HESY-lehti 2/2016

HESY JÄSENLEHTI | MEDLEMSBLAD 2/2016

Katja Kettu:

”MATKOILLA MUUT KIRJAILIJAT PUHUVAT LAPSISTAAN, MINÄ KISSOISTANI.”

YLEISKAAVAEHDOTUS SYNNYTTI

PRO TUOMARINKYLÄ -LIIKKEEN

TÄSSÄ LEHDESSÄ Pääkirjoitus | Ledaren 3

Hallitus esittäytyy 10

Tarkista kunkin toimipisteen aukioloajat internetsivuilta www.hesy.fi

JÄSENMAKSU | MEDLEMSAVGIFT

Suomesta maailmalle – eläinsuojelua yli rajojen 18 Toisten historia – rinnakkaistodellisuuksia 22 Sanaristikko 24 Lukunurkka 25 • Kuonon kosketus • Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä • Kissat kahvilassa • Kissojen kahvilan värityskirja

Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu HESYn tilille. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. | Bli medlem genom att betala medlemsavgiften till HESYs konto. Skriv ditt namn och adress som meddelande.

Lipaskeräysliike 28 Trimmaamo Ainiku toivottaa karvakamut tervetulleiksi

Aikuisjäsen | Vuxenmedlem 25 € Nuorisojäsen (alle 18 v.) | Juniormedlem (under 18 år) 15 € IBAN: FI11 1745 3000 1300 31

Team Rokka etulinjassa norsujen puolesta 29

KOIRATALON AVUSTUSTILI HUNDHUSETS DONATIONSKONTO IBAN: FI86 1572 3000 410019

Muista merkitä viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä vaihtoehtoisesti viitenumeroa 100586.

ELÄINSUOJELUKESKUKSEN PERUSKORJAUSTILI KONTO FÖR GRUNDRENOVERING IBAN: FI60 2001 1800 133194 Rahankeräysluvan numero POL-2015-9304 Rahankeräyslupa ajalle 1.1.–31.12.2016

KIITOS YHTEISTYÖKUMPPANEILLEMME Seuraavat yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet HESYn toimintaa.

Sponsorien ansiosta rahamme ovat riittäneet paremmin!

GENREWEAR • JUNGLE JUICE BAR • KESKO • LEMMIKKIKULMA • MUSTI JA MIRRI -liikkeet • ROYAL CANIN • SALEDUCK.FI • TUKO LOGISTICS • Suuret kiitokset myös kaikille uusille ja vanhoille eläinkumppaneillemme!

HESYn tuotekuvasto 32

JÄSENLEHTI MEDLEMSBLAD 2/2016 PÄÄTOIMITTAJA | CHEFREDAKTÖR Hannele Luukkainen TOIMITUSSIHTEERI | REDAKTIONSSEKRETERARE Erja Veivo TAITTO | ART DIREKTOR Anne Haapanen ja Satu-Tuulia Oksanen KANSIKUVA | PÄRMBILD Sarri Kukkonen ILMOITUSMYYNTI | ANNONSFÖRSJÄLNING Minna Lahti: minnalahti@hotmail.com ILMOITUSHINNAT | ANNONSPRISER 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € TOIMITUKSEN OSOITE Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki REDAKTIONENS ADRESS Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsbland, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors LEHTI ILMESTYY kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

TIDNINGEN UTKOMMER två gånger om året, på våren och på hösten.

PAINOS | UPPLAGA 3100 kpl / 3100 st.

PAINOPAIKKA | TRYCKERI W Production OÜ

IR AM

DJURSKYDDSCENTRALEN

Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors Tel. (09) 54200 100, fax (09) 54200 142 LOPPTORGET Skogsbäcksvägen 25, 00630 Helsingfors ARVBODEN Backasgatan 34, 00550 Helsingfors

Ammattina linnut 16

E R

Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki Puh. (09) 54200 100, faksi (09) 54200 142 KIRPPUTORI Metsäpurontie 25, 00630 Helsinki PERINTÖPUOTI Mäkelänkatu 34, 00550 Helsinki

KODITTOMIEN ELÄINTEN AVUSTUSTILI FÖR DJURENS VÄL IBAN: FI09 2001 1800 113063

OF

Eläinoikeudet oppiaineiden osaksi 14

ELÄINSUOJELUKESKUS

O

Karvakuonot päiväkodissa 8

Kirjailijan kallisarvoinen kissakolmikko 12

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Minna Lahti Seija Paakkola-Kuusinen

TU

K Y LÄ

Yleiskaavaehdotus synnytti Pro Tuomarinkylä -liikkeen 4

IN AR

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Martti From Jarmo Kelo Satu Kouvalainen Tiina Larsson varapuheenjohtaja | viceordförande Sirpa Paakkola Kirsi Sharma

PRO

M

Puheenjohtaja Ordförande Hannele Luukkainen

PÄÄKIRJOITUS | LEDAREN

HANNELE LUUKKAINEN puheenjohtaja | ordförande

Suden hetki

Vargtimmen

SUOMESSA KUTEN KAIKISSA MUISSAKIN MAISSA eläinten elämä on täysin ihmisistä riippuvaista. Eläimet voivat joko hyvin tai huonosti ihmisten vallassa. Pelkkä ihmisten hyväntahtoisuus ei riitä eläinten hyvinvoinnin takeeksi, siihen tarvitaan kattava ja napakka eläinsuojelulaki.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on väsätty ja väännetty jo monta vuotta, eikä loppua ole vieläkään näkyvissä. Kaiken aikaa siinä on törmätty eturistiriitoihin eläinten hyväksikäyttäjien ja eläinsuojelijoiden välillä. Tuottajapuolen edunvalvojat ovat tiukkoina, jotta voisivat jatkossakin pitää eläimiä tuotantokoneiston osina ja saada eläimistä irti maksimituotoksen minimipanoksin.

Eläinsuojelijat puolestaan katsovat asioita eläinten näkökulmasta, eläimet kun eivät itse voi antaa lausuntojaan eduskunnalle.

Kun eläinsuojelulakia uudistetaan korkeintaan parinkymmenen vuoden välein, sitä ei voi säätää vain tämän hetken näkemysten varaan, koska silloin se on auttamattomasti vanhentunut jo voimaan tullessaan. On osattava ennakoida tuleva kehitys niin tuotantoeläinten pidossa kuin lemmikkienkin hoitamisessa, jotta eläinten hyvinvointi voidaan taata myös tulevaisuuden muuttuneissa olosuhteissa.

I FINLAND LIKSOM I ALLA ANDRA LÄNDER är djurens liv helt

beroende av människan. Djuren mår antingen bra eller dåligt i människans välde. Enbart människors välvilja räcker inte till som garanti för djurens välbefinnande, till det behövs en omfattande och koncis djurskyddslag.

Man har redan under många års tid hållit på och arbetat med en helhetsreform av djurskyddslagen, och slutet är ännu inte nära. Under hela tiden har man stött på intressekonflikter mellan djurens utnyttjare och djurskyddarna. Producentsidans lobbyister är benhårda, så att de kan fortsätta att hålla djuren som delar av produktionsmaskineriet och få ut en maximal avkastning av djuren med en minimal insats. Djurskyddarna i sin tur ser sakerna ur djurens perspektiv, eftersom djuren inte kan ge sina uttalanden till riksdagen.

Eftersom djurskyddslagen förnyas högst vart tjugonde år, kan man inte stifta den enbart utgående från nuvarande ställningstaganden, för då är den ohjälpligen föråldrad redan då den träder i kraft. Man måste kunna förutse den framtida utveckligen för skötseln av såväl produktionsdjur som keldjur, så att djurens välbefinnande kan garanteras även i framtiden under de förändrade omständigheterna.

HISTORIA ON OSOITTANUT, että ihmisen mielikuvitus on raja-

ton silloin, kun tavoitellaan taloudellista etua eläinten avulla. Kuka olisi vajaa sata vuotta sitten osannut aavistaa, että ihminen keksii tunkea kanat häkkeihin, sitoa lehmät parsiin tai vangita ketut ja minkit häkkeihin ja että näistä tuotantotavoista tulee muutamassa vuosikymmenessä normi vain siksi, että niistä saadaan enemmän rahaa? Tai kuka olisi arvannut, että kissoja ja koiria jalostetaan niin pitkälle, että ne eivät pysty hengittämään tai synnyttämään normaalisti? Tai kuka olisi voinut kuvitella, että Suomeen lennätetään vapaudesta pyydystettyjä delfiinejä sirkuspelleiksi? Viimeisin villitys on käyttää Rion kesäolympialaisiin osallistuvilla ratsastushevosilla niin kireitä turpahihnoja, että ne eivät pysty reagoimaan kovakouraiseen ratsastamiseen.

Onneksi luomutuotannon osuus Suomenkin maataloudesta on hyvässä kasvussa, ja onneksi turkiksia ei kukaan valistunut ihminen enää kehtaa käyttää. Ja onneksi Tampereen delfinaariokin on päätetty sulkea. Tosin delfiineillä ei ainakaan viimeisten uutisten mukaan ole vieläkään edessään eläkepäiviä vapaudessa. Ja onneksi nykyisellä netti- ja EU-aikakaudella tieto kulkee ja eläinten oikeudet eivät enää ole vain meidän aktiivisten eläinsuojelijoiden agendalla. Yhä useammat ihmiset eivät hyväksy eläinten kaltoinkohtelua.

Suomi ei todellakaan ole mikään eläinsuojelun mallimaa. Monissa maissa esimerkiksi turkistarhaus on kokonaan kielletty. Eri maiden parhaista käytännöistä on saatavissa helposti tietoa, joka on istutettavissa oman maan lainsäädäntöön, jos vain tahtoa löytyy.

NYT SUOMELLA OLISI todella mahtava tilaisuus olla esimerk-

kimaa edistyksellisimmän eläinsuojelulain säätäjänä. Miksi tyytyä perässähiihtäjän rooliin, kun itse voisi olla ladunavaaja? Siksi meidän eläinsuojelijoiden on nyt yhdistettävä voimamme ja lobattava ministereitä, kansanedustajia ja muita poliittisia päättäjiä, jotta hekin oivaltaisivat tämän ainutlaatuisen tilaisuuden. Juuri nyt elämme suden hetkeä, jota ei saa päästää ohi.

HISTORIEN HAR VISAT att den mänskliga fantasin är gränslös när man eftersträvar ekonomisk vinst på djurens bekostnad. Vem skulle väl för mindre än hundra år sedan ha kunnat ana att man kommer på att tränga in höns i burar, binda fast korna i fållor eller fångsla mink och räv i burar och att dessa produktionsmetoder blir normen under ett par decenniers lopp enbart för att de inbringar mer pengar? Eller vem skulle ha gissat att katter och hundar avlas så långt att de inte längre kan andas eller föda normalt? Eller vem kunde ha trott att vilda delfiner som fångats in flygs till Finland för att bli cirkusclowner? Den senaste dårskapen är att använda så hårt spända käkremmar på ridhästarna som deltar i de olympiska spelen i Rio i sommar att de inte reagerar på hårdhänt ridning.

Lyckligtvis ökar de ekologiska jordbruken i Finland bra, och till all lycka täcks ingen upplyst människa längre använda päls.

Och lyckligtvis har man beslutat stänga delfinariet i Tammerfors.

Visserligen kan delfinerna fortfarande inte, åtminstone enligt de senaste nyheterna, se fram emot en pension i frihet. Och lyckligtvis sprids information snabbt i den nuvarande internet- och EU-tidsåldern och djurens rättigheter är inte längre enbart på vår, aktiva djurskyddares, agenda. Allt fler och fler människor accepterar inte att djur behandlas illa.

Finland är verkligen inte ett föregångsland för djurskydd. I många länder är till exempel pälsdjursuppfödning helt förbjuden. Det är lätt att få tillgång till uppgifter om olika länders bästa praxis, som kan implanteras i vårt eget lands lagstiftning, om bara viljan finns.

NU SKULLE FINLAND VERKLIGEN HA en utmärkt möjlighet att vara ett exemplariskt föregångarland när det gäller stiftandet av en progressiv djurskyddslag. Varför nöja sig med rollen som efterföljare, när man själv kan vara föregångare? Det är därför som vi djurskyddare nu måste förena våra krafter för att lobba ministrar, riksdagsledamöter och andra politiska beslutsfattare, så att de också inser detta unika tillfälle. Just nu vi lever i vargtimmen, i sista minuten, som vi inte får låta gå förbi.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

3

TEKSTI | Kati Wikström KUVAT | Pro Tuomarinkylä

Yleiskaavaehdotus synnytti PRO TUOMARINKYLÄ -liikkeen Täydennysrakentaminen uhkaa koira- ja ratsastustoimintaa sekä arvokasta kulttuuri- ja maisema-aluetta. Pro Tuomarinkylä -liike koettaa palauttaa rakentamista ohjaavan yleiskaavan valmisteluun ja nostaa asian kuntavaalien teemaksi.

T

UOMARINKYLÄSSÄ ,

osana viehättävää Helsinkipuistoa sijaitsevat Helsingin parhaiten säilynyt kartanokokonaisuus, kansainvälisesti arvostettu koirakeskus ja Suomen suurimpiin lukeutuva ratsastuskeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan joulukuussa 2012 ja päätti, että kartanon ympäristön täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja sekä ratsastus- että koiratoiminnan jatkuminen on turvattava. Nykyinen yleiskaavaehdotus ei noudata näistä kriteereistä yhtäkään.

Koirakeskuksen toiminta vaakalaudalla Pro Tuomarinkylä -liikkeen puheenjohtaja Anu Heinonen sanoo, että yleiskaavan toteutuessa koirakeskuksen paikalle tulee kerrostaloja.

– Koirakeskuksen tulevaisuus on aivan vaakalaudalla. Investoiminen talkootyönä rakennetun ja huolletun keskuksen ylläpitoon ei olisi enää mielekästä. Samanlaista koiraharrastamisen keskusta ei ole koko Etelä-Suomes4

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

sa. Näin yli 60 000 käyttäjää noin 270 päivänä vuodessa jäisivät kodittomiksi ja tapahtumista Helsinkiin kertyvät tulot saamatta.

Kaupunki on osoittanut yleiskaavassa koirakeskukselle uuden paikan ratsastuskeskuksen vierestä. Osoitettu paikka on kuitenkin liian ahdas ja liikennejärjestelyiltään mahdoton. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koirakeskuksen toimintaa ei turvata vastoin kaupunginvaltuuston nimenomaista päätöstä.

