Helsingin henki 6/2013

henki Helsingin

0 20136

H EL SIN GIN KAUP U N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Nuorille

töitä Tuire Sojakka työllistyi Respan kautta.

SIVU 24 SIVU 16

SIVU 22

Ura meni uusiksi

kaffella

Keskushallinto yhdistyy

reppari

teema

SIVU 6

Etätyön monet muodot

pääkirjoitus

HANNU ISO-OJA

Tehdään parempi kaupunki

Yhdessä uuteen

K

aupungin ensi vuoden 4,7 miljardin euron talousarvio suuntaa talouden tasapainottamiseen. Tasapainottamista tavoitellaan ensi vuotta pidemmälläkin tähtäimellä.

Vaikka asukkaiden määrä lisääntyy, verotulot kasvavat hitaasti. Palveluja tarvitaan kuitenkin lisää, ja menot kasvavat. Ennakointia vaikeuttaa se, että hallituksen kuntapalvelujen rakenneuudistusohjelman vaikutuksista ei ole vielä selkeää tietoa. Jatkossa Helsingin Energiasta tuloutettava summa pienenee, kun sen investointeja edellyttävää Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta -kehitysohjelmaa aletaan toteuttaa ja kun liikelaitos lähitulevaisuudessa yhtiöitetään.

Investointeja jatketaan, mutta niille asetettiin vuotuinen 435 miljoonan euron katto kymmeneksi vuodeksi. Vuoden suurimmat investoinnit suunnataan Pasilan, Kruununvuorenrannan, Jätkäsaaren ja Kalasataman rakentamiseen. Henkilöstöllä on tärkeä tehtävä ja iso rooli toiminnan käynnistämisessä, kun uusille alueille rakennetaan palvelut, kuten päiväkodit ja koulut, joihin tarvitaan työntekijöitä.

Kaupunki on edelleen turvallinen työnantaja. Jo pitkään noudatettu periaate siitä, että vakituisesta henkilöstöstä pidetään kiinni, eikä työntekijöitä irtisanota, pätee edelleen. Tarvittaessa meiltä kuitenkin edellytetään valmiutta siirtyä toiseen tehtävään. Kun toimintaympäristö muuttuu, tämä voi tarkoittaa myös tehtävien sisällön muuttumista. Se ei välttämättä ole huono asia vaan mahdollisuus niin ihmisille kuin yhteisöllekin.

Kaupungilta odotetaan entistä enemmän hallinnon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Helsinki on jo edistänyt avoimuutta avaamalla lautakuntien, kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätökset nopeasti verkossa. Avoimen datan Ahjo-sovelluksessa päätökset voi järjestää esimerkiksi kaupunginosien mukaisesti. Tämä on hyvä askel asukkaiden kanssa kehitettävän yhteistyön ja keskustelun suuntaan.

Keskushallinto uudistuu vuoden alusta, kun hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistyvät kaupunginkansliaksi. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa ja sujuvoittaa konserniohjausta ja suunnittelua, joiden ohjaus kolmesta virastosta on ollut osittain eriaikaista ja päällekkäistä. Kanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto, joka toimii kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja johtajiston suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelimenä. Yhtenäinen keskushallinto antaa näille vankemman tuen. Uudistus parantaa mahdollisuuksia toteuttaa niinikään strategian ja talouden tavoitteita.

Kansliassa toimintoja on yhdistetty toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Aiempien yhteensä kahdentoista osaston sijaan osastoja on kuusi. Tavoitteena on pitkäjänteinen työskentely yli osastorajojen. Osallisuuden, vuorovaikutuksen ja demokratian kehittämiseen saadaan lisäksi selkeämpi johtamisrakenne, kun sitä alkaa edistää oma yksikkönsä. Muutos merkitsee henkilöstön osaamiselle monipuolisempaa kehittämisympäristöä, jossa asiantuntijuus voidaan saadaan entistä kattavammin käyttöön. Tiivis kanslian rakentamisen valmistelu etenee nyt vaiheeseen, jossa toiminta käynnistyy ja tavoitteita aletaan toteuttaa.

Juttu talousarviosta s. 12 ja kaupunginkansliasta s. 6 alkaen.

,,

Kun toimintaympäristö muuttuu, tehtävien sisältökin voi muuttua.”

// vinkki Valoa pimeyteen KAUPUNKITAPAHTUMA LUX HELSINKI tarjoaa elämyksiä lauantaista kes-

kiviikkoon jokaiselle aistille vuoden pimeimpänä aikana.

Huikean visuaaliset valoteokset houkuttelevat ulos talviseen Helsinkiin. Teoksia nähdään kaikkiaan 12 eri tapahtumapaikassa. Valoteosten reitti johdattelee katsojan Töölönlahden rannan puolta pitkin Kansallisoopperan amfiteatterin, Hesperian puiston, Kansallismuseon, Hakasalmen huvilan, Musiikkitalon, VR:n makasiinin ja Kansalaistorin kautta Uudelle ylioppilastalolle. Lisäksi tapahtuman keskeisenä näyttämönä on Senaatintori.

Vuoden 2013 tapahtumasta tuttu Lux Ratikka palaa raiteille. Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa nähdään valotaiteen näyttely. Valoteoksia toteuttavat suomalaisten taiteilijoiden lisäksi ulkomaiset taiteilijat ja taiteilijaryhmät Ranskasta, Saksasta ja Espanjasta.

Teokset ovat nähtävillä pääsääntöisesti päivittäin klo 17–22. Osaan teoksista voi tutustua koko vuorokauden pimeänä aikana. Tapahtuma kutsuu löytämään kaupungin uudesta vinkkelistä: Lux Helsingin teoksista voi nauttia pieninä annoksina matkalla töistä kotiin tai kokea kokonaisvaltaisen elämyksen koko reitillä.

Tapahtuman oheisohjelmassa on muun muassa opastettuja kävelykierroksia eri kielillä, Lux Helsinki -menuja helsinkiläisissä ravintoloissa sekä erilaisia valoon liittyviä tapahtumia ja tiloja.

 luxhelsinki.fi  4.–8.1.

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 1 12.2. Nro 2 9.4. Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12.

Aineisto 24.1.

21.3.

14.5. 15.8. 3.10 21.11.

02

Helsingin henki | joulukuu 2013

sisältö

06 teema

Keskushallinto yhdistyy kaupunginkansliaksi. Henkilöstön osaamista hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin.

15 ympäristö

Palmian ruokapalvelujen päästöt on tutkittu. Suunnitelmallinen ympäristötyö jatkuu.

22 kaffella

Etätyö sopii itsenäisesti tehtävään työhön. Se parantaa jaksamista ja työkykyä. Myös työteho voi kasvaa.

14

työkalut

Sähköinen asiointi kasvattaa suosiotaan. Palvelu on auki aina.

24 asukas

Respa on työllistämispalvelu, missä uravalmentajat auttavat nuoria laatimaan urasuunnitelman ja toteuttamaan sen.

26 hyvinvointi

Työssä viihtyminen ja hyvä terveys ovat syitä jatkaa työuraa yli oman eläkeiän.

28 liikkeellä

Eläkkeelle jäävä henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo kuvailee pitkää työuraansa sanalla muutos.

32 uusi duuni

Museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila.

duunissa

Oppisopimustiimiläiset etsivät uusia työmahdollisuuksia työmarkkinoilta.

20

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

10

ammatti

Elli Uusikoski tutkii, miten asiakkaan muisti toimii ja mitä apua tarvitaan.

16 reppari

Sari Jääskeläinen vaihtoi matkailualan valkoisiin vaatteisiin.

12

talous

Helsinki pyrkii tasapainoittamaan talouttaan.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl 25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | joulukuu 2013

03

uutisia  PYSÄKÖINNIN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄ PASI voitti tämänvuotisen Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun. Rakennusviraston kehittämä järjestelmä on tuonut kaiken pysäköinninvalvontaan liittyvän tiedon sähköiseen muotoon.

Käsinkirjoitettujen sakkolappujen sijaan tarkastajat valokuvaavat kämmentietokoneellaan virheellisesti pysäköidyn ajoneuvon ja syöttävät rekisteritiedot laitteeseen, josta virhemaksu tulostuu saman tien. Järjestelmään on myös luotu useita rajapintoja ulkoisiin järjestelmiin ja toimijoihin. Tarkastajien käsitietokone muun muassa hakee ajoneuvon tiedot Trafin tietokannasta, jonka jälkeen tiedot kulkevat asiakaspalveluun ja tarvittaessa myös ulosottoon ja poliisille.

Hankkeen toteuttamisesta palkittiin prosessijohtaja Kari Vuorinen, projektipäällikkö Oskari Rantanen, kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila, asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti ja osastopäällikkö Pekka Henttonen.

Kilpailun tuomaristo toteaa järjestelmän olevan kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja parantaneen kuntalaisten palveluja. Hankkeen tuloksena myös henkilöstön toiminta on yhdenmukaistunut ja tehostunut kenttätyössä, asiakaspalvelussa ja työnjohdossa.

Sähköinen käsittely on nopeuttanut tiedonkulkua, vähentänyt asiakaspalvelun ruuhkaa sekä lähtevien paperikirjeiden määrää merkittävästi.

HR-neuvonta käynnistyi vilkkaasti  LOKAKUUN ALUSTA ESIMIEHET ovat voineet ottaa yhteyttä HRneuvontaan ja saada päivittäistä palvelussuhdeneuvontaa HR-asioissa. Valtaosa esimiesten tähän mennessä esittämistä kysymyksistä on liittynyt työaikaan, palvelussuhteen alkamiseen tai päättymiseen, lomiin ja erilaisiin vapaisiin sekä sairastamiseen. Ensimmäisen kuukauden aikana HR-neuvontaan tuli runsaat 550 yhteydenottoa. HR-neuvonnan ajankohtaiset asiat ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin Helmestä > Helmi > Henkilöstö > HR-neuvonta.

Työpaikka turvalliseksi -kampanjan palkitut  KUUSI TYÖSUOJELUPAKKIIN TEHTYÄ ILMOITUSTA on saanut Työpaikka turvalliseksi -kampanjan syys- ja lokakuun palkinnot. Erilaisia töissä sattuneita vaaratilanteita yhdistää se, että tapahtuneesta on tehty ilmoitus Työsuojelupakkiin ja tilanne on käsitelty työyhteisössä. Näin on myös keksitty ratkaisu vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi. Palkitut ovat Roihuvuoren harjoitusalue (Pel), Nilsiänkadun toimipaikka (Opev), Hanasaaren työnjohto ja suunnittelu (Helen), Auroran osasto 8–1 (Sote), Malminkartanon kirjasto (Kir) ja Catering Pakkala (Palmia).

Kampanjassa palkitaan joka kuukausi kolme sellaista Työsuojelupakkiin tehtyä ilmoitusta, joihin on myös keksitty ratkaisu työyhteisön yhteisessä käsittelyssä. Palkintona on kapselikahvikeitin ja diplomi työpaikan seinälle. Kampanja jatkuu toukokuun loppuun. > Työsuojelupakki löytyy Helmen sovelluksista.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

 Mikä on sivutoimi?

Sivutoimella tarkoitetaan virka- tai työsuhdetta tai pysyväisluonteista tehtävää, joista henkilöllä on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista, jota henkilö tekee päätyönsä lisäksi.  Miten sivutoimilupaa haetaan?

Sivutoimilupaa haetaan ja sivutoimesta ilmoitetaan kaupungin yhteisellä lomakkeella Lv 421, joka löytyy Helmen lomakevalikosta. Lomake toimitetaan omalle esimiehelle, joka antaa asiassa oman lausuntonsa ja toimittaa sen edelleen päättävälle taholle. Sivutoimilupaan liittyvistä asioista päättää viraston tai liikelaitoksen päällikkö tai hänen määräämänsä henkilö. Lähtökohtana on, että työaika käytetään päätehtävän hoitamiseen. Jos sivutoimi edellyttää päätoimen työajan käyttämistä, lupa on haettava. Lupa voidaan myöntää esi-

Helsingin henki | joulukuu 2013

MARJA VALJUS

Vuoden saavutus on pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä

Työsuhdematkalippuetu haettavissa  KAUPUNKI ON JO USEAN VUODEN AJAN TARJONNUT henkilöstölle työsuhdematkalippuedun. Etu annetaan työmatkaseteleinä, ja niitä voi käyttää kodin ja työpaikan väliseen matkaan missä tahansa julkisessa liikennevälineessä.

Ensi vuoden työmatkasetelit ovat nyt haettavissa. Ne haetaan kerralla koko kalenterivuodeksi, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukautta kohden. Seteleitä voidaan myöntää enintään 12 kappaletta kalenterivuotta kohden, palvelussuhteen kestosta riippuen. > Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu tai Helmi > Oikopolut: Työsuhdematkalippuetu.

Laakson sairaala palkittiin viestinnästä  LAAKSON SAIRAALASSA toteutettu työn positiivisia puolia esiintuova kampanja palkittiin Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL Awards -kilpailussa sisäisen viestinnän kategoriassa. Tulosten mukaan Työssäni voin hyvin -kampanja ohjasi henkilöstöä havainnoimaan omaa ja toistensa toimintaa, pohtimaan positiivista työkaveruutta sekä tuomaan fiiliksen ja positiivisuuden näkyväksi. Kampanjan toteutti viestintätoimisto Hill & Knowlton yhteistyössä henkilöstökeskuksen ja Laakson sairaalan henkilöstön kanssa.

Helsingin Henki palkittiin  HELSINGIN HENKI TULI TOISELLE SIJALLE ProCom - Viestinnän ammattilaisten lehtikatsauksessa, jossa valittiin vuoden parhaat asiakas- ja henkilöstölehdet. Tuomaristo piti Helsingin Henkeä korkeatasoisena lehtenä, jossa tehdään hyvää työtä vuodesta toiseen. Perusteluissa todetaan: ”Lehden rakenne aaltoilee sopivan vaihtelevana. Helsingin Hengessä on hyviä juttu- ja palstaideoita, mainioita aiheita ja monipuolinen sisältö. Tuomaristo kiittää myös lehden hyvää rytmikästä taittoa, visuaalisia kontrasteja ja erinomaista luettavuutta.

Hyvän taiton ja typografian ansiosta lehteä on vaivatonta sujahtaa lukemaan.”

Ykkössijan nappasi Wärtsilä Oyj:n WATTSUP. Kolmas palkinto tuli myös kaupungille, kun sen sai Helsingin Energian uudistunut henkilöstölehti Impulssi. Helsingin Henki on ollut useana vuonna palkintosijoilla, ja vuonna 2010 se valittiin parhaaksi henkilöstölehdeksi.

merkiksi silloin, kun sivutoimi on hyödyllinen myös työnantajan kannalta tai jos se lisää henkilön ammattitaitoa.  Voiko sivutoimeen käyttää työaikaa?

Työaikaa on mahdollista käyttää sivutoimeen enintään 12 tuntia viikossa, ja se tulee tulee korvata työskentelemällä vastaava aika sovitulla tavalla.  Mikä on sivutoimi-ilmoitus?

Työajan ulkopuolella hoidettavasta sivutoimesta tehdään ilmoitus työantajalle.

Tällä varmistetaan, että työnantaja on tietoinen henkilöstönsä sidonnaisuuksista.  Milloin työnantaja voi kieltää sivutoimen pitämisen?

Jos sen hoitamiseen olisi käytettävä työaikaa. Työnantaja voi lisäksi kieltäytyä myöntämästä lupaa tai peruuttaa sen, jos

viranhaltija tai työntekijä tulee sivutoimen vuoksi esteelliseksi tehtävässään, sivutoimi vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen viran tai tehtävän hoidossa, sivutoimi vaarantaa viran tai tehtävän asianmukaista hoitamista tai sivutoimi kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Työnantaja ei voi kieltää työntekijää pitämästä tai vastaanottamasta työajan ulkopuolista sivutointa, mutta viranhaltijan osalta näin voidaan edellä mainituin edellytyksin tehdä.

Vastaajana työmarkkinalakimies Pauliina Pottonen henkilöstökeskuksesta. > Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Palvelussuhteen alkaminen > Työsopimus.

stadi stadi

Vinkit turvalliseen työympäristöön Helmestä  VIIHTYISÄN JA TERVEELLISEN työympäristön luomisesta on julkaistu sivut Helmeen.

Sieltä voi hakea tietoa työpisteiden tilojen suunnittelusta ja tilojen parantamisesta. Sivuilla kerrotaan, miten työympäristöä voi kehittää akustiikan, ilmastoinnin, osallistavan suunnittelun, tauko- ja toimistotilojen sekä oikeanlaisen valaistuksen keinoin. >Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Työympäristö kuntoon.

Uusia alennusliikkeitä  KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKORTILLA saa alennusta useilta yrityksiltä palveluista ja tuotteiden hinnoista. Joidenkin yritysten alennukset koskevat myös perheenjäseniä ja eläkeläisiä. Alennusliikkeiden listaa on jälleen päivitetty. >Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Alennusliikkeet.

365 Erityissuunnittelija Hanna Maidell kertoo kaupungin tasa-arvotyön edistämisestä.

Tasa-arvon edistäminen ei ole vanhentunut idea MEIDÄT ON KASVATETTU USKOMAAN, että Suomi on tasa-arvon mallimaa.

Työyhteisöjenkin arkipuheissa toistellaan hanakasti sitä, ettei tasa-arvoasioista tarvitse välittää.

KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMAN 2013–2016 eettisissä periaatteissa todetaan

RuutiExpo keräsi 4 500 nuorta

Avoimesta datasta infoa

 NUORTEN VAIKUTTAMISPÄIVÄ RUUTIEXPO kokosi marraskuussa kaupungintalolle runsaat 4 500 nuorta keskustelemaan päättäjien ja virkamiesten kanssa nuorten ideoista ja toiveista kaupungin kehittämiseksi. Nuoret esittivät kysymyksiä kaupunginjohtajan kyselytunnilla ja osallistuivat moniin työpajoihin.

