Helsingin henki 6/2009 by helsinginhenki

henki Helsingin

06 2009 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

a e p p a H e l l i r nuo Liikenne uusille raiteille

SIVU 18

Vuoden 2009 saavutus

SIVU 20

palvelu

SIVU 12

talous

projekti

Minna Kaljunen nauttii nuorten kanssa työskentelystä. Jokainen päivä tuo uutta ja yllättävää.

Haartman parantaa hoitoa

{ pääkirjoitus }

Monimuotoistuvat työyhteisöt

iitisen prosenttia henkilöstöstämme puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. He ovat eri maista tulleita ihmisiä, joilla on erilaiset koulutustaustat. Vaikka heidän määränsä on jatkuvassa kasvussa, se ei ole vielä lähelläkään maahanmuuttajaväestön osuutta kaupungin väestöstä eli noin kymmentä prosenttia. Kaupungin suunnitelmien mukaan maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä tulisi saada vastaamaan maahanmuuttajaväestön määrää. Maahanmuuttajien työllistymisen edellytys on riittävä suomen kielen taito. Monissa tehtävissä yleiskielitaidon lisäksi tarvitaan työtehtäviin liittyvää ammatillista kielitaitoa. Kaupunki onkin nyt ryhtynyt parantamaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöidensä ammatillista suomen taitoa Aski-hankkeen avulla. Siinä määritetään ammattialoittain tarvittava suomen kielen taso eri työtehtävissä ja kehitetään sitä. Se vahvistaa osaltaan maahanmuuttajien kokonaisosaamista – kattavammasta kielitaidosta hyötyvät kaikki. Kun maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä kasvaa, myös työyhteisöjen monimuotoisuusvalmiuksien kehittämisen tarve lisääntyy. ”On yhdessä syytä valmistautua ja miettiä, mitä rekrytoinnin jälkeen tapahtuu, miten maahanmuuttajataustaisia kollegoita ohjataan ja perehdytetään ja miten ammatillista kehittymistä edistetään monimuotoistuvissa työyhteisöissä”, toteaa maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander sivulla 9. • • • Helsingin henki palkittiin kakkossijalla valtakunnallisessa Vuoden parhaat henkilöstölehdet -katsauksessa. ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:n katsauksessa arvioitiin yritysten, valtionhallinnon, kaupunkien ja järjestöjen henkilöstölehtien journalistista sisältöä, ulkoasua – kuten taittoa, kuvien käyttöä ja typografiaa – sekä kokonaiskonseptia. Toinen tunnustus tuli maailman laajimmassa aikakauslehtikilpailussa Folio Awardsissa, missä Henki sai pronssia. Henkilöstölehti ja intranet, samoin kuin tuleva sähköinen työpöytäkin, täydentävät toisiaan sisäisen viestinnän välineinä. Intranet mahdollistaa nopean uutisoinnin, profiloidut työkalut ja sähköiset ryhmätilat; lehti taustoittaa, avaa käsitteitä, lisää ymmärrystä, tarjoaa mahdollisuuden kokonaisnäkemyksen luomiseen sekä valottaa asioita yhteisö- ja henkilötasoilla. Palkinnot velvoittavat: jatkossakin on tehtävä meidän väelle ajankohtaista ja kiinnostavaa lehteä. Tunnustusten jälkeen on entistä mainiompaa kehittää lehteä edelleen!

Stadi 365 Elinkeinojohtaja Eero Holstila kannustaa innovoimaan.

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN asiantuntemuk-

Rohkeasti innovaatioihin! SUOMI TULI 90-LUVULLA tunnetuksi inno-

vaatiotoiminnan mallimaana, ja Helsingistä sukeutui satojen innovaatiovaltuuskuntien mekka, josta haettiin oppia. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen oli kiistatta merkittävä tekijä edellisen laman kääntämisessä talouskasvuun, jonka nopeudessa Helsingin seutu onkin viidentoista viime vuoden aikana ollut yksi Euroopan dynaamisimmista. INNOVAATIOTOIMINTA on nyt nopeasti

muuttumassa, kun insinöörivetoinen tuotanto ja kehitystyö siirtyvät halvemman työvoiman maihin. Nokian esimerkki osoittaa, että mainiot teknologiatuotteet eivät enää riitä. Asiakkaille on kyettävä myymään ratkaisuja ja viihdettä sisältäviä palveluita, joita ei kehitetä laboratorioissa vaan yhdessä käyttäjien kanssa. PALVELUINNOVAATIOIHIN siirtyminen kos-

kettaa myös kuntia. Lähivuosina kaupunki joutuu tehostamaan ja uudistamaan palvelutuotantoaan vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa. Tarvitsemme uusien keksintöjen ennakkoluulotonta käyttöönottoa. Esimerkiksi uudet tietotekniikkaratkaisut parantavat kaupunkilaisten verkkoasiointi- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Innovaatioita voidaan kehittää myös yhdessä yritysten kanssa, joille kaupunki suurine asukaskontakteineen on houkutteleva kumppani. Suuryritysten muodostama Forum Virium Helsinki on esimerkki tästä kiinnostuksesta.

sen ja ennakkoluulottomuuden mahtava menestysvoimavara tuli selkeästi taas ilmi, kun kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkintoraadin jäsenenä tutustuin marraskuussa palkinnon ehdokkaisiin. Kisa toi esille lukuisia mainioita keksintöjä ja tehokkaita palveluideoita. Vuoden 2009 saavutuksena palkittu nettipalvelukartta tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia esimerkiksi kansalaispalautteen keräämiseen. Helppokäyttöisenä tietovarantona se on myös yritysten käytettävissä, kun ne kehittävät lisäpalveluja kaupunkilaisille. TERVEYSKESKUKSEN JOHDOLLA yhdessä Fo-

rum Viriumin kanssa toteutettava Terveellinen kaupunginosa -hanke Herttoniemessä on esimerkki pitkäjänteisestä hallintokuntien ja yritysten hankekokonaisuudesta, joka rohkaisee ihmisiä terveyden ylläpitämiseen ja oman kunnon vaalimiseen. Ja mainio esimerkki siitä, mitä Living Lab voi tarkoittaa, on kahden koulun EU-rahoitteinen hanke, jossa henkilökunta ja oppilaat voivat näyttö- ja mobiiliteknologian avulla seurata lähes reaaliajassa koulun energiankulutusta ja nähdä, miten oma käyttäytyminen kulutukseen vaikuttaa. INNOVAATIOIHIN sisältyy aina riski, että uusi

tuote tai palvelu ei toimikaan suunnitellusti ja rahat menevät hukkaan. Menestyvimmätkin yritykset joutuvat investoimaan tutkimukseen ja kehitykseen ilman varmuutta lopputuloksesta. Riski on kuitenkin otettava, jos aikoo menestyä. Syksyn virastopäällikköpäivillä pohdittiin, onko meillä rohkeutta innovaatioihin ja miten suhtaudumme riskiin. Todettiin, että ilman innovaatioita ei selvitä, mutta riskit on aina etukäteen tiedostettava ja työn kuluessa hallittava. Kaupungin oma innovaatiorahasto voi osaltaan auttaa jakamaan riskiä tarjoamalla siemenrahoitusta hallintokuntien kehityshankkeisiin. •

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, faksi (09) 310 37952, PL 4500, 00099 Helsingin

kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 514 8831, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel. fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.f, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi

Maissi Kasurinen

TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö

(JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Kynämies, Köydenpuno-

Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

jakatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | joulukuu 2009

sisältö { joulukuu 2009 } 12 PROJEKTI

Joukkoliikenne muuttuu vuoden alusta seudulliseksi. Samalla yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy.

14 DUUNISSA

Nuorten toimintakeskus Happi on talo täynnä luovuutta ja ideoita. Ohjaajien työ on monipuolista ja kulkee nuorten ehdoilla.

16 AMMATTI

Maakuntamuseotutkija Ulla Teräs.

18 TALOUS

TYÖTÄ A LL O J R A T

TEEMA

Maahanmuuttajien rekrytointi on osaltaan vastaus kasvavaan työvoimapulaan. Kaupunki kehittää heidän kielitaitoaan.

Palvelukartta sai kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinnon. Nettipalvelu helpottaa tiedonhakua.

20 PALVELU

Haartmanin sairaalassa potilailla on kunnolla yksityisyyttä ja viihtyvyyttä. Paraneminen ja kuntoutuminen nopeutuvat.

22 TYÖHYVINVOINTI

Työsuojelu kehittää parempia työoloja ja auttaa henkilöstön ongelmissa. Hyvinvointi lisääntyy.

VAPAALLA

Signe Branderin näyttelyn valokuvat ihastuttivat Maria Jaakkolaa ja Johanna Mutasta. Hakasalmen huvilan näyttely kuvaa Helsinkiä vuosadan alussa.

25 TYÖKALUT

Helmi on kaupungin sähköinen työpöytä. Se otetaan käyttöön eri virastoissa vaiheittain.

PALSTAT

tammikuu

04 Helsinki 180˚ 05 Kalenteri 30 Ilmoitustaulu

Teiden ja katujen valaistus paranee, kun kaupunki uusii valaisimia urakalla. Samalla säästyy sähköä.

Tiina Nuotiomaa ja Erja Laakkonen keskustelevat kuntoremonttien hyödyllisyydestä.

YMPÄRISTÖ

KAFFELLA

{ tiesitkö että... }

Muotoilu haastaa Helsingin HELSINKI ON VALITTU Maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012. Se tuo kaupunkiin

runsaasti erilaisia tapahtumia ja laajan kansainvälisen näkyvyyden. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan tavoitteena on kehittää parempaa kaupunkia ja seudullista yhteistyötä sekä lisätä elämänlaatua. Helsingin lisäksi hakemuksessa mukana olivat Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti sekä sitä tukivat myös valtio, elinkeinoelämä, monet yliopistot ja oppilaitokset. Mukaan järjestelyihin ja tapahtumien valmisteluihin halutaan paitsi yritykset ja alan ammattilaiset myös kaupungin henkilöstö ja kaupunkilaiset. Mitä seuraavaksi tapahtuu kulttuurijohtaja Pekka Timonen? – Tämä haastaa meidät kaikki, sillä kaupungilla on merkittävä rooli tämän vuoden onnistumisessa. Jokaisella kaupungin työntekijällä on mahdollisuus osaltaan vaikuttaa ja tehdä asioita paremmin, asukas- ja käyttäjälähtöisesti. Otetaan tästä kaikki hyöty ja ilo irti! Helsingin valitsi voittajaksi 46 kaupungin joukosta maailman muotoilujärjestö Iscid. Aiemmin valinta on kohdistunut Torinoon ja Souliin. > www.wdc2012helsinki.fi

Helsingin henki | joulukuu 2009

{ Helsinki 180° } kuvat KAUPUNGINMUSEO ja RAKENNUSTAITEEN MUSEO

Tutustu jugendin loistoon 04

Helsingin henki | joulukuu 2009

elsinki on yksi Euroopan hienoimpia jugendkaupunkeja, missä kokonaisia kaupunginosia rakennettiin viime vuosituhannen vaihteessa kukoistaneeseen tyyliin. Jugend tai art nouveau on taiteen tyylisuunta, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Se näkyi erityisesti arkkitehtuurissa. Suomessa jugendtyyli vaikutti arkkitehtuuriin vuosina 1895–1915, jolloin Helsingin keskustaan kohosi esimerkiksi Eliel Saarisen piirtämä rautatieasema. Suomalainen jugend yhdisteli kansallisromanttisia piirteitä kansainväliseen tyylisuuntaukseen. Se mullisti rakennusten muotokielen ja täytti julkisivut vapaasti sommitelluista ikkunoista, torneista, erkkereistä, porteista ja parvekkeista. Helsingissä on noin 600 jugendtaloa. Upeimmat nähtävyydet on poimittu esitekarttaan, jonka kaupunginmuseo on tuottanut yhdessä Suomen rakennustaiteen museon, matkailutoimiston ja HKL:n kanssa. Karttaan valittuja kohteita voi löytää kävellen ja jatkaa talojen ihailua kätevästi raitiovaunulla. • > Jugendesitteitä saa kaupunginmuseosta Sofiankatu 4, matkailu- ja kongressitoimistosta Aleksanterinkatu 20 ja Rakennustaiteen museosta Kasarmikatu 24.

kalenteri

Netari on Suomen laatuinnovaatio 2009 ■ VERKKONUORISOTYÖN lippulaiva Netari.fi-hanke on saanut vuoden 2009 Suomen laatuinnovaatio -palkinnon julkisen sektorin sarjassa. Netaria koordinoi nuorisoasiainkeskus ja tukee opetusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun ehdokkaita arvioitiin laadun eli asiakaslähtöisyyden ja tuloksellisuuden sekä innovatiivisuuden eli uutuusarvon, hyödynnettävyyden ja oppimisen kriteereillä. Kilpailun tavoitteena on lisätä syntyvien innovaatioiden määrää ja kohottaa niiden tasoa sekä kannustaa organisaatioita laadun kehittämiseen.

qrtwtug

Netari.fi on hanke, joka kehittää valtakunnallista ja moniammatillista verkkonuorisotyötä. Mukana toiminnassa on 23 kunnan nuorisotoimet. Nuorisoasiainkeskus kehittää työmallia yhteistyössä terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston, Oulun poliisin sekä rasisminvastaisen verkkonuorisotyön NoRa (No Racism) -hankkeen kanssa. Netarin nuorisotilat toimivat Habbossa ja IRC-Galleriassa joka ilta. Vuoden 2008 aikana Netaripalveluilla oli kävijöitä yhteensä 120 817. Vuoden laatuinnovaatiokilpailun järjestää Laatukeskus, jonka taustavoimana on suomalainen elinkeinoelämä ja laaja joukko laadun ja kehittämisen ammattilaisia. > www.netari.fi

Helsingin henki palkittiin kahdesti ■ HELSINGIN HENKI on saanut sekä kotimaista että kansainvälistä tunnustusta. Lehti sijoittui kotimaisessa ProComin Lehtipäivässä henkilöstölehtisarjassa toiselle sijalle marraskuussa. Tuomariston mukaan Helsingin Henki on täyspainoisen oloinen tabloidi, jossa on kaikki palaset paikallaan. ”Lehti on huolekkaasti tehty kokonaisuus, raikas, iloinen ja kutsuva. Kyllä Helsingin henkilöstöä ja sidosryhmiä hellitään laadukkaalla lehdellä!” Lehti sai pronssia ”Best Redesign, Association/Non-Profit” -sarjassa joulukuun alussa Folio Awards -kisasta, joka on maailman laajin aikakauslehtikilpailu. Tänä vuonna kisaan osallistui yli 2 000 lehteä, ja tuomaristossa oli noin 60 asiantuntijaa eri maista. Toimituksen muodostavat päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen ja toimittaja Katariina Käyhkö kaupungin henkilöstökeskuksesta sekä tuottaja Laura Heikkinen ja AD Heljä Hyytiä Kynämiehestä. Mukana toimitustyössä ovat myös toimituksen sihteerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie henkilöstökeskuksesta sekä toimituspäällikkö Jari Kallio Kynämiehestä.

Palveluverkko fokukseen ■ ERI VIRASTOJEN ASIANTUNTIJOISTA koostuvan palveluverkkotyöryhmän esitystä kaupungin palvelutilojen vähentämiseksi 2011–2014 käsitellään joulukuussa hallintokuntien lautakunnissa. Tilojen tehokkaampi yhteiskäyttö ja vajaakäytössä olevista tiloista luopuminen on vaihtoehto palvelujen karsimiselle ja henkilöstön vähentämiselle. Kaupunginhallitus käsittelee esitystä tammikuussa, ja lopulliset päätökset asiasta tekee kaupunginvaltuusto.

