2 minute read
HARVA TEKEE TÖITÄ ENÄÄ VAIN SAADAKSEEN RAHAA
MIIA-TATJAANA
Harva tekee enää töitä saadakseen vain rahaa – työnantajan muuttunut rooli näkyy Vismalla
Advertisement
"Jos miettii meitä 80-luvun kasvatteja niin silloin piti kiitollinen siitä, että kunhan vain oli jotain työtä. Harva tekee enää töitä vain saadakseen rahaa", Visma Financial Solutionsin toimitusjohtaja Petrus Hoikkala toteaa.
Työnantajan rooli ei ole säästynyt viimeisen vuosikymmenen muutosmyllerrykseltä, joka etenkin työnantajan näkökulmasta saattaa toisinaan vaikuttaa jopa siltä, että työntekijöistä on tullut itsekkäitä, vaativia ja aivan kuin epäkiitollisia. Vismalla, Suomen toiseksi parhaalla Great Place to Work -organisaatiolla, työnantajan ja työntekijän välisen suhteen muutos nähdään kuitenkin ennemmin mahdollisuutena.
Rajojen puitteissa joustaminen on välttämätöntä
"Yksi selkeä muutos on, että työn tekemisen täytyy kehittää työntekijän osaamista kohti sitä, minne hän haluaa urallaan mennä. Näitä joustoja on tehtävä, mutta samalla on kuitenkin muistettava, että mahdollisuudet koko organisaation muokkaamiseen yhden työntekijän toiveiden perusteella ovat rajatut", Petrus avaa. Työntekijän ja työnantajan välisen suhteen muutoksessa ei siis ole kyse siitä, että työnantajan pitäisi toteuttaa jokainen työntekijän toive, vaan enemmin työnantajan ja työntekijän välisen yhteistyön kehittämisestä ja yksilöiden riittävästä huomioimisesta.
Laajemmassa kontekstissa on kyse työn merkityksen ja roolin muutoksesta ihmisten elämässä. Työ ei ole enää koko identiteettiä ja elämää hallitseva tekijä, vaan yhä suuremmissa määrin ollaan havahduttu siihen, ettei työntekijä töihin tullessaan unohda muuta elämäänsä toimiston ovella. Työntekijä on ihminen, jonka elämän muuttuvat tilanteet, unelmat ja tavoitteet sanelevat, miten hän kokee työnsä ja suoriutuu siitä.
Työntekijän tavoitteiden ja unelmien ymmärtämiselle on varattava erikseen aikaa
Jos tuntee työntekijänsä, tietää, mitä mahdollisuudet hänelle merkitsevät: "hyvä käytännön esimerkki on eräs aivan huippu työntekijä, jonka kanssa on pohdittu kehityskeskusteluissa hänen tulevaisuuden näkymiään. Sitten kun konsernin tasolla aukesi samoissa tehtävissä paikka ja tiesi, mitä se hänelle mahdollistaa, joutui kyllä miettimään, että toivoisinko jonkun torppaavan omia unelmiani, vaikka hänen osaamiselleen oli vahva tarve", Petrus pohtii.
Ymmärrys työntekijän tavoitteista ja unelmista on asia, johon on allokoitava aikaa. Vismalla tehdään kaksi kertaa vuodessa työtyytyväisyyskysely, joka on kaikille pakollinen. Sen yhteydessä pidetään kehityskeskustelut, mutta useimmat tiimivetäjät pitävän kehityskeskusteluja neljä kertaa vuodessa tai joissain tapauksissa jopa kerran kuukaudessa. "Itse olen oppinut kantapään kautta, että jos sille työsuhteesta keskustelulle ei varaa aikaa, siitä ei tule keskusteltua, vaikka näkisi henkilön päivit
täin. Silloin keskustellaan tuloksista ja prosesseista tai tiimistä, mutta siinä ei tule otettua puheeksi sitä, mitä työsuhteelta toivotaan tai millaisia koulutustarpeita on. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäämällä olemme myös saaneet työtyytyväisyyden nousuun", Petrus kertoo. •