Helsingin henki 5/2013 by helsinginhenki

henki Helsingin

0 20135

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Kasvun ihme Frans Karkkimaa saa Helsingin kesäksi kukkimaan.

SIVU X

Esimies saa tukea

SIVU 14

työkalut

duunissa

SIVU 10

Viesti luovasti somessa

hyvinvointi

SIVU 16

SIVU 26

Työnilo välittyy asukkaille

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus

Yhteisön jäseneksi

uosina 2015–2020 työelämässä on ennätyksellinen määrä eri sukupolvia omine tarpeineen. Paitsi eri-ikäisistä henkilöstö koostuu silloin myös yhä enemmän eritaustaisista ihmisistä. Elämäntilanteiden kirjo työelämässä on suuri. Nuoria polvia tulee työelämään. Ihmiset odottavat aiempaa enemmän, että työ on heille merkityksellistä. Yksilöllisiä tarpeita toivotaan otettavan huomioon, ja työltä kaivataan joustavuutta. Työskentelytapoina matriisit, verkostot ja projektit samalla lisääntyvät. Muun muassa tällaisia työelämänäkymiä valotti henkilöstöjohtamisen asiantuntija Sari Salojärvi kaupungin keskijohdon valmennustilaisuudessa. Kehitys haastaa tietenkin myös meidän henkilöstöjohtamisen ja työyhteisöt. Jatkossa tarvitsemme varmaan vielä enemmän moninaisuuden, erilaisten ihmisten ja kulttuurien tuntemusta ja ymmärtämistä. Syvän asiantuntijuuden rinnalla on käyttöä laajalle ja hyvälle yleisosaamiselle. Vaikuttamisesta ja verkosto-osaamisesta tulee tärkeä taito, kun työtä tehdään yhä useammin ilman niin sanottua normivaltaa toimivissa matriiseissa ja projekteissa. Työyhteisön hyvä jäsenyys edellyttää kaikilta meiltä vastavuoroista tukea ja vastuunottoa töistä ja tuloksista. Nämä haasteet otetaan huomioon, kun tulevaisuuden johtamisen ja henkilöstön osaamisen tiekarttaa valmistellaan.

Verkostoosaamisesta tulee matriiseissa tärkeää.”

LASTEN MÄÄRÄ ON KASVUSSA, mikä johtuu muun muassa siitä, että muutot naapurikun-

// vinkki Kaveri kulttuuririentoon Kaupunki on kouluttanut 70 vapaaehtoista seuraksi ja oppaaksi kulttuuririentoihin. Kulttuurikaveritoiminta on kehitetty avuksi kaikille, joilla on korkea kynnys lähteä kulttuuritapahtumaan tai niille, joita yksin lähteminen ei houkuttele tai joille se on muuten vaan vaikeaa. – Erityisesti toivomme voivamme olla avuksi yksin asuville vanhuksille tai vaikkapa juuri Suomeen muuttaneille, toteaa kulttuurikeskuksen kulttuurisuunnittelija Jenni Varho. Kulttuurikaveri tulee seuraksi kulttuuritapahtumaan, varaa liput ja tarvittaessa avustaa tai opastaa tapahtumapaikalle. Viime keväänä käynnistynyt vapaaehtoisten kulttuurikaverien välitystoiminta on saanut sekä lisää vapaaehtoisia että myös kaksi uutta vierailukohdetta. Malmitalon ja Kanneltalon tapahtumien lisäksi toiminnan piiriin kuuluvat nyt myös kaupunginmuseo ja taidemuseo. Kulttuurikaverin voi tilata itselleen numerosta 310 58237 (ma, to klo 12–14 ja ti klo 10–14). Tilaaminen on käyttäjälle maksutonta. Myös museokäynnit ovat kaverin kanssa ilmaisia. Malmitalon ja Kanneltalon maksullisten tapahtumien lippuhinnat ovat korkeintaan 5 euroa. Kulttuurikaveritoiminnan organisoimisesta vastaavat yhteistyössä kulttuurikeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto. > hel.fi > Kulttuurikeskus > Ajankohtaista

tiin ovat vähentyneet ja syntyneitten määrä on kasvanut. Pian tämä näkyy lisäyksenä nuorten määrässä ja monien palveluiden kysynnässä. Lasten ja nuorten hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa välittömästi heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa ja välillisesti myös kaupungin tulevaisuuteen. Kolmisensataa nuorta ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö kohtasivat lokakuun alussa Kontulan toimintakeskus Luupissa. Moni asia puhutti. Vaikka kouluruoastakin keskusteltiin, nuoret olivat huolissaan myös polttavista yhteiskunnallisista asioista: Miksi opiskelemaan ja töihin on niin vaikea päästä? Voisivatko nuorten tuet olla paremmat? Onko eriarvoisuus lisääntynyt? Toimiiko nuorisotakuu? Nuorten kysymykset kohdistuivat asioihin, joihin meidän strategiassa on suunnattu jo toimenpiteitä. Nuorisotyöttömyyttä pyritään ennaltaehkäisemään Tulevaisuustiskillä, josta peruskoulun käynyt saa tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Respasta saavat koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat uraohjausta ja tukea. Toisen asteen koulutukseen tuetaan Avoimen opiston avulla. Syrjäytymisvaarassa olevien tukemisesta tehdään usean viraston yhteinen prosessi. Palveluverkon kehittämisessä otetaan huomioon eriarvoistumisen torjuminen ja nuorten määrä alueilla. Ammatilliseen koulutukseen saadaan ensi vuodelle lisäpaikkoja. Työ on siis käynnissä, ja sitä tehdään hallintokuntien yhteisvoimin, mutta on selvää, että vielä on paljon tehtävää, jotta jokainen nuori saataisiin koulutukseen tai töihin sekä kokemaan itsensä vertaiseksi, vakavasti otettavaksi kaupunkiyhteisön ja yhteiskunnan jäseneksi. Seuraavan kerran päättäjät ja virkamiehet kohtaavat kaupungin nuoria marraskuun 8. päivä kaupungintalolla RuutiExpossa. Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 6 11.12. Vuoden 2014 aikataulut numerossa 6/2013. Aineisto 18.11.

Helsingin henki | lokakuu 2013

sisältö

10 duunissa

Uusi HR-neuvonta tarjoaa tukea ja apua esimiesten pulmiin. Se myös yhtenäistää henkilöstöasioiden käytäntöjä.

14 työkalut

Kaupunki näkyy sosiaalisessa mediassa. Uudet ohjeet kannustavat luovuuteen ja myös ohjaavat viestimään hyvin.

15 ympäristö

liikkeellä

Kaupunki vilisee niin tuttuja kuin villieläimiäkin.

Jätteiden lajittelu työpaikalla on helppoa ja kätevää. Vinkkaamme, miten toimia.

20 ammatti

Rita Raito auttaa museovieraita ja nauttii asiakaspalvelusta täysin siemauksin.

22 kaffella

Opiskelu työn ohessa tuo syvyyttä työhön. Kaupunki kannustaa kehittymään ja kouluttautumaan.

26 hyvinvointi

Kustaankartano kehittää työhyvinvointia ja työoloja, mikä lisää paitsi henkilöstön myös asukkaiden viihtyvyyttä.

32 uusi duuni

reppari

Kaupunginpuutarha vihertää ympäri vuoden, jotta kesäksi puistoihin saadaan värikästä kukkaloistoa.

Ylikääkäri Annamaija Sutela.

teema

Rakennusvalvonta yhdistää rakentamisen, kaupunkikulttuurin ja lainsäädännön eläväksi kaupungiksi.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

Asukas

Kaupunginorkesterin kummilapsille tarjotaan korkeatasoista ja viihdyttävää musiikkia.

talous

Julkiset hankinnat vaativat osaamista, joka turvaa laadukkaat tavarat ja palvelut.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2013–2014 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl 25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | lokakuu 2013

uutisia Pääsääntöisesti ihmiset siirtyvät yhdistettyyn organisaatioon niin sanottuna suorasiirtona. Muutamiin tehtäviin, joihin useampi kuin yksi henkilö olisi pätevyytensä ja kokemuksensa perusteella ollut siirrettävissä, järjestettiin sisäinen ilmoittautuminen. Myös joihinkin kokonaan uusiin tehtäviin järjestettiin sisäinen ilmoittautuminen. Kaikkiaan henkilöstöä tulevassa kaupunginkansliassa on noin 570. Kaupunginjohtaja tekee henkilöstön siirtopäätöksen marraskuussa.

Henkilöstön sijoittuminen kaupunginkansliaan selvillä n VUODENVAIHTEESSA ALOITTAVAN KAUPUNGINKANSLIAN henkilöstösuunnitelma valmistui. Se sisältää keskushallinnon nykyisten kolmen viraston, hallintokeskuksen, henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen, henkilöstön sijoittumisen virastoista muodostettavaan yhteen kaupunginkansliaan.

Uusia kokonaisuuksia tulossa Kaupunginkansliaan tulee kuusi osastoa nykyisten virastojen yhteensä kahdentoista osaston sijaan. Toimintoja ja tehtäviä on uudessa organisaatiossa yhdistetty, ja ne muodostavat siten uusia osastokokonaisuuksia. Elinkeino-osasto huolehtii kaupungin kilpailukyvyn kehittämisestä, kaupunkimarkkinoinnista, työllisyyspalveluista, yrityspalveluista ja maahanmuuttoasioista. Osastossa on henkilöstöä noin 115. Määrään ei ole laskettu osastoon sijoittuvaa Helsingin Matkailu Oy:n henkilöstöä, joka käsittää runsaat 20 henkeä. Hallinto-osasto huolehtii muun muassa päätöksen teon tuesta ja vieraanvaraisuudesta, tietopalvelusta, turvallisuus- ja valmiusasioista sekä kaupunginkanslian virastopalveluista. Henkilöstöä on noin 120.

Henkilöstöosaston vastuulla ovat HR-tietoasiat, henkilöstön osaamiseen ja resursseihin, työhyvinvointiin sekä työnantajapolitiikkaan liittyvät asiat. Henkilöstöä on noin 60. Oikeuspalvelut huolehtii hallintoon ja palvelussuhteisiin, rakentamiseen ja vahingonkorvauksiin, sopimuksiin ja hankintoihin sekä yhteisöihin ja veroihin liittyvistä asioista. Henkilöstöä on noin 45. Talous- ja suunnitteluosasto vastaa aluerakentamiseen, sisäiseen tarkastukseen, kaupungin strategiaan ja kehitykseen, talous- ja konserniohjaukseen sekä varainhallintaan liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstöä on noin 105. Tietotekniikka- ja viestintäosasto huolehtii asukkaiden osallisuuden ja neuvonnan kehittämisestä ja palveluista, tietotekniikasta ja viestinnästä. Henkilöstöä on noin 125. Luvussa on mukana osastoon sijoittuvan Apotti-hankkeen 15 hengen henkilöstö. Henkilöstön sijoittumiseen voi tulla vielä joitakin muutoksia valmistelun edetessä. Luvuissa on lisäksi mukana määräaikaisia palvelussuhteita, jotka jatkuvat työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen mukaisina. Henkilöstömääriin vaikuttavat myös ilmoitusmenettelyllä täytettävät tehtävät. Lisätietoa kaupunginkanslian organisaatiorakenteesta, osastojen yksiköistä ja tehtävistä sekä uudistuksen valmistelusta löytyy Helmestä Kohti kaupunginkansliaa -sivuilta. Joulukuussa ilmestyvä Helsingin Henki 6/2013 esittelee laajemmin kaupunginkanslian toimintoja ja palveluita.

Henkilöstö-sivut uudistuivat n HELMEN KAUPUNKITASON henkilöstö-sivustoa on uudistettu viime vuonna toteutetun käyttäjäkyselyn pohjalta. Henkilöstö-sivuilta löydät tietoa sellaisista henkilöstöasioista, jotka ovat yhteisiä koko kaupungille, kuten tietoa lomista ja vapaista, palkasta, työ- ja virkaehtosopimuksista, virkamatkoista, sairastamisesta sekä työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta. Etusivun oikeasta laidasta löydät pikalinkkejä hyödyllisiin palveluihin: kuntoremontteihin, avoimiin työpaikkoihin, eläkeasioihin, asiantuntijahakemistoihin, pysyväispäätöksiin, esimiehen ABC:hen, henkilöstöliikunnan, HR-neuvonnan ja työterveyden sivuille sekä totta kai henkilöstöetuihin ja alennusliikkeisiin.

Työelämän

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

Pikalinkkien alapuolella on uusimpia ilmoituksia kasaava Ajassa-palsta. Sivun keskiosasta löydät 10 viimeisintä henkilöstöuutista ja linkin henkilöstöuutisten arkistoon. Sivukartta auttaa löytämään asioita, ja siitä näet kerralla kaiken mitä Henkilöstö-sivusto a:sta ö:hön pitää sisällään. Sen löydät etusivun oikean laidan pikalinkeistä. Tehtyjen sivumuutosten takia virastojen ja liikelaitosten omilta sivuilta Henkilöstö-sivustolle vievät linkit saattavat olla rikkoontuneet. Virastojen Helmi-pääkäyttäjiä ja tutoreita pyydetäänkin tarkastamaan sivujensa linkit ja korjaamaan ne mahdollisimman pian. Tutustu sivuihin: Helmi > Henkilöstö

n Mitä tarkoitetaan eri-ikäisten johtamisella? Sitä, että eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien tarpeet, tavoitteet ja vahvuudet otetaan huomioon työn suunnittelussa, organisoinnissa, palkitsemisessa ja muussa johtamisessa. Tavoitteena on tukea eri elämäntilanteissa olevien ja eriikäisten työssä jaksamista ja parantaa työhyvinvointia. Tarkoituksena on myös pidentää työuria ja saada nuoret työntekijät pysymään kaupungin palveluksessa. n Millaisia suunnitelmia eri-ikäisten johtamisen kehittämiseksi tehdään ja kuka niitä tekee? Ensi vuodesta lähtien virastot ja liikelaitokset tekevät omat eri-ikäisten johtamisen suunnitelmansa kuluvalle strategiakaudelle. Niihin kirjataan valitut, keskeisimmät haasteet sekä tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet.

Helsingin henki | lokakuu 2013

n Mistä saa apua suunnitelmien tekemiseen? Suunnitelmien laatimisen tueksi järjestetään työpajoja. Tilanteen kartoituksessa ja kehittämiskohteiden löytämisessä voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia tietoja: työhyvinvointikyselyn tulokset, sairauspoissaolot (ikäryhmittäin kaupunkitasolla), ikärakenne, eläköitymissuunnitelmat, osaamiskartoitukset, työterveyskysely, henkilöstöraportti ja virastojen ennakointimateriaali. n Miten suunnitelmia hyödynnetään? Virastot ja liikelaitokset hyödyntävät suunnitelmia oman toimintansa kehittämisessä. Niiden suunnitelmista koostetaan koko kaupunkia koskeva suunnitelma. n Miten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan? Virastot ja liikelaitokset määrittelevät, miten ne seuraavat asettamiaan tavoitteita ja

toimenpiteitä. Henkilöstökeskus seuraa kehittämistyön toteutumista kaupunkitasolla. n Millaisia menetelmiä eri-ikäisten johtamiseen on jo nyt käytössä? Eri-ikäisten johtamisen menetelmäkoreihin on koottu hyviksi todettuja käytäntöjä ja esimerkkejä. Korit löytyvät eri-ikäisten johtamisen sivuilta eri-ikaistenjohtaminen.fi. n Milloin asia menee kaupungin hallitukseen? Kooste virasto- ja liikelaitoskohtaisista suunnitelmista jätetään kaupunginhallitukselle 30.11. Vastaajina työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä ja suunnittelija Emmi Korvola henkilöstökeskuksesta. > eri-ikaistenjohtaminen.fi

stadi stadi

365

Helsingin Energialle kansainvälinen ympäristöpalkinto n HELSINGIN ENERGIAN kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä voitti kansainvälisen District Energy Climate Award -ympäristöpalkinnon suurten järjestelmien sarjassa. Palkinnon perusteena oli Helsingin ainutlaatuinen energiajärjestelmä, jossa on yhdistetty sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotanto energiatehokkaaksi kolmoistuotannoksi. Kaukojäähdytys on ainoana maailmassa integroitu mukaan siten, että se mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Kilpailun järjesti puolueeton asiantuntijaorganisaatio IEA:n (International Energy Agency), yhdessä EHP:n Euroheat and Powerin ja IDEA (The International District Energy Association) kanssa.

Sovitteluapua työyhteisöjen ristiriitoihin n KAUPUNKI ON KOULUTTANUT MONIMUOTOISTUVIEN työyhteisöjen tueksi työyhteisösovittelijoita erilaisten ristiriitatilanteiden ratkomista

lyhyesti n KULTTUURIJOHTAJAKSI VALITTU Kaapelitalon toimitusjohtaja Stuba Nikula aloittaa tehtävässä marraskuun alusta. Kaapelitalon toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2006. Sitä ennen Nikula työskenteli Finnish Metal Eventsin ja Elmu-yhtiön toimitusjohtajana vuosina 1998–2006. Kulttuurijohtajan virkaan haki 65 henkilöä. Haku käynnistyi Pekka Timosen siirryttyä toisiin tehtäviin. n YLIPALOMIES MARKO TUOMINEN valittiin vuoden 2013 Stadin brankkariksi. Tuominen työskentelee pelastuslaitoksen Käpylän pelastusasemalla palomies- ja ensihoitotehtävissä ja ajoittain paloesimiehen sijaisena. Pelastuslaitoksella hän on ollut töissä vuodesta 1988 lähtien. Valintaa perusteltiin Tuomisen myönteisellä asenteella ja motivaatiolla, ammatillisella monipuolisuudella sekä pitkäaikaisella työllä kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi.