Virastot ja kansalaisjärjestöt esittelivät toimintaansa. RuutiExpossa järjestettiin myös ensimmäinen nuorisolautakunnan avoin kokous. RuutiExpo on osa nuorten Ruutivaikuttamisjärjestelmää. Ruudista vastaavat nuorisoasiainkeskus ja opetusvirasto.

 VIRASTOISSA JA LIIKELAITOKSISSA kerätään päivittäin suuri määrä tietoa, jota tarvitaan muun muassa palvelujen tuottamisessa ja niiden ylläpitämisessä. Avaamalla julkisia tietovarantoja niitä voidaan hyödyntää aikaisempaa paremmin toiminnan kehittämisessä.

Avoimesta datasta järjestetään 14.1. klo 14–16 infotilaisuus, jossa keskustellaan sen hyödyistä ja esitellään muun muassa Helsinki Region Infoshare -palvelua. Tilaisuus on avoin kaikille kaupungin työntekijöille, ja siihen ilmoittaudutaan Helmen Koulutuskalenterissa, joka löytyy Helmen Sovelluksista.

lyhyesti  STADIN AMMATTIOPISTON REHTORIKSI valittu Leena Mäkelä aloittaa tehtävässä vuoden alussa. Mäkelä siirtyy tehtävään Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta, jossa hän on toiminut rakennetun ympäristön koulutusalan johtajana. Stadin ammattiopiston oppilaitoksissa on yhteensä 17 000 opiskelijaa, ja niissä työskentelee noin tuhat henkilöä.  RIITTA AARNIOKOSKI aloittaa Stoan johtajana 15.1. Aarniokoski on toiminut tuottajana Kiasmassa 2003–2012 ja Zodiakissa 2000–2002 sekä toiminnanjohtajana Teatterikeskuksessa 1996–1999. Stoan johtajan tehtävä tuli hakuun Paiju Tyrväisen siirryttyä kulttuurikeskuksen osastopäälliköksi kesäkuun alusta lukien.  TOMI PUROVAARA aloittaa Caisan määräaikaisena johtajana tammikuussa. Purovaara

siirtyy tehtävään Lukukeskuksen toiminnanjohtajan tehtävästä, jota hän on hoitanut maaliskuusta lukien. Purovaara on toiminut muun muassa Cirkon toiminnanjohtajana 2002–2012.  HELSINGILLE ON MYÖNNETTY Reilun kaupan kaupungin arvonimi. Helsinki on viime vuosina kiinnittänyt paljon huomiota kestävään kehitykseen ja eettisiin periaatteisiin hankinnoissaan sekä hyväksynyt globaalin vastuun strategian. Arvonimi myönnetään kaupungille, joka sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään eettisiä valintoja.

OIKAISU Toisin kuin numerossa 5/13 kerrottiin Helsingin Matkailu Oy:öön siirtyy vuodenvaihteessa 23 henkeä, jolloin yhtiön vakituisen henkilöstön määrä on noin 40. Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä tulevan kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa, mutta se ei sijaitse osastossa, kuten jutussa sanottiin. Elinkeinoosastossa henkilöstöä on noin 109.

naisten ja miesten välisen tasa-arvon olevan ihmisten perusoikeus ja yhteiskunnallinen perusarvo. Kaupunki on myös tasa-arvoinen ja yhdenvertainen.

Kaupungin tasa-arvosuunnitelma uusitaan tänä vuonna siten, että palveluja ja henkilöstöä koskeva tasa-arvon edistämisen suunnitelmat tehdään erillisinä. Virastot ja liikelaitokset suunnittelevat tasa-arvon edistämistä niiden pohjalta. Strategiaohjelmassa mainittu tasa-arvon toimenpideohjelma ja tasaarvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma koostuvat näistä koko kaupunkia koskevista tasa-arvosuunnitelmista sekä virastojen ja liikelaitosten tasa-arvosuunnittelusta.

TASA-ARVOA EDISTÄVIÄ tekoja tarvitaan. Paljon puhuttu ”naisten euro on

80 senttiä” johtuu työelämän eriytymisestä hyväpalkkaisiin miesten ja matalammin palkattuihin naisten aloihin sekä naisten lyhyemmistä työurista perhevapaiden johdosta. Huolimatta henkilöstökeskuksenkin toimenpiteistä samapalkkaisuuden edistämiseksi, hyvästä kehityksestä asiantuntijatehtävissä työskentelevien naisten määrässä tai isien kannustamisesta perhevapaiden pitämiseen palkkaero pysyy. Nämä muutokset eivät riitä kumoamaan sitä vaikutusta, mikä sukupuolelle perinteisillä nuorten koulutus- ja uravalinnoilla on. Naisten alojen työvoimavaltaisuus pitää huolen erojen pysymisestä ennallaan, sillä hoiva-, huolenpito- ja kasvatustehtävissä Helsingissä on 20 000 naista ja 2 000 miestä.

Kaupunki edistää sukupuolten tasaarvoa aktiivisesti.

JOHTAJIEN IHAILUA HERÄTTÄVÄT OMINAISUUDET kuten vakuuttuneisuus

omista kyvyistä ja itsevarma esiintyminen eivät pelkästään tuota tuloksellista johtamista. Naisjohtajille tyypillisempi joustavuus, kyky vastata yksilöiden erilaisiin tarpeisiin ja halu ratkaista työn sujumiseen liittyvät ongelmat työyhteisöissä ovat hyviä johtajaominaisuuksia.

KAUPUNKI EDISTÄÄ SUKUPUOLTEN tasa-arvoa aktiivisesti. Kaupunginhallituksen asettama tasa-arvotoimikunta keskittyy tasa-arvon edistämiseen kaupungin palveluissa. Strategiaohjelmassa on tavoite naisjohtajien määrän lisäämisestä nykyisestä noin kolmasosasta. Henkilöstöjärjestöt ovat sitoutuneet tasa-arvon edistämiseen. Kaupungin virastojen ja liikelaitosten nimeämät tasa-arvoyhdyshenkilöt varmistavat tasa-arvon pysymisen työlistalla ja johtajien mielessä.

LIIKUNTAVIRASTON STADIN KUNDIT KONDIKSEEN -hanke miesten ter-

veysliikunnan edistämiseksi on saanut valtakunnallisen palkinnon. Nuorisoasiainkeskus on omassa tasa-arvosuunnitelmassaan huomioinut sukupuolivähemmistöt, vaikka lainsäädännön muuttuminen siltä osin on vasta tulossa. Nuoria tasa-arvo kiinnostaa uudella tavalla ja tulevaisuudessa työnantajien on varauduttava kertomaan työnhakijoille, miten sukupuolten tasa-arvon edistämisen haasteeseen vastataan.

Helsingin henki | joulukuu 2013

05

teksti MARJATTA PIETILÄ ja MAISSI KASURINEN kuvat JUHO KUVA

YHDISTYNYT KESKUSHALLINTO tehostaa ohjausta

Keskushallinto jämäköityy, kun hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talousja suunnittelukeskus yhdistyvät vuodenvaihteessa kaupunginkansliaksi.

Yhdistämisen tavoitteena on tehostaa ja sujuvoittaa kaupungin konserniohjausta ja suunnittelua. Henkilöstön osaamista hyödynnetään aiempaa monipuolisemmin.

06

Helsingin henki | joulukuu 2013

H

allinnon tehtävänä on valmistella päätöksentekoa, turvata hallinnon prosessien jatkuvuus, häiriöttömyys ja hyvä laatu sekä tuottaa palveluja. Keskeiset prosessit ovat talouden ohjaus, henkilöstöhallinto, asianhallinta sekä valmistelu kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtajistolle, sanoo talous- ja suunnittelukeskuksen virastopäällikkö, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Hän aloittaa yhdistyneen keskushallinnon, uuden kaupunginkanslian kansliapäällikkönä.

Keskushallinnon toiminnot on organisoitu uudelleen. Uudistuksen taustalla on niin sisäisiä kuin ulkoisiakin tekijöitä. Vuosien kuluessa toimintaympäristöt muuttuvat, ja kaupunginkin pitää kaiken aikaa vastata uusiin haasteisiin.

Sisäisiä muutospaineita on tuottanut esimerkiksi prosessien johtamisen sujuvoittaminen. Yhä useammin prosessit koskevat useita hallintokuntia. Jotta niitä voidaan tavoitteellisesti johtaa, keskushallinnon ohjauksen tulee olla yhtenäistä.

– Tähän saakka emokaupungin ja kaupunkikonsernin prosessit ovat ohjautuneet kolmesta keskushallinnon virastosta.

Tämä on aiheuttanut ohjauksen eriaikaisuutta ja osittaista päällekkäisyyttä virastojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden suuntaan. Osittain muutostarve on siten sisäsyntyinen ja lähtöisin tarpeesta tehostaa toimintaa, Korhonen sanoo.

Keskushallinnon yhteenorganisointi mahdollistaa nyt ohjauksen ja suunnittelun tehostamisen. Yksi toimija antaa vankemman tuen myös kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja kaupungin johtajistolle.

– Uskomme, että yhdensuuntainen ohjaus auttaa lisäksi kaupungin strategiaohjelman toteuttamisessa ja taloustavoitteiden saavuttamisessa, Korhonen sanoo.

Osallisuuteen ja vuorovaikutukseen panostetaan

Kaupunki pyrkii vastaamaan asukkaidensa tarpeisiin. Demokraattiselta kaupungilta odotetaan nykyään muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta yhteisten asioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Ansaitaksemme kaupunkilaisten luottamuksen meidän pitää panostaa entistä enemmän asukkaiden ja asiakkaiden monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden ymmärtämiseen, tiedon avoimeen jakamiseen, viestinnän ja vuorovaikutuksen osaamiseen sekä verkkopalvelujen ja sosiaalisen median hallintaan, Korhonen sanoo.

Asukkaiden osallisuuden, vuorovaikutuksen ja demokratian kehittämisessä kaupungilla ei ole ollut aiemmin selkeää johtamismallia eikä rakennetta. Nyt osallisuutta ja vuorovaikutusta alkaa edistää oma yksikkönsä tietotekniikka- ja viestintäosastossa. Pyrkimyksenä on edistää kansalaisyhteiskunnan toteuttamista ja asukkaiden saamista entistä enemmän mukaan niin kaupungin asioiden valmisteluun kuin toteutukseenkin.

Kohti organisaatiorajat ylittävää palvelukulttuuria

Keskushallinnon uudistamisen valmistelu alkoi vuosi sitten. Huhtikuussa kaupunginvaltuusto teki päätöksen yhdistää kolme keskushallinnon virastoa ja hyväksyi kaupunginkanslialle johtosäännön.

Kanslia tulee olemaan kaupunginhallituksen alainen virasto, joka toimii kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja -johtajiston suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelimenä.

Uudessa virastossa toimintoja on yhdistetty kokonaisuuksiksi, jotka tukevat toisiaan. Aiempien yhteensä kahdentoista sijaan osastoja on kuusi: elinkeino-

ICT, viestintä, osallisuus ja neuvonta fokukseen TIETOTEKNIIKKA- JA VIESTINTÄOSASTO huolehtii tie-

to- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisen ohjauksesta ja tietohallinnon yhteentoimivuuden kehittämisestä kaupunginhallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta. Osaston tehtäviin kuuluvat keskushallinnon viestintä ja kaupungin viestintätoimintojen koordinointi. Se huolehtii myös kaupungin yleis- ja maahanmuuttoneuvonnasta sekä kaupungin vuorovaikutuksen ja osallisuuden kehittämisestä ja niiden koordinoinnista. Osastoon kuuluu kolme yksikköä: osallisuus ja neuvonta, tietotekniikka sekä viestintä.

Osallisuus ja neuvonta -yksikköön kuuluvat vuorovaikutuksen ja sähköisten osallistumispalvelujen sekä alueellisen osallistumisen mallien kehittäminen ja kaupunkitasoinen koordinointi, kaupungin yleisneuvonta ja maahanmuuttoasioiden erityisneuvonta sekä kaupungintalon näyttelytoiminta.

Tietotekniikkaan sisältyvät kaupungin tietotekniikkatoiminnon kehittämisen ohjaus, kaupungin tietotekniikkaohjelman valmistelu ja toimeenpanon johtaminen, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ohjaus, kaupungin yhteisestä tietoteknisestä infrastruktuurista vastaaminen sekä kaupungin strategisten tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen kehittäminen.

Viestintään kuuluvat kaupunkia koskeva kotimainen ja kansainvälinen yleisviestintä, kaupungin keskushallinnon, talous- ja elinkeinoasioiden ja henkilöstöasioiden viestintä, kaupungin keskitetty ulkoinen verkkoviestintä sekä kaupungin hallintokuntien viestinnän ohjeistus ja koordinointi.

Tietotekniikka- ja viestintäjohtajana aloittaa vuoden alussa Jaakko Salavuo, joka tulee tehtävään Nokian strategisen viestinnän esimiestehtävistä. 

”Demokraattiselta kaupungilta odotetaan nykyään muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutteisuutta.”

Tapio Korhonen

osasto, hallinto-osasto, henkilöstöosasto, oikeuspalvelut, talous- ja suunnitteluosasto sekä tietotekniikka- ja viestintäosasto. Osastot jakautuvat tehtävän mukaisiin yksiköihin ja edelleen tiimeihin.

Tavoitteena on osastojen kesken edistää organisaatiorajat ylittävää palvelukulttuuria ja johtamistapaa, millä tavoitellaan edelleen myös asukaslähtöisyyden ja tuottavuuden paranemista.

Yhdistyvään virastoon tulee noin 570 työntekijää.

Osaaminen täysimääräiseen käyttöön

Tiivis organisaatiorakenteen, toimintojen ja henkilöstösuunnittelun työstäminen valmistuu hetken päästä vaiheeseen, jossa toiminta voi käynnistyä.

Henkilöstö siirtyy kaupunginkansliaan niin sanottuna suorasiirtona. Monella esimies, yksikkö ja tiimi muuttuvat. Muutos ei lopulta kuitenkaan ole kovin suuri, sillä yhteistyöhön on totuttu keskushallinnon virastojen kesken jo aiemmin.

Uudistuksen valmistelu tehtiin yhteistoiminta- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti. Sään-

nölliset info- ja keskustelutilaisuudet, tiedotteet sekä verkkosivut ovat pitäneet ihmiset perillä työn kustakin vaiheesta. Syksyllä järjestettiin henkilöstön kuulemiset työyhteisöissä.

Henkilöstölle muutos merkitsee myös ammatilliselle osaamiselle parempaa ja monipuolisempaa kehittämisympäristöä. Asiantuntijuus saadaan kattavammin käyttöön.

– Käytännössä organisaatiorajat ylittävä palvelukulttuuri tarkoittaa, että kutakin asiakokonaisuutta työstämään kootaan parhaan asiantuntemuksen omaavat osaajat. Esimerkiksi valmistelutyössä johtajistolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyödynnetään koko kanslian osaamista, Korhonen sanoo.

Mitkä ovat kansliapäällikön omat tavoitteet?

Korhonen pysähtyy hetkeksi miettimään.

– Haluan lisätä kaupunginkansliassa taloudellisuusajattelua ja edistää kaupungin talouden tasapainoa kaikissa tehtävissä. Pyrin myös siihen, että kaupunginkanslian koko henkilöstön osaamista hyödynnetään täysimääräisesti.

Nyt kaupunginkanslia aloittaa toimintansa ja pääsee toteuttamaan tavoitteitaan. >>

”Kutakin asiakokonaisuutta työstämään kootaan parhaan asiantuntemuksen omaavat osaajat.”

Helsingin henki | joulukuu 2013

07

Avoimempi yhteistyökumppani KAUPUNGINLAKIMIES SAMI SARVILINNA

”O ”Kaikki tarvittavat tahot tekevät yhteistyötä jo asioiden valmistelu­ vaiheessa.”

ikeuspalvelut on kaupunginkanslian ja koko kaupunkikonsernin oikeudellinen asiantuntijapalvelu, jonka tehtäviin kuuluu kaupungin ja kaupunkikonsernin oikeudellinen edunvalvonta ja edustaminen tuomioistuimissa sekä oikeudellinen neuvonta ja lausuntojen antaminen kaupungin omassa hallinnossa.

Siirryttäessä uuteen kaupunginkansliaan perustehtävämme ja palvelumme eivät olennaisesti muutu. Suurin osa neljänkymmenen hengen henkilöstöstämme tulee tekemään samoja tehtäviä kuin aiemminkin. Vain yksittäisten henkilöiden toimenkuviin saattaa tulla muutoksia yksikköjaon muuttuessa.

Osastopäällikkönä keskeinen tehtäväni on turvata henkilöstölle parhaat mahdolliset edellytykset hyvään yhteistyöhön virastojen ja liikelaitosten sekä koko kaupungin kanssa.

”Hyvällä henkilö­ johtamisella pystymme kehittämään työhyvin­ vointia sekä hyviä ja vahvoja työyhteisöjä.”

Henkilöstöjohtaminen lähelle muuta johtamista HENKILÖSTÖJOHTAJA MARJU POHJANIEMI

”H

enkilöstöosaston keskeinen tehtävä on koko kaupungin henkilöstöpolitiikan johtaminen ja kehittäminen. Sen osa-alueita ovat työnantajatoiminta, osaaminen ja resursointi, työhyvinvointi sekä henkilöstöä koskevan tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen.

Näemme osaston tehtävät kokonaisina, toisiaan tukevina prosesseina. Esimerkiksi henkilöstöä koskeva tiedon tuottaminen ja tietojärjestelmät sijoittuvat samaan yksikköön, kuten vastaavasti strateginen suunnittelu, osaamisen hallinta ja rekrytoinnin ohjaus.