– Pääkaupunkiseudulla on 24 000 koiraharrastajaa, ja koiraharrastus näyttäisi tämän päätöksen perusteella olevan eriarvoisessa asemassa muihin pääkaupunkiseudun harrastuksiin nähden. Harrastamisella tuetaan koirien hyvinvointia.

Lisäksi koira on monelle ihmiselle sosiaalista kanssakäymistä edistävä asia, sillä urbanisoitumisen myötä yksinäisyys on kasvava trendi, Heinonen kuvailee.

Kaupungin täyskäännös yllätti talliyrittäjät Anu Heinonen kertoo, että yleiskaavan toteutuessa myös ratsastuskeskuksen toiminta-alue supistuu merkittävästi. Tuomarinkylässä toimii tällä hetkellä kaikkiaan neljä talliyritystä: kaksi rat-

sastuskoulua ja kaksi yksityistallia, jotka tarjoavat täysihoitopalveluja hevosenomistajille. Maneesipalvelujaan edellä mainituille yrityksille tarjoaa alueella sijaitseva Tuomarinkylän Maneesi Oy. Tuomarinkylän alueella on tällä hetkellä yli 150 hevosta, ja asemakaava mahdollistaa hevosten lukumäärän nostamisen 173:een. Kyseessä on siis Suomen suurimpiin lukeutuva ratsastuskeskus, ja kaupunki on aiemmin nimenomaan halunnut keskittää ratsastustoimintoja Tuomarinkylään.

– Yleiskaava on tullut Tuomarinkylän talliyrittäjille täytenä yllätyksenä. Ratsastusalan yrittäjät saivat vasta päätökseen asemakaavan nojalla toteutetut tallien laajennukset, kun yleiskaavan luonnos julkaistiin ja siitä ilmeni, ettei laajennuksiin sidoksissa olevaa kilpailumaneesia voida yleiskaavan puitteissa toteuttaa. Hankkeista on nykyisellään koitunut huomattavat kustannukset ja laajennuksiin on sitouduttu. Nyt tallien laajennusinvestoinneilta putoaa pohja, Heinonen tuskailee.

Ratsastuskeskuksen yrittäjille kaupungin täyskäännöstä ei ole perusteltu mitenkään. Huomioimatta on jätetty sekin, että tiivis asuinalue ratsutallien kyl-

Tuomarinkylän alueella on tällä hetkellä yli 150 hevosta.

jessä merkitsee vaaratilanteita asukkaille, hevosharrastajille ja muille liikkujille.

– Mikäli yleiskaava toteutuu, ratsastuskeskus ei voi toteuttaa kaivattua valmennus- ja kilpailumaneesia. Lisäksi hevosten hyvinvoinnille erittäin keskeiset maastoratsastusreitit katkeavat rakennusten ja raitiolinjojen vuoksi ja kutistuvat noin kolmannekseen nykyisestä.

Vuoteen 2050 ulottuva yleiskaava ei ota lainkaan huomioon todennäköisesti tiukentuvaa eläinsuojelulainsäädäntöä ja siihen kytkeytyviä lisätilan tarpeita.

Alueella on kolminkertainen suojelustatus Museovirasto on arvioinut Tuomarinkylän kartanoalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi eli RKY-alueeksi. Suojelu koskee laajasti kartanon ympärillä olevaa historiallista peltomaisemaa – ei ainoastaan kartanoa ja sen välitöntä pihapiiriä. Lisäksi Tuomarinkylän alue on osa valtakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyä Vantaanjoen maisema-aluetta ja suojeltu kaiken lisäksi asemakaavalla.

– Voidaan siis todeta, että Tuomarinkylällä on kolminkertainen suojelustatus, sanoo Anu Heinonen.

Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi vaarantaa toteutuessaan Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksen tulevaisuuden.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

5

Yleiskaava on tullut Tuomarinkylän talliyrittäjille täytenä yllätyksenä. Ratsastuskeskuksen yrittäjät ovat toteuttaneet asemakaavaa ja tehneet sen nojalla laajennusinvestoinnit tallirakennuksiin. Nyt yleiskaavaehdotuksesta ilmenee, ettei laajennuksiin sidoksissa olevaa kilpailumaneesia voida toteuttaa.

Asemakaavan ja yleiskaavahankkeen ristiriidat saivat Tuomarinkylän alueen ihmiset aktivoitumaan ja perustamaan Pro Tuomarinkylä -liikkeen.

– Asemakaavassa on suojeltu paitsi ratsastuskeskuksen alue, myös pellot sekä koirakeskuksen ja Siliuksenmäen alueet. Pellot on määritelty erityisalueeksi maanviljelystä ja virkistystä varten. Ne tulee säilyttää avoimena maisematilana. Metsät on määritelty lähivirkistysalueeksi, joka on säilytettävä luonnonmukaisena metsänä.

Yleiskaavalla yritetään muuttaa radikaalisti näitä tulkintoja ja heikentää ratkaisevasti alueen luonto- ja virkistysarvoja. Siitäkin huolimatta, vaikka ympäristöministeriön mukaan RKY-alueiden pitäisi olla alueiden käyttöä suunniteltaessa kaavoituksen lähtökohtana.

– Jos yleiskaava toteutuu sellaisena kuin se on kaavakartassa esitetty, osa RKY-aluetta jää suoraan rakentamisen alle.

Pro Tuomarinkylä Asemakaavan ja yleiskaavahankkeen ristiriidat saivat alueen ihmiset aktivoitumaan ja perustamaan Pro Tuomarinkylä -liikkeen. Se on yhteistyöryhmä, jos6

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

Tuomarinkylän alueella on Suomen suurimpiin lukeutuva ratsastuskeskus.

sa ovat edustettuina Tuomarinkylän ratsastuskeskus, koirakeskus, alueen asukkaat sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttäjät.

Liike kannattaa kaupungin kehittämistä siten, että kasvavan ja kehittyvän kaupungin asukkaille taataan tarvittavat harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet.

Liike teki yleiskaavahankkeeseen vastaehdotuksen, jossa Vanhaa Tuusulantietä siirrettäisiin välillä Tuomarinkyläntie–Laamannintie. Kompromississa kaikki osapuolet olisivat voittaneet.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.6.2016 ehdotus lakaistiin maton alle. Kaupunki sai Tuomarinkylästä kaikkiaan 580 muistutusta. Se on noin 40 prosenttia kaikista yleiskaavaehdotuksista jätetyistä muistutuksista.

Vielä voi vaikuttaa Pro Tuomarinkylä -liike kehottaa kaupunkilaisia olemaan nyt aktiivisia ja vaikuttamaan.

– Seuraavaksi yleiskaavaa käsittelee kaupunginhallitus. Tämän jälkeen kaava menee vielä kaupunginvaltuustoon,

joka päättää siitä lopullisesti. Yleiskaavan ratkaisut ovat herättäneet todella voimakasta vastustusta eri puolilla Helsinkiä. Kuitenkaan kaupunkilaisia ja omien alueidensa asiantuntijoita ei ole haluttu kuunnella, joten on todennäköistä, että kaava saa lainvoiman vasta pitkien oikeuskäsittelyjen jälkeen, Heinonen sanoo.

Kaavaan voi vielä vaikuttaa. Pro Tuomarinkylä aikoo olla tiiviisti yhteydessä kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniin.

– Kannustamme kaikkia helsinkiläisiä tutustumaan kuntalaisaloitteeseen, joka tähtää siihen, että yleiskaava palautetaan valmisteluun ja siitä tehdään teema seuraaviin kuntavaaleihin. Kyse on paitsi kaavasta myös noin 60–70 miljardin euron investointiohjelmasta, johon äänestäjien täytyy voida ottaa kantaa vaaleissa. n Lisätietoja www.tolkkuakaavaan.org Lähde www.tuomarinkyla.com

Museovirasto on arvioinut Tuomarinkylän kartanoalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi eli RKY-alueeksi.

Raakaruokinnan erikoisliike

Espoo, Mankkaa Helsinki, Pukinmäki Vantaa, Tammisto

www.murrenmurkina.com HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

7

Karvakuonot

PÄIVÄKODISSA Koirapäiväkoti Hyggebossa riittää vilinää ja vilskettä. Punavuoressa sijaitsevissa toimitiloissa on päivittäin hoidossa noin kymmenkunta koiraa.

Omistajat tuovat koiransa hoitoon pidempien työpäivien tai harrastusiltojen ajaksi, jottei rakkaan lemmikin tarvitse tylsistyä yksin kotona.

TEKSTI | Anni Hammarén KUVAT | Tuomas Kaisti

P

irlanninterrieri heiluttaa häntää vimmatusti toimistoon johtavan lapsiportin takana.

– Ehkä me otetaan Calle sisään toimistoon haastattelun ajaksi. Se niin tykkää olla ihmisten seurassa, koirapäiväkoti Hyggebon perustaja Pii Honkaniemi naurahtaa.

Koirapäiväkoti Hyggebo on Punavuoressa toimiva koirille tarkoitettu päivähoitopaikka. Pii Honkaniemi perusti koirapäiväkodin vuonna 2012 siskojensa kanssa. Tuolloin koirien päiväkodit olivat Suomessa vielä melko tuntematon konsepti. Honkaniemellä on kaksi omaa koiraa, ja idea koirien päivähoitopaikasta sai alkunsa naisen omista tarpeista. Työn, harrastusten ja koiri8

UNARUSKEA

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

en hoidon yhteensovittaminen voi toisinaan olla hankalaa. Honkaniemen koirat Ada ja Hertta ovatkin tuttuja kuonoja Hyggebossa.

Lapsiportin takana touhottaa myös muita koirapäiväkodin vakioasiakkaita.

Päiväkodissa saattaa olla kerrallaan jopa yhdeksän koiraa, joista useimmat ovat käyneet päiväkodissa viikoittain jo vuosien ajan.

– Suurin osa on kanta-asiakkaita. Se onkin hyvä, koska koiria on helpompi hallita, kun ne tuntevat toisensa, Honkaniemi toteaa.

Honkaniemen siskosten lisäksi Hyggebossa työskentelee kolme muuta työntekijää. Kaikki kolme ovat valmistuneet tai valmistumassa pieneläinhoitajiksi. Päiväkodissa käy viikoittain myös koirahieroja. Lisäksi siellä tarjo-

taan ruokavalioon liittyvää neuvontaa sekä erilaisia koirakursseja, kuten tottelevaisuuskoulua ja rally-tokoa.

Asiakkaina uraihmisiä ja rescue-koiria Ketkä sitten vievät koiriaan päiväkotiin? Honkaniemen mukaan iso osa asiakkaista on yritysjohtajia, koirien ”yksinhuoltajia” tai muita kiireistä arkea viettäviä ihmisiä, joilla työpäivät saattavat venyä ja jotka eivät halua jättää koiraa pitkiksi ajoiksi yksin. Hyggebossa käy myös ulkomailta adoptoituja rescue-koiria, jotka ovat tottuneet elämään laumassa. Tällaisia koiria yksin oleminen saattaa ahdistaa ja pelottaa, ja koirapäiväkoti tarjoaa helpotusta niin omistajien kuin koirienkin arkeen.

KOIRAPÄIVÄKOTITOIMINTA OLISI LUVANVARAISTETTAVA Eläinsuojelulainsäädännön mukaan ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus aluehallintovirastoon. Koirien ja kissojen pitoa, josta tulee tehdä ilmoitus, ovat:

Vaikka Hyggebossa käy monenmoisia koiria erilaisista taustoista, kaikkia päiväkodin koira-asiakkaita yhdistää leikkimielisyys ja halu touhuta yhdessä laumana. Toisten koirien ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen onkin yksi ehdoista, joita koirapäiväkodissa käyviltä asiakkailta edellytetään. Tämän lisäksi rokotusten tulee olla ajan tasalla eikä koira saa olla liian haukkuherkkä, etteivät muut koirat stressaannu.

Päivän aikana Hyggebon koirat ruokitaan, niiden kanssa käydään ulkona ja ne pääsevät leikkimään niin ihmisten kuin muiden koirien kanssa. Joskus omistajat pyytävät, että koiria harjataan tai että niiden kynnet leikataan.

Jokaisen koiran yksilölliset tarpeet otetaan päiväkodissa huomioon. Irlanninterrieri Calle rakastaa leikkiä pallolla,

kun taas Rambo-mäyräkoira viihtyy sylissä ja heittäytyy tuon tuosta selälleen maharapsutuksien toivossa.

Osalla Hyggebossa käyvistä koirista on erityisruokavalio ja lääkitys. Päiväkodin tiloihin kuuluu ison leikkisalin lisäksi muutamia pienempiä huoneita.

Niissä lääkitysten ja erityisruokien antaminen käy näppärästi, kun muu lauma ei ole nuuskimassa jaloissa.

Kellon lähestyessä kolmea koirapäiväkoti Hyggebossa vallitsee rauhaton odotus. Koirat muistavat, että kotiinlähdön aika alkaa olla käsillä. Pian ensimmäiset tutut kasvot kurkkaavatkin jo ovesta sisään, ja Rambo-mäyräkoira säntää ovelle tervehtimään omistajaansa. Vaikka koirilla on mukavaa päiväkodissa, ei mikään voita sitä riemua, kun saa lähteä oman ihmisen kanssa kotiin. n

• koirien tai kissojen säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen • se, kun koirien tai kissojen omistajalla tai haltijalla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet ainakin yhden kerran • koirien tai kissojen hoitoon, säilytykseen tai koulutukseen ottaminen, jos samanaikaisesti ja säännöllisesti otetaan hoidettavaksi, säilytettäväksi tai koulutettavaksi vähintään kuusi yli viiden kuukauden ikäistä koiraa tai kissaa • muu vastaava ammattimainen tai laajamittainen koirien tai kissojen pito.

Hyggebossa koirien pitoon liittyvä kuuden tai yli kuuden koiran määrää koskeva ilmoitusvelvoite ei alkuaikoina täyttynyt, mutta yritys teki toiminnastaan vapaaehtoisesti ilmoituksen aluehallintovirastolle. Paikalla on käynyt siis jo heti koirapäiväkodin perustamisesta lähtien säännöllisesti eläinsuojelutarkastaja.

– Itse toivoisin, että koirapäiväkotitoiminnasta tulisi luvanvaraista.