Energiansäästökilpailu henkilöstölle n KAUPUNGIN TYÖYHTEISÖILLE on julistettu energiansäästökilpailu, johon voi ilmoittautua vielä lokakuun ajan. Kilpailun järjesteää Energiansäästöneuvottelukunta ESNK. Työyhteisöt kilpailevat 1.10.– 31.12. toteutuneesta energiansäästöstä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työyhteisöt, jotka säästävät energiaa toimitiloissaan, alueellaan, henkilöstön liikkumisessa tai henkilöstöliikenteessä. Mukaan voi ilmoittautua myös kaupungin kiinteistöyhtiöt, jotka säästävät energiaa asuinrakennuksissaan. Palkintosumma on 10 000 euroa. > energiatehokashelsinki.fi.

varten. Työyhteisösovittelijoiden tarkoituksena on auttaa esimiehiä ja työyhteisöjä ristiriitojen ja hämmennystä aiheuttavien tilanteiden selvittelyssä sekä näiden ennaltaehkäisyssä. Monimuotoisissa työyhteisöissä ongelmien tulkitaan joskus johtuvan kulttuurisista eroista ja että niiden ratkaiseminenkin vaatii lisätietoa kulttuureista. Kyse voi kuitenkin monesti olla myös konfliktien ratkaisutaidoista. Kaupungilla toimii tällä hetkellä kahdeksan työyhteisösovittelijaa. Maksuttomia työyhteisöjen kehittämispäiviä ja työyhteisösovitteluja voi tilata henkilöstökeskuksen maahanmuuttoosastolta projektipäällikkö Miriam Attiakselta, puh. 310 37982, miriam.attias@hel.fi.

n HELSINGIN VÄESTÖN ENNUSTETAAN kasvavan vuosina 2013–2015 aikaisempaa ennustetta enemmän. Tietokeskuksen ennusteen mukaan väestö kasvaa 655 000 asukkaaseen vuonna 2020 sekä 735 000 asukkaaseen vuonna 2050. Koko Helsingin seudun väkiluvun ennustetaan olevan 1 830 000 asukasta vuonna 2050. n UFF PALKITSI HELSINGIN kaupungin vuoden 2012 vaatekierrättäjänä. Tunnustus tuli kaupungin panoksesta vaatekierrätyksen hyväksi. Kaupungista on kerätty viime vuonna eniten vaatekiloja Suomessa, yhteensä 1 102 562 kiloa. Helsinki sai tunnustuksen myös vuonna 2010. n MAIJA TANNINEN-MATTILA valittiin valtuustossa taidemuseon johtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa. TanninenMattila on työskennellyt Ateneumin taidemuseon johtajana vuodesta 2006. Sitä ennen hän toimi Helsingin Taidehallin johtajana. Taidemuseon johtajan tehtävä tuli keväällä auki Janne Gallen-Kallela-Sirénin siirryttyä toisiin tehtäviin.

ICT-palvelupäällikkö Petri Otranen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo uuden ICT-palvelukeskuksen perustamisesta.

ICT-palvelua keskitetysti HALLINTOKUNTIEN PERUSTIETOTEKNIIKKAPALVELUJEN järjestäminen

siirretään kaupungin yhteiseen ICT-palvelukeskukseen, joka aloittaa vuoden vaihteessa uuden kaupunginkanslian yhteydessä. Kun palvelut hoidetaan keskitetysti, saadaan palvelujen toimittajat ja kustannukset paremmin hallintaan. Samalla laatu, tuottavuus ja tehokkuus paranevat. Sen ensimmäiset asiakkaat ovat kaupunginkanslian lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto ja varhaiskasvatusvirasto. TÄLLÄ HETKELLÄ SAMOJA perustietotekniikan palveluja hoidetaan lä-

hes kaikissa hallintokunnissa, mutta jatkossa yhteinen ICT-palvelukeskus, johon keskitetään perustietotekniikan järjestäminen ja toimittajahallinta, on toimivin ratkaisu. Tällöin hallintokunnat voivat kohdentaa oman IT-henkilöstönsä palvelemaan ydintoimintaa. PALVELUKESKUKSEN ensimmäisiä

palveluja tulevat olemaan työasema- ja käyttäjätukipalvelut, konesalipalvelut, tietoliikennepalvelut sekä kaupunkiyhteinen sähköposti ja pikaviestintä. Valmisteluprojekti, jonka johtoryhmässä on myös henkilöstön edustus, tekee esityksen ICT-palvelukeskuksen tehtävistä, taloudesta ja organisaatiosta lokakuun loppuun mennessä.

Tehtävänkuvia muuttamalla saadaan asiantunteva joukkue koolle.”

KUN HALLINTOKUNNAT siirtävät tehtäviään yhteisesti hoidettaviksi,

niitä hoitamaan tarvitaan myös henkilöstöä. Kaupunki ei kuitenkaan lisää eikä vähennä henkilöstöä, vaan tehtävänkuvia ja työpisteitä muuttamalla saadaan asiantunteva joukkue tietotekniikkapalvelujen järjestäjäksi. Tarkoituksena on muodostaa ICT-palvelukeskuksesta houkutteleva työpaikka tietotekniikan ammattilaisille. ICT-PALVELUKESKUS on hallintokuntien yhteinen toiminto, jonka avulla ne järjestävät tarkoituksenmukaiset tietotekniikkapalvelut itselleen. Vuonna 2014 mukana olevat virastot rahoittavat sen toiminnan omista budjeteistaan, mutta jatkossa perustietotekniikkapalvelut hinnoitellaan suoriteperusteisiksi. Tulevina vuosina toiminta laajenee uusiin tietotekniikkapalveluihin ja asiakkaiksi tulee lisää hallintokuntia. VUODENVAIHDE on ICT-palvelukeskuksen ja sen asiakasvirastojen

kannalta erityistä siirtymäaikaa, jolloin keskeistä on tietotekniikkapalvelujen jatkuvuuden ja saatavuuden turvaaminen. Siirtymävaihe toteutetaan siten, että minkään palvelun tuotanto ei lakkaa, eikä käyttökatkoja tule. Kaupunki jatkaa tietotekniikkapalvelujen ohjauksen ja hallinnan siirtämistä kaupunkiyhteisiksi palveluiksi. Samalla perustietotekniikan ja ydintoiminnan tietojärjestelmien tuki eriytyy.

Helsingin henki | lokakuu 2013

Katse rakenn Rakennusvalvonnan työssä yhdistyvät rakentamisen, kaupunkikulttuurin ja rakennuslainsäädännön tietotaidot. Ne ovat kaikkien rakentamishankkeeseen ryhtyvien käytössä.

öölönlahdella UPM Kymmenen pääkonttorin rakennustyömaalla käy monikielinen kuhina. Taustalla ulvoo sirkkeli. Rakennusvalvontaviraston tarkastusinsinööri Aimo Nousiainen ja rakennusmestari Juha Palmu kulkevat pihan yli kohti marraskuussa valmistuvaa Biofore Taloa. Heitä seuraavat työmaan vastaava työnjohtaja, projektiarkkitehti ja suuri joukko muita asiantuntijoita. Ensimmäiset kysymykset koskevat puusäleillä verhottua näyttävää julkisivua. Nousiaiselle ja Palmulle työmaa on tuttu. Meneillään on viides käynti – käyttöönottoa ennakoiva seurantakatselmus. Työmaa käydään läpi reilussa tunnissa, toinen tunti kuluu työmaatoimistossa paperiasioiden parissa. – Viranomaisvalvonnan tehtävänä on katsoa, että hankkeessa noudatetaan rakennuslupaa, hyväksyttyjä suunnitelmia ja aloituskokouksessa sovittuja valvonta- ja tarkastusmenettelyjä. Me emme tarkasta, me katselmoimme, Nousiainen tähdentää.

Olennainen osa ihmisyhteisöä

Rakennusvalvontaviraston toimisto on Kallion sydämessä Siltasaarenkadulla. Virasto juhli viime vuonna 100-vuotista taivaltaan. Samalla tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun rakennusvalvonta Helsingissä alkoi.

n Aimo Nousiainen on seurannut toimistorakennuksen valmistumista ja vieraillut siellä useasti katselmoinnissa.

Helsingin henki | lokakuu 2013

nuksiin teksti PERTTI SUVANTO kuvat KALLE KERVINEN ja JORMA MARSTIO

– Rakennusvalvonta on viranomaistoimintaa. Meillä on tietysti mahdollisuus käyttää myös pakottavia keinoja. Kovin keino on, että työt keskeytetään, virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen muistuttaa. Jääskeläinen on viraston yhdeksäs päällikkö. Ensi vuonna hänellä täyttyy neljäs vuosikymmen viraston palveluksessa. Aikoinaan

”Elävä stadi merkitsee sitä, että kaupunki muuttuu, mutta hyvällä tavalla. Muutos on osa kaupungin luonnetta.” hän oli ensimmäinen juristi Helsingin rakennustarkastajana. Jääskeläisen vieressä istuu uudempi tulokas. Henna Helander aloitti virastossa reilut puoli vuotta sitten kaupunkikuvaosaston osastopäällikkönä. Hänen nimikkeensä on yliarkkitehti. – Alussa suhtauduin titteliini hieman humoristisesti. Se kuulosti yli-ihmiseltä, hän hymähtää. Helanderilla on takanaan monipuolinen rakentamiseen liittyvä kokemus. Hän on suunnitellut julkisia rakennuksia ja asuntokohteita Suomen lisäksi Saksassa, Englannissa ja Portugalissa. Kaupunkisuunnittelua hän on tehnyt Turussa. Vanhojen rakennusten restaurointihankkeet koti- ja ulkomailla ovat avanneet rakennusperinteen maailmaa. Jääskeläinen ja Helander sanovat, että vaikka rakennusvalvontaa on kaupungissa virallisesti harjoitettu pari sataa vuotta, rakentamista on valvottu siitä lähtien, kun Helsinkiä ryhdyttiin Vantaanjoen suulle rakentamaan. Tuolloin porvarit kontrolloivat toisiaan. – Rakentamisen valvonta on olennainen osa ihmisyhteisöä. Mitä tiiviimmin asutaan ja mitä lähemmäs naapurit tulevat, sitä enemmän vaaditaan sääntöjä. Ne ovat myös konfliktin paikkoja, Jääskeläinen muistuttaa.

Taakkana turhat ilmiannot

Rakennusvalvontaviraston eräänä tehtävänä on huolehtia Helsingin rakennetun ympäristön valvonnasta eli ympäristön viihtyisyydes-

tä, turvallisuudesta ja siististä kaupunkikuvasta. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kiinteistöjen omistajiin ja haltijoihin sekä annetaan kehotuksia tilanteen korjaamiseksi. Osa valvontatyöstä perustuu kaupunkilaisten ja naapuruston tekemiin ilmiantoihin ja yhteydenottoihin. Niitä tulee ympärivuotisesti, ja ne koskevat pääsääntöisesti luvatonta rakentamista, mutta myös epäsiistejä tontteja, hulevesiä, aitoja, tukimuureja ja ääniongelmia. – Ilmiannot työllistäisivät meitä aivan loputtomasti, jos keskittyisimme niihin, mutta resurssit eivät anna myöten, vaan meidän on priorisoitava, Jääskeläinen sanoo. – Meitä sitovat kuitenkin hallintolait. Kansalaisella on oikeus kääntyä viranomaisen puoleen ja saada aina ratkaisu. Mitätön naapurikiista, jossa kiistellään vaikkapa leikkimökistä, saattaa edellyttää meiltä kymmeniä työtunteja. Usein näemme vain jäävuoren huipun. Ilmiantoa käytetään muiden vanhojen naapurikiistojen välikappaleina. Nykyisin jatkuvaa valvontaa hoitaa kaksi ihmistä. Parin viime vuoden aikana tämä pieni tiimi on kartoittanut Helsingin suojeltuja rakennuksia, joita on paljon. – Karkea arvio on noin 4 000. Keskitymme suojelukohteisiin, koska niiden pitäisi oikeasti säilyä, Jääskeläinen kertoo. Parikymmentä vuotta sitten virastolla oli vielä erillinen valvontaosasto, jonka näkyvimpiä sulkia hatussa oli niin sanottu piilokonttoriprojekti. Kantakaupunkiin oli pesiytynyt luvattomia toimistoja, joiksi asunnot oli muutettu. Kaupunki linjasi kehityksen huonoksi, niinpä niitä ryhdyttiin ratsaamaan. – Nyt tilanne on kääntynyt täysin päinvastaiseksi. Asunnot ovat arvokkaampia kuin toimistot. Trendi on saanut jo kysymään, onko Helsingin niemi muuttumassa liiankin yksipuolisesti asuinkäyttöön. Kaavat on kuitenkin viime vuosikymmeninä tehty suosimaan asumista. Politiikan muuttaminen nopeassa tahdissa on todella vaikeaa, Jääskeläinen arvelee.

Hallitun monipuolinen Helsinki

Helander sanoo, että lupa-asioiden kolme tärkeintä asiaa ovat maankäyttö- ja rakennuslaki, asemakaavan mukaisuus ja kaupunkikuva. Tärkein kumppani on kaupunkisuunnitteluvirasto, mutta yhteistyötä tehdään myös monien muiden tahojen kanssa, kuten esimerkiksi kaupunginmuseon, kiinteistöviraston tonttiosaston ja pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeeseen ryhtyvät rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat ovat heidän jokapäiväisiä asiakkaitaan. >>

n Marraskuussa Töölönlahdelle valmistuvassa toimistorakennuksessa on käynnissä viides tarkastuskäynti, käyttöönottoa ennakoiva seurantakatselmus. Rakennusvalvontavirasto katselmoi työmaan ja käy läpi papereita yhdessä työmaan henkilökunnan kanssa.

Rakennusvalvontavirasto >> Rakennustoimintaa valvoo Helsingissä rakennuslautakunta. Rakennusvalvontavirasto on lautakunnan alainen valmistelu- ja toimeenpanoelin. Siihen kuuluu kolme osastoa. >> Kaupunkikuvaosasto vastaa lupahakemusten käsittelystä, neuvoo ja opastaa rakennushankkeisiin ryhtyviä sekä valvoo kaupunkikuvan kehittymistä. >> Rakennustekninen osasto hoitaa rakennustyön viranomaisvalvontaa. >> Yleinen osasto vastaa arkiston toiminnasta, tilastoista ja tietojärjestelmistä sekä lainopillisista ja hallinnollisista asioista. >> Rakennusvalvonnan yhteydessä ja sen apuna toimivat kaupunkikuvaneuvottelukunta ja teknillinen neuvottelukunta. >> Virastossa työskennellään moniammatillisissa tiimeissä. Näin esimerkiksi lupaprosessissa on mukana aina juridiikan, arkkitehtuurin ja rakennustekniikan osaamista. Suurimmat ratkaisut tehdään juuri suunnitteluvaiheessa. >> Rakennusvalvontaan kuuluvat myös arkisto- ja tietopalvelut. Rakennusvalvonta on asiantuntijaorganisaatio, joka jakaa ja tuottaa informaatiota. >> Rakennusvalvonnan asiakkaita ovat rakennushankkeeseen ryhtyvät rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat sekä tilojen käyttäjät, naapurit ja kaduilla liikkuvat kaupunkilaiset rakennuksen koko elinkaaren ajan.

Helsingin henki | lokakuu 2013

”Meidän yhtenä tehtävänä on huolehtia rakennetun ympäristön valvonnasta eli ympäristön viihtyisyydestä, turvallisuudesta ja siististä kaupunkikuvasta.”

Helander muistuttaa, että kansallisvarallisuudesta 80 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä. – Ei siis ole samantekevää, miten ympäristöä kohdellaan. Mutta puhutaanpa kaupunkikuvasta. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? – Kaupunkikuva on kaikki se, mitä ihmiset näkevät. Jos kaupunkirakennetta katsoo ylhäältä päin ja se on sopusoinnussa, harmonian havainnoi myös paikan päällä. Kaupunkikuvaan liittyvät myös kulttuuriset ja toiminnalliset asiat. – Helsinki on harmoninen, mutta ei kuitenkaan yksipuolinen. Täällä on paljon inhimillistä pikkukaupunkimaisuutta. Meren läsnäolo on vahva, mikä ulottuu aivan keskustaan. Meillä on myös mieletön keskuspuisto, maailma, jota ei ole rakennettu. Molemmin puolin on yhtenäistä kivikaupunkia. Siitä syntyy valtavan hieno kontrasti. Helanderin mielestä Helsingillä voi olla myös monta kaupunkikuvaa. Toiset paikat sallivat enemmän ja toiset vähemmän. Uuden rakennuksen on määrä kuitenkin kestää laskennallisesti ainakin sata vuotta. Rakennettu ympäristö vaikuttaa sukupolvien yli. Helanderilla itsellään on asukaskokemusta kymmenestä kaupungin-

osasta. Mikä niistä on ollut kaupunkikuvallisesti mieluisin? – Kallio ja siihen liittyvät monet seikat. Tärkeimpiä ovat ihmiset, joilla on matala kynnys keskustella toistensa kanssa. Parhaisiin ei-arkkitehtiystäviini olen tutustunut juuri Kalliossa. Siellä on myös todella hienoja kohtia, kuten vaikkapa Helsinginkatu. – Kalliossa on myös muutoksen henki, mutta se ei ole liian nopea. Muutokset tapahtuvat hitaasti. Tärkein rakenteellinen syy lienee pienet asunnot, jotka estävät täydellisen keskiluokkaistumisen. Kalliosta ei tule koskaan Töölöä, siellä elää aina pieni kapinahenki. Pienet ja edulliset kivijalkaliiketilat ovat myös tiheässä käytössä, Helander hehkuttaa.