Haluamme tuoda henkilöstöjohtamisen lähemmäksi kaupungin toiminnan johtamista, niin että strateginen henkilöstösuunnittelu ja johtaminen olisivat nykyistä selvemmin osa talouden ja toiminnan johtamista ja suunnittelua. Olemme myös hyvin sitoutuneet kaupungin strategian

08

tuottavuuden parantamista koskevin tavoitteisiin.

Tavoitteenamme on toiminta prosessien ja asiakokonaisuuksien pohjalta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi strategiaa toteuttavissa hankkeissa on mukana riittävän monipuolinen joukko asiantuntijoita riippumatta siitä, missä yksikössä he työskentelevät. Toivomme, että tämä työtapa näkyy ulospäin tehokkuutena, josta hyötyvät myös muut virastot ja liikelaitokset.

Haluan korostaa henkilöstöjohtamisen merkitystä kaupungissa. Henkilöstömme on osaavaa, motivoitunutta ja sitoutunutta. Hyvällä henkilöstöjohtamisella pystymme kehittämään työhyvinvointia, hyviä ja vahvoja työyhteisöjä, jotka pystyvät käyttämään osaamistaan ja uudistumaan, toimimaan tuottavasti ja houkuttelemaan uuttakin henkilökuntaa. Näihin samoihin tavoitteisiin pyrin myös osastopäällikkönä.”

Helsingin henki | joulukuu 2013

Kaupunginkanslian tavoitteena on hälventää nykyisten osastojen välisiä rajoja ja valmistella ja käsitellä asioita kokonaisuuksina. Tarkoituksena on, että kaikki tarvittavat tahot tekevät yhteistyötä jo asioiden valmisteluvaiheessa. Uskon, että osaamistamme voidaan hyödyntää silloin laajemmin ja tehokkaammin. Tähtäämme siis tulipalojen sammuttamisesta palontorjuntaan.

Toivomme, että kaupunginkansliassa tieto kulkee paremmin kuin kolmen eri viraston välillä ja että kaupunginkansliasta tulee virastoille ja liikelaitoksille entistä avoimempi ja läheisempi yhteistyökumppani. Vaikka oikeuspalveluilla ei ole suoria kontakteja kaupungin asukkaisiin, uskon, että oikeuspalvelujen osallistuminen asioiden valmisteluun omalta osaltaan tehostaa kaupungin asukkaiden saamia palveluja.”

Valmisteluprosessit nopeammiksi HALLINTOJOHTAJA JUHA SUMMANEN

”H

allinto-osasto huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupungin johtajiston päätöksenteon valmistelusta, täytäntöönpanosta ja toiminnan käytännön järjestelyistä sekä kaupunginkanslian yleisistä hallintopalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista. Lisäksi vastaamme kaupungin yleisestä turvallisuuden koordinoimisesta ja edistämisestä, turvallisuusstrategisesta suunnittelusta ja lainsäädännön mukaisesta kokonaisvalmiuden ja varautumisen ohjaamisesta.

Merkittävä uusi alue tehtäväkentässämme tulee olemaan kaupungin vieraanvaraisuudesta ja edustamisesta vastaaminen, sillä protokolla-asiat keskitetään nyt aiemmasta poiketen yhteen paikkaan. Lisäksi hallinto-osaston alaisuuteen kuuluu kaupungin kirjaamo. Näiden tehtävien mukaisesti osastomme tulee jakautumaan viiteen yksikköön, joita ovat pää-

töksenteon tuki ja vieraanvaraisuus, tietopalvelut, turvallisuus- ja valmiusyksikkö, virastopalvelut ja kaupunginsihteerit.

Osastopäällikkönä aion kannustaa henkilöstöä osasto-, yksikkö-, virasto- ja tiimirajat ylittävään yhteistyöhön. Mielestäni yhteistyö on tämän päivän sana. Siitä hyötyvät kaikki osapuolet, ja se mahdollistaa paremman tiedonvaihdon ja osaamisresurssien maksimaalisen käytön.

Tavoitteemme on tukea entistä selkeämmin hallintoa, sen toimivuutta ja hyvää hallintotapaa, tarjota tukipalveluja sekä yhdenmukaistaa toimintoja kaupunginkansliassa ja kaupunkitasolla. Keskeistä on valmisteluprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen. Siihen pyritään osastorajat ylittävällä asiantuntijayhteistyöllä, Ahjoasianhallintajärjestelmällä ja yhdenmukaisilla prosesseilla, joiden etenemistä kaupunkilaiset voivat seurata.”

”Tavoitteemme on tukea hallintoa, sen toimivuutta ja hyvää hallintotapaa.”

Palveluhenkisyyttä ja yrittäjämielisyyttä ELINKEINOJOHTAJA MARJA-LEENA RINKINEVA

”U

usi elinkeino-osasto edistää työllisyyttä, yrittäjyyttä ja kaupungin kilpailukykyä, huolehtii kaupungin maahanmuuttopolitiikasta ja markkinoi Helsinkiä. Keskeisenä tehtävänä on lisätä kaupungin yritysmyönteisyyttä, jotta yrityksillä olisi Helsingissä hyvä kasvaa ja kehittyä.

Haluamme vaikuttaa siihen, että Helsinki on Euroopan elinvoimaisimpia kaupunkeja. Tämä tarkoittaa työpaikkoja, verotuloja, investointeja ja menestyvää liiketoimintaa, mutta myös hauskoja tapahtumia ja toimivaa kaupunkia.

Muutos on meille suuri mahdollisuus, kun voimme tehdä yhdessä töitä isojen tavoitteiden eteen. Esimerkiksi yrityspalveluiden ja työllisyyden hoidon rajapinnassa on valtavasti mahdollisuuksia. Nuorisotyöttömyyttä voidaan hoitaa yhdessä entistä paremmin, samoin maahanmuuttoa, joka taas liittyy kaikkeen tekemiseemme ja jolla on yhteys sekä yritystoimintaan että työllisyyden hoitoon. Tarvitsemme Helsinkiin lisää yk-

”Haluamme vaikuttaa siihen, että Helsinki on Euroopan elinvoimai­ simpia kaupunkeja.”

sityisen sektorin työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja, jotta voimme tuottaa hyvinvointipalveluita jatkossakin.

Kaupungin sisällä tarvitaan entistä tehokkaampaa yhteispeliä. Uudistus tehostaa keskushallinnon toimintaa ja antaa kaupungille mahdollisuudet toimia entistä vahvemmin konsernina. Kaupunginkansliassa korostuu varmasti hyvä yhteispeli eri osastojen välillä. Virastoille ja liikelaitoksille haluamme olla arvokas kumppani.

Tärkeitä toiminnan periaatteita ovat ketteryys, palveluhenkisyys, yrittäjämielisyys ja avoimuus. Aion osastopäällikkönä edistää nuorten työllistymistä, kaupungin yritysmyönteisyyttä ja Helsingin houkuttelevuuden lisäämistä. Omalta väeltäni toivon intohimoa ja uskallusta etsiä uusia tapoja ratkoa kaupunkiin liittyviä haasteita. Panostamme yhteistyöhön ja kumppanuuksiin kaupungin sisällä ja ulkopuolella. Asukkaille ja yrityksille se merkitsee tehokasta työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa sekä entistä elinvoimaisempaa ja kilpailukykyisempää kaupunkia.”

Hyvä taloudenhoito hyödyksi asukkaille RAHOITUSJOHTAJA TUULA SAXHOLM

”O

sastomme tehtäviin kuuluvat aluerakentaminen, sisäinen tarkastus, strategiat ja kehitys, talous- ja konserniohjaus, varainhallinta mukaan lukien henkilöstökassatoiminnot sekä kanslian omien taloustoimintojen hoitaminen.

Strategian, talouden, rahoituksen ja konserniohjauksen ohella meille kuuluvat myös niihin olennaisesti liittyvät pitkän tähtäimen asumisen strateginen suunnittelu ja aluerakentamisprojektien ohjaus. Tarkoituksena on parantaa kaupungin investointien suunnittelua, nyt kun valtuuston strategiaohjelmassa on päätetty siirtymisestä 10 vuoden investointisuunnitteluun.

Pyrimme parantamaan myös täydennysrakentamisen ohjausta, koska valtuuston hyväksymistä asuntotuotantotavoitteista merkittävä osa sijoittuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen.

Lisäksi osastomme vastuulla on kaupungin johtoa palveleva sisäinen tarkastus. Tehtävämme on myös tukea muita osastoja niiden perustehtävän suorittamisessa. Esimerkiksi jatkossa voimme entistä paremmin sovittaa yhteen talouden, toiminnan ja henkilöstön suunnittelun.

Kaupungin yhteisten keskeisten tietojärjestelmien yhtenäistämisessä on toivottavasti myös löydettävissä synergiaa. Sujuvalla ja tehokkaalla taloushallinnolla toivomme vapauttavamme osastojen voimavaroja ydintehtävien hoitamiseen.

Osaston yksikköjen, tiimien ja henkilöstön perustehtävät säilyvät ennallaan. Sisäistä tarkastusta lukuun ottamatta kuitenkin yksiköiden tehtäväalueissa ja keskinäisessä työnjaossa tulee jonkin verran muutoksia, joiden toivomme sujuvoittavan prosesseja ja lisäävän työhyvinvointia.

Yhteistyössä kaupunkikonsernin kanssa ydinprosessimme, esimiehemme ja yhteyshenkilömme säilyvät ennallaan. Kaupunkilaisille hyvän strategisen suunnittelun ja taloudenhoidon hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä.

Tuottavuuden parantaminen vaatii henkilöstön osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä, sähköisten työkalujen aktiivista käyttöä, toimintatapojen yhtenäistämistä, yhdessä tekemistä, avoimuutta ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Osastopäällikkönä pyrin edistämään kaikkia näitä asioita.”

”Tuottavuuden parantaminen vaatii henkilöstön osaamisen tunnistamista ja hyödyn­ tämistä.”

Helsingin henki | joulukuu 2013

09

duunissa teksti KIRSI RIIPINEN kuvat ARI HEINONEN

Oppisopimustiimi

ohjaa ammattiin Oppisopimustiimiläiset auttavat nuoria ammattioppiin ja neuvovat uraa vaihtaville polun uuteen ammattiin. Syksy on ollut tiivis.

O

petusviraston oppisopimusyksiköllä on positiivinen ongelma: nuorille tarkoitettuja työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin mitä niihin on hakijoita.

– Telkkarissa on pyörinyt Nuorille töitä nyt -kampanja. Me voisimme kääntää sen muotoon nuoret töihin nyt, sanoo koulutustarkastaja Arja Koli.

Helsingin Sanomissa on syksyn aikana pyörinyt näyttävä kampanja, jossa yritykset ovat etsineet nuoria oppisopimuskoulutukseen. Kampanjan takana on oppisopimustiimi, joka on aktiivisesti etsinyt uusia työmahdollisuuksia nuorille. Kampanjan taustalla on valtakunnallinen nuorisotakuu, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Koli ja oppisopimusjohtaja Anna Mari Leinonen ovat hyvillään julkisuudesta sekä siitä, miten moni yritys on ottanut haasteen vastaan ja alkanut tarjota nuorille töitä. Oppisopimuskoulutukseen pääsee vasta, kun on työpaikka tiedossa.

– Meidän ihmiset ovat tehneet erittäin hyvää työtä ideoidessaan nuorille uusia mahdollisuuksia, Leinonen sanoo.

Oppisopimuksen mahdollisuuksia ei ole tunnettu riittävästi, eivätkä koulujen opinto-ohjaajat ole välttämättä osanneet ottaa asiaa puheeksi.

– Usein ajatellaan, että oppisopimuskoulutukseen on mahdotonta päästä. Se ei pidä paikkaansa. Meidän pitääkin jakaa entistä enemmän tietoa koulutukseen pääsyn mahdollisuuksista, Koli kertoo.

Nuorisotakuu toi työtä

Oppisopimusyksikköön kuuluvat oppisopimusjohtaja, johdon sihteeri, 11 koulutustarkastajaa, kuusi oppisopimusneuvojaa, kaksi projektityöntekijää sekä kolme sihteeriä.

Yksikkö on jaettu kahteen tiimin, joissa työt pyritään järjestämään niin, että mikään asia ei olisi vain yhden ihmisen tiedosta ja osaamisesta kiinni. Hy-

10

Helsingin henki | joulukuu 2013

vään palveluun kuuluu se, että yhden ollessa varattu kollega pystyy vastaamaan vaikkapa nuoren akuuttiin kysymykseen.

Toinen tiimeistä on ristitty Kateksi, ja se hoitaa kaupan ja hallinnon sekä tekniikan alan tutkintoja.

Tepalle taas on keskitetty terveys- ja sosiaaliala sekä muut palvelut. Tiimissä on vahvistuksena kaksi projektityöntekijää.

– Toimintakulttuurin muutos oli valtavan nopea, kun nuorisotakuun tehtävät alkoivat vyöryä oppisopimustoimijoille. Olemme joutuneet priorisoimaan työtämme, Leinonen sanoo.

Heterogeeninen joukko

Vielä viime vuonna asiakkaista vain kaksi prosenttia oli nuoria, kun nyt heidän osuutensa on moninkertainen. Nuorten joukko on hyvin heterogeeninen: joukossa on jo koulutuksen saaneita, selvästi eteenpäin pyrkiviä sekä syrjäytymisvaarassa olevia.

– Meillä on ollut nuorten kanssa paljon hyviä onnistumisia mutta myös tilanteita, joista olemme ottaneet opiksemme, Koli kuvailee.

Kehitettävien asioiden listalle kuuluu muun muassa erityistukea tarvitsevien nuorten asioiden perusteellinen selvittäminen yhdessä muiden hallinnon alojen kanssa. Tavoitteena on, että yhä useampi syrjäytymisvaarassa oleva nuori saadaan siirtymään uusille poluille.

Vaikka nuorten asiat työllistävät tiimiä, aikuiset ovat yhä oppisopimusyksikön suurin asiakasryhmä.

Heillä on hyvin erilaisia elämäntilanteita, ja ikähaarukkakin on leveä, sillä iäkkäimmät ovat kuusikymppisiä. Yksi kasvava ryhmä ovat yrittäjät, ja joukossa on myös paljon uranvaihtajia.

Koli oli juuri opastanut yli viisikymmentävuotiasta maahanmuuttajataustasta naista, joka oli tehnyt aina töitä mutta halusi nyt ammattitutkinnon.

– Koulutustarkastajat kohtaavat vuodessa satoja opiskelijoita. Heterogeeninen joukko pakottaa mietti-

Oppisopimusyksikkö >> Neuvoo oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneita ja auttaa heitä oman polun rakentamisessa. >> Tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa. >> Levittää tietoa oppisopimusmahdollisuuksista. >> Kartoittaa opiskelijan mahdollisuudet. > oppisopimus.hel.fi

n Anna Mari Leinonen, Tuija Peussa, Sari Viitakangas ja Arja Koli (takana) auttavat oppisopimuksesta kiinnostuneita oman polun valinnassa.

”Parasta on, kun asiakas soittaa ja kertoo saaneensa töitä.”

mään, mitä hyvä, asiakaslähtöinen palvelu kenenkin kohdalla tarkoittaa, Leinonen toteaa.

Yritysyhteistyö tiivistynyt

Tiimissä on hallittava myös hankintaosaaminen, sillä tietopuolisesta koulutuksesta oma oppilaitos Stadin ammattiopisto hoitaa vajaan kolmanneksen, loput ostetaan muilta oppilaitoksilta.

Oppisopimusopiskelijat eivät kuitenkaan istu pitkään koulun penkillä, sillä noin 80 prosenttia opista tulee työpaikalla työtä tekemällä.

Tiimissä on oltu hyvillään yritysten ennakkoluulottomuudesta – yksi tärkeistä tehtävistä onkin yhteistyö yritysmaailman kanssa. Se on korostunut, kun Stadin ammattiopisto on alkanut tarjota oppisopimuskoulutukseen pyrkiville treenijaksoja, joiden aikana lisätään valmiuksia päästä nopeasti kiinni oppimiseen ja työharjoitteluun.

Tarkastajat suunnittelevat treenijaksot yrityskohtaisesti yhdessä firman ihmisten kanssa.

Ilo nuorten työllistymisestä

Millaista teidän tiimissä on tehdä töitä? Oppisopimusneuvoja Sari Viitakangas kehuu työtään palkitsevaksi.

– Tuntuu hyvältä, kun puhelun päätteeksi asiakas ilmoittaa ymmärtävänsä, mistä oppisopimuksissa on kyse. Ehkä parasta kuitenkin on, kun joku aiemmin soittaneista pirauttaa uudestaan ja kertoo, että nyt löysin työpaikan.

Viitakangas pohtii, että hänen työhönsä kuuluu varsinaisen neuvonnan lisäksi myös tsemppaaminen: jos muutkin onnistuvat, mikset myös sinä.

Myös projektikoordinaattori Tuija Peussa on innostunut työstään tiimissä, jossa kollegoilta saa apua ja pääsee kehittämään uusia asioita innovatiivisten ihmisten kanssa. Hänen tehtävänään on kehittää oppisopimusta yhä toimivammaksi malliksi myös nuorille.

– Yksi työn hienoimpia hetkiä oli, kun treenijakson päätteeksi seitsemän nuorta sai työpaikan, Peussa kiteyttää.

Metropolialueella oppisopimustoimijoiden yhteistyötä on tiivistetty.

– Kaikkien oppisopimuksien kanssa töitä tekevien ei kannata keksiä pyörää uudelleen.

Yhteistyössä on voimaa, Peussa kertoo.

