Kajahdus nro 1/16 by Kajahdus

KAJAHDUS

NRO 1/161

PÄÄTOIMITTAJA

Laura Finander Jaakko Muilu

KIRJOITTAJAT

Sofia Kaipainen Risto Lahti Jaakko Muilu Roy Sandberg Jonna Waddington

KUVAT

Pixabay New Old Stock Ryan McGuire/Gratisography Kajahdus sai HYY:n ainejärjestölehtitukea.

ULKOASU

Iiro Leino/Laura Finander

KANNEN KUVA

Ryan McGuire/Gratisography

TAITTO

Laura Finander

PAINO

AM Digipaino / AM Print Oy Painos 200 kpl

JULKAISIJA

Stigma ry ja Stydi ry, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat

TOIMITUKSEN OSOITE

Stigma ry/Stydi ry Snellmaninkatu 10 00014 Helsingin yliopisto kajahdus@gmail.com

ARTIKKELIT Stigman 2016 hallituksen esittely

Stydin 2016 hallituksen esittely

Kannattaako Suomessa äänestää? Thaimaa - 2000-luvun nuorten aikuisten sukupolvikokemus

Satuhahmotettu todellisuus

Koulutuspetos

PALSTAT Pääkirjoitus

PJ:n palsta

Vieraskynä

Numero 1/16 21.3.2016 Pääkirjoitus

Totuudellisuutta etsimässä Ollessani nuori ja viaton lukiolainen, kävimme erään ystäväni kanssa pitkiä keskusteluja politiikasta ja maailman tilanteesta. Elettiin vuotta 2011 ja Perussuomalaiset olivat juuri saaneet historiallisen vaalivoiton eduskuntavaaleissa. Kuten monia muitakin, myös itseäni huoletti Perussuomalaisten saama kansansuosio. Kiihkeä nationalismi, konservatiivisuus sekä kokematon eduskuntaryhmä olivat asioita, joita en mielelläni olisi vaikeina talousaikoina nähnyt eduskunnassa. Ystäväni oli kuitenkin toista maata ja tuki avoimesti Perussuomalaisia. Ei niinkään sen takia, että olisi rakastanut jokaista kohtaa heidän puolueohjelmassaan, vaan sen muutoksen takia, jonka hän uskoi Perussuomalaisten tuovan Suomen jähmettyneeseen poliittiseen kulttuuriin. Luonnollisesti päädyimme usein kiivaisiin väittelyihin. Itse kun en voinut kestää edes ajatusleikkiä kaikenmaailman Teuvo Hakkaraisista päättämässä maamme asioista. Samoihin aikoihin kiinnostuin myös filosofiasta ja aloinkin sitä ahkerasti lukiossa opiskelemaan. Nopeasti

huomasin, etteivät internetistä opitut väittelytaidot kantaneet kovin pitkälle filosofisessa keskustelussa. Kun pärstäkerroin tuli unohtaa täydellisesti ja argumentaatiota harjoitellakseen joutui puolustamaan itselleen epämieluisia mielipiteitä, huomasi nopeasti, kuinka sokeasti omaa mantraansa oli aiemmin hokenut. Kun kyseenalaistaminen tuli aloittaa ensin omista väitteistään, ei sokean mantran hokemiselle ja vastapuolen perusteettomalle haukkumiselle jäänyt tilaa. Historiaa lukiessa tuomitsemme helposti edesmenneitä ihmisiä ja aikakausia. Miten joskus ollaankin voitu olla niin tyhmiä, että maailman on uskottu olevan litteä tai apartheid-politiikan oikeutettua? Miten niin monet lähtivät mukaan Hitlerin natsismiin ja joukkovainoihin? Kyllähän heidän täytyi ymmärtää mustaihoisten syrjimisen ja juutalaisten vainoamisen olleen väärin. Harvemmin kuitenkin tulemme ajatelleeksi, kuinka meidät tullaan tuomitsemaan 100 vuoden päästä. Miten olimme sokeita nähtävissä olleille tosiasioille, emmekä kuunnelleet niistä

varoittavia toisinajattelijoita? Tänään hyljityt ajattelijat nostetaan sankareiksi, jotka uskalsivat kertoa totuuden. On tietysti selvää, ettei kaikkien kanssa voi olla samaa mieltä. Erimielisyydet ja kärkkäätkin mielipiteet kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. Toisen mielipidettä tulee kuitenkin lähestyä suopeasti ja oma vastaus tulee esittää perustellusti. Ilman niitä keinoja tällä hetkellä karmeana vellovan keskustelukulttuurimme muuttaminen tulee olemaan todella hankalaa. Vaatimalla erimielisten ihmisten hiljentämistä emme ainoastaan halveksi sananvapautta, vaan myös mielipiteiden takaa löytyviä ihmisiä. Halveksimme työtä, jonka he tekevät tärkeäksi katsomansa asian eteen. Tiedon ja mielipiteiden pirstaloituminen pakottaa meidät lukemaan uutisia, artikkeleita ja blogeja yhä analyyttisemmin ja kriittisemmin. Tämän taidon harjoittaminen ei voi tehdä ainakaan hallaa ihmiskunnan kehitykselle. Maailma on täynnä tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia. Liian usein lukittau-

dumme oman näkökantamme taakse, emmekä kykene vastaanottamaan vastapuolen sanomaa saati käymään rationaalista keskustelua. Toivotaan siis monipuolisia, mutta rakentavia keskusteluja vuodelle 2016. Myös me Kajahduksessa pyrimme osaltamme avaamaan silmiä erilaisista näkökannoista uudella vieraskynä-palstallamme, jota tulevat kirjoittamaan ainejärjestöjemme ulkopuoliset ihmiset. Varoituksen sana: heidän mielipiteensä saattavat erota omistanne. Antakaa kuitenkin mahdollisuus niin vieraskynäilijöillemme kuin niille ärsyttävän eri mieltä oleville ystävillekin. Antamalla muille mahdollisuuden mielipiteen ilmaisuun, annatte myös itsellenne mahdollisuuden oppia, miksi ajattelette asioista juuri niin kuin ajattelette. Toisen terroristi on aina toisen vapaustaistelija, se kannattaa pitää mielessä. Jaakko Muilu Kajahduksen toinen päätoimittaja

PJ:N

PALSTA stigma Tervehdys kaikki Kajahduksen lukijat! Jännittävää! Uusi vuosi Kajahdukselle, uusi vuosi Stigmalle ja uusi PJ kirjoittamassa tällä palstalla. Pohdittuani pääni puhki, mistä PJ:n palstalle kuuluu kirjoittaa, päätin, että kyse on oikeastaan tilaisuudesta kertoa teille aikalailla mistä itse huvittaa. Tänään, influenssan kourissa teekupponen kädessä tätä kirjoitellessani, minua huvittaa kertoa teille ystävyydestä, itsensä ylittämisestä, hullujen ideoiden toteutumisesta ja muusta sellaisesta kliseisestä, mitä tiedän ja toivon ainejärjestötoiminnan parhaimmillaan tarjoavan. En aio kertoa Stigma ry:n vuositavoitteista, toimintasuunnitelmasta tai jäsenrekisteriuudistuksen aiheuttamista sääntömuutospaineista, vaikka sellainen olisikin varmasti asiallista ja odotettavaa. Toimin viime vuoden ajan Stigman sihteerinä, mikä opetti paljon ainejärjestötoiminnan iloista ja rasitteista. Tapahtumien ajoittain säälittävän pienet osallistujamäärät, kuraisten kengänjälkien moppaaminen yöllä Kuppalan

lattialta ja kaiken kiireen ja stressin kasautuminen turhauttivat ajoittain niin, että olin varma, etten enää jatkaisi toista vuotta. Toisaalta syksyn lähestyessä loppuaan heräsi vahva tunne, etten ole vielä valmis lopettamaan, kun mietin vuoden aikana kohtaamiani lämpimiä ihmisiä, alkusyksyistä hallituksen vadelmaretkeä tai pizzalähettiä, joka halusi ottaa selfien Kuppalaan tilaamiemme 60 pizzan kanssa. Ja lopulta, kaikki hyvät ja mahtavat hetket voittivat kuraiset kengänjäljet, reilusti. Päätökseeni lähteä puheenjohtajaksi vaikutti kuitenkin eniten hulluin, raskain, mielettömin ja onnistunein projekti, jonka toteutimme aivan valtakautemme lopuksi: murhamysteerisitsit. Ainejärjestö on mitä mahtavin alusta kaikenlaisten villien ideoiden toteuttamiselle hyvällä yhteistyöllä. Näiden ideoiden tarjoamat onnistumisen kokemukset ja uudet ihanat ihmiset ovat ainakin itselleni se sydän, miksi päätin vielä tarttua tämän kelkan rattiin jo vuoden mukana hytkyttyäni. Enkä ole päätöstäni ainakaan tähän mennessä katunut.

