HESY-digilehti by HESY ry.

hesy Jäsenlehti | Medlemsblad 1/2015

Lehden välissä Vuoden 2015 jäsenmaksulomake

Koira näkee kirsullaan Kontulan kirjasto Helsingin eläinystävällisin Kirjasto

Eläinsuojelulain uudistamisehdotukset

Syynissä puolueiden asenteet

Jäsenlehti Medlemsblad 1/2015

Seuraavat yritykset ja yhteisöt ovat tukeneet HESYn toimintaa. Sponsorien ansiosta rahamme ovat riittäneet paremmin!

Genrewear Kesko Lävistysliike Musti ja Mirri, Kerava Royal Canin SCA Hygiene Products Oy Ab Tuko Logistics Suuret kiitokset myös kaikille uusille ja vanhoille eläinkumppaneillemme!

Kodittomien eläinten avustustili För djurens väl NORDEA 200118-113063 IBAN:FI09 2001 1800 113063 Koiratalon avustustili Hundhusets donationskonto NORDEA 157230-410019 IBAN: FI86 1572 3000 410019 Eläinsuojelukeskuksen peruskorjaustili Konto för grundrenovering NORDEA 200118-133194 IBAN: FI60 2001 1800 133194 Muista merkitä viestitietoihin maininta ”Lahjoitus” tai käytä vaihtoehtoisesti viitenumeroa: 100586. Rahankeräysluvan numero: POL2014-10307 Rahankeräyslupa ajalle: 1.1.–31.12.2015

hesy | jäsenlehti 1/2015

Hallituksen varajäsenet Styrelsens suppleant Lena Lundell Mari Nevalainen Jäsenmaksu | Medlemsavgift Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu HESYn tilille. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Bli medlem genom att betala medlemsavgiften till HESYs konto. Skriv ditt namn och adress som meddelande. Aikuisjäsen | Vuxenmedlem 25 € Nuorisojäsen (alle 18 v.) Juniormedlem (under 18 år) 15 € NORDEA 174530-130031 IBAN: FI11 1745 3000 1300 31 Eläinsuojelukeskus Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki Toimisto avoinna ma – ti 10–17, ke–pe 10–18, la–su 12–16 Puh. (09) 54200 100 (ma – pe 10 –17) Faksi (09) 54200 142 Talous- ja jäsenasiat Puh. (09) 54200 100 (ma – pe 10 –17) Eläintilat: ma – ti kiinni, ke–pe 15–18, la–su 12–16 Kirpputori: Metsäpurontie 25, 00630 Helsinki ma-pe klo 11–18, la-su klo 11–16 Perintöpuoti, Mäkelänkatu 34: ma – pe klo 11–18 Djurskyddscentralen Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors Öppet må – ti 10–17, ons–fr 10–18, lö–sö 12–16 Tel. (09) 54200 100 (må – fr kl. 10 –17) Fax (09) 54200 142 Djurens förvaringslokalitet: må–ti stängt, ons–fr 15–18, lö–sö 12–16 Lopptorget: Skogsbäcksvägen 25, 00630 Helsingfors må-fr kl. 11–18, lö-sö kl 11–16 Arvboden, Backasgatan 34: må–fr kl. 11–18, lö stängt

Tässä lehdessä Pääkirjoitus | Ledaren 3 Pistimme puolueet pohtimaan eläinsuojelulakia 4 Puolueet kommentoivat HESYn uudistusehdotuksia.

Kuonolle töitä 10

Koirien hajuaistia käytetään avuksi syövän tunnistamisessa.

Topelius-palkinto 16 Tuotantoelänten turvakoti Tuulispää palkittiin.

Veera Palonen

Hallituksen varsinaiset jäsenet Styrelsens egentliga medlemmar Anne Roine (varapuheenjohtaja | viceordförande) Heidi Leyser-Kopra Jukka Marttila Kristiina Ovaskainen

Jokainen pieni elämä on tärkeä 18 Taiteilija ja kuvataideopettaja Anitta Schadevitzin haastattelu.

Pentuja tehdastuotantona 20 Läänineläinlääkäri ja eläinsuojelueläinlääkäri summaavat ajatuksensa pentutehtailusta.

Eläinsuojelukeskus Tuulispää

KIITOS Yhteistyökumppaneillemme

Puheenjohtaja | Ördförande Susanna Paavilainen

Vieraat viihtyivät HESYn juhlavuosinäyttelyssä 26 Lipaskeräysliike 27 Stadin siistein kirjasto on Kontulan kirjasto. Lukunurkka 28 ● Eläinpelastus – Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen ● Koirat – Löydä itsellesi sopiva rotu ● Kissan kanssa HESY tuki Nalan leikkausta 1000 eurolla 30 Nala-koiran taistelu. HESYn tuotekuvasto 32

Anette Kare

Päätoimittaja | Chefredaktör Anne Roine Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Erja Veivo Taitto | Art Direktor Satu-Tuulia Oksanen Kansikuva | Pärmbild Carl Collanus Ilmoitusmyynti Annonsförsjälning Lea Heikkinen Puh tel 040 756 1219 Ilmoitushinnat | Annonspriser 1/1 400 € • 1/2 225 € • 1/4 120 € Toimituksen osoite Helsingin eläinsuojeluyhdistys, Jäsenlehti, Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki Redaktionens adress Helsingfors djurskyddsförening, Medlemsbland, Samhällsvägen 11, 00680 Helsingfors Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tidningen utkommer två gänger om året på våren och på hösten. Painos | Upplaga 3100 kpl / 3100 st. Painopaikka | Tryckeri W Production OÜ

Pääkirjoitus | Ledaren

Anne Roine varapuheenjohtaja viceordförande

Äänestäminen on eläinsuojeluteko

Att rösta är en gärning för djurskyddet

Sunnuntaina 19.4. suomalaiset valitsevat uudet edustajat eduskuntaan. Paineet ovat varsin kovat. EU natisee ja kangistuu. Ukrainan tilanne on kaoottinen. Venäjän talouden saarto ja kiristyminen uhkaavat ajaa maamme vientikaupan jyrkkään laskuun. Kreikka hakee ratkaisua omiin syviin talousongelmiinsa. Kuka on lopulta lainojen maksaja? Kotimaan taloustilanteemme on pahemmassa tilanteessa kuin 90-luvun lamavuosina. Yritämme saada selkoa sote-ratkaisusta, valtion velanotosta ja rakennemuutoksesta, jota on tehty liian paljon tai liian vähän – puhujasta riippuen. Olemme kuitenkin vääjäämättömästi sen tosiasian edessä, että valtion tulot eivät riitä menojen kattamiseen ja kipeitä päätöksiä on pakko tehdä. Nämä päätökset tulevat kipeästi koskettamaan kansamme puolustuskyvyttömimpiä: lapsia, vanhuksia, yhteiskunnastamme pudonneita ja kaikkia eläimiä. Mitkä asiat meitä ohjaavat äänestystilanteessa? Mikä saa meidät tekemään päätöksen, ja mitä päätös kertoo meistä?

På söndagen den 19.4. väljer finländarna nya riksdagsledamoter. Pressen är synnerligen hård. EU knakar i fogarna och stagnerar. Situationen i Ukraina är kaotisk. Sanktionerna mot Rysslands ekonomi hotar att driva vår exporthandel i brant nedgång. Grekland söker en lösning på sina djupa ekonomiska problem. Vem är det som slutligen betalar lånen? Den inhemska ekonomiska situationen är sämre än under depressionsåren på 90-talet. Vi försöker få klarhet i vad Sote-reformen, den statliga upplåningen och den strukturella förändringen innebär, antingen har det gjorts för mycket eller för litet - beroende på talaren. Vi står oundvikligen inför det faktumet att statens inkomster inte räcker till för att täcka kostnaderna och smärtsamma beslut tvingas att göras. Dessa beslut kommer tyvärr mest att påverka de mest försvarslösa: barn, åldringar, dem som marginaliserats från vårt samhälle och alla djur. Vad är det som påverkar oss i en valsituation? Vad får oss att fatta ett beslut, och vad berättar beslutet om oss?

Olin mukana mielenkiintoisessa keskustelussa, jossa keskustelimme ihmisten arvoista ja asenteista. Mietimme, mitkä asiat vahvistavat myönteisen tuloksen syntymistä ja mitkä vievät meidät negatiivisuuden syviin verkkoihin. Perusarvomme muodostuvat 0–3 ikävuoden välillä, ja looginen ajattelu on valmis lapsen täyttäessä seitsemän vuotta. Pieni lapsi imee arvot ympäristöstään ja kulttuurista, jossa hän elää. Eri elämäntilanteissa ne vaihtavat painopistettä ja nousevat pintaan ikään kuin muuttuneina. Arvotutkijat ovat päätelleet, että ihmisillä on 156 erilaista arvoa. Tästä määrästä jokaiselle meistä on valikoitunut oma, paljon pienempi joukko arvoja, jotka ovat niin syvällä sisällämme, että meidän on vaikea tavoittaa niitä. Siksi meistä useimpien arvot ovat hukassa tai ristiriidassa tekemisemme kanssa. Tämä aiheuttaa meissä levottomuutta, negatiivisuutta ja huonoa olotilaa. Koska arvot ovat oman maailmankuvamme perusrakenteita, arvoja heijastavat asenteet saattavat johtaa raivoisiin riitoihin. Miksi näin? Toimimme aina arvojemme mukaisesti sekä hyvässä että pahassa. Varsinkin asenteemme kertovat muille arvoistamme, koska ne toimivat myös minäkäsityksen puolustusmekanismina ja suojaavat sitä. Juuri omissa asenteissamme me toteutamme oman maailmankuvamme arvoja. Miten voimme itse vaikuttaa omiin asenteisiimme ja arvoihimme, jotta eläisimme tasapainoista ja hyvää elämää? Päädyimme pohdinnassamme siihen, että ensin on etsittävä itselle tärkeät arvot (neljä kappaletta riittää) ja päätettävä toimia niiden pohjalta. Ne ovat meissä joka hetki, ja siksi niiden huomioiminen ja ymmärtäminen on tärkeää. Kansallinen tilanteemme on vaikea, ja olemme valitsemassa omia edustajiamme eduskuntaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. He joutuvat tekemään ikäviä päätöksiä omien arvojensa pohjalta. Siksi haastan sinut arvokeskusteluun itsesi kanssa! Kun etsit itsellesi sopivaa kansanedustajaehdokasta, pysähdy ja mieti, miten ehdokas toteuttaa sinun arvojasi eläinten osalta. Mitä konkreettisia ja arvojesi mukaisia tekoja hän on eläinten puolesta tehnyt? Entä kuinka paljon tukenut sellaista eläinsuojelulain sisältöä, jolla on eläimen elämää kunnioittava pyrkimys? Tai tukenut eläinsuojelujärjestöjä? Löydettyäsi etsimäsi äänestäminen on helppoa ja uurnalle on kevyt kulkea. Muista, että äänestäminen on sinun erinomainen eläinsuojelutekosi! Arvo sekin.