Visioon sitoutuneet virkamiehet

Tulevina vuosina rakennusvalvontavirasto tulee säilymään kalabaliikin kohteena. Ihmisiä puhuttanevat vaikkapa Katajanokan meriuimala, Kalasataman tornitalot tai kiristyneet energiatehokkuusmääräykset, joiden pelätään aiheuttavan kosteusongelmia tai johtavan korjausrakentamisessa rakennusten ominaispiirteiden sivuuttamiseen. >>

Helsingin henki | lokakuu 2013

Oikeansorttinen solmu ja naru Viime vuonna ilmestyneen Marja Heikkilä-Kauppisen toimittaman rakennusvalvontaviraston historiasta kertovan teoksen liitteenä on rakennusvalvontapeli 30 vuoden takaa. Se kuvaa ironisella otteella, mutta varsin todentuntuisesti suunnittelijan ja rakennusvalvonnan yhteistä eloa. Ruutupeli on kyllästetty tuskastuttavan byrokraattisilla esteillä. Viimeinen este ennen luvan myöntöä kuuluu: ”Pääset eläkkeelle, peliä ei tarvitse enää jatkaa.” Lauri Jääskeläinen muistaa hyvin, kun hän rakennuslakimiehenä sai sen lahjaksi ennen joulua. Pelin tehnyttä topi-82-nimimerkkiä ei koskaan tunnistettu. – Hänen täytyi kuitenkin olla hyvin asioista perillä oleva arkkitehti. Siinä on osin edelleen tätä päivää. Jääskeläinen muistelee huumorilla esimerkiksi pellavanarua, jolla piirustusniput piti sitoa kahteen kertaan ja tietyllä solmulla. Kirjaamon työntekijät tarkistivat, että naru oli oikeansorttista ja solmittu oikein. Jos ei ollut, piirustuksia ei otettu vastaan.

Tiedon telineitä rakentajille

n Henna Helander ja Lauri Jääskeläinen haluavat työllään tehdä Helsingistä hauskan ja elävän kaupungin. Mervi Abell (alla) vastaa palvelupiste Tellingin kehittämisesta ja palveluista.

Mitähän lupia tarvitsen, jos siirrän asunnossani keittiön paikkaa? Nopean ensiavun saa rakennusvalvontaviraston Tellingistä. Palvelupiste tarjoaa asiantuntijapalveluita suunnittelijoille, rakentajille ja rakennuttajille. – Viranomaiset ovat asiakkaita varten. Tarjoamme tiedon telineitä – neuvoja, tietotaitoa, e-kirjeitä, seminaareja, tilaisuuksia ja koulutuksia, Tellingin kehittämisestä vastaava lupa-arkkitehti Mervi Abell kertoo. Tellingin palvelut jakautuvat kolmeen osaan: infoon, tietotoriin ja arkistoon. Info antaa henkilökohtaista ohjausta ja puhelinpalvelua päivittäin. Tellinki julkaisee myös rakentamisen ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvaa sähköistä uutiskirjettä, joka on kohdennettu erityisesti suunnittelijoille. – Suunnittelijoiden vastuu on lisääntynyt. On tärkeää, että he tietävät, mitä heidän pitää tietää. Itsepalveluperiaatteella toimivalla tietotorilla on erilaista opetusmateriaalia ja ammattikirjallisuutta rakennusalan ammattilaisten ja pienrakennuttajien käyttöön. Päivittäin palvelevasta arkistosta löytyvät Helsinkiin rakennettujen rakennusten piirustukset ja muut lupaasiakirjat. Piirustukset löytyvät myös arkiston sähköisestä asiointipalvelusta Arskasta. Rakennusvalvonta järjestää Tellingillä myös erilaista rakentamista ja suunnittelua tukevia seminaareja, koulutuksia ja tietoiskuja. Näistä yhtenä tärkeimpänä tilaisuutena ovat pientaloillat, jotka ovat hyödyllisiä tietopaketteja pientaloa rakennuttaville rakentamisen eri vaiheista. Tulossa on myös isännöitsijöille ja rakennussuunnittelijoille 12.11. Savoy-teatteriin seminaari, jossa käsitellään korjausrakentamisen lupamenettelyyn, juridiikkaan ja teknisiin kysymyksiin liittyviä vaatimuksia. Abellin mukaan uutuutena on tulossa tietopalvelutuotteita. Yhden sateenvarjon alle kootaan internetpohjainen ohjekokonaisuus keskeisimmistä lupakäsittelyyn liittyvistä teemoista, joita tulee 6–7. – Ohjeemme ovat osin liian pieniä ja sirpaleisia, jotta asiakas osaisi hahmottaa lupaan liittyvää säädösviidakkoa. Vastaus asiakkaan kysymykseen saattaa olla useamman ohjeen sisällä. Sellaisia ovat vaikkapa rakennusluvan hakeminen, rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen, energiatehokkuusasiat ja asemapiirustus.

Virasto on kuitenkin visiossaan sitoutunut ”ennakkoluulottomaan, jämäkkään ja oikea-aikaiseen rakentamisen ohjaukseen elävässä stadissa”. Ennakkoluulottomuus tarkoittaa Helanderin mukaan sitä, että virasto on avoin uudentyyppisille ratkaisuille myös kaupunkikuvallisesti. – Jos ratkaisu on hyvin tehty, emme lähtökohtaisesti vastusta sitä, vaikka se ei olisi meidän tyyliämme, hän lupaa. Jämäkkyys kiteytyy Jääskeläisen sanoin näin: – Kun havaitsemme, että joku asia ei mene niin kuin pitäisi, puutumme siihen, emmekä anna asian velloa ja jatkua. Oikea-aikaisuus liittyy molempien mielestä olennaisena osana viraston ennakoivaan toimintatapaan. – Haluamme että tänne tullaan suunnitelmien kanssa niin varhain kuin mahdollista, koska silloin niihin voidaan vaikuttaa, Jääskeläinen sanoo.

– Jos lähtökohdassa on joku perustavaa laatua oleva virhe, se on kiusallista sekä meille että rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Virheen korjaaminen voi maksaa paljon rahaa. Meille ei voi koskaan tulla liian aikaisin keskustelemaan ja neuvottelemaan, Helander rohkaisee. – Elävä stadi merkitsee sitä, että kaupunki muuttuu, mutta hyvällä tavalla. Muutos on osa kaupungin luonnetta, Helander jatkaa. – Elävä stadi on juuri sitä, kuinka Henna kuvaili Kalliota. Se on jotain sellaista kuin Katajanokan meriuimala tai maailmanpyörä. Kun elettiin 90-luvun alun ankaria lamavuosia, päätettiin antaa vapauksia, jotta ylipäätään jotain syntyisi, eikä viranomaisvalta tappaisi niitä vähäisiä ituja, joita oli lähtenyt versomaan. Tästä on lähtenyt kaupungin myöhempikin politiikka. Puhutaan hauskasta kaupungista. Se on strateginen tavoite, ja sopii meille kuin nenä päähän. Mekin haluamme, että kaupunki elää, Jääskeläinen sanoo. 

Helsingin henki | lokakuu 2013

duunissa teksti LAURA HEIKKINEN kuvat TOMMI TUOMI

Esimiehet saivat

HR-neuvonnan

n Riitta Vento, Kirsi Kuusisto-Hämäläinen, Inkeri Rehtilä, Pia Signell, Merja Piilola, Mikko Rantala ja Iina Koivisto hiovat yhteistyötä toimivaksi ja käyttävät toistensa ammattiosaamista hyödyksi.

Helsingin henki | lokakuu 2013

Esimiehille on nyt tarjolla päivittäistä asiantuntija-apua ja neuvontaa palvelussuhdeasioissa, kun uusi HR-neuvonta aloitti toimintansa. Neuvonnan tarkoituksena on paitsi tukea esimiehiä arjen henkilöstöasioissa myös yhtenäistää kaupungin HR-tulkintoja ja -käytäntöjä.

okakuun alussa aloittaneessa neuvonnan tiimissä työskentelevät HR-asiantuntijat Anne Karhu, Iina Koivisto, Kirsi Kuusisto-Hämäläinen, Merja Piilola, Mikko Rantala, Pia Signell, Riitta Vento ja tiimipäällikkö Inkeri Rehtilä. Uusi toiminta keräsi runsaasti hakijoita – Pystyimme kokoamaan tiimin eri virastojen asiantuntijoista, jotka ovat tehneet vastaavia tehtäviä. Tiimin asiantuntijoiden vahvuudet ja osaamisalueet ovat monipuoliset ja erilaiset. Voimme jakaa osaamista keskenämme ja siten oppia lisää. Tämä sparraa meitä koko ajan parempaan palveluun, kertoo Rehtilä. Uuden toiminnan kehittämisessä riitti töitä. Tiimi valmistautui neuvonnan alkamiseen sopimalla yhteisistä toimintatavoista ja tietosisällöistä sekä perehtymällä järjestelmiin, joita hyödynnetään neuvonnassa, raportoinnissa ja esimiesten kouluttamisessa. Koulutusta järjestetään yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa. – Aloitimme syyskuussa myös keskustelun virastojen HR-henkilöstön kanssa ja tapasimme infotilaisuuksissa kaupungin esimiehiä, asiakkaitamme, sanoo Rehtilä.

Yhtenäiset tulkinnat ja käytännöt

Kaupungin henkilöstöhallinnon prosesseja ollaan yhdenmukaistamassa, mitä valmisteilla oleva HR-tietojärjestelmähanke tukee. Tavoitteena on jatkossa muuttaa virastojen ja liikelaitosten HRhenkilöstön ja esimiesten rooleja siten, että HR-henkilöstö toimii enemmän johdon strategisena tukena ja esimiehet vastaavat puolestaan arjen henkilöstöjohtamisesta ja HR-työstä. Tätä kehittämistyötä tukee myös HR-neuvonta. Sen tavoitteena on yhtenäistää kaupungin henkilöstöhallinnon tulkintoja ja käytäntöjä sekä varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu. Neuvontaa annetaan kaupungin yhteisten ohjeiden pohjalta. Samalla neuvonnan tarkoituksena on vapauttaa virastojen ja liikelaitosten resursseja strategista henkilöstöhallintoa ja -toimintaa palveleviin tehtäviin. – Me voimme olla mukana luomassa tätä uutta toimintatapaa ja sitä tukevaa palvelua esimiehille. Neuvonta on mielenkiintoinen näköalapaikka osana kaupungin henkilöstöjohtamisen kehittämistyötä, Rehtilä toteaa.

Päivittäistä neuvontaa

HR-neuvonta tarjoaa esimiehille päivittäistä palvelussuhdeneuvontaa KVTES-, TS- ja TTES-sopimuksiin liittyvissä asioissa. Palvelu on tarkoitettu kaikille virastojen ja liikelaitosten esimiehille, joita on noin 4 000. He voivat kysyä neuvoa palkkaukseen, työaikaan, vuosilomaan, virka-, työ- ja perhevapaisiin, palvelussuhteen alkamiseen, palveluksesta eroamiseen, virkamatkoihin ja henkilöstöetuihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvonta antaa apua sellaisissa HRasioissa, jotka eivät edellytä organisaatiokohtaista soveltamista. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) ja kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvissa kysymyksissä auttaa kuitenkin oman viraston henkilöstöyksikkö tai henkilöstöasioista vastaava. Työntekijät puolestaan kääntyvät omissa asioissaan esimiehensä puoleen sekä omaa palkanmaksua koskevissa kysymyksissä Talpan palkanlaskentaan.

”Olemme mukana luomassa uutta toimintatapaa ja sitä tukevaa palvelua esimiehille.”

Tiimin yhteistyö sujuu

Palmiasta tiimiin tullut Pia Signell ja sosiaali- ja terveysvirastosta siirtynyt Riitta Vento lähtivät innolla uusiin haasteisiin hoitamaan HR-asioita aiempaa laaja-alaisemmin ja mahdollistamaan henkilöstön tasapuolisen kohtelun. – Meillä on loistava, ammattitaitoinen tiimi, jonka jäsenillä on monipuolista osaamista, kertoo Vento. – Yhteistyö on sujunut hyvin, sillä voimme kääntyä toistemme puoleen. Ilmapiiri on avoin, jatkaa Signell. Esimiehet ovat jo löytäneet palvelun ja lähestyneet vaikeillakin kysymyksillä, joihin tiimin kesken etsitään vastauksia ja tarvittaessa konsultoidaan henkilöstökeskuksen työmarkkinatiimiä.

Kysykää, me vastaamme!

HR-neuvonnan sivuille Helmi-intraan on koottu tietoa neuvonnan toiminnasta ja

Mikä? Neuvonta tarjoaa esimiehille päivittäistä palvelussuhdeneuvontaa KVTES-, TS- ja TTES-sopimuksiin liittyvissä asioissa. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen (LS) ja kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtoso-

palvelusta. Sivuilta löytyy myös esittelyaineisto virastojen ja liikelaitosten käyttöön. Sivut löytyvät vaivattomasti Helmen Henkilöstö-sivujen etusivun pikalinkistä ja Helmen Yhteisistä palveluista. – Toivon, että esimiehet ottavat neuvonnan omakseen ja kokevat kynnyksen ottaa yhteyttä hyvin matalaksi. Me neuvomme mielellämme – ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, Rehtilä sanoo. Tiimi haluaa palautetta niin esimiehiltä kuin virastojen ja liikelaitosten HR-henkilöstöltä, jotka ovat keskeisiä kumppaneita ohjaamassa esimiehiä käyttämään neuvonnan palvelua. Yhdessä tehtävän muutoksen vaikutukset ulottuvat koko henkilöstöön. – Tulemme mielellämme esittäytymään ja kertomaan toiminnasta virastoihin ja liikelaitoksiin. Olkaa aktiivisia ja ottakaa yhteyttä, kun haluatte lisätietoa palvelusta, Rehtilä kehottaa. 

pimuksen (OVTES) piiriin kuuluvissa kysymyksissä auttaa oman viraston henkilöstöyksikkö tai henkilöstöasioista vastaava. Keille? Neuvonta on tarkoitettu kaikille virastojen ja liikelaitosten esimiehille. Keitä? Neuvonnassa työskentelee kahdeksan hengen HR-asiantuntijatiimi. Miten? Neuvontaan saa yhteyttä HRneuvonnan sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella, puhelimitse, sähköpostitse ja jatkossa myös Lyncillä. Neuvonnalla ei ole fyysistä palvelupistettä. Milloin? Arkisin klo 9–15, paitsi keskiviikkoisin klo 12–18. Ota yhteyttä: puh. 310 38080, hr-neuvonta@hel.fi > HR-neuvonnan sivut Helmessä > Henkilöstö > HR-neuvonta esimiehille -pikalinkki etusivulla.

Helsingin henki | lokakuu 2013

talous

Hankintaan HALLINTAA Julkiset hankinnat on vaativa osaamisalue. Sen kiemurat tuntevat turvaavat kaupungin rahakirstua ja huolehtivat siitä, että kaupunki saa luotettavia ja laadukkaita tavaroita ja palveluja. teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat TOMMI TUOMI

ulkiset hankinnat ovat hankintoja, jotka julkisyhteisö tekee oman organisaationsa ulkopuolelta. Sen pääperiaatteita ovat tarjoajien tasapuolinen kohtelu, avoimuus ja ehdoton läpinäkyvyys. Kilpailuttamalla selvitetään, millä toimittajalla on edellytykset tuottaa tavara tai palvelu kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla, määrittelee hankintajohtaja Jorma Lamminmäki hankintakeskuksesta. Julkisen sektorin hankintoja säätelevät hankintalaki ja hankintalainsäädäntö, jotka juontavat juurensa EU-direktiivistä. Kansallisen lainsäädännön mukaan kaikki 30 000 euron kynnysarvon ylittävät tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava.

− Pienemmät hankinnat, joita lainsäädännön määräämä kilpailutusvelvoite ei koske, kilpailutamme hyvän taloudenpidon ohjeistuksen mukaan kevennetyllä tavalla vertailemalla hintoja, jos markkinoilla on useampia toimittajia, Lamminmäki jatkaa. − Jos taas hankinnan arvonlisäveroton arvo ylittää EU:n asettaman kynnysarvon, joka vuodesta 2012 on tavara- tai palveluhankinnoille ollut 200 000 euroa, hankinta tulee tehdä EU-hankintoja koskevien säännösten mukaan. EU:n kynnysarvo tarkistetaan kahden vuoden välein. Hankintakeskus on kaupungin hankinnoista ja logistiikasta vastaava virasto, joka kilpailuttaa materiaali- ja palve-

Helsingin henki | lokakuu 2013

luhankinnat virastoille ja liikelaitoksille yhteis- tai erikoishankintoina. Hankintakeskuksessa työskentelee 55 henkilöä, joista noin puolet toimii hankinta- ja kilpailuttamistehtävissä ja puolet varastotoiminnoissa. Viraston kilpailuttamistoiminnan kokonaisarvo on keskimäärin 100−150 miljoonaa euroa vuodessa.

