Helsingin henki 5/2012

henki Helsingin

Helsingin kaup u n g i n he n k i löstö l eht i

020125 www. hel.fi/ helsingin h enki

Lorem sivu 20

Kirjasto

monipuolistuu

Miten strategia toteutui?

sivu sivu10 10

duunissa

teema

06 sivu 10

30 vuotta metron mukana

hyvinvointi

Roosa Kallio markkinoi uusia palveluja. sivu 10 26

Rauhaa joka kouluun

Helsinki 200

pääkirjoitus

kuva Ari Heinonen

Nuoret ääneen

S

unnuntaina valitaan kaupunginvaltuutetut päättämään Helsingin asioista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Poliittiset päättäjät sekä kaupungin virkamiehet ja muu henkilöstö pyrkivät rakentamaan kaupunkia entistä paremmaksi paikaksi asua ja lisäämään asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua.

On tärkeää käyttää äänioikeutensa. Vaalivaikuttamisen rinnalla myös muut vaikuttamisen mahdollisuudet jatkossa kasvavat. Luvassa on uusia demokratiaa lisääviä hankkeita. Esimerkiksi kaupunginkirjasto ja nuorisoasiainkeskus kokeilevat osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat voivat ehdottaa, miten tietynsuuruinen määräraha tulisi käyttää. Uusi palautejärjestelmä parantaa asukkaiden vuorovaikutusta henkilöstön kanssa. Sosiaalisen median käyttö palveluissa kasvaa, ja ajatustenvaihto henkilöstön ja asukkaiden välillä niissä lisääntyy. Muitakin mahdollisuuksia kehitetään kaupungin demokratiatyöryhmän esitysten pohjalta.

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen kaupungin kehittämisessä koskee koko kaupunkia. Jos nuorten osallistumista halutaan edistää, se edellyttää virastoiltamme heidän vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen tarpeen tunnustamista ja sisällyttämistä toiminnan suunnitteluun. Nuoret nimittäin haluaisivat olla mukana muun muassa metroasemien, -vaunujen ja bussien suunnittelussa, jotta julkinen liikenne voisi olla värikkäämpää, viihtyisämpää ja enemmän heidänkin näköistä. He haluaisivat ideoida ja toteuttaa kaupunkisuunnittelua, kaupunkikuvaa ja -kulttuuria. Nuoret toivovat voivansa osallistua enemmän kaupungin päätöksentekoon, antaa kaupungin rakentumiseen oman osuutensa ja tulla kaiken kaikkiaan paremmin mukaanotetuiksi asukkaiksi.

Nuorten kiinnostuksen kohteet, heidän kokemansa vaikuttamisvaje ja halu suurempaan osallistumiseen tulivat esille keväällä nuorten vaikuttamiskanava Ruudin päättäjä­ miitissä, jossa nuoria oli kuulemassa kaupunginvaltuutettuja ja virastojen henkilöstöä. Päättäjämiitissä sovittiin, että nuorten kehittämisideoita vievät eteenpäin asiasta riippuen poliitikot, virastot ja nuoret itse.

Helsingissä järjestetään 24.10.–8.11. nuorisovaalit, joissa valitaan edustajat Ruudin ydinryhmään. Ehdokkaat olivat tavattavissa kaupungintalolla 24. lokakuuta RuutiExpossa, joka kokosi joukon päättäjiä, virkamiehiä ja henkilöstöä kohtaamaan nuoria.

Ruuti on hyvä alku nuorten äänen kuuluviin saamisessa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta nuoret voisivat olla enemmän osallisina kaupungin kehittämisessä.

,,

Luvassa on uusia demokratiaa lisääviä hankkeita.”

// vinkki Tiedettä ja taidetta Unioninkatu on Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden

teemakatu. Unioninakselilla tarkoitetaan Tähtitorninmäen ja Kallion kirkon välistä katuakselia, jonka varrella järjestetään syksyn aikana tapahtumia ja näyttelyjä.

Tähtitieteen yleisökeskus avautui 24.10. akselin päässä Tähtitornin­ mäellä, Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa Helsingin observatoriossa.

Yleisökeskuksessa pääsee tutustumaan avaruuteen ja tähti­tieteen historiaan sekä arvorakennukseen.

Suomalaista nykykuvataidetta on esillä sähköjakokaapeissa Unioninkadulla ja Siltasaarenkadulla. Näyttelyn teemana on kadun monipuolinen historia ja nykypäivä. Esillä on grafiikkaa, piirustuksia, valokuvia ja maalauksia. Näyttelyn taiteilijat ovat Outi Heiskanen, Mika Karhu, Marita Liulia, Jorma Puranen, Silja Puranen, Kimmo Sarje, Antti Tanttu, Laura Ukkonen ja Mika Vesalahti.

Unioninakselista julkaistaan myös kirja ja lyhytfilmejä. Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja ammattikorkeakoulu Arcadan yhteis­ työnä syntyneet 21 lyhytfilmiä Unioninakselin historiasta ovat puolentoista minuutin pituisia ja tehty kahdeksalla kielellä. Ne ovat nähtävillä unionin­ akseli.fi-sivustolla.

→ →

02

helsinki200.fi unioninakseli.fi

Helsingin henki | lokakuu 2012

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Aineisto

Nro 6 12.12.

19.11.

sisältö

06 teema

Strategiakausi 2009–2012 lähestyy loppuaan. Mitä siitä jäi käteen ja mitä odotuksia on tulevalle kaudelle?

10 duunissa

Metro on toiminut jo 30 vuotta. Moni työntekijä on ollut alusta asti mukana jatkuvasti uudistuvassa työpaikassa.

20 22 26 32

14 työkalut

12

Kaupungin palautejärjestelmä uudistuu ensi vuoden aikana. Asukaspalautteen antaminen ja käsittely helpottuu.

hanke

Nuorten peliharrastusta aletaan hyödyntää kouluissa oppimisen välineenä ja opetussisällöissä.

ammatti Markkinointipäällikkö Roosa Kalliolla on täysin uusi pesti kaupunginkirjastossa.

kaffella Muutostiimi on vuoden ajan valmistellut sosiaali- ja terveystoimen uudistusta.

He kertovat, miten työ on sujunut.

hyvinvointi Koulujen työrauhan eteen tehdään paljon töitä. Puistolan ja Kaisaniemen kouluissa parannetaan työrauhaa monin tavoin.

15

16

työ & ympäristö Lisävalon tarve kasvaa syksyllä. Oikealla käytöllä voi lohkaista toimiston energiankulutuksesta puolet pois.

reppari

uusi duuni

Ruoka on noussut osaksi kaupunkikulttuuria. Parempia makuja kehitetään myös vanhuksille ja lapsille.

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio.

+

palstat

04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 21 Gallup 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

asukas

24

Lauttasaaressa testataan, miten ikäihmisten kotona asumista ja hyvinvointia voidaan parantaa.

liikkeellä

28

Kaupunginorkesteri on soittanut vuoden Musiikkitalossa.

Syksyn ohjelmisto juhlistaa orkesterin 130-vuotista taivalta.

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl

24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | lokakuu 2012

03

uutisia

Sairauspoissaolojen seurantaan muutoksia n Kaupungin varhaisen tuen toimintamalliin on täydennetty kesäkuussa voimaan tulleet työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutokset. Muutokset liittyvät erityisesti niihin ajankohtiin, kun sairauspoissaoloa on kertynyt 30, 60 ja 90 päivää.

Uudistetun työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.

Työkyvyn tuen ja kuntoutustarpeen selvittämiseksi työterveyskeskus ottaa

Ensi vuoden työhyvinvointimäärärahat haettavissa ​n Henkilöstökeskus myöntää tukea

virastoille ja liikelaitoksille työhyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Ensi vuoden määrärahojen haku on käynnissä lokakuun loppuun asti.

Ensi vuonna tuetaan mahdollisesti neljää tai viittä isompaa virastojen tai liikelaitosten yhteistyönä toteutettavaa hanketta, jotka edistävät työturvallisuut-

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

yhteyttä niihin työntekijöihin, joille on kertynyt 60 sairauspoissaolopäivää 12 kuukauden aikana. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky viimeistään silloin, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivää yhtäjaksoisesti tai edeltävän kahden vuoden ajalta. Tämä koskee sairauspäivärahajaksoja, jotka ovat alkaneet 1.6.2012 tai sen jälkeen.

Sairauspäivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista, jotka on arvioitu yhteistyössä työnantajan kanssa.

Työntekijä toimittaa työterveyskeskuksen lausunnon Kelaan.

Työkykyongelmien ratkaisemisen avuksi kaupungilla on käytössä varhaisen tuen toimintamalli, Vatu. Paluun tuki -toimintamalli, Patu, antaa neuvoja ja ohjeita, miten työntekijää voidaan tukea palaamaan työhön pidemmän sairauspoissaolon jälkeen. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Sairastaminen ja työkyvyn tuki.

ta tai tukevat muutoksen hallintaa. Muita hakukriteereitä ovat poikkihallinnollinen yhteistyö sekä riittävät työaika- ja henkilöstöresurssit.

Mikäli hanke kestää useamman kuin yhden vuoden, sille tehdään vuosittain erillinen hakemus kuluvan vuoden haku­ ohjeiden mukaisesti.

Virastojen ja liikelaitosten käsittelemät hakemukset toimitetaan 31.10. mennessä henkilöstökeskukseen suunnittelija Emmi Korvolalle osoitteella emmi.korvola@hel.fi. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus.

Työpaikkoja esitellään rekrymessuilla Kaupunki on syksyllä mukana eri rekrymessuilla ja -tapahtumissa.

Messuständillä esitellään kaupungin työpaikkoja ja uramahdollisuuksia.

Rekryuutisia voi seurata myös helsinkirekryn Facebookissa ja Twitterissä.

Seuraavat tapahtumat:

> 31.10.–1.11. Koe Kampus, Helsinki > 14.11.

ARENA 2012, Helsinki > 4.–5.12.

Studia messut, Helsingin messukeskus

Ammatilliset oppilaitokset yhteen n Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltech, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesote ja Helsingin palvelualojen oppilaitos Helpa yhdistyvät vuoden alussa.

Helsinkiin syntyy näin Suomen suurin toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa on noin 15 000 opiskelijaa. Uudelleenorganisoinnin tavoitteena on parantaa palvelukykyä ja vastata joustavammin työelämän muutoksiin. Samalla halutaan on luoda opiskelijalähtöisempi oppilaitos, joka tarjoaa opiskelijoille tasalaatuiset, yksilölliset palvelut.

Aluksi uudet oppilaitokset toimivat vanhoissa tiloissa. Tulevaisuudessa koulutusta pyritään keskittämään muutamaan toimipisteeseen. Keskeiset henkilövalinnat tehdään syksyn aikana.

Uuden oppilaitoksen nimestä järjestettiin 21.10. päättynyt avoin nimikilpailu. Päätöksen nimestä tekee opetuslautakunta.

n Mitkä ovat henkilöstöhankinnan periaatteet?

Ne tarkoittavat linjauksia, joilla kuvataan rekrytointiin liittyvän toiminnan raamit.

Periaatteiden määrittelyllä ja niiden noudattamisella varmistamme lain ja hyvän tavan toteutumisen kaikissa rekrytoinneissa.

n Miten rekrytointi toteutetaan?

Virastot ja liikelaitokset hoitavat melko itsenäisesti omat rekrytointinsa. Toimintaa ohjaa kaupunkitasoinen rekrytointiprosessi sekä joukko käytännön ohjeita ja periaatteita.

denvertaisuusperiaate, vuokratyöntekijöiden edellytykset hakea avoimia tehtäviä, hakuun liittyvät tiedustelut ja muu hakijaviestintä hakuprosessin aikana sekä hakuasiakirjojen julkisuus ja arkistointi.

Täsmennyksiä tehtiin kielitaitovaatimuksiin, hakumenettelyyn, hakuaikoihin ja hakemusten vastaanottamiseen liittyviin kysymyksiin.

n Mitä uutta henkilöstöhankinnan periaatteisiin on tullut?

Uusina sisältöinä on linjauksia muun muassa seuraaviin: avaintehtävien täyttäminen, uusien periaatteiden käsittely, yh-

n Mitä on yhdenvertaisuusperiaate ja miten sitä toteutetaan?

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti työnantajan tulee ottaa huomioon erityisryhmien tilanne ja edistää tasa-arvon

Helsingin henki | lokakuu 2012

n Miksi periaatteita uusittiin?

Nyt periaatteet ja käytännön ohjeet on jäsennelty selkeästi erikseen. Lisäksi uusien­ sisältöjen liittäminen osaksi periaatteita nähtiin tärkeänä.

toteutumista. Kahdesta ansiokkuudeltaan tasa-arvoisesta hakijasta tehtävään valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva. n Mitä uutta tuli kielitaitovaatimuksiin?

Kielitaitovaatimuksia tarkennettiin siten, että niiden tulee aidosti nousta työtehtävien sisällöstä. n Mistä työpaikat löytyvät?

Helmi-sivujen yläreunasta Sovelluksetvalikosta > Sisäinen ilmoittautuminen tai Avoimet työpaikat, jolloin ohjautuu ulkoisille helsinkirekry-sivuille. Kaikki ulkoisessa haussa olevat tehtävät ovat myös sisäisessä haussa.

Vastaajana rekrytointipäällikkö Riitta Hellman, henkilöstökeskus > Lisätietoa henkilöstöhankinnasta Helmestä > Henkilöstö > Rekrytointi.

stadi stadi

365

Keskustele uusiutuvasta energiasta blogissa n Helsingin Energia avasi Uutta voimaa -blogin, jossa voidaan käydä keskustelua uusiutuvasta energiasta ja ilmastotavoitteisiin vastaamisesta.

Blogi liittyy Helsingin Energian kohti hiilineutraalia tulevaisuutta -kehitysohjelmaan, ja sen tarkoituksena on pitää kaikki asiasta kiinnostuneet mukana prosessissa. Sitä kirjoittavat tulevaisuuden energiateknologioita kehittävät asiantuntijat, joilta on mahdollista kysyä aiheeseen liittyvistä asioista lisää.

Blogi toimii viestintäkanavana kehitysohjelmaan liittyvien hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja niihin liittyvässä vuorovaikutuksessa.

Eläkkeelle?

Ilmoittaudu neuvontapäivään n Eläkkeelle jääville järjestetään neuvontapäiviä, joissa kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta.

Seuraavat tilaisuudet järjestetään 15.11. ja 10.1., ja näidenkin jälkeen säännöllisesti. Ilmoittaudu mukaan Oiva Akatemian koulutuskalenterin kautta.

Helmen Henkilöstö-sivujen Eläke-kokonaisuuteen on kerätty tietoa muun muassa osa-aikaeläkkeestä ja siitä, mitä pitää tehdä, kun harkitsee eläkkeelle jäämistä. Sivuilta löytyy myös Eläke-webcast, jonka voi katsoa omalta koneelta milloin haluaa.

Henkilökohtaista apua saa henkilöstökeskuksen eläkeneuvojilta ja virastojen eläkeasiamiehiltä. Katso yhteystiedot Helmen Eläke-sivuilta.

Parempaa asumista helsinkiläisille Asumista ja maankäyttöä koskevassa Kotikaupunkina Helsinki -oh-

Kaupungille globaalin vastuun ohjelma n Helsinki ottaa ensimmäisenä kaupunkina Suomessa käyttöön globaalin vastuun ohjelman, jonka tarkoituksena on välttää toimintaa sellaisten yritysten kanssa, joilla on yhteyksiä niin sanottuihin veroparatiiseihin. Helmikuun loppuun mennessä valmistellaan selvitys keinoista, joilla yritysten kytköksiä voidaan saada selville.

lyhyesti n Diplomi-insinööri Pekka Manninen aloitti Helsingin Energian toimitusjohtajana lokakuun alussa Seppo Ruohosen jäätyä eläkkeelle. Manninen vastasi aiemmin Helsingin Energian Energialiiketoiminnoista ja toimi samalla toimitusjohtajan ensimmäisenä sijaisena. n Arkkitehti Mikko Aho valittiin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäälliköksi Tuomas Rajajärven jäädessä eläkkeelle.

Aho aloittaa tehtävässä vuodenvaihteesta.

Hän tulee kaupunkisuunnitteluvirastoon Sipoon kehitysjohtajan tehtävistä. n Paloesimies Timo Aaltonen valittiin vuoden 2012 Stadin brankkariksi. Aaltosen valintaa perustellaan myönteisellä asenteella ja motivaatiolla, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman tavoitteista.

n Roihuvuoren vanhustenkeskuksen johtaja Maritta Haavisto palkittiin edistyksellisestä työstään vanhusten ruokailun kokonaisvaltaisessa parantamisessa Maistuva Helsinki -kunniamaininnalla. Sen myönsi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Palkinto ruokakulttuurin edistämisestä Helsingissä jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa osana Délice-ruokakaupunkien vuosikokouksen ohjelmaa. Toinen palkittu oli Ihana-kahvilan perustaja Sanna Jouhki. n Vuoden alusta voimaan tulee nuorisotakuu, jolla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamimisesta. Osana nuorisotakuuta toteutetaan koulutustakuu.

jelmassa kaupunki on asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet.

