlaskija,

suoritelaskija, laitosasentaja, työkustannuslaskija, ryhmäesimies, tuotantopalvelun esimies – nämä kaikki ammattinimikkeet kuvaavat nykyisen Helsingin Energian palvelupäällikkö Veikko Haajasen 50-vuotista työuraa kaupungilla.

Postilähetin tehtävät ovat vaihtuneet työvoima-asioihin, palkka- ja suoritelaskentaan ja kesätyöntekijöiden rekrytointiin. Vastuiden ja nimikkeiden lisäksi on muuttunut moni muukin.

– Työelämä on muuttunut huikeasti. On siirrytty manuaalisesta käsittelystä täysin sähköisiin järjestelmiin, toimintaympäristö on laajentunut, työkaverit ja -kulttuuri ovat tänä aikana täysin muuttuneet, oma toimiala on ajanmukaistunut niin kuin kaikkialla muuallakin.

Vaikka puoli vuosisataa uraa on takana, aikoo Haajanen jatkaa vielä jonkin aikaa työelämässä kunnes keskittyy mökkeilyyn, matkusteluun ja vaikkapa golfin harjoittelemiseen.

n Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen juhlisti Helsingin Energian palvelupäällikkö Veikko Haajasen 50-vuotista työuraa kaupungilla.

Helsingin henki | lokakuu 2010

05

teksti SATU ALAVALKAMA kuvitus ATTE LAKINNORO

Tuoreen työ- ja terveyskyselyn mukaan Helsingissä on mukava tulla töihin ja hommia paiskitaan hyvillä voimilla myös tulevaisuudessa.

06

>J

otta kaupungin palvelut rullaavat, tarvitaan jokaisen noin 40 000 työntekijän jaksamista. Suunta näyttää lupaavalta: omat näkemykset työkyvystä ja työn mielekkyydestä ovat hyvät. Henkilöstöstä 85 prosenttia uskoo jaksavansa hyvin nykyisessä työssään myös kahden vuoden kuluttua. Suurin osa on myös sitä mieltä, että heidän työkykynsä on nyt hyvä tai erinomainen.

Tulokset ovat samaa tasoa kuin vuonna 2007 tehdyssä kyselyssä. Poikkeuksiakin löytyy: tupakointi on vähentynyt reilusti. Vapaa-ajalla sohva houkuttaa yhä useampaa enemmän kuin lenkkipolku.

– Tulokset antavat työterveyshuollolle kimmokkeita uusien palveluiden kehittämiseen ja erityisesti palveluiden räätälöintiin työuran eri vaiheisiin ja ikäkausiin sopiviksi, sanoo työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

Pohjosen mukaan tulokset muuttavat mielikuvia kuntatyöstä houkutteleviksi.

– Työ Helsingin kaupungilla vetää puoleensa ja tekemisessä on selvää imua eli innostumista ja iloa omasta osaamisesta. Työ koetaan merkitykselliseksi ja omalle työpaikalle lähdetään mielellään. Toki tulokset osoittavat myös sen, että fyysinen työkyky heikkenee iän myötä ja työn rasituksesta palaudutaan hitaammin. Mutta tämä ei heikennä kokemusta työn mielekkyydestä.

Helsingin henki | lokakuu 2010

Masennus tunnistettava

Työterveyskeskuksen kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki on tyytyväinen hyvin sujuneeseen kyselyyn. Tutkimus tehtiin työterveyskeskuksen omin voimin.

– Tunnemme tilanteemme paremmin kuin ulkopuolinen konsultti. Muokkaamme kysymykset ajankohtaisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi tänä vuonna lisäsimme osion, jolla kartoitettiin mielialaoireita. Valtakunnallisesti on haluttu tehostaa masennuksen tunnistamista ja varhaista hoitoa, ja haluamme osallistua tämän tavoitteen toteuttamiseen, sanoo Teerimäki.

Hänestä tuloksia ei kannata vertailla virastojen välillä.

– Isoissa virastoissa kuten sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa vastaukset painottuvat ihan eri tavalla kuin esimerkiksi kaupunginorkesterissa.

On hyödyllisempää tarkastella, onko vuoden 2007 tutkimuksesta tapahtunut muutoksia. Oman organisaation tuloksia voi sen lisäksi vertailla koko kaupungin tasoon, ja osaan kysymyksistä vertailuaineistoa löytyy koko Suomen tai kunta-alan osal-

ta. Työterveyshuolto tarjoaa organisaatioille tulosten analysointiapua, jotta esimiehet pääsevät niiden avulla kehittämään työhyvinvoinnin johtamistaan myös käytännössä.

Kiitosta vastaajilta

Erityissuunnittelija Tuija Toikka työterveyskeskuksesta ilahtui työterveyskyselyä kiittävän palautteen määrästä.

– Henkilöstö haluaa, että kyselyä jatketaan. He uskovat siihen, että kyselyn avulla voimme kehittää työoloja. Vastausprosentti 57 oli kohtalaisen hyvä, samaa tasoa kuin vuoden 2007 kyselyssä, vaikka vastausaika lyhennettiin kahteen viikkoon.

Henkilökohtainen palaute oli tervetullutta.

– Moni sai kimmokkeen ottaa yhteyttä työterveyshoitajaan ja ottaa puheeksi ehkä jo pitkäänkin haitanneen vaivan. Liikennevalo-palautekaavake oli selkeä ja sävyltään kohtelias. Vihreä väri kertoi kysytyn asian olevan kunnossa, keltainen väripallo kehotti kiinnittämään tiettyyn terveyden alueeseen huomiota ja punainen kannusti tekemään lisäselvityksiä työterveyshuollossa, Toikka selvittää. >>

25 % ei ole varma

55–64vuotiaat n = 5 015

70 % melko varmasti

45–54vuotiaat n = 6 099

88 % melko varmasti

35–44vuotiaat n = 4 258

93 % melko varmasti

7% ei ole varma

25–34vuotiaat n = 2 497

95 % melko varmasti

5% ei ole varma

20–24vuotiaat n = 231

93 % melko varmasti

11 % ei ole varma

6% ei ole varma

5% tuskin 1% tuskin

1% tuskin

Nuoret uskovat kykyihinsä

Oma usko terveyteen Uskooko pystyvänsä työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua?

NUORENA USKO OMIIN KYKYIHIN ja jaksamiseen on vahva, ja se näkyi myös terveysky-

selyn vastauksissa. 25–34-vuotiaista 40 prosenttia antoi työkyvylleen arvosanaksi yhdeksän ja 18 prosenttia täyden kympin. Myös alle 25-vuotiaista kolme neljästä piti työkykyään vähintään kahdeksikon arvoisena.

Iäkkäimmistä vain seitsemän prosenttia oli mielestään kympin kunnossa, 28 prosenttia arvioi työkykynsä yhdeksikköön. 13 prosenttia yli 55-vuotiaista vastaajista antoi itselleen kuutosen tai viitosen.

– Vastausten perusteella voi päätellä, että kehon suorituskyky ja muutokset ikääntyessä vaikuttavat tuntemuksiin omasta työkyvystä. 55–64-vuotiaat arvioivat henkiset kykynsä vahvemmiksi kuin fyysiset. 70 prosenttia uskoi jaksavansa tehdä samaa työtä myös kahden vuoden päästä. Nuoret 20–24-vuotiaat tunsivat jaksavansa fyysisesti erittäin hyvin ja 93 prosenttia heistä oli varmoja siitä, että nykyinen työ sujuu mainiosti myös vuonna 2012, kertoo työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

Koettu työkyky Millaiseksi oma työkyky arvioitiin? Onko se hyvä, erinomainen, heikko vai kohtalainen?

Helsinki 2010, n = 17 829

44 % hyvä työkyky

16 % kohtalainen työkyky 4 % heikko työkyky

36 %

erinomainen työkyky

Helsingin henki | lokakuu 2010

07

Pidä huolta itsestäsi Työssä • listaa kaikki työsi paperille • aseta niille tärkeysjärjestys • pohdi esimiehesi kanssa, onko työmääräsi mahdollinen ja mikä on riittävän hyvä työsuoritus • kerro hänelle, mihin suuntaan toivoisit työsi kehittyvän • tarkista vähintään joka kuukausi miten jaksat, sujuuko työsi ja toimivatko järjestelyt

Terveydessä • pidä huolta kunnostasi: harrasta liikuntaa puoli tuntia päivässä, jopa 10 minuuttia kerralla riittää • nuku tarpeeksi: 6–9 tuntia • rytmitä työ ja tauot, ota huomioon työn vaatimukset ja omat ominaisuutesi • opettele rentoutumaan

Mielessä • • • • • •

aseta selkeä raja työlle ja vapaa-ajalle varaa itsellesi riittävästi lepoa ja virkistystä huomaa omasta jaksamisestasi kertovat merkit pohdi arvojasi ja valitse, mikä on tärkeää puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi toisille tartu asioihin!

Kiva mennä töihin

Jos joka aamu tuntuu hyvältä lähteä töihin, omassa toimipaikassa ovat asiat kunnossa. Lähes puolet henkilöstöstä lähtee joka päivä mielellään hommiinsa, ja melkein 40 prosenttia on tyytyväisellä mielellä useita kertoja viikossa. Joka kolmas on sitä mieltä, että työ kehittyy jatkuvasti yhä parempaan suuntaan. Kun työ- ja elinkeinoministeriö kysyi samasta asiasta koko maan kunta-alan työntekijöiltä, vain 15 prosenttia oli tyytyväinen työn muutoksiin.

– Muutos on luonnollinen osa nykyistä työelämäämme. Se vaatii oppimaan uutta, ottamaan vastaan erilaisia tehtäviä ja vastuuta sekä pysymään valppaana. Kuntatyössä on hyvät ja turvalliset perusrakenteet työn tekemiselle myös muutostilanteissa, sanoo Tiina Pohjonen.

Hyvä esimies voi lisätä tiiminsä työn mielekkyyttä. Hyvä tiedonkulku ja vaikutusmahdollisuudet kertovat, että työntekijä on tärkeä.

Kympin työtä

Kun työn mielekkyyttä mitattiin kouluarvosanoin, lähes kolmannes vastaajista antoi kiitettävän numeron. 39 prosenttia oli kahdeksikon kannalla, ja 21 prosenttia antoi seiskan.

– Vastaukset kertovat, että työssä on imua.

Olemme innostuneempia kuin kunta-alan työntekijät keskimäärin. Koko maata koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa 16 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työ on muuttumassa huonompaan suuntaan. Meillä mielipiteet ovat päinvastaisia. Tämä on minusta omiaan nostamaan kuntatyön arvostusta ja houkuttavuutta, sanoo Pohjonen.

Pohjosen mielestä kyselyn tulokset antavat hyvää pohjaa myös eri-ikäisten johtamisen kehittämiseen, sillä Helsingin strategisena tavoitteena on olla ikäjohtamisen mallikaupunki vuoteen 2012 men-

Kuntoliikunnan harrastaminen Houkuttaako sohva vai vetääkö kuntopolku puoleensa?

Helsinki 2010, n = 18 262

8% päivittäin

08

Helsingin henki | lokakuu 2010

Stressin kokemus Melko stressaantuneita ja erittäin stressaantuneita oli hieman vähemmän kuin edellisen kerran tutkittaessa.

Helsinki 2010, n = 18 301

40 %

stressaa vain vähän

17 % ei lainkaan

10 % melko paljon

1% erittäin paljon

nessä. Työterveyskeskus on esimerkiksi luomassa uutta työuratarkastusmallia, jossa työhön liittyvää terveyttä tarkastetaan säännöllisesti rekrytointivaiheen jälkeen – eikä vasta ikääntyessä.

Erityisesti nuoret 20–34-vuotiaat työntekijät ovat sitä mieltä, että työn mielekkyys paranee kaiken aikaa. Mieluiten töihin lähtevät 45–55-vuotiaat, joista lähes puolet sanoi nauttivansa työpäivän aloittamisesta joka aamu. Runsas kolmannes kaikista vastaajista oli päivittäin innostunut työstään ja tunsi itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi.

Lähes puolet vastaajista nautti samoista tunteista useita kertoja viikossa.

Työpaineet hallintaan

Stressi, huolet ja hidas palautuminen vapaalla työn rasituksista kertovat työn paineista.

– Meillä on ollut suuria organisaatiomuutoksia, joten on luonnollista, että kuormitusoireita esiintyy. Toisaalta niiden työntekijöiden määrä, jotka osaavat rentoutua työpaineista, on ilahduttavasti kasvanut, sanoo Tiina Pohjonen.

39 %

liikkuu 2–3 kertaa viikossa 18 % 4–6 kertaa viikossa

32 % jonkin verran

20 % kerran viikossa

Tupakointi Miten paljon joukosta löytyy tupakoitsijoita?

Määrä on vähentynyt entisestään.

Helsinki 2010, n = 18 279

76 % ei tupakoi lainkaan 15 % päivittäin 9% jonkin verran

Kysely kertoo, että 57 prosenttia vastaajista tunsi stressiä vain vähän tai ei lainkaan. Koko maassa lukema on 65 prosenttia. Nuoret 20–35-vuotiaat tunsivat stressiä vähiten ja 55–64-vuotiaat eniten.

Terveelliset elämäntavat ja hyvä kunto pohjustavat jaksamista työssä. Nuorten tupakointivalistusta olisi tehostettava jo ennen työuraa. Sekä nuorten että muiden ikäryhmien hyötyliikunta ja kuntoilu ovat vähenemään päin: esimerkiksi kuntoliikunnan harrastaminen on pudonnut myös alle muun Suomen liikuntaharrastuksen. Olisi löydettävä uusia tapoja saada ihmiset käyttämään hyväkseen erinomaisia henkilöstöliikunnan palveluja.

90 prosenttia vastaajista sanoi palautuvansa hyvin tai ainakin kohtalaisesti työn aiheuttamasta kuormasta. Parhaiten palautuivat nuoret 20–34vuotiaat, ja eniten lepoa kaipasivat 55–64-vuotiaat.

Parikymmentä prosenttia vastaajista kärsi unettomuudesta yli kolme kertaa viikossa, mutta vain alle kymmenen prosenttia sanoi 7% tuntevansa itsensä töissä uneliaaksi.

2–3 kertaa Tavoitteena on toistaa kysely jälleen kolkuussa men vuoden kuluttua. Näin trenditieto työelämän kehityksestä täydentyy ja saadaan tilannekuva kaupungin henkilöstövoimavaroista. •

8% kerran kuussa tai harvemmin

Savuton työpäivä TUPAKOINTI TYÖAIKANA loppui kesäkuus-

sa kaupunginvaltuuston päätöksellä. Esimerkiksi kahvitauko ja alle puolen tunnin ruokailutauko kuuluvat työaikaan, joten monilla työpaikoilla ei voi nyt polttaa lainkaan. Savuton Helsinki -ohjelman tavoitteena on vähentää henkilöstön tupakointia ja auttaa sen lopettamisessa kokonaan.