Tahtoisin kuitenkin korostaa, etteivät ideointi ja mahtavien minkä-ikinä-keksittekään asioiden toteutus ole vain hallituksen tehtävä. Tiedän Stigman jäsenistössä, ja ylipäätään koko valtsikassa, piilevän mielettömästi potentiaalia järjestää vaikka minkälaista toimintaa myös ainejärjestöjen ulkopuolella. Tästä esimerkkeinä toimikoot vaikkapa Stigman liikuntaklubi ja yhteiskuntapoliittinen keskustelukerho, jotka perustuivat mainioille ideoille, mutta jotka valitettavasti kärsivät tällä hetkellä aktiivisten toimijoiden puuttesta. Vaikka ainejärjestön tehtävänä onkin kannatella yhteisöllisyyttä ja rakentaa yhteistä toimintaa, tarvitsemme myös teidän apuanne, ideoitanne ja toiveitanne. Pyydän siis jokaista: kertokaa rohkeasti, mitä me voisimme tehdä paremmin, ja perustakaa omat mie-

lenkiintoiset kerhonne kilvan meidän kanssamme. Järjestäkää tapahtumia, joita me emme keksi järjestää, tai heittäkää pallo meille. Itse toivon tulevan vuoden olevan hyvien ideoiden ja yhteistyön vuosi. Tulemme tekemään entistä enemmän yhteisiä projekteja toisten ainejärjestöjen kanssa, mikä tarkoittaa enemmän tekeviä käsiä, ideoivia päitä sekä innokkaita osallistujia. Edessä oleva vuosi ja uusi hallitus saavat minut hyvälle mielelle, ja hyvää mieltä tahdon toivottaa teidän kaikkien keväisiin ponnisteluihinne!

Terkuin, Sofia Kaipainen Stigman PJ 2016

Vieraskynä: Miten leikkauksista selvitään

Sipilän hallituksen harjoittama kireä talouspolitiikka on johtanut merkittäviin leikkauksiin miltei kaikilla julkisen sektorin aloilla. Helsingin yliopiston opiskelijoita koskettavat erityisesti opintotukeen ja Helsingin yliopiston rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. Hallitus perustelee kireää talouspolitiikkaansa korkealla velkaantumisvauhdilla, joka halutaan viimein saada hallintaan. Vaikka BKT:seen suhteutettuna velkamäärämme on eurooppalaisessa vertailussa varsin matala, on velan kasvuvauhti Euroopan nopeimpia. Nykyisellä hallituksen talouspolitiikalla velkaantuminen loppuu valtiovarainministeri Stubbin mukaan vuonna 2021. Kuinka paljon hitaampaa sopeuttamisen tulisi olla, jotta se olisi hyväksyttävää? Tekstin kirjoittamispäivänä sunnuntaina 28. helmikuuta odotan huomista, kun selvitysmies Roope Uusitalo julkaisee oman esityksensä opintotuen leikkaustavoista. Ennakkotietojen mukaan pyrkimyksenä on muuttaa tukea niin, että opintorahan osuus supistuu ja lainan osuus kasvaa.

Opiskelijajärjestöt ovatkin masinoimassa suurmielenosoitusta Helsinkiin 9. maaliskuuta, koska pitkällä aikavälillä toteutettava 150 miljoonan euron leikkaus tuntuu varmasti monen opiskelijan kukkarossa. Mielenosoituksen järjestäminen on tietenkin välttämätöntä jäsenistön tyytymättömyyden purkamiseksi. Opiskelijaliikkeen edunvalvonnassa toivoisin itse opiskelijana aikaisempaa rakentavaa otetta, kaikesta huolimatta. Jos jatkamme mielensäpahoittajalinjalla, #koulutuspetos – kuvia somessa jakamalla, on hallitukselta turha odottaa suurta sympatiaa. Turhaa on myöskään odottaa varauksetonta suhtautumista seuraavaan kertaan, kun opiskelijaliike vaalien alla kerää ehdokkaita mukaan tavoitteittensa taakse. Julkisen mielenilmaisun lisäksi opiskelijaliikkeessä tehdään myös pragmaattista edunvalvontaa, jossa eri vaihtoehtoja leikkausten toteuttamiseen punnitaan keskenään. Jos sinun tulisi leikata opintotuesta 150 miljoonaa, miten sen tekisit? Miten turvataan leikkauksista huolimatta kaikille mahdolli-

suus opiskella korkeakoulussa, perheen sosioekonomisesta asemasta tai kotipaikasta riippumatta? Omat havaintoni Helsingin opiskelijapiireistä tukevat opiskelijajärjestöjen näkemystä siitä, että opintotuesta on tullut rampa ankka. Pari ensimmäistä vuotta eletään opintolainan ja kesätyörahojen turvin, jonka jälkeen yliopistokahvila jää ja työt alkavat opintojen lomassa. Työnteosta ja lainasta on tullut välttämättömyyksiä tuen rinnalle. Loppujen lopuksi tukeen kohdistuva leikkaus ei ole niin dramaattinen, koska malli ei nykyiselläänkään tarjoa riittävää tukea. Jokainen heikennys opiskelijoiden toimeentuloon on tietenkin epätoivottu, ja jättää yhä useamman nuoren korkeakoulutuksen ulkopuolelle. Lisäleikkauksien toteuttamista vastaan tulee tehdä hartiavoimin töitä. Talouden kääntäminen kasvu-uralle on ainoa tapa turvata koulutuksen rahoitus myös tulevaisuudessa. Hallituksen päättämiä koulutukseen ja opiskelijoihin kohdistuvia leikkauksia tuskin ollaan perumassa (vaikka mistäs sitä tietää, koska nyt vatuloidaan

ja pakitetaan kaikkialla). Edunvalvonnallisesti ajateltuna pitäisin harkitsemisen arvoisena, että yhteistyötä tiivistettäisiin eritysesti elinkeinoelämän suuntaan siten, että vuorineuvoksia ja toimitusjohtajia kannustettaisiin puhumaan yhä ponnekkaammin koulutuksen ja korkean osaamisen puolesta, suomalaisena menestystekijänä. Luulenpa, että EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhdan puheet liian suurista koulutusleikkauksista päätyivät SSS-hallituksen pöytiin saakka. On tapana sanoa, että kannattaa keskittyä niihin kysymyksiin, joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä pätee sekä edunvalvonnassa, että opinnoissa. Uskon, että Helsingin Yliopisto pystyy tarjoamaan meille myös jatkossa edellytykset akateemisen osaamisen kerryttämiseen ja huippututkimuksen tekemiseen. Kyse on puitteiden lisäksi siitä, miten kovasti olemme itse valmiita tekemään töitä. Risto Lahti (kesk.) Elintarviketieteiden ylioppilas HYY:n edustajiston jäsen

STIGMA:n 2016 hallituksen esittely 1. Mikä inspiroi juuri nyt? 2. Mikä on tavoitteesi hallitustoimintaan vuonna 2016? Sofia Kaipainen – puheenjohtaja 1. Kolme pointtia: Stigman puhishommat, speksin lavastushommat ja Protu, jonka leiritoimintaan palasin mukaan vuodenvaihteessa parin vuoden tauon jälkeen. Nämä kaikki tarjoavat mulle juuri nyt innostavia mahdollisuuksia kaikenlaiseen itsensä haastamiseen ja uusien juttujen kokeilemiseen. 2. Ainakin se, että tapahtumien ruokatarjoilut pysyy vähintään yhtä hyvinä kuin viime vuonna. Siinä ohella olisi kiva, jos mikään kovin olennainen ei menisi pahasti pieleen ja vuodesta jäisi kaikille hyvä fiilis ja sellainen tunne, että on tehty jotakin kivaa ja hyödyllistä. Laura Domingo – varapuheenjohtaja 1. Valtsikan speksi ja ihana speksijengi ihan muuten vaan ja myös olosuhteiden pakosta, koska paljon muuta ei viime päivinä ja viikkoina ole tullut tehtyä. 2. Tälle vuodelle on pitää hallituksen fiilis korkealla, järkätä siistejä tapahtumia ja pitää huolta, että Stigman tapahtumissa on vähintään yhtä paljon pizzaa tarjolla kuin viime vuonna.