Kaupunginvaltuuston syyskuussa hyväksymässä ohjelmassa luodaan strategiset puitteet seuraavien vuosien asuntopolitiikalle. Ohjelman avulla tavoitellaan parempaa asumista helsinkiläisille, mihin tarvitaan sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. 5 000 asunnon määrällinen tavoite on kuitenkin erittäin suuri haaste. Tavoitteen saavuttamiseksi tullaan nimittämään useiden hallintokuntien yhteinen työryhmä, joka käy läpi koko prosessin pullonkauloja ja tekee ehdotuksia siitä, miten tuotannon taso pystytään turvaamaan.

,,

Nyt tehtävät linjaukset näkyvät asuntoina vasta vuosien päästä.”

Keskeisenä tavoitteena on asuntojen erilaisten hallinta- ja rahoitusmuotojen sekoittaminen asuinalueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisen vuokra-asumisen, asumisoikeusasumisen sekä sääntelemättömän ja hitas-omistusasumisen rakentamista uusiin kaupunginosiin.

Täydennysrakentamisen avulla pyritään tasapainottamaan olemassa olevaa rakennetta.

Helsinki on sitoutunut seudullisessa maankäytön, asumisen ja lii-

kenteen (MAL) aiesopimuksessa 5 000 asunnon tuotantotavoitteeseen ja huolehtimaan omalta osaltaan kohtuuhintaisen vuokratuotannon rakentumisesta 20 prosentin osuudella koko tuotannosta.

Ohjelmassa on vahva kehittämisen näkökulma. Painopisteinä ovat

esimerkiksi erityisryhmien asumisen ja erilaisten talotyyppien kehittäminen sekä omatoimisen ja puurakentamisen edistäminen. Myös nykyisen asuntokannan energiatehokkuutta, esteettömyyttä ja soveltuvuutta elinkaariasumiseen pyritään parantamaan. Ohjelmaehdotuksen tekivät edustajat keskeisistä virastoista, kuten kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, asuntotuotantotoimistosta, hallintokeskuksesta sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:stä. Ohjelmatyön kirjoituksesta vastasi talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston asunto-ohjelmatiimi. Ohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle. Haasteellista seurannassa on asuntotuotannon pitkä aikajänne. Ne linjaukset, jotka nyt tehdään, näkyvät todellisina asuntoina vasta usean vuoden jälkeen. Suunnittelu ja toteutus vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä eri hallintokuntien välillä.

Helsingin henki | lokakuu 2012

05

teksti kirsi riipinen kuvat Tommi Tuomi ja helsingin kaupungin kuvapankki

Miten hyvin loppumaisillaan oleva strategiakausi on onnistunut tavoitteissaan? Strategiapäällikkö Marko Karvisella talous- ja suunnittelukeskuksesta on taatusti käsitys siitä, miten kaupungissa menee. Hän kertoo, missä kuluvalla strategiakaudella onnistuttiin parhaiten ja missä olisi ollut toivomisen varaa.

Karvinen ottaa avuksi virallisen arviointijärjestelmän, jonka avulla tavoitteiden onnistumista numeroiden avulla mitataan. Onnistumista on mahdollista seurata myös vuosittain, sillä ohjelma tarkoittaa käytännössä virastojen toimintatavoitteiden seuraamista.

Esimerkkinä hän käyttää koulutukseen liittyvää tavoitetta, jonka tarkoituksena on ollut osaamisen lisääminen. Käytännössä tämä on tarkoit-

tanut muun muassa sitä, että peruskoulun oppimistulosten tulee olla vähintään kansallista keskitasoa, ja siihen on yllettävä myös ylioppilastutkintojen pakollisten aineiden pistemäärissä.

Tämän vuoden talousarvion toteutumisennusteen mukaan tähän päästään.

Kun kaikkien toimialojen tavoitteet summataan yhteen, tulokseksi saadaan karkeasti sellainen, että taloustavoitteissa ei päästy talouden tasapainoon.

– Sen sijaan monissa palveluissa ja palvelujen laadussa tavoitteet on saavutettu tai jopa ylitetty.

Kaupunki ei leikannut palvelujaan, päinvastoin, strategiakaudella aloitettiin aivan uusiakin, kertoo Karvinen.

Entä kuinka hyvin kaupungilta palkkansa saavat mielestäsi ottivat strategian haasteet vastaan?

– Meitä on noin 40 000 strategian toteuttajaa.

Toimialoittain ja virastoittain strategiaa käydään läpi kuhunkin paikkaan sopivalla tavalla. Yleisesti ottaen kaupungin työntekijät ovat sitoutuneita tehtäviinsä, ja hyvän palvelun tuottaminen asukkaille on ymmärretty yhteiseksi haasteeksi.

Kaupungin väelle on käynyt selväksi sekin, mitä tuottavuus tarkoittaa: yhteisiä resursseja ei tuhlata, ja euroista ollaan vastuussa veronmaksajille. Kustannustietoisuudessa on silti vielä parantamisen varaa.

Neljä vuotta on haastava sykli

Kaupungin strategia on kattava. Siihen mahtuu käytännössä koko elämän kirjo aina tasa-arvosta ja nuorten hyvinvoinnista maahanmuuttajiin, Itämereen, asuntotuotantoon ja kaupunkikeskustan elinvoimaan.

Helsingissä strategia tehdään neljäksi vuodeksi. Kaupungin perustehtävät ja -linjaukset ovat vakaat, eikä niitä tarvitse muuttaa vuosittain. Tosin osa kunnista, esimerkiksi Vantaa, tekee strategiansa vuosittain.

– Neljän vuoden mittaisessa ohjelmassa on haasteensa. Vaikka moni kunnan perusasioista pysyy vakaana, asukkaiden kaupunki muuttuu jatkuvasti. Helsingillä on omat erityisongelmansa, kuten kaupunginosien eriytyminen sosiaalisine ongelmineen, joita pitää tarkastella jatkuvasti ja tarvittaessa toimia nopeasti. Toisaalta esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen on pitkäjänteistä, siinä neljä vuotta on lyhyt aika.

Valtion lainsäädännöstä ja ohjauksesta tulee omat haasteensa. Palvelujen rakennemuutoksessa ihmisiä ohjataan laitoksista kotiin, avohoitoon, ja laitospaikkoja pyritään vähentämään.

– Vuosittain tarkistetaan, mikä on kulloinenkin tilanne ja paljonko laitospaikkoja tarvitaan.

Vähentämispäätösten tekeminen tuntuu silti olevan vaikeaa, vaikka strateginen linja on päätetty.

Kausi lähestyy loppuaan.

Mitä saatiin aikaan?

Kuluva strategiakausi päättyy, ja seuraavan valmistelu käy kiivaana.

On aika arvioida, missä onnistuttiin ja mitä voisi tehdä toisin.

Samalla luodaan katse tulevaan, hyvin haastavaan nelivuotiskauteen.

06

Helsingin henki | lokakuu 2012

”Haasteensa strategiaan tuovat myös palvelujen vaihtelu ja monipuolisuus.”

Helsingin strategiaan haasteensa tuovat myös palvelujen vaihtelu ja monipuolisuus. Pienessä kunnassa tarjotaan periaatteessa samoja palveluja, mutta pääkaupungissa kukin palvelu sisältää pientä kuntaa laajemman kirjon. Päivähoitoa järjestetään vuorotyötä tekeville, kouluissa on otettava huomioon lukuisat kieliryhmät, ja lapsipotilaille on järjestettävä opetusta myös sairaaloissa. Lisäksi helsinkiläiset ovat vaativia asiakkaita, joten erilaisia vaihtoehtoja vaaditaan kaikissa palveluissa.

Vanhaa ei kopioida

Marko Karvinen

Seuraavaa strategiaehdotusta työstetään parhaillaan. Miten se käytännössä tapahtuu?

Strategian linjaukset päätetään valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Nyt tekeillä olevan strategian eväät saatiin toukokuussa pidetystä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta, joka on nähtävissä verkossa helsinkikanava.fi-sivulla.

Neljä isoa teemaa – hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asuminen sekä johtaminen – sisältyvät myös tulevaan strategiaan.

Strategian valmistelussa hyödynnetään virastojen ja liikelaitosten sekä lukuisten asiantuntijoiden osaamista. Taustaksi tietokeskus kokoaa tuoreinta tutkimustietoa kansantalouden kasvuennusteista, väestökehityksestä ja kaupunkilaisten hyvinvoinnista.

Strategiset askeleet: > Eväät saatiin toukokuussa pidetystä ta. kaupunginvaltuuston lähetekeskustelus , tojen viras tään ynne hyöd > Valmistelussa en liikelaitosten ja lukuisten asiantuntijoid osaamista. > Linjaukset päätetään kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Strategioiden mielekkyydestä keskustellaan aika ajoin. Pitäisikö niitä veivata aivan toisentyyppisiksi?

– Iso kysymys kuuluu, miten takaamme tulevaisuudessa sellaisen rahoituspohjan, että pystymme tuottamaan laadukkaat palvelut. Kilpailukyky on kyettävä turvaamaan, jotta elinkeinoelämä pysyy kaupungissa ja talouskasvun edellytykset turvataan. Vain siten asukkaille on tarjolla työpaikkoja ja kaupungille veropohjaa palvelujen järjestämiseen. >>

Helsingin henki | lokakuu 2012

07

tekstit Laura Heikkinen

Ritva Viljanen

Kaupungin nelivuotinen strategiakausi lähenee loppuaan.

Pyysimme kaupunginjohtaja Jussi Pajusta ja apulaiskaupunginjohtajia arvioimaan mennyttä strategiakautta ja luomaan katsauksen tulevaan.

Kriisistä huolimatta onnistuimme

P

ajunen on tyytyväinen strategian suuirien linjojen onnistumiseen. On asio ta, joita olisi voinut tehdä toisin, mut ta ennakointi ei aina ole helppoa.

gin Miten päättymäisillään oleva kaupun ? istui onn ia ateg nelivuotisstr

i onnisOlosuhteet huomioon ottaen kaupunk tegiaa tui keskeisissä linjauksissaan hyvin. Stra ennakoivalmistellessamme emme osanneet iso ja kesda, että talouden myllerrys olisi näin tta onnistäisi näinkin pitkään. Tästä huolima s tulevaituimme rakentamaan Helsinkiä myö suutta ajatellen.

sivistys- ja henkilöstötoimi

N Jussi Pajunen sen haasVastasimme myös kestävän kehityk la uusille mal utta tote teeseen muun muassa Olemme t. eyde eyht alueille hyvät joukkoliikenn sa. lkois usta dist myös mukana Itämeren puh iva toim si pait on inki On tärkeää, että Hels na aika den vuo än Nelj myös hauska kaupunki. . tätä at istiv vahv a jotk tapahtui paljon asioita, gndesi in emm vahv Kaupungista tuli entistä t koko kaupunki, ja urheilutapahtumat värittivä elsket nko käsi on ys kaupunkikuvaa. Uusi vire tavaa.

Osattiinko yleisen taloustilanteen i nopeasti? heikkenemiseen reagoida tarpeeks ui Kaupungin velkamäärähän tuplaant na. aika den strategiakau

etkisen Talouden kriisiin reagoidaan aina senh helppo parhaan tiedon valossa. Jälkikäteen on kriisisolla viisaampi. Jos olisin tiennyt, että 9 bruttotä tulee näin pitkä ja esimerkiksi 200 , olisin kansantuotteen romahdus on niin raju ella taottanut tämän budjettiesityksessä tois valla huomioon.

Mikä laajassa strategiassa oli mielestäsi keskeisintä?

hyvään Keskeisiä linjauksia oli useita. Saimme ntamialkuun uuden merellisen Helsingin rake n stratesen. Vuosaaren satama avattiin aiva sataman giakauden alussa, Jätkäsaaren ja Kala vuorentyöt ovat hyvässä vauhdissa, ja Kruunu enne alranta tulee perässä. Uusi kaupunkirak i-Pasila. kaa syntyä – siihen kuuluu lisäksi Kesk

lle?

Jäikö jokin asia liian vähälle huomio

toivoisin On kokonainen leegio asioita, joiden in haassuur kein etenevän nopeammin. Kaik elleen uud allin intim teemme on keksiä hyvinvo . Siimea Suo o kok toteutus. Tämä koskee toki n kute ita, asio isoja ko hen liittyy lukuisa jouk kyiso en Toin . inen vaikkapa väestön ikääntym eiden ja symys on, miten hoidamme asuinalu onut, toiv in Olis . isen kuntien välisen eriytym kteho n maa utta vaik t että olisimme pystynee tön väes n taise taus kaammin maahanmuuttaja llään aityöttömyyslukuihin. Ne ovat nykyise ä tulemist teke ää riitt van liian korkeat. Tässä vaisuudessakin.

uorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden omaksuminen on erityinen haaste Helsingille. Tilanne on vaikea erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Siksi ennalta ehkäisevät toimet ovat erityisen tärkeitä.

Helsingin kouluissa ei vähennetä tuntikehystä, eikä ryhmäkokoja suurenneta. Nuorten koulutukseen pääsyä ja koulutuksen tukitoimia tehostetaan. Ammatilliseen koulutukseen on saatu satoja lisäpaikkoja. Nuorten työttömyyttä on saatu vähennettyä, ja Helsingissä vastavalmistuneet työllistyvät muuta maata paremmin.

Yhä tärkeämmäksi on tullut alueellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisen kehityksen varmistaminen.

Siksi kulttuuria tuodaan yhä enemmän myös ihmisten asuinpiiriin, lähiöihin. Kirjastoverkon laadusta ja tilojen kunnosta pidetään huolta. Lisäksi itäisen Helsingin kirjasto- ja koulutuspalveluja pyritään parantamaan. Muun muassa Metropolian uusi aluekampus perustetaan Myllypuroon, ja Mellunmäkeen suunnitellaan uutta kirjastoa.

Entä miten henkilöstö onnistui?

, kaupunVaikka taloudellinen tilanne heikkeni perustoin mää pitä gin työntekijät onnistuivat tettuja, ikeu etuo me minnot hyvin yllä. Olem koulu­ in hyv äin eritt sillä henkilöstömme on mosaa että on, e mm tettua ja osaavaa. Haastee äväs riitt sille a anta ja me iloita työpanoksesta kau sä mäs teke on ti arvoa. Meistä jokainen läiinki hels kaa paik a pungista vielä parempa työtä ole sille. Eihän tämän motivoivampaa olemassakaan.

Hannu Penttilä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

Kaupungin tietovarantojen avaaminen sähköisesti kaikkien hyödynnettäväksi.

Hiilijalanjäljen pienentäminen ja puhdas Itämeri.

Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaalisen eriarvoistumisen pysäyttäminen.

Kuntauudistuksen jämäkkä toteutus.

Helsingistä entistä hauskempi kaupunki.

08

Helsingin henki | lokakuu 2012

T

oimialalleni asetetut tavoitteet ovat varsin hyvin juuri nyt toteutumassa, mutta paljon lisää on tehtävä.

Asuntotuotannon määrä saatiin vuonna 2010 nousemaan liki viiteen tuhanteen asuntoaloitukseen, missä se on pysynyt vuosina 2011– 2012. Tällä hetkellä on rakenteilla noin 6 500 asuntoa. Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentaminen ovat hyvässä vauhdissa. Kaupungin linjaama tontinluovutusehto vain A-luokan energiatehokkaalle rakentamiselle on yleistynyt kattamaan kaikkea uudisrakentamista Helsingissä.

Kaupungin vakaa investointilinja uusien asuntoalueiden rakentamisvalmiuden parantamiseksi on ollut viisas ratkaisu. Olemme myös peranneet asuntorakentamisen pitkää suunnittelu- ja rakentamisprosessia. Kruunuvuorenrannassa olemme saaneet kokemuksia kumppanuuskaavoitukses-

Laura Räty sosiaali- ja terveystoimi

Keskusta on metropolin sykkivä sydän, jonne tarvitaan yhteisiä julkisia tiloja. Rakennettavasta keskustakirjastosta tehdään monipuolinen yhteinen olohuone, joka palvelee ohjelmalla, osallistumisella ja tiedolla, mutta antaa myös tilaa rauhoittua. Kulttuuripalvelut ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnille. Keskustakirjastoon odotetaan vähintään 1,5 miljoonaa kävijää vuodessa. Tärkeää on niin ikään, että peruskorjattu Olympiastadion aikanaan mahdollistaa käyttöä myös arjen liikkujille, eikä keskity vain isoihin tilaisuuksiin.

Hyvä henkilöstöpolitiikka on kaupungille iso arvo.