Kilpailuttamatta jättämisestä sanktioita

Kilpailuttamatta voi jättää kansallisen lainsäädännön mukaan 30 000 euroa ylittävän hankinnan ainoastaan hankintalain 27 ja 28 pykälässä mainituista syistä. Tällaisia syitä ovat hankinnan vaatima tekninen yhteensopivuus, jos markkinoilla on vain yksi ainoa toimittaja tai hankintayksiköstä riippumaton äärimmäinen kiire. − Hankintayksiköstä riippumaton äärimmäinen kiire voi johtua esimerkiksi tarpeesta korvata pikaisesti tulipalossa tuhoutunut työvälineistö liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tilanne on erittäin harvinainen, hankintakeskuksen uusi hankintapäällikkö Hannamaija Haiminen selittää. Julkisia hankintoja valvoo markkinatuomioistuin. Kilpailuttamatta jättämisestä voidaan määrätä erilaisia sanktioita, kuten esimerkiksi tuomita tehty sopimus pätemättömäksi tai lyhentää sopimusaikaa. Julkisuudessa on myös esitetty virkavirhesyytöksiä viranomaisille, jotka eivät ole noudattaneet hankintalainsäädäntöä.

Lainsäädäntö määrittää hankintamenettelyn

Tavallisimmat hankinnoissa noudatettavat menettelyt ovat avoin menettely, neuvottelumenettely sekä rajoitettu menettely.

− Avoin menettely soveltuu melkein millaiseen hankintaan tahansa, ellei kyseessä ole erityisen vaativa ja monimutkainen tapaus. Menettely on avoin kaikille tarjoajille, Haiminen kertoo. − Rajoitettua menettelyä, jossa tarjoajat valitaan osallistumishakemusten perusteella, voidaan käyttää esimerkiksi, kun tiedetään, että tavaran tai palvelun tarjoajia on suuri määrä. Osallistumishakemusten perusteella tarjouskilpailuun hyväksyttäville tarjoajille voidaan asettaa esimerkiksi osaamiseen tai toimituskykyyn liittyviä vähimmäisvaatimuksia, Haiminen jatkaa. Neuvottelumenettelyä käytetään Haimisen mukaan esimerkiksi vaativia teknisiä hankintoja tehtäessä, jos hankittavaa tuotetta tai palvelua ei pystytä riittävästi itse määrittelemään. − Silloin kutsumme osallistumishakemusten perusteella valitsemamme toimittajat neuvotteluun, jossa käydään läpi sekä hankkeen teknistä että kaupallista puolta. Lopullinen tarjouspyynnön sisältö ja valintaehdot muotoutuvat tarjoajien kanssa käytävien keskustelujen tuloksena. Tarjouspyyntö lähetetään sitten kaikille neuvottelumenettelyyn osallistuneille, Haiminen kuvaa.

Puitesopimukset sitovat kädet

Hyvin suuri osa sopimuksista on puitesopimuksia, joita tehdään toistuvasti hankittavien tavaroiden tai palvelujen, kuten esimerkiksi tulostuspapereiden ja käännöspalveluiden ostamiseksi. Niitä tuotteita tai palveluja, joiden hankinnasta hankintakeskus on tehnyt puitesopimuksen, kaupungin virastot ja liikelaitokset eivät voi ostaa muilta kuin sopimuksessa mainituilta toimittajilta. − Puitejärjestelyllä tarkoitetaan hankintakeskuksen ja yhden tai useamman

Muutokset ennakoitava ”Hankintojen määrittelyssä ympäristön ja eettisten tekijöiden merkitys kasvaa.”

toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa suunnitellun määrän osalta, Lamminmäki lisää. Puitesopimusten kilpailutuksissa määritellään raamit, joilla ostot voidaan tehdä sopimuskauden ajan tietyin säännöin valituilta toimittajilta. Samalla voidaan määritellä puitejärjestelyyn osallistuville yrityksille ensisijaisuusjärjestys – jos ensisijainen toimittaja ei voi sovituilla säännöillä toimittaa, siirrytään järjestyksessä seuraavaan.

Eettisyys ja ympäristöarvot korostuvat

Tarjouspyynnössä voidaan määritellä ja pisteyttää painoarvonsa mukaan hankinnan tekniset vaatimukset, laatu, ympäristövaikutukset ja muut ominaisuudet niin tarkoin, että tarjousten vertailussa voidaan kriteerinä käyttää hintaa. − Hankintojen määrittelyssä ympäristön ja eettisten tekijöiden merkitys kasvaa koko ajan. − Asiantuntijapalveluiden määritteleminen on vaikeampaa, mutta kriteereinä käytetään palveluntarjoajan koulutusta, kokemusta ja referenssejä, hankintakeskuksen kehittämispäällikkö Kari Gröndahl sanoo.

Kaikki sopimustoimittajia

Hankintakeskus >> Kaupungin hankinnoista ja logistiikasta vastaava virasto. >> Tekee yhteishankintoja kaikkien virastojen ja liikelaitosten käyttöön. >> Tekee erillishankintoja ja antaa hankintoihin liittyvää konsultointia tilauksesta hallintokunnille. >> 55 työntekijää, joista noin puolet hankinta- ja kilpailuttamistehtävissä ja puolet varastotoiminnoissa. >> Kilpailuttamisen kokonaisarvo 100−150 miljoonaa euroa vuodessa. >> Tekninen apuyhtiö Helsingin konsernihankinta Oy vastaa tytäryhteisöjen hankintojen kilpailuttamisesta. > Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat > hel.fi/hank

− Kilpailuttaminen päättyy aina sopimuksen tekemiseen yhden tai useamman toimittajan kanssa. Sopimus voi olla kertaluontoinen tai pitempiaikainen. Yleensä hankintakeskuksen tekemät sopimukset ovat kestoltaan 3-4 vuotta, Lamminmäki toteaa. Sopimuskauden aikana hankintakeskus seuraa markkinoiden kehitystä, sillä ajantasainen tieto antaa paremmat eväät uuteen kilpailutukseen sopimuskauden päättyessä. Hankinta-asioissa hallintokuntia konsultoi myös hallintokeskuksen oikeuspalvelut. − Roolimme on pääosin konsultoiva. Käymme muun muassa läpi asiakirjoja ja kommentoimme niitä. Yhä enemmän toivotaan meidän mukanaoloa suurissa hankinnoissa. Se antaa paremman kokonaisnäkemyksen hankkeesta sekä auttaa toimivamman kilpailutuksen järjestämistä ja parempaa sopimuksen hallintaa, kertoo johtava kaupunginasiamies Harry Åhlgren hallintokeskuksen oikeuspalveluista. Åhlgrenin mukaan tarkastelun painopiste on siirtymässä itse prosessista sopimuksiin ja niiden riskien hallintaan. Konsultoinnin lisäksi oikeuspalvelujen tehtäviin kuuluu edunvalvonta eli kaupungin edustaminen muutoksenhakutilanteissa markkinaoikeudessa. Markkinaoikeustapauksia on kuitenkin verrattain vähän eli alle 20 vuodessa. 

Palmiassa on noin 50 omaa hankintasopimusta, jotka koskevat lähinnä aliurakointia, kuljetuksia ja ICT-hankintoja. Niiden lisäksi Palmia on mukana hankintakeskuksen kilpailuttamissa puitesopimuksissa sekä eri virastojen ja hankintarenkaiden yhteissopimuksissa. Koko ostovolyymi kattaa noin 500 sopimusta, arvoltaan useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Vuosittain Palmiassa tehdään toistakymmentä kilpailutuskierrosta. Lähtökohtaisesti sopimukset ovat neljän vuoden mittaisia. Kilpailutusprosessin läpivienti hankintalain ja EU-direktiivin edellyttämällä tavalla on haastavaa, mutta ehkä sitäkin haastavampaa on hankinnan määrittely siten, että hankinta tyydyttää koko sopimuskauden ajan. Kun laatumääritykset on tehty huolella, tarjousten arvioinnissa hinta ratkaisee. EU-menettelyä vaativissa hankkeissa kannattaa ottaa huomioon prosessin pituus. Hankkeen läpiviemiseen on syytä varata aikaa ainakin vuosi. Palmia on saanut omien hankkeittensa toteuttamiseen apua hankintakeskuksesta ja hallintokeskuksen oikeuspalveluista. hallintopäällikkö Raimo Niippa Palmian talous- ja hallintopalvelut

Haastavinta selkeä määrittely Sosiaali- ja terveysvirasto kilpailuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja, tukipalveluja ja laitteita. Kilpailutuksen käytännön toteutuksesta vastaa hankintakeskus, joka tekee tarjouspyyntöasiakirjat, joiden laadintaan myös viraston oma hankinta- ja kilpailutusyksikkö osallistuu. Kilpailutuksissa käytetään pääasiallisesti avointa menettelyä, joskus neuvottelumenettelyä. Kilpailutusten lukumäärä vaihtelee vuosittain 15−20 välillä. Myös sopimuskaudet voivat olla erimittaisia. Haastavinta kilpailuttamisessa on hankinnan selkeä määrittely. Kun riittävän korkea laatutaso määritetään tarjouspyynnön ehdottomissa vaatimuksissa, valintapäätös voidaan tehdä hinnan perusteella. Kilpailuttaminen on kuitenkin vain yksi hankinnan prosesseista. Muita prosesseja ovat esimerkiksi hankintojen johtaminen, sopimusten seuranta ja hallinta sekä tilaus−toimitusprosessi. hankintapäällikkö Erja Snellman sosiaali- ja terveysvirasto

Helsingin henki | lokakuu 2013

työkalut teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat SHUTTERSTOCK

Kaupunki toimii sosiaalisessa mediassa luovasti mutta ohjeistetusti. Somen välineitä käyttävät useat virastot, liikelaitokset, yksittäiset toimipaikat sekä hankkeet. Uudet someohjeet on tehty viestinnän ehdoilla.

aupungin johto on sosiaalisessa mediassa aktiivinen: esimerkiksi Jussi Pajunen ja Pekka Sauri twiittaavat sekä käyvät keskusteluja Facebookissa. Kaupunki kannustaakin omia hallintokuntiaan aktiivisuuteen sosiaalisessa mediassa. Tärkeää on kuitenkin muistaa tasapuolisuus: varmistaa viestinnän perillemeno ja palvelujen saatavuus myös niille, jotka eivät somessa ole.

Sosiaalisen median hyödyt

Läsnäolo sosiaalisessa mediassa ei ole itseisarvo, vaan lisäarvo, jonka avulla palvelutarjontaa ja viestintää voidaan parantaa. Se ei myöskään voi korvata pääviestintäkanavia. – Sosiaalisen median käyttö on kuitenkin sekä sallittua että suositeltavaa silloin, kun sillä voidaan edistää kaupungin toiminnan ja viestinnän tavoitteita, toteaa viestintäpäällikkö Eero Waronen hallintokeskuksesta. Sosiaalisella medialla voidaan tavoittaa uusia kohderyhmiä ja kohdentaa toimintaa sinne, missä kohderyhmä jo valmiiksi on. – Esimerkiksi nuorille on tarjottu nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja nuorten suosimis-

Helsingin henki | lokakuu 2013

sa sosiaalisen median välineissä, kertoo päätoimittaja Paula Lahti hallintokeskuksesta. Sosiaalisen median keskeisin etu on sen käyttäjälähtöisyydessä ja vuorovaikutteisuudessa. Parhaimmillaan sen avulla voidaan lisätä kaupungin ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta, kaupungin toiminnan avoimuutta ja asukkaiden osallisuutta sekä parantaa palveluja. Nämä ovat myös asioita, joita on mainittu tavoitteina kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016.

Uudet ohjeet viestinnästä

Sosiaalisen median käyttöön tuli kesäkuussa uudet ohjeet. Aiemmin sosiaalisen median käyttöä ohjeistettiin lähinnä tietotekniikan ja tietoturvan näkökulmasta. – Nyt oli tarpeen tehdä erillinen ohje nimenomaan viestinnän näkökulmasta, mikä pohjautuu kaupunginhallituksen antamiin kaupungin viestinnän ohjeisiin, Waronen tarkentaa. Sosiaalisessa mediassa toimimista ohjaavat samat säännöt kuin muutakin kaupungin toimintaa eli velvoitteet sekä rajoitteet esimerkiksi kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden, henkilötietojen käsittelyn ja tietoturvan osalta tulee ottaa huomioon myös sosiaalisessa mediassa. Tärkeää on, että kaupungin ylläpitämästä sosiaalisen median palvelusta käy selvästi ilmi, että kyse on kaupungin toiminnasta sekä palvelua ylläpitävä taho, esimerkiksi hallintokunta tai sen yksikkö. Kaupungin työntekijöiden on myös muistettava, milloin toimii somessa kaupungin edustajana ja milloin yksityishenkilönä. Lisäksi virastoilla ja liikelaitoksilla voi olla erillisiä sosiaalisen median ohjeita, joissa tarkennetaan yleisohjeita kunkin toimialan tarpeiden mukaisesti.

y mpäristö

nimi LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

”Sosiaalisella medialla voidaan tavoittaa uusia kohderyhmiä ja kohdentaa toimintaa.”

Oikea tyyli hallittava

Jokaisen hallintokunnan kannattaa miettiä, mitä lisäarvoa sosiaalinen media voi sille tuoda. Toiminnan sosiaalisessa mediassa on oltava suunnitelmallista, ja sen vaikutuksia pitää seurata. Muutamassa hallintokunnassa työntekijöitä on onnistuneella tavalla kannustettu valitsemaan viestinnän sävy ja tyyli kuhunkin sosiaalisen median välineeseen sopivaksi. – Ote voi olla rennompi ja kokeileva, mutta silloinkin pitää muistaa, että kyse on viranomaistoiminnasta ja että työntekijä edustaa kaupunkia, Lahti muistuttaa. Kunkin hallintokunnan sosiaalisen median palveluista päättää hallintokunnan viestintä, kaupunkiyhteisistä somepalveluista hallintokeskuksen viestintä. On suositeltavaa, että hallintokunnat lisäksi linkittävät sosiaalisen median palvelunsa omille www-sivuilleen. 

Lisätietoa >> kaupungin somepalvelut on koottu sivulle hel.fi/some >> Helsingin kaupungin sosiaalisen median ohje löytyy Helmestä > Yhteiset palvelut > Viestintä > Sosiaalisen median ohje

Lajittelu on helppoa Työpaikalla jätteiden lajittelun pitää olla helppoa ja selkeästi ohjeistettua. Se vähentää jätteiden määrää sekä pienentää kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Poimi talteen ympäristökeskuksen ja Palmian vinkit. Ympäristökeskus: Sekajäte minimiin

Työpaikalla on mahdollista lajitella käytännössä kaikki jätteet siten, että sekajätettä ei synny juuri ollenkaan. Esimerkiksi ympäristökeskuksessa jätteet lajitellaan 13 eri jätelajikkeeseen. Työpaikalle kannattaa tehdä jätekatselmus, jossa arvioidaan nykyinen tapa toimia ja kuinka sitä voidaan kehittää. Laskutuksesta saadaan tietoa nykyisistä kustannuksista ja jätemääristä. Jätehuollon laskutuksen perustella voi tehdä suunnitelman, kuinka jätehuoltoa kannattaa kehittää. Kustannussäästöjä saadaan, kun siirrytään sekajätteestä halvempiin eli lajiteltuihin jätejakeisiin. Vielä merkittävämpiä kustannussäätöjä saadaan, jos voidaan kehittää talon sisäistä jätelogistiikkaa, kasvattaa keräysväliä ja mitoittaa keräysvälineet oikean kokoisiksi. Tehokkain tapa vähentää jätekustannuksia on jätteiden − kuten paperin ja kertakäyttötuotteiden − synnyn ehkäisy. Ideaalitapauksessa lajittelu hoidetaan niin, että jokaiselle jätelajille on jo tilojen suunnitteluvaiheessa oma paikkansa. Tämä on toteutettu Viikin ympäristötalossa. Mutta myös vanhoissa tiloissa voidaan saada kierrätys kuntoon.

Palmia: Koulutusta, ohjeistusta, seurantaa

Palmia on kehittänyt keinoja ruokajätteen vähentämiseksi. Siksi esimiehet ottavat arjen johtamisessa ja perehdytyksessä ympäristöasiat huomioon. He seuraavat toimipaikkojen hankintatapoja ja antavat korjaavaa palautetta. Koulutuksissa ja kokouksissa ympäristöasiat ovat usein esillä. Palmiassa mietitään, miten ohjeistetaan ruokien menekkiä ja hävikkiä sekä miten niitä voisi seurata paremmin ja käyttää tuloksia hävikin vähentämiseen. Vuosina 2012−2013 on opetusviraston ja tilakeskuksen kanssa kouluilla yhteinen Otan mitä syön -kampanja, jossa tavoite on vähentää ruokahävikkiä neljä prosenttia viime vuoden tasosta. Kampanjassa on mitattu lautas-, tarjoilu- ja keittiöhävikkiä kahtena seurantajaksona, kolmas jakso on tänä syksynä. Välissä on kampanjoitu ja tuotu esiin kampanjan hyödyt. Palmia on selvittänyt catering-palvelujen hiilijalanjälkeä yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Laskenta valmistui keväällä, ja raportin tulokset julkaistaan syksyllä. ympäristöasiantuntija Maija Sarpo

ympäristötarkastaja Jari Viinanen

Lisätietoa Lainsäädännöllisesti jätteiden lajittelua ohjataan jätelain nojalla annetuilla jätehuoltomääräyksillä. Niissä minimivaatimuksena on lajitella biojäte, kartonki, lasi, metalli ja pahvi. Pääkaupunkiseudulla ohjeet antaa HSY. > hsy.fi

Lisävinkkejä lajittelusta saa viraston tai liikelaitoksen omilta ekotukihenkilöiltä tai ympäristökeskuksen ekotukihenkilöiltä Lotta Henrikssonilta, puh. 310 32087 tai Pirita Kuikalta, puh. 310 32045. > hel.fi > Ympäristökeskus

Helsingin henki | lokakuu 2013

Puutarhan teksti EEVA TÄHTINEN kuvat ARI HEINONEN

Syksy on syvimmillään, mutta kaupunginpuutarhassa katseet on suunnattu jo kevääseen ja kesään. Täällä kasvatetaan kaupungin puistojen ja katualueiden istutuksiin tulevat kausikasvit ja tehdään myös paljon muuta. Kävimme tutustumassa puutarhan syystöihin.