Myös henkilöstölle

Oppisopimuksella voi suorittaa kaikki toisen asteen ammatilliset tutkinnot. Pääseekö myös kaupungin palkkalistoilla oleva oppisopimuskoulutukseen?

– Kyllä, se on mahdollista. Esimerkiksi virkamiehelle voidaan tehdä virkamiehen oppisopimus ammattitaidon kehittämiseksi, Leinonen vahvistaa.

Tutkintoja voi täydentää, ja suorittaa vaikka merkonomitutkinnon tai päätyä vaihtamaan uraa vaikkapa datanomista lähihoitajaksi. 

Helsingin henki | joulukuu 2013

11

teksti PEKKA VIROLAINEN kuvitus SHUTTERSTOCK

TALOUS TASAPAINOON Ensi vuoden talousarvio turvaa kaupunkilaisten palvelut ja henkilöstön aseman, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta marraskuussa.

H

elsingin 4,7 miljardin euron bud­ jetin pääteemana on talouden ta­ sapainottaminen. Investointeja jatketaan, mutta niille asetetaan vuotuinen 435 miljoonan euron katto kym­ meneksi vuodeksi. Velanottoa pyritään hillit­ semään, kun investointeja rahoitetaan entis­ tä enemmän omaisuutta myymällä. Säästöjä haetaan tuottavuutta kehittämällä.

Kaupunki pitää kunnallisveroprosentin ennallaan 18,5 prosentissa. Vaikka väestö kasvaa, verotulot kasvavat väestönkasvuun ja kustannustason nousuun nähden hitaas­ ti. Lisäksi Helsingin Energian mittavat inves­ tointitarpeet tarkoittavat, että energiayhtiön tulot paikkaavat kaupungin taloutta jatkossa entistä vähemmän. Niukkuuden vallitessa on tuottavuutta parannettava, ja Jussi Pajusen mukaan niukkuudesta voi etsiä myös myön­ teisiä näkökulmia.

– Joku viisas on sanonut, että kun ajattelee maailman suurimpia innovaatioita, niin käy­ tännössä aina taustalla on ollut taloudellinen niukkuus. Se on hyvä syy keksiä uudenlaisia tapoja tehdä asioita, Pajunen pohtii.

Helsingin taloutta pyritään tasapainotta­ maan nostamalla tuottavuutta lähivuosina prosentilla vuodessa. Pajusen mukaan tavoi­ te on kohtuullinen, eikä mitään dramaattisia suunnanmuutoksia ole tulossa.

– Toisaalta kun onnistumme tässä tuotta­ vuustavoitteessa, meillä on entistä parempi mahdollisuus taata kaupunkilaisille hyvät pal­ velut ja kaupungin palveluksessa työskentele­ ville hyvä työyhteisö.

12

Työn tekemisen on siis jatkossa sujuttava te­ hokkaammin, mutta tehokkuustavoite on vain sadasosa vuodessa.

Kasvavalle väestölle palveluja

Kun väestö kasvaa, palveluja tarvitaan lisää.

Verotulojen määrä ei kuitenkaan kasva sa­ massa suhteessa, koska pääosa väestömäärän kasvusta koostuu maahanmuuttajista, joiden työllisyystilanne on valitettavasti kantaväes­ töä heikompi.

– Väestönkasvu on kuitenkin myönteistä.

Sitä kautta lisääntyy talouden ja elinkeinoelä­ män dynamiikka. Se myös kertoo, että Helsin­ ki on haluttu paikka.

– Vastaavasti maahanmuuttajataustaisen väes­tön työllistyminen on tällä hetkellä suuri haaste, Pajunen lisää.

Esimerkiksi toimeentulotukeen on varattu ensi vuodeksi 14,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa.

Lasten määrä on kääntynyt pitkästä aikaan kasvuun, mikä näkyy budjetissakin. Nuorten ammatilliseen koulutukseen on hankittu lisä­ paikkoja, ja oppilaitoksiin investoidaan lisää.

Kaupunki tukee nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista muun muassa Respa-hankkeel­ la. Siinä nuori saa henkilökohtaisen urasuunni­ telman, ja nuorille tarjotaan työkokeilu- ja työ­ mahdollisuuksia yritysten ja yhdistysten tuella.

Menojen kasvu kuriin

Pajunen pitää talousarviota henkilöstön kan­ nalta turvallisena aikana, jolloin moni muu kunta on joutunut turvautumaan rajuihin ku­ lujen leikkauksiin, lomautuksiin ja verojen ko­ rotuksiin. Mitään radikaalia muutosta ei ole tiedossa edes vuodenvaihteessa, kun henkilös­ töasiat siirtyvät kaupunginjohtajan toimialalle uudessa kaupunginkansliassa.

– Peruspalvelujen osalta se ei juuri muuta mi­ tään: kaupungin peruslinjaukset ovat edelleen voimassa. Niin kaupunkilainen kuin henkilös­ tökin voi olla hyvällä mielellä, Pajunen sanoo.

Eri asia on, mitä valtioneuvoston kuntapal­ velujen rakenneuudistusohjelma aikanaan tuo tullessaan.

Helsingin henki | joulukuu 2013

– Lähtökohtana on, että me kaikki yri­ tämme kehittää itseämme. Sitten työ­ yhteisössä ja kaupunkikokonaisuudessa mietitään, miten me palvelemme kau­ punkilaisia. Se saattaa joskus tarkoit­ taa sitä, että tekemisen sisältö muuttuu.

Työpaikka on kuitenkin turvattu, eikä kaupunki irtisano tuotannollisista ja ta­ loudellisista syistä, Pajunen täsmentää.

Henkilöstöhallinnon suurimpia hank­ keita on HR-tietojärjestelmän kokonais­ uudistus. Se on yksi uusista työvälineis­ tä, joilla toivotaan hillittävän henkilöstö­ menojen kasvua.

”Henkilöstöltä edellytetään valmiutta siirtyä tarvittaessa tehtäväyksiköstä, virastosta tai liikelaitoksesta toiseen.”

Helsingin menot kasvavat ensi vuonna 2,5 prosentilla, ja vuosina 2015 ja 2016 menojen osalta on varauduttu strategia­ ohjelman taloustavoitteiden mukaisiin 2,3 ja 2,2 prosentin kasvulukuihin. Sen pidemmälle ei edes kannata arvioida, ennen kuin koko maan hallituksen ra­ kennepoliittisen ohjelman vaikutukset ovat tiedossa.

– Etenemme vuoden kerrallaan ja yri­ tämme arvioida tulevaisuutta niin hyvin kuin mahdollista. Siihen perustuu tuo investoinneille asetettu kymmenen vuo­ den kattotaso, Pajunen sanoo.

Henkilöstöllä valmius uuteen

Kun muissa kunnissa kohistaan kunta­ liitosten tuomasta irtisanomissuojasta, Helsingille se ei ole este kuntarakenteen kehittämiseksi jatkossakaan.

– Helsingin kaupungilla on 1990-lu­ vun alusta lähtien ollut periaate, ettem­ me käytä irtisanomisia tai lomautuksia.

Tämä on lähtökohta myös tulevalle ta­ loussuunnittelukaudelle.

Henkilöstöltä kuitenkin edellyte­ tään valmiutta siirtyä tarvittaessa teh­ täväyksiköstä, virastosta tai liikelaitok­ sesta toiseen.

– On luonnollista, ettemme voi jokai­ sessa tapauksessa turvata sitä, että juuri se työ jatkuisi, mitä henkilö on tähän asti tehnyt. Maailma muuttuu voimakasta tahtia, ja meidän on oltava valmiita eri­ laisiin toimintatapoihin ja uudistuksiin.

Investoinneilla työpaikkoja

Ensi vuonna Helsinki ottaa velkaa 260 miljoonaa euroa. Merkittävään velanot­ toon joudutaan, koska tulorahoituksella ja omaisuuden myynneillä voidaan kat­ taa vain osa investoinneista.

Ensi vuoden suurimmat investoin­ nit kohdistuvat Pasilan, Kruununvuo­ renrannan, Jätkäsaaren, Kalasataman ja muiden alueiden rakentamiseen. Raken­ nuksiin liittyvät lähivuosien suurimmat investointikohteet ovat Stadin ammat­ tiopiston tilat Roihuvuoressa ja Teolli­ suuskadulla. Keskustakirjaston rakenta­ miseen Helsinki varautuu 50 prosentin osuudella. Henkilöstön kannalta inves­ toinnista merkittävintä on uusien asun­ toalueiden rakentaminen, sillä raken­ nustöiden jälkeen alueille nousee koulu­ ja ja päiväkoteja, ja siten myös uusia työ­ paikkoja.

– Uusilla asuinalueilla pitäisi olla pe­ ruspalvelut saatavilla silloin, kun asuk­ kaita sinne muuttaa.

Tuet hallintokunnille 15 milj. euroa

Kaupunginjohtajan toimiala 223 milj. euroa Muu sivistystoimi 268 milj. euroa

5%

6% 7%

46 %

> hel.fi/talousarvio

Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi 318 milj. euroa

8%

Sosiaali- ja terveysvirasto 2163 milj. euroa

Varhaiskasvatusvirasto 371 milj. euroa

14 %

14 %

Opetusvirasto 657 milj. euroa

Rakennus- ja ympäristötoimi 655 milj. euroa

Investoinnit Uusien alueiden esirakentamisen investoinnit Kadut, liikenneväylät ja radat Talonrakennusinvestoinnit

Korjaushankkeet 123,5 milj. euroa. Uudis- ja lisärakennushankkeet 52,7 milj. euroa.

260 miljoonaa euroa 435 miljoonaa euroa 77,3 miljoonaa euroa 104 miljoonaa euroa 176,2 miljoonaa euroa

Helsingin henki |

4 669 miljoonaa euroa

Lainaa

Budjetin toimintamenojen loppusumma

Talousarvio vuodelle 2014

13

t yökalut teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Sähköä palveluihin Sähköinen asiointi kasvattaa suosiotaan, ja palveluja tulee koko ajan lisää.

?

Mikä on asiointi.hel.fi?

Se on palvelu, jonka kautta voi asioida sähköisesti kaupungin eri palveluissa. Asiakas voi esimerkiksi täyttää ja lähettää sähköisiä hakemuksia ja lomakkeita, varata aikoja ja ilmoittautua kursseille.

?

Mitä sieltä löytyy?

Palvelusta löytyy ja sinne tuodaan lisää kaupungin sähköisiä palveluita sitä mukaa kun niistä tehdään sähköisiä versioita. Tällä hetkellä voi asioida esimerkiksi terveyspalveluissa, asunto- ja toimitila-asioissa, hakea avustuksia ja ilmoittautua kaupungin järjestämille liikuntakursseille.

?

Kenelle palvelu on tarkoitettu?

Se on tarkoitettu asukkaille ja yritys- ja yhteisöasiakkaille. Se on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

?

Mitkä ovat sähköisen asioinnin hyödyt kuntalaisille?

Palvelu on aina auki, mikä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin.

Sähköisesti tieto myös etenee nopeammin, kun sen siirtämiseen ei tarvita postinkantajaa.

?

Miten palvelun saa käyttöön?

Asiakas saa palvelun käyttöönsä rekisteröitymällä henkilökohtaisella mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksin.

?

Onko käyttö turvallista?

Palvelun käyttö on turvallista. Sen kehittämisessä tietoturva on keskeinen asia, ja siihen panostetaan.

14

?

Mikä on asiointikansio?

Henkilökohtaiseen tai yrityksen asiointikansioon tallennetaan tiedot asiakkaan lähettämistä hakemuksista ja ilmoituksista sekä niiden käsittelyn tiloista. Tallennetut tiedot vaihtelevat palveluittain. Joissakin palveluissa myös hakemusten päivitys ja lisätietojen lähettäminen onnistuu asiointikansion kautta.

Asiointikansioon asiakas voi myös tallentaa luonnoksen hakemuksesta ja jatkaa sen täyttämistä myöhemmin sekä kopioida vanhan hakemuksen uuden pohjaksi.

?

Miten asiointikansio toimii?

Sähköisen hakemuksen lähettämisen yhteydessä tieto hakemuksesta tallennetaan asiakkaan asiointikansioon. Tämän jälkeen tieto välitetään palvelun tarjoavan viraston käsittelyjärjestelmään. Käsittelyn edetessä järjestelmä välittää tietoa käsittelyn etenemisestä takaisin asiointikansioon. Asiakas voi hoitaa ja seurata kaupungilla käsittelyssä olevia asioitaan yhdestä luukusta.

?

Mitä hyötyä sähköisestä asioinnista on henkilöstölle?

Sähköisesti lähetetyt hakemukset vähentävät liikuteltavan paperin määrää. Sähköisesti saapuvia tietoja on mahdollista siirtää automaattisesti käsittelyjärjestelmiin, eikä tietoja tarvitse syöttää turhaan tai useita kertoja. Sähköiset lomakkeet tarkistavat, että pakolliset kentät on täytetty ja käsittelyyn saapuva tieto on laadukkaampaa. Sähköisesti saapuvaa tietoa voidaan käsitellä automaattisesti ja nopeuttaa käsittelyä sekä poistaa toistuvia rutiinitarkistuksia, kuten kuntalaisuuden, iän tai hakemustyypin tarkistusta.

Helsingin henki | joulukuu 2013

ASIOINTI ”Palvelu on aina auki, joten se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin.”

ASIOINTI

ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

Rutiinitehtävistä vapautuva aika voidaan käyttää palveluiden tuottamiseen ja sinne, missä ihmisten soveltavaa ajattelua tarvitaan.

?

Kuka palvelusta vastaa ja kuka sitä hoitaa?

Siitä vastaa talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto. Yksittäisistä asiointipalveluista, kuten päivähoitohakemuksesta, vastaa palvelun tarjoava virasto. Päivittäisestä pyörittämisestä vastaa Mika Kuivamäki tietotekniikkaosaston palveluyksiköstä, mutta palvelun takana on useita tietotekniikkaosaston asiantuntijoita.

Ruokapalvelujen päästöt tutkittu

?

Miten asiointipalvelut on teknisesti hoidettu?

Suuri osa asiointipalveluista käyttää sähköisen asioinnin alustaa, joka tarjoaa ajoalustan ja tukipalvelut sovellusten pyörittämiselle.

?

Miten hallintokunnat hoitavat omat palvelunsa tarjolle?

Palvelua kehitetään talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston ja virastojen kanssa yhteistyössä. Varsinaisen sovelluskehityksen tekevät ulkopuoliset toimittajat. Helpoiten alkuun pääsee ottamalla yhteyttä ja sopimalla tapaamisen tietotekniikkaosaston sähköisen asioinnin asiantuntijoiden kanssa. Projektit toteutetaan käyttäen kaupungin tietotekniikkahankkeiden kehittämismenetelmiä. Projekteissa on tärkeää kartoittaa ensin palvelun nykytila ja suunnitella palvelun tavoitetilan toiminta hyödyntämään sähköisen palvelun tuomat mahdollisuudet. Olemassa olevat toimintaprosessit on muutettava tukemaan monikanavaista palveluntarjontaa. Toiminnan muutosten lisäksi määritellään ja suunnitellaan sähköisen palvelun sisältö ja käyttöliittymät. Sovelluksen toteutuksen jälkeen tehdään testaus ja käyttöönotto sekä käyttöönoton jälkeinen seuranta ja jatkokehitys.

?

Miten palvelua on tarkoitus kehittää ja laajentaa?

Asiointi.hel.fi:hin tuodaan jatkuvasti uusia palveluita, ja virastojen aktiivisuus omien palveluiden sähköistämisessä ja palveluprosessien virtaviivaistamisessa on erityisen tärkeää. Tulevaisuudessa ei ole väliä milloin, mistä, miten ja millä laitteella asiansa kaupungin kanssa hoitaa – palveluita kehitetään kokonaisuuksina. Asioita voi hoitaa saumattomasti missä palvelun vaiheessa tahansa, käyttäen kulloinkin parhaaksi katsomaansa kanavaa. Palvelun voi aloittaa sähköisesti, jatkaa puhelimitse, tavata asiantuntijaa paikan päällä, tarkistaa etenemisen sähköisesti ja saada päätöksen tiedoksi sähköisenä.  Vastaajana it-asiantuntija Mika Kuivamäki talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston palveluyksiköstä.

Ympäristökeskus, Palmia ja hankintakeskus ovat selvittäneet Palmian ruokapalveluiden hiilijalanjäljen. Päästöjen suurimmat lähteet ovat raaka-aineet ja energiankulutus.

R

uokaketjun ilmastovaikutusarvio tehtiin Palmian catering-palvelujen järjestämistä ruokapalveluista kouluissa, päiväkodeissa, työpaikkaruokaloissa ja hoitoalan ruokapalveluissa. Palmia tuottaa vuosittain noin 22 miljoonaa ateriaa eri asiakasryhmille.

– Laskentaan sisällytettiin ruuan pääraaka-aineet, jotka muodostavat suurimman osan ruokaaineiden ilmastovaikutuksista. Päästöjen laskenta pohjautui suomalaisen ruuan keskimääräisiin päästötietoihin, kertoo Palmian ympäristöasiantuntija Maija Sarpo.

Laskennassa oli mukana myös Catering Pakkalan tuotantolaitoksen sekä keittiöiden arvioitu energiankulutus. Laskenta tehtiin hankkeessa konsulttina toimineen Natural Interest Oy:n Footprinter-laskurilla.

– Tulokset osoittivat, että ruokapalveluiden päästöt ovat tämän laskennan mukaan kuusi prosenttia koko kaupunkiorganisaation päästöistä, ympäristösuunnittelija Petteri Huuska ympäristökeskuksesta kertoo.

