Helsingin henki 6/2010 by helsinginhenki

06 2010

henki Helsingin

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 28

Vapaaehtoista Vuoden 2011 eväät

SIVU 10

Kampin tehokuuri

SIVU 16

ihmiset

teema

SIVU 06

duunissa

auttamista

Stadin Brankkarit kannattavat hyvää asiaa.

Kimpassa töissä & kotona

{ pääkirjoitus }

Duunia, haasteita ja turvaa

uosi vaihtuu, mitä ensi vuonna on luvassa? Tässä numerossa luodaan katsaus tulevan vuoden keskeisiin haasteisiin. Vuonna 2011 kaupungin talous on edelleen kireä, ja taantuman seuraukset vaikuttavat siihen yhä. Kaupunki velkaantuu edelleen. Tavoitteena on, että lainakanta ei kuitenkaan kasvaisi enää lisää. Henkilöstölle on hyvä uutinen, että kaupunki ei jatkossakaan irtisano tai lomauta vakinaista väkeään. Jos taantuma mitään hyvää on tuonut tullessaan, niin kenties juuri sen, että kaupunki työnantajana erottuu monista muista työllistäjistä pitkäjänteisenä ja varmana toimijana. Tämä on rekrytoinnissa selvä etu. Pääosin henkilöstö kokee työnsä työterveystutkimuksen mukaan aiempaa motivoivammaksi. On kuitenkin myös ihmisiä, joiden motivaatio on tiukoilla ja jaksaminen vähissä. Heidän tukemiseensa ja hyvinvoinnin parantamiseen on panostettava. Työstä palautumista, työaikajoustoja ja työnjohtamista on onneksi tarkoituskin edistää, ja myös työterveyskeskuksen, esimiesten ja työpaikkojen väliseen yhteistyöhön on luvassa parannusta. Organisaatiomuutokset rassaavat väkeä – ainakin aluksi. Muutoksilta ei luonnollisesti vältytä ensi vuonnakaan. Ruotsinkielinen päivähoito siirtyy sosiaalivirastosta opetusvirastoon. Henkilöstön asemaan sinänsä muutos ei vaikuta. Maahanmuuttajien neuvontapiste muuttaa Itiksestä kaupungintalolle ja yhdistyy Virka Infoon. Jatkossa yhdestä pisteestä voi neuvoa hakea kuka tahansa stadilainen. Muutos on perusteltu ja tarkoituksenmukainen; jossain vaiheessa maahanmuuttaja lakkaa olemasta ensisijaisesti maahanmuuttaja, ja kysymykset ja tiedontarpeet muuttuvat samankaltaisiksi muiden asukkaiden tarpeiden kanssa. Sataan vuoteen ei kantakaupunkiin ole rakennettu uusia kaupunginosia. Jätkäsaaren, Kalasataman ja Kruununvuoren rakentaminen asuinalueiksi on valtava projekti. Rakentaminen voi tarkoittaa henkilöstölle paitsi duunia, myös asuntoja. – Asuntopuolella on tulossa lievää väljenemistä ja myös mahdollisuus Hitas-asuntoihin, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa tässä numerossa. Helsinki–Vantaan mahdollisen yhdistymisen käynnistäminen on valtuustojen käsittelyssä tammikuussa. Vuosi 2012 on Helsingin designpääkaupunkivuosi ja pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlavuosi. Molempien hankkeiden valmistelu koskettaa meitä monin tavoin. Haasteet ovat vaativia, mutta erittäin kiinnostavia. Olemme mukana toteuttamassa tärkeää vuotta. Ennen vuodenvaihdetta on kuitenkin syytä rentoutua ja virkistyä. Rauhallista ja iloista joulun aikaa!

Stadi 365 Työelämä ja ikuiset myytit MYYTTIEN VARHAISIN tarkoitus on selit-

tää selittämätöntä. Ihmiskunnan aamuhämärästä alkaen myytit ovat antaneet vastauksen elämän ja maailmankaikkeuden peruskysymyksiin: miten maailma on syntynyt, miten se aikanaan loppuu ja miksi aurinko kiertää taivaalla. MYÖS MEIDÄN OMAT työpaikkamme ovat

täynnä tarinoita, jotka ovat versioita tai ainakin heijastumia ikivanhoista myyteistä. Organisaatiolla voi olla oma luomiskertomuksensa: sen perustajan merkitys voi tuntua vuosikymmeniä, hän voi elää kertomuksissa osaksi todellisena, osaksi taruiksi tehtyinä. Edellisen johtajan tai virastotalon aikaa voidaan muistella kukoistaneena kulta-aikana, samoin kuin keltit muistelivat hyperborealaisten aikaa. Uutta tuotetta, konseptia tai ydinosaamista etsitään yhtä ponnekkaasti kuin alkemistit Viisasten kiveä. Uuteen johtajaan voidaan kiinnittää samanlaisia toiveita kuin meren takaa tulleeseen lohikäärmeen tappajaan. Tulossa olevaa organisaatiomuutosta voidaan odottaa kuin maailmanloppua, jonka tuloa myös maailmanlopun profeetat kahvihuoneissa julistavat. TYÖYHTEISÖT OVAT usein rikkaita symboli- ja myyttiympäristöjä, joista voi nauttia ihan harrastuksenkin

Organisaatiopäällikkö Vesa Paavola talous- ja suunnittelukeskuksesta pohtii työpaikkojen tarinoita.

vuoksi. Edgar Scheinin tunnetussa mallissa organisaatiokulttuurin kuvataan koostuvan kolmesta tasosta. Päällimmäisen tason muodostavat organisaation näkyvät osat. Näitä ovat organisaatiossa työskentelevät ihmiset, heidän työnsä tulokset, pukeutumisensa ja tapansa toimia ja puhua. Seuraavalla, alemmalla tasolla, ovat työpaikan arvot ja normit, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa. Organisaatiokulttuurin syvin taso muodostuu tavallisen tietämyksen ulkopuolisista ja ainakin osaksi tiedostamattomista uskomuksista. Organisaation myytit kuuluvat tälle syvätasolle. Ne ovat näkymättömissä, usein myös tunnistamattomissa. Silti ne voivat vahvasti vaikuttaa työpaikan ihmisten ajatuksiin ja toimintaan.

MUUTOSKYKY ON rajallinen niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin osalta. Kyky erottaa todellinen näennäisestä on muutoksessa keskeisintä. Jos käytämme energiaa uusien termien opetteluun, vanhojen asioiden kutsumiseen uusilla nimillä, ei muutosenergiaa enää riitäkään syvällisten ja rakenteellisten muutosten aikaan saamiseen. Pinnallisten muutosten avulla vahvistetaan olemassa olevia rakenteita ja ajatusmalleja, myös niiden heikkouksia. Niiden avulla ei luoda uutta. MONET KEHITTÄMISHANKKEET epäonnis-

tuvat siksi, että ulkoa tuodut opit joutuvat ristiriitaan työyhteisön syvimpien totuuksien kanssa. Johtamisoppaiden päiväperhoset voivat olla varsin heppoisia työkaluja silloin, kun niitä vastassa sattuu olemaan jokin ihmiskunnan ikäinen myytti. Kirjoitus perustuu kirjoittajan hiljattain ilmestyneeseen teokseen Työpaikan ikuiset myytit, PS-Kustannus.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-

Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09)

310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström (pj), Johanna Joutsiniemi,

Maissi Kasurinen

Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia

Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Maija Kajanto, maija.kajanto@kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala

2010 PAINOS 39 000 kpl 22. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

02 Helsingin henki | joulukuu 2010

sisältö { joulukuu 2010 } 06 TEEMA

Mitä on odotettavissa ensi vuonna? Apulaiskaupunginjohtajat valottavat tulevaisuutta muun muassa asumisen ja joukkoliikenteen näkökulmasta.

10 DUUNISSA

Kampin palvelukeskuksessa haluttiin voida paremmin. Päättäväisillä otteilla työilmapiiri käännettiin uuteen suuntaan.

14 AMMATTI

Velkaneuvoja näkee talouslaman todellisuuden.

15 YMPÄRISTÖ

Ympäristöraportti kertoo, miten pienistä teoista ekologisuus voi olla kiinni.

ASUKAS

Uudenmallinen palotarkastus tähtää fiksumpiin turvallisuustekoihin.

16 REPPARI

Kaupunki yhdistää ihmisiä – välillä varsin konkreettisestikin.

24 TYÖHYVINVOINTI

KAFFELLA Uralla voi edetä, vaikka työnantaja ei vaihtuisikaan.

Työsuojelupakki tulee kaikkien käyttöön.

28 LIIKKEELLÄ

Vapaaehtoisuus on asia, joka tuottaa kivoja leluja, puhtaita puistoja ja rohkeita seinäkalentereita.

palkinto

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 26 Haloo, mistä on kyse? 30 Ilmoitustaulu 32 Uusi duuni

Keski-Pasilaan nousee uusi ja vaikuttava tornitaloalue.

Ahjosta tulee ensi vuonna todellisuutta kaikille.

TALOUS

TYÖKALUT

{ tiesitkö että... }

Henki on + Helsingin vuoden paras henkilöstölehti HELSINGIN HENKI ON VOITTANUT valtakunnallisen Vuoden parhaat henkilöstölehdet -katsauksen. Kilpailun

järjesti ProCom Viestinnän ammattilaiset. Kilpailussa arvioitiin lehtien journalistista sisältöä, kokonaiskonseptia ja visuaalista ulkoasua, kuten taittoa, kuvien käyttöä ja typografiaa. Tuomaristo kiitti muun muassa lehden runsautta, lukijaa lähelle tulevaa otetta, lehden hyvää rakennetta ja monipuolisuutta. Helsingin Henki oli viime vuonna samaisen kilpailun kakkonen. Tänä vuonna ponnistettiin ykköseksi ja taakse jäi muun muassa Alma Median henkilöstölehti. Kilpailussa arvioitavana oli lehden numero 2/2010, jonka toimituksen muodostivat päätoimittaja MaijaLiisa Kasurinen, toimittaja Katariina Käyhkö, toimituksen sihteerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie sekä tuottaja Laura Heikkinen, AD Heljä Hyytiä ja toimituspäällikkö Jari Kallio Kynämiehestä. Toimitus toivoo jatkossakin voivansa tehdä parasta mahdollista lehteä teille lukijoille! > Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki | joulukuu 2010

{ Helsinki 180° }

Fred Björksten

teksti MAija KAjanto

Antti Verkasalo

Testure Oy

Mika Lappalainen

Ilmoja pidellyt!

uosi 2010 jää monille mieliin erikoisten sääilmiöiden vuotena. Talven lumikasat riemastuttivat hiihtokansaa ja luonnonlatuja pidettiin Helsingissäkin hiihtokuntoisina pitkälle kevääseen. Lämpötila pysytteli talvella nollan alapuolella yhtäjaksoisesti harvinaisen pitkään. Suurimmassa osassa maata pakkasjakso ylsi kolmen pisimmän joukkoon sitten 60-luvun alkuvuosien. Lumen tulo myös jumiutti joukkoliikennettä ja aiheutti harmia erityisesti raideliikenteelle. Kylmää talvea seurasi helteinen kesä. Heinäkuussa helleraja ylittyi Suomessa 24. päivää lukuun ottamatta jokaisena päivänä, ja kaupungin uimarannoille kerääntyi väkeä. Sunnuntai-iltana 8. elokuuta koettiin jännittäviä hetkiä, kun Viron suunnalta saapunut myrsky pyyhkäisi yli Helsingin. Pilvet pimensivät taivaan ja pimennystä seurasi yli tunnin kestävä salamointi. Helsingin Sanomat pyysi lukijoiltaan valokuvia myrskystä. Tuloksena lehden nettisivuille saapui valtava kuvakavalkadi aavemaisesta, myrskyn valtaamasta kaupungista. •

04 Helsingin henki | joulukuu 2010

Viileä ja hehkuva Helsinki

> Helsinki on maailman viidenneksi kylmin pääkaupunki. Euroopan pääkaupungeista vain Valko-Venäjän Minsk on Helsinkiä kylmempi. > Viime kesä oli lämpimin kolmeentoista vuoteen. Kesän keskilämpötila oli Kaisaniemessä mitattuna 18,3 astetta. > Ennätyksellinen tuulen voimakkuus mitattiin Helsinki–Vantaalla marraskuussa 2008. Tuolloin tuuli puhalteli 20 m/s.

qrtwtug

uutiset

Pertti Nisonen

Ruokakulttuuria ryhdytään kehittämään ■ VIIME KEVÄÄNÄ laadittiin kaupun-

gille ruokakulttuurin kehittämisvalinnat -ohjelma. Marraskuussa järjestetyssä ruokakulttuuriseminaarissa Hel-

Kaupungille uusi yhtenäinen HR-tietojärjestelmä singin kehittäminen suomalaisen ruoan ja huippugourmet’n keskukseksi alkoi elinkeinoelämän, oppilaitosten ja kaupungin virastojen yhteistyöllä. Tavoitteeksi on asetettu, että päiväkodeissa vuonna 2015 tarjoiltavasta ruoasta 50 prosenttia on luomua. Tori- ja hallitoimintaa kehitetään, ja Tukkutorista tehdään uusi hyvän ruoan keskus. Ruokaketjun ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota, lähiruokaa suositaan ja kaupunkilaisia valistetaan biojätteiden käsittelystä ja kompostoinnista. Maankäytön suunnittelulla pyritään edesauttamaan ruokakulttuurin kehittymistä ja etsitään ravintola- ja toritoiminnalle sekä omatoimiseen viljelyyn soveltuvia kaavoitusratkaisuja. Ruokakulttuuri liitetään olennaiseksi osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa. Helsinki toimii aktiivisesti kansainvälisessä Délice-ruokakaupunkien verkostossa ja alkaa kehittää gastronomiasta vetovoimatekijää Helsingin matkailulle.

■ KAUPUNGILLA ON KÄYNNISTYNYT henkilöstötietojärjestelmien uudistamishanke. Tätä

nykyä kaupungilla on käytössä noin 80 eri järjestelmää. Tulevaan HR (human resources) -tietojärjestelmään sisällytetään kaikki kaupungin tärkeimmät HR-työvälineet. Samalla HR-prosesseja yhtenäistetään ja henkilöstöpalveluja lisätään. Järjestelmä tuottaa valmistuttuaan käyttäjilleen kaiken tarvittavan henkilöstötiedon sekä palveluihin liittyvät toiminnallisuudet. Arvioitu valmistumisvuosi on 2015. Hankepäällikkönä toimii Petri Parrukoski henkilöstökeskuksessa.