Kaupunki ei irtisano eikä lomauta henkilöstöään taloudellisista syistä, mutta toki työtehtäviä joudutaan tarkastelemaan uudestaan, järkeistämään prosesseja ja etsimään uusia työtapoja. Mikään kehitys ei tapahdu ohitse ihmisten ilman että väkemme oppii uutta ja kehittää työtään. Lämmin kiitos siitä teille kaikille, Suomen suurimman työnantajan väelle.

S

osiaali- ja terveystoimessa on tehty tällä strategiakaudella erittäin paljon palvelujen parantamiseksi. Voisimme puhua kokonaisesta palvelujen rakenteen muutoksesta. Valinnan vapautta on lisätty, sähköisiä palveluja kehitetty, myös matalan kynnyksen palveluja, sekä palvelujen saatavuutta ja löydettävyyttä on helpotettu.

Suurena haasteena ovat kasvavat terveys- ja hyvinvointierot, kun ihmisten välinen elintasokuilu syvenee. Yksi suurimmista haasteista on nuorten syrjäytyminen, johon olemme käyneet tiukasti käsiksi. Ongelmana on, miten saada kiinni kaikki nuoret, jotka eivät päädy tai pääse töihin tai opiskelemaan. Projekteja nuorille on, mutta ne pitää saada jalkautettua arkeen. Tämä ongelma koskettaa myös jatkossa pahenevaa työpulaa. Mistä saada tulevaisuuden työntekijöitä?

Merkittävin meneillään oleva työ on sosiaali- ja terveystoimen uudistus, joka viedään päätökseen tänä vuonna, ja 15 000 työntekijän sosiaali- ja ter-

veysvirasto aloittaa vuoden alusta.

Tarve tälle on ollut valtava, mutta uudistus on raskasta.

Vielä on paljon tehtävää, ennen kuin jokainen työntekijä löytää paikkansa ja kahden erilaisen viraston tavat tehdä asioita saadaan yhtenäisiksi. Tavoitteemmehan on tarjota jatkossa entistä toimivampia ja laadukkaampia palveluja. Niiden tulee lähteä ympäröivästä yhteiskunnasta, sen muutoksesta ja olla mahdollisimman läpinäkyviä. Olemme kuulleet asukkaiden toiveita ja odotuksia ja olemme valmiita vastaamaan niihin.

Henkilöstölle haluan lausua suuren kiitoksen.

On ollut ilo seurata, millä innolla ja tarmolla tätä työtä olette tehneet ja miten antaumuksella olette uudistuksessa mukana.

Päätöks voi seu entekoa internerata tissä

> Strate gian to teutum asioide inen ja n seura kaupun aminen uuden gin on help viestin ottunu täteknii > Hels t kan my inki-ka ötä. nava n valtuus ton kok äyttää livenä oukset. voi tark Sieltä istaa m yös tule > hels inkika v at asuk nava.f asillat. i

Pekka Sauri rakennus- ja ympäristötoimi

ta, ja kunnallisteknistä suunnittelua on lähdetty laatimaan ennen kaavojen lainvoimaisuutta.

Kaupungin maanvuokratulot ovat kehittyneet suotuisasti, vaikkakin omilla päätöksillämme pidämme kiinni kohtuuhintaisesta maanvuokralinjasta. Erityisesti kaupungin oma asuntotuotanto on ollut tällä kaudella palkintosateen kohteena. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen virastoissa on käynnissä voimakas sukupolven vaihdos. Uudet kyvyt ottavat vastaan vaativia tehtäviä, ja olemme luoneet mestari–kisälli-toimintamalleja uusien taitajien kouluttamiseksi.

Alkavalla uudella valtuustokaudella haasteemme ovat jälleen vaativat. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite viiden tuhannen uuden asunnon vuotuisesta rakentamisesta vaatii koko toimialani ja myös sen ulkopuolisten toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Yhdessä rakennamme uutta Helsinkiä ja korjaamme vanhaa.

J

oukkoliikenteen seutuorganisaation eli Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän perustaminen vuoden 2010 alusta muutti HKL:n joukkoliikenteen suunnittelijasta ja tilaajasta pelkästään metro- ja raitioliikenteen operaattoriksi. Kuntayhtymässä ovat mukana nyt pääkaupunkiseudun neljän kaupungin lisäksi Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. Länsimetron rakentaminen on käynnissä, ja liikenteen on määrä alkaa automatisoituna loppuvuodesta 2015. Raitioliikenneverkko on laajentunut: kolmosen ratikat alkoivat ajaa Kampin kautta, linjaa 8 jatkettiin Salmisaaresta Crusellin sillan yli Jätkäsaareen ja linja 9 alkoi elokuussa ajaa Länsiterminaaliin.

Pitkään valmisteltu kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät odotuksia nopeammin, niin että vuodelle 2020 päätetyn 20 prosentin päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin ryhdyttiin sel-

vittämään. Kaupungin luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman hyväksyminen selkeytti luonnonhoidon periaatteet kaupunkialueella.

Rakennusvirasto jaettiin strategiakauden aikana suunnittelusta ja tilaamisesta vastaavaan rakennusvirastoon eli HKR:ään ja tuottajaorganisaatio rakentamispalveluun eli Staraan. Katutöiden koordinointia jatkettiin työnaikaisten häiriöiden minimoimiseksi.

Tulevaisuudessa jatketaan raideliikenteen osuuden lisäämistä kaupunkiliikenteessä liittämällä Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruunuvuoren uudet asuinalueet raitioliikenneverkostoon. Helsinki profiloituu entistä vahvemmin korkeatasoisen joukkoliikenteen ja ekologisesti vastuullisen toiminnan kaupunkina. •

Helsingin henki | lokakuu 2012

09

duunissa teksti Taina Vuokko kuvat Seppo Saarentola ja Juho Kuva

n Metron monet muutostyöt pitävät Esa Leskisen ja Leena Rasilaisen kiireisinä.

Metrossa Metron ohjausjärjestelmän automatisointi etenee, ja Länsimetro avautuu vuoden 2015 lopulla. Pitkäaikaiset työsuhteet tuovat varmuutta ja osaamista tulevaisuuden suunnitelmiin. Millainen on metron työyhteisö?

M

etrossa on töissä noin sata kuljettajaa, 30 liikenteenohjaajaa, liikennetyönjohtajia ja valvomopäällikkö.

Varikon puolella on noin 16 ratamiestä, kymmenkunta sähkömiestä ja saman verran turvalaitteiden asiantunti-

10

joita. Vaunukorjaukset työllistävät parikymmentä ihmistä, lisäksi huollon ja siivouksen tehtävissä on reilut 20 ihmistä, kaluston kunnossapidon työnjohtaja Esa Leskinen HKL-Metroliikenteestä luettelee.

Metron ohjausjärjestelmän automatisointi vaikuttaa tavalla tai toisella jokaiseen metron työntekijään. Metron-

Helsingin henki | lokakuu 2012

kuljettajista on kaavailtu junaisäntiä tai -emäntiä, jotka kiertävät vaunuissa. Varikon työntekijöitä taas koskettaa metron uusi kalusto. Metroon on tulossa 80 uutta vaunua, joiden tekniikka on erilaista kuin aiempien vaunujen.

– Tällä hetkellä on meneillään metrovarikon laajennus, jonka tarkoitus on lisätä varikon kapasiteettiä. Laajennukseen tullaan investoimaan noin 74 miljoonaa euroa, Leskinen kertoo.

Samalla menee uusiksi myös metrovalvonta ja liikenteenohjaus. Jokaiseen metrovaunuun tulee online-videovalvonta. Metron kulunvalvonta muuttuu siten, että metron kulkua voidaan seurata jatkuvasti koko matkan ajan.

– Valvomo on muuttamassa Hakanie-

mestä Herttoniemeen valmistuviin uusiin tiloihin. Muutto ajoittuu todennäköisesti loppuvuoteen, liikennetyön johtaja Leena Rasilainen sanoo.

Haluttu työpaikka

– Vaikka metron automatisointi tulee vähentämään työvoimatarvetta, siirtymävaiheessa tarvitsemme entistä enemmän työvoimaa. Tulevina vuosina voimme aloittaa yhden kuljettajakurssin sijaan useampia. Hakijoita on onneksi riittänyt, koska kaupunkia pidetään hyvänä työnantajana, Rasilainen kertoo.

Kuljettajakurssille seulotaan tulevaisuuden lupauksia, jotka voivat siirtyä kuljettajan tehtävistä muihin tehtäviin esimerkiksi varikolle tai valvomoon. Esi-

Työkokemusta metrosta kolme vuosikymmentä Kari Ruotsalainen ja Matti Myllyniemi ovat olleet töissä metrossa sen avaamisesta alkaen. HKLMetroliikenne on maan ainoa paikka, josta löytyy heidän asiantuntemustaan vastaavaa osaamista.

Matti Myllyniemi metrojunankuljettaja Vuonna 1981 huomasin lehdessä il-

moituksen, jossa haettiin osallistujia metrojunankuljettajakurssille. Aloitin kurssilla seuraavana vuonna, ja siitä lähtien olen ollut metrossa töissä. Perustyö on pysynyt näihin vuosiin saakka melko samanlaisena. Organisaatiossa on kuitenkin ollut esimerkiksi työnjohdollisia uudistuksia.

Metrojunankuljettajan työssä vuorot voi ennakoida minuuttien tarkkuudella. Haastavinta on säilyttää tarkaavaisuus. Jos merkkivalo on ollut sata kertaa vihreä, niin pitää havahtua siihen, jos se seuraavan kerran onkin punainen.

Kuljettamossa kuljettaja on yksin, mutta taukoja on aina kierroksen tai kahden jälkeen. Yleensä sosiaalitilasta löytyy aina juttuseuraa.

Olen nyt jo eläkkeellä mutta teen silti vielä töitä. Nykyisin olen sijaiskuljettaja eli tuuraan esimerkiksi sairaus- tai lomapoissaoloja. Kun kuljettajia on metrossa hiukan alle sata, sijaisille on jatkuvasti tarvetta. Onneksi joka vuosi aloitetaan uusi kuljettajakurssi, jotta taloon saadaan lisää nuoria kuljettajia.

”Lähivuosien muutokset tulevat lisäämään metron turvallisuutta entisestään.” merkiksi Esa Leskinen ja Leena Rasilainen ovat kummatkin osallistuneet kurssille 1980-luvun alkuvuosina.

30-vuotisjuhliaan viettävä metro on ollut läpi historiansa pidetty työnantaja, jolla on runsaasti pitkäaikaisia työntekijöitä.

– Meillä oli taannoin juhlaristeily, jonne pääsivät osallistumaan vain ne,

Kari Ruotsalainen ratasähköasentaja Missään muualla Suomessa ei olla te-

kemissä sellaisten volttimäärien kanssa kuin Helsingin metrossa. Jännitteet voivat vaihdella kahdesta 20 000 volttiin. Myös rautarakenteista pitää olla osaamista. Nämä ovat suurimmat erot verrattuna esimerkiksi sähkömiehen työhön rakennuksilla.

Olen ollut metrossa töissä 32 vuotta. Aloitimme jo ennen liikennöinnin alkamista, ja ensim-

jotka ovat olleet metrossa töissä yli kolmekymmentä vuotta. Osallistujia oli 44, joka on melkein neljäsosa koko porukasta, Rasilainen kertoo.

Muutoin juhlavuotta on Leskisen ja Rasilaisen mukaan vietetty työn merkeissä. Muutostyöt pitävät koko porukan kiireisenä, minkä lisäksi metrossa on joka päivä kuljetettavana 220 000 kaupunkilaista.

– Lähivuosien muutokset tulevat lisäämään metron turvallisuutta entisestään. Samalla metron kapasiteettia lisätään siten, että vuoroväli muuttuu nykyisestä neljästä minuutista noin 2,5 minuuttiin. Näin metro tulee palvelemaan entistä paremmin pääkaupunkiseudun asukkaita, Rasilainen sanoo. •

Metro

30 vuotta

mäisinä vuosina painettiin paljon hommia. Samanlaista kiirettä on nytkin, kun metrossa on menossa paljon laajennuksia. Kun uutta rakennetaan, huolloista ei silti voida tinkiä. Olemme kehitelleet paljon luovia tapoja siihen, miten esimerkiksi rikkinäiset eristimet voidaan tunnistaa ja korjata.

Viisi viime vuotta olen tehnyt vain päivävuoroa. Järjestelen yövuorolle töitä siten, että he voivat tarttua hommiin heti liikennöinnin päätyttyä.

Tällä hetkellä meillä on hyviä nuoria kavereita.

Toivon, että voisin siirtää heille mahdollisimman paljon osaamista ennen eläkepäivieni alkua.

> Metro otettiin käyttöön 2.8.1982 välillä Rautatientori–Itäkeskus. > Metrossa on vuosittain noin 58 miljoonaa matkustajaa. > Lähdöistä ajetaan lähes 99 prosenttia, joten metron luotettavuus on erittäin korkealla tasolla. > Metron suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa. Keskustan tunneleissa nopeusrajoitus on 70 kilometriä tunnissa. > Maanpinnasta mitattuna metron syvin kohta on Torkkelinmäen kohdalla Kalliossa, jossa metrotunneli on peräti 42 metrin syvyydessä. > Seuraavaksi metrorata laajenee länteen.

Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välille rakennetaan 13,9 kilometrin pituista Länsimetroa, jonka varrelle tulee seitsemän uutta asemaa. > Länsimetron on määrä valmistua vuonna 2015. > Lisätietoja: hkl.fi, länsimetro.fi

Helsingin henki | lokakuu 2012

11

hanke teksti Petteri Harjula kuvat Vessi Hämäläinen

Video- ja tietokonepelien jatkuvasti kasvavasta suosiosta huolimatta ne nähdään usein pelkkänä ajanvietteenä. Pelaamisen harrastajilleen antamat hyödyt ja mahdollisuudet tulisi tunnistaa paremmin, sillä pelaaminen voi edistää oppimista ja vuorovaikutustaitoja.

– Heti alkuun perustettiin pelityöryhmä, joka teki pelitoiminnalle arviointikriteerit, Kuikka muistelee.

– Pian kävi selväksi, että vaikka nuoret ovat vahvasti sisällä pelimaailmassa, heidän opettajansa ja aikuiset yleensä eivät sitä juurikaan tunne.

Hapen Pelitalo on avoinna kaikille 15–25-vuotiaille pelaamisesta kiinnostuneille, mutta innovaatiohankkeessa keskitytään erityisesti 10–­ 15-vuotiaisiin nuoriin ja heidän opettajiinsa.

Alan yritykset mukaan

N

uorisoasiainkeskuksen uusi Digitaaliset pelit osana tulevaisuuden elinkeinoperustaa -hanke pyrkii tukemaan nuorten peliharrastusta ja levittämään ajan tasalla olevaa tietoa videopeleistä ja pelaamisesta nuorten kanssa tekemisissä oleville kaupungin ammattiryhmille. Hanke on saanut tukea myös kaupungin innovaatiorahastosta.

– Me keräämme tietoa haastattelemalla nuoria ja rakennamme verkostoja pelialan toimijoiden kanssa, nuorisoasiainkeskuksen palvelupäällikkö Suvi Kuikka kertoo.

– Välitämme jatkojalostettua tietoa alan trendeistä sekä nuorten toiveista ja tarpeista heidän kanssaan toimiville tahoille, erityisesti opettajille ja kouluille.

Hapesta se alkoi

Nuorten toimintakeskus Happi avasi ovensa Sörnäisissä neljä vuotta sitten. Happeen rakennettiin 25 tietokoneen Pelitalo, jonne nuoret voivat tulla pelaamaan ja keskustelemaan muiden pelaajien ja ammattilaisten kanssa.

12

Helsingin henki | lokakuu 2012

Suomessa vahvassa kasvussa olevaa peliteollisuutta motivoi yhteistyöhön toisaalta huoli suhtautumisesta pelaamiseen yleensä ja toisaalta halu varmistaa, että sille löytyy kotimaasta tulevaisuudessa osaavia työntekijöitä. Hankkeelle oli yhteinen tarve.

Yrityksiltä puuttuivat kuitenkin kontaktit kouluihin ja opettajiin sekä käsitys siitä, miten niitä voisi luontevasti lähestyä. Nuorisoasiainkeskukselta ja opetusvirastolta löytyi asiantuntemusta.

– Työ on vielä hyvin alussa. Olemme haastatelleet nuoria ja heidän opettajiaan sekä rakentaneet yhteyksiä peliteollisuuden suuntaan ja luoneet alustavat moduulimallit toiminnalle, Kuikka kuvailee hankkeen nykytilaa.

– Kartoittaessamme opettajien pelitietämystä ja -kokemusta, vastaanotto oli hyvin positiivista ja kiinnostunutta jopa enemmän kuin etukäteen arvelin, sillä digitaalinen pelaaminen ei edelleenkään ole aina sosiaalisesti kovin hyväksyttyä, hän jatkaa.