Säännöllisillä tarkastuksilla varmistetaan eläinten hyvinvointi, kuten esimerkiksi se, että tilat ovat turvalliset ja hoitajat ja muu henkilökunta asiansa osaavia, sanoo Hyggebon perustaja Pii Honkaniemi.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

9

HESYn

JARMO KELO_ varsinainen jäsen

UUSI HALLITUS

esittäytyy

toiminnanjohtaja ”Tärkein lähivuosien tavoitteeni on uuden eläinsuojelukeskuksen rakentaminen, mikä parantaa huomattavasti pääkaupunkiseudun eläinsuojeluun liittyvien asioiden hoitoa. Tarkoituksena on rakentaa myös erillinen karanteenirakennus pieneläimille, ja tämä palvelisi koko Suomea.”

TEKSTI | Erja Veivo

H

ESYLLE VALITTIIN yhdistyksen

vuosikokouksessa 30.4.2016 kokonaan uusi hallitus, kun vanha hallitus erotettiin. HESYn puheenjohtajaksi valittiin Hannele Luukkainen, joka on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana jo vuosina 1986–2014. Yhdistyksen hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Martti From, Jarmo Kelo, Satu Kouvalainen, Tiina Larsson, Sirpa Paakkola ja Kirsi Sharma. Varajäseniksi tulivat valituiksi Minna Lahti ja Seija Paakkola-Kuusinen.

Esittelemme tällä aukeaHANNELE LUUKKAINEN_ malla HESYn uuden hallitukhallituksen puheenjohtaja sen jäsenistöllemme. Kaikilta valtiotieteen lisensiaatti, ekonomisti hallituksen jäseniltä kysyttiin seuraavaa: Mihin Suomessa ”Ensimmäiseksi aion paneutua ja itse asiasvallitsevaan eläinsuojeluonsa olen jo paneutunutkin eläinsuojelulain kokogelmaan aiot ensimmäiseksi naisuudistukseen. Eläinsuojelulaissa säädetään paneutua, miten ja miksi? kaikkien eläinten hyvinvoinnista. Nykyinen laki Ohesta voitte lukea heidän on vanhentunut, lepsu ja väljä.” vastauksensa ja näette kysyLuukkaisen vastuualueet HESYn hallitukmykseen vastanneiden hallisessa ovat yhteiskuntasuhteiden hoitaminen tuksen jäsenten vastuualueet sekä yhdistyksen viestintä. Hän toimii myös sekä koulutus- ja/tai ammatHESYn jäsenlehden päätoimittajana. titaustan.

SATU KOUVALAINEN_ varsinainen jäsen VT varatuomari, lakimies • DIF – Directors’ Institute Finland (Hallitusammattilaiset) ry:n, Fiban ry:n ja kansainvälisen verkkopalvelu Boardion jäsen ”Olen huolestunut siitä, kuinka kotieläimiä kohdellaan kotioloissa, kuinka monella on mahdollisuus hoitaa kotieläimiään ja milloin niin sanottu huostaanotto olisi tarpeen. Väitän, että yhteiskunnan kovat olot heijastuvat lapsiin, vanhuksiin ja ylipäätään perheisiin ja sitä kautta lemmikkieläimiin. Monet – juurikin koirat – saattavat olla hyvin aggressiivisia, koska niiden hoito on huonoa ja ihmiset voivat pahoin. Olen aiemmin eri yhteyksissä todennut, että ’eläinten myrkytystapaukset’ ovat käsittämättömiä. On vaikea käsittää sitä, miten ihmiset projisoivat omaa pahaa oloaan viattomiin luontokappaleisiin.”

Kouvalainen vastaa HESYn varainhoidosta.

10

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

KIRSI SHARMA varsinainen jäsen henkilöstöneuvottelija, perheyrittäjä ”Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mihin sitoutuvat, kun ottavat kotiin lemmikin. Koirien kanssa on mentävä ulos, satoi tai paistoi, ja ne vaativat omistajaltaan säännöllisiä rutiineja ja läsnäoloa. Kissat voivat hyvinkin elää parikymmentä vuotta, ja vaikkei niitä tarvitse päivittäin ulkoiluttaa, on kissassakin toki hoitamista kuten kaikissa muissakin lemmikeissä. Lasten mankuminen tai söpö kuva ei voi olla perustelu lemmikin hankintaan hetken huumassa, vaan päätös on tehtävä harkiten: omaan elämäntilanteeseen parhaiten soveltuvan lemmikin sekä rodun valintaan kannattaa panostaa. Syksyn kynnyksellä on erityisen ikävää lukea kaikista niistä kesäkissoista, joille ihmiset eivät ole suoneet turvaa talvelta kotonaan. Nämä lemmikkiasiat ovat erityisen lähellä sydäntäni, ja siksi toivonkin, että toimimalla HESYn kautta voin osaltani lisätä tietoutta ja ymmärrystä siitä omistautumisesta, jota lemmikin ottaminen ja hoitaminen edellyttää.”

Sharma toimii HESYn hallituksessa henkilöstöhallinnon vastuuhenkilönä.

SIRPA PAAKKOLA varsinainen jäsen kasvatustieteen kandidaatti, liiketalouden tradenomi, ammatillinen opettaja • päiväkodin johtaja • suorittaa työnsä ohella johtamisen ammattitutkintoa ”Uudet eläintilat ovat ehdottoman tärkeät. Siihen asti on varmistettava, että tällä hetkellä HESYn käytössä olevissa vanhoissa eläintiloissa pystytään kiinnittämään huomiota eläinten kanssa seurusteluun. Erityisesti kissojen tulee saada tilaa liikkua ja leikkiä ihmisen kanssa.

Uusien kotien löytymisen yhdistyksen hoidossa oleville eläimille on oltava nopeampaa ja tehokkaampaa.”

Paakkola on HESYn varainhankinnan vastuuhenkilö.

TIINA LARSSON hallituksen varapuheenjohtaja kasvatustieteen maisteri, EMBA • Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen toimialajohtaja • hallituksen puheenjohtaja Libris Oy:ssä ”Suurin ja merkittävin eläinsuojeluteko minun osaltani on antaa aikaani ja osaamistani HESYn käyttöön.”

MINNA LAHTI varajäsen tiedottaja (MTi), suuntautumisena markkinointiviestintä • työskentelee digimarkkinoinnin ja viestinnän parissa Huaweilla • toimii vapaa-ajallaan Mayor’s Gymin / Mayors ry:n puheenjohtajana (vuodesta 2010) ja Mayor’s Gym -luomuruokapiirin aktiivina • Espoon varhaiskasvatusjaoston varsinainen jäsen (SDP) ”Vietin nuorempana kaikki kesät ja lomat tätini maatilalla, ja tästä jäi rakkaus lehmiin. Se on herättänyt huolen tuotantoeläinten olosuhteista. Suurimmalla osalla tuotantoeläimistä ei todellakaan ole niin ihanteellisia oloja kuin meidän lemmyköillämme. Luomun ja free range -tuotannon yleistyminen luo onneksi toivoa paremmasta tulevaisuudesta – toimin aktiivisesti tämän edistämiseksi.”

Lahti vastaa HESYllä Yhdyskunnantiellä sijaitsevan eläinsuojelutalon kiinteistöstä ja autosta. Lisäksi hän avustaa mm. tietoliikenneasioissa ja vastaa HESYn kiinteistöjen isännöinnistä.

11

Kirjailijan KALLISARVOINEN KISSAKOLMIKKO Kirjailija Katja Kettu on puolustanut eläinten oikeuksia jo nuoruusvuosistaan lähtien. Nykyään taitavan kynänkäyttäjän kodin on valloittanut kolmen pelastetun kissan eloisa poppoo. Harva lienee huomannut, että katit seikkailevat myös kirjailijan teoksissa.

TEKSTI | Anne Kantola

O

VEN avautuessa vaalea häntä vilahtaa jalkojen edestä. Maukaisu kuuluu perästä. Kenkiä pois ottaessa utelias silmäpari vilkuilee nurkalta, ja kohta jo tummanharmaa häntä kiemurtaa farkun lahjetta pitkin. Kirjailija Katja Ketun kotona ei voi erehtyä siitä, ketkä tulevat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

Helsingin Eirassa asuvan Ketun kotoa löytyy kolmelle kissalle tilaa temmeltää. Korkeat kirjahyllyt ja vaatekaapit muuntautuvat seikkailukentiksi, kun nuorimmaiset kissat Petja ja Rimma kunnolla innostuvat.

Kaikki kissat ovat löytöeläimiä. Ketulle tämä oli itsestäänselvyys.

– Kolme vuotta sitten menin HESYlle katsomaan löytökissoja. Eläimiä oli paljon, ja tuntui, että haluan pelastaa kaikki kotiini, mutta sitten näin Amalian. Se oli poloisimman oloinen kissa koko talossa, ja heti tiesin, että tuo tulee meille.

Kuten niin monen muunkin kodittoman eläimen kohdalla, Amaliankin turkki oli aluksi huonossa kunnossa, koskettaminenkin pelotti kissaa. Amalialla oli hypoallergia, ja sen ruokavaliosta piti pitää tarkkaa huolta.

Nyt Ketun rapistellessa ruokapussia loikkaa makuuhuoneesta keittiöön täysin erilainen Amalia. Harmaa turkki on kuin näyttelykissalla konsanaan.

– Ruoaksi kelpaa nykyään pelkästään Latz – ja senkin pitää olla pussista, naurahtaa Kettu.

OFER AMIR

Pelastetut pennut Kun Amalia oli tottunut uuteen kotiinsa ja näytti selvästi viihtyvän, heräsi Ketulla ajatus siitä, pitäisikö kissalle kuitenkin hankkia kaveri.

– Tilasta ei ole puutetta, ja kun kuitenkaan itse ei voi koko aikaa olla kotona, tuntui hyvältä, että Amaliallakin olisi seuraa.

Niinpä Kettu päätyi Viikin löytöeläintalolle katsomaan kissoja. Hän kiinnostui Rimmasta. Se oli tuolloin vasta nimetön pentu, jonka oli Viikissä kuitenkin ajateltu sopivan parhaiten ainoaksi kissaksi lapsiperheeseen. Niin Kettu lähti katsomaan toista koditonta kissaa lähistölle. Myös Petja oli vielä aivan pentu, emoa ei näkynyt lähettyvillä 12

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

missään. Petjaa pidettiin kylpyhuoneen kaapissa, ja kun Kettu ilmestyi paikalle, kissa ojennettiin hänelle muovipussissa.

– Tiesin heti, että tämä eläinhän ei tänne jää.

Kotiin päästyään puhelin soi. Soitto tuli Viikin löytöeläintalolta.

– Tulisitko tämän kissan kuitenkin hakemaan?

Niin kävi, että sitten kissoja olikin kolme. Rimmasta ja Petjasta kasvoi sydänystäviä. Kaikki kolttoset parivaljakko tekee yhdessä, ja Petjan tehtävänä on nuolla Rimman helposti takkuuntuva pitkä turkki. Kaksikko on täysin erottamaton, ja vaikka aluksi Amalia lähinnä tuhahteli riehakkaille pennuille, on se nyt täysin onnellinen pitäessään yllä jöötä.

Kissat kirjojen henkilöhahmoina Niteitä täynnä olevat kirjahyllyt kiertävät Katja Ketun asunnon keskipistettä, isoa työhuonetta. Kirjoja on pinoittain myös massiivipuisella työpöydällä. Ovet ovat aina avoinna tännekin, mutta tietyt säännöt on olemassa. Kissat eivät saa tassutella kannettavan tietokoneen päällä, eivätkä ne saa kiipeillä verhoja pitkin.

Ketun uusimmasta romaanista Yöperhonen voi tarkkasilmäinen tunnistaa tuttuja hahmoja. Sivuilla seikkailee Petja komilaisena shamaanina, Rimma hevosena ja Amalia kyläläisen roolissa.

– Kirjoittaminen on kuitenkin loppupeleissä tosi yksinäistä työtä. Kun sitä tekee kotona, niin ovathan nämä kissat aina siinä seurana ja tietynlaisena apuna.

Kirjailijan koko koti on näkyvästi kissojen aluetta. Leluja ja nukkumisalustoja näkyy jokaisessa huoneessa. Kissojen pitäminen kurissa voi olla välillä vaikeaakin. Suurena mekkoharrastajana Kettu on muutaman kerran parahtanut ääneen, kun kissat ovat löytäneet rekillä roikkuvat helmat. Ja parasta hupia ka-

KATJA KETUN ARKISTO

Rimma päätyi Ketulle Viikin löytöeläintalolta.

Kirjailijan kissakaverukset.

teille on, kun Kettu aloittaa uuden kirjan suunnittelun levittämällä voipaperiarkkeja pöydille ja kirjoittamalla niille aikajanaa ja hahmojen liikkeitä. Rapinaan mieltyneiden kissojen kanssa on pitelemistä.

Vaikka Kettu tekee töitä pääasiallisesti kotoa käsin, on kirjailijan työ myös matkustamista. Aina matkalle lähtiessään Kettu hankkii hoitajan, joka tulee kotiin hoitamaan kissoja. Petja ja Rimma ovat välillä olleet muuallakin hoidossa, mutta vanhaa Amaliaa Kettu ei halua siirtää kotoa pois.

– Matkoilla muut kirjailijat puhuvat ja ikävöivät lapsiaan ja minä sitten puhelen kissoistani!

Ei eläinmaailman fasismille!

Ketun lapsuudenkodissa Rovaniemellä eläimet ovat aina olleet osa perheen arkea – on ollut niin koiria kuin kissojakin. Tälläkin hetkellä Ketun vanhemmilla on kaksi kissaa, jotka kulkevat mukana niin kahvilaan kuin retkillekin. Lapinkoiransa kanssa Kettu kävi muutaman kerran näyttelyissäkin, vaikka muuten näyttelyelämä ja rotueläimet eivät hänen mielenkiintoaan herätä.

– En pidä ajatuksesta, että eläimiä jalostetaan. Joku joskus sanoi kissojen olevan sijoituskohteita. Mielestäni tuollainen ajattelu on eläinmaailman fasismia.

Kettu ja kissa.

Kettu on joitain vuosia sitten ollut mukana myös Oikeutta Eläimille -järjestön toiminnassa. Eläinten oikeudet ja niiden puolustaminen on ollut hänelle tärkeää nuoruusvuosista lähtien. Kettu on työskennellyt niin ikään vapaaehtoisena hakemalla Virosta rescue-koiria Suomen puolelle. Tällä hetkellä työnteko vie suurimman osan Ketun ajasta, mutta vaikuttamaan ja auttamaan pystyy onneksi monilla tavoilla. Kevään ajaksi Ketun koti muuntui turvapaikaksi myös kahdelle ystävän kissalle, jotka joutuivat evakkoon omistajansa sairaalahoidon ajaksi.