Nelli Onikki – Taloudenhoitaja 1. Tällä hetkellä inspiroi uusi mahtava duuni sosiaalivakuutusten parissa ja lähestyvä kevät täynnä kivoja tapahtumia stigmalaisten kanssa. Kaikkea kivaa tiedossa! 2. Toivon, että pystymme tekemään jäsenistölle mielekkäitä tapahtumia ja onnistumme luomaan sellaisen ilmapiirin, että kaikilla on matala kynnys tulla Stigman toimintaan mukaan. Oma tavoitteeni on pyrkiä hoitamaan talous mahdollisimman hyvin, jotta seuraavankin hallituksen olisi hyvät lähtökohdat lähteä suunnittelemaan vuoden tapahtumia Erkka Silvennoinen – Sihteeri 1. Koti, uskonto ja isänmaa 2. Tavoitteenani on tuoda hallitustyöskentelyyn joustavia menestystä luovia toimintamalleja sekä innovaatiokehä-ajattelun. Henriikka Veid – Tapahtuma- ja projektivastaava 1. Kevät ja oivaltaminen. 2. Selvitä vuoteen 2017. Siinä sivussa järjestää tapahtumia ja oppia uusia asioita.

Jaakko Muilu – Kajahduksen päätoimittaja 1. Graalin maljan etsintä 2. Saada toisinajattelijoiden ääni kuuluviin Amiira Laitala – Tiedottaja ja kv-vastaava 1. Inspiroidun keväästä, joka on jo lähellä ja siitä, mitä kaikkea tämä fuksivuosi on tuonut elämään valtsikassa. 2. Tavoitteita hallituskaudelle on tavoittaa mahdollisimman moni ja saada jengi innostumaan tapahtumista. Kaikessa pitää aina olla huumoria mukana, ja toivon että ihmiset pitää sen mielessä, kun tapahtumia järjestämme :) Rea Glad – opintovastaava 1. Mun järjestönakki on oikeasti aika inspiroivaa. On mahtavaa pysytellä kärryillä asioista, tutustua uusiin ihmisiin, ja huomata olevansa aika hyvä kaikenlaisessa, mitä ei ole uskonut lainkaan osaavansa! Omissa opinnoissa yleensä eniten inspiroi sellaiset aiheet, mistä ei ole tenttiä näköpiirissä. Nyt inspiroisi tutustua tarkemmin esimerkiksi Pierre Bourdieun teorioihin, mutta aika ei oikein ikinä tunnu riittävän. Innostun tosi helposti vaikka mistä asiasta, varsinkin jos siitä pääsee puhumaan ja pallottelemaan ideoita, joten onneksi inspiraatiota käsillä oleviin asioihin ei kovin kauaa tarvitse odotella! 2. Tavoitteeni on pitää stigmalaiset kärryillä ajankohtaisista opintoasioista, ja toisaalta henkilökuntaa kärryillä opiskelijoiden näkemyksistä. Haluan myös lisätä yhteistyötä muiden sosiaalitieteellisten oppiaineiden kanssa opintoasioissa, ja meillä onkin Stigman, Stydin, Kontaktin ja Statuksen kesken aika hauskoja suunnitelmia.

Sini Holopainen – Suhdevastaava ja Yhpo-nalle vastaava 1. Tällä hetkellä minua inspiroi ympärillä olevat maagisen lahjakkaat valtsikalaiset speksaajat. Heidän energiansa ja lämpönsä antaa niin paljon voimaa ja sillä voimalla jaksan varmasti läpi kevään. 2. Tavoite hallitustoimintaan on tietenkin saada stigmalaiset mukaan mitä upeimpiin tapahtumiin, ja pitää huoli että järjestömme pysyy yhtä loistavana ison pyörän ja muiden mullistusten jyllätessä! Suhdevastaaavna haluan tietenkin myös, että teemme timanttisen lujaa yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Inka-Maria Niemi – Kultturi- ja yhdenvertaisuusvastaava 1. Soul-musa, hyvä ruoka, pitkät yöunet ja aurinkoiset aamut. 2. Tavoitteena on järjestää mahdollisimman erilaisia ja koko jäsenistölle mieluisia kulttuuritapahtumia, luoda yhteishenkeä ja pitää hauskaa! Maiju Aho – Työelämä- ja alumnivastaava 1. Nyt inspiroi kevät ja veriappelsiinit. 2. Hallituksessa tavoitteena on järjestää hyviä työelämätapahtumia, kuten työelämäpäivä jälleen ensi syksynä ja jatkaa yhteistyötä alumnien kanssa. Heta Lampinen – Ympäristövastaava 1. Mua inspiroi intohimoiset ihmiset, jotka pääsevät toteuttamaan itseään. 2. Tavoitteet tälle hallitusvuodelle ovat päästä oppimaan uutta, järkätä mahtavia tapahtumia ja ennen kaikkea pitää hauskaa ja hyvä meininki yllä uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa!

STYDIN:n 2016 hallituksen esittely 1. Mikä inspiroi juuri nyt? 2. Mikä on tavoitteesi hallitustoimintaan vuonna 2016? Noora Kivioja - Puheenjohtaja 1. Lisääntyvä auringonvalo! Ja kandipuurtamisen katkaisevat kahvi- ja lounashetket ystävien kanssa. 2. Pyrkiä kehittämään hallituksen kanssa Stydin toimintaa yhä näkyvämmäksi ja jäsenistöä kiinnostavaksi, ja ennen kaikkea pitää hauskaa tätä tehdessä! Henna Piilola - Varapuheenjohtaja 1. Tällä hetkellä inspiroi kevät, joka toivottavasti tulee kohta! 2. Pitää hauskaa ja tarjota muiden hallituslaisten kanssa monipuolista toimintaa stydiläisille. :) Laura Finander - Tiedottaja ja Kajahduksen päätoimittaja 1. Minua inspiroi sosiaalityön opiskelu, kevät ja kaikenmuotoinen järjestötoiminta. 2. Saada Stydin ja sosiaalityön näkyvyyttä nostettua ja mielenkiintoisia keskustelua aikaan esimerkiksi somen puolella.

Laura Lagus - Sihteeri ja työelämävastaava 1. Kevät. Kohta alkaa terdekausi! 2. Tuoda esille monipuoliset työmahdollisuudet, jotka sosiaalityön opiskelu tuo. Ei tarvitse mennä suoraan kunnalle sosiaalityöntekijäksi, vaan sosiaalityön opinnot luovat mahdollisuudet monenlaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Salla Miettunen - Kv-, fuksi- ja tutorvastaava 1. Koulu! Kaikenlainen opiskelutoiminta. 2. Saada uudet fuksit kotiutumaan yliopistoon mahdollisimman hyvin tuutoritoiminnalla. Haluaisin myös nostaa sosiaalityön kansainvälistä luonnetta enemmän esiin. Joni Pöntinen - Opinto- ja alumnivastaava 1. Kevät varmaan eniten! Ihanaa kun kohta pääsee taas lenkkeilemään ilman lumen tai loskan kaltaisia häiriötekijöitä. 2. Saada mahdollisimman paljon opiskelijoiden ääntä välitettyä eteenpäin koulutusuudistusten keskellä. Heidi Rajatammi - Praksisvastaava 1. Kevätaurinko sekä tulevan gradun aiheen ideoiminen. Keväällä alkaa myös olla vihdoin enemmän aikaa matkustelulle eli reissujen suunnittelu! 2. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa, kiinnostavien tapahtumien yhdessä toteuttaminen sekä opiskelijoiden näkemyksen esiin tuominen praksis-verkostossa.