– Peliharrastuksen tuominen vahvemmin esille kouluissa lisää opettajien ja vanhempien tietoisuutta ja ymmärrystä pelaamisesta, sen hyvistä ja huonoista puolista, opetusviraston mediakeskuksen johtaja Liisa Lind täydentää.

Peli käyntiin Nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston

Digitaaliset pelit -innovaatiohanke toimii Helsingissä yhteistyössä Forum Viriumin koordinoiman Yhteisöllisyys, koulut ja älykkäät palvelut Ykähankkeen kanssa. Hanke on kolmivuotinen, mutta mikäli se osoittautuu menestykseksi, sitä voidaan jatkaa vuoden 2014 jälkeenkin.

Ykä-hankkeen tavoitteet – esimerkiksi kasvatus- ja opetustoimen yhteisöllisyyden lisääminen – ovat linjassa Digitaaliset pelit -hankkeen kanssa. Pelillisyyden elementit nähdään myös rinnakkaishankkeen puolella keinoina yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Yksi hankkeen pilottikouluista on Torpparin­ mäen peruskoulu, jossa käytännön toiminta käynnistettiin järjestämällä oppilaille tilaisuus tavata ja keskustella pelisuunnittelun ammattilaisen kanssa.

Torpparinmäen peruskoulussa pelisuunnittelu on tulossa valinnaisaineeksi, ja Herttoniemenrannan ala-asteelle on perusteilla pelitoimintaan keskittyvä kerho.

Pelaaminen oppimisen välineenä

Erilaisissa tutkimuksissa on todettu, että pelaaminen voi tukea monenlaista oppimista. Yhdessä pelaaminen kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisukykyä sekä strategista ajattelua. Koska monet peleistä ovat englanninkielisiä ja vuorovaikutus niissä tapahtuu englanniksi, pelaaminen voi kehittää myös kielitaitoa.

– Opetuspuolella näistä asioista ollaan kiinnostuneita ja pohditaan sitä, voiko pelillisiä elementtejä ja pelaamiseen liittyvää narratiivisuutta eli tarinankerrontaa ja elämyksellisyyttä hyödyntää opetuksessa laajemminkin, Lind listaa.

Kaikkia digitaalisia pelejä ei myöskään pelata vain tietokoneen ääressä istumalla, vaan osa nykyisistä pelivälineistä siirtää pelaajan fyysiset liikkeet virtuaalimaailmaan, jolloin pelaaminen voi kehittää myös kehon koordinaatiokykyjä. On olemassa myös paikkatietoa hyödyntäviä pelejä, joiden pelaaminen edellyttää suunnistamista ja liikkumista

paikasta toiseen, jolloin pelaaminen voi myös edistää nuorten liikkumista.

– Yksi keskeinen tavoitteemme on, että digitaalinen pelaaminen tunnustetaan todelliseksi harrastukseksi, kuten vaikka jääkiekko tai jalkapallo, Kuikka toteaa.

Kouluissa on tarkoitus tarjota mahdollisuuksia myös pelisuunnitteluun ja -ohjelmointiin. Pelisisältöjä suunnittelemalla nuoret oppivat näkemään digitaaliset pelit mediana ja osaavat myös suhtautua niihin kriittisesti.

– Pelisuunnittelua ollaan viemässä kouluihin valinnaisaineena tai harrastekerhojen muodossa, Lind toteaa.

Yhteys nuoreen pelaten

Tietokonepelaaminen nähdään helposti harrastuksena, jossa nuori viettää aikaansa yksin tietokoneensa kanssa. Suuri osa nykyisistä verkossa pelattavista peleistä on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että niissä joko pelataan joukkueissa tai väliaikaisesti liittoudutaan toisten pelaajien kanssa.

– Yhdessä pelaaminen on myös oiva

keino päästä lähelle nuoria. Sen kautta syntyy nopeasti luottamuksellinen suhde, Kuikka kertoo.

Tätä periaatetta on sovellettu nuorisoasiainkeskuksen ”poikien ryhmässä”, jossa nuoret, joilla on vaikeuksia hahmottaa pelaamiseen käytettyä aikaa tai muuten vaan verkossa kulutettuja tunteja, kokoontuvat pelaamaan yhdessä nuoriso-ohjaajien kanssa. Samalla heillä on tilaisuus keskustella muistakin asioistaan.

– Pelaaminen voi olla se tie, jolla nopeimmin päästään sisälle nuorten maailmaan, Kuikka summaa.

Pelaamiseen liittyviä varjopuolia – peliriippuvuutta ja ongelmapelaamista – ei innovaatiohankkeessa ole unohdettu.

– Opettajien ja nuoriso-ohjaajien on tärkeää oppia tunnistamaan ongelmapelaamisen oireet: siihen opastaminen on myös yksi tavoitteistamme, Kuikka toteaa.

– Useimmiten ongelmapelaaminen on oire jostain syvemmästä ongelmasta, joka nuorella on. Pelaaminen saattaa vain tuoda asian esille ja käsiteltäväksi. •

n Liisa Lind ja Suvi Kuikka vievät tietoa nuorten pelaamisen hyödyistä kouluihin.

Helsingin henki | lokakuu 2012

13

työkalut teksti Laura Heikkinen kuva Istockphoto

Pian asukkaat voivat antaa helpommin palautetta ja vuoropuhelu kaupungin kanssa tehostuu, kun kaupungin palautejärjestelmä uudistuu ensi vuoden aikana. Kysymyksiin vastaavat hankejohtaja Heli Rantanen talousja suunnittelukeskuksesta sekä neuvontapäällikkö Christina Huotari hallintokeskuksesta.

Palautejärjestelmä uudistuu ?

Millainen on uusi palautejärjestelmä?

Palautejärjestelmä on kaupungin työntekijöiden käyttöön suunniteltu selaimessa käytettävä sovellus, jonka avulla voi ohjata ja käsitellä asukaspalautteita sekä vastata niihin niin, että sekä palaute että vastaus tallentuvat järjestelmään. Järjestelmästä saa ulos myös erilaisia raportteja.

?

Miksi se uudistuu?

Palautekanavat ovat olleet hyvin organisaatiolähtöisiä: asukkaat ovat joutuneet miettimään, mille virastolle asia mahdollisesti kuuluu. Kaupungilla ei ole tähän asti ollut kattavaa käsitystä siitä, kuinka paljon ja minkälaista palautetta asukkaat eri virastoille lähettävät. Käsittelytavat ja -ajat ovat olleet epäyhtenäisiä, eikä kattavaa raportointia ole voinut tehdä. Tavoitteena on, että vähitellen palautejärjestelmään voidaan ohjata useista eri kanavista tuleva sähköinen palaute.

?

Mitä kautta palautetta voi antaa?

Kaupungin omien palautelomakkeiden ja sähköpostin kautta sekä jatkossa myös mobiililaitteil­la ja sellaisten kaupungin ulkopuolisten verkkopalveluiden kautta, joiden kanssa on sovittu yhteistyöstä. Asiakaspalvelijat voivat myös kirjata palautteita järjestelmään asukkaiden puolesta puhelimessa ja asiakaspalvelutilanteessa.

?

Mikä on merkittävin parannus?

Avoimuus eli mahdollisuus nähdä havainnollisesti, missä vaiheessa käsittely on ja mitä sille on tehty. Kaikki palautteet vastauksineen ja käsittelyhistorioineen tallentuvat järjestelmään, jolloin hallinta ja raportointi helpottuvat.

?

Mikä on uuden järjestelmän merkittävin hyöty virastoille?

Virastoissa jo tehtävän työn tehostuminen ja avoimuus. Samalla palautteiden hyödyntämismahdollisuudet paranevat.

14

Helsingin henki | lokakuu 2012

?

Miten uudistus näkyy kaupunkilaisille?

Parempana palveluna, kun palautetta käsittelevät henkilöt voivat paremmin jäljittää käsiteltyjä palautteita ja niiden historiaa. Portaalin konseptiuudistuksen myötä kaupungin kotisivuille saadaan uusi yleinen palautelomake.

?

Kuka palautteen ottaa vastaan ja kuka käsittelee?

Yleiset palautteet tulevat näkymään Virka Infon yleisellä palautetyölistalla.

Virastojen sivujen kautta tulevat palautteet ohjautuvat suoraan virastojen käsittelijöiden palautetyölistalle. Kysymyksiä käsittelee keskitetysti virastosta riippuen asiakaspalvelu, neuvonta, viestintä tai muut tahot.

?

Mikä on heräte?

Heräte on sähköpostiviesti, jolla järjestelmä ilmoittaa ja muistuttaa eri tehtävistä. Viraston keskitetty käsittelijä voi halutessaan saada sähköposti-ilmoituksen, aina kun virastolle tulee palaute. Vastaaja saa muistutuksen, jos vastaus viipyy yli sen ajan mitä virastossa on sovittu. Jos raja ylitetään, viraston yhteisellä palautetyölistalla näkyy, että palautteen käsittely on myöhässä.

Samoin jos henkilöltä pyydetään kommenttia johonkin palautteeseen ja sen vastukseen, hän saa siitä herätteen.

?

Miten palaute käsitellään?

Palaute tulkitaan ja ohjataan oikeaan paikkaan. Ensimmäiseksi se aina luokitellaan, ja jos se sisältää arkaluontoisia asioita, sen näkyvyys muille rajataan. Palaute ei aina edellytä vastausta, jolloin se merkitään käsitellyksi. Tämän jälkeen se voidaan lähettää tiedoksi sinne minne se kuuluu. Jos palaute edellyttää vastausta, käsittelijä vastaa siihen itse tai lähettää sen vastattavaksi asiantuntijalle.

?

Miten tiettyjen asioiden salassapito on varmistettu?

Käsittelijä merkitsee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa palautteen näkyvyyden rajatuksi, jolloin sitä ei voi järjestelmässä käsitellä, eikä tarkastella hakujen kautta tai raporteissa nähdä myöhemminkään ketkään muut kuin ne henkilöt, joilla on palautteen käsittelyn kannalta siihen oikeus.

?

Miten palautteen antanut saa vastauksen?

Hän saa vastauksen sähköpostiinsa, jos on jättänyt sähköpostiosoitteensa, tai hänen palautteensa voidaan julkaista palvelukartalla tai tulevaisuudessa myös hel.fi-sivuille tulevalla palautepalstalla.

?

Mikä on suunniteltu vastausaika?

Pilottivaiheen aikana kokeillaan noin viiden arkipäivän vastausaikaa. Myöhemmin sitten päätetään, otetaanko se vai joku muu käsittelyn tavoiteaika käyttöön.

työ & ympäristö teksti Anna Haikarainen kuva Istockphoto

Syksyn tultua on töissäkin aika pohtia valaistusta.

Valaistuksen säästäväisellä käytöllä voi toimiston energiankulutuksesta lohkaista jopa noin puolet pois.

Ekotehokasta

valoa

työpaikoille

T ?

Miten tämä muuttaa kuntalaispalautteen raportointia?

Palautteiden luokitteluun etsitään virastojen kanssa mahdollisuuksien mukaan yhteisiä tekijöitä, jolloin myös kaupungin kattava raportointi mahdollistuu.

?

Kuka uudistusta pilotoi ja miten?

Pilotin ensimmäisessä vaiheessa ovat mukana sosiaa­ livirasto, terveyskeskus ja hallintokeskus. Myöhem­ min mukaan tulevat rakennusvalvontavirasto ja opetus­ virasto.

?

Mikä on uudistuksen aikataulu?

Syksyn aikana pilotoidaan, ja järjestelmä otetaan tuo­ tantokäyttöön vuoden alussa, minkä jälkeen se voi­ daan ottaa porrastetusti käyttöön kaikissa niissä hallinto­ kunnissa, jotka ovat kaupungin verkossa.

?

Ketkä hankkeesta vastaavat?

Järjestelmän omistaa hallintokeskus, ja toteutushan­ ketta on vetänyt talous- ja suunnittelukeskus. •

> Lisätietoja: Heli Rantanen, heli.rantanen@hel.fi ja Christina Huotari, christina.huotari@hel.fi

yötilassa tarvitaan usein yleisvalais­ tuksen lisäksi kohdevalaisimia riittä­ vän valon takaamiseksi. Valaistuksen tulisi olla kohtalaisen tasainen koko työalueella. Valonlähteen sijoituspaikka on hyvä, kun valo ei heijastu työkohteesta, kuten esimerkiksi näppäimistöstä, työntekijän silmiin tai kun mikään ei varjosta valon tulemista työ­ alueelle.

Silmälle miellyttävää on epäsuora valaistus, jossa valo heijastuu työtilaan jonkun pinnan kautta. Kattovalaisimien olisi hyvä olla sivulla, eikä ikkunan pitäisi olla näyttöpäätteen edessä, takana eikä aivan vieressä heijastuksien välttä­ miseksi.

Yleisvalaistussuositus näyttöpäätetyöhön on 500 luksia, mutta valon tarve vaihtelee paljon iän ja näkökyvyn mukaan. Tärkeintä valaistuk­ sessa on oma kokemus: tuntuuko työtila liian pimeältä tai liian kirkkaalta.

Häikäisyä voi kokeilla asettamalla peilin ku­ varuudulle. Jos silmiin osuu peilistä näkyvä va­ lolähde, se voi aiheuttaa häikäisyä. Varjostuksia voi tutkia esimerkiksi pystyyn asetetun kynän avulla: mihin varjot osuvat ja ovatko ne häirit­ seviä?

Miten sähköä säästetään arjessa?

Luonnonvaloa kannattaa aina hyödyntää mah­ dollisimman tehokkaasti. Kaikkia toimiston nurkkia ei ole tarpeen valaista, pelkän työ­ alueen valaistus voi hyvin riittää.

Työhuoneen valot on järkevää sammuttaa, jos sieltä on poissa vähintään 10 minuuttia.

Liiketunnistimella ohjatut valaisimet katkaise­ vat valot automaattisesti, jos huoneessa ei oles­ kella esimerkiksi 10 minuuttiin. Manuaalisten himmentimien avulla on myös helppo vähentää energiankulutusta.

Hehkulamppujen poistuessa markkinoilta valai­ simiksi kannattaa valita sellaiset mallit, joihin energiatehokkaat ja pitkäikäiset LED-lamput sopivat. Hehkulamppujen poistumisen myö­tä syrjään siirtyvät myös watit. Lumen-arvo kertoo, kuinka kirkas lampun valo on.

Uusissa rakennuksissa tai peruskorjauksen yhteydessä voi valaisinratkaisuksi valita luon­ nonvaloa hyödyntävät valaisimet, jotka säästä­ vät sähköä 25–50 prosenttia.

Miten vanhat lamput hävitetään?

Hehkulamput ja halogeenit voi laittaa sekajät­ teeseen. LED-lamput kuuluvat SER-jätteeseen.

Elohopeaa sisältävät energiansäästölamput ja loisteputket toimitetaan ongelmajätteen ke­ räykseen tai SER-jätteeseen. Energiansäästö­ lamppuja ja loisteputkia käsiteltäessä on varot­ tava, etteivät ne rikkoonnu. Jos lampun putki hajoaa, tulisi huone tuulettaa pikaisesti. • Artikkelia varten on haastateltu työfysioterapeutti Leena Maulaa ja Seija Männistöä työterveyskeskuksesta sekä ympäristötarkastaja Jari Viinasta ympäristökeskuksesta.

Vinkki!

Pimeän aikaan osa ihmisistä käyttää kirkasvalolamppuja työpisteessä, jotta jaksaisi paremmin.

Muista kuitenkin pitää huolta, etteivät silmät rasitu liikaa.

Kirkasvaloa ei pidä katsoa suoraan, eikä valaisin saa olla näytön vieressä.

Helsingin henki | lokakuu 2012

15

teksti Laura Heikkinen kuvat Pekka NIeminen

HerknulliHerkullinen Hyvä ruoka on tullut maistuvaksi osaksi helsinkiläistä kaupunkikulttuuria. Ravintolapäivät, pop up -kioskit, erilaiset ruokatapahtumat, torit ja hallit houkuttavat kävijöitä uusiin makuihin ja kokemuksiin. Samanaikaisesti kaupunki kehittää parempaa ruokaa lapsille ja ikäihmisille.

16

S

Helsingin henki | lokakuu 2012

yksyisenä keskiviikkona Teurastamon maalaistentorin pöydät ovat täynnä luomuherkkuja ja värikylläisyyttä. Tarjolla on juureksia, kasviksia, kuivatuotteita, mausteita, teetä, mehuja, hunajaa, sieniä, lihaa ja jopa käsitöitä. Alueella palvelee puurobaari ja Kellohallin ravintola. Maalaistentori on ensimmäinen laatuaan Kalasataman ja Sörnäisten kupeessa sijaitsevalla tukkutorin Teurastamolla, asiakkaita riittää ja herkut käyvät kaupaksi.