Tulosten mukaan Palmian ruokapalveluiden päästöt olivat noin 24 000 tonnia hiilidioksidi-ekvivalenttia. Päästöistä 58 prosenttia syntyi ruuan alkutuotannossa, 41 prosenttia Catering Pakkalan tuotantolaitoksen ja keittiöiden energian käytöstä ja prosentti sisäisistä ruokakuljetuksista.

Lihatuotteiden osuus ruuan päästöistä oli noin puolet, ja maidon osuus noin kolmannes.

Laskennan avulla toteutettiin ruokaketjun ilmastovaikutusarvion ensimmäinen vaihe. Ruokaketjun ilmastovaikutuksia arvioidaan osana kaupungin ruokakulttuurin kehittämisvalinnat -ohjelmaa.

Lisää tietoisuutta

Palmia on tehnyt jo pitkään suunnitelmallista työtä ruokapalvelujen ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Ympäristötyö on koottu osaksi laajempaa Vastuullinen ateria -ohjelmaa. Ohjelman ympäristötoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan muun muassa raaka-aineiden valintaan suosimalla luomua, lähiruokaa ja sesongin mukaisia raaka-aineita. Samalla pyritään energiansäästöön, henkilöstön osaamisen parantamiseen ja jätemäärien vähentämiseen.

– Hiilijalanjälkihankkeen tulosten avulla pyritään lisäämään ruokaketjun toimijoiden tietoisuutta ruokaketjun ilmastovaikutuksista, ja niitä hyödynnetään Palmian ympäristötyön jatkamisessa, Sarpo vahvistaa.

Lisätietoa ympäristöasiantuntija Maija Sarpo, Palmia, maija.sarpo@palmia.fi ja ympäristösuunnittelija Petteri Huuska, ympäristökeskus, petteri.huuska@hel.fi.

> asiointi.hel.fi

Helsingin henki | joulukuu 2013

15

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat ARI HEINONEN

Uranvaiht Moni on tullut kaupungille töihin vaihdettuaan ammattia. Raitiovaununkuljettaja, terveydenhoitaja ja pysäköinnintarkastaja kertovat uranvaihdoksestaan ja kokemuksistaan Stadin duunissa.

Muotoilija kiskoilla

K

un Harri Helorinteeltä kysyy, mitä mieltä hän on uusien raitiovaunujen muotoilusta ja ulkonäöstä saa hyvin diplomaattisen vastauksen.

– En ole nähnyt niitä kuin kuvista, joten muodostan mielipiteeni sen perusteella. Jokainen raitiovaunutyyppi on oman aikansa kuva, niin tämä uusikin.

Niiden käyttöikä on kymmeniä vuosia, joten niiden on kestettävä aikaa. Vihreäkeltaiset raitiovaunut kuuluvat Helsinkiin ja ovat tunnistettava jatkumo kaupungin historiassa, Helorinne pohtii.

Sen sijaan ajettavuudesta hänellä on HKL:n raitiovaununkuljettajana suuret odotukset.

– Työkaverit ovat kehuneet ajettavuutta, joten odotan, että pääsen puikkoihin. Ajettavuuteen on kuulemma kiinnitetty paljon huomiota, ja sitä on kehitetty kuljettajienkin palautteen perusteella.

Miksi reilun vuoden raitiovaunua kuljettaneella Helorinteellä pitäisi olla näkemys paitsi raitiovaunun ajettavuudesta myös muotoilusta? Vastaus löytyy hänen taustastaan. Helorinne on taideteollisen korkeakoulun kasvatti ja pitkän linjan muotoiluyrittäjä, joka uransa alkuaikoina työskenteli autoteollisuudelle ja julkiselle liikenteelle suunnitellen niille konsepteja, materiaaleja ja värityksiä.

Sittemmin hän on työskennellyt suoma-

16

laisille huippubrändeille, kuten Iittalalle, Arabialle ja Pukkilalle. Vuonna 2006 hän perusti Jarkko Kallion kanssa muotoilutoimisto Helorinne & Kallion, jossa he suunnittelivat sisustustuotteita ja tekivät konseptitöitä yrityksille.

– Parasta muotoilutyössä on sen koko kaari: voi tutkia ja miettiä trendejä sekä kuluttajakäyttäytymistä ja jalostaa niiden pohjalta kestävän kehityksen tuotteita, hän toteaa.

Melko pian yrityksen perustamisen jälkeen maailmanlaajuinen finanssikriisi vei Suomenkin taantumaan, mikä vähitellen vaikutti yritysten liiketoimintaan, ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden käyttöön ja siten myös heidän melko tuoreeseen muotoiluyritykseen Suomen pienillä markkinoilla. Muotoilulle nostetta toi Helsingin designvuosi 2012, mutta Helorinne oli jo tehnyt päätöksensä ottaa etäisyyttä muotoiluun.

– Se on minulle merkittävä vuosi: silloin möin osuuteni yrityksestämme kollegalleni, joka jatkaa sen toimintaa.

Mieltymys liikenteeseen

Helorinne halusi täydellisen elämänmuutoksen. Hän myöntää poteneensa neljänkympin kriisiä ja olleensa lopulta turhautunut jo 14 vuotta jatkuneeseen yrittäjyyteen, jonka aikana hän oli saanut nähdä paljon. Mutta miksi raitiovaunun puikkoihin?

Helsingin henki | joulukuu 2013

– Minulla on aina ollut voimakas mieltymys liikenteeseen, ja se on kulkenut tekemisissäni mukana. Tietyllä tavalla ympyrä siis sulkeutuu.

Hän kävi kahdeksan viikon kuljettajakoulutuksen ja työharjoittelun. Sen jälkeen hän on ajanut sijaistusajosarjaa eli kaikkia linjoja sekä kouluttautunut SpåraKOFF-pubivaunun kuljettajaksi, missä saa ylläpitää kielitaitoa kansainvälisten asiakkaiden kanssa.

– En osannut odottaa, että asiakaskontakteilla on näinkin suuri merkitys työssämme. Asiakkaat ovat pääosin mukavia – ehkä kohteliaimmat löytyvät linjalta 4, hän kertoo.

Yrittäjän vapauteen tottuneelle uutta olivat myös tarkat työajat ja vuorotyö sekä 400 hengen työyhteisö, joka on hänestä mahtava.

Työ vaatii keskittymistä, pitkää pinnaa ja hyvää kuntoa. Sosiaalisuuden vastapainoksi hän viihtyy kotona, jota hän juuri remontoi. Luksusta hänelle on, että töitä ei tarvitse viedä kotiin vaan vapaa-ajalla voi rentoutua vaikkapa uimalla.

Kiskot ja urat kuljettavat

Helorinne kertoo ajamisen olevan hänelle balsamia. Kun kiskot vievät, ajovuorojen aikana ehtii tarkkailla kaupunkia ja nähdä eri kaupunginosien ominaispiirteet. Joka päivä oppii jotain uutta.

– Raitiovaunun kuljettajan istuin on täydellinen alttari seurata maailmanmenoa ja kaupungin kehitystä, joka on hyvässä myötätuulessa.

Muotoilu on jäänyt mutta Helorinne toimii kuitenkin kansainvälisessä väriasiantuntijoiden Intercolor-värikomiteassa, joka tutkii väritrendejä ja suunnittelee työkaluja teollisuuden ja yritysten käyttöön.

Yhä Helorinne menee tyytyväisenä töihin mutta luonnollisesti työhön on tullut omat rutiininsa. Jossain takaraivossa kytee halu kehittyä ja edetä alalla. Hän miettii, voisiko tulevaisuudessa yhdistää monipuolisen osaamisensa kaupungin käyttöön vaikkapa konseptisuunnittelussa, palvelumuotoilussa tai julkisen liikenteen kehittämisessä.

Ehkä joku päivä me istumme raitiovaunussa, jossa näkyy Helorinteen kädenjälki ja muotoiluosaaminen. >>

tajat

�Jokainen raitiovaunu on oman aikansa kuva. Ne ovat jatkumo kaupungin historiaa.�

n Harri Helorinne esittelee Arabian 24h Tuokio-sarjaa, jonka Design Helorinne ja Kallio on suunnitellut.

Helsingin henki |

17

teksti EEVA TÄHTINEN

Pysäköinnintarkastajan aakkoset

H

eikki Järvisen ura on vienyt mainosmaailmasta vartijan työhön ja edelleen kaupungin pysäköinnintarkastajaksi. Millainen tarina uran takaa löytyy?

– Toimin 15 vuotta graafisena suunnittelijana sekä työntekijänä että yrittäjänä. Kun tuttu työparini lähti uusiin haasteisiin, tuli tunne, että minäkin voisin vaihtaa alaa. Mainosalan jatkuva suuntaus kohti verkkosisältöjä vauhditti päätöstäni, sillä olen saanut oppini perinteisestä graafisesta suunnittelusta.

Mietittyään hetken hän päätyi suorittamaan vartijan ammattitutkinnon ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnon. Valmistuttuaan hän pääsi Lahden poliisilaitokselle vartijaksi.

Lyhyet määräaikaisuudet ja toimipisteiden lakkautukset johtivat vaihtamaan maisemaa. Hän palasi hetkeksi mainosalalle, mutta pian eteen tuli uusia mahdollisuuksia. Kun kaupungille haettiin pysäköinnintarkastajia, Järvinen päätti hakea ja sai paikan.

– Olen työskennellyt tässä tehtävässä nyt kolme ja puoli vuotta.

Itsenäisyys viehättää

Pysäköinnintarkastajan koulutus kesti pari viikkoa, minkä jälkeen lähdettiin kentälle kiertämään kokeneempien kollegojen kanssa.

Mutta miksi graafikko halusi pysäköinnintarkastajaksi ?

– Kokemukseni vartijana taustoitti kiinnostustani tähän työhön. Molemmissa työtä ohjaavat selkeät säännöt. Pidän siitä, että pysäköinnintarkastajana voin tehdä työni kerralla valmiiksi.

Kaupunki on jaettu auto- ja kävelypuolen valvontapiireihin.

Järvinen työskentelee kävelypuolella, jossa piirit sijoittuvat kantakaupungin alueelle. Etäisimmät alueet ovat Hermannissa ja Laaksossa. Kohteisiin liikutaan julkisilla kulkuvälineillä.

– Työssä parasta on itsenäisyys. Saan päättää itse, miten kierrän vastuualueeni. Jokainen päivä on erilainen.

Huonoina puolina hän mainitsee lumisen talven aiheuttamat hankaluudet sekä harmin siitä, kun joutuu sakottamaan huolimattomista pysäköintivirheistä.

”Jatkan tässä hommassa pitkään.”

Vanhat taidot eivät unohdu

Kaupungilla on noin 80 pysäköinnintarkastajaa, jotka työskentelevät pienemmissä ryhmissä. Tarkastajat kiertävät turvallisuuden ja oikeusturva-asioiden vuoksi pareittain.

– Uhkaavia tilanteita sattuu onneksi äärimmäisen harvoin, Järvinen kertoo.

Pysäköinnintarkastajan päivään kuuluu paljon ulkonaoloa ja kävelyä paikasta toiseen. Istumatyön aiemmin aiheuttamat selkäkivut ovat hänelle historiaa.

Järvinen on jatkanut graafista suunnittelua vapaaajalla ja hyödyntänyt aiempaa osaamistaan esimerkiksi suunnittelemalla tunnuksia pysäköinninvalvontaosastolle. Haaveissa on tehdä omaa kuvallista tuotantoa esimerkiksi pientä näyttelyä varten.

– Viihdyn pysäköinnintarkastajan työssä mainiosti.

Luulen, että jatkan tässä hommassa pitkään.

18

Helsingin henki | joulukuu 2013

Nuoruudenhaaveista totta

V

astavalmistunut terveydenhoitaja Sari Jääskeläinen on työskennellyt Vuosaaren terveysasemalla vuoden päivät. Hän päätyi nykyiseen työhönsä monien vaiheiden kautta.

Jääskeläinen opiskeli lukion jälkeen lastenhoitajaksi, mutta siirtyi matkailualalle.

Työskenneltyään 15 vuotta matkatoimistossa hän vaihtoi kokonaan alaa.

– Terveysala oli pitkäaikainen haaveeni, ja ajatus opinnoista säilyi mielessäni koko matkatoimistouran ajan. Lopulta päätin kokeilla, olisiko minusta terveydenhoitajaksi.

Ovet Diakonia-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan opintolinjalle avautuivat ensimmäisellä yrittämällä, ja hänestä tuli kokopäiväinen opiskelija neljäksi vuodeksi.

Opiskelemaan lähtö vaati kypsyttelyä. Vakituisesta työstä ja tuloista luopuminen ei käynyt noin vain, mutta lopulta ajatus unelmaammatista vei voiton. Opiskelijaelämä tuntui työelämän jälkeen vapauttavalta, mutta se ei ollut pelkästään herkkua.

– Opiskelu vei aikaa ja vaati sitoutumista. Viikonloput kuluivat koulutöiden parissa ja loma-ajat töissä. Ylimääräisistä menoista piti luopua, hän sanoo.

Jääskeläinen ei ole silti katunut päätöstä kertaakaan, sillä terveydenhoitajan työ on vastannut odotuksia.

”Kannustan kaikkia tavoittelemaan rohkeasti haaveitaan.

Uusi koulutus antaa valtavasti.”

Ihmisten kohtaaminen parasta

Jääskeläinen näkee työssään paljon hyvää.

– Pääsen edistämään asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia, mikä on erityisen lähellä sydäntäni. Pidän ihmisten kohtaamisesta ja kannustamisesta, hän sanoo.

Päivät ovat vaihtelevia. Työ avopuolella sopii vastavalmistuneelle, sillä siinä pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin potilaisiin.

– Tämä on hyvä paikka aloittaa, sillä en ole vielä varma, haluanko jatkossa erikoistua neuvola-, koulu- vai työterveyspuolelle. Täällä voi tehdä myös akuuttihoitoa, josta minulla oli aiemmin vähän kokemusta.

Lisänä tulee mitä mahtavin työporukka.

Alussa uutta opeteltavaa oli valtavasti, ja etenkin ensimmäiset kuukaudet olivat raskaita.

Kannustavista työkavereista oli silloin valtavasti apua.

Vaikka työtä tehdään pääasiassa itsenäisesti parina lääkärin rinnalla, hän arvostaa myös hyvää yhteistyötä muun työyhteisön kanssa. Toisilta voi aina kysyä apua, ja itsevarmuus työssä on kasvanut pikku hiljaa.

– Nautin työstäni todella paljon. Työpäivän jälkeen minulla on hyvä ja tyytyväinen olo.

Kipinä koulutukseen jatkuu

Jääskeläinen sai alanvaihdosta pysyvän innostuksen itsensä kehittämiseen. Hän kiittää erityisesti työpaikan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia: kursseja ja koulutuksia on saatavilla jatkuvasti.

– Kokemukseni toiselta alalta on etu. Sen myötä minulla on paljon laajempaa näkökulmaa kuin nuorena.

Hän ei sulje pois jatkokouluttautumisen vaihtoehtoa.

– Voi olla, että tulevaisuudessa kouluttaudun vielä lisää. Voisin opiskella terveyshuollon maisteriksi tai syventyä johonkin erityisalaan, hän suunnittelee.

– Kannustan kaikkia tavoittelemaan rohkeasti haaveitaan. Uusi koulutus on antanut minulle valtavasti. Olisin luultavasti katunut loppuelämäni, jos en olisi toteuttanut unelmaani. 

Helsingin henki | joulukuu 2013

19

{ ammatti } teksti HENNA TANSKANEN kuvat TOMMI TUOMI

Muistin kartoittaja Kun muisti alkaa pettää, muistikoordinaattori miettii keinot, miten sairastunut pärjää kotona mahdollisimman pitkään.

20

Helsingin henki | joulukuu 2013

E

lli Uusikoski on koulutukseltaan terveydenhoitaja. Pari vuotta sitten hän innostui erikoisopinnoista ja kouluttautui muistikoordinaattoriksi.

– Työskentelin lähes kolme vuotta kotihoidon tiimissä, mutta kaipasin jotain uutta. Yksi syy erikoistumiseeni oli, että oma mummuni sairastaa alzheimerin tautia, Uusikoski kertoo.

Muistikoordinaattori on perehtynyt etenevien muistisairauksien hoitoon. Hän vastaa geriatrin antaman diagnoosin jälkeen hoidon suunnittelusta ja seurannasta sekä ratkaisee kodin ongelmia yhdessä omaisten ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Työparina on lääkäri.

Kotihoidossa muistikoordinaattori osallistuu myös muistihäiriödiagnostiikkaan.

Sata lähetettä vuodessa

– Asiakaskuntaani kuuluu diagnostiikan osalta kotihoidon lääkärin seurannassa olevat potilaat. Jonkin verran on terveyskeskuslääkärin potilaita, jotka ovat kieltäytyneet menemästä geriatrian poliklinikalle muistitutkimuksia varten.

ski lli Uusiko tori > Nimi: E oordinaat ik t is u m i: tt > Amma ja : sosiaali> Virasto virasto terveys > Ikä: 30 a Nasu-koir sa > Perhe: iran kans o k : t e s k u t > Harras inen en, lukem in m a u h u to

gallup Kiinnostaako ammatinvaihto?

Suurin osa Uusikosken asiakkaista on yksineläviä kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä. Muita ovat jo diagnoosin saaneet, omaishoidossa olevat asiakkaat, joilla ei vielä ole kotihoidon tarvetta. Lähetteitä tulee noin sata vuodessa, ja määrät ovat pysyneet melko samana.

Ala on melko uusi, mutta muistikoordinaattorille riittää töitä, kun väestö ikääntyy.

– Ikääntymisen myötä muisti ei normaalisti huonone, mutta muistisairaalta se niin sanotusti häviää. Hän ei esimerkiksi muista, mitä on tehnyt aamulla. Vuosittain tuleekin 13 000 uutta diagnoosia Suomessa.