Työterveyshuolto tarjoaa tukea terveellisten elämäntapojen opetteluun.

Johtava työterveyshoitaja Jaana Jyrkämän mukaan ilahduttavan moni työntekijä on jo lopettanut tupakanpolton. Kolme vuotta sitten 18 prosenttia henkilöstöstä tupakoi, mutta tänä vuonna määrä on enää 15 prosenttia.

– Yleisintä polttaminen on ollut miesvaltaisilla rakennus- ja kuljetusaloilla. Tupakointi on edelleen nuorten suosiossa.

Olisi mainiota, jos terveet elämäntavat voisi juurruttaa jo koulu- ja opiskeluaikana, jotta polttamista ei edes aloitettaisi, Jyrkämä sanoo.

Työterveyshuollosta löytyy monenlaista apua tupakoinnin vähentämiseksi. Terveiden elämäntapojen valistusta annetaan sekä aikuisille että erityisesti nuorille. Tupakanpolttaja voi itse tulla vastaanotolle etsimään yksilöllisiä keinoja polttamisen vähentämiseen, tai niitä voidaan tarjota hänelle muun terveydenhoidon yhteydessä.

Työpaikoille kootaan tupakoinnin vieroitusryhmiä.

TUKEA NIKOTIINIHOITOON

Työterveyshuollosta voi saada 1–2 viikon nikotiinikorvaushoidon maksutta. Nikotiinihoito voi olla nikotiinipurukumi, -laastari, -imeskelytabletti tai hengitettävä suihke.

Tämä on Jyrkämän mielestä hyvä apu.

– Jos lopettaja on tottunut polttamaan yli kymmenen savuketta päivässä, polttamisesta on tullut vahva rituaali. Sen korvaaminen nikotiinihoidolla, eikä esimer-

kiksi herkkujen napostelulla, on hyvä vaihtoehto.

Kun tupakkalakkoa suunnitteleva työntekijä tulee työterveyshoitajan vastaanotolle, ensiksi kartoitetaan asiakkaan motivaatio ja nikotiiniriippuvuuden aste. Tupakointiin liittyvät terveyshaitat käydään läpi ja lopettamisen tukitoimet suunnitellaan. Jos lopettamisen tueksi tarvitaan myös lääkkeitä, varataan aika lääkärin vastaanotolta. Seurannasta sopiminen on myös tärkeä tuki lopettajalle.

OMA VIEROITUSRYHMÄ?

Jos työpaikalla on 10–15 henkilöä, jotka haluavat perustaa tupakoinnin vieroitusryhmän, työterveyshoitaja voi auttaa perustamisessa ja hankkia ryhmälle vetäjän.

Ryhmä valitsee yhteyshenkilön, joka kerää työterveyshoitajalle nimilistan jäsenistä. Toiminta tapahtuu työajan ulkopuolella.

Ryhmä kokoontuu noin kerran viikossa 6–8 viikon ajan.

– Ryhmien perustaminen käynnistyy syyskuussa, ja kokoontumispaikkoja on tarjolla ainakin kaupungin tupakkaklinikalla Kalliossa ja Itäkeskuksen terveysasemalla.

Uskomme, että omasta aloitteesta perustettuihin ryhmiin sitoudutaan vahvemmin kuin esimerkiksi työterveyshoitajan kokoamiin, Jyrkämä pohtii.

> Tupakoinnin lopettamiseen saa tukea ja vinkkejä myös soittamalla ilmaiseen puhelinpalvelu Stumppiin (0800 148 484) tai osallistumalla keskustelupalstalla www.stumppi.fi tai www.tupakka.org.

Helsingin henki | lokakuu 2010

09

duunissa ■ Opistotalon sijainti Kalliossa on mitä parhain.

Täällä on monen kirjailijan henkinen koti, kertoo kirjallisuuden ja teatteritaiteen johtava opettaja Mervi Tuomikoski.

teksti KAISA IHALAINEN kuvat KARI HAUTALA

Työväenopisto tarjoaa kansalaisille sivistystä, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa edulliseen hintaan.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen järjestelmän taustalla on eri alojen ammattilaisista koostuva työyhteisö.

OPPIA

ikä kaikki

>T ■ Aluerehtori Eero Julkusen mukaan remonttiaika toi esiin hyviäkin puolia.

– Huomasimme, kuinka uskollisia opiskelijoita meillä on!

10

Helsingin henki | lokakuu 2010

yöväenopistossa eletään uuden alkua. Keskisen alueopiston ja hallinnon henkilöstöt ovat päässeet muuttamaan jättimäisen remontin jälkeen takaisin omiin toimitiloihinsa Helsinginkadulle. Kulttuurihistoriallinen työpaikkarakennus on remontoitu pieteetillä lattiasta kattoon.

– Tämä on ollut iso investointi kaupungille. Meillä on nyt muun muassa tasokas peili- ja tanssiluokka ja huipputekniikalla varustettu juhlasali, joka tarjoaa toiminnalle loistavat puitteet, iloitsee äidinkielen, kirjallisuuden ja teatteritaiteen johtava opettaja Mervi Tuomikoski.

Mennyt vuosi on kuitenkin ollut henkilökunnalle varsin raskasta aikaa.

Teatteri-ilmaisun suunnittelijaopettaja Ulla Tarvainen näkee muutoksessa draaman piirteitä: – Teatterissakin kaikki alkaa kaaoksesta ja järjestys syntyy vasta ensiillan kynnyksellä. Sama ilmiö toistuu varmaan meilläkin, hän nauraa.

Keskisen alueopiston rehtorin Eero Julkusen mukaan toiminnan ydin on kuitenkin ollut muutoksenkin keskellä kunnossa.

– Opiston sisältö syntyy ihmisistä eikä puitteista. Tietysti remontoidut tilat tuovat intoa myös toiminnan kehittämiseen, hän näkee.

Kursseja kaikille SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO

on jo yli 90 vuotta tarjonnut aikuisille yleissivistävää koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia. Opistossa voivat opiskella kaikki yli 16-vuotiaat asuinpaikasta riippumatta.

Vuosittain noin 70 000 kurssilaista osallistuu opetukseen. Lukukausittain ohjelmassa on noin 2 500 erilaista kurssia.

Neuvontaa opiskeluun ja opiston käytäntöihin liittyvistä asioista voi kysyä puhelimitse 310 88610. > www.hel.fi/tyovaenopisto

Tule tutustumaan!

Kaikille avoin opist otalon avajaisjuhla järje stetään

■ Opistoteatterin näytelmän slogan ”Kyl miun syvämmee kaik soppii – iha vaik koko maailma” kuvaa myös työväenopistoa, sanoo teatteri-ilmaisun suunnittelijaopettaja Ulla Tarvainen.

Uusi polvi tulee

Suomenkielinen työväenopisto OPISTOTALO TOIMII työväenopiston hal-

linnon keskuspaikkana sekä keskisen alueopiston opetuspaikkana.

Koulutusta järjestetään myös viidessä muussa alueopistossa. Eteläinen alueopisto toimii Kaapelitehtaalla, itäinen Stoalla, koillinen Malmitalolla, läntinen Kanneltalolla ja pohjoinen alueopisto Oulunkyläntalolla. > www.hel.fi/tyovaenopisto

Julkusen, Tuomikosken ja Tarvaisen lisäksi opistotalossa työskentelee noin viisikymmentä ohjelmatarjonnasta vastaavaa opettajaa. Kurssien ja luentojen toteuttamisesta vastaa yli tuhat vierailevaa tuntiopettajaa.

– Talomme on täynnä värikkäitä ja voimakkaita persoonia, joita yhdistää humaanius, sosiaalisuus ja ajan hermolla eläminen. Työurat ovat yleensä pitkiä. Se kertoo siitä, että talossa viihdytään, Ulla Tarvainen kertoo.

Julkusen mielestä seuraava työyhteisöä odottava iso muutos liittyy henkilökunnan ikärakenteeseen.

– Puolet henkilökunnastamme on pian eläköitymässä, ja uusi nuori sukupolvi rynnii esiin, sanoo Julkunen.

– Tämä vaihe on todella tärkeä hiljaisen tiedon säilymisen kannalta. On vaikuttavaa jutella vanhempien kollegoiden kanssa ja huomata heidän valtava tieto- ja kokemusmääränsä. Sitä pääomaa emme saa päästää tästä talosta karkuun, Tarvainen sanoo.

Vaikka opiston päätehtävä on opettaminen, lähtökohta on kuitenkin eri kuin normaalikoulussa.

– Täällä koko sisällöntarjonta perustuu uudistumiseen. Emme noudata kiinteitä koulutussuunnitelmia, vaan meidän on jatkuvasti luotava uusia ja kiinnostavia opetussisältöjä ja -muoto-

29.10. klo 19.00 opistotalon juhlas alissa, Helsinginkatu 26.

ja. Opiskelijat äänestävät jaloillaan, jos tarjonta ei pure, Julkunen kuvailee.

Kieliä, teatteria ja kulttuuria

Ja tarjontahan puree. Talo on satsannut syksyn koulutuksessa muun muassa soveltavaan teatteri-ilmaisuun, jossa teatterin keinoja käytetään vuorovaikutuksen tai luovuuden opettamiseen. Tarjolla on useampia monikulttuurisuuteen liittyviä kursseja, kuten natiivien vetämiä ruoanlaitto- ja ompelukursseja sekä kielikursseja, joissa yhdistetään

”Kurssien ja luentojen toteuttamisesta vastaa yli tuhat vierailevaa tuntiopettajaa.” suomen kieltä opiskelevia ulkomaalaisia ja kieliopinnoista innostuneita suomalaisia.

Yhteiskunnallisesti merkittävin tähtäin löytyy kurssilta, jonka tarkoitus on lisätä kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä dialogia. Kurssilla rakennetaan näytelmiä opiskelijoiden omista kulttuurisista kertomuksista.

Erikielisten opiskelijoiden yhdistä-

misen lisäksi opistolla on keksitty yhdistää myös oppiaineita.

– Yhdistimme teatteri- ja kuvataidekurssien sisältöjä ja voilá, saimme uuden ja kiinnostavan kurssin performanssitaiteesta, Ulla Tarvainen havainnollistaa.

Ideoi oma kurssi

Kurssien ideointiin osallistuvat sekä opiskelijat että opettajat.

– Työväenopiston kantava idea on, että jokainen voi ideoida itselleen sopivaa koulutusta. Mikään ei estä esimerkiksi kaupungin työntekijöitä keräämästä vaikka perhokalastuksesta kiinnostunutta porukkaa, jolle me voimme järjestää kurssin. Kun vielä työnantaja saadaan vakuuttumaan, että kurssitus lisää työmotivaatiota, kustannuksetkin varmasti pienenevät, Tuomikoski innostaa.

Lopuksi kaikki haluavat kumota yhteen ääneen yhden yleisen ennakkokäsityksen.

– Vastoin yleistä luuloa useimmille kursseille mahtuu vielä virallisen ja kiivaan ilmoittautumisrumban jälkeenkin. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti, ja vapaita paikkoja kannattaa aina kysellä, opettajat kehottavat. •

Helsingin henki | lokakuu 2010

11

talous teksti TIMO SORMUNEN kuva HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI

Taloustilanne kiristyy lähivuosina, ja myös budjettikurssia käännetään uuteen suuntaan. Edessä on toimintojen tehostamista, menojen karsintaa ja sähköisten palvelujen sisäänajoa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kuitenkin korostaa, että peruspalvelujen laadusta, henkilöstöstä ja sen osaamisesta pidetään jatkossakin huolta.

”E

i ne suuret tulot, vaan ne pienet menot”, on yksi vanhan kansan moneen kertaan testatuista talousviisauksista.

Samaa periaattetta noudattelee myös kaupunginjohtaja Jussi Pajusen ensi vuoden talousarvioehdotus, jonka päätavoite on hillitä viime vuosina nopeasti kasvaneita toimintamenoja. Ensi vuoden budjetin loppusumma on 4,1 miljardia euroa. Se on 3,6 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän, mutta kääntää takavuosien kulmakerrointa jo selvästi alaspäin.

Taloutta joudutaan tiukentuvasta menokuurista huolimatta paikkaamaan varsin mittavalla lainanotolla ja kunnallisveron korotuksella.

Kunnallisveron nosto 18,5 prosenttiin tuo kaupungin kassaan arviolta 117 miljoonaa euroa lisää. Helsinki ottaa ensi vuonna uutta lainaa 321 miljoonaa euroa, ja velkataakka kasvaa jatkossakin.

Samalla kuitenkin kiristyy kulukuri.

Vuonna 2012 kaupungin menojen kasvu saisi olla 1,5 prosenttia ja vuonna 2013 enää 1,0 prosenttia.

Henkilöstöstä pidetään huolta

Aiempaa tiukempi taloudenpito tietää vyönkiristystä ja toimintojen tehostamista kautta linjan. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kuitenkin korostaa, että tarvittavat säästöt kerätään kasaan muilla konsteilla kuin perinteisellä juustohöylällä ja henkilöstövähennyksillä.

Myös taannoiseen strategiaohjelmaan kirjatuista henkilöstöpolitiikan periaatteista pidetään edelleen tiukasti kiinni.

Kuntalaisille suunnattuja sähköisiä palveluja potkitaan sen sijaan tosissaan eteenpäin, hallintokuntien tietojärjestelmiä viedään yhteen ja kaupungin kiinteistöjen käyttöastetta kohennetaan.

Monessa kohtaa säästöjen tarkempi perkaus jää hallintokuntien kontolle.

– Irtisanomisten sijaan suosimme jatkossakin sisäisiä siirtoja ja erilaisia elä-

keratkaisuja. Etenkin sähköisten palvelujen myötä vapaaksi jääviä käsipareja siirretään sinne, missä niille on oikeasti käyttöä, kaupunginjohtaja tähdentää.

Vakinaiselta henkilöstöltä tämä edellyttää valmiutta siirtyä tehtävästä tai toimintayksiköstä toiseen riippumatta siitä, missä virastossa tai liikelaitoksessa työpaikka on. Pajusen mielestä henkilöstön asema korostuu myös budjetin toisessa lähtökohdassa. Säästötarpeista huolimatta kaupungin tarjoamien peruspalveluiden hyvästä tasosta ei tingitä.