Kaikkien aikojen paras matkailuvuosi

■ VUODEN SAAVUTUS 2010 -KILPAILUN voittaja on terveyskeskuksen hanke Liikkumis-

■ KULUVASTA VUODESTA odotetaan erit-

sopimus – arkiliikkumisen tukeminen kotihoidossa. Perusteluina mainittiin hankkeen toteuttaminen yli virastorajojen, yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Työskentelymalli voidaan juurruttaa yhteistyömalliksi kotihoidon ja vanhustyön toimialalla, ja se on helposti monistettavissa kansalliselle tasolle niin kuntiin kuin yksityiselle sektorillekin. > Vuoden 2010 saavutuksesta kerromme lisää Helsingin Henki -lehdessä 1/2011.

täin hyvää matkailuvuotta, joka päihittäisi jopa aiemman ennätysvuoden 2008. Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat tammi–elokuussa yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvua on kirjattu kotimaasta miltei 13 prosenttia ja ulkomaan markkinoilta viisi prosenttia. > Lisätietoja: www.visithelsinki.fi > Media > Matkailutilastot

Laatupalkintoja jakoon

Paul Williams

Liikkumissopimus on Vuoden saavutus 2010

■ HELSINGIN ENERGIAN kau-

kolämpö, HelenLämpö-liiketoiminto, sai Laatukeskuksen arvostetun Recognised for Excellance 4 star -tunnustuksen yritysten toiminnalliset yksiköt -sarjassa. HelenLämpö nappasi myös toisen kaupunginjohtajan laatupalkinnoista. Toisen laatupalkinnon vei YritysHelsinki talous- ja suunnittelukeskuksesta. ”YritysHelsinki on hyvä esimerkki julkishallinnon modernista toimijasta, jonka toimintatavat ovat asiakaslähtöisiä”, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen perusteli valintaa. > Lisätietoja www.yrittajat.fi

Vuosaaren huippu ja Helsingin Satama palkittiin ■ HELSINGIN SATAMA voitti ESPOn (Euro-

pean Sea Ports Organisation) kilpailun. Toista kertaa järjestettävän kilpailun aiheena oli tänä vuonna satamien integroituminen kaupunkiin. ’’Annoimme erityisesti arvoa Helsingin Sataman halulle ylläpitää satamatoimintaa kaupungin keskustassa siten tukien Helsingin merellistä identiteettiä’’, perusteli tuomariston puheenjohtaja John B. Richardson. Vuosaaren huipun maisemointi taas sai

ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä kunniamaininnan. Aiemmin Vuosaaren huipun on palkinnut Maailman luonnonsuojelusäätiö IUCN. Vuosaaren kaatopaikan ja maantäyttöalueen noin 60 hehtaarin laajuisen alueen maisemointi on hieno esimerkki pitkäjänteisestä luonnon hyväksi tehdystä työstä. > Lisätietoja: www.portofhelsinki.fi ja www.hel.fi > Rakennusvirasto > Viheralueet > Puistot > Puistot alueittain

Helsingin henki | joulukuu 2010

i s v u n o e

le del

Evää t

teksti STIINA HONKAMAA

Vuosi 2 11

pyörähtää pian käyntiin, ja on aika katsoa, millä eväin siihen lähdetään. Apulaiskaupunginjohtajat kertovat uusista alueista, sähköisistä palveluista, säästöistä ja panostuksista.

aupunki velkaantuu jatkossakin, mutta pyrkimyksenä on, että lainakanta ei kasvaisi. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion ja laittoi siihen 38 miljoonaa euroa lisää. Lisäys on ennätyksellinen, mutta taloustaantuma myllää kaikesta huolimatta. Henkilöstö tietenkin pohtii, miten selviydytään, kun talous on tiukka ja resurssit eivät kasva. Apulaiskaupunginjohtajat ovat kuitenkin positiivisella mielellä. – Taloustaantumalla ei käsittääkseni ole dramaattista merkitystä kaupungin työtekijöiden kannalta. Ei pitäisi olla erityistä huolenaihetta budjetin perusteella, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo. – Vaikka ajat ovat vaikeat, pidämme kiinni työsuhdeturvasta emmekä lähde lomautuksiin tai irtisanomisiin, Tuula Haatainen, sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja jatkaa.

06 Helsingin henki | joulukuu 2010

Henkilöstö Työhyvinvointi kunniaan Ensi vuonna panostetaan työnjohtamis- ja työhyvinvointiasioihin. Johtamiseen ja esimiestyöhön otetaan uudenlaisia toimintamalleja; työaikajoustoja ja työstä palautumista pyritään kehittämään. – Viimeisimmän työterveyshuollon tutkimuksen mukaan kaupungin työntekijät kokevat työnsä entistäkin motivoivammaksi. Työhyvinvointi syntyykin paljolti siitä, että työ koetaan mielekkääksi ja se on hyvin johdettua. Samalla on tunnistettava ne ihmiset, joilla jaksaminen on todellinen ongelma. Usein on kyse ikääntyvistä työntekijöistä, mutta myös nuoret, joilla on ongelmia jaksamisen kanssa, pitää tunnistaa. Nuorten työkyvyn tukemiseen kiinnitetään ensi vuonna erityistä huomiota, Haatainen valottaa. – Panostamme etenkin työterveyshuollon, esimiesten

Järjestelmät Sähköistä asiointia Kaupunkilaiset asioivat virkakoneiston kanssa jatkossa uusilla tavoilla. Sähköinen asiointi lisääntyy, ja toimintoja siirretään erilaisiin palvelukeskuksiin, joista palveluita löytää keskitetysti. – Esimerkiksi maahanmuuttaja-asioiden neuvontapiste yhdistyy Virka Infon kanssa. Sieltä maahanmuuttaja saa keskitetysti tietoa kaupungin ja Suomen käytännöistä. Neuvontapisteessä annetaan apua kahdeksalla eri kielellä ja ohjataan eteenpäin, Haatainen kertoo. – Kaupungin asuntoja hakevat ovat jo pitkään käyttäneet lähes yksinomaan nettilomakkeita. Niitä kehitetään edelleen. Samoin rakennuslupaprosessin sähköistäminen on hyvää vauhtia etenemässä, toteaa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä. Myös sosiaali- ja terveydenhoitopuolella mennään sähköiseen suuntaan. Tavoitteena on jonotuksen vähentäminen. Ajanvarauksia ja erilaisia asiointeja pyritään saamaan verkkoon huomattavasti aiempaa enemmän. – Kun ihminen soittaa terveysasemalle, hänen ei tarvitse jäädä jonoon. Tietokantaan jää muistijälki, ja hänel-

Palvelut Ruotsinkielinen päivähoito opetusvirastoon Tulossa on myös organisaatiomuutoksia. Esimerkiksi ruotsinkielinen päivähoito siirtyy sosiaalivirastosta opetusvirastoon. – Työntekijän asemaan muutos ei vaikuta. Vaikka hallintoa rukataan, työsuhdeturva säilyy ennallaan, Haatainen sanoo.

ja työpaikkojen väliseen yhteistyöhön. Näiden kolmen kautta voidaan vaikuttaa niin, että työolot tukevat jaksamista ja työhyvinvointia, hän jatkaa. Henkilökunta on välillä kovilla, ja jaksaminen on asia, joka on luonnollisesti tapetilla. – Pitää miettiä rohkeasti, mitä kaikkia välineitä meillä on, jotta voimme helpottaa henkilöstön henkistä työtaakkaa, sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen sanoo. Hän peräänkuuluttaa etenkin vapaaehtoistyövoiman oivaltamista Suomessakin. – Kunnalla ei ole voimavaroja palkata esimerkiksi seuralaisia yksinäisille vanhuksille, joita Helsingissä on paljon. On kuitenkin paljon käyttämättömiä vapaaehtoisvoimavaroja, joiden käytössä Suomi on jälkijunassa moniin muihin maihin verrattuna. Tarvitaan rohkaisua puolin ja toisin.

le soitetaan takaisin. Tätä on jo kokeiltu, ja ensi vuonna systeemi on toivon mukaan laajassa käytössä. Myös reseptien uusimista pyritään saamaan sähköiseksi, Kokkonen sanoo. Kokkonen kertoo, että vapaa hakeutuminen terveysasemalle on myös toteutumassa. Asiakkaat voivat hakeutua sopivimmalle terveysasemalle, jonka ei välttämättä tarvitse sijaita lähimpänä omaa asuinpaikkaa. Myös kaupungin nettiportaalin uudistustyö alkaa ensi vuonna. – Haasteena on saada järjestelmät yhteensopiviksi ja toimiviksi. Olemme hankalassa asemassa esimerkiksi Viroon verrattuna: meillä on jo pitkä historia internetin saralla ja satoja järjestelmiä, jotka pitäisi saada yhteensopiviksi. Kohtuullisen hyvin on vähällä metelillä kuitenkin pystytty uudistamaan asioita, Kokkonen sanoo.

– Keskustellaan myös paljon siitä, olisiko toimintoja keskitettävä ja pitäisikö laitoshuoltohenkilöstöä siirtää Palmiaan. Asiasta vallitsee erilaisia näkemyksiä, Kokkonen kertoo. Toimintojen keskittämisestä on kaupungilla hyviäkin esimerkkejä. – Seurantaryhmä seurasi pitkäaikaissairaaloiden lakkauttamista ja toimintojen siirtämistä sosiaalihuollon puolelle. Todettiin, että henkilökunnan mielestä muutos oli sujunut yllättävänkin hyvin. Kulttuurieroja on tietenkin alojen välillä ja pitää opiskella toinen toistensa toimintatapoja, Kokkonen toteaa. >>

Helsingin henki | joulukuu 2010

Eväät ensi vuodelle Rakentaminen

Asuminen Asuntoja myös työntekijöille Kaupungin Arava-vuokrataloyhtiöt yhdistyvät Helsingin kaupungin Asunnot Oy:ksi ensi vuoden aikana. Tämän myötä syntyy maan suurin vuokrataloyhtiö, johon kuuluu noin 44 000 asuntoa. Samassa yhteydessä muodostetaan alueellisia asuntokiinteistöyhtiöitä, joilla säilyy esikaupungeissa tärkeä paikallistuntemus. Yhteistyö paikallisten sosiaali- ja palvelutuotantoyksiköiden kanssa jatkuu. Talous ja pääomakanta kootaan kuitenkin yksiin käsiin.

Työpaikkojen lisäksi rakennusprojektit tarkoittavat kaupungin työntekijöille myös asuntoja. – Asuntopuolella on tulossa lievää väljenemistä ja myös mahdollisuus Hitas-asuntoihin, Penttilä valottaa. Uusia asuntoja valmistuu ensi vuoden aikana noin 4 000, ja määrä on kasvussa. – Toivottavasti saadaan asuntojen kalleuteen lievennystä. Suunta on ainakin oikea, Penttilä sanoo. Penttilä toivoo hintojen viilentymistä myös urakoiden vuoksi. – Asuntorakentamisessa vallitsee ylikuumentuminen. Esimerkiksi urakkatarjoustilanne ei ole kaikkein paras. Hinnat ovat lämmenneet hieman liikaa. Toivottavasti parin seuraavan vuoden aikana päästäisiin hieman tasaisempaan tilanteeseen, jossa rakennusohjelmaa voitaisiin toteuttaa myös taloudellisemmin ja kustannustietoisemmin.

Crusellin silta valmistuu, raitiovaunulinja jälkijunassa Kaupungin suuret rakennushankkeet jatkuvat myös ensi vuonna. Vanhat satama-alueet, joihin kuuluvat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuori, ovat rakenteilla. – Sataan vuoteen ei ole rakennettu uusia kaupunginosia kantakaupungin alueelle. Entisten satama-alueiden rakentaminen asuinalueiksi on valtava, neljännesvuosisadan kestävä projekti, Sauri sanoo. Tällä hetkellä on meneillään Kruunuvuoren ympäristön arviointi. Jätkäsaaresta ja Kalasatamasta poistetaan maaperän myrkkyjä. – Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa pysytään aiotussa etenemisnopeudessa. Kruunuvuoren rannassa toteuttaminen ei pääse etenemään niin nopeasti, johtuen lähinnä valituksista, Penttilä sanoo.

Ruoholahden, Salmisaaren ja Jätkäsaaren yhdistävä Crusellin riippusilta valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Siltaa pitkin kulkee jatkossa linjan 8 raitiovaunu. – Raitiovaunulinjan valmistuminen viivästyy teknisten ongelmien vuoksi. Pääsy Jätkäsaareen toimii kuitenkin toivottavasti jo vuoden alussa, Sauri kertoo. Kaupunki valmistautuu myös muiden alueiden rakentamiseen lähivuosina. Ensi vuoden aikana julkistetaan Eteläsataman, Kruunuvuoren sillan ja Keski-Pasilan suunnittelukilpailut. – Isot rakennusprojektit pitävät rakennusalan työllisyyttä käynnissä. Rakennustöitä kaupungin työntekijöille riittää siis jatkossakin, Sauri sanoo. – Uudet asuinalueet merkitsevät myös sitä, että keskusta-alueille tulee asumaan uusia lapsiperheitä. Samalla tulee kaikin voimin edistää kaupunkirakennetta ja palveluverkostoa tasapainottavaa täydennysrakentamista, Penttilä korostaa.

Helsingin ja Vantaan

yhdistyminen Helsingin ja Vantaan mahdollinen yhdistyminen on herättänyt paljon keskustelua. Alatyöryhmät ovat tehneet selvityksiä, mutta prosessi on vielä kesken. Kaupunkien yhteisissä työryhmissä on pohdittu kaupunkien eroja ja yhtäläisyyksiä. Ensi vuonna päätetään, käynnistetäänkö varsinainen kuntaliitosprosessi vai ei. Asia on valtuustojen käsittelyssä tammikuun lopussa.

08 Helsingin henki | joulukuu 2010

Design Helsinki World Design Capital 2012

Liikenne Joukkoliikenne kohdalleen, Pisara-rata suunnitteille Toimivaan joukkoliikenteeseen laitetaan rahaa ensi vuonnakin. Hyväksytyssä budjetissa HSL-kuntaosuuteen lisättiin 15 miljoonaa euroa. – Lippuhintojen korotuksia pidetään näin aisoissa ja todennäköisesti pystytään torjumaan palvelutason heikennykset. Joukkoliikenteen subventointi on herkkä talouden heilahteluille, mutta tähän on lisätty voimakkaasti Helsingin kuntaosuutta eli entistä tariffitukea, Sauri sanoo. Helsingin seudulla pyritään yhteiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Mikäli yhteiseen päätökseen päästään Helsingin osalta, se tarkoittaa Kehä 1:n Kivikon ja Myllypuron liittymien parannusta. Keskuspuis-

ton alittava joukkoliikennetunneli on myös suunnitteilla. Ensi vuonna jatkuu myös uusien raitiovaunulinjojen ja länsimetron rakentaminen. Itämetron rakentaminen Östersundomiin on tämän alueen välttämätön kynnysinvestointi. Valtio on lisäksi peräänkuuluttanut päärautatieaseman toimivuutta. Suunnitteilla on vuosikymmenen loppupuolelle niin sanottu Pisara-rata, jonka myötä lähiliikenteen lenkki kulkisi kantakaupungin alla. – Pasilan jälkeen asemat olisivat Ooppera, Rautatieasema ja Hakaniemi. Tällöin kaukoliikenne pääsisi sujuvammin päärautatieasemalle ja kasvava lähiliikenne kiertäisi lenkin kautta, Penttilä kertoo. Liikenteen suhteen kaupungilla ovat mielessä myös ympäristötavoitteet. Meneillään on pyöräilyn kaksinkertaistamistavoite, jonka myötä polkupyöräreitteihin on tulossa parannuksia. Ensimmäiset sähköautot saadaan myös todennäköisesti laajempaan kokeiluun. – Sähköautot tai vaihtoehtoisesti sähköavusteiset fillarit ovat käteviä kulkuvälineitä niin kaupunginjohtajille kuin kodinhoitajillekin, Penttilä tähdentää.

Näin apulaiskaupunginjohtajat yhdistymisestä: Tuula Haatainen – Monissa tilanteissa kuntarajat muodostavat tarpeettoman esteen palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle. Teemme paljon asioita samalla tavalla, mutta kustannuksissa ja etuisuuksissa on eroja. Faktat on nyt selvitetty ja poliittisten päättäjien on otettava kantaa yhdistymiseen.

World Design Capital 2012 -hankkeen suunnittelu etenee ensi vuonna. Mukana ovat pääkaupunkiseudun kunnat ja Lahti, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto sekä Metropolia. Tällä hetkellä ideoidaan hankkeita ja kerätään toimijoita. Partnereita etsitään yksityiseltä ja julkiselta puolelta. Helsingillä on jo nyt kova imu maailmalla, ja hankkeen myötä se vain paranee. – Helsinki on houkutteleva metropolialue, huikea luovuuden ja osaamisen keskittymä, Haatainen sanoo. – Meillä on tosiaan kova maine maailmalla. Pärjäämme loistavasti kaupunkivertailuissa, Sauri jatkaa.

Hannu Penttilä – Maankäytön kannalta yhdistyminen antaisi suuria mahdollisuuksia, jos siihen rohjetaan mennä. Alueiden toteutus nopeutuisi ja yhdistyneessä tilanteessa meillä olisi monipuolisempi tarjonta, niin asunto- kuin toimitilapuolellakin. Pekka Sauri – Yhdistyminen helpottaisi maankäytön suunnittelua, kun asioita pohdittaisiin kokonaisuutena. Ja faktahan on, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on Vantaalla.

– Kaupunkiympäristön ja kaupunkisuunnittelun puolesta Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimpia kohteita lähivuosina, ja toivottavasti on senkin puolesta mukava olla töissä täällä tekemässä tätä yhteistä Helsinkiä, Penttiläkin sanoo. Kokkonen painottaa etenkin kaupungin henkilöstön osuutta palapelissä: – Meillä on valtavasti osaamista, innostusta ja aitoa kehittämishalua. Soisin sen jollakin tavalla näkyvän siinä, miten julkisuus kohtelee helsinkiläisiä työntekijöitä. Täytyy kuitenkin muistaa, mitkä volyymit meillä on, ja valtaosa asioista toimii todella hyvin. Kun ihmiset tulevat tänne ja näkevät mitä täällä tehdään, kuinka systemaattisesti ja hyvin, he ovat ällikällä lyötyjä. • > Lisätietoja: www.wdc2012 helsinki.fi

Paula Kokkonen – Joka tapauksessa arviointi on hyödyllinen. On vertailtu toimintatapoja ja tunnuslukuja. Toivottavasti julkisuudessa vertailtaisiin jatkossa paremmin kokonaisuutta, eikä vain loppusummia. Palvelurepertuaarit ovat kuitenkin kovin erilaisia. Täytyy nähdä, että kustannusrakenne on erilainen. Tietenkin pyrimme kohti pienempiä kustannuksia, mutta on muistettava, että vanhassa kaupunkirakenteessa palvelujen tuottaminen on kalliimpaa kuin toisentyyppisissä olosuhteissa. Poliittinen koneisto ei helpolla lopeta olemassa olevaa toimintaa.