Helsingin henki | lokakuu 2013

uuli puhaltaa Töölönlahdelta ja yöpakkaset vievät viimeisetkin värit kukista, mutta kaupunginpuutarhan viljelijöiden ja suunnittelijoiden työt eivät lopu kesäkauteen. Puutarhapalvelussa valmistaudutaan parhaillaan lähestyvään joulusesonkiin ja ensi kevään kukkaistutusten suunnitteluun. ‒ Aloitamme joulutähtien kasvatuksen heinäkuussa ja hyasinttien syyskuussa, jotta ne ehtivät valmiiksi joulukuun alkuun mennessä, viljelijät Frans Karkkimaa ja Pentti Anttonen esittelevät kasvihuonetta, jossa kukkarivistöt jatkuvat silmänkantamattomiin. Joulutähdet on jo harvennettu. Kasveja pidetään

osan aikaa päivästä pimennetyssä kasvihuoneessa, jotta ne kukkivat ja saavat ylälehtiinsä kirkkaan värin. Kasvatettavat lajikkeet vaihtelevat vuosittain: uutuutena täksi jouluksi on tulossa kirkkaanpunaisia monilatvaisia joulutähtiä. Puutarhassa riittää syysaskareita. Viljelijöitä työllistävät syyskuukausina pihatyöt, amaryllisten istuttaminen ja Staran kaupunkitekniikan ylläpidon tilaamien kukkasipulien laitto valmiiksi noutoa varten.

Kaupungin tilojen kaunistaja

Staran ympäristönhoito-osastoon kuuluva puutarhapalvelu suunnittelee kaupungille kukkaryhmä- ja asti-

talvi aistutuksia ja kasvattaa niihin tarvittavat kasvit. Kausikasvi-istutukset toteutetaan tilaajan eli rakennusviraston ja tuottajien eli Staran kaupunkitekniikan ylläpidon ja puutarhapalvelun tiiviinä yhteistyönä. ‒ Rakennusvirasto päättää istutusten paikoista ja kesäkukkien määrästä. Puutarhapalvelu tekee suunnitelmat ja kasvattaa taimet. Ylläpidon vastuulla on kausikasvien istuttaminen ja hoitaminen, kertoo puutarhapalvelun päällikkö Jari Kuusi. Puutarhapalvelussa tehdään lisäksi esimerkiksi sidontatöitä ja huolletaan

n Frans Karkkimaa tutkii kevätesikkojen kasvua. Pentti Anttonen (alakuva) siirtää muratteja kasvihuoneeseen.

asiakkaiden viherkasveja. Syyssesongin aikaan mietitään ja sommitellaan joulukukka-asetelmia, joiden rusetit henkilökunta solmii omin käsin. Askartelu on käynnissä: työtilassa pahvilaatikot ovat pullollaan rusetteja ja koristelutarvikkeita.

Kevät ja joulu kiireiset

Talvipuutarhan takana kohoavat suuret kasvihuoneet, ja niiden kanssa rinnakkain on varasto- ja toimistotiloja. Kesäisin otetaan käyttöön väliaikaisia kausikasvihuoneita, jotta kaikki taimet saadaan mahtumaan alueelle.

Helsingin henki | lokakuu 2013

Puutarhapalvelussa työskentelee vakituisesti 22 henkilöä: suunnittelijoita, viljelijöitä, puutarhureita, floristeja ja puiden hoitoon erikoistuneita arboristeja. ‒ Vuoden mittaan tarvitaan lisäksi useampia kausityöntekijöitä tasaamaan sesonkeja. Kiireisintä on keväisin ja joulunalusaikaan, Kuusi kertoo. ‒ Alkuvuoden ja kevään aikana kasvatamme ryhmäkasvit omista kylvöistämme tai pistokastaimista, syksyn viljelyssä on muun muassa syklaameja ja joulukukkia, Karkkimaa kertoo. Työtä ohjaa tarkka viikkoaikataulu, jonka tahdissa on pysyttävä. Hyasintit on istutettava syyskuun alussa, jotta ensimmäiset ehtivät valmiiksi itsenäisyyspäiväksi. ‒ Työ päättyy siihen, kun kasvit lähtevät pakattuina asiakkaalle.

Suunnitelmista kukkaloistoon

Vuoden kulku puutarhassa

Ennen kuin kukat ovat kaupunkilaisten ilona, takana on monta työvaihetta.

TAMMIKUU >> ensimmäiset kylvöt ja ruukkujen täyttö >> siivoaminen ja valmistelevat työt

❶

Istutusten suunnittelusykli kestää lähes vuoden. Vihersuunnittelija Kirsti Oksanen viimeistelee ensi kevään kukkaistutusten suunnitelmia. Elokuussa hän kiersi lähes kaikki kaupungin kohteet rakennusviraston ja ylläpitäjien kanssa. Sen jälkeen oli aika tilata ensi kesän pistokkaat ja siemenet. ‒ Saan tilaajilta syksyisin suunnittelulistankohteista,joihinseuraavanavuonna

HELMIKUU–HUHTIKUU >> taimien istutus >> istutusten suunnittelu valmistuu

❷

Helsingin henki | lokakuu 2013

tulee kausikasveja. Käymme yhdessä rakennusviraston kausikasvivastaavan kanssa kohteita läpi ja mietimme, minkä tyyppisiä istutuksia tehdään. Huhtikuun puoliväliin mennessä Staran ylläpitäjät saavat valmiit suunnitelmat, joiden pohjalta he toteuttavat kesäkukkaistutukset, Oksanen kuvailee eri vaiheita. Istutusten suunnittelu on tarkkaa työtä. Värien valinnassa suositaan väriympyrästä otettuja väriliukuja, mutta

TOUKOKUU >> kevätkukat asiakkaille

❸

❹

n Aija Nieminen taiteilee rusetteja joulukukkia varten. Kirsti Oksanen miettii kukkaistutusten suunnittelua ensi kesäksi. Jari Kuusi vastaa siitä, että puutarhapalvelun toiminta on sujuvaa ja henkilöstöä on kausipiikkeihin riittävästi.

KESÄKUU

HEINÄKUU

>> kesäkukat asiakkaille kahdella ensimmäisellä viikolla

>> ensimmäisten joulutähtien kasvatus alkaa

❺

❻

n Arja Lautiola ja Tuuli Markkanen kantavat kukkasipuleita istutettaviksi.

Talvipuutarha 120 vuotta Lokakuun alussa tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun kenraalimajuri Jakob Julius af Lindfors rakennutti Töölönlahden pohjukkaan talvipuutarhan. Puutarha oli tuolloin lähes ainoita varsinaisia nähtävyyksiä Helsingissä, ja siitä tuli heti erittäin suosittu. Talvipuutarhassa on yli 200 kasvilajia, esimerkiksi yli satavuotias kameliapuu, joka kukkii lokakuulta helmikuun puoliväliin. Talvipuutarha on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas teräs- ja lasirakennelma, joka on rakennettu pääosin käsityönä. Talvipuutarhaan on vapaa pääsy. Se on auki ti klo 9–15, ke–pe klo 12–15 ja la– su klo 12–16. Osoite on Hammarskjöldintie 1.

Puistopalveluita työllistävät tilaukset sekä kaupungilta että yksityishenkilöiltä. Palvelupyynnöt koskevat useimmin koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden tonteilla olevia puita, mutta myös taloyhtiöt ja yksityiset omakotiasukkaat käyttävät yksikön palveluita. Työt eivät lopu kesken, sillä kesäisin he pesevät kaupungin patsaita ja ulkoveistoksia sekä suojelevat kasveja. ‒ Lisäksi teemme vaurioituneiden puiden vahinkoselvityksiä ja arvonmäärityksiä vakuutuksia varten, Keko kertoo.

Kaupungilla näkee kättensä jäljen liian hennot sävyt joudutaan usein sivuuttamaan. ‒ Värien on oltava tarpeeksi kirkkaita, jotta kukat näkyvät, Oksanen sanoo. Istutusten on myös sovittava ympäristöönsä. Haastavimpia ovat Oksasen mukaan ydinkeskustan kohteet, kuten Esplanadin puiston ja Rautatientorin edustan istutusten suunnittelu. Julkisille paikoille soveltuva kasvivalikoima on löytynyt pitkän koke-

muksen tuloksena. Uusia lajeja kokeillaan vuosittain, mutta niistä harva jää pysyvään käyttöön. Staran ja rakennusviraston puutarhaväen ammattitaito ja värisilmä on huomattu myös rajojemme ulkopuolella, sillä Tallinnan kukkafestivaaleilta tuli tänä syksynä ykkössija kansainvälisessä sarjassa. Viime vuonna Helsingin kaupunki voitti yleisöäänestyksen.

Puut kuntoon

Talvikauteen valmistaudutaan myös puutarhapalvelun puistopalveluissa, missä työskentelee puiden hoitoon erikoistuneita ammattilaisia. Yksikön majapaikka on kaupunginpuutarhassa, mutta keikat vievät työntekijöitä ympäri kaupunkia. ‒ Useimmat meille tulevat tehtävät ovat puidenkaatotilauksia, leikkaustöitä ja puiden kuntokartoituksia, sanoo työnjohtaja Ilkka Keko.

Viljelijöiden päivät kuluvat pääosin puutarhalla, mutta he käyvät myös kaupungilla auttamassa Staran puutarhapalveluun kuuluvan taimiston puutarhureita kukkaryhmien hoidossa. Työasiat pysyvät viljelijän mielessä myös vapaa-ajalla. ‒ Suuntaan pyöräreittini usein kaupungin kukkaistutusten ohi. On mukavaa seurata kukkien kasvamista ja nähdä, miltä istutukset näyttävät lopullisessa ympäristössään, Karkkimaa sanoo.

ELOKUU

SYYSKUU–LOKAKUU

MARRASKUU

JOULUKUU

>> seuraavan kauden suunnittelu alkaa >> kaupungin kukkapaikat kierretään yhdessä ylläpitäjien ja rakennusviraston kanssa >> esikot kasvatukseen

>> syystyöt alkavat >> kanervien syysistutus >> talvetettavien kasvien paluu kaupunginpuutarhalle >> hyasinttien sipulit istutetaan >> ensi kesän pistokkaiden ja siementen tilaukset >> pääsiäisnarsissien istutus kylmiöön

>> tulppaanien istutus kylmiöön kevättä varten >> amaryllisten istutus

>> hyasintit, amaryllikset ja joulutähdet valmiina >> joulukukat asiakkaille

❼

❽

❾

❿

⓫ Helsingin henki | lokakuu 2013

⓬

{ ammatti } teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

Museon monitoimija Rita Raito on omassa elementissään ihmisten kanssa. Työ museoemäntänä vaatii monen asian taitamista, mutta se on hänelle pikemminkin nautinto kuin velvollisuus.

Helsingin henki | lokakuu 2013

i ole yllätys, kun kaupunginmuseon museoemäntä Rita Raito kertoo pitävänsä ihmisistä ja olevansa asiakaspalvelija luonnoltaan. Iloinen Raito puhuu luontevasti mistä aiheesta tahansa ja on kiinnostunut kaikesta. − Parasta tässä työssä ovat ehdottomasti ihmiset ja vuorovaikutus. Saan kuulla ja oppia uutta koko ajan. Asiakkaatkin ovat onneksi puheliaita ja kertovat mielettömän hienoja historiallisia tarinoita, joita voin jakaa eteenpäin. − Haluan antaa ihmisille itsestäni, jakaa tietojani ja oppejani ja saada kävijät hyvälle tuulelle sekä tyytyväisiksi siitä, että he tulivat katsomaan näyttelyä. Raito kertoo työskennelleensä aikoinaan muun muassa hotelli- ja ravintola-alan myyntitehtävissä, joissa kanssakäyminen asiakkaiden kanssa oli hyvin erilaista. − Museo on asiakaspalvelijan taivas! Asiakkaat tulevat käymään vapaa-aikanaan ehkä hyvän ystävän kanssa, joten he ovat hyvällä tuulella, hän sanoo.

ita Raito tä > Nimi: R useoemän m i: t t a m > Am inmuseo, g n u p u a k : > Virasto adun museo ja k n ia f o ila S lmen huv Hakasa > Ikä: 57 a uosaaress > Koti: V kelu, kset: opis isesta, u t s a r r a > H ti sisustam luennoinui -konsultointi Feng Sh

gallup Kiinnostaako opiskelu?

OLETKO KOULUTTAUTUNUT TYÖSSÄSI? MITÄ MIELTÄ OLET TYÖNANTAJAN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUSMAHDOLLISUUKSISTA? teksti EEVA TÄHTINEN kuvat ARTO WIIKARI

”Parasta tässä työssä ovat ehdottomasti ihmiset ja vuorovaikutus.”

Utelias katse Helsinkiin

Raito työskentelee kahtena päivänä viikossa Sofiankadun museossa ja kolmena päivänä Hakasalmen huvilalla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu asiakaspalvelun kaikki vaiheet. Hän ottaa kävijät vastaan, opastaa heidät näyttelyyn, on valmiina vastaamaan kysymyksiin, kertoo tuotteista ja hoitaa niiden myynnin. Hänen on tunnettava näyttelyn sisältö, näyttelytekniikat sekä puhuttava suomen lisäksi ruotsia ja englantia. − Nykyään venäjän ja japanin kielet olisivat mahtava bonus. Joitakin fraaseja on jo tullut opetelluksi, Raito toteaa. Eikä hänen tekemisensä lopu siihen. Hän käy vapaa-ajallaan Helsinkiin liittyvissä tapahtumissa, kulkee nautiskellen kotikaupungissaan ja pyrkii kokemaan sen turistin silmin niin omaksi ilokseen kuin pystyäkseen välittämään tietoa eteenpäin työssään. Jatkuva kasvu pitää Raiton motivaation yllä.

Parasta on uusi näyttely

Raiton mukaan herkullisinta museoemännän työssä on uuden näyttelyn alku. Näyttelytilat ovat muuttuneet, työkuviot ovat erilaiset, asiakkaat ovat osittain uusia, ja päällä on pieni hektisyys pitämässä mielen virkeänä.

− Siinä näkee konkreettisesti uudet energiat ympärillään, kun kaikki ovat innoissaan uudesta alusta, hän kuvailee. Mutta on työssä omat vaikeutensakin. Näyttelyiden vaihtojen välissä on hiljaiseloa monesti kaksikin kuukautta. Kun näyttelyä rakennetaan ja museot ovat kiinni, asiakaspalvelutehtävät vähenevät. − Hiljaisuus museossa on haastavaa. Onneksi tuurauspaikkoja löytyy joskus kaupunginmuseon muissa toimipisteissä. Jos niitä ei ole, siivoan ja järjestelen, teen tilauksia ja osallistun kursseille. Olen käynyt muun muassa työssä jaksamiseen liittyviä koulutuksia, yksityisen myyntitykkikoulutuksen, työhyvinvointikoulutuksia, itsepuolustuskurssin ja suorittanut Museoliiton museoalan perusteet, kertoo Raito. Raito on ollut museoemäntänä kuusi vuotta ja nauttii työstään yhtä paljon kuin aloittaessaan. − Minulle työni on ollut aina oma valinta. Jos aamuisin ajattelee, ettei haluaisi mennä töihin, olisi mietittävä elämänmuutosta. Leivän ansaitseminen kuuluu työntekoon, mutta jos pitäisi pelkästään rahasta tehdä töitä, kuihtuisin. Raha on tärkeää, mutta tärkeintä on mahdollisuus toteuttaa itseään. − Elämä on täynnä valintoja, ja myös asenne on valinta. Asenne on työssäjaksamisen ytimessä. Tässä esimiehellä on merkittävä rooli. Meidän esimiehemme kuuntelee, luottaa meihin ja ottaa toiveitamme huomioon. Meillä on käynyt hyvä tuuri. 

MIKKO HALONEN projekti-insinööri, HKL-Infrapalvelut Olen työskennellyt kaupungilla kolme vuotta ja käynyt vuosittain projektinjohtamiseen, talouteen ja rakennuttamiseen liittyvissä koulutuksissa. Parhaita ovat kurssit, jotka tukevat työssäni kehittymistä. Kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden tarjoamien kurssien ja koulutusten valikoima on hyvä – olen löytänyt aina sopivan kurssin. Arvostan sitä, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuksia kouluttautua. GÖTA GRANSTRÖM toimistosihteeri, sosiaali- ja terveysvirasto Menen ensimmäistä kertaa työnantajan järjestämälle kurssille. Työssäni laskuntarkastuksessa otetaan käyttöön uusi järjestelmä, johon tarvitaan koulutusta. Kouluttautuminen kiinnostaa minua muutenkin. Olen hiljattain vaihtanut alaa ja opiskellut työn ohessa merkonomiksi. Kaupungin tarjoama koulutus- ja kurssivalikoima on minusta laaja. On kiinni omasta aktiivisuudesta, kuinka paljon näitä mahdollisuuksia haluaa hyödyntää.