Jag deltog i ett intressant samtal, där vi diskuterade människors värderingar och attityder. Vi reflekterade över vad det är som förstärker att ett positivt resultat uppkommer, och vad det är som får oss att sjunka djupt i negativitetens mörker. Våra grundvärden formas när vi är mellan 0-3 år gamla, och det logiska tänkandet är fullt utvecklat när barnet fyller sju år. Ett litet barn anammar värderingar från den miljö och kultur, i vilken han växer upp i. Under olika livssituationer förändras värdenas tyngdpunkter. Forskare har kommit fram till att människan har 156 olika värderingar. Av detta belopp har var och en av oss valt en egen, mycket mindre uppsättning värden som är så djupt inne i oss att vi har svårt att nå dem. Därför är värderingarna för de flesta av oss antingen förlorade eller så är de i konflikt med de saker vi gör. Detta orsakar i oss ångest, negativitet och att vi mår dåligt. Eftersom värderingarna utgör grundpelarna i vår egen världsbild, kan attityder som speglar våra värden leda till rasande konflikter. Varför är det så? Vi agerar alltid i enlighet med våra värderingar, såväl i gott som i ont. I synnerhet kommer våra attityder att berätta för andra om våra värderingar, eftersom de även fungerar som en försvarsmekanism för vår egen världsbild och skyddar den. Det är speciellt i våra egna attityder som vi förverkligar våra egen världsbilds värderingar. Hur kan vi själva påverka våra egna attityder och värderingar, så att vi kan leva ett balanserat och ett gott liv? I våra reflektioner kom vi fram till att att man först måste söka efter de värden som är viktiga för en själv (fyra stycken räcker) samt besluta att agera enligt dem. De är i oss i varje ögonblick, och därför är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid dem och förstå dem. Vår nationella situation är svår, och vi skall välja våra egna riksdagsledamoter för de kommande fyra åren. De kommer att vara tvungna att göra obehagliga beslut baserade på sina egna värderingar. Därför utmanar jag dig till en värderingsdiskussion med dig själv! När du letar efter en lämplig kandidat som riksdagsledamot, stanna upp och fundera på hur kandidaten kommer att förverkliga dina värderingar i frågan om djuren. Vad har han/hon konkret uträttat för djuren i enlighet med dina värderingar? Och hur mycket har din kandidat stött innehållet i en djurskyddslag, som strävar till att respektera djurens liv? Eller överhuvudtaget stött någon djurskyddsorganisation? När du har hittat den du söker efter, är röstningen enkel och det är lätt att gå till röstningsurnan. Kom ihåg att genom att rösta gör du en viktig insats för djurksyddet! En viktig värdering för sig. hesy | jäsenlehti 1/2015

Pistimme puolueet po

eläinsuojel Eläimet eivät äänestä, mutta eduskuntavaaleissa valitaan ihmiset, jotka päättävät myös eläimiä koskevasta lainsäädännöstä. Kysyimme kahdeksalta suurimmalta puolueelta, mitä mieltä niissä ollaan HESYn laatimista uudistusehdotuksista eläinsuojelulakiin. Teksti | Kati Kiviniemi Kuvat | Satu-Tuulia Oksanen ja stock.xchng

ällä kertaa keskityimme vain lemmikkieläimiä koskeviin kohtiin, osin testataksemme sitä, kuinka tärkeiksi nämä valtion kannalta ehkä vähäpätöiset, mutta jokapäiväiset ja viime aikoina paljon keskustelua ja tunteita herättäneet asiat koettaisiin vaalitaisteluun valmistautuvissa puolueissa. Kaikki puolueet pitivät esimerkiksi pentutehtailuun puuttumista erittäin tärkeänä asiana. Suurin osa myös kieltäisi ns. puolivillit eläimet lemmikkeinä. Julkista eläinsuojelurikosrekisteriä kannatti vain yksi puolue. HESYn uudistusehdotukset: Jokainen kissan- ja koiranpentu on tunnistus1 merkittävä tiettyyn laissa määriteltyyn ikään mennessä. Tunnistusmerkintöjä varten on lisäksi perustettava kaikki kunnat kattava valtakunnallinen ja yhtenäinen tunnistetietorekisteri.

Kaikilta ammattimaisesti tai laajamittaisesti 2 seura- ja harrastuseläimiä omistavilta, kasvattavilta, kouluttavilta, hoitavilta tai muuten niiden hyvinvoinnista huolehtivilta pitää vaatia pätevyys ko. eläinten pitoon.

Vaikeasti hoidettavien ja kokonsa tai taipumustensa takia haltijaltaan erityisiä taitoja vaativien eläinten ja rotujen hankintaa harkitsevilta on edellytettävä jonkinlaisen ”ajokortin” suorittamista. 4

hesy | jäsenlehti 1/2015

Erilaisten domestikoituneiden ja domestikoi4 tumattomien risteymien (esim. koirasudet) kasvatus ja lemmikkinä pito kielletyksi. Eläinsuojelurikoksista langetettujen tuomioiden 5 rangaistuasteikkoa täytyisi kiristää; esim. törkeään eläinsuojelurikokseen syyllistyneelle on määrättävä elinikäinen eläintenpitokielto ja rekisteristä on tehtävä julkinen.

Taloyhtiöiden rakennusmääräyksiä pitäisi muut6 taa siten, että parveke- ja ikkunaverkkojen asentaminen on tarvittaessa sallittua, jotta voidaan taata lemmikkien turvallisuus.

Pentutehtailu ja -trokaus on saatava kuriin te7 hostamalla pentujen maahantuonnin, välittäjien ja myynti-ilmoitusten erityisvalvontaa. Pentukaupan ja maahantuonnin kitkemiseksi on käytettävä kaikkia EU-lainsäädännön sallimia keinoja.

Kasvattajan käyttämille siitosnarttujen määrälle 8 on asetettava raja ja naaraan astutukselle on asetettava vuosittainen maksimikiintiö. Jalostuksessa ei saa käyttää koiria, jotka eivät pysty lisääntymään luonnollisesti tai jotka ovat joutuneet yhdessä aikaisemmassa synnytyksessä keisarinleikkaukseen. Eläinten huostaanottoja on helpotettava. (tällä 9 hetkellä huostaanottoja on vaikea tehdä rikostapauksissa, eivätkä ennaltaehkäisevät huostaanotot ole

sallittuja, vaikka eläimen omistajan tiedetään olevan kykenemätön hoitamaan eläimiä asianmukaisesti).

htimaan

ulakia Kokoomus Kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkin1 tää ja rekisteröintiä koskevaa selvitystä tehdään parhaillaan. Selvitys liittyy osana eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen, ja se valmistuu maaliskuun aikana. Kokoomuksen mielestä asia on ehdottomasti selvittämisen arvoinen ja selvityksen perusteella on arvioitava jatkotoimenpiteitä. Uudistettavaan eläinsuojelulakiin on valmisteltu 2 pykälää, jolla säädettäisiin eläinten pitäjän ja toimijan pätevyydestä. Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että myös eläimen myyjä arvioi ostajan riittävät tiedot ja taidot kyseisen eläimen huolehtimiseen.

Kokoomuksen mielestä eläinlajikohtaisista vaa3 timuksista voitaisiin tarvittaessa säätää lakia alemman tasoisissa eläinlajikohtaisissa asetuksissa,

kuitenkin niin, ettei eläinten hankintaa tarpeettomasti hankaloiteta. Eläinsuojelulain valmistelun yhteydessä on eh4 dotettu pykälää, jonka nojalla tiettyjen eläinlajien pitoa seura- ja harrastuseläimenä voitaisiin rajoit-

taa. Pykälän jatkovalmistelu vaatii vielä selvittelyä mm. elinkeinovapauden näkökulmasta. Jatkotoimenpiteistä on päätettävä selvityksen perusteella. Kokoomuksen mielestä rangaistusten on aina olta5 va oikeassa suhteessa itse tekoon. Rangaistusasteikkoja tulee aika ajoin käydä läpi ja tarvittaessa on tehtävä muutoksia. Julkisen rekisterin perustaminen voisi olla vastoin ihmisten yksityisyyden suojaa, jolloin nykyinen järjestelmä, josta yksityinen voi saada rekisteritietoja tietyin edellytyksin, on tästä syystä parempi.

Taloyhtiöt saattavat joissakin tapauksissa vaa6 tia parvekeverkkoa poistettavaksi, jos parveke on luokiteltu esimerkiksi varapoistumistieksi. Valitettavasti on tapauksia, joissa kissojen an-

hesy | jäsenlehti 1/2015

netaan ulkoilla vapaasti parvekkeella. Tällaisissa tilanteissa putoamisriski on aina suuri. Lemmikin omistaja on kuitenkin aina viime kädessä vastuussa lemmikkinsä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Tämä on kokoomuksen mielestä tärkeä asia, johon on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Uusi EU-tason lemmikkieläinasetus mahdollistaisi tarkastusten tekemisen myös EU:n jäsenvaltioiden välillä. Eläinsuojelulakiuudistuk8 sessa valmistellaan eläinjalostukseen liittyvää pykäläluon-

nosta, jolla on tarkoitus aiempaa paremmin puuttua mm. koirien jalostuksen ongelmiin ja pyrkiä ohjaamaan kasvatusta vastuullisempaan suuntaan. Kokoomuksen mielestä tällainen uudistus on tervetullut.

Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että viranomaisilla on mahdollisuudet välittömiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä on selvitetty esimerkiksi hallinnollisten pakkokeinojen käytön mahdollisuutta, mutta tältä osin asia on vielä keskeneräinen. Kristillisdemokraatit (Yleishuomiona vastauksiin: KD ei ole tällä yksityiskohtaisuudella ottanut asiaan puolueena kantaa, ja esitetyt mielipiteet ovat KD:n eduskuntaryhmän poliittisen sihteerin Esa Erävalon henkilökohtaisia.) Tunnistusmerkintöjä on lisättävä, mutta 1 pakollisuus tulee kalliiksi. Suomessa on noin miljoona kissaa ja 650 000 koiraa. Tunnistusmer-

kintä mikrosirulla maksaa noin 40–70 euroa ja rekisteröinti Kennelliiton rekisteriin saman verran. Ennen koko maan kattavaa pakollisuutta tätä voisi kokeilla alueellisesti ja silloinkin esimerkiksi koirien kohdalla yhdistettynä Kennelliiton rekisteriin. Periaatteessa hyvä ajatus, mutta tällai2 nen pätevyystodistus pitäisi saada riittävän kokemuksen, lyhyen testin ja taitojen osoittamisen tai kurssin perusteella. Sen ei pitäisi johtaa byrokratian ja kuntien tehtävien lisääntymiseen.

Esimerkiksi koirakouluissa saa opastusta. 3 Mieluiten tulisi velvoittaa osallistumaan koirakouluun, jos ei ole aiemmin sellaista käynyt ja esimerkiksi saksanpaimenkoiraa omistanut. 6

hesy | jäsenlehti 1/2015

4 Kyllä. häpeärangaistus ei ole oikea tapa. Ih5 Julkinen misille on annettava mahdollisuus muuttua. Viranomaiset voivat seurata rikosrekisterin perusteella jälkeenpäin törkeisiin eläinsuojelurikoksiin syyllistyneitä.

Periaatteessa hyvä ajatus, 6 mutta parvekkeilla on samalla huolehdittava siitä, että esimer-

kiksi koira ei haukunnallaan häiritse muita talon asukkaita.

On tehtävä selkeä ero lait7 toman ja laillisen pentukaupan ja maahantuonnin välillä. Kyllä, jos rajat ja kiintiöt ovat 8 kohtuulliset. Jalostuskäytössä olevien koirien on kyettävä synnyttä-

mään luonnollisesti.

Tässä tulee vaatia eläinsuojeluviranomaisen 9 päätöstä ja riitatilanteissa jonkin lautakunnan tai tuomioistuimen päätöstä. Vasemmistoliitto Ympäristötyöryhmän laatimat vastaukset. Pentutehtailu, laiton eläinkaup1nenKyllä. pa ja eläinten tunnistamaton hylkäämiovat ongelmia, joihin voitaisiin puut-

tua tunnistusmerkintöjen lisäksi valtakunnallisen rekisteritietokannan avulla.

Kyllä. Eläinten hyvinvoinnin takaami2 seksi on syytä vaatia pätevyyttä niitä ammattimaisesti hoitavilta ja omistavilta. Kyllä. Näin voidaan huolehtia asianmukaises3 ta hoidosta ja ehkäistä eläinten hyväksikäyttötapauksia.

4 Kyllä.Kyllä elinikäiselle eläintenpitokiellolle. Em5netelmää me kuitenkaan kannata "häpeäpaalu"-meeli julkisia rekisterejä rikollisista. Kerrostaloissa tulisi pitää vain 6Kyllä. pieniä ja keskikokoisia koiria. Kyllä. Suomen on oltava aloitteellinen 7 kehitettäessä EU:n eläinsuojelua koskevia määräyksiä. Kyllä. Eläinten kaupallisen tuotannon sijaan 8 olisi syytä panostaa siihen, että rescue-eläimet saavat kodin.