Mari Hohtari

Helsinki varautuu lainanottoon ■ KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYI kokouksessaan 11.11. kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksen vuodelle 2010. Helsingin verotulot jäävät kuluvana vuonna lähes 200 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua pienemmäksi. Helsinki vastaa talouden taantumaan ottamalla vuosina 2009– 2012 lainaa 1,3 miljardia euroa ja pitämällä menot kurissa. Veronkorotuksia ei sen sijaan vielä esitetä. Verotulot vähenevät edelleen ensi vuonna lähes

prosentin. Helsingin kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan 17,5 prosentissa. Myös yleinen kiinteistöveroprosentti säilyy 0,7 prosentissa. Sen sijaan vakituisissa asuinrakennuksissa otetaan käyttöön valtion säätämä uusi kiinteistöveron alaraja 0,32 prosenttia. Verotulojen rajusta vähenemisestä johtuen Helsinki joutuu leikkaamaan toimintamenojaan tulevina vuosina. Kaupunki ei kuitenkaan irtisano eikä lomauta vakinaista henkilöstöään. Investointien kokonaismäärä säilyy korkeana koko taloussuunnitelmakauden eli kolmena seuraavana vuotena. Vuonna 2010 kaupunki investoi lähes 800 miljoonalla eurolla.

Kansainvälinen tunnustus Helsingin Energialle ■ HELSINGIN ENERGIAN kaukolämpö ja kaukojäähdytys saivat jälleen kansainvälistä tunnustusta, kun kansainvälinen puolueeton energiajärjestö IEA myönsi Helsingin

Energialle todistuksen ylivoimaisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Todistus luovutettiin Helsingin Energialle 3.11. Kööpenhaminassa, missä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä edustavat organisaatiot 40 maasta kokoontuivat käsittelemään lämpö- ja jäähdytysratkaisuja kansainvälisen ilmastokokouksen aattona. IEA toteaa Helsingin Energian olevan johtava toimija kestävän kehityksen mukaisten kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysratkaisujen käytössä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Helsingin henki | joulukuu 2009

DUUNIA tiedossa!

Väestön eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa ennen pitkää työvoimapulan, johon maahanmuuttajat ovat yksi ratkaisu. Ammatillisesti riittävä suomen kielen taito ja perehdytys on kuitenkin varmistettava.

teksti STIINA HONKAMAA kuvitus MARIKA EEROLA kuvat SARA PIHLAJA, TOMMI TUOMI ja ISTOCKPHOTO

ähivuosina noin 1 200 kaupungin työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Työvoimapula iskee vääjäämättä. – Maahanmuuttajat ovat varmasti vastaus työntekijäpulaan etenkin hoitoalalla, toteaa erityissuunnittelija Laura Grubert henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolta. Jotta Helsinki voisi tarjota palveluja jatkossakin tehokkaasti, on kaupunki aloittanut Ammatillisen suomen kielen palvelukokonaisuus -hankkeen eli Askin. Hankkeessa luodaan välineitä, joiden avulla virastoissa työskentelevät maahanmuuttajataustaiset työntekijät voivat kehittää työssä tarvitsemaansa suomen kielen taitoa. Tämä on osa kokonaisvaltaista ammatillisten valmiuksien parantamista.

Kohti riittävää kielitaitoa

Maahanmuuttajataustaisten määrä henkilöstössä on jatkuvassa kasvussa. Tämä asettaa haasteita ammatillisen suomen kielen taidon hallinnalle: monissa työtehtävissä vaatimuksena on ”riittävä” suomen kielen taito, mutta se ei mää-

Helsingin henki | joulukuu 2009

rittele tarpeeksi kattavasti tosiasiallista työssä vaadittavaa kielitaidon tasoa. Ammatillisen kielitaidon jatkuva kehittäminen vahvistaa osaltaan maahanmuuttajataustaisen työntekijän osaamista – vastaavasti kun kehitetään myös suomalaisia työntekijöitä ammatillisesti. Aski-hankkeessa määritetään ammattialoittain erilaisissa työtehtävissä tarvittava suomen kielen taso. Tämän jälkeen arvioidaan suomen kielen taito testausten avulla ja mietitään kehittämistarpeet. Sitten kielitaitoa kehitetään työtehtäviin riittäväksi. Kielitaitovaatimusten määrittämisen, kielitestit sekä kielikoulutusten suunnittelun toteuttaa Amiedu. Lisäksi valmistetaan työntekijöille sopivaa perehdytysmateriaalia. Paitsi maahanmuuttaja, Aski-hankkeesta hyötyy myös koko työyhteisö ja tietysti asiakkaat. Nyt on menossa pilotointivaihe, joka toteutetaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. – Ensimmäiseksi pyritään saamaan lääkärien ja sairaanhoitajien kielitaito sellaiselle tasolle, jolla he pystyvät entistä paremmin palvelemaan asiakkaita ja toimimaan työyhteisössä, kertoo Grubert. >>

Helsingin henki | joulukuu 2009

Infopankki.fi -verkkopalvelu uudistuu

lääkäreitä sekä muun muassa seurattu vastaanottoINFOPANKKI.FI TARJOAA viidellätoista kielellä yleistietapahtumaa. Vastaavasti toa Suomesta ja suomalaisen yhteiskunnan palveluista Kivelän sairaalassa on kemaahanmuuttajille. Nyt Infopankki-verkkopalvelun uurätty aineistoa sairaanhoidistustyötä tukee uusi 15 hengen käyttäjäraati, jotka ovat tajien kielitaidon määritmaahanmuuttajia eri kulttuuritaustoista ja kielistä. Heidän telyä varten. Tavoitteena on räätäideoidensa pohjalta Infopankkia kehitetään entistä paremlöidä ammatillista kielimaksi. taitoa diagnosoiva tesRaati on rekrytoitu kesällä 2009 sadan hakijan joukosta monikielisillä hakuilmoituksilla. Raadilta toivotaan ideoiti ja testata sillä noin 60 ta, miten maahanmuuttoon liittyvät prosessit saadaan avatterveyskeskuksen maahanmuuttajataustaista tua selkokielisiksi ja miten käytännön asioista tehdään seltyöntekijää. Testausten keät toimintaohjeet. Palvelulla on kuukausittain noin 65 000 avulla voidaan työntekäyttäjää. kijöitä ohjata tasonsa > Lisätietoa: www.infopankki.fi mukaisiin kielikoulutuksiin. – Kun tiedetään, millainen kielitaito on ja millainen sen pitäisi olla, voidaan keAsiakassuhde paranee hittää kaupungin tarjoamia kielikouluPilotissa mukana olevalla Pihlajamäen tuksia ja suunnitella täsmäkoulutusta, terveysasemalla on töissä viisi maahan- Grubert valottaa. muuttajataustaista lääkäriä, joista neljä Venäjältä ja yksi Kiinasta. Ylilääkäri Työpaikalla Heikki Sumuvuori kertoo, että nämä puhutaan suomea lääkärit ovat menossa vapaaehtoiseen Sumuvuori kertoo, että ensimmäiset kielitaidon testiin. Aski auttaa ammatil- maahanmuuttajataustaiset lääkärit tulilisen kielitaidon kartoittamisessa ja pa- vat terveyskeskusten lääkäripulan myörantamisessa. tä jo kymmenisen vuotta sitten. Tyyty– Potilasturvallisuus ei ole ollut ker- väisenä hän toteaa, että nykyiset lääkätaakaan uhattuna, mutta asiakkailta on rit ovat viihtyneet talossa useita vuosia, tullut palautetta lääkärin vaikeuksista eikä vaihtuvuutta ole ilmennyt. ymmärtää täysin, mistä on kyse. Riittä– Työpaikkamme kieli on suomi, jovän kielitaidon puute aikaansaa epävar- ten puhumme suomea kaikissa tilanteismuutta asiakassuhteeseen – kieli on täs- sa, myös lääkärikokouksissamme. Tämä sä työssä ja ammatissa erittäin tärkeä, on ollut lääkäreillemme ongelmatonta: Sumuvuori vahvistaa. heillä ei ole yleiskielen kanssa ongelmia, Tämän vuoden aikana on määritelty mutta ammattikielessä voi olla petraaterveyskeskuksen työyhteisöjen kanssa mista. Millaisen vastaanoton Aski-hanke on millaista suomen kielen taitoa lääkärit ja sairaanhoitajat tarvitsevat työssään. saanut? – Enimmäkseen on tullut myönteistä Pihlajamäessä on haastateltu erikielisiä

Maahanmuutto ja monimuotoisuus kaupungin strategiaohjelmassa 08

MAAHANMUUTTOON, maahanmuuttajiin ja

etniseen monimuotoisuuteen liittyvät strategiaohjelman linjaukset -toimeenpanosuunnitelma on valmistunut. Se on jaettu neljään toimintalinjaan ja niiden kärkihankkeisiin. Mitkä ovat suunnitelman pääkohdat maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander henkilöstökeskuksesta? – Lähtökohta on se, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat nähdään koko kaupungin etuna ja voimavarana. Kriittiset tekijät, joihin keskitytään, ovat kansainvälinen liikkuvuus ja

Helsingin henki | joulukuu 2009

”Jokaisen työyhteisön jäsenen pitäisi ottaa uusien työkavereiden ohjaus ja perehdyttäminen huomioon.” palautetta. Tarvetta kehitykselle ja kielikoulutukselle selkeästi on, vahvistaa Grubert. – Silti joku on ehkä testauksista puhuttaessa voinut saada uhkakuvan kontrolloinnista tai osoittelemisesta, mutta tarkoitus on nimenomaan antaa mahdollisuus kehittää työssä tarvittavaa kielitaitoa, jonka kehitystarpeita testin avulla tunnistetaan. Ammattitaitohan näillä henkilöillä jo on. Uskon, että ammatillista asiantuntemusta päästään toteuttamaan aiempaa paremmin, hän korostaa. Ensimmäiset tulokset riittävän kielitaidon määrittelyistä ja testauksista saadaan tammikuuhun 2010 mennessä. Niitä on mahdollista soveltaa muiden virastojen käyttöön. Testit ovat käytössä myös rekrytoinnin tukena. Lisäksi tehdään suomen kielen koulutusten koulutussuunnitelmat ja oppimateriaalia.

Neuvontapiste ei jätä pulaan

Virastojen eri kaavakkeet aiheuttavat joskus syntyperäiselle suomalaisellekin harmaita hiuksia, joten ei ihme, että ne ovat usein täyttä hepreaa suomen kieltä osaamattomalle henkilölle. Itäkeskuksen maahanmuuttajien neuvontapiste auttaa, kun hämmennys on suurin ja tarjoaa maahanmuuttajataustaisille helsinkiläisille neuvontaa ja ohjausta.

vetovoimaisuus, kaupunkirakenne ja asuminen, työ, osaaminen ja toimeentulo, perhe, kasvaminen ja toinen sukupolvi. Miten toimeenpano etenee? – Suunnitelmaa on valmisteltu jo kauan. Hankkeet ovat eri vaiheissa, mutta osa on melko alkumetreillä. Suunnitelman toimeenpanoa seuraa-

Asiakkaat voivat tulla kysymään käytännössä mitä vain. – Usein asiakkaat eivät tiedä, missä toimistossa asioida minkäkin asian kanssa. He voivat tulla tänne, me etsimme heille oikean toimiston, annamme tietoa ja neuvomme oikeiden viranomaisten luokse, maahanmuuttotyön koordinaattori ja neuvontapisteen esimies Christina Huotari kertoo. Eniten kysytään oleskelulupiin liittyviä asioita, jotka ovat maahanmuuttoviraston alaisia. Paljon kysymyksiä herättävät myös työelämä, lainsäädäntö ja sosiaalietuudet eli asiat, jotka ovat ajankohtaisia Kelan tai sosiaalitoimen kanssa asioidessa, sekä asumis- ja koulutusasiat. Kaikkien neuvontapisteen asiakkaiden pitää olla helsinkiläisiä – maahanmuuttajatausta on sen sijaan määritelty löyhemmin. – Asiakas voi esimerkiksi olla Suomen kansalainen, mutta suomen kielen taidoltaan niin heikko, että hänellä on hankaluuksia asioida viranomaisten kanssa. Asiakkaaksi otetaan myös henkilö, jonka joku perheenjäsen on kantasuomalainen, Huotari toteaa.

Palvelua monilla kielillä

Toimeenpanosuunnitelman toimintalinjat ja kärkihankkeet

Kansainvälinen liikkuvuus ja vetovoimaisuus

Kaupunkirakenne, asuminen ja solidaarisuus

Kärkihanke 1: Ulkomaisten opiskelijoiden, työntekijöiden ja muiden maahanmuuttajien neuvontapalveluiden kehittäminen. Kärkihanke 2: Helsingin ja Tallinnan yhteisen työssäkäyntialueen kehittäminen.

– Annamme neuvontaa asiakkaan omalla kielellä. Jos perheenjäsen on suomenkielinen, pyydämme hänet mukaan ja kerromme asiat myös suomeksi, kertoo Huotari. Suurin osa maahanmuuttajien neuvontapisteen asiakkaista on työikäisiä. Eniten on venäläisiä ja toiseksi eniten somaleja. Myös arabeja, kurdeja, turkkilaisia, bulgarialaisia ja englanninkielisiä asiakkaita on paljon. Jos neuvontapisteestä ei löydy kielitaitoa asiakkaan vaatimuksiin, hankitaan tarvittaessa tulkki. Päivässä käy keskimäärin kolmisenkymmentä asiakasta. Huotari toteaa, että usein asiat eivät selviä ensimmäisellä kerralla, jolloin neuvoja kaivaa tarvittavan tiedon asiakkaalle ja kertoo sen seuraavalla ta-

Kärkihanke 3: Lähipalveluiden, asukasneuvonnan ja kansalaisjärjestöyhteistyön vahvistaminen lähiöissä asukkaiden aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

osaaminen 3 Työ, ja toimeentulo

Kärkihanke 4: Kokonaisjärjestelmä maahanmuuttajien ohjaamiseksi työmarkkinoille ja koulutukseen.

kasvaminen 4 Perhe, ja toinen sukupolvi Kärkihanke 5: Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulu-urat ja koulupudokkuuden ehkäisy.

■ Laura Grubert (yllä) kannustaa ammatillisen kielitaidon kehittämiseen.

■ Annika Forsanderin mukaan jokaisen työyhteisössä tulisi osaltaan edistää uusien työkavereiden perehdyttämistä ja ohjausta.

maan asetetaan ohjausryhmä, jossa on edustettuna keskeisten virastojen johto. Lisäksi toimeenpanon toteutuksessa ja seurannassa on virastojen asiantuntijoista koostuva verkosto. Miten näet maahanmuuttajien roolin tulevaisuudessa osana henkilöstöä? – Helsingin kantaväestö eläköityy. Maahanmuuttajat taas ovat keskimäärin nuorempia eli parhaassa työiässä. On väistämätöntä, että tulevaisuuden työvoiman tarpeeseen osaratkaisu on maahanmuuttajissa. Tasokas ohjaus ja perehdytys koko työyhteisölle ovat siis vielä tär-

■ Christina Huotari kertoo, että maahanmuuttajien neuvontapiste auttaa hyvin erilaisissa ongelmissa. Kysyä voi lähes mitä vain.

keämpiä kuin aikaisemmin. Mitä perehdytys käytännössä tarkoittaa? – Arvioidaan, että tällä hetkellä noin viisi prosenttia henkilöstöstämme puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Joukossa on hyvin erilaisia ihmisiä eri maista ja koulutustaustoista. Maahanmuuttajataustaista henkilöstöä on paljon esimerkiksi terveydenhuollon, päivähoidon ja koulujen henkilöstössä, bussinkuljettajina ja kiinteistöpalveluissa, joten perehdytyksessä lähdetään aina kunkin yksilön ja työyhteisön tarpeista.

paamiskerralla. Keskimäärin neuvontapisteessä asioidaan 2–3 kertaa. Neuvontapisteeseen voi marssia sisään ilman ajanvaraustakin. Jos asiakkaalle ei löydy vapaata työntekijää, hänelle varataan aika seuraavalle päivälle. Henkilökohtaista palvelua ja apua saa aina nopeasti.

