Helsingin henki 5/2011

henki

05 2011

Helsingin

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

sivu 16

Tossut

liikkeelle Kristian Kosonen kutsuu Latokartanoon

Jousto motivoi töissä

sivu 28

liikkeellä

Tiukan talouden aika

sivu 22

kaffella

talous

sivu 12

Anna kulttuurin värittää!

{ pääkirjoitus }

sisältö { lokakuu 2011 }

Pidetään huolta!

H

enkilöstön työtapaturmien määrä on kasvanut viime vuosina, ja varsinkin työmatkoilla tapaturmia on sattunut aiempaa enemmän. Viime vuonna jälkimmäisiä sattui 838, kun edellisvuonna 698, mikä tarkoittaa 20 prosentin kasvua. Osasyynsä on varmaan kovilla talvilla. Työmatkatapaturmat ovat keskimäärin vakavampia kuin työpaikkatapaturmat, koska liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat usein murtumia, mutta kaikkien työtapaturmien taloudelliset, fyysiset ja henkiset kustannukset voivat koitua suuriksi.

Hyvääkin kehitystä tosin tapahtuu. Otetaan esimerkiksi vaikka Helsingin Satama, jossa työtapaturmien määrä on saatu viime vuosien pitkäjänteisellä ja systemaattisella työllä vähenemään.

Työtapaturmien määrä on ponnisteltava muuallakin laskuun. Tavoitetta tukee muun muassa Nolla tapaturmaa -foorumi, johon useat virastot ja liikelaitokset ovat liittyneet. Foorumi on työterveyslaitoksen ylläpitämä työpaikkojen verkosto, jonka ajattelutavan lähtökohta on, että mitään tapaturmia ei hyväksytä. Verkostossa organisaatiot jakavat hyödyllisiä malleja ja tietoa toisilleen vähentääkseen tapaturmariskiä. Kerromme tässä numerossa mitä Satama teki onnistuakseen.

Omasta terveydestä ja kunnosta kannattaa huolehtia erityisesti nyt, kun pimeät ja liukkaat koittavat. Kunnon edistämiseksi henkilöstölle on muun muassa tarjolla paitsi henkilöstöliikunnan monipuolinen tarjonta myös monien liikunta- ja urheiluyrittäjien palvelut, joista henkilöstö saa alennusta. Ajankohtaisen henkilöstöliikuntatarjonnan ja alennusta myöntävät yritykset löytyvät Helmestä kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta tai > Alennusliikkeet.

Monikaan ei tiedä, että kaupungin henkilöstöä työskentelee myös pääkaupungin ulkopuolella. Esimerkiksi monet kuntouttavaa palvelua tarjoavat toimipisteet sijaitsevat kauniissa ja rauhallisessa maaseutuympäristossä. Tässä numerossa esittelemme Outamon oppilaskodin ja koulun työyhteisön Lohjalla. Outamossa hoidetaan ansiokkaasti erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsia.

Numeron pääjutussa avataan kaupungin uutta hankintastrategiaa. Valtio ja kunnat tekevät hankintoja vuosittain noin 27 miljardilla eurolla, ja Helsinginkin osuus tästä on mittava. Kerromme, mitä ja millä summalla kaupunki hankkii, mihin uudella strategialla pyritään ja mitä hankintoja tekevän henkilöstön tulee tietää. Ensi vuoden talousarvioehdotus ehdottaa malttia ja tehoa taloudenpitoon. Mitä muuta se sisältää, lue sivulta 12 alkaen.

06

teema

Uusi hankintastrategia tehostaa taloutta ja parantaa hankintojen laatua. Myös kaupungin sisäinen työnjako selkeytyy.

10

duunissa

Outamon oppilaskodissa ja -koulussa on tehty ansiokasta lastensuojelutyötä jo yli sata vuotta.

16 reppari

22 kaffella

12 talous

28 liikkeellä

Latokartanon liikuntahallissa käy kuukausittain noin 20 000 harrastajaa hakemassa virtaa ja vauhtia.

Tiukka menokuri puree, mutta kaupungin velkaantuminen jatkuu.

Palvelut on silti turvattava.

14 Työ &ympäristö

Rakennukset vievät valtaosan kaupungin energiankulutuksesta. Nyt säästöjä haetaan kaikin keinoin.

15 työkalut

Idea- ja innovaatiojärjestelmä on pilottivaiheessa, ja se laajenee ensi vuonna kaikkien käyttöön.

Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Vilkas kulttuurisyksy tarjoaa jokaiselle näkemistä, kokemista ja tekemistä.

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 23 Haloo, mistä on kyse?

27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni

henki Helsingin

Maissi Kasurinen

Työelämän joustot tuovat vaihtelua työhön ja auttavat jaksamaan työelämässä pidempään.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Ilmestymisaikataulu Nro 6

7.12. aineisto 15.11.

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

02

Helsingin henki | lokakuu 2011

stadi

365 Tuoretta tietoa nuorista Helsingin kouluista kerättiin laaja

24

asukas & palvelu

Max Takala ja Outi Säntti ovat mukana Jätkäsaareen nousevan asuinalueen suunnittelussa. Siellä työ, virkistys ja asuminen yhdistyvät merellisessä ympäristössä.

kyselyaineisto nuorten harrastuksista ja vapaa-ajasta. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä. Tutkimuksen kohteena olivat 11–19-vuotiaat peruskoulun, lukion ja ammattioppilaitosten oppilaat. Tutkimukseen vastasi 1 433 nuorta. Kyseessä on opetusviraston, nuorisoasiainkeskuksen ja tietokeskuksen yhteisponnistus. Hanke on jatkoa vuosina 1982, 1990 ja 2000 tehdyille nuorisotutkimuksille. Koska tuoreen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti, myös sen tulokset päätettiin julkaista uudella tavalla nettisivujen kautta.

Uutta nyt toteutetussa tutkimuksessa oli myös se, että sen tuloksia voi kommentoida kuka tahansa reaaliaikaisesti.

Kaupungin työntekijät voivat lisäksi halutessaan tilata tutkijoilta ennakkotietoja, jakaumia tai pieniä selvityksiä heitä kiinnostavista aiheista. Tutkimuksen kyselylomake on niin ikään nähtävissä nettisivuilla. Aineiston analyysi jatkuu tietokeskuksessa.

Tutkimuksen aineistonkeruun ai-

20

26

Viestisuunnittelija Pirjo Halonen pitää huolta pelastuslaitoksen puhelinyhteyksistä.

Helsingin Satamassa on tehty onnistuneesti työtä työtapaturmien vähentämiseksi.

ammatti

työhyvinvointi

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto Terttu Sopanen (pj), Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Ari Tammi, Moa Thors, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@kynamies.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 Painos 39 000 kpl 23. vuosikerta ISSN 07877994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

kana Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit. Tutkimukseemme sisältyi kaksi kysymystä myös nuorten poliittisesta osallistumisesta. Ensimmäisessä kysyttiin, minkä ikäisenä nuori olisi ollut valmis äänestämään ensimmäistä kertaa.

Tulosten mukaan varsin moni olisi valmis pudottamaan äänestysikärajan 16 ikävuoteen.

Toisessa kysymyksessä haluttiin selvittää, mitä poliittista puoluetta ja sen johtohahmojen ajatuksia nuori kannattaa. Tämä kysymys oli vastaajille ilmeisen mieluisa, sillä siihen vastasi useampi kuin äänestysikää koskevaan kysymykseen.

Täysi-ikäisistä 19 prosenttia ei tiennyt, ketä kannattaisi tai oli sitä mieltä, että nykyinen puoluejärjestelmä ei ole heitä varten. Kevään eduskuntavaaleissa helsinkiläisistä äänesti 75,4 prosenttia eli nukkuvia oli joka neljäs.

Nuorten kannattamia puolueita olivat Kokoomus ja Vihreät. Keskusta, SDP

ja Kristilliset saivat varsin pieniä kannatusosuuksia. Täysi-ikäisten vastaa­jien ”äänten jakautumista” eri puolueille voitiin verrata kevään eduskuntavaalien Helsinki-tulokseen. Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n kannatus vastasi Hel­ singin eduskuntavaalien tulosta. Perussuomalaisia ja Vasemmistoliittoa koulunuoret kannattivat äänioikeutettuja äänestäjiä enemmän. SDP:tä nuoret eivät kokeneet omakseen.

Ensimmäistä kertaa kysyttiin harras-

tusten periytymistä edelliseltä sukupolvelta ja sitä, harrastavatko vanhemmat ja lapset yhdessä. Tulosten mukaan yhdessä vanhempiensa kanssa harrasti reilu neljäsosa nuorista.

Oli yllättävää, kuinka hyvin nuoret tiesivät vanhempiensa nuoruuden harrastuksista. Jonkinlainen käsitys niistä oli 72 prosentilla. Vajaalla puolella (43 prosenttia) nuorista oli tai on ollut jokin sama harrastus kuin heidän vanhemmillaan oli nuoruudessaan.

Tulosten mukaan nuorten harrastuksista esimerkiksi mopoilu on yleistynyt viime vuosina huimasti, kun skootterityyppiset ajopelit ovat tulleet muotiin.

Helsingissä oli vuonna 2005 rekisterissä 5 700 mopoa. Viime vuoden lopussa niitä oli yli kaksinkertainen määrä eli 12 500. Tuoreen tutkimuksemme mukaan 15–19-vuotiaista helsinkiläispojista mopoilee säännöllisesti joka viides ja tytöistä joka seitsemäs.

Lisätietoa tutkimuksesta tietokeskuksen www-sivuilta hel.fi/tietokeskus > Nuoret Helsingissä 2011

Tutkija Vesa Keskinen tietokeskuksesta on selvittänyt helsinkiläisten nuorten vapaa-ajan aktiivisuutta ja harrastuksia.

Helsingin henki | lokakuu 2011

03

{ Helsinki 180° } teksti Taina Vuokko kuvat Seppo Saaarentola

Katukylteissä näkyy historia

04

Helsingin henki | lokakuu 2011

N

imistö on pysyvä osa alueen identiteettiä – talot tulevat ja menevät, kadut ja alueet pysyvät. Rannikkoseudun nimistö on vanhastaan voittopuoleisen ruotsinkielistä. Monen vanhan suomenkielisen nimen lähtökohtana onkin ruotsinkielinen nimi.

Alueiden nimessä näkyy paikallishistoria. Esimerkiksi Vallilanimi juontaa juurensa ajalta, jolloin alueella laidunnettiin kaupunkilaisten karjaa. Ruotsinkielinen vall-sana tarkoittaa nurmea.

Pasilan kaupunginosan lähtökohtana on taas ollut Bölen tila Pikku-Huopalahdessa, joka lahjoitettiin Helsingille 1650-luvulla.

Myös kadunnimiin ammennetaan ideoita historiasta. Vaikkapa Marjaniemessä siirtolapuutarhan kupeessa sijaitseva Ilotulitustie on saanut nimensä alueella sijainneen ilotulitusvälineitä valmistaneen tehtaan mukaan. Kalasataman katujen nimiä on haettu esimerkiksi satamaan liittyvistä sanoista, mikä säilyttää alueen historiaa entisenä satama-alueena.

Silloin kun alueella tarvitaan paljon nimiä, eikä paikallishistoriasta riitä tarpeeksi ammennettavaa, saatetaan käyttää niin sanottuja ryhmä- eli aihepiirinimiä. Esimerkiksi Käpylästä löytyvät Tapiolantie, Ilmarisentie ja Väinölänkatu ovat kaikki saaneet ins­ piraationsa Kalevalasta. Kannelmäessä teemana taas on kansanmusiikki ja Mellunmäessä tunturit.

+

Ei nimi katua pahenna

> Uusia kaavanimiä mietittäessä huomioidaan se, että nimi toimii sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi sama nimi voi esiintyä kaupungissa vain kerran. > Myös naapurikuntien kadunnimet huomioidaan, mutta koska luontonimistö on monesti samantapaista, päällekkäisiä nimiä on aina jonkin verran. > Kaupungin nimistötoimikunta tekee vuosittain satakunta nimistöesitystä. > Lopullisista nimistä päätetään asemakaavan yhteydessä ensin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, sitten kaupunginhallituksessa ja lopulta valtuustossa. > Helsingissä on tehty virallisia päätöksiä nimistä vuodesta 1820 lähtien. > Lue lisää: Kaupunkisuunnitteluvirasto ksv.hel.fi > Muu suunnittelu > Nimistönsuunnittelu

uutiset

qrtwtug

RuutiExposta paukkuja vaikuttamiseen n Wanhassa Satamassa järjestetään 11.11. nuoria yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen inspiroiva tapahtuma RuutiExpo. Se kokoaa nuoret yhteen vaikuttamaan, ottamaan kantaa ja pitämään hauskaa. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikenikäisille nuorille. RuutiExpo on osa Ruutia, joka on uusi nuorten vaikuttamisjärjestelmä. Sen tavoitteena on edistää nuorten kuulemista sekä tukea heidän toimijuuttaan. Perinteisten keinojen lisäksi Ruuti tarjoaa vaikuttamismahdollisuuksia myös kulttuurisin ja taiteellisin keinoin sekä verkon ja sosiaalisen median kautta. Toteuttajina ovat nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto.

Korkeasaaren arkisto / Markku Bussman

Korkeasaaresta biopuisto n Korkeasaaren yleissuunnitelman

2012–2022 mukaan eläintarhaa kehitetään monipuoliseksi biopuistoksi.

Eläintarhatoiminnan rinnalle kehitetään luontoon ja ympäristöön liittyvää näyttelytoimintaa. Itämeren suojelusta tulee yksi tärkeä aihealue. Korkeasaaren ympärivuotisuutta parannetaan lisäämällä lämpimiä sisätiloja ja suunnittelemalla vuodenajoille erilaisia reittejä. Luonnon monimuotoisuuden suojelu on edelleen Korkeasaaren tärkeä tehtävä. Uudesta pohjoispäähän sijoittuvasta vastaanottoalueesta järjestetään arkkitehtuurikilpailu.

Helsingin Sataman liikenne kasvoi alkuvuodesta n Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli tammi–syyskuussa run-

Energiainnostajat palkittiin n Energiansäästöneuvottelukunta

palkitsi henkilöstön kuusi parasta ehdotusta Energiainnostaja-kilpailussa. Lauttasaaren ala-asteen koulun ympäristöraati vei ykkössijan toisessa sarjassa hyvin valmistellulla ja toteutetulla auditointitoiminnallaan, toisen sarjan voittajaksi valittiin Vallilan kirjaston energiatehokkuusprojekti.

Raadin mukaan Lauttasaaren koulun toimintaa voitaisiin hyvin hyödyntää muidenkin koulujen ympäristökasvatuksessa. Koululaiset ovat muutaman oppilaan ryhmissä tutkineet lähialueen työpaikoilla muun muassa roskien lajittelua ja huoneiden lämpötiloja sekä selvittäneet, onko valoja jätetty päälle.

– Lapset ovat osallistuneet innolla toimitilojen tarkastamiseen. Heidän antamiaan parannusehdotuksia on kuunneltu ja myös toteutettu työpaikoilla, kertoo kehitysinsinööri Pälvi Holopainen rakennusvirastosta.

Vallilan kirjaston kanssa samassa sarjassa palkittiin myös Hiidenkiven peruskoulun malli ympäristökasvatustyön kehittämiseksi kouluissa ja Oulunkylän kir-

jaston energiatehokkuusprojekti. Toisen sarjan kakkoseksi tuli liikuntaviraston ehdotus innostaa kuntalaisia pyöräilemään autoilun sijasta ja Helen-kiinteistöjen ehdotus asukkaan energiansäästölistaksi kalenterin muodossa. Palkintorahaa jaettiin voittajien kesken kaikkiaan 10 000 euroa.

Kilpailun järjestää energiansäästöneuvottelukunta, joka on kaupungin virastojen yhteinen energiatehokkuutta edistävä verkosto. Toisessa sarjassa etsittiin kaupungin omassa toiminnassa tehtyjä tai ideoituja toimenpiteitä, ja toisessa haettiin keinoja parantaa energiatehokkuutta kaupungin tiloissa, joissa käyttäjät voivat osallistua energiansäästämiseen. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 24.

Satamalle ja kiinteistövirastolle uudet johtajat n DI Kimmo Mäki valittiin Helsingin uudeksi satamajohtajaksi. Mäellä on aiempaa kokemusta satama- ja logistiikka-alan operaattori-, vientiteollisuus- ja logistiikkatoiminnoista. Mäki aloitti tehtävässä lokakuun alussa. Edellinen satamajohtaja Heikki Nissinen siirtyy eläkkeelle huhtikuun alusta jäätyään ensin lomalle syyskuussa.