JENNI VÄLINIEMI-LAURSON tutkija, tietokeskus Jatkuva osaamisen kehittäminen on työssäni tärkeää, ja käyn aktiivisesti koulutuksissa. Ne ovat pääasiassa syventäviä menetelmäkoulutuksia, jotka liittyvät erikoisalaani eli paikkatietomenetelmiin. Olen käynyt myös työvälineiden käyttöön ja ohjelmistoihin liittyviä kursseja. Omalla ajalla olen suorittanut täydennyskoulutusta ja tohtoriopintoja. Kaupungin koulutusjärjestelmä on minusta hieno. Voin itse vaikuttaa siihen, mitä koulutuksia haluan käydä. Jokaisesta käymästäni kurssista on ollut hyötyä työssäni.

RISTO LEVANTO rakenneyksikön päällikkö, rakennusvalvontavirasto Käyn säännöllisesti ammattiosaamistani edistävillä kursseilla. Niihin kuuluu sekä esimiestaitovalmennusta että oman alan teknistä osaamista kehittäviä koulutuksia. Ne ovat olleet hyödyllisiä. Kaupunki ja rakennusvalvontavirasto tarjoavat hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen. Parasta on, että koulutuksiin pääsee vaikuttamaan itse. Virastossa olemme voineet räätälöidä koulutuksia omiin tarpeisiimme, mihin olen ollut erityisen tyytyväinen.

Helsingin henki | lokakuu 2013

kaffella

A: > KESKUSTELEMASS Leena Oulasvirta laatupäällikkö opetusvirastosta Kimmo Vilhunen atk-suunnittelija henkilöstökeskuksesta Taina Nurmela it-asiantuntija uksesta talous- ja suunnittelukesk > AIHE: Kouluttautuminen ja opiskelu työn ohessa > PAIKKA: Helsingin yliopiston kirjasto Kaisa-talossa

teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

Opiskelu kehittää työtä Kaupunki tarjoaa työntekijöille hyvät mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulun penkillä. Esimiehiltä löytyy tarvittaessa joustoa. Opiskelua voi hyödyntää työn kehittämisessä.

piskelu työn lomassa tuo syvyyttä työhön. Näin toteavat talous- ja suunnittelukeskuksen it-asiantuntija Taina Nurmela, opetusviraston laatupäällikkö Leena Oulasvirta ja henkilöstökeskuksen atk-suunnittelija Kimmo Vilhunen. Heidän mielestään kaupungilla on kannustava asenne työntekijöidensä opiskeluun. Kolmikolla on siitä omakohtaista kokemusta.

Millaisia mahdollisuuksia työn ohella opiskeluun kaupungilla on tarjolla?

Opetusvirastossa on järjestetty 2000-luvulla kaksi jatko-opiskelijoiden tukiohjelmaa, joiden tarkoituksena on ollut tukea henkilöstöä väitöskirjojen ja lisensiaattitutkimusten tekemisessä. − Näistä ensimmäiseen saattoivat hakea kaikki opetusviraston hallinnossa työskentelevät ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Toisessa ohjelmassa oli mukana myös esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten rehtoreita, kertoo Oulasvirta. Ohjelma toteutettiin yhdessä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa. Opiskelijat ovat opiskelleet omalla ajallaan, mutta Tampereen yliopisto järjesti heille iltaisin ja viikonloppuisin koulutusta sekä opinnäytetöiden ohjausta.

Helsingin henki | lokakuu 2013

Tähän mennessä ohjelma on poikinut seitsemän väitöskirjaa ja yhden lisensiaattitutkimuksen. Muutama väitöskirja on vielä teossa. Kimmo Vilhunen aloitti syksyllä AMK-tutkinnon opinnäytetyön tekemisen, Taina Nurmela jätti jo opinnäytetyönsä arvosteltavaksi ja on saamassa päätökseen ylemmän AMK-tutkintonsa. Kumpikin opiskelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Molempien opinnäytetyöt valmistuvat perinteiseen tyyliin, töiden ohessa. − Otin aikoinaan seitsemän kuukautta opintovapaata suorittaessani datanomi-tradenomiopintoja, mutta tällä kertaa päätin selvitä ilman, Nurmela kertoo. Myös Vilhunen on päättänyt sitkeästi omistaa päivät työlle ja illat opiskelulle ilman opintovapaata.

Mitä hyötyä opiskelusta työn ohella voi olla?

Nurmela ja Vilhunen kokevat opiskelun palkitsevana. Se, että he saavat valita omaan työhönsä liittyvän aiheen ja syventää siten ammattitietämystään ei ole pelkästään opettavaista, vaan työmotivaatiota kasvattavaa. Oulasvirtakin tuntee opiskelun hyödyt. − Työpaikoilla arvostetaan kouluttautumista. Opiskelu vaikuttaa jopa työtapaan. Työ voi nimittäin toisinaan olla abstraktia,

Keskustele kehittymistarpeista esimiehesi kanssa >> Ajatukset ammatillisista kehittymistarpeista ja omaan työuraan liittyvistä toiveista kannattaa ottaa puheeksi henkilökohtaisessa tulos- ja kehityskeskustelussa. >> Ammatillisesta kehittymisestä tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jonka toteutumista seurataan viimeistään seuraavassa keskustelussa. Tällä esimiehen ja työntekijän yhteisellä suunnittelulla varmistetaan nykyisten ja uusien työtehtävien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen.

Jatko-opintoja opevissa

”Opiskelusta on uralla etenemisen lisäksi muitakin hyötyjä.” ja opiskelu opettaa jäsentelemään asioita. Itse teen nykyään listoja ja taulukoita organisoidakseni asioita ja tämän opin tehdessäni omaa tutkimustani, väitöskirjan jatko-opiskelijoiden tukiohjelmassa tehnyt Oulasvirta sanoo. − Opiskeluni alkoi vuonna 1996 kouluttautuessani työn ohessa ensin datanomiksi. En olisi nykyisessä työssäni ilman suorittamaani tradenomintutkintoa. Opiskelusta on uralla etenemisen lisäksi monia muitakin hyötyjä. Se opettaa yhdistelemään asioita, tutustuttaa tieteelliseen teoriaan ja auttaa luomaan verkostoja muiden aikuisopiskelijoiden kanssa, jotka voivat työskennellä erilaisilla toimialoilla, Nurmela pohtii. Hänen opinnäytetyönsä käsittelee sähköistä säilyttämistä ja tiedon elinkaarenhallintaa. Nurmela tutkii siis sitä, miten tietoja säilytetään ja esittää säilyttämiseen parannuksia sekä hallinto- että järjestelmänäkökulmista. Vilhusen aihe syntyi ikään kuin vahingossa. − Työkaveri tuli palaverista ja huikkasi, että hänellä on muuten minulle aihe. Opinnäytetyöni koskee sähköistä identiteettiä ja pilvipalveluita, jotka liittyvät tietojärjestelmiin, hän kertoo.

Millaista on opiskelu työn ohella ja miten esimiehet sitä tukevat?

− Meillä on luentoja neljänä päivänä viikossa, mutta läsnäolopakko on vain kielten opiskelussa. Voimme myös vapaasti valita, osallistummeko ilta- vai päiväluennoille. Opiskelen paljon itsenäisesti. Se sopii minulle paremmin

kuin luokassa istuminen. Oman opintoryhmän tuki on minulle silti tärkeää ja vietämme muutoin aikaa yhdessä. Meillä on hyvä porukka, Vilhunen kertoo. − Joskus hätätapauksessa olen saanut suorittaa yhden kurssin työajallani, siitä kiitos esimiehelleni, joka kannustaa opiskelemaan. Koen kaupungin ylipäätään suhtautuvan positiivisesti työntekijöidensä opiskeluun. − Minunkin esimieheni on ollut mielissään koulutuksestani. Hän kyselee innoissaan opiskelukuulumisiani, Nurmela kertoo. Hänen opiskelunsa vaati hikeä ja puskemista. Ylempi AMK-tutkinto suoritetaan töiden ohella keskimäärin kolmessa vuodessa, mutta Nurmela pyrkii saamaan sen valmiiksi alle kahdessa. − Meillä oli läsnäolopakko melkein kaikilla tunneilla ja suoritin 60 opintopistettä töiden ohella. Olen siis opiskellut todella intensiivisesti. Monet kerrat on väsyttänyt, eikä vapaa-aikaa juuri ole ollut. − Aika monta asiaa on täytynyt jättää väliin opintojen takia, mutta nyt olen helpottunut ja iloinen. Täytyy kiittää kotiväkeä pitkämielisyydestä, hän sanoo.

Miten lopputöitä käytetään? Onko niistä apua toiminnan kehittämisessä?

Oulasvirran mukaan opetusviraston jatko-opiskelijoiden tukiohjelman yksi tavoite on nimenomaan kerätä tutkimustietoa. Tutkimuksilla oli oltava merkitystä opetusalalle. Niitä on tehty esimerkiksi koulurakennuksen vaikutuksesta hyvinvointiin sekä siitä, kuinka rehtorit voivat eettisesti johtaa monikulttuurisia kouluja. − Ihanteellista tietysti olisi, jos tutkimuksissa löydetyt parannusehdotukset voitaisiin siirtää suoraan käytäntöön. Tutkimustiedon osalta se ei kuitenkaan ole aina itsestään selvää, hän toteaa.

n Taina Nurmela, Leena Oulasvirta ja Kimmo Vilhunen kannustavat opiskelemaan työn ohessa, sillä se tuo syvyyttä työhön.

>> Opetusvirastossa on järjestetty 2000-luvulla kaksi jatko-opiskelijoiden tukiohjelmaa opetusalan työntekijöille. >> Ensimmäiseen tukiohjelmaan otettiin opetusviraston hallinnossa työskenteleviä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Toisessa ohjelmassa oli mukana myös koulujen ja oppilaitosten rehtoreita. >> Ohjelma on toteutettu Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa, joka järjesti opiskelijoille luentoja iltaisin ja viikonloppuisin. Opiskelu tapahtui työn ulkopuolella. >> Tutkimusaiheet ovat olleet enimmäkseen opiskelijoiden itse ehdottamia, ja valinta on tehty osittain sen perusteella, mikä merkitys aiheella on opetusalalle. >> Syksyyn mennessä tukiohjelmassa on valmistunut seitsemän väitöskirjaa ja yksi lisensiaattitutkimus. Parhaillaan on teossa muutamia väitöskirjoja.

Vilhunen sen sijaan kokisi turhauttavana sen, jos hänen opinnäytetyöstään ei olisi työpaikalle minkäänlaista hyötyä. − Toki oma työni on vielä sen verran alussa, että olen alkanut vasta kerätä materiaalia. Kuitenkin aiheeni liittyy niin olennaisesti omaan työhöni, että todella haluaisin siitä olevan laajempaa hyötyä. Nurmelan työ on jo kerännyt kannuksia. − Työni sai siihen kuuluvassa arviointityöpajassa hienon vastaanoton ja sen pohjalta todennäköisesti aloitetaan hanke. Se tuntuu mielettömän hyvältä.  Lisätietoja >> kouluttautumisesta ja esimerkiksi opintovapaan hakemisesta Helmestä > Henkilöstö > Kehittyminen ja koulutus >> kaupungin koulutuksista ja kursseista Koulutuskalenterista, joka löytyy Helmen Sovelluksista >> opinnäytetöistä hel.fi > Tietokeskus > Julkaisut

Helsingin henki | lokakuu 2013

asukas teksti KATJA PESONEN kuvat ARTO WIIKARI

Kaupunginorkesterin kummilapsiprojekti on hyvässä vauhdissa. Kummitoiminta on tavoittanut lähes kaksi kolmesta viime vuonna syntyneestä helsinkiläislapsesta, jotka on kylvetetty jo kolmessa klassisen musiikin konsertissa.

einälle on heijastettu suuria violetteja kukkasia. Valo värittää Musiikkitalon harjoitussalin koko sivuhuoneen utuiseksi satumaaksi. Se on valmis vastaanottamaan yleisönsä, joka koostuu puolitoistavuotiaista nassikoista vanhempineen ja sisaruksineen. Kaupunginorkesteri aloitti kummilapsitoiminnan ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tuolloin syntyneet kummilapset ovat nyt 13-vuotiaita. Viime vuonna orkesteri täytti 130 vuotta ja lähetti sen kunniaksi neuvoloiden kautta tervetuliaiskutsun uusille kummilapsille. Siihen vastasi 3 500 lapsen vanhemmat. Se on kaksi kolmesta viime vuonna syntyneestä helsinkiläislapsesta. − Saan yhä päivittäin sähköpostia vanhemmilta, joiden ystävien lapset ovat kummilapsia. He ovat kuulleet ystäviltään asiasta hyvää ja haluaisivat n Eeti Salonen nautti konsertista ja tutki instrumentteja isänsä Mikko Salosen sylissä. Rummut kiinnostivat.

Helsingin henki | lokakuu 2013

n Satu Sopanen ja Annika Koivula järjestävät lapsille musiikillisia elämyksiä. Lauri Kankkunen pitää lapsille soittamista palkitsevana.

omatkin lapset mukaan. Totta kai se vieläkin onnistuu, kertoo kaupunginorkesterin projektisihteeri Annika Koivula. Moni on tietoinen klassisen musiikin hyödyistä, vaikka kotistereot eivät sitä kaiken aikaa soittaisikaan. Sanotaan, että musikaaliset lapset ovat hakoja matematiikassa, musiikin harrastaminen helpottaa lapsen kielen oppimista, se parantaa keskittymiskykyä, rentouttaa, kehittää luovuutta, stimuloi aivoja ja auttaa ilmaisemaan tunteita. Tärkeintä Koivulasta on kuitenkin se, että lapset saavat elämyksiä. Vaikka yleisö onkin rutkasti keskivertoa nuorempaa, resursseista tai laadusta ei tingitä.

Kaikki aistit mukaan

Kummilapsiprojektin pedagoginen suun nittelija sekä konserttien vetäjä vuodesta 2002 lähtien on ollut lastenmusiikin ammattilainen ja musiikkikasvattaja Satu Sopanen. − Tämä on minulle erittäin rakas projekti. Me teemme tätä suurella sydämellä. On hienoa kuulla, kun lapsi on toiminnan myötä kiinnostunut musiikista tai vaikkapa aloittanut soittamaan jo-

kee lapsille tuttu Nalle Nappisilmä tarinoineen. Klassisten kappaleiden lomassa laulamme kaikki yhdessä pari perinteistä lastenlaulua, joiden tahdissa lapsia on helppo leikittää. Jokainen lapsi on erilainen. − Joku tykkää istua sylissä hiljaa kuunnellen, joku haluaa liikkua musiikin mukana. Kaikki on sallittua ja oikein. Jokainen on myös erilainen oppija. Toiset oppivat parhaiten kuulon, toiset näön avulla, ja joistakin on ihanaa tuntea musiikin värähtely lattian kautta. Koska lapset aistivat musiikin kaikilla aisteillaan, kummikonserteissa he myös saavat käyttää niitä, Sopanen kertoo.

”On hienoa kuulla, että lapsi on toiminnan myötä kiinnostunut musiikista tai aloittanut itse soittamaan.”

takin soitinta, sanoo Sopanen, joka itse opettaa kanteleen soittoa. Konsertteja suunniteltaessa on otettava monia seikkoja huomioon, kun yleisö on näin pientä. Konsertin on oltava suhteellisen lyhyt. Siinä on oltava tarpeeksi toimintaa, jotta keskittyminen ja kiinnostus säilyvät. Konsertissa on myös oltava uutta ja tuttua sopivassa suhteessa. − Esittelemme jokaisessa konsertissa yhden uuden orkesterisoittimen sekä muutaman uuden klassisen kappaleen. Punaisena lankana konsertin ajan kul-

Kummilapsiprojekti Kaupunginorkesteri aloitti kummilapsiprojektin vuonna 2000, jolloin mukaan tuli 4 600 helsinkiläistä vauvaa. Viime vuonna orkesterin 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitettiin uusi kutsu vastasyntyneiden vanhemmille, ja kummilapsia on ilmoittautunut tähän mennessä 3 500. Ensimmäisessä vaiheessa kummiperheet saavat heti lasten synnyttyä Nallekarhu konsertissa -levyn, johon on koottu tunnettuja klassisia kappaleita satujen maailmasta, kuten Pähkinänsärkijästä ja Prinsessa Ruususesta.

Ville Vilunen kohtaa Sibeliuksen

Joukko kaupunginorkesterin soittajia saapuu virittämään soittimiaan. On huilua, patarumpua ja viulua. Sellisti Lauri Kankkunen soittaa kummilapsikonsertissa toista kertaa. − Lapsilta saa välitöntä palautetta, ja on palkitsevaa nähdä iloisia naamoja. Kummilapsikonsertit myös muistuttavat siitä, kuinka monipuolista muusikon homma oikein on, hän hymyilee. Lapset saapuvat saliin. Jotkut ovat äitinsä, jotkut isänsä kanssa, joillakin mukana on molemmat tai isovanhempi. Taaperot nököttävät vanhempiensa sylissä tuijottaen Sopasta, joka Nalle Nappisilmän kanssa toivottaa kaikki tervetulleiksi. Takaseinälle heijastetaan filminpätkä sinitaivaalla lentävästä joutsenesta samalla, kun ilmoille kajahtaa Saint-Saensin Joutsen. Lapset kuuntelevat soittajia aivan hiljaa. Sibeliuksen Vesipisaroiden aikana vanhemmat naputtavat kevyesti sormellaan lasten kämmentä kuin siihen tipahtelisi kevyitä pisaroita. Sibeliuksen

Nymfien tanssin tahdissa lapset tanssivat vanhempiensa kanssa, jotkut sylissä ja jotkut omin jaloin ympäri salia värikkäät huivit käsissään. Mukana on myös tuttuja perinteisiä lasten lauluja, kuten Harakka huttua keittää ja Pingviinilaulu.