Kyllä. Lisäksi todettiin, että uroskoirien kastraa9 tio siksi, etteivät omistajat pärjää niiden kanssa, olisi lopetettava. Eläinlääkäreiden markkinointi on

Viranomaisilla on oltava mahdollisuus toimia 9 välittömästi, jos eläimen hyvinvointi sitä vaatii. Tilapäinen huostaanotto on välittömässä vaa-

Perussuomalaiset Kissojen ja koirien omistajia on kannustettava tunnistusmerkintöjen hankkimiseen. Pakko voi jo hinnan vuoksi johtaa esimerkiksi ”ei-toivottujen” pentujen tarpeettomaan lopettamiseen. Lisäksi pakkoa on hyvin vaikea valvoa nykyisillä resursseilla.

RKP Kissojen tunnistusmerkintä on huomattavan paljon hankalampaa kuin koirien. Tähän on syynä maatiloilla asuvien ns. kotikissojen suuri määrä. Koirista noin 80 prosentilla on jo tunnistusmerkintä, ja ne löytyvät Kennelliiton rekisteristä. Täten koirien rekisteröinti on helpommin toteutettavissa.

aivan holtitonta; koirien silpomista esitetään ratkaisuksi kaikkiin uroskoirien käytösongelmiin.

Muodollisen pätevyyden edellyttäminen on 2 sinänsä hieno tavoite, mutta kasvattajan tai omistajan pätevyys ei välttämättä takaa eläimelle hyvää hoitoa. Tällainen omistajan ”ajokortti” lisäisi kohtuuttomasti kuntien tehtäviä ja vähentäisi ihmisten halukkuutta ottaa lemmikkejä. Sama vastaus kuin yllä. Ongelmaksi tulee myös se, kuka määrittelee sen, 3 mikä eläin on vaikeasti hoidettava tai erityisiä taitoja vaativa.

4Kyllä. Eläinsuojelurangaistuksia on 5 kiristettävä ja niiden pitää olla suhteessa tekoon. Törkeissä ta-

pauksissa elinikäinen eläintenpitokielto on oikeutettu, lievemmissä tapauksissa kieltojen pituutta olisi harkittava tapauskohtaisesti. Eläinsuojelurikosten valvontaa tulisi tiukentaa ja tähän olisi lisättävä resursseja. Julkinen rekisteri on vastoin yksityisyyden suojaa, eikä se ole välttämättä oikea tapa muuttaa ihmisten asenteita.

Parveke- ja ikkunaverkot ehkäisevät lemmikin putoamisriskiä, ja niiden asentamisen soisi olevan mahdollista, mutta ensisijaisesti omistajan on valvottava myös muilla keinoilla sitä, ettei eläin pääse putoamaan parvekkeelta tai ikkunoista. Parvekkeen verkottaminen voi olla monissa kohteissa ongelmallista, koska se on ainoa varauloskäynti esimerkiksi tulipalon sattuessa. Kyllä. Pentutehtailu ja eläinten laiton 7 maahantuonti on estettävä kaikin EU:n ja Suomen lainsäädännön suomin keinoin.

Tällaisten rajoitusten valvominen on lähes mahdotonta. Kasvattajien valistaminen ja jalostukseen liittyvä lainsäädäntö toimivat paremmin kuin täyskiellot. Valitettavan moni rotu joutuu synnyttämään keisarileikkauksella, mutta näiden rotujen kieltäminen haittaisi myös kasvattajan elinkeinoa.

rassa olevan eläimen etu. Lopullinen huostaanotto pitäisi tehdä oikeuden päätöksellä.

ovat lisäkulut sekä se, kenelle kuu2täOngelmana luisi antaa vastuu kyseisten kurssien järjestämisesja miten saatavuus varmistetaan koko Suomessa. Näemme, että koulutukseen on rohkaistava, mutta sen ei pitäisi olla pakollista. Sen sijaan valvontaa olisi tehostettava ja eläintenpidon epäkohtiin pitäisi voida puuttua entistä helpommin.

usein keskusteltu ”vaaralli3ettäOn sista” koiraroduista. Näemme, tällainen jaottelu ei johda mihinkään. Myös pieni koira voi olla aggressiivinen. Sen takia peräänkuulutamme yleistä keskustelua siitä, miten koiria olisi hoidettava ja koulutettava. Tässä kasvattajat ovat avainasemassa.

Domestikoituneiden ja domes4 tikoitumattomien lajien risteyttäminen olisi pääasiassa kiellettä-

vä. Voimme harkita sitä, että harvoissa tapauksissa tähän voitaisiin anoa poikkeuslupaa. Vaikka ymmärrämme halun rekisterin luomisel5 le, se on perustuslaillisesti mahdotonta. Olemme valmiita kiristämään tuomioita, mutta eläinikäi-

sen eläinpitokiellon antaminen ei ole mahdollista. Tätäkin tärkeämpää on tehostaa valvontaa ja antaa viranomaisille tarvittavat valtuudet, jotta tuomioiden langettaminen olisi mahdollista. ja ikkunaverkkojen asentamisen 6tavatParvekepitäisi olla sallittua niin, että ne aiheutmahdollisimman vähän haittaa talon ulkonäölle.

Täysin samaa mieltä. 7Siitosnarttujen määrä ei ratkaise sitä, 8 kuinka hyvät oltavat eläimillä on. Eläinten hyvinvointia ei pitäisi määritellä määrällä,

vaan muilla kriteereillä. Vuosittainen astutusmäärä ei ole riittävä toimenpide määrittelemään astutuksien väliä, koska narttujen juoksuväli on hyvin hesy | jäsenlehti 1/2015

yksilöllinen. Parempi olisi esimerkiksi rajata astutukset niin, että astutuksien välissä pitäisi olla ainakin yhdet juoksut. Luonnollisen astutuksen ja synnytyksen sekä koiran hyvinvoinnin pitäisi olla aina jalostuksen päämääränä. Tätä sääntelyä ei silti pitäisi kirjata lakiin, vaan jalostusta pitäisi kehittää luonnollisempaan suuntaan.

distää siihen Suomen Kissaliiton ja Suomen Kennelliiton rekisterit. Hiiriä pyytävien maatiaiskissojen omistajien mielestä esim. kolmenkympin maksu voi tuntua kovalta. Valvonta voi olla hankalaa. Rekisterin on oltava sellainen, että sinne on mahdollisuus ilmoittaa epäilyttävästä toiminnasta (kuten esim. tori.fi-sivuilla esiintyvästä).

Huostaanottoja olisi helpotettava. Viranomai9 silla pitäisi esimerkiksi olla valtuudet ottaa eläin huostaan heti, jos eläimen hengen tai tervey-

vaaditaan jo osin, mutta kyllä. 2Kasvattajakurssi Ei tehdä liian monimutkaiseksi silti. 3Kyllä. 4Kyllä. Eläintenpitokieltoja on voitava esittää. 5Kyllä. ja asennekasvatusta lisää siihen, mitkä 6Kyllä, rodut soveltuvat kaupunkiasumiseen. 7Kyllä. Narttujen raja on jo osin määrätty eläinsuojelulaissa. Säädöksiä kierretään ja voi olla, 8ettäKyllä. jollain kasvattajilla on kymmenittäin kasva-

den epäillään olevan vaarassa.

SDP Vaikka tämä on hyvä periaate, sitä voi olla mahdoton toteuttaa saati valvoa. Etenkin maaseudulla kissanpentuja syntyy erilaisissa olosuhteissa, jopa tiloilla asuvien ihmisten tietämättä. Eri asia ovat ne pennut, jotka on tarkoitus myydä tai luovuttaa lemmikeiksi.

on vastuullinen periaate ja hyvä idea 2Tämä jatkokehiteltäväksi. Viittaus edelliseen vastaukseen. Ainakin 3 kunnollisia tietopaketteja olisi voitava jakaa tällaisten rotujen ostajille. Tämä on harkinnanarvoinen esitys, kos4 ka koirasusien arvaamattomuudesta on näyttöä. Tätä pitää tarkastella normaalissa lainsäädän5 töprosessissa ja rangaistusasteikon kiristämistä on harkittava. Eläintenpitokieltorekisterin julkisuusastetta ei ehkä ole syytä kuitenkaan lisätä.

pitää jatkokehitellä, onhan hyttys 6Tätä verkkojenkin asentaminen mahdollista. toiminnan estämiseen on 7Tällaisen oltava käytössä riittävät keinot. Tämä asia on perusteellisesti sel8 vitettävä eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Huonoon eläintenpitoon on 9 saatava parannusta, esitetty keino voisi olla joissakin tapauk-

sissa hyvä. Lakeja säädettäessä pitäisi aina myös määritellä, miten sen valvonta (ja resurssit) toteutetaan. Keskusta Erittäin oikeansuuntainen toimenpide, mutta voimavaroja vaativa. Tämän julkisen rekisterin pito kannattaisi ehkä aloittaa kokeiluna tuetulta, vapaaehtoiselta ja avoimelta pohjalta ja yh-

1 8

hesy | jäsenlehti 1/2015

tettavia sijoitettuina. Jalostuksessa pitää toimia esitettyjen ajatusten mukaisesti. Tämä on todella iso eläinsuoje9Kyllä. lukysymys.

Vihreät Kannatamme koirien ja kissojen kattavaa ja pakollista tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä. Tunnistusmerkintävelvoite parantaa koirien ja kissojen asemaa ja oloja, kun pentutehtailua ja eläinten hylkäämistä voidaan vähentää. Tunnistusmerkintöjen ja rekisterin avulla karanneet eläimet saataisiin myös tunnistettua ja palautettua paljon nykyistä paremmin, mikä olisi onnellinen asia karkulaisille ja niiden omistajille. Se myös vähentäisi kuntien kustannuksia löytöeläinten hoidosta. Rekisterin luomisella on pienet kustannukset mutta suuri merkitys.

Mielestämme eläinpolitiikassa 2 on tällä hetkellä tärkeintä toteuttaa keskeneräinen eläinsuoje-

lulain kokonaisuudistus niin, että se aidosti lisää eläinten hyvinvointia. Lakiuudistuksessa on säädettävä myös seura- ja harrastuseläimiä koskevista vaatimuksista, jotta varmistetaan eläinten hyvinvointi. Kannatamme sitä, että eläinsuoje3 lulain kokonaisuudistusta mahdollisimman pian tehtäessä tarkastellaan perus-

teellisesti asiantuntijoiden, lainsäätäjien ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa menetelmä, jolla tähän tarpeeseen vastattaisiin. On myös voitava tarkas-

tella sitä, millaisten eläinlajien pitäminen lemmikkeinä on mahdollista – eläimelle on voitava kotioloissa tarjota asianmukaiset elinolosuhteet. Kyllä. Domestikoituneen ja domestikoimat4 toman eläimen risteyttäminen on epäeettistä. Koirasudet ovat tästä hyvä esimerkki: niiden pitoon liittyy paljon riskejä – kuten villiintyneiden yksilöiden aiheuttamat haitat tai risteytyminen susien kanssa. Koirasusien kasvatukseen on liittynyt myös epäilyjä pentutehtailusta ja koirasusien pidosta puutteellisissa oloissa. Eläinsuojelurikosten rangaistusasteikkoa tulisi 5 kiristää. Kannatamme törkeissä eläinsuojelurikoksissa mahdollisuutta elinikäiseen eläintenpitokieltoon. Tämän lisäksi eläintenpitokiellon valvontaa on huomattavasti parannettava nykyistä kattavammaksi viranomaisten tiiviissä yhteistyössä.

