Kajahdus 3/2012

1

PÄÄTOIMITTAJAT Hannu-Pekka Komonen Kukka Suonio

ULKOASU Kukka Suonio Tuomas Kortteinen

KIRJOITTAJAT Aki Tetri Hannu-Pekka Komonen Iiris Annala Kukka Suonio Maria Heiskanen Minna Larvio Minna Nurminen Pekka Pennanen Petra Malin Teemu Salmela

KANNEN KUVA JA TAITTO Kukka Suonio

KUVAT Charlotta Urpela Heikki Tuuli Joonas Kaarakainen Kristo Sylman Kukka Suonio Jussi Nuortimo Mikko Kuivalainen Minna Nurminen Flickr Stock XCHNG Intokustannus vapaudumainoksista.tumbrl.com WSOY

TAITTO Hannu-Pekka Komonen Kukka Suonio PAINO Picaset, Helsinki Painos 150 kpl Julkaisija Stigma ry ja Stydi ry, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat TOIMITUKSEN OSOITE Stigma ry/Stydi ry Snellmaninkatu 10 00014 Helsingin yliopisto kajahdus@gmail.com http://issuu.com/kajahdus http://blogs.helsinki.fi/kajahdus-lehti/ http://twitter.com/kajahdus

Kajahdus vastaanottaa HYY:n järjestölehtitukea.

2

6 10 8 15 10 14 16 18 20 20 26 23 28 26 31 28 32 30 36 32 38 34 38

Alumnipalsta Haastateltavina Minna Vierikko ja Hanna Elo

2010-luvun moninainen rahapelikenttä – mikä siihen vaikuttaa? Maria Heiskanen Vapaudu mainoksista Iiris Annala

Toimintaa ja vaikutusta Petra Malin

Gallup Kukka Suonio ja Hannu-Pekka Komonen

Eurooppa säästää itsensä hengiltä Pekka Pennanen

Perustulo – taas kerran vai joko nyt?

Aki Tetri

Mне понравилась в лесу - я весь мусор унесу!

Minna Larvio

Kohti kaupunginvaltuustoa Hannu-Pekka Komonen

Esseistinen pamfletti kiertyy kohti manifestia Teemu Salmela

Perustulotoiveiden oppikirja Aki Tetri

Unelmien Uppsala Minna Nurminen

Karjahdus

3

KUVA Jussi Nuortimo

4

Pääkirjoitus

K

ajahduksen vuoden kolmannen numeron teema on vaikuttaminen.

Tämä syksy on yliopistolaisille vaalien aikaa: niin kunnallisvaalit kuin edarivaalit ovat käsillä.

Vaikuttaminen pohdituttaa. Voiko äänestämällä todella vaikuttaa? Esimerkiksi globalisaatio, EU:n vaikutusvallan kasvaminen ja vaalirahakohut ovat saaneet monen suomalaisen pessimistiseksi vaikuttamista kohtaan.

Moni valtsikalainen varmasti miettii, että haluaisi tulevaisuudessa tehdä työtä, jossa voisi vaikuttaa paremman maailman puolesta - esimerkiksi järjestössä, politiikassa tai yritysmaailmassa.

Jos ihminen kokee, ettei hän pysty vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja päätöksentekoon, usko tulevaisuuteen kärsii. Se on koetuksella jo nyt.

Talous on kriisissä, ympäristöongelmat huolettavat, länsimainen elämänmuoto on muutoksessa ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tässä tilanteessa olisi elintärkeää, että ihmisten usko vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaisi.

Kajahduksen kolmannesta numerosta, hyvät lukijat, saatte lukea terveisiä Uppsalan yliopistomaailmasta, Venäjän nuorista toivoista, jotka toimivat kansalaisyhteiskunnan rakentamisen puolesta yrittäen vaikuttaa maan nuoreen sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaan sekä siitä, mikä vaikuttaa 2010-luvun moninaiseen rahapelikenttään unohtamatta näkökulmia jo kauan puhuttaneeseen perustuloasiaan. Pääsette myös tutustumaan siihen, millaisia teemoja sosiaalityön maailmankonferenssissa käsiteltiin toiminnasta ja vaikuttamisesta sekä kuinka stydiläiset sen kokivat. Gallupissa kysellään valtsikalaisten, sos&komilaisten sekä nuorten vaihtareiden toiveita omista vaikuttamismahdollisuuksistaan valmistumisen jälkeen.

Vaikuttavia hetkiä Kajahduksen parissa toivottaa Kajahduksen päätoimitus 2012 Kukka & Hannu-Pekka

5

Alumnipalsta HAASTATTELIJA Hannu-Pekka Komonen

keluaikoina tuli tehtyä myös tarjoilijan ja karaokeemännän hommia. Ennen Nuorisoasuntoliittoa työskentelin SDP:n puoluetoimistolla järjestösihteerinä.

Millä tavalla sosiaalipolitiikan opinnoista on ollut hyötyä työelämässä?

Olen oppinut tarkastelemaan asioita kriittisesti, monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Sosiaalipolitiikan tuntemus antaa hyvää pohjaa toimia monella eri alalla.

Haastateltavana Minna Vierikko, joka työskentelee Nuorisoasuntoliiton (NAL) pääsihteerinä. NAL tuottaa ja vuokraa asuntoja alle 29-vuotiaille työssäkäyville nuorille, kehittää ja järjestää itsenäisen asumisen turvaavia asumisen sisältöpalveluja ja toimii nuorten asumisen edunvalvojana. NAL:n paikallisyhdistyksiä toimii 27 paikkakunnalla.

NAL-konserniin kuuluvat myös Alkuasunnot Oy ja Nal Palvelut Oy. Mitä työnkuvaasi kuuluu?

Johdan pääsihteerinä liiton operatiivista toimintaa, vastaan taloudesta ja toimin liiton toimiston (12 henkilöä) esimiehenä. Valmistelen liiton hallituksen kokoukset ja toimin niissä esittelijänä ja sihteerinä. Teen myös yhteistyössä laatupäällikkömme kanssa avustushakemukset suurimmalle rahoittajallemme Raha-automaattiyhdistykselle. Pidän yhteyttä Ympäristöministeriöön, Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukseen (ARA), kaupunkien päättäjiin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja lukuisiin muihin yhteistyökumppaneihin. Seuraan asuntopolitiikkaa, teen edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä erityisesti nuorten asumiseen liittyen. Osallistun nuorten asumiseen liittyvän tiedon tuottamiseen ja toteutan liiton strategiaa. Työkuvaani kuuluu myös paljon kehittämistyötä.