Ehdotuksen käsittelyaikataulu Talousarvioehdotus on esitys, jonka pohjalta kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelevät ensi vuoden talousarviota ja päättävät siitä.

29.10. Kaupunginhallituksen

talousarvioesitys kaupunginvaltuustolle

3.11.

10.11.

Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota ensimmäisen kerran Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion

Henkilöstöpolitiikassa se tarkoittaa parempaa johtamista ja tuottavuuden kohentamista kaikilla tasoilla. Saman yhtälön kanssa painiskelevat monet muutkin kunnat ja kaupungit.

– Vanhakantaisesta insinööriajattelusta on päästävä eroon. Sen sijaan meidän on tarjottava palvelua ihmiseltä ihmiselle, Pajunen tähdentää.

Investointitahti pysyy kovana

Vaikka Helsingin ensi vuoden talousarvio on edellisvuosiin nähden punakynän sävyttämä, se on investointien osalta edelleen kunnioitettavaa kokoluokkaa.

Investointien loppusumma on noin 680 miljoonaa euroa eli runsaat 100 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta pienempi.

Investoinnit rahoitetaan likipitäen puoliksi velkarahalla.

Jätkäsaaren, Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Pasilan, Honkasuon ja Kuninkaantammen uusien asuinalueiden rakennustöihin käytetään yli 70 miljoonaa. Talonrakennus- ja korjausinvestointeihin puolestaan uppoaa eri puolilla Helsinkiä 180 miljoonaa.

– Uusilla asuinalueilla investoimme vahvasti tulevaisuuteen. Pidämme silti edelleen kiinni social mixing -periaatteesta eli emme halua suunnata tarjontaamme pelkästään hyvätuloisille, Pajunen tähdentää.

Ensi vuoden budjetista löytyvät myös muun muassa ruotsinkielisen päivähoidon siirto opetustoimen alaisuuteen, Husin kaipaama 61 miljoonan lisämääräraha, ammatillisen koulutuksen lisäpaikat, miljoonapanostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, varautuminen

Helsinki luovii suhdannesumusta

SELVILLE VESILLE

12

Helsingin henki | lokakuu 2010

Kaupunkifuusio olisi kaikkien etu KAUPUNGINJOHTAJA Jussi Pajunen liputtaa

edelleen vahvasti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen yhdistämisen puolesta, vaikka vastaanotto naapurikunnissa on ollut nihkeä.

Vantaa on edelleen mietteliäs, mutta Espoon puolella ajatukset on tyrmätty tuoreeltaan myös uuden kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän suulla.

Pajusen mielestä nykyinen toimintamalli on yksinkertaisesti tullut tiensä päähän.

– Toimimme jo nyt monessa kohtaa kuin yksi iso kaupunki. Siksi olisi järkevää kerätä myös verotulot yhteen osoitteeseen, hän muistuttaa.

Pajusta huolestuttaa myös kaupunkien sisälle muodostuva moderni kastijako, joka on omiaan lisäämään niiden keskinäistä eriarvoisuutta.

– Tietyt kunnat keräävät asukkaikseen hyvätuloisia veronmaksajia, jotka eivät välttämättä edes käytä kunnan tarjoamia hyvinvointipalveluja. Kuntaliitokset olisivat paras keino estää tätä segregaatiota.

vuoden 2012 suuriin yleisötapahtumiin, asiakashallintajärjestelmä Ahjon käyttöönotto sekä sähköisen avustus- ja laskentajärjestelmän uudistus, Laske.

Länsimetro, raitiovaunut ja Malmin sairaala nielevät niinikään lähes 100 miljoonaa euroa.

– Pari viime vuotta olemme elvyttäneet vahvasti, mutta enää siihen ei ole tarvetta. Varsinkin isompia liikenne-, puisto- ja liikuntahankkeita siirretään nyt eteenpäin, Pajunen toteaa.

Linjakkailla päätöksillä eteenpäin

Tiukoista talousnäkymistä huolimatta Pajunen on vakuuttunut, että Helsinki selviää kunnialla edessä olevista haasteista. Samalla sillä on mahdollisuus näyttää mallia muulle Suomelle.

– Olemme päässeet pari vuotta kestäneestä suhdannesumusta, ja horisontissa näkyy kiintopiste, jonne suunnistaa. Määränpäähän pääseminen vaatii kuitenkin päätöksenteolta linjakkuutta, vaikuttavuutta, mutta myös tiettyä vähäeleisyyttä, Pajunen muistuttaa.

Eniten häntä huolestuttaa kaupungin nopea velkaantuminen, etenkin jos nykyisellään ennätyksellisen alhainen korkotaso lähtee kiipeämään ylöspäin. Seuraavien kolmen vuoden aikana kaupungin lainakanta kolminkertaistuu päätyen liki 2,0 miljardiin euroon. Se tarkoittaa runsaan 3 200 euron lainataakkaa jokaista asukasta kohden.

Vuonna 2008 lainaa oli vain 620 miljoonaa euroa.

– Korkotason nousu esimerkiksi yhdellä prosentilla tarkoittaa 15–20 miljoonan euron lisälaskua, Pajunen muistuttaa. •

> Lue lisää: www.hel.fi/talousarvio

gallup Tunnetko tulospalkkauksen?

KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, OVATKO HE MUKANA TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄSSÄ, JA MITEN SE HEIDÄN KOHDALLAAN TOIMII. teksti OUTI NIEMELÄ kuvat KARI HAUTALA

■ ARTO RIIPINEN tekninen asiantuntija, opetusvirasto Olen ollut viitisen vuotta mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Tulospalkkio määräytyy koko ryhmämme työpanoksen mukaan, ja meillä taitaa olla koko yksikkö mukana järjestelmässä.

Mielestäni tulospalkkaus on toiminut kohtalaisesti. Niin kauan kuin se on ollut, aina on jonkin verran lisätienestiä tilipussiin kertynyt.

Kaiken kaikkiaan tulospalkkiojärjestelmä on mielestäni mukava lisä palkkatuloihin, kun ei siinä mitään menetäkään.

■ RIITTA VENTO työvoimasuunnittelija, sosiaalivirasto En ole tällä hetkellä mukana tulospalkkauksessa, mutta aikaisempaa kokemusta järjestelmästä minulla on parin vuoden ajalta. Palkkiomme määräytyi aina koko ryhmän työpanoksen mukaan.

Mielestäni työssä täytyy aina olla tavoitteita. Kun olimme mukana tulospalkkiojärjestelmässä, tavoitteiden toteutumista tuli ehkä seurattua tavallista aktiivisemmin. Koko ryhmän voimin aina pohdimme, olivatko tavoitteet toteutuneet. Tämä oli oikein toimivaa ja loi myös ryhmähenkeä tiimiimme.

■ KARRI VÄLIMÄKI lakimies, sosiaalivirasto En ole mukana tulospalkkiojärjestelmässä tällä hetkellä. Pari vuotta sitten työpaikallamme oli kyllä järjestelmän kokeilu.

Tulospalkkiojärjestelmä on ihan hyvä asia. Tulosten mittaaminen on tosin välillä haastavaa, kaikkea kun ei voi mitata. Miten esimerkiksi arvioida puhelinkeskustelun ”hyötyä”? Ei oikein voi laskea käytyjen keskusteluiden määrää, vaan pitäisi pystyä arvioimaan keskustelun sisältöä.

Järjestelmä kannustaa varmasti työntekijöitä arvioimaan omaa työtään. Ehkä mietitään tavallista enemmän, mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää.

Helsingin henki | lokakuu 2010

13

{ erikoinen ammatti } teksti EIJA HIETANEN kuvat KARI HAUTALA

Riskien hallitsija Mika Häkkinen on riskienhallinnan ammattilainen. Työssä tarvitaan sosiaalisia kykyjä ja avointa mieltä.

14

Helsingin henki | lokakuu 2010

>R

iskienhallinnan asiantuntija Mika Häkkinen talous- ja suunnittelukeskuksesta on muuttanut hiljattain uuteen työhuoneeseensa kaupungintalon ensimmäiseen kerrokseen. Työhuoneessa on vähän tavaraa, ja ne ovat hyvässä järjestyksessä.

– Olen vähän kontrollifriikki, Häkkinen myöntää.

Ehkä se selittää myös ammatinvalintaa. Riskienhallintaa voi opiskella muun muassa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Monesti riskienhallinnan ammattilaiset työskentelevät esimerkiksi vakuutusyhtiöissä tai vastaavat yritysten riskienhallinta- ja turvallisuusasioista.

Häkkisen tehtäviin kuuluu kaupunkikonsernin riskienhallinnan kehittäminen ja vakuutusrahastokorvausten valmistelu. Lisäksi työ sisältää riskienhallintaa ja vakuuttamista koskevien erilaisten selvitysten ja arviointien tekemistä.

– Toimin myös riskienhallinnan koordinaatioryhmän sihteerinä eli valmistelen kokoukset. Ryhmään kuuluu edustajia virastoista ja liikelaitoksista, hän selvittää.

Koordinaatioryhmän tehtävänä on ohjata ja kehittää riskienhallinnan toteuttamista ja suunnitella työkaluja ja menetelmiä riskien tunnistamiseen ja arviointiin.

Riskienhallintaan liittyy tietysti myös raha.

ympäristö teksti ILPO SALONEN kuva ISTOCKPHOTO ■ Sadetta saadaan?

Mika Häkkisen mukaan riskienhallinnassa pärjää pitkälle terveellä järjellä.

– Merkittävin yksittäinen vahinko viime vuonna oli Rautatientorin vesivahinko, josta aiheutui noin viiden miljoonan euron vahingot. Onneksi henkilövahingoilta vältyttiin, Häkkinen sanoo.

Vapaa-aikana Mika Häkkinen on kuitenkin kuuluisan kaimansa kaltainen ja uhmaa vaaroja.

Harrastuksiin nimittäin kuuluu maastopyöräilyn ehkä vauhdikkain alalaji, fillarienduro. Pääosin alamäkeen ajettavassa lajissa on tavoitteena päästä puiden ja kivien väleihin merkitty rata mahdollisimman nopeasti alas. Talvella harrastuksena on lumilautailu.

Ajankohtaisia riskejä

Häkkisen mukaan parasta hänen työssään on haasteellisuus ja monipuolisuus ja se, että saa tehdä työtä eri alan asiantuntijoiden kanssa.

Työssä tarvitaankin rutkasti sosiaalisia taitoja, kykyä käyttää verkostoja sekä roppakaupalla avointa mieltä.

– Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, jotta tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Avointa asennetta tarvitaan siksi, että pitää olla valmis ottamaan selvää asioista. Kaupungin toimintaan liittyy hyvin erityyppisiä riskejä.

Työ riskienhallinnassa on laaja-alaista, mutta samalla se kattaa yksittäisten toimintojen kuten Helsingin Sataman tai taidemuseon riskienhallintaa sekä kytkeytyy koko kaupunkikonsernin talouden ja toiminnan suunnitteluun.

– Kaupunkikonsernin tasolla suurimmat ja ajankohtaisimmat riskit liittyvät talouden taantuman vaikutuksiin, toiminnan jatkuvuuteen sekä omaisuus- ja vahinkoriskeihin. Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat muun muassa eläköityminen ja työntekijöiden osaamisen varmistamiseen liittyvät haasteet, Häkkinen selvittää.

Kuulostaa vaikealta? Häkkisen mukaan maalaisjärjellä – tai siis kaupunkilaisjärjellä – pärjää pitkälle.

– Riskienhallinta on kuitenkin melko yksinkertaista puuhaa. Pitää pyrkiä arvioimaan toimintaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Sen jälkeen päätöksen tekeminen on jo paljon helpompaa. •

Ympäristön etu painaa hankinnoissa Kestävä kehitys kuulostaa hyvältä juhlapuheissa, mutta se on myös arvokkaita arjen päätöksiä kaupungin hankintojen parissa. Käytännön tilanteissa se tarkoittaa energiapihin tulostimen tai biohajoavan pesuaineen valintaa kymmenien eri vaihtoehtojen joukosta.

>H

ankintakeskus tekee viikoittain päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristön hyvinvointiin.

Se puntaroi kaikissa tekemissään yhteishankinnoissa, miten kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon.

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa on määritelty, että ympäristöseikat on muistettava muun muassa pesu- ja puhdistusaineiden, siivouspalvelujen sekä tietokoneiden ja muiden laitteiden hankintapäätöksissä.

– Toimiston monitoimitulostimien hankinnoissa on vertailtu energiankulutusta, ja sitä on käytetty valintakriteerinä kilpailutuksissa. Kehitämme ja tarkennamme koko ajan ekovertailuissa käytettäviä mittareita ja arviointitapoja, kertoo hankintakeskuksen ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen.

Ympäristökriteerit osana arkea

Tehdyt ratkaisut tuntuvat virastojen ja liikelaitosten arjessa esimerkiksi pienentyneinä sähkölaskuina. Pohjonen pitää ympäristökriteereitä tärkeänä osana arkista päätöksentekoa, vaikka yksittäinen työntekijä ei välttämättä niitä jokapäiväisessä työssään havaitse.

– Kestävän kehityksen periaatteet ovat osa ajan henkeä, enkä ole kenenkään huomannut niitä vastustaneen. Toisaalta olemme havainneet, ettei periaatteiden huomioiminen päätöksenteossa ole aina yksinkertaista, vaan välillä melko haastavaa.

Läheskään kaikilla tuotteilla ei ole ympäristömerkkiä, ja eri tuotteiden ja tarvikkeiden eko-ominaisuuksien vertailu voi olla mutkikasta. Eri ympäristömerkkienkin sisältö ja kriteerit vaihtelevat tuotteesta toiseen ja joskus jopa tuoteryhmien sisällä. Ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalinen ja eettinen vastuu on otettava huomioon.

Vaivannäkö tuottaa myös tulosta: kun ympäristömerkein varustettuja tuotteita on otettu sopimustuotteiden valikoimaan ja logistiikkakeskuksen varastoon, kaupungin yksiköt ovat tilanneet näitä tuotteita enemmän kuin etukäteen on osattu odottaa.

– Esimerkiksi elintarvikehankinnoissa olemme saaneet valikoimiin eettisillä sertifikaateilla merkittyjä tuotteita. Niiden elinkaarta tutkittaessa on pyritty varmistamaan, että tuotannossa noudatetaan reiluja periaatteita ja ympäristöä säästäviä menetelmiä.

Toteutumista pidetään silmällä

Helsingin kestävän kehityksen periaatteet on kirjattu moniin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen strategioihin ja linjauksiin. Tarkoitus on, että tavoitteet eivät jää pelkiksi hyviksi toiveiksi: valmisteilla olevassa hankintastrategiassa ja ympäristöpolitiikassa määritellään, miten hankintoja ja kilpailutuksia mitataan, seurataan ja kehitetään.