Asiakaskunta kasvaa jatkuvasti

Huotari kertoo, että neuvontapiste on saanut hyvää palautetta sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta. – Asiakkaat ovat kokeneet, että he ovat saaneet asiansa järjestykseen. Moni on sanonut, että ei olisi selvinnyt yksin esimerkiksi oleskeluluvan hakukaavakkeesta. Tulevaisuus voi tuoda muutoksia neuvontapisteen toimintaan. Keskusteluja käydään esimerkiksi siitä, pitäisikö palvelu siirtää keskustaan. – Jos neuvontapiste siirretään keskustaan, saavutettavuus koko kaupungin asukkailla paranee. Asiakaskunta ehkä muuttuu: yhä useampi asiakkaamme olisi työperäinen muuttaja tai opiskelun tai perheen takia Helsinkiin muuttanut. Helsingin maahanmuuttajien neuvontapiste on mukana Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Otaniemen kehitys Oy:n kanssa NEO-SEUTU hankkeessa. EU:n ESR-hankkeen tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudulle yhteinen henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ja malli. • > Lisäinfoa maahanmuuttajien neuvontapisteestä: www.hel.fi/sosv > Neuvonta > Maahanmuuttajien neuvontapiste.

Mitä haasteita maahanmuuttajien osuuden lisääntyminen henkilöstössä asettaa esimiehille ja muulle henkilöstölle? – Jokaisen työyhteisön jäsenen – ei vain johdon – pitäisi ottaa uusien työkaverien ohjaus ja perehdyttäminen huomioon. On yhdessä syytä valmistautua ja miettiä, mitä rekrytoinnin jälkeen tapahtuu, miten maahanmuuttajataustaisia kollegoita ohjataan ja perehdytetään ja miten ammatillista kehittymistä edistetään monimuotoistuvissa työyhteisöissä.

Helsingin henki | joulukuu 2009

kaffella

Kunto remonttiin!

n Erja Laakkonen (oik.) kertoo Tiina Nuotiomaalle, että hänen työpaikallaan arvostetaan sitä, että kaupunki järjestää mahdollisuuksia hyvinvointiin.

Helsingin henki | joulukuu 2009

teksti MARIA HALAVA kuvat ARTO WIIKARI

Viisi päivää ohjattua liikuntaa, yhdessäoloa työkavereiden kanssa ja valmiita aterioita eteen tarjoiltuina. Lomaa? Ei aivan, vaan kunnon remontointia. Kaupunki järjestää kuntoremontteja vuoden ympäri. Ensi vuoden haut ovat jo käynnissä.

almin uimahallin ovi käy aikaisessa aamussa tiheään. Sisällä vastaan lyö kostea ilma ja kloorin tuoksu. Uimahallin kahvilassa istuvat henkilöstökeskuksen suunnittelija Tiina Nuotiomaa ja päiväkoti Nurkan lastenhoitaja Erja Laakkonen. Keskustelu naisten välillä pulppuaa vilkkaana. Aiheena ovat työnantajan kuntoremontit. – Kuntoremontti on ennaltaehkäisevää kuntoutusta. Se on tarkoitettu työntekijälle, jonka työ- tai toimintakyky on heikkenemässä ja joka itse haluaa parantaa sitä, Nuotiomaa kertoo. Kuntoremontti kestää viisi päivää, joiden aikana järjestetään erilaista ohjattua ryhmäliikuntaa, ulkoilua, yhdessäoloa sekä luentoja ja tietoiskuja muun muassa terveydestä ja työssä jaksamisesta. Kuntoremontin aluksi jokainen osallistuja käy läpi testit, joissa mitataan peruskunto. Sitten ammattiohjaajat laativat testien pohjalta jokaiselle oman kunto-ohjelman. Kuntoremonttiin pääsee vuosittain noin 1 700 kaupungin työntekijää. Jokaisella virastolla ja liikelaitoksella on omat paikkamääränsä. – Kuntoremonttiin tarvitaan työterveyshuollon allekirjoittama myönteinen kuntoutuspäätös. Lisäksi ehtona on, että työntekijä on ollut kaupungilla töissä vähintään vuoden ennen kuntoremonttia ja työsuhde jatkuu vielä vuoden sen jälkeen, Nuotiomaa selventää. Erja Laakkonen osallistui ensimmäisen kerran keväällä 2004. Kokemuksesta innostuneena hän haki tänä talvena kuntoremonttiin toistamiseen. Mikä kuntoremontissa viehättää?

– Olin kuullut työkavereilta paljon hyvää kuntoremonteista. Tutun lastenhoitajan kannustamana minäkin sitten päätin hakea, Laakkonen toteaa. Laakkoselle kuntoremontti merkitsi liikunnan ja oppimisen lisäksi omaa aikaa, vaikka etukäteen hän mietti, voisiko remonttiin lähteä. – Mietin, miten töissä ja kotona pärjättäisiin sillä välin, kun minä olen poissa? Hyvinhän se lopulta meni.

Kuntoremontti oli tiukkaan ohjelmoitu aamusta iltaan. Toimintaa oli niin sisällä, ulkona kuin vedessäkin. – Lajit olivat sekoitus uutta ja vanhaa. Kokeilimme kaikenlaista rivitanssista nyrkkeilyyn ja vesijuoksusta taijiin. Lajeihin uskalsi heittäytyä, vaikkeivät ne välttämättä etukäteen tuttuja olleetkaan, Laakkonen muistelee. Kurssin jälkeen hän kertoo olleensa ”innosta pinkeänä”, mutta pian liikuntatottumukset taantuivat normaalitasolle. Toiseen kuntoremonttiinsa hän lähtee hakemaan uutta motivaatiota.

”Kuntoremontista hyötyy niin työntekijä kuin työnantajakin. Liikunnalla on suuri merkitys hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.” Kuntoremontti auttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kumpi siitä hyötyy enemmän – työntekijä vai työnantaja?

– Hyötyä kuntoremontista saa niin työntekijä kuin työnantajakin. Liikunnalla

on suuri merkitys hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Jos et liiku, et myöskään jaksa töissä tai vapaalla, Laakkonen vahvistaa. – Moni kaipaa vinkkejä arjen liikuntaan. Yksi haluaa löytää uuden lajin, toinen uudenlaista harjoittelua vanhan lajin parissa, Nuotiomaa toteaa. Päiväkoti Nurkan henkilökunnasta noin puolet on käynyt kuntoremontissa. Koko työyhteisö iloitsee, kun joku pääsee kuntoremonttiin, ja arvostaa sitä, että työantaja järjestää niitä. Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen myös erityisryhmien kuntoremontteja. Mitä ne ovat ja kenelle ne on tarkoitettu?

– Kaupunki tarjoaa peruskuntoremontteja, avokuntoremontteja ja riskiammatteihin suunnattuja kuntoremontteja vuoden ympäri, Nuotiomaa kertoo. Peruskuntoremontteihin kuuluvat myös omat kuntoremontit liikunnallisille ihmisille, sillä joskus harjoittelu saattaa olla liian yksipuolista. Näillä kursseilla paljon liikkuvat työntekijät voivat saada esimerkiksi vinkkejä ja tietoa monipuolisempaan harjoitteluun. Ne työntekijät, joilla on jostain syystä suurempi riski joutua työkyvyttömäksi, ohjataan erityisryhmille suunnattuihin kuntoremontteihin. Lievästi uupuneille on tarjolla voimavarakursseja – elintapojen muutoksesta taas haaveileville löytyy elintärkeät elämäntavat -kursseja. TULES-ryhmät puolestaan on suunnattu varhaisen vaiheen tuki- ja liikuntaelinsairauksista oirehtiville. Erityisryhmien kuntoremontteihin on omat paikkansa, jotka eivät syö pe-

ruskuntoremontteihin varattuja paikkoja. Konsepti on sama kuin peruskuntoremonteissa. Mistä kuntoremonteista saa tietoa ja miten niihin voi hakea?

– Työterveyshoitajilla on tieto ensi vuodelle jaettavasta paikkamäärästä. Kaikkien kuntoremontista kiinnostuneiden kannattaa siis ensiksi olla yhteydessä omaan työterveyshoitajaansa, Nuotiomaa sanoo. Kuntoremontteja järjestetään useassa eri paikassa, mutta perusohjelma on kaikkialla sama. Lajien monipuolisuudella pyritään varmistamaan, että jokainen löytää itselleen mieluisan lajin, jota voi jatkaa kotioloissakin. Tietoa kursseista, kurssipaikoista sekä ohjeet kuntoremonttiin hakeutumisesta löytyy Heli-intrasta. Jos työterveyshuolto arvioi työntekijän olevan terveydellisesti sopiva kuntoremonttiin ja kirjoittaa myönteisen kuntoutuspäätöksen, voi työntekijä hakea mukaan. Nuotiomaa tarkentaa, että koska hakemukseen tarvitaan esimiehen allekirjoitus, on tärkeää keskustella ensin esimiehen kanssa ja etsiä yhdessä sopiva ajankohta osallistumiselle. – Toivoisin, että esimiehillä olisi enemmän tietoa kuntoremonteista ja he osaisivat ehdottaa niitä alaisilleen. Asia voitaisiin ottaa esille vaikka kehityskeskusteluissa, hän ehdottaa. Uimahallin kahvila täyttyy altaasta nousevista kuntoilijoista. Nuotiomaa ja Laakkonen antavat tilaa uimareille ja suuntaavat omille työpaikoilleen. •

Mikä kuntoremontti? > Kuntoremontit on tarkoitettu työntekijöille, joiden työ- tai toimintakyky on heikkenemässä ja jotka haluavat ja pystyvät sitä omatoimisesti parantamaan. > Kuntoremonttiin tarvitaan työterveyshuollon allekirjoittama myönteinen kuntoutuspäätös ja hakemukseen esimiehen allekirjoitus. > Noin kuukautta ennen kuntoremontin alkua kurssilaiset saavat vahvistuksen ja kutsukirjeen yhteiseen infotilaisuuteen. > Kuntoremontin ajaksi haetaan palkallista virka- tai työvapaata.

> Kuntoremontti käynnistyy viiden päivän jaksolla kuntoutuslaitoksessa. Kuntoremontteihin kuuluu majoitus kahden hengen huoneissa, puolihoito ja välipala. Matkat osallistuja maksaa itse. > Toiseen kuntoremonttiin voi hakea, kun ensimmäisestä on kulunut neljä vuotta. > Kuntoremontit rahoittaa Helsingin kaupunki ja Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL tai Lomaliitto. > Lisätietoa: Heli-intra > Henkilöstö > Kuntoremontti

Helsingin henki | joulukuu 2009

projekti teksti PETTERI HARJULA kuvat HELSINGIN KAUPUNKI ja Leif Rosnell/VR

Joukkoliikenne seu Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne organisoidaan uudelleen vuoden alusta. Uusi rakenne selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja luo mahdollisuudet yhteistyön kasvulle pääkaupunkiseudun kehyskuntien kanssa.

udessa organisaatiomallissa uusi kuntayhtymä Helsingin Seudun Liikenne (HSL) vastaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelusta, hankinnasta ja taloudesta. HSL tilaa toimivan joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseksi tarvitsemansa palvelut alueen eri liikenneoperaattoreilta, joihin kuuluu kuusi eri linja-autoyhtiötä, lähijunaliikenteestä vastaava VR, lauttaliikenteestä vastaava Suomenlinnan Liikenne Oy sekä suu-

rimpana metro- ja raitiotieliikenteestä vastaava HKL. Muutoksen myötä muun muassa HKL:n itse hoitamat suunnittelutehtävät ja lipuntarkastus siirtyvät uuteen organisaatioon, muut toiminnot jäävät HKL:ään. – HKL:n noin 1 200 työntekijästä 150 siirtyy uuteen organisaatioon liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä eli heidän työsuhde-etunsa säilyvät ennallaan, HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo.

Roolit selkenevät

Suunnilleen puolet pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pyörittämiseen ja infrastruktuurin kunnossapitoon tarvittavasta noin 500 miljoonasta eurosta tulee lipunmyynnistä. Toisen puolikkaan maksavat veronmaksajat. Verojen suuri osuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että järjestelmä olisi tehoton vaan kyseessä on liikennepoliittinen valinta. – Ilman toimivaa joukkoliikennettä tiet ja kadut ruuhkautuisivat yli niiden kapasiteetin, Lahdenranta muistuttaa.

Vesilaitokset yhdistyvät Myös pääkaupunkiseudun vesi-, jäte- ja ympäristöpal-

velut organisoidaan uudelleen vuoden 2010 alusta lukien. Toisin kuin joukkoliikenteen puolella Helsingin Vesi siirtyy kokonaisuudessaan osaksi vuoden alusta perustettavaa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) -kuntayhtymää. Helsingin Veden lisäksi HSY:hyn tulevat mukaan Espoon,

Helsingin henki | joulukuu 2009

Uudessa mallissa HSL on liikennepalvelujen tilaaja ja operaattoriyhtiöt niiden toteuttajia. Aiemmassa järjestelmässä HKL toimi YTV:n ohella palvelujen tilaajana, mutta samalla myös niiden toteuttajana. HSL huolehtii HKL:n ja YTV:n tapaan korttilippujen myynnistä kuluttajille suoraan tai valtuuttamiensa välittäjien kautta. Operaattorien matkustajilta kertalipuista keräämät maksut tilitetään suoraan HSL:lle, joka sopimusten mukaan maksaa HKL:lle ja muille operaattoreille näiden palveluista. Uuden mallin roolijako selkeyttää toimintoja, minkä Lahdenranta uskoo pitkällä tähtäimellä olevan niin kuluttajien kuin työntekijöidenkin etu. – On tärkeää, että yhteistyö perustuu aidolle kumppanuudelle ja operaattorit täyttävät omat roolinsa, hän toteaa. – Pääosa HSL:n palvelukokemuksesta välittyy kuluttajille jatkossakin operaattorien toiminnan kautta. Suoraan HSL:n kanssa matkustajat asioivat vain liikenneneuvonnan, lipun oston ja lipuntarkastuksen yhteydessä. Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset, YTV:n jätehuolto sekä YTV:n seutu- ja ympäristötieto. Uudesta kuntayhtymästä tulee samalla Suomen suurin vesi- ja ympäristöalan palveluiden tuottaja. Sen omistavat yhdessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. HSY:llä tulee olemaan noin 800 työntekijää, ja se tulee palvelemaan yli miljoonaa suomalaista. Vesilaitokset muodostavat HSY:n sisällä oman organisaatiokokonaisuutensa, jonka nimeksi tulee HSY Vesi. HSY Veden työntekijämäärä tulee olemaan 550, joista yli puolet eli 300 on entisiä Helsingin Veden työntekijöitä. Kuten HKL:n ja HSL:n tapauksessakin he siirtyvät HSY:n palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti vanhoina työntekijöinä.

dulliseen yhteistyöhön ”Uusi rakenne mahdollistaa sujuvamman joukkoliikenteen suunnittelun ja toteuttamisen.”