Loma yhdessä hengaillen Olohuoneeseen mennessä pöydältä löytyy kaatunut maljakko. Hetken päästä utelias Rimma tunnustaa syyllisyytensä hypähtämällä pöydälle ihmettelemään, mitä toimittaja oikein vihkoonsa raapustaa. Uskalias Rimma on saanut nimensä Astrid Lindgrenin kirjasta Veljeni Leijonamieli. Kirjassa Rimma on toinen veljesten uskollisista hevosista. Toisen nuorikon nimi tulee venäläisen lastenkirjailijan Eduard Uspenskin posteljooni Petshkin hahmosta, josta muuntautui rakkauden posteljooni Petja. Amalian nimi tulee Amalia armas -lastenlorusta, mutta löytyy kissarouvalta myös vakuuttava sukunimi: Amalia

Kekkonen. Pitäähän raasulle saada vakuuttava sukunimi.

Kettu vietti haastatteluhetkellä, heinäkuun puolivälissä, ensimmäistä kesälomaansa vuosiin. Viimeisin kirjaprojekti – suomensukuisista Amerikan intiaaneista kertova Fintiaanit – vaati kolmen vuoden ajan reissussa olemista. Yhdessä valokuvaaja Meeri Koutaniemen ja toimittaja, dokumentaristi Maria Seppälän kanssa tehty kirja saatiin vihdoin viime kesänä painoon ja sen julkaisua juhlittiin 10.8. Lomaansa Kettu vietti kissojensa kanssa, niin kotona kuin välillä mökilläkin.

Kun Kettu iltaisin käy nukkumaan, asettuu myös kolmikko paikoilleen.

Petja käpertyy lähimmäksi kainaloon, Rimma venyttää itsensä jalkopäähän ja Amalia pitää oman paikkansa kyljessä.

– Tuota yhteistä aikaa ja hengailua minulla tulee aina ikävä, kirjailija sanoo. n

Katja Kettu otti kolme vuotta sitten HESYltä Amalian, joka oli poloisimman oloinen kissa koko talossa.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

13

Eläinten hyvinvointi ja eläinten oikeudet sisällytetään tänä vuonna peruskoulun opetussuunnitelmaan.

Eläinoikeudet OPPIAINEIDEN OSAKSI Syksyllä, kun peruskoululaiset aloittavat jälleen pulpeteissaan puurtamisen, on heillä edessään jotain täysin uutta opeteltavaa: eläinten hyvinvointi ja oikeudet.

TEKSTI | Ida Salo

E

ja eläinten oikeudet sisällytetään tänä vuonna peruskoulun opetussuunnitelmaan pitkän vaikuttamistyön tuloksena.

Opetushallituksen mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattu perusopetuksen arvoperusta ohjaa oppilaita pohtimaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsimään ja toteuttamaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist kertoo ylpeänä, että Suomen uusi opetussuunnitelma on saanut kansainvälistäkin huomiota: olemme Euroopan ensimmäinen maa, joka on sisällyttänyt eläinten hyvinvoinnin ja oikeudet opetussuunnitelmaan. SEY tuottaa aiheesta materiaaleja kouluihin.

LÄINTEN HYVINVOINTI

14

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

– SEY on jo monien vuosien ajan tuottanut kouluille materiaalia eläinten viikon oppaiden merkeissä, ja opettajat ovat vuosi toisensa jälkeen ottaneet materiaalit positiivisesti vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 eläinten viikon koiramateriaalia tilattiin noin 160 000 oppilaalle.

Uskomme, että kokonaisvaltaiselle, kaikkien eläinten hyvinvointia käsittelevällä materiaalille on suuri tilaus, ja SEY vastaa tähän tarpeeseen, kommentoi Lindqvist.

Aivan hetkessä muutosta ei kuitenkaan ole saatu aikaan. Opetusneuvos Teijo Koljonen ja erityisasiantuntija Matti Ranta Opetushallituksesta kertovat, että kymmenen vuoden välein uusittavat opetussuunnitelmat valmistellaan laajan sidosryhmän kanssa. Kyseessä ei ole siis aivan yksinkertainen prosessi.

– Erilaisia työryhmiä oli yli 30. Niissä oli mukana opettajia, opinto-ohjaajia, oppilashuollon henkilöstöä, rehtoreita, opetuspäälliköitä ja sivistystoimenjoh-

tajia, opettajankouluttajia, tutkijoita ja yliopistojen professoreita. Opetussuunnitelmaprosessin ohjausryhmän kautta perusteiden laadintaan saatiin opetusalan ammattijärjestöjen, kuntien, vanhempien, elinkeinoelämän, oppimateriaalikustantajien, Suomen etnisiä ryhmiä edustavien järjestöjen sekä ministeriöiden näkemys, Koljonen ja Ranta valaisevat.

Myös HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen on viimeisen kymmenen vuoden aikana lobannut useampaa opetusministeriä ja heidän erityisavustajiaan niin henkilökohtaisissa tapaamisissa kuin sähköisessä sekä sosiaalisessa mediassa, jotta eläinsuojelu nostettaisiin koulujen opetussuunnitelmiin.

– Nyt määrätietoinen ja pitkäaikainen lobbaus on lopulta tuottanut tulosta. Vanha suomalainen sanonta ”hyvää ei koskaan odota liian kauan” pätee jälleen.

Muutokset voisivat näkyä myös kouluruokailussa. Olisi suotavaa, että kasvis- tai vegaaniruokavalion valinneille oppilaille mahdollistettaisiin laadukas ja monipuolinen kouluruokailu.

Paikallisiin opetussuunnitelmiin voidaan sisällyttää esimerkiksi tuotantoeläinten kohtelu, mikäli koulutuksen järjestäjä niin päättää.

Monen oppiaineen osaksi Opetussuunnitelmassa uudistukset näkyvät biologian, ympäristöopin, elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetuksessa. Kysyttäessä aihepiireistä Lindqvist antaa muutamia esimerkkejä oppiainesidonnaisista sisällöistä: biologiassa voidaan käsitellä tuotantoeläinten hyvinvointia ja kestävää ravinnontuottamista, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa puolestaan pohditaan eläinten hyötykäyttöä eettisestä näkökulmasta. Myös kestävä kuluttaminen soveltuu aiheena useamman oppiaineen sisällöksi.

Koljonen ja Ranta Opetushallituksesta paljastavat eri oppiaineisiin sisältyviksi aihepiireiksi muun muassa biologian ”Kohti kestävää tulevaisuutta”, uskonnon ”Hyvä elämä” sekä elämänkatsomustiedon ”Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus”.

Sisällöltään kaikki eläinten hyvinvointiin liittyvät opetussisällöt eivät ole aivan kevyitä. Esimerkiksi tuotantoeläimistä puhuttaessa herää kysymys, kuinka yksityiskohtaisesti tai perusteellisesti aiheita voidaan lasten ja nuorten kanssa käydä läpi. Opetushallituksen edustajat muistuttavat, että koulutuksen järjestäjällä ja opettajilla on päätäntävaltaa ja mahdollisuus soveltaa aiheen käsittelyä opetustilanteiden mukaan.

– Paikallisiin opetussuunnitelmiin voidaan sisällyttää esimerkiksi tuotantoeläinten kohtelu, mikäli koulutuksen järjestäjä niin päättää. Lisäksi opettaja voi oman harkintansa mukaan ja hyvinkin itsenäisesti ottaa opetuksessaan käsiteltäväksi eläinten hyvinvointiin liittyviä sisältöjä edellyttäen, että opetussuunnitelmien määräykset toteutuvat, Koljonen ja Ranta selventävät.

Muutokset voisivat konkretisoitua kouluruokailussa SEYn nuoriso- ja jäsenyhdistystoiminnan koordinaattori Tiina Lehtovirta uskoo, että aika on muutokselle valmis ja että se myös otetaan hyvin vastaan sekä oppilaiden, vanhempien että opettajien keskuudessa.

– Uskomme, että sekä opettajat että oppilaat ottavat uudistuksen positiivisesti vastaan. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän ja se, että se tulee osaksi perusopetusta, on varmasti myös opettajien ja oppilaiden

näkökulmasta positiivinen edistysaskel, hän vakuuttaa.

Muutokset voisivat näkyä koulutasollakin aivan konkreettisesti esimerkiksi kouluruokailussa. Lehtovirta toivoo, että opetussuunnitelmamuutos tuoreine näkökulmineen kannustaisi kouluja tarjoamaan oppilailleen ja henkilöstölleen laadukasta, eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristönäkökulmat huomioivaa lähiruokaa.

– Toivon erikoisruokavalioitakin kunnioitettavan. Olisi suotavaa, että kasvistai vegaaniruokavalion valinneita oppilaita kuultaisiin ja heille mahdollistettaisiin laadukas ja monipuolinen kouluruokailu.

Kestävän elämäntavan opettamista Lindqvist ja Lehtovirta uskovat opetussuunnitelmamuutoksen olevan osa laajempaa, Suomea ja EU:ta koskevaa huolta eläinten hyvinvoinnista.

– Uskomme vahvasti, että ihmisten kiinnostus eläimiin ja niiden hyvinvointiin on jatkuvassa kasvussa. Tämä tulee myös näkymään ihmisten kuluttajakäyttäytymisessä, erityisesti halukkuudessa panostaa sellaisiin tuotteisiin, joissa eläinten hyvinvointi on otettu esimerkillisesti huomioon. Tuoreen EUmaiden kansalaisille suunnatun kyselyn mukaan huoli eläimistä yhdistää eurooppalaisia ja suomalaisten halu suojella tuotantoeläimiä paremmin on kasvanut EU-kansalaisista eniten.

Opetussuunnitelmamuutoksen todellisia tuloksia voidaan arvioida vasta myöhemmin, muistutetaan Opetushallituksesta. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön porrastetusti 1.8.2016–1.8.2019.

Jo saadun palautteen ja uudistamiseen suhtautumisen perusteella Koljonen ja Ranta ovat kuitenkin hyvin optimistisia ja uskovat sekä opettajien, oppilaiden että vanhempien olevan tyytyväisiä siihen, että eläinten hyvinvointi on otettu osaksi valtakunnallista opetussuunnitelmaa.

– Yleisellä tasolla kestävä elämäntapa ja kestävä tulevaisuus ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa läpileikkaavia teemoja. Näin ollen toiveenamme on, että opetussuunnitelmien uudistaminen kehittäisi oppilaiden tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja tahtoa laaja-alaisesti kestävämpään suuntaan, tiivistävät Koljonen ja Ranta. n HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

15

AMMATTINA

TEKSTI | Saara Kerttula KUVAT | Avescapes Oy

Mitä tehdä, kun lintu eksyy sisätiloihin vaikkapa kauppakeskuksessa tai elintarvikemyymälässä?

Tilanne on hankala niin linnulle kuin ihmisille. Elokuussa 2014 perustettu helsinkiläinen Avescapes Oy auttaa. Sen perustajat ja osakkaat Heikki Eriksson, Petteri Lehikoinen ja Roni Väisänen ovat kokeneita lintuammattilaisia, jotka osaavat pyydystää vääriin paikkoihin eksyneet linnut eläimiä vahingoittamatta.

Miten Avescapes syntyi ja keitä te Avescapesissa olette?

Avescapes syntyi kolmen lintuharrastajakaveruksen ideana. Firmassamme on kolme osakasta (Heikki Eriksson, Petteri Lehikoinen ja Roni Väisänen) ja työskentelemme kaikki yrityksessä. Olemme kaikki tehneet aiemmin erilaisia lintuihin liittyviä töitä hyvin paljon, ja yrityksen perustaminen näiden palvelujen tarpeisiin oli siksi luontevaa.

Tarjoatte lintuasiantuntijapalveluita.

Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Se tarkoittaa kaikkea lintuihin liittyvää konsultaatiota. Olemme hyvin kokeneita ammattilaisia lähes kaikissa lintuihin liittyvissä asioissa pitkän harrastustaustamme ansiosta. Yritystämme eniten työllistävät palvelut ovat lintujen pyydystäminen sisätiloista elävinä, lintumatkojen, 16

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

Kolmen lintuharrastajan ideasta syntynyt Avescapes Oy tarjoaa lintuasiantuntijapalveluita ja ratkoo lintuongelmia, joista tyypillisimpiä ovat sisätiloihin eksyneet linnut. Nopeus on valttia, kun lintuja pyydystetään: näin lintu ei ehdi aiheuttaa vahinkoa sisätiloissa ja se pääsee nopeasti takaisin luontoon.

-retkien ja -kurssien järjestäminen sekä erilaisten pesimälinnuston selvitysten tekeminen. Lisäksi tarjoamme valokuvauspalveluita ja kirjoitamme lintuihin liittyviä artikkeleita alan julkaisuihin.

Millaisia tilanteita ja ongelmia ratkotte?

Tyypillinen lintuongelma on elintarviketilaan joutunut pikkulintu eli toisin sanoen kaupan sisätiloihin eksynyt talitiainen tai varpunen. Linnut tekevät elintarviketiloissa äkkiä vahinkoa rikkomalla myyntipakkauksia ja sotkemalla paikkoja. Lisäksi elintarviketilassa vapaana lentelevä lintu tuottaa useille asiakkaille epämiellyttäviä tunteita paikan

hygieniasta. Sisätilat voivat myös olla vaarallisia paikkoja linnuille itselleen, koska ne eivät välttämättä löydä sieltä ruokaa tai vettä. Tällaiset ongelmatilanteet tulee ratkaista nopeasti sekä asiakkaan että linnun hyvinvoinnin vuoksi.

Kauppojen lisäksi tyypillisiä asiakkaitamme ovat elintarviketeollisuuden tehtaat, joissa lintuja ei hygieniasyistä tulisi olla. Lisäksi autamme pulaan joutuneita lintuja pois muistakin sisätiloista. Loukkaantuneitakin lintuja olemme pyydystäneet ulkoa ja toimittaneet ne hoitoon aina mahdollisuuksien mukaan.

Miten pyydystätte linnut?

Pyydystämme linnut käyttäen erilaisia lintututkijoiden ja -ammattilaisten menetelmiä, kuten verkkoja ja ansoja.