Pitkiä asiakaskäyntejä

Tavallisimmin Uusikoskella on 1–2 asiakaskäyntiä päivässä, jopa kolme tuntia kerrallaan. Hän kartoittaa, miten henkilö pärjää päivittäisissä askareissaan ja pystyy hoitamaan asiansa, kuten kauppareissut. Myös henkilön elämänkaari syntymästä nykypäivään asti käydään läpi.

Muistihäiriödiagnostiikkaan kuuluu lisäksi tiedollista toimintakykyä mittaavia tehtäväsarjoja, joiden avulla saadaan lisätietoa tilanteesta.

– Käynneilläni saan vihjeitä siitä, miten sairastuneen kertomus käy yksiin kotona tekemisten kanssa.

– Kotioloissa selviytyy yleensä niin kauan kuin kotona asuminen on turvallista ja tarpeelliseksi arvioitu hoito pystytään kotioloissa toteuttamaan. Turvallista ei esimerkiksi ole, jos sairastunut lähtee ulos yöaikaan tai talvella vähissä vaatteissa.

Muistikoordinaattorin työhön kuuluu luonnollisesti potilasraporttien tekeminen. Hän tapaa myös omaisia ja tekee tarvittaessa seurantakäyntejä. Kun muistikoordinaattori on saanut diagnosointinsa tehtyä, päävastuu hoidon toteuttamisesta siirtyy hoitotiimille.

Verkostosta voimaa

– Työssäni minua haastaa se, että on vaikea hyväksyä oma rajallisuus ja asioiden

OLETKO SIIRTYNYT AMMATISTA TOISEEN? JOS VAIHTAISIT ALAA, MITÄ HALUAISIT TEHDÄ?

”Muistikoordinaattorille riittää töitä, kun väestö ikääntyy.”

keskeneräisyys. Täydellistä suoritusta ei ole, kun työskennellään ihmisten kanssa.

Siksi muistuttelen, että olisin itselleni armollinen, Uusikoski sanoo.

Antoisinta Uusikosken työssä ovat juuri asiakkaat. Käynneillään hän saa tavata hienoja ihmisiä ja kuunnella mielenkiintoisia elämäntarinoita. Välillä on metsästetty banaanikärpäsiä astiakaapista tai käyty pyykillä, vaikka ne eivät ihan perustyöhön kuuluisivatkaan.

Mukavaa vastapainoa työhön tuovat koulutukset. Uusikoski opettaa talon muulle väelle muistitestien ja muistitoimintojen arviointien tekemistä. Esiintymisvalmiutta kysyttiinkin aikoinaan työhaastattelussa.

Lisäkoulutuksiin työnantaja suhtautuu myönteisesti: niistä saa uusia työkaluja kentälle.

– Kehitämme työtämme seitsemän hengen tiimissä ja etsimme sopivia koulutuksia.

Muut muistikoordinaattorit ovatkin Uusikoskelle tärkeä tuki. Kerran viikossa he keskustelevat yhteisistä, askarruttavista asioista. Työverkostoon kuuluvat lisäksi muun muassa geriatrit, terveyskeskus, lääkärit, omaishoito, sosiaalityö ja fysioterapeutit.

Vapaalla Uusikoski viilettää Nasu-koiransa kanssa. Rentoutumiskeinoina ovat kirjat, musiikin kuuntelu sekä ystävien tapaaminen.

– Niillä pyrin karistamaan työasiat mielestäni, vaikka joskus kiperät asiakastilanteet saattavat pyöriä illalla päässä.

Silloin on pakko kirjata asiat post-it-lapulle, jotta muistan ne varmasti seuraavana aamuna. 

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat SAMPO KORHONEN

KIRSTI BABITZIN sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysvirasto Työskentelin aiemmin sisustussuunnittelijana ja -neuvojana. Kolmekymppisenä innostuin vaihtamaan alaa täysin ja pääsin opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Olen ollut valintaan tyytyväinen. Ala tuntuu omalta, ja luulen viihtyväni tässä työssä eläkeikään asti. Koulutukset työn ohessa tuovat hyvää vaihtelua, sillä niissä pääsee syventymään kiinnostaviin erikoisaloihin.

HENRI KÄHÖNEN elinkeinosuunnittelija, talous- ja suunnittelukeskus Olin aikaisemmin töissä valtiolla, josta vaihdoin pari vuotta sitten kaupungille vastaaviin hommiin elinkeinosuunnittelijaksi. Työskentelen kaupungin elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn parissa, mihin kuuluu paljon strategia- ja paperityötä. Tehtävien vaihtaminen ja kouluttautuminen kiinnostavat. Tulevaisuudessa voisin tehdä konkreettisempaa työtä, johon sisältyy asiakkaiden kohtaamista.

Helsingin Sataman organisaatio kiinnostaa minua erityisesti.

VEIJO TASKINEN atk-suunnittelija, sosiaali- ja terveysvirasto Erikoisalaani ovat atk-järjestelmien käyttöönotot ja kehittäminen. Olen vaihtanut työpaikkaa, mutta tehtäväni ovat pysyneet samantyyppisinä. Kaupungilla aloitin vesilaitoksella, ja 15 viime vuotta ovat vierähtäneet nykyisessä sosiaali- ja terveysvirastossa. Tällä hetkellä vastaan virastossa laajassa käytössä olevasta järjestelmästä. Uudet haasteet houkuttelevat, sillä olen työskennellyt saman järjestelmän parissa pitkään. Voisin tehdä viraston muiden atk-järjestelmien selvitys- ja kehitystyötä.

PÄIVI MUNTHER tuottaja, talous- ja suunnittelukeskus Olen vaihtanut ammattia useasti: ensin kaupungin nuorisotyöntekijästä henkilöstöyrittäjäksi ja sitten tapahtumatuottajaksi kymmenisen vuotta sitten. Tuottajan työ tuntuu näistä omimmalta. Ensi vuoden alussa siirryn saman yksikön sisällä tapahtumien suunnittelun erityisasiantuntijaksi. Voisin hyvin kääntää urani suuntaa tulevaisuudessakin.

Haavelistallani ovat vielä ainakin ensiapuhoitajan ja luomukanafarmarin ammatit.

Helsingin henki | joulukuu 2013

21

kaffella teksti STIINA HONKAMAA kuvat ARTO WIIKARI

A: > KESKUSTELEMASS kö palvelussuhdepäällik Asta Enroos henkilöstökeskuksesta verkkotiedottaja Tuomo Holi ta varhaiskasvatusvirastos lija it-suunnitte Teija Soini stosta kaupunkisuunnitteluvira > AIHE: Etätyöt > PAIKKA: Cafe Piritta

Tehokkuutta etätöistä Etätyö on jaksamista ja työkykyä parantava mahdollisuus. Kun keskeytykset poistuvat, myös työteho kasvaa. Etätyö sopii satunnaisesti tai säännöllisesti tehtävänä itsenäiseen asiantuntija- ja suunnittelutyöhön.

22

Helsingin henki | joulukuu 2013

E

tätöistä keskustelevat henkilöstökeskuksen palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos, varhaiskasvatusviraston verkkotiedottaja Tuomo Holi ja kaupunkisuunnitteluviraston itsuunnittelija Teija Soini.

Miten kaupunki suhtautuu etätöiden tekemiseen?

– Kaupunki suhtautuu niihin myönteisesti. Viime vuosina on kehitetty työaikajoustoja ja -kokeiluja, jotka poikkeavat perinteisistä työnteon malleista, Enroos kertoo.

– Kun aloitin kaupungin palveluksessa kuusi vuotta sitten, ajatus etätyöstä oli vielä uusi. Vaatii ajatustavan muutosta, että voidaan tehdä töitä ilman, että valvotaan työhön kulutettua aikaa, Holi toteaa.

– Kun työtä johdetaan tavoitteiden kautta, näkemys muuttuu, Enroos sanoo.

Etätyömahdollisuus kasvattaa osaltaan työelämän joustavuutta, tuo uudenlaisia työtapoja ja voi vähentää myös ympäristöpäästöjä.

Se sopii asiantuntija-, suunnittelu-, ja kehittämistyöhön, jota tehdään suhteellisen

itsenäisesti ja jossa joutuu lukemaan, hakemaan tietoa ja kirjoittamaan. Vaativia laitteita tai järjestelyitä ei liiemmälti tarvita.

– Tietokone, nettiyhteys ja mahdollisesti etäyhteys kaupungin verkkoon riittävät.

Tietenkin tarvitaan myös rauhallinen työtila esimerkiksi kotona tai kahvilassa, Soini valottaa.

Kaikkiin tehtäviin etätyötä ei luonnollisesti voida soveltaa. Moni työ tehdään nimenomaan toimipisteissä, kuten sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelutehtävät, joissa asiakkaat kohdataan kasvokkain, sekä muut fyysistä läsnäoloa vaativat tehtävät.

Miten etätöitä valvotaan?

– Ohjeistus on samanlaista seurantaa kuin muutenkin asiantuntijatöissä ja perustuu luottamukseen. Työtä tehdään sovitulla tavalla, sovittujen pelisääntöjen mukaisesti, Enroos sanoo.

– Minulla on käytössä Excel-taulukko, johon listaan tavoitteet, tehdyt työt ja myös kerään asioita, mitä en ehdi työpaikalla tekemään, Soini kertoo.

Entä onko etätöissä miinuspuolia?

– Itsensä johtamisen taidot korostuvat etätöissä. Työ jää helposti päälle vapaaaikanakin. Monilla on kuitenkin selkeä tarve pitää työ erillään muusta elämästä, Enroos miettii.

Jos työpaikalla on harvemmin paikalla, haasteeksi tulee myös pysyminen kärryillä yhteisöstä ja asioista.

– On tärkeää miettiä, miten jaetaan tietoa ja miten toimitaan yhteisönä, kun porukkaa on pois toimistolta, sanoo Enroos.

– Kommunikoin etätyöpäivinä sähköpostitse ja Lync-pikaviestintävälineellä normaaliin tapaan. Käyn toimistolla säännöllisesti, ja toimistopäivinä on yksikkökokoukset, mistä saa yleistä tietoa, Holi jatkaa.

– Myös sosiaalinen yhteisöön kuuluminen on tärkeää: se on ihmisen perustarve, Soini muistuttaa.

Myös sellaisten asioiden kehittäminen, jotka edellyttävät yhteistä ideointia, onnistuu usein parhaiten, kun ihmiset kokoontuvat fyysisesti yhteen vaihtamaan näkemyksiään ja keskustelemaan yhdessä kasvokkain.

Mitä on etätyö?

Etätyö on työtä, joka tehdään toimiston ulkopuolella, esimerkiksi kotona.

Lisääntyykö etätöiden tekeminen tulevaisuudessa?

Kaupungilla on etätöiden tekemisestä ohjeet Helmessä > Työaika > Etätyö

n Asta Enroos, Teija Soini ja Tuomo Holi kannustavat kokeilemaan etätöitä.

Holi toivoisi, että etätyö perustuisi luottamuksen lisäksi myös selkeään suorittamiseen.

– Olisi helppo laittaa plussat ja miinukset vastakkain ja näyttää, että etätyö on tehokkaampaa. Mielestäni vielä nykyään työaikakontrolli on ainakin alitajuisesti mukana kuitenkin. On parempi, jos työntekijä pystyy suoritteiden avulla todistettavasti näyttämään esimiehelleen, mitä on saanut aikaan.

Tämä johtaa myönteisempään suhtautumiseen etätyöhön, hän toteaa.

– Työaikakontrolli on vanhaa ajattelua. Jos seurataan vain aikaa, jolloin työntekijä on paikalla, niin ei välttämättä saavuteta kuitenkaan yhtään tavoitetta. Esimiehen pitää tietää, mitä työntekijä saa oikeasti aikaan, Soini jatkaa.

Enroos ei kannata suoritusjärjestelmää etätyön tehokkuuden mittarina.

– Tämän päivän johtamiskulttuuriin ei kuulu kontrolli. Vuositavoitteet ja aikaansaannokset ovat tärkein mittari, vaikka työaikaseurantaakin tarvi-

taan. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa työn kuormittavuudesta ja siitä, miten työaika riittää tehtävien hoitamiseen.

Joustava työaika antaa lisäksi mahdollisuuksia joustoihin työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi, hän muistuttaa.

– Asenne etätyötä kohtaan muuttuu par­haiten, kun on selkeää näyttöä, Holi sanoo.

– Koko vuoden tavoitteet ovat kuitenkin tärkein asia, Soini muistuttaa.

Mitä hyötyä etätöistä on?

– Etätyön suurin hyöty tulee siitä, että keskeytykset poistuvat, Enroos sanoo.

Myös ympäristöhyödyt kasvavat, kun kaukana asuvat eivät käytä liikennevälineitä. Etätöillä on myös merkitystä työntekijän kokonaisvaltaiseen jaksamiseen.

– Jos työntekijä asuu kaukana, menee työmatkoihin aikaa. Se vaikuttaa jaksamiseen varsinkin perheellisillä.

Etätyön ansiosta elämänhallinta on pa-

”Itsensä johtamisen taidot korostuvat etätöissä.”

rempaa. Työntekijä on myös töissä virkeämpi, Enroos listaa.

– Etätyöaamuna tuntuu melkein kuin olisi vapaa-ajalla, vaikka tekee töitä, Holi kuvailee.

– Aamulla ei tarvitse laittautua, voi keittää kahvia ja istua suoraan koneen ääreen, Soini jatkaa.

– Sitä paitsi tulee tehtyä hieman enemmän tunteja kuin virallisesti tarvitsisi. Työpaikalla ei ole aina aikaa tehdä monimutkaisempia juttuja, mutta etätöissä voi paremmassa rauhassa ja keskittyneemmin kehittää asioita, Holi sanoo.

– Luulen että etätyöt lisääntyvät, vaikka kehitys onkin ollut hidasta. Eniten etätyö herättää kiinnostusta niissä, jotka asuvat aika kaukana kehyskuntien ulkopuolella. Työmatka-asia ei ole kuitenkaan ainoa motiivi, Enroos arvelee.

– Jos vähennetään ja pienennetään työtiloja, kannuste etätyöhön voi tulla työnantajaltakin, Soini sanoo.

– Olen puhunut etätöistä samantyyppistä työtä tekevien kanssa. He ovat kiinnostuneita etätyömahdollisuudesta. Toistaiseksi myönteistä vastakaikua työnantajan puolelta on kuitenkin tullut aika vähän, Holi sanoo.

Etätyö haastaa esimiehen. Miten ylipäätään valvoa työn tuloksia riippumatta siitä, missä työ tapahtuu?

– Työelämä on ylipäätään suuressa muutoksessa ja uskon, että johtaminen tulee kehittymään niin, että tulevaisuudessa osataan johtaa ajanhallinnan sijaan tavoitteiden ja työsuoritusten avulla, Soini arvelee.

Alkuvaiheessa etätyötä on hyvä katsoa tapauskohtaisesti kokonaisuutena jokaisessa yksikössä.

– Pitäisi katsoa avoimin silmin, miten etätyöt lähtevät käyntiin ja mitä hyötyä niistä on, ei niin, että heti mietitään, miten tämä voi mennä väärin, Holi pohtii.

– Työyhteisö, jossa ei ole aiemmin etätyötä tehty, voisi ottaa sen käyttöön kokeilumielessä. Sitten käytäisiin avointa keskustelua, miltä se tuntuu ja minkälaisia pelisääntöjä tarvitaan, Enroos rohkaisee. 

Helsingin henki | joulukuu 2013

23

palvelu teksti KATJA ALAJA kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Respa on paikka, joka auttaa nuoria aikuisia laatimaan itselleen urasuunnitelman ja toteuttamaan sen.

Puolessa vuodessa jo runsas tuhat työnhakijaa on hakeutunut palveluun.

T

n Tuire Sojakka saa kaupungilta arvokasta työkokemusta ennen kuin hakee opiskelemaan kauppakorkeakouluun.

24

Helsingin henki | joulukuu 2013

uire Sojakka ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työtä tai koulutusta ei löytynyt, joten hänet ohjattiin Respaan, jonka uravalmentaja Mari Salolta hän sai urasuunnittelu- ja työllistymisapua.

– Oli helppoa pysyä aktiivisena urapohdiskeluissa ja työnhaussa, kun uravalmentaja piti tiiviisti yhteyttä. Tapasimme viikoittain ja viestittelimme muutenkin paljon, miten asiat etenevät, Sojakka sanoo. Hän teki myös yhdessä sovittuja kotiläksyjä, kuten lähetti työhakemuksia.

Lokakuussa hän aloitti etuuskäsittelijänä sosiaali- ja terveysvirastossa. Työ sisältää asiakastietojen tallentamista hakutietokantaan ja jatkossa myös asiakkaiden toimeentulotukipäätösten valmistelua.

Kahdeksan kuukauden palkkatukityö on välietappi, josta hän saa arvokasta työkokemusta matkalla kohti suurempaa tavoitetta. Tuire aikoo pyrkiä ruotsinkieliseen kauppakorkeakoulu Hankeniin ensi kesänä.

Soljakka valmistui aiemmin muusikoksi ruotsinkielisestä ammattikorkeakoulu Noviasta.

– Pohdin uravalmentajan kanssa, mitä haluan tehdä ja millaista osaamista minulla on. Alkoi tuntua, ettei musiikki sittenkään ole se oikea ala. Olen hyvin ulospäin suuntautunut ja toimelias. Taloustieteet, kuten markkinointi, henkilöstöhallinto ja konsultin työt, ovat alkaneet kiinnostaa.

Ammattikorkeakoulun sosiaalialan opinnot innostavat puolestaan Villeä. Yhteishakuun on kuitenkin aikaa, joten Villekin löysi tiensä Respaan ja on yhä siellä. Hän vastaa Respan asiakkaiden ajanvarauspuheluihin ja tekee asiakastilastointia.