Oikeustieteen kandidaatti Jaakko Stauffer aloitti syyskuun alussa kiinteistöviraston virastopäällikkönä Mikael Nordqvistin jäätyä eläkkeelle. Stauffer on työskennellyt aiemmin kiinteistöviraston tonttiosaston apulaisosastopäällikkönä, maanluovutustoimiston toimistopäällikkönä 2002–2008 ja kiinteistölakimiehenä 1984–2002.

saat 7,6 miljoonaa tonnia, kasvua viime vuoden vertailukauteen oli 4 prosenttia. Tuonti kasvoi 6 prosenttia ja vienti 3 prosenttia. Tammi–syyskuun matkustajamäärä oli 7,9 miljoonaa matkustajaa, kasvua viime vuoden vertailukauteen oli 5 prosenttia. > Lisätietoja: portofhelsinki.fi

Keskustakirjastosta kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu n Töölönlahdelle suunnitellusta

keskustakirjastosta käynnistyy kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailulla haetaan uudenlaista tiedon, taitojen ja tarinoiden kohtauspaikkaa. Kirjaston lisäksi kaivattuja tiloja ovat oppimisympäristöt, tapahtuma- ja kansalaistori, uuden teknologian testihuoneet, kaupunkilaisten

oma luova toimistotila, hiljaisuutta tarjoa­ vat mietiskelyalueet, tilaa lapsiperheille sekä kahvila, ravintola ja pienet liiketilat.

Kilpailun järjestämisestä vastaa kiinteistövirasto yhdessä kaupunginkirjaston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Kirjaston rakentaminen voisi alkaa vuonna 2015, ja sen odotetaan valmistuvan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin 2017. Rakennuksen kustannusarvio on 69,9 miljoonaa euroa. Arkkitehtuurikilpailu on osa Helsingin World Design Capital -vuotta. > Lisätietoja: keskustakirjasto.fi

Ympäristökeskus Viikkiin n Ympäristökeskus muutti uusiin toimitiloihin Viikkiin. Viikin ympäristötalo on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitalo. Ympärisötalo on rakennettu matalaenergiavaatimusten mukaan, ja sen energiakulutus on reilusti alle puolet normaalista toimitalosta. Rakennuksessa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa ja ekologisuus on huomioitu niin taloteknisissä ratkaisuissa kuin materiaalivalinnoissakin.

Viikin ympäristötalo sijaitsee osoitteessa Viikinkaari 2 a. Toiminta uudessa talossa käynnistyi 17.10. Ympäristökeskus on avoinna arkisin klo 8.15–16.

Helsingin henki | lokakuu 2011

05

teksti Timo Nykänen kuvitus Noora Isoeskeli

H

ankintojen osuus kaupungin menoista on peräti yli 40 prosenttia. Hankintamenojen suuruus lähenee jo henkilöstökustannuksia, mutta niitä ei välttämättä aina nähdä yhtä merkityksellisinä. Yhtenä strategiatyön tavoitteena on, että hankintoihin alettaisiin suhtautua enemmän myös mahdollisuutena tuottaa jotain taloudellistakin hyötyä.

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sisäisten ja ulkoisten palvelujen sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoa. Kilpailutettavien hankkeiden ohella hankintaa on laajasti ottaen kaikki ostaminen ja laskujen maksaminen, joten se koskee tavalla tai toisella lähes kaikkea hallintokuntien palveluntuotantoa.

Satsaa suunnitteluun

Helsingin hankintaosaaminen on hankintajohtaja Jorma Lamminmäen mukaan kaikkiaan hyvällä tasolla. Vielä enemmän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota hankintaprosessin perusteelliseen suunnitteluun.

– Kaikki lähtee suunnittelusta ja todellisen tarpeen miettimisestä. Jos hankitaan jotain palvelua, tehdään tarvekartoitus ja markkina-analyysi eli pohditaan, mitä oikeasti ollaan ostamassa ja mistä sitä saa, Lamminmäki sanoo.

Uuden hankintastrategian linjausten mukaan hankinnan suunnitteluvaiheessa tulee myös huomioida entistä paremmin esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet.

– Kaupungilla on taipumus usein ajautua lähinnä isojen yritysten kanssa tekemisiin. Toiveena erityisesti pksektorin yrittäjäjärjestöjen puolelta on, että ottaisimme jatkossa myös heidät paremmin huomioon. >>

Huomio hankintoihin Helsingin uusi hankintastrategia pyrkii tehostamaan kaupungin taloutta ja parantamaan hankintojen laatua. Jatkossa panostetaan muun muassa sähköisiin työkaluihin ja kestävään kehitykseen.

06

Helsingin henki | lokakuu 2011

Suomen valtio ja kunnat tekevät yhteensä hankintoja vuosittain noin 27 miljardilla eurolla.

Helsingin ulkoiset hankinnat olivat viime vuonna yhteensä 731 miljoonaa euroa.

Kaupungin sisäisiä hankintoja tehtiin viime vuonna 955 miljoonalla.

Merkittävä menoerä > Suomen valtio ja kunnat tekevät yhteensä hankintoja vuosittain noin 27 miljardilla eurolla. > Helsingin ulkoiset hankinnat olivat viime vuonna yhteensä 731 miljoonaa euroa. Luvusta puuttuvat rakennusviraston, Staran ja muiden liikelaitosten kuin Talpan hankinnat, koska näillä on muusta kaupungista poikkeavat taloushallinnon tietojärjestelmät. > Yhteishankintoja voivat hyödyntää useat hallinto­ kunnat, kun taas erillishankinta tehdään yleensä vain yhden hallintokunnan käyttöön. Yhteishankintayksi­ köitä ovat hankintakeskus, Stara, Helsingin bussi­ liikenne, Helsingin Energia ja sairaala-apteekki. > Kaupungin sisäisiä hankintoja tehtiin viime vuonna 955 miljoonalla. > Viiden eniten hankintoja tekevän eli terveyskeskuksen, sosiaaliviraston, kiinteistöviraston, asuntotuotantotoimiston ja opetusviraston hankinnat muodostivat 90 prosenttia hankintojen kokonaisarvosta.

i

Helmestä löytyvä sähköinen opas antaa käytännönläheisiä neuvoja ja ohjeita aina hankinnan suunnittelusta sopimukseen tekoon asti. Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat > Hankintakäsikirja.

i

Hyvä tietolähde on myös kuntaliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä julkisten hankintojen neuvontasivusto osoitteessa hankinnat.fi.

n Jorma Lamminmäki ja Kaisa Mäkinen vievät uutta hankintastrategiaa ja -osaamista läpi kaupungin organisaation.

Helsingin henki | lokakuu 2011

07

Huomio hankintoihin Työnjako selkeytyy

Hankintojen ohjaus ja työnjako hallintokuntien kesken on olennainen osa uuden strategian toteutusta. Tarkoitus on saada kuhunkin tilanteeseen paras hankintaosaaminen optimaalisesti käyttöön. Nykyisin kilpailuttaminen on keskitetty yhteishankintayksiköille kuten hankintakeskukselle sekä suurille hallintokunnille. Tuotteiden ja palvelujen tilaaminen on puolestaan hajautettu koko kaupunkiorganisaatioon.

Hankintakeskus käynnistää vielä loppuvuonna hallintokuntien kanssa kehittämisneuvotteluita, joissa etsitään parannusehdotuksia hankintojen hoitoon.

Nykykäytännön ongelmana on hankintojen ohjauksen hajanaisuus.

– Työnjaon tarkentamiselle on varmasti tarvetta. Tietyissä tilanteissa voi

edelleenkin hankintakeskuksen tapainen asiantuntijaorganisaatio olla hoitamassa hankintaa, kun taas joskus on mielekkäämpää pitää hankintaosaaminen lähempänä itse palvelutuotantoa, Lamminmäki sanoo.

Yleislinjauksena strategiassa on, että pienten ja keskisuurten hallintokuntien hankintoja keskitetään jatkossa enemmän hankintakeskukseen.

”Hankintojen ohjaus ja työnjako hallintokuntien kesken on olennainen osa uuden strategian toteutusta.”

Sopimukset näkyville

Hankintojen mittaamista ja raportointia kehitetään myös yhtenäisemmäksi.

Tässä apuun tulevat sähköiset työkalut. Tällä hetkellä kaupungilla on käytössä ostolaskujen käsittelyjärjestelmä sekä­ostotilausjärjestelmä Kosti, jolla on käyttäjiä noin 6 500. Kosti on jo osaltaan lisännyt hankintojen läpinäkyvyyttä­ ja

Hankintojen mittaamista ja raportointia kehitetään myös yhtenäisemmäksi.

Kilpailutus sähköiseksi

n Kari Gröndahlin mukaan hankinnat tarvitsevat lisää mitattavuutta ja läpinäkyvyyttä. n Kaisa Mäkinen ja Perttu Pohjonen korostavat kestävän kehityksen merkitystä (yläkuva).

08

Helsingin henki | lokakuu 2011

tuottanut tietoa ohjauksen tueksi. Seuraavaksi hankintalistalla ovat sähköiset sopimushallinta- ja kilpailutusjärjestelmät.

– Suurin osa kaupungin hankinnoista perustuu sopimuksiin. Vaikka meillä on erilaisia palvelun- ja tavarantoimittajia yli 12 000, niin varmaankin 80 prosenttia hankinnoista tehdään noin kymmeneltä prosentilta toimittajista. Haaste on siinä, miten sopimustuotteet saadaan kaikille näkyviin, jotta henkilöstö osaa tilata sopimustoimittajilta. Tarvitsemme hyviä työkaluja, joilla kaikki saavat nähtäväkseen, keiden kanssa sopimuksia on ja ketkä niistä vastaavat.

Tämä yhtenäistää käytäntöjä ja ohjaa ostokäyttäytymistä, sanoo hankintakeskuksen kehittämispäällikkö Kari Gröndahl.

Sopimushallinnassa olisi tärkeää muistaa palata sopimukseen ja pitää huolta, että todella saa, mitä on tilannut.

– Jo suunnitteluvaiheessa pitää miettiä tarkkaan, mitä sopimuksen aikainen yhteistyö tarkoittaa ja kuka sitä hoitaa.

Kaupungin pitää olla aktiivinen ja varmistaa, että luvattu palvelutaso myös toteutuu, Lamminmäki muistuttaa.

Valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikön vetämässä hankkeessa yhteishankintayhtiö KL-kuntahankinnat Oy kilpailuttaa Suomen kuntasektorille yhteisen sähköisen kilpailutusjärjestelmän.

Kunnat voivat ottaa järjestelmän käyttöönsä erillisellä sopimuksella valitun toimittajan kanssa. Ensi vuoden aikana sen pitäisi olla Helsingissä käytössä ainakin hankintakeskuksessa.

– Yhtenäisestä kilpailutusjärjestelmästä on hyötyä paitsi hankintayksiköille myös tarjoajille. Aika usein yritykset kokevat, että julkisiin kilpailutuksiin vastaaminen on työlästä ja aikaa vievää, joten tällä halutaan helpottaa myös heidän työtään, Gröndahl sanoo.

Kaikkiaan tietojärjestelmien hyvänä puolena on, että ne yhtenäistävät käytäntöjä ja tekevät työn selkeäksi.

– Julkinen hankintahan on kuitenkin luonteeltaan äärimmäisen tarkkaan hankintalakeihin ja sääntöihin sidottu toiminto, jossa on tietyt menettelyt. Meidän työmme hankintakeskuksessa onkin pitkälti sitä, että yritetään saada kaupallisesti mahdollisimman hyvä kokonaisuus aikaiseksi kohtalaisen ahtaassa toimintaympäristössä, Lamminmäki huomauttaa.

Lain kannalta perusperiaatteita julkisissa hankinnoissa ovat avoimuus sekä tarjoajien syrjimätön nut kaupunginasiamies ja tasapuolinen Kaisa Mäkinen hallinkohtelu. tokeskuksen oikeuspalve- ”Tavoitteena on hyödyntää erityisesti luista.

Oikeuspalveluiden ja hankin- palveluhankinnassa takeskuksen yhdessä laatima ja ylläpitä- innovatiivisia mä sähköinen hankintakäsikirja Helmiintrassa on Mäkisen mukaan suositel- toimintamalleja.”

Hankintakäsikirjassa malleja

Lain kannalta perusperiaatteita julkisissa hankinnoissa ovat avoimuus sekä tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Tarjoajille ei myöskään saa asettaa suhteettoman kovia vaatimuksia.

Hankintalakia täydentävä laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä tuli voimaan lokakuun alusta. Normaaliin hankintaprosessiin sillä ei ole vaikutusta vaan samat periaatteet pätevät kuten ennenkin.

– Sähköisen huutokaupan tarkoituksena on lähinnä tehostaa ja nopeuttaa hankintamenettelyä ja saada enemmän todellista kilpailua aikaan. Käytännössä se soveltuu vain bulkki- eli tavanomaiseen hankintaan, eikä niinkään palveluiden hankintaan. Sinänsä on vielä vaikea sanoa mitä muutoksia laajempi sähköisiin hankintajärjestelmiin siirtyminen tuo tullessaan, ennen kuin ne ovat meillä oikeasti käytössä, sanoo julkisiin hankintoihin ja sopimuksiin erikoistu-

Hankintastrategian päälinjauksia > Hankinta-asiantuntemusta lisätään ja sen käyttöä tehostetaan. > Hankinnoissa huomioidaan terveiden markkinoiden ja pksektorin tarpeet. > Hankintojen ohjauksessa ja työnjaossa käytetään kilpailuttamisen keskittämisen ja tilaamisen hajauttamisen yhdistelmämallia. > Hankinnat tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. > Hankinnoissa hyödynnetään innovatiivisia toimintamalleja.

Hankintojen kehittämisohjelman toimenpiteet: 1

Päivitetään yhteishankinnat ja kehitetään hankintojen ohjausta ja sopimushallintaa.

Uudistetaan yhteishankittavien tuotteiden ja palvelujen lista ja tehostetaan sopimusten ohi ostamisen valvontaa.

2 3

Keskitetään pienten ja keskisuurten hallintokuntien hankinnat hankintakeskukseen.

Lisätään ja syvennetään hankintaosaamista.

Hankinnoista vastaavat johdon ja keskijohdon työntekijät käyvät läpi hankintakoulutuskokonaisuuden.

4

Kehitetään hankintayhteistyötä ja -viestintää.

5

6

7

tavin lähde kaikille hankintojen parissa työskenteleville.

– Olemme pyrkineet käsikirjassa mahdollisimman käytännönläheiseen otteeseen. Mukana on muun muassa paljon malleja tarjouspyyntö-, päätösja sopimusasiakirjoista sekä lainsäädäntöön liittyviä linkkejä. Tietenkin meiltä ja hankintakeskuksesta voi myös aina pyytää apua, Mäkinen muistuttaa.

Kestävä kehitys huomioon

Nykyisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön puitteissa on myös mahdollista käyttää kestävää kehitystä tukevia hankintakriteereitä. Kestävän kehityksen mukaisessa hankinnassa otetaan huomioon sosiaaliset, ekologiset ja eettiset näkökohdat. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kuntien suositellaan ottavan ympäristönäkökulma huo­mioon vähintään puolessa hankinnoistaan vuoteen 2015 mennessä.

Jatkossa kestävä kehitys huomioidaan järjestelmällisesti kaupungin hankinnoissa. Kilpailutusten yhteydessä arvioidaan, voidaanko sitä käyttää vertailu- ja valintaperusteena.

– Olemme näissä asioissa vielä aika alkutaipaleella eli menemme ikään kuin

kilpailutus kerrallaan. Toimittajat ovat kyllä hyvin valmistautuneita eli tuotannossa on menty jo pitkään ekologisempaan suuntaan, sanoo hankintakeskuksen ympäristöasian­tuntija Perttu Pohjonen. Pohjosen erityisalueena on hankintojen ja kestävän kehityksen yhteensovittaminen.

Hankintakeskus ja ympäristökeskus ovat jo yhdessä käynnistäneet toimintaohjelman, jolla hallintokuntia tuetaan kestävän kehityksen huomioimisessa hankinnoissaan. Ohjelma sisältää hankintojen analysointia ja kestävien hankintojen koulutusta.

Tavoitteena on myös hyödyntää erityisesti palveluhankinnassa innovatiivisia toimintamalleja. Julkisen palvelutuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen vaatii uudenlaisten yhteistyömallien kehittämistä. Tuottajat voivat esimerkiksi osallistua aiempaa vahvemmin jo hankinnan kohteen suunnitteluvaiheeseen. •

Käynnistetään markkinoiden hallinnan toimintamallien kehittämisprojekti ja tehostetaan harmaan talouden torjuntaa hankintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Kehitetään hankinnan tuottavuusmittareita ja hankintojen raportointia, määritellään hankintoja koskevat yleiset taloudelliset tavoitteet sekä otetaan käyttöön sähköiset sopimushallinta- ja kilpailutusjärjestelmät.