Kannatamme sitä, että kerrostalojen asukkaat 6 voivat huolehtia lemmikkiensä turvallisuudesta parhaansa mukaan. Ikkunoiden ja parvekkeiden

KIRPPUTORI SAUNAKATTI HESYn SaunaKatin kirpputorille kannattaa poiketa etsimään aarteita!

a Valikoim vaihtuu ! in päivittä

verkottaminen on erityisesti kissojen turvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kyllä. Pentutehtailu on suuri ongelma, johon 7 puututaan tehokkaasti tiukentamalla lakia ja kaupallisen eläinkasvatuksen sekä myynnin ehto-

ja ja parantamalla valvontaa. Myös ostajiin kohdistettu valistustyö, jota eläinsuojelujärjestöt ovat tehneet, on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö ja tiedonkulku muiden maiden, esimerkiksi Viron, kanssa on tärkeää ongelman kitkemisessä. Suomen tulisi myös ajaa kansallisen lainsäädännön tiukennusten lisäksi EU:lle yhteisiä minimisäädöksiä eläinten kohteluun, jotta Romanian kulkukoirien kaltaisilta kohtaloilta jatkossa vältyttäisiin. Eläinten kasvatuksessa ja jalostuksessa on en8 sisijaisesti huomioitava eläimen terveys ja hyvinvointi. Sairaaksi tai käytännössä lisääntymisky-

vyttömäksi jalostettujen eläinten tuottaminen on kiellettävä. Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa – joka toivottavasti saadaan ensi vaalikaudella kunnialla loppuun – on tarkennettava jalostuspykälää. Nyt lain käytännön soveltaminen on ollut tehotonta. Laissa voitaisiin määritellä se, millaisia ominaisuuksia jalostuksella ei saa suosia, sekä asettaa rajat, joita lemmikki- ja tuotantoeläinten jalostuksessa ei saa ylittää. Viranomaisilla on oltava velvollisuus puuttua sellaiseen eläinjalostukseen, joka aiheuttaa eläimen hyvinvoinnille ongelmia. Eläinsuojelulain uudistuksessa pitäisi uudistaa 9 huostaanottopykälää. Pitää varmistaa, että huostaan otetuille eläimille on kunnissa riittävästi sijoituskohteita. On myös selkeästi ilmaistava, kenen vastuulle huostaanottojen järjestäminen, valvonta ja rahoitus kuuluvat. Huostaanotto on tärkeä toimenpide, jolla voidaan pelastaa moni kärsivä eläin. ■

Valikoimassa on runsaasti mm. • miesten, naisten ja lasten vaatteita • kenkiä • persoonallisia koriste-esineitä • kukkaruukkuja • hiuskoristeita • CD-levyjä • edullisia arki- ja juhla-astioita • lukemista • pöytäliinoja • toimistotarvikkeita • urheiluvälineitä • ...ja paljon muuta!

Metsäpurontie 25, 00630 Helsinki Aukioloajat: ma–pe klo 11–18, la ja su klo 11–16 puh. 040hesy 577| jäsenlehti 1494 1/2015

hesy | j채senlehti 1/2015

Kuonolle töitä Koirien tarkkaa hajuaistia hyödynnetään monilla aloilla. Nyt koiran nenää opetetaan tunnistamaan jopa syöpä. Teksti | Anne Tammiruusu Kuvat | Veera Palonen

hesy | jäsenlehti 1/2015

rviot siitä, kuinka paljon tarkempi hajuaisti koirilla ihmiseen verrattuna on, vaihtelevat eri tutkimustuloksissa, mutta selvää on, että koirat elävät hyvin erilaisessa hajumaailmassa kuin me kaksijalkaiset. Koiran nenän limakalvolta löytyy moninkertaisesti enemmän hajureseptoreita kuin ihmiseltä. Eri hajujen tunnistamiseen osallistuvat erilaiset reseptorien yhdistelmät.

Koiran tarkkaa hajuaistia ja kykyä erotella hajuja voisi verrata siihen, että koira näkee kirsullaan.

hesy | jäsenlehti 1/2015

Reseptorit viestivät aistinsolujen kautta. Niistä kemiallinen reaktio siirtyy hermoimpulssina hermosoluja pitkin aivoihin, jossa muodostuu varsinainen hajuaistimus. Koirien hajuaistista vastaava aivoalue on huomattavasti kehittyneempi kuin ihmisen vastaava alue. Koiran tarkkaa hajuaistia ja kykyä erotella hajuja voisi verrata siihen, että koira näkee kirsullaan. Hajutyöskentelyssä koira opetetaan tunnistamaan, etsimään ja ilmaisemaan tietty haju muiden hajujen joukosta. Hajutyöskentely tarjoaa laajat sovellusmahdollisuudet, ja koirien hajuaistia hyödynnetään etsittäessä vahingoittunutta riistaa, kadonneita marjastajia, karanneita koiria, huumeita, rahaa, räjähteitä ja piraatti-DVD-levyjä, paikantamaan kantarelleja, homeita, alentunutta verensokeria – ja aivan uusimpana tutkimusaluevaltauksena syöpäsoluja. Suomen Hajuerotteluyhdistys, Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Helsingin yliopistollinen eläinsairaala, HUS:n syöpäklinikka ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos käynnistivät nimittäin vuonna 2014 Suomessa tutkimuksen, jossa selvitetään koirien hajuerottelukyvyn hyödyntämistä tutkittaessa erilaisia sairauksia, pääasiassa syöpää. Ulkomailla on jo teh-

hesy | j채senlehti 1/2015

Sairaudet ja taudit aiheuttavat hajumuutoksia, joita koirat voidaan opettaa tunnistamaan.

ty vastaavia tutkimuksia, mutta Suomessa koiria on nyt alettu käyttää tieteen ja tutkimuksen apuna ensimmäistä kertaa. Projektin aloitteentekijänä ja työryhmän kokoajana on ollut Susanna Paavilainen, joka on paitsi HESYn, myös Suomen Hajuerotteluyhdistyksen puheenjohtaja. Sairaudet ja taudit aiheuttavat hajumuutoksia, joita koirat voidaan opettaa tunnistamaan. Nyt monet toivovat, että koirien hajuaistista voidaan kehittää työväline, jolla sairauksia voidaan diagnosoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarkka kuono olisi myös hyvin kustannustehokas työväline terveydenhuollon tueksi. Nyt Suomessa syöpätutkimuksessa käytetään erikoiskoulutettuja hajutunnistekoiria, joille opetetaan haluttu haju, joka koirien tulisi tunnistaa ja ilmaista erilaisten eläin- ja ihmisnäytteiden joukosta. Tutkimus on tarkoitus aloittaa rintasyöpäsolujen tunnistamisesta. Tutkimussuunnitelmassa mainitaan myös borrelioosi ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joiden varhaisdiagnosointi on hankalaa. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1 2 3 4

Pystyykö koira ilmaisemaan koirapotilaan hajun perusteella? Pystyykö koira ilmaisemaan ihmispotilaan hajun perusteella? Minkä aineosan koira hajuaistillaan tunnistaa? Mikä näytetyyppi (veri, virtsa, sylki, iho, muu) olisi paras tunnistamiseen?

Lisää tutkimuksesta ja hajuerottelukyvyn hyödyntämisestä voi lukea Hajuerotteluyhdistyksen sivuilta:www.wisenose.fi Lisätietoja voi kysyä myös Suomen Hajuerotteluyhdistyksen puheenjohtajalta Susanna Paavilaiselta: p.044 504 4464, susanna. paavilainen@gmail.com

hesy | jäsenlehti 1/2015

Palkitut

Tuotantoeläinten turvakoti palkittiin

Eläinsuojelun Topeliuksella Eläinsuojelukeskus Tuulispää

Teksti | Erja Veivo

HESY myönsi 140-vuotissyntymäpäivänään viime vuoden marraskuussa Eläinsuojelun Topelius -palkinnon Eläinsuojelukeskus Tuulispäälle, jossa lopetusuhan alla eläneille elämille tarjotaan mahdollisuus uuteen elämään.

omerolla sijaitseva Tuulispää perustettiin vuonna 2012. Sen tarkoitus on pelastaa pääasiassa maatila- ja tuotantoeläimiä ja herätellä suomalaisia miettimään omaa eläinsuhdettaan sekä kulutusvalintojaan. Tuulispään perustaja Piia Anttonen on tehnyt valtavan työn tarjotakseen kuolemantuomion saaneille koti- ja tuotantoeläimille mahdollisuuden loppuelämän viettoon hyvissä olosuhteissa. HESY:n palkintoraati perusteli valintaansa Tuulispään tekemällä ainutlaatuisella ja merkittävällä valistustyöllä, jonka tavoitteena on kertoa suomalaisille kiihkottomasti, millaisissa olosuhteissa tämän päivän tuotantoeläimet elävät ja näyttää, miten eläimet käyttäytyvät, kun niille annetaan mahdollisuus toteuttaa itseään. – Tuulispäässä eläimen oikeus elää yksilönä tunnustetaan ja eläimelle annetaan mahdollisuus elää hyvää elämää lajinmukaiset tarpeet huomioonottaen. Eläinsuojelukeskus Tuulispään jokaisella eläimellä on nimi ja tarina kerrottavanaan, mikä korostaa kunkin eläimen persoonallisuutta, sanoo HESY:n varapuheenjohtaja Anne Roine. Tuulispäässä on tällä hetkellä noin 50 eläinasukasta. Eläimistä useimmat ovat peräisin ihmisiltä, jotka eivät oman elämäntilanteensa muuttumisen takia ole voineet niitä enää pitää eivätkä ole on16

hesy | jäsenlehti 1/2015

Elämäntyö. Eläinsuojelukeskus Tuulispää on Piia Anttosen elämäntyö. Piian sylissä oleva Riku-sorsa on yksi pelastetuista.

nistuneet löytämään eläimille uusia koteja. Eläimestä luopumisen syynä on voinut olla huono rahatilanne, ero, muutto maalta kaupunkiin, sopivan pitopaikan puute tai eläimen ikääntyminen. – Yritämme aina auttaa eläimen kanssa vaikeassa tilanteessa olevia, etenkin kiireellisissä tilanteissa. Monet joutuvat

luopumaan eläimestä itsestä riippumattomista syistä. Valitettavasti Tuulispään tilan rajat alkavat tulla vastaan, ja voimme ottaa vastaan uusia tulokkaita vasta, kun saamme lisää maata ja eläinten pitopaikkoja. Emme halua ottaa liikaa eläimiä, jotta täällä jo asuvien eläinten elämänlaatu ei kärsisi, Anttonen kertoo.

Haaveena eläinsuojelumuseo Tuulispäässä järjestetään joka vuosi avointen ovien päiviä. Silloin vierailijat pääsevät tutustumaan tilan eläimiin sekä toimintaan ja heille kerrotaan, miten eläimet ovat tilalle tulleet. – Tuulispää ei ole kuitenkaan kotieläintila. Tilan elämiä ei ole ostettu, eikä sinne haalita eläimiä ihmisten takia. Vierailujen tarkoituksena on ihmisten valistaminen, Anttonen muistuttaa useaan kertaan. Viidenkymmenen isokokoisen eläimen hoitaminen on työlästä ja kallista. Tilaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusten turvin, mutta siltikin toimintaa on tarkoitus laajentaa. Tuulispään Anttosella on kunnianhimoisia tavoitteita. Suurin projekti on tilalle kaavailtu eläinsuojelumuseo, jossa aiotaan esitellä suomalaisen eläinsuojelutyön saavutuksia, nykypäivän ongelmia ja ihmisen suhdetta eläimiin. – Eläinsuojelumuseon yhteyteen rakennetaan elämyspuisto, jossa ihmiset voivat tutustua tuotantoeläinten olosuhteisiin. Tilalla on myös tarkoitus järjestää luentoja, koulutuksia ja tapahtumia. Haluamme tarjota vierailijoille hyviä kokemuksia eläinsuojelun saralta. Tulevaisuudessa haluamme avata myös vegaanikahvilan, jonka kautta voimme tarjota vierailijoille tilaisuuden tutustua eläinystävälliseen ruokavalioon, Anttonen listaa suunnitelmia. Tuulispään perustaminen on merkinnyt Anttoselle omasta yksityisyydestä luopumista ja ympäripyöreitä työpäiviä. Häntä auttavat jaksamaan tilan hoitamiseen osallistuvat vapaaehtoistyöntekijät, ystävälliset lahjoittajat, kannustavat vierailijat ja unelma tulevaisuudesta,

Eläinsuojelun Topelius -palkinto: Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan vuosittain eläinsuojelun saralla ansioituneelle yksityishenkilölle tai yhteisölle. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY perusti palkinnon vuonna 1998 yhdistyksen perustajan Zacharias (Sakari) Topeliuksen juhlavuoden kunniaksi. Palkinto on Topeliuksen allekirjoittaman alkuperäisen kunniakirjan jäljennös.