Linnut pyydystetään aina elävinä ja ne rengastetaan ja vapautetaan vahingoittumattomina tämän jälkeen. Olemme kaikki kokeneita lintujen rengastajia, joten meillä on valmiudet linnun turvalliseen pyydystämiseen ja erikseen siihen oikeuttavat luvat. Näin ollen voimme reagoida nopeasti ja pyydystää lin-

tään. Toimet, joilla lintu yritetään ajaa ulos, saattavat vain pahentaa tilannetta, koska lintu tulee säikyksi, pysyttelee korkealla katon rajassa ja piiloutuu ihmisiltä. Tällöin se ei halua lentää matalammalla olevista ovista tai ikkunoista ja myös meidän kannalta sen pyydystäminen käy vaikeammaksi. Lisäksi rauhoitettujen lintujen pyydystäminen on luvanvaraista.

Lisätietoja Avescapesin internetsivuilla www.lintuapu.fi

nun yleensä samana tai seuraavana päivänä sen ilmaannuttua sisälle.

Nopeus on valttia sekä asiakkaalle että linnulle: lintu ei tällöin ehdi aiheuttaa ongelmia sisätiloissa ja se pääsee nopeasti pois takaisin luontaiseen ympäristöönsä. Rengastuksen yhteydessä mittaamme ja punnitsemme linnut sekä tarkastamme niiden lihaskunnon ja vararavinnon määrän. Vaikuttaisi siltä, että linnuille sisätilat ovat stressaava ympäristö ja pidempään sisällä olleet linnut ovat huonommassa fyysisessä kunnossa kuin ulkona, luonnollisessa ympäristössä olevat lajikumppaninsa.

Mitkä yleisesti ovat tyypillisimpiä lintuongelmia Suomessa? Miten niitä voisi välttää?

Sisätiloihin eksyvät linnut ovat tyypillinen lintuongelma. Niitä voi estää varmistamalla, että rakenteet ovat tiiviit ja esimerkiksi lastausovia ei pidetä turhaan auki. Kaikkien kannalta parasta ongelmanratkaisua olisi ennaltaehkäisevä työ eli tehdä asiat niin, etteivät linnut pääse sisään.

Monesti kylmillä keleillä lintuja voi houkuttaa esimerkiksi sisätiloista tuleva lämmin ilma ja ruoan tuoksu. Ongelmakohtia ovat lastauslaiturit, joista linnut yleensä menevät sisään, jos ovia pidetään pitkään auki. Näillä paikoilla ei kannattaisi myöskään pitää ravintoa tarjolla linnuille, ja erityisesti korkea hygienia ja jätteiden säilytys tiiviissä astioissa estävät lintuja päätymästä sisälle.

Tämä johtuu siitä, että mitä enemmän linnut viihtyvät lastauslaitureiden ympäristössä, sitä todennäköisempää on, että ne vahingossa – tai tahallaan – lentävät vaikka vain hetken avoinna olevasta ovesta sisälle. Pitkä kokemuksemme lintujen kanssa on osoittanut, että mitkään lintuja varten suunnatut karkotteet eivät juurikaan toimi, vaan tärkeintä on pitää rakennukset niin tiiviinä, etteivät linnut pääsisi mistään sisään.

Miten ihmisten tulisi toimia lintuongelmatilanteessa?

Yleensä ongelmat ovat niin vaikeita, että niitä ei tavallinen ihminen pysty ovia avaamalla ratkaisemaan. Jos lintu eksyy kohtuullisen pieneen tilaan, voi linnun yrittää ajaa ulos ovesta tai ikkunasta. Yleensä kaupat ovat niin isoja, että kauppiaat eivät voi ongelmalle itse mi-

Onko työnne kausiluonteista?

Kyllä lintujen eksyminen sisätiloihin on vahvasti kausiluonteista. Sesonkia on alkusyksystä noin keskitalveen saakka. Erityisesti nuoret linnut eksyvät sisätiloihin syksyllä, jolloin ne lähtevät liikkeelle ja etsivät uusia ruokailupaikkoja, joihin turvautua talven tullen. Lisäksi ilmojen kylmentyminen vaikuttaa lintujen halukkuuteen mennä ruoan perässä sisätiloihin. Eniten lintuja eksyy sisätiloihin loka–marraskuussa.

Miksi palveluitanne kannattaa käyttää? Eikö linnut voisi pyydystää itsekin?

Lintuja ei saisi pyydystää itse, koska toiminta on luvanvaraista ja kokematon vahingoittaa lintua helposti tarkoittamattaankin. Tarjoamamme palvelu on hyvin nopea ja eettinen. Linnut pyydystetään aina elävinä ja ne vapautetaan vahingoittumattomina. Lähes kaikki muut palveluntarjoajat voivat tarjota vain lintujen ampumista ratkaisuna ongelmaan. Se on epäeettisyyden lisäksi huono ratkaisu siksikin, että kaikki yleisimmät sisätiloihin eksyvät lintulajit ovat rauhoitettuja – osa uhanalaisiakin – ja täten ampumisluvan hakeminen saattaa kestää viikkoja. Me pystymme reagoimaan heti soiton tultua ja ratkaisemme ongelman nopeasti.

Toivoisimmekin, että tulevaisuudessa kaikki alalla toimivat yritykset käyttäisivät pehmeitä ja eettisiä keinoja. Autamme tässä mielellämme muita yrityksiä. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä myös, kun suunnitellaan eettisiä lintujen torjuntakeinoja. Seuraamme aktiivisesti torjuntapuolen uusia tuulia ja tunnemme lintujen käytöstavat ja fysiologian, joten osaamme arvioida ratkaisujen tehokkuutta ja lintuystävällisyyttä. n HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

17

Lukuisat suomalaiset yksityishenkilöt ja eläinsuojelujärjestöjen edustajat suuntaavat useita kertoja vuodessa ulkomaille auttamaan erilaisten eläinsuojeluongelmien kanssa kamppailevia paikallisia. Mikä saa heidät lähtemään?

KIIA VASKO PRO ANIMALS FINLAND (PAFI):

”Ellei ole rohkeutta unelmoida, ei ole myöskään voimaa taistella”

S

YKSYLLÄ 2005 PERUSTETUN Pro Animals Fin-

landin eli PAFin perustaja, puheenjohtaja ja vastuuhenkilö Kiia Vasko juhlistaa pian yhdistyksensä 11-vuotissyntymäpäiviä. Yhdistyksen perustaminen on ollut itseään lempeästi yhdistyksen ”äiteeksi” kutsuvalle Vaskolle hyvin henkilökohtainen projekti. Syy perustamiseen oli halu aloittaa avustustoiminta, joka pyrkii ratkaisemaan ongelmat kestävän kehityksen kautta, ja ydinajatuksena olikin pyrkiä aloittamaan vähävaraisten ihmisten lemmikkien steriloinnit avustuskohteessa itsessään.

Suomessa PAFilla ei ole lainkaan varsinaisia työntekijöitä, vaan kourallinen vapaaehtoisia tekee yhdistyksen työtä tunnetuksi Suomessa. Suomen ulkopuolisen toiminnan tukemiseen tarvitaan kuitenkin aina vahva yhteistyökumppani kohdemaassa ja PAFille kumppani löytyi Târgu Jiusta Romaniasta.

– Romaniassa on vakava kulkukoiraongelma, jonka juuret juontuvat hirmuvaltias Ceaușescun valtakaudelle, jolloin maaseudun väestö pakotettiin muuttamaan kaupunkien betonibunkkereihin ja hylkäämään eläimensä, Vasko kertoo.

– Eläinsuojelu on ollut lapsenkengissä, ja kulkukoirien eliminoimiseksi on vuosikymmenten varrella käytetty mitä julmimpia keinoja, hän jatkaa.

Vain kymmenisen vuotta sitten Târgu Jiussa pieni Pro Animals Romania -yhdistys (PARi) huolehti yksin yli 400 koiran tarhasta. Yksi PARin perustajista, Carmena Serbanoiu, taisteli yötä päivää koirien pelastamiseksi niin sanotuilta tappotarhoil18

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

Pro Animals Finland eli PAFi on ollut yhdistyksen perustajalle Kiia Vaskolle hyvin henkilökohtainen projekti.

OSA 1/2 TEKSTI | Henna Heikkala

ta, joihin kaupungin koiria selittämättömästi katosi. Kun Vasko kävi ensimmäisen kerran Serbanoiun tarhalla, toiminta oli vaakalaudalla: menestyneen liikenaisen säästöt oli jo käytetty, eivätkä kaupunkilaiset halunneet ryhtyä auttamaan toiminnan tukemisessa. Serbanoiu joutui lopettamaan liiketoimintansa ja vuokraamaan tilat ulkopuolisille. Vaskon avulla toiminta kuitenkin saattoi jatkua ja tarha pelastui toistaiseksi.

– Vanha tarha joutui silti häädön alaiseksi jo yhteistyömme alkutaipaleella.

Vuosikausien ylimääräisen paineen sekä stressaamisen jälkeen pystyimme rakennuttamaan suomalaisten ystävien tukemana uuden tarhan Pro Animals Romanialle, Vasko muistelee.

Nykyään Târgu Jiun tarhalla on keskimäärin 800 koiraa.

sen tahon auttaminen ei Vaskon mukaan kuitenkaan saa perustua esimerkiksi pelkän sosiaalisen median tiedon varaan. Hän onkin aina huolehtinut, että yhdistyksen toiminta on täysin läpinäkyvää ja toimintaan liittyvät asiat asianmukaisesti hoidettu.

Mobiiliklinikan neitsytmatka Vasko ihailee Serbanoiun kykyä jatkaa eläinsuojelutyötä vuodesta toiseen, vaikeudesta toiseen. Työpanoksensa lisäksi hän on väitellyt tohtoriksi ainoana romanialaisena, jonka väitöskirjan aiheena on ollut eläinsuojelu. Toinen perustajista, Serbanoiun tytär Patricia Paraschiv, on niin ikään omistautunut eläinten suojeluun. Paraschiv valmistui eläinlääkäriksi keväällä 2015 ja on siitä lähtien toiminut PARin tarhalla lääkinnällisenä koordinaattorina.

Vasko vierailee miehensä kanssa Romaniassa vähintään kolmesti vuodessa.

Viime heinäkuussa matkan tarkoitus oli tavallista erikoisempi, neitsytmatka uuden mobiilisterilointiklinikan kanssa.

– Mobiiliklinikoita ei Romaniassa kovin montaa ole, ja ne harvat, joita on, ovat suurten organisaatioiden käytössä, Vasko kertoo.

Askel on siis pienelle toimijalle merkittävä, ja Vasko toivookin sen saavan ansaitsemaansa huomiota. Ulkomai-

Paikallisen auttamisen puolesta PAFin toiminnan perusta ovat kuukausittaiset kummimaksut, mutta yhdistyksellä on myös yrityskummeja. Toimintaan kuuluvat lisäksi erilaiset tapahtumat sekä huutokaupat, joiden tuotto menee lyhentämättömänä avustuskohteen hyväksi. Apu onkin Romaniassa tarpeen, sillä korruption vuoksi viranomaiset ja poliitikot ovat kansalaisten ohella osa ongelmaa.

Vasko kaipaisi myös EU:lta jämäkämpää otetta eri jäsenmaiden eläinsuojelun toteutuksen tarkastelussa. Esimerkiksi tukien käytön valvonta estäisi väärinkäytöksiä. Ongelman ratkaisemiseksi Romaniassa tarvitaan koko maan kattavaa sterilointi- ja rekisteröintiohjelmaa sekä sen rinnalla kulkevaa valistustyötä. Tämä edellyttää niin viranomaisten, kansalaisten kuin yhdistysten ja organisaatioidenkin tuen.

Tehtävää on paljon, sillä Suomessakin PAFin ja PARin toimintaa saatetaan oudoksua. Suomessa viranomaistahot, kuten Evira ja Suomen eläinlääkäriliitto, ovat paikallisen auttamisen puolestapuhujia, mutta yksityishenkilöiden mielestä muu kuin adoptiotoiminta voi vielä tuntua oudolta. Vasko kuitenkin painottaa, että steriloinnit ja valistustyö ovat ainoita keinoja kulkukoiraongelman selättämiseksi ja että tällainen toiminta tulisi nostaa esiin yli maiden rajojen. Hän toivookin, ettei yhdistyksen toiminta vaikuta tulevaisuudessa yhtä eksoottiselta kuin se sen alkutaipaleel-

Eläinsuojelu on ollut Romaniassa lapsenkengissä. Kulkukoirien eliminoimiseksi on vuosikymmenten varrella käytetty mitä julmimpia keinoja.

TOIMINTAAN MUKAAN Facebook Pro Animals Finland PAFi ry:n ryhmä facebook.com/proanimalsfinland Sähköposti Kiia-Maria Vasko, kiia.vasko@pafiry.net

PAFi toimitti viime kesänä Romaniassa toimivalle yhteistyökumppanilleen PARille mobiilisterilointiklinikan.

la näytti olevan.

– Kaikesta huolimatta työssämme parasta on nähdä se jälki, jonka me suomalaiset auttajat olemme saaneet aikaan, ja se, kuinka sitä avustuskohteessamme arvostetaan. Iloitsemme myös kovasti siitä, että meidän visiomme on ollut oikea siitäkin huolimatta, että tie on ollut pitkä ja kivikkoinen. Tehtävää on vielä paljon, mutta ellei ole rohkeutta unelmoida, ei ole myöskään voimaa taistella, Vasko toteaa.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

19

JENNI PASANEN CARE FOR DOGS JA LANTA ANIMAL WELFARE:

”Jokainen eläinyksilö on vaivan arvoinen”

T

HAIMAALAISET IHMISET eivät

usein ymmärrä, mitä on voittoa tavoittelematon toiminta ja vapaaehtoistyö. Korruptoituneen maan kansalaisina he eivät aina käsitä, miksi kukaan tekisi mitään, ellei siitä itse hyötyisi, varsinkaan eläinten vuoksi, toteaa sekä Care for Dogsilla että Lanta Animal Welfarella Thaimaassa toimiva Jenni Pasanen.

Thaimaassa vallitsee hyvin erilainen käsitys eläinsuojelusta kuin Suomessa. Siellä ensimmäinen eläinsuojelulaki tuli voimaan vasta vuonna 2015, ja edelleen ongelmana ovat ihmis-

Jo ensimmäinen vierailu eläinten turvatarhassa Thaimaassa vei Jenni Pasasen heti mukanaan.

20

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

Kissoja ja koiria tulisi steriloida Thaimaassa enemmän, sillä maassa hylätään rotueläimiäkin ja ongelmat kaatuvat hyväntekeväisyysjärjestöjen niskaan.