Huomioidaan kestävä kehitys hankintakäsikirjassa ja hankinnan asiakirjamalleissa, toteutetaan kestävän kehityksen toimintaohjelma ja sisällytetään sen mukaiset hankinnat ympäristöraporttiin. Lisätään energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen käyttöä hankintaperusteena, käytetään innovatiivisia toimintamalleja hankinnoissa ja laaditaan niistä linkkipankki.

Helsingin henki | lokakuu 2011

09

duunissa

O

utamon oppilaskoti ja koulu sijaitsevat kuvankauniissa kartanomiljöössä Lohjalla. Paikka on viimeinen lenkki kaupungin ylläpitämässä lastensuojelujärjestelmässä. Kaikki avotoimenpiteet on yleensä jo käytetty siinä vaiheessa, kun lapsi sijoitetaan Outamoon.

– Outamossa ei tarvitse esittää mitään vaan täällä saa olla lapsi. Puhumme mieluummin lapsista kuin nuorista.

Tyttöjen korkokengät saattavat vaihtua kumisaappaisiin, johtaja Rolf Wider­ crantz sanoo.

– Kun Outamossa aloittaa uusi työntekijä, ohjeistan häntä toimimaan kuten

hän toimisi oman pikkusisaruksen tai lapsensa kanssa. Silloin ei voi mennä pahasti vikaan, vastaava ohjaaja Magnus Colliander sanoo.

Oppilaskodissa on 36 paikkaa. Lapset asuvat viidellä eri osastolla: on tyttöosasto, poikaosasto, tyttö/poikaosasto, päihdeosasto vaikeista päihdeongelmista kärsiville ja itsenäistymisosasto lapsille, jotka valmistautuvat paluuseen Helsinkiin. Lapsille on tarjolla myös asumisharjoitteluyksikkö Helsingissä.

– Outamon tavaramerkki on asteittainen siirtyminen kohti keveämpää hoitoa ja huolenpitoa. Lapsi siirtyy omaan tahtiinsa esimerkiksi päihdeosastolta muiden osastojen kautta asumisharjoitte-

teksti Taina Vuokko kuvat Katri Lehtola

Tummien perhosten

koti Helsinkiläistä lastensuojelutyötä on tehty Lohjalla jo yli sata vuotta.

Outamon oppilas­kodissa ja koulussa hoidetaan ansiokkaasti erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsia.

10

Helsingin henki | lokakuu 2011

”Suljetussa yhteisössä työntekijöiden on pystyttävä nopeasti käsittelemään myös eteen tulevat erimielisyydet.” luun. Kun tulee takapakkia, lapsi voi siirtyä väliaikaisesti takaisin edelliselle osastolle, Colliander sanoo.

Ongelmia ei silotella

– Päihdeosastolla jakkarat saattavat lentää, kun lapset käyvät läpi vieroitusoireita. Kun aloitin päihdeosastolla vuonna 2005, työasiat saattoivat seurata kotiin.

Vähitellen vaikeat tilanteet on oppinut jättämään töihin tai käymään läpi työmatkojen aikana, ohjaaja Pirita Glume­ rus kertoo.

Ohjaajan työtä tehdään kolmessa vuorossa. Koulutukseltaan ohjaajat ovat esimerkiksi sosionomeja, sairaanhoita-

jia ja yhteisöpedagogeja. Lasten kanssa työskentelee myös muun muassa psykologeja ja erityisopettajia. Työntekijän tehtävä on Rolf Widercrantzin mukaan kannatella toivoa ja kestää rikkinäisyyttä sekä keskeneräisyyttä.

– Kun lapsen ongelmat alkavat Outamossa nousta pintaan, se on hyvä asia.

Silloin kun ongelmia ei piilotella vaan ne ovat tiedossa, lasta pystytään parhaiten auttamaan, Glumerus sanoo.

Takapakin ottaminen on lapsille enemmän sääntö kuin poikkeus. Joskus joku kyllästyy ja ottaa hatkat tai mokailee viikonloppuna kotiharjoittelussa Helsingissä.

– Joskus mitään ei näytä tapahtuvan, vaikka lapsen kanssa on oikein väännetty. Joskus taas tapahtuu nopeita kehityshyppyjä, eikä itsekään oikein tiedä, mitä nyt tehtiin oikein. Työ ei ole suoraviivaista vaan edellyttää pitkäjänteisyyttä, Colliander kuvaa.

Tiukkoja tilanteita käydään läpi työntekijöiden kesken, ja niistä pyritään oppimaan.

n Vapaa-ajan ohjaaja Peter Martin työntää venettä vesille.

– Työntekijän pitää olla sinut itsensä kanssa ja tuntea myös huonot puolensa.

Vaikeita asioita ei kannata ottaa itseensä. Ikä ja elämänkokemus tukevat työssä jaksamista, vapaa-ajan ohjaaja Peter Martin sanoo.

– Suljetussa yhteisössä työntekijöiden täytyy pystyä reilusti käsittelemään myös erimielisyydet, Colliander toteaa.

Vanhemmat mukana hoidossa

Outamon oppilaskoti on suljettu yhteisö, jonka arki pyörii koulun ympärillä.

Tarjolla on kuitenkin monenlaista vapaa-ajan toimintaa. Widercrantz vertaa yhteisöä mielellään Harry Potterista tuttuun Tylypahkan sisäoppilaitokseen.

– Outamossa tekemiselle on johdon tuki ja riittävästi resursseja. Meidän on ollut mahdollista hankkia vapaa-ajantoimintaa varten esimerkiksi oma vene, jota muualta tuskin löytyy, Martin kertoo.

Joskus suuret toiveet siitä, että nuoren tilanne paranee Outamossa, aiheuttavat ulkopuolelta tulevia paineita. Outamossa otetaan vastaan turhautumisen purkauksia lasten vanhemmilta.

– Lasten vanhemmat täytyy saada mukaan hoitoon. Yleensä se on hyvä merkki, jos ensimmäisellä tutustumiskerralla vanhempien silmiin nousevat kyyneleet, Widercrantz toteaa.

Esimerkiksi päihdeosastolla vanhemmille soitetaan viikoittain, ja heidät pidetään tietoisina lapsen tilanteesta. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta. Toiminnassa ei etsitä syyllisiä vaan keinoja lasten elämäntilanteen parantamiseksi.

Vanhemmat kutsutaan myös joulu- ja kevätjuhliin kuten tavallisissa kouluissa.

– Vanhemmat saattavat yllättyä, kun heidän lapsensa ovat juhlavaatteissa.

Olemme ylpeitä siitä, kuinka hyvin meidän lapset käyttäytyvät parhaimmillaan, tyylikkäästi tilanteen vaatiman etiketin mukaan, Widercrantz kertoo. •

n Rehtori Rolf Widercrantz työhuoneessaan (yläkuva). n Magnus Colliander ja Pirita Glumerus keskustelevat työvuorolistoista.

Ongelmat pysyvät samoina – Lasten ongelmat pysyvät vuodesta

toiseen samoina. Tavat oireilla kuitenkin muuttuvat, sanoo Magnus Colliander, joka on työskennellyt Outamon oppilaskodissa vuodesta 1976.

Kun oireet muuttuvat esimerkiksi liiman imppaamisesta koviin huumeisiin, tilanne voi tuntua vaikealta. Collianderin mukaan kyse voi olla enemmänkin

siitä, ettei uudenlaista oireilua ole lastensuojelussa vielä opittu kohtaamaan.

– Työssä on pakko innovoida, uudistua ja pysyä ajassa kiinni. Nopea reagointikyky on esimerkiksi turvallisuuskysymys sekä lapsille että aikuisille.

Outamossa pyritään vaikuttamaan lasten perusturvallisuuden tunteeseen.

Kun turvattomuuden tunteet väistyvät ja lapsi oppii luottamaan aikuisiin, häntä voidaan tukea entistä tehokkaammin esimerkiksi psykiatrian keinoin.

Lastensuojelua vuosisata Kaupungilla on ollut koulukotityyppis-

tä lastensuojelutoimintaa Lohjan Karkalinniemessä vuodesta 1911. Kunnallisena toimijana Helsinki oli edelläkävijänä aloittamassa uuden tyyppistä lastensuojelua Lohjalla jo vuonna 1888.

– Kun Outamon oppilaskotia oltiin perustamassa, sopivaa paikkaa etsittiin etsimällä. Outamo on tarpeeksi kaukana Helsingistä ja tarpeeksi lähellä Helsinkiä.

1980-luvulla oli puhetta jopa Outamon lopettamisesta. Nykyään kaupunki taas panostaa yksikköön, koska on nähty, kuinka Outamossa pystytään tehokkaasti puuttumaan lasten vaikeisiin tilanteisiin.

Fakta > Outamon oppilaskodissa on 36 paikkaa, jotka on tarkoitettu yläasteikäisille helsinkiläisille. > Puolet lapsista on tyttöjä, puolet poikia. > Oppilaskotia ylläpitää sosiaali­virasto ja erityiskoulua opetus­virasto. > Lapset asuvat Outamossa keskimäärin 1–3 vuotta. > Outamossa valtaosa lapsista saa suoritettua peruskoulunsa päätökseen.

Helsingin henki | lokakuu 2011

11

talous teksti Kirsi Riipinen kuvat Istockphoto

Ensi vuoden talousarvioehdotus on laadittu hyvin epävarmassa tilanteessa. Helsinki velkaantuu lisää, koska isojen, useita vuosia kestävien hankkeiden toteutuminen halutaan turvata. Muuten menojen kasvu pidetään maltillisena. Verotulot kasvavat samaan aikaan niukasti, vain 0,6 prosenttia.

Malttia ja tehoa

talouteen

K

ukaan ei vielä tiedä, millainen talouskriisi tai jopa lama on tulossa. Kävi kuinka tahansa, Helsingin kaupungilla töissä oleva voi huokaista helpotuksesta, sillä kunnan palveluksessa työpaikka on turvattu. Vai onko näin, kun Helsinki velkaantuu entisestään ensi vuonna?

– Helsinki on toteuttanut 1990-luvun alusta periaatetta, että kaupunki ei irtisano eikä lomauta tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Tämä on lähtökohta jatkossakin, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Se ei silti tarkoita sitä, etteivätkö maailmantalouden ja sen mukana Suomen tilanne näkyisi myös Helsingissä. Epävarmuus haastoi myös ensi vuoden talousarvion tekemistä. Pajunen korostaa, että se tehtiin parhaan olemassa olevan tiedon perusteella. Näkymät muuttuivat nopeasti. Kaupunginhallitus antoi raamit keväällä, mutta jo syksyyn mennessä, puolessa vuodessa, tilanne oli muuttunut epävarmemmaksi.

– Alkuvuoden aikana kehitys oli myönteistä. Voimme olla tyytyväisiä esimerkiksi palkkasumman kehitykseen, sillä se on ollut hyvin hallinnassa.

Tässä vaiheessa kriisiytyminen ei vielä suuresti näy.

Koko talousarvioesitys nettisivuilla hel.fi > talousarvio 12

Helsingin henki | lokakuu 2011

Hyvästä työstä maksetaan Mitä tapahtuu ensi budjettikaudella tulospalkkioille? Joudutaanko ne jäädyttämään?

– Tulospalkkiojärjestelmä säilyy.

Mutta mitä veronmaksajat tuumaavat kaupungin palkkalistoilla olevien tulospalkkioista, jos taloustilanne entisestään huononee?

– Kaupungin tulospalkkiot ovat suuruusluokaltaan kohtuullisia. Kaupungilla pitää olla keino palkita onnistumisista. Palkkiot ovat tärkeitä signaaleja siitä, että hyvin tehtyä työtä arvostetaan.

Pajunen huomauttaa, että päätökset tulospalkkauksen jatkamisesta tehdään vuodeksi kerrallaan, eikä näköpiirissä ole siihen muutoksia.

– Tulospalkkausjärjestelmien laatiminen on haasteellista. Sen periaatteiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia, ymmärrettäviä ja palkitsemisen pitää kohdistua oikein.

Pajunen painottaa, että kuten muitakin järjestelmiä, myös tulospalkkausta täytyy jatkuvasti kehittää. Uutena haasteena on hallintokuntien yli meneviin prosesseihin liittyvä palkitseminen.

– Helsingin kaupunki on haluttu työpaikka, joten tämä on meille arvokas asia myös tulevaisuudessa. Haaste sen sijaan on, että emme olisi pelkästään haluttu työpaikka vaan että pystymme tarjoamaan motivoivan työskentely-ympäristön koko työuran ajan.

Mitä muuta toimistoon mahtuisi?

Laske ja Ahjo hyötykäyttöön

Talousarvioesityksessä mainitaan myös, että tilankäyttöä tehostetaan. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Tietotekniikan käyttöä palveluissa lisätään myös ensi vuonna.

Tietojärjestelmien määrärahat kasvavat talousarvioesityksessä 5,5 miljoonaa euroa.

Tietotekniikassa eletään nyt suuren murroksen alkua. Pajunen arvioi, että muutaman seuraavan vuoden aikana toimintatapoihin tulee sen ansiosta isoja muutoksia.

Uusi laskentajärjestelmä Laske otetaan käyttöön ensi vuoden alusta. Ahjon sisäänajo jatkuu. Tutuiksi tulevat pian myös Open Office ja hankinnasta maksuun -järjestelmät.

Myös maahanmuuttajille suunnattua Infopankki-verkkopalvelua kehitetään edelleen.

– Tietotekniikan mahdollisuuksiin verrattuna olemme vasta alkutekijöissä. Sen avulla parannamme palveluja sekä lisäämme läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Kun kaupunki avaa tietonsa, kansalaiset pääsevät osallistumaan sovellusten kehittämiseen, mikä puolestaan avaa jälleen uusia mahdollisuuksia. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Pian kaikki kaupungin dokumentoitu tieto on avointa ja saavutettavissa olevaa lukuun ottamatta pientä osaa lain mukaan salaisena pidettävää tietoa.

Kun ohjelmat saadaan toimimaan, jokainen helsinkiläinen voi tarkistaa vaikkapa miten kodin lähellä olevia vesiputkia hoidetaan.

– Muutos ohjaa yhä aktiivisempaan vuorovaikutukseen, kansalaisten yhteiseen toimin-

– Katsopa vaikka tätä kaupunginjohtajan työhuonetta, tämä on hyvin tilava. En yhtään häiriintyisi, vaikka tämä olisi puolet pienempi.

Pajunen huomauttaa, että kaupungintalolle on jo tuotu lukuisia uusia toimintoja ja tilaan on saatu uusia käyttömuotoja. Yksinkertaisilla käytännön päätöksillä eri tilojen toimintoja voitaisiin muuttaa enemmänkin.

– Muissakin kuin tilankäytön asioissa eri puolella kaupunkia voitaisiin miettiä, miten eri palvelutehtävät meillä hoituvat, tehdäänkö kaikki järkevimmällä mahdollisella tavalla, Pajunen toteaa.

taan ja näyttää, että kaikki mitä teemme, on aidosti yhteistä.

Pajunen toteaa, että jo lähitulevaisuudessa myös Helsinki Region Infoshare -ohjelman myötä taloustieto avautuu kaikille käyttäjille aivan uudella tavalla. Kuka tahansa voi esimerkiksi jatkossa tehdä oman kaupungin budjetin käyttämällä siinä oikeita lukuja.

Pajunen ymmärtää mainiosti, että kaikki eivät kilju riemusta uusien ohjelmien opettelusta.

– Kuulun itsekin ikäluokkaan, jolle virtuaalimaailma ei ole luontaista. Onneksi ihminen on hirmu sopeutuvainen muutoksille. Uusista tilanteista selviämme, kun tuemme toisiamme ja hyväksymme, että toiset klikkailevat ja täppäilevät nopeammin, toiset hitaammin.

Tuottavuutta paremmaksi

Talousarvio­ ehdotuksen käsittelyn aikataulu

Miten lujasti vyötä pitää kiristää?

Kahden viime vuoden aikana kaupungin menokasvu on pysynyt hillittynä ja tuottavuus kehittynyt muihin kaupunkeihin verrattuna hyvin. Miten käy nyt?

Kukaan ei taida yllättyä siitä, että menoja syynätään tarkkaan, ja ensi vuonna lisää lainaa otetaan vain välttämättömiin peruskorjauksiin ja uusien alueiden rakentamiseen.

– Lähtökohta investoinneissa on, ettemme vaaranna pitkän aikavälin kehitystä. Esimerkiksi Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentaminen jatkuu myös ensi vuonna. Tällaiset investoinnit alkavat tuottaa, kun alueet saadaan valmiiksi.

Menokuri näkyy myös arkisessa työssä.

Jokainen hallintokunta joutuu etsimään tuottavuutta parantavia keinoja. Isoja leikkauksia ei välttämättä tarvita, mutta pieniä tukittavia menoreikiä voi löytyä useita.