– Ympäristökriteerit ovat tulleet jäädäkseen. Nykyään olisi jo vaikea kuvitella, että ne sivuutettaisiin täysin. Sekä poliitikot, virkamiehet että kaupunkilaiset pitävät ympäristöasioiden huomiointia erittäin tärkeänä, Pohjonen arvioi. • > Lisätietoja hankintakeskuksen Helmestä > Hankintakeskus > Kestävä kehitys ja hankinnat

Osallistu ympäristöniksikisaan!

Kerro niksi!

LÖYTYYKÖ SINUN työpaikaltasi ympäristöä säästävä niksi, jota voit suositella muillekin? Näppärä ekopyörä tai tapa niitata hukkaprintit muistiinpanovihkoiksi? Tai muistisääntö, millä kaikki huomaavat sammuttaa valot lähtiessään?

Kerro vinkki muillekin ja osallistu Helsingin Hengen ympäristöniksikisaan! Voit voittaa työyhteisöllesi kestävän kehityksen palkintoja.

Ehdotukset voi lähettää sähköpostitse 30.11. mennessä: heke.viestinta@hel.fi Voittajan valitsee Ekotukitiimi, jonka toiminnasta kerromme enemmän numerossa 1/2011.

Helsingin henki | lokakuu 2010

15

teksti OUTI NIEMELÄ JA MAIJA KAJANTO kuvat TEEMU KUUSIMURTO

Yhtä juhlaa Työpaikoille kuuluu tänä syksynä rapujuhlia, karuselleja ja auringonlaskuja saaristossa.

Katsaus kaupungin juhlaperinteisiin kertoo, miten arki laitetaan hetkeksi hyllylle ja nautitaan yhdessäolosta.

Koko perheen traditio

Linnanmäki on odotettu juttu

A

urinko hellii syyskuun alun iltana terveyskeskuksen väkeä. Lapset juoksevat edeltä jonottamaan, vanhempia täytyy vähän houkutella mukaan laitteisiin. On käynnissä jokavuotinen Linnanmäki-virkistysilta terveyskeskuksen työntekijöille ja heidän perheilleen.

– Kyllä me odotamme tätä kovasti joka vuosi. Aamulla kun menin herättämään 9-vuotiasta poikaamme, ensimmäinen kommentti oli ”Huomenta äiti, tänään on Lintsi-päivä!”, kertoo lähihoitaja Anu Koskinen.

Vaunuista alkuillan tunnelmaa tarkkaileva Koskisen tytär Nea Lindberg ilmoittaa lempilaitteikseen hepparadan ja karusellin.

– Hauskaa on myös se, että täällä törmää aina tuttuihin, Koskinen jatkaa.

Monia ilahduttaa, että tapahtuma on koko perheen yhteinen.

– On mukavaa, kun siipatkin saavat tulla mukaan, toisin kuin yleensä tällaisissa työpaikan juhlissa, avecina paikalle saapunut Mauno Kenttä sanoo.

– Olemme tainneet olla yhdessä täällä joka vuosi, kun tapahtuma on järjestetty. Täällä on ihana tunnelma, ja säätkin ovat usein suosineet. Kyllä tämä on sellainen loppuhuipentuma kesälle, terveydenhoitaja Marja Kenttä juttelee.

16

Helsingin henki | lokakuu 2010

Anu Koskinen & Nea Lindberg

Mauno Kenttä & Marja Kenttä

Lappeteläisen perhe Lea, Antti & Ilkka

■ Hattara maistui Julia Santalalle laitteissa käynnin välissä. Lohikäärme vei tytön laitevertailussa ykkössijan.

■ Joonas Enonkoski nauttii vauhdin hurmasta isoisänsä kanssa.

Tapahtumaa on odotettu myös Lappeteläisten perheessä.

– Monesti käymme Linnanmäellä jo aiemmin kesällä, mutta nyt kukaan ei tainnut piipahtaa kesälomien aikana.

Kyllä tätä siis jo odotettiin, kertoo Antti Lappeteläinen.

Perheen pojalla Ilkalla on aivan uusi näkökulma tämän vuoden juhlaan: – Alan nyt vasta päästä sisään isompien laitteisiin pituuteni vuoksi. Oli kiva käydä ensimmäistä kertaa esimerkiksi Raketissa.

Illan aikana ovat auki myös SeaLife puoleen hintaan sekä Kino-elokuvateatteri. Elokuvan oli jo ehtinyt nähdä Joonas Enonkoski, joka oli liikkeellä isoisänsä kanssa. Laitteet veivät silti voiton. Joonaksen illan kohokohta oli kyyti vuoristoradassa, Linnanmäen vanhimmassa ja suosituimmassa laitteessa.

Koko väen juhla

Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola kertoo, että idea yhteisjuhlasta huvipuistossa lähti kehittymään vuosia sitten terveyskeskuksen suuresta henkilöstömäärästä.

– Terveyskeskuksen palveluksessa on yhteensä noin 9 000 ihmistä. Mietimme, olisiko mahdollista järjestää näin isolle porukalle tapahtuma, jonne kaikki voisivat tulla.

Asiaa tiedusteltiin Linnanmäen toimitusjohtajalta, joka kertoi, että koko huvipuisto olisi mahdollista vuokrata.

– Se on yksi ainoita tarpeeksi isoja paikkoja tällaiselle henkilömäärälle. Ja Linnanmäki on paikkana sellainen, jonka suhteen kaikilla on hymy herkässä – sinne oli lapsenakin aina kiva mennä!

Linnanmäen taustalla olevan Lasten Päivän Säätiön tarkoitusperät myös sopivat hyvin meidän tavoitteisiimme.

Huvipuistoon kokoontuminen tarjoaa paitsi hauskoja hetkiä oman perheen kanssa, myös yhteisöllisen kokemuksen.

– Linnanmäki-päivästä syntyy iso me-kokemus, ja se on tärkeää, Toivola toteaa. >>

Yhtä juhlaa ■ Ympäristökeskuksen kesä huipentui Stansvikin kartanoon.

Kesätyöntekijöistä koottu järjestäjäporukka sai paljon kiitosta työstään.

teksti MAIJA KAJANTO kuvat JUUSO NORONKOSKI

Talkoovoimin kartanomaisemiin

Ympäristön ehdoilla

on kahdelle ihmiselle aika iso työ. Nyt meillä valittiin toisen kerran kesätyöntekijöistä kesätoimikunta, ja juhlat järjestettiin seitsemän hengen porukalla, kertoo terveystarkastaja Tiina Hakkarainen ympäristökeskuksesta.

– Oli hyvä, että järjestäjiä oli isompi joukko.

Näin ehti tehdä myös niitä oikeita töitä, joita tekemään tänne oli kesäksi tullut, tutkimusavustaja ja juhlatoimikunnan jäsen Iina Remonen naurahtaa.

Yksi juhlapaikan kriteereistä on ympäristökeskuksen hengen mukaisesti se, että juhlapaikalle pitää päästä julkisilla kulkuneuvoilla. Myös ruokahankinnoissa on haluttu panostaa herkullisuuden ja huokeuden lisäksi pieneen hiilijalanjälkeen.

– Pilkoimme salaatit itse, mutta jälkiruoka ja leipä haettiin lähileipomosta. On mukavaa, kun voi tukea lähiseudun pieniä yrittäjiä ja ruoat saivat paljon kiitosta, projektiassistentti Teresa Valonen kertoo.

Ohjelmassa oli perinteisesti puheita, ruokailua, saunomista ja grillaamista. Lisäksi kesätyöntekijät olivat ideoineet rastiradan, jossa joukkueet ratkoivat visaisia kysymyksiä ja kuva-arvoituksia. Parhaat joukkueet luonnollisesti palkittiin.

– Kesän päätösjuhla on sosiaalinen tapahtuma, jossa tutustuu kesätyöntekijöihin ja viraston henkilöihin. Töissä ollaan aika tiiviisti yksiköittäin, mutta tämä on hyvä tilaisuus tavata muitakin, Tiina Hakkarainen toteaa.

saariston hiljaisuuteen, jossa auringonlasku on varma merkki kiireisen kesäkauden loppumisesta.

– Kesäkauden päätösristeily Tirmooli on yksi pitkäaikaisimpia juhlatraditioita, joita Korkeasaaressa on. Kausi on saatu onnellisesti päätökseen ja sitä juhlitaan veneellä, joka sinänsä on hyvin arkinen väline – useimmat työntekijät poistuvat sillä työpaikoiltaan joka päivä. Mutta risteilylle lähtiessä vene onkin äkkiä aivan erilaisessa roolissa. Se on vähän kuin vuokraisi raitiovaunun juhlavälineeksi, eläintarhalehtori Taru Vuori kuvailee.

Kesän turistikausi on vakituisen henkilö-

kunnan, kuljetusyrittäjien ja ravintola- sekä kahvilayrittäjien yhteinen ponnistus. Vispilä-laivalla päättäjäisristeilylle lähtee noin sata ihmistä. Illan aikana on ohjelmaa ja vapaata seurustelua, mutta pääasiallisesta ohjelmanumerosta vastaa kuitenkin kaunis itäsaaristo.

– En tiedä kuka meitä suojelee, mutta hyvin usein risteilyllä on ollut tyyniä, kauniita syysiltoja. En muista, että kertaakaan olisi ollut syysmyrskyä. Tunnelma on hyvin rento ja irtonainen. Kun tyynellä ilmalla katsoo merellä auringonlaskua, siihen jotenkin konkretisoituu se, että kesä on lopussa, Vuori kiteyttää.

H

elsingin seudulla on niin paljon hienoja kartanoita ja juhlapaikkoja, että niihin olisi synti olla tutustumatta. Tätä mieltä ollaan ainakin ympäristökeskuksessa, jonka vuosittaiset kesän päätösjuhlat vietettiin tänä vuonna Stansvikin kartanossa.

Ympäristökeskuksen kesäjuhlat sijoittuvat elokuulle, jolloin ihmiset palaavat lomilta töihin. Samasta syystä suurin vastuu juhlajärjestelyistä lankeaa niille, jotka ovat kesän töissä.

– Perinteisesti meillä on valittu kesätyöntekijöiden joukosta kesätyttö ja -poika, jotka huolehtivat juhlajärjestelyistä. Mutta näin ison tapahtuman organisoimisessa

Vauhdikkaasti Vispilällä

Saariston rauhaan

K

un työpaikalle kuuluvat olennaisesti riikinkukkojen äänet, villieläinten karjunta ja suuri vierasmäärä, voisi luulla, että kesän päätöksessäkin olisi eläimellistä menoa. Sen sijaan Korkeasaaren kesä päättyy

18

Helsingin henki | lokakuu 2010

Joukkoliikennettä ja lähiruokaa

Tärkeintä on tunnelma

Rapuja hyvässä seurassa

1

H

allintokeskuksen perinteisiin syysjuhliin kuuluu saksiniekkoja ja hilpeitä juomalauluja. Näillä saadaan hauskat pirskeet aikaiseksi, mutta miksi juuri rapujuhlat?

– Moni on sanonut, ettei ole koskaan päässyt rapujuhliin. Niinpä päätimme, että nyt pääsee, hallintokeskuksen viestintäsuunnittelija Mika Lappalainen ja tiedotusneuvoja Liisa-Lotta Wirmaneva kertovat.

Ensimmäiset hallintokeskuksen rapujuhlat järjestettiin muutama vuosi sitten Aino Acktén huvilalla. Sittemmin rapuja on nautittu muun muassa Villa Kivessä, ja tänä vuonna tunnelmallisen juhlatilan tarjosi Suomenlinnan Susisaaren Ruutikellari.

Yksi rapujuhlien traditio on parhaan snapsilasin palkitseminen. Tänä vuonna myös valittiin juhlien Mr ja Miss Saksiniekka: kriteereinä olivat käyttäytyminen illan aikana, pukeutuminen ja mukanaolo juhlissa. Juhlien ruokatarjoilut tulivat Palmiasta.

– On helppoa operoida tutun toimijan kanssa. Palmiaa voi kyllä suositella yhteistyökumppaniksi! He mukautuivat toiveisiin ja olivat todella joustavia, Lappalainen kiittelee.

Järjestäjien mukaan tärkeintä juhlassa on tunnelma.

– Se ei saa olla jäykistelevä vaan mahdollisimman rento. On ollut mukava huomata, että juhlissa tulee puhuttua paljon muusta kuin työasioista! Jos teeman eteen on nähty vaivaa ja fiilis on oikea, se tekee paljon, Wirmaneva kiteyttää.

Yksi palkitsevimmista hetkistä on, kun osallistujat saapuvat juhlatilaan.

– Se ihmisten fiilis, kun he katsovat ja ihailevat tilaa, se on palkitseva hetki. Siitä starttaavat hyvät juhlat, Lappalainen toteaa. •

Mistä on hyvät juhlat tehty?

> Varaa riittävästi tekijöitä, yhdelle tai kahdelle isot juhlat ovat liian suuri urakka. > Valitse järjestäjäporukkaan joku, joka on ennenkin järjestänyt juhlia. > Pidä riittävä määrä kokouksia, jotta kaikille muodostuu juhlista yhteinen näkemys. > Valitse tapahtumapaikka ajoissa. Paikan ympärille rakentuvat ruoka, ohjelma ja muut juhlan elementit.

■ Ruutikellari Suomenlinnan Susisaaressa tarjosi puitteet hallintokeskuksen rapujuhlille.

■ Musiikki, valaistus ja koristeet tekevät tunnelmallisen juhlan.

3

koristelut! > Muista teema ja unnelman. lat juh ät Ne tekev määrä > Mieti ohjelman lijoista juh a Os tarkkaan. osa ei, a, ma jel oh a lua ha stä mi , mutta ainoa n, tosissaan valitetaa a on on se, jos ohjelma ulle jää tel us ur se ä eik liikaa . lainkaan aikaa nkä verran > Laske tarkasti, mi sti menee. ise ruokaa mahdoll osa ko an ida vo , > Harkitse se säästää ruoista tehdä itse; runsaasti rahaa. mat ajoissa > Muista laittaa juo kylmään!

kuvat Mika Lappalainen

> Mitä paremmin t on ennakkovalmistelu t ma om nn tehty, sitä re . juhlat

Kokeneiden juhlajärjestäjien vinkit onnistuneelle tilaisuudelle.

2

> Tarkista kalenteri kilpailevien tapahtumien varalta. Rapujuhlien piti olla viikkoa aiemmin, mutta kun kyseisenä viikonloppuna oli Taiteiden yö, jouduttiin juhlia siirtämään. > Ole ajoissa liikkeellä juhlapaikan varaamisessa.