Kunniakirja. Piia kädessään Topeliuksen allekirjoittama alkuperäisen kunniakirjan jäljennös.

jossa Tuulipään kaltaisille turvakodeille ei ole tarvetta. – Toivon, että eläimille turvataan jonain päivänä oikeudet ja vapaudet. Ennen kuin tällainen muutos on näköpiirissämme, olisi ihmisten koko eläinkäsityksen muututtava. Emme saisi hyväksyä sitä, että eläimiä pidetään olosuhteissa ja käsitellään tavalla, jolla emme hyväksy ihmisiä kohdeltavan. Esimerkiksi se, että suurin osa suomalaisista tuotantoeläimistä ei tänä päivänä näe elämänsä aikana ikinä päivänvaloa, on toivomukseni mukaan jossain vaiheessa historiaa, sanoo Anttonen. ■

Aiemmat Eläinsuojelun Topelius -palkinnon saajat: 2013 Wanhan Markin eläinten vanhainkoti 2012 toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen 2011 Otso Riiali 2010 ei jaettu 2009 Etsijäkoiraliitto 2008 tuottaja-käsikirjoittaja Marko Rauhala ja Myrsky-koira 2007 ei jaettu 2006 Helsingin kaupunki 2005 dosentti Leena Vilkka 2004 toimittaja Mirja Pyykkö 2003 ei jaettu 2002 kirjailija Eeva Kilpi 2001 ohjaaja Aki Kaurismäki 2000 pääkaupunkiseudun pelastuslaitokset 1999 eläinlääkäri Pertti Hartikka 1998 kirjailija Leena Krohn Seuraava Eläinsuojelun Topelius -palkinto jaetaan marraskuussa 2015. Voit ehdottaa palkinnonsaajaa perusteluineen HESYlle osoitteseen: erja.veivo@hesy.fi

Lemmikkiystävällinen mökki savusaunalla, kylpytynnyrillä ja uimalammella. Tervetuloa Riihimäelle! Ympärivuotisesti. hesy | jäsenlehti 1/2015

Anita Schadevitz

Meri. Anita Schadevitzin teosten aiheena on usein meri, joka on lähellä hänen sydäntään.

”Jokainen pieni elämä on tärkeä” Tapaan taiteilija ja kuvataideopettaja Anita Schadevitzin hänen työpaikallaan Helsingin eurooppalaisella koululla. Ulkona on talvisen koleaa, mutta Anitan työhuoneessa voi virittäytyä suorastaan trooppisiin tunnelmiin. Huone on nimittäin koristeltu vehreillä kasveilla, joita Anita hoivaa suurella sydämellä. Teksti | Saara Salonen

apaan taiteilija ja kuvataideopettaja Anita Schadevitzin hänen työpaikallaan Helsingin eurooppalaisella koululla. Ulkona on talvisen koleaa, mutta Anitan työhuoneessa voi virittäytyä suoras18

hesy | jäsenlehti 1/2015

taan trooppisiin tunnelmiin. Huone on nimittäin koristeltu vehreillä kasveilla, joita Anita hoivaa suurella sydämellä. Eläinsuojelutyö sekä luonto kaikessa moninaisuudessaan ovat Anitalle hyvin tärkeitä elämänarvoja. Viime kesä-

nä Anita järjestikin taidenäyttelyn HESYn hyväksi. – Näyttely järjestettiin heinä-elokuussa. Idea näyttelyyn syttyi, kun eräässä kahvilassa vieraillessani minulle tarjottiin ilmaista näyttelytilaa. Yleensähän

Henni Sulonen

tönsuojeluun. Se pidettiin koulussa ja oli luonteeltaan opettava: oppilaat keräsivät tietoa ympäristöaiheesta ja käsittelivät erityisiä teemoja maalausteni inspiroimina, Anita kertoo.

Uskon, että kasvatuksella ja valistuksella voidaan saada paljon aikaan.

Pienetkin tärkeitä. Taiteilija ja kuvataideopettaja Anita Schadevitzille jokainen pieni elämä on tärkeä.

Opettajana Anita antaakin suuren painoarvon ympäristökoulutukselle. – Uskon, että kasvatuksella ja valistuksella voidaan saada paljon aikaan. Se on ennaltaehkäisevää työtä, jonka ansiosta moni eläin voi säästyä kärsimykseltä. Opettajana tällainen vaikuttamistyö on erityisen lähellä sydäntäni. Hän luulee itsekin oppineensa mallin eläinten ja luonnon kunnioittavaan kohteluun kotoaan. – Lapsuudessa olen omaksunut mielettömän hienon asennoitumisen eläimiin ja luontoon. Vanhempani ja molemmat isovanhempani rakastivat ja kunnioittivat eläimiä. Ensimmäisinä

lemmikkeinä minulla oli kaksi hiirtä, sitten akvaariokaloja, kissoja ja koiria. Perheemme asui puoliksi maalla, joten naapuritaloissakin oli eläimiä hevosista ja lampaista lähtien. Naapurin ankat ja lehmät kävelivät välillä meidänkin pihallamme, Anita kertoo nauraen. Lintu pääsi siivilleen Nykyään Anitan luona asustaa kaksi kissaa: itämainen Onni sekä Luka, joka on rodultaan venäjänsininen. Anita uskoo pienten tekojen edistävän eläinsuojelua. – Toissa talvena parvekkeeltani löytyi varpunen, joka ei pystynyt lentämään. Lintu kyhjötti parvekkeen nurkassa kovassa pakkasessa, ja mietin, mitä teen. Soitin muun muassa HESYlle ja Korkeasaareen. HESYn ihmisten kanssa päädyimme siihen ratkaisuun, että seuraan tilannetta. Ostin linnulle siemeniä ja heitin niitä parvekkeelle. – Illalla kotiin palatessani lintu oli noussut jo parvekkeen tuolin laidalle. Iltarukoukseen liitin toiveen, että lintu pääsisi siivilleen. Aamulla menin katsomaan lintua ja huomasin sen lähteneen. Lintu oli selvinnyt. Jokainen pieni elämä on tärkeä, Anita muistuttaa. ■

galleriat maksavat jopa tuhansia euroja, joten näin tässä hyvän sauman toteuttaa hyväntekeväisyysnäyttelyn, Anita kertoo. Näyttelyn järjestäminen on Anitalle taiteilijana tuttua puuhaa, mutta HESYn toiminnassa hän ei ennen näyttelyä ole ollut mukana. Saman vuoden keväänä hänen ystävälleen etsittiin kuitenkin kissanpentua, minkä takia Anitakin oli ollut yhteydessä HESYyn. Näyttelyn järjestäminen tuntui Anitasta upealta. – Kun tämän idean keksin, hypin ilosta. Näyttely herättikin kovasti keskustelua. Näen tärkeänä, että luonnon tila ja eläinten kohtelu nostetaan esille ja ihmiset saadaan keskustelemaan aiheesta. Valistus avain eläinten kunnioittamiseen Näyttelyssä oli esillä seitsemän akryylivärimaalausta, joista yksi myytiin. Tuoton Anita lahjoitti HESYlle. Teosten aiheena oli meri, joka on lähellä Anitan sydäntä. Hyvän kokemuksen siivittämänä Anita piti tänä vuonna toisenkin näyttelyn vastaavalla teemalla. – Tämäkin näyttely liittyi ympärishesy | jäsenlehti 1/2015

Pentuja tehda 20

hesy | j채senlehti 1/2015

astuotantona ”Usein se on raha, joka puhuu. Jos tilaat putkimiehen, niin se halvin ei välttämättä aina ole paras”, läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson summaa ajatuksensa pentutehtailusta. Teksti | Camilla Drugge Saarniluoto

yynti-ilmoituksessa pieni, nappisilmäinen karvapallero katsoo pää vinossa kameraan ja saa sydämen pamppailemaan. Ilmoituksessa etsitään koteja eläinlääkärin tarkastamille, useasti madotetuille ja rakkaudella kasvatetuille pennuille. Kuulostaa hyvältä! Myyjä vaikuttaa puhelimessa mukavalta ja ehdottaa kauppoja helpottaakseen treffejä ostajaa lä-

hellä olevalla parkkihallilla. Siellä myyjä antaa ensimmäiseksi pennun ostajan syliin ja kertoo, että soittaa saa milloin vaan. Papereiden lisäksi myyjä antaa mukaan hoito-ohjeet. Ajatella, hintakin on parisataa vähemmän kuin siinä toisen kennelin ilmoituksessa. Kun perheen uusi jäsen pääsee uuteen kotiinsa ja alkaa aroin askelin tutustua ympäristöön, käy ilmi, että se ontuu toista takajalkaansa. Pentu on muutenkin vaisu ja haluaa vain nukkua. Yön aikana penhesy | jäsenlehti 1/2015

tu alkaa oksentaa, matoja. Sitten alkaa ripulointi. Eläinlääkäri toteaa, että koiralla on vakava parvovirus eikä sen henkiinjäämisestä ole takeita. Jalassakin oleva hoitamaton vikakin osoittautuu kasvattajan välinpitämättömyydeksi pentujaan kohtaan: koira on kärsinyt vakavasta ravinteiden puutteesta. Kun pennunostaja tavoittelee myyjää, puhelinnumero ei ole käytössä. Tarkempi tutustuminen papereihin paljastaa, ettei niistä löydy mitään muutakaan aitoa. Miten tässä näin kävi? Tämä tarina ei ole tosi, mutta harmittavan todellinen. Pentutehtailu vaatii määrittelyä Pentutehtailu on saanut viime aikoina paljon julkisuutta, ja yhä useampi on tietoinen sen olemassaolosta. Moni ajattelee osaavansa tunnistaa tehtaillun pennun, ja sosiaalisessa mediassa pentutehtailu kirvoittaakin kärkkäitä ja säälimättömiä kommentteja niin tehtailijan julmuudesta kuin ostajan välinpitämättömyydestä tai sinisilmäisyydestä. Miten voi olla mahdollista, että tehtailu saa kasvaa ja kukoistaa? Mistä pentutehtailussa oikein on kyse? Helsingin eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtosen mukaan terminologiaa on hyvä avata. – Lainsäädännössä ei mitenkään määritellä pentutehtailua, vaan kyseessä on arkikielen termi, jota käytetään moninaisissa merkityksissä. Jotkut puhuvat pentutehtailusta silloin, kun on kyse kasvattajasta, joka ei rekisteröi pentujaan Kennelliittoon. Koirat voivat olla sekarotuisia, rotukoiria tai sekä että. Siinä ei ole mitään laitonta, kunhan eläimiä pidetään hyvin eikä koiria pennuteta jokaisesta juoksusta. Sitten taas osa ihmisistä tarkoittaa pen-

Usein on kuitenkin niin, että kun eläin on ostotilanteessa läsnä ja sylissä, niin rationaalinen ajattelu katoaa fiksultakin ihmiseltä. tutehtailulla sitä, että teetetään pentuja huonoissa oloissa, Valtonen kertoo. Myös läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson pohtii termin haastavuutta. – Ihmiset käsittävät, että pentutehtailulla tarkoitetaan suuria koiramääriä, mutta pentutehdas voi muodostua yhdestäkin koirasta, joka synnyttää jatkuvasti pentuja. Suomessa on sellaista pentutehdastuotantoa, jossa pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon pentuja lain minimivaatimusten puitteissa. Tähän on vaikea puuttua. Toiminta muistuttaa vähän tuotantoeläintuotantoa, joka on ihmiselle elinkeino. – Pahinta pentutehtailussa on se, kun koiralauma pääsee sikiämään sisäsiittoisesti ja täysin hallitsemattomasti. Näissä tapauksissa ihmisetkin voivat usein pahoin: on syrjäytymistä, päihdeongelmia ja moniongelmaisuutta, johon pitäisi puuttua ensimmäiseksi. 22