– Henkilöstön määrän kasvu on hallinnassa. Vaikka vakinaisia ei irtisanota, kaikki si-

info kaupunginhallitukselle kaupunginhallituksen

käsittely jatko kaupungin valtuustolle kaupungin valtuuston

1. käsittely 16.11. kaupunginvaltuuston

2. käsittely

10.10.

31.10.

jaistukset katsotaan hyvin tarkkaan. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, on tärkeää miettiä, onko töitä mahdollista järjestää uudella tavalla siten, että laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutetaan, vaikkei uusia ihmisiä palkattaisi.

Pajunen ei halua, että keskushallinto sanelee, miten tuottavuutta kentällä käytännössä lisätään.

– Lähellä kaupunkilaisia työskentelevillä on paras tieto.

04.11.

09.11.

Helsingin henki | lokakuu 2011

13

työ & ympäristö teksti Taina Vuokko kuvat Istockphoto

Noin 90 prosenttia kaupungin käyttämästä energiasta kuluu rakennuksissa. Virastot kuluttavat energiaa eri lailla, myös säästöä saadaan monin tavoin.

Kiinteistöt

energiansäästötilaan

J

os virastojen sähkölaskut laitetaan vertailuun, energiankulutuksesta paljastuu yllättäviä eroja. Sairaaloissa ja päiväkodeissa kuluu eniten energiaa, kun taas esimerkiksi koulut ovat muita kiinteistöjä energiapihimpiä.

– Sairaaloissa ilmanvaihto ja muu kulutus on koko vuorokauden ajan sama, kun toimistot ovat usein auki vain kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Niiden kulutus on pienempää jo käyttöaikojen vuoksi, kiinteistöpäällikkö Sari Hildén tilakeskuksesta selittää.

Myös käyttäjien määrä suhteessa kiinteistön pinta-alaan vaikuttaa energiankulutukseen. Esimerkiksi päiväkodeissa on paljon lapsia pinta-alaa kohden.

Kaikkialla pitää säästää

Energiaa on kuitenkin mahdollista säästää

14

Helsingin henki | lokakuu 2011

kiinteistössä kuin kiinteistössä. Eniten voidaan säästää käyttämällä ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti ja säätämällä sisälämpö­ tilat oikein.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaupungin alueella vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

– Näiden tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan jokaisen rakennustyypin energiankäytön vähentämisellä.

Vähentäminen ei ole tasaista, vaan se kohdistuu erityisesti kouluihin, päiväkoteihin ja niihin kiinteistöihin, joissa ilmanvaihto on nyt ainakin osittain hallitsematonta, Hildén kertoo.

Käyttäjät voivat vaikuttaa erityisesti sähkönkulutukseen. Ympäristökeskuksen ympäristösuunnittelija Petteri Huuskan mukaan eri virastoissa säästöohjeiden ja

Energiankäytön linjaukset omissa rakennuksissa > Sovelletaan uudis- ja korjausrakennuskohteissa matalaenergiarakentamista. > Parannetaan erityisesti nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta korjausten sisällön ja ylläpidon kautta. > Vaikutetaan sähkön kulutukseen entistä tehokkaammin. > Toteutetaan energiatehokkuus- sopimuksen velvoitteita.

työkalut

Ideat intraan ja julkisiksi

neuvonnan toteuttamiseen on lähdetty erilaisin resurssein.

– Johdon ja työntekijöiden sitoutuminen tavoitteisiin on ensiarvoisen tärkeää.

Säästöön kannustetaan kaikkein voimakkaimmin virastoissa, joissa energiankulutuksen vähentäminen on osa tulospalkkiota, Huuska toteaa.

Kulutukselle tavoitearvot

Tilakeskuksessa on laadittu kiinteistönhoidon energiansäästösuunnitelma. Siinä käydään läpi keinoja, joilla kiinteistöjen ylläpitoon osallistuvat voivat vaikuttaa energiankulutukseen.

Keinoja kokeiltiin viime vuonna muun muassa Ekoteko-pilottiprojektissa ja Save Energy -nimisessä EU-projektissa. Jälkimmäisessä etsittiin useassa maassa tapoja pienentää energiankulutusta.

– Save Energy -projektin pilottikohteissa saatiin erittäin hyviä tuloksia erityisesti tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla. Lisäksi testattiin valaistuksen tarpeenmukaisuutta sekä esimerkiksi keittiöhenkilökunnan toimintatapoja ohjaavia näyttötauluja, Hildén kertoo.

Myös pienillä toimenpiteillä, kuten ikkunoiden tiivisteiden tarkistamisella ja vesikalusteiden vaihtamisella ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin on vaikutusta kiinteistön energiankulutukseen.

– Suurten parannusten esteeksi ovat voineet nousta niiden vaatimat investoinnit, mutta pienien energiatehostustoimien käytännön toteuttaminen ja niiden aktiivinen seuranta on viime aikoina tehostunut, Huuska kertoo.

Kiinteistöjen energiankulutukselle tullaan laatimaan tavoitearvot, joihin kiinteistönhoitajat ja isännöitsijät pyrkivät toiminnallaan. Myös kulutusseurantaa kehitetään jatkossa siten, että seurannalla ohjataan yhä paremmin myös kiinteistöjen käyttäjien toimintaa.

Säästöjä pienillä toimilla

Yksinkertainen käyttäjän energiansäästökeino on toimia kuten kotonaankin: sammuttaa sähkölaitteet silloin, kun niitä ei aktiivisesti käytä, Huuska sanoo.

Uusia laitehankintoja tehtäessä kannattaa suosia yhdistelmälaitteita, jotka toimivat samalla esimerkiksi skannerina ja tulostimena.

– Monissa kiinteistöissä on saavutettu suuria parannuksia ekotukihenkilöiden avustuksella, kun he ovat neuvoneet työtovereitaan energiatehokkaisiin toimintatapoihin.

Esimerkiksi ympäristökeskuksessa on kiinnitetty kahvihuoneisiin, käytäville ja kokoustiloihin viimeisen poistujan muistilista. Laitteisiin on laitettu sammuttamisesta muistuttava tarra. •

Saitko hyvän idean, joka voisi parantaa tiimisi työtä tai mistä voisi hyötyä koko henkilöstö? Idea- ja innovointijärjestelmä Helinää pilotoidaan syksyllä muutamassa virastossa. Tavoitteena on saada se vuoden alusta kaikkien käyttöön.

I

nnovointi ja ideointi kuuluvat kaikille. Ideoinnin pitäisi olla henkilöstöstä lähtevää, alhaalta ylöspäin tapahtuvaa tekemistä. Se myös liittyy kaikkeen tekemiseen ja kulkee läpi koko organisaation, kertoo projektipäällikkö Ilpo Laitinen.

Kaupunki aloitti vuosi sitten henkilöstölähtöisen sähköisen idea- ja innovaatiojärjestelmän kehitystyön. Järjestelmässä on kaksi polkua, joista toinen on tarkoitettu henkilöstön ideointia ja innovointia ja toinen virastojen kehittämishaasteita varten.

Järjestelmä tulee olemaan kaikille työntekijöille avoin Helmessä toimiva sovellus, jonne kirjaudutaan omilla tunnuksilla. Eri näkymistä pääsee katsomaan uusia ideoita, joita voi kommentoida omalla nimellä. Sinne voi myös viedä ideansa, jos uskoo siitä olevan muillekin hyötyä.

teksti Laura Heikkinen

Hyvä idea! : ) Tykkään! rusteella. Vuoden alusta järjestelmä tulee kaikkien käyttöön. Ensikokemukset esittelyvaiheesta pilottivirastoissa ovat olleet myönteisiä.

Moderaattorit toimivat linkkeinä

Jokaisesta virastosta nimetään moderaattorit, jotka hallinnoivat, jatkojalostavat ja vievät ideoita eteenpäin. He ovat linkkihenkilöitä idean esittäjän ja päättäjien välillä. He pyytävät tarvittaessa asiantuntijalausuntoja, valmistelevat ideat päätöksentekoon ja viestivät palkkioista. Virastoja ohjeistetaan moderaattoreiden nimeämiseen, ja heitä koulutetaan loppuvuoden aikana tehtäviinsä.

Laitinen kertoo, että työntekijälähtöisen innovoinnin on todettu edistävän työmotivaatiota ja työn tuottavuutta sekä vahvistavan luovaa työkulttuuria.

– Jokaisella on oikeus kehittää, ideoida ja innovoida. Se on normaalia työn kehittämistä ja liittyy kaikkeen tekemiseen, läpi organisaation. Näin voidaan osallistuttaa henkilöstöä joka tasolla, Laitinen vahvistaa.

Nyt on aika haastaa vanhat ajattelumallit ja tuoda uutta ajattelua myös innovointiin. •

Ideat jäävät muistiin ja käyttöön

Kaikki tehdyt ideat hyväksytyistä hylättyihin jäävät järjestelmään. Koska ideat jäävät muistiin, niitä voi hakea hakusanoilla myöhemminkin. Helinä toimii myös ideapankkina.

Haku mahdollistaa sen, että vanhakin ja mahdollisesti eitoteutukseen johtanut idea voi toimia pohjana jollekin uudelle, kuten ideoinnissa ja innovoinnissa usein tapahtuu.

Virastot voivat käyttää Heli­ nää myös omiin kehitystarpeisiinsa esittämällä haasteen kaikille kaupungin työntekijöille, kuvaamalla asian, lisäämällä kaikki mahdolliset asiaa koskevat liitteet luettaviksi ja määrittämällä palkkion, joka asian ratkaisusta maksetaan sekä aikarajan, johon mennessä ratkaisuja toivotaan.

Pilotointi on meneillään vuoden loppuun. Siinä ovat mukana henkilöstökeskus, sosiaalivirasto, Stara ja rakennusvirasto. Pilotoinnin aikana järjestelmää kehitetään palautteen ja kokemusten pe-

n Helinään voi helposti lisätä ideansa, ja ideoita voi käydä kannattamassa ja kommentoimassa. Ideat on luokiteltu uusimpiin, kannatetuimpiin ja kommentoiduimpiin.

Lisäksi voi hakea kehittämishaasteita.

Helsingin henki | lokakuu 2011

15

teksti Katja Pesonen kuvat Juho Kuva

n Liikuntapaikanhoitajien työ on monipuolista. Simon Ghoraieb huoltaa kuntosalia.

Latokartanon liikuntahallissa käy joka kuukausi noin 20 000 liikuntaintoista. Sitä pyörittää pieni joukko liikuntaviraston työntekijöitä, jotka auttavat liikkujia viihtymään ja kehittävät toimintaa eteenpäin.

i k k i a K liikkumaan!

16

Helsingin henki | lokakuu 2011

n Äitiyslomalle lähtevä liikunnanohjaaja Linda Elg sai sijaisekseen Katri Lehdon (takana).

L

iikuntavirasto avasi Latokartanon liikuntahallin syksyllä 2009 tarjoamaan alueen asukkaille terveellistä vapaa-ajan puhdetta.

Sitä oli kaivattu, sillä Latokartanon ja Viikin väkiluku vain paisuu paisumistaan odotettua nopeammin.

Liikuntahalli ei toki ole tarkoitettu vain paikallisille, vaan ovet ovat auki jokaiselle. Esimerkiksi Pihlajamäen asukkaat käyttävät hallia aktiivisesti. Ohjattujen iltatuntien liikkujista puolet on kaupungin työntekijöitä, sillä siellä järjestetään myös henkilöstöliikunnan jumppia. Parhaimmillaan Latokartanon liikuntahallilla on ulkourheilupaikkojen käyttäjät mukaan luettuna lähes 20 000 kävijää kuussa.

Kolme pientä tyttöä seisoo vastaanottotiskin takana. Yksi heistä kaivaa reppuaan etsien sieltä jotain tärkeää. Hänen päälakensa tuskin näkyy liikuntapaikkamestari Kristian ”Kille” Kososelle

asti, joka seisoo lasin toisella puolella.

Tyttö ojentaa Kososelle Disneyn prinsessoilla kuvitetun penaalin, joka toimii nyt panttina SmartUs-pelikortteja vastaan. Sitten tytöt juoksevat hihkuen ulos.

– Ulkona on SmartUs-peli, joka on erityisesti tyttöjen suosikki, Kosonen valottaa. Ei siis tarvitse pidempään arvailla, mihin neitokaisilla oli kiire.

SmartUs on tietokone, interaktiivinen leikkipaikka, josta saa valita itselleen mieluisia pelejä. On matematiikka- ja reaktionopeuspelejä sekä ketteryysharjoituksia, joita lähikoulun lapset käyvät välitunneilla usein pelaamassa.

– Ensimmäisenä vuonna meillä ei ollut välituntiliikuntaa, mutta juteltuamme opettajien kanssa sovimme, että heidän valvonnassaan lapset voivat tulla välitunneilla pihamaalle. Tytöt pelaavat juuri SmartUsia, ja pojat jalkapalloa tai korista. On hyvä, että pihaa voi hyödyntää päivisinkin, toteaa Kosonen.

n Kille Kosonen toimii liikuntapaikkamestarina ja on toiminnasta ja henkilöstöstä päävastuussa. Porukan henki on hyvä.

Porukalla suunnittelu innostaa

Latokartanon liikuntahalli pyörii suhteellisen pienellä porukalla. Liikuntaoh-

jaajia on useita, mutta ydinjengiä ovat Kososen lisäksi liikuntapäällikkö Teijo Korva, vastaava liikunnanohjaaja Linda Elg, liikuntapaikanhoitajat Simon Ghoraieb, Marjatta ”Marsa” Valosaari, Päivi Kuisma, Kari Tikka ja Ella Saarinen sekä liikunnanohjaaja Katri Lehto. Heistä muut paitsi Lehto aloittivat työt hallissa samaan aikaan, mikä vaikuttaa sekä työilmapiiriin että hallin toimintaan.

– Koska tämä on uusi paikka, olemme saaneet aloittaa puhtaalta pöydältä. Olemme yhdessä miettineet ja suunnitelleet hallin toimintaa ja sen myötä nähneet, mikä toimii ja mikä ei. Asiat, jotka eivät toimi ammutaan alas ja hyviä jatketaan. Kaikkea kokeillaan ja kehitellään jatkuvasti, Korva kertoo.

– Tuntui hyvältä tulla uuteen halliin, jota eivät paina vanhat tavat. Kukaan ei ole sanomassa, että näin tehdään, koska niin on aina ennenkin tehty, Kosonen lisää. >>

Helsingin henki | lokakuu 2011

17

n Seurat ovat vuokranneet Latokartanosta harjoitusvuoroja, mutta paljon on myös kaikille avoimia ohjattuja tunteja sekä henkilöstöliikunnan tunteja. Kuvassa IFK:n 99-00 juniorit treenaavat hallissa käsipalloa.

Vauvat mukaan jumppaamaan

Kosonen kertoo urheiluseurojen olevan Latokartanon liikuntahallin salien suurkuluttajia. Seurat vuokraavat tilat, he tarjoavat puitteet. Myös pihalla voi hyvällä säällä pelata koripalloa, jalkapalloa ja lentopalloa.

Aamusta iltapäivään koulut pitävät hallissa liikuntatuntejaan, ja päiväkodin pienet käyvät tekemässä omia jumppiaan. Latokartanossa on ala- ja yläaste, joissa oppilaita on yhteensä 800. Pelkästään päiväkoteja on seitsemän, joten pieniä jumppaajia alueella riittää.

Kaikille avoimien iltatuntien tarjottimella on temppujumppaa, venyttelyä, kiinteytystunteja, akrobatiaa, aerobicia ja kuntopiirejä. Suosittu äiti-vauvajumppa on rennosti lounasaikaan pari kertaa viikossa. Osallistujat ovat äitiyslomalai-

”Hyvä ilmapiiri heijastuu myös Latokartanon asiakkaille ja tuo lisää viihtyvyyttä.” sia, jotka pyrkivät saamaan kehonsa palautumaan synnytyksestä.

– Äidit voivat osallistua äiti-vauvajumppaan aina lapsen kolmeen ikävuoteen asti. Lapset leikkivät tai konttaavat salissa aikuisten liikkuessa, ja oikein pienet nyytit nukkuvat äitien jumpatessa, kertoo ryhmän vetäjä Linda Elg. Venyttely sekä kunto- ja tasapainojumppa ovat eläkeläisille suunnattuja.

Henkilöstöliikunnan

uutuudet suosittuja Henkilöstöliikunta on suunnattu pääasiassa kunto- ja terveysliikkujille, mutta kokeneemmatkin liikkujat hyötyvät henkilöstöliikunnan tarjoamista lajikokeiluista, liikuntatapahtumista ja turnauksista.

Henkilöstöliikunta on panostanut syksyn ja talven toiminnassa kurssi­muotoisen liikuntatarjonnan lisäämiseen. Kauden tavoitteena on antaa mahdollisuus kokeilla mahdollisimman monipuolisesti uusia, toivottuja liikuntalajeja.