Työntekijän oikeudet turvataan Muutoksissa noudatetaan liikkeen-

luovutusperiaatetta. Sillä tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jossa toiminta

Laajempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön

Muutokseen ei Lahdenrannan mukaan lähdetty siksi, että nykyinen järjestelmä olisi huono. Hanketta valmistelleen työryhmän puheenjohtajana hän tietää, mistä puhuu. – Tavoitteena oli luoda uusi rakenne, joka mahdollistaa joukkoliikenteen suunnittelun ja toteuttamisen laajemmassa piirissä kuin vain Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. Uudessa järjestelmässä ovat pääkaupunkiseudun neljän kaupungin lisäksi mukana jo Kirkkonummi ja Kerava, ja ovi on avoin muillekin kahdeksalle kehyskunnalle. – Jos liikenne Nurmijärveltä Helsinkiin ei kulje sujuvasti, haaste ei ole yksin Helsingin vaan yhteinen. HKL on saanut toiminnastaan joukkoliikenteen suunnittelijana ja toteuttaluovutuksen jälkeen pysyy samana tai samankaltaisena. Liikkeenluovutusta koskeva säännös sisältyy työsopimuslakiin ja viranhaltijoiden osalta lakiin kunnallisista viranhaltijoista. – Periaatteen noudattamisesta ei voi sopia, vaan sitä on sovellettava, kun laissa mainitut ehdot täyttyvät, kertoo työmarkkinalakimies Leena Mattheiszen henkilöstökeskuksesta. Työ- tai virkasuhteen ehdot säilyvät samanlaisina. Uusi työnantaja ei voi muuttaa palkkaa tai työaikaa ilman työntekijän suostumusta.

jana kiitosta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Innovatiiviset ratkaisut, joiden toteuttaminen on toisinaan edellyttänyt riskinottoakin, ovat tuottaneet hyvää tulosta. Yksi esimerkki näistä on Helsingin sisäisessä raideliikenteessä käytössä oleva tekstiviestilippu, joka tullessaan oli ensimmäisiä maailmassa. Nykyisin jopa 40 prosenttia kertalipuista myydään kännykän kautta. Tämänkaltaisen innovatiivisuuden Lahdenranta toivoo myös säilyvän uudessa organisaatiomallissa. – HKL:n rooli muuttuu, mutta toivon sen hyvien perinteiden leviävän HSL:n kautta koko metropolialueelle. Toiveella on hyvät perusteet, sillä melkein puolet HSL:n 350 aloittavasta työntekijästä tulee HKL:ltä. •

Siirtymätilanteessa henkilöstön palkka-, virka- ja työehtosopimuksissa mainitut palvelussuhteen keskeiset ehdot pysyvät entisellään. Siirtyminen tapahtuu entisellä euromääräisellä palkalla. Myös ansaitut lomat siirtyvät pidettäviksi uudessa organisaatiossa. Kaupungin työntekijöiden siirtyessä kuntayhtymien palvelukseen he pysyvät kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, joten eläketurvakin säilyy ennallaan. Mutta jotkut asiat myös muuttuvat. – Asumisoikeus kaupungin palvelussuhdeasunnossa jatkuu voimassaolevan vuokrasopimuksen kestoajan, mutta vuok-

n Matti Lahdenranta uskoo, että HKL:n innovatiivisuus säilyy myös uudessa organisaatiossa ja sen hyvät perinteet parantavat joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulla.

ra määräytyy uuden organisaation noudattaman vuokrajärjestelmän mukaan, Mattheiszen sanoo. Kaupungin henkilöstöetuudet – esimerkiksi tämä lehti – päättyvät ja määräytyvät jatkossa uuden organisaation mukaan. Myös henkilöstökassan jäsenyys päättyy. – Kuitenkin mahdolliset lainat säilyvät alkuperäisin ehdoin, kunhan asiasta sopii kassan kanssa. Yhteistoiminta- ja luottamusmiesjärjestelyt sekä työsuojelutoiminta määräytyvät jatkossa uuden organisaation järjestelmän mukaisesti.

Helsingin henki | joulukuu 2009

teksti OUTI NIEMELÄ kuvat SUVI LAINE

Vauhdin

■ Minna Kaljunen nauttii työn vaihtelevuudesta ja jopa yllättävistä tilanteista.

ja energian talo Nuorten toimintakeskus Hapessa ideat pulppuavat ja asiat saavat tapahtua. Kohti uutta kuljetaan nuorten ehdoilla.

uoriso-ohjaaja ei näe työssään kahta samanlaista päivää. Työn sisällön muodostavat ensi sijassa nuorten omat toiveet. Tämän vuoksi uusia ideoita päivitetään jatkuvasti mukaan ja vanhoja hyviksi havaittuja keinoja muunnetaan ajan mukaan sopivammiksi. Sörnäisissä lokakuussa täyteen vauhtiin päässyt nuorten toimintakeskus Happi kokoaa yhteen niin monia eri nuorisotyön toimijoita ja nuorten omia järjestöjä, että joustavuutta vaaditaan työntekijöiltä rutkasti. – Joka päivä tapahtuu sellaista, mitä ei ole voinut ennakoida. Silloin täytyy reagoida nopeasti ja siirtää tekeillä olevat työt myöhemmäksi, sanoo nuoriso-ohjaaja Minna Kaljunen nuorisoasiainkeskuksesta. Työpäiviin sisältyy nuorten toimintojen organisointia, tapahtumien suunnittelua ja järjestelyä sekä tavaroiden ja välineistön hankintaa ja huoltoa. Lisäksi ohjaajat vetävät talossa teatteri-, kädentaito- ja valokuvauspajoja. Nuoria kohdataan tarpeen tullen myös kahden kesken. Kuulostaa työltä, jossa saa muuntua moneksi. Miten tällaisen monimuotoisuuden kanssa pärjää? – Työ onneksi opettaa tekijäänsä. Kun tarpeeksi pitkään kohtaa uusia ja yllättäviä tilanteita, ei enää osaa pelätä sitä, mitä seuraavaksi eteen tulee, Kaljunen toteaa.

Toiminnallisuus haastaa ja keventää

Happi on niin suuri talo, että erikoistuminen näkyy ohjaajien työssä. Talon media-

Helsingin henki | joulukuu 2009

■ Pirjo Mattila iloitsee siitä, että Hapessa kokoontuu eri alojen toimijoita, joiden ammattitaidosta ja asiantuntemuksesta hyötyvät kaikki. Apua löytyy aina.

keskus Nuorten Mediassa työskentelevän mediatuottaja ja nuoriso-ohjaaja Antti Salmisen perustyönkuvana on tehdä nuorten kanssa julkaisuja erilaisiin medioihin. Nuorten Media pyörittää esimerkiksi nettiradiota, lehtitoimintaa sekä tekee monikameralähetyksiä, joskus televisioonkin.

”Kaiken ytimessä on ryhmätyöskentely, sillä yhä edelleen nuoret haluavat toimia yhdessä. Se tuo merkitystä arkeen.”

■ Jari Mäenpään mukaan nuorten energisyys ja luovuus tarttuu. Ohjaajat pysyvät ajan hermolla ja oppivat uutta.

Neljä kerrosta toimintaa SÖRNÄISIIN AVATTU nuorten toimintakeskus Happi on suuri toimija kaupungin

nuorisotyössä. Työntekijöitä talossa on viitisenkymmentä. Sen lisäksi erilaiset tapahtumat ja projektit työllistävät väkeä. Tiloissa liikkuu ilta-aikaan ja viikonloppuisin satoja nuoria. Nelikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa tulijan ottaa vastaan iloisin värein sisustettu avara 400 hengen sali. Sen yhdessä kulmauksessa sijaitsee nuorten käytössä oleva kahvila. Kolme muuta kerrosta pitävät sisällään monenlaisia toimitiloja nuorten käyttöön. Teatteria, kädentaitoja, bänditreenejä, mediatyöskentelyä, järjestötoimintaa ja paljon muuta – kaikkea tätä nuoret voivat kokeilla upouudessa talossa.

– Ohjaamme nuoria laitteiden käytössä ja opetamme tekemisen kautta. Ensi sijassa pyrimme kuitenkin tekemään itsemme tarpeettomiksi. Tärkeintä on nuorten keskinäinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen, Salminen kertoo. Toiminnallisuus tuntimaisen opettamisen sijaan tuo työhön paljon ilmavuutta ja mahdollisuuksia irrotteluun, eikä yllätyksiltäkään aina vältytä. – Jos vaikka radiopöytä yhtäkkiä hajoaa, niin siltä päivältä radiolähetys jää pitämättä ja täytyy keksiä lennosta jotain uutta tekemistä, Salminen sanoo. Toiminnan ollessa jatkuvassa liikkeessä ovat ohjaajien voimat toisinaan koetuksella. Joustavuus kätkee sisälleen kuitenkin paljon korvaamatonta: kun uutta ideoidaan jatkuvasti, pystyy omaan työnkuvaan vaikuttamaan. Tiukoista tilanteista selvitään jokapäiväisen keskustelun kautta. Huumori, joskus hurttikin sellainen, on arjessa kiinteästi läsnä. – Meillä on onneksi vahva puhekulttuuri, jossa kaikki voivat purkaa tuntojaan ja näkemyksiään. Pidämme toinen toisistamme huolta, Kaljunen kertoo.

Yhteinen tukikohta

Hapessa kokoontuu suuri joukko ennen erillään ympäri kantakaupunkia toimineita toimipaikkoja. Muun muassa ennen Hattutehdas-nimellä toiminut mediakeskus muutti taloon, samoin teki Narrin teatteri, Nuorten Ääni -toimitus ja Kallion nuorisotalo. Tällä hetkellä eri osastojen väkeä työllistää vielä toimenkuvien hahmottaminen ja eri tehtävien yhteen sovittaminen. – Muutoksen laajuutta voi miettiä sen kautta, mitä tapahtuisi, jos vaikka neljä terveyskeskusta lykättäisiin yhteen, Hapen projektikoordinaattori Pirjo Mattila kuvailee. Liian tiukkoja rajoja eri toimijoiden välille ei haluta vetää, sillä monen alan asiantuntijan ammattitaidosta hyötyvät kaikki. Aina on joku, jolta voi kysyä apua, kun ei itse ymmärrä. Vaikka tottuminen uusiin tiloihin vie aikansa ja nuorisotyö on jatkuvasti uusien muutosten keskellä, on olemassa jotain, mikä pysyy. – Kaiken ytimessä on ryhmätyöskentely, sillä yhä edelleen nuoret haluavat toimia yhdessä. Se tuo merkitystä meidän kaikkien arkeen, Kaljunen sanoo. Alakerrassa käy vilske. Edellisellä viikolla järjestetyn LAN-tietokonetapahtuman puitteita puretaan, ja tiloja järjestetään illaksi uusia tulijoita varten. Sisälle valuu pikku hiljaa eri-ikäisiä nuoria. Yhteisöllisyys on se asia, mikä tästä talosta jää mieleen. Täällä riittää happea kaikille. •

Nuorten kanssa aallon harjalla

Nuorten kanssa työskennellessä pysyy täysillä mukana siinä, mitä kaupungilla, netissä ja maailmalla ylipäänsä tapahtuu. Tietotekniikan uutuudet, vaikkapa hauskat youtube-videot, kantautuvat ohjaajien korviin helposti. – Tässä työssä on tiukasti ajassa mukana, eikä jää polkemaan samoja polkuja, kuvatoimittaja, nuoriso-ohjaaja Jari Mäenpää pohtii. ”Pysyy ajan hermoilla ja itsekin nuorena, tietää mistä puhutaan”, ohjaajat vastaavat kysyttäessä työn parhaista puolista. Nuorten energisyys tarttuu, kun luovuus ja toiminta täyttävät talon neljä kerrosta lattiasta kattoon. – On aina yhtä upeaa, kun pääsee seuraamaan nuorten luovaa työskentelyä vierestä. Jokaisella on erityislahjoja, joita me yritämme nostaa esiin, Salminen toteaa.

■ Antti Salminen ohjaa nuoria mediatyöskentelyyn ja opettaa heitä tekemisen kautta. Tärkeintä on yhdessä tekeminen.

Helsingin henki | joulukuu 2009

{ erikoinen ammatti } teksti OUTI NIEMELÄ kuvat ARTO WIIKARI

Siltana museoiden välillä Maakuntamuseotutkija neuvoo ja opastaa eteenpäin, kun museotyöntekijää askarruttaa.

Helsingin henki | joulukuu 2009

iesitkö, että Vallilassa sijaitsee Suomen pienimpiin museoihin lukeutuva Siirtolapuutarhamuseo, Vantaalla hiljattain avattu Koripallomuseo ja Kruununhaassa Väestönsuojelumuseo? Näitä museoita yhdistää pikkuruisen koon lisäksi se, että niiden toiminta pyörii suureksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Kaiken kaikkiaan pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla toimii kuutisenkymmentä erikokoista kulttuurihistoriallista museota Helsingin kaupunginmuseon kymmenen yksikön lisäksi. Museoiden välillä asiantuntevana siltana toimii maakuntamuseotutkija Ulla Teräs kaupunginmuseosta. Hänelle soitetaan silloin, kun apua kaivataan vaikkapa näyttelysisältöjen suunnittelussa tai kokoelmien luetteloinnissa. Suomi jaettiin 80-luvun alussa maakuntamuseoalueisiin, joita tällä hetkellä on 22. Teräs vastaa kuudenkymmenen museon Keski-Uudenmaan alueesta.

Kulttuuriperintö kunniassa

Maakuntamuseon keskeisin tehtävä on toimia kulttuuriperinnön alueellisena asiantuntijana. Maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön tutkijat työskentelevät rakennussuojelukysymysten parissa, kun taas varsinainen museoyhteistyö kuuluu maakuntamuseotutkijalle.

ympäristö teksti ILPO SALONEN kuva KARI PILKKAKANGAS / HELSINGIN ENERGIA

Valoa kansalle n Ulla Teräs neuvoo, koordinoi ja vastaa 60 museosta Keski-Uudellamaalla. Hän toimii kulisseissa, mutta jälki näkyy kävijöille kiinnostavien museokokoelmien kautta, laadukkaana museotoimintana.

– Olen lyhyesti muotoillen museoneuvoja ja koordinoin alueeni museotyötä. Asiakkaitani ovat museoiden lisäksi erilaisia kokoelmia hallussaan pitävät yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt, Teräs vahvistaa. – Museokävijän näkökulmasta toimin siis kulisseissa. Toki työni jälki näkyy kävijöille siten, että vaikutan osaltani museotoiminnan laadukkaana pysymiseen. Teräksen alueen museoista noin puolet on ammattimuseoita, toinen puoli harrastajavoimin tai sivutoimisesti ylläpidettyjä. – Pelkkien ammattimuseoiden ylläpito kaventaisi museokenttäämme merkittävästi. On tärkeää, että pienetkin yhteisöt ja yritykset pitävät yllä omia muistojaan. Me maakuntamuseon työntekijät olemme taho, jonka puoleen voi kääntyä, kun kaipaa neuvoa ja tukea oman kulttuuriperinnön säilyttämisessä.

Yhteistyöllä selkeyttä verkostoon

Teräksen työ on hyvin liikkuvaa. Kokouksia on paljon niin eri museoiden väen kuin erilaisten työryhmien ja toimikuntien kanssa. Kaikki perustuu yhteistyöhön. – Kuuntelen eri museoiden toiveita ja pyrin vastaamaan niihin. Koska museot ovat kovin erilaisia, joustavuutta tarvitaan paljon. Teräs pitää työssään myös tiedon langat hyppysissään, tiedottaa alueensa museoille ajankohtaisista asioista ja välittää arvokkaita kokemuksia eteenpäin. Maakuntamuseo järjestää museoille vuosittain yhteisiä tapaamisia ja koulutuksia. Tällä hetkellä työlistalla on kokoelmayhteistyön kehittäminen. Museotyössä on hänen mukaansa tärkeää, että eri toimijat tietävät, mitä muiden kokoelmat pitävät sisällään, ettei samaa esineistöä ja tietoa kerätä turhaan moneen kertaan.