Helsingin henki | joulukuu 2010

duunissa teksti Katja Pesonen kuvat jorma marstio

Kampin palvelukeskuksessa tiedetään, millaista on, jos työilmapiirissä on kireyttä. Keskus lähti mukaan TEDIhankkeeseen päättäväisenä ja muutoshaluisena. Parissa vuodessa Kampin suunta on käännetty täysin.

Resepti

parempaan ilmapiiriin

tedi

ampin palvelukeskuksen johtaja Riitta Kauppila esittelee ylpeä nä terveyttä edistävän työpaikan diplomia (TEDI), jonka Työter veyslaitos myönsi syyskuun alus sa. Keskus on onnistunut tavoitteissaan tehdä organisaatiostaan entistä paremman työpaikan koko henkilöstölle. Ennen osallistumista TEDI-hankkeeseen vuonna 2008 Kampin palvelukeskuksessa oli henkilöstön välillä kränää ja ongelmia, jotka tuntuivat kasautuvan. Neuvova vahtimestari Eero Peltonen on ollut talossa 15 vuotta ja nähnyt paljon. Kaikki eivät ole kestäneet yhtä pitkään, ja henkilökuntaa on tullut ja mennyt. Henkilökunta oli pyytänyt apua vuosikausia, mutta muutosta ei tullut. Tarkkoja syitä tähän on vaikea tietää. – Lähdimme mukaan TEDIin, koska työnte kijät kokivat, ettei heidän pyyntöihinsä ole vas tattu. Se taas aiheutti kireyttä ja epäluottamus ta johtoa kohtaan, Kauppila sanoo. Kun hän tarttui keskuksen ohjaksiin, alkoi tapahtua. – Riitta tuli taloon hyvään aikaan. Ilman hän tä mikään ei olisi varmasti muuttunut, toteaa Peltonen. – Työpaikalla pitää olla hyvä olla, ja ilmapiiri on paljon johtajasta kiinni. Ajamalla muutoksia

Työkaluja kehittämiseen TEDI eli Terveyttä edistävä työpaikka on han-

ke, jolla pyritään parantamaan työpaikan viihtyvyyttä. Se kartoittaa organisaatioiden kehittämisen paikat ja tarjoaa välineitä niiden korjaamiseen. Hankkeeseen osallistuu koko henkilökunta johtajasta työntekijään. He sitoutuvat tekemään yhteistyössä organisaatiostaan paikan, jossa kaikki viihty-

10 Helsingin henki | joulukuu 2010

en varmasti ole kerännyt itselleni pelkästään hyvää nimeä, mutta asioiden oli yksinkertai sesti muututtava, Kauppila toteaa.

Pelisäännöt selviksi

Aktiivisia vapaaehtoisia Kampin palvelukes kuksessa on massiiviset 220, joista suurin osa on eläkeläisiä. Toisinaan mukana on myös har joittelijoita ja työttömiä. Varsinaista henkilö kuntaa on parikymmentä. Sinänsä kallisarvoinen vapaaehtoistyö ei su junut Kampissa ongelmitta. Vapaaehtoistyön tekijöillä oli paljon vastuuta, esimerkiksi monet keskuksen kurssit ovat vapaaehtoisten vastuul la. Ongelmia syntyi, kun eri tekijäosapuolilla oli ristiriitoja keskenään ja epäselvyyksiä työn jaossa. – On voitu esimerkiksi tehdä päällekkäisiä tilavarauksia tai antaa varaus toiselle, Kauppi la kertoo. TEDI-hankeen alussa henkilökunta teki ryh missä ammattilaisten ohjauksessa suunnitel man siitä, mihin seikkoihin he haluavat muu tosta ja mitä niille on tehtävissä. Tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen oli va paaehtoisten ja henkilökunnan vuorovaikutuk sen parantaminen. Kummallekin ryhmälle on pidetty erikseen luentoja aiheesta, vapaaehtoi sille järjestettiin seminaareja ja koulutusta.

vät. Henkilöstö määrittelee yhdessä hyvän työpaikan kriteerit, valitsee parannuskohteet ja suunnittelee keinot niiden kehittämiseen. He myös seuraavat prosessin onnistumista ja tekevät siitä arvioita. Tukena ovat työterveyshuolto sekä monet muut ulkopuoliset asiantuntijat. TEDIn avulla työntekijät pystyvät vaikuttamaan omaan työhyvinvointiinsa ja esimiehet oppivat uudenlaisia toimintatapoja, joiden avulla työpaikalle saadaan entistä ehompi arki. TEDI on kehitetty Työterveyslaitoksen ja työpaikkojen yhteistyönä ja se kestää vuoteen 2011 asti. > Lisätietoa Työterveyslaitoksen sivuilta www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/tedi

n Kampin palvelukeskuksessa käy päivittäin yli tuhat asiakasta. Keskuksen järjestämä kerhotoiminta on suosittua ja biljardipöytä kerää aina väkeä ympärilleen. Tärkeää on myös, että keskuksesta löytyy kuunteleva korva tarvitsevalle, ja myös byrokratian selvittelyssä saa apua.

n Työpaikalla halutaan voida hyvin. Riitta Kauppila, Eero Peltonen, Marja Ranta ja Eija Otranen pyörittävät Kampin palvelukeskuksen arkea. Parantunut työilmapiiri on helpotus kaikille.

Olkapäätä ja rentoa arkea Kampin palvelukeskuksen ala-aulassa biljardi-

pöytien ympärillä pelataan kovaäänisesti. Ruuan tuoksu on levinnyt jokaiseen nurkkaan, ja yläkerrassa eläkeläiset lueskelevat lehtiä. Keskuksessa käy päivittäin lähes 1 500 asiakasta, pääasiassa 65–74-vuotiaita. Heidän joukkoonsa mahtuu ilopilleri poikineen. – Jotkut eläkeläisistä ovat tulleet todella läheisiksi. Kun joku mummo tulee kertomaan elämänhistoriaansa, joskus kyynel vierähtää silmään hä-

Katse peiliin

Henkilökunnan keskuudessakin on pyritty parantamaan asioiden jakamista muun muassa kehittämällä tiimityöskentelyä. Koska kränää on ollut myös henkilökunnan sisällä, hekin ovat joutuneet tarkkailemaan omaa käytöstään ja osallisuuttaan työympäristön tulehtuneisuuteen. Yhteisiä pelisääntöjä on pohdittu moneen otteeseen. Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita menemään itseensä. Tapetille nostettiin lisäksi turvallisuusasiat. Vahtimestareiden määrää on lisätty, asiakkaille on järjestetty poliisiluentoja ja henkilökunnan ja lähipoliisin yhteistyötä on kehitetty.

nen todetessaan kuinka tärkeä hänelle olen, kun minulle voi jutella. Kyllä se koskettaa, Peltonen kertoo. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Marja Rannan päätehtävänä on valita keskukseen vapaaehtoiset ja toimia heidän ohjaajanaan. Sosiaaliohjaaja Eija Otranen taas on asiakkaiden olkapää. Hän kuuntelee näiden murheita ja neuvoo kiperissä tilanteissa. Hän vaikka soittaa Kelaan yhdessä asiakkaan kanssa, jos virastokieli hirvittää, tai ohjaa Punaisen ristin ystäväpalveluun, jotta eläkeläinen saisi lenkkikaverin. – Minulle voi puhua vaikka kissan kuolemasta. Tässä kuulee kaikenlaisia tarinoita. Jokaisen ihmisen pitäisi voida kertoa tarina omasta elämästään, Otranen toteaa.

Sekä Kauppila että Peltonen ovat yhtä mieltä siitä, että välit vapaaehtoisiin ovat parantuneet silminnähden. Asiakkaiden ja vapaaehtoisten kanssa käydään pelisääntöjä läpi jatkuvasti, jotta yhteistyötä saataisiin entistä jouhevammaksi. Työterveyslaitokselta tulee kaksi kertaa vuodessa keskuksen itsearviointilomake, johon merkitään, kuinka hyvin tavoitteissa on pysytty. Alamäki tarkoittaa diplomin menetystä. – Parissa vuodessa Kampin suunta on käännetty täysin. Vieläkin ihmetyttää, kuinka lyhyessä ajassa asiat voivat parantua, toteaa Peltonen. •

Helsingin henki | joulukuu 2010

talous

Cino Zucchi piirsi idean tornitaloista Iltalialainen arkkitehtitoimisto

Cino Zucchi Architetti teki vuonna 2009 viitesuunnitelman, jossa Pasilansillan eteläpuolelle noin 10 hehtaarin alueelle rakennettaisiin kymmenen tornitaloa, sarja aukioita ja niiden äärelle sijoittuvia palveluita. Tornien kaava-alue rajoittuu lännessä Pasilankatuun, idässä Ratapihantiehen. Alueella olevat Veturitallit ja Toralinnan asuinrakennukset ovat kulttuuri- ja kaupunkihistoriallisesti arvokkaita ja säilytetään ennallaan. Kuhunkin torniin sijoittuu asuntoja, työpaikkoja ja palveluita. Jokin torneista voi olla myös hotelli. Viitesuunnitelmiin ja havainnekuviin voi tutustua esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla www.hel.fi/ksv. Julkisivuihin saattaa tulla vielä muutoksia suunnitelmien tarkentuessa.

> Suunnitteilla K teksti Satu Alavalkama

kaupunkilaisten

olohuone Vuonna 2025 Pasilan aseman kupeessa kellii muhkea liikekeskus ja sen eteläpuolella asutaan 30-kerroksisissa tornitaloissa.

12 Helsingin henki | joulukuu 2010

un Pasilaa alettiin rakentaa 60-luvulla, unelmoitiin uudesta kaupunginosasta, jossa olisi hyvät liikenneyhteydet ja palvelut, työpaikkoja ja viihtyisiä asuntoja. Nyt unelman toteutuminen kokonaan on lähempänä kuin koskaan. Vuonna 2015 vasarat alkavat paukkua aseman länsi- ja eteläpuolella. Alueelle on tulossa asuntoja, toimistoja, kauppoja, joukkoliikenteen terminaali ja maanalaisia pysäköintitiloja. Projektipäällikkö Timo Lepistö sekä alueen maankäytön suunnittelussa työskentelevät arkkitehdit Ville Purma, Anne Kangasniemi ja Ritva Luoto kaupunkisuunnitteluvirastosta kertovat, millainen uudesta kaupunginosasta oikein tulee.

Liikenne sukeltaa maan alle

Timo Lepistön mukaan ydinkeskustan merkitys tulee säilymään entisellään. – Keskustasta saattaa tosin vapautua toimitilaa pienemmille yrityksille, kuten 70-luvulla, kun moni hajallaan toiminut yritys siirtyi uusiin tiloihin Itä-Pasilaan. Keskustan ympärille nousevat uudet kaupunginosat Kalasatama, Jätkäsaari ja Pasila täydentävät kantakaupunkia aluekeskuksina. Miellyttävän asuin-, jalankulku- ja pyöräily-

ympäristön syntymisen suurin haaste on se, että Keski-Pasilan läpi ohjataan valtava määrä autoliikennettä. Ville Purma kertoo, että autot ajavat idästä Teollisuuskadun jatketta pääradan alitse etelä-pohjoissuuntaiselle Veturitielle. – Pasilan asemalta pohjoiseen vievä Veturitien osuus siirretään radanvarteen ja asemalta etelään tie kulkee tornialueen ja veturitallien välistä Toralinnan länsipuolelle. Lähijunien Pisararata tekee silmukan kantakaupungin alla, ja Pasilassa sen tuntumaan varataan tilaa Töölöstä tulevan metroradan terminaalille.

Olohuone kaupunkilaisille

Pasilassa on jo kaupungin pääkirjasto, päiväkoteja ja kouluja sekä valtion virastoja ja oppilaitoksia. – Keski-Pasilaan syntyy loistavien joukkoliikenneyhteyksien äärelle tilaa erilaisille kulttuuri- ja muille palveluille sekä kansalaisten järjestö- ja harrastustoiminnalle, sanoo Ritva Luoto. Ympäristösuunnitelmilla ideoidaan katu- ja kansialueille miellyttäviä oleskelu- ja jalankulkutiloja. – Tornitalojen näyttävästä rakennusryhmästä tulee kauas erottuva maamerkki, joka luo Keski-Pasilaan omaa identiteettiä. Yhden tornitalon katolle rakennetaan kaikille avoin näköalatasanne, kertoo Anne Kangasniemi.

Aikataulu > 2010

Suunnitteluperiaatteet asemakaavalle valmistuvat kaupunkisuunnitteluvirastossa.

> 2011

Suunnittelu- ja toteutuskilpailu keskustakorttelista käynnistyy.

> 2012

Tornialueen asemakaavaluonnos valmistuu.

> 2013

Keskustakorttelin kilpailu päättyy, valitaan suunnitelma sekä toteuttaja.

> 2014

Keskustakorttelin asemakaavaluonnos valmistuu, tornialueen asemakaava valmistuu ja rakentaminen alkaa.

> 2015

Keskustakorttelin asemakaava valmistuu ja rakentaminen alkaa.

> 2023

Keskustakortteli ja tornitalot valmistuvat.

Uusi Keski-Pasila Keskustakorttelin suunnittelukisa käynnistyy

Valtiota edustava Senaatti-kiinteistöt ja kaupunki käynnistävät vuoden 2011 alussa suunnittelu- ja toteutuskilpailun Keski-Pasilan keskustakorttelista. Kilpailun voittajan laatiman suunnitelman pohjalta alueelle kaavoitetaan rakennusoikeutta 100 000 –140 000 kerrosneliömetriä. – Etsimme toteuttajaa, joka lunastaa alueen ja sitoutuu sen kehittämiseen. Rakentaminen suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, sanoo Timo Lepistö. Keskustakortteliin tulee liikekeskus, asuntoja, toimistoja ja palveluja. Maan alle tehdään pysäköinti- ja huoltotilat sekä mahdollisuus metroaseman rakentamiseen. Keskuksen tiloja syntyy myös Pasilansillan alle. Itse silta levenee, ja kevyt liikenne saa enemmän tilaa.

Messukeskus ja Ilmala rakentuvat jo

Itä- ja Länsi-Pasila uudistuvat myös lähivuosikymmeninä. Ilmalaan Yleisradion ja MTV:n kulmille nousee mediakeskusten ja asuntojen moderni kaupunginosa. Pohjoisemmaksi Postintaipaleelle on myös suun-

> Pinta-ala 59 ha > Asuntoja noin 170 000 k-m2 > Toimitiloja noin 370 000 k-m2 > Asukkaita noin 4 000 > Työpaikkoja 10 000 –15 000 > Keskustakortteli 100 000 –140 000 k-m2 > Asuntoja vähintään 15 % > Tonttimaan arvo 75–80 milj. € > Rakennuskustannukset 400 milj. € > Tornialue 155 000 k-m2, 20–40 kerrosta, asuntoja 40 %

nitteilla uusia asuntoja. Idässä alkaa kohota Messukeskuksen laajennus, sitä seuraavat pysäköintilaitos ja sata metriä korkea messuhotelli sekä uusi, pysyvien näyttelyiden siipi. Kaupunkilaiset voivat osallistua alueen suunnitteluun ja seurata sen etenemistä esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla kohdassa Suunnitelmat kartalla. Tornialueen ja keskustakorttelin asemakaavaluonnokset laaditaan vuosina 2011– 2014. Niiden esilläolosta ilmoitetaan kirjeillä, lehti-ilmoituksilla sekä kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla. •

teksti Anne Vilenius

Karttapalvelu kehittää kaupunkia

Kerrokartalla.hel.fi on vuorovai-

kutteinen verkkopalvelu, jossa kuntalaiset voivat antaa palautetta kartan avulla. Sivustolla on ollut esimerkiksi ympäristön suunnitteluun ja turvallisuuteen liittyviä kyselyjä. Palvelussa vastaajalle esitetään kysymyksiä, esimerkiksi missä on viihtyisä puisto tai rauhaton paikka, ja vastaukset merkitään karttaan. Muiden vastauksia voi kommentoida anonyymina. Myös kuvia voi lisätä kommentin yhteyteen. Kehittämistyössä on erityisesti kiinnitetty huomiota työkalun helppokäyttöisyyteen. – Kyselyjen tekeminen ja julkaiseminen on yksinkertaista, ja saatu tieto on helposti hyödynnettävissä, projektipäällikkö Heli Rantanen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo. Virkamiehet voivat vastata kommentteihin, halutessaan myös omalla nimellään. – Kuntalaiset arvostavat sitä, että kommentteja seurataan ja niihin vastataan. Se lisää toiminnan läpinäkyvyyttä, mutta toisaalta vaatii myös virkamiehiltä aikaa kyselylle, Rantanen painottaa. Kaikilla virastoilla on mahdollisuus käyttää palvelua. Ensimmäisen Malmi viihtyisämmäksi -kyselyn tekivät yhdessä sosiaaliviraston lähityöhanke ja hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto. Kyselyyn saatiin yli 400 kommenttia ja noin 120 kommentoijaa. Myös lähipoliisi kommentoi vastauksia. Malmi-kyselyn järjestäjät saivat tietoonsa asukkaiden kokemuksia ja havaintoja, joita hyödynnetään suunnittelussa. > Lisätietoja: http://kerrokartalla.hel.fi

Helsingin henki | joulukuu 2010

{ erikoinen ammatti }

teksti EIJA HIETANEN kuvat KARI SANTALA

Velkaneuvoja auttaa elämän raiteille Ilkka Passi on kutsumustehtävässä. Hän auttaa ylivelkaantuneita sosiaaliviraston talous- ja velkaneuvontayksikössä.