18

Helsingin henki | lokakuu 2011

Heille ja muillekin aikuisille järjestetään myös opastusta kuntosalilaitteiden käyttöön. Fun Action -tunnit nuorille sisältävät jalkapalloa, futsalia, salibandyä ja nuorisoaerobicia.

Asiakastyö kuuluu kaikille

On iltapäivä. Työ- ja koulupäivät ovat päättyneet, ja Latokartanon liikuntahalliin alkaa valua väkeä. Liikuntapaikanhoitaja Simon Ghoraieb ottaa asiakkaita vastaan ystävällisesti hymyillen.

– Pidän tämän työn monipuolisuudesta – kesällä tehdään aivan eri töitä kuin talvella. Kesäisin leikkaamme ruohoa ja laitamme liikuntapaikat peli- ja harjoituskuntoon, talvella taas tehdään lumitöitä, aurataan paikat ja kulkuväylät ja jäädytetään kaukalo ja iso kenttä luis-

> Pilates- ja kahvakuulakurssit ovat liikuntatrendien kärjessä. Ne ovat monipuolista, kaikille soveltuvaa liikuntaa. > Yleisurheilukoulu sekä uintitekniikka- ja vesijuoksukurssi ovat viimein toteutuneet muun muassa onnistuneen seurayhteistyön avulla. > Kehonhallintaa kehittävät tunnit ovat erittäin suosittuja. Muokkaustreeni ja pallojumppa ovat tehokkaita ja haastavia tunteja, joilla tehostetaan kropan syvien lihasten hallintaa.

telua varten, hän kuvailee ja muistelee kahden edellisen talven pakkasia. Mutta ei ole huonoja säitä, on vain vääränlaisia varusteita: lämpimillä toppauksilla kaukalon jäädyttäminen paukkupakkasilla on kuin kukkia kastelisi.

Liikuntapaikanhoitajille kuuluvat siivous- ja kunnossapitotyöt. Lisäksi he auttavat asiakaspalvelussa eli vastaanottavat asiakkaita, seuraavat kävijätilastoja, lainaavat välineitä ja esittelevät tiloja uusille asiakkaille.

Kehtaako liikuntahallissa sitten edes olla töissä, jos ei itse harrasta liikuntaa? Ghoraieb pyrkii käymään salilla ainakin neljä kertaa viikossa. Marsa Valosaari kertoo käyvänsä salilla ja juosseensa koko elämänsä maastojuoksua. Hän työskenteli aikoinaan 30 vuotta Res-

> Kokeneille treenaajille on suunnattu aivan uusi harjoitusmuoto megatreeni, jossa treenataan eri taistelulajien tekniikoita ja oheisharjoituksia kehon omaa painoa hyväksi käyttäen. > Miehille on tehokkaiden ryhmäliikuntatuntien lisäksi oma sählyvuoro, joka on ­ollut todella suosittu. Miehet myös viihtyvät kuntosalilla ja ovat hyödyntäneet Stadin kundit kondikseen -hankkeen maksutonta kuntosaliopastusta Yrjönkadun kuntosalilla.

Uintia!

Curlingia!

Seinäkiipeilyä!

Liikuntavirastolla on noin 70 liikuntahallia tai -salia, noin 350 urheilukenttää ja myös monipuoliset talviurheilumahdollisuudet. Halleissa järjestetään kaikille­ helsinkiläisille ohjattua liikuntaa, joka on kohtuuhintaista ja laadukasta. Poimimme laajasta paikka- ja ­lajitarjonnasta muutamia esimerkkejä.

n Voimistelu- ja urheiluseura Elise Ry:n Kristallit-ryhmä treenaa voimaa ja notkeutta vaativaa rytmistä kilpavoimistelua.

sun keittiössä, kunnes työkaveri kehotti häntä hakemaan liikuntaviraston leipiin, koska hän oli niin vimmaisen urheilullinen.

Letkeät pomot luovat hyvän fiiliksen

Liikunnanohjaaja Katri Lehto tuli Latokartanon liikuntahalliin vastikään Oulunkylän liikuntapuistosta ja on juuri pitänyt pari ensimmäistä tuntiaan äitivauvajumppaa. Hän tekee Elgin äitiys­ loman sijaisuutta. Lehto haki hallille töihin muun muassa juuri sen tuoreuden vuoksi.

– Uudet asiakkaat ovat virkistäviä, ja salit ovat täällä isommat. Se tarkoittaa erilaista äänentoistoa eli ääntä pitää käyttää enemmän, mutta siihen tottuu.

Henkilökunta on mukavaa, hän sanoo.

> Henkilöstöliikunta on jaotellut tarjottavat tunnit liikuntakalenteriinsa tunti­ sisältöjen mukaan. Kaiken kaikkiaan alkuun pääseminen on helppoa. Tarjonta on monipuolista, osallistumismaksut ­alhaiset ja liikuntapaikkoja on ympäri kaupunkia, joten tunnit ovat täyttyneet hyvin. > Maksuton hyvinvointijumppa on helppo ja hyvä matalankynnyksen startti aloittaa liikunnan harrastaminen. Sinne ei edes tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Siihen toteamukseen yhtyvät muutkin.

Valosaari antaa hyvästä työilmapiiristä kiitosta Korvalle ja Kososelle. Kun pomot ovat letkeitä, myös työpaikan fiilis on sellainen. Valosaaren mukaan Kososen johtaminen on keskustelevaa, eikä pomottelevaa, mikä tekee paljon.

– Meillä on hyvä henki, ja olemme kaikki tosi läheisiä. Olemme ikään kuin ystäviä, emmekä pelkkiä työkavereita.

Näemme myös vapaa-ajalla ja tiedämme toisistamme paljon, Saarinen kertoo.

Kun työyhteisö on pieni ja tunnelma rento, läheisyys muodostuu kuin itsestään. Kun ei tarvitse kinata, stressata tai pingottaa, on töissä on kiva ja helppo olla. Hyvä ilmapiiri heijastuu myös Latokartanon asiakkaille ja tuo lisää viihtyvyyttä. •

> Lisäksi syksyllä käynnistyi uusi, työterveys- ja henkilöstökeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu palveluketjumalli eli Liikkeelle-hanke. Työterveyshuollon kautta ohjataan hankkeen kohderyhmään kuuluvia työntekijöitä liikuntavirastoon henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan ja elintapaohjaukseen. > Lisätietoja henkilöstöliikunnasta Helmessä > Henkilöstö > Henkilöstö­liikunta.

> Jakomäen uimahallin peruskorjaus valmistui tänä vuonna. Hallin pesutilat ja saunat uudistettiin peruskorjauksen yhteydessä. Uimahallin sisäänkäynti on muutettu ja esteettömyysnäkökohdat on huomioitu.

Uimahalli on avoinna myös viikonloppuisin.

Osoite Somerikkopolku 6. > Ruskeasuon liikuntahallissa ja -puistossa voi harrastaa ratsastusta ja talvisin luistella, lisäksi siellä pelataan pesäpalloa, baseballia ja krikettiä. Liikuntahallissa on sulkapalloa, pöytätennistä, voimailua, nyrkkeilyä ja tennistä. Osoite Ratsastie 10. > Myllypuron Liikuntamyllyssä on itsepuolustuslajeja, yleisurheilua, palloilulajeja, tanssia, voimistelua, sählyä, kuntosali sekä erikoisuutena seinäkiipeilyä.

Osoite Myllypurontie 1. > Pirkkolan liikuntapuistossa on tilat sekä sisä- että ulko­käyttöön. Palloiluhalli on uimahallin yhteydessä.

Palloilulajit ovat käsi-, kori-, lento- ja sulkapallo, lisäksi salissa voimistellaan. Uimahallista löytyy kuntosali.

Osoite Pirkkolan liikuntapuisto. > Oulunkylän liikuntapuistossa on ulkoliikuntapaikat, joissa voi luistella ja hiihtää sekä liikuntahalli, jossa on palloilulajien lisäksi muun muassa uusittu kuntosali sekä harvinaisuutena curling-rata. Osoite Käskynhaltijantie 11. > Tarkemmat tiedot hel.fi > Liikunta ja ulkoilu > Liikuntapaikat

+ Lisätietoja: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi Lisätietoja hankkeista: Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@hel.fi

Helsingin henki | lokakuu 2011

19

teksti Taina Vuokko kuvat Arto Wiikari

{ erikoinen ammatti }

n Pirjo Halonen tietää pelastuslaitoksen puhelinjärjestelmistä lähes kaiken.

Hyvin kuuluu Viestisuunnittelija Pirjo Halonen pitää huolen siitä, että pelastuslaitoksen puhelinyhteydet toimivat tilanteessa kuin tilanteessa.

20

Helsingin henki | lokakuu 2011

L

ääkintämestari huoltaa lääkäriambulanssin varusteita Kallion keskuspelastusasemalla. Puhelin alkaa huutaa. Keikkaa pukkaa, ja keskeneräiset työt jäävät sivuun. Pian ambulanssi kiitää Agricolankatua sireenit ulvoen.

– Hälytys tuli viranomaisverkossa toimivasta VIRVE-puhelimesta, viestisuunnittelija Pirjo Halonen tunnistaa hälytysäänen.

Ambulanssista löytyy sekä matkapuhelin että VIRVE-puhelin. Järjestelmät varmistavat toisiaan. Jos toinen puhelinverkko kaatuu, toinen toimii. Viestin täytyy kulkea pelastushenkilöstölle tilanteessa kuin tilanteessa.

Laitoksella on kolme puhelinjärjestelmää: lanka-, matkaja VIRVE-puhelimet. Viimeinen on koko maan kattava verkko,

kuka

> Nimi: Pirjo Ha lonen > Amma tti: viesti suunnitte pelastus lija, laitos > Perhe : aviomie s > Koti: L auttasaa ri > Harras tukset: lu ottamus > Motto toimet : Älä jätä h uomisee minkä v n sitä oit tehd ä tänään .

gallup Miten säästät energiaa?

Miten toimit työpaikalla säästääksesi energiaa?

Oletko saanut riittävästi ohjeita?

Mitä Muuta voitaisiin tehdä energiankulutuksen vähentämiseksi? teksti TAINA VUOKKO kuvat Hemmo Rättyä

joka toimii vain viranomaiskäyttöön varatuilla taajuuksilla. Tavallisella tallaajalla ei näille taajuuksille ole asiaa.

Pirjo Halonen tietää pelastuslaitoksen puhelinjärjestelmistä lähes kaiken.

Hänen työhönsä kuuluvat esimerkiksi puhelimien ja liittymien tilaukset, huoltoon lähettäminen, tarjouspyynnöt, laskujen tarkastaminen, puhelinluettelot sekä kuulutusyhteydet.

”Pelastuslaitoksella puhelimen tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys.

Kentällä vaaditaan nopeutta.”

Peruspuhelin on paras

Riskeihin varauduttu

Kun Halosen työhuoneen oveen koputtaa työntekijä, jonka puhelin ei toimi, viestisuunnittelijan muut työt saavat odottaa. Laitteiden vaihtaminen tulee tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Etenkin palomiehen puhelimesta voi helposti tulla entinen: luureja on pyörinyt pesukoneessa ja tippunut katolta.

Mikään vahinko ei Halosta enää yllätä.

Eräänkin kerran palomiehet olivat tiputtaneet puhelimen mereen. Kun he tulivat hakemaan Haloselta uutta puhelinta, viestisuunnittelija heitti vitsinä, että ette sitten sukeltaneet puhelinta ylös. Seuraavana päivänä samat miehet palasivat puhelimen kanssa, jonka he olivat sukeltaneet sukellusharjoituksissa merestä.

– Eihän meressä käynyt puhelin enää toiminut, mutta sen jälkeen en ole enää heittänyt huulta puhelimen sukeltamisesta, Halonen naurahtaa.

Puhelimia pyörii Halosen pöydällä runsaasti. Koska uusia puhelinmalleja tulee ja vanhoja poistuu, työ on jatkuvaa oman ammattitaidon ylläpitämistä.

– Pelastuslaitoksella puhelimen tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys.

Kentällä ei voi jäädä ihmettelemään, mistä painetaan kun puhelimeen vastataan. Toki meillä on myös älypuhelimia.

Esimerkiksi palotarkastajien tarpeet painottuvat niihin.

Muun muassa sabotaasit tai luonnonmullistukset ovat riskejä puhelinverkkojen toimivuudelle. Vaikka esimerkiksi suuren maanjäristyksen riski Suomessa on pieni, pelastuslaitoksella on varauduttava kaikkeen.

– Suuret yleisötapahtumat saattavat aiheuttaa niin paljon kuormitusta yhden tukiaseman alueella, että verkot kaatuvat. Tällaisissa tilanteissa pelastusviranomaiset käyttävät VIRVE-verkkoa.

Halonen tekee suunnitelmia GSMkuuluvuuden lisäämiseksi väestönsuojissa, joita pelastuslaitos ylläpitää. Keskeisimmissä väestönsuojissa toimivat jo useimpien operaattoreiden matkapuhelimet, ja loputkin tuodaan vähitellen kuuluvuuden piiriin.

Pelastuslaitoksella on Halosen lisäksi töissä toinenkin viestisuunnittelija. Hänen työnkuvansa painottuu pääasiassa VIRVE-verkkoon. Työtään suunnittelijat tekevät varsin itsenäisesti. Itsenäinen työ tarkoittaa silti kaikkea muuta kuin yksinäistä työtä.

– Vaikka olen suurimman osan ajastani yksin työhuoneessani, olen koko ajan tekemisissä koko pelastuslaitoksen kanssa. Palvelen Helsingin seitsemää pelastusasemaa ja kesäisin myös Suomenlinnan pelastusasemaa. Lisäksi vastuullani ovat Pelastuskoulu, kiinteistönhoidon tukikohta ja varikot. •

n MARITTA KUUSSALO toimistonhoitaja, sosiaalivirasto Työpaikalla otan kopiokoneella kaksipuolisia tulosteita ja sammutan valot aina poistuessani huoneesta. Olen työpaikkani ekotukihenkilö, mutten vielä ole juuri ehtinyt paneutua tehtäviin.

Kotona sammutan tunnollisesti kaikki sähkölaitteet.

Olen mielelläni hämärässä, enkä pidä kaikkia lamppuja päällä. n ARTSI AHONEN puistotyöntekijä, sosiaalivirasto Työssäni en juuri kiinnitä huomiota energiansäästöön.

En muista, että sitä olisi erityisesti pidetty esillä. Kotona säästän kuitenkin kovasti. Pidän valot päällä vain siellä missä olen, ja laitan tietokoneen lepotilaan.

Kaupungilla voitaisiin ottaa käyttöön uudempaa tekniikkaa. Esimerkiksi ulkoilualuiden katulamput voisivat toimia liiketunnistimilla. Vaikka tekniikka on kallista, pitkällä tähtäimellä vaihtaminen voisi tulla edullisemmaksi.

n MARJA-LEENA SUOLANEN hammashoitaja, terveyskeskus Töissä kiinnitän huomiota valaistukseen ja laitteiden energiankäyttöön. Lisäksi pyöräilen seitsemän kuukautta vuodesta. Työpaikallani on mietitty paljon energiansäästöä. Kotona pidän esimerkiksi suihkut lyhyenä ja yritän kannustaa muitakin samaan.

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että valot saattavat palaa työpaikan käytävillä myös iltaisin. Laitoin tästä sähköpostia eteenpäin. Joskus mietin myös sitä, voisivatko käytävien valaistukset olla hämärämpiä. Kirkkaus ei mielestäni ole välttämätöntä.

n ABIB MUKHTAR sosiaalityöntekijä, sosiaalivirasto Sammutan työpaikalla valot ja laitteet silloin, kun en tarvitse niitä. Kotona pyrin tekemään samoin, vaikken asiaan paljon kiinnitäkään huomioita.

Energiansäästöstä on joskus puhuttu työpaikalla.

Luulen, että ohjeistukset on tarkoitettu enemmän niille, jotka eivät muutoinkaan ajattele toisia. Energiansäästö on mielestäni toisten huomioimista.

Helsingin henki | lokakuu 2011

21

kaffella teksti Laura Heikkinen kuvat Juho Kuva

sa:

> Keskustelemas

taloussihteeri Raija Tamminen Talpasta inen tiedottaja Marjo Haata sta kulttuurikeskukse erityisluokanopettaja rastosta Kari Rajaorko opetusvi

> Aihe:

Työelämän joustot

> Paikka:

Kahvila Taikalamppu

Joustoa

elämään ja työhön Jos kiire on jatkuvaa, työ ei oikein maistu tai terveys oireilee väsymyksestä eri tavoin, voi olla hyvä miettiä mikä avuksi. Auttaisiko työtehtävien vaihto, pitäisikö lähteä opintielle ja vaihtaa ammattia vai saisiko vaikka vuorotteluvapaasta uutta virtaa? Kaupunki tarjoaa monenlaisia työelämän joustoja.