Millaisissa työtehtävissä olet ollut ennen nykyistä pestiäsi?

Olen toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa sekä järjestösihteerinä että pääsihteerinä. Tämän lisäksi olen työskennellyt erilaisissa projekteissa HYY Yhtymässä ja joissakin järjestöissä. Opis6

Missä järjestöissä toimit opiskeluaikana ja mitä hyötyä järjestötoiminnasta on ollut?

Opintojen alkuvaiheessa olin aktiivinen niin ainejärjestössäni Stigmassa kuin Etelä-Pohjalaisessa Osakunnassakin. Myöhemmin tie vei ylioppilaskuntaan. Partiotakin ehdin harrastaa eli olin aktiivinen niin lippukunnassani Hiiden Hittavaisissa kuin Suomen Partiolaisissakin. Lisäksi toimin myös Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Seta ry:ssä ja Helsingin seudun Setassa.

Järjestöissä toimiessani olen oppinut monenlaisia asioita kokoustekniikasta tapahtumien järjestämiseen ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Järjestöissä toimiminen on tuonut hyvää vastapainoa ja käytännönläheisyyttä välillä niin kovin teoreettisten opintojen rinnalle. Nämä järjestöissä opittujen taitojen hyödyt näkee ehkä helpommin käytännössä kuin opintojen syvälliset pohdinnat. Sanoisinpa, että järjestötoiminnasta on ollut ainakin minulle paljonkin hyötyä niin työelämässä kuin vapaa-aikanakin..

Mitä terveisiä haluaisit lähettää tulevaa työuraansa miettiville opiskelijoille?

Tiedän, että tällä hetkellä teillä on kovat paineet valmistua rajatussa ajassa. Älkää kuitenkaan unohtako muuta elämää opintojen ohessa. Toivon, että ehditte toimia jossakin järjestössä opiskeluaikananne. Järjestöissä oppii paljon hyödyllisiä asioita varsinkin tulevaa työelämää ajatellen. Lisäksi niissä solmitaan niitä verkostoja, joista on tulevaisuudessa iloa ja hyötyä. Älkääkä hätäilkö, kyllä se oma paikka maailmassa löytyy vaikkei se vielä täysin selkeä olisikaan. Ei ole vain yhtä suoraa polkua, niitä on monia ja ne ovat mutkikkaita ja välillä vähän kadoksissakin. Tsemppiä opintoihin!

HAASTATTELIJA Kukka Suonio

Sosiaalityöntekijä Hanna Elo on tuore valtiotieteiden maisteri ja toimii nyt johtavana sosiaalityöntekijänä Espoon Pohjoisen aikuisosiaalityön 25–41-vuotiaiden tiimissä.

Kuinka päädyit tähän pestiin?

Päädyin nykyiseen työhöni siten, että olin ensin syksyllä 2009 Leppävaaran sosiaalitoimistossa "psykososiaalisen työn taidot" -harjoittelussa ja jäin sen jälkeen 50% -työsuhteeseen töihin. Olin töissä joka toisen viikon ja vapaalla joka toisen viikon, koska puolitin virkaa erään osa-aikaeläkkeellä olevan sosiaalityöntekijän kanssa. Tein osa-aikaisesti töitä aina vuoden 2011 loppuun asti, mutta marraskuussa 2011 minua pyydettiin omaan tiimiini johtavan sosiaalityöntekijän opintovapaan sijaiseksi. Alkuperäinen sijaisuus oli puoli vuotta, mutta viransijaisuus jatkuu nyt vuoden 2012 loppuun asti.

Mikä on toimenkuvasi?

Vastaan moniammatillisen tiimin päivittäisten töiden sujumisesta tiimin esimiehenä. Tiimissäni on noin 19 työntekijää: etuuskäsittelijöitä, sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Seuraan toimeentulotuen käsittelyaikoja, tuen tiimiläisiä päätöksenteossa, reflektoin työntekijöiden kanssa asiakastapauksia, huolehdin henkilöstöhallinnosta (myönnän lomat, saldovapaat, sairaslomat, palkkaan uudet työntekijät jne.), istun yhteistyökokouksissa, suunnittelen koulutuksia, valvon että tekemämme työ on lainmukaista, vastaan asiakkaiden palautteisiin sekä vien tiimiläisten huolia eteenpäin. Toimenkuvaani kuuluu laaja skaala erilaisia tehtäviä, joista tärkeimpänä pidän kuitenkin lähiesimiehenä toimimista, tuen antamista tiimille ja sosiaalitoimistossa tehtävän työn kehittämistä.

Millaiset vaikuttamismahdollisuudet sinulla on työssäsi?

Minulla on hyvät vaikuttamismahdollisuudet työssäni. Osallistun viikoittain moneen kokoukseen, jossa edustan aikuissosiaalityön näkökulmaa ja tuon esille tarpeitamme, pulmiamme ja ehdotuksiamme. Pidän tätä erittäin tärkeänä vaikuttamismahdollisuutena. Olen myös ollut mukana suunnittelemassa kahta erilaista sosiaalityön "toimintaa" asiakkaille, jotka molemmat ovat käynnistyneet tänä vuonna. Näistä toiminnoista raportoimi-

nen tulee olemaan osa vaikuttamistoimintaani, koska aion ottaa raportoinnissa esille työn va i k u t t av u u den ja kertoa mm. esimiehilleni vaikuttavuuden mittareiden avulla siitä, miten paljon hyvää saatiin aikaan.

Lisäksi oman tiimin kanssa voin järjestää kokouksia, joissa tarkastelemme omaa työtämme, sen solmukohtia ja mietimme yhdessä ratkaisuja. Voimme itse vaikuttaa paljon toimintaamme pysähtymällä ja suunnittelemalla asioita.

Millä tavalla ainejärjestötoiminta on auttanut työelämässä?

Se on innostanut minua olemaan aktiivinen ja innovatiivinen. Suunnittelen mielelläni asioita ja keksin uusia juttuja ja vien niitä tarmokkaasti eteenpäin. Stydin esimerkki siitä, miten yhdessä saadaan aikaan jotain hienoa, on motivoiva muisto. Olen myös edelleen yhteydessä tiiviisti opiskelu- ja ainejärjestökavereihin, joten peilaan työelämän asioita usein myös työpaikan ulkopuolisten henkilöiden kanssa. Se auttaa jaksamaan ja saa aina uudelleen innostumaan tästä upeasta alasta. Lisäksi tuntuu helpolta ja luonnolliselta olla työn puolesta mukana oppilaitosyhteistyössä ja suunnitella esimerkiksi yliopiston kanssa harjoittelujaksojen käytäntöjä ja omaa tutkimuksen tukiryhmää gradun tai muun tutkimuksen tekijöille.