14 Helsingin henki | joulukuu 2010

alous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi toteaa jämäkästi, että tämä on mun laji. – Kutsumustehtävä, sillä tässä pitää olla koko kroppa mukana. Muuten tätä työtä ei voi tehdä tai sitten pettää asiakkaita. Velkaneuvoja avustaa ylivelkaantuneita ja monesti myös masentuneita asiakkaita. – Työ on hyvin palkitsevaa, sillä pyrimme saamaan aikaan kestäviä ratkaisuja velkaantuneiden ongelmiin, Passi toteaa ja esittelee paksua paperipinoa. Siinä on asiakkailta tulleita kiitoskirjeitä ja -kortteja. Suuren osan elämä on saatu eri järjestelyjen myötä raiteilleen. Toisaalta Passi tietää asiakkaita, jotka ovat päätyneet itsemurhaan. Kun velkajärjestelylaki tuli voimaan vuonna 1993, asiakkailla oli vielä korkea kynnys ottaa yhteyttä velkaneuvontaan. – Asenteet ovat onneksi muuttuneet, ja nykyisin palveluun suhtaudu-

ympäristö n Matti kukkarossa? Talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi neuvoo talousvaikeuksissa olevia asiakkaita.

taan samalla tavalla kuin muihinkin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, Passi kertoo.

Mukana alusta asti

Velkaneuvonta perustettiin edellisen laman aikana vuonna 1993. Passi on työskennellyt yksikössä sen perustamisesta alkaen. Sitä ennen hän oli pankinjohtajana KOP:ssa. Pankinjohtajakokemuksesta on Passin mukaan paljon höytyä nykyisessä postissa. – Edellisen laman aikaan asiakaskunta oli aika herraskaista. Oli lääkäreitä, pappeja, opettajia ja esimerkiksi pienyrittäjiä, joiden valuuttaluottovelka kasvoi devalvaatioiden myötä jopa 45 prosenttia. Tuolloin asiakkaat joutuivat ongelmiin velkojensa kanssa ennen kaikkea ulkoisten syiden takia. Korot nousivat reilusti yli kymmeneen prosenttiin, asuntojen hinnat laskivat ja työttömyys pamahti pariinkymmeneen prosenttiin. Nykyisin suurin osa ylivelkaantuu, kun luottoja on useita, eikä paketti pysy enää kasassa. Esimerkkinä nuoripari, joka saa asuntolainaa, mutta ei tohdi kertoa pankissa, että tarvitsisi lainaa myös remonttiin, huonekaluihin ja ehkä myös autonvaihtoon. Niinpä pari ottaa näitä varten luottoa eri rahoituslähteistä – yleensä rahoitusyhtiöistä, mikä lopulta romahduttaa koko lainanhoitokyvyn. Pikavippien osuus kokonaisveloista ei ole kovin suuri vaan ne ovat yleensä muiden luottojen ”häntiä”. – Tärkeintä on saada velkaantuminen katkeamaan mahdollisemman nopeasti. On jopa hyvä, että velkaantumiskierteessä olevalle tulee luottohäiriömerkintä. Ja jos jossain niin pankkiasioissa keskittäminen kannattaa, Passi huomauttaa kymmenien vuosien näkemyksellä.

Eläkeläisten määrä kasvussa

Asiakkaiden tilanteet ja velkaantumisen syyt vaihtelevat erosta, sairaudesta ja työttömyydestä aina peliriippuvuuteen. Yksi tyyppiasiakas on hetkessä eläjä, joka ei hallitse rahan käyttöä, vaan tahtoo saada kaiken mahdollisimman nopeasti. Ongelmana on myös se, että luottoja markkinoidaan aggressiivisesti. – Tuntuu siltä, että esimerkiksi kodinkoneliikkeessä ei voi maksaa käteisellä, tai jos se onnistuu, kotiin ainakin lähetetään myöhemmin postitse liikkeen luottokortti, Passi kertoo. Ylivelkaantuminen ei ole erityisesti nuorten vaan kaiken ikäisten ongelma. Elämänkokemuskaan ei suojele rahavaikeuksilta. – Eläkeläisten määrä on kasvanut. Kaikki eivät näytä ymmärtävän, että luottojen maksaminen pienemmistä eläketuloista on vaikeampaa kuin palkkatulosta. Vanhin asiakas taitaa olla lähes 90-vuotias, Passi kertoo. • > Lisätietoja: www.hel.fi/sosv > Taloudellinen tuki

teksti Ilpo Salonen

Ekomenestys on pienestä kiinni Ympäristön säästäminen on usein helppoa: esimerkiksi paperin käytön voi puolittaa tulostimen yhtä asetusta muuttamalla. Kaupungin viime vuoden ympäristöraportti kirjaa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja monia onnistuneita ympäristötekoja. Haasteitakin vielä riittää.

aupungin palveluksessa on niin paljon väkeä, että jokainen pieneltäkin tuntuva ekoteko kasvaa äkkiä mer-

kittäviin mittoihin. – Esimerkkejä on viime vuosilta paljon, vaikkapa kaupungin säästämät 27 miljoonaa A4-arkkia vuonna 2008 ja 3,5 miljoonaa arkkia vuonna 2009. Niiden pelkkä sisään ostohinta olisi ollut lähes 140 000 euroa, ja lisäksi voi laskea säästöt sähkön, tulostusvärin ja ajan käytössä. Tarvittiin vain päätös, että paperinkulutusta vähennetään entisestään, kertoo ympäristökeskuksen vs. ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström.

Kasvihuonepäästöt alenivat

Raporttiin on kirjattu monia muitakin onnistumisia. Esimerkiksi kaupungin aiheuttamat kasvihuonepäästöt alenivat 13 prosenttia vuoden 1990 tasosta – tosin edellisvuoteen verrattuna ne pysyivät lähes ennallaan. Samaan aikaan Espoon ja Vantaan päästöt kasvoivat roimasti. – Typpipäästöt vesistöihin olivat kaikkien aikojen pienimmät, ja joukkoliikenteessä tehtiin lähes kolme miljoonaa matkaa edellisvuotta enemmän. Hallintokunnista kirjattiin paljon hyviä käytäntöjä esimerkiksi energiankulutuksen, jätteensynnyn ehkäisyn sekä ympäristöystävällisten hankintojen ja liikkumisen edistämiseksi, af Hällström luettelee. Sen sijaan esimerkiksi ilmanlaadussa ja melutasossa on edelleen korjaamisen varaa. Melua on alettu torjua muun muassa käyttämällä hiljaisia päällysteitä. Pyöräilyn suosio ei ole kasvanut tavoitteiden mukaisesti, ja sitä halutaan lisätä. Myös ympäristöystä-

vällisessä rakentamisessa, kiinteistöjen ylläpidossa ja hankinnoissa on vielä haastetta. – Uskon kuitenkin, että hyvä suuntaus jatkuu tulevina vuosina. Ympäristöajattelu on yhä selvemmin osa kaikkea päätöksentekoa. Toki myös monet kansainväliset, kansalliset ja kaupungin omat säädökset velvoittavat tähän, af Hällström mainitsee.

Malli monistettu maailmalle

Hyvänä esimerkkinä ympäristöajattelun lisääntymisestä af Hällström pitää ekotukitoimintaa, johon on koulutettu jo lähes 700 kaupungin työntekijää, ja koulutuksiin on koko ajan jonoa. Ekotukihenkilöiden tehtävänä on opastaa ja innostaa työtovereitaan arkisiin ympäristötekoihin. Malli on kopioitu jo noin kymmeneen muuhun suomalaiskuntaan sekä muutamaan kuntaan Virossa. Ekotukihenkilöt ovat muun muassa laskeneet, että kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutuksen pienentäminen kymmeneksellä toisi parhaimmillaan jopa 10 miljoonan euron säästöt. Ympäristökeskuksen saaman palautteen mukaan työntekijät kaipaavat käytännön keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. – Ekotukihenkilöiden ja tietysti koko ympäristöhallinnon pitää avata tavoitteita ja tuoda niitä osaksi arkista työtä ja päätöksentekoa. Yhden paperiliuskan tulostamatta jättäminen voi tuntua surkean pieneltä pisaralta meressä. Mutta kun riittävän moni tekee saman, sillä on vaikutusta, af Hällström painottaa. • > Lisätietoja ympäristöraporteista > www.hel.fi/ympäristöraportti Ekotuesta > http://helmi/Ymk > Ympäristö > Ekotuki

Helsingin henki | joulukuu 2010

Millaista on arki, jos puolison kanssa jaetaan paitsi perhe ja koti, myös sama työnantaja? Pääseekö töistä koskaan irti ja kuinka käyttäydytään firman Tallinnan risteilyllä? Neljä pariskuntaa kertoo, millaista on arki, kun myös puoliso on kaupungin palveluksessa. teksti KAISA IHALAINEN kuvat KAISA IHALAINEN ja ISTOCKPHOTO

Samassa veneessä

> Ketkä? Markku Toivonen ja Susanne Österlund-Toivonen > Työpaikka ja toimenkuva Markku nuorisoasiainkeskuksen toimistopäällikkö, Susanne nuorisoasiainkeskuksen vastaava tuottaja > Kaupungin palveluksessa Markku 28 vuotta, Susanne 19 vuotta > Yhdessä vuodesta 2003 > Naimisissa vuodesta 2005

16 Helsingin henki | joulukuu 2010

Ilopilleri ja älykkö löysivät toisensa

astaavan tuottajan Susanne Österlund-Toivosen ja toimistopäällikkö Markku Toivosen tarina sai alkunsa samassa työpaikassa nuorisoasiainkeskuksessa. Ensitapaamisen jälkeen työskenneltiin samassa rakennuksessa lähes 15 vuoden ajan. Markku hoiti työkseen yhteydenpitoa kansalaisjärjes-

töihin ja Susanne vastasi suurten nuorisotapahtumien järjestämisestä. Suhde oli yli 12 vuotta pelkkää työtoveruutta, mutta sitten tilanne muuttui. – Ratkaiseva käänne tapahtui henkilökunnan kekkereillä, jossa tajusimme välillämme olevan muutakin kuin työkaveruutta, Markku kertoo. Markkua kiehtoi työyhteisön ilopillerinä tun-

Yhdistävä viherpeukalo ”Esimiehemme huomasi sormukset palaverissa ja onnitteli meitä kesken esityksen.”

> Ketkä? Ilkka ja Ritva Keko > Työpaikka ja toimenkuva Ilkka Staran ympäristönhoito-osaston puutarhapalvelutoimiston työnjohtaja, Ritva rakennusviraston katu- ja puisto-osaston laatuvastaava > Kaupungin palveluksessa Ilkka 28 vuotta, Ritva 12 vuotta > Yhdessä vuodesta 1984 > Naimisissa vuodesta 1989

netun Susannen räiskyvä luonne. Susanne taas ihaili Markun pohdiskelevaa ja rauhallista olemusta. Parisuhde selvisi työkavereille puolen vuoden salaseurustelun jälkeen. – Eräs kollegamme ihmetteli, miten meidän älykkö-Markku oikein haksahti tällaiseen rempseään naiseen, Susanna nauraa. – Totta kai kollegat pohtivat, miten suhde vaikuttaa työyhteisöömme, Markku myöntää. Pari pyrki pitämään työ- ja yksityiselämän selkeästi erillään. – Emme tosin yrittäneet keinotekoisesti suhdetta peitelläkään. Jos olimme samassa tilaisuudessa, totta kai istuimme vierekkäin, Susanne selventää. Kihlautuminen tapahtui henkilökunnan Tallinnan-reissulla. – Esimiehemme huomasi sormukset palaverissa ja onnitteli meitä kesken esityksen. Häidemme jälkeen työkaverit järjestivät juhlat töissä, Markku muistelee. Parisuhde vaikutti myös ammatillisesti. – Kontaktiverkostomme kasvoi valtavasti. Saman alan ihmisen kanssa pystyy myös pohtimaan alan sisäisiä asioita, vaikka emme tietenkään jaa kotona luottamuksellisia työasioita, Markku kuvailee. Välillä yhteinen työelämä aiheuttaa harmiakin. – Silloin kun on kiire ja työt tulevat kotiin, tekisi mieli huutaa, että nyt ei enää yhtään nuorisoasiainkeskusta tähän taloon, Susanne nauraa. Henkilökuntakerhon toiminta on kummallekin tärkeä osa vapaa-aikaa. – Osallistumme erityisesti kerhon järjestämiin kulttuuritapahtumiin, Susanne sanoo. Työhistorian paras muisto on sekä Susannen että Markun mielestä yhteinen vuorotteluvapaavuosi, jonka aikana he tekivät ikimuistoisen maailmanympärysmatkan.

itva ja Ilkka Keko tutustuivat puutarhaalan koulussa. Pari avioitui kahdeksan vuotta myöhemmin. Ritva ei halunnut kaupungilla työskentelevän miehensä kanssa saman työnantajan palvelukseen, vaan hakeutui jatko-opintojensa jälkeen yksityiselle puolelle. Laman tultua rakennusviraston tarjoama viherosaston suunnittelijan sijaisuus alkoi kuitenkin kiinnostaa. – Ja tässä sitä ollaan. Takana on 12 vuotta, ja niin mielenkiintoista on ollut, ettei loppua näy, Ritva nauraa. Vuosina 1999–2003 Ritvan ja Ilkan työtehtävät lomittuivat hauskasti toisensa kanssa. Viherosastolla työskentelevä Ritva tilasi ylläpitopalveluita puutarhapuolen tuottajana toimivalta Ilkalta. Pariskunta selvitteli yhteistuumin kasvillisuudelle aiheutettuja vahinkoja ja teki yhteisiä maastokäyntejä. – Vaikka teemmekin työtä samalla alalla, puhumme töihin liittyvistä asioista kotona kuitenkin melko harvoin, Ritva toteaa. Samasta alasta ja yhteisestä työnantajasta on ollut kuitenkin paljon iloa. – Yhteiset juhlat ja henkilöstötapahtumat ovat mukavia. Myös työasioita on helppo hoitaa, kun ihmiset ovat yleensä toisen kautta jotenkin tuttuja. Suhteessamme yhteinen työhistoria näkyy tasa-arvona. Kun tunnemme toistemme taidot ja tiedämme mitä työ vaatii, osaamme tukea ja arvostaa toista myös ammatillisesti, Ritva määrittelee. – Meillä on lisäksi paljon samoja mielenkiinnon kohteita. Ulkomailla tutustumme aina mielellämme paikalliseen viherosaamiseen, Ilkka lisää. Työroolit tulevat hauskasti esiin myös kotona. – Oma puutarha on meille tärkeä juttu, vaikka Ilkka ei toteutakaan kotona kaikkia tilauksiani yhtä kuuliaisesti kuin töissä, Ritva nauraa. Ilkan mielestä Ritva on edelleen sama iloinen tehopakkaus, johon hän ihastui. Myös aviomiehen luonne on säilynyt Ritvan mielestä yhtä mukavana kuin kouluaikoina. – Ilkalla ei ole mitään eri roolia töissä tai kotona, vaan hän suhtautuu asioihin aina yhtä harkitsevasti hötkyilemättä. >>

■ Starassa ja rakennusvirastossa työskentelevät Ilkka ja Ritva Keko kertovat, että heidän työnkuvansa limittyvät hauskasti keskenään.