K

alliossa Torkkelinmäellä on pieni ja taiteellinen kahvila Taikalamppu. Syksyisenä iltapäivänä kahvikupin ääreen ovat työelämän joustoista kokoontuneet keskustelemaan taloussihteeri Raija Tamminen Talpasta, tiedottaja Marjo Haatainen kulttuurikeskuksesta ja erityisluokanopettaja Kari Rajaorko opetusvirastosta. Tamminen on ollut vuoden osaaikaeläkkeellä, Haatainen tuli elokuun alussa takaisin Stoaan kulttuurityöhön vuoden opintovapaalta, ja Rajaorko palasi tuttuun Alppilan yläasteen kouluun 8. ja 9. luokkalaisten pariin oltuaan vuoden vaihteesta vuorotteluvapaalla.

Miksi sait kimmokkeen hakea joustoa?

– Tarkoitukseni on olla työelämässä mukana 65-vuotiaaksi, eikä vielä jäädä kokonaan eläkkeelle. Olen ollut kaupungilla lähes 12 vuotta ja pidän työn­ teosta yhä, mutta nyt tämä kolme työpäivää viikossa tuntuu sopivalta tahdilta.

Mieheni on jo eläkkeellä, Tamminen kertoo.

– Minä halusin kokeilla kokonaan jotain uutta ja päätin yhdeksän vuotta kulttuurityötä tehtyäni vaihtaa alaa, joten lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Otin aluksi pari vuotta opintovapaata, miltä kuitenkin palasin takaisin vuoden jälkeen huomattuani, että hoitoala ei olekaan minun juttuni. Tuli ikävä kulttuurin pariin takaisin, ja kun sijaiseni jäi juuri sopivasti äitiyslomalle, päätös palata oli nopea, kertoo Haatainen.

– Minulla taas oli tullut samassa koulussa lähes kahdeksan vuotta täyteen, ja lisäksi täytin pyöreitä vuosia, joten halusin aikaa hengähtää ja rauhoittaa päivärytmiä. Halusin vauhdin pois vähäksi aikaa, Rajaorko toteaa.

Miten toiveesi otettiin työpaikalla vastaan? Entä olivatko järjestelyt työläitä?

Jokaisen mielestä järjestelyt ja paperityöt olivat vaivattomat hoitaa. Tamminen turvautui kaupungin eläkeneuvojan apuun, Rajaorko piipahti työvoima-

22

Helsingin henki | lokakuu 2011

n Kari Rajaorko kertoo Raija Tammiselle (vas.) ja Marjo Haataiselle vuorotteluvapaastaan.

toimistossa henkilökohtaisesti ja Haatainen pani aikuisopiskelutuen vetämään.

Rajaorko kertoo, että niin rehtori kuin opettajakollegat suhtautuivat asiaan hyvin positiivisesti. Vaikeinta oli kertoa oppilaille, että on jäämässä pois töistä kesken lukukauden.

– Meillä on työpaikka, jossa keski-ikä on yli 50 vuotta. Tälläkin hetkellä meitä osaaikaeläkeläisiä on useita, ja siksi töiden järjestely on jokapäiväistä. Minulla on sijainen kaksi päivää viikossa, kun olen eläkkeellä, sanoo Tamminen.

– Niin esimieheni kuin kollegatkin olivat iloisia, että pääsin opiskelemaan ja sain elämääni jotain uutta, Haatainen kertoo.

Onko työelämästä jääminen rahallisesti tiukkaa? Miten pärjäsit?

– Ei elintaso mitenkään dramaattisesti laske, sillä asioita voi järjestellä lainojenkin kanssa.

Uskon, että monilla on hieman säästöjä, pohtii Rajaorko.

Haatainen kertoo eläneensä hyvin ansio­ sidonnaiseen verrattavissa oleval­la aikuis­ opintotuella sekä säästöillään. Yhdessä he kaikki vertaavat vapauden antia elämän­ kokemuksiin. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Parempi vanhana miettiä, mitä on tehnyt kuin mitä jättänyt tekemättä.

Miten kaikki on mennyt?

Mitä kokemuksia olet saanut?

Tamminen kertoo nauttivansa suuresti, kun hänellä on enemmän aikaa olla miehensä kanssa yhdessä. Rauhoittuminen tuo iloa elämään. Kaksi päivää lisää vapaata viikossa on hänestä aivan luksusta. Vaikka Talpassa on välillä kiire, hän ei koe joutuvansa tekemään viikon töitä kolmessa päivässä.

Haataisen vuosi meni tiiviisti opiskellessa, mutta hänelläkin oli enemmän mahdollisuuksia suunnitella omaa ajankäyttöä itse.

Rajaorko kertoo, että heti aluksi hän suuntasi vaimonsa kanssa muutaman viikon matkalle Australiaan ja Uuteen Seelantiin.

Monet mahdollisuudet

– Se oli mahtava aloitus ja vei aivan uuteen maailmaan. Sen jälkeen puuhailin mökillä, ja teimme pieniä matkoja. Olin etukäteen päättänyt, että en tee itselleni tiukkaa ohjelmaa, enkä aio opiskella mitään vaan hidastaa arkea. Se onnistui, vuorokausirytmi oli rauhallista.

Millainen oli paluu takaisin samaan työpaikkaan ja arjen rytmiin? Miten helposti eläkepäivät vaihtuvat työhön?

Tamminen avaa työpaikkansa oven joka maanantai hyvin levänneenä neljän vapaapäivän jälkeen. Miten Rajaorkon paluu arkeen sujui pitkän vapaan jälkeen?

– Paluu oli helppo, kun tiesin etukäteen, että vapaus kestää tietyn ajan. Seitsemän kuukautta riitti. Tykkään tehdä töitä nuorten parissa, ja onhan meillä opettajilla etuna pitkät kesälomat. Jatkossa yritän ottaa asiat rennommin, enkä lähde kiireen kelkkaan, hän toteaa.

– Minähän lähdin siitä, että en tule enää takaisin vaan vaihdan alaa. Oli lopulta myönnettävä erehtyneensä, sillä minulla oli hoitoalalla vierauden tunne. Oli hieman noloakin palata, mutta mahtava porukkamme otti hyvin vastaan. Olen yhtä kokemusta rikkaampi, pohtii Haatainen.

Mitä joustoja sinulla on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa?

Rajaorko voisi ottaa viiden vuoden päästä uuden vuorotteluvapaan, mutta nyt riittää virtaa opetustyöhön. Haataistakin vuorotteluvapaa voisi tulevaisuudessa kiinnostaa, mutta tänä syksynä hän jatkaa työn ohessa opintoja omalla alallaan tekemällä kulttuurituottajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Tamminen aikoo tehdä kolmipäiväistä työviikkoa eläkeikäänsä asti.

Voitteko suositella muille vastaavaa?

Lämpimästi, kun kerran kaupungilla on tällaiseen mahdollisuus, kaikki kannustavat. •

Kaupungilla käytössä olevia työelämäjoustoja ovat muun muassa etätyö, erilaiset osa-aikatyömahdollisuudet, opintovapaa, vuorotteluvapaa, hoitovapaa ja virka- ja työvapaat.

> Osa-aikatyömahdollisuudet Töiden osa-aikainen järjestäminen lähtee työntekijän tilanteesta ja tarpeesta. Jos tehtävien sujuvan hoidon kannalta on mahdollista, työntekijälle tulee antaa mahdollisuus tehdä töitä osa-aikaisesti.

Työntekijä neuvottelee asiasta työnantajansa kanssa ja viime kädessä päätös perustuu työnantajan harkintaan. Mahdollisuus järjestää töitä osa-aikaisesti vaihtelee virastoittain ja liikelaitoksittain. > Etätyö Etätyö on hyvin joustava työnteon muoto ja soveltuu moniin sellaisiin töihin, jotka eivät ole sidottuja aikaan, paikkaan tai esimerkiksi aineistoon, joka on saatavilla vain työpaikalla.

Etätyötä voidaan tehdä kokoaikaisesti, osa-aikaisesti tai vain satunnaisesti. Näistä mahdollisuuksista sovitaan aina työnantajan kanssa, joka viime kädessä päättää, onko työn tekeminen etätyönä mahdollista. > Lisätietoja muista kaupungin työelämäjoustoista Helmestä > Henkilöstö > Työaika sekä Helmi > Henkilöstö > Lomat ja vapaat.

Haloo mistä on kyse?

Mitä on eläkeneuvonta?

Vastaamassa eläkeneuvojat Kirsi Raudoskoski ja Maija Siponen henkilöstökeskuksesta.

?

Mitä on eläkeneuvonta?

Kaupunki on tarjonnyt henkilöstölleen eläkeneuvontaa ja vuosikymmeniä. Eläkeneuvonnassa tehdään eläkesuunnittelua, annetaan tietoa eläkkeistä ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä palvelussuhdeasioista sekä tehdään eläkehakemuksia. Henkilöstökeskuksessa on kaksi eläkeneuvojaa.

?

Missä tilanteessa ja miten voi kysyä neuvoja?

Neuvoa voi kysyä aina kun eläkeasiat alkavat mietityttää. Viimeistään kannattaa ottaa yhteyttä noin puoli vuotta ennen eläkkeelle jääntiä.

Annamme neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Meille voi myös varata ajan (puhelinaikana arkisin klo 12–13) henkilökohtaista suunnittelukäyntiä tai eläkehakemuksen tekemistä varten.

Suosittelemme myös osallistumista eläkkeelle jäävien neuvontapäivään.

?

Mitä teiltä voi kysyä?

Ihan mitä vaan, mikä eläkeasioissa askarruttaa. Tietoja voi kysyä muun muassa erilaisista vaihtoehdoista, jotka liittyvät vanhuus-, osa-aika-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeisiin tai vuorotteluvapaaseen.

?

Mistä voi saada lisätietoa?

Oman viraston tai liikelaitoksen eläkeasiamieheltä tai -yhteyshenkilöltä, esimieheltä ja henkilöstöasiantuntijoilta. > Lisäksi Helmestä kohdasta Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet ja Kevan internetsivuilta keva.fi

Helsingin henki | lokakuu 2011

23

asukas & palvelu

J

ätkäsaareen rakennetaan koteja noin 17 000 asukkaalle ja työpaikkoja noin 6 000 hengelle. Tulevaisuudessa alueella vietetään kaupunkielämää meren äärellä, keskustan kupeessa.

– Jätkäsaari sopii kaikille, jotka haluavat asua kaupunkimaisessa ympäristössä. Alueelle tulee monenlaisia palveluja, harrastusmahdollisuuksia ja hyvät liikenneyhteydet, projektinjohtaja Timo Laitinen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo.

Raitiovaunureitit tekevät liikkumisesta helppoa ja yhdistävät alueen ydinkeskustaan. Jätkäsaaresta rakennetaan myös Töölönlahdelle johtava kevyen liikenteen reitti, joka tarjoaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisen yhteyden keskustan suuntaan. Koko rakennusprojektin on kaavailtu olevan valmis vuoden 2025 tienoilla. Ensimmäiset asuinrakennukset valmistuvat tammikuussa.

Runsaasti palveluja ja puistoja

Jätkäsaaren alueelle tulee paljon erilaisia kaupallisia ja julkisia palveluita kuten kouluja, päiväkoteja, liikuntapalveluja, liiketoimintaa ja palveluasumista. Kunnalliset terveyspalvelut keskitetään läheiseen Marian sairaalaan.

Virkistysmahdollisuuksia on tiedossa runsaasti. Seitsenkerroksinen liikunta- ja vapaa-ajankeskus ja sen vierellä sijaitsevat ulkopelikentät tarjoavat valmistuttuaan puitteet lukuisten urheilulajien harrastamiseen. Suunnitteilla on myös muun muassa uimahalli, kirjasto, nuorisotila, kaupallisia liikuntapalveluita ja ravintoloita. Ostoksillekaan ei tarvitse lähteä keskustaan asti, sillä alueelle on tulossa kaupallinen keskus ja kivijalkaliiketiloja.

Jätkäsaareen tulee runsaasti viheralueita. Näistä suurimpana Hyväntoivonpuisto kiemurtelee tulevaisuudessa koko saaren läpi ja houkuttelee rentoon

oleskeluun ja aktiiviseen vapaa-ajanviettoon.

– Puiston leveys on 88 metriä. Vertai­ lukohdaksi voidaan ottaa Esplanadinpuisto, joka on samanlevyinen. Pituus on miltei puolitoista kilometriä. Myös muita puistoja on tulossa, Laitinen valottaa.

Suuret matkustajalaivat suuntaavat kulkunsa 1900-luvun alusta toimineeseen satamaan jatkossakin. Jätkäsaaren kärkeen rakennetaan myös pienvenesatama ja rantoja pitkin kiertelevät ulkoilureitit, joilla voi nauttia merellisestä maisemasta.

– Alueelle tulee myös uimaranta. Toteutus on todennäköisesti uimalatyyppinen ja laiturirakenteinen.

Kestävää kaupunkikehitystä

Jätkäsaaren rakennusprojektissa on erityisesti otettu huomioon kestävä kaupunkikehitys. Projektissa on toteutet-

Hyvä jätkä teksti Stiina Honkamaa kuvat Arto Wiikari

24

Helsingin henki | lokakuu 2011

n Timo Laitinen vetää Jätkäsaaren mittavaa rakennusprojektia.

Jätkäsaareen aivan keskustan tuntumaan nousee uusi asuinalue, jossa työ, asuminen ja virkistys lomittuvat.

Rakentamisessa korostetaan kestävää kaupunkikehitystä.

Tietoa Huutokonttorista Huutokonttori on yksi Jätkäsaaren vanhoja satamatoimintaa palvelleita

rakennuksia. Rakennuksen nimi juontaa juurensa ajoilta, jolloin satamatyöläiset tulivat aamuisin ilmoittautumaan laivalastien purkutöihin. Huutokonttorilla miehet huudettiin töihin päivittäisen tarpeen mukaan.

Nyt Huutokonttorin vuonna 1937 valmistunut pienempi osa on remontoitu näyttelytilaksi, joka esittelee Jätkäsaaren rakennusprojektia ja paikan historiaa muun muassa pienoismallin, karttojen ja kuvapintojen avulla. Huutokonttorissa toimii myös pelastusasema ja logistiikkaoperaattori 1950-luvulla valmistuneessa laajennusosassa.

Vetonaulana näyttelytilassa on monikosketusseinä. Useampi käyttäjä voi yhtäaikaisesti selata seinällä näkyviä tietopaketteja.

– Monikosketusseinän on kehittänyt innovatiivinen suomalainen yritys Multitouch Oy. Esille saa esimerkiksi karttoja, videoita ja pohjapiirroksia ja rakennusprojektin yhteistyökumppanien infopaketteja, Huutokonttorin koordinaattori Risto Mäkeläinen kertoo.

Huutokonttori on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Jätkäsaaren rakennusprojektista tai kaupunkirakentamisesta yleensä.

– Meillä on käynyt paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita Jätkäsaareen muuttamisesta tai liiketoiminnan aloittamisesta alueella. Tämä on myös hyvä vierailukohde opiskelijoille ja koululaisille, sillä täällä pääsee tutustumaan alueen rakentamiseen ihan paikan päällä, Mäkeläinen sanoo.

tu suunnittelun ja rakentamisen uutta Low2No-toimintamallia, joka tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen ja energian käytön jatkuva vähentäminen. Toimintamallia voidaan soveltaa yksittäisistä kortteleista jopa kokonaisen kaupunginosan kehittämiseen.

Yhteisöllisyys saa uusia muotoja, kun rakennetaan yhteistiloja, joita lähipalveluiden tarjoajien kautta kaikki alueen toimijat ja asukkaat voivat käyttää.

Jätkäsaaressa otetaan käyttöön myös ympäristöystävällinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä, joka vähentää huoltoliikenteen tarvetta kymmenesosaan.

– Järjestelmässä säiliöihin kerätään bio-, seka-, paperi- ja keräyskartonkijätteet erikseen. Täysi säiliö imetään jätejakeittain tietokoneohjatusti keskusasemalle, jossa jäteauto käy vaihtamassa säiliöt, Laitinen kuvailee.

Putkikeräysjärjestelmä helpottaa jätteiden kierrätystä. Suuri osa asuin­alueen roskienkuljetusliikenteestä häviää, mi­ kä vähentää liikennettä sekä liikenteen päästöjä, parantaa pihojen turvallisuutta ja helpottaa niiden kunnossapitoa.

Myös ympäristön viihtyvyys paranee, kun jätehuolto toimii hygieenisesti, hajuttomasti ja ilman melua.

– Lähin vastaava järjestelmä Suomen ulkopuolella on Tukholman Hammarby Sjöstadissa, Laitinen kertoo.

Jätkäsaaressa toimii myös oma logistiikkaoperaattori, joka ohjaa päiväkohtaisesti rakennustoimia, alueiden työaikaista käyttöä, kuljetuksia ja yleistä siisteyttä rakentamisen haittavaikutusten minimoimiseksi.