Teurastamon keskuspaikkana toimii syyskuussa auennut Kellohalli, joka toimii syksyn ajan ruoka- ja muotoilutapahtumien päänäyttämönä, osana World Design Capital Helsinkiä. Ravintoloitsija Antto Melasniemen ideoima Kello-

halli on suunniteltu paitsi ravintolaksi, myös kohtaamispaikaksi, joka muokkautuu tarpeen mukaan moneksi.

– Teurastamo on uusi ja mielenkiintoinen alue, jonka valtava potentiaali kiinnostaa. Haluamme tarjota elämyksiä, hyvää ruokaa ja osallistumista kaikenikäisille, kertoo Melasniemi.

Kalasataman kupeessa sijaitsevista, ennen kaupungin teurastamolaitoksena toimineista rakennuksista kehitetään helsinkiläistä ruokakulttuurikeskusta. Sen lähelle Kalasatamaan muuttaa tulevina vuosina tuhansia uusia asukkaita, joiden toivotaan löytävän lähipalvelut ja itsekin osallistuvan toimintaan. Alku on näyttänyt lupaavalta, sillä jo ensimmäiset tilaisuudet ovat keränneet runsaasti kävijöitä.

– Paikan tarkoitus on olla monipuolinen temmellyskent-

Helsinki tä, alusta uusille ideoille ja koelaboratorio, joka houkuttelee intohimoisia ja rohkeita yrittäjiä, kertoo ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö Ville Relander tukkutorista, joka vastaa alueen kehitystyöstä ja tilojen vuokrauksesta.

– Teurastamoa kehitetään rinta rinnan tukkutorin muun toiminnan kanssa, jotta siitä tulisi mahdollisimman houkutteleva ja laadukas ruokakeskus, jossa ruoka liittoutuu tapahtumien, designin ja kulttuurin kanssa elämyksiksi, kertoo Relander.

Tänä vuonna tukkutori on investoinut alueelle 800 000 euroa, ja ensi vuonna investoinnit ovat noin kaksi miljoonaa.

– Alueen toiminta laajenee, ja siitä rakennetaan tu-

levien vuosien aikana Suomen mittakaavassa merkittävin hyvän ruoan ja ruokakulttuurin keskus, uskoo tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Paremman maun puolesta

Teurastamon kehitystyö hyvän ruoan keskukseksi on yksi osa kaupungin ruokakulttuuristrategiaa. Sen kärkihankkeet ovat lastenruokailun luomuohjelma, tori- ja hallitoiminnan kehittäminen, ruokakulttuurin kytkeminen osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeita ja kaupunkitapahtumia sekä pienviljelyn lisääminen asuinalueilla.

Ruokakulttuuristrategian mukaan kehittämisessä on kyse uudesta ajattelu- ja toimintamallista, jossa

kaupunki pyrkii toimimaan ruoan laadun ja paremman maun puolesta. Kehittämisvalinnoilla lisätään samalla kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä vahvistetaan kaupungin identiteettiä.

Paljon on jo tapahtunut. Luomuruoka lisääntyy päiväkodeissa ja kouluissa, kaupunkiviljelystä on tullut hyvin suosittua, ja ruoka on saanut omia kaupunkitapahtumia, kuten ravintolapäivän.

Relander kertoo, että strategiaa viedään eteenpäin laajan yhteistyöverkoston kanssa – mukana on eri virastoja, julkisen tahon toimijoita, yrittäjiä sekä myös ruokakulttuurin edistämissäätiö ELO. – Toimimme intohimoisesti paremman suomalaisen ruoan puolesta. Ruoka on kaikkien yhteinen asia. >>

Helsingin henki | lokakuu 2012

17

n Maalaistentorilla Jouko Helander Pappilanpuiston luomutilalta kauppasi kasvattamaansa syksyn värikästä satoa.

Herkullinen Helsinki

> Lisätietoja: helsingintukkutori.fi, teurastamo.com, kellohalli.fi

Luomua lapsille Lastenruokailun luomuohjelmaan on sosiaalivirastossa asetettu tavoitteeksi luomuruoan osuuden nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tämän vuoden luomulisäys nosti luomun osuuden noin 14 prosenttiin annoksesta. Käytössä olevat luomuviljatuotteet ovat jauhot, hiutaleet, suurimot sekä pasta. Kaikkien näiden tuotteiden saatavuus on hyvää koko vuoden. Tänä vuonna luomuraaka-aineiden lisäämiseen on kohdistettu 0,4 miljoonaa euroa. Luomuun suunnatun rahan tulee tuoda järkevästi luomuruokaa lasten lautasille. Työtä tehdään sen eteen, että luomuvalikoima kasvaisi joka vuosi.

Ohjelmassa korostetaan myös ruokaan liittyvien pedagogisten sisältöjen kehittämistä päiväkodeissa. Ne liittyvät esimerkiksi ruokailutilanteen kehittämiseen viihtyisämmäksi, hyvien tapojen opetteluun, ruokaketjun tuntemiseen, terveellisiin ruokailutottumuksiin sekä eri makuihin totutteluun. Ruokaan liittyvien sisältöjen toteuttamisessa menetelminä ovat olleet esimerkiksi erilaiset retket toreille ja halleihin sekä omien palstaviljelmien tekeminen päiväkotien pihoille.

Mikko Mäkelä, projektityöntekijä, sosiaalivirasto

Vastuullisia aterioita Palmia on startannut Vastuullinen ateria -ohjelman (2012–2015). Sen osa-alueet ovat raaka-aineet, kuljetukset, pakkaaminen, jätteiden lajittelu, hiilijalanjälki ja henkilökunta. Vastuullinen ateria nousee erityisesti esille lounasravintoloiden syksyn ruokateemoissa. Tulossa on sadonkorjuu-, Itämeri- ja ilmastoreiluteemat. Tarjolla on sesonki-, lähi- ja luomuruokaa, kotimaista kalaa sekä ilmastoreiluja raaka-ainevalintoja. Kouluravintoloissakin on syksyllä erilaisia teemaviikkoja. Päiväkodeissa luomun osuus aterioista on suurin, jo noin 14 prosenttia. Lounasravintoloissa luomu näkyy parhaiten kahvissa, joka on myös Reilun kaupan kahvia.

Tiina Ahola, suunnittelija, Palmian cateringpalvelut

n Ville Relander kehittää Teurastamon aluetta houkuttelevaksi ja laadukkaaksi ruokakeskukseksi.

Makuja ikäihmisille Ikäihmisten ruokakulttuurihankkeella pyritään kehittämään kaupungin hoiva- ja palveluyksiköissä ruokailun prosesseja asiakaslähtöisesti. Ruokapalvelujen kehittyminen ja paraneminen koskettaa kaikkia niin hoivayksiköissä, päivätoiminnassa kuin palvelukeskuksissakin olevia ja käyviä asiakkaita. Hanketta ohjaavat sosiaalivirasto ja Palmia. Vuoden aikana on järjestetty asiakastilaisuuksia ja erilaisia juhlia sekä kehitetty arjen toimintaan liittyviä palveluja, kuten myöhennetty iltapalaa.

Tavoitteena on esimerkiksi lisätä henkilöstön tietoisuutta ruokaan liittyvissä asioissa, kohottaa arkea ja osallistaa asiakkaita ruokailussa, uusia ruokalistoja, tehdä asukasruokaopas henkilöstön ohjeistamiseksi sekä hakea uusia menetelmiä asiakkuuksiin. Yksiköiden hyvät käytännöt ovat levinneet ja kehittämistyö jatkuu. Ruokapalveluissa tulee haasteita riittämään tulevaisuudessakin, kun kaupunkilaiset ikääntyvät ja kun tavoitteena on, että suurin osa ikääntyneistä voisi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Ruoka­palvelut pyritäänkin tuomaan asiakkaan kotiin.

Timo Vierelä, suunnittelija, sosiaalivirasto

18

Tulevaisuuden kioskeja kaupunkiin Rakennusvirasto tekee kioskiselvitystä, jossa on tarkoitus kartoittaa Helsingin yleisillä alueilla sijaitsevat kioskit ja kioskipaikat tyypeittäin ja merkitä ne paikkatietopohjaiseen järjestelmään. Samalla saadaan selvyys kaupallisesti kannattavista ja kannattamattomista paikoista sekä mahdollisista uusista kioskipaikoista. Lisäksi meneillään on kaikille avoin ideointi ja nettikysely Kerro kartalla -palvelussa, joka kerää palautetta kioskeista ja niiden sijainneista.

Myös avoin palaute on toivottavaa. Jotta hanke onnistuisi, on eri virastojen välinen saumaton yhteistyö tärkeää.

Palautteen ja selvityksen pohjalta yritämme miettiä kioskipalveluita kokonaisvaltaisesti vaikka pääpaino onkin paikkojen vuokrauksessa. Selvitys kokoaa kioskipalveluissa tarvittavan tiedon ja tuottaa siitä työkaluja yrittäjille, yrittäjiksi aikoville sekä virkamiehille. Pyrimme edesauttamaan pienyrittäjyyttä ja elävää kaupunkikulttuuria kaupungin strategian mukaisesti. Haluamme saada ja antaa vastauksia kysymykseen millainen on tulevaisuuden kioski.

Jussi Luomanen, suunnittelutoimiston päällikkö ja Pia Rantanen, arkkitehti, rakennusvirasto

Ruoan ja kaupunkikulttuurin liitto Tukkutorin tehtävänä on kehittää kaupungin tori- ja hallitoimintaa, vuokrata tiloja ja alueita kauppiaille sekä edistää kaupungin ruokakulttuurin kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Yksi merkittävimmistä hankkeista on Teurastamon rakentaminen helsinkiläiseksi ruokakulttuurikeskukseksi. Teurastamon kohderyhmänä ovat erityisesti aktiiviset nuoret ja nuorekkaat kaupunkilaiset, ruokaharrastajat sekä -ammattilaiset. Sinne halutaan valita yrityksiä, joilla on aivan erityinen liikeidea ja jotka edistävät hyvän ruoan tarjontaa.

Kauppahalleissa ja toreilla tavoitellaan laadukkaita ruoka-aineita ja hyvää palvelua arvostavia kaupunkilaisia. Hietalahden kauppahalli on päätetty muuttaa takaisin alkuperäiseen tarkoitukseen ruokahalliksi. Asukkaille tehdyn tutkimuksen mukaan sellaiselle on selvää tarvetta. Hallista halutaan luoda viihtyisä ja mutkaton kokoontumis- ja ostospaikka alueen asukkaille. Nyt on jo saatu aikaan uudenlaista aktiivista kaupunkikulttuuria ruoan ympärille. Jatkossa toivotaan yhä enemmän sitä, että kaupunkilaiset aktivoituvat ja järjestävät itse ruokaan liittyviä tapahtumia.

Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, tukkutori

n Kellohallin ravintola toimii Teurastamon sydämenä. Se on paitsi ravintola myös monien tapahtumien näyttämö ja kohtaamispaikka.

Helsingin henki | lokakuu 2012

19

{ ammatti } teksti Stiina Honkamaa kuvat Pekka Nieminen

Lukutoukka markkinoija Roosa Kallio aloitti kesäkuussa kaupunginkirjaston markkinointipäällikkönä ja johtaa keväällä perustettua markkinointiyksikköä.

20

Helsingin henki | lokakuu 2012

M

arkkinointiyksikköön kuuluu Kallion lisäksi markkinointisuunnittelija, kolme tapahtumakoordinaattoria, graafikko ja radiotoimittaja. Markkinointiyksikön tarkoitus on kehittää, suunnitella ja koordinoida koko kirjaston markkinointia.

– Meillä on mukava, iloinen ja energinen tiimi. Vastuullamme on talon markkinointi asiakkaille, jotta he löytävät tuotteet ja palvelut entistä paremmin. Kirjaston viestintä puolestaan hoitaa viranomaisviestintää sekä sisäistä ja ulkoista viestintää, Roosa Kallio kertoo.

Kallio on toiminut yli 10 vuotta erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä.

– Innostuin jossain vaiheessa non profit -markkinoinnista, joka tarkoittaa sellaisten organisaatioiden markkinointia, joiden ensisijainen tavoite ei ole tehdä voittoa. Tein

aiheesta gradunkin. Edellinen työpaikkani oli Etelä-Savon maakuntaliitto, jossa vedin maakunnallista viestintähanketta.

Palvelut paremmin esille

Kirjasto kilpailee ihmisten vapaa-ajasta. Se on kilpailtua ja kysyttyä aikaa, joten markkinoinnille on todella tarvetta. Markkinoinnin kohderyhmänä ovat kirjaston nykyiset asiakkaat sekä potentiaaliset uudet käyttäjät. Tavoitteena on tuoda esille kirjaston palvelujen monipuolisuutta.

– Jokainen helsinkiläinen voi olla kirjaston käyttäjä, sillä kirjasto tarjoaa jokaiselle jotakin.

Helsingin väkiluku kasvaa huimaa vauhtia. Suuri osa uusista helsinkiläisistä on maahanmuuttajia, jotka ovat yksi kirjaston tärkeä kohderyhmä.

– Kirjastolla on tärkeä sivistävä ja juur-

kuka

allio ö Roosa K päällikk > Nimi: kinointi k r a m , atti: kirjasto > Amm upungin a k : to s > Vira ma- ja tapahtu ikkö ointiyks in markk 4 > Ikä: 3 issa : naimis e h r e P > i Helsink > Koti: t: e s k tu s > Harra nkkeily en ja le lukemin a: koti kipaikk ik s o u S >

ruttava tehtävä myös heidän keskuudessaan, Kallio painottaa.

Käytännössä kirjaston markkinointitoimenpiteisiin kuuluu erilaisten tapahtumien sekä markkinointimateriaalien suunnittelu.

– Juuri nyt meillä on esimerkiksi Kellohallissa pieni pop up -galleriakirjasto, jossa on mahdollisuus tutustua muotoilu- ja ruoka-aiheisiin kirjoihin, Kallio valottaa.

– Haasteenamme on, että kilpailijoinamme on toimijoita, joilla on aivan eri tason budjetti käytössään.

”Tavoitteena on tuoda esille kirjaston palvelujen monipuolisuutta.”

Lainaa vaikka musiikkivalmentaja

Suuri osa kirjaston tuotteista on sellaisia, joista monet ihmiset eivät ole edes kuulleet. Kirjastosta voi lainata kirjojen lisäksi myös tiloja, lukutabletteja, musiikkia, elokuvia, lauta-, ulko- tai roolipelejä, työkaluja, urheiluvälineitä ja energiamittareita. Vanhat rakkaat vinyyli­levyt ja VHS-kasetit voi tallentaa kirjastossa digimuotoon.

Lasipalatsissa on myös yrittäjille ja freelancereille tarkoitettu työtila, jossa on mahdollisuus keskittyä ja verkostoitua yhdellä iskulla.

gallup Myös kirjastonhoitajan voi lainata käyttöönsä.

– Kirjastonhoitaja voi auttaa etsimään jotain tiettyä tietoa ja kirjallisuutta. Hän voi myös opastaa esimerkiksi Facebookin käyttöön, Kallio kertoo.

Pääpostitalossa sijaitsevan Kirjasto 10:n erityispalvelu on musiikkivalmentaja, joka opastaa musiikkityylien saloihin, jos haluaa esimerkiksi tutustua uuteen musiikkilajiin tai jos vaikka klassisen musiikin kuunteluun on korkea kynnys.

Valikoima on laaja, sillä Helsingin kir­jastot kuuluvat HelMet-verkostoon, jo­ka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kau­niaisten kirjastojen verkosto. Kaikkien verkostoon kuuluvien kirjastojen materiaali on yhteiskäytössä.

Lukutoukan unelma-ammatti

Mistä Kallio pitää työssään eniten?

– Pidän eniten tuotteesta eli siitä, että tämä on kirjasto. On hienoa, että saa markkinoida jotain näin mahtavaa juttua!

Kallio on itsekin kova lukutoukka. Hän lukee hyvin monentyyppisiä kirjoja kaunokirjallisuudesta tietokirjallisuuteen.

– Nyt minulla on meneillään Nina Simonen elämäkerta. Sitä ennen luin Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat. Olen muutenkin kova kirjaston käyttäjä. Olen myös lainannut energiamittarin ja kirjastonhoitajan ja olen menossa musiikkivalmentajalle. Kaikki palvelut toimivat loistavasti. •

Mitä kirjoja sinä luet?