Myös hän on tyytyväinen Respasta saamaansa uravalmennukseen. ‒ Motivaationi hakea koulutukseen kasvoi, kun tapaamisia oli useammin kuin TE-toimistossa.

Omien toiveiden pohjalta

Vaikka Respa on toiminut vasta reilut puoli vuotta, Makkaratalossa sijaitsevaan palveluun on hakeutunut runsas tuhat asiakasta. Heistä yli 70 prosenttia on 18‒24-vuotiaita ja loput 25‒29-vuotiaita.

”Palvelu perustuu ihmisen omille toiveille ja osaamiselle.” ‒ Nuoret ovat todella kiitollisia saamastaan tuesta. Vain muutama prosentti asiakkaistamme on jättänyt uravalmennuksen kesken, projektipäällikkö Marjukka Kolehmainen Respasta kertoo. Kolmisensataa asia­ kasta on jo opiskelemassa tai töissä.

Toimiva palvelu on monen tekijän summa. Uravalmentaja Hanne Kontulaisen mielestä Respa on hyvä toimintatapa auttaa nuoria.

n Tuire Sojakka näyttää uravalmentaja Mari Salolle kuvia uusista työkavereista.

TYÖLLISTYMISPALVELUT TÄYDENTYIVÄT TOUKOKUUSSA uudella palvelulla, Respalla. Respan uravalmentajat auttavat 18‒29-vuotiaita työttömiä helsinkiläisiä suunnittelemaan uraansa pitkäjänteisesti. Olennaista on, että työnhakija pääsee kiinni hänelle sopivaan koulutus- ja työpolkuun.

– Jonkun ensimmäinen askel on ammattiin kouluttautuminen, kun joku toinen saa ensimmäisen työkokemuksen omalta alaltaan, osastopäällikkö Eija Hanni henkilöstökeskuksesta kuvailee.

Respalla on joukko kumppaneita. Ammatti- ja aikuisoppilaitoksista sekä korkeakouluista löytyy opintopolkuja, ja työnantajat eli yritykset, yhdistykset ja kaupunki tarjoavat työtä, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä.

n Ali Khary ja Marjukka Kolehmainen kertovat, että nuorten palvelu vaatii eläytymiskykyä.

‒ Palvelussa keskitytään uravalmennukseen, mikä tekee siitä tehokkaan. Tapaamisia on riittävästi, ja tiivistä yhteyttä pidetään myös siinä vaiheessa, kun työ tai opiskelu on käynnistynyt, Kontulainen toteaa.

Monelta tulijalta puuttuu sparrauskaveri, jonka kanssa voi peilata ja pohdiskella asioita ja joka keskittyy myös kuuntelemaan.

Mari Salo korostaa, että uravalmentaja ei tuputa ideoita siitä, minne nuoren pitäisi hakea. ‒ Palvelu perustuu ihmisen omille toiveille ja osaamiselle. Autan asiakasta kartoittamaan hänelle sopivat vaihtoehdot ja kerron eri alojen työllisyystilanteesta, Salo sanoo.

Kolehmainen kertoo, että jos nuori on pyrkinyt opiskelemaan monta kertaa, uravalmentaja voi miettiä hänen kanssaan vaihtoehtoisen väylän, joka voi löytyä esimerkiksi korkeakoulujen avoimista opinnoista tai aikuisoppilaitoksen opinnoista.

Joskus uravalmentaja joutuu kertomaan, että joku ala ei ehkä ole se oikea tai ei onnistu: esimerkiksi rikostausta sulkee tien turvallisuusalalle. Terveydentilakin voi tulla esteeksi.

Kyky eläytyä tilanteisiin

Respaan tulevat ovat hyvin erilaisia ‒ jotkut ovat suorittaneet peruskoulun, toiset ovat opiskelleet korkeakoulussa. Palveluun hakeutuu myös muualta Suomesta ja ulkomailta Suomeen muuttaneita ihmisiä. ‒ Heidän palvelemisensa vaatii kykyä eläytyä monenlaisiin tilanteisiin. Eri-ikäisillä uravalmentajillamme on kokemusta muun muassa nuorten valmentamisesta, nuorten työnjohdollisista tehtävistä, koulutusalalta ja opintojen ohjaamisesta, Kolehmainen listaa.

Uravalmentajat päivittävät jatkuvasti tietojaan ammattiopinnoista, täydennyskoulutuksista, työkokeiluista ja eri alojen töistä, joita he voivat tarjota asiakkailleen. ‒ Koulutus voi olla vuosia kestävää ammattiin valmistavaa tai lyhytkestoista kurssitusta. Asiakas voi esimerkiksi opiskella suomen kieltä tai suorittaa hygieniapassin, mikä auttaa häntä saamaan töitä ravintolasta, Kolehmainen sanoo.

Jos raha-asiat ovat solmussa, nuori voi saada talous- ja velkaneuvontaa, ja työkyvyn ylläpitäminenkin kuntoilusuunnitelmalla voidaan ottaa ohjelmaan. 

Kohti nuorisotakuuta Respa on henkilöstökeskuksen ja valtion TE-toimiston yhteisen kehitystyön tulos. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle pitäisi tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta. Respa pyrkii osaltaan vastaamaan tähän velvoitteeseen.

Respaan tulevien yli 25-vuotiaiden ei tarvitse olla ammattiin valmistuneita, vaan TE-toimisto voi ohjata Respaan kaikki alle 30-vuotiaat työttömät helsinkiläisnuoret, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Alle 30-vuotiaita työttömiä helsinkiläisiä on yli 6 000.

Respa on kokeilu, joka jatkuu kevääseen 2016 asti. Palvelun jatko riippuu tuloksista.

n Uravalmentajat istumassa Paula Jalo, Lotta Kortteinen ja Jaana Bergman, seisomassa Topias Suksi, Hanne Kontulainen ja Tiina Kivikanto. Takana Tuire Sojakka.

> hel.fi/respa

Helsingin henki | joulukuu 2013

25

hyvinvointi

Merkityksellinen työ

auttaa jaksamaan Henkilöstökeskuksen tutkimus selvitti, että työssä viihtyminen ja hyvä terveydentila houkuttavat jatkamaan töissä yli oman eläkeiän. Tärkeä kannustin jatkamiselle ovat myös taloudelliset tekijät.

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat CHRISTER NUUTINEN

K

aupungin palkkalistoilla on yli 700 henkilöä, jotka ovat jatkaneet työntekoa yli oman eläkeikänsä. Henkilöstökeskus selvitti syksyn aikana, mikä saa ihmiset jatkamaan töissä. − Jatkajien omissa vastauksissa kävi ilmi, että tärkein syy oli työn sopivuus.

Vastaajat pitivät työstään ja kokivat sen merkitykselliseksi, kertoo henkilöstökeskuksessa tutkimusavustajana toiminut Aaro Heikkilä.

Tutkimuksen ideana oli tuottaa tietoa monimuotoisuuden johtamiseen, johon myös eri-ikäisten johtaminen kuuluu. Kaupungin strategiaohjelman yksi tavoite on nostaa vanhuuseläkkeelle siirtyvien keski-ikää.

Kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin noin 65 vuoden ikäisiä. Vastaajista vanhin oli 73-vuotias ja nuorin 60-vuotias. Monilla on henkilökohtaisia ja virastokohtaisia eläkeikiä, jotka poikkeavat yleisestä 63 vuoden eläkeiästä.

Suurin osa jatkajista työskenteli naisvaltaisilla aloilla eli sosiaali- ja terveysvirastossa, mutta myös varhaiskasvatuksessa, opetusvirastossa ja Palmiassa jatkettiin työntekoa yli eläkeiän. Vastaajista naisia oli noin 74 prosenttia.

Kannustimena talous ja hyvä terveys

Tutkimus osoitti, että hyvä kunto ja terveydentila ovat yhteydessä työhaluihin.

Työssä jatkaneista suurin osa piti terveyttään erittäin hyvänä. Ammattiryhmien välillä oli pieniä eroja: parhaimmaksi terveydentilansa arvioivat ylemmät toimihenkilöt, sitten alemmat toimihenkilöt ja heikoimmaksi työntekijät.

26

Jatkajien joukossa oli kuitenkin pieni ryhmä, joka piti terveydentilaansa korkeintaan keskinkertaisena. Kyselyn perusteella voi päätellä, että heikon terveyden omaavat eivät juuri jatka työelämässä, vaan siirtyvät eläkkeelle, kun siihen on mahdollisuus.

Tutkimuksessa haluttiin myös saada käsitys siitä, kuinka moni vastaajista jatkoi töissä taloudellisen pakon sanelemana. Noin 15 prosenttia jatkajista katsoi olevansa pakotettu jatkamaan töissä yli eläkeiän. Taloudellinen pakko koski useammin alempia ammattiryhmiä kuin ylempiä ja naisia enemmän kuin miehiä.

Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet pitivät taloudellisia tekijöitä toiseksi tärkeimpänä syynä jatkaa työelämässä. Talous toimi kannustimena myös keski- ja hyvätuloisilla.

Onnistunut johtaminen lisää haluja jatkaa

Suurin osa vastaajista oli erittäin tyytyväisiä esimiestyöhön, mutta 12 prosenttia ilmoitti olevansa siihen tyytymättömiä. − Tyytymättömyys näytti kasautuvan pienelle ryhmälle, joka poikkesi keskiarvoista kaikilla osa-alueilla, Heikkilä toteaa.

Tyytymättömyys johtamiseen oli yhteydessä huonoon terveydentilaan, taloudelliseen pakkoon ja työhön tyytymättömyyteen.

Helsingin henki | joulukuu 2013

Miksi jatkaa työssä?

TOP 10 1. Työn sopivuus ja merkityksellisyys 2. Taloudelliset tekijät 3. Terveys 4. Työyhteisö 5. Työ on keskeinen sisältö elämässä 6. Työ sopii elämäntilanteeseen 7. Halu saada keskeneräiset asiat loppuun 8. Johtaminen 9. Joustot ja/tai mahdollisuus muokata työtehtäviä 10. Työ pitää vireänä

psykologi

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii, millaisia työjalanjälkiä jätämme.

Jätätkö työpaikalle jalanjälkiä?

SANA JALANJÄLKI ON saanut uusia merkityksiä, kun on ryhdytty puhu-

Hyvä johtaminen sai kahdeksanneksi eniten mainintoja, kun vastaajat saivat listata syitä työssä jatkamiseen. Moni kertoi avoimissa vastauksissa, että jatkamisen syynä oli esimiehen pyyntö tai hyvä työyhteisö ja esimies. − On selvää, että hyvä johtaminen lisää työviihtyvyyttä ja halua työssä jatkamiseen. Hyvä esimiestyö heijastuu koko työyhteisöön ja yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työhönsä, Heikkilä muistuttaa.

Juuri mukava työyhteisö nousi neljännelle sijalle vastaajien Top10-listalla. Moni halusi jatkaa myös siksi, että työ toi keskeistä sisältöä elämään, piti vireänä ja sopi elämäntilanteeseen.

Osa jatkoi töissä, koska halusi saattaa päätökseen keskeneräisiä projekteja. Tällaisia olivat muun muassa organisaatiomuutosten seuraaminen ja opettajilla halu jatkaa kesken olevan opetusjakson loppuun asti.

Joustot tukevat työkykyä

Vaikka työelämän joustoja on pidetty tärkeänä tekijänä työssä jaksamisessa, vastaajien omalla tärkeyslistalla ne olivat vasta yhdeksännellä sijalla. Tämä voi johtua siitä, että jatkajat olivat pääosin mainiossa kunnossa, eivätkä tarvinneet joustoja.

Noin kolmannes oli hyödyntänyt liukuvaa työaikaa ja vajaa kymmenen prosenttia osa-aikaeläkettä. Noin 30 prosentilla työtä oli muotoiltu työkykyä vastaavaksi. Vähiten joustoja olivat käyttäneet työntekijät.

Heikkilä arvioi, että hyvän terveydentilan omaavilla jatkohalut eivät nojaa joustoihin, mutta keskinkertaisessa tai heikossa työkyvyssä tukitoimilla ja työn mukauttamisella voisi olla huomattavasti suurempi merkitys työuran pidentämisessä.

Kaupunki tarjoaa erilaisia työkyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluita. Eniten vastaajat olivat käyttäneet työterveyshuollon palveluita, kuntoremontteja, henkilöstöliikunnan palveluita, kuntotreffejä ja yli 60-vuotiaille tarkoitettuja Hyvä ikä -kuntoremontteja. 

maan ekologisesta- ja hiilijalanjäljestä. Uudissanat ovat hyviä, sillä ne auttavat hahmottamaan erilaisten ostosten, tekojen ja elämäntapojen laajempia vaikutuksia. Maksaakin vaivan tutkia millaisia näköaloja sana työjalanjälki voisi avata. Erona hiili- ja ekologiaedeltäjiin on ainakin se, että työjalanjälki voi olla myös myönteinen. Ilmeisimmän jäljen jätämme työllämme työn kohteeseen ja asiakaskuntaan. Tietyissä, varsin harvalukuisissa tehtävissä, aikaansaannokset näkyvät tai kuuluvat kauas ja säilyvät jälkipolville. Kestoltaan lyhyet ja määrältään lukuisat arkiset työtehtävät voivat puolestaan muodostua itsestäänselvyyksiksi, joiden kohdalla ikään kuin sokeudumme niiden merkitykselle. Työjalanjälki-sana asettaa tällaiset tehtävät laajempaan yhteyteen ja tekee niiden arvon näkyväksi.

PUHELINPALVELUSSA TYÖSKENTELEVÄ VOI vastata työvuoron aikana hy-

vinkin neljäänsataan puheluun. Jos hän tekee tätä työtä kymmenen vuotta, lyhyiden puhelinkontaktien määrä lähentelee miljoonaa. Työntekijä jättää tällaisella määrällä valtavan jalanjäljen – tai ehkä pitäisi puhua äänitai vuorovaikutusjäljestä – asiakaskuntaansa: taitava ammattilainen on voinut tuottaa miljoonassa kontaktissa paljon hyvää mieltä tai ainakin vähentää pahaa mieltä, jota ikävä asia väistämättä aiheuttaa.

JÄTÄMME VÄISTÄMÄTTÄ JÄLKIÄ myös työyhteisöihin, joissa työskentelem-

me, ja persoonallisimmista työntekijöistä kerrotaan juttuja eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Työssä kuin työssä on koomisia, surkuhupaisia ja traagisiakin hetkiä, ja näitä jakaessamme painumme ehkä voimakkaimmin toistemme mieliin. Pienillä ja suurilla teoilla vaikutamme koko ajan työpaikkojemme ilmapiiriin, ja tulemme hivuttaneeksi muun muassa työyhteisön oikeudenmukaisuutta huonompaan tai parempaan suuntaan.

UUDEN, JÄRKEVÄMMÄN TYÖSKENTELYTAVAN ehdottaminen ja jalkautta-

minen tuottaa omanlaisensa jäljen. Järkevämmällä työtavalla voi pitkällä aikajänteellä olla huomattava vaikutus asiakkaan saamaan palveluun tai työn mielekkyyteen, terveellisyyteen tai taloudellisuuteen.

TYÖJALANJÄLKI AVAA SIIS laajemman tarkastelukulman työhön, ja ava-

ra katsanto on ainakin kahdella tavalla keskeinen asia. Ensinnäkin töiden suunnittelun ja priorisoinnin on tärkeä tapahtua ”ison kuvan” näkökulmasta. Tunteita herättävät sattumukset ja yksittäistapaukset ovat sinänsä merkittäviä, mutta niiden ei saa antaa liikaa ohjata työn järjestämistä. Toiseksi kokonaisuuden hahmottaminen on työntekijän jaksamisen kannalta merkittävää. Työuupumuksen on nimittäin havaittu kehittyvän rinnan näkökentän kapeutumisen kanssa – uupunut on kadottanut pitkäjänteisen hahmotustavan ja pohtii työtään vain päivittäisen selviämisen pohjalta.

Uupuneena emme näe tulevaisuuteen, mutta emme myöskään tule kääntyneeksi katsomaan jättämiämme jalanjälkiä.

Helsingin henki | joulukuu 2013

27

liikkeellä teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat SAMPO KORHONEN

28

Helsingin henki | joulukuu 2013

Muutokset kirkastavat

henkilöstöhallintoa K

MARI HOHTAR

I

Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo on ollut vaikuttamassa kaupungin henkilöstöasioihin viidellä vuosikymmenellä. Jos kaarta pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se olisi muutos. Isoja uudistuksia on jälleen tulossa, sillä henkilöstökeskus on integroitumassa uuteen kaupunginkansliaan ja hän jää eläkkeelle.

un lähes valmistunut oikeustieteilijä Hannu Tulensalo tuli 1976 juristin tehtäviin kaupungin henkilöstöasiainkeskukseen, työelämän tahti oli verkkaisempaa kuin nykyään. Oli aikaa pohtia, selvitellä ja valmistella asioita kaikessa rauhassa.

– Henkilöstöhallinnon rooli oli tuolloin vielä monella tapaa epäselvä, mutta se kirkastui seuraavilla vuosikymmenillä. Olen saanut olla mukana luomassa henkilöstöpolitiikan linjaa, resursoimassa henkilöstöhallintoa ja kehittämässä sitä johtamisen tukitoiminnaksi, Tulensalo kertoo.

Organisaatiota on myllätty eri aikojen näkemysten ja tarpeiden mukaan. Henkilöstöhallinto on saanut uusia tehtäviä, ja se on ollut tuomassa prosessimaista ajattelua ja tulosten mittaamista virastojen ja liikelaitosten toimintaan. Samalla palkitsemisjärjestelmät, osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja työkyky ovat nousseet tärkeiksi osa-alueiksi.