Sävelten imussa

Kymmenen kuukauden ikäinen Eeti Salonen tapittaa hymyillen Nalle Nappisilmää karvakaverin kehottaessa jokaista koskettamaan neniään. Isä Mikko Salonen viettää isäkuukautta vaimonsa Minna Kaarto-Salosen palattua töihin. Vapaapäivää on hauska viettää Eetin kanssa kahden klassisen musiikin aalloilla. − Eeti tykkäsi konsertista. Hänen katseensa liimautui heti alussa instrumentteihin soittajien esitellessä niitä, ja pää kääntyi äänten mukana. Salia kierrellessämme huilu ja rummut näyttivät kiinnostavan Eetiä eniten, Salonen kertoo. He kuulivat kummilapsitoiminnasta neuvolan kautta. − Tiedämme klassisen musiikin tekevän vauvalle hyvää, joten tartuimme heti näin hienoon tilaisuuteen. − Eetin isosisko, viisivuotias Oona nauttii musiikista ja käy harrastamassa keijukaistanssia, joten toivomme myös, että Eetikin alkaisi jossain vaiheessa pitää musiikista yhtä paljon, toteaa Salonen. 

Lapset kutsutaan keväisin ja syksyisin kummilapsikonsertteihin, joita järjestetään Musiikkitalossa. Kukin konsertti on rakennettu pedagogisesti lasten kulloisenkin kehitysvaiheen mukaan. Konsertit alkavat pienillä kokoonpanoilla ja kasvavat lasten mukana, kunnes viimein lapset pääsevät tutustumaan sinfoniaorkesteriin Musiikkitalon konserttisaliin. Konsertit sisältävät musiikin lisäksi leikkejä ja lauluja, ja myöhemmin järjestetään myös rytmi-, tanssija soittotyöpajoja. Projekti kestää seitsemän vuotta, siihen asti, kun kummilapset aloittavat koulun. Projekti on herättänyt laajaa kiinnostusta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Ulkomaalaiset asiantuntijat ovat käyneet Helsingissä tutustumassa projektiin, jota on esitelty kulttuurialan kongresseissa muun maussa Italiassa, Itävallassa ja Saksassa. Kaupunginorkesterin tekemän kyselyn mukaan ensimmäisistä kummilapsista suuri osa meni musiikkiluokalle ja aloitti soittotai tanssiharrastuksen.

Helsingin henki | lokakuu 2013

hyvinvointi teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat TOMMI TUOMI kuvitus NOORA ISOESKELI

Kustaankartanosta on tullut vanhustyön ykköspaikka, jonka käytännöistä haetaan mallia ulkomaita myöten. Kustaankartano on nyt myös tunnustettu työelämän laadun kehittäjä.

Kustaankartano kehittää työelämää

unatiiliset rakennukset ovat tuttu näky Oulunkylän maisemassa. Seinien sisällä tehdään pitkäjänteistä kehittämistyötä työelämän laadun parantamiseksi. − Olemme tehneet toimenpiteitä kaikilla alueilla, joita pidetään tärkeinä työelämän kehittämisen strategioissa, kertoo Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola. Kustaankartanossa hyviä käytäntöjä ja innovaatioita edistetään rohkeasti. Osastoja ja työntekijöitä kannustetaan jakamaan niitä yhteisissä tilaisuuksissa. − Hyvät käytännöt -iltapäivissä huokuu into ja ylpeys omasta työstä. Henkilöstö esittelee yhä avoimemmin toimivia käytäntöjä, laatusuunnittelija Ritva Kuosmanen-Finér kertoo. Kustaankartano on ollut avoin uudelle teknologialle ja ottanut käyttöön muun muassa virikerobotteja ja hälytyslaitteita, jotka tukevat henkilökunnan jaksamista ja vapauttavat resursseja varsinkin yöaikaan.

Positiivinen kierre

Koska Kustaankartano toimii yhdeksässä eri rakennuksessa, siellä on satsattu hyvään tiedonkulkuun ja avoimeen keskusteluun. − Meillä on esimerkiksi oma sisäinen tv-kanava, joka turvaa tiedonkulkua. Lisäksi hallinto, esimiehet ja yksiköiden yt-vastaavat kokoontuvat säännöllisin välein tuumaustiimiin. Johto tekee kerran vuodessa katselmuksen joka yksikköön ja vastaa henkilöstön kysymyksiin, Pohjola kertoo. Hän on johtanut Kustaankartanoa vuodesta 2005 lähtien ja halunnut kehittää työyhteisöä yhteisölliseen ja tasavertaiseen suuntaan. Tavoitteena on kuunnella sekä henkilöstöä että asukkaita ja heidän omaisiaan. Hoitajilla on mahdollisuus vaikuttaa työaikoihinsa, ja osa yksiköistä on jo siirtynyt autonomiseen työvuorosuunnitteluun.

Paras työyhteisön kehittäjä 2013 Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle myönnettiin elokuussa Lappeenranta-tunnustuspalkinto hyvästä työelämän kehittämisestä. Perustelujen mukaan Kustaankartano on kehittänyt ansiokkaasti toimintaansa kaikilla kansallisen työelämän kehittämisstrategian osa-alueilla, joita ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä työhyvinvointi ja terveys. Lappeenranta-seminaarit ovat kunta-alan yhteistoiminta- ja kehittämistapahtumia, joita järjestävät Lappeenrannan kaupunki, Etelä-Karjalan kesäyliopisto ja kunta-alan työmarkkinaosapuolet.

Helsingin henki | lokakuu 2013

Vanhuksille on annettu mahdollisuus osallistua sisustusmateriaalien, aktiviteettien, erilaisten ohjelmien ja sosiaalisten tapahtumien valintaan. − Kun asukkaat voivat hyvin, työntekijät saavat kiitosta ja kehuja monesta eri suunnasta. Tämä lisää positiivista kierrettä ja ammattiylpeyttä, Kuosmanen-Finér katsoo.

Tuki ja palkitseminen auttavat jaksamaan

Rekrytointi vanhustyöhön on monin paikoin haasteellista, mutta Kustaankartanossa tässä on onnistuttu. Tällä hetkellä tilanne on niin hyvä, ettei yhtään vapaata vakanssia ole. Hoitohenki-

löstöä talossa on noin 400. − Meillä on työnohjausta, varhaista tukea ja työhön paluun tukea. Ikääntyville on ollut Ikäaktiivivapaa-hanke, jonka on todettu vähentäneen sairauspoissaoloja merkittävästi, Pohjola toteaa. Johto tekee tiivistä ja ennakoivaa yhteistyötä työterveyshuollon, työsuojelun ja luottamusmiesten kanssa. Talo käyttää apuna varahenkilöstöä ja tarjoaa positiivista työkiertoa jaksamisen tueksi. − Pyrimme järjestämään työtä elämäntilanteiden ja jaksamisen mukaan. Aina se ei kuitenkaan onnistu, sillä hoitotyö on luonteeltaan fyysisesti raskasta, Pohjola huomauttaa.

psykologi

n Senja Seppänen välittää työniloa asiakkaille. Ritva Kuosmanen-Finér ja Leena Pohjola kehittävät työyhteisöä ja työssä viihtyvyyttä rohkeasti.

Miten hyvinvointia? Sairaanhoitaja Senja Seppänen, psykogeriatrinen osasto: ”Työyhteisössä vallitsee avoin, rehellinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Voimme suunnitella työtämme melko itsenäisesti ja tehdä luovia ratkaisuja. Kaikille on selvää, että työtä tehdään asiakkaiden hyväksi. Esimiehet tukevat erilaisuuttamme ja vahvuuksiamme. Työtä helpottaa, että kaikki ammattiryhmät arvostavat toisiaan. Talon juhlat ja tapahtumat sekä työpäivän aktiviteetit vahvistavat yhteisöllisyyttä. Yritän huolehtia siitä, että ilo pysyy mukana työssä.” Lähihoitaja Maija Hakulinen, haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden osasto: ”Työmme on henkisesti ja fyysisesti raskasta, mutta avoimuus ja joustavuus auttavat jaksamaan. Työtä helpottaa myös se, kun kaikki tekevät sitä samojen periaatteiden mukaisesti. Pitkään talossa olleet, tutut työtoverit tuovat turvallisuuden tunnetta. Minua on auttanut myös Ikäaktiivivapaa, jonka tiimoilta olen saanut pitää 12 ylimääräistä vapaapäivää vuodessa. Lisäksi olen saanut fyysisesti kevyempiä yövuoroja, jotta selviän selän nikamakulumien kanssa.” Sairaanhoitaja Marianne Lukmaa, haasteellisesti käyttäytyvien muistisairaiden osasto: ”Huumori on meillä kantavana voimana, sillä pääsee monesta hankalasta tilanteesta eteenpäin. Meillä on hyvä yhteistyö omaisten kanssa. Moni työkaveri on ystävä myös työajan ulkopuolella. Pääsemme koulutuksiin, ja luennoille osallistuvat tuovat myös tietoa työpaikalle. Jos tulee pulmia, niihin tartutaan heti, ja työnohjaustakin on tarjolla.”

Työterveyspsykologi Hanna Valkonen pohtii, miten työ saadaan sujumaan parhaiten.

Pieniä havaintoja työstä ja sen sujumisesta ISTUN RAVINTOLASSA. Sisään tulee uusia asiakkaita vapaata pöytää kysel-

len. Pöytiä ja tuoleja kannetaan varastosta ja jo täydeltä näyttävään ravintolaan taikoutuu lisää tilaa. Väenpaljoudesta huolimatta palvelu pelaa ja annokset saapuvat pöytään odotettua nopeammin. Ruoka on herkullista! Päätän palata paikkaan uudestaan suorittamaan pienen etnografisen kokeen. Miten ihmeessä ensisilmäyksellä kaaokselta näyttävä kokonaisuus saadaan toimimaan näin hyvin? Eri-ikäisiä tarjoilijoita puikkelehtii pöytien välissä useampi ja kaikilla näyttää olevan oma tehtävänsä. Onnistumisen reseptiin tarvitaan siis ainakin riittävästi tekijöitä ja selkeä työnjako. YHTEISILLÄ SOPIMUKSILLA JA PELISÄÄNNÖILLÄ näyttää olevan myös tär-

keä sijansa. Jokainen tarjoilija pitäytyy omassa tehtävässään. Kukaan ei sooloile oman tehtäväalueensa ulkopuolella, mutta kantaa vastuuta kokonaisuudesta − viestiä odottavista työtehtävistä huikataan ohimentäessä työkaverilta toiselle. TOIMINTAA HÄIRITSEE KUITENKIN YKSI SEIKKA. Nimittäin me asiakkaat,

jotka huolettomasti tuotamme häiriöitä henkilökunnan työhön. Pyydämme ilmiselvästä työnjaosta piittaamatta sitä, mitä tarvitsemme siltä, joka sattuu olemaan lähinnä. Teen ihmiskokeen: tilaan laskun nuorelta mieheltä, jonka tehtävänä näyttäisi olevan pöytien siivoaminen asiakkaiden jäljiltä. Vaivihkaa tarjoilija ohjaa pyynnön eteenpäin työnjakoa noudattaen. Asiakasta ei odotuteta tai pyyntöineen luukuteta tarjoilijalta toiselle. Asiakkaan ei kuitenkaan anneta pyyntöineen sekoittaa työnjakoa. Toiminta on yhtäältä sopimusten ja rakenteiden säätelemää ja toisaalta tilannejoustavaa – sanalla sanoen sujuvaa! VUOROVAIKUTUS HENKILÖKUNNAN KESKEN näyttää olevan jatkuvaa, teh-

Kustaankartanon henkilöstökerho tarjoaa liikuntaharrastuksia, kulttuuri- ja virkistystapahtumia ja suuret henkilökunnan juhlat, joihin kokoonnutaan hyvän ruoan ja elävän musiikin pariin. − Valitsemme joka vuosi Vuoden sairaanhoitajan ja kustaankartanolaisen, palkitsemme parhaat yksiköt ja myönnämme Nopsa-palkkioita, Kuosmanen-Finér luettelee.

Runsas koulutustarjonta

Henkilöstön koulutus on keskeistä. Uusille työntekijöille on luotu perehdytysmalli, ja kokeneemmille järjestetään täydennyskoulutusta. Maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarjotaan erilliskoulutuksia.

− Meillä on paljon koulutustarjontaa talossa. Osa kouluttajista on omaa väkeä, mutta meillä käy myös muita asiantuntijoita kouluttajina, Kuosmanen-Finér kertoo. Yhteiset toimintatavat ja eettiset periaatteet on koottu Laatukäsikirjaan, joka on jaettu jokaiseen yksikköön. − Olemme kehittäneet myös esimiesten työnohjausta ja perehdyttämistä järjestämällä heille vertaismentorointia tai ulkopuolista apua. Mentorointia on tarkoitus laajentaa siten, että suomenkieliset sairaanhoitajat tukisivat maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia, Pohjola toteaa. Kustaankartanolaiset kokevat, että jatkuva kehittämisen ja kokeilemisen halu tekee talosta edelläkävijän. 

täviä jaetaan lennossa. Ilmapiiri on ystävällinen, mutta keskittynyt. Repliikit liittyvät työtehtäviin ja niiden hoitoon. Ainakaan en kuule henkilökunnan puivan omia illanviettosuunnitelmiaan. Toki me asiakkaat koetamme parhaamme mukaan suistaa henkilökuntaa pois ammatillisesta roolista. Joku anastaa kiireisen tarjoilijan itselleen pitkäksi aikaa rupatellakseen mukavia. Joku toinen on vaatimuksineen hankala ja kohtuutonkin. Tämä porukka on kuitenkin tiukasti kiinni työn maailmassa. TOKI TÄSSÄKIN PARATIISISSA ON VARJONSA. Työ näyttää hektiseltä ja

monialaista tarkkaavaisuutta vaativalta. Kiireisimpinä tunteina tauot jäävät takuulla pitämättä. Tarkkaa työnjakoa noudattava, ositettu työ muuttuu varmasti jossain vaiheessa monotoniseksi. Toivottavasti ravintolassa harrastetaan tehtäväkiertoa ja henkilökunnan osaamisen kehittymisestä pidetään huolta. Ja toivottavasti tässäkin työyhteisössä tiukan työlähtöisyyden ja ammatillisuuden rinnalle mahtuu myös inhimillisyyttä ja sitä kuuluisaa mustaa huumoria – ainakin silloin kun asiakkaan korva välttää.

Helsingin henki | lokakuu 2013

liikkeellä

Eläimet kaupungistuvat teksti STIINA HONKAMAA kuva SHUTTERSTOCK kuvitus ANNA-LEENA VÄÄTÄNEN

tistellä kauriita. Onkin toivottavaa, että ihmiset pitäisivät järjestyslain mukaisesti koiransa hihnassa, Pakarinen muistuttaa.

Helsingin puistot, joenvarret, saaristo ja muu luonto kelpaavat myös eläimille. Uusien lajien määrä kaupungissa on kasvanut. Kantoja myös vähennetään.

aupunkilaiset ilmoittelevat meille säännöllisesti havaintoja eläimistä ihan tieteellisessä mielessä. Heillä saattaa myös olla huoli esimerkiksi kesyistä ketuista, joita kaupunkielämä on muokannut. Ketut ovat oppineet, että ihmiset eivät ole vaarallisia, joten ne voivat tulla aika tuttavallisiksikin, ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen kertoo. Helsingissä liikkuu paljon erilaisia pieniä ja isoja nelijalkaisia. Yleisesti esiintyy kaneja, rusakoita, kettuja, supikoiria, minkkejä, mäyriä, rottia, oravia ja metsäkauriita. – Hirviä ei asu kanta- tai esikaupunkialueella vakituisesti, mutta niitä oh-

jautuu tänne hirviaitoja myöten ja meren kautta. Idässä Östersundomin, Salmenkallion ja Talosaaren alueilta sen sijaan löytyy hirvien vakituisia elinalueita, Staran projektipäällikkö Antti Rautiainen sanoo. – Jos hirvi tulee kehäteiden yli, poliisi joutuu yleensä lopettamaan sen liikenneonnettomuusriskin vuoksi, Pakarinen jatkaa. Metsäkauris on myös kaupunkilaistumassa, ja niitä tavataankin isommilla metsäalueilla. Ne eivät juuri aiheuta kolareita. Sattuessaan kauriskolarit ovat harvoin ihmiselle vaarallisia kauriin pienen koon vuoksi. – Jos kuitenkin koirakuri on heikko ja koira on metsästysverinen, se saattaa hä-

Helsingin henki | lokakuu 2013

Harvinainen ilves piipahtaa

Myös valkohäntäpeuroja näkee kaupungissa ajoittain. Kärppään ja rauhoitettuun lumikkoon törmää silloin tällöin, näätiin ja saukkoihin harvemmin. Riistantutkijoiden Östersundomissa pannoittama ilves on piipahtanut retkillään Herttoniemessä ja Viikissä. Ilvekset ovat kuitenkin keskimäärin aika arkoja.

”On hienoa, että eläimiä ja luontoa on kaupungissakin lähellä ihmistä.”