Pimenevät illat houkuttelevat sohvalle kirja kainalossa. teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari

n MINNA SARANTOLA-WEISS tutkimuspäällikkö, kaupunginmuseo Luen päivittäin, ja paras lukuhetki on iltaisin. Parhaillaan luen Leo Tolstoin teosta Sota ja rauha. Tähän hienoon klassikkoon voi palata aina uudelleen, olen lukenut sen jo viisi kertaa. Genreistä minulla ei ole mitään erityistä suosikkia, vaan luen laajasti kaikenlaista dekkareista viihteeseen. Klassikoista suosittelen lukemaan Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Nykyteoksista taas kannattaa tarttua norjalaisen Karl Ove Knausgårdin kirjaan Min kamp. n PETRI ARPONEN aluesuunnittelija, rakennusvirasto Luen suhteellisen harvoin, lähinnä lomalla. Pidän erityisesti sekä kotimaisista että ulkomaisista dekkareista, ja lisäksi hyvä fantasia on aina syventymisen arvoista, kuten Taru sormusten herrasta -eepos. Sofi Oksasen Puhdistus on ollut yöpöydälläni jo kaksi vuotta, joten se on seuraavana työn alla. Uskallan suositella sitä, vaikka en ole sitä vielä lukenut, sillä kun kirja on saanut niin paljon kehuja, se on takuulla lukemisen arvoinen.

n MIA NYLUND toimistosihteeri, talous- ja suunnittelukeskus Luen joka ilta, muuten uni ei tule. Luen sängyssä ja joskus voin herätä kirja kasvoilla tai posken alla. Parhaillaan minulla on meneillään islantilaisen Halldór Laxnessin romaani Salka Valka. Luen yleensä aivan perus draamakirjallisuutta, vaikkakin scifi on ehdoton lempilajini. Siitä olen kuitenkin jo lukenut kaiken hyvän. Lempikirjailijani on Ursula K. Le Guin. Suosittelenkin hänen tieteisromaaniaan Kahdesti haarautuva puu.

n SAULI SARJAMO liikennesuunnittelijaharjoittelija, kaupunkisuunnitteluvirasto Luen paljon aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja tiedejulkaisuja, mutta kirjoja vähemmän. Minulla kuluu kolmisen kirjaa vuodessa. Seuraavaksi lainaan jonkun dekkarin, sillä se on genreistä kiinnostavin. Kirjaa valitessani katson enemmän aihetta kuin kirjailijaa, ja olen molemmissa kaikkiruokainen. Suosikkikirjailijani on Jari Tervo. Hän vain yksinkertaisesti on hyvä siinä mitä tekee, joten kannustan lukemaan Tervoa. Ja kyllähän Puhdistuskin kannattaa lukea.

Helsingin henki | lokakuu 2012

21

kaffella teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Pekka Nieminen

n Muutostiimin organisaatioasiantuntijat Helena Ylisipola, Antti Iivanainen, Riitta Simoila ja Pia Sutinen ovat viettäneet kiireisen mutta mielenkiintoisen vuoden.

Ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveystoimi palvelevat asukkaita yhdistyneessä virastossa.

Jättimäistä muutosta on valmistellut tiimi, jonka tehtävänä on ollut pystyttää uusia rakenteita ja kaataa vanhoja raja-aitoja.

sa:

> Keskustelemas

jat organisaatioasiantunti Helena Ylisipola, Antti Iivanainen, tinen Riitta Simoila ja Pia Su

> Aihe:

sote-muutostiimin työ

> Paikka:

ta Satamatalo, Olympiaran

Päälinjat valmiina

uudelle virastolle 22

Helsingin henki | lokakuu 2012

S

osiaali- ja terveystoimen uudistamista valmistelevan muutostiimin jäsenet eli organisaatioasiantuntijat Helena Ylisipola, Antti Iivanainen, Riitta Simoila ja Pia Sutinen ovat kokoontuneet keskustelemaan muutostiimin työstä, vetämään yhteen tähänastista saldoa ja listaamaan tulevaisuuden haasteita.

Heillä on takanaan kiireinen ja mielenkiintoinen vuosi. Aiemmin terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston johtotehtävissä toiminut ryhmä sanoo kehittyneensä työn tiimellyksessä organisaatiomuutoksen asiantuntijoiksi.

– Tämä on ollut tehtävä, joka tulee vastaan kerran elämässä. Olemme saaneet valmistella Suomen suurinta sosiaali- ja terveystoimen yhdistymistä, joka koskee noin 15 000 työntekijää, tiimiläiset kiteyttävät.

Mitä kaikkea tiimi on tehnyt?

– Olemme valmistelleet uudelle virastolle johtosäännön, joka on koko organisaation ylärakenne. Se määrittelee muun muassa tulevan viraston keskeiset tehtävät, osastojen määrän, lautakunnan jäsen- ja jaostomäärän sekä osastopäälliköiden tehtävät, kertoo Ylisipola.

Osastoja on tulossa kuusi, ja niille on valittu osastopäälliköt. Jokaiselle vakinaiselle työn­

Soteuudistus > Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2011 sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamisesta. > Sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyvät ja saavat yhteisen lautakunnan 1.1.2013 alkaen.

Yhdistyneessä virastossa työskentelee noin 15 000 työntekijää. > Samalla päätettiin irrottaa suomenkielinen lasten päivähoito varhaiskasvatuksen virastoksi. Siellä työskentelee noin 5 000 ihmistä. Varhaiskasvatus saa oman lautakunnan. > Uudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa hoitoketjuja ja helpottaa asiointia, koska palvelut on mahdollista saada samasta toimipisteestä. > Muutoksen syynä ovat väestön ikääntyminen, palvelujen tarpeen lisääntyminen ja sosiaalija terveystointa uhkaava työvoimapula. > Lisätietoja: Helmi > Sosiaali- ja terveystoimi uudistuu, hel.fi > Sosiaali- ja terveystoimi uudistuu

tekijälle etsitään kaupungin organisaa­ tiossa oma paikka. Se voi merkitä sitä, että esimies, työkaverit ja työtehtävät muuttuvat.

– Pitkin vuotta olemme tavanneet ja kuulleet sidosryhmiä ja olleet mukana seuranta-, ohjaus- ja ydinryhmien ko­ kouksissa. Olemme toimineet työrukka­ sena ylimmän johdon, henkilöstön ja päättäjien välillä, toteaa Sutinen.

– Tehtävämme on ollut etsiä sellaisia painopisteitä, joilla hoitoketjut saadaan sujuviksi. Tarve on noussut monimut­ kaisesta palveluverkosta, joka ei palve­ le riittävän hyvin asiakkaita, Iivanainen vahvistaa.

Kaupunki on järjestänyt asukkail­ le kuulemistilaisuuksia sekä henkilös­ tölle työpajoja ja keskustelutilaisuuksia.

Muutostiimi on hyödyntänyt kertynyttä materiaalia suunnittelussa.

Miten henkilöstö on päässyt mukaan valmisteluun?

– Henkilöstön kuuleminen on ollut iso haaste, sillä tulevan viraston alaisuu­ dessa työskentelee noin 15 000 ihmis­ tä. Olemme pitäneet henkilöstölle neljä

”Kestää aikansa, ennen kuin uudet toimintatavat on kehitetty ja omaksuttu.”

ne on tullut runsaasti palautetta. Vieste­ jä ja toiveita on tullut myös sähköpostin kautta. Evästyksiä on kerätty, ja niistä on tehty johtopäätöksiä, Sutinen kertoo.

Vaikeutena on ollut se, että keskuste­ lu on ollut hyvin moniäänistä. Kehityk­ sen suunnasta on esitetty varsin erilaisia näkemyksiä.

Millaisen linjan muutostiimi on valinnut?

isoa tilaisuutta, joista yksi myös nauhoi­ tettiin ja on nähtävissä Helmessä Sosiaa­ li- ja terveystoimi uudistuu -sivuilla, ker­ too Iivanainen.

– Asia on myös käsitelty henkilöstön, pääluottamusmiesten ja henkilöstöjär­ jestöjen edustajien kanssa yhteistoimin­ tarakenteiden mukaisesti, Simoila lisää.

– Yhtenä kommentoinnin väylänä on ollut ja on edelleen noiden Helmen si­ vujen Kysy tai kommentoi -palsta, jon­

– Iso linjaus noudattaa kaupunginval­ tuuston viimesyksyistä päätöstä, jol­ la pyritään tiivistämään sosiaali- ja ter­ veystoimen yhteistyötä ja välttämään asiakkaiden juoksuttamista luukulta toi­ selle, Iivanainen kuvailee.

Tiimi on käynyt myös tutustumassa muiden isojen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksiin.

Vaihtoehtoina oli muun muassa tilaaja– tuottajamalli tai asiakasprosesseja ko­ rostava toimintalähtöinen organisaatio.

– Valitsimme jälkimmäisen, mikä tar­ koittaa käytännössä palvelujen järjes­ tämistä asiakkaan näkökulmasta hoitoja palveluketjuja seuraten, Simoila tar­ kentaa.

Muutostiimissä tiedetään, että asiakas­ näkökulmaa korostava malli voi törmätä henkilöstölähtöisen ajattelutavan kans­ sa. Vaikeuksia voi tulla myös kahden eri viraston toimintakulttuurien yhteenso­ vittamisessa.

– Kun uusia osastoja ja yksikköjä pe­ rustetaan, joudutaan rikkomaan vanho­ ja työyhteisöjä. Kestää aikansa ennen kuin uudet toimintatavat on kehitetty ja omaksuttu, Ylisipola arvioi.

Mikä on ollut isoin haaste?

Tiimi katsoo, että isoin haaste on vielä edessä. Vaikka rakenteet ovat pian val­ miit, kestää ehkä vuosia ennen kuin tur­ hat raja-aidat ovat kaatuneet myös hen­ kilöstön ajatuksissa. Rakenne vauhdit­ taa kynnysten madaltumista ja ohjauk­ sen terästymistä.

– Tiimin tärkein havainto oli, että kaikkein vaikeimmin hoidettavalla ryh­ mällä voi olla porttikielto palveluihin.

Kun asiakkaalle syntyy tunne, että hän on tullut oikeaan paikkaan, eikä häntä pompotella virastosta toiseen tai kään­ nytetä pois, olemme onnistuneet tavoit­ teessa, tiimiläiset summaavat. •

Helsingin henki | lokakuu 2012

23

asukas teksti Jaana Kivipelto-Tulkki kuvat Paula Kukkonen

Parempia päiviä ikäihmisille Lauttasaaressa on menossa sadan perheen yhteistyöhanke, missä etsitään heille sopivinta apua arkeen. Uutta on se, että mukana on sekä julkinen, yksityinen että kolmas sektori. eikä Carita selkävaivojen takia kykene nostamaan miestään.

– Suurin toiveeni oli, että saisimme Heikille fysioterapiaa, jotta liikkuminen parantuisi. Haluan pitkittää mahdollisimman kauan Heikin joutumista pyörätuoliin, Carita kertoo.

Koska fysioterapian saaminen on kiven alla, Carita ei odottanut kovinkaan nopeita tuloksia. Mutta onneksi kävi toisin.

Samalla rahalla enemmän

C

arita Maunu on ollut miehensä Heikki Maunun omaishoitaja vuodesta 1986. Tuolloin Heikki sai aivoinfarktin ja sairastui epilepsiaan. Infarktin takia hän on afaatikko eli hän ei kommunikoi sanallisesti.

– Telepatian varassa mennään, kertoo Carita Maunu.

Maunut ovat yksi noin sadasta perheestä, jotka ovat mukana sosiaaliviraston Lauttasaaren palveluverkkohankkeessa. Mukana on viitisenkymmentä omaishoitoperhettä sekä saman verran perheitä, jotka tarvitsevat kotihoidon tuki- tai tilapäispalveluja.

Maunuilla käy kerran viikossa kodinhoitaja avustamassa Heikin hoidossa.

Tarvittaessa he saavat myös tilapäisapua – sosiaaliohjaaja Eeva Alppi on heille tärkeä tuki arjessa.

Maunuilla on myös turvapuhelin kaatumisten varalta. Kaatumisen pelko onkin iso pulma heidän arjessaan, joten Heikin ulkoilut ovat käyneet vähiin.

Avun saaminen voi kestää kauankin,

24

Kun palveluverkkohankkeen projektityöntekijä Hanna Torppa kävi ensimmäisen kerran Maunuilla, hän antoi heille arjen sujumista luotaavan tehtävävihkon. Siinä pyydetään pohtimaan, millaista apua kunakin päivänä olisi tarvittu, mikä oli päivän kohokohta tai mitä asioita kaipaa menneisyydestä. Viikon päästä juteltiin uudelleen.

– Voisihan sitä yhdelläkin käynnillä haastatella, mutta tämän etuna on se, että viikon aikana monille muistuu asioita vähitellen mieleen ja herää uusia ajatuksia siitä, millaista arki voisi olla, kertoo Torppa.

Maunujen toivoma fysioterapia järjestyi nopeasti. Heikki Maunu sai kymmenen hoitokertaa ikääntyneiden kuntoutukseen erikoistuneen fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutti tapaa Heikin joko kotona Lauttasaaressa tai Töölön palvelutalon lyhytaikaishoidon yksikössä Palmussa, jossa Heikki on hoidossa, kun Caritalla on omaishoitajan vapaat.

Kymmenen kerran jälkeen Maunut kustantavat fysioterapian itse, sillä siitä on ollut paljon apua. Heikki on päässyt fysioterapeutin avulla myös ulkoilemaan. Myös Carita on saa-

Helsingin henki | lokakuu 2012

nut apua fysioterapeutin kautta. Hänelle suositeltiin ja tuotiin kokeiltavaksi selkätuki selän rasitusmurtumien takia, ja kun sopiva löytyi, Carita osti sen.

Samoin kotiin on tuotu sovitettavaksi jalkineita, sillä Maunut eivät ilman hoitojärjestelyjä tai invataksia pääse ostoksille.

Hankkeessa mukana olevien muidenkin perheiden toiveet ovat olleet varsin arkisia.

”Palvelut pyritään muokkaamaan asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan.”

– Eniten on toivottu ulkoiluapua, kodin järjestelyapua ja juttuseuraa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Susanna Hyvärinen sosiaalivirastosta.

On myös selvinnyt, että jollekulle ulkoilu avustajan kanssa olisi päivätoimintaa mieluisampaa, ja se asia on järjestynyt. Näin myös päivätoimintapaikka on vapautunut sitä enemmän tarvitsevalle.

Kaikki lähtee siitä, että palvelulle on oltava todellinen tarve.

– Rahaa ei ole yhtään enempää käytössä kuin aiemmin, mutta samalla rahalla voidaan saada enemmän aikaan, kun tiedetään, mitkä vanhusten tarpeet ja toiveet oikeasti ovat, Hyvärinen toteaa.

Räätälöityjä palveluja

Palveluhankkeessa tehdään yhteistyötä monella tasolla. Sen myötä on Lauttasaaressa tuotu yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijat sekä järjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoiset. Näin on jaettu arvokasta tietoa, ideoitu palveluja ja tapahtumia ja karsittu päällekkäisyyksiä.

– Mitään uutta ei ole keksitty, vaan jo olemassa olevia asioita on yhdistetty, toteavat Hyvärinen ja Torppa.

Yhdessä palvelutiimin kanssa pohditaan, miten kutakin perhettä voidaan parhaiten auttaa.

Olennaista on, että asiakkaita ei ole laitettu samaan muottiin.

– Tässä hankkeessa on lähdetty siitä, että asiakasta ei ole sovitettu kaupungin palveluihin, vaan palvelut on pyritty muokkaamaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan, toteaa Torppa.

– Juttelemme aina, onko asiakkaalla itsellä toivetta palveluntarjoajasta, ja jos ei ole, etsimme sen verkostomme kautta tai muualta, jatkaa Hyvärinen.

Rahaakaan ei aina tarvita. Torppa on etsinyt eräälle perheelle tiedon siitä, milloin kaupunginorkesterin kenraaliharjoitukset järjestetään ja mistä niihin saa edullisia lippuja.

Päiväsaikaan omaishoitajan on helpompi saada itselleen sijainen, ja kenraaliharjoitusten liput ovat varsinaisia konsertteja halvemmat. Käynti kodin ulkopuolella on omaishoitajalle henkireikä.

Joustavien palvelujen ja varojen tehokkaamman käytön lisäksi tavoitellaankin parempaa elämänlaatua kotona asuville ikäihmisille.

Entä mitä Maunut toivovat hankkeelta?

– Toivomme, että tällainen toiminta jäisi pysyväksi. •

n Fysioterapeutti Tarja Kindstedt Suomen Fysiogeriatriasta ohjaa Heikki Maunun toiminnallisia harjoituksia Töölön palvelukeskuksessa.

Lauttasaarihanke Lauttasaaren asiakaskeskeinen pal­

veluverkkohanke on kaksivuotinen pi­ lotti. Sen tavoitteena on käytännössä ko­ keilla, miten niin kutsuttu henkilökohtai­ sen budjetin malli toimii, ja miten kotona asuville vanhuksille voidaan tarjota heille parhaiten sopivaa apua.

Tavoitteena on lisätä ikäihmisten va­ linnanvapautta ja tukea kotona asumista.