Parhaat paikat menevät nopeasti! > Tiedota asiasta ajoissa.

Näin halukkaat voivat järjestää työvuoronsa ja pääsevät juhliin. > Jos juhlapaikka on kauempana, logistiikka pitää suunnitella huolellisesti.

>Tietoa vuokrattavista paikoista löytyy esimerkiksi sivulta www.visithelsinki.fi > Suomeksi > Matkailija > Sinulle > Juhlan järjestäjille > Vinkkejä ruoista, juomista ja muista juhlan elementeistä löytyy Marttaliiton sivuilta www.martat.fi

Helsingin henki | lokakuu 2010

19

kaffella

Tulospalkkiot

kiinnittyvät tavoitteisiin n Sari Kuoppamäki ja Asta Enroos muistuttavat, että tulospalkkiojärjestelmä ei ole mikään erillinen temppu, vaan kiinteä osa johtamista ja tuloskortteja.

20

Helsingin henki | lokakuu 2010

teksti Stiina Honkamaa kuvat Jarkko Virtanen

Kun työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, tavoitteet toteutuvat.

Hyvä johtaja ymmärtää toimivan tulospalkkauksen arvon.

>K

aunis aamuaurinko paistaa Kallion virastotalon kahvilaan, jossa henkilöstökeskuksen palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos ja sosiaaliviraston henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki keskustelevat tulospalkkiojärjestelmän kehittämisestä.

– Eri virastojen tulospalkkiojärjestelmät ovat kirjavia keskenään. Meillä on tarve yhdenmukaistaa henkilöstömääräyksiä. Perusasetelmaa ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa. Kyse on järjestelmän päivittämisestä ja erilaisten painotusten esiin nostamisesta, Enroos kertoo.

– Uusissa ohjeissa korostuu se, että tulospalkkiojärjestelmä ei ole mikään erillinen temppu, vaan kiinteä osa johtamista ja tuloskortteja. Järjestelmä liittyy kiinteästi toiminnan tavoitteisiin, Kuoppamäki jatkaa.

Nykyinen järjestelmä on myös koettu hallinnollisesti raskaaksi. Nyt pyritään löytämään keinoja sen keventämiseksi.

– Tulospalkkiojärjestelmän valmisteluprosessia pyritään yhä tiiviimmin nivouttamaan koko kaupungin talouden ja toiminnan suunnitteluprosessiin. Prosessin muuttaminen näin isossa organisaatiossa vie kuitenkin aikaa. Vaatii paljon viilausta, että muutos saadaan toimivaksi ja istumaan normaalin suunnittelujärjestelmän kanssa, Enroos sanoo.

Mihin tällä kehitysprosessilla sitten käytännössä tähdätään?

– Palkitsemisjärjestelmien pitää lähteä strategioista ja tukea niitä. Tavoitteena on myös saada entistä paremmin mukaan kaupungin johdon ja poliitikkojen asettamia tavoitteita. Näin tehdään nykyisinkin, mutta kun tulospalkkiojärjestelmän laatiminen kytketään tiiviimmin tähän suunnitteluprosessiin, asiat linkittyvät vahvemmin toisiinsa.

Kaupunki nähdään yhtenä työantajana, joten tärkeää on myös järjestelmän henkilöstöehtojen jämäkkä yhdenmukaistaminen.

– On pohdittava, millä edellytyksillä henkilö kuuluu etujen piiriin, kuinka pitkää palvelussuhdetta edellytetään, mikä on poissaolojen vaikutus palkkioihin tai mitkä ovat eläkeläisten tulospalkkion piiriin kuulumisen ehdot. Haetaan yhtenäistä tapaa, Enroos sanoo.

– Yksi tärkeä asia uusissa ohjeissa on katsaus koko palkitsemisjärjestelmään.

Meillä on paljon palkitsemiskeinoja, joita käytetään eri tilanteissa, esimerkiksi nopean palkitsemisen keinot, Kuoppamäki sanoo.

Hän korostaa myös sitä, että uusiin ohjeisiin tulee merkintä tuottavuusmatriisista tulospalkkiojärjestelmän kriteerinä.

– Tuottavuusmatriisi sisältää esimerkiksi taloudelliset tulokset, asiakastulokset ja henkilöstön hyvinvoinnin mittareita. Esimerkiksi sosiaalivirastossa voivat jatkossa kuulua tulospalkkiojärjestelmään ne yksiköt, joissa tulosmatriisilaskenta on käytössä.

Tulospalkkiojärjestelmä on yksi väline esimiehille käydä keskustelua henkilöstönsä kanssa ja kertoa tavoitteista, mutta mitä yksittäinen kaupungin työntekijä konkreettisesti hyötyy muutoksesta?

– Jokainen työntekijä tietää, mitä omassa yhteisössä odotetaan. Parhaimmillaan prosessi etenee niin, että keskustelua käydään henkilöstön kanssa jo vuositavoitteiden suunnitteluvaiheessa, ja henkilöstö pääsee mukaan vaikuttamaan. Jos ajatuksia ei ihan suoraan saada mukaan, niin ainakin ymmärrys ja tietous odotuksista lisääntyy, Enroos sanoo.

– Tietenkin yksittäinen työntekijä hyötyy myös niin, että onnistumisista palkitaan. Kun pääsee tavoitteisiin, on mahdollisuus palkkioihin, Enroos lisää.

”Koko työyhteisö hyötyy siitä, että tavoitteet ovat selkeät.

Tietoisuus tavoitteista motivoi jo itsessään.”

Selkeä tulospalkkiojärjestelmä on hyvä johtamisen ja yhteistoiminnan kehittämisen muoto. Siitä on kiistatta hyötyä, oli työyhteisö sitten jo valmiiksi toimiva tai ei. Suurten virastojen kirjavat käytännöt eri yksiköiden välillä luovat omat haasteensa, joihin tulospalkkiojärjestelmä tuo avun.

– Sosiaalivirasto on suurin virasto, ja meillä on pidetty ehdottoman tärkeänä

ja henkilöstön oikeudenmukaisuuden kannalta välttämättömänä, että jatkossa yksiköitämme on enemmän yhtenäisen tulospalkkiojärjestelmän piirissä, Kuoppamäki sanoo.

Usein unohdetaan, että tulospalkkiojärjestelmään liittyy aina riski. Voiko käydä niin, että palkkioita ei voidakaan maksaa?

– Riski pitää hyväksyä, se kuuluu järjestelmän luonteeseen. Valitettavasti joskus on saattanut käydä niin, että palkkioita ei ole voitu maksaa, vaikka on kehitytty ja tehty tuloksia. Järjestelmän tulisikin olla omarahoitteinen. Joka tapauksessa koko työyhteisö hyötyy siitä, että tavoitteet ovat selkeät ja käydään keskustelua oman yksikön tilanteesta ja suunnasta. Uskon, että tietoisuus tavoitteista jo itsessään motivoi työntekoon, Enroos sanoo.

Virastojen tulospalkkioperiaatteet pähkinänkuoressa

Asia on nyt siis valmisteilla, eikä isoa laivaa käännetä ihan käden käänteessä.

Millä aikataululla kehitystyö toteutuu?

> Kaupungin palkitsemisjärjestelmä muodostuu aineellisista ja aineettomista osista. Aineellinen osa koostuu palkasta ja henkilöstöeduista.

Palkka jakaantuu tehtävän vaativuuden perusteella määräytyvään sekä henkilökohtaiseen osaan. Aineeton osa koostuu työelämän laatuun liittyvistä asioista. > Palkkiot voivat olla joko ryhmätai yksilökohtaisia. Tulospalkkio on erillinen ryhmäpalkkio, joka maksetaan viraston tai yksikön tulosten perusteella kerran vuodessa. > Tulospalkkiojärjestelmään kuuluminen edellyttää 3–6 kuukauden yhtäjaksoista palvelussuhdetta.

Palkkio määräytyy suhteessa työssäoloaikaan. > Tulospalkkioita maksetaan vain palkkioiden maksamisajankohtana kaupungin palveluksessa oleville.

Poikkeuksena ovat eläkkeelle jääneet henkilöt.

> Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Palkitseminen

– Strategisen palkitsemisen ohjausryhmä on nyt käsitellyt esitystä. Seuraavaksi se menee yhteistoimintamenettelyyn, jolloin eri henkilöstöjärjestöjen kanssa käydään esitystä läpi. Toivomme, että meillä olisi kaupunginjohtajiston päätös asiasta lokakuun alussa. Uudet periaatteet astuvat voimaan 2011 alusta lukien, Enroos sanoo.

– Aikataulu on sikäli haastava, että tulospalkkioiden käyttöönotosta päätetään maaliskuussa, kun jo neljäsosa vuodesta on mennyt. Hyvä olisi, jos päätöksen saisi tulosbudjettien laadinnan kanssa samaan aikatauluun, Kuoppamäki sanoo.

Kehitystyön toteutumisessa siis kestää vielä tovin. Kaupungin tulospalkkausjärjestelmä on kuitenkin jo nyt askeleen verran edellä monia muita.

– Kaupunki on jo nyt kuntasektorilla edelläkävijä tässä ja on varmasti jatkossakin, Kuoppamäki sanoo.

– Meillä on virastoja ja liikelaitoksia, jotka ovat käyttäneet tulospalkkiojärjestelmää vuosia. Kaupungilla on valtavasti kokemusta ja osaamista järjestelmän käyttöön liittyen. Se on koettu hyväksi työvälineeksi sekä johtamisen että palkitsemisen yhdistämiseksi, Enroos kiteyttää. •

Helsingin henki | lokakuu 2010

21

palvelu teksti KATJA PESONEN kuvat JUHO KUVA

Pohjois-Haagan ala-asteen ideologian mukaan oppiminen on yhteistyötä. Niinpä koulunkäyntiä ei haluta jättää pelkästään lapsen harteille, vaan koulu, koti ja oppilas toimivat tiiviinä verkostona.

Yhdessä koulutiellä

>P

ohjois-Haagan ala-asteen koulu pokkasi elokuussa palkintopokaalin Helsingin vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen Helvaryn kilpailussa. Siinä etsittiin helsinkiläisiä kouluja, joissa kodin ja koulun yhteistyö on laadukasta ja saumatonta.

Rehtori Esa Tammi, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Laura Kulikoff ja johtokunnan puheenjohtaja Reeli Karimäki ovat syystäkin mielissään.

– Tässä koulussa tehdään paljon töitä koulun ja kodin yhteistyön eteen. Hyvä opettaminen tarvitsee tätä yhteistyötä, Karimäki toteaa.

Palkinto kasvattaa motivaatiota tehdä oppimisesta entistä hauskempaa ja vaivattomampaa. Tässä vanhemmat ovat suuressa roolissa.

– Pitkään on ollut vallalla käsitys, että lasten kuuluu hoitaa koulu itse. Vastuun tulisi kuitenkin siirtyä lapselle vähitellen. Vanhempien olisi kunnioitettava lapsen päivätyötä eli auttaa läksyissä, järjestää tälle tarpeeksi aikaa niiden tekoon sekä huolehtia lapsen ravinnosta ja levosta, jotta hän jaksaa.

Aikuisten positiivinen kiinnostus lapsen asioita kohtaan tuo turvallisuutta sekä lisää onnistumisen halua ja iloista otetta elämään, sanoo Karimäki.

Kynnys matalalle

Kodin ja koulun välinen yhteistyö tarkoittaa Pohjois-Haagan ala-asteen koulussa ennen kaikkea yhteydenpitoa ja osallistumista. Sen ohjenuoraksi koulussa on määritelty kolme pääkohtaa: oppilaan taso, luokan taso ja koulun taso.

Oppilaan tasolla on ensisijaisena vanhemman ja koulun välinen matala kynnys pitää yhteyttä lapsen asioista. Vanhemmat käyvät vanhempainvarteissa ja -illoissa, kuluttavat reissuvihkoa, soittelevat ja ovat yhteydessä sähköpostitse.

22

Helsingin henki | lokakuu 2010

Monesti mielletään, että vanhemmat ja koulun henkilökunta juttelevat silloin, kun oppilaalla on jonkinlaisia ongelmia. Pohjois-Haagassa vuorovaikutus vanhempien, opettajien ja rehtorin välillä on kuitenkin jatkuvaa, ja ajatuksia vaihdetaan myös positiivisista tapahtumista.

– Lapset ovat mukana keskusteluissa aina kun mahdollista, ja he saavat äänensä kuuluviin. Lapselle on erittäin tärkeää tulla kuulluksi, Karimäki muistuttaa.

– Ja jos ongelmia onkin, asiat tuppaavat selviämään kaikkien kokoontuessa saman pöydän ääreen, jolloin lapsi saa kertoa oman näkökulmansa, Tammi tähdentää.

Luokan tasolla on helpotettu koululaisten vanhempien keskinäistä yhteydenpitoa, jotta vanhemmat voivat keskustella luokkansa asioista toistensa kanssa. Tämä auttaa myös jakamaan vastuuta oppimisesta ja kasvatuksesta tasaisesti opettajien ja vanhempien välillä.

Koulun taso käsittää vanhempien osallistumisen koulun toimintaan esimerkiksi vanhempainyhdistyksen ja johtokunnan riveissä. Oppilailla taas on oppilaskunta. Vanhemmat ja oppilaat pääsevät tarkastelemaan arviointeja ja suunnitelmia, ja niistä tiedotetaan yleisesti.

Hyvään yhteistyöhön kuuluu, että niin vanhemmilla kuin koulun henkilökunnallakin on yhteisiä tavoitteita, ja päämääriin pyritään viisaat päät vierekkäin. Joukossa on voimaa.

Kyläyhteisön jalanjäljillä

Yhteistä toimintaa ei kuitenkaan ole täytetty pelkästään tavoitteilla, Haagassa osataan myös pitää hauskaa. Koulu on kuin kyläyhteisö. Siellä järjestetään lukuvuoden aikana esimerkiksi konsertteja, kirpputoreja, kouluruokamaistiaisia vanhemmille,

■ Pohjois-Haagan ala-aste pokkasi elokuussa pokaalin hyvästä koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.

Reeli Karimäen, Esa Tammen ja Laura Kulikoffin mukaan joukossa on voimaa.

abc...

Varsi -projekti kutsuu mukaan monikulttuuriset perheet jo perinteeksi muodostuneet Kaamoshipat Halloweenin aikaan ja vuosittain helmikuussa pidettävät Helmimarkkinat.