– Nuoret ja nälkäiset ilvekset saattavat olla pelottomia, mutta harvoin ilves on puraissut tai raapaissut ihmistä. Riski, että ihmisen paras ystävä koira puraisee, on huomattavasti suurempi, Pakarinen toppuuttelee. Vuonna 2002 Konalassa omakotitalon pihalle ilmestyi yön aikana isot tassunjäljet. Karvanäytteen perusteella jättäjäksi varmistui susi. – Vantaan puolella on nähty myös karhu, mutta onneksi ei lähempänä. Muun Suomen kokemusten perusteella ihmiset pelkäävät liikaa susia, mutta eivät niinkään karhuja. Vaikka poliisi antaisi varoitustiedotteen, se herättää usein vain hyväuskoista mielenkiintoa, Pakarinen kertoo.

Virkistysarvoa haitoista huolimatta

– Kaupungissa retkeilevän ja liikkuvan ihmisen kannalta on hienoa, että eläimiä ja luontoa on lähellä. Monet petoeläimet

käyttävät myös jyrsijöitä ravintona, mistä on alueelle konkreettista hyötyä, Rautiainen kertoo. Haittojakin eläimistä luonnollisesti on. Esimerkiksi kanit syövät puistokasvillisuutta ja kaivavat pesätunneleita puistojen istutuspengerryksiin. Luonnonsuojelualueilla pienpedot kuten supikoira, minkki ja kettu ovat taas usein maassa pesivälle vesilinnustolle erittäin haitallisia. – Esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella on paljon maassa pesiviä vesilintuja, joiden poikaset ja munat ovat petoeläinten ravintoa, Rautiainen sanoo. – Isoista sorkkaeläimistä hirvet aiheuttavat välillä ongelmia. Kaupungissa liikenneonnettomuudet ovat suurin riski. Hirvet eivät ole suorassa kontaktissa ihmiselle vaarallisia muuten kuin teoreettisessa tilanteessa, jossa ihminen joutuu vasan ja emon väliin, hän jatkaa. Valtaosa kaupungin linnuista tuo iloa kaupunkilaisille. Muutamat niistä aiheuttavat kuitenkin myös selkeää harmia tietyissä tilanteissa. – Pulujen pesintä parvekkeilla on välillä ongelmallista. Lokit pesivät katoilla, ja poikasten puolustustilanteet pihoilla aiheuttavat silloin tällöin haittaa ihmisille. Myös lokkien ruoan sieppailu on paikoin ongelma, Pakarinen valottaa. Valkoposkihanhet saapuvat huhtikuussa ja lähtevät syyskuun lopussa. Kannan kasvu lyhyessä ajassa on ollut suuri. – Ihmiset reagoivat etenkin hanhen ulosteisiin. Hanhet pesivät saarilla ja puolustavat pesiään. Siitä aiheutuu aggressiivistakin kontaktia ihmisen kanssa, Pakarinen sanoo.

Kantoja vähennetään

Kaupungissa eläviä villieläimiä myös hoidetaan jonkin verran. – Sorkkaeläimille on laitettu nuolukiviä, jotta ne ohjautuisivat pois tienpientareilta suolaa nuolemasta. Viimeiset

kolme vuotta Vanhankaupunginlahdelle on jäänyt talveksi kauriita. Kylmimpinä talvikuukausina niille on viety ravintoa syrjäiseen paikkaan, Rautiainen kertoo. Kaupunkiin talveksi jääviä sorsia ruokitaan Tokoinrannassa. Paikalle tuodaan ruokintalautta jäiden tulon aikoihin ja ruoaksi viljaa läpi talven. Kahdella tärkeällä linnustoalueella, Vanhankaupunginlahdella ja Östersundomin lintuvesillä, pyydetään minkkejä, supikoiria ja kettuja, kaneja taas puistoalueilla. Siivekkäiden toiminnan ohjaamiseksi käytetään mekaanisia esteitä. – Esimerkiksi Kauppatorilla on käytössä siimat, pulupiikit ja verkot. Niillä on pysyvämpi teho kuin haukankuvilla, kumikäärmeillä ja kaiuttimista kuuluvilla varoitusäänillä. Nämä karkottimet menettävät tehonsa, kun linnut huomaavat, että ne eivät oikeasti ole vaarallisia. Valkoposkihanhia varten on paikoitellen rakennettu aitoja, Pakarinen valottaa. Myös rotat aiheuttavat aika ajoin ongelmia. Jos niitä esiintyy runsaasti julkisilla viheralueilla, kaupungin puutarhurit hälyttävät apuun yksityiset tuholaistorjujat. – Vanha sanonta ”rottia on saman verran kuin ihmisiä” ei ehkä ihan pidä paikkaansa. Niitä on Helsingissä kuitenkin kymmeniä, ellei jopa satoja tuhansia. Jos jollain alueella nähdään päivän valossa maan päällä rottia, kanta on silloin suuri ja niiden vähentämiseksi ryhdytään toimenpiteisiin, Pakarinen sanoo. 

Kerro havainnoista! Ympäristökeskus kerää parhaillaan internetissä yleisöhavaintoja rotista ja muutamista muista helposti tunnistettavista nisäkkäistä. Karttapohjainen kysely: kerrokartalla.hel.fi/kaupunkielaimet

Ympäristöpolitiikkaa seurataan Kaupunginjohtaja asetti helmikuussa 2010 työryhmän valmistelemaan kaupungin ympäristöpolitiikan tarkistamista. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja jäseniksi nimettiin edustajat ympäristökeskuksesta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, rakennusvirastosta, rakennusvalvontavirastosta, kiinteistövirastosta, sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta, opetusvirastosta, hankintakeskuksesta, Helsingin Energiasta sekä HKL:stä. Kaupungin ympäristöpolitiikka hyväksyttiin viime vuonna. Ympäristöpolitiikan toteutumista tullaan seuraamaan osana kaupungin vuosittaista ympäristöraportointia. Ympäristöpolitiikan tavoitteet on asetettu pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 asti ja keskipitkällä aikavälillä noin vuoteen 2020 asti. Tavoitteita on asetettu kahdeksassa aihepiirissä: >> ilmastonsuojelu >> ilmansuojelu >> meluntorjunta >> vesiensuojelu >> luonnon ja maaperän suojelu >> hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus >> ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus >> ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet > hel.fi > Ympäristökeskus > Ympäristöohjelmat > Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka

Helsingin henki | lokakuu 2013

ilmoitustaulu

kuva: Tuomas Uusheimo

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi. Seuraava aineistopäivä on 18. marraskuuta.

Ehdota kulttuuritekoa n KUKA TAI MIKÄ ANSAITSEE HELSINGIN KULTTUURITEKO 2013 -PALKINNON? Palkitsemisen kohteena voi olla suuri tai pieni teko, jonka vaikutus kohdistuu Helsinkiin tai helsinkiläisiin. Oleellista on, että se osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää vuosittain Helsingissä tehdylle kulttuuriteolle 5 000 euron palkinnon. Palkinto jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa. Voittaja valitaan saatujen ehdotusten perusteella. Samalla osallistuu arvontaan, jossa palkintoina on 5 kpl avec-lippuja kulttuurikeskuksen tapahtumiin. Viime vuonna palkinnon sai Night Visions -elokuvafestivaali 927 ehdotuksen joukosta. Pääpalkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa, siivouspäivälle ja Baanalle. > Palkittavaa voi ehdottaa 17.11. asti osoitteessa hel.fi/kulttuuriteko.

Akavalaiset kokoontuvat n AKAVALAISTEN LOMATUKI ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 11.11. klo 18 Tapanilan urheilukeskuksessa osoitteessa Erätie 3 00730 Hki, kokoushuone 1. Kokouksessa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Ilmoittautumiset 7.11. mennessä kaarlo.kontro@hel.fi tai 050 466 9658. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita kokoukseen ja osallistumaan Vartiosaaren Lomarannan toiminnan kehittämiseen.

n KAUPUNGINMUSEON LYHTYSALIN KANSAINVÄLISTÄ ART NOUVEAUN LUONTO -näyttelyä täydentää neljän luennon sarja, jossa kotimaiset taidehistorioitsijat kertovat tyylin Helsingin jugendissa saamista piirteistä. Luennot pidetään torstaisin klo 18 Sofiankatu 4:ssä. >> 31.10. Mikko Lindqvist: Suvilahti – jugendkaasutehtaasta kulttuurikäyttöön >> 14.11. Sari Saresto: Luontoaiheet ja luonnonmateriaalit Helsingin jugendporrashuoneissa >> 28.11. Suvi Leukumaavaara: Herman Gesellius (1874–1916) – tunnetun arkkitehtitoimiston vähiten tunnettu jäsen

n YLIPORMESTARI JUSSI PAJUSEN ASUKASILTA järjestetään 21.11. klo 18.30–20.30. Malminkartanossa Apollon Yhteiskoulussa (Arentipolku 1). Tilaisuutta voi katsella suorana ja tallenteena osoitteessa helsinkikanava.fi.

Kaupunginmuseon kansainvälinen Art nouveaun luonto -näyttely tuo esiin luonnon merkityksen 1800–1900-lukujen vaihteen taiteessa ja arkkitehtuurissa eri puolilla Eurooppaa. Näyttely on esillä kaupunginmuseon päärakennuksen Lyhtysalissa 5.10.2013–16.2.2014. > hel.fi > Kaupunginmuseo > Museot ja näyttelyt

Ilmaiseksi luistelemaan

RuutiExpo nuorille n RUUTIEXPO JÄRJESTETÄÄN KAUPUNGINTALOLLA perjantaina 8.11. klo 9–17. RuutiExpo saattaa yhteen nuoret, päättäjät ja virkamiehet. Ohjelmassa on työpajoja, pyöreän pöydän keskusteluja, seminaareja ja kohtaamisia päättäjien kanssa. RuutiExpossa käynnistyy Ruudin ydinryhmän vaalien äänestys. Ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan nuoren joukko, jonka tehtävänä on toimia linkkinä helsinkiläisten nuorten ja päättäjien välillä. Jokainen 13–17-vuotias saa äänestyskirjeen ja tunnukset kotiin. Äänestysaika päättyy 21.11. > ruuti.net

kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto

tapahtumia

n HELSINGIN JÄÄHALLEISSA JÄRJESTETÄÄN TALVIKAUDELLA 2013–2014 maksuttomia yleisöluisteluvuoroja sekä mailojen kanssa että ilman luisteleville. Luistella voi Pirkkolan, Oulunkylän, Malmin, Myllypuron ja Paloheinän jäähallissa. > hel.fi > Liikuntavirasto > Liikuntapaikat > Jäähallit > Maksuttomat yleisöluisteluajat

Helsingin henki | lokakuu 2013

n KRUUNUVUORENRANTAAN VIRASTOJEN YHTEISTYÖLLÄ rakennettu valotaideteos Öljysäiliö 468 on auki yleisölle vielä kahtena viikonloppuna loka- ja marraskuussa. Vapaa pääsy. Aukioloajat la 26.10. klo 17–20 su 27.10. klo 16–19 la 2.11. klo 16–19 su 3.11. klo 16–19 > hel.fi > Uutiset

Luentosarja Helsingin jugendista

Asukasilta Malminkartanossa

Valotaidetta Kruunuvuoressa

Helsinki sodan jälkeen n HAKASALMEN HUVILASSA AVAUTUU 13.11. VALOKUVANÄYTTELY, joka vie 1950-luvulle, jälleenrakennuksen aikaan. Kuvissa herää henkiin Helsinki, jossa sodan varjot väistyivät ja optimistinen tulevaisuudenusko valtasi alaa. Helsingin väkiluku kasvoi nopeasti ja kantakaupungin ulkopuolelle kohosi kerrostalolähiöitä. Katseet suuntautuivat länteen, josta haettiin modernin arkkitehtuurin ja kaupunkilaiselämän malleja. Elintaso nousi, kaduille ilmestyi yhä enemmän autoja ja näyteikkunoihin uutuuksia. Vapaa-ajan viettoon omaksuttiin uusia tapoja ja nuorisokulttuuri nousi näkyväksi ilmiöksi, mutta laitakaupungilla asuttiin yhä puutaloissa. Rasvaletti-näyttelyn ja siihen liittyvän kirjan mustavalko- ja värikuvat on valikoitu kaupunginmuseon kuva-arkiston kokoelmista. Kokonainen huone on omistettu helsinkiläisten omille muistoille ja kuville, joita on varta vasten koottu tätä näyttelyä varten. > hel.fi > Kaupunginmuseo > Museot ja näyttelyt > Hakasalmen huvila > 13.11.2013–30.11.2014

Pekka Sauri

Ristikko nro 5/2013 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 18.11. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 18.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Katja Ikonen, Leo Markkanen, Anna-Maija Ollikainen, Matti Kataja ja Harriet Karlsson. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | lokakuu 2013

Helsingin henki kuva Ari Heinonen

2013

Veli velka otettaessa, veljenpoika takaisin maksettaessa. loka-marraskuu 2013

25.10.

KAUPUNKIVERSTAS AUKI Lasipalatsin kohtaamispaikalle avautui Kaupunkiverstaspalvelu, missä on mahdollisuus testata ideoitaan ja harrastaa. > hel.fi > Uutiset

{ uusi duuni }

Hoitoketjua kehittämään

KUKA: Annamaija Sutela AMMATTI: ylilääkäri TÖIHIN: 6.5. TOIMIPAIKKA: Malmin sairaala Mitkä ovat ylilääkärin keskeiset tehtävät? Lääkäreiden ja vastaavan sosiaalityöntekijän esimiehenä toimiminen sekä hallinnosta, johtoryhmätyöskentelystä ja potilasjonosta vastaaminen. Lisäksi ylilääkäri toimii seniorina erikoistuville lääkäreille ja osallistuu sairaalan johtoryhmään. Millainen on Malmin sairaala ja mihin se on erikoistunut? Malmin sairaala on yksi neljästä Helsingin kaupungin sairaalasta. Meillä on viisi vuodeosastoa ja 125 potilaspaikkaa. Kaikilla osastoilla hoidetaan ja kuntoutetaan akuuttigeriatrisia ja yleissisätautisia potilaita sekä tarjotaan palliatiivista hoitoa. Mitä teit aikaisemmin? Toimin Vantaan Sairaalapalveluissa ylilääkärinä hoidonjärjestelyn konsultaatiotiimissä. Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi? Johtoryhmätyöskentelyn kautta kaupunginsairaalan johtajalääkäri ja muiden sairaaloiden ylilääkärit. Lisäksi sairaalamme ylihoitaja ja apulaisylilääkärit ovat läheisiä työkavereita. Sairaalan osastoilla lähimpinä kollegoina ovat jononhoitaja, erikoistuvat lääkärit ja koko moniammatillinen tiimi.

Helsingin henki | lokakuu 2013

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä? Malmilla on tänä vuonna vaihtunut sekä ylilääkäri että ylihoitaja, joten tavoitteena on löytää hyvä yhteistyö ja toimintamalli, jotta henkilöstö voi luottaa uuteen johtoon. Lääkärirekrytointi on pulma, johon pyrin omalta osaltani vaikuttamaan. Mitä haasteita työssäsi on? Väestön ikääntyminen tuo haasteita koko palvelujärjestelmälle. Myös henkilöstön eläköityminen ja rekrytointi ovat jatkuvia haasteita. Miten sairaalaasi tulisi kehittää? Tavoitteena on jatkossakin tarjota korkealaatuista sairaalahoitoa kuntalaisille. Toimintaa tulee kehittää koko hoitoketjun osalta, jotta pystymme vastaamaan lisääntyvään potilasmäärään. Näkemyksesi Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyivät tämän vuoden alussa. Uusi organisaatio etsii toimintamuotoaan ja kehittyy vielä. Koen, että asiat etenevät hyvään ja asiakaslähtöiseen suuntaan. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on hyvää ja uudessa organisaatiossa sitä on mahdollisuus edelleen kehittää. Mitä teet vapaa-aikanasi? Soitan pianoa ja laulelen. Nautin ulkoilusta, hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta. Lomilla matkustelemme irlantilaisen mieheni kanssa. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Arabianrannassa. Tällä hetkellä tulen autolla töihin, mutta selvitän myös sopivaa pyöräilyreittiä Malmille.

1.–9.11.

LIIKKEELLÄ MARRASKUUSSA Festivaali esittelee kansainvälistä ja kotimaista nykytanssia. > liikkeellamarraskuussa.fi

18.11.–.1.12.

F. DOSTOJEVSKIN IDIOOTTI Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa Helsinginkatu 26 klassikkokirjaan perustuvaa näytelmää. Esitys on maksuton. > hel.fi/tyovaenopisto

24.11.

JOULUKATU AVATAAN Perinteisen joulukadun avaa ylipormestari Jussi Pajunen klo 15 Senaatintorilla ja jouluvalot syttyvät. > visithelsinki.fi

26.11.

KAUPUNGINJOHTAJAN VUODEN SAAVUTUS Vuoden saavutus jaetaan kuudetta kertaa parhaalle työyhteisön innovaatiolle.

4.12.–26.1.

PLAY - MEDIATAITEEN TÄHTIÄ Mediataiteen näyttelyssä esillä teknologian estetiikkaa ja estetiikan teknologiaa videoinstallaatioilla 15 taiteilijalta. > taidemuseo.fi

11.12.

HELSINGIN HENKI NRO 6 ILMESTYY Aiheina kaupunginkanslia ja sen osastopäälliköiden visiot, talousarvio, ruokaraportti, etätyöt, uranvaihtajat, nuorten Respa-palvelu ja työhyvinvoinnin mittaaminen.