Venla Ritola - Rahastonhoitaja ja tilavastaava 1. Tällä hetkellä inspiroi se, että kandi alkaa hissun kissun valmistumaan. Tieto siitä, että keväällä on luvassa huippuja reissuja ihanien ihmisten kanssa antaa kummasti energiaa naputtaa kandiläpyskä pois alta. 2. Vastata ajantasaisesta ja jämäkästä (:D ) taloudenpidosta sekä toimia tiedonvälittäjänä opiskelijoiden aatteista ammattiyhdistyksen suuntaan. Hanna Skogström - Kulttuuri- ja urheiluvastaava 1. Ehkä tosi tylsä vastaus, mutta oma kehittyminen kuntosalilla! Inspiroi jatkamaan harrastusta, kun näkee oman kehittymisensä. :) 2. Innostaa stydiläisiä liikkumaan ja kokeilemaan uusia lajeja! Ja vähän päästä siinä sivussa itekin kokeilemaan. ;) Lisa Smeds-Salonsaari - Suhde-, tasa-arvoja ympäristövastaava 1. Opintojen eteneminen ja lähestyvä kevät. Enää pari kurssia jäljellä ja saa keskittyä gradun kirjoittamiseen. 2. Suhteiden ylläpitäminen muihin ainejärjestöihin ja yhteistyön kehittäminen varsinkin ruotsinkielisten sosiaalityön opiskelijoiden ainejärjestöön. Noora Väisänen - Varajäsen 1. Opiskeluvaihto Belgiassa. On mahtavaa opiskella ulkomailla, tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin, matkustella sekä päästä kehittämään kielitaitoa. 2. Tavoitteenani on tarjota apua ja tuoda uutta virtaa todennäköisesti kiireisen syksyn hallitustoimintaan palattuani vaihdosta. Kevään osalta seuraan toimintaa enemmän etänä ja olen tietysti henkisesti mukana!

Kannattaako Suomessa äänestää? Hölmö kysymys, sanoisi moni. Kyllähän kansalaisvelvollisuus tulee täyttää. Äänestäminen on kansalaisaktiivisuutta korkeimmillaan. Äänestämällä pääsee vaikuttamaan eduskunnan kokoonpanoon ja Suomen linjaan. Jos et äänestä, et saa valittaa, kuuluu yleinen lausahdus. Voisiko kuitenkin olla, niin että poliitikot eivät johdakaan Suomea ja äänestäminen itse asiassa onkin turhaa? Vuonna 2011 itsenäinen sijoittaja Alessio Rastani aiheutti BBC:n haastattelussa skandaalin väittämällä, etteivät maailmaa oikeasti johda hallitukset, vaan Goldman Sachs. Alunperin sijoitusvinkkejä BBC:lle jakamaan tulleen Rastanin haastattelu lähti leviämään ja pian Rastanin sanomasta puhuttiin ympäri maailman. Voiko Rastanin väitteessä olla mitään perää? Kaikki tietävät yritysten vaikutus- ja lobbausvoimasta globaalissa maailmassa. Mutta voisiko yksittäisen pankin päätäntävalta nousta niin korkeaksi, että se hallitsisi maailmaa? Kuten Suomen Pankin sivuiltakin voimme lukea, olemme jo luovuttaneet rahanluomisen oikeuden yksityisille liikepankeille. Rahan syntyprosessi on kuitenkin jokseenkin hämärä ja hankala ymmärtää. Sitä paitsi, demokraatti-

sesti valitut poliitikothan loppujen lopuksi päätöksiä tekevät, vai tekevätkö? Valtiotieteiden maisteri Ville Iivarinen lähtee käsittelemään aihetta blogissaan Yhdysvaltojen poliittisen lähihistorian kautta. Jälkiviisaina voidaan sanoa vuoden 2008 finanssikriisin saaneen siemenensä Clintonin hallinnon aikaan 90-luvulla. 26 Goldman Sachsilla vietetyn vuoden jälkeen valtionvarainministerinä aloittanut Robert Rubin päätti purkaa suuren laman aikaan luodun glass-steagall -lain, minkä tarkoituksena oli estää vuoden 2008 kaltaisia kriisejä tapahtumasta. Näin Rubin vapautti johdannaismarkkinat ja pankit saivat toimia vapaammin kuin koskaan sitten kultaisen 20-luvun. Hypätään vuosikymmen eteenpäin. Eletään vuotta 2008 ja maailmaa ravistelee Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi. Yhdysvaltain valtionvarainministerinä toimii suoraan Goldman Sachsin toimitusjohtajan paikalta tehtäviinsä siirtynyt Henry Paulson. Kansliapäällikkönä taas on Goldman Sachsin entinen työntekijä Joshua Bolten. Entiset pankkiirit tiedostivat riskin, mikä liittyy jättimäisiksi paisuneiden liikepankkien kaatumiseen. ”Too big to fail”, kuten sanottiin. Niinpä he pelastavat veronmaksajien rahoilla Bear Stearnsin, Freddie Macin sekä Fannie Maen, kunnes tuli Goldman Sachsin pahimman kilpailijan Lehman Brothersin vuoro. Seuraavaksi entiset pankkiirit pelastivat vakuutusyhtiö AIG:n 85 miljardin dollarin apupaketilla. AIG:n johtoon nostettiin Ed Liddy, jonka edellinen työpaikka löytyi Goldman Sachsiltä. Samalla AIG maksoi Goldman Sachsil-

le 13 miljardia dollaria AIG:n saatavia. nousseen Barack Obaman vaalislogan. Goldman Sachs sai näin täyden hinnan Raivostunut kansa vaati muutosta ja roskalainoistaan tappioiden kaatuesObama tarjosi sitä. Vaan miten kävisa veronmaksajille. Yksityiset voitot ja kään? yhteiset tappiot vai miten se menikään? Obaman suurin yksittäinen vaaliraTämän jälkeen oli vuorossa 700 milhoittaja oli Goldman Sachs ja Obama jardin dollarin TARP-ohjelma; valtio nimesi valtionvarainministerikseen aloitti pankkien ongelmallisten papeRobert Rubinin suojatin Timothy Geireiden ostamisen. Historian suurimthnerin, Friedmanin ja Dudleyn kolleman valtionapuoperaation johtajan gan New York Fedistä. Valtionvaraintitteli annettiin Neel Kashkarille. Kashministeriön kansliapäälliköksi asettui kari siirtyi uuteen työhönsä suoraan Mark Patterson ja pankkien spekulatiiGoldman Sachsilta.Välittömästi tämän vista kaupankäyntiä valvovan viraston jälkeen Goldman Sachs muutti toimijohtajaksi Gary Gensler. Molempien nimensä Investment Bankista Bank edellinen työpaikka oli Goldman Sachs. Holding Companyksi, päästen näin Se siitä muutoksesta. TARP-apurahojen piiriin, tienaten 10 Iivarinen ei ottanut suoraan kantaa, miljardia dolhallitseeko laria lisää ve- Asettamalla hyvän luottoluokituksen ylläpitämisen G o l d m a n ronmaksajien yhdeksi talouspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista, Sachs maarahoja. Lie- sitouduimme siis noudattamaan talouspolitiikkaa, ilmaa, hän veilmiönä uu- joka miellyttää yksityisiä Yhdysvaltalaisia yrityksiä. vain pyrki si Goldman tuomaan Sachs ajautui New Yorkin keskuspanesiin Yhdysvaltojen hallinnon ja Goldkin valvonnan alle. Goldman Sachsin man Sachsin keskinäisiä kytköksiä. onneksi New York Fedin johtajana toiMutta kyseessähän on Yhdysvallat. mi tuohon aikaan Stephen Friedman, Maa, jossa raha ratkaisee. Sitäpaitsi onjoka sattuman kaupalla toimi samaan han ihan luontevaa ja hyväksyttävää, etaikaan myös Goldman Sachsin varatoitä ihmiset vaihtavat työpaikkaa ja alaa mitusjohtajana. Friedman joutui valiuusia haasteita etsiäkseen. Kyllähän tettavasti pian eroamaan tehtävästään, Suomessa edelleen kannattaa äänestää, olihan Yhdysvaltojen laissa tällaisen koska päätöksiä maamme puolesta tetuplatyösuhteen kieltävä pykälä. Onkee eduskunta. Määritelläänhän se jo neksi hän kuitenkin ehti erikoisluvalla perustuslaissamme. Vai kuinka? jatkaa tehtävässään vielä hetken ja sai Tiedämme jo, että merkittävä osa näin ostettua 52 000 Goldman Sachsin lainsäädännöstämme tulee Euroopan osaketta lisää ja oli erottuaan 3 miljarUnionista. Miten lait tai tarkemmin dia dollaria rikkaampi. New York Fedin sanottuna asetukset ja direktiivit sitten uudeksi johtajaksi nimitettiin William unionissa syntyvät? Jokainen lukion Dudley, suoraan Goldman Sachsilta. yhteiskuntaoppia pidemmälle lukenut ”Change we can believe in” oli suurin on nähnyt kaavion EU lain synnystä. odotuksin Yhdysvaltojen presidentiksi Tämä jo ilman krapulaakin päänsärkyä