Millaisen viestin haluat kertoa nykyisille sosiaalityön opiskelijoille?

Meidän ala on upea ala! Opiskelkaa, verkostoitukaa, innostukaa, tulkaa kunnalle töihin ja pyrkikää uralla eteenpäin. Osaavia, fiksuja ja motivoituneita työntekijöitä arvostetaan paljon. Yhdessä me voidaan luoda uusia tapoja tehdä työtä ja vaikuttaa siihen, että kunnan työpaikoissa voi viihtyä, tuntea ammattiylpeyttä ja ennen kaikkea tehdä työtä jolla on tarkoitus.

7

Opettajilta

2010-luvun moninainen rahapeli TEKSTI Maria Heiskanen KUVAT Flickr

Rahapeleillä on monia kasvoja. Rahasta pelaamiseen on menneinä aikoina liittynyt tietynlaista mystiikkaa tai laittomuuden viehätystä: black jack -pöytä savuisessa huoneessa punaisten verhojen takana tai korttirinki sataman poikien kesken. Sittemmin rahapelaaminen on arkipäiväistynyt, ja nykyisin suomalaisista yli 90 prosenttia on joskus elämänsä aikana pelannut rahapelejä (Turja ym. 2012). Rahapelien saatavuus on laajaa, ja lauantai-illan lotto tai huoltoaseman rahapeliautomaatit lienevät tuttuja kaikille suomalaisille.

Rahapelaamiseen on läpi sen historian liittynyt myös pelaamisen valjastaminen tuottojen keräämiseen. Rahapelipolitiikkaa tehtiin Suomessakin useiden vuosikymmenien ajan tuotot ensin -kärjellä. Aino Acktén sanotaan ehdottaneen rikoslaissa kiellettyjen raha-arpajaisten järjestämistä oopperalaitoksen hyväksi vuonna 1909: ”Nuo rahat kokoaisimme niin satumaisen yksinkertaisesti jos vain saisimme panna toimeen raha-arpajaiset” (Veikkaus 1995). Nykyisin rahapelien tuotto on lähes 900 miljoonaa euroa vuosittain (SM 2012), ja se jaetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöille, urheilun, nuorisotyön, kulttuurin ja tieteen hyväksi sekä hevosalan edistämiseen.

Suurin osa pelaajista pelaa rahapelejä silloin tällöin, harrastuksen kaltaisesti. Rahapelaamiseen liittyy kuitenkin myös mahdollisuus ajautua liiallisen pelaamisen kierteeseen, ongelmapelaamiseen ja jopa peliriippuvuuteen. Rahapelaamisen ongelmat liittyvät pelaamiseen käytettyihin aikaan, rahaan ja ajatuksiin. Ongelmapelaaja usein piilottelee pelaamistaan sekä saattaa ajautua velkakierteeseen sen rahoittamiseksi. Haitat heijastuvat perheeseen, työhön ja vapaa-aikaan.

8

Kahden viime vuosikymmenen aikana rahapelaamisen haittoja on Suomessa tunnistettu yhä enemmän: hoitomahdollisuudet ja tutkimus ovat lisääntyneet, ja arpajaislainsäädäntöä on muokattu esimerkiksi alaikäisten pelaamisen osalta. Näiden toimenpiteiden liikkeellepanijana on osittain toiminut Euroopan Unionin vapaan kilpailun periaate, jonka mukaan rahapelimonopolin tavoitteena tulee aidosti olla haittojen ehkäisy, kun tuotot ovat vain positiivinen sivuvaikutus. ”Rahapeliongelman” esiinnousu kytkeytyy myös psykiatrisen diagnostiikan ja riippuvuuksien hoitoon liittyvien ammattien lisääntymiseen ja vaikutusvallan kasvuun (Tammi 2012).

Rahapeleillä on moni yrittänyt ansaita, ja moni on siinä epäonnistunut. Talo voittaa aina. Nettipokeri on kuitenkin luonut uudenlaisen rahapelaajien ryhmän, jotka ovat tehneet uhkapelistä itselleen ammatin.

Nettipokerissakin talo voittaa kyllä, mutta pelissä on mahdollista voittaa muilta, huonommilta pelaajilta rahaa. Rahapelikulutuksen kasvot ovat edelleen internetrahapelien myötä monipuolistuneet.

Rahapelikentällä on monia intressejä ja erilaisia toimijoita. Ongelmapelaaja toivoisi ehkä vaikutettavan esimerkiksi pikavippien saatavuuteen tai ongelmapelaamisen hoidon lisäämiseen. Pokeriammattilainen taas haluaisi luultavasti vaikuttaa verotuskysymyksiin, oikeusturvansa parantamiseen tai siihen, että ulkomaisilla nettikasinoilla pelaamista ei rajoitettaisi.

likenttä – mikä siihen vaikuttaa?

Pieni sosiaali- tai terveysjärjestö joka saa lä- oli nostettu päihdeongelmien kaltaiseksi ehkäistäväkhes kaiken rahoituksensa Raha-automaatti- si sosiaaliseksi ongelmaksi, ja siinä myös mainittiin, yhdistykseltä, haluaisi varmasti vaikuttaa sii- että selvitetään ulkomaille pelaamisen rajoittamista hen että rahoitus turvataan ja toiminta jatkuu.

Myös rahapelitutkimuksen kenttä näyttää jakautu- Pelaaja, tutkija, terapeutti, virkamies. Kaikilla on neen, ongelmapelaamisen tutkimukseen ja kulttuu- oma näkemyksensä rahapelikäytäntöjen, -tutkiriseen rahapelitutkimukseen. Rahapelaamisen tutki- muksen ja -politiikan osalta. Pappi, lukkari, tamusta rahoittavat yksinoikeusyhtiöt: toisaalta sosiaa- lonpoika, kuppari. Rahapelipolitiikkaan kohdisli- ja terveysministeriön kautta, toisaalta suoraan it- tuu jatkossakin erilaisia vaikutuksia ja odotukse perustamansa tutkimussäätiön kautta. Eri rahoi- sia, ja valta-asemat jatkavat muotoutumistaan. tustahot asettavat erilaisia intressejä tutkimuksen kannalta: STM toivoo uutta tietoa ongelmapelaami- Kirjoittaja valmistelee yhteiskuntapolitiikan väitössen ehkäisyyn, peliyhtiöitä kiinnostaa ennemmin ra- kirjaa rahapeliongelmista sosiaalipolitiikan haashapelaaminen sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. teena ja saa rahoituksensa tällä hetkellä Helsingin Näkemykset täydentävät tutkimuskentällä toisiaan. yliopiston tiedesäätiöltä.

