Ruotsalaisten kuva Suomesta on aiempaa positiivisempi

Kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt Ruotsissa, ja kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta ilmoittaa suhtautuvansa naapurimaahan myönteisesti. Ennen kaikkea nuoret haluavat oppia lisää Suomesta. Taustalla ovat Nato-hakemus ja Sanna Marin.

RUOTSALAISET ARVOSTAVAT toyhtiön 149 paikkaisella koneella.

”Voigt Travel myy suoraan asiakkaille, kun taas Buro Scanbritillä on kattava jälleenmyyjäverkosto. Nyt meillä on mahdollisuuksia aivan toisenlaiseen tuotantoon kuin ennen. Jos saisimme muunkin Suomen reagoimaan samalla tavalla kuin Savonlinna, niin mahdollisuuksia on vaikka mihin. Savonlinnan kaupunki ja Visit Finland ovat olleet loistavia yhteistyökumppaneita”, Virtanen kiittelee.

Laaja toimialue erityisesti Suomen puolustusta, kriisinhallintaa ja hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Monet näkevät Suomen tasa-arvoisempana maana kuin ennen, ja halu vierailla maassa on lisääntynyt merkittävästi. Tiedot ilmenevät ajatushautomo Magman, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston, Suomen Tukholman-instituutin, Suomen Tukholman-suurlähetystön sekä ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskus Hanasaaren Novus-tutkimusyrityksellä teettämästä kartoituksesta. Siihen osallistui 1 016 henkilöä. maista. Myös Norja ja Ruotsi ovat kiinnostavia, mutta Suomessa on etenkin talvella parempi tarjonta.

Tilauslennot

Kesäkuussa Voigt Travel aloittaa ensimmäiset kolmiolennot välillä Rotterdam –Savonlinna – Rovaniemi. Lennot lennetään Transavia-len-

Stena Group on yksi Ruotsin suurimmista perheomisteisista konserneista. Yritys toimii varustamo- ja matkailualan lisäksi myös muun muassa metallibisneksessä, mistä Stena sai alkunsa vuonna 1939. Rypääseen kuuluu myös muun muassa kiinteistöbisnestä, sijoitustoimintaa, keittiökalusteita valmistava yritys ja tax free-yritys, joka toimii Puolassa, Saksassa ja Englannissa.

Savonlinnaan tilauslentoja Saksasta ja Hollannista

Savonlinna on tehnyt sopimukset kesächartereista Hollannin Rotterdamista ja Saksan Frankfurtista.

Miehet ja nuoret Ruotsalaiset miehet ovat yleensä kiinnostuneempia Suomesta kuin naiset ja nuoret enemmän kuin vanhemmat. Mielenkiinnon kohteiksi nimettiin erityisesti Suomen historia, yhteiskunnallinen keskustelu ja turvallisuuspolitiikka. Lähes 80 prosenttia uskoo myös, että Ruotsi ja Suomi ovat lähentyneet toisiaan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.

”On ilmiselvää, että Nato-keskustelu on lisännyt kiinnostusta Suomeen. Sen valossa tuntuu loogiselta, että nimenomaan miesten – ja nuorten miesten – mielenkiinto maata kohtaan on kasvanut”, sanoo Magman johtaja Nils Erik Forsgård

Sanna Marin efekti

Ruotsalaisten näkemys Suomesta tasa-arvoisena maana on kasvanut merkittävästi. Puolet uskoo, että Suomi on tasa-arvon maa, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 26 prosenttia.

Nousu selittynee paljolti sillä, että pääministeri San - na Marin on ollut näkyvästi esillä ruotsalaisissa tiedotusvälineissä ja että myös kaikkien Suomen hallituspuolueiden johtajat ovat naisia”, Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson arvioi.

Toisaalta tutkimus osoittaa, että ruotsalaiset eivät juurikaan piittaa suomalaisesta kulttuuritarjonnasta kuten kirjallisuudesta, musiikista tai elokuvista. Myöskään ponnistelut ilmastopolitiikan saralla eivät ole vakuuttaneet – vain noin 20 prosenttia pitää Suomea alan edelläkävijänä.

Suomalaisten mielikuvia Tukholmasta ja laivamatkoista on nyt tutkittu

Tukholman matkailutoimisto haastatteli viime syksynä suomalaisia ja kyseli heidän mielikuviaan Tukholmasta ja tukholmalaisista sekä laivamatkustuksesta Suomesta Tukholmaan. Tulokset olivat yllättäviä, varsinkin kun kaupunkiin on avattu lukuisia uusia nähtävyyksiä.