aiheuttava kaavio sisältää lukuisia outai yritysten maksuvalmiutta. Samalla toja nimikkeitä, laatikoita ja nuolia. Jos ne kuitenkin tahtomattaan tai tahtoen mutkia vedetään hieman suoraksi, niin määrittävät, millaista talouspolitiikkaa EU:n lakien synty on kohtuullisen ykvaltioiden tulee harrastaa. Asettamalla sinkertainen prosessi ja noudattaa niin hyvän luottoluokituksen ylläpitämisen sanottua tavallista lainsäätämisjärjesyhdeksi talouspolitiikan tärkeimmistä tystä. Komissio ehdottaa ja parlamenttavoitteista, sitouduimme siis noudatti sekä EU-neuvosto hyväksyvät. On tamaan talouspolitiikkaa, joka miellythallitusta ja eduskuntaa, aivan kuten tää yksityisiä Yhdysvaltalaisia yrityksiä. Suomessakin. Tosin yhdella erolla: en Harmittavaa tosin on, ettei luottoluokimuista päässeeni äänestämään yhdestuksia tehdä tilauksesta. Halusimme tai täkään komissaarista. emme, taloudemme tilaa ja valtiomme EU:n komissaarithan valitaan kantalouspolitiikkaa arvioidaan rapakon sallisesti. Jokaisen jäsenvaltion hallitus toiselta puolen. ehdottaa omaa komissaariehdokastaan. Luottoluokittajat eivät ole suinkaan Näin se samalla perustellaan demoainoita, jotka haluavat innokkaasti kraattiseksi, olemmetarjota omia mielipiLeikkaamme koulutuksesta han saaneet valita omat teitään siitä, kuinka ja sivistyksestä pitääksemme kansanedustajamme. valtion talous tulisi Antiikin Kreikassa ol- pystyssä pankkeja, joiden takia järjestää. Kun Kreitaisiin varmasti ylpeitä. olemme joutuneet tähän lamaan. kan talouskriisi puhOnneksi EU ei kui- Syrjäytämme nuoria ja ajamme kesi vuosikymmenen tenkaan ole läpeensä vanhuksia ahdinkoon miellytalussa, lähtivät niin tääksemme yhdysvaltalaisia paha. Sitä paitsi glomaailmanpankki luottoluokittajia. baalissa maailmassa kuin kansainvälinen kaivataan yhteistyötä. valuuttarahastokin Säilyyhän korkein päätäntävalta edeltukemaan eurooppalaisen sivistyksen leen Suomessa, eikö totta? kehtoa. Jyrki Katainen määritti pääminisKreikka sai tukipakettien myötä raterikaudellaan yhdeksi hallituksensa haa ja globaalia taloutta uhannut kriisi tärkeimmistä tehtävistä AAA-luottovältettiin. Lieveilmiönä tosin Kreikka luokituksen säilyttämisen. Kuulostaa sitoutui tiukkoihin lainaehtoihin. Jälrelevantilta, kukapa ei haluaisi saada keenpäin joku saattoi Sokrateen maaslainaa edullisesti. Mitä kuitenkaan oisa tajuta niiden järjettömyyden, mutta keasti tarkoittaa hyvän luottoluokitukminkäs enää teet, kun sairaaloista lopsen säilyttäminen? puvat lääkkeet ja automaateista käteiMerkittävimpiä luottoluokitusyhtiöiset ilman velkojia. Kyllähän jokainen tä ovat Standard & Poor's, Moody's ja tietää, kumpi velkasuhteessa määrää. Fitch. Kaikki yksityisiä Yhdysvaltalaisia Ei muuta kun lisää leikkauksia palkyrityksiä. Luottoluokittajien tarkoitus koihin, sosiaaliturvaan, koulutukseen on helpottaa sijoittajien tehtävää arvija sairaanhoitoon. Kyllä sillä saadaan oimalla esimerkiksi valtioiden, kuntien talous noususuhdanteeseen.

Suomi ei ole Kreikka, mutta myös me rahoitamme toimintamme ulkomaalaisella rahalla. Rahalla, jonka omistajia ei kiinnosta suomalaisten hyvinvointi vaan oman rahallisen voiton maksimointi.Kannattaisikohan SSS-hallituksenkin välillä miettiä saamattomien opiskelijoiden sijasta joitain oikeitakin ongelmia. Rahamme lainaamme yksityisiltä liikepankeilta, lainsäädäntömme saamme Euroopan Unionilta ja ohjeet talouspolitiikkaan luottoluokittajilta. Puhumattakaan yrityksistä, jotka tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Leikkaamme koulutuksesta ja sivistyksestä pitääksemme pystyssä pankkeja, joiden takia olemme joutuneet tähän lamaan. Syrjäytämme nuoria ja ajamme vanhuksia ahdinkoon miellyttääksemme yhdysvaltalaisia luottoluokittajia. On ihanaa huomata, miten fiksuiksi olemme tuhansien vuosien aikana kehittyneet. Kannattaako siis Suomessa äänestää? Ehdottomasti kannattaa, sillä pankkiirien ja suuryrittäjien nuoleskelulle on olemassa vaihtoehtoja, vaikkei julkisesta keskustelusta niin aina voisikaan arvata. Kannattaako Suomessa äänestää eduskuntavaalipuolueita? Siitä jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä. "On ihan hyvä, että tämän kansakunnan jäsenet eivät ymmärrä meidän pankki- ja rahajärjestelmää, sillä jos he ymmärtäisivät, vallankumous tapahtuisi jo ennen huomista." Henry Ford Jaakko Muilu

Thaimaa 2000-luvun nuorten aikuisten sukupolvi kokemus Thaimaa on yksi suosituimmista matkakohteista – ja trendi vain tuntuu kasvavan. Erityisesti monet yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat ovat suunnanneet Thaimaahan viime kuukausina. Kuten stigmalainen Mikko Airikkala nerokkaasti toteaa: ”Bangkokin kone todella vaikuttaa olevan suorastaan, ainakin valtsikalainen, sukupolvikokemus.” Kahtiajakautunut maa: luksusta ja köyhyyttä Yhteiskuntapolitiikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelija ja Kajahduksen päätoimittaja Jaakko Muilu on käynyt Thaimaassa lukuisia kertoja. Ensimmäisen kerran 10-vuotiaana maassa vieraillut Muilu on nähnyt selvästi muutoksen kehittyvästä maasta suosituksi turistikohteeksi. Erityisesti maan pääkaupungissa Bangkokissa turismin tuoma vaurastuminen näkyy selvästi.

Thaimaa - vastakohtaisuuksien maa ”Bangkokin hektisyys lyö vasten kasvoja. Se onkin kuin Aasian New York. Kohtaamispaikka, josta lähdetään kiertämään pienempiä kaupunkeja ja saaria. Siellä näkee selvästi kahtiajakautuneen maan: luksushotellit ja toisaalta köyhyyden. Tykkään kuitenkin siitä, että kaupunki on niin erilainen muuhun Thaimaahan verrattuna.”

reppureissulle.

Viimeksi helmikuussa Thaimaassa vieraillut Muilu suuntasi tällä kertaa rauhalliselle Koh Makin saarelle. ”Aiemmin pidin enemmän suurista metropoleista, joihin Bangkok lukeutuu. Nykyään suuntaan mieluummin pienempään ja vähemmän hektiseen kohteeseen. Bailusaaret eivät kiinnosta,” Muilu kertoo.