Kenellä on valta vaikuttaa? Ongelmapelaaminen Lähteet: tuntuu niin hävettävältä asialta, että harva nousee SM (Sisäasiainministeriö) (2012). Mihin rahapelien tuotot barrikadeille ongelmapelaajien oikeuksien puoles- käytetään? http://www.arpajaislaki.fi/intermin/hankkeet/ ta. Pokerinpelaajat, toisaalta, ovat perustaneet yh- arpajaislaki/home.nsf/pages/AC9844EB01C370A0Cdistyksen, jonka tarkoituksena on valvoa suoma- 22577FA00295C03 [23.1.2012]. laisten pokerinpelaajien etuja. Kansalaisyhteiskun- Tammi, Tuukka (2012) Rahapelipolitiikan muoto ja muutapolitiikan neuvottelukunta lausui arpajaislain uu- tos. Teoksessa Raento, Pauliina (toim.) Rahapelaaminen distamisen yhteydessä, että rahapelituottojen oh- Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 66–79. jaaminen kansalais- ja järjestötoimintaan edelleen Turja, Tuomo, Halme, Jukka, Mervola, Markus, Järvinenon tärkeää (KANE 4.6.2009). Rahapelituotot ovat- Tassopoulos, Johanna & Ronkainen, Jenni-Emilia (2012) kin niin tärkeitä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan Suomalaisten rahapelaaminen 2011. Tilastoraportti. Terpyörittämiselle, että EU:n tahtoa vastuullisesta raha- veyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 14/2012. pelipolitiikasta pyritään varmasti seuraamaan. Esi- Veikkaus (1995): Oy Veikkaus Ab. Vuosikertomus 1995. merkiksi hallitusohjelmassa 2011 rahapeliongelmat

9

Vapaudu mainoksista Helsingin kaupunginvaltuustossa syyskuussa käsitelty aloite kaupallisen katumainonnan kieltämisestä ei johtanut vallankumoukseen. Thomas Wallgrenin aloite kieltää kaupallinen mainonta julkisessa kaupunkitilassa sai valtuustossa aikaan kiivaan keskustelun. Vastustajat puhuivat rahavallan suulla. Kannattajat puolestaan olivat huolissaan moraalisesta rappiosta. Vain harvat puheenvuorot sivusivat aloitteen puolesta töitä tehneen Vapaudu mainoksista -verkoston keskeisintä sanomaa: suuri osa kaupunkitilasta on tällä hetkellä yksityistetty demokratian ulottumattomiin.

TEKSTI Iiris Annala KUVA Stock XCHNG Olin 21.4 Suomen sosiaalifoorumin järjestämässä kansalaisyhteiskunnan avoimessa kokoontumisessa Töölön Arbiksella. Yksi keskusteluista, jota menin seuraamaan, oli paneelikeskustelu degrowth-liikkeestä. Panelistit väittelivät siitä, onko vihreä talouskasvu mahdollista vai ei. Yleisökysymysten aikana puheenvuoroa pyysi eräs kaljupäinen herra. Puheenvuoron saatuaan hän ei kohdistanut sanottavaansa panelisteille, vaan kääntyi puhuttelemaan yleisöä.

Hän oli kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren.

Wallgren (sd) kertoi yleisölle aikovansa tehdä Helsingin kaupunginvaltuustolle aloitteen kaupallisen mainonnan kieltämisestä julkisessa tilassa. Hän toivoi saavansa aloitteensa läpiviemisessä tukea tavallisilta kansalaisilta. Niinpä hän ehdotti tapaamista asiasta kiinnostuneiden kesken Helsingin keskustassa sijait10

sevalla Kansalaistorilla. Ehdotus herätti mielenkiintoni ja ehdin jo innostua ajatuksesta, mutta kyynisyyttäni en mennyt paikan päälle kuuntelemaan, mitä aiheesta eräänä huhtikuisena iltana Kansalaistorilla keskusteltiin. Kuulemani mukaan on kuitenkin pelkkä yhteensattuma, että katumainonnasta huolestuneet ihmiset löysivät toisensa suunnilleen noihin aikoihin.

Tähän mennessä Vapaudu mainoksista -verkosto on järjestänyt mainontakriittisiä dokumentti-iltoja, yhdet vastamainosbileet Pacificossa sekä luonut nettiin kuvagallerian, jossa on valokuvia niin tavallisista kaupunkilaisista kuin valtuutetuistakin poseeraamassa sylissään taulu, jolle kuvattavat ovat kirjoittaneetajatuksensa mainonnasta kaupunkitilassa.

"Piia Pakarinen (kok) tuli puhujanpönttöön todetakseen, että käsillä oleva esitys on koskaan hänen kuulemistaan aloitteista älyttömin ja että jokainen valtuutettu varmaankin on käynyt 80-luvulla Leningradissa ja että come on hei, sitäkö tässä tavoitellaan.

Piia Pakarinen (kok) tuli puhujanpönttöön todetakseen, että käsillä oleva esitys on koskaan hänen kuulemistaan aloitteista älyttömin ja että jokainen valtuutettu varmaankin on käynyt 80-luvulla Leningradissa ja että come on hei, sitäkö tässä tavoitellaan.

Jussi Halla-ahon (ps) mielestä ennen niin ankean sosialistinen Bukarest on neonvalojen myötä muuttunut huomattavasti miellyttävämmäksi paikaksi. Rationaalisempiakin vastustavia argumentteja esitettiin. Kuten arvata saattoi, aloitetta vastustettiin vedoten elinkeinopoliittisiin syihin ja tuottoihin, joita kaupunki saa mainosyhtiöiltä. Lasse Männistö (kok) puolusti puheenvuorossaan mainosbisnestä elinkeinotoimintana ja peräänkuulutti kilpailun edellytysten takaamista.

Kokouksen esityslistassa oli liitteenä Rakennusviraston kannanotto Wallgrenin aloitteeseen. Rakennusviraston lausuman mukaan kaupungilla on Clear Channel Finland Oy:n kanssa vuoteen 2023 asti voimassa oleva vuokrasopimus mainoslaitepaikoista.

Kaupungin tästä saamat tuotot ovat 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Rakennusvirasto vuokraa liikenteellisten pääväylien silloilta mainostilaa. Tuotot mainosbanderollipaikkojen vuokraamisesta ovat 80 000 euroa vuodessa. Rakennusvirasto ei pidä kaupallisten mainosten poistamista katukuvasta realistisena.