hesy | jäsenlehti 1/2015

Huomaa vaaranmerkit Pentutehtailua on siis monenlaista ja monisyistä, eikä yksiselitteistä kaavaa ole. Onko sitten mitään tapaa tunnistaa pentutehtaan tuotosta? Missä vaiheessa hälytyskellojen pitäisi soida ja epäilysten herätä? Mitä tietoisemmiksi ihmiset ovat tulleet pentutehtailijoiden toimintatavoista, sitä enemmän hyvältä huijaukselta vaaditaan. Moni valveutunutkin ostaja on kaikesta huolimatta mennyt lankaan, vaikka on kuvitellut tietävänsä kaikki pennunoston sudenkuopat. Tehtailija osaa vedota ostajan tunnepuoleen, tietää narut, joista vetää, ja osaa esittää kaikki tarvittavat argumentit hymyssä suin. Sekä Valtonen että Löfgren-Eriksson painottavat sitä, että pentu pitää päästä näkemään sen kotioloissa, mieluummin useaan otteeseen. – Kun menee ostamaan pentua, pitäisi nähdä emä ja mielellään myös isä. Jos pentueesta on jäljellä muita pentuja, olisi hyvä nähdä koko lauma yhdessä. Ostajan on hyvä käydä tutustumassa pentuun jo ennen sen luovutusikää, jotta hän näkisi, miten pentuja pidetään, Valtonen neuvoo. Eläintä ei siis kannata ostaa auton takakontista vaan aina pitää vaatia pääsyä koiran kotiin. Myyjään on myös saatava yhteys sekä ennen että jälkeen oston. Valtonen kehottaakin miettimään tarkkaan kenen asiakkaaksi ryhtyy. – Pennun ostaminen on iso hankinta, niin rahallisesti kuin emotionaalisesti. Jos ylipäätään tekee niin kalliin ja paljon odotuksia sisältävän ostoksen kuin koiran- tai kissanpennun, olisi syytä tehdä asiasta kirjallinen sopimus, jonka osapuolet allekirjoittavat ja joka kannattaa lukea kunnolla. Usein on kuitenkin niin, että kun eläin on ostotilanteessa läsnä ja sylissä, niin rationaalinen ajattelu katoaa fiksultakin ihmiseltä. Se on inhimillinen ilmiö, hän toteaa. Inhimillistä on sekin, että ostajalla herää tarve pelastaa silminnähden huonokuntoinen pentu. Joku ajattelee tekevänsä oikein maksaessaan 600 euroa sairaasta pennusta eikä halua nähdä, että sen tilalla on pian toinen, yhtä huonokuntoinen pentu. – Vaikka pentu ei olisikaan myyntitilanteessa sairas, se voi sairastua myöhemmin. Tai olla sairastumatta! Voi olla, että pentu voi aivan hyvin ja siitä tulee ihana lemmikki, mutta sen emää on pennutettu viimeiset kuusi vuotta jokaisesta juoksusta ja pidetty häkissä. Monet myydyistä pennuista saavat hyvän kodin. Ne, jotka jäävät tehtaaseen, kokevat karuimman kohtalon. Siitoseläimen osa on hirvittävin, Valtonen lisää. Löfgren-Eriksson tuntee suurta myötätuntoa pentutehtaiden emoja kohtaan. – Olen itse äiti ja mietin usein koiran ja kissan osaa sen äitiyden kautta. Odotus ja jälkeläisten hoito on raskasta niin eläimelle kuin ihmisellekin. Jatkuvan pennuttamisen aiheuttama fyysinen ja henkinen rasitus on kohtuutonta, LöfgrenEriksson suree.

Taustalla sosiaalisia ongelmia Pentukaupassa raha saattaa sokaista niin myyjän kuin ostajan. Ostaja haluaa parisataa euroa halvemman pennun ja on valmis ostamaan sen hieman kyseenalaisistakin oloista. Myyjä taas hurmaantuu siitä, miten helposti voi saada vähän ylimääräistä rahaa, ja sulkee hänkin silmänsä eläinten pahoinvoinnilta. Joskus pentutehtailun taustalla on ihmisen rahahuolia ja elämänhallintaongelmia. Jessica Löfgren-Eriksson toivookin, että sosiaalipalveluihin satsattaisiin nykyistä enemmän. Hän kokee tekevänsä eläinsuojelun rinnalla jatkuvasti myös sosiaalityötä eläinten omistajien kanssa. Työssään hän näkee, kuinka etenkin taloudellisesti huonot ajat lisäävät myös eläinsuojelun tarvetta, koska eläimistä ei pystytä huolehtimaan. – Vastaan on tullut karuja ihmiskohtaloita, ja haastavimmissa kodeissa apua kaipaisivat muutkin kuin eläimet. Ihminen sokeutuu elämälle ympärillään. Kamalista paikoista pelastetaan eläimet, mutta ihmiset jäävät sinne asumaan. Samaan aikaan kun teemme paljon töitä eläinten puolesta,

ihminen saa asua miten haluaa, Löfgren-Eriksson huokaa. Valtonen muistuttaa, että vaikka ongelmat kertyvät usein tietylle ihmisryhmälle, mitään yleistä jaottelua ongelmattomiin ja ongelmallisiin ihmisjoukkoihin ja asuinalueisiin ei voida tehdä. – On varottava sellaista äärimmäistä demonisointia, että pentutehtailijat olisivat sadistisia psykopaatteja. Suurin osa tämän työn parissa nähdyistä eläinsuojeluongelmista aiheutuu tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä ja ihmisten omista ongelmista. Kyse ei ole varsinaisesti pahuudesta, hän lisää.

Häkeissä. Joissakin pentutehtaissa koiranpentuja kasvatetaan häkeissä. Pentutehtaiden eläimet jäävät vaille huolenpitoa ja voivat kärsiä monista fyysisistä ja psyykkisistä vaivoista. Kuva: PETA

Baltiasta virtaa pentuja Suomeen Löfgren-Erikssonin mielestä ihmisten ei pitäisi ostaa koiria Baltian maista epämääräisiltä kasvattajilta. Siellä sijaitsevat todelliset tehtaat, joista virtaa pentuja Suomeen jatkuvasti. Varsinaiset ”alkutuottajat” ovat köyhiä kansalaisia, jotka kasvattavat useimmiten suosittuja pienikokoisia koirarotuja. Seuraava lenkki ketjussa on kerääjä, joka ostaa hesy | jäsenlehti 1/2015

Suomalaiset ovat joskus arkoja ilmoittamaan epäilyksistään. Naapurit ovat esimerkiksi saattaneet tietää jo pitkään seinän takana olevista eläinsuojeluongelmista.

Jatkuvasti tiineenä. Pentutehtailla jatkuva tiineys rasittaa emoja, jotka saatetaan pennuttaa jopa jokaisesta juoksusta.

ympäri Baltiaa koiria noin 30 euron huokeaan hintaan ja myy ne eteenpäin Suomeen arviolta 700 eurolla. – Miksi pitää kannattaa pimeitä markkinoita ja ostaa koiria näistä tehtaista? Meillä on täällä monia hyviä kenneleitä, jotka maksavat veronsa Suomeen. Kenneleille kasvatustoiminta on elinkeino, ja niistä on turvallisempaa hankkia koira.

räisin tehtaista. Jos koira kuitenkin ostetaan bensaaseman pihasta huonosti suomea puhuvalta myyjältä ja jos sillä ei ole papereita, kyseessä on laiton maahantuonti. Vaikka koiran mukana saisikin paperit, ne ovat todennäköisesti väärät. Kun tällainen trokari saadaan kiinni, seurauksena on sakkoja ja koirat palautetaan takaisin lähtömaahan tai lopetetaan, Löfgren-Eriksson sanoo.

Pennun ostaminen pimeiltä markkinoilta ei pelasta huonoissa oloissa pidettäviä eläimiä. Päinvastoin, ostamalla pimeän pennun ostaja tulee tukeneeksi pentutehtailua. Löfgren-Eriksson kertoo, että eläinsuojeluväki tuntee jo osan koiria Suomeen tuovista trokareista. Yksi trokareista on kertonut hänelle ”auttavansa ihmisiä pääsemään eroon ei-toivotuista koirista”. Pentutehtailussa on kuitenkin kyse bisneksestä, ei hyväntahtoisuudesta. Huonojen lähtökohtien lisäksi trokatut pennut kärsivät pitkästä ja stressaavasta kuljetusmatkasta Suomeen. Koirista ei matkan aikana pidetä juurikaan huolta. Lisäksi laittomaan maahantuontiin liittyy suuri raivotautiriski. Virosta tulee LöfgrenErikssonin mukaan paljon parvovirusta kantavia pentuja, joita on vaikea pelastaa. Sairaat koirat voivat levittää Suomessa tauteja eteenpäin. – Toki Virossa on paljon hyvääkin kasvatustoimintaa, eivätkä kaikki sieltä tuodut pennut ole pe-

Rangaistuasteikon yläpää käyttöön Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen mukaan vuonna 2013 Helsingissä tehtiin 361 eläinsuojelutarkastusta, joista 244 tapauksessa oli aihetta joko lieviin tai kiireellisempiin toimenpiteisiin. Löfgren-Erikssonin mielestä on sitä parempi, mitä enemmän eläinsuojeluilmoituksia tehdään. – Suomalaiset ovat joskus arkoja ilmoittamaan epäilyksistään. Naapurit ovat esimerkiksi saattaneet tietää jo pitkään seinän takana olevista eläinsuojeluongelmista. Sitten kun virkaeläinlääkäri käy paikalla, niin naapurit ovat hyvillään siitä, että vihdoinkin kohteen tilanteeseen puututaan, ja ihmettelevät, miksei eläinsuojeluviranomainen ole aiemmin tullut paikalle, Löfgren-Eriksson sanoo ja ihmettelee, mikseivät naapurit ole itse ilmoittaneet tilanteesta. Kun eläinsuojeluviranomaiset epäilevät eläinsuojelurikkomusta, he menevät paikan päälle tarkastamaan tilanteen. Ala-arvoisissa olosuhteissa pidettävät eläimet otetaan pois eläinsuojelulain nojalla kiireellisenä toimenpiteenä ja niille järjestetään hoitoa. Lievemmissä tapauksissa eläimen omistajalle annetaan määräyksiä epäkohtien kuntoon saattamisesta. Olosuhteilla tarkoitetaan muun muassa pitopaikan puhtautta, eläinten ulkoiluttamista ja esimerkiksi sitä, ettei eläimiä saa säilyttää kuljetukseen tarkoitetuissa häkeissä. Sitä, kuinka monesta juoksusta jotakin emää on pennutettu peräkkäin, onkin sitten paljon vaikeampi todeta. Löfgren-Eriksson uskoo neuvontaan ja tarkastuskäynteihin perustuvaan eläinsuojeluvalvontaan. Aina ongelmat eivät ratkea yhdellä käynnillä. Jos tilanne on katastrofaalinen, silloin kaikki tai ainakin suurin osa eläimistä otetaan pois. Usein tilanteet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä eivätkä yksinkertaisia. – Se ei mene niin, että toisen kotiin vaan mennään hakemaan toisen omaisuus pois. Ihmiselläkin on tiettyjä perusoikeuksia. Toivoisin kuitenkin, että oikeusvaltiossa oikeus toimisi vähän rivakammin. Meillä ei ole eläinsuojeluasioihin pa-

hesy | jäsenlehti 1/2015

neutuneita tuomareita tai syyttäjiä. Eläinsuojelurikoksista saa harvoin tuomioita. Tiedän, milloin eläin kärsii, ja toivoisin, että oikeustoimi luottaisi enemmän eläinlääkäreiden lausuntoihin ja prosessissa mentäisiin enemmän yhtä matkaa. Nyt oikeus laahaa, sanoo Löfgren-Eriksson. Valtosen mielestä myös eläinsuojelurikosten rangaistuksissa on parantamisen varaa. – Eläinsuojelurikoksista ja törkeistä eläinsuojelurikoksista langetettavat tuomiot ovat lähes aina rangaistusasteikon alapäästä, vaikka lainsäädäntö sallisi kovemmatkin rangaistukset. Niissä tapauksissa, joissa itse olen ollut todistamassa, rangaistukset ovat yleensä olleet aika lieviä. Löfgren-Erikssonkin harmittelee, ettei pysyviä eläintenpitokieltoja anneta riittävästi.