Helsingin henki | joulukuu 2010

Linturetki vei sydämen > Ketkä? Sakari Kannisto ja Leena Karmitsa > Työpaikka ja toimenkuva Sakari medialukion biologian ja maantiedon opettaja, Leena medialukion ruotsin ja ranskan kielen opettaja > Kaupungin palveluksessa Sakari 13 vuotta, Leena 14 vuotta > Yhdessä vuodesta 2000

ieltenopettaja Leena Karmitsan ja biologian ja maantiedon opettaja Sakari Kanniston ensitapaaminen tapahtui yhteisellä työpaikalla, silloisessa Malmin lukiossa. Ensimmäiset kolme vuotta oltiin puhtaasti työkavereita, mutta sitten suhde muuttui. – Käänteentekevä tapaus oli, kun pyysin päästä Saken mukaan bongaamaan lintuja, joskin silloin vielä linnut olivat kyllä retken pääasia, Leena nauraa. – Meillä on aina ollut kivaa yhdessä, mutta vasta koulumaailman ulkopuolella tajusi, kuinka samanhenkiset ajatusja arvomaailmamme todella ovat, Sakari lisää. Pariskunnan yllätykseksi kollegat ja oppilaat suhtautuivat seurustelu-uutiseen kuin vanhaan juttuun. – Monen kommentti oli, että pitihän se arvata. Itse asiassa abit järjestivät meille jo edellisenä vuonna penkkari-kihlajaiset, vaikka silloin emme olisi kyllä voineet kuvitellakaan, että meistä tulisi pari, Sakari muistelee. Suhde sai näkyvän sinetin, kun pariskunnalle syntyi pari vuotta myöhemmin yhteinen lapsi.

Rakkaus lisää työtehoa? Tutkimukset osoittavat, että työpaikkarakkaus lisää erityisesti naisten puhtia ja viihtymistä työpaikoilla. teksti ANNA HAIKARAINEN

18 Helsingin henki | joulukuu 2010

– Lotan syntymä oli työpaikalla isompi juttu kuin suhteemme paljastuminen. Abit valitsivat tytön koulun maskotiksi ja osa kävi jopa kotona katsomassa vauvaa, Leena muistelee. Yhteisen alan paras puoli on kummankin mielestä pitkä kesäloma. – Muita kivoja asioita ovat ammatilliset keskustelut, työpaikan sulkapallovuoro ja ekologiset työmatkat, Leena listaa.

”Joskus Leenaa joutuu muistuttamaan, että hänellä jää opettajan kouluääni päälle myös kotona.” – Ja tiedonkulku. Huonomuistisempana voin aina tarkistaa Leenalta tarvittavia kellonaikoja ja palautustuntikoodeja, Sakari lisää. Harmillisinta on se, että työkiireet kasautuvat samoihin ajankohtiin. Myös koulun yhteiset tilaisuudet hankaloittavat arkea.

KUN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN joukosta

löytyy pariskunta poikineen, herää kysymys, onko Helsinki jonkinlainen Loveboat, joka yhdistää pareja erikoisen hanakasti? Emeritaprofessori Elina Haavio-Mannilan mukaan on kuitenkin melko tavallista, että pariskunnat työskentelevät samalla työpaikalla, ja työpaikoilla myös syntyy pareja. – Kymmenen prosenttia kaikista suoma-

– Aikaisemmin oli kiva osallistua tapahtumiin yhdessä. Nyt lapsen kanssa samanaikaiset vanhempainillat ja veso-koulutukset vaativat aina järjestelyä, Leena harmittelee. Kotona työasioista ei juuri puhuta. – Luulen, että puhuisimme työasioista enemmän, jos olisimme eri aloilla. Nythän monet asiat ovat kummallekin selviä ja toista ymmärtää ammatillisesti jo puolesta sanasta, Sakari pohtii. Kokonaan työrooleista ei kuitenkaan pääse kotona eroon. – Ainevalintamme näkyy jo siinä, että minä luen sanomalehden pikkutarkasti ja Sakke suurpiirteisesti. Hyödynnän Saken ammattitaitoa mielelläni myös mökillä ja luonnossa liikkuessa, Leena sanoo. – Leenaa joutuu taas joskus muistuttamaan siitä, että hänelle jää opettajan kouluääni päälle myös kotona, Sakari nauraa.

laisista on löytänyt puolison työpaikalta. Joka viides työpaikkaromanssi johtaa seksiin. 20 prosenttia nimenomaan työpaikoilla syntyneistä romansseista on johtanut avioliittoon, ja nämä avioliitot ovat keskimääräistä onnellisempia. Lukemat ovat pysyneet hyvin samoina vuosikymmenestä toiseen, HaavioMannila kertoo. Haavio-Mannila on tutkinut aihetta Hel-

■ Eeva Simiö-Ighmour hävisi tikanheittokilpailun miehelleen. Häviö tuskin harmittaa, kun sen tuloksena on syntynyt avioliitto ja kaksi lasta.

Kiinasta kaupungille > Ketkä? Abdelhadi Ighmour ja Eeva Simiö-Ighmour > Työpaikka ja toimenkuva Abdelhadi henkilöstökeskuksen virastomestari, Eeva Töölön ruotsinkielisen kotihoidon lähihoitaja > Kaupungin palveluksessa Abdelhadi 8 vuotta, Eeva 5 vuotta > Yhdessä vuodesta 1997 > Naimisissa vuodesta 1998

eva Simiö-Ighmour ja Abdelhadi Ighmour päätyivät saman työnantajan palvelukseen toiselta puolelta maapalloa. Eeva oli opiskelemassa mandariinikiinaa Pekingissä ja Abdi isännöi ravintolaa samassa kaupungissa. Pari tapasi ensimmäisen kerran Kiinan avoimissa dartsinheiton mestaruuskilpailuissa. – Voitin Eevan tikanheitossa ja myöhemmin koko naisen itselleni, nauraa Abdi. Pari avioitui ja muutti Suomeen. Abdi sai työpaikan henkilöstökeskuksen vahtimestarina, ja Eeva aloitti lähihoitajan työt kaupungin palveluksessa pari vuotta myöhemmin.

singin yliopiston sosiologian laitoksella vuodesta 1981. SUURIN MÄÄRÄÄVÄ TEKIJÄ työpaikkaromanssien synnyssä on se, että työpaikalla on sekä miehiä että naisia. Varsinkin naisilla romanssi lisää työtehoa, työssäviihtymistä ja onnen sekä ilon tunteita. Miehillä vaikutus on samansuuntainen, mutta heikompi. Romanssi ei kuitenkaan aina tuo pelkkää onnen suitsutusta mukanaan.

– Vaikka työskentelemme fyysisesti eri paikoissa, tapaamme työn kautta toisiamme välillä koulutuksissa ja aina silloin, kun Eeva tulee häiritsemään minua henkilöstökeskukseen, Abdi virnuilee. – Tunnen paljon kaupungin työntekijöitä Abdin kautta. Kerran joku henkilökuntatapahtuman vetäjä tuli sanomaan minulle, että sinä taidat olla se maailman kaunein nainen, kun Abdi oli kertonut, että olen osallistumassa tapahtumaan, Eeva nauraa. Pariskunta ihastui toisiinsa ensitapaamisella. – Eevassa kaikki piirteet ovat ihania, mutta tikkaa hän heittää huonosti, Abdi määrittelee. Eevasta Abdin paras puoli on tyytyväisyys. – On ihana elää ihmisen kanssa, joka etsii aina asioista hyvät puolet, Eeva sanoo. Sama työnantaja on monikulttuurisessa perheessä iso yhdistävä tekijä. – Meillä on kaksi lasta, joille Abdi puhuu arabiaa ja minä suomea. Keskenämme puhumme

”Eevassa kaikki piirteet ovat ihania, mutta tikkaa hän heittää huonosti.”

ranskaa ja lapset käyvät suomalais–ranskalaista koulua. Yhteinen työnantaja tuo meille turvallisuutta ja antaa mahdollisuuksia yhteiseen harrastamiseen, Eeva kertoo. Välillä sama työnantaja aiheuttaa eripuraakin. – Harmittaa, jos työnantaja kohtelee työntekijöitään epätasa-arvoisesti. Minä olen esimerkiksi kateellinen Abdin työvaatteista. Mekin tarvitsisimme kunnon työvaatteet, kiertävänä kotihoitajana paljon liikkuva Eeva sanoo. Lomien järjestely on sen sijaan sujunut aina hyvin ja toiveissa siintääkin yhteinen unelma. – Toiveenamme olisi päästä vuorotteluvapaalle yhtä aikaa ja matkustaa koko perheen voimin pidemmäksi aikaa sukulaistemme luo Marokkoon, Abdi ja Eeva haaveilevat. •

– Kääntöpuolena on se, että työtoverit saattavat tuntea kateutta ja kaunaa romanssin osapuolia kohtaan. Rakastuneet saatetaan sulkea pois ryhmästä eikä heille kerrota uutisia kuten muille, huomauttaa HaavioMannila. Työpaikkaromanssit ovat erityisesti keskiluokan ilmiö. Suurin osa rakastumisista syntyy samantasoisissa tehtävissä ja samalla osastolla työskentelevien kesken. – Toimihenkilöiden työpaikoilla on enemmän

edustettuna molempia sukupuolia kuin työntekijätasolla. Työpaikan koolla ei ollut merkitystä. Enemmistö rakastuneista on kaupunkilaisia, koska maaseudulla työskennellään enemmän yksinään tai puolison kanssa maatiloilla. Työaikojen epäsäännöllisyys ja matkustaminen ovat tekijöitä, jotka altistavat rakastumisille. Ammattiryhmillä, jotka matkustavat paljon, on eniten rakastumisia. •

Helsingin henki | joulukuu 2010

kaffella

Työuran mittainen seikkailu 20 Helsingin henki | joulukuu 2010

Kaarina Vuorivirta ja Sari Kuutamo ovat työuriensa aikana edenneet tehtävästä toiseen. Samalla oma ammattitaito on kehittynyt ja laajentunut. Työnantajan myöntämät opintovapaat ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat tukeneet uralla liikkumista, ja sama työnantaja on tuonut elämään pysyvyyttä.

teksti Satu Alavalkama kuvat Kari Hautala

aatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta ja työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo istahtavat Café Esplanadin aamukahvipöytään juttelemaan uralla etenemisestä ja siitä, mitä se on omalla kohdalla tarkoittanut. Sattuma ohjasi molemmat kaupungin palvelukseen. Työnantajan tuki, jatkokoulutusmahdollisuudet sekä turvallinen työsuhde ovat pitäneet talossa vuosikymmenet. Vain virastot ovat vaihdelleet osaamisen kasvaessa. – Minut valittiin vuonna 1973 rakennusviraston vesiensuojelulaboratorioon tutkimusinsinööriksi. Olin juuri valmistunut kemian alan diplomi-insinööriksi ja hakenut töitä monista paikoista. Ala kiinnosti heti, ja opin taidot työn ohessa, sanoo Vuorivirta. Sari Kuutamo naurahtaa, että hänet värvättiin nuoriso-ohjaajan töihin harrastuksen kautta, jalkapallokentältä. – Olin 19-vuotias ja mietin, mitä opiskelisin lukion jälkeen. Tuttu nuorisoasiainkeskuksen työntekijä arveli, että urheilijana tulisin hyvin toimeen alalla. Sain kokeilla työtä vakituisena vuoden verran, ja kun homma kiinnosti, lähdin pätevöitymään opintovapaalle. Miten olet edennyt nykyiseen työtehtävääsi?

Vuorivirta ja Kuutamo ovat yksimielisiä siitä, että into oppia uutta on aina johtanut eteenpäin. Kaarina Vuorivirran tie on usein kulkenut veden mukana – tavalla tai toisella. – Olen tehnyt paljon työtä laatujärjestelmien ja ympäristönsuojelun parissa. Vuonna 1984 jätevedenpuhdistustoiminnot siirrettiin Helsingin vesilaitokseen, josta tuli sitten Helsingin Vesi. Vuonna 1995 siirryin siellä toimistoinsinöörin työstä kehittämiskonsultiksi. Kehittämiskonsultin paikka oli henkilötoimistossa, jolloin olin mukana kehittämässä tulospalkkiojärjestelmää ja laadunhallintaa. Esimiestyökin tuli tutuksi, kun tuurasin lähes vuoden verran Helsingin Veden henkilöstöpäällikköä. Seuraavassa työpaikassani, yli tuhannen työntekijän opetusviraston palvelukeskuksessa, olin rakentamassa laatujärjestelmää. Vuonna 2001 Helsingin Sataman laatu- ja ympäristöpäällikön paikka tuntui juuri minua varten räätälöidyltä. Sari Kuutamon työt alkoivat Vuosaaren nuorisotalo Merirastissa.

kainalojuttu Marju Pohjaniemi

– Siellä kohtasin myös paljon maahanmuuttajanuoria. Keräsin lisää työkokemusta Itäkeskuksen nuorisotalo Stoan johtajana ja itäisen nuorisoyksikön toiminnanjohtajana. Työ kehittyi henkilöstöjohtamiseksi ja konsultoimiseksi. Sukelsin vuosiksi 2007–2009 kiinteistöviraston insinöörimaailmaan henkilöstökonsultiksi. Nyt henkilöstökeskuksen työmarkkina-asiantuntijana työkenttäni on laajentunut koko kaupungin organisaatioon, kertoo Kuutamo.

Joko sinulla on oma kehittymissuunnitelma?

Onko urallasi ollut kiperiä valintoja?

– Kun puolisoni kuoli 90-luvun lopulla ja lapset aikuistuivat ja muuttivat kotoa, kaipasin elämänmuutosta. Siihen uusi työ Helsingin Satamassa sopi loistavasti. Myös siirtyminen opetusvirastoon vaati sisua: väkeä oli valtavasti, mutta minä en tuntenut ketään, sanoo Vuorivirta. – Tuttavat kummastelivat, kun lähdin nuorisotalon johtajan paikalta Länsi-Helsinkiin nuorisosihteeriksi. Syy oli se, että halusin oppia tuntemaan muita kaupunginosia, Kuutamo juttelee. Mikä on muuttunut työssäsi?

Vuosikymmenien aikana muutoksia on tapahtunut niin laitteissa kuin työtah dissakin. Muutoksia on tapahtunut myös hyvään suuntaan. – 70- ja 80-luvuilla jäteveden puhdistukseen liittyvät raportit laadittiin vielä kirjoituskoneella, ja työelämässä oli rauhallisempi tahti. Upein muutos on tietenkin se, että Helsingin lähivedet ovat puhdistuneet virkistyskäyttöön sopiviksi!

”Vuosikymmenien aikana muutoksia on tapahtunut niin laitteissa kuin työtahdissakin. Muutoksia on tullut myös hyvään suuntaan.” Tällä hetkellä teen yhteistyötä muiden Itämeren alueen satamien ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Itämeren suojelu on hieno osa työtäni, sanoo Vuorivirta. – Tietotekniikan kehitys on tuonut työhön paineita. On tuotettava paljon laadukasta materiaalia monilla eri ohjelmilla. Plussana on nyt näköalapaikka

Kaupungin strategiaohjelman yksi pai-

nopiste on henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Tavoitetta on lähestytty muutaman tärkeimmän näkökulman kautta. Ammattiosaaminen, uralla kehittyminen ja tehtävämuutosten suunnittelu halutaan osaksi tulos- ja kehityskeskusteluja. Tulos- ja kehityskeskustelusuositukseen sisältyy tästä vuodesta alkaen erityinen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman osa. Sellainen tulisi olla jokaisella – joko sinulla on? Ammatillinen kehittyminen on urakehitystä. Tavoitteena on, että ammatillisen osaamisen kehittyminen johtaisi entistä vaativampiin tehtäviin tai parantuneeseen työsuoritukseen. Vuoden 2011 aikana on tarkoitus erityisesti pohtia sitä, miten ammatillinen kehittyminen saadaan nykyistä selvemmin näkymään myös palkkakehityksessä. Osaamisen jakaminen tarkoittaa sitä, että hyvien tekijöiden taidot ovat koko työyhteisön käytössä. Erityisesti joudumme miettimään näinä aikoina sitä, miten eläkkeelle lähtijöiden hyvät opit saadaan laajempaan käyttöön. Tätä tarkoitusta varten on kokeiltu niin sanottua seuraajamallia, jossa seuraaja palkataan lähtijän ollessa vielä opastamassa. Seuraajamallin käyttö on tarkoitus saada normaaliksi käytännöksi jatkossa. Myös muun perehdyttämisen tueksi on suunnitteilla yhteisiä toimintamalleja. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Osaamisen kehittäminen

kaupungin yhteistoimintaan ja henkilöstöasioihin, sanoo Kuutamo. Miten työ ja perhe-elämä ovat sopineet yhteen?