”Oma maailmankuvani on reissujen jälkeen muuttunut ja avartunut todella paljon. Ennen minua ärsytti Suomen ilmasto ja tiukka lainsäädäntö, mutta olen oppinut arvostamaan kaikkea, mitä minulla täällä on. Reissaaminen on tuonut nöyryyttä ja kiitollisuutta.”

Thaimaa on reppureissajien Mekka. Maahan suunnataan, kun parikymppisenä lähdetään ensimmäiselle

”Thaimaassa on äärettömän helppo reissata. Siellä on lämmin ja mukava ilmasto sekä perushyvät matkakohteen fasiliteetit ovat kunnossa. Lisäksi usein suunnataan sinne, minne kaveritkin suuntaavat,” Muilu perustelee Thaimaan suosiota.

Hektiset paratiisisaaret Kolmannen vuosikurssin yhteiskuntapolitiikan opiskelijat Lari Hokkanen ja Mikko Airikkala reissasivat Kaakkois-Aasiassa vuodenvaihteessa. Reissu

kesti yhteensä neljä viikkoa, joista viikon Hokkanen ja Airikkala viettivät Thaimaassa. Matka alkoi Bangkokista, jossa he viettivät yhden yön. Pian kuitenkin suunta otettiin kohti etelän paratiisisaaria. Ennen reissua erityisesti Hokkasella oli Thaimaasta mielikuva turistien valtaamasta paikasta, ja se vain vahvistui matkan aikana. Valtava määrä juhlivia turisteja oli ajoittain jopa ahdistavaa. ”Erityisesti saarilla kohtasimme paljon kaltaisiamme reppureissaajia, mutta emme tykänneet turistien keskuudessa vallinneesta maailmanlopun meiningistä. Se oli ehkä hieman jopa vieraannuttavaa”, Hokkanen mietti. Bangkok puolestaan oli suuri ja sekava kaupunki. ”Kaupungista jäi negatiivinen fiilis, eikä siellä tuntunut olevan juuri mitään nähtävää. Kävellen oli vaikea liikkua kaupungissa, koska se tuntui olevan autopainotteinen kaupunki”, Hokkanen mietti. Hokkasen mielestä sisämaassa olisi luultavasti löytynyt rauhallisempia paikkoja, jossa olisi päässyt tutustumaan thaimaalaisten elämänmenoon paremmin. ”Voisin matkustaa Thaimaahan uudestaan, jos maa joskus sattuu matkanvarrelle. En kuitenkaan suuntaisi ensimmäisenä Thaimaahan, vaan matkustaisin jonnekin muualle Kaakkois-Aasiaan. Lähistöllä on paljon kiinnostavia maita.”

Hokkasen mukaan taloudellinen epätasa-arvo näkyy Thaimaassa muita Aasian maita selkeämmin, sillä se on ollut länsimaisille vaikutteille avoin paljon kauemmin. Toisaalta vaurastuminen on edennyt paljon pidemmälle kuin muualla Aasiassa, mutta köyhyys ei ole kaikonnut suurelta osalta ihmisistä. Paikalliset olivat avoimia ja yllättävän ystävällisiä. Thaimaalainen vieraanvaraisuus jäi kuitenkin pintapuoliseksi. ”Paikalliseen kulttuuriin tutustuminen vaatii omaa aktiivisuutta. Hyvä tapa olisi hankkiutua paikalliseen perheeseen ainakin muutamaksi päiväksi. Thaimaalaisissa näkyy selvästi buddhalainen kulttuuri: avoimuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen.” Täydenkuunjuhlat Sosiaalityön opiskelija Noora Kivioja reissasi Thaimaassa jouluna ja vuodenvaihteessa. Rentoutumisreissu suuntautui muun muassa täydenkuunjuhlista kuuluisalle Koh Phangan saarelle. ”Suuntasimme Thaimaahan, koska olimme kuulleet muilta reissaajilta, että se on helppo reissukohde ja nuoret tytöt pärjäävät hyvin myös kahdestaan. Odotimme reissulta lämpöä, uusia tuttavuuksia ja hauskanpitoa.” Matkan ajankohta oli juuri ennen sesonkiajan alkamista, joten suuret turistimassat eivät häirinneet liikaa. Myös kuuluisat täydenkuunjuhlat tuli koettua. ”Sairastuin, jolloin en päässyt uuden-

vuoden juhliin. Full moon partyt oli kuitenkin jo kerran koettu, joten ei tuntunut siltä, että olisin jäänyt mistään paitsi”, Kivioja naurahtaa. Ystävineen Kivioja majoittui idyllisissä bungaloweissa ja hostelleissa. Hän suositteleekin reppureissaajille pieniä hostelleja, joissa voi tutustua muihin turisteihin. ”Löysimme hostelleista samanhenkistä porukkaa, mikä oli tietenkin hauskaa. Emme hakeutuneet paikallisten pariin, vaikka olisi toki ollut mielenkiintoista päästä tutustumaan enemmän thaimaalaisten arkeen.” Kivioja huomauttaa, että Thaimaa ei ole pelkästään lapsiperheiden ja reppureissajien suosikkikohde. Kohde on myös kuuluisa seksiturismista, johon kuuluu prostituutio ja esimerkiksi niin sanotut ”pingpong-showt”. ”Kuulimme paljon seksiturismista juttuja, vaikka asia ei suoraan hypännyt silmille.” Lapsiperheen pakettimatka Reppureissaajien lisäksi lapsiperheet ovat löytäneet Thaimaan norsunluun väriset hiekkarannat. Monet rantakohteet on rakennettu täysin länsimaisia turisteja ajatellen. Esimerkiksi Khao Lakin rannoilla pääsee hyvin vähän tutustumaan autenttiseen thaimaalaiseen elämään. Vuonna 2004 tsunami iski pahiten juuri Khao Lakin rannoille. Koko alue on rakennettu kymmenessä vuodessa

alusta alkaen uudestaan. Hotellit, ravintolat ja pienet kadunvarsiputiikit eivät ole muutamassa vuodessa päässeet ränsistymään. Pienellä rahalla turistin on mahdollista saada luksuskohtelua lähes uudessa hotellissa. Matkustin tammikuun lopussa pakettimatkalle Khao Lakiin tyttäreni sekä kahden ystäväni ja heidän lastensa kanssa. Entisenä reppureissajana en juurikaan osannut odottaa, mitä pakettimatkalla on minulle tarjota. Rentoutumisreissu ja irtiotto oli kuitenkin viimeisenpäälle onnistunut. Kohteessamme oli lähinnä ruotsalaisia lapsiperheitä; hyvin vähän bailaavia turisteja. Toisaalta olimme valinneet hotellin ja reissun lapsiystävällisestä paikasta, joten asia ei tullut yllätyksenä. Autenttiseen thaimaalaiseen kulttuuriin tutustuminen jäi kuitenkin hyvin pintapuoliseksi. Olisin toivonut pääseväni enemmän sisään elämänmenoon, kuten muissa maissa on päässyt. Toisaalta moni lähtee maahan ilmaston ja helppouden vuoksi. Yksi reissun ehdottomista kohokohdista oli thaihieronta, jossa koko kroppa pääsi taidokkaan hierojan käsittelyyn. Perinteisellä thaihieronnalla ei tarkoiteta esimerkiksi Kallion kulmilta löytyviä epäilyttäviä hierontapaikkoja, mutta ajoittain jopa hieman hieman epämiellyttävältäkin tuntuneen ruumiinosien niksauttelun jälkeen olo oli ehdottomasti ”happy ending”. Jonna Waddington