Kuvan Malie-nimisestä koirasta oli vähällä tulla koiranlihakaupan uhri. Se onnistuttiin onneksi pelastamaan ja viemään turvatarhaan.

ten haluttomuus puuttua toisten tekemisiin, tietämättömyys sekä vanhanaikaiset käsitykset. Myös turistien välinpitämättömyys on Pasasen mukaan ongelma.

– Jotkut turistit eivät pohdi sitä, miten tällä toiminnalla konkreettisesti autetaan eläimiä, joita kukaan muu ei auta. Toiset voivat ajatella, että länsimaiset ihmiset koettavat vapaaehtoistyöllä vain saada itselleen paremman omantunnon ja että eläinten auttamisen sijaan voisi tehdä jotain hyödyllisempää, hän tähdentää.

Care for Dogs perustettiin kymmenen vuotta sitten Chiang Maihin Pohjois-Thaimaahan, Lanta Animal Welfare kaksitoista vuotta sitten Koh Lantan saarelle Etelä-Thaimaahan. Molemmat yhdistykset on perustettu ulkomaalaisen toimesta, ja ne ovat edelleen ulkomaisten tahojen hallinnassa. Kumpikaan ei toimi vakinaisten jäsenten ja hallitusten kokousten voimalla kuten suomalaiset yhdistykset, vaan konkreettisen työn tekevät vapaaehtoiset, jotka saattavat myös huolehtia toimistotöistä.

Pasanen itse on vapaaehtoisena huolehtinut Care for Dogsilla lähes 200 koiran päivittäisistä tarpeista, tuottanut materiaalia vapaaehtoisten ohjeistamiseksi ja avustanut tiedottamisessa. Lanta Animal Welfaren eläinsuojelukeskuksella hän toimi vuoden vapaaehtoiskoordinaattorina.

Suomesta maailmalle – Eläinsuojelua yli rajojen -jutun toinen osa ilmestyy jäsenlehdessä 1/2017.

Auttamista eläin eläimeltä Jo ensimmäinen vierailu eläinten turvatarhassa Thaimaassa vei Pasasen heti mukanaan, ja hän lähtee jälleen syksyllä takaisin auttamaan molempia yhdistyksiä.

– Ensin menin vain viikoksi vapaaehtoiseksi Care for Dogsin turvatarhalle Thaimaassa matkustellessani. Se vei heti sydämeni, ja palasin yli puoleksi vuodeksi.

Vapaaehtoistoiminta onkin Thaimaan turvatarhoille elintärkeää. Esimerkiksi Lanta Animal Welfarella eläinten parissa ei työskentele lainkaan thaimaalaisia, vaan kaiken eläintenhoitotyön tekevät vapaaehtoiset. He huolehtivat kaikesta kylvetyksestä ja siivouksesta punkkien poistoon, ruokkimisesta eläinten kanssa leikkimiseen ja niiden ulkoiluttamiseen. Myös rahoitus tulee vapaaehtoisilta lahjoittajilta.

– Lanta Animal Welfarella suurin osa tuloista on tullut toiminnan perustajan omistamasta kokkikoulusta, jonka voitot hän edelleen lahjoittaa keskukselle.

Myös keskuksella käyvien turistien lahjoitukset ovat hyvin tärkeä tulonlähde. Care for Dogsilla on vakituisia ulkomaisia lahjoittajatahoja, joita ilman paikka ei voisi toimia, Pasanen kertoo.

Lahjoituksia tarvittaisiin kuitenkin enemmän, jotta turvatarhojen toimintaa voitaisiin laajentaa ja tehostaa.

Eläinten hyvinvoinnin ei kuitenkaan tulisi olla turvatarhojen ja vapaaehtoisten harteilla, vaan jo lemmikin omistajien tulisi ymmärtää vastuunsa. Pasanen korostaa, että koiran omistamisen tulisi lähteä halusta auttaa kodittomia koiria eikä pelkästään halusta omistaa koira. Hänen mielestään rotueläinten kaupallisen tuottamisen sijaan kissoja ja koiria tulisi steriloida enemmän, sillä osa rotueläimistäkin hylätään ja ongelmat kaatuvat hyväntekeväisyysjärjestöjen niskaan.

Pasanen on kampanjoinut eläinsuojelun puolesta ja korostaa, ettei mikään muutu, ellei tiedotustyötä tehdä ja näin tavoiteta massoja. Turvatarhoissa tärkeintä on kuitenkin auttaminen eläin eläimeltä. Palkkiona on pelastettujen ja kuntoon hoivattujen eläinten saaminen uusiin, rakastaviin koteihin. Pasanen nauttii koirien ja kissojen seurasta, eikä mikään ole parempaa kuin kaikki tervehtivät silmäparit, jotka tunnistavat ja pyytävät luokseen, koska tietävät Pasasen pitävän niistä huolta.

– Ihmisten tekemät kamaluudet eivät lannista, kun on koko ajan tekemisissä ihmisten pahoilta teoilta pelastettujen eläinten kanssa. Vaikka kaikkia eläimiä ei pysty pelastamaan, niin näenpä ainakin turvatarhojen eläinyksilöt, joista jokainen on vaivan arvoinen. n

TOIMINTAAN MUKAAN Care for Dogs vapaaehtoiseksi pääsee lähettämällä sähköpostia osoitteeseen contact@carefordogs.org Lanta Animal Welfare nettisivulla oleva lomake lähetetään osoitteeseen volunteer@lantaanimalwelfare.com HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

21

FLOW FESTIVAL / MATTI TANSKANEN

Laura Gustafsson ja Terike Haapoja ovat työskennelleet Toisten historia -hankkeen parissa jo vuodesta 2012 alkaen.

TOISTEN HISTORIA – uksia

u s i l l e d o t s i a k k a n rin Toisten historia on monitaiteellinen eläimen ja ihmisen suhteeseen pureutuva hanke, jonka tarkoituksena on tarkastella toisia lajeja niiden omista näkökulmista käsin.

TEKSTI | Päivi Hagman

I

HMISELTÄ,

joka välittää eläinten oikeuksista, kysytään usein sitä, miksi hän ei välitä ihmisten oikeuksista. Eläinten ja ihmisten oikeudet nähdään usein toisensa poissulkevina asioina, joista ei voida keskustella samanaikaisesti ja joita ei ylipäänsä edes haluta rinnastaa. Kirjailija Laura Gustafsson ja kuvataiteilija Terike Haapoja kyseenalaistavat tämän asenteen.

– Erilaiset sorron muodot ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, he toteavat.

– Ekofeminismin hengessä on mielekästä tehdä työtä samanaikaisesti eläin-, ihmis- ja luonnonoikeuksien puolesta.

Tämän Gustafsson ja Haapoja ovat oppineet Toisten historia -hankkeensa kautta. He ovat työskennelleet sen parissa vuodesta 2012 alkaen. Hanke syntyi sen oivaltamisesta, että toisten lajien historia on lähestulkoon kartoit22

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

tamaton alue ja että se, mitä toisista lajeista on kirjoitettu, on kirjoitettu ihmisten näkökulmasta. Nimensä mukaisesti Toisten historia -hanke tarkastelee maailmaa ja sen historiaa uusin silmin.

– Tämä onkin teoksissamme johtanut siihen, että tutkimme ehkä enemmän ihmistä ja ihmisen luomia järjestelmiä, mutta katsomme niitä ikään kuin sivusta.

Kuka on tämä ”ihminen”?

Kun Gustafsson ja Haapoja omaksuivat naudan näkökulman Toisten historian ensimmäistä osaa, vuonna 2013 rakennettua Naudan historian museota, varten, he tekivät sen huolella ja kunnioituksella ei-inhimillistä maailmaa kohtaan. Museo sai paljon myönteistä palautetta sekä Kiila-palkinnon merkittävästä kulttuurin alalla tehdystä työstä, mutta museon tekstipainotteinen luon-

ne herätti myös hämmennystä kävijöiden keskuudessa.

– Se ei ehkä vastannut sitä odotusta, joka ihmisillä saattoi olla ”lehmämuseosta”.

Hankkeen toinen osa, vuonna 2014 ensi-iltansa saanut Oikeusjuttu-teatteriesitys, käsitteli luonnon ja eläinten oikeudellista asemaa kuvitteellisen oikeudenkäynnin kautta. Esimerkkitapauksena käytettiin vuonna 2013 Pohjanmaan Perhossa tapahtunutta kolmen suden salakaatoa. Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua esitykseen ja vaikuttaa siten oikeudenkäynnin kulkuun. Siinä missä Naudan historian museo oli vaihtoehtoista historiankirjoitusta, Oikeusjuttu toimi ajatusleikkinä: mikä on ihmisen ja eläimen välinen suhde lain edessä? Millainen se voisi olla?

Asioiden määritteleminen on muutenkin osoittautunut mielenkiintoisek-

Tarkastelussa epäihmisyyden käsite Ihmisen tapa määritellä itseään on keskeisessä roolissa hankkeen syyskuussa avautuvassa museoteoksessa Museum of Nonhumanity – Epäihmisyyden museo. Sen sijaan, että maailmaa käsiteltäisiin kaikkien ei-ihmislajien näkökulmasta, Gustafsson ja Haapoja tar-

kastelevat koko epäihmisyyden tai nonhumanityn käsitettä. Tällöin teoksessa yhdistyy sekä eläin- että ihmisoikeuksien käsittely.

– Onhan eläimen ja ihmisen välille piirretyn rajan epäedullisemmalle puolelle suljettu aikojen saatossa suuri joukko ihmisiäkin, he muistuttavat.

– Eivätkä tällaiset rajaneuvottelut ole vieläkään historiaa.

Ennen syyskuuta järjestettiin Flow Festival -musiikkifestivaali, jonka vuoden 2016 kuvataiteilijoiksi valittiin Gustafsson ja Haapoja. Siellä he esittivät Toisten historia -hankkeeseen kuuluvan Embrace your Empathy! -teoskokonaisuuden, joka kuvaa utooppista empatiakykyä vaalivaa maailmaa, jossa ihmiset ja muut eläimet elävät tasa-arvossa keskenään. Resurssit ovat vähäisiä tässä tulevaisuuden kuvassa, mutta kommunikaatio pelaa: kaikkien oikeuksista voidaan välittää. n

FLOW FESTIVAL / LAURA GUSTAFSSON JA TERIKE HAAPOJA

si osa-alueeksi Toisten historiassa. Erityisesti Gustafssonin ja Haapojan tapa määritellä ”ihminen” on herättänyt paljon huomiota yleisön keskuudessa.

– Kirjoitamme paljon siitä, miten ihminen tekee sitä ja tätä, he kertovat.

– Meiltä on kysytty, kuka on tämä ”ihminen”. Tosiaankin ihminen, josta puhumme, on monesti edustanut juuri sitä ihmisryhmää, joka on historian aikana eksklusiivisimmin määritellyt itsensä ihmiseksi: eurooppalaisperäistä, valkoihoista miestä.

Lähteet www.historyofothers.org www.museumofnonhumanity.org

FLOW FESTIVAL / LAURA GUSTAFSSON JA TERIKE HAAPOJA

Flow-festivaaleilla esillä ollut Embrace your Empathy! -teoskokonaisuus kuvasi utooppista empatiakykyä vaalivaa maailmaa, jossa ihmiset ja muut eläimet elävät tasa-arvossa keskenään.

Kirjailija Laura Gustafsson ja kuvataiteilija Terike Haapoja kyseenalaistavat asenteen, jossa eläinten ja ihmisten oikeudet nähdään toisensa poissulkevina asioina.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

23

SANARISTIKKO

24

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

SATU- JA KUVITUSKIRJA KULKUELÄINTEN ASIALLA KUONON KOSKETUS on uusi lapsille suunnattu eläinsatu- ja värityskirja, joka ilmestyi tämän vuoden huhtikuussa. Teoksen ovat toimittaneet Pia Tervo ja Asta Ikonen, ja tunnettu lastenkirjakuvittaja Harri István Mäki vastaa kirjan väritettävistä mustavalkokuvista. Kirjoittajien kirjavaan kaartiin kuuluu monia eläinten ystäviä ja kirjailijoita, joista tässä mainittakoon Ritva ”Kike” Elomaa, Hannele ”Hanu” Luukkainen ja Juha Mäntylä.

Kaikki teoksesta saadut tekijänoikeuspalkkiot menevät lyhentämättöminä eläinsuojeluun vuonna 2014 perustetun Kuono ry:n kautta. Kuono ry:n tavoitteena on puuttua Euroopan laajuisesti kulkukoiraja kulkukissaongelmaan pitkäjänteisellä ja vastuullisella tavalla. Kuono ry:n tämänhetkinen avustuskohde on Romania, jossa eläinten tilanne on todennäköisesti Euroopan huonoimpia. Maltillisten arvioiden mukaan Romaniassa on pelkästään kulkukoiria yli kaksi miljoona yksilöä, mikä ylittää selvästi paikallisten eläinsuojelujärjestöjen auttamiskyvyn. Valtaosalle koirista ei kyetä antamaan minkäänlaista apua, ja osa huostaanotetuista koirista joudutaan lopettamaan resurssipulan takia.

Kulkukissojen tilanne on tätäkin heikompi.

Ongelmaa pahentaa entisestään puutteellinen lainsäädäntö, negatiivinen asenneilmapiiri eläinsuojelua kohtaan ja matala elintaso. Kuono ry rahoittaa Romaniassa ilmaisia sterilointikampanjoita, joiden avulla kulkukoira- ja kulkukissapopulaatioita

voidaan vähentää kestävämmälle tasolle.

Sterilointien lisäksi asennekasvatus on ainoita tehokkaita keinoja kulkueläinten olojen parantamiseen tulevaisuudessa, sillä yksittäisten eläinten poistaminen kadulta – joko sijoittamalla ne kotiin tai lopettamalla – ei ole toimiva ratkaisu. Se johtaa valitettavan usein lähinnä siihen, että jäljelle jäävät kulkukoirat ja -kissat lisääntyvät entistä nopeammin, kun niille jää enemmän resursseja ja laajempi reviiri. Sterilointi on humaaneimpia ratkaisuja laajamittaiseen kulkueläinongelmaan ja takaa inhimillisemmät olot tulevaisuuden kissoille ja koirille.

Kuonon kosketus on erittäin helppolukuinen. Se on painettu selkeällä fontilla, ja väritettävät eläinaiheiset kuvat koristavat teosta lähes joka aukeamalla. Jotkut hellyttävistä viivapiirroksista ovat koko sivun kokoisia. Satujen sankareina esiintyy kissoja, pupuja ja koiria, jotka seikkailevat perinteisissä suomalaisissa maalaismaisemissa. Onpahan seikkailijoiden joukkoon livahtanut myös vuohi, käärmeenpoikanen ja muutama metsäneläin.