Sukupolvien ketjussa

Museoita on Suomessa väkimäärään nähden paljon. Keskeinen kysymys tänä päivänä onkin se, miten museoiden toiminta turvataan parhaalla tavalla tulevaisuudessa. – Museotyössä aikaperspektiivi on pitkä. Jatkuvasti täytyy miettiä, mitä me haluamme tallentaa tästä ajasta tulevien sukupolvien nähtäväksi. Siksi jokainen esine vitriineissä on tarkkaan harkittu. •

Helsingin teiden ja katujen valaistus paranee lähivuosina kirjaimellisesti silmissä. Uudet valaisimet valaisevat tasaisemmin. Samalla säästyy sähköä.

elsingissä on noin 80 000 katu- ja puistovalaisinta, ja vuoteen 2015 mennessä niistä on määrä uusia 47 000. Valaistuspäällikkö Juhani Sandström rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta kertoo, että vielä loppuvuonna vaihdetaan 3 000 ja ensi vuodesta alkaen vuosittain noin 9 000 valaisinta. – Valaistuksesta tulee tasaisempaa, jolloin häikäisy kadulla kulkevien silmiin ja kadunvarren asuntoihin vähenee merkittävästi. Lisäksi valaistuksen säätelyllä vältytään ylivalaisemiselta. Valaistustarve kuulaana ja kirkkaana talvi yönä ei ole sama kuin vaikkapa tihkusateisena ja sumuisena syysyönä. Myös aamuyön hiljaisina tunteina valaistustarve on erilainen kuin ruuhka-aikoina.

Valkoista ja kellertävää

Valkeahkon yleisvalon tilalle tulee kaksi perusvaihtoehtoa. Toinen on lähes päivänvalon kaltaista valkoista valoa, joka toistaa värit erinomaisesti. Toinen, hieman kellertävä, toistaa värit huonommin mutta parantaa erotuskykyä. – Kellertävää valoa käytetään lähinnä liikenneväylillä, valkoista valoa keskustojen kävely-ympäristössä sekä viher- ja asuinalueilla. Kymmenen viime vuoden aikana sekä katuvalaisimet että -lamput ovat kehittyneet valtavasti. Esimerkiksi 70-wattisella lampulla saadaan sama valaistusteho kuin aiemmin 125-wattisella. Lisäksi parempien valonjako-ominaisuuksien takia valaistuksen laatu paranee. – Joissain tapauksissa joudutaan uusimaan myös valaisinpylväitä, kaapeleita ja muita laitteita. Lisäksi mahdollisen ohjausjärjestelmän käyttöönotosta tulee lisäkuluja. Kokonaiskustannukset liikkunevat 40 miljoonassa eurossa. Tavoite on, että energiaa säästyy noin neljännes. Tämä tarkoittaisi vuosittain jopa kahden miljoonan euron säästöjä energiamenoissa. Moniin uusiin valonlähteisiin, etenkin ledeihin, on kohdistettu suuria odotuksia. Niiden mahdollisuuksia katuvalaistuksessa tutkitaan parhaillaan.

Edessä koko maassa

Valaistus- ja sähkösuunnitteluun erikoistunei-

Energiapihejä jouluvaloja JOULUVALAISTUKSESTA huolehtivat pääasias-

sa kiinteistöt, tavaratalot ja kauppiasyhdistykset. Jouluvalot perustuvat yhä useammin ledeihin tai muihin vähän energiaa kuluttaviin tekniikoihin. Viime talvena Helsingin Energia toteutti Esplanadin puistoon jouluvalaistuksen. Vaikka käytössä oli noin 100 000 valkoista lediä, kokonaistehonkulutus oli vain noin 9 kW eli ison kiukaan verran. – Jos valaistus olisi toteutettu perinteisillä miniatyyrihehkulampuilla, energiankulutus olisi ollut yli viisinkertainen. Espan valaistusta on tarkoitus jatkaa ja hieman laajentaakin tänä vuonna, Juhani Sandström kertoo.

ta suunnittelijoita on Sandströmin mukaan Suomessa melko vähän, kuten myös ulkovalaistusasennuksiin erikoistuneita asentajia ja urakoitsijoita. – Alan toimijoiden toimituskyky saattaa olla lähivuosina koetuksella, kun muutkin kunnat alkavat uusia valaistuksiaan. On arvioitu, että koko maassa uusitaan seuraavien viiden vuoden kuluessa noin miljoona ulkovalaisinta. •

Helsingin henki | joulukuu 2009

talous teksti VELI-PEKKA LESKELÄ kuva PERTTI NISONEN

Alkutietojen kerääminen sai joskus hullunkurisia piirteitä. Työväenopisto oli muuttamassa vuosi sitten, kun kartaston tekijät kutsuttiin pahoitellen paikalle. – Sitten me kirjasimme tietoja muuttolaatikoiden keskellä ja ulkona vihmoi räntää. Kyllä oli kafkamainen tunnelma, Heikkinen muistelee.

Tieto yhdessä paikassa

Helsingin palvelukartta vuoden 2009 saavutus Helsingin palvelukartta lisää hallinnon avoimuutta, viestintää ja vuorovaikutusta. Samalla se tehostaa toimintaa ja säästää kuluja, kun päällekkäisiä järjestelmiä voidaan poistaa.

alvelukartan työstämisestä palkittiin neljä projektin vetovastuussa ollutta, mutta palvelun kehittämiseen osallistuivat kaikki hallintokunnat, kertoo projektin vetäjä Mirjam Heikkinen talousja suunnittelukeskuksesta. – Me olimme ne neljä onnellista, naurahtaa kiinteistöviraston toimistopäällikkö Matti Arponen, joka vastaa projektin paikkatiedoista ja kartoista. Muut palkitut Heikkisen ja Arposen ohella olivat palvelukartan palauteosasta vastaava Heli Rantanen ja hankkeen ohjauksesta ja tietoteknisistä ratkaisuista vastaava Kari Miskala, molemmat talousja suunnittelu-

Helsingin henki | joulukuu 2009

keskuksen tietotekniikkaosastolta. He iloitsevat paitsi palkinnosta myös haastavasta, hyödyllisestä ja onnistuneesta projektista, joka tehtiin ripeästi. Palvelukartassa on käytetty runsaasti jo olemassa olevaa tekniikkaa ja tietoa. Se käynnistettiin joustavasti ja vaiheittain sitä mukaa kun uutta tietoa liitettiin järjestelmään. Projektia johti talousja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto. Teknisestä toteuttamisesta huolehtivat helsinkiläinen Affecto Finland, joka rakensi tietovaraston, ja espoolainen Sito, joka suunnitteli kartaston kaupungin karttapalvelujen yhteyteen. – Tavoite oli tehdä vähemmällä enemmän. Tässä onnistuimme harvinaisen hyvin, Miskala iloitsee.

Palvelukartta avattiin yleisölle viime joulukuussa. Ensimmäiseksi siihen liitettiin sosiaaliviraston tiedot, ja uusia tietoja lisättiin sitä mukaa kun työ edistyi. Tiedot palvelukartalle haetaan tietovarastosta, joka on osa kaupungin tietovarastoratkaisua. Tietovarastoon kootaan kaupungin kaikista palveluista perustiedot, jotka yhdistetään sijaintitietoon. Tieto löytyy hakusanoilla. Kun uusi asukas muuttaa kaupunkiin, hän voi katsoa palvelukartasta, mitä palveluita sijaitsee vaikkapa kilometrin säteellä kodin ympäristössä. Palvelukartta kertoo esimerkiksi, missä sijaitsevat koulu, lasten päivähoito, uimahalli, jäähalli ja pallokenttä. – Palvelukartan tietovarastossa on noin yhdeksän tuhatta palvelutietoa. Sillä on liittymiä moniin muihin tietotekniikka- ja paikkatietopohjaisiin hankkeisiin, Arponen vahvistaa. – Jatkossa pyritään siihen, että järjestelmä toimisi itseohjautuvasti, niin että hallintokunnat päivittävät palvelukartan tietoja itse. Se on välttämätöntä, sillä muuten tiedot vanhentuvat, Arponen ja Miskala painottavat. Palvelukartan intranet-versio sisältää sellaista tietoa, joka on tärkeää kaupungin henkilöstölle, kuten esimerkiksi tietoa työterveydenhuollosta. – Väestötietoja lisätään palvelukartalle lähitulevaisuudessa yhteistyössä tietokeskuksen kanssa. Vielä pitää miettiä, mikä tieto on vain henkilöstön käytössä, Heikkinen pohtii.

Avoimuutta lisää

Palvelukartan lähtökohtana on hallinnon avoimuuden lisääminen. Se on kirjattu hankkeen tavoitteisiin kaupungin linjapäätöksen mukaisesti. Samalla on kaadettu ennen niin tärkeitä julkisen hallinnon ja yksityisen elinkeinoelämän välisiä raja-aitoja. Kyseessä on myös viestinnän ja vuorovaikutuksen kokeilu. Palvelukartassa hyödynnetään sosiaalisen median käytäntöjä, kuten avointa keskustelua, linkityksiä ja avoi-

lutietoja voidaan hyödyntää kaupunginosayhdistysten kotisivuilla, Rantanen jatkaa.

daan ohjata sähköisesti niiden viranhaltijoiden käsiteltäväksi, joiden työhön palaute liittyy. Vastaus annetaan mahdollisimman pian, ja sekin tulee kaikkien nähtäväksi. Tällä pyritään siihen, että sama vastaus palvelisi jatkossa muitakin asiakkaita. Asiakas saa tietoa entistä tehokkaammin, samalla kun palautepalsta hyödyttää suurempaa joukkoa. Tämä tehostaa kaupungin työtä ja palvelua. Palautepalsta on avattu jo seitsemässä virastossa. Palautteen käsittelyä ja siihen vastaamista pyritään yhdenmukaistamaan.

Palaute on julkista

Seudullinen yhteistyö etenee

”Seuraavaksi selvitetään, kuinka palveluiden hakua voidaan seudullistaa. Siinä on haasteensa.”

Uutta on toimipisteisiin kytketty palautekanava, jossa viestit tulevat verkkoon kaikkien nähtäväksi. Palaute voi-

Seuraavaksi selvitetään, kuinka palveluiden hakua voidaan seudullistaa. Vantaalla, Kauniaisilla ja Espoolla on

omia järjestelmiä, joiden tietoja pyritään liittämään jatkossa palvelukarttaan. Työ on jo alkanut pilottihankkeella: yhteistyötä kokeillaan Kuninkaankolmiossa – seudulla, jossa Helsinki, Vantaa ja Espoo liittyvät toisiinsa. Siinä on haasteensa. Palvelukartta on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin. Se valittiin Malmössä marraskuussa pidetyn kansainvälisen European eGovernment Awards 2009 -kilpailun finaaliin. Tekijät kertovat, että muuallakin tehdään hienoja sivustoja, mutta palvelukartta poikkeaa muista kattavalla tietovarastoratkaisullaan. Tällaista palvelua tarvitaan Helsingissä, sillä se tehostaa kaupungin työtä ja säästää kuluja, kun päällekkäisiä järjestelmiä voidaan vähitellen poistaa. •

d e n

Vuo

mia rajapintoja. Toimipisteiden tiedot on linkitetty pääkaupunkiseudun reittioppaaseen. Myös yhdistykset ja yritykset voivat liittää kaupungin palveluita GoogleMapsin päälle rakennettuihin karttapalveluihinsa, joihin törmää netissä esimerkiksi haettaessa kaupungista ravintolaa tai muita alueellisia palveluita. – Mietimme kyllä ensin, voiko tietoja luovuttaa noin vain. Mutta mitä se haittaa – tämähän vain parantaa kaupungin palvelua, Rantanen toteaa. – Yritykset voivat itse päättää, mitä palveluja he haluavat julkaista omilla sivuillaan, vahvistaa Miskala. – Teemme yhteistyötä myös muun muassa Helkan eli Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n kanssa. Palve-

sa a v

2009

u s www.hel.fi/

palvelukartta

> Kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinto myönnettiin nyt toista kertaa. > Tänä vuonna teemana oli Vähemmästä enemmän – Uusi mahdollisuus. > Kilpailuun osallistui 23 innovaatiota. > Kilpailulla kaupunki haluaa kannustaa ja rohkaista henkilöstöä luovuuteen ja oman työn tarkasteluun uusista näkökulmista. > Viime vuonna voiton vei nuorisosasiainkeskuksen Netari.fi-hanke, joka on vienyt kunnallisen nuorisotyön nettiin.

■ Heli Rantanen, Kari Miskala, Mirjam Heikkinen ja Matti Arponen iloitsevat palkinnosta ja kiittävät kaikkia yhteistyöstä. Kehitystyö jatkuu.

Helsingin henki | joulukuu 2009

palvelu teksti MINNA KATAJA kuvat TOMMI TUOMI

Toimiva tehokas Haartman Potilaan yksityisyys ja viihtyisyys ovat Haartmanin sairaalassa avainsanoja. Ne parantavat ja nopeuttavat edellytyksiä kuntoutua.

uutama potilas yskii Haartmanin sairaalan avarassa aulassa ja odottaa pääsyä hoitoon. Potilaat ilmoittautuvat päivystyksen vastaanottopisteissä, joita ympäröivät modernit lasiset seinät – omia vaivojaan ei tarvitse kailottaa kaikille. Päivystyksen tyypillisin asiakas on vanhus, jolla on useita sairauksia. Päivystykseen tulee myös potilaita, joilla on infektio, rintakipua, vatsakipua tai heille on sattunut tapaturma. Haartmanin sairaalassa on yhdistetty terveyskeskuspäivystys sekä sisätauti- ja pientraumapäivystys. Lisäksi sairaalassa aloitti lokakuun alusta hammaspäivystys. – Yhteispäivystystä harjoiteltiin jo Marian sairaalassa tammikuusta lähtien. Nyt se on muodostunut rutiiniksi, ja toimintaa sovelletaan täällä uusissa tiloissa, kertoo

Haartmanin palvelut > yhteispäivystyspoliklinikka > päivystys- ja valvontaosasto > neljä päivystystä tukevaa vuodeosastoa

ylihoitaja Eeva-Maria Rikkilä-Kettunen. Vaikka muutto oli suururakka, Haartmanin sairaalassa potilaiden hoito käynnistyi syyskuussa tehokkaasti. Muuton aikanakaan toiminta ei saanut keskeytyä. Marian sairaalasta Haartmanin sairaalaan siirrettiin 70 potilasta. – Valmistelut aloitettiin jo vuosi aikaisemmin, ja ne tehtiin huolella. Henkilökunnalle annettiin tarkat ohjeistukset. Kaikki tsemppasivat ja tekivät ylimääräistäkin sii-

”Sekä hoitoon pääsyä että hoitoa on haluttu nopeuttaa. Jo nyt tilastot osoittavat, että hoitopäivissä säästetään selkeästi.”

> sisätautien poliklinikka > pääkaupunkiseudun yhteinen hammaspäivystys > lisäksi sairaalan toimintaa tukevat laboratorio- ja kuvantamispalvelut > terveyskeskuspäivystys auki arkisin klo 16–22 sekä viikonloppuisin ja pyhinä klo 8–22, sairaalapäivystys on avoinna ympäri vuorokauden, mutta hammaspäivystykseen kannattaa soittaa etukäteen > vuodepaikkoja yhteensä 118, ja neljällä vuodeosastolla 24 sairaansijaa kussakin

Helsingin henki | joulukuu 2009

tä ilosta, että päästiin uusiin tiloihin. Siksi muutto sujui mallikkaasti, Rikkilä-Kettunen kuvaa.