Satuhahmotettu todellisuus

Nykymaailma elää sankarinpalvonnasta. Asiasta varmistuakseen ei tarvitse kuin luoda katsaus Marvelin hittielokuvien voittokulkuun viime vuosien aikana. Jopa sellainen majesteettinen heeros kuin Muurahaismies herättää ihmisissä ihailua satojen miljoonien dollarien edestä. Vielä elokuvahahmojakin enemmän jumaloidaan silti individualismin idoleita ja markkinatalouden marttyyreja, joiden omakohtaisiksi ansioiksi lähes kaikki ihmiskunnan edistys lasketaan. Näihin pelastajiin lukeutuvat tuoreimmista kasvoista ainakin Steve Jobs-for-everyone ja Mark Superberg, joita pidetään suunnilleen kaksin vastuussa sosiaalisen median valtaannoususta. Tunnustan edustavani melko marginaalista ihmisjoukkoa, mutta voin tässä yhteydessä todeta että näkemykseni mukaan kummankaan liikeideat ja aikaansaannokset eivät ole

erityisesti hyödyttäneet minua tai muita ihmisiä ainakaan suhteessa siihen, miten paljon erilaisia haittoja niistä on koitunut. Tämän katsomuksen kanssa olen luultavasti yksin, mutta se ei ole tämän kirjoituksen aihe. Haluaisin sen sijaan kiinnittää huomiota ihmisten taipumukseen nostaa esille keulakuvia, joiden tiliin pannaan valtavan ihmisjoukon yhteinen työpanos. Tässä retoriikassa on tyypillistä puhua siitä, kuinka joku on luonut miljoonaomaisuutensa itse, eivätkä muut, edes valtio, jossa tämä huippuyksilö elää, saa koskea hänen rahoihinsa. Esikuvaeetoksessa on kysymys yksinkertaisesta sekaannuksesta todellisuuden ja toiveunen välillä. Sarjakuvissa on mahdollista olla moninkertaisesti kaikkia ihmisiä ylivertaisempi päähenkilö, tosin tietyssä epärealistisuuden pisteessä lehtisenkin uskottavuus joutuu koetukselle. Wall Streetin pankin-

johtajan tai edes Nikola Teslan kaltaisen älykön taidot eivät kuitenkaan voi ylittää keskivertotasoa kaksinkertaisestikaan juuri missään asiassa. Heillä ei ole hirveästi enempää aivosoluja eikä paljon parempaa geneettistä kapasiteettia kuin tavallisella ihmisellä. Kaikki, mitä siihen määrään lisätään, tulee muilta ihmisiltä samassa yhteiskunnassa. Ongelma on se, että tästä huolimatta pankkiiria ja Teslaa kohdellaan ikään kuin heidän painoarvonsa perusyksilöön nähden olisi vähintään tuhatkertainen. Näin tehdään siitä syystä, että monet ihmisistä sisimmässään haaveilevat samanlaisesta asemasta, eivätkä halua nähdä sen valheellista pohjaa. Tämän varaan Marvelkin rakentaa elokuvatuotantonsa. Silloin, kun saavutukset nimikoidaan yksittäiselle henkilölle, olennainen osa niitä edesauttaneista tekijöistä jää piiloon. Näin on toki tehty kautta

ihmiskunnan historian, kun mietitään esimerkiksi sotilaallisia voittoja tai maailmanvalloituksia. Vallitseva käsitys on kuitenkin ymmärtääkseni se, että menneisiin tapahtumiin ovat olleet osallisina muutkin kuin kuninkaat ja kenraalit. Nykyisyyden suhteen meidän ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin ottaa sama lähtökohta. On vapauduttava siitä harhasta, että ihmiset saavat asioita aikaan yksinään. Nykytilanteessa satunnainen asianomainen ottaa kunnian siitä, että yhteiskunta ottaa edistysaskeleet. Siitä ei päästä eteenpäin ennen kuin myönnetään saavutusten tasa-arvo ja annetaan kaikille myötävaikuttajille ansio osallisuudestaan. Yhteisö tuottaa kehitystä, eivät sen irralliset jäsenet.

Roy Sandberg

Koulutuspetos

”Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä.” Juha Sipilän aloittaessa pääministerinä pyrin olemaan varovaisen optimistinen. Pidin siitä, että pääministerimme tuli politiikan ulkopuolelta. Pidin myös Sipilän tavasta käydä hallitusneuvotteluja. En halunnut tyrmätä uutta hallitusta suoralta kädeltä, vaan halusin antaa heille mahdollisuuden näyttää, saavatko he todella Suomen kuntoon. Ei siinä sitten kovin kauaa kestänyt, että korttitalo sortui. Viimeisen naulan arkkuun löi selvitysmies professori Roope Uusitalon tuoma esitys koulutuksen säästökeinoista. Uusitalon esityksessä opintoraha laskee 250 euroon kuukaudessa. Tukikuukausien määrä rajataan enintään 45:een. Opintopistevaatimuksia kasvatetaan 6 opintopisteeseen jokaista tukikuukautta kohti.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nostetaan 650 euroon. Opintolainan lainahyvitystä tavoiteajassa valmistuville pienennetään 40 prosentista 30:een. Roope Uusitalo ei tietenkään istu hallituksessa ja esitys on aina vasta esitys. Mutta eiköhän opetusministeri tiennyt varsin hyvin millaisen esityksen tulee saamaan. Eikä Grahn-Laasonen nyt mitenkään kovin näkyvästi ole esitystä vastustanutkaan. Yksinään se, että koulutuksesta halutaan leikkausten avulla tehdä mekaaninen väylä työelämään, kertoo hallituksen täydellisestä niin sivistyksen kuin akateemisen tutkimustyönkin halveksimisesta. Juha Sipilän heitot kaiken maailman dosenteista ja Aleksander Stubbin läpät professorien kesälomista kertovat karua kieltä valtionpäämiesten asenteista sivistystä kohtaan.

Elämme aikakautta jolloin ihmistekeekö se kaupallisesta tiedosta jotenkunta - tai osa siitä - on yltänyt suukin paremman? Miksi tiedolla ja tutkirempaan hyvinvointiin kuin koskaan muksella ylipäätään pitäisi tuottaa niin aikaisemmin historiamme aikana. Työn paljon rahallista voittoa? tuottavuus on noin 15 kertaistunut 100 Kun Uusitalon selvitysraportti julvuoden aikana. Meillä on käytössämme kaistiin, vaativat monet hallituspuoluteknologia ja tietotaito, joista 1800-lueiden kannattajat asiasta rationaalista vulla eläneet ihmiset eivät edes osankeskustelua huutelun sijaan. Leikneet uneksia. Mikäli unohtaisimme kauksia on puolustettu muun muastalousjärjestelmämme lainalaisuudet, sa argumentoimalla, että ennen asiat pystyisimme puhtaasti teknologisin peolivat vieläkin huonommin. Ei ole korustein automatisoimaan suurimman vin vakuuttavaa vedota entisten aikoosan nykyisistä töistämme. Miten voi jen kurjuuteen. Monet ovat hokeneet siis olla, että aikana, jolloin hyvinvoinedellisen hallituksen – jossa nykyiset timme on korkeampaa kuin koskaan, oppositiopuolueet istuvat - myöskin ovat tiede, sivistys ja eritoten humanisleikanneen koulutuksesta. Kyllä, myös tiset aineet niin ahedellinen hallitus hätaalla? Eikö meillä peällisesti leikkasi On myös sanottu, ettei rahaa nyt vihdoin pitäisi koulutuksesta ja teyksinkertaisesti ole ja kaikilta olla aikaa opiskella kivät siinä suuren joudutaan leikkaamaan. Kuivain tiedon janon, virheen. Se ei anna tenkin tänä vuonna Helsingin eikä tulevaisuunykyiselle hallitukpörssin yhtiöt maksavat ennätysden urakehityksen selle oikeutta toistaa osingot. vuoksi? samaa virhettä. On Suomalaisen hymyös sanottu, ettei vinvointivaltion kerahaa yksinkertaisesti hittyessä on vapaa-aikamme jatkuvasti ole ja kaikilta joudutaan leikkaamaan. lisääntynyt. Kun samaan työmäärään Kuitenkin tänä vuonna Helsingin pörstarvittava aika on vähentynyt ja ansiosin yhtiöt maksavat ennätysosingot. tasomme noussut, on meille siunaanOpiskelijoiden mielenilmauksen tunut mahdollisuus itsemme toteutGrahn-Laasonen kuittasi sanomalla: tamiseen erilaisten harrastusten, mat”Eihän tämä säästäminen mitään mukustelun ja muiden virikkeiden kautta. kavaa ole. Ikävät päätökset ovat ikäviä Ilmeisesti Juha Sipilä kumppaneineen päätöksiä. Se on terveen yhteiskunnan haluaa nyt kääntää kehityksen suunnan merkki, että meidän opiskelijat osoittaalentamalla palkkoja, pidentämällä työvat mieltä. Meillä saa olla jotain mieltä aikoja, pakottamalla opiskelijat valmiija myöskin näyttää se”. Hyvä, että Sansiin uraputkiin ja yliopistot lakkauttanikin on huomannut meillä vallitsevan maan kannattamattomat tutkimusalansanan- ja mielenilmausvapauden. Sen sa. Miksi tiedolle edes pitäisi olla hinta? kertominen ja marttyyriksi heittäytyJos markkinat arvostavat enemmän minen ei nyt vain oikein tepsi. Ratiokaupallista kuin humanistista tietoa, naalista keskustelua voi aina toivoa,