Jo viime helmikuussa laaditussa aloitteessa Wallgren ja aloitteen allekirjoittaneet vaativat julkisen tilan vapauttamista kaupallisesta mainonnasta. Allekirjoittaneet vetoavat mainosten kaupunkiympäristöä rumentavaan vaikutukseen, julkisen tilan yksityistämisestä aiheutuvaan demokratiavajeeseen, turhan kulutuksen lisäämiseen sekä sosiaaliseen ja ekologiseen epäeettisyyteen. Vapaudu mainoksista -verkosto laati valtuustoaloitteesta kannanoton, jota jaoimme valtuutetuille muutaman verkostolaisen kanssa viimaisella Senaatintorilla ennen 26.9 pidettyä valtuuston Vastustajat vetosivat valtuuston keskustelussa sanankokousta. Verkoston kannanotto sisälsi Wallgrenin vapauteen. On valitettavaa, että jotkut valtuutetut saaloitetta kattavammat perustelut katumainonnan maistivat mainonnan kritisoimisen muitta mutkitta hyökkäykseksi sananvapautta vastaan. Wallgren kuihaitallisuudesta. tenkin hyväksyi aloitteensa näkemisen sananvapausVarsinaiseen aloitteeseen kirjattujen perusteiden li- kysymyksenä, mutta huomautti, että kovin tasa-arsäksi verkosto nosti esiin keinotekoisten tarpeiden voista tämä sananvapaus ei ole. Nyt viestinsä saavat luomisen, mainoksissa esitetyn maailmakuvan yksi- tehokkaimmin esille ne, joilla on varaa maksaa. Laupuolisuuden sekä ulkomainosyhtiöiden Clear Chan- ra Kolbe (kesk) oli tästä huolimatta siinä uskossa, etnelin ja JCDecaux’n kohtuuttoman suuren vallan- tä mainoksilla kuorrutettu katukuva kertoo elinvoikäytön. Erityisesti kannanotossa kritisoitiin sitä, et- maisesta pienyrittäjäkulttuurista. Jostain kumman tä kaupunkitilan moniäänisyys kärsii rahavallan ra- syystä Forumin seinää ei kuitenkaan korista mainos jatessa siitä, millaisia viestejä kaupunkitilassa näkyy. vihtiläisen pienviljelijän ohrapellosta vaan kuva jonKannanotto sisälsikin ehdotukset mainoskoon pie- kin vaatejätin mallistosta. nentämisestä, mainosten määrän vähentämisestä sekä kansalaisten omien ilmoitustaulujen lisäämises- Voima-lehden päätoimittaja Tuomas Rantanen (vihr) tä. Huomiota kiinnitettiin myös mainoskuvissa tar- sanoi verkostolaisille ovella jo ennen varsinaista jottujen sukupuoli-identiteettien yksipuolisuuteen ja kokousta, että mainonnan rajoittaminen katukuvasekologisiin epäkohtiin. Lisäksi kannanotossa esitet- sa helpottaisi ahtaalle ajettujen lehtien asemaa, kun tiin mainontaa säätelevien eettisten standardien tiu- mainostajien olisi alettava ostaa mainostilaa entistä enemmän lehdiltä. Maltillinenkin mainospaikkojen kentamista. karsiminen julkisesta tilasta voisi lievittää paKatsoin samana päivänä keskustelun Wallgrenin perille painetun median taloudellista ahdinkoa. aloitteen tiimoilta suorana netistä. Olin henkisesti valmistautunut kasvisruokapäiväkeskustelun kaltaiseen parodiaan. Muutama neukku-kortti lensikin.

11

"Samoin naismallien laihuutta saa paheksua, mutta on silti kyseenalaista sanoa, että ne tarjoavat tytöille ’’väärää minäkuvaa’’. Ainakin näin ilmaistuna huoleen sisältyy se, että joillakuilla on oikeus määritellä, millainen on hyvä minäkuva.

mällä. Kadulla mainoksilta ei kuitenkaan voi välttyä.

Pelkästään omiin kengänkärkiin kun on vähän ikävä tuijotella.

Wallgren esitti kokouksessa kaksi toivomuspontta, joista toinen koski pikavippien rajoittamista ja toinen aseiden näkymisen rajoittamista mainoskuvissa.

Kummatkaan ponnet eivät saaneet valtuuston hyväksyntää. Läpi ei myöskään mennyt verkoston kannanottoon sisältyneen ehdotuksen pohjalta muotoiltu Alina Mänttäri-Buttlerin ponsi katumainosten määrän vähentämisestä, niiden koon pienentämisestä sekä julkisten ilmoitustaulujen lisäämisestä. Tästä olin erityisen pettynyt. Harva tuskin uskoi aloitteen menevän läpi sellaisenaan, mutta edes ilmoitustaulujen lisääminen, jonka ei välttämättä tarvitsisi edes olla pois mainostilalta, ei toteutunut. Niin ikään teilatuksi tuli ponsi mainosten poistaminen nykyistä useampien kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden lähistöltä, vaikka näin on tehty monissa suurkaupungeissa.

Sen sijaan valtuusto hyväksyi ponnet, jotka koskivat alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisen selvittämistä sekä lastensuojelulain parempaa huomioimista mainostilan myymisessä. Toisaalta jo nykyisen lainsäädännön turvin on voitu suitsia mainosten sisältöä.