Jätkäsaaren rakentamisessa tämä on erittäin tarpeellista, koska aluetta rakennetaan samaan aikaan, kun siellä asutaan ja vilkas matkustajasatama ­toimii. •

Huutokonttori > Huutokonttori on avoinna ke klo 15–19 ja la klo 12–17 > Osoite: Jätkäsaari, Tyynenmerenkatu 1 > Koululais- ja opiskelijaryhmille ovet ovat auki tilauksesta huutokonttori@gmail.com > Huutokonttorissa on myös suljettava auditoriotila, jossa voi pitää esityksiä ja luentoja 50 hengelle. Tulossa myös kahvila.

Jätkäsaari

n Risto Mäkeläinen esittelee monikosketusseinää Huutokonttorissa.

> Ensimmäiset asunnot valmistuvat tammikuussa 2012 Saukonpaaden alueelle. > Vuoden 2012 syksyllä valmistuu Hoasin talo opiskelijoille. > Tulossa on 20 prosenttia aravavuokra-asuntoja, 40 prosenttia vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja ja 40 prosenttia Hitas-, asumis­-oikeus- ja osaomistusasuntoja. > Alue valmistuu noin 2025. > Alueelle muuttaa noin 17 000 asukasta, työpaikkoja on tulossa noin 6 000 hengelle. > Lisätietoja: uuttahelsinkia.fi/jatkasaari

Helsingin henki | lokakuu 2011

25

työhyvinvointi teksti Stiina Honkamaa kuva Pekka Holmström

Tehokas työtapaturmien torjunta on käytännön turvallisuustekoja, kokemuksista oppimista, koulutusta ja seurantaa. Sekä tietysti huolellisuutta ja malttia.

Turvallisesti

sorvin ääressä

K

aupungin työtapaturmien ja varsinkin työmatkatapa­ turmien määrä on ollut pienoisessa kasvussa koko 2000-luvun.

Viime vuonna kaupungin henkilös­ töllä oli 2 871 työtapaturmaa ja ammat­ titautia. Niiden määrä lisääntyi edel­ lisestä vuodesta 9,5 prosenttia vaikka henkilöstöä oli noin 500 vähemmän vii­ me vuonna. Vuonna 2009 työmatkata­ paturmia sattui 698 ja viime vuonna nii­ tä oli 838. Kasvua oli siis 20 prosenttia.

Työmatkatapaturmat ovat keskimää­ rin vakavampia kuin työpaikkatapatur­ mat, koska kadulla liukastumiset ja kaa­ tumiset aiheuttavat monesti murtumia.

Näistä aiheutuvat kustannukset saatta­ vat olla suuria. Työmatkatapaturmien­ kasvun syynä lienee ainakin osaltaan parin edellisen vuoden kylmät talvet ja liukkaat kelit.

26

Työturvallisuustyö on pitkäjänteistä työ­ tä, ja kaupungilla pyritään jatkuvasti ­kehittämään uusia työkaluja ja menetel­ miä, joiden avulla työturvallisuutta voi­ taisiin hallita ja parantaa. Parhaillaan ­pyritään löytämään uusia keinoja työ­ matkatapaturmien vähentämiseen. Kau­ pungin työsuojeluneuvottelukunta on muodostanut jäsenistään työryhmän, joka työstää asiaa. Käyttöön otettavista uusista keinoista tiedotetaan loppuvuo­ den aikana.

Satama muutti suuntaa

Helsingin Satamassa työtapaturmat ovat selkeästi vähentyneet. Miten siinä on onnistuttu?

– Kolmisen vuotta sitten teimme pää­ töksen, että kiinnitämme jatkossa eri­ tyistä huomiota työturvallisuuteen, ­Sataman työsuojelupäällikkö AnnaMaija Salermo kertoo.

Helsingin henki | lokakuu 2011

– Helsingin Satamassa on käytössä vii­ me vuonna lisensoitu Työterveys- ja työ­ turvallisuusjohtamisjärjestelmä OHSAS 18001, joka on laadittu yhteensopivaksi laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmä­ standardien kanssa, hän jatkaa.

Vuonna 2009 tapaturmia oli edelli­ seen vuoteen verrattuna neljäsosa vä­ hemmän, ja viime vuonna määrä oli jo puolittunut. Työmatkatapaturmia Sata­ massa ei ole koskaan ollut paljon, tänä vuonna niitä on ollut kaksi.

Satamassa työtapaturmat sattuvat useimmiten laivan kiinnitystilanteessa – jopa puolet työtapaturmista tapahtuu köysihenkilöstölle. Köysienkiinnitysta­ paturmia oli 13 vuonna 2008, mutta vii­ me vuonna ne vähentyivät neljään.

– Kun painavia köysiä heitetään lai­ vasta, ne saattavat osua sormiin. Kun köysi kiinnitetään pollariin, tapahtuu venähdyksiä. Talvet ovat erityisen riski­ altista aikaa, kun maassa on lunta ja jää­ tä, Salermo kertoo.

– Vaikka syksyisin aina varoitetaan tulevasta talvesta, silti pimeät ja liukkaat joka kerta yllättävät.

Vaaratilanteet kuriin

Salermon mukaan on kolme asiaa, jotka­ toimivat käsi kädessä ja muodostavat selkärangan Sataman työtapaturmien­ estossa: Helsinki liittyi Nolla tapatur­ maa -foorumiin, Sataman Helmessä on­ oma turvallisuusosio sekä OHSAS 18001 työterveys ja -turvallisuusjärjes­

Termejä > Työtapaturma Työpaikalla, työpaikan ulkopuolella työaikana tai työmatkalla sattunut tapaturma. Tapaturmaksi luetaan myös äkilliset myrkytykset ja väkivalta. > Työpaikkatapaturma Työpaikkatapaturma sattuu työpaikalla tai sen alueella tai varsinaisen työpaikan ulkopuolisessa työkohteessa. Työpaikkatapaturmat sisältävät myös työliikennetapaturmat. > Työmatkatapaturma Tapaturma joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin. > Ammattitauti Sairaus, joka todennäköisesti on aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

psykologi Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii, miten toistot ja työrutiinit kuormittavat terveyttä.

Ehjänä ja järjissään.

Neljä vuosikymmentä.

Monissa ammateissa tehdään pitkälti arjen askareista tuttuja asioi-

n Työtapaturmat ovat vähentyneet vuosittain Helsingin Satamassa.

Jatkuva työsuojelutyö ja työturvallisuuskoulutukset tuottavat tulosta.

telmän päätavoite edistää henkilöstön turvallisuutta.

– Vaarojen arviointi on tästä iso osa. Viime vuonna arvioitiin kaikki osastot jaoksittain, mikä tehdään joka neljäs vuosi. Tänä vuonna arvioidaan vain laivoja kiinnittävä ja irroittava terminaalihenkilöstö sekä tekniset työmaakohteet, joissa työtapaturmia sattuu eniten, Salermo kertoo eri vuosille jaetusta työstä.

Työtapaturmien tutkinta aloitettiin kolme vuotta sitten.

– Kun jotain sattuu, käyn asianomaisen henkilön kanssa tilanteen perinpohjaisesti läpi ja kirjoitan poikkeamaraportin. Helmessä julkaistaan jokaisesta sattuneesta työtapaturmasta pieni juttu ilman henkilötietoja.

Näitä kannattaa käydä lukemassa, jotta pystyy varautumaan vastaaviin tilanteisiin, Salermo kehottaa.

Satama on panostanut työturvallisuuskoulutuksiin. Lähes jokaisella on työturvallisuuskortti. Tekniikka- ja terminaalihenkilöstö on käynyt myös tulityökursseilla. Laiturialueilla työskentelevät ovat käyneet vedestä pelastautumiskursseilla, ja terminaalihenkilöstöllä on kattava ensiapukoulutus. Väkivaltatilanteisiin on järjestetty Puhe-Judo koulutusta, ja Palmia on myös kouluttanut kohtaamaan väkivaltaisia asiakkaita.

Millaista on jatkuva työsuojelutyö pähkinänkuoressa?

– Kentälle pitää mennä avoimin mielin.

Myös läheltä piti -tilanteiden ilmoittaminen on tärkeää. Terminaaleista tulee heti tietoa, jos jotain poikkeavaa tapahtuu. Asiat ovat aika hyvin tiedossa, ja alun opettelun jälkeen tuntuu, että työtapaturmien hallinta on kaikilla jo selkäytimessä. Silti täytyy kulkea silmät auki, Salermo muistuttaa. •

Nolla tapaturmaa -foorumi Nolla tapaturmaa -foorumi on työterveyslaitoksen ylläpitämä työpaikkojen verkosto.

– Verkoston ideana on, että organisaatiot saavat tietoa toisiltaan ja voivat hyödyntää sitä. Foorumissa voidaan jakaa hyviä ideoita, työsuojelupäällikkö Jussi Köntti henkilöstökeskuksesta kertoo.

Työterveyslaitos tarjoaa materiaaleja, tilaisuuksia ja seminaareja, joissa esitellään ajankohtaisia työsuojeluasioita. Organisaatioiden edustajat voivat keskustella ja vaihtaa ideoita myös Nolla tapaturmaa -foorumin ekstranetissä.

– Tavoitteena on, että työtapaturmia ei sattuisi laisinkaan, Köntti painottaa.

Foorumiin kuuluu lähes 300 erilaista organisaatiota tai yritystä. Nykyisellä turvallisuustasolla ei ole merkitystä, vaan sillä että on sitoutunut verkoston ajatusmaailmaan.

– Foorumin vaikutuksia on tutkittu jonkin verran. Mukana olevat ovat pystyneet parantamaan turvallisuustasoaan keskimäärin muita enemmän. > Lisätietoja: www.nollatapaturmaa-foorumi.fi

ta – ajetaan autoa, hoidetaan lapsia tai vanhuksia, korjaillaan ja huolletaan, puuhataan tietokoneen kanssa tai luetaan, kirjoitetaan ja puhutaan. Tästä huolimatta ammattimaisen toiminnan erottaa yleensä nopeasti amatöörien puuhasteluista. Yhdessä asiassa moni ammattilainenkin on kuitenkin amatööri.

Amatöörihoitaja hoitaa lapsiaan tai vanhempiaan vain muutamia vuosia, ja työssäoloaikaan suhteutettuna istumme vapaa-ajallamme ratissa tai tietokoneen ääressä varsin vähän. Kun jokaisena työpäivänä tekee kaksi kertaa tietyn kuormittavan liikkeen, liikkeitä kertyy 40 vuoden työuran aikana noin 17 000. Siis seitsemäntoistatuhatta, ja jo kahdella päivittäisellä toistolla. Kestäisikö ovenkahva tai pöytälampun varsi tällaista rasitusta?

Kunnon ammattilainen sovittaakin työrutiininsa siihen tosiseikkaan, että työuran puitteessa aivan tavanomaiset liikkeet ja asennot voivat muodostua riskitekijäksi. Hän ymmärtää, että jo kuormittavan liikkeen määrän puolittaminen lisää merkittävästi todennäköisyyttä jäädä hyvässä kunnossa eläkkeelle.

Kunnon ammattilaisia näyttäisi kuitenkin olevan harvassa. Vaikka kyse on työntekijän omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, työsuojelun ja työterveyshuollon väkeä tapaa toisinaan ”saarnaamassa” kuormituksen hallinnasta kohtalaisen vastentahtoiselle kuulijakunnalle.

Psyykkinen tai psykososiaalinen kuormitus on fyysistä kuormitusta vaikeammin hahmotettava ilmiö. Saatavilla on kaikille työpaikoille tarkoitettuja esiintyy–ei esiinny-tyyppisiä kuormituskartoituksia. Ne eivät kuitenkaan auta näkemään ammattien erityispiirteisiä kuormitusprofiileja, ja vielä vähemmän hallitsemaan ja vähentämään kuormitusta.

Yksittäisen ammattilaisen ja työyhteisön pitäisi hahmottaa ensinnäkin, mikä psyykkinen kuormitus pitäisi pyrkiä poistamaan ja mikä kuormitus taas kuuluu lähtemättömästi työhön, jolloin sitä voidaan ainoastaan hallita mahdollisimman hyvin.

Toiseksi on muodostettava kuva kuormituksen luonteesta: liittyykö se pakkotahtisuuteen, kuormittaviin tai uhkaaviin vuorovaikutustilanteisiin, virheen merkittäviin seuraamuksiin, työhön kohdistuviin ristiriitaisiin odotuksiin, työn ennakoimattomuuteen tai yksitoikkoisuuteen, onnistumisen kokemusten vähäisyyteen, väkivallan uhkaan vai mahdollisesti työhön kohdistuvaan julkiseen kiinnostukseen. Vasta tällaisen analyysin myötä voidaan kehittää ja ylläpitää toimintatapoja, jotka auttavat kuormituksen hallinnassa.

Työurien pidentäminen on yhteiskunnassamme polttava kysymys, ja siksi tulemme jatkossa näkemään entistäkin enemmän erilaisia tyhy- ja tykyhankkeita. Luultavasti lyhytkestoiset hankkeet eivät kuitenkaan pidennä kenenkään työuria: työkykyä uhkaaviin tekijöihin pitäisi saada muutos koko työuran ajalle. Työurat pitenevät vain jos työntekijät mieltävät kuormituksen hallinnan osaksi ammattitaitoa – kunnon ammattilainen tietää paitsi miten hommat tehdään myös kuinka työelämässä pysytään neljä vuosikymmentä ehjänä ja järjissään. Työnantajan tehtävä on iskostaa kuormituksenhallinta-ajattelua vanhojen ja vastatulleiden työntekijöiden ammattiylpeyteen.

Itse asiassa jo oppilaitosten kuuluisi iskostaa tämä ajattelu opiskelijoihinsa. Koska ne eivät sitä tee, meidän – Suomen suurimman työpaikan – on ilmeisesti hoidettava tämäkin asia itse. *onnistuu vaivoin peittämään ylpeytensä marttyyrimaisella huokauksella* .

Helsingin henki | lokakuu 2011

27

liikkeellä Koonnut Laura Heikkinen kuvat Helsingin Kulttuurikeskus

Jos olet kiinnostunut teatterista, tanssista, sirkuksesta, elokuvista, rockista, jazzista tai kuorolaulusta, tai haluat itse tarttua siveltimeen taidetyöpajassa tai puikkoihin käsityökerhossa, kulttuurikeskuksella on tarjontaa jokaiselle taiteesta ja luovuudesta kiinnostuneelle ikään katsomatta.

n Riku Niemi Orchestran Easy Listening -konserttisarja tekee paluun Malmitalolle.

Kulttuuri värittää syksyä Lasten ja nuorten Annantalo n Annantalon taidekeskus on lasten ja nuorten taidetalo Kampissa. Talon remontti on valmistunut, joten muutto Töölöstä takaisin taloon alkaa. Tammikuussa vietetään Annantalon 25-vuotissynttäreitä.

Annantalo on mukana taidekasvatuksen kehittämistyössä erilaisin projektein. Päiväs-

Kulttuurinen Caisa

n Viva México! Caisassa vietetään marraskuussa Meksikon kulttuuriviikkoja.

28

Helsingin henki | lokakuu 2011

n Caisa on kansainvälinen kulttuurikeskus Helsingin ydinkeskustassa. Caisan tavoitteena on tukea monimuotoisen kaupungin kehittymistä edistämällä eri maista tulleiden ihmisten vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista ja antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yh-

aikaan talossa vierailevat päiväkoti- ja koululaisryhmät taideopetuksessa, ja illemmalla talo täyttyy taiteen alojen eri-ikäisistä harrastajista. Usein tapahtumiin ja näyttelyihin liittyy usein työpajoja. Tapahtumista tunnetuimpia ovat Lasten Taiteiden yöt, Hurraa!ja Bravo!-festivaalien teatteriesitykset, Naperokino, Taideneuvola ja Japani-päivä.

Tänä syksyn kohokohta on teatteriryhmien Särmä ja Vire muokkaama hurja, hauska ja haikea tarina Peter Panista.

30.10. klo 15 Peter Pan 11.11. klo 9.30 Naperokino

teiskunnasta. Caisa järjestää konsertteja, ruokafestivaaleja, näyttelyitä, seminaareja, kursseja ja kerhoja sekä omaa Ourvisionlaulukilpailua.

Syksyn kohokohtia ovat Mosambikin kulttuuriviikot näyttelyineen marraskuun alkuun asti sekä Meksikon kulttuuriviikot näyttelyineen ja myytävine käsitöineen.