mutta jos omat argumentit ovat tällä oman kantansa asiaan: ”Tehdään arvotasolla, voi sitä olla hankala myöskään valinta: ei leikata enää koulutuksesta. vastapuolelta saada. Paras investointi tulevaisuuteen on paTai siis, eihän kyseessä ole koulutusnostus lapsiin, nuoriin ja osaamiseen.” leikkaus, vaan koulutusuudistus. SaKuukauden päästä leikkauslista tuli malla kun opintorahaa pienennetään, julki ja kokoomus nimesi Grahn-Laavaltiontakaaman opintolainan osuutta sosen opetusministeriksi. Melkoinen kasvatetaan. Minun päähäni ei mahdu, arvovalinta taisi tosiaan tulla tehtyä. miten opintoraha ja opintojen jälkeen On sanottu, etteivät yksittäiset kuvat takaisin maksettava opintovelka ovat tai puheet merkinneet mitään, koska suoraan verrannollisia keskenään. Enpoliitikot joutuvat usein lyhyellä varoitinen pääministeri Jyrki Katainen puotusajalla vedetyksi erilaisiin tilanteisiin lusti aikanaan Kreikan ensimmäistä tuja valokuviin. Jokaista tilannetta ei kerkipakettia kertomalla sen olevan hyvä keä miettiä etukäteen ja huteja tulee. business, sillä Kreikkahan maksaa laiOn katsottava puolueen yleistä linjaa ja nansa takaisin kormikäs sen kertoisi kojen kera ja me paremmin kuin oikeasti tienaamMutta se, ettemme voi uskoa puopuolueohjelma. me tällä diilillä. lueohjelmiin, romuttaa pohjan koko Puolueohjelma on Tässä on ilmeisesti demokratialtamme. Miten voisimme lakisääteinen ja käytetty samantyyuskoa poliittiseen järjestelmäämme, viimeistään siitä listä logiikkaa. jos meillä ei ole minkäänlaisia takuita pitäisi äänestäjille Va l i t e t t a v a s siitä, että vaalilupauksia tai edes selvitä, millaisti koko totuus ei puolueohjelmaa noudatetaan? ta politiikkaa eri kuitenkaan ole puolueet tulevat vielä tässä. Vaikka eduskunnassa ajakoulutusleikkaukset itsessään ovat jo maan. häpeällisiä, vielä pahempaa on se taKeskusta linjaa puolueohjelmassaan pa, jolla ne toteutetaan. Ennen vaaleja, muun muassa näin: ”Suomalaisen yhvaalien aikana ja heti niiden jälkeen teiskunnan tulevaisuutta rakennetaan nykyiset hallituspuolueet toitottivat laaja-alaisella ja korkeatasoisella koukovaan ääneen, ettei koulutuksesta leilutuksella ja tutkimuksella. Korkeakata. Juha Sipilä ja Aleksander Stubb kouluopetusta ja -tutkimusta tulee harposeerasivat näyttävästi kyltit kädessä, joittaa koko maassa.” joissa luvattiin selkeällä Suomen kielelKokoomuksen periaateohjelmassa lä, ettei koulutuksesta leikata. Kuvista, sama sanotaan vielä selkeämmillä sajotka antoivat lisäpotkua heidän kamnankäänteillä: ”Kansallisia resursseja panjoilleen, kehkeytyi jälkeenpäin koko on voimakkaasti suunnattava koulukoulutushuijauksen kasvot. Kaksi viiktukseen, tutkimukseen, tuotekehitykkoa vaalien jälkeen pidetyssä vappupuseen, teknologian kehittämiseen sekä heessaan tuleva opetusministeri Sanni muihin sellaisiin toimintoihin, joiden Grahn-Laasonen vuorostaan julisti varaan voidaan suunnitella tulevaisuut-

Ministerimme heiluttavat ”Hei hei hyvinvointivaltio!” ta rakennettavan.” Kokoomuksen ohjelman mukaan osaaminen on tärkein kansallinen pääomamme. Seuraa lisää ylevää tekstiä: ”Tuemme elinikäistä oppimista ja luovuutta. Suomalaisten osaamis-, sivistysja koulutustasoa on edelleen kehitettävä. Tavoitteena on koulutus, joka takaa yksilöllisen, laadukkaan ja ihmiskeskeisen oppimisen läpi elämän. Koulutusta tulee kehittää riippumattomana oppilaiden tai heidän vanhempiensa varallisuudesta. Suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan on oltava maailman huippua.” Perussuomalaisten puolueohjelmasta puolestaan löytyy viisi pääkohtaa, jotka koskevat yliopistoja: niitä tulee kehittää sivistysyliopistomallin perusteella, niiden tehtävänä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun eikä niitä tule kehittää ensisijaisesti elinkeinoelämän ehdoilla, perustutkimukselle on taattava riittävät resurssit ja yliopistoista on päästävä joustavasti työelämään.

Kaupan alalla huijauksia pyritään estämään kuluttajansuojalain avulla. Kuluttajansuojalain kolmannessa artiklassa harhaanjohtava markkinointi määritellään näin: ”Menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on — omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.” Kuten nopeasti huomataan, monella muulla alalla vastaava vaalien jälkeinen takinkääntö voitaisiin haastaa oikeuteen ja tuomita rikolliseksi toiminnaksi. Poliitikoilla ei kuitenkaan ilmeisesti ole mitään häpeän tunnetta, kun kansaa sumutetaan. Jo yksinään se, ettei muka poliitikkojen – varsinkin kun kyseessä on puolueiden puheenjohtajia tai kärkipoliitikkoja – yksittäisiin lausumiin tulisi uskoa, kuulostaa käsittämättömältä. Mutta se, ettemme voi uskoa puolueoh-

Suomi 2080 vai vuosisadan vaihteen Dublin? jelmiin, romuttaa pohjan koko demokratialtamme. Miten voisimme uskoa poliittiseen järjestelmäämme, jos meillä ei ole minkäänlaisia takuita siitä, että vaalilupauksia tai edes puolueohjelmaa noudatetaan? Ylen eduskuntavaalikoneessa muuten kysyttiin jokerina väitettä ”vaalilupauksista tulee pitää kiinni.” Niin Sipilä, Stubb, Soini kuin Grahn-Laasonenkin vastasivat olevansa täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Sipilä on avannut vastaustaan seuraavasti: ”Katteettomia vaalilupauksia ei pidä antaa. Ne omalta osaltaan rapauttavat uskoa poliittiseen järjestelmään. Tärkeintä on nyt saada Suomen talous kuntoon ja velaksi elämisellä on laitettava piste.” Onpa Juha mukava kuulla, ettei mitään katteettomia lupauksia tullut tehtyä. Hallitus ei siis ole ainoastaan romuttamassa yhtä maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, vaan myös

yhtä maailman parhaista poliittisista järjestelmistä. Olisikohan aika, että sivistyspuolueiksi itseään markkinoivat Kokoomus ja Keskusta sekä todellisena kansanpuolueena ja takinkääntäjien vastustajina esiintyneet Perussuomalaiset pysähtyisivät hetkeksi miettimään, mitä tässä ollaan ihan oikeasti tekemässä? Niin joo, teksti saattaa sisältää asiavirheitä. 90% on totta ja 10% valhetta – luvut sain ihan omasta päästä. Sori siitä. Kunnioittaen edellisessä Kajahduksessa julkaistua Royn loistavaa uudelleen sanoitettua Sanni Grahn-Laasonen: 2080 luvulla -laulua, haluaisin lopettaa tekstini sitaatilla siltä toiselta Sannilta: ”Että mitähän vittua? Mulla alkaa huumori loppua.” Jaakko Muilu