ENNEN PANDEMIAA saksankielisen Euroopan alueelta ja Benelux-maista Savonlinnan seudulle tulleet matkustajat viettivät alueella yli 30 000 yöpymisvuorokautta. Suomen valtion suljettua rajan venäläisiltä matkailijoilta, on Savonlinna menettänyt venäläisiä matkailijoita vuosittain noin 100 000.

Savonlinnan kaupunki on yhdessä Visit Finlandin kanssa neuvotellut yhteistyösopimuksen charter-lennoista Saksassa toimivan matkanjärjestäjä Zonista GmbH:n sekä Alankomaissa toimivan Voigt Travelin kanssa.

Seitsemän lentoa

Voigt Travel, aloittaa kolmiolennot välillä Rotterdam –Savonlinna – Rovaniemi kesäkuussa 2023. Nyt on sovittu kolmesta lennosta.

Zonista GmbH toteuttaa lennot välillä Frankfurt – Savonlinna elo-syyskuussa 2023. Lennot lennetään Lufthansa Groupiin kuuluvan Eurowings Discoverin koneilla. Nyt on sovittu neljästä lennosta ja yhteistyösopimuksessa on optio vuosille 2024 ja 2025.

”Suorat tilauslennot eurooppalaisista suurkaupungeista Järvi-Suomeen ovat merkittävä askel kohti tavoitettamme kasvattaa kansainvälistä matkailua ympärivuotisesti kaikkialla Suomessa. Charter-lennot ja valmiit matkapaketit ja reittiehdotukset madaltavat kynnystä tulla tutustumaan myös vähemmän tunnettuihin kohteisiin, jotka kiinnostavat nyt suuresti jo ”kaiken” nähneitä matkailijoita”, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari

VISIT STOCKHOLMIN teettämän kvalitatiivisen tutkimuksen mukaan haastateltavat pitivät Tukholmaa tylsänä kaupunkina, missä ei ole mitään tekemistä. ”Olimme tuloksesta aika yllättyneitä, sillä Tukholmassa on todella paljon nähtävää, ja parin viime vuoden aikana on avattu monia uusia museoita ja muita käyntikohteita sekä ravintoloita”, sanoo Visit Stockholmin Linda Sakket

Tutkimukseen haastateltiin 19 suomalaista, jotka oli jaettu kahteen ryhmään, alle ja yli 30-vuotiaisiin. Miehiä oli kahdeksan ja naisia yksitoista. Osa haastateltavista ei ollut koskaan käynyt Tukholmassa ja osa monia vuosia sitten.

Kuin Helsinki

Tutkimuksessa kysyttiin mielipiteitä Tukholmasta ja syytä nimenomaan siihen, miksi he eivät matkustaisi Tukholmaan. Negatiivisina asioina mainitaan lähinnä se, että Tukholma on tylsä ja kallis. Sanottiin myös, että jos siellä on kerran käynyt, niin toiste ei tarvitse mennä. Moni mainitsi myös, että se on liian samanlainen kuin Helsinki ja Suomi. Lisäksi monella on mielikuva, että ruotsalaiset luulevat olevansa parempia kuin muut.

Haastateltavat löysivät Tukholmasta myös hyviä puolia: Se on puhdas ja turvallinen, ja ruotsalaiset ystävällisiä.

Risteily ei ole loma

Valtaosa haastateltavista oli sitä mieltä, että risteily ei ole loma. Heidän mielestään risteilyt eivät sinänsä ole niin kiinnostavia, mutta he saattaisivat harkita risteilyä, jotta he pääsisivät helposti paikasta A paikkaan B. Oikealla lomalla lähdetään pidemmälle.

Yksi sanoo: ”Merimatka on aivan liian kallis ja tylsä eikä siellä ole mitään tekemistä. Hytit ovat pieniä ja ahtaita.” Toinen taas sanoo ” "Ehkä siellä voisi viettää mukavasti aikaa buffet-pöydän ääressä, syöden ja siemaillen viiniä. Siinä on se ainoa positiivinen puoli."