Keskustelussa esitettiin paljon nuoriin kohdistuvasta alkoholimainonnasta ja esineellistävästä naiskuvasta huolestuneita puheenvuoroja. Alkoholia ei toki ole sovi mainostaa miten vain, mutta jotkut puheenvuorot olivat lähinnä tanttamaista hössötystä, joissa aliarvioitiin nuorten omaa harkintakykyä. Samoin naismallien laihuutta saa paheksua, mutta on silti kyseenalaista sanoa, että ne tarjoavat tytöille ’’väärää minäkuvaa’’. Ainakin näin ilmaistuna huoleen sisältyy se, että joillakuilla on oikeus määritellä, millainen on hyvä minäkuva. Ongelma on pikemminkin kaupunki- On toki mielipidekysymys, kokeeko mainokset epäkuvassa tarjottujen identiteettien ja maailmankuvien esteettisinä vai miellyttävä. Moni jopa tuntee jonyksipuolisuus. Moralisointi kuuluu politiikkaan, eikä kinlaista osallisuutta astellessaan mainosten keskelsiinä ole mitään vikaa, mutta valtuutetut kiinnittivät lä saadessaan kokea itsensä tasa-arvoiseksi kuluttaharmillisen vähän huomiota massiiviseen katumai- jaksi. Kovin onttoa kuitenkin lienee pelkkään kulutnontaan liittyvään demokratiavajeeseen. Huoli kau- tajuuteen perustuva tunne yhteiskunnallisesta osalpunkitilan yksityistämisestä oli kuitenkin aloitteen lisuudesta. Ei tullut vallankumousta. Tässäkään asikeskeinen lähtökohta, ja myös Vapaudu mainok- assa. Vapaudu mainoksista -verkosto jatkaa silti toisista -verkosto piti kaupunkitilan epädemokraatti- mintaansa demokraattisemman ja moniäänisemmän suutta katumainonnan merkittävimpänä ongelma- kaupunkitilan puolesta. na. Onneksi ainakin yksi puheenvuoro tarttui tähän: Kaarin Taipale (sd) huomautti, ettei katumai- Kuvagalleria: http://vapaudumainoksista.tumblr.com/ nonnan perimmäinen ongelma liity estetiikkaan vaan siihen, että kaupunkilaiset on myyty mainostajille. Kaupunginvaltuuston kokous ja keskustelu kaupallisen Meidät on ostettu, jotta ostaisimme. Hintana tästä mainonnan kieltämisestä julkisessa tilassa katsottavissa on demokratiavaje ja moniäänisyyden kärsiminen. osoitteessa http://www.helsinkikanava.fi/fi Harmillisinta keskustelussa oli mielestäni se, etteivät valtuutetut pysyneet Wallgrenin aloitteen tosiasiallisessa sisällössä. Jo ensimmäisessä keskustelupuheenvuorossa Jaana Pelkonen (kok) kysyi, pitäisikö mainostaminen kieltää saman tien myös radiossa, lehdissä ja televisiossa, vaikka kyse oli pelkästään julkisesta kaupunkitilasta. Viestimien ja kadun välillä on se ero, että television mainoskatkon aikana voi vaihtaa kanavaa ja lehtien mainossivut ohittaa sivua kääntä-

12

Thomas Wallgrenin valtuustoaloite sekä Rakennusviraston kannanotto aloitteeseen nähtävissä osoitteessa http:// www.hel2.fi/paatoksenteko/kvsto-tiedote/index.html kohdassa 21.

13

TOIMINTAA JA VAIKUTUSTA Sosiaalityöntekijöillä on tarvittava tieto ja taito yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, mutta meidän tulee toimia yhdessä. Tämän viestin toivat sosiaalityön osaajat eri puolilta maailmaa, kun he kokoontuivat heinäkuussa Tukholmaan sosiaalityön ja sosiaalisen kehityksen maailmankonferenssiin. Stydistä osallistui konferenssiin kahdentoista opiskelijan matkaseurue.

Tukholman sosiaalityön opiskelijat konferenssin avajaistilaisuudessa

Yli kaksi tuhatta sosiaalialan ammattilaista, tieteentekijää, vaikuttajaa ja opiskelijaa kokoontui 8.-12.7.2012 kansainvälisten sosiaalityöntekijäjärjestöjen järjestämään sosiaalityön ja sosiaalisen kehityksen maailmankonferenssiin Tukholmassa.

Konferenssin kattavana teemana olivat toiminta ja vaikuttaminen. Luennoilla ja siihen kuuluneessa yli sadassa työpajassa käsiteltiin muun muassa sosiaalisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien suhdetta, sosiaalityötä katastrofialueilla, vihreää sosiaalityötä, sosiaalista kehitystä sekä sosiaalityön, ihmisoikeuksien ja etiikan suhdetta. Konferenssin aika14

na oli myös mahdollisuus tutustua opiskelijoihin ja ammattilaisiin ympäri maailmaa.

Konferenssi oli innostava ja kriittinen kokonaisuus, jossa keskusteluiden keskiössä olivat toiminta ja muutos. Puhujat ja osallistujat tuntuivat monelta osin olevan hyvin samanmielisiä tavoitteista, joita kohti sosiaalityön tulisi tulevaisuudessa suunnata: ihmisoikeusajattelua tulee alalla vahvistaa ja uusliberaalia politiikkaa sekä markkinoiden ehdolla toimimista vastustaa.

TEKSTI Petra Malin TOIMITUS JA KUVAT Kukka Suonio Tähän tarvitaan työntekijöiden yhteistyötä. Haasteeksi jäi tavoitteiden tuominen mukaan jokapäiväiseen arjen toimintaan.

Stydiläiset osallistujat kertovat konferenssin kohokohdistaan: Petra: Ruth Stark kansainvälisen sosiaalityöntekijäjärjestö IFSW:n ihmisoikeuskomissiosta piti organisaatioita ja etiikkaa käsitelleessä työpajassa puheenvuoron ihmisoikeusloukkauksien uhreiksi joutuneista sosiaalityöntekijöistä. Useissa maissa sosiaalityöntekijöitä vainotaan ammatinharjoittamisen vuoksi ja esimerkiksi Filippiineillä, Chilessä ja Kuwaitissa on viimeisen viiden vuoden aikana tapettu sosiaalityöntekijöitä. Stark kertoi esimerkin myös EU:n sisältä Unkarista, jossa asunnottomien oikeuksien puolesta puhunut sosiaalityöntekijä joutui tekaistuin perustein vankilaan. IFSW:n kansainvälinen kampanja auttoi vapauttamaan työntekijän. Maailman sosiaalityöntekijöiden rohkeus toimia eettisesti jopa oman henkensä uhalla teki vaikutuksen minuun ja varmasti moneen muuhun työpajan osallistujista.

Anna: Ainakin vaikuttavaa tämäntyyppisten konferenssien ja tapahtumien yhteydessä on huomata miten käsittämättömän laajat mahdollisuudet vaikuttamistyölle on ympäri maailmaa! Sosiaalityö ei ole pelkästään toimeentulotukityötä tai lastensuojelua.

On muistettava että monessa maassa sosiaalityötä on tehtävä yhteiskunnissa, joissa ei ole rahaa sosiaalipalveluihin, tai joissa ei ole edes sosiaalipalveluita. On käytettävä mielikuvitusta ja ajateltava laatikon ulkopuolella. Työtä on tehtävä yhdessä avun tarpeessa olevien kanssa.

Minna: Usein Suomessa keskustelu sosiaalityöstä pyörii kansallisten kysymysten ympärillä. Konferenssissa oli mahtavaa huomata, että sosiaalityö on globaali

tutkimus- ja ammattiala ja meillä on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa niin oman maamme kuin globaaleihinkin kysymyksiin. Meidän ammattitaidolle on käyttöä monissa maailman merkittävissä kysymyksissä. Puheenvuorot arabikevään vaikuttajista ja ekososiaalityöstä olivat minulle juuri sopivan radikaaleja, jotta muistin jälleen, että sosiaalityössä on kysymys niin monesta muustakin asiasta kuin toimeentulotuesta ja huostaanotoista! Rakastuin Tukholmassa sosiaalityöhön uudestaan - yhdessä olemme vahvempia!