Hoitoon pääsy nopeutunut

Potilaan yksityisyys ja viihtyisyys ovat olleet Haartmanin sairaalan suunnittelussa keskeisiä. Rikkilä-Kettusen mukaan kaikki uudistukset parantavat selvästi potilaiden edellytyksiä kuntoutua. – Päivystyspoliklinikan vastaanottoaula on haluttu tehdä rauhalliseksi paikaksi, vaikka hoidettavia potilaita on paljon. Potilasosastoilla on riittävästi vessoja ja suihkuja, ja huoneissa on televisiot ja potilaspaikoilla puhelimet. Potilaille on myös päiväsalit, joissa voi oleskella. Uusia laitteita on Haartmanin sairaalassa paljon. Esimerkkinä Rikkilä-Kettunen mainitsee uudenaikaiset potilasvalvontamonitorit, joista valvotaan sydänkäyriä. Sairaalaan saatiin myös kattoon kiinnitetyt nosturit, joilla potilaita voidaan siirtää. Lisäksi ruoanjakovaunujärjestelmä on uusi. Sekä hoitoon pääsyä että hoitoa on haluttu nopeuttaa. Tilastot osoittavat, että hoitopäivissä säästetään selkeästi. – Vuodeosastolta meillä on jo tilastotietoa, joka osoittaa, että hoitoajat ovat lyhentyneet. Kun Marian sairaala siirtyi Husilta kaupungille viime vuonna, hoitojaksot olivat noin 7–8 päivää. Nyt hoitoajat ovat keskimäärin 5–6 vuorokautta. Turvallisuuteenkin on kiinnitetty paljon huomiota: sairaalassa on riittävästi hätäuloskäyntejä ja monipuolinen palohälytysjärjestelmä. Vartija on paikalla koko vuorokauden ja kamerat valvovat osastoja. Hoitajilla ja lääkäreillä on mukanaan kannettavat ja paikantavat henkilöhälyttimet, ja tietyistä ovista pääsee kulkemaan ainoastaan kulunvalvontalätkällä.

”Lääkärit voivat nyt helpommin kysyä neuvoa Meilahden muilta asiantuntijoilta. Se hyödyttää kaikkia.” Huolellinen perehdytys

Marian sairaalasta Haartmanin sairaalaan siirtyi koko hoitohenkilöstö. Heitä on tällä hetkellä noin 250, ja sairaalan omia lääkäreitä noin 20. Haartmanissa toimii myös Husin sairaalalääkäreitä ja päivystäviä lääkäreitä. Uusia virkoja saatiin 26. – Meillä on nyt myös toimiva varahenkilöjärjestelmä: saamme hoitajalle sijaisen, jos joku sairastuu. Henkilöstö on joutunut sopeutumaan muutoksiin ja opiskelemaan uutta. Työ on myös jakautunut osastoille uudella tavalla. Koulutukseen saatiin henkilöstökeskuksesta määräraha, jolla voitiin irrottaa osastonhoitaja suunnittelemaan perehdyttämistä. Elokuussa kaikki hoitajat kävivät tutustumassa Haartmanin sairaalaan ja sen tekniikkaan noin puolentoista päivän verran. Rikkilä-Kettunen kertoo, että suurin osa henkilöstöstä on tyytyväinen uusiin tiloihin. Moni vuosikymmeniä Mariassa työskennellyt oli kuitenkin ehtinyt murehtia lähtöä tutusta paikasta, sillä vaikka Marian sairaalassa osa tiloista oli epäergonomisia ja huonoja, siel-

lä oli kauniit vanhat vuodeosastot ja oma tunnelmansa. Mariassa potilaita jouduttiin sijoittamaan toisinaan käytäville ja aulat olivat levottomia. Haartmanin sairaalassa osastot ovat rauhallisempia, ja myös henkilöstöllä on enemmän tilaa. Esimerkiksi päivystyspoliklinikalla henkilöstöllä on oma taukotilansa.

Meilahti tuo synergiaetuja

Meilahden sairaala-alue on vilkas, sillä siellä on käynnissä useita isoja rakennusprojekteja. Noin 60 prosenttia potilaista tulee Haartmanin sairaalaan ambulanssilla, mutta hoitoon tai vierailulle saapuville suositellaan mahdollisuuksien mukaan bussia, sillä parkkipaikkoja on vaikea löytää varsinkin iltapäivisin. – Meille tulee potilaita, joiden todetaan tarvitsevan erikoissairaanhoitoa. Nyt kuljetusmatkat Meilahteen ovat lyhyet. Ne lyhenevät yhä, kun Husin Kolmiosairaala valmistuu, sillä sen läpi pääsee kulkemaan Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalle. Synergiaetuja löytyy myös laboratoriotoiminnasta: Haartmanin sairaalan potilaiden näytteet analysoidaan Meilahden sairaalan laboratoriossa. Kiinteistöhuolto ja logistiset palvelut ovat Husin kanssa yhteisiä, ja jäteasemat ovat yhteiset Meilahden sairaalan kanssa. Meilahti on myös laaja asiantuntijayhteisö, joten jatkossa lääkärit voivat kysyä helpommin neuvoa erityisasiantuntijoilta. Sairaalakompleksi hyödyttää niin potilasta kuin henkilöstöäkin. •

n Erja Vepsäläinen (yllä) kirjaa vastaanotossa Pentti Nurmion tietoja. n Lääkäri Jari Mononen (vas.) tekee ultraäänitutkimusta. Hoitaja Ulla Harinen (oik.) testaa nostolaitetta. Ylihoitaja Eeva-Maria Rikkilä-Kettunen kuuntelee, kun apulaisosastonhoitaja Minna Huvinen kertoo osastonsa viikon tapahtumista ja henkilöstövahvuudesta.

Helsingin henki | joulukuu 2009

työhyvinvointi teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

Työtäsi

suojellaan

os sattuu aprikoimaan työtilojensa huoneilmaa, vanhentuneita laitteita tai kireää työilmapiiriä, työsuojelupäälliköt ovat valmiita tarttumaan talikkoon. Tapani Luoma ja Kari Velling on pyöritelty monessa mausteessa. – Joskus on kyse palosaappaan valinnasta, joskus seksuaalisesta häirinnästä. Näiden väliin mahtuu monenlaisia tapauksia ja juttuja, Velling kertoo. – Tässä tehtävässä voisi olla samaan aikaan psykologi, lääkäri, rakennusasiantuntija ja lviasiantuntija, Luoma lisää. Paitsi moniosaamista myös kommunikointikykyä tarvitaan – yhteydenpito virastojen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa viekin

Työsuojelu ratkaisee pulmia homeongelmista työpaikkakiusaamiseen ja pyrkii kehittämään parempia työoloja. Päämääränä on henkisesti virkeä ja fyysisesti voimissaan oleva henkilöstö.

temia sekä hallinto-, henkilöstö- ja työterveyskeskukset. Velling huolehtii viidestä laitoksesta, kuten esimerkiksi pelastuslaitoksesta, ympäristökeskuksesta ja MetropoliLabista. Työsuojelu on neuvontaa sekä ongelmien ennaltaehkäisyä ja korjaamista, mutta myös koulutusten järjestämistä. Lisäksi työsuojelupäälliköt ovat yhteydessä työterveyshuoltoon, pyrkivät verkostoitumaan muiden kuntien kanssa ja pitävät suhteita yllä. Työsuojelussa ei oteta kuitenkaan kantaa palkkaan ja työsuhde-etuihin, elleivät ne sitten mene kiusaamisen puolelle. Oli kyse minkä tyyppisestä riidasta tahansa, harvoin työsuojelusta on jouduttu etenemään oikeuteen asti, vaan monesti asiat ratkeavat puhumalla ja parilla tapaamisella. Isompiin kriiseihin

– Tarvitsisimme kaupungille tarkemmat linjaukset siitä, miten niiden ehkäisemiseksi olisi toimittava, kertoo Velling. – Työtapaturmien tutkinta on vielä aika alussa. Tutkintaa tulisi kehittää, tapaturmien syyt korjata ja niistä oppia. Myös tiedonhallintaa olisi parannettava, Luoma jatkaa. Työsuojelupäälliköt luettelevat lisää kehittämiskohteita. Läheltä piti -tilanteista olisi ilmoitettava paremmin: kaupungilta kului viime vuonna kolme miljoonaa euroa työtapaturmien välittömiin kustannuksiin. Myös sairauspoissaolojen seurantaa olisi kehitettävä, ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentämiseen pitäisi vaikuttaa. Niiden kustannuksiin kului viime vuonna 13 miljoonaa euroa. Työtapaturmien seuranta on jäljessä, kos-

Työsuojelun tehtävinä ovat työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn ylläpito ja edistäminen + työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisy + henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen + ergonomian ja työssä kuormittumisen huomioon ottaminen.

osan työsuojelupäälliköiden päivästä. Heillä ei ole tyypillistä työpäivää tai päivärytmiä, vaan usein suunnitellut työt menevät uusiksi, kun joku kiireellinen asia vaatii hoitoa ensin.

Puhumalla selväksi

Kaupungilla on 13 työsuojelun toimialuetta sekä kaupunkitaso, joissa on yhteensä 51 työntekijää. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa työhyvinvointipäällikkö, työsuojelupäälliköitä, työsuojeluvaltuutettuja, tarkistajia ja erilaisia työntekijöitä. He huolehtivat oman alueensa työhyvinvoinnista ja työsuojelun toteutumisesta. Luoman vastuualueena on kahdeksan virastoa, joihin kuuluvat esimerkiksi Oiva Aka-

Helsingin henki | joulukuu 2009

voidaan ottaa ulkopuolinen konsultti, esimerkiksi työpsykologi. – Työnantajalla on itselläänkin keinoja varoittaa tai rangaista työntekijää sopimattomasta käytöksestä, vaikka siirtämällä kiistan toinen osapuoli toiseen tehtävään, Velling vahvistaa.

Työtapaturmat suurennuslasin alla

Työsuojelussa mietitään jatkuvasti, kuinka kaupungin työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia voitaisiin entisestään parantaa. Velling ja Luoma nimeävät tämän hetkiseksi painopisteeksi työtapaturmien ehkäisemisen – niiden määrä kun on vuosittain kasvanut.

”Työsuojelussa mietitään jatkuvasti, miten kaupungin työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia voitaisiin entisestään parantaa.”

Lisää työsuojeluasiamiehiä KAUPUNGIN TYÖSUOJELU- ja työhyvinvointityön

yhteistoiminnassa korostetaan muutamia keskeisiä periaatteita. Viime aikoina on erityisesti johdon vastuu nostettu esiin. Kun aikaisemmin keskityttiin korjaamaan jo tapahtuneita vahinkoja, nyt painopiste on ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on myös varmistaa, että työhyvinvointia koskeva osaaminen on kunnossa: sitä vahvistetaan jatkuvasti. Samalla halutaan, että esimiehet ja työntekijät tekevät työturvallisuustyötä yhdessä. – Taustalla on työsuojelulainsäädäntö, joka määrittelee työnantajan ja esimiehen vastuun työturvallisuudesta ja korostaa työantajan ja työntekijöiden yhteistyötä, kertoo työsuojelupäällikkö Tapani Luoma. Tänä vuonna työsuojelun yhteistoiminnassa on keskitytty tukemaan virastojen ja liikelaitosten työsuojeluparitoimintaa muun muassa koulutuksen avulla. – Työyhteisöt valitsivat keskuudestaan työsuojeluasiamiehet, jotka muodostivat esimiesten kanssa työsuojeluparin. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on varmistaa, että yhteistoiminta ja yhteisöllinen työskentely toteutuvat. Hän työsken-

telee esimiehen kanssa käytännön asioissa kehittääkseen työolosuhteita sekä hoitaa tämän kanssa työyhteisönsä yhteistoiminta-asioita, Luoma täsmentää. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on seurata kuormitus- ja riskitekijöitä työpaikallaan sekä tehdä niihin liittyviä esityksiä ensisijaisesti yksikön esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle. Tarvittaessa hän osallistuu työpaikan työsuojelua koskevaan tarkastukseen, tapaturmien tutkimiseen tai mahdollisten muiden ongelmien selvittämiseen. Työsuojelun yhteistoiminnan organisointia on muutettu siten, että aikaisemmin oli kaksi virastoryhmää, nyt niitä on viisi. Uudistuksen myötä pystyttiin lisäämään kokopäiväisten työsuojeluvaltuutettujen määrää sekä parantamaan toimintaedellytyksiä.

■ Kari Velling kertoo kollegalleen Tapani Luomalle kokemuksiaan pelastuslaitoksen työsuojelupäällikkönä. Yhteiset keskustelut ovat tärkeää vertaistukea ja auttavat myös jaksamaan ja ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia.

ka kaupungilla on tapaturmavakuutuksien sijaan oma rahasto, josta lakisääteiset korvaukset maksetaan. Mihinkään ei erikseen kirjaudu sitä, kuinka paljon työtapaturmat todellisuudessa maksavat. Tavoitteena on tuoda nyt kustannukset yleiseen tietoon, jotta muutos voisi tapahtua. – Tavoitteiden toteutuminen säästäisi rahaa, työruuhkaa ja inhimillisiä kärsimyksiä, toteaa Luoma.

Positiivisuudella pääsee pitkälle

Luoman mukaan työsuojelupäällikön on oltava ennen kaikkea pitkäjännitteinen, koska harva asia ratkeaa sormia napsauttamalla. On myös oltava – tiettyyn rajaan asti – hyvä kuuntelija ja diplomaatti. Työsuojelussa työskentelyn olettaisi olevan henkisesti rankkaa, kun siinä joutuu usein tekemisiin hankalienkin asioiden kanssa. Onneksi vertaistukiryhmissä saa avata luottamuksellisesti kokemuksiaan sekä kysyä kollegoilta neuvoja. Työsuojelupäälliköiden mielestä työsuojelussa työskentelee luontaisesti positiivisia ihmisiä, joissa asuu pieni maailmanparantaja. – Tämä ei ole sellainen porukka, johon purnaajat kokoontuvat. Hehän eivät yleensä halua vaikuttaa asioihin, Velling lisää. – Työsuojeluporukalla on eteenpäin menevä asenne, Luoma sanoo. •

Helsingin henki | joulukuu 2009

pykälien { henki }

työterveyspsykologi Eija-Maria Gerlander uskoo, että rakentava palaute kehittää ja kertoo välittämisestä.

Mikä on muutosturva?

Kerro, mikä on muutosturva?

Muutosturvan tarkoituksena on sananmukaisesti turvata muutos, joka johtuu työntekijän tulevasta työttömyydestä tai sen uhasta. Muutosturvaan liittyvät asiat on ripoteltu eri lakeihin, ja niiden tavoitteena on edistää työttömäksi jäävän työllistymistä. Vastaajana työmarkkinalakimies Jukka Siurua henkilöstökeskuksesta

Ketä se koskee?

Muutosturva koskee aika laajasti niitä, joiden työsuhde päättyy ilman omaa syytä. Lähinnä siis tuotannollisten tai taloudellisten syiden vuoksi irtisanottuja ja lomautettuja, mutta myös niitä, joiden työsuhde päättyy määräaikaisuuden perusteella eli myös kaupungin määräaikaisia työntekijöitä.

Onko siinä tapahtunut jotain uutta ja milloin?

Aiemminhan muutosturva koski vain sellaisia määräaikaisia, joiden työsuhde samaan työnantajaan oli jatkunut keskeytyksettä 3 vuotta tai yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana. Heinäkuun alussa muutosturvan määräaikaisia työntekijöitä koskevia säännöksiä laajennettiin entisestään siten, että nyt ne koskevat myös henkilöitä, joilla on työhistoriaa minkä tahansa työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana.

Helsingin henki | joulukuu 2009

Nyt ajanjaksoa siis laajennettiin, eikä työhistorian tarvitse olla yhden ja saman työnantajan palveluksessa hankittua. Näin monenlaisia pätkä- ja keikkatöitä tekeväkin saattaa saada muutosturvan.