– Menin naimisiin 25-vuotiaana ensimmisen työpaikan saatuani ja esikoisen syntyessä äitiyslomaa oli vain kuusi kuukautta, mutta kotiasiat hoituivat silti. Tunnen jaksavani edelleen tehtävissäni mainiosti, ja tahtoisin jatkaa töitä ainakin vuoden lakisääteisen eläkeiän ohi, pohtii Vuorivirta. – Hyvät työsuhde-edut pienten lasten vanhempana ovat olleet suureksi avuksi. Nuorisoasiainkeskuksessa työaika painottui iltaan, joten ehdin hoitaa lapsia aamupäivällä. Minua on myös aina kannustettu kotoa, kertoo Kuutamo.

Miten kaupunki on tukenut urallasi?

Kun työura on jatkunut vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, osaa antaa arvoa myös joustoille. Naiset antavat kiitosta opiskelumahdollisuuksista työn ohella. – Paras kokemus on ollut kahden vuoden kehittämiskonsulttikoulutus Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskus Palmeniassa, sanoo Vuorivirta. – Uusia työmahdollisuuksia on tarjottu avoimesti ja kannustavasti. Virkaja työvapaan sekä opintovapaan saaminen on myös ollut hieno etu. Esimerkiksi kun valmistuin 90-luvun alussa nuorisoohjaajan opinnoistani, olin niitä harvoja kurssilaisia, joilla oli vakinainen työpaikka jo odottamassa lama-ajasta huolimatta, toteaa Kuutamo. •

Helsingin henki | joulukuu 2010

palvelu teksti Timo Nykänen kuvitus Janne Harju

Palotarkastus uudistuu Pelastuslaitos loi uudentyylisen palotarkastusmallin, jossa palotarkastus ei enää toimi kuin vanhanaikainen autokatsastus. Toiminta toi pelastuslaitokselle jopa varoituksen lääninhallitukselta, mutta koko henkilöstö seisoi yksimielisesti asian takana. Nyt uutta mallia otetaan käyttöön niin Suomessa kuin ulkomailla.

oskus turvallisuuden takia täytyy tehdä päättäväisiä muutoksia. Näin todettiin pelastuslaitoksella, jossa ryhdyttiin toteuttamaan uutta palotarkastusmallia. Yli 35-vuotisen uran pelastusalalla tehnyt riskienhallintapäällikkö Simo Weckstén vertaa aiempaa palotarkastusta vanhanaikaiseen autokatsastuk-

seen, jossa tietyt kohteet käytiin mekaanisesti läpi kerran vuodessa, vailla sen kummempia laatuvaatimuksia. Sisään marssinut tarkastaja tapasi usein vain huoltomiehen, jolta tieto mahdollisista puutteista ei välttämättä edennyt lainkaan organisaation ylemmille tasoille. – Vanhan mallin mukainen palotarkastus oli teknisen henkilöstön suorittamaa rakennuksen teknisten ominai-

22 Helsingin henki | joulukuu 2010

suuksien tarkastusta, jossa tarkastaja tavallaan itse vastasi siitä, että kaikki on kunnossa. Tämä ei kehittänyt organisaation omaa turvallisuuskulttuuria. Weckstén korostaa, että vastuu turvallisuudesta kuuluu organisaatiolle itselleen, ei pelastusviranomaiselle, jonka tehtävänä on valvoa ja antaa tarvittaessa määräyksiä. Siihen ajatukseen perustui osaltaan myös palotarkastuskäytännön

uudistaminen. Pelastuslaitos alkoikin laatia uutta palotarkastusmallia omin päin, kun koko henkilöstö oli yksimielisesti asian takana. Lisäkimmokkeena oli pelastuslakiin kirjattu vaatimus tietystä suoritettujen tarkastusten lukumäärästä, joka ei laitoksen mielestä ollut tavoittelemisen arvoinen asia; sillä ei todistetusti ollut vaikutusta onnettomuuksien määrän vähenemiseen. Vuonna 2007 pelastuslaitos sai huomautuksen lääninhallitukselta, koska se ei täyttänyt näitä määrällisiä kriteereitä. – Päätimme rohkeasti jatkaa oman mallin kehittelyä tietoisina siitä, ettemme saavuttaisi vaadittuja lukuja. Meidän olisi pitänyt palkata 15–20 uutta tarkastajaa päästäksemme tavoitteeseen, joten kustannuksetkin olisivat nousseet kohtuuttomiksi. Uudistuksen tavoitteena oli pyrkiä aidosti parantamaan turvallisuutta, mutta kustannussäästöjäkin tuli siinä ohessa.

Yhteys johtoportaaseen

Yksi muutoksen lähtökohdista oli lähestyä suoraan päättävää johtoa, jonka

kanssa arvioidaan perusteellisesti organisaation kokonaisturvallisuutta. – Kehitimme tähän tarkoitukseen arviointimenetelmän, jonka mukaan kullekin toimijalle annetaan vertailuarvo eli riskiluku. Kun samassa paikassa tehdään ajan kuluessa useampi tarkastus, saadaan riskilukua seuraamalla käsitys turvallisuustason muutoksista. Uuden mallin myötä pelastuslaitoksen koko palotarkastustoimintaa on ruuvattu asiakaslähtöisempään suuntaan. – Iso ero on se, että olimme aiemmin selkeästi määräävässä viranomaisroolissa, kun nyt toimimme enemmän asiakkaan kanssa yhteistyössä konsultoivina asiantuntijoina. Emme enää lyö asiakasta lakipykälällä päähän ja sano, että asia pitää hoitaa kuntoon juuri tietyllä tavalla, vaan kuuntelemme myös heidän omia ehdotuksiaan ja arvioimme, päästäänkö siten turvalliseen lopputulokseen. Pelastusviranomaisella on toki edelleen varsin laajat valtuudet. Räi-

Malli yleistyy muuallakin

”Vanhan mallin mukainen palotarkastus ei millään muotoa kehittänyt organisaation omaa turvallisuuskulttuuria.” keimpien turvallisuuslaiminlyöntien seurauksena voidaan vaikka sulkea koko yrityksen toiminta. Näissä harvinaisissa tapauksissa on Wecksténin mukaan ollut yleensä kuitenkin kyse siitä, että tieto ei ole tavoittanut johtoa. – Korjausmääräyksiä annettaessa on tärkeää, että asiakas ymmärtää aidosti niiden merkityksen itselleen. Jo näin lyhyessä ajassa saadun vertailuaineiston perusteella näyttäisi, että ylimmän johdon kanssa käytävä vuoropuhelu on tuottanut jopa kaksinkertaisesti parempia tuloksia vanhaan verrattuna.

Kun pelastuslaitos onnistui osoittamaan toimintatavan tuottavan konkreettisia parannuksia turvallisuuteen, se löi itsensä läpi nopeasti. Uusi palotarkastusmenettely on tähän mennessä otettu käyttöön jo yli puolessa Suomen 22 aluepelastuslaitoksesta. Ensi vuoden alussa voimaan tulevaan uudistuneeseen pelastuslakiin on myös kirjattu pitkälti Helsingin malliin perustuva toimintatapa. Idea on saanut Wecksténin mukaan aidosti kiinnostuneen vastaanoton myös ulkomailla. – Esittelin mallia Reykjavikissa palopäälliköiden tapaamisessa, ja myös EU-tason kokouksessa Lissabonissa. On aika hämmästyttävää, että kukaan ei ole aiemmin tehnyt mitään vastaavaa. Kaikki perustuu vain siihen, että puhutellaan oikeita ihmisiä oikealla tavalla ja noudatetaan aina tiukasti sovittua toimintatapaa sekä kirjataan ylös tulokset sellaisessa muodossa, jolla voidaan seurata vaikuttavuutta jatkossa, toteaa Weckstén. •

Tutustu turvallisuusohjeisiin > Kaikkien työntekijöiden pitää saada perehdytys työpaikkansa turvallisuusohjeisiin. > Löytyykö työpaikaltasi turvallisuussuunnitelma? Suunnitelman tulee olla helposti saatavilla, ja siinä pitää olla kuvattu organisaation mahdolliset riskitekijät ja kerrottu oikeat toimintatavat poikkeustilanteissa. > Tutustu turvallisuussuunnitelmaan ja selvitä itsellesi ainakin varapoistumisteiden, palosammuttimien ja ensiapukaappien sijainti. > Suunnitelmasta tulee selvitä myös organisaation turvallisuudesta vastaavat yhteyshenkilöt ja heidän vastuualueensa sekä muut tärkeät yhteystiedot. > Jos mahdollista, on hyvä harjoitella käytännössä alkusammutuskaluston käyttöä. > Olet osaltasi velvollinen huolehtimaan siitä, että oma henkilökohtainen turvallisuutesi on kunnossa. Jos havaitset turvallisuuspuutteita, ilmoita niistä.

Helsingin henki | joulukuu 2010

työhyvinvointi

teksti Anne Vilenius kuvitus iSTOCKPHOTO

Työsuojelupakki

kaikkien käyttöön

Vuoden alussa työntekijät pääsevät aktiivisemmin osallistumaan ennakoivaan turvallisuustyöhön. Työsuojelupakkiohjelman avulla pyritään tapaturmien estämiseen ja turvalliseen työympäristöön. Ohjelman avulla voi ilmoittaa esimerkiksi liukkaista ulkoportaista, potilaan väkivaltaisesta käytöksestä tai viallisesta suojalaitteesta.

uden Työsuojelupakkiohjelman avulla kaikki kaupungin työntekijät voivat tehdä turvallisuuspoikkeamailmoituksen. Esimiehille ja työsuojeluorganisaatiolle Työsuojelupakki on väline työturvallisuuden kehittämiseen ja seurantaan. Työturvallisuustarkastaja Urho Tolvanen henkilöstökeskuksesta ja keskushallinnon virastoryhmän työsuojelupäällikkö Jussi Köntti ovat olleet kiinteästi mukana prosessissa. Uuden ohjelman kehittäminen aloitettiin syksyllä 2009, koska käyttäjät eivät olleet tyytyväisiä ohjelman käytettävyyteen tai toiminnallisuuksiin. Työsuojelupakin kehitystyö kesti reilun vuoden. – Tein ohjelman käyttöönottoon liittyvän diplomityöni kehitystyön ohella

viime talvena. Ohjelman kehittämisen piti aluksi olla vanhan ohjelman pientä korjailemista, mutta lopulta päädyttiin uudistamaan ohjelma lähes kokonaan. Kehitystyössä kuunneltiin paljon käyttäjien toiveita, Köntti kertoo. Työsuojelupakin pilotointi aloitettiin joulukuussa, ja vuodenvaihteessa kaikki virastot pääsevät käyttämään sitä.

”Yleensä läheltä piti -tilanteita sattuu useita, ennen kuin jotakin oikeasti tapahtuu ja epäkohtaa aletaan korjata.”

Asioiden seuranta helpottuu

Uudessa ohjelmassa esimerkiksi tilastojen ja raporttien saaminen on entistä helpompaa. Niiden kehitystyö jatkuu myös Työsuojelupakin julkaisun jälkeen, koska vasta ajan kuluessa huomataan, minkälaisia tilastoja ja raportteja halutaan ohjelmasta saada. Tilastoista pyritään tekemään sellaisia, että ne palvelevat mahdollisimman montaa virastoa ja liikelaitosta. Vanhakin ohjelma mahdollisti läheltä piti -tilanteiden kirjaamisen, mutta käytännössä kirjaaminen oli hankalaa. Yleensä tilanteita sattuu useita, ennen kuin jotain oikeasti tapahtuu ja epäkohtaa aletaan korjata. Nyt turvallisuuspoikkeamailmoituksen voi tehdä kuka vain, eikä siihen tarvita erillisiä tunnuksia. – Kun vaaratekijöihin voidaan puuttua aikaisemmin, onnettomuuksien

Mikä Työsuojelupakki koostuu kolmesta osakokonaisuudesta: työsuojelupakki? Työsuojelupakki on väline työturvallisuuden kehittämiseen ja seurantaan. Se yhtenäistää virastojen ja liikelaitosten käytäntöjä. Kaikki tieto löytyy yhdestä paikasta. Toimenpiteille asetetaan aikaraja, ja ohjelma muistuttaa, mikäli niitä ei ole kuitattu tehdyksi määräaikaan mennessä.

Työtapaturmien sähköisen ilmoituksen tekee työntekijän esimies. Ohjelmaan kirjataan asian tutkinta ja toimenpiteet, joilla samanlaiset tapaturmat voidaan jatkossa ehkäistä. Ilmoitus työtapaturmista siirtyy ensin palkanlaskentaan, jossa siihen lisätään palkkaan ja työsuhteeseen liittyviä tietoja, ja lopuksi se lähetetään vakuutusyhtiöön. Ilmoituksista lähtee tieto myös työsuojelupäällikölle ja -valtuutetulle.

24 Helsingin henki | joulukuu 2010

Turvallisuuspoikkeamina ilmoitetaan läheltä piti -tilanteet, havaitut vaaratekijät sekä uhka- ja väkivaltatilanteet. Turvallisuuspoikkeamista kirjataan myös asian tutkinta ja jatkotoimenpiteet. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa työntekijä, eikä erillisiä käyttäjätunnuksia tarvita. Tieto lähtee esimiehelle sähköisesti, joten asiaan voidaan reagoida nopeasti. Jokaisessa työpisteessä ei ole tietokonetta käytössä, joten

työsuojelusta toivotaan, että asioita kirjattaisiin esimerkiksi turvallisuushavaintovihkoon, ja esimies tallentaisi ne vihosta järjestelmään.

Työpaikan vaarojen arviointi tarkoittaa työpaikan vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia. Vaarojen arviointeja tehdään noin neljän vuoden välein, ja aina kun työpaikan työympäristö tai itse työ muuttuvat

gallup Miten kesytät pimeän? KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ VINKKEJÄ KAAMOKSESTA SELVIÄMISEEN. teksti OUTI NIEMELÄ kuvat KARI HAUTALA

■ TEIJA PELTOVUORI

määrä vähenee, Köntti toteaa. Työsuojelupakki nopeuttaa asioiden käsittelyä, kun ilmoitukset kulkevat sähköisesti. On tärkeää, että turvallisuuspoikkeamailmoitus tehdään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun epäkohta on huomattu. Työntekijä voi ilmoittaa esimerkiksi liukkaista ulkoportaista, potilaan väkivaltaisesta käytöksestä tai viallisesta suojalaitteesta. Läheltä piti -tilanteita esiintyy erityisesti ammateissa, joissa tehdään paljon fyysistä työtä. Esimerkiksi Starassa, Helsingin Energiassa ja pelastus-

laitoksella sattuu paljon tapaturmia. Uhka- ja väkivaltatilanteita koetaan eniten sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla. Työtapaturmia tapahtuu kaupungilla vuodessa noin 2 500. Työsuojelupakin avulla pyritään vähentämään tapaturmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Kustannusten seurantaa kehitetään ensi vuoden aikana. – Jos tapaturmia voidaan vähentää, säästetään iso kasa rahaa, ja ohjelma maksaa itsensä nopeasti takaisin, Tolvanen kertoo. •

Työsuojelupakki Helsingin kaupunki

> Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus

työhönottaja, sosiaalivirasto Kaamosaikaan kannattaa pitää kiinni riittävästä unesta ja levosta. Hyvät harrastukset, kuten ulkoilu, pitävät mielen virkeänä. Ylipäänsä kaikenlainen pieni irtautuminen arjesta, ystävien tapaaminen ja kulttuuri ovat hyviä keinoja pimeän voittamiseen. Olen ammatiltani myös sairaanhoitaja, ja ammatin puolesta haluan sanoa, että kylmän ja pimeän keskellä on hyvin tärkeää pitää huolta terveydestään, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin.