Juhlien vuosi

Visit Tukholman Karin Mäntymäen mukaan Tukholmassa tapahtuu tänä vuonna paljon. Kaupunki on valittu Euroopan gastronomian pääkaupungiksi, kuningas Kaarle XVI Kustaa on ollut valtaistuimella 50 vuotta ja Tukholman upea kaupungintalo juhlii 100-vuotispäiviään. Talo avataan myös yleisölle. ”Nyt kuka tahansa pääsee kurkistamaan taloon sisään. Siellä avataan monia upeita tiloja, jotka ovat aiemmin olleet yleisöltä suljettuna.”

Tukholman vihreälle saarelle Djurgårdeniin on parin vuoden aikana avattu useita uusia nähtävyyksiä. Saarella on nyt 22 museota ja useita ravintoloita. Uusi on myös POPstory-ravintola, missä viikonloppuisin esiintyy nousevia ruotsalaisia muusikoita, joita pääsee kuuntelemaan ilmaiseksi. Täysin uudenlainen kokemus on avattu Högtorgetin tunneliin. Uudessa Paradox-museossa asiat voi kokea ennennäkemättömillä tavoilla. Museon haastaa kävijän optisilla, interaktiivisilla ja yllättävilläkin elämyksillä.

Bolognassa pasta on parhaimmillaan

Pylväskäytävien alla nautitaan aperitiivit

Bolognaa kutsutaan usein Italian herkkukaupungiksi. Sanotaan, että täällä saa maan parasta pastaa, täältä ovat kotoisin parmigiano-juusto, Parman kinkku sekä mortadella-makkara. Katettujen pylväskäytävien alla nautitaan aperitiivit, espressot ja suolaiset Tigellet tai makeat riisikakut. Ylpeileepä Bologna myös Euroopan vanhimmalla yliopistolla.

Leena Aalto

“BOLOGNALAISISSA JA suomalaisissa on paljon samaa. Olemme maanläheisiä ulkoilmaihmisiä, emme hössötä turhasta ja pidämme hyvästä ruoasta”, sanoo oppaamme Catia Aliberti, joka on opastanut Bolognassa suomalaisia ennenkin, joitakin vuosia sitten jopa Suomen pääministeriä. ”Kävimme katsomassa

Bolognan lähellä Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa. Se on hänen ainoa työnsä Italiassa.”

Pastakaupunki

Bologna on tunnettu erityisesti Tortellineistaan. Pienet pastakiekurat syödään kanaliemessä, kuin keitto konsanaan. Isompi versio Tortellinista on Tortelloni. Toinen Bolognan nimikkopasta on vihreä lasagne, joka saa värinsä pinaatista. Täällä voi monessa paikassa opetella itsekin tekemään pastaa. Kaupungin laidalla on ruokaan keskittynyt teemapuisto, Fico, missä järjestetään pastakursseja päivittäin. Fico on omistettu ruoalle. Suuressa hallissa esitellään Emilia-Romagnan maakunnan juustoja ja leikkeleitä, siellä on useita ravintoloita ja siellä voi seurata miten muun muassa juustot valmistetaan.

Bolognassa ihmiset puhuvat aina ruoasta. Sen parissa vietetään iso osa päivästä.

”Kun suku kokoontuu syömään, jätetään pöydän ympärille aina yksi tyhjä tuoli siltä varalta, että ovelle koputtaa joku nälkäinen”, Catia kertoo.

Terrakottakaupunki

Bolognaa kutsutaan terrakottakaupungiksi. Bologna oli paljon köyhempi kuin vaikkapa läheinen Firenze, ja suuri osa taloista on rakennettu tiilistä. ”Täällä ei ollut varaa marmoriin ja kimallukseen”, Catia kertoo. Rahan loppumisen vuoksi myös kaupungin pääkirkko Piazza Maggiorella on jäänyt koristeluiltaan puolitiehen.

Kansainvälinen yliopisto

Kaupungin ylpeyden aihe on vuonna 1088 toimintansa aloittanut yliopisto, joka on Euroopan vanhin. Kuuluisaan yliopistoon tuli opiskelijoita ympäri Eurooppaa ja yliopiston seinillä olevat opiskelijoiden vaakunat kertovat opiskelijan nimen lisäksi myös sen, mistä maasta opiskelija oli, eli muun muassa Ranskasta, Puolasta, Saksasta ja jopa Tanskasta.

Yliopistossa on myös anatomian luentohuone, missä on tarinan mukaan tutkittu opetusmielessä myös ruumiita. Huoneen seinillä on jännittäviä aiheeseen liittyviä patsaita.