Rahaa ei ole aiempaa enempää käytössä, vaan se pyritään käyttämään tarkemmin

toiveiden ja tarpeiden mukaan. Henkilö­ kohtaista budjettia voi käyttää palvelu­ setelin tapaan ateriointiin tai avun hank­ kimiseen esimerkiksi aamutoimiin. Sitä voi käyttää myös harrastuksiin, jos näin so­ vitaan. Budjetin käyttöä seurataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti.

Myös palvelujen järjestämisessä ko­ keillaan uutta mallia. Tavoitteena on ol­ lut luoda Lauttasaareen verkosto, jonka kautta palvelut ovat saatavilla mahdolli­ simman joustavasti huolimatta siitä, onko takana yksityinen yritys, sosiaaliviraston palvelu tai jokin järjestö. Tarkoitus on myös etsiä uusia käyttötapoja palveluse­ telille. Palvelut voivat olla julkisrahoittei­

sia, ne voivat sisältää omavastuuosuuden tai olla itse maksettavia.

Lauttasaari valittiin hankkeen koh­ teeksi, koska siellä ei ole palvelutaloa eikä vanhusten palvelukeskusta. Siksi siel­ lä haluttiin kokeilla verkostona toimivaa mallia.

Lauttasaari-hankkeeseen on haet­ tu mallia Englannista ja Hollannista, jois­ sa malli on ollut käytössä pitkään. Hen­ kilökohtaisen budjetoinnin mallia ollaan Suomessa kokeiltu myös Kehitysvamma­ liiton Tiedän mitä tahdon -hankkeessa sekä Vantaan kaupungilla. Mallia kokeil­ laan myös Kallion alueella.

Parhaillaan työstetään toimintakäsi­

kirjaa ja pelisääntöjä, miten jatkossa voi­ taisiin Lauttasaaressa toimia.

Malli on herättänyt kiinnostusta muu­ alla Suomessa, sillä vanhusten palvelu­ jen toimiva järjestäminen ja kotona asu­ misen tukeminen on koko ajan akuutim­ pi asia.

Hankkeen rahoittajia ovat Helsingin kaupunki ja Tekes. Yhteistyökumppanei­ na ovat kaupungin hallintokuntien lisäk­ si muiden muassa Helsingin Yrittäjät ry, Pääkaupunkiseudun Omaiset ja Läheiset ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Lauttasaa­ ren seurakunta, Terveyden ja hyvinvoin­ nin laitos, Aalto-yliopisto sekä Itä-Suo­ men yliopisto.

Helsingin henki | lokakuu 2012

25

hyvinvointi teksti Stiina Honkamaa kuvitus Jenny Lucander

Jokaisella oppilaalla ja opettajalla on oikeus työrauhaan.

Yhteisöllisyydellä ja tilanteiden ennakoinnilla päästään jo pitkälle.

T

yörauha kouluissa on viime aikoina selkeästi heikentynyt. Yläasteen opettajat pitävät työrauhakysymystä jo suurempana resurssiongelmana kuin kuntien säästötoimia.

Perinteisesti suomalaisessa peruskoulussa on puututtu oppituntien aikaiseen häiriökäyttäytymiseen joko poistamalla

26

häirikkö oppitunneilta tai määräämällä hänet jälki-istuntoon. Opettajan aika ja huomio menee näiden oppilaiden käyttäytymisen rajoittamiseen. Samalla koko luokan opetus kärsii.

Yksilöiden rankaisemisen sijaan nykyään pyritään ensisijaisesti koko koulun toimintatapojen muuttamiseen ja kaikkien yhteiseen vastuuseen työrauhasta.

Helsingin henki | lokakuu 2012

Vastuu työsuojelusta rehtorilla

– Kouluihin tehdään neljän vuoden välein työpaikkaselvityskäynti, jossa selvitetään työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Raportti on kaikkien työntekijöiden saatavilla. Kouluissa tehdään myös vuosittain työhyvinvointikysely, jonka tuloksia käsitellään yhdessä,

Helsingin opettajien työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro kertoo.

Rehtori on vastuussa työsuojelusta.

Lisäksi kouluissa on yt-vastaava sekä työ-­ suojelu- ja työhyvinvointipari. Työyh­ teisökokouksissa käsitellään työrau­haan ja -tapaturmiin sekä niiden torjuntaan liittyviä asioita.

Jos opettaja on kokenut työssään uhkaa, sähköiseen työsuojelupakkiin voi tehdä turvallisuuspoikkeamailmoituksen. Rehtori saa tapahtumasta automaattisesti viestin, ja hänellä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.

– On paljon esimiehiä, jotka ovat oivaltaneet oman roolinsa erittäin hyvin.

Parantamisen paikkoja löytyy kuitenkin myös, Kontro sanoo.

Työ opettaa

Kontro kertoo, että viiden viime vuoden aikana turvallisuuspoikkeamailmoituksia on tullut noin 300–400 vuodessa.

– Suurin osa ilmoituksista koskee alaasteikäisten käytöstä. Ne ovat tilanteita, joissa pitää suojella toista oppilasta tai omaisuutta tai joissa opettajan on pidettävä kiinni oppilaasta, ettei tämä vahingoita toisia tai itseään. Tilanteet sattuvat usein erityisopetuksen parissa, mutta eivät suinkaan aina, Kontro kertoo.

psykologi Kun turvallisuuspoikkeamaa ilmenee, luokan tilannetta seurataan. Tilanne pyritään yleensä hoitamaan väliaikaisesti niin, että oppilas saatetaan pois luokasta vaikka käytävään.

Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä on myös suuri rooli.

– Yhteistyön pitää olla riittävän säännöllistä, ja molempien osapuolien on oltava siihen halukkaita, Kontro sanoo.

Miten lisätä koulurauhaa?

Opetusvirastolla on työturvallisuustyöryhmä, joka pureutuu koulurauhaa rikkovien tilanteiden ennakointiin.

– Turvallisuustyöryhmässä suunnitellaan vakiotoimintamenetelmiä uhkaavien tilanteiden varalle, Kontro sanoo.

Kontro kehottaa, että jokaikisessä kou­lussa toteutettaisiin syksyisin turvallisuuskävely koko henkilökunnalle.

Puhejudoa Puistolassa Poikkeustilanteita sattuu joka koulus-

sa. Tärkeää on miettiä etukäteen, miten silloin toimitaan.

– Me käytämme puhejudoa eli keskustelua, jonka avulla pyritään rauhoittamaan tilanne luokassa. Voi kuitenkin olla, että vaikka opettaja puhuisi enkelten kielellä, oppilas voi olla niin kiihtynyt, että tilanne kärjistyy. Vain jos toisten turvallisuus on vaarassa, puututaan fyysisesti, Puistolan peruskoulun rehtori Harri Reinikainen kertoo poikkeustilanteista luokassa.

Yläasteella voi eteen tulla myös tilanteita, joissa oppilas on fyysisesti niin voimakas,

Yhteisöllisyyttä korostetaan Kaisaniemessä – Oppilaan tunteminen ja terve järjen käyttö on tärkeää. Uhkaavassa tilanteessa toinen aikuinen pitää myös aina saada paikalle, Kaisaniemen ala-asteen rehtori Varpu Sivonen sanoo.

Jos luokan sisällä tai ulkopuolella sattuu uhkaavia tilanteita, ne käydään läpi opettajainkokouksissa. Keskeistä on miettiä, voidaanko asioita jotenkin ennaltaehkäistä.

Kaisaniemessä henkilökunta tekee myös jokasyksyisen turvallisuuskävelyn.

– Kävelyssä käydään läpi keskeiset turvallisuuteen liittyvät asiat ja se, miten hälytetään apua hankalissa tilanteissa.

Opetusalalla on paljon määräaikaisia työsuhteita, ja paljon uusia opettajia aloittaa joka syksy.

Koulujen työrauhassa on kyse hyvin monesta asiasta, ja ongelmatilanteet ovat kokonaisvaltaisia. Olennaista on, että kouluilla on säännöt, joista kaikki pitävät kiinni ja että niistä keskustellaan huoltajien ja oppilaiden kanssa.

– Rutiinit ja selkeys ovat monille oppilaille tärkeitä. Yhteydenpito vanhempiin myös myönteisissä asioissa luo ilmapiiriä, joka voi auttaa. Siltikin osa työrauhaongelmista johtuu huonosti voivista lapsista ja nuorista, joiden kuuluisi saada muuta apua kuin se, mihin opettajan ja koulun resurssit riittävät, Kontro muistuttaa. •

ettei opettajan kannata mennä väliin. Silloin on hälytettävä toinen aikuinen paikalle.

– Tuolloin esimerkiksi joku oppilas käy hakemassa naapuriluokasta toisen opettajan. Meillä on onneksi aika paljon miesopettajia. Kun pari vuotta sitten tapahtui isompi kiinnipitotilanne, järjestettiin sen jälkeen palaveri, jossa käytiin läpi, mitä tapahtui ja miten tilanne olisi voitu välttää.

Jos oppilas saa raivokohtauksen ja fyysinen koskemattomuus rikkoontuu, tavataan aina oppilaan perhe. Silloin on myös viranomaisia paikalla.

Olennaista on, että kukaan ei jää yksin.

– Jos toimii yksin, tunteet tulevat helpommin pintaan. Kun mukana on vähintään kaksi henkilöä, se luo turvallisuutta ja tilannetta voidaan katsoa analyyttisemmin ja järkevästi, Reinikainen painottaa.

Työyhteisön yhteisöllisyys on äärimmäisen tärkeää Kaisaniemen koulussakin.

– On hyvä, että opettajien kesken jaetaan asioita. On oltava mahdollisimman selkeät arjen rakenteet ja muut pelisäännöt: kuka vastaa mistäkin, kenen puoleen kääntyä sekä mistä ensiapuvälineet löytyvät, Sivonen kertoo.

Miten sitten lisätä koulurauhaa?

– Pyrimme pitämään huolta siitä, että aikuisilla on riittävästi aikaa oppilaille. Tässä haasteena on paperityön ja kaikenlaisen byrokratian myötä lisääntynyt opettajien työmäärä.

– Koulun pitää priorisoida esimerkiksi se, mihin tilaisuuksiin ja toimintaan osallistutaan. On aivan eri asia, kohtaako oppilaan puolijuoksua seuraavaan paikkaan porhaltava aikuinen vai rauhallinen opettaja, joka katsoo lasta silmiin. Lapsen kohtaaminen on tärkeää, Sivonen tähdentää.

Työterveyspsykologi Anna-Maria Teperi kysyy, millainen toimintakulttuuri teillä töissä on.

Kimmoisa vai jähmeä kulttuuri?

Jokaisella meistä on oma persoonallinen tapamme ajatella, toimia ja

käyttäytyä eri tilanteissa. Myös työpaikoillamme on vastaava ominaisuus, joten voimme puhua työpaikan toiminta- tai organisaatiokulttuurista.

Kulttuurin voi määritellä ‘tavaksi, miten asiat täällä ovat’. Ulkopuolinen henkilö, asiakas tai työyhteisön uusi jäsen havainnoi työpaikan toimintakulttuuria usein terävästi ja oikeaan osuvasti. Pidetäänkö täällä kiinni vanhoista kaavoista vai suhtaudutaanko avoimesti uuteen? Saako hankalista asioista puhua suoraan vai pitääkö niistä vaieta? Kilpailukykyisen organisaation tunnuspiirteinä on pidetty joustavuutta, innovatiivisuutta ja herkkyyttä muuttaa omaa toimintaansa tarpeen mukaan.

Johtaja luo kulttuurin. Johtamistavasta riippuen organisaatiosta

muodostuu avoin tai suljettu, jähmeä tai kimmoisa, kehittyvä tai taantuva.

Tämä havainto on peräisin organisaatiopsykologi Edgar Scheinin ajattelusta 1980-luvulta. Johtaja voi hyödyntää kulttuuria organisaatiotaan kehittäessään – mikä meillä toimii, mitä ei kannata yrittää.

Vain pieni osa kulttuuria on näkyvää ja tietoista. Suurin osa kulttuurista muodostuu toimintaa ohjaavista oletuksista, uskomuksista ja arvotuksista, jotka ovat piilossa ja syvällä, alitajuisia. Kulttuuri ohjaa käsitystä, miten työpaikalla tulee toimia ja käyttäytyä. Omaksumalla työpaikan kulttuurin henkilö tulee hyväksytyksi työyhteisön jäsenenä. Asettumalla vallitsevaa kulttuuria vastaan henkilö voi ajautua arvovaltakiistoihin tai valtataisteluun – onnistuessaan hän voi auttaa organisaatiota kehittymään.

Suuriin organisaatioihin voi muodostua omia alakulttuureitaan muun

muassa ammattiryhmien mukaan; voi olla johtajien, insinöörien ja hallinnon kulttuuri. Omaa alakulttuuria vahvistetaan keskinäisissä tapaamisissa, joissa puhutaan yhteistä kieltä. Ryhmittymien kypsyys käydä yhteistä keskustelua yli alakulttuurirajojen määrää paljolti sen, muodostuuko organisaatiosta oppiva organisaatio.

Organisaation toimintakulttuuri tulee esille muutoksissa. Organisaatio pääsee helpommalla, mikäli se kehittää omaa toimintaansa ennakoivasti, muutoskimmoisasti, olemalla resilientti. Jos kulttuuria aiotaan tai halutaan muuttaa, tulee ensin tehdä näkyväksi nykyinen kulttuuri. Kulttuurinmuutostyössä voi tapahtua loukkaantumisiakin, kun vallalla olevia pelisääntöjä aletaan tuoda näkyväksi ja arvioidaan.

Aina vanha kulttuuri ei ole automaattisesti jotain huonompaa. Ennen

kuin lasta heitetään pois pesuveden mukana, on hyvä arvioida, mitä kannattaa säilyttää, mitä tarkoitusta se palvelee ja mistä voisi muodostua etua organisaation henkilöstölle ja asiakkaille.

Millainen kulttuuri teillä on?

Helsingin henki | lokakuu 2012

27

liikkeellä teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari

Musiikkitalo nostatti työniloa Kaupunginorkesteri on työskennellyt vuoden päivät Musiikkitalossa.

Uusi tila on vaatinut sopeutumista ja jopa uuden soittotavan opettelua, mutta se ei himmennä upean akustiikan tuomaa iloa.

Päinvastoin – se herättää janon jalostua.

R

eilu vuosi on kulunut siitä, kun kaupunginorkesteri päästi vapauteen ensimmäiset sointunsa Musiikkitalon konserttisalissa.

Rakennuksen suunnitteluvaihe vaati työtä myös muusikoilta, kun he pääsivät ideoimaan omia tilojaan. Rakennusvaihe taas kysyi kärsivällisyyttä kestää Finlandia-talon naapurissa tehdyt räjäytykset, ja muuttoon tarvittiin pitkää pinnaa, kun orkesteri pakkasi ja kuljetti kaikki neljän vuosikymmenen aikana kertyneet välineet ja materiaalit uudelle työpaikalle.

Uuden talon sointi on kuitenkin ainutlaatuinen ja kaiken reh­ kimisen arvoinen, sillä Finlandia-taloa ei ole tehty konsertti­ tarkoituksiin. Siksi ero siellä pidettyihin musiikkiesityksiin on suuri.

– Täällä kuuluvat kaikki nyanssit ja sävyt. Mutta oli sali kuinka hyvä tahansa, vie aina aikansa ennen kuin siihen kotiutuu.

Nyt kun toinen kausi on alkanut, saamme tästä loistosalista enemmän irti, ylikapellimestari John Storgårds kertoo.

Herkkyys esille

Storgårds sanoo suurimman haasteen tämän vuoden aikana olleen soittajille kehittyneet tietyt maneerit, joista on pitänyt opetella pois.

– He olivat tottuneet soittamaan kovaa, sillä Finlandia-talolla soittoa joutui puskemaan, jotta se ylipäätään kantaisi salissa.

28

Helsingin henki | lokakuu 2012

Se oli raskasta ja hidasliikkeistä.

Täällä heidän on pitänyt opetella soittamaan kevyemmin, koska äänet kuuluvat helpommin, Storgårds kuvailee.

Uudella soittotyylillä on ollut suuri merkitys työskentelyyn. Ihanteellista on sekin, että Musiikkitalon harjoitussalin akustiikka muistuttaa konserttisalia.

– Orkesteri on kehittynyt tämän vuoden aikana enemmän kuin monen viime vuoden aikana yhteensä. Sen myötä itseluottamus kasvaa. Esimerkiksi wieniläisklassikot ja isot sointikylvyn tyyppiset sävellykset, kuten Mahlerin teokset pääsevät meillä viimein oikeuksiinsa. Nyt emme enää joudu toppuuttelemaan luovuuttamme, vaan pystymme tekemään vaativampia esityksiä kuin aikaisemmin, hän jatkaa.

Huilisti Jenny Kares sanoo luottamuksen akustiikkaan olevan suuri muutos omalle työskentelylle.