– Näihin tapahtumiin koko perhe voi tulla yhdessä. Lapset tuntevat olonsa turvalliseksi nähdessään, kuinka me kaikki aikuiset sekä kotona että koulussa pidämme yhdessä heistä huolta, ja että koti ja koulu ovat samalla puolella tekemässä työtä juuri heidän hyväkseen, Tammi sanoo.

Läksyjen merkitys kerrottava

Helvary-kilpailua varten Pohjois-Haagan alaasteella kehitettiin läksyprojekti, jossa korostetaan vanhempien tukea lapsen läksyjen teossa. Aikuiset auttavat ongelmakohdissa,

LÄKSYPROJEKTIN RINNALLA koulussa kulkee Varsi-

projekti, jonka tavoitteena on saada monikulttuurisia perheitä enemmän mukaan koulun toimintaan.

Pohjois-Haagan koulun oppilaista noin joka viides on monikulttuurisesta perheestä ja heidän vanhempiensa osallistuminen kodin ja koulun yhteistyöhön on valitettavan vähäistä. Varsi-projekti on RAY:n rahoittama hanke, jossa Pohjois-Haagan ala-aste toimii yhtenä kolmesta pilottikoulusta.

– Vierailemme monikulttuurisissa kodeissa kertomassa vanhempien ja koulun välisestä yhteistyöstä. Keskustelemme siitä, mitkä asiat he kokevat hankaliksi ja mitkä vaikeuttavat yhteistyöhön osallistumista. Näin saamme toivottavasti maahanmuuttajiakin mukaan yhteiseen toimintaan, vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Laura Kulikoff sanoo.

”Lapset tuntevat olonsa turvalliseksi nähdessään, miten me kaikki aikuiset olemme samalla puolella ja teemme töitä heidän hyväkseen.” kuulustelevat ulkoläksyjä, keskustelevat tehtävistä lapsen kanssa ja ennen kaikkea järjestävät tälle tarpeeksi aikaa työnsä tekemiseen.

– Sitouttaminen on ollut läksyprojektin tärkein juttu. Lapsille ja vanhemmille on annettu omat tiedotteet, joissa kerrotaan läksyjen tarkoitus. Lapset ovat lisäksi allekirjoittaneet sopimuksen, jossa sitoutuvat tekemään läksynsä hyvin, Tammi selventää.

Läksyjen tarkoitus on ollut monille lapsille epäselvä. Siksi heille annetussa tiedotteessa selitetään esimerkiksi se, että läksyjen avulla kerrataan opittuja asioita, jolloin ne jäävät paremmin mieleen.

– Oppimisen pitäisi olla iloinen asia. Läksy-sanassa on negatiivinen arvolataus, mikä tekee siitä pakkopullaa. Itse olen alkanut kysyä lapsilta: ”Kuinka oppiminen on jatkunut kotona?” Vastaukset ovat paljon positiivisempia, hymyilee Karimäki.

Tammen mukaan hyvää palautetta on tullut jopa sellaisilta vanhemmilta, jotka muutenkin ovat olleet läsnä läksyjenteossa. Oppiminen on syventynyt, unohdukset ovat vähentyneet, lapsi omaksuu asioita paremmin ja hänellä on varmempi olo mennä kouluun huolella tehtyjen tehtävien kanssa. •

Helsingin henki | lokakuu 2010

23

työhyvinvointi teksti SATU ALAVALKAMA kuvat TOMMI TUOMI ja ISTOCKPHOTO

Nuku hyvin!

>L

ähes jokainen suomalainen kärsii joskus unettomuudesta. Vaiva on onneksi ohimenevä: jatkuvaa unettomuutta on vain viidellä prosentilla kansasta. Tilapäistä unettomuutta ei tarvitse erityisesti hoitaa, mutta pitkään jatkuneiden unihäiriöiden syyt on hyvä selvittää.

Työterveyskeskuksen keväällä tekemän työterveyskyselyn mukaan kaupungin henkilöstö nukkuu keskimäärin yhtä hyvin kuin muut suomalaiset. Noin 20 prosentilla vastaajista oli unihäiriöitä kolme kertaa viikossa tai useammin.

Työterveyskyselyn tulokset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2007. Virastokohtaisia muutoksia voi löytyä. Niistä tehdään erilliset selvitykset, ja syitä mietitään yhdessä työpaikkojen kanssa.

Työterveyskeskuksen erityissuunnittelija Tuija Toikan mukaan kyselyn perusraporteissa ei ole tässä vaiheessa selvitetty, onko vuorotyötä tekevillä enemmän unettomuutta, heräilyä tai uneliaisuutta työssä kuin päivätyötä tekevillä.

Tätä on kuitenkin mahdollista jatkossa selvittää.

– Unen saantiin vaikuttavat sekä työhyvinvointi että muu elämäntilanne. Uni eheytyy, kun työpaikalle on mukava tulla aamulla, sanoo Toikka.

Työterveyskyselyn palaute ohjaa liian vähän nukkuvat työntekijät työterveyshuoltoon. Vastaava työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä on vastannut jo kymmeniin puheluihin.

– Näppituntuma on se, että päivä- ja vuorotöihin ohjautuvat ne ihmiset, joiden sisäiselle kellolle rytmi sopii. Vuorotyöläiset nukkuvat suunnilleen yhtä hyvin kuin säännöllisessä päivätyössä olevat, sanoo Jyrkämä.

Työvuorot terveellisiksi

Yli neljännes suomalaisista tekee vuorotyötä. Hyvinvointia ja töiden sujumista edistää, jos työntekijä osallistuu itse töidensä suunnitteluun. Silloin saa soviteltua elämäänsä tarpeeksi lepoa ja palautumista, mutta myös aikaa perheelle, ystäville ja harrastuksille.

– Ergonominen työvuorosuunnittelu tarkoittaa sitä, että päivä-, ilta-

Noin viidesosa meistä tarvitsisi enemmän unta.

Useimmilla unettomuus on ohimenevä elämänvaihe.

Jaksaminen ja hyvinvointi edellyttävät riittävää unta.

”Unen saantiin vaikuttaa myös työhyvinvointi.

Uni eheytyy, kun työpaikalle on mukava tulla.” ja yövuorot rytmitetään peräkkäin terveellisesti, ja jakson jälkeen varataan niin paljon lepopäiviä, että ehtii palautua, sanoo Jyrkämä.

Hyvä rytmi olisi esimerkiksi kaksi aamua, kaksi iltaa ja kaksi yötä ja niiden jälkeen kaksi vapaapäivää. Yksi vapaapäivä ei riitä lepäämiseen pitkän työjakson jälkeen. Samoin suoraan iltavuorosta aamuvuoroon meno on pitemmän päälle raskasta.

Vireystaso ylös

Kun pysyy vireänä töissä, aivot toimivat tehokkaasti, tehtävistä suoriutuu hyvin eikä nukahtaminen uhkaa. Vireystason laskusta kertovat aluksi uneliaisuuden tunne ja silmänräpäysten keston pite-

Unessa aivot ahertavat UNESSA IHMISEN KEHO lepää, mutta aivot tekevät

työtä. Tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki, ja aivot kertaavat ja järjestelevät kuluneen päivän kokemuksia ja tunteita. Aluksi nukutaan kevyesti, sitten siirrytään syvään ja aivojen toimintaa elvyttävään uneen. Sitä seuraa unennäköuni REM (Rapid Eye Movements), jossa silmät liikkuvat ja tehdään psyykkistä työtä. Vaihe on tärkeä muun muassa yksilökehitykselle. Terveellä aikuisella univaiheet kiertävät peräkkäin, uusi jakso alkaa taas kevyellä unella. Vanhemmiten uni muuttuu rikkonaisemmaksi.

24

Helsingin henki | lokakuu 2010

neminen. Pään nyökähtäessä on yleensä oltu jo useita sekunteja unessa.

Väsymysonnettomuuksia ja työtapaturmia sattuu eniten aamuyöllä kello 02–05 aikaan. Iltapäivän vaarallisimmat tunnit ovat kello 14–17.

Perusväsymys alkaa oireilla esimerkiksi motivaation heiketessä, pitkään paikalla istuttaessa ja aterian jälkeen.

Väsymystä voi karkottaa nukkumalla riittävästi ennen työvuoroa: yöunen lisäksi voi ottaa päivänokoset. 24 tunnin valvominen vastaa noin promillen humalatilaa.

Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit kuten sokeri, peruna ja vaalea vilja väsyttävät enemmän. Siksi kannattaa syödä usein mutta kevyesti: paljon vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kokojyvätuotteita. Kahvi ja muut kofeiinituotteet piristävät, alkoholi väsyttää aina ja heikentää suorituskykyä. Esimerkiksi yksi olutpullo vain neljän tunnin yöunen jälkeen huonontaa älyllisiä toimintoja yhtä paljon kuin kuusi olutta kahdeksantuntisen unijakson jälkeen.

Valvomista helpottavat myös työtilan tuuletus, taukojumppa sekä radion kuuntelu. •

Useimmat ihmiset nukkuvat 6–8 tuntia vuorokaudessa, joillekin riittää vain 4–5 tuntia. Jokaisella ihmisellä on myös peritty uni-valverytmi, jossa vuorokauden pituus vaihtelee 23 t 55 min – 24 t 27 min välillä. Lyhyt vuorokausi tietää varhaista aamunousua. Noin 20 prosenttia aikuisista on aamuvirkkuja, 10 prosenttia iltaunisia ja loput näiden ääripäiden väliltä. Iltaihmisillä on suurempi taipumus univajeeseen ja unen huonoon saantiin.

Niukka uni rasittaa terveyttä, vähentää jaksamista ja altistaa lihomiselle.

Sisäistä kelloa voi korjata elämäntyylillä. Säännöllinen syöminen, liikunta, nukkuminen ja aurinko tai kirkasvalolampun valo auttavat rytmin korjaamisessa.

■ Mia Savolainen valvoo Itä-Pasilan palvelukeskuksessa.

Vuorotyössä ei väsymys iske, kun on tarpeeksi mielenkiintoista puuhaa.

Seitsemän vinkkiä nukahtamiseen > urheile muutama tunti ennen nukkumaan menoa, ei juuri ennen > syö iltaisin kevyesti ja mene vuoteeseen sopivan kylläisenä > rauhoitu, nollaa ajatukset > kirjoita muistettavat asiat lapulle aamua varten > älä yritä nukahtaa väkisin > jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen jälkeen, nouse vuoteesta > vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten

Näin nukut paremmin > huolehdi terveydestäsi: tarkista elämäntapasi > lisää liikuntaa > muista, että tilapäinen unettomuus kuuluu elämään > ajattele elämän haasteita päivällä, ei vuoteessa > sisusta nukkumisympäristö levolliseksi > palauta säännöllinen unirytmi > tue unirytmiäsi työaikajärjestelyillä, jos mahdollista > vältä liian pitkään nukkumista > varaudu aikavyöhykkeiden ylitykseen ennen pitkää matkaa

Vuorotyöläinen nauttii nukkumisesta LÄHIHOITAJA MIA SAVOLAISEN mielestä vuorotyö

antaa väriä ja vaihtelua ammattiin. Vilkkaana yönä Savolainen saa suorastaan lentää Itä-Pasilan palvelukeskuksen käytävillä. Tavallisten hoitokierrosten lisäksi hän vastaa hälytyspuheluihin ja auttaa asukkaita tarpeen mukaan. Jos sattuu lepohetki, voi pitää evästauon tai vaikka puhdistaa akvaarion.

Väsymys ei pääse iskemään, kun koko ajan on mielenkiintoista tekemistä.

– Olen kuuden vuoden aikana huomannut, että omalla asenteella voi kasvattaa jaksamista ja tehdä työstä tosi mukavaa. Kohtaan mielelläni erilaisia ihmisiä ja tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa. Pidän myös nukkumisesta, joten lepääminen sujuu hyvin kaikkien vuorojen jälkeen. Joskus kun unet ovat jääneet vähäisiksi, saatan ottaa päivänokoset.

Savolainen tunnustaa olevansa aamu-uninen, mutta töihin lähtö on silti mukavaa kaikkina vuorokaudenaikoina. Kotoa Sörnäisistä on työpaikalle lyhyt matka, joten kauniilla ilmalla voi virkistyä kävelemällä.

Kaksi tai kolme yövuoroa peräkkäin on hänen mielestään sopiva määrä.

– Alkuaikoina saatoin tehdä 4–5 yövuoroa putkeen, mutta silloin valvomisrytmi jäi herkästi päälle. Kun tulen yötyön jälkeen kotiin, ei aina heti nukuta. Silloin en mene turhaan sänkyyn, vaan valvon suosiolla. Ei mene kauaa, niin uni takuuvarmasti tulee!

Savolainen on mielestään onnistunut rytmittämään elämässään työn ja yksityiselämän hyvin.

Työasiat jäävät aina työpaikalle. Lyhyempi vapaavuoro menee kokonaan lepäämiseen ja ulkoiluun.

– Miesystäväni asuu toisessa kaupungissa ja tekee päivätyötä.

Joka toinen viikonloppu ehdin hänen luokseen. Jos vapaudun vuorosta perjantaiaamuna, pääsen lähtemään reissuun ihanan aikaisin.

Omien työvuorojensa lisäksi Mia Savolainen suunnittelee myös koko tiiminsä vuorot. Hän kuuntelee työntekijöiden toiveita mahdollisimman paljon, ja vuorojärjestelyistä jutellaan myös kaikki yhdessä.

– Kiire ei näy asukkaiden kanssa toimittaessa. Tiimissämme on mukavia ihmisiä, jotka ymmärtävät myös huumoria.

> Lisätietoja: Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus Apua ja neuvoja saat myös omalta työterveyslääkäriltäsi ja -hoitajaltasi.

Yhteystiedot löytyvät työterveyskeskuksen Helmi-sivuilta.

Artikkelin lähteitä Duodecim Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositukset, TerveSuomi- ja Pieni päätös päivässä -sivustot.

Helsingin henki | lokakuu 2010

25

HALOO mistä on kyse?

Järjestelyvaraerä – mitä, kenelle, miksi?

?

Vastaajana työmarkkinaasiantuntija Tina Sweins henkilöstökeskuksesta.

Kerrotko lyhyesti, mistä järjestelyvaraerässä ja sen jakamisessa on kysymys?

Kaikille sopimusaloille on valtakunnallisesti sovittu 0,7 prosentin suuruinen järjestelyvaraerä, joka käytetään paikallisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen ja henkilökohtaisten lisien myöntämiseen. Järjestelyvaraerän tavoitteena on edistää tuloksellista toimintaa ja palkita tavoitteissa onnistumisista.

?

Määrittelisitkö, mitä tuloksellisuudella tässä tarkoitetaan?