Vielä nytkin katukuvaa elävöittävät kansainväliset opis-

Enemmän tai vähemmän onnistuneet strategiat

Tällä palstalla kerrottiin vuosi sitten vuonna 2018 konkurssiin menneen Primera Holidaysin omistajan Andri Már Ingólfssonin aloittavan uudelleen liiketoiminnan Suomessa nimellä Aventours. Jo silloin totesimme, että nimivalinta ei ole kovinkaan onnistunut: hyvämaineinen matkatoimisto Aventura on toiminut jo pitkään Suomessa.

Mainekysymykset eivät ilmeisesti kiinnosta Aventoursia, sillä nyt se on ostanut toisen konkurssiin menneen matkanjärjestäjän nimen: Detur. Deturin maine ehti tahriintua monilla markkinoilla, niin myös Suomessa. Mikäli asiakasrekisteri kuului kauppaan, se ei todennäköisesti sisällä kovinkaan monen tyytyväisen asiakkaan tietoja.

Islantiin rekisteröityneestä omistajayhtiö Aventura Travel Groupista ei löydy kovinkaan paljon taustatietoja, mutta matkatarjonta niin sieltä Islannista kuin Tanskastakin on laajaa. Yhtiöryhmä perustaa olemassaolonsa oikeutuksen halpoihin hintoihin.

Aventours kertoo, että Suomessa uusi Detur alkaa tarjota pakettimatkoja Kreikan saarille ja Turkkiin Helsinki-Vantaalta kesäkuusta alkaen. Syyskuusta lähtien matkojen lähtöpaikkojen tarjonta laajenee Oulun, Joensuun, Jyväskylän ja Kuopion lentoasemille.

Deturin Suomen brändijohtaja Kimmo Rasimus sanoo Aventoursin tiedotteessa, että yhtiön tavoitteena on tehdä Deturista jälleen luotettu toimija suomalaisilla matkailumarkkinoilla. Helpompiakin tehtäviä voisi itselleen ottaa.

Toisaalla tässä lehdessä kerrotaan kiinalaisten matkailijoiden tähdenlennoksi jääneestä Lapin valloituksesta. Kiinalaisten tilalle tulivat koronapandemian jälkeen ja Venäjän ylilentokiellon myötä uudet eurooppalaiset asiakkaat.

Muutos osoittautui onnekkaaksi, sillä matkailutulo kasvoi kaikilla rintamilla. Loppujen lopuksi pakon edessä syntynyt uusi strategia on entistä vahvempi.

Ajatus siitä, että yhdestä maasta ei kannata hankkiutua riippuvaiseksi on varsin viisas. Voisiko käydä niin onnekkaasti, että Finnair tulee voittajana ulos nykyisestä hankalasta tilanteestaan?

Venäjän ylilentoihin nojautuva Aasian strategia perustui totaalisesti yhden maan, eli Venäjän yhteistyöhaluun. Finnairin oli pakko rakentaa uusi strategia, kun Venäjä-yhteistyöstä lensi ilmat pihalle. Uudessa strategiassa on monta uutta elementtiä, jotka voivat vahvistaa yhtiön asemaa, jos ja kun Venäjän yli voidaan taas lentää joskus hamassa tulevaisuudessa. Vaihtoehtoja on hyvä olla.

Ja toivossa on hyvä elää.

Finnairin strategiaan kuului pienenä yksityiskohtana vuosikymmenten ajan kosmetiikan, asusteiden, lahjaesineiden, makeisten ja alkoholijuomien myynti lennoilla. Nyt se loppui. Tuotemyynti oli oman aikansa ilmiö, mutta jo pitkään lentoemännät ovat saaneet kävellä kabiinin läpi myyntikärryineen ilman suurempaa myyntimenestystä. Aterioita ja välipaloja sentään myydään edelleen – onneksemme.

Dublinin lentokenttä on kasvattanut kapasiteettiaan rakentamalla uuden kiitoradan. Kasvustrategia on monen kaupallisen toiminnan elinehto, mutta Dublinin lentokentän osalta tuli myös murheita. Lentokenttää operoiva DAA Group sai viime vuonna noin 26 000 valitusta uuden kiitoradan meluhaitoista johtuen. Niistä 23 500 lähetti yksi ainoa henkilö, joka siis lähetti keskimäärin 64 valitusta päivässä. Voidaan arvata, että kentällä oli suurin piirtein sen verran laskuja ja nousuja päivässä.