– Jos me saamme eläintenpitokiellon läpi, niin se on kaksi vuotta. Pentutehtailu voi pahimmillaan täyttää törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön. Rikoksentekijä on tuomittava törkeästä eläinsuojelurikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Rikkomuksiin voidaan puuttua eläinsuojelulain nojalla, mutta vain, jos eläinsuojeluviranomaisilla on niistä tieto. Jos kenellä tahansa herää epäilys eläinsuojelurikkomuksesta, on tapauksesta hyvä tehdä ilmoitus eläinsuojeluviranomaisille. Heidän arvioitavakseen jää se, onko tilanteeseen syytä reagoida. Ostajalla on vastuu harkita tarkkaan, mistä eläimen hankkii, ja myyjällä on vastuu katsoa, kenelle eläimen myy. ■

HESYn puheenjohtaja Susanna Paavilainen oli eläinsuojeluviranomaisten mukana, kun Vantaalla toimivasta pentutehtaasta otettiin viime vuonna huostaan 15 koiraa ja 6 kissaa. Samasta paikasta oli jo aikaisemminkin otettu huostaan 20 koiranpentua. Huostaan otetut eläimet olivat erittäin huonossa kunnossa. Esimerkiksi yhden tiineenä olleen nartun virtsarakko oli niin pahasti ulosteen peitossa, että koira ei ollut pystynyt virtsaamaan kunnolla. Koirat vietiin sijaiskoteihin, ja tiine narttu synnytti terveet jälkeläiset. Kaikki eläimet saatiin kuntoutettua väliaikaiskodeissa ja osa on jo sijoitettu uusiin koteihin. Pentutehtaalta peräisin olevan eläimen tervehdyttäminen ei ole helppoa. Monilla on lukuisten fyysisten sairauksien ja oireiden lisäksi pahoja käytöshäiriöitä ja psyykkisiä vammoja, joita voi olla vaikea parantaa. Paavilainen onkin hyvin järkyttynyt näkemästään. – On käsittämätöntä, että jotkut voivat kohdella eläimiä näin kaltoin: koirista ja kissoista otetaan kaikki irti taloudellisen voiton takia niiden tarpeista ja vaatimuksista piittaamatta. Pentuja pitää sosiaalistaa ja emojen antaa olla rauhassa. Eläimiä on hoidettava ja pentuja opetettava tavoille. Pentutehtaiden eläimet jäävät paitsi tästä kaikesta, ja niitä pidetään elinolosuhteissa, jotka ovat nollan luok-

Anette Kare

Vantaalla tyhjennettiin toistamiseen pentutehdasta

Toistamiseen. Vantaalla toimivasta pentutehtaasta otettiin viime vuonna jo toistamiseen huostaan koiria ja kissoja.

kaa ja joissa ihminenkään ei voi elää. – Esimerkiksi luovutusikäinen koiranpentu on opetettava sisäsiistiksi. Pentutehtaalla, jossa koiria ei edes ulkoiluteta ja ne tekevät usein tarpeensa sisätiloihin, pennut jäävät vaille sisäsiisteyskasvatusta. Myöhemmällä iällä näitä koiria on erittäin vaikea opettaa tekemään tarpeensa ulos, sanoo Paavilainen.

Eläinsuojeluviranomaiset Suomessa Suomessa eläinsuojeluviranomaisia ovat valvontaeläinlääkärin lisäksi kunnan- ja kaupungineläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Eläinsuojeluasioissa apua voi pyytää myös Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) vapaaehtoisilta eläinsuojeluneuvojilta. Heillä ei ole viranomaisoikeuksia, mutta runsaasti kokemusta eläinsuojelusta: www.sey.fi

Erja Veivo

hesy | jäsenlehti 1/2015

Kuvat Riitta Sourander

Kutsuvieraita. Puheenvuoroihin keskittyneitä avajaisvieraita.

Yksikin liikaa. HESYn varapuheenjohtajan Anne Roineen viesti oli: yksikin kärsivä eläin on liikaa.

Vieraat viihtyivät HESYn juhlavuosinäyttelyssä 140 vuotta. Merkkivuotta juhlistettiin Hevosista hamstereihin – Eläinsuojelua ennen ja nyt -juhlavuosinäyttelyllä Virka Gallerian Kulma-näyttelytilassa. Näyttelyn avajaiset keräsivät paljon kutsuvieraita. Avauspuheen piti kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. HESYn puheenvuoron esitti varapuheenjohtaja Anne Roine, joka koHESY täytti viime vuonna

rosti puheessaan jokaisen eläinyksilön oikeutta hyvään, tuskattomaan elämään. Virka Galleriassa esillä olleen toisen Tarinoiden puisto -lastenkirjallisuus- ja -kuvitusnäyttelyn puheenvuorosta vastasi näyttelijä Elina Salo. Muusta ohjelmasta pitivät huolen esikoululaisten lauluesitys kanteleen säestämänä, trubaduuri Lauri Seutu, kuohuva juoma ja

loukun testausta. Loukku kuului näyttelyesineistöön.

hesy | jäsenlehti 1/2015

näyttelyvieraiden mainio seura. Kaikki viihtyivät erinomaisesti. HESYn juhlavuosinäyttelyssä yhdistyksen pitkää taivalta valotettiin historiallisella aikajanalla ja alkuaikojen toimintaa kuvaavin valokuvasuurennoksin sekä HESYn nykypäivän eläinsuojelutyötä esiin tuovalla näyttelyosuudella. Näyttely pidettiin 5.–30.11.2014. ■

Aikajana kiinnosti. HESYn näyttely kiinnosti monia.

Lipaskeräysliike

Stadin siistein kirjasto Teksti ja kuva | Eeva-Mari Virtanen

Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkon, HelMetin, sivuilla Kontulan kirjaston mainitaan olevan Stadin siistein kirjasto. Tämän voivat myös kaikki eläinten ys-

tävät allekirjoittaa. Kirjastoon ovat nimittäin tervetulleita myös kirjaston asiakkaiden lemmikit, ja sivupöydältä löytyy HESYn lipas. Kontulan ostoskeskuksessa sijaitsevasta Kontulan kirjastosta, joka muinoin tunnettiin myös Stadin karuimpana kirjastona, on haluttu tehdä alueen asukkaiden olohuone, jonne voi mennä kirjojen lainaamisen lisäksi viettämään aikaa ja viihtymään. Kirjasto tarjoaa perinteisten niteiden, lehtien ja elokuvien lisäksi asiakkaiden iloksi nykypäivän kirjaston palveluja, kuten tietokoneita, skannereita, pelikonsolin, dataprojektorin ja pelejä. Lukusalissa voi hiljentyä opiskeluun, salin takaseinällä on kokonainen näyttelytila ja kirjaston vitriinit ovat käytettävissä näyttelyitä varten. Kesäisin kirjaston pihalla toimii kirjakahvila. Kontulan kirjastossa vieraillessaan voi tehdä myös hyvän teon. Kirjastosta löytyy HESYn keräyslipas, jonne kävijä voi tiputtaa roposen löytöeläinten hyväksi. Tempauksen takana on kirjaston eläinrakas henkilökunta, erityisesti erikoiskirjastonhoitaja Outi Virmala kollegansa Virpi Juvosen kanssa. Lipas on sijoitettu hienovaraisesti, mutta helposti löydettävästi hieman sivussa olevalle neuvontatiskille. Ketään ei tahdota painostaa lahjoituksen tekemiseen. Kirjaston asiakkaat ovat pitäneet keräyslipasta positiivisena asiana, ja välillä lipas vierailee myös Kontulan kirjaston kaksoiskirjastossa Jakomäessä. Myös Jakomäen kirjastoon ovat asiakkaiden lemmikit tervetulleita sinnekin. Suunnitelmissa eläinaiheisia tapahtumia Kontulan kirjastossa kävijöiden mukana on usein lemmikkikoiria. Onpa jouk-

pääArkkitehdit. Erikoiskirjastonhoitajat Virpi Juvonen (vasemmalla) ja Outi Virmala ovat Kontulan kirjaston eläinystävällisen ilmapiirin pääarkkitehdit.

koon mahtunut myös lemmikkirottia. Lemmikkien vierailut sallivan linjauksen syyt olivat käytännölliset. – Kontulan ostoskeskuksen ympäristöön ei välttämättä ole hyvä jättää lemmikkiä yksin ulos. Lisäksi pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastoverkossa on 69 kirjastoa. On vain reilua, että yhteen tai kahteen niistä pääsee myös lemmikkinsä kanssa, toteaa Virmala. Välillä myös kirjaston henkilökunnan tiloissa käy tassujen töminä henkilökunnan omien koirien tullessa katsomaan, mitä heidän ihmisensä päivisin tekevät. Myös Juvosen neljä terrieriä ovat muutaman kerran olleet mukana. Kirjaston henkilökunta tuo pyydettäessä janoiselle lemmikille kupillisen vettä, ja kesäisin kirjakahvilassa saa tarjota nelijalkaisille näiden omia eväitä. Virmala on eläinten ystävä ja suunnittelee kirjastoon lukuisia eläinaiheisia tapahtumia. – Pidämme tiloissa näyttelyn vanhemmasta eläinaiheisesta kirjallisuudesta ja sen kansitaiteesta. Kaikille lienevät tuttuja klassiset Lassie-kirjat. Kirjasto, jossa myös nuoret viihtyvät, olisi oivallinen paikka eläintietoiskujen ja ottolemmikkejä käsittelevien yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Kirjastossa voisi järjestää myös lukupiirin teemalla eläinten ja ihmisten vuorovaikutus, Virmala väläyttää ja mainitsee kirjan Katukatti Bob. Se on kertomus siitä, miten katusoittaja ja kulkukissa löysivät toisensa.

Ikävä pörheitä perheenjäseniä Outi Virmala on HESYn jäsen ja on ehtinyt miehensä kanssa tarjota kodin jo kolmelle yhdistyksen kissalle. Hän puhuu nyt jo edesmenneistä kissoistaan lämmöllä. Ensimmäistä kissaa, Heppulia, seurasi pian pikkuinen pentuherra Jerry, joka kiipesi ensitapaamisella kumikala hampaissaan Outin syliin ja raivasi näin tiensä hänen sydämeensä. Sitten seuraan liittyi tuttavuuksistaan pikkutarkka vanha rouva Milla, joka Virmalat nähdessään kapusi alas kissaloosinsa kätköistä ja kiipesi siitä edelleen Outin miehen harteille ja jäi siihen. – Jokainen pörheistä perheenjäsenistämme oli oma persoonansa. Rakkaista luopuminen oli raskasta, mutta uuden nelijalkaisen perheenjäsenen saapuminen ei olisi mahdottomuus. Luopumisen vaikeudesta huolimatta olisi tärkeää ja arvokasta tarjota rakkautta eläimelle, joka muuten jäisi siitä paitsi, Virmala miettii. Lemmikeille avoin kirjasto on varmasti monelle mieluinen, mutta onko kukaan koskaan suhtautunut nuivasti Kontulan kirjaston eläinystävälliseen ilmapiiriin ja vieraileviin lemmikkeihin? Outi muistelee vuosien varrella yhden asiakkaan kerran moittineen altistuneensa allergialle. – Kirjastoja on Helsingissä runsaasti. Asiakasta ohjeistettiin ystävällisesti vierailemaan jossain lähiseudun lemmikittömässä kirjastossa, Outi Virmala naurahtaa lempeästi. ■ hesy | jäsenlehti 1/2015