11.11.–15.12. Meksikon kulttuuriviikot 26.11. klo 18 Let’s Dance

-tanssikoulun joulushow

Oli Brow

Jazzin ja bluesin Malmitalo n Malmitalo sijaitsee Malmilla juna-aseman tuntumassa. Talo tarjoaa monipuolisesti kulttuuripalveluja, kuten konsertteja, elokuvia, teatteria ja näyttelyitä. Talossa toimivat myös kirjasto, työväenopisto, musiikkiopisto, tanssiopisto, kuvataidekoulu ja käsityökoulu.

Ohjelmatarjonta ulottuu Vaippakansan-karnevaalista 60+-sarjan esityksiin. Kouluikäisille on tarjolla esityksiä myös iltapäivisin. Malmitalo tunnetaan erityisesti jazz- ja blueskonserteistaan, joita joka kaudella löytyy tasokas valikoima. Konserttiohjelmistossa on myös rockia, etnoa, klassista ja lastenmusiikkia. Ohjelmistoon sisältyy lisäksi elokuvia, näyttelyitä, erilaisia tapahtumia ja pienimuotoisia teatteriesityksiä. Galleriassa avautuu joka kuukausi kiinnostava kuvataidenäyttely, joka järjestetään yhteistyössä Helsingin Taiteilijaseuran kanssa.

Syksyllä paluun tekevä Riku Niemi Orchestran Easy Listening -konserttisarja on ollut hyvin suosittu. Tarjolla on myös Jazz’n Jam -sarjaa sekä erityisen runsaasti bluesia. Mukana on useita maailmanluokan nimiä.

1.11. klo 19 27.11. klo 19 3.12. klo 15

RNO: Easy Listening ImproMonoOpera – Jazz’n Jam Nukketeatteri Sampo: Joulu tulla jollottaa

Maailmanmusiikin Savoy

Lisätietoja kulttuuritaloje n tarjonnasta kulttuuri.hel. fi

Konserttien ja flamencon Kanneltalo n Kanneltalo sijaitsee Kannelmäen juna-aseman vieressä. Kodikas läntisen Helsingin kulttuurikeskus viettää vuoden päästä syksyllä 20-vuotisjuhliaan. Talossa toimivat kulttuurikeskuksen lisäksi kaupunginkirjasto, työväenopisto, nuorisoasiainkeskus, Kulttuurikahvila Voilá ja lipunmyynti. Näyttelyitä on sekä galleriassa ja aulassa että kahvilassa. Lisäksi nuorisolle on jo kolmatta vuotta järjestetty kulttuuriharrastustoimintaa lähiöprojektin rahoittamassa Pulssiprojektissa.

Kanneltalo tarjoaa monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa kaikille. Ohjelmatoiminnan pääpaino on musiikissa ja lastentapahtumissa. Viime vuosina myös flamenco saanut runsaasti lava-aikaa. Konserttisali remontoitiin vain vuosi sitten.

Syksyn uutuuksia ovat amerikkalaisen roots-musiikin meheville apajille luotsaava Juurilla-klubi ja varttuneemmalle väelle suunnatut Senioritorstait.

3.11. klo 19 12.11. klo 15 15.11. klo 19

n Mitä kuuluu 22-Pistepirkon Espelle, PK:lle ja Askolle? Keikkaa on pukannut jo vuodesta 1981.

22-Pistepirkko Lasten lauantai Vapaat äänet -jazzkonsertissa Emile Parisien Quartet (Ranska) ja Ounaskari–Mikkonen–Jørgensen.

Jonna Tervomaa

11.11. klo 19 Maestro ja minä: Jonna Tervomaa 17.11. klo 18 Flyygelikuu: Tuomas Niininen 26.11. klo 19 Stella Polaris -improvisaatioryhmä

Kaksikielinen Vuotalo n Vuotalo täyttää tänä syksynä 10 vuotta. Vuosaaressa sijaitsevassa talossa toimivat kaupunginkirjasto, kulttuurikeskus, työväenopisto sekä Vuosaaren lukio ja Tehtaanpuiston ylä-aste. Talossa on korkea galleriatila.

Vuotalo on vahvasti kaksikielinen. Asukkaiden omakseen ottaman kulttuuritalon ohjelmatarjonnassa on paljon konsertteja, elokuvia, teatteria, stand-upia ja lastentapahtumia. Elokuvatarjonnan voi aloittaa Naperokinonäytöksistä, siirtyä Skidikinoihin, Alakoulukinoihin, Yläkoulukinoon ja lopulta katsella Maanantaileffanäytöksiä ja Klassikkoelokuvia.

Flyygelikuu-konsertit ovat matalan kynnyksen klassista musiikkia, klubi-illoissa taas kuullaan konsertteja ja nähdään stand-upia, improvisaatiota ja teatteria. Jazz­ lauantai- ja perjantai-illoissa on nimensä mukaisesti tarjolla jazzmusiikin helmiä. Maestro ja minä -illat vetää Heimo ”Holle” Holopainen.

Tanssin Stoa

n Ensi vuonna 25-vuotisjuhliaan viettävä Savoyteatteri toimii vierailuteatterina Helsingin keskustassa. Erityisesti talo tunnetaan maailmanmusiikkikonserteistaan, mutta ohjelmistoon mahtuu myös iso joukko muita tapahtumia. Savoyssa nähdään vuoden mittaan yli 200 eri tapahtumaa.

Marraskuun maailmanmusiikin tähti tulee Senegalista. Rastatukkainen Cheikh Lô tuo tuulahduksen länsi- ja keskiafrikkalaista musiikkia, johon hän on sekoittanut ripauksen kuubalaisia ja meksikolaisia rytmejä ja jopa flamencoa. Musiikin legenda Larry Graham & Graham Central Station -yhtyeen konsertti kuullaan marraskuussa.

n Stoa on Itäkeskuksen kulttuurikeskus, jossa toimivat kulttuurikeskuksen lisäksi kirjasto, suomen- ja ruotsinkieliset työväenopistot, nuorten toimintatalo Kipinä ja marokkolaisista herkuistaan tunnettu Café Stoa.

Ohjelmistossa on huomioitu kaikki ikäryhmät ja myös Itä-Helsinkiin muualta maailmasta muuttaneet. Stoa tunnetaan erityisesti tanssin talona, ja monen festivaalin tapahtumapaikkana. Päiväkodeille ja kouluille on taidekasvatustoimintaa, elokuvasarjoja ja muita esityksiä.

Stoa tarjoaa tilansa Cirko – Helsingin nykysirkusfestivaalille, Helsingin juhlaviikoille, URB-festivaalille ja Liikkeellä marraskuussa -festivaalille. Lokakuun lopussa saapuu kansainvälinen MasQue-naamioteatterifestivaali. Syksyn kohokohta on marras–joulukuussa esitettävä Hannah ja rakkaus -näytelmä.

1.11. klo 19 Cheikh Lô 4.11. klo 19 Larry Graham 8.12. klo 19 Cristina Branco – Fado Tango -kiertue

21.–23.10.

MasQue 18.–24.11.

Karttunen kollektiv: Keiju, tanssiklassikko 30.11.–8.12. Hannah ja rakkaus

n Keijuja keskellä talvea, ihanaa!

Karttusen klassikko jälleen nähtävissä.

Helsingin henki | lokakuu 2011

29

s u t i ilmo

u l u ta alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar in sanna.k kalenter n a v a a r Seu päivä on aineisto kuuta. as 15. marr

työhyvinvointi

verotus

Asiointilipun verotettavaan työmatkaetuuteen muutos n Verohallinnon uuden tulkinnan

Kuntoremontin tehopäivät n Kaupungin 25-, 30- ja 55-vuotiaille työntekijöille on lähetetty kutsu syksyn Työkykyä kaiken ikää -kuntoremontin tehopäivään. Päivän tavoitteena on innostaa ja motivoida huolehtimaan omasta työkyvystä. Kurssille ei tarvita työterveyshuollosta kuntoutuspäätöstä.

Kutsun saaneet voivat ilmoittautua suoraan kurssille sovittuaan esimiehen kanssa sopivan ajankohdan. Ensi vuonna tehopäivän kohderyhmänä ovat 1982, 1987 ja 1957 syntyneet.

Kurssille ilmoittaudutaan Helmen Sovellutukset-kohdassa > Koulutuskalenteri > Kuntorempat (ylävälilehdessä).

Lisätietoja kuntoremontin tehopäivistä 25-, 30- ja 55-vuotiaille sekä muistakin kuntoremonttimahdollisuuksista Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Kuntoremontti.

mukaan asiointilipusta ei synny verotettavaa työmatkaetua, jos työntekijältä peritty omavastuuosuus on työmatka‑ etua suurempi. Uusi tulkinta otetaan huo­ mioon kuluvan vuoden verotuksessa, ja työmatkaetu hyvitetään työntekijöiden lokakuun säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Asiointilippuina myönnetyistä seutu­ lipuista (kotikunta Espoo, Vantaa tai Kauniainen) ja Helsingin sisäisen liikenteen yleiskausilipuista pääkaupunkiseudun

ulkopuolella asuville ei näin ollen kuulu muodostua verotettavaa työmatkaetua.

Tämä tarkoittaa sitä, että näille työntekijöille palautetaan kuluvan vuoden aikana työmatkaedun arvosta peritty veroennakko sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Kuukausittain perittävä seutulippujen ja yleiskausilippujen omavastuuosuus säilyy ennallaan. Helsingissä asuvien kaupungin sisäisen liikenteen asiointilippuihin ei tule muutoksia, vaan niistä muodostuu aina verollista työmatkaetua. Myös asiointilippujen myöntämisperusteet säilyvät ennallaan.

hankinnat koulutus

Uutta oppimaan n Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: > Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta. Koulutus alkaa tammikuussa 2012. > Taloushallinnon ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa taloushallinnon tehtäviä hoitaville.

Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta. Koulutus on suunniteltu kuntasektorille ja se alkaa syksyllä.

>Taloushallinnon erikoisammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntija- tai projektitehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta. Koulutus on suunniteltu kuntasektorille ja se alkaa syksyllä. > Lisätiedot: Merkonomin koulutus: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi ja koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi.heinonen@hel.fi.

Taloushallinnon koulutus: oppisopimusneuvoja Hanna Pousi, puh. 310 83211, hanna.pousi@hel.fi ja koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula.kajaste@hel. fi. Lisätietoja: oppisopimus.hel.fi., oppisopimus@hel.fi

Mediaseurantapalvelut kilpailutettu n Hankintakeskus on kilpailuttanut yhteishankintana mediaseurantapalvelut virastojen, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen käyttöön. Digitaalisessa sekä sosiaalisessa mediaseurannassa sopimustoimittajaksi valittiin Meltwater Finland Oy ja printtimedia­ seurannassa M-Brain Media Oy. Virastot voivat tehdä oman konseptisopimuksen sopimustoimittajien kanssa. Sopimukset ovat voimassa 11.9.2013 asti.

syyskokous

Akavalaisten Lomatuki ry:n syyskokous n Helsingin kaupungin Akavalaisten Lomatuki ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 22.11. klo 18 Hiidenkiven peruskoululla (Rajatie 7, Tapanila). Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 18.11. mennessä Kaarlo Kontrolle, puh. 050 466 9658 tai kaarlo.kontro@hel.fi. Kaikki Helsingin kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita.

Näyttely

23.9.–15.1.

30

Helsingin henki | lokakuu 2011

Akseli Gallen-Kallela taidemuseossa n Helsingin taidemuseo Tennispalatsi tarjoaa syksyn ajan ainutlaatuisen näyttelyn Akseli Gallen-Kallelan mestariteoksia tarkasteltuna eurooppalaisin silmin. Pääpaino on taiteellisesti merkittävimmissä maalauksissa vuosilta 1884-1910, jota voidaan pitää taiteilijan tuotannon huippukautena.

Näyttely on koottu Helsingin taidemuseon, Pariisin Musée d’Orsayn ja Düsseldorfin Museum Kunstpalastin kansainvälisellä yhteistyöllä. Ensimmäistä kertaa yleisö pääsee tutustumaan Gallen-Kallelan näyttelyyn, jonka taiteellinen sisältö perustuu ranskalaisten ja saksalaisten asiantuntijoiden teosvalintoihin. Viereisessä Kulttuurien museossa Akselin Afrikka -näyttely esittelee taitelijan Afrikka-tuotantoa 1.4.2012 asti. > www.helsingintaidemuseo.fi

Pekka Sauri

Ristikko nro 5/2011 Lähetä ristikon vastaussanat 15.11. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy jatkossa netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Kirsi Laurikainen, Tarja Lindroth, Marja Kauha, Taina Aalto ja Pirkko Ulvinen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | lokakuu 2011

31

Helsingin henki

05

Ju s j si P a

kuva Arto Wiikari

2011

u

ne

n

”

Hyvä renki, mutta huono isäntä.

Mikä se on?

marras–joulukuu 2011

GoGo { uusi duuni }

Elinkeinoelämän sparraaja

32

> Kuka:

Marja-Leena Rinkineva

> ammatti:

elinkeinojohtaja

> töihin: 5.9.

> toimipaikka:

elinkeinopalvelu, talous ja suunnittelukeskus Mitä tekee elinkeinojohtaja?

Helsingin elinkeinopalvelu vastaa kaupungin elinkeinomarkkinoinnista, yrityksille suunnatuista neuvontapalveluista sekä elinkeinopoliittisista kehittämissuunnitelmista ja -projekteista. Kehitämme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa osana talous- ja suunnittelukeskusta.

Missä olit aikaisemmin töissä?

Olin aikaisemmin töissä työ- ja elinkeinoministeriössä. Sitä ennen työskentelin kauppa- ja teollisuusministeriössä. Olen myös istunut käräjät ja ollut töissä parissa asianajotoimistossa.

Teetkö yhteistyötä kaupungin muiden virastojen tai liikelaitosten kanssa?

Kyllä teen paljonkin yhteistyötä ja toivottavasti enenevässä määrin. Yhteistyö on välttämätöntä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja verkostoituminen on paras – ja miksei mukavinkin – tapa toimia.

Mitkä ovat tärkeimmät ulkopuoliset yhteistyökumppanisi?

Elinkeinoelämän järjestöt, yritykset ja yrittäjät sekä ministeriöt.

Helsingin henki | lokakuu 2011

Mikä on ensimmäinen työtehtäväsi?

Olen jo ehtinyt olla monessa mukana. Tärkeimpänä pidän kuitenkin omaan porukkaani tutustumista ja siten koko laaja-alaisen elinkeinopalvelun haltuunottoa.

Mitä haasteita Helsingin elinkeinoelämällä on?

Kun katsotaan Helsingistä ja Suomesta ulospäin, Helsingin elinkeinoelämän samoin kuin koko Suomen elinkeinoelämän haasteet ovat valtavat yleisen talouden epävarmuuden vuoksi. Uudistuminen ja kasvuyritysten syntyminen ovat välttämättömyyksiä. Joillakin aloilla saattaa syntyä työvoiman puutetta.

Minkä asian erityisesti haluaisit nostaa esille ja laittaa kuntoon?

Edeltäjäni Eero Holstila on tehnyt erinomaista työtä, ja siitä on hyvä jatkaa. Kilpailukyvyn ylläpitäminen on välttämätöntä, jotta syntyy hyvinvointia. Tulen jatkamaan työtä entistä yritysmyönteisemmän Helsingin eteen. Tämä pitää sisällään kaikki elinkeinot, suuret ja pienet yritykset, kaikki toimialat mukaan lukien matkailun, joka on Helsingin kannalta erityisen merkittävää. Myös tapahtumien ympärille syntyvää liiketoimintaa tulee pyrkiä kasvattamaan ja houkutella lisää investointeja Helsinkiin.

Suosikkipaikkasi Helsingissä?

Merenranta, josta näkee kauas.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Väliaikaisesti asun Espoossa. Haaveena olisi muutaman vuoden kuluttua asua kävelymatkan päässä työpaikalta.

1.10.–31.1.

koiramäen väki senaatintorilla Enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan -näyttely tuo Mauri Kunnaksen koirahahmot Sederholmin taloon. > helsinginkaupunginmuseo.fi

12.10.–26.11.

ilmastoinfo goes laituri Laiturilla Narinkkatorilla pääsee tutkimaan omien valintojensa ilmastovaikutuksia. > ilmastoinfo.fi

27.–30.10. kirjamessut

Tuhansien tarinoiden kirjamessut Helsingin Messukeskuksessa teemamaana Viro. > web.finnexpo.fi > Kirjamessut

29.10.–6.11.

liikkeellä marraskuussa Kansainvälinen nykytanssifestivaali täyttää 25 vuotta. > www.liikkeellamarraskuussa.fi

20.11.

joulukatu johtaa jouluaikaan Aleksanterinkadulla avautuu joulukatu, joulukuun alussa Naisten joulumessut ja perinteiset Tuomaan Markkinat.

7.12.

helsingin henki nro 6 ilmestyy Aiheina kaupungin juhlavuosi 2012, uudelleensijoitus, Korkeasaari, vuoden saavutus -palkinto ja jouluiset käsityöt.