Tarinoissa on usein leikkisä sävy, mutta mukana on myös opettavaisia kertomuksia eläinsuojelun teemoista.

Lyhyimmillään Kuonon kosketuksen eläinlorut ovat vain muutaman sivun mittaisia, ja pisimmät sadut yltävät noin kymmeneen sivuun. Kuonon kosketuksella on myös oma nettisivu, jonka kautta voi tulostaa joitakin suuria värityskuvia ja tilata Kuonon kosketus -uutiskirjeen.

LUKUNURKKA

Pia Tervo ja Asta Ikonen (toim.)

Kuonon kosketus.

Reuna Kustantamo ja kirjakauppa Oy 2016. 128 s.

Kuonon kosketus yhdistää kekseliäällä tavalla eläinsuojelun ja tarinankerronnan, ja projektille voi toivoa vain menestystä. Kulkukoira- ja kulkukissaongelma on Euroopan laajuisesti merkittävä haaste eläinsuojelulle, ja sen tyydyttävään ratkaisuun tullaan tarvitsemaan kansainvälistä panostusta. Kuono ry:n tekemä auttamistyö vastaa tähän tarpeeseen: yhdistys on ilmoittanut, että kesään 2015 mennessä yhdistyksen avustuksella on steriloitu Romaniassa jo yli 350 koiraa ja kissaa. Tätä voidaan pitää lupaavana alkuna, mutta työnsarkaa riittää. n TOOMAS REEBEN

KISSAMAAILMAN KIRJO YKSISSÄ KANSISSA

Roger Tabor Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä.

Gummerus 2016. 144 s.

ROGER TABOR on kansainvälisesti arvostettu yli 30-vuotisen uran tehnyt kissaasiantuntija. Tämä menestyskirjailija, biologi ja televisiopersoona tunnetaan myös Britannian yleisradioyhtiö BBC:n ympäri maailmaa kuvatusta Cats-sarjasta. Hänen vastikään suomennettu kirjansa Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä tarkastelee monipuolisesti kissan käytöstä: kirjassa paneudutaan esimerkiksi kissan tyypillisiin liikkeisiin, eleisiin ja ääntelyihin. Tavoitteena on se, että omistaja oppii tulkitsemaan kissan viestintää ja kykenee sen myötä luomaan vuorovaikutteisen yhteyden karvaiseen perheenjäseneen.

Teos perehdyttää lukijan kuuteen seuraavasti nimettyyn aihepiiriin: miten kissat toimivat, kissan elämää, kissaperheet, kissan käyttäytyminen, kissa lemmikkinä

ja kissaongelmia. Osa-alueista muodostuu kattava 144-sivuinen faktapaketti, joka pureutuu myös mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, joita maallikko ei välttämättä tule ajatelleeksi. Tältä kantilta mielenkiintoisia ovat vaikkapa kappaleet, joissa käsitellään äänetöntä naukumista, omistusoikeuden ilmaisutapoja ja kissanminttuun reagointia.

Tabor käy koko kissamaailman kirjon läpi varsin perusteellisesti, mutta silti tehokkaan tiivistetysti. Tekstisisältö on rakenteeltaan sujuvaa ja helppolukuista.

Lisäksi sivut täyttyvät havainnollistavista valokuvista, jotka ovat suurimmaksi osaksi kirjailijan itsensä ottamia. Kirja sopii sisältönsä puolesta niin kokeneille kissakonkareille kuin ummikoillekin. n JOHANNA HAKANEN HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

25

Pesula- ja vaihtomattopalvelua jo vuodesta 1989

Pesulapalvelut Valko- ja kirjopesu

Kaikki normaaliin valko- ja kirjopesuun soveltuvat vaatteet, lakanat, liinat, pyyhkeet ym.

Loimien pesu ja kyllästys

Tarjoamme laadukasta loimien pesupalvelua: ohuet ja paksut loimet, satulahuovat, kuljetussuojat ym.

Vuokrauspalvelut

Vuokratekstiilit

Kaikki tekstiilimme ovat korkealaatuisia kotimaisia tuotteita: pöytäliinat, lautasliinat, kylpypyyhkeet ja käsipyyhkeet.

RISTIKON RATKAISU Vuokramatot

Vakiokoot: 85 × 150 cm, 85 × 300 cm, 115 × 175 cm, 115 × 240 cm, 150 × 240 cm

Astiavuokraus

Yhdenmukaiset, tyylikkäät ja kattausvalmiit astiat juhlaan kuin juhlaan.

Soita!

(09) 805 1424 / 040 543 9855 / 0400 440 738 info@pesutimangi.fi, www.pesutimangi.fi Billskogintie 25 A, 02580 Siuntio 26

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

LUKUNURKKA KATTEJA JA KANSANPERINNETTÄ LAPSILLE KISSAT KAHVILASSA -kirjassa on runo-

mittaisia tarinoita kissojen johdolla. Kirjan sivuilla tavataan monta muutakin eläintä, mutta pääosassa ovat naukujat ja eritoten Leo-niminen kolli.

Teoksen runot on laatinut Arma Mattila, jonka ajattomissa teksteissä vilahtelee kiehtovalla tavalla myös vanhahtavia suomalaisia sanoja. Lapsen kanssa kirjaa lukiessa pääseekin yhdessä pohtimaan sanojen merkitystä ja tutustumaan samalla kansanperinteeseen. Runokirjan kuvittaja, Sinikka Voutilainen, on poiminut joitain vanhoista sanoista myös piir­ roksiinsa, jolloin esimerkiksi pellavan loukuttaminen ja häkilöinti avautuvat lukijalle paremmin.

Pelkästään historiassa tai maaseudun puuhissa runoteoksen tarinat eivät

kuitenkaan liiku. Leo ja kaverit hurjastelevat milloin auton ratissa, milloin jäniksenä perheensä aurinkomatkalla. Joissakin runoista pääosassa ovat lapset, jotka muun muassa saavat kiukunpuuskia tai etsivät kadonnutta kännykkää. Jokainen kirjan runoista on yksittäinen tarina, joten niitä ei tarvitse lukea järjestyksessä alusta loppuun.

Kirjan runot ja lopusta löytyvä pidempi satu ovat sekä opettavaisia että humoristisia, joita piirteitä kirjan kuvitus tukee mainiosti. Piirrokset on jätetty värittömiksi ja ne voi halutessaan värittää mieleisikseen, mutta Kissat Kahvilassa -runokirjan rinnalle on saatavilla myös Kissojen kahvilan värityskirja. Kuinka käy Leon, kun se iskee hampaansa tietokoneen hiireen? n

Arma Mattila ja Sinikka Voutilainen Kissat Kahvilassa.

Vienan Karjalan Ystävät ry.

2015. 64 s.

KATA LAURIKAINEN

VÄRITYSPUUHAA RUNOJEN RINNALLA KISSOJEN KAHVILAN värityskirja on rinnakkaisjulkaisu Kissat Kahvilassa -runokirjalle. Väritettävät kuvat ovat samoja kuin runokirjassa, mutta kooltaan hieman suurempia, mikä helpottaa värittämistä.

Joitain kuvia voi värittää kaksikin kertaa.

Värityskirjan piirrosten lomaan on poimittu katkelmia runokirjan tarinoista ja muutama Petri Niikon ottama valokuva ihan oikeista kissoista tukemaan värittämisen inspiraatiota.

Kissojen kahvilan värityskirjan sivuilla seikkailevat kissojen lisäksi monet muut-

kin runokirjasta tutut hahmot, kuten Malviina lampaineen, Repe-koira ja yksinäinen susi sekä kanoja, kaneja ja kissan kalastusreissulla karkuun päässyt hauki.

Sinikka Voutilaisen piirrokset ja katkelmat Arma Mattilan runoista innostavat parhaimmillaan omien kuvien luomiseen. Värityskirja toimii yksinäänkin, mutta tekijät kannustavat tarttumaan myös Kissat Kahvilassa -runokirjaan ja ennen kaikkea lukemaan runoja lapsille ääneen. n KATA LAURIKAINEN

Sinikka Voutilainen, Arma Mattila ja Petri Niikko Kissojen kahvilan värityskirja.

Vienan Karjalan Ystävät ry. 2015. 32 s.

UUTISIA JUMBON K-CITYMARKETISSA TUOTTOISA RUOKAKERÄYS HESYLLE

J

umbon K-citymarketissa järjestettiin 27.8. klo 10–18 Lemmikkipäivät, joiden aikana asiakkailla oli mahdollisuus ostaa liikkeestä valmiiksi pakattuja ruokalahjoituksia HESYn kodittomille eläimille. HESYn edustajat ottivat lahjoituksia vastaan

paikan päällä kauppakeskuksen ala-aulassa klo 10–18 välillä. Keräys oli erittäin tuottoisa. Eläinten ruokia karttui kaiken kaikkiaan noin 400 kiloa.

HESY esittää suuret kiitokset Jumbon Kcitymarketille, kaikille lahjoittajille ja vapaaehtoisille lahjoitusten vastaanottajille!

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

27

LIPASKERÄYSLIIKE

Koirien trimmauksen trendit vaihtelevat vuodenaikojen mukaan.

Kesällä suositaan lyhyempää ja talvella pidempää turkkia.

– Pitkäturkkiset koirat on suositeltavaa trimmauttaa kolmen kuukauden välein, sanoo trimmaamo Ainikun omistaja Aino Toivola.

Tässä poseeraa tyylikäs ja tyytyväinen koira-asiakas.

Trimmaamo Ainiku toivottaa karvakamut tervetulleiksi TEKSTI | Robert Ciesla KUVAT | Thanaporn Liangsupree

Lemmikkeihin käytetään tänä vuonna maailmanlaajuisesti yli sata miljardia euroa. Näistä varoista osansa saa myös trimmaamo Ainiku, joka on yksi HESYn lipaskeräysliikkeistä. ei ole pelkästään hemmottelua tai valmistautumista koiranäyttelyyn. Trimmaus on turkin sekä ihon ja siten koiran hyvinvoinnin huoltoa, joka ylläpitää eläimen terveyttä. Huonosti hoidettu ja huoKOIRAN TURKIN TRIMMAAMINEN

Trimmaamo Ainiku Unikkotie 3 00720 Helsinki puh. 0400 609 662 ainiku@ainiku.fi www.ainiku.fi AVOINNA

ma–to 12–18, pe 10–16 Muina aikoina sopimuksen mukaan.

28

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

paantunut turkki voi kiristää kipeästi koiran ihoa. Hoitamaton turkki voi altistaa koiran myös ihosairauksille ja tarjota suojaisan maaston loisille. Pahimmassa tapauksessa hoitamaton turkki voi lyhentää eläimen elinvuosia.

– Pitkäturkkiset koirat onkin suositeltavaa trimmauttaa kolmen kuukauden välein, sanoo trimmaamo Ainikun omistaja Aino Toivola.

Hän perusti trimmaamonsa Helsingin Pukinmäkeen vuonna 2011. Pätevyyden ammattiinsa Aino Toivola on hankkinut muun muassa Ylä-Savon ammattiopistosta. Myös muilla liikkeen kolmella työntekijällä on eläintenhoitajan ja trimmaajan koulutustaustaa.

Trimmauksen ulottuvuudet Kaikki koirarodut ovat tervetulleita Ainikun asiakkaiksi. Liikkeen trimmaajista kukin on erikoistunut tiettyihin rotuihin.

– Kaikilla roduilla on omat tyylinsä ja vaatimuksensa. Esimerkiksi villakoiria käsiteltäessä trimmaajalta edellytetään tarkkaa saksityöskentelyä ja silmää karvan muotoilulle, Toivola kertoo.

Hänen mukaansa koirien trimmauksen trendit vaihtelevat lähinnä vuodenaikojen mukaan. Kesällä suositaan lyhyempää ja talvella pidempää turkkia.

– Sen sijaan koiran turkin värjääminen ja erilaisten kuvioiden leikkaaminen koiran turkkiin eivät ole vielä rantautuneet Suomeen. En itse kannata koiran turkin värjäämistä, mutta pieniä sydämiä ja tähtiä on kyllä meillä koirien turkkeihin leikelty.

Ainikussa on tarjolla turkin trimmaamisen lisäksi myös kynsihoitoa ja hellävaraisia pesuja allergisille karvaturreille. Koiraväen lisäksi trimmaamon palveluita käyttävät ajoittain myös pidempikarvaiset kissat, ja kanejakin palvellaan ilomielin. n

SHUTTERSTOCK

Vauvanorsun ja sen perheen tulevaisuus ei ole valoisa.

Nykyisellä salametsästystahdilla afrikannorsu kuolee sukupuuttoon 10–15 vuoden kuluttua.

Team Rokka etulinjassa

NORSUJEN PUOLESTA Team Rokka taistelee laitonta norsunluukauppaa vastaan koulutettujen koirien avustuksella.

Runsas joukko koira-alan väkeä kokoontui viime kesänä yhteen osoittamaan tukensa tiimin suojelutyölle.

TEKSTI | Kati Hirsikangas

K

Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa järjestettiin tapahtuma Team Rokan toiminnan tukemiseksi. Team Rokka on koirankoulutukseen erikoistunut kansalaisjärjestö, joka taistelee laitonta villieläinkauppaa vastaan. Koirakansa norsujen puolesta -tukitapahtuma keräsi noin 700 vierasta, joista suurin osa saapui paikalle koirineen osoittamaan tukensa norsuille ja Team Rokalle.

Tapahtuman järjestäjänä ja sponsorina toimi Olini Oy, joka on monille koira- ja kissaihmisille tuttujen Nutrolinrasvahappotuotteiden valmistaja. Yhteistyö sai alkunsa internetissä julkaistusta jutusta, jossa kerrottiin Team Rokan suunnitelmista lähteä Afrikkaan torjumaan norsujen salametsästystä.

– Juttu kolahti meihin täysillä. Se, että joku lähtee tekemään asioille jotain eikä vain puhu epäkohdista, kertoo Olini Oy:n toimitusjohtaja AnnaLiisa Lundell.

Kun Olinin väki tapasi Team Rokan perustajan Toni Lahtisen koirineen, heiESÄKUUN ALUSSA

dän arvostuksensa kasvoi entisestään. He halusivat mahdollisuuksiensa mukaan auttaa Team Rokkaa pääsemään Tansaniaan, jossa järjestön yhtenä tehtävänä on kouluttaa paikallisia koiria ja lainvalvontayksiköitä norsunluun etsijöiksi.