Lukunurkka

Kaivattu opas eläinpelastuksesta VESA NURMINEN

ELÄINPELASTUS Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen

Vesa Nurminen Eläinpelastus – Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen. Peltaco Oy 2014. 78 s. Pitkän uran eläinpelastuksen parissa

tehneen Vesa Nurmisen teos Eläinpelastus – Opas turvalliseen eläinten pelastamiseen (Peltaco 2014) on yksityiskohtainen opaskirja, joka nimensä mukaisesti

keskittyy eläinpelastuksen turvallisuusnäkökulmaan. Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat eläinten kanssa tekemisissä ja mahdollisesti joutuvat pelastamaan eläimiä kiperistä paikoista – pelastushenkilökunnalle, maatilan omistajille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Nurminen käsittelee oppaassa lemmikkien, luonnonvaraisten eläinten sekä hyötyeläinten pelastamista. Eri eläintyypit on jaettu omiin lukuihinsa: erikseen käsitellään lintuja, nisäkkäitä, hyötyeläimiä ja matelijoita. Omat lukunsa ovat saaneet myös öljyyntyneet eläimet sekä hygieniakysymykset. Lopuksi summataan vielä tärkeimmät neuvot eläinpelastusonnettomuustilanteisiin sekä annetaan linkkivinkkejä eri eläinpelastusaiheisista verkkosivustoista. Oppaassa näkyy kirjoittajan pitkä kokemus eläinpelastuksen parissa. Nurminen on toiminut ylipalomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella ja erikoistunut viimeisen parinkymmenen vuoden ajan eläinten pelastamiseen. Hän käsittelee eläinpelastusta yksityiskohtaisesti ja moniulotteisesti. Pelastustilanteiden turvallisuus niin pe-

lastajien kuin pelastettavienkin kannalta on kaiken a ja o, ja Nurminen on siirtänyt koko aiheeseen liittyvän ammattitietonsa tähän teokseen. Olennaisin neuvo tuntuu liittyvän eläinten ominaisuuksien tuntemiseen. Eri eläinten lajityypillinen käyttäytyminen sekä ruumiinrakenne vaikuttavat pelastustilanteessa käytettäviin välineisiin, kiinniottokeinoihin ja eläinten käsittelyyn. Siksi linnut, nisäkkäät, hyötyeläimet ja matelijat ovat saaneet omat lukunsa. Sen verran paljon näiden eläintyyppien pelastustilanteet eroavat toisistaan. Pelastusohjeiden ohella Nurmisen kokemus näkyy kirjassa muullakin tavalla. Hauska ja mielenkiintoinen lisä ovat esimerkit käytännön eläinpelastustilanteista, joihin Nurminen on uransa aikana törmännyt. Maitokäärme kerrostalon kellarissa ja viirupöllö makuuhuoneessa tuovat oman mausteensa teokseen. Oppaan lisämateriaalit, Nurmisen pitämä blogi ja kirjan tilausohjeet löytyvät osoitteesta www.elainpelastus.fi. ■ Saara Råman

Helpotusta koirarodun valintaan

David Alderton Koirat – Löydä itsellesi sopiva rotu. Gummerus 2014. 176 s. Itselle sopivan koirarodun valit-

seminen voi aiheuttaa paljon päänvaivaa varsinkin silloin, kun ollaan hankkimassa ensimmäistä omaa koiraa. Vaikka ulkoisten piirteiden perusteella päätös saattai-

hesy | jäsenlehti 1/2015

sikin syntyä nopeasti, olisi ehdottoman tärkeää, että oma elämäntyyli ja valitun rodun ominaisuudet sekä vaatimukset kohtaisivat. Näin sekä omistaja että koira voivat elää tyytyväistä elämää. Kaikkien rotujen ja niiden ominaisuuksien läpikäyminen on kuitenkin usein ison työn takana – ainakin silloin, jos käsillä ei ole siihen sopivaa opasta. David Aldertonin Koirat – Löydä itsellesi sopiva rotu on kirja, joka nimensä mukaisesti auttaa löytämään juuri omaan elämäntyyliin sopivia rotuvaihtoehtoja. Klassisista koirarotuoppaista poiketen tässä kirjassa rodut eivät ole aakkosjärjestyksessä, vaan ne on jaettu omiin lukuihinsa avainominaisuuksien, kuten liikunnantarpeen, lapsiystävällisyyden ja vaativuuden mukaan. Erityisesti kattava luku allergikoille sopivista roduista on positiivinen yllätys. Kirja esittelee yhteensä 130 eri rotua. Mukaan mahtuvat kaikki perinteisimmät rodut se-

kä muutama hieman yllättävämpikin rotuvaihtoehto. Jokaisesta rodusta löytyy tietoa sivun verran. Lyhyttä rodun taustaa käsittelevää kappaletta lukuun ottamatta kirja pysyy tiukasti aiheessaan ja kertoo esimerkiksi rotujen luonteesta, turkinhoidosta sekä perinnöllisistä sairauksista kiertelemättä ja kaunistelematta. Jokaiselta sivulta löytyy myös ominaisuuksista koottu selkeä taulukko, josta tietoa on helppo poimia muutamalla silmäyksellä. Suuret, suloiset koirakuvat pitävät varmasti yllä nuoremmankin koiranhankintaa pohtivan mielenkiinnon. Kirjan lopusta löytyy lisäksi testaa itsesi -osio, jonka kysymyksiin vastaamalla lukija saa rotuehdotuksia nopeasti. Loppuosassa on myös aakkostettu koirarodun valintataulukko, jossa rotujen eri ominaisuuksia voi vertailla yhdellä aukeamalla. ■ Henni Sulonen

Pääosassa kissapersoonaat

Riitta Tulusto Kissan kanssa Kirjapaja 2014. 159 s.

Riitta Tulusto on koonnut uudessa Kissan kanssa -kirjassaan yhteen suomalaisten kertomuksia elämästä kissojen kanssa. Kiinnostavia ajatuksia ja muistoja jakavat tunnetut suomalaiset, joiden joukossa ovat muun muassa presidentti Tarja Halonen, tanssijalegenda Aira Samulin ja muusikko Olavi Uusivirta. Kirjan pääosassa on yli 20 kissapersoonaa. Mielenkiintoisimpia yksilöitä ovat Uusivirran mestarisaalistaja Mauno, hoivakodin asukkaita ilahduttava peruskissa Milkki sekä Tarja Halosen nyt jo edesmennyt Rontti, joka loisti älykkyydellään. Kirja antaa erinomaisen katsauksen siihen, mitä kaikkea elämä kissan kanssa voi sisältää. Opuksen sivuilla käydään läpi niin iloja kuin suruja. Kuvaukset kissojen

erikoisista luonteenpiirteistä ja edesottamuksista saavat lukijan hymyilemään ja parhaillaan nauramaan. Koskettavimpia kohtia ovat haastateltujen muistot lemmikin menetyksestä. Kokonaisuudessaan kirja on hyvin lämminhenkinen ja hauska, ja se antaa erinomaisen kuvan siitä, millainen lemmikki kissa on ja millainen suhde kissan ja ihmisen välille voi syntyä. Tuluston teos ei toimi oppaana kissanpitoon, mutta tarjoaa paljon ajateltavaa. Teos on hyvä kuvaus kissoista varsinkin, jos pohtii kissan ottamista. Kirja on ennen kaikkea mielenkiintoista ja hauskaa luettavaa, oli lukijan omassa elämässä kissa tai ei. Suosittelen Kissan kanssa -teosta lämmöllä jokaiselle kissoista pitävälle! ■ Heidi Valkama

Asemakuja 2 hesy | jäsenlehti 1/2015

Uutisia

HESY tuki Nalan leikkausta 1000 eurolla Honkosten perheen sekarotuinen Nala-koira loukkasi oikean takatassunsa pellolla juostessaan. Seurasi kova taistelu, jotta koira saataisiin taas terveeksi. Onneksi muutaman mutkan kautta apu kuitenkin löytyi. eläinlääkärille, joka huomasi sen jalassa olevan vamman laajuuden. Etummaiset ristisiteet olivat revenneet, ja nivelkierukka oli vaurioitunut vakavasti. Ilman leikkausta jalka ei paranisi, ja koira kärsi selvästi kovista kivuista. Nala ei käyttänyt jalkaa lainkaan, vaan hyppi kolmella tassulla. Yöllä Nalan oli vaikea löytää mukavaa asentoa. Eläinlääkäri arvioi leikkauksen hinnaksi 2200 euroa. Lisäksi maksuja kertyisi kuvauksista sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Koira tarvitsisi myös fysioterapiaa sekä melkoisen määrän lääkkeitä. – Perheeseeni kuuluu koiran lisäksi latoon hylätty Rio-kissa ja kolme lasNala vietiin joulukuussa

hesy | jäsenlehti 1/2015

ta. Olen itse opiskelija, joten rahamme olivat tiukalla. Jokaisen oli siis tingittävä menoistaan. Lopulta päätin jättää opinnot jäähylle ja aloittaa työnteon rahojen hankkimiseksi. Kalliista hoidoista huolimatta emme halunneet luopua Nalasta, perheen äiti Tiina Honkonen kertoo. Rahojen kerääminen olisi vienyt kuitenkin aikaa, ja koiralla oli kovat kivut. Asioiden vauhdittamiseksi Tiinan sisko kehotti perhettä ottamaan yhteyttä HESYyn. Yhteydenotto kannatti, sillä yhdistys päätti auttaa hankalassa tilanteessa olevaa perhettä ja kustansi leikkausja hoitokuluja 1000 eurolla. – Tämä oli ilouutinen meille kaikille, Tiina sanoo.

tomy). Leikkauksessa sääriluun yläosan luu sahattiin kaarevalla sahauksella poikki ja sääriluun tasanteen kulmaa muutettiin pienemmäksi. Sahattu luu on tuettu 8-reikäisella levyllä ja ruuveilla. Lisäksi polven repeytyneen etummaisen ristisiteen jäänteet ja vaurioitunut mediaalisen nivelkierukan takasarvennoinen poistettiin.

joutuu edelleen priorisoimaan menojaan, rakas perheenjäsen on nyt hoidettu. Leikkaus onnistui hyvin. Nala on ehtinyt käydä jo fysioterapiassakin, jossa se on päässyt kokeilemaan vesimattokävelyä. Tarkemmin sanottuna Nalalle tehtiin sääriluun yläpään kääntöleikkaus (TPLO eli tibial plateau leveling osteo-

– Nalan elämänilo on palannut, ja sen leikkisyyttä joudutaan jopa hillitsemään. Myös Rio-kissa odotti innolla kaveriaan takaisin kotiin. Se vahtii tiukasti koiran ulkoilutuksia. Merkkasipa se jopa Nalan remminkin, jotta emäntä ei vaan veisi koiraa pihalle, Tiina kertoo.

Vaikka Honkosten perhe

Nalan elämänilo on palannut, ja sen leikkisyyttä joudutaan jopa hillitsemään.

Helen Pickering

Tämä osoitelappu on myös HESY ry:n jäsenkortti

Joukkokirje sopimus 100587 .BB04

HESYn tuotekuvasto Voit tilata tuotteita myös internetin kautta: http://www.hesy.fi/tue-toimintaamme/tuotteet/ | puhelimitse: 09 54200 100 Tai tule ostoksille myymäläämme. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/

1. Kangaskassit 5,50 € ”Dog Power” (luonnonvalk.)

2. Pinssi 5 € Pinssi kaikille eläinten ystäville, erinomainen yllätyslahja ystävälle. Kissa, koira ja kani. 3. Eläinkortit 0,50 €/kpl Kuvaajat: Henna Viinamäki ja Juha Välimäki 4. Eläinkorttinippu 4 €/10 kpl Kuvaajat: Henna Viinamäki ja Juha Välimäki 5. Muistoadressi 5 € ”On maa, johonka kaikki polut katoaa, on rauhan maa (Saima Harmaja).”

3 4 5

6. Kewätkirja 5 € Kirjailija Sakari Topelius oli perustamassa ensimmäistä eläinsuojeluyhdistystä pikkulintujen suojelemiseksi. Tästä Maj Föreningen (Kevätyhdistys) -nimisestä yhdistyksestä tuli myöhemmin HESY. Kewätkirja on vuonna 1894 päivänvalon nähnyt, Topeliuksen tekstiin ja R. Hertzbergin ihastuttaviin kuviin perustuva pikku kirjanen ”Ensimmäinen kewätkirja Suomen kewätyhtiölle”. 30 sivua.

HUOM! T-paitojen koot ja värivalikoima nähtävissä osoitteessa: www.hesy.fi/tue-toimintaamme/ tuotteet/ Aikuisten T-paidat: 13 € Lasten T-paidat: 8 € 7. Aikuisten T-paidat Cat Power, classic Tassut, kaksipuolinen painatus Kissarivi, kaksipuolinen painatus

8. Dog Power, ladyfit (kaksipuolinen painatus) Paitoja saatavana sekä pyöreällä että V-mallisella kaula-aukolla.

Kuvat Riitta Sourander

9. Cat Power, ladyfit 10. Lasten T-paidat Cat Power Koirat

Tilaukseen lisätään postikulut painon mukaan. Yli 15 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postikulujen lisäksi postiennakkomaksu 4,20 euroa.

Tervetuloa tutustumaan myös Eläinsuojelukeskuksen myymälään, os. Yhdyskunnantie 11, 00680 Helsinki. Katso aukioloajat osoitteesta: www.hesy.fi/elainsuojelukeskus/elainsuojelupuoti-2/