Tuloksellisuus-käsitteellä tarkoitetaan kunta-alalla yleisesti vallalla olevaa laaja-alaista näkökulmaa, joka sisältää tuottavuuden, vaikuttavuuden, palvelujen laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön osaamisen ja suorituskykyisyyden.

?

Millä perusteilla tuloksellisuuserää jaetaan?

Erä suunnataan ensisijaisesti sellaisiin kohteisiin tai yksiköihin, joissa on onnistuttu tuloksellisuustavoitteissa valittujen hankkeiden, tunnuslukujen tai mittareiden näkökulmasta. Toimialasta riippuen yksiköllä voidaan tarkoittaa virasto-, osasto- tai toimistotasoa.

Tarkoituksena on, että aikaansaadut tulokset ohjaavat tuloksellisuuserän jakamista. Raamia ei voida jakaa tasan eri yksiköiden kesken, esimerkiksi palkkasumman suhteessa, vaan määräraha kohdennetaan tuloksellisuuden perusteella.

26

Helsingin henki | lokakuu 2010

Työterveyspsykologi Airi Kerkelä pohtii, miten työnantaja ja työntekijä jaksavat joustojen avulla tai niistä huolimatta.

PATU, VATU, ETU – vai elämä?

?

Mitä tavoitteita tehtäväkohtaisten palkkojen korottamisella ja henkilökohtaisten lisien myöntämisellä on? Mihin tällä pyritään?

Tehtäväkohtaisen palkan korottamisen edellytyksenä on, että tuloksellisuutta edistävällä toiminnalla on ollut olennaisia vaikutuksia tehtäväsisältöihin ja tehtävän vaativuuteen. Muutosten tulee myös olla pysyviä.

Henkilökohtaisen lisän tavoitteena on palkita sellaisia henkilöitä, jotka ovat työssään erityisesti edistäneet tuloksellista toimintaa. Arviointiperusteena käytetään työsuorituksen arviointimallia.

?

Miten on varmistettu, että lisien jakautuminen sujuu mahdollisimman tasavertaisesti?

Luotettava ja oikeudenmukaiseksi koettu palkitsemisjärjestelmä perustuu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Sitä edistää se, että palkankorotusten myöntämisperusteista ja kohderyhmistä sekä järjestelykierroksella käytetyistä periaatteista, ratkaisuista ja myöntämisen perusteista tiedotetaan henkilöstölle tarkoituksenmukaisella tavalla.

?

Millaisella aikataululla asiassa edetään?

Neuvottelut virastotasolla ovat meneillään, ja päätösten pitää olla valmiina lokakuussa. Henkilökohtaisten lisien tulee olla maksussa viimeistään marraskuussa ja takautuvien lisien viimeistään joulukuussa.

TYÖALAKOHTAINEN SLANGI, sisäpiirin oma kieli, on meille kaikille tuttua. Mutta unohtuuko näissä nokkeluuksissa jotain olennaista?

Työterveyshuolto on ollut kehittämässä uusia välineitä siihen, miten sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä voidaan vähentää varhaisen tuen (VATU) ja paluun tuen (PATU) malleilla. VATUn on tarkoitus toimia esimiestyön välineenä, jotta työntekijää voitaisiin varhaisessa vaiheessa tukea, jos työkyky on uhattuna. PATU taas on käytössä, kun halutaan tukea työntekijää työhönpaluussa pidemmän sairausloman jälkeen.

Esimiehet ovat tehneet voitavansa työtehtävien hetkellisten tai pysyvämpien kevennysten suhteen. Mutta entäpä kun sattumusten universumi suo pienehkön työyhteisön esimiehelle monta työntekijää, jotka jaksavat juuri kevennysten turvin? Työyksikön harvat ilman kevennyksiä työskentelevät kokevat kuormittuvansa kohtuuttomasti ja epäilevät esimiestä epäoikeudenmukaisesta johtamisesta. Myös kevennettyä työtä tekevät kokevat syyllisyyttä, vaikka työskentelevät oman jaksamisensa ylärajoilla. Esimies kokee olevansa hyvin hyvin yksin henkilöstöjohtamisen paineissa.

Jos työyhteisön happi on loppuun kulutettu, pienikin häiriö voi saada aikaan leimahduksen. Ja mistä tuki esimiehelle (ETU?)?

ESIMIESTÄ EI PITÄISI HENKILÖIDÄ vastaamaan yksin haasteisiin, vaan

asia on yhteinen, ja paikallaan olisi vaikka pallonheitto henkilöstöhallinnon kehittämisasiantuntijoille. Tarvitaan isoa luutaa lakaisemaan tilaa uusille ja joustaville työsuhdemalleille.

Esimiestyön vaatimusten kasvu näyttää uhkaavan myös esimiesten omaa jaksamista. Ratkaisu ei yksin löydykään esimiestyöstä. Monet nuoret ja vanhemmatkin ammattilaiset ovat terveesti kyseenalaistaneet omaa suhdettaan sekä työhön että elämään. Sellaisia työntekijöitä, jotka rohkenevat kuunnella itseään, on myös helpompi johtaa. He eivät jättäydy työpaikan turvaverkon varaan, vaan pysyttelevät oman elämänsä ohjaksissa.

Sanotaan, ettei ole vierasta kärsimystä, vaan jokainen tuntee omansa nahoissaan. Jokaisella työntekijällä voi eri elämänvaiheissa olla tarpeita –oma hyvinvointi, perhe, ikääntyvät vanhemmat – joiden ymmärtävä hyväksyminen on yksilön oma haaste. Tässä myös joustavat työsuhdemallit tulevat tosi tarpeeseen. Joustomallitkaan eivät vapauta meitä haasteesta kehittää omaa työtämme ja koko yhteisömme toimintakonseptia.

TARVETTA OLISI MYÖS uusille asenteille. Esimiestyötäkin voisi ajatella

rajallisena tehtävänottona, ei elinkautisena. Voi olla vapauttavaa vaihtaa rivityöntekijän työhön tai siirtyä asiantuntijatehtäviin. Työn mielekkyys ja mahdollisuus kokea onnistumisia ovat monille rahaa tärkeämpiä.

Ei elämästä selviä hengissä, mutta niin kauan kuin on hengissä, hengitellään kaikessa rauhassa ja nautitaan elämästä. •

teksti Anne Vilenius

Sähköiset työtilat tehokkaasti käyttöön Helmessä toimiva työtila on kätevä väline projekteille ja hankkeille. Työtila tehostaa työskentelyä, mutta sen käyttö vaatii myös hyvää suunnittelua. Työtiloja on jo lähdetty kokeilemaan menestyksekkäästi.

Näin syntyy työtila

1 2

Hakija täyttää lomakkeen, jossa perustellaan työtilan tarve. Jokainen virasto päättää itse, kuka on vastuussa sen työtilojen hyväksymisestä.

Jos työtila hyväksytään, se luodaan automaattisesti, ja hakija saa ilmoituksen sähköpostitse.

3

Hakija eli omistaja ottaa käyttöön työskentelyssä tarvittavat työvälineet ja suunnittelee työtilan rakenteen ja käyttötavan. Työtilan voi saada 1–24 kuukauden määräajaksi.

4

Omaan sähköpostiin on mahdollista tilata ilmoitus työtilassa tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi päivityksistä dokumentteihin tai keskusteluihin.

5

Järjestelmä ilmoittaa, kun työtilan määräaika on umpeutumassa.

Silloin kannattaa miettiä, mitä kannattaa arkistoida ja mihin.

Etsivä löytää!

Helmi-haku on kätevä käyttää ja useimmiten etsitty kohde löytyy jo pe-

rushaulla. Jos olet tottunut Googleen, voit samoin periaattein käyttää myös Helmi-hakua. Hakukone etsii tuloksia kaikentyyppisestä sisällöstä. Tarkennetussa haussa voi haun rajata esimerkiksi johonkin tiedostotyyppiin. Kokeile ja ylläty iloisesti! > Helmi-hakuun on ohjeita Helmi-sivujen alalaidasta löytyvässä Ohjeet-kohdassa, ja sieltä kohta Haun pikaohje.

>S

ähköiset työtilat ovat käytettävissä niissä virastoissa, joiden oma intranet on julkaistu Helmi-alustalla. Erityistä hyötyä työtila tuo hankkeisiin, joissa on mukana ihmisiä eri toimipaikoista. − Työtila sopii muun muassa dokumenttien työstämiseen, tehtävien jakoon, projektin ohjaukseen, aikatauluttamiseen ja ideoiden kehittämiseen, projektipäällikkö Liisa Huovinen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo. − Työtiloissa voidaan käsitellä samoja tiedostomuotoja, joita muutenkin käytetään. Lisäksi siellä on selainpohjaisia työkaluja kuten keskusteluja, ilmoituksia, blogeja ja wikejä.

Työtilan omistajalla paljon vastuuta

Tiedostoista on mahdollista nähdä kaikki eri versiot, ja tallennustilaa on sadan megatavun verran. Omaan sähköpostiin on mahdollista tilata ilmoitus työtilassa tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi päivityksistä dokumentteihin tai keskusteluihin.

– Aluksi tilasin kaikki ilmoitukset, mutta sitten sähköposti täyttyi myös niistä asioista, joita itse olin käynyt tekemässä, tietotekniikkasuunnittelija Taina Nurmela kaupunginkirjastosta naurahtaa.

Sähköinen työtila on myös oiva tapa valmistautua face to face -kokouksiin ja asioiden taustoittamiseen. Näin säästyy aikaa, työ tehostuu ja sähköpostin kuormitus vähenee.

Tehoa ja organisointia

Työtilan omistaja on prosessin ohjaaja. Omistajalla on paljon vastuuta prosessin etenemisestä.

– Omistajan työ voi olla haasteellista, sillä tarvitaan kykyä organisoida työskentelyä, motivoida ja sitouttaa ihmisiä, Huovinen muistuttaa.

Myös ulkopuoliset voivat hyötyä työtiloista. Extranetissä on sähköisiä työtiloja ja julkaisusivusto. Extranet on tarkoitettu yhteistyöhön sidosryhmien kanssa.

– Käytämme kaupunginkirjaston Helmi-projektissa aktiivisesti blogeja tiedon välittämiseen. Tukipalveluissa hyödynnämme Seuranta-välinettä työtehtävien organisointiin ja raportointiin sekä wikejä ohjeisiin, Nurmela kertoo tyytyväisenä. •

Helsingin henki | lokakuu 2010

27

Laulu

liikkeellä

tekee arjesta lystikkäämpää Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston kuoro Diskantti laulaa lurauttaa vaikka Abbaa, jos niin pyydetään. Jäsenille laulaminen on mitä parhainta työhyvinvoinnin ylläpitoa, joka auttaa nollaamaan kasaantuneet paineet.

n Jonna Imeläinen tietää, mikä liikuttaa joukkoja. Kuorolaulu antaa potkua arkeen.

28

Helsingin henki | lokakuu 2010

kuva Katja Pesonen

■ Alla: Anja Koistiselle, Eeva Kaukoluodolle, Ritva Päiviselle ja Päivi Huttuselle laulaminen on terapiaa.

teksti KATJA PESONEN kuvat TEEMU KUUSIMURTO

>K

ansanlauluja, Abbaa, Beatlesia, gospelia, kotimaista elokuvamusiikkia… Ei ole musiikin genreä, mikä ei kelpaisi Diskantille, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston henkilöstön yhteiselle kuorolle. Ja sitten ovat vielä ne iki-ihanat joululaulut.

– Minun jouluni alkaa kuoron kirkkokonsertista, fysioterapeutti Anja Koistinen kertoo hymyillen.

Diskantti juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan, jonka kunniaksi pidettiin massiivinen juhlakonsertti toukokuussa. Sen lisäksi kuoro esiintyy tilauksesta kaikenlaisissa tilaisuuksissa, kuten lakkiaisissa ja työporukoiden juhlissa.

Diskantissa on 32 jäsentä. Tuoreimmat kasvot ovat tulleet mukaan vuoden alussa, jotkut ovat olleet riveissä koko kuoron elinajan. Kuoronjohtaja, sopraano Jonna Imeläinen astui puikkoihin viime syksynä.

– Tämä on mahtava, innostunut joukko. Sen lisäksi, että harjoittelemme kappaleita, teemme hengitysharjoituksia ja opettelemme äänenmuodostusta. Kaikilla on valtava halu oppia uutta, Imeläinen sanoo iloisena.

Hengähdystauko arkeen

Diskantti on kuorolaisille hengähdystauko arjesta. Siellä nollataan työpäivän tapahtumat, tavataan ystäviä ja otetaan omaa aikaa perheen parista.

– Tämä on minulle jotain omaa, työn vastapaino ja tärkeä harrastus, josta saa

voimia, kertoo erityislastentarhanopettaja Päivi Huttunen.

Päivi ja kehittämiskonsultti Eeva Kaukoluoto ovat kumpikin tulleet mukaan tammikuussa ja ovat jo nyt koukussa. Kuorotoiminnanhan sanotaan aiheuttavan jonkin asteista riippuvuutta.

– Se kyllä pitää paikkansa, naiset nauravat.

Koukuttuminen johtuu yhteisöllisyydestä ja lämpimästä ilmapiiristä, joka syntyy silloin, kun samanhenkiset kokoontuvat luomaan jotain yhdessä. Sairaanhoitaja Ritva Päivinen ehti olla kuorossa 17 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään. Silti hän piti aina jalan kuoron oven välissä.

”Kuoro on hengähdystauko arjesta. Siellä nollataan työpäivän tapahtumat, tavataan ystäviä ja otetaan omaa aikaa.”

– Kun sitten yllättäen aloitinkin työt uudestaan, palasin myös kuoroon. Kyllä sitä kaipasikin, hän muistelee.

Koistinenkin on pitkän linjan diskanttilainen, plakkariin on kertynyt komeat 19 vuotta.

– Laulaessa voi unohtaa omat murheensa. Viime aikoina omassa elämässäni on tapahtunut paljon muutoksia ja

siksi tuntuu hyvältä, kun siinä on myös jotain pysyvää.

Laulua työtunteihin

D ore■ Yksi kuorovuoden kohokohdista on Kuorojen Kierros, joka on maan suurimpia kuorotapahtumia.

Elokuiset Helsingin juhlaviikot avannut Kuorojen kierros kokosi tänäkin vuonna satoja laulajia.

mifa...

Huttuselle, Koistiselle, Päiviselle ja Kaukoluodolle Diskantti on mitä parhainta työhyvinvoinnin ylläpitoa. Kaukoluodon mielestä se toimii jopa sen verran tehokkaasti, että hän mieluusti nostaisi sen samanlaiseen asemaan kuin paljon ylistetyn taukojumpan.