Tätä on jatkunut vuodesta 2019.

kelijat, sillä 400 000 asukkaan kaupungissa on jopa 87 000 opiskelijaa.

Katetut pylväskäytävät

Kun opiskelijat saapuivat kaupunkiin, heille tarvittiin asuntoja. Katetut pylväskäytävät saivat näin alkunsa.

Kun taloa ei saanut laajentaa kadulle, keksittiin rakentaa pylväskäytävä, jonka yläpuolelle saatiin rakennettua opiskelijalle kortteeri.

Nyt kaupungissa on 62 kilometriä pylväskäytäviä, joista osa saatiin muutama vuosi sitten Unescon maailmanperintölistalle. Pisin yhtenäinen pylväskäytävä johtaa kaupungista läheisen kukkulan päällä sijaitsevaan San Lucan basilikaan. Neljä kilometriä pitkää katettua käytävää reunustaa lähes 700 pylvästä. Käytävä on suosittu ulkoilu- reitti, jota kivutessa liialliset pasta-ateriat saavat kyytiä.

Mahdin merkki

Bolognassa, kuten muuallakin Italiassa, tärkeät suvut osoittivat mahtinsa rakentamalla toinen toistaan korkeampia torneja. Aikanaan niitä oli kaupungissa lähes sata, mutta suuri osa on purettu tai madallettu. Bolognan tunnetuin torni on Asinelli-torni, joka kohoaa aivan pääaukion vieressä 97 metrin korkeuteen. Viiden euron maksulla tornin näköalatasanteelle pääsee kiipeämään viitisensataa porrasta.

Lippu on hyvä varata ajoissa.

Asinellin vieressä on matalampi Garisenda-torni, jota jouduttiin 1300-luvulla madaltamaan, koska se alkoi kallistumaan.

Kerrotaan, että New Yorkin World Trade Centerin suunnittelija sai näistä torneista inspiraationsa.

Keskeinen sijainti

Bolognan ulkopuolella on useita suosittuja käyntikohteita. Miehet suuntaavat usein Imolan moottoriradalle, missä voi itsekin päästä Ferrarin rattiin sekä Ducatin moottoripyörämuseoon.

Jos Bolognassa viettää useamman päivän, sieltä voi tehdä helposti päiväretken Firenzeen tai Venetsiaan. Luotijuna Firenzeen kestää 40 minuuttia ja Venetsiaan puolitoista tuntia. Yhdensuuntainen lippu maksaa suuntaansa 10-15 euroa.

Bolognaan pääsee kesällä suorilla lennoilla, kun Finnair lentää sinne parhaimmillaan neljä kertaa viikossa.

Paljon tietoa ja vinkkejä Bolognasta löydät osoitteesta bolognawelcome.com -sivustolta.

Tämän mieshenkilön oli siis suivaannuttanut perusteellisesti hänen asuinalueensa luonteen muuttuminen pientaloidyllistä melupesäksi. Sinnikäs heppu.

IATA:aan kuuluvien lentoyhtiöiden onnettomuustilasto kaunistui taas viime vuonna.

Onnettomuusindeksi oli 0,49, mikä tarkoittaa yhtä onnettomuutta jokaista 2,1 miljoonaa lentoa kohden. Lentomatkustus on edelleen turvallisimpia liikkumisen muotoja.

Vastaava luku vuodelta 2021 oli 0,61 ja vuosina 2018-2022 se oli keskimäärin 0,76.

Kaikkien maailman lentoyhtiöiden onnettomuusindeksi oli viime vuonna lähes kolminkertainen, eli 1,21. Ihmishenkiä menetettiin 158, joista 132 yhdellä ainoalla lennolla Kiinassa. Onnettomuusyhtiö ei ollut IATA:n jäsen. Lentäminen IATA-yhtiöllä on siis keskimäärin selvästi turvallisempaa kuin IATA:aan kuulumattomalla yhtiöllä.

IATA tekee tärkeää työtä valvoessaan jäsenlentoyhtiöidensä turvallisuutta. Tästä meidän on matkailuteollisuudessa hyvä muistuttaa niitä asiakkaita ja ystäviä, jotka hakevat eksoottisia ja halpoja lentoja ”villien” lentoyhtiöiden koneilla. Strategianamme olkoon IATA:aan kuuluvien lentoyhtiöiden suosiminen.