■ RIIKKA HELOMA työvoimasuunnittelija, sosiaalivirasto Suosittelen, että laitetaan villasukat jalkaan, kynttilöitä palamaan, tehdään jotain hyvää ruokaa ja ostetaan sen seuraksi pullo viiniä. Lisäksi kannattaa nukkua silloin kun nukuttaa, eikä pidä yrittääkään olla liian tehokas tai ahkera. Lisäksi voi täysin rinnoin nauttia siitä, että kerrankin on pimeää. Kun ei esimerkiksi aamuisin tule valo silmiin, voi torkkua ihan rauhassa pimeässä. Ja jos edelliset eivät riitä, kannattaa lähteä lomalle aurinkoon.

■ TERO LAHTI projektisihteeri, tietokeskus Pimeään aikaan kannattaa harrastaa liikuntaa liikuntahalleissa, niissä riittää valoa! Viime kesä oli säiltään todella hyvä ja ihmiset viettivät varmasti paljon aikaansa ulkona. Tulevina lumipyry- ja sadepäivinä kannattaakin saattaa kesältä jääneet rästityöt loppuun: esimerkiksi valokuva-albumien järjesteleminen on hyvä talviajan iltapuhde.

■ TIMO CANTELL tutkimuspäällikkö, tietokeskus Suosittelen, että kaupungilla liikkuessa katsoo ylöspäin. Helsingin arkkitehtuuri on niin upeaa ja monipuolista, että rakennuksista löytyy lukemattomia kiinnostavia yksityiskohtia, joita voi tarkastella. Tämä vinkki toimii tietysti myös kesäaikaan. Kaamoksen keskellä on hyvä myös liikkua, ja tietysti sohvalla makoilukin on tärkeää edellisen vastapainoksi. Aina voi myös kiivetä kukkulalle tai kävellä rannalle ja bongailla myrskyjä.

Helsingin henki | joulukuu 2010

HALOO mistä on kyse? Mikä on työmatkaseteli? Vastaajana projektisihteeri Hannele Piiroinen Talpasta.

Mikä on työmatkaseteli? Miten se toimii? Työsuhdematkalippu on työnantajan tarjoama henkilöstöetuus, joka annetaan työmatkaseteleinä. Työmatkaseteli on arvoltaan 10 euroa ja kalenterivuotta kohden niitä voi saada 12 kappaletta. Työmatkaseteleitä myönnetään sen kuukauden alusta lähtien, kun etuutta on haettu. Takautuvasti seteleitä ei myönnetä. Mitkä ovat edellytykset työmatkasetelin saamiselle? Edun saamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde kestää yhtäjaksoisesti yli kuukauden ja säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia.

Missä seteleitä voi käyttää? Setelit kelpaavat muun muassa HSL:n toimipisteissä, VR:n lipunmyyntipisteissä sekä Matkahuollon työmatkasetelit Kampin palvelupisteessä sekä Espoon yhteispalvelupisteessä. Lisäksi seteleitä voi käyttää R-kioskeissa ja pääkaupunkiseudun Stockmannin tavaratalojen palvelupisteissä. Seteleillä voi ladata henkilökohtaiseen matkakorttiin sekä aikaa että arvoa. Lippu toimii siis maksuvälineenä, samoin kuin käteinen raha tai myyntipisteessä hyväksytyt maksukortit. Aikaa tai arvoa ostettaessa työntekijällä täytyy olla henkilökohtainen matkakortti.

Keitä varten työmatkaseteli on ja kuka siitä eniten hyötyy? Työmatkaseteli on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille, jotka täyttävät Helsingin kaupunginhallituksen määrittelemät kriteerit. Suurin hyöty on Helsingissä asuville riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä asuu. Työmatkaseteliä voi vapaasti käyttää kaikkeen matkustamiseen joukkoliikenteessä. Työmatkasetelin myötä myös pyöräilijät, kävelijät ja autoilijat voivat hyödyntää setelin lataamalla arvoa henkilökohtaiselle matkakortille.

Vaikuttaako etuus verotukseen? Etuus ei vaikuta verotukseen, vaan edun saa täysimääräisenä. Muualla asuvalla etu ei sinällään vaikuta verotukseen, mutta saatu etuuden määrä vähentää matkakulujen vähennysoikeutta, joten etu jää pieneksi. Työntekijän kannattaa tarkistaa verottajalta, kannattaako työmatkaseteleitä hyödyntää. Kaupunki ilmoittaa tiedon verottajalle saadusta lippuedusta. Saako työmatkaseteliä käyttää muu kuin työntekijä, jolle se on myönnetty? Työmatkaseteli on henkilökohtainen etuus eli sitä ei saa tarjota perheenjäsenille tai ystäville.

Kuka päättää, kenelle työmatkaseteli myönnetään? Kaupunginhallitus määrittää, kenellä on oikeus hyödyntää etuutta.

Jos omalla työpaikalla ei ole työmatkaseteleitä käytössä ja haluaa sellaisen, miten pitää toimia? Kehen ottaa yhteyttä? Kannattaa ottaa yhteyttä johtoon tehdäkseen aloitteen työmatkaseteleiden saamiseksi.

Kuinka monella kaupungin työntekijällä on työmatkaseteleitä käytössään? Hakijoita on ollut noin 20 000 ja arvon latausmahdollisuuden vuoksi hakijoiden määrä on nyt lisääntynyt. > Lisätietoja: Työsuhdematkalippuetua haetaan ensisijaisesti sähköisesti weblomakkeella, joka löytyy Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu

26 Helsingin henki | joulukuu 2010

Työterveyskeskuksen vastaava työterveyspsykologi David Parland pohtii eri toimintakulttuureiden törmäyksiä.

Samassa veneessä – kumpi ohjaa? KUNTAHALLINNON RAHOITUSKRIISI on tuonut mukanaan voimistuneen pyrkimyksen yhdistää toimintayksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi – koulut, päiväkodit, kirjastot ja terveysasemat tästä esimerkkeinä. Sosiaali- ja terveystoimia yhdistyy myös keskenään eri tasoilla. Suurten julkishallinnollisten organisaatioiden haasteena ja vahvuutena ovat toimintayksiköiden kehittämät hyvin vahvat toimintakulttuurit. Ne ovat keino hallita ammatillisesti ja yhteisöllisesti monimutkaisia ja kuormittavia tehtäväksiantoja asiakaspinnassa. Kulttuuriset erot näkyvät toimintatavoissa, kielenkäytössä, asiakkaiden ja työtovereiden kohtelussa sekä suhtautumisessa muutoksiin ja moniammatillisuuteen. TUTKITTAESSA ERI YHDISTYMISIÄ on havaittu muun muassa seuraa-

vaa: Heti ensimmäisestä vihjeestä käynnistyy molemmissa yhteisössä omaa uhattua identiteettiä vahvistava keskustelu siitä minkälaisia ”ne muut on” sekä kuka määrää kaapin paikan tulevassa pakko-avioliitossa. Johdon taholta eroavuuksien ja osapuolten historian kieltäminen voi potkaista takaisin. Mitä tapahtuu? Pohjoismainen pankkifuusio toimii esimerkkinä tosielämästä – suomalainen ja ruotsalainen suurpankki yhdistyvät. Henkilökuntaa ja esimiestoimintoja vaihdetaan osittain keskenään. Vähitellen havaitaan halvaannuttavia riitoja esimerkiksi ruotsalaisten esimiesten ja suomalasten alaisten sekä päinvastaisen asetelman osapuolten välillä. Riidat ovat usein kahdenvälisiä ja henkilökohtaisuuksiin meneviä. SYYT LÖYTYVÄT ERILAISISTA johtamiskulttuureista ja -tavoista. Suo-

malaiset työntekijät hermostuivat kokemaansa ylimieliseen asennoitumiseen ja ikuiseen keskusteluttamiseen ja ruotsalaiset kokemaansa puhumattomaan ”management by perkele”-otteeseen. Miten tämä ratkaistiin? Johtamisen kulttuurieroja jouduttiin käymään läpi ”pohjamutien kautta” pitkässä seminaarisarjassa, josta ei puuttunut maaotteluhenkeä. Ilmapiiri saatiin näin puhdistettua ja sopimuksia solmittiin johtamisen kehittämiseksi. Kantapään kautta. KOKEMUKSEN KERTYESSÄ käydään rakentavassa hengessä läpi yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia tätä varten organisoiduissa ryhmissä. Eroavuuksia kunnioitetaan, työstetään läpi ja neuvotellaan toimivat uudet käytännöt, joihin kaikki sitoutuvat. Tässä on periaatteessa edelleen kaksi erillistä osapuolta, jotka rikastuttavat toisiaan eri näkökulmilla tehtävään työhön. Esiin tulevat eroavuuksien tuomat jännitteet käsitellään yhteisessä neuvottelupöydässä sen sijaan, että ne jätettäisiin eri työparien yksin riideltäviksi, jolloin ongelmat henkilöityvät. Johdon ja esimiesten työtä on katsoa milloin ja miten tätä ohjetta sovelletaan viisaasti – yhteen muutto on yleensä, ei aina, haastava tilanne ja sen onnistuminen viime kädessä johdon vastuulla. •

teksti ANNE VILENIUS kuva ISTOCKPHOTO

AHJO käyttöön

Asianhallinnan järjestelmäkokonaisuus Ahjo otetaan käyttöön alkuvuodesta. Se koostuu viidestä toisiinsa integroidusta osasovelluksesta: asiankäsittely, asiakirjatuotanto, asiakirjahallinta, dokumentinhallinta ja kokoussovellus.

hjo yhtenäistää monia hallinnolliseen asiankäsittelyyn liittyviä käytäntöjä, kuten asioiden kirjaamisen. Aiemmin jokaisella virastolla on ollut omat kirjaustapansa aina ruutuvihkosta Excel-taulukoihin, ja sama asia on kirjattu useassa virastossa. Nyt asiat kirjataan vain kerran yhdessä kirjaamossa yhtenäisin käytännöin. Asiankäsittelysovellus on prosessin perusta. – Asiankäsittelysovellus on runko, joka kuljettaa prosessia ja johon muut sovellukset integroituvat, hallintokeskuksen erityissuunnittelija Susanna Mäkelä kertoo. Kun asia tulee vireille kirjaamoon, se avataan asiankäsittelysovellukseen. Asia saa tehtäväluokan ja diaarinumeron. Asian avauksesta asia siirtyy valmisteluun, päätöksentekoon, täytäntöönpanoon, ja lopuksi se suljetaan sekä arkistoidaan. Asian käsittelyvaiheiden seuraaminen helpottuu, sillä kaikki tieto löytyy yhdestä järjestelmästä. – Testaajat ovat olleet tyytyväisiä, sillä sovellus ohjaa hyvin pitkälle käyttöä, Mäkelä kertoo. •

Mikä on Ahjo? > Ahjo on asianhallinnan järjestelmäkokonaisuus, joka automatisoi rutiininomaisia työtehtäviä. > Ahjoa oppii käyttämään Helmestä löytyvien ohjevideoiden avulla. Pääkäyttäjille ja virastojen tukihenkilöille järjestetään koulutuksia. > Ahjo vähentää paperin kulutusta. Pelkästään kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto kuluttivat viime vuonna arviolta 11 miljoonaa paperikopiota. > Kuntalaisten ja tiedotusvälineiden tiedonsaanti helpottuu, kun internetiin julkaistusta esityksestä tai päätöksestä löytyy asian koko elinkaari ja aikaisemmat päätökset.

Mikä muuttuu?

Dokumentinhallinta käyttäjäystävällisemmäksi Dokumentinhallinta on vanha tuttu HELA, mutta sen käyttöliittymää on muokattu käyttäjäystävällisemmäksi. Muun muassa asiakirjaluokkien määrä on vähentynyt seitsemästä kolmeen.

Valmistelijat kirjoittavat tekstinsä asiakirjatuotannossa Asiakirjatuotannossa valmistelijat kirjoittavat tekstinsä rakenteelliselle asiakirjapohjalle. Tekstin kirjoittaminen muistuttaa lomakkeen täyttämistä. Kirjoittaessa ei tarvitse miettiä ulkoasua, vaan voi keskittyä sisältöön.

Asiakirjahallinta ohjaa asian ja asiakirjojen elinkaarta Asiakirjahallinnan tehtäväluokitus antaa asioille tarvittavat metatiedot, kuten säilytysajan, ja siten helpottaa käyttäjien työtä.

Kokoukset sähköisiksi Kokoussovellus otetaan käyttöön kaupunginhallituksessa, lauta- ja johtokunnissa sekä kaupunginvaltuuston kokouksissa salijärjestelmän rinnalla. Paperisista esityslistoista luovutaan, sillä esityslistat, liitteet ja päätöshistoria löytyvät kokoussovelluksesta. Pöytäkirjanpitäjä saa jäsenten julkaisemat ehdotukset pöytäkirjan pohjaksi, eikä tekstiä tarvitse kirjoittaa uudestaan. Kaikki kertaalleen sovellukseen kirjattu siirtyy kokouksen päätyttyä asiakirjatuotantoon pöytäkirjapohjalle.

> Lisätietoja Helmen Ahjo-sivustolta Helmi > Yhteiset palvelut > Ahjo tai Helmi-uutissivun oikopolusta

Helsingin henki | joulukuu 2010

liikkeellä teksti KATJA PESONEN kuvat TEEMU KUUSIMURTO

Auttaminen vaatii ripauksen IDEALISMIA

Kaupungin työntekijöillä on sydän avoinna apua tarvitseville. Hyväntekeväisyyttä on montaa sorttia. Joskus on hyvä valistaa roskaamisesta, toisinaan kannattaa vähän vilautella.

Vinkki!

Anna hyvän kiertää.

öitä voi käydä Pajalaisten kädent pasta, joka au ostamassa Uusix-k sta lauannt on auki maana ai läsaarenKy taihin osoitteessa aukioloajat at m katu 8 J. Tarkem www.uusix.fi

Elämä uusix

yläsaaressa kuhisee. Uusix-verstaat on sosiaaliviraston alainen työpaja, joka tarjoaa työttömille tilaisuuden saada elämänsä järjestykseen kestävän kehityksen hengessä. Valtavassa rakennuksessa on keramiikka- ja korupaja, metalli- ja polkupyöräverstas, ompelimo, kankaanpaino, puu- ja tekstiiliverstas, rakennusosasto, it-paja, verhoomo ja rakennusosien kierrätyspiste. Uusix-verstaille tulee porukkaa Työvoimakeskus Duurin kautta. He ovat yleensä sellai-

sia, joita TE-keskus ei ole perinteisin konstein pystynyt auttamaan. On pitkäaikaistyöttömiä, päihdekuntoutujia, maahanmuuttajia ja mielenterveysongelmaisia. Työpajapäällikkö Vuokko Oikarinen on nähnyt tosielämän sankaritarinoita, joissa alkoholisoituneet pitkäaikaistyöttömät ovat kääntäneet selkänsä karulle menneisyydelleen ja löytäneet elämälleen ryhdin ja tarkoituksen. – Täällä kuntoutuja saa päivärytmin ja itsetunnon takaisin. Ihminen pienenee oltuaan kauan pois työmarkkinoilta. Tavoitteenamme on, että jokainen pystyisi jatkamaan vielä vaativampiin hommiin, Oikarinen kertoo. > Lisätietoja: www.uusix.fi

28 Helsingin henki | joulukuu 2010

Vinkki!

Anna lahjaksi silmäniloa.

Paidat veke!

tadin brankkarit sai viime vuonna helsinkiläiset hurmioon kalenterillaan, jossa pelastuslaitoksen palomiehet poseerasivat rihmankiertämissä kerätäkseen rahaa Helsingin Lastenklinikalle. Kalenteria myytiin 2 000 kappaletta, ja tuotoilla hankittiin nasaaliylipaineventilaattori infektio-osastolle. Stadin brankkarit 2011 -kalenterilla hankitaan varoja teho-osastolle erityisesti palovammoja saaneiden lasten hoitoon. – Kalenterin teemana on arjen sankarit. Haluamme tuoda esiin sen, että pelastuslaitoksella työskentelee aivan tavallisia ihmisiä, jotka hälytysten välillä tekevät ruokaa, pelaavat sählyä ja nostelevat puntteja. Esille tulee siis luovasti työn arkinen puoli, kalenterin tuottaja Kati Kottila kertoo. Arki ei silti ole synonyymi tylsälle. – Ehdottomasti mukana on eroottisuutta, on katseita ja pilkettä silmäkulmassa. Kalenteri on malliesimerkki siitä, kuinka monin eri tavoin hyviä tekoja voi tehdä. Palomiessairaankuljettaja Eemeli Kokkonen on mukana toistamiseen. – Tähän ammattiin tullaan sen vuoksi, että on halu auttaa. Paidan voi riisua hyvän asian puolesta, hän sanoo. Kalenterista on otettu 5 000 kappaleen painos, ja kuten edellisvuonna, tuotosta menee hyväntekeväisyyteen jokainen sentti.