– Kun tekee työtä ihmiseltä ihmiselle, tämä on valtavan hyvää vastapainoa niille joskus rankoillekin asioille, joita päivän aikana joutuu kohtaamaan. Itselläni kuoro on vaikuttanut jopa fyysiseen hyvinvointiin. Jaksan kävellä rappuset hengästymättä, ja tuntuu kuin ryhtikin olisi parantunut, hän toteaa.

Fysioterapeutti Koistinen on samaa mieltä. Hän innostui kerran laulamaan eräällä asiakaskäynnilläkin vanhuksen säestäessä pianolla. Potilaan mielestä se oli paljon hauskempaa kuin venyttely. •

Helsingin henki | lokakuu 2010

29

S U T I ILMO

U L U TA alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar sanna.k enterin l a k n a v Seuraa päivä on o t s i e n i a skuuta.

4. marra

Arvaa, ellet tiedä!

Mistä löydät lisätietoa kaupungin henkilöstöeduista?

Vastaukset 4.11. mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi, kuinka montaa kieltä Helsingin peruskouluissa voi lukea äidinkielenä? Oikea vastaus on: Helsingissä opetetaan 42 kieltä omana äidinkielenä. Suurimmat opetettavat kieliryhmät ovat venäjä ja somali, joissa molemmissa on oppilaita lähes 750. Seuraavaksi suurimpia kieliä arabiaa ja viroa opiskelee noin 200 oppilasta. Vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja.

30

Viro-keskus avattiin Suvilahteen ■ SUVILAHTEEN AVATTIIN syyskuussa Eesti Maja eli Viro-keskus. Tiloihin ovat muuttaneet Tuglas-seura kirjastoineen, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron Suomen-instituutti sekä Viron matkailun ja elinkeinotoiminnan edistämiskeskus. Myös Tarton yliopisto avaa keskuksessa oman toimipisteen.

Viro-keskuksen tiloissa ja avaralla pihalla on mahdollista järjestää näyttelyjä ja musiikkiesityksiä, seminaari- ja koulutustilaisuuksia sekä paljon muuta.

Tiloissa toimii myös Viron matkailunedistämiskeskuksen toimisto, joka jakaa tietoa ja neuvoja kaikille Viron-matkailusta ja matkanjärjestämisestä kiinnostuneille. > Lisätietoa: www.eestimaja.fi

Helsingin henki | lokakuu 2010

■ ASIOINTI.HEL.FI -PALVELUUN on tullut mukaan uusia virastoja, ja palvelun visuaalista ilmettä on virkistetty. Palvelun kävijämäärä kasvoi rajusti elokuussa. Kuukaudessa palveluun tuli yli 17 600 kävijää.

Jos haluat muuttaa oman virastosi lomakkeet sähköisiksi, tai liittää jo valmiin sähköisen palvelun Asiointi.hel.fi:hin ja helsinkiläisen asiointikansioon, ota yhteyttä talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolle, Mervi Kukkonen, puh. 310 25187 tai Mika Kuivamäki, puh. 310 25724. > Lisätietoja: http://asiointi.hel.fi

Oppisopimuskoulutukseen?

■ OLETKO KAUPUNGIN palveluksessa toimistotehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa.

Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa keväällä 2011.

Sihteerin ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 1 vuosi. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana 13. Koulutus alkaa keväällä 2011. > Lisätietoja koulutuksista: Oppisopimusneuvoja Virpi Kast, puh. 310 86692, virpi.kast@hel.fi ja koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula.kajaste@ edu.hel.fi. > www.oppisopimus.edu.hel.fi, s-posti: oppisopimus@edu.hel.fi. Yhteystiedot: Opetusvirasto, oppisopimustoimisto, PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki.

Syksyn eläkepäivät ■ SEURAAVAT ELÄKKEELLE jäävien neuvontapäivät ovat 28.10. ja 18.11. klo 8.30–15.00.

Ilmoittautuminen, ohjelma ja paikka: Helmi > Henkilöstö > Koulutus-pikalinkki > Koulutuskalenteri.

Neuvontavideon avulla eläkkeelle ■ HENKILÖSTÖKESKUS ON tehnyt neuvontavideon eläkkeelle jääntiin liittyvistä käytännön asioista. Video on tarkoitettu eläkkeelle jäävien, esimiesten ja henkilöstöasioita hoitavien käyttöön. Video löytyy Helmestä > Henkilöstö > Eläkkeet-pikalinkki > Eläkeinfo-webcast.

kuva Tuglas-seuran arkisto / Toomas Dettenborn

näyttelyt

Palkinnot menivät seuraaville: Juhani Heinonen, Auli Virta, Susanna Immonen, Antti Nerg ja Tiina Riutta. Kiitos osallistumisesta!

Uusia palveluja helsinkiläisen asiointikansioon

k

ST

Y

1

Mikä yritys sai luvan rakentaa 40 metriä korkean tornitalon uudelle Jätkäsaaren alueelle?

❒ a. Lonely Planet ❒ b. Rough guide ❒ c. Let’s go

❒ a. Nokia ❒ b. Claes Ohlson ❒ c. Verkkokauppa.com

2

7

Kuinka korkea on Suvilahden vanha kaasukello, jonka korjaamista tapahtumakäyttöön parhaillaan pohditaan?

❒ a. vajaa 20 metriä ❒ b. vajaa 30 metriä ❒ c. vajaa 40 metriä

❒ a. Maailman vanhinta olutta ❒ b. Egyptiläistyylinen seinävaate ❒ c. Pussi portugalilaisia kolikoita

4

Mitä häviävää tuotetta käyttää työssään hyväkseen italialainen suunnittelija Ingo Maurer?

❒ a. Metallisia pullonkorkkeja ❒ b. Kartonkisia kananmunakennoja ❒ c. Hehkulamppuja

5

Kuinka pitkä on Vuosaaren silta?

❒ a. 415,7 metriä ❒ b. 540,8 metriä ❒ c. 830,6 metriä

Mikä uusi eläinlaji löytyi syyskuussa Pasilasta?

❒ a. Inkoolainen sisilisko ❒ b. Vesilude ❒ c. Vuoristohämähäkki

Mitä yllättävää löytyi Ahvenanmaan rannikolle uponneesta niin kutsutusta samppanjahylystä?

Nyt myös internetin kautta on mahdollista varata lyhyitä käyntejä lääkäreille ja hoitajille. > Katso tarkemmat ohjeet wwwajanvarauksesta Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyskeskus

6

Mikä matkaopaskirjasarja julkaisi vastikään ensimmäisen Suomi-oppaansa?

8

Mikä urheiluseura harkitsee stadionin rakennuttamista Espooseen?

❒ a. Espoon Blues ❒ b. HJK ❒ c. FC Honka

9

Monennenko polven helsinkiläinen on kansanedustaja Paavo Arhinmäki?

❒ a. Ensimmäisen ❒ b. Kolmannen ❒ c. Viidennen

10

Paljonko asukkaita tulee suunnitelmien mukaan muuttamaan uudelle Kruunuvuorenrannan asuinalueelle?

❒ a. 10 000 ❒ b. 20 000 ❒ c. 35 000 Oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3a, 4c, 5a, 6c, 7b, 8c, 9c, 10a

Pekka Sauri

• K YSY M

3

Välty aamujen puhelinruuhkalta ■ TYÖTERVEYSKESKUKSEN PUHELINPALVELU on usein ruuhkautunut kello 8.00– 8.45 välisenä aikana. Suurin ruuhkahuippu on osunut maanantaiaamuille. Puhelinpalvelun sujuvoittamiseksi työterveyshoitajien aamuista puhelinaikaa on maanantaisin pidennetty. Lisäksi maanantaille on lisätty hoitajien ja lääkäreiden vastaanottoaikoja.

Työterveyshuoltoon kannattaa kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ottaa yhteyttä puhelimitse aamuisin kello yhdeksän jälkeen, mikäli asia ei ole kiireellinen.

Työterveyskeskus teetti keväällä laajan selvityksen palveluiden ja kysynnän kohtaamisesta. Selvityksen tietojen pohjalta tehtävillä muutoksilla pyritään kohdistamaan työterveyshuollon resursseja.

a

■ HENKILÖSTÖKESKUS MYÖNTÄÄ tukea virastoille ja liikelaitoksille niiden työhyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Kaupungin työsuojeluneuvottelukunnan syyskuisen päätöksen mukaan työhyvinvointimäärärahoilla tuetaan hankkeita, jotka tukevat kaupungin työhyvinvoinnin toimintaohjelmas-

sa vuosille 2010–2013 esitettyjä tavoitteita.

Rahoitusta on mahdollista hakea myös useisiin hankkeisiin, mutta ne tulee asettaa keskenään tärkeysjärjestykseen. Virastojen ja liikelaitosten käsittelemät hakemukset lähetetään 15.11. mennessä työsuojeluneuvottelukunnan sihteerinä toimivalle Paavo Saloselle sähköpostitse paavo.salonen@ hel.fi. > Hakuohje ja lisätiedot Helmestä http:// helmi.fi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi

n

i

Virastokohtaiset työhyvinvointimäärärahat haussa

• m il l o

■ AKAVALAISTEN LOMATUKI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 23.11. klo 18.00 osoitteessa Hiidenkiven peruskoulu, Rajatie 7. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset pyydetään 19.11. mennessä sähköpostitse kaarlo.kontro@hel.fi tai puhelimitse 050 466 9658.

Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita.

Ä • ku

•m m it ä •

i

10

ss ä

Akavalaisten lomatuki ry:n syyskokous tulossa

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 6 8.12.

aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki | lokakuu 2010

31

05

Helsingin henki J U S J SI P A

kuva Jarkko Virtanen

2010

U

NE

N

”

Ei ole väliä onko kissa musta vai valkoinen, kunhan se metsästää hiirtä.”

- Deng Xiaoping -

loka–marraskuu 2010

GoGo 14.10.–27.2.2011.

ASFALTTIA JA AURINGONKUKKIA Näyttely Hakasalmen huvilassa. Simo ja Eeva Ristan valokuvat tarjoavat Helsinki-kuvia vuosilta 1969–1979. > www.asfalttiajaauringonkukkia.fi

{ uusi duuni }

Skilloja radanvarressa

32

> KUKA: Antti Kauppinen > AMMATTI: opas > TÖIHIN: 9.8. > TOIMIPAIKKA: taidemuseo Mitä ja missä teit aiemmin?

Asuin Pietarissa seitsemän vuotta ja opiskelin siellä kulttuurin tutkimusta, taidehistoriaa ja museologiaa. Kun muutin Helsinkiin takaisin, tein jonkin aikaa freetoimittajan töitä. Sittemmin kuulin tutuilta, että museolle tarvittiin oppaita. Tein freelancerina oppaan töitä sekä Meilahdessa että Tennispalatsissa. Kun hakuun tuli ensimmäinen kokopäiväisen oppaan työ, hain sitä ja pääsin hommiin.

Mitä työhösi kuuluu?

Tämä on ensimmäinen täyspäiväisen oppaan työ taidemuseolla. Se on kaupungilla aivan uusi työnkuva, jota voin itse kehittää eteenpäin.

Työni on suunnitella uusia opastusformaatteja ja opastaa. Mietimme esimerkiksi uusia muotoja eläkeläisopastuksiin, yöopastuksia puistojen julkisille veistoksillle ja maahanmuuttajien saamista museokävijöiden joukkoon. Haasteena on se, miten saada mieluiten kaikki Helsingin 500 000 ihmistä tulemaan taidemuseoon!

Missä teette töitä?

Työpöytä löytyy Tennispalatsista, mutta museopedagogia toimii sekä Meilahdessa että Tennispalatsissa.

Helsingin henki | lokakuu 2010

Keitä kuuluu työyhteisöösi?

Meitä on kahdeksan työntekijää museopedagogian parissa, sekä kymmenkunta freelanceropasta. Meillä on hauska työyhteisö ja hyvää kahvia!

Teettekö yhteistyötä muiden virastojen kanssa?

Teemme esimerkiksi lasten työpajoja ja koululaisprojekteja yhteistyössä muiden virastojen kanssa.

Miten haluaisit kehittää taidemuseon toimintaa?

Haluaisin muuttaa sitä ajattelua, että taide ”tapahtuu” museon sisällä. Julkisissa tiloissa ja ympäri kaupunkia on satoja taideteoksia ja ihmiset näkevät taidemuseon kokoelmaan kuuluvia teoksia joka päivä. Sitä tietoisuutta haluaisin lisätä. Lisäksi haluaisin ruveta tekemään salkkuopastuksia vaikkapa sairaaloissa ja vankiloissa, näyttäisin cd-rompulta meidän kokoelmiemme töitä.

Suosikkipaikkasi Helsingissä?

Kallio, ja siellä Linnunlaulu sekä Linjat. Keväisin yksi ehdoton suosikkipaikkani on Diakonissalaitoksen takana levittäytyvä alue. Radanvarteen on 1800-luvulla diakonissasisar tuonut Saksasta skillan mukuloita. Ne ovat levinneet vuosien aikana, ja keväällä maa on sinisenään kukkia.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Kalliossa. Pyöräilen töihin niin usein kuin mahdollista. Kolmisen kuukautta vuodesta käytän metroa ja ratikkaa. •

30.10., 31.11. ja 12.12.

HELSINKI – KUPLETTIEN JA KEPEIDEN TANSSIEN KAUPUNKI Seurasaaren Kansantanssijat heittäytyvät 40-vuotisjuhlaesityksessään vuosisadan alun villeihin muotitansseihin. Esitykset Kanneltalossa, Malmitalossa ja Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. > www.seurasaarenkansantanssijat.fi/helsinki.html

31.10.

LAULETAAN YHDESSÄ STOASSA! Yhteislaulutilaisuudessa laulattajana Kalle Partanen, säestäjänä Olavi Palonen. > www.stoa.fi

10.11.

ETNOSOI! Acoustic Africa: Habib Koité (Mali), Oliver Mtukudzi (Zimbabwe) ja Afel Bocoum (Mali) tähdittävät rytmikästä iltaa. > www.savoyteatteri.fi

11.11.

MUSTA TULEE ISONA VALKOINEN – TULEEHAN? Suomalais-kenialainen näyttelijä Jani Toivola käsittelee luennossaan kulttuurienvälistä kohtaamista ja kommunikaatiota sekä erilaisuuden kohtaamista. > www.caisa.fi

20.11.

LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄ

10.12.

HELSINGIN HENKI NRO 6 ILMESTYY Aiheina vapaaehtoistyö, Kampin palvelukeskus, työajan hallinta ja Pasilan uuden alueen suunnittelu.