Yksi konferenssin vaikuttavimmista kokemuksista oli myös opiskelijoiden illanvietto. Mahtavaa yhteenkuuluvuutta voi tuntea yli valtioiden rajojen, kun sosiaalityö on yhdistävänä tekijänä!

Myöskään ei saa unohtaa Malcolm Paynen antamaa luentoa opiskelijoille. Toistan päivittäin itselleni Paynen lausetta: ”we live until we die”. Niinkin itsestään selvä asia sai aivan uudenlaisen arvon, kun Payne puhui saattohoidossa olevista ihmisistä ja siitä kuinka heidänkin elämänsä on edelleenkin elämää. Vieläkin ajattelen, et se on viisaimpia ajatuksia aikoihin.

15

Hanna Vaikuttavin kokemukseni oli ehkä Hans Roslingin puheenvuoro. Isossa salissa hän näytti tilastoina ja numeroina kaikkea sitä, mitä sosiaalipolitiikalla ja ehkäisevällä työllä saadaan aikaan. Pidin siitä että hän esitti "kylmiä totuuksia" numeroina ja graafeina, kun liian usein, tai siltä tuntuu, sosiaalityön merkitys kapenee "kukkahattujen" hiljaiseksi tiedoksi. Lisää vaikuttavuuden arviointia ja numeroita tiskiin, niitä ymmärtää perusinsinöörikin!

Hans Rosling kuuluisan karttakeppinsä kanssa konferenssin avasuseminaarissa

Kaupungintalon vierailulla 16

Heidi Hans Rosling alustuspuheenvuorossaan kuvasi tilastojen kautta sitä maailmaa ja niitä tulevaisuuden kehitysnäkymiä, jossa sosiaalityötä tehdään. Roslingin viesti kietoutui hyvinvoinnin oikeudenmukaisen jakautumisen, taloudellisen vaurauden ja kehityksen sekä väestönkasvun suhteen ympärille. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kehittyvät maat ovat kehittyneet merkittävästi, eikä rajanveto kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä ole enää helppoa. Menestystekijä kehityksessä on ollut panostaminen syntyvyyden säännöstelyyn ja lapsikuolleisuuden vähentämiseen sekä sosiaaliturvaan, lasten koulutukseen ja väestön hyvinvointiin. Näitä sosiaalisia investointeja seuraa taloudellinen kasvu. Oleellista Roslingin mukaan on perhekoon rajoittuminen kahteen lapseen, minkä myötä maapallon väkiluvun kasvu pysähtyisi vuonna 2075 yhdeksään miljardiin.

Myös Walzer Lorenz puhui alustuksessaan sosiaalityön vaikuttamisroolista: Lorenz piti tärkeänä rakenteellisen sosiaalityön vahvistamista yksilötyön rinnalla, sillä sosiaalityöllä on näköalapaikka yhteiskunnan muutoksiin. Hän kuvaa sosiaalityön toimivan seismografina, joka värähtelee muutoksista syvissä yhteiskunnan rakenteissa. Sosiaalityöllä on hänen mukaansa myös valtavat mahdollisuudet vahvistaa ihmisten osallisuutta ja integraatiota, sillä sosiaalityössä neuvotelleen identiteeteistä ja kansalaisuus-ajattelun vahvistaminen myös tukisi palvelunkäyttäjien osallisuutta.

Sini Vaikuttavinta maailmankonferenssissa oli oman sosiaalityökäsitykseni laajeneminen etenkin ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä. Suomessa fyysisen ympäristön ongelmat jäävät helposti sosiaalityökäsityksen ulkopuolelle, koska meillä on erilaisia luonnonkatastrofeja niin vähän – ainakin vielä. Maailmanlaajuisesti sen sijaan ympäristö vaikuttaa keskeisesti ihmisten hyvinvointiin/pahoinvointiin. Sosiaalityön taustalla on ihmisten välinen keskinäinen riippuvuus maailmanlaajuisesti, ja sitä kautta tuleva vastuu muista, myös tulevista sukupolvista sekä ympäristöstä, jossa heidän on elettävä. "Think globally, act locally! Be critical, ask always why!"

Kukka Kokonaisuudessaan konferenssi lujitti ammattiylpeyden tunnetta, joka - myönnettäköön - on ollut hieman haastavaa saavuttaa. Nähdessäni ja tavatessani alan edustajia ympäri maailmaa en voinut olla ajattelematta, että kuinka hienoja ihmisiä sosiaalityössä toimii. Niin monesta paistoi sekä lämpö että aito välittäminen, mutta samalla myös halu vaikuttaa sosiaalityön kehitykseen ja suuntaan. Toisaalta konferenssin työpajoissa kuulemani puheenvuorot konkretisoivat myös sen tosiseikan, että kuinka alkutekijöissä koko alan tutkimus on ja Suomi todellakin on yksi edelläkävijämaista. Hienoa oli myös saada kasvot monille tutkimus- ja oppikirjoissa esiintyville nimille kuten Malcom Paynelle, Karen Healylle ja Leena Dominellille.

Lisätietoa: The Global Agenda For Social Work And Social Development: Commitment To Action (3/2012).http:// cdn.ifsw.org/assets/globalagenda2012.pdf.

17

ALLUP GALLUP GALLUP GALLUP GALLU

haastattelijat Kukka Suonio ja Hannu-Pekka Komonen KUVAT Kukka Suonio

18

Teemu, 25, yhteiskuntapolitiikka "Kirjoittamalla ja suoran demokratian keinoin."

Jussi, 27, poliittinen historia "Rakenteissa."

Maria, 22, viestint채 "By speaking for those who cannot speak for themselves."

Mulewa, 20, journalismi "By promoting small changes through my work."

Anastasia, 25, valtio-oppi "By making the world more tolerant and more diverse."

Marleena, 22, sosiaalipsykologia "Jollakin tehokkaalla tavalla."

Oona, 27, kehitysmaatutkimus "Äänestämällä ja tekemällä työtä, jossa pääsee vaikuttamaan."

19

GALLUP GALLUP GALLUP GALLUP GALLUP

Jukka, 50, yrittäjä "Asumalla lock-housessa eli protestoimalla asuntopulaa vastaan."