– Meidän lisäksemme muutama muukin pieni firma tukee Team Rokan toimintaa. Koska omat resurssimme ovat hyvin rajalliset, päätimme järjestää tukitapahtuman. Sana lähti kiirimään, ja pian pakeillemme suorastaan tulvi vapaaehtoisia, jotka halusivat auttaa tapahtuman järjestelyissä. Selvästikin Team Rokka ja norsujen kohtalo koskettavat kaikkia eläinten ystäviä.

Tulevaisuudessa haluaisimme houkutella lisää yrityksiä tukemaan Team Rokan toimintaa. Yhdessä saamme enemmän aikaan, Anna-Liisa Lundell jatkaa.

HESYn puheenjohtaja Hannele Luukkainen oli mukana avaamassa tapahtumaa. Luukkainen on kokenut Afrikan-kävijä ja osallistunut monille safareille. Hän on omakohtaisesti huomannut sen, miten tuntuvasti salametsästys on vähentänyt norsujen määrää.

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

29

STUDIO IHANA

KATI HIRSIKANGAS

Tapahtuman ohjelma oli antoisa ja kokosi paikalle kirjavan joukon koirakansaa.

Etsivät löytävät. Vanhempi konstaapeli Miikka Ounila ja erikoiskoira Jekku löysivät kätketyn satasen.

Lue lisää www.teamrokka.com

– Joka kerta palatessamme safareille huomasimme, että norsuja näkyi aina vähemmän kuin edeltävinä vuosina, hän kertoi avauspuheenvuorossaan.

Norsut sukupuuton partaalla Hannele Luukkaisen omakohtainen kokemus on kuvaava esimerkki siitä, miten hälyttävä norsujen tilanne on Afrikassa. 1900-luvun alkupuolella afrikannorsujen määrän arvioitiin olevan kolmesta viiteen miljoonaan. Tänä päivänä norsuja elää Afrikassa enää noin puoli miljoonaa.

Team Rokan toiminta-alueella Tansaniassa norsujen määrä oli vuonna 2009 noin 109 000 yksilöä. Nyt määrä on noin 60 000. Salametsästäjien arvioidaan tappavan vuosittain noin 25 000– 35 000 norsua. Jos tämä tahti jatkuu, afrikannorsu kuolee sukupuuttoon 10–15 vuoden kuluttua.

Järjettömän teurastuksen motiivina on raha. Norsunluun suurin markkina-alue on Kiina. Sarvikuonot ovat yhtä lailla uhattuina. Salametsästäjien julmuus kohdistuu myös eläimiä vartioiviin ja suojeleviin tahoihin ja tekee heidän työstään äärimmäisen vaarallista.

Norsujen sukupuuttoon kuoleminen ei olisi tragedia vain siksi, että tulevat sukupolvet eivät koskaan näkisi näitä upeita eläimiä. Köyhien Afrikan maiden, kuten Tansanian ja Kenian, tulovirrat nojaavat pitkälti turismiin, ja norsujen katoaminen vähentäisi merkittävästi matkailusta saatavia varoja.

30

HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

Oppia positiivisella vahvistamisella Team Rokka on kantanut kortensa kekoon norsujen tilanteen parantamiseksi vuodesta 2012 alkaen. Yhdistys toimii operatiivisella tasolla pääkallopaikalla Tansaniassa perustajansa ja toiminnanjohtajansa Toni Lahtisen sekä pilottikoira Rokan johdolla.

Tiimi toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Työhön kuuluu salametsästäjien norsunluukätköjen etsimisen lisäksi ammattitaidon jakamista paikallisille toimijoille, mikä tarkoittaa heidän omien koiriensa kouluttamista hajuetsintään. Yhdistys toimii lahjoitusvarojen turvin.

Kesäkuisessa tukitapahtumassa Team Rokkaa oli edustamassa yhdistyksen hallituksen jäsen, neuvonantaja ja kouluttaja Miikka Ounila. Hän oli alun perin valitsemassa labradorinnoutaja Rokkaa koulutettavaksi norsunluukoiraksi.

– Testissä arvioidaan koiran kykyä käyttää nenää, liikkumista eri alustoilla ja reagoimista uusiin asioihin. Olen itse kehittänyt kyseisen testin ja olen ollut tyytyväinen testaamiini ja koulutukseen valitsemiini koiriin – kuten muutkin ovat olleet, Ounila valottaa Rokan valintaa.

Team Rokka noudattaa koirien koulutuksessa positiiviseen vahvistamiseen perustuvia metodeja. Koiria ei rangaista väärästä toiminnasta, vaan se jätetään huomiotta, ja koiraa palkitaan, kun se toimii toivotulla tavalla. Positiivisen vahvistamisen tekniikoilla koulutetut koirat ovat yleensä onnellisia, luottavai-

sia ja tasapainoisia, mikä edesauttaa pysymistä pidempään työkykyisenä.

Rokan koulutuksessa oli kuitenkin kimurantti haasteensa, nimittäin norsunluu. Kun koiraa koulutetaan löytämään salametsästäjien kätköt, treenit on toteutettava luonnollisesti aidon tuotteen parissa.

– Rokalle saatiin norsunluun palasia lahjoituksena keräilijältä ja myös yksi syöksyhammas liikeni lainaksi koirien kouluttamista varten. Nämä oli tuotu Suomeen laillisesti ennen kuin norsunluun tuonti kiellettiin, Ounila kertoo.

Maailma muuttuu jokaisen teoista Miikka Ounila työskentelee vanhempana konstaapelina ja erikoiskoiranohjaajana poliisissa työparinaan Jekku. Jekku on erikoiskoiraksi koulutettu parsonrussellinterrieri, joka etsii työkseen raha-, passi-, ase- ja huumekätköjä.

Koirakansa norsujen puolesta -tukitapahtuman yhtenä ohjelmanumerona oli esitys, jossa Jekku etsi ohjaajansa Miikka Ounilan avustamana rahaa. Sankka joukko ihastuneita katselijoita seurasi etsintätehtävää. Jekku paikallisti nopeasti pöydällä olleista palkintopusseista luvattoman rahakätkön. Neuvokkaalla parsonrussellinterrierillä oli seuranaan kollega, labradorinnoutaja Rane rikosseuraamuslaitokselta ohjaajansa Jorma Tuomirannan kanssa. Ranekin äkkäsi pian tapahtuman lavarakenteisiin piilotetun huumepussukan. Molemmat virkakoirat työskentelivät keskittyneesti,

KOIRAKANSA NORSUJEN PUOLESTA -AVAUSPUHEENVUORO

STUDIO IHANA

HESYn puheenjohtajan Hannele Luukkaisen pitämä avauspuheenvuoro Koirakansa norsujen puolesta -tapahtumassa:

HESYn puheenjohtaja piti avauspuheenvuoron Koirakansa norsujen puolesta -tukitapahtumassa, jossa kerättiin varoja Team Rokalle. Tapahtuman juonsi viihdetaitelija Sampo Marjomaa.

eivätkä edes ylimääräiset ihmiset, hälinä ja muut koirat saaneet niitä kääntämään kuonojaan pois tehtävistään.

Virkakoiraesityksen lisäksi tapahtumassa päästiin seuraamaan suojelukoiranäytöstä, julkisuudesta tuttujen koiraihmisten tuomaroimaa match show’ta, hajuerotteluun keskittynyttä nose work -näytöstä, vinttikoirien juoksukisailua radalla sekä muita hauskoja ja tietoa kartuttavia ohjelmanumeroita. Tapahtuman juontajana toimi viihteentekijä Sampo Marjomaa.

Team Rokan tärkeä työ jäi monen kävijän mieleen ja herätti heissä halun tukea kyseisen organisaation työn jatkuvuutta.

Olini Oy myi tapahtuman jälkeen nettikaupassaan Team Rokka -t-paitoja, jotka menivät kuin kuumille kiville.

Onneksi Olinin nettikauppaan ja kaikkien halukkaiden saataville on jo tullut uusi erä kyseisiä t-paitoja. Olini Oy:n väki toivoo, että eri puolilta Suomea löytyisi yrityksiä, jotka voisivat järjes-

tää Team Rokalle tukitapahtumia omilla paikkakunnillaan. Yritys on lupautunut tapahtumien sponsoriksi.

– Parasta tapahtumassa oli paitsi varojen kerääminen myös koirakansan yksituumainen asettuminen hyvän asian puolelle. Näyttely-, suojelu-, tokoja muut koiraharrastajat halusivat kaikki kokoontua yhteen tukeakseen Team Rokan toimintaa. Koirakansa vetää yhtä köyttä. Tapahtuman järjestäminen oli iso ponnistus pienelle yritykselle, mutta vapaaehtoisten auttajien ansiosta kaikki sujui hyvin, Olini Oy:n Anna-Liisa Lundell kertoo.

Hannele Luukkaisen terveisiin Team Rokalle varmasti yhtyy tapahtumassa piipahtaneiden lisäksi koko HESYn jäsenkunta.

– Teette loistavaa työtä, ja toivotan tiimillenne menestystä myös tulevaisuudessa! Tapahtuma antoi uskoa siihen, että yksikin koira ja yksikin ihminen voivat yhdessä muuttaa maailmaa paremmaksi, Luukkainen sanoo. n

Norsujen salametsästys ja norsunluun laiton kauppa on rehottanut Afrikassa jo vuosikymmenien ajan. Tämä on johtanut norsujen määrän suoranaiseen romahtamiseen. Olen itsekin joutunut toteamaan tämän tilanteen, kun olen ollut mukana safareilla – Keniassa kolme kertaa, Tansaniassa kaksi kertaa ja Zanzibarissa kerran. Kerta kerralta norsuja on ollut vähemmän. Sama kohtalo on koskenut sarvikuonoja. Esimerkiksi Keniassa yhdessä luonnonpuistossa harvinaista sarvikuonoa vartioi kaksi aseistettua vartijaa. Itsekin pääsin taputtelemaan tätä ihmisiin tottunutta upeaa eläintä. Sitten seuraavana vuonna tuli suruviesti, jossa kerrottiin, että salametsästäjät olivat ampuneet paitsi sarvikuonon myös sitä turvanneet vartijat.

Näitä upeita eläimiä ei pystytä pelastamaan, ellei koko ketjua saada murretuksi. On puututtava paitsi itse metsästykseen myös norsunluun kuljetukseen ja kauppaan sekä kysyntään. Kun norsunluun suurimmat markkinat ovat Kiinassa ja Lähiidässä, kuluttajiin vaikuttaminen on vaikeaa ja melkein mahdotonta. Kiinassa perheet investoivat säästönsä jadesta ja norsunluusta kaiverrettuihin arvoesineisiin. Kyse ei ole vain eliitistä, vaan aivan tavallisista perheistä. Jemenissä puolestaan päälliköiden arvoa ja asemaa mitataan veitsillä ja miekoilla, joiden kahvat on tehty norsunluusta. Turisteille Afrikassa matkamuistoina myytävät ”norsunluiset” esineet ovat onneksi yleensä lehmänluuta. Tästä höynäytyksestä ei voi muuta kuin iloita!

Team Rokka on loistava esimerkki siitä, miten yksikin koira ja yksikin ihminen voivat muuttaa maailmaa paremmaksi laittamalla liikkeelle lumipallon, josta syntyy lopulta massiivinen lumivyöry. Team Rokka tarvitsee nyt taloudellista tukea, jotta hankkeeseen saadaan lisää kouluttajia ja koiria. Vain siten verkko salametsästäjien ja salakuljettajien ympärillä saadaan kiristettyä. Toivon, että Rokka älykkäänä koirana oppisi nopeasti myös sarvikuonon sarven hajun ja voisi näin laajentaa osaamistaan myös niiden pelastamiseen.

Lahjoittamani oranssin norsun kera toivotan onnea ja menestystä Team Rokan toiminnalle!

HANNELE LUUKKAINEN HESY | JÄSENLEHTI 2/2016

31

JOUKKOKIRJE SOPIMUS 100587

TÄMÄ OSOITELAPPU ON MYÖS HESY RY:N JÄSENKORTTI

.BB04

HESYN TUOTEKUVASTO Voit tilata tuotteita myös internetin kautta: http://www.hesy.fi/tue-toimintaamme/tuotteet/ tai puhelimitse: 09 54200 100 tai tule ostoksille myymäläämme. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/

1

4

4. Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle.

Kissa, koira ja kani.

5. Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).”

5 1. Kangaskassit 5,50 € Dog Power (luonnonvalkoinen), Cat Power (musta), Tassut (musta)

Joulukortit

2 3 2. Eläinkortit 0,50 € / kpl 3. Eläinkorttinippu 4 € / 10 kpl Kuvaajat: Henna Viinamäki ja Juha Välimäki

JA VUODEN 2017 SE tulevat myyntiin lok INÄKALENTERI a–marraskuussa

6. Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen (Kevätyhdistys) -nimisestä yhdistyksestä tuli myöhemmin HESY. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiölle. 30 sivua.

6

11

KUVAT RIITTA SOURANDER

8

7. Dog Power 13 € ladyfit-malli, kaksipuolinen painatus. Paitoja saatavana sekä pyöreällä että V-mallisella kaula-aukolla.

KUVAT MINNA KAITAJÄRVI

9

8. Cat Power 13 € ladyfit-malli

12

10 9. Tassut 13 € classic-malli, kaksipuolinen painatus.

Värivaihtoehdot musta ja valkoinen.

Koot: valkoinen XS–XXL musta XS, M ja XXXL

10. Cat Power 13 € classic-malli, yksipuolinen painatus.

Värivaihtoehdot musta ja valkoinen.

Koot: XS–XXL

Tilaukseen lisätään postikulut painon mukaan. Yli 15 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postikulujen lisäksi postiennakkomaksu 4,30 euroa.

LASTEN T-PAIDAT 11. Cat Power tai Koirat, 8€

KUVA MINNA KAITAJÄRVI

7

Ladyfitmallisten t-paitojen koot ja värivalikoima nähtävissä osoitteessa: www.hesy.fi/ tue-toimintaamme/ tuotteet/

KUVAT SANNA VIHERVUORI

AIKUISTEN T-PAIDAT

HUPPARI 12. Tassut hihassa -huppari 40 € ladyfit-malli, toisessa hihassa tassurivi-painatus.

Materiaalit: 80 % puuvillaa ja 20 % polyesteriä.

Värivaihtoehdot ovat musta ja pinkki.

Koot: XS–XL

Tervetuloa tutustumaan myös Eläinsuojelukeskuksen myymälään, os. Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/