Mitä hyötyä muutosturvasta sitten on?

Määräaikainen työntekijä, joka työsuhteen päätyttyä kuuluu muutosturvan piiriin, saa oikeuden Työ- ja elinkeinokeskuksen laatimaan työllistymisohjelmaan, korotetun työttömyysturvan eli työllistymisohjelmalisän sekä TE-toimiston tehostetut palvelut työn hakuun. Luvassa on siis työnhakua ohjaavia ja kannustavia toimia sekä korotettu ansiotai peruspäiväraha.

Ketä muutosturva ei koske ja miksi?

Muutosturva ei koske työntekijää, jonka työsuhde on päättynyt työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Eli jos työntekijä irtisanoutuu tai hänen työsuhteensa irtisanotaan tai puretaan henkilöstä johtuvasta syystä, muutosturvan piiriin ei voi päästä.

Palautteen antoa vai selkään puukotusta? MIELIKUVA HARMONISESTI SUJUVASTA arkityöstä tuntuu yhä useammin illuusiolta. Tiedonkulun katkokset, eri tavalla ymmärtämiset, muutostilanteet sekä ohjeiden ja tehtävänantojen nopeatempoisetkin muutokset haastavat arkityön sujuvuutta. Häiriötilanteet, jolloin työn sujuvuus takkuaa, tuntuvat lisääntyvän, ja jotkut toteavat, että työn takkuamisesta on tullut osa jokapäiväistä arkea. Arkityön häiriötilanteet toimivat usein sytykkeinä työyhteisöjen ristiriidoille, ilmapiiriongelmille ja jopa konflikteille. Tällöin häiriötilanteiden käsittely on jäänyt puolitiehen, kokonaan tekemättä tai taitamattomasti tehtynä johtanut henkilöristiriitojen vahvistumiseen. Häiriötilanteiden jouheva käsittely, puheeksiotto tai palautteen anto ovatkin nousseet työyhteisöjen suosikkiaiheeksi kehittämiskohteita mietittäessä. LÄHES KAIKKI TYÖNTEKIJÄT toivovat saavansa enemmän palautetta omasta työnteostaan. Kukaan ei halua moittimista, mitätöintiä, julkista mollaamista tai ammattitaidon kyseenalaistamista. Useissa työyhteisöissä on alettu rakentaa omia palautteen annon tai puheeksioton pelisääntöjä, joista tuon esille muutamia esimerkkejä. Palautetta tulee antaa työnteon sujumisen kannalta oleellisista asioista. Työn sujumisen edellyttämä yhteistyö ja palautteen anto on osa työtehtävää, johon jokainen on sitoutunut työsopimuksen allekirjoituksen myötä. Puhumattomaksi tai tiedon panttaajaksi ei saa heittäytyä, oli työkaverista mitä mieltä tahansa. PALAUTE TULEE ANTAA TUOREELTAAN häiriötilanteen tapahduttua. Puheeksi otossa tulee keskittyä siihen, mitä työtilanteessa tapahtui. Toinen osapuoli voi kertoa siitä, mitä itse jäi miettimään ja kysyä avoimesti, miten toinen asian ajattelee. Asioista puhumista ei tule pantata siihen saakka, että ”sanoo suorat sanat”. Palautteen anto ei ole moittimis-, jyräämis- tai väittelytilaisuus vaan työtilanteen korjaustarpeen arviointihetki. Korjaava palautekeskustelu käydään asianosaisten kesken – ei ulkopuolisille julistaen. Korjaustarpeen arviointihetkeen osallistujilla on yhteisenä tavoitteena hommien hoituminen. Palautteen anto on merkki yhteisvastuusta ja välittämisestä sekä työkaverin työn sujuvuuden edistämisestä. Palautteen saaja osaa yhä useammin kiittää palautteesta. Palaute kannustaa muutokseen ja kehittämiseen. Arkityön häiriöt ovat arvokkaita vihjeitä työn ja työyhteisön kehittämistarpeista, jos vain haluamme niitä hyödyntää. •

teksti PETTERI HARJULA kuva HELSINGIN KAUPUNKI

Helmi sähköistää työtavat

Virastojen omat intranetit tulevat osaksi kaupungin uutta sähköistä työpöytää Helmeä ensi vuoden aikana. Muutosaikataulut ovat virastokohtaisia.

elmi on kokoelma sähköisiä työkaluja, joilla voidaan etsiä, tuottaa ja julkaista erilaisia sähköisiä sisältöjä sekä työskennellä virtuaalisessa ympäristössä. Sen avulla tiedot liikkuvat sähköisessä muodossa, ja yhä suurempi osa tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvästä työstä siirtyy verkkoon. Helmi on laaja kokonaisuus, jota kehitetään usean vuoden ajan. Uudet toiminnallisuudet tulevat käyttöön vaiheittain. – Pidemmällä tähtäimellä Helmen tavoite ei ole ainoastaan tarjota uusia työkaluja, vaan tehostaa ja uudistaa nykyisiä työtapoja muuttamalla ne mahdollisimman pitkälle sähköisiksi. Tämä edellyttää luonnollisesti uuden oppimista ja koko toimintakulttuurin asteittaista muuttumista, Helmi-projektia vetävä Liisa Huovinen talousja suunnittelukeskuksesta toteaa.

Monenlaisia työkaluja

Uudet sähköiset työryhmätilat mahdollistavat tiimityön sellaistenkin ihmisten välillä, joiden työpisteet sijaitsevat kaukana toisistaan ilman, että he poistuvat päätteidensä äärestä. Virtuaalisessa työtilassa voivat kohdata niin kaupungin työntekijät kuin ulkopuoliset yhteistyökumppanitkin. Myös videoneuvottelut ovat uudessa järjestelmässä mahdollisia. – Tällaisesta sähköisestä työskentelystä meillä ei juuri ole kokemusta, joten se tulee vaatimaan koulutusta ja totuttelua, Huovinen sanoo. Järjestelmään tulee joukko erilaisia sähköisiä lomakkeita moniin eri tarkoituksiin. Sisäistä keskinäistä kommunikointia tehostetaan reaaliaikaisilla pikaviesteillä. Blogi- ja wiki-työkalut aiotaan myös ottaa aktiiviseen käyttöön. Jälkimmäisellä voi useampi käyttäjä helposti luoda ja muokata erilaisia sanastoja, joista tunnetuin on internetin suurin sanakirja Wikipedia.

– Wiki-työkalua on suunniteltu käytettäväksi erilaisten ohjeistusten luomiseen.

Visuaalisuus korostuu

Helmi tulee tarjoamaan sekä kaupunki- että virastotasoisen intranetnäkymän käyttäjilleen. Näkymät profiloidaan alkuvaiheessa virastokohtaisesti. – Tämä tarkoittaa sitä, että eri virastojen työntekijöiden omalla Helmietusivulla näkyvät juuri hänen kannaltaan olennaisimmat asiat, Huovinen selventää Visuaalisen suunnittelun kannalta 40 erilaista virastokohtaista näkymää asettavat omat haasteensa. – Ilmeen pitää olla monistettava ja yhdenmukainen, mutta toisaalta sen tulee kunnioittaa eri hallintokuntien visuaalisia perinteitä. Lisäksi sen pitää olla selkeä, johdonmukainen ja ajaton – sellainen, että kun aamulla avaa selaimensa, siitä saa hyvän fiiliksen tulevaan työpäivään, tiivistää Helmen visuaalisesta ilmeestä vastaava verkkoviestintäpäällikkö Ari Tammi hallintokeskuksesta. Tammen mukaan visuaalisen ilmeen graafiset elementit haluttiin pitää minimalistisina, jotta varsinaiselle asiasisällölle jäisi enemmän tilaa. Tätä periaatetta symboloi hyvin myös sähköisen työpöydän erilaisia sivustoja yhteen liittävä logo, jonka kuvassa on luonnollisesti pyöreä ja täydellinen helmi. •

Helmi korvaa kaupungin yhteisen intranetin Heli-intran.

Mitä Helmestä löytyy? > Pääotsikkoina ovat kaupungin yhteiset sisällöt: uutiset, henkilöstö, prosessit ja organisaatio, päätöksenteko, strategia ja talous ja yhteiset palvelut. > Virastojen omat intrat. > Yläpalkissa on palveluja, kuten lomakkeet, omat linkit, puhelinluettelo, extranet, työtilat. > Lisäksi tapahtumakalenteri, blogit, wiki, palaute ja Helmen ohjeet.

Helsingin henki | joulukuu 2009

vapaa-aika

■ Maisema-arkkitehti Maria Jaakkolaa sekä arkkitehti Johanna Mutasta kiehtovat 1900-luvun alun kuvat Kaisaniemestä ja Jätkäsaaresta. He ovat törmänneet aikaisemminkin kuviin, joissa alueiden hienosto kokoontuu siemailemaan viiniä. – Esimerkiksi Kaisaniemessä pidettiin laulu- ja soittojuhlia, nyt siellä on erilaisia festivaaleja. Valokuvien kautta on mahdollista nähdä tämä kulttuurinen jatkumo, tosin tapahtumat ovat hyvin erilaisia, Jaakkola sanoo.

teksti KATJA PESONEN kuvat SUVI LAINE

Kaupungin historia kuvina

Taidekerho Planssin Maria Jaakkola ja Johanna Mutanen kävivät ihailemassa valokuvaaja Signe Branderin vuosina 1907–1913 ottamien Helsinkikuvien näyttelyä Hakasalmen huvilassa. Ilmainen näyttely jatkuu 28.3. saakka.

Helsingin henki | joulukuu 2009

aupunkisuunnitteluviraston taidekerho Planssi on toiminut 1980-luvulta lähtien. Sen tarkoituksena oli alun perin kannustaa työntekijöitä päästämään luovuutensa irti. Toimintaan kuului erilaisia kursseja maalauksesta askarteluun. Vuosien saatossa mukaan on tullut taidevierailuja. Planssilaiset käyvät taidenäyttelyissä, teattereissa ja konserteissa mahdollisimman monipuolisesti ja pyrkivät viettämään kulttuurihetken ainakin kerran kuu-

kaudessa. Planssin puheenjohtaja, maisema-arkkitehti ja toimistopäällikkö Maria Jaakkolan mukaan tapahtumista on jopa runsauden pulaa. Taidekerho antaa osallistujille muutakin kuin kauniita elämyksiä. Se tekee Jaakkolan mukaan hyvää työyhteisölle. – Tällä on positiivinen vaikutus työilmapiiriin. Esimerkiksi taideleireillä näkee kollegoista uusia puolia, kun ympärillä on samanhenkisiä ihmisiä, kivaa tekemistä ja vapauttavaa naurua. Se on työn ohessa todella terapeuttista. •

n Mutanen ja Jaakkola ihailevat sitä, kuinka Signe Branderin kuvissa on kyetty säilyttämään pistävä tarkkuus valtavasta koosta huolimatta. – Tässä kuvassa näkyy kaukaisimmankin rakennuksen teksti. Kuvien laatua ei voi kuin hämmästellä, Mutanen kehuu.

n Jaakkola katselee Kallion kirkon tornista otettua valokuvaa. – Tuo voi hyvinkin olla talo, jossa olen joskus asunut, hän nauraa. Torkkelinmäen lähellä sijaitseva kerrostalo linkittyy 1900-luvun alun kivitalojen rakennusbuumiin. Alueella on myös hyvin jyrkkiä mäkiä, jollaisia ei nykysäännösten mukaan saa enää rakentaa.

S i g ne Bra

Signe Brander (1869–1942) oli tu nnetuimpia vanhaa He lsinkiä kuvanneita valokuva ajia. Muinaismuistolautakunta palkkasi Branderin kiihkeästi muuttu vaa kaupunkikuv aa ikuistamaan. Doku mentoinnin hän teki vuosina 1907 –1913. Tuloksena oli 907 valokuvaa, jo ita voi ihalla Hakasalmen huvil assa 28.3.2010 asti.

Kuvavelhot näyttelyn takana

n Suomessa tuhottiin 1960-luvun modernisoitumisvimmassa suuri määrä vanhoja rakennuksia betonilaatikoiden tieltä. Mutanen näkee silti sen ajan rakennusten estetiikan. – Minua kiehtoo ympäristössä uuden ja vanhan yhdistyminen. Monesti haikaillaan vanhaan, mutta on otettava huomioon esimerkiksi se, että perheet asuivat nykyistä tiiviimmin, monilapsinen perhe joskus jopa yhden huoneen asunnossa. Toisaalta kaduilla ja pihoilla oli aina elämää.

n Sare Sadik-Wallianderi ja Riitta von Koch kertovat, että näyttelyn kuvien käsittely oli pitkä mutta antoisa projekti.

Signe Branderin näyttelyssä näkyy muidenkin kuin itse valokuvaajan kädenjälki. Kaupunginmuseon kuvankäsittelijöiden, Sare Sadik-Wallianderin, Riitta von Kochin ja Markus Laineen ansiota on, että kuvat ovat suuresta 70 x 100 senttimetrin koostaan huolimatta siistejä ja tarkkoja. Yleensä kuvankäsittelijät skannaavat kuvat tasoskannerilla, mutta koska sen jälki on jyrkkää, kuviin haluttiin soveltaa jotain uutta, jotta lopputuloksesta saataisiin sävykkäämpi. Lasinegatiiveilla olleet kuvat kuvattiin ensin diginegatiiveiksi, siirrettiin tietokoneelle ja vaihdettiin positiiveiksi. Uuden tekniikan opetteleminen teki projektista kolmikolle pitkän, mutta ainutlaatuisen. Paljon aikaa kului lisäksi roskien ja naarmujen poistamiseen kuvankäsittelyohjelmalla. – Sitä ei saa tehdä liikaa, sillä kuvien on siistimisestä huolimatta näytettävä vanhoilta, von Koch kertoo. Joulukuussa julkaistaan vielä kirja ja kalenteri. Näin heidän käsistään on lähtenyt maailmalle noin 900 kuvaa.

Helsingin henki | joulukuu 2009

vapaa-aika

Rauhaisaa joulukuuta! Jouluun virittäytymisen voi aloittaa jo ensimmäisestä adventista vaikkapa vierailemalla Töölönlahden Talvipuutarhan joulukeitaassa tai sytyttämällä kotona kynttilän ja ihailemalla sen lämmintä liekkkiä.

aupunki täyttyy joulukuussa mukavista tapahtumista, jotka kutsuvat väreillään ja tuoksuillaan. Tallitonttu seikkailee Korkeasaaressa, Seurasaaressa voi kulkea joulupolkua pitkin, Haltialassa voi hypätä hevosajelulle ja Falkullan kotieläintarhassa riittää puuhaa koko perheelle. Lucia-neito kruunataan Tuomiokirkossa, ja valon kulkue matkaa läpi kaupungin keskustan. Juhlan tunnelma syntyy parhaiten pienistä asioista: glögin tuoksusta, piparkakkujen puraisusta, kynttilöiden hehkusta ja perinteisistä joululauluista. Niitä voi kokea Espan joulumarkkinoilla tai Vanhan myyjäisissä, joista löytää pieniä, käsintehtyjä yllätyksiä läheisille. Lahjassa parasta on kaunis ajatus. Rauhalliseen tunnelmaan virittäytyy myös lukuisissa konserteissa, jotka soivat kirkoissa ja konserttisaleissa. On aika pysähtyä, kuunnella ja hiljentyä.

6.12.–6.1.

Tallitontun reitti Tallitontun reitillä Korkeasaaressa voi etsiä merkkejä tontun puuhista, nuuskia tallin tuoksua ja uppoutua talvisen saariston luonnonrauhaan.

11.12.