Stadin brankkarit 2011 -kalenteri on myynnissä seuraavissa paikoissa: Keskuspelastusasema, Ravintola VilliWäinö, Ravintola 3 Kaisaa, Liskogalleria, Everlast Shop, Ravintola Laiska Karhu, Halti Outlet -myymälät Lauttasaaressa ja Herttoniemessä sekä Riihimäellä Kauneuskeskus BB.

> Lisätietoja: www.hel.fi/pel

Kyynisyyttä vastaan roskapihdeillä

osiaaliohjaaja Titta Leikkari pitää sydämen asianaan välittää ympäristötietoutta lapsille työpaikallaan Haruspuistossa. Hän on ollut muun muassa kehittämässä Kekeopasta, joka ohjastaa leikkipuistojen kestävään kehitykseen. Kun Leikkari katseli aikansa kotikontunsa Punavuoren Sinebrychoffin puiston kaaosmaista roskaamista, hän päätti saada senkin kuntoon. Hän otti yhteyttä Punavuoriseuran puheenjohtajaan Pirjo Saloon, ja muutaman kuukauden päästä oli perustettu yhdistys Koffin puiston kummit. – Rakennusvirasto toimitti puistoon lisää roskiksia heti, kun pyysimme, ja saimme tänne maksuttomia vessojakin, Leikkari kiittelee. Rakennusvirastolta he ovat saaneet lisäksi omat liivit ja roskapihdit. Koffin puiston kummien ensisijainen tavoite on motivoida kansaa lopettamaan roskaaminen. Piknikillä istuskelevat saavat kummeilta vinkkejä siitä, kuinka omista roskistaan voi helposti huolehtia.

Tiesitkö?

Vuosi Euroopa2n0v1a1 on ehtoistyön te paaemavuosi. Teemavuod e

■ Sinebrychoffin puiston kaaosmainen roskaaminen sai Titta Leikkarin ryhtymään puistokummiksi.

– Meitä on sanottu idealisteiksi, mutta minä haluan katsella maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi. Kyynisyys ei johda mihinkään. On paljon mielekkäämpää yrittää parantaa maailmaa, kun uskoo sen olevan mahdollista, Leikkari toteaa. •

n tarkoitus on tehdä va ehtoistyötä paatunnetumm houkuttelev aksi ja ammaksi, jo tta vapaaeh tehdyn työn toisvoimin arvo tunnust ettaisiin, ja mukaan sa ataisiin uusi a kasvoja. Vapaaehtois töissä on mu k a na yli 100 miljoonaa e urooppalais ta.

Helsingin henki | joulukuu 2010

S U T I ILMO

U L U TA alstalle hel.fi. p t o d e i T @ arppelin rin e sanna.k n kalent a v a a r u Se päivä on o t s i e n i a ikuuta. 11. tamm

Dimitri Grönforsista vuoden oppisopimusopiskelija ■ LEIKKIPUISTO LINJAN lähihoitajaoppisopimusopiskelija Dimitri Grönfors on vuoden oppisopimusopiskelija. Valinnan teki opetusvirasto. Grönfors on ensimmäinen tunnustuksen saanut sosiaali- ja terveysalan opiskelija. Palkinnon perusteina oli, että Grönfors on ollut erittäin aktiivinen niin työssäoppimis- kuin tietopuolen opinnoissaan. Hän ideoi lopputyönään leikkipuisto Linjaan

Arvaa, ellet tiedä! Kuinka moni on tähän mennessä ottanut työsuhdematkalipun käyttöön? Vastaukset 11.1. mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja. Arto Wiikari

Hae World Design Capital -ohjelmaan

tapahtumia

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi mistä löydät lisätietoa kaupungin henkilöstöeduista? Oikea vastaus on: kaupunkitason Helmestä (http://helmi) kohdasta Henkilöstö > Henkilöstöetuudet. Vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Taina Aalto, Eija Voutilainen, Marja Rossi, Pirkko Hämäläinen ja Auli Virta. Kiitos osallistumisesta!

Joulukuusi ja kukkaset hankintaan! ■ KAUPUNGILLE JOULUKUUSIA toimittava Jalo Rautiainen tarjoaa tänäkin vuonna henkilöstölle ostoedun joulukuusista. Myyntipaikkana Itäkeskuksen Citymarket 18.–23.12., tavaratalon aukioloaikoina. Muista ottaa henkilöstökorttisi mukaan!

30 Helsingin henki | joulukuu 2010

■ WDC-OHJELMAHAKU ON nyt käynnissä ja auki 11.2.2011 saakka. Kuka tahansa voi ehdottaa ohjelmaa. Ehdotukset voivat olla paikallisia, kansainvälisiä, laajasti verkottuneita tai yksittäisiä. Ohjelma voi tarkoittaa hankkeita, projekteja, toimenpidettä, pidempikestoista kehitystyötä, tapahtumia tai tempauksia. Kaupungin toimijat voivat hakea WDC: hen liittyviin ohjelmiin WDC-statusta oh-

■ KAUNEIMMAT JOULUN KUKAT saat kaupunginpuutarhalta: joulutähdet, hyasintit, amaryllikset, jouluiset korit, kranssit ja kukkakimput. Kukkia voit tilata suoraan toimipisteeseesi. Helmessä (http://helmi/stara) on kuvia valikoimista, ja sieltä löytyvät tilauskaavakkeet ja -ohjeet. Joulun kukat voit ostaa myös suoraan kaupunginpuutarhalta. Myynti on avoinna joulukuussa: vko 50 Ma–Ke klo 7 –15 To 16.12 klo 7 –18 Pe 17.12. klo 7 –15 vko 51 Ma–Ke klo 7–18 To 23.12. klo 7 –14 Jouluaattona suljettu.

varhaisen tuen isä–lapsi-kerhon ja on vetänyt sen toimintaa. Kerho on ollut suosittu. Lopputyöstään hän sai ryhmänsä parhaan arvosanan. Grönfors myös sävelsi ja sanoitti työyhteisönsä kanssa viime vuonna leikkipuistojen 95-vuotisjuhlia varten Leikkipuistolaulun, josta on sittemmin tullut kaikkien helsinkiläisten leikkipuistojen tunnuskappale.

jelmahaun kautta. Saman teeman kanssa työskentelevät virastot tai yksiköt voivat myös muodostaa isomman ohjelmakokonaisuuden, joka hakee WDC-statusta. Tämä voi tuottaa vaikuttavampaa ja näkyvämpää toimintaa. Designajattelua voi hyödyntää paitsi kaupunkisuunnittelussa, arkkitehtuurissa ja perinteisillä luovilla aloilla, myös muun muassa sosiaalisten, kulttuuristen ja julkisten palvelujen ja hyödykkeiden kehittämisessä. > Ohjelmahakuun pääsee säätiön www-sivuilta www.wdc2012helsinki.fi

r a. 10 prosenttia r b. 15 prosenttia r c. 20 prosenttia

Lastensuojeluilmoitukset ja kiireelliset huostaanotot lisääntyivät Helsingissä vuonna 2010. Paljonko?

ysy m

Mikä bussilinja liikennöi Herttoniemen metroaseman ja Kulosaaren väliä Kulosaaren metroaseman remontin ajan?

Minkä niminen on Plan Suomi -järjestön aloittama, Helsingin katukuvassakin näkyvästi tiedottava kampanja, joka jatkuu vuoteen 2015 asti?

r a. Maailman lapset r b. Koska olen tyttö r c. Köyhän eväät

Kuluneen viiden vuoden aikana autojen määrä on kasvanut Helsingin lähikunnissa. Kuinka paljon?

r a. 22 prosenttia r b. 35 prosenttia r c. 40 prosenttia

Mihin kaupunkiin Marimekko avasi repäisevästi uuden liikkeen?

r a. Tukholmaan r b. Kuala Lumpuriin r c. New Yorkiin

Minä vuonna kaupunginjohtaja Jussi Pajunen valittiin virkaansa?

r a. 2004 r b. 2005 r c. 2006

Toivelaulukirjat ovat laulattaneet ihmisiä jo useamman vuosikymmenen ajan ja tänä syksynä ilmestyi sarjan tuorein osa. Montako Suurta Toivelaulukirjaa sarjassa nyt on?

r a. 15 r b. 18 r c. 20

> Lisätietoja Oiva Akatemia, kehittämiskonsultti Sanna Lyly, sanna.lyly@hel.fi, tai puh. 310 70230 sekä Oiva Akatemian Helmestä. Kaupunkitason Helmestä tietoa löytyy kohdasta Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen > Koulutuskalenteri.

r a. 16X r b. 14Y r c. 18X

Minkä niminen on Hakaniemen kauppahallissa vuodesta 2003 toiminut kotimainen juustoliike?

r a. Cheese please r b. Lentävä lehmä r c. Cheddar ja kumppanit

Minkä maalainen arkkitehtitoimisto teki viitesuunnitelman Itä-Pasilan tornitaloista?

r a. puolalainen r b. itävaltalainen r c. italialainen

Kuka julkkispariskunta vieraili marraskuun alussa nuorisoasiainkeskuksen toimintakeskus Hapessa Sörnäisissä?

r a. Jari Sarasvuo ja Virpi Kuitunen r b. Prinsessa Victoria ja prinssi Daniel r c. Daniel Radcliffe ja Emma Watson Vastaukset: 1 b, 2 c, 3 c, 4 b, 5 c, 6 a, 7 a, 8 b, 9 c, 10 b

Pekka Sauri

• k

ä • ku

it ä •

n Uusi Oiva JET -ryhmä käynnistyy infotilaisuudella 14.1. klo 13. Tule mukaan, jos haluat kehittyä johtajana tai esimiehenä ja saada arvopaperin osaamisestasi! Valmennusohjelma alkaa maaliskuussa ja kestää 18 kuukautta.

Johtamisen erikoisammattitutkinto oppisopimuksella

> Lisätietoja koulutuksista Merkonomin koulutus: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@hel.fi ja koulutustarkastaja Virpi Heinonen, puh. 310 86871, virpi.heinonen@hel.fi. Sihteerin ja taloushallinnon koulutus: sihteeri Virpi Kast, puh. 310 86692, virpi. kast@hel.fi ja koulutustarkastaja Tuula Kajaste, puh. 310 86695, tuula.kajaste@edu. hel.fi. > www.oppisopimus.hel.fi

• m il l o

n Oletko Helsingin kaupungin palveluksessa toimisto- tai taloushallinnon tehtävissä? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Koulutukseen sisältyy oppimista työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa. Opetusviraston oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutuksena: > Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutuksen kesto on 2–2,5 vuotta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Edupolin kanssa. Lähiopetuspäiviä oppilaitoksessa 2–3 pv/kk. Koulutus alkaa tammikuussa. > Sihteerin ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa toimistotehtävissä toimiville. Koulutus kestää noin vuoden ja se toteutetaan yhteistyössä Rastor Oy:n kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana 13. Koulutus alkaa keväällä.

•m

ss ä

Oppisopimuskoulutukseen?

> Taloushallinnon ammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa taloushallinnon tehtäviä kattavasti hoitaville. Koulutus kestää noin vuoden ja se toteutetaan yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana 12. Koulutus alkaa keväällä. > Taloushallinnon erikoisammattitutkinto Koulutus on tarkoitettu kaupungin palveluksessa talous- tai henkilöstöhallinnon esimies-, asiantuntija- tai projektitehtävissä toimiville. Koulutus kestää noin vuoden ja se toteutetaan yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Lähiopetuspäiviä koulutuksen aikana 12. Koulutus alkaa keväällä.

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 1 4.2. aineisto 11.1. Nro 3 3.6. aineisto 4.5. Nro 5 28.10. aineisto 28. 9.

Nro 2 1.4. Nro 4 2.9. Nro 6 9.12.

aineisto 3.3. aineisto 11.8. aineisto 8.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | joulukuu 2010

Helsingin henki JU S SI P A

kuva KARI HAUTALA

2010

”

Suljetun tilan epäjärjestys lisääntyy aina.”

joulukuu 2010 – tammikuu 2011

GoGo 7.–22.12.

TUOMAAN MARKKINAT

{ uusi duuni }

Rauhaa ja vilkkautta > KUKA: Elias Rainio > AMMATTI: Arkkitehti > TÖIHIN: 1.9. > TOIMIPAIKKA: Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Mitä tapahtuu asemakaavaosastolla? Osastolla valmistellaan ja käsitellään asemakaavoja, joiden avulla ohjataan kaupunkiympäristön kehittymistä. Arkkitehtisuunnittelun lisäksi työssäni ollaan vuorovaikutuksessa asukkaiden, yritysten, yhteisöjen sekä muiden hallintokuntien kanssa. Tämä tarkoittaa piirtämisen lisäksi neuvotteluja ja kirjallisia töitä. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä on iso osa kaavoittajan työtä. Eniten tehdään yhteistyötä rakennusvalvonnan ja kiinteistöviraston kanssa. Missä olit aiemmin töissä? 12 viime vuotta työskentelin Arkkitehtitoimisto HKP Oy:ssä. Millainen mielikuva sinulla oli kaupungista työnantajana ennen kuin tulit duuniin? Olen työskennellyt opiskeluaikana kesäteekkarina asemakaavaosastolla, joten mielikuvani perustui omiin positiivisiin kokemuksiin. Ison talon etuina kaupunki pystyy tarjoamaan työntekijöilleen hyviä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Julkisella sektorilla voidaan myös tasata töiden määrää rakennusalalle tyypillisiltä suhdannevaihteluilta.

32 Helsingin henki | joulukuu 2010

Mikä oli muuttunut näinä vuosina, kun et ollut kaupungilla töissä? Henkilökunnan ikäjakauma virastossa on monipuolistunut. Työtapoihin on selvästi lisätty vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa. Positiivinen työilmapiiri on pystytty yhä säilyttämään. Mikä työssäsi on parasta, mikä pahinta? Parasta arkkitehdin työssä on mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Osin ristiriitaisten tavoitteiden ja mielipiteiden huomioonottamiseen kuluu paljon aikaa. Seurauksena on kaavoitusprosessin hitaus, joka onkin tämän työn ikävin piirre. Keitä kuuluu työyhteisöösi? Suurin osa työyhteisöstäni on arkkitehtejä ja suunnitteluavustajia. Lisäksi meillä on erikoisosaajia muun muassa liikennesuunnittelun, maisema-arkkitehtuurin, viestinnän ja teknistaloudellisen suunnittelun alalla. Mikä olisi parasta, mitä voisit työssäsi saada aikaan? Aikaansaada kaupunkirakenteessa toiminnallinen parannus, joka aiheuttaisi ihmisten elämänpiiriin positiivisten tapahtumien ketjureaktion. Suosikkipaikkasi Helsingissä? Uimastadion. Siellä yhdistyy keskustan vilkkaus ja keskuspuiston rauha. Suosikkimaisemani avautuu Hotelli Tornin yläkerrasta. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Pitäjänmäessä. Työmatkani keskustaan hoituu mieluiten polkupyörällä, tarvittaessa myös junalla tai bussilla.

Jouluiset Tuomaan markkinat järjestetään Esplanadin puistossa. Tarjolla on käsitöitä, lahjatavaroita ja jouluisia herkkuja. > www.hel.fi

31.12.

SENAATINTORIN UUSIVUOSI Lasten uudenvuoden konsertti järjestetään yliopiston juhlasalissa klo 17–18. Ilmaisliput, enintään 5 lippua/perhekunta, ovat jaossa 27.–30.12. klo 9–19 Virka Infossa. Kello 22.15 alkaa Senaatintorin loppuillan ohjelma, jolloin esiityvät muun muassa Philomela-kuoro, tanssikoulu Sambic ja Paula Koivuniemi. Uudenvuoden tervehdykset tuovat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja piispa Irja Askola. > www.hel.fi

31.12.–9.1.

TEE VALOMATKA HELSINGISSÄ! Valon vuodenaika -tapahtuman suunnittelijoina ovat valotaiteilija Mikki Kunttu ja joukko kansainvälisiä huippuja. > www.hel.fi/events, www.valonvuodenaika.fi, www.seasonoflight.fi

25.–30.1.

DOCPOINT TULEE Dokumenttielokuvafestivaali DocPoint esittää muun muassa kotimaisia klassikoita vuosien varrelta sekä laajan Kongoa esittelevän dokumenttielokuvasarjan. > www.docpoint.info

4.2.

HELSINGIN HENKI 1/2011 ILMESTYY Aiheina muun muassa länsimetron eteneminen, kiireen kesyttäminen ja kaupunginmuseon uudet tuulet.