– Olen pyrkinyt korostamaan, että onnistumisen keskeinen avain on hyvä yhteistoiminta kaikkiin suuntiin. Tämä on tarkoittanut paitsi tiivistä kumppanuutta johdon ja henkilöstöhallinnon ammattilaisten kesken myös rakentavaa ja sujuvaa kanssakäymistä työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä.

Integraatio rasvaa koneen huippukuntoon

Hannu Tulensalo >> henkilöstöasiainkeskuksen juristi 1976–80 ja tuntipalkkaisten työntekijöiden sopimusalan vastuuhenkilö ja esimies 1980–85 >> kaupunginkanslian kaupunginsihteeri 1985–90 >> henkilöstöasiainkeskuksen osastopäällikkö 1990–94 >> kaupunginkanslian palvelussuhdejohtaja 1994–2003 >> vt. henkilöstöjohtaja 2003–05 >> henkilöstöjohtaja 2005–2013

Henkilöstökeskus perustettiin 2005, jolloin Tulensalo tuli sen johtajaksi. Maahanmuutto-osasto aloitti henkilöstökeskuksessa 2007. Henkilöstön koulutus- ja kehittämistoiminnot siirtyivät henkilöstökeskuksesta vuonna 2009 perustettuun Oiva Akatemiaan.

Vuodenvaihteessa henkilöstökeskus, hallintokeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistetään kaupunginkansliaksi.

Suurin osa henkilöstökeskuksen väestä siirtyy henkilöstöosastoon, jonka päälliköksi ja samalla kaupungin uudeksi henkilöstöjohtajaksi tulee nykyisen henkilöstökeskuksen osastopäällikkö Marju Pohjaniemi. Fyysisenä työpaikkana ovat ainakin toistaiseksi Ensi linjan ja Toisen linjan toimipisteet.

Tulensalo ei jää katsomaan peruutuspeiliin, vaan pitää organisaatiomuutosta hyvänä asiana.

– Olen ollut perustamassa ja nyt olen lakkauttamassa nykyistä henkilöstökeskusta. Olen kannattanut muutosta, koska

uskon, että hallinto-, talous- ja henkilöstöasioiden integrointi saa kokonaisuuden toimimaan paremmin ja tekee kaupungista entistä menestyvämmän palveluorganisaation ja työnantajan.

Kaupunginkansliassa tulee työskentelemään noin 570 työntekijää, joista noin 60 henkilöstöosastolla. Kaupunginkanslia toimii kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja -johtajiston suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanoelimenä.

Kuusi eri työtehtävää

Tulensalolle itselleen tuleva integrointi jää viimeiseksi muutokseksi, sillä hän siirtyy eläkkeelle vuoden alusta. Vuosien varrella toteutettuihin organisaatio- ja muihin muutoksiin hän sanoo suhtautuneensa luottavaisin mielin.

– Olen luottanut siihen, että isosta organisaatiosta löytyy aina vaihtoehtoja ja uusia työtehtäviä. Helsinki on ainutlaatuinen mahdollisuuksien kaupunki, joka antaa työntekijöilleen tarvittaessa runsaastikin liikkumatilaa.

Hän pitää kaupunkia myös turvallisena työnantajana, joka on sitoutunut pitämään huolta työntekijöistään. Uuteen strategiaohjelmaan vuosiksi 2013–2016 on kirjattu lupaus, ettei kaupunki irtisano vakituista väkeä tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Tällaista lupausta ei Suomessa moni työnantaja pysty antamaan.

Tulensalo laskee, että hän on ollut kaupungin henkilöstöhallinnossa kuudessa eri tehtävässä, jotka ovat vieneet uraa eteenpäin ja antaneet sopivasti haastetta. Kun on saanut toteuttaa osaamistaan, ei ole tullut houkutusta hakeutua muualle.

– Työni on ollut intensiivistä. Kaupunki on tarjonnut työtä ja osaltaan edellytykset hyvään elämään. On ollut vaativia työtehtäviä ja hienoja työtovereita. Koen, että nyt on kuitenkin tullut sopiva hetki irtautua ja teen sen kiitollisin mielin.

Evääksi luottamusta ja osallistamista

Henkilöstöhallinnolla on edessään isoja haasteita, jotka vaativat vielä vastuiden ja prosessien johtamisen selkiyttämistä. Henkilöstöhallintoon on lisäksi tulossa uusi HR-tietojärjestelmäkokonaisuus, joka on määrä saada valmiiksi 2016.

– Kun prosessien johtaminen, työnjaot ja tietojärjestelmä ovat kunnossa, henkilöstöhallinto siirtyy kokonaan uuteen maailmaan, Tulensalo visioi.

MOTTO: Pelko pois ja rohkeasti eteenpäin.

Hän haluaa rohkaista johtoa ja esimiehiä ottamaan paikkansa työyhteisönsä henkilöstöjohtajina. Taidokkaalla esimiestyöllä voidaan edistää henkilöstön työhyvinvointia.

– On tärkeää, että esimiehet luottavat työntekijöiden osaamiseen ja antavat heille mahdollisuuden osallistua, ideoida ja kehittää työtä. Johtaminen ei ole vahtimista, vaan osallistamista ja toimintavapauden antamista. Tätä olen itsekin yrittänyt toteuttaa omassa työssäni.

Kun jokainen saa äänensä kuuluviin, myös palaute kaupunkilaisilta saadaan johdon korviin. Juuri asiakaskohtaamisissa syntyvä palaute voi synnyttää hyvää palvelua.

– Riittävän itsenäinen toimivalta nostaa esiin maan parasta asiantuntemusta ja tekee kaupungin virastoista ja liikelaitoksista ylivertaisia toimijoita. Uudella kaupunginkanslialla on tässä työssä keskeinen ohjaus- ja tukirooli.

Kaikella on aikansa

Kun takana on 37 työvuotta ja tehtäviä kaupungin näköalapaikalla, voisi kuvitella eläkkeelle siirtymisen merkitsevän isoa aukkoa elämässä. Tulensalolla on kuitenkin paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle, joten aika ei varmasti käy pitkäksi.

Eläkkeellä on vihdoin aikaa harrastuksille, jotka ovat odottaneet sivuroolissa.

Ohjelmassa tulee olemaan liikuntaharrastuksia, musiikkia, kulttuuria sekä matkustelua. Hän aikoo pelata entistä intensiivisemmin tennistä ja harjoitella enemmän pianon ja kitaran soittoa.

– Olen myös kirjallisuuden harrastaja.

Minulla on lukematon määrä lukemattomia kirjoja, joihin haluan päästä käsiksi.

Vaikka tehtäväkenttä on ollut vaativa ja antoisa, töitä ei hänen mukaansa parane jäädä kaipaamaan, mutta työtovereita tulee varmasti ikävä. Onneksi heitä on mahdollisuus tavata vapaa-ajallakin.

– Kun lopulta päätin eläkkeelle siirtymisestä, olen ollut sinut asian kanssa. Kaikella on aikansa – nyt on uusi elämänvaihe edessä. Työelämässä jatkaville toivotan mitä parhainta menestystä! 

Helsingin henki | joulukuu 2013

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 24. tammikuuta.

Kivikon hiihtohalliin alennuksella

Eläkkeelle jääville neuvontapäiviä

 KIVIKON HIIHTOHALLIN TALVIMAAILMASSA voi kokea lumiriehaa kelistä huolimatta. Talvimaailmassa on igluja, pulkkamäki, potkukelkkailua ja tandemhiihtoa. Hallissa järjestetään myös hiihtokouluja ja tyhytapahtumia. Ladut ovat käytössä joka päivä, ja tarjolla on myös suksien huoltopalvelu ja vuokrausta. Aulakahvila palvelee asiakkaita.

Henkilöstö saa alennusta hiihtolipuista. Alennus on kertalipusta 2 euroa, viiden kerran henkilökohtaisesta kortista 10 euroa ja 10 kerran kortista 20 euroa. Hiihtämään pääsee 12 euron kertamaksulla, viiden kerran henkilökohtainen kortti maksaa 40 euroa ja 10 kerran kortti 70 euroa. Viiden ja 10 kerran korttia varten tulee ostaa henkilökohtainen älykortti, jonka hinta on 3 euroa. Älykortin hinnasta ei anneta kaupungin alennusta. > Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta.

 ENSI VUONNA KOKOAIKAISELLE ELÄKKEELLE jääville järjestetään kevään aikana neljä neuvontapäivää. Ne ovat keskenään samansisältöisiä ja järjestetään 16.1., 6.3., 10.4. ja 22.5.

Päivän aikana kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta, eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista sekä kaupungin tarjoamasta harrastus- ja virkistystoiminnasta. Tilaisuuksiin voi ilmoittautua Helmen Koulutuskalenterissa.

Helmen Henkilöstö-sivuille on kerätty tietoa muun muassa osa-aikaeläkkeestä ja siitä, mitä pitää tehdä kun harkitsee eläkkeelle jäämistä. Henkilökohtaista apua ja tietoa saa henkilöstökeskuksen eläkeneuvojilta ja virastojen eläkeasiamiehiltä. > Helmi > Henkilöstö > Eläkkeet.

Oppisopimuskoulutukseen  HALUATKO KEHITTÄÄ AMMATTITAITOASI oppisopimuskoulutuksella tai vaihtaa alaa? Tutkintoja on lähes neljä­ sataa, etsi ja löydä omasi. > oppisopimus@hel.fi ja hel.fi/hki/ammatillinen/ oppisopimuskoulutus

Vinkit henkilöstöliikunnasta sähköpostiin

Henkilöstöliikunnan kevätkausi  KEVÄTKAUSI KÄYNNISTYY 7.1. ja päättyy 28.4. Talvilomaviikolla 8 ei ole ohjattuja tunteja. Ilmoittautumiset Helmen Koulutuskalenterista (Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri)

>> Jumppakorttiasiakkaat 11.12. klo 7 alkaen.

Jos haluat jumppakortin kauden alkuun ilmoittaudu 16.12. mennessä. >> Vapaat paikat ja uudet liikuntakurssiilmoittautumiset 12.12. klo 9 alkaen. Myös puhelimitse voi ilmoittautua 12.12. klo 9–11 numeroon 310 87999.

Lisätiedot: Liikunnansuunnittelijat Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh 310 87822 ja Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh 310 87821.

 HENKILÖSTÖLIIKUNNAN TULEVA TARJONTA on mahdollista tilata omaan sähköpostiin liittymällä Liikunta-aktiivit -sähköpostijakeluun. Lähetä yhteystietosi (nimi, virasto sekä sähköpostiosoitteesi – ensisijaisesti työsähköposti) osoitteella henkilostoliikunta@hel.fi. Samaan osoitteeseen voi laittaa viestin, jos haluaa pois jakelusta. > Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta.

Joulukuusen hankintaan  KAUPUNGILLE JOULUKUUSIA TOIMITTAVA Jalo Rautiainen tarjoaa tänäkin vuonna kaupungin henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan). Kuusien hinnat: 1,5 m 24 euroa / 2 m 29 euroa / 2,5 m 34 euroa / 3 m 39,00 euroa. Myyntipaikkana 17.12. alkaen Itäkeskuksen Citymarket tavaratalon aukioloaikoina.

tapahtumia

Vallan kasvot  VALLAN KASVOT – MUOTOKUVIA HELSINGIN KAUPUNGIN KOKOELMISTA -näyttelyssä katsotaan silmästä silmään vallan kasvoja. Virka Galleriassa esillä olevat muotokuvat kunnallisista päättäjistä ovat yleensä piilossa kaupungintalossa yleisöltä suljetuilla käytävillä.

Teoksissa esiintyvät merkittävimmät ja yleisesti tunnetut helsinkiläiset kunnallispoliitikot sitten 1900-luvun alun. Edustusmuotokuva on kuin silta kuvataiteen ja kunnallispolitiikan välillä. Viralliset muotokuvat toimivat ikkunoina myös kaupungin historiaan.

Kokoelman tekijäkaartiin mahtuu niin Suomen taiteen historian suurmiehiä kuin tuntemattomampiakin muotokuvamaalareita. Mukana näyttelyssä on teoksia muun muassa Albert Edelfeltiltä, Eero Järnefeltiltä, Kimmo Kaivannolta ja Elina Brotherukselta. Näyttelyssä on useita teemakokonaisuuksia, jotka antavat vaihtelevia näkökulmia sekä muotokuviin, taiteilijoihin, politiikkaan että vallan käyttäjien tiloihin. Vapaa pääsy.

Elina Merenmies: Pekka Korpinen

30

Helsingin henki | joulukuu 2013

> Virka Galleria, Sofiankatu 1, 20.11.–12.2. > virka.fi

Pekka Sauri

Ristikko nro 6/2013 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 24.1. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 24.1. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Katja Ikonen, Matti Liukkonen, Merja Araneva, Jaana Saarinen ja Sirkka-Liisa Antman.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | joulukuu 2013

31

06

Helsingin henki kuva PAULA KUKKONEN

2013

En levande tvåspråkig stad vai pakkoruotsia… joulukuu–helmikuu 2014

7.–22.12.

TUOMAAN MARKKINAT

{ uusi duuni }

Taidemaailman huipulla

32

KUKA: Maija Tanninen-Mattila AMMATTI: museonjohtaja TÖIHIN: 1.11.

TOIMIPAIKKA: Taidemuseo

Mitkä ovat museonjohtajan keskeiset tehtävät?

Johdan taidemuseon toimintaa ja virastoani. Taidemuseon näyttelyt ovat esillä kahdessa toimipisteessä: Tennispalatsissa ja Kluuvin galleriassa.

Helsingillä on 9 000 teoksen taidekokoelma.

Mitä teit aikaisemmin?

Johdin Ateneumin taidemuseota, ja sitä ennen Helsingin Taidehallia. Taidemuseo on tuttu paikka, sillä työskentelin täällä eri tehtävissä 15 vuoden ajan. On kuin olisin palanut kotiin.

Millainen on työyhteisösi?

Työyhteisöni koostuu hyvin erilaisista museoammattilaisista. Olemme pieni työyhteisö, ja projektikohtainen tiimityöskentely on arkeamme.

Mitä tapahtuu Tennispalatsille ja Meilahden taidemuseolle?

Tennispalatsi on ison muutoksen edessä. Museo suljetaan ensi vuoden kesällä, ja lähes vuoden kestävän remontin jälkeen se avataan uljaampana kuin koskaan. Meilahden taidemuseon näyttelytoiminta on siirtynyt kokonaan Tennispalatsiin.

Kulttuurien museon muutettua Kansallismuseoon taidemuseo saa siltä vapautuvat tilat: näyttelytilat kaksinkertaistuvat. Taidemuseo ottaa näkyvämmin haltuun Tennispalatsin aulatiloja ja tarjoaa yleisölle taidetta eri muodoissa.

Helsingin henki | joulukuu 2013

Mikä on taidemuseon tulevaisuus?

Se näyttää valoisalta, sillä Kampin alue on muotoutumassa todelliseksi museokeskittymäksi. On innostavaa olla mukana tässä kehityksessä! Tässä hienossa seurassa Tennispalatsin taidemuseo antaa oman persoonallisen lisänsä, sen tulisi olla kaupunkilaisten katu-uskottava taidemuseo.

Miten Tennispalatsi jatkossa sijoittuu kaupungin muuhun museotarjontaan?

On tärkeää, että kaupungissa museot ovat kaikki erilaisia, oman erityisen persoonallisen äänensä omaavia. Me voimme esitellä myös design- ja arkkitehtuurinäyttelyitä tai populäärikulttuurin ja korkeakulttuurin rajapintaa. Nykytaide ja kansainvälisyys ovat näyttelyiden lähtökohtana.

Mitä yhteistyötä teette muiden virastojen kanssa?

Yhteistyö sivistystoimen virastojen kanssa on luonnollista: tarjoamme kulttuuritapahtumia ja haluamme tehdä monipuolista yhteistyötä mahdollisimman monen viraston kanssa.

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?

Tulevien vuosien näyttelyohjelmisto pitää lyödä lukkoon pian. Taidemuseon brändi tarvitsee tuuletusta, ja markkinointi ja viestintä vahvistamista.

Porukalla ryhdymme rakentamaan uuden Tennispalatsin tarjoamaa museokokemusta.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Rönsyilen kaupungilla: lueskelen kahviloissa, käyn taidegallerioissa ja tutustun jatkuvasti muuttuvaan kotikaupunkiini jalan.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Töölössä. Kulkuvälineeni on raitiovaunu.

Perinteiset käsityömarkkinat täyttävät Senaatintorin. > visithelsinki.fi

11.12.

ASUKASILTA Jätkäsaaren rakentamisesta ja liikenteestä järjestetään Huutokonttorissa asukasilta klo 18. > facebook.com/jatkasaari

14.12.

STUDIO RUNO Ulkomaisten muusikkojen monikulttuurinen joulukonsertti. > caisa.fi

15.12.

SEURASAAREN JOULUPOLKU Lapsiperheille Seurasaaressa klo 13 –17 ilmainen joulutapahtuma, missä kurkistetaan vanhan ajan jouluun ja satuihin. > joulupolku.net

31.12.

UUDENVUODEN VASTAANOTTO Vuoden vaihtumista juhlitaan Senaatintorilla, missä on musiikkiesityksiä, taikuutta ja ilotulitus. > visithelsinki.fi

13.1.

OPPII SE AIKUINENKIN! Suomenkielisen työväenopiston luennolla klo 18.30–20 pohditaan oppimisen merkitystä eri elämänvaiheissa. > hel.fi/tyovaenopisto

12.2.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina ovat kaupungin kulttuuri ja vetovoima, kirjastojen luku- ja musiikkineuvonta, Helmen työtilojen hyödyntäminen, mielenterveystalo ja uusiutuvan energian pilottihanke.