– Opimme yhdessä. Tiedämme, että pystymme kehittymään ja tekemään entistä parempaa työtä, mikä tuo positiivista energiaa ja hyvää fiilistä kaikille. Se taas vaikuttaa luonnollisesti orkesterilaisten väliseen kanssakäymiseen. Meille on tullut ihan uudenlaista hyväntuulisuutta koko porukkaan, Kares kertoo.

Kipinää yhteistyöstä

Orkesteripäällikkö Jere Siukola toteaa orkesterin innostuksen olevan tarttuvaa. Ja on toimistotiloissakin työskentelevillä aihetta hehkutukseen. Finlandia-talossa työhuoneet, osin ikkunattomat, olivat ahtaita ja huoneiden sijainti eri kerroksissa haittasi orkesterin tuotantotiimin työskentelyä. Nykyinen toimisto on tyylikäs, osittain avokonttori, jonka isoista ikkunoista luonnonvalo pääsee suoraan sisään.

Siukola kertoo yhteistyön sujuneen saumattomasti Musiikkitalon päätoimijoiden kaupunginorkesterin, Sibelius-Akatemian ja Radion sinfoniaorkesterin välillä. Uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön tarjoutuu tuon tuosta myös ulkopuolisten tahojen kanssa. Erityisen ylpeä hän kertoo olevansa Pienestä alkusoitosta, jossa Helsingin musiikkiopistojen opiskelijat soittavat päälämpiössä tuntia ennen konsertin alkua. Ne ovat olleet erittäin suosittuja.

Mutta on Musiikkitalossa haasteensakin.

– Aikataulut ovat haasteellisia, kun on kaksi isoa orkesteria ja ulkopuolisia käyttäjiä, joiden kesken salit jaetaan, Siukola kertoo.

Syksyn tähtihetkiä

Tänä syksynä kaupunginorkesteri täyttää 130 vuotta, mikä tekee siitä Pohjoismaissa pisim­ pään toimineen ammattisinfoniaorkesterin. Sitä juhlitaan hyväntekeväisyyskonsertilla ja tans­ siaisilla 9. marraskuuta.

Storgårdsille tämän syksyn tähtihetkiä on tanskalaisen Per Nørgårdin kantaesitys Sinfo­ nia nro 8.

– Nørgård on tämän hetken merkittävimpiä sinfonikkoja, ja olemme tunteneet toisemme pitkään. Otin häneen yhteyttä ja sanoin, että eikö olisi jo aika tehdä 8. sinfonia. Meni noin mi­ nuutti, kun hän suostui, Storgårds nauraa.

Kares kertoo syksyn kohokohdan hänelle ol­ leen syyskuun viimeinen konsertti, jossa soi muun muassa Dukasin Noidan oppipoika ja Res­ pichin Rooman pinjat.

– Ohjelma oli todella hieno. Jokaisessa kap­ paleessa pikkolo on tärkeässä asemassa, ne ovat erittäin haastavia, mutta palkitsevia kappaleita.

Odotin tuota viikkoa keväästä saakka, kun saim­ me tietää syksyn ohjelman. Toinen kohokohta on joulukuussa Beethovenin 9. sinfonia, jossa bassosoolo-osuuden laulaa mieheni, ja minulla on tärkeä stemma pikkolistina.

Siukolan tärppi on Helsingin musiikkiluok­ kalaisten ja kaupunginorkesterin yhteiskonsert­ ti, jossa noin 200 viidesluokkalaista yhdeksäs­tä koulusta soittaa ja laulaa yhdessä kaupungin­ orkesterin kanssa.

– Luvassa on Porilaisten marssia, Ilkka

Kuusiston lauluja, Vivaldin vuodenaikoja ja paljon muuta. Niin valtava määrä intoa ja esiin­ tymisen iloa ei voi muuta kuin ilahduttaa kuuli­ jaa, hän toteaa.

Stadin skidit messiin

Juhlavuosi on otollinen tilaisuus aloittaa uudel­ leen viimeksi vuosina 2000–2007 toteutettu, kansainvälisestikin kiitelty kummitoiminta.

– Kaikki tänä vuonna helsinkiläisperheisiin syntyneet lapset kutsutaan kaupunginorkes­ terin kummilapsiksi. Vuonna 2000 Helsingissä syntyi yli 6 000 lasta, ja noin 4 500 perhettä vas­ tasi kutsuun, Siukola iloitsee.

Lapset saavat kummilahjaksi kaupunginor­ kesterin levyn Nallekarhu konsertissa, jossa soi muun muassa Ahti Sonnisen Hiirten häävalssi ja Edvard Griegin Vuorenpeikkojen luolassa. Se tu­ tustuttaa lapset heti elämänsä alussa klassiseen musiikkiin.

Kummilapsille järjestetään vuosittain kon­ sertteja, jotka on suunniteltu lasten iän mukaan.

Esiintyjinä ovat jousikvintetti ja laulaja sekä lei­ kittäjänä lastenmusiikin monitoimi­nainen Satu Sopanen. Myöhemmin lapset pääsevät kuun­ telemaan kummejaan Musiikkitalolle.

Edellinen kummiprojekti on vaikuttanut suu­ resti lasten musiikkiharrastukseen ja koulun­ käyntiin. Esimerkiksi kun kummilapsille koitti kolmannella luokalla aika valita tavallisen ja mu­ siikkiluokan välillä, musiikkiluokille tuli ennen­ näkemätön ryntäys. •

n Jenny Kares, John Storgårds ja Jere Siukola ovat kotiutuneet Musiikkitaloon ja nauttivat sen loistosalista. Siellä orkesteri saa kaikki nyanssit ja sävyt kuuluviin.

n Alttoviulun äänenjohtaja Torsten Tiebout kuuntelee John Storgårdsin ohjeita.

HKO 130 vuotta Syksyn juhlakaudellaan HKO soittaa 31 konserttia Musiikkitalossa > 31.10.&1.11. kaupunginorkesterin nimikkotaiteilija Olli Mustonen johtaa sinfoniakonsertit > 9.11. 130-vuotisjuhlakonsertti ja tanssiaiset > 4.12. saksofonisti Jukka Perko ystävineen virittää joulutunnelmaa satukuvitusten kera > 12.–13.12. solistina vierailee valovoimainen ranskalaispianisti Jean-Yves Thibaudet > Lisätietoa: hel.fi/filharmonia

Helsingin henki | lokakuu 2012

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 19. marraskuuta.

n kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää tänä vuonna Helsingissä tehdylle kulttuuriteolle 5 000 euron suuruisen palkinnon. Saaja valitaan kaupunkilaisilta tulleiden ehdotusten pohjalta. Palkittava teko voi olla suuri tai pieni – tärkeintä on, että se osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista.

Viime vuoden Helsingin kulttuuriteko -palkinnon sai Ravintolapäivä, ja sitä ennen palkittiin We Love Helsinki -hanke ja Suvilahden graffitiaita.

Mikä tai kenet pitäisi mielestäsi palkita Helsingin kulttuuriteko 2012 -palkinnolla? Kerro ehdotuksesi 18.11. mennessä osoitteessa www.annakulttuurinvarittaa.fi tai postita osoitteeseen Kulttuuriteko, Helsingin Kulttuurikeskus, PL 4710, 00099 Helsingin kaupunki.

Samalla voit voittaa Finnkinon leffalippuja.

e-asiointipisteet avautuvat

kuva Pertti Nisonen

n Sosiaaliviraston Talent Studio avaa kaksi sähköisen asioinnin e-asiointipistettä sosiaaliasemille. Maunulaan e-asiointipis-

te avataan 8.11. klo 14.30 osoitteessa Suursuonlaita 1. Kampin sosiaalipiste avataan osoitteessa Malminkatu 3 F. Avajaisia vietetään 29.11. klo 14.30.

E-asiointipisteet ovat esimerkkejä uudesta palvelumuotoilusta, jossa sosiaaliasemien asiakkaille tarjotaan hyötykäyttöön arjen teknologiaa, kuten kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älypuhelimia.

Maunulan ja Kampin uudet e-asiointipisteet ovat osa sosiaaliviraston My e-Design -hanketta ja WDC-vuoden tuloksia. kuva Miwa Ishizuka

Ehdota kulttuuritekoa!

Japan meets Finland n Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden kunniaksi kulttuurikeskus Caisan Galleria esittelee japanilaista muotoilua, kuvataidetta ja kulttuuria.

Teokset ovat Suomessa asuvilta japanilaisilta suunnittelijoilta ja taiteilijoilta, jotka ovat saaneet vaikutteita suomalaisesta kulttuurista ja elinympäristöstä.

Näyttelyn lisäksi tutustaan myös tunnettuun nykyaikaiseen japanilaiseen keramiikkaan, tekstiileihin ja edistyksellisiin paperista valmistettuihin tuotteisiin.

Mukana ovat Satoshi Yoshidan designhuonekalut, Mika Kato Karhun lasimuotoilua, Eri Shimatsukan ja Sawako Uran tekstiilejä, Ai Onon keramiikkaa, Miwa Is-

Henkilöstöliikunta tiedottaa Puoleen hintaan liikkumaan n Ohjattuihin liikuntaryhmiin voi loppukaudeksi päästä puoleen hintaan. Ohjatut liikuntaryhmät ja kurssitoiminta loppuvat viikolla 50.

Liikuntakalenterin ja vapaat liikuntapaikat löydät Helmestä (http://helmi) henkilöstöliikunnan sivuilta: Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta > Liikuntakalenteri ja tuntikuvaukset > Liikuntakalenteri.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset henkilöstöliikuntakonsulteilta: Pilvi Heinonen, pilvi. heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 ja Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

hizukan ja Yoshima Yamadan puusta valmistettua designia ja Kosuke Nakamuran designtuotteita. > Design monimuotoisessa yhteiskunnassa 19.10.–20.12.

Caisan Galleria, Mikonkatu 17 C

n Voit varata ajan Liikkeelle-hankkeen liikuntaneuvontaan. Sen kohderyhmänä ovat ne kaupungin työntekijät, joilla on todettu riski sairastua tai jotka ovat jo sairastuneet aikuisiän eli tyypin 2 diabetekseen sekä ne, joille voidaan suositella liikuntaa lievän masennuksen hoidossa. Liikuntaneuvonnasta saa myös ravintovinkkejä. > Lisätiedot: liikuntaneuvoja Ville Kujala, puh. 040 163 2378, ville.kujala@hel.fi

n HELSINGIN KAUPUNGIN AKAVALAISTEN LOMATUKI RY:N sääntömääräinen syyskokous pidetään 20.11. klo 18 Hiidenkiven peruskoululla osoitteessa Rajatie 7, Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Ilmoittautumiset 16.11. mennessä: kaarlo.kontro@ hel.fi tai puh. 050 466 9658. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita kokoukseen!

30

Helsingin henki | lokakuu 2012

kuva Samuli Kuki

Akavalaisten syyskokous

hiihtokausi

Tarvitsetko liikuntaneuvontaa?

Latua!

Innokkaimmat hiihtäjät pääsevät jo testaamaan kuntoaan ja suksiaan ladulle, sillä Helsingin hiihtokausi käynnistyi Kivikon liikuntapuiston hiihtohallin avautuessa hiihtäjille ja kuntoilijoille. Halli on entinen Ylläshalli osoitteessa Savikiekontie 4.

Hiihtolatu on leveydeltään 6–8 metriä ja pituudeltaan noin 1 000 metriä. Hiihtotoiminnan lisäksi hallissa on kuntosali ja lasten liikuntapuisto. Rinnalle on tarkoitus kehittää muutakin lumista toimintaa. Hallin toiminnasta vastaa liikuntavirasto, ja se on avoinna joka päivä.

Hiihtohallin palveluiden hinnat ja lisätiedot löytyvät liikuntaviraston nettisivuilta hel.fi/liikunta > Liikuntapaikat > Liikuntahallit > Kivikon hiihtohalli. Henkilöstö saa hiihtämisestä alennusta. Hinnat Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Alennusliikkeet.

Pekka Sauri

Ristikko nro 5/2012 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 19.11. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 19.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Linnea Lindman, Marja-Liisa Hirvonen, Kaarina Hiekkataipale, Leo Markkanen ja Pentti Virtanen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | lokakuu 2012

31

05

Helsingin henki Ju s j si P a

kuva Pekka Nieminen

2012

u

ne

n

”

Anna äänesi kuulua!”

loka–marraskuu 2012

GoGo 27.10.–4.11.

liikkeellä marraskuussa

{ uusi duuni }

Nuorten asialla

32

> Kuka: Tommi Laitio > ammatti: nuorisotoimenjohtaja > töihin: 8.10. > toimipaikka: nuorisoasiainkeskus Mitä nuorisotoimenjohtaja tekee?

Johtaa nuorisoasiainkeskuksen 400 ihmisen porukkaa. Yhteinen tehtävämme on tehdä sellaista Helsinkiä, jossa nuorille on tekemistä ja harrastuksia, heidän ideansa saavat tukea ja jossa he osallistuvat kaupungin muokkaamiseen.

Mitä teit ennen tätä tehtävää?

Olin tutkijana ajatushautomo Demos Helsingissä yhdeksän tutkijan porukassa.

Mitä annettavaa sinulla on nuorisotyöhön?

Uskallan rakentaa malleja paremmasta yhteiskunnasta uusissa kokoonpanoissa ja kytkeä yhteen yksittäisten ihmisten kokemukset ja yhteiskunnalliset muutokset. Saan ihmiset mukaan.

Näkemyksesi nuorisotoimen keskeisistä tehtävistä?

Meidän hommamme on vahvistaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään Helsingissä. Keinot tähän vaihtelevat liikennepuistoista nuorisotaloihin, neulegraffitityöpajoista järjestöjen tukemiseen ja päihdetyöstä bändikatselmuksiin.

Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi?

Aion ensimmäisen työvuoteni aikana kiertää kaikki nuorisotoimen 90 toimipaikkaa Helsingissä.

Helsingin henki | lokakuu 2012

Kansainvälinen nykytanssifestivaali valtaa tanssiareenat. > liikkeellamarraskuussa.fi

28.10.

Olen jo nyt vaikuttunut siitä, millaisella sitoutumisella nuorisotyöntekijät työtään tekevät. Lähimmin työtä teen osastopäälliköiden, apulaiskaupunginjohtajan ja nuorisolautakunnan kanssa.

Mihin asioihin aiot ensimmäisenä tarttua?

Ensimmäiset asiat ovat hallinnollisia eli osastopäällikön rekrytointi ja ensi vuoden suunnittelu.

Haluan, että nuorisoasiainkeskus on helposti lähestyttävä ja avoin kumppani.

Mitkä ovat suurimmat haasteet työssäsi?

Meidän on parannettava tapoja saada nuoret mukaan kaupungin päätöksentekoon ja suunnitteluun. Toinen päätehtävä on pitää nuoret mukana yhteiskunnassa ja koulutuksessa.

Mitä asioita nuorisotyössä haluat parantaa?

Että teemme asioita nuorten aloitteista lähtien ja nuorten kanssa. Ja että nuorisoasiainkeskus on tulevaisudessa kaupungin paras työpaikka.

Mielipiteesi nuorten syrjäytymisestä ja sen ympärillä olevasta keskustelusta?

Meidän pitää oppia puhumaan ja toimimaan asiassa niin, että emme uhriuta nuoria. Syrjäytyminen on minusta siksi hankala sana. Enemmän kysymys on siitä, että elämästä puuttuu perusturvallisuus, järkevä tekeminen tai suunta. Nuorisotyön voima tässä työssä on ryhmälähtöinen toiminta ja aikuisen tarjoama tuki.

Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä?

Linnunlaulun silta ja sieltä näkymä kaupunkiin päin. Siinä välittyy voimakkaimmin kaupungin monikerroksisuus.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Punavuoressa. Kuljen pyörällä ja bussilla.

kunnallisvaalit Asukkaat valitsevat kaupungin päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

6.11.

ylipormestarin asukasilta Jussi Pajunen isännöi asukasiltaa Pakilassa klo 18.30 alkaen.

Paikkana on Pakilan ala-aste, Halkosuontie 88. Tilaisuutta voi myöhemmin katsoa Helsinki-kanavalta. > hel.fi > Uutiset

11.11.

isänpäivän riehat Lasten Etnosoi! isänpäivänä Malmitalossa klo 13. Konsertteja, soitinesittelyjä ja Aasian maiden musiikkikulttuuria. > malmitalo.fi

20.11.

kaupunginjohtajan saavutus -palkinto Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinto jaetaan viidettä kertaa parhaasta työyhteisön innovaatiosta.

25.11.

joulukadun avajaiset Joulupukki avaa juhlavuoden joulukadun perinteisesti. > helsinki200.fi

12.12.

Helsingin henki ilmestyy Aiheina tulevan vuoden uutiset, Korkeasaari, innovaatiotoiminta, talven liikuntailot ja kuntoremontit.