Satupäivä Valtakunnallista satupäivää vietetään ympäri maan. Lapsille luetaan satuja päiväkodeissa, kirjastoissa, museoissa, teattereissa ja kouluissa. Päivä korostaa lapsen oikeutta satuun, satujen ja kertomusten ääressä.

13.12.

Lucian päivä Lucia kruunataan Tuomiokirkossa klo 17. Valon kulkue matkaa klo 18 Aleksanterinkadun, Keskuskadun, ja Bulevardin kautta Hietalahdentorille.

13.–23.12.

Vanhan joulumyyjäiset Perinteiset Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäiset kutsuvat nauttimaan joulutunnelmasta ja hankkimaan käsityöläisiltä aitoja lahjoja pukinkonttiin.

12.–20.12.

Kauneimmat joululaulut Kaupungin eri kirkoissa ja konserttisaleissa lauletaan yhdessä kauneimpia joululauluja koko joulunalusajan. Vapaa pääsy.

Helsingin henki | joulukuu 2009

19.12.

Fallkullan kotieläintila Perinteinen, koko perheelle tarkoitettu joulurauhan julistus klo 10.30–16. Ohjelmassa askartelua, hevosajelua, joulukuvaelma, tiernapojat, kahvila. Vapaa pääsy. Osoite Malminkaari 24. Avoinna 23.12.–3.1. klo 10–15.

gallup

7.–22.12.

Tuomaan markkinat 13. kerran järjestettävät Esplanadin puiston markkinat ovat uusineet ilmettään, mutta paikalla ovat yhä tutut käsityöläiset jouluisine tuotteineen ja taidonnäytteineen, taiteilijat, yhdistykset sekä viikonloppuisin joulupukki.

12.12.

Joulupolku ja työpajat Talven taikaa ja joulun juhlaa löytyy joulupolun varrelta Annantalossa. Kohtaa tiernapojat, nauti musiikista, valmista omat pienet lahjasi pukinkonttiin, ihastele tulitanssin lumousta ja ajele hevoskyydillä. Joulupolku jokaiselle tonttulakin kantajalle.

Rakkain joulumuistosi? KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, MISSÄ JA MITEN HE VIETTÄVÄT JOULUA. ENTÄ MIKÄ ON KAIKKEIN RAKKAIN JOULUMUISTO?

13.12.

Seurasaaren joulupolku Seurasaaren ulkomuseossa järjestetään Seurasaaren joulupolku lapsille ja lapsenmielisille. Polulla voi seurata jouluisia näytelmiä, laulaa joululauluja, leikkiä tonttujen kanssa tai kuunnella satuja. Joulupukki ja joulumuori ovat mukana kuulemassa lasten joulutoiveita.

13.12.

Joulutapahtuma Haltialassa klo 12-17 Koko perheen tapahtuma, missä maatilan eläimet ovat lasten ihasteltavina ja jouluevankeliumi esitetään lampolassa. Ilmainen hevosajelu. Osoite: Laamannintie.

15.12.

Muista tuttavia ja sukulaisia Postita kotimaan joulutervehdykset 0,60 eurolla viimeistään 15.12. niin varmistat, että ne ehtivät perille ennen joulua. Tarkista oikea osoite ja postinumero! Mitäs jos tänä vuonna askartelisit kortit itse?

17.12.

Oratorio, Finlandia-talo klo 19 Kaupunginorkesteri Georg Friedrich Händelin oratorio Messias. HKO:n syyskausi huipentuu yhteen maailman kuuluisimmista oratorioista. Liput: 20 / 13 / 6 €

31.12.

Uudenvuodenaaton erikoisopastukset Opastuksia klo 17 Yö-näyttelyssä Sederholmin talossa ja Horisontissa Helsinki -näyttelyssä Sofiankatu 4:ssä.

teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI

✱ VILLE LEPISTÖ projekti-insinööri, HKL Vietän joulunpyhiä vanhempieni luona sekä mahdollisesti matkustellen. Jouluruoat ovat tärkein jouluperinne. Annamme muutamia lahjoja perhepiirissä, se on ihan mukava tapa. Paras jouluun liittyvä muisto on, kun sain joitakin vuosia sitten lahjaksi sähköjunarataani pienen tärkeän osan, jakorasian. Tämä tapaus osoitti, että tulitikkurasiankin kokoinen lahjapaketti voi olla se kaikkein parhain! ✱ AILA KORPI laatupäällikkö, terveyskeskus Olen paljasjalkainen pääkaupunkiseutulainen ja vietän kaupunkijoulua perhepiirissä. Aamulla syödään joulupuuroa. Jouluna viemme myös kynttilöitä haudoille ja usein käymme joulukirkossa. Annan paljon itse tehtyjä lahjoja, niissä on ajatusta. Ylipäätään jouluna lahjat eivät ole se itsetarkoitus, vaan perheen kanssa yhdessä oleminen ja joulun yhdessä tekeminen. Parhaat joulumuistot taitavat löytyä lapsuudesta. Lämmöllä muistelen aikoja, jolloin Etelä-Suomessakin oli vielä paljon lunta. Pientä polkua pitkin tai kelkalla kuljimme naapureihin kyläilemään. Kuusessa paloivat oikeat kynttilät.

✱ SAMPO PAJARI johdon laskentatoimen asiantuntija, sosiaalivirasto Vietän joulua tänä vuonna Rovaniemellä vaimon suvun luona. Joulut vietän aina perhepiirissä. Parasta on kun saa olla koko päivän yhdessä rakkaiden kanssa ilman kiirettä ja syödä hyvin. Muutaman lahjan annan, jotain pientä jokaiselle. Paras joulumuisto ovat lapsuuden joulut mummolassa. Jännitimme pukin tuloa ja pitkän odottamisen jälkeen vihdoin näimme hänet. ✱ MERVI ABELL rakennusarkkitehti, rakennusvalvontavirasto Vietän jouluni Vanhassa Porvoossa. Paikalle kerääntyy runsaasti perhettä. Käymme joulukirkossa ja menemme vuosittain porukalla kuuntelemaan joulurauhan julistusta Porvoon Raatihuoneentorille. Tänä vuonna aion antaa lahjaksi ainakin terveysvaikutteista suklaata, josta kuulin ihan hiljattain. Rakkain joulumuisto löytyy lapsuudesta: kuusen tuoksu. Jouluaattoaamuna sai koristella kuusen ja haistella tuoreen joulupuun tuoksua. Olemme tuttavien kanssa ihmetelleet sitä, kun nykypäivän kuuset eivät tunnu samalla tavalla enää tuoksuvan.

Helsingin henki | joulukuu 2009

S U T I ILMO

Työterveyskeskus muutti Keskuskadulle

U L U TA

■ HELSINGINKADULLA JA Sturenkadulla toiminut työterveyshuolto muutti uusiin tiloihin Keskuskadun työterveysasemalle. Uusi osoite on Keskuskatu 8, 5. krs. Muutos koskee 30 virastoa. Puhelinnumerot säilyivät ennallaan. Sturenkadun laboratorio ja sosiaaliviraston päivähoidon vastuualue puolestaan siirtyvät Helsinginkadun työterveysase-

alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi. ar erin sanna.k n kalent a v a a r u Se päivä on o t s i e n i a ikuuta. 12. tamm

malle. Helsinginkadulla jatkavat opetusviraston, terveyskeskuksen sekä suomenkielisen työväenopiston työterveyspalvelut sekä fysioterapiaosasto.

Talent Studio auttaa työllistymään ■ SOSIAALIVIRASTON TYÖHÖNOHJAUSYKSIKKÖ on avannut uuden Talent Studio -työhönvalmennuspalvelun joulukuun alussa. Se tarjoaa työhönohjauksen asiakkaille fyysiset ja virtuaaliset työnhakupalvelut ja on vastaus muuttuneiden työmarkkinoiden haasteeseen. Konsepti pohjautuu digitaalisen tekniikan hyödyntämiseen. Työnhakijoiden ohella Talent Studio palvelee myös työnantajia heidän työvoimatarpeissaan. > Lisätietoa: Pirkko Nyholm, puh. 310 46712, pirkko.nyholm@hel.fi; Tomi Tommola, puh. 310 46710, tomi.tommola@hel.fi

Arvaa, ellet tiedä! Mari Hohtari

Annantalon toiminta vuodeksi 2010 Töölöön

Montako vuotta henkilöstökassa täyttää tänä vuonna?

■ ANNANTALON TAIDEKESKUKSEN toiminta siirtyy Kampista Töölöön vuodeksi 2010 toimitilojen ilmanvaihdon perusparannuksen vuoksi. Taidekeskuksen väliaikaistiloina on entinen Social- och kommu-

Vastaukset 12.1.2010 mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@ hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

Joulukuusen hankintaan! ■ HELSINGIN KAUPUNGILLE joulukuusia toimittava Jalo Rautiainen tarjoaa henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan). Kuusien hinnat:· 1,5 m 20 euroa / 2,0 m 23 euroa /2,5 m 25 euroa / 3,0 m 28 euroa. Myyntipaikkana Itäkeskuksen Citymarket 18.–23.12., tavaratalon aukioloaikoina.

tapahtumia

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi Helsingin luonnonsuojelualueiden määrää. Oikea vastaus on: 40. Näiden luonnonsuojelualueiden lisäksi Helsingissä on neljä Natura 2000 -aluetta. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme yllätyspalkintoja. Palkinnot menivät seuraaville: Reetta DeWan, Kaarina Makkonen, Tiina Karjalainen, Tarja Korhonen ja Pirkko Hämäläinen.

Erja Lehto

Helsingin henki | joulukuu 2009

nalhögskolan osoitteessa Topeliuksenkatu 16. Muutto tapahtuu tammikuun aikana. Taideopetuksen kevätlukukausi on normaalimittainen ja käynnistyy helmikuun alussa. Syyslukukausi on hiukan tavallista lyhyempi. Avointa ohjelmatoimintaa ja näyttelyitä ei vuoden aikana varsinaisesti järjestetä. Annantalossa toiminta käynnistyy jälleen täysipainoisena tammikuussa 2011.

Talvipuutarhan joulukeidas tarjoaa hengähdyspaikan

■ KAUPUNGIN TALVIPUUTARHAN väki on valmistellut kaikenikäisille kävijöilleen tunnelmallisen joulukeitaan. Joulukoristelu on esillä aina loppiaiseen 6.1. asti. Puutarhan floristi on loihtinut joka joulu hieman erilaisia jouluasetelmia, joissa käytetään uusia lajikkeita. Vanhoja ja arvokkaita lajeja edustavat kameliapuut kukkivat sopivasti sesonkiaikaan. Uutta on vanhan ajan pirtti.

Paljonko kaupungin henkilöstöstä on maahanmuuttajia?

Millä nimellä jugend myös tunnetaan?

Monesko päivä loppiainen on jouluaatosta?

Mistä tulee lyhenne HSL?

❒ a. Sinun jälkeesi, Max ❒ b. Sinun jälkeesi, Moritz ❒ c. Sinun kanssasi, Max

Ä • ku

Minkä niminen on Leena Parkkisen vuoden esikoiskirja?

❒ a. Happo ❒ b. Hippo ❒ c. Happi

• K YSY M

Kuinka paljon kertamatkalipuista ostetaan kännykällä?

❒ a. noin 20 % ❒ b. noin 30 % ❒ c. noin 40 %

❒ a. Helsingin Shakkiliitto ❒ b. Helsingin Sukellus Liitto ❒ c. Helsingin Seudun Liikenne

Kuka valittiin Palloliiton puheenjohtajaksi?

Montako työsuojelun toimialuetta kaupungilla on?

❒ a. Olli Rehn ❒ b. Sauli Niinistö ❒ c. Paavo Lipponen

❒ a. 5 % ❒ b. 7 % ❒ c. 9 %

❒ a. 13 ❒ b. 18 ❒ c. 25

❒ a. art deco ❒ b. art moderne ❒ c. art nouveau

Entä montako työntekijää työsuojelussa on?

❒ a. 35 ❒ b. 51 ❒ c. 67

❒ a. 11 ❒ b. 13 ❒ c. 15

Vastaukset: 1c, 2a, 3c, 4a, 5c, 6c, 7c, 8b, 9a, 10b

Pekka Sauri

Minkä niminen on Sörnäisissä avattu nuorten toimintakeskus?

•m m it ä •

■ KAUPUNGINMUSEON SEDERHOLMIN talossa Senaatintorin kulmalla avattiin Yö-näyttely, joka kertoo kaupungin elämästä pimeyden hetkinä. Vanhan kauppiastalon hämärissä huoneissa tirkistellään entisaikain makuukamareihin, urakoidaan yötöitä, ilakoidaan juhlahumussa, tulkitaan unia ja säikytään yön aaveita. Yö-näyttely on rentouttava ja virkistävä aikamatka öiseen Helsinkiin. Siihen on valikoitu kaupunginmuseon kokoelmista yön eri puolia valottavia esineitä. > Näyttely avoinna 20.11.–29.8.2010: ke–su klo 11–17, to 11–19. Vapaa pääsy. Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18.

”

i ä • m il l o

Yö-näyttely avautui Sederholmin talossa

Anna tuhansien kukkien kukkia.”

is s

> Lisätietoja koulutuksista: • oppisopimusneuvoja Johanna Rissanen, 310 86693, johanna.rissanen@hel.fi • koulutustarkastaja Virpi Heinonen, 310 86871, virpi.heinonen@hel.fi • koulutustarkastaja Tuula Kajaste, 310 86695, tuula.kajaste@hel.fi • sihteeri Virpi Kast, 310 89828, virpi.kast@hel.fi.

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin 2 vuotta. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa 19.1. Tietopuolisen koulutuksen toteuttaa Edupoli, Lämmittäjänkatu 2 A, 00880 Helsinki.

Sihteerin ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on noin vuosi. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 1 pv/kk. Koulutus alkaa tammikuussa 2010.

SI P A

■ OLETKO KAUPUNGIN palveluksessa toimistotehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Oppisopimuskoulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa. Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena seuraavat tutkinnot:

JU S

Oppisopimuskoulutusta tarjolla

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu 2010 Nro 1 3.2. aineisto 4.1. Nro 3 2.6. aineisto 23.4. Nro 5 20.10. aineisto 17.9.

Nro 2 31.3. Nro 4 1.9. Nro 6 8.12.

aineisto 4.3. aineisto 4.8. aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | joulukuu 2009

06 2009

Helsingin henki

GoGo

joulukuu 2009–tammikuu 2010

kuva Tommi Tuomi

4.11.–31.12.

1.–6.1.

26.–31.1.

Valokuvia, videoita ja diaesityksiä 26 kaupunginosan nykypäivästä Kampin Laiturilla. > laituri.hel.fi

Näe Helsinki uudessa valossa. Senaatintori ja Eduskuntatalo valaistaan ihailtaviksi. > www.valonvuodenaika.fi

Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin aiheena on Puola ja Yhdysvallat. > www.docpoint.info

13.11.–14.2.

6.1.

3.2.

Taidemuseo Meilahti esittelee kavalkaadin suomalaisia muotokuvia vuosilta 1809–2009.

Joulunpyhät päättyvät loppiaiseen. Kaupat, pankit ja postit ovat suljettuina.

Aiheina muun muassa henkilöstön ennakointimallit, koulutyö, liikenteensuunnittelu ja taukoliikunta.

esikaupungeissa tapahtuu

suomalainen muotokuva

20.11.–29.8. yö-näyttely

Sederholmin talossa Yö-näyttely, joka kertoo kaupungin elämästä pimeyden hetkinä. > www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin henki | joulukuu 2009

valon vuodenaika

loppiainen

11.1.

työväenopisto alkaa Työväenopistojen kevätkausi alkaa. Testaa uutta kurssihakua ja ilmoittautumisjärjestelemää! > www.ilmonet.fi

doc point -festivaali

helsingin henki 1 ilmestyy