Eurooppa säästää its Euroopan talouskriisissä on ajauduttu tilanteeseen, jossa pelastusta etsitään säästämisestä ja rajuista leikkauksista. Joidenkin arvioiden mukaan tämä tie voi vain syventää lamaa ja pitkittää kurjuutta. Lisäksi kovien säästöjen sivuvaikutuksena miljoonat ihmiset voivat ajautua köyhyyteen ja menettää työpaikkansa. Inhimillisesti katsottuna liian rajut leikkaukset ja tasapainotustoimet ovat kestämättömiä, mutta onko Euroopalla nyt muuta mahdollisuutta?

TEKSTI Pekka Pennanen

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Robin Hah- Krugman ja Layard suomivatkin poliitikkoja liian ranelin mukaan leikkaukset vain syventävät taantu- juista leikkaustoimista. Heidän mukaansa keynesiläimaa. Hahnelin mukaan on ongelmallista, jos val- nen tie olisi parempi vaihtoehto. Englantilainen tatio vähentää kulutustaan taantuman aikana, koska loustieteilijä John Maynard Keynes ehdotti vuonse heikentää kokonaiskulutuskysyntää. Tämä taas na 1936 julkaistussa kirjassaan The General Theory of johtaa työttömyyden kasvuun ja kokonaisveroker- Employment, Interest and Money, että valtioiden pitäitymän pienenemiseen. Se on ongelmallista jo siksi, si laskusuhdanteessa tasapainottaa taloutta lisäämällä julkista kysyntää. Nyt ettei järjestelmää ole mitehdään juuri päinvastoin. toitettu kestämään massatyöttömyyttä, ja verotuTalouden globaali alamälojen lasku sosiaaliturvaNykyisellä säästölinjalla vain pa- ki näkyy myös merirahtarpeen kasvaessa johtaa hennetaan talouden alamäkeä, ja tien hinnoissa, jotka kujärjestelmän ylikuumenesyöksy kiihtyy entisestään. vastavat osaltaan taloumiseen. Tämä taas aihedellisen aktiivisuuden vouttaa inhimillistä hätää ja lyymimuutoksia. Baltic huolta. Se ei voi olla kesDry -indeksi kuvaa raatävää pitkällä aikavälillä.

"

Taloustieteen nobelisti Paul Krugmanin ja taloustieteilijä Richard Layardin mukaan nykyisessä talouskriisin hoidossa toistellaan 1930-luvun laman virheitä. Krugmanin mukaan nykyistä kriisiä ei aiheuttanut valtioiden rajoittamaton rahan lainaaminen, vaan yksityisellä sektorilla tapahtunut ylivelkaantuminen. Krugmanin mielestä on ongelmallista, että valtiot leikkasivat rajusti kulutustaan asuntokuplien puhjettua sekä Yhdysvaloissa että Euroopassa. Hän toteaakin, että tuolloin valtioiden olisi pitänyt nostaa omaa kulutustasoaan.

Nykyisellä säästölinjalla vain pahennetaan talouden alamäkeä, ja syöksy kiihtyy entisestään.

20

ka-aineiden merirahtihintoja, ja se on laskenut tämän vuoden toukokuun 1130-pisteestä nykyiseen 750-pisteeseen. Osittain tämä johtuu siitä, että kuljetuskapasiteettia lisättiin merillä ennen talouden alamäkeä, ja siksi kapasiteetista on ylitarjontaa. Vielä suurempi syy merirahtien hintojen laskuun on kuitenkin se, ettei maailmankauppa vedä kunnolla, ja rahtihintoja joudutaan laskemaan, että kuljetuksille olisi edes jotain kysyntää. Toisaalta Yhdysvalloissa ostopäällikköindeksi (IMS) nousi elokuun 49,6-pisteen lukemasta syyskuun 51,5-pisteen arvoon. Yli 50-pisteen lukema tarkoittaa taloudellisen toimeliaisuuden piristymistä, kun taas alle 50-pistettä kuvaa taloudellisen tuotannon hiipumista. Talouden

sensä hengiltä merkit näyttävät siis olevan jokseenkin ristiriitaisia, mutta ihmisten kokemat ongelmat talouskriisin keskellä ovat yksiselitteisiä.

dellista pysähtyneisyyttä. Soroksen mukaan pysähtyneisyys voi kestää jopa vuosikymmeniä. Juuri siksi on vaarallista syventää kriisiä liian rajuilla leikkaustoimilla ja äkillisillä tasapainottamisilla, jotka kääntyvät hyvin suurella todennäköisyydellä itseään vastaan.

Voidaan sanoa, että säästötoimien yhteiskunnallisten vaikutusten hahmottaminen on jäänyt aivan liian Mitä Euroopasvähälle huomiolle. Eusa siis olisi tehtävä? roparlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) huoVoidaan sanoa, että säästötoimien yh- Tässä tilanteessa talomauttaakin, että Eurooteiskunnallisten vaikutusten hahmot- utta on elvytettävä voipassa nyt vallalla oletaminen on jäänyt aivan liian vähälle makkaasti, vaikka se johva liikehdintä voi enteilhuomiolle. taisi väliaikaiseen velkalä sotia ja vallankaappaasteen kasvuun. Näytuksia. Etelä-Euroopastää vahvasti siltä, etsa nuorisotyöttömyys on tä vain riittävällä elvyhuomattavan korkealla tasolla, ja se uhkaa jo itsessään horjuttaa yhteis- tyksellä talouteen voidaan saada nostetta. Lisäkkuntarauhaa. Myös Suomessa 15–24-vuotiaista nuo- si vihreään teknologiaan on satsattava rajusti, kosrista oli tämän vuoden maaliskuussa työttöminä 24 ka on tärkeää nostaa Eurooppa pikimmiten ymprosenttia. Todellinen luku lienee kuitenkin suurem- päristöystävällisen teknologian kehittämisen kärkeen. Ympäristöteknologiat ovat lisäksi globaalispi. Näyttää siltä, ettei poliittisella tasolla edes haluta jostain syystä puuttua työttömyyden aiheuttamiin lu- ti erittäin kovassa myötätuulessa olevaa teollisuutta. kuisiin ongelmiin. Säästäminen ja leikkaaminen nähdään jostain syystä parempina toimina kriisin hallinnassa, kuin työttömyyteen puuttuminen. Inhimillisestä näkökulmasta se tuntuu väärältä toimintatavalta, ja taloudellisen kasvun kannalta nykymalli näyttää johtavan vain entistä suurempaan kurjuuteen.

"

Myös Oxfordin yliopiston professori Timothy Garton Ash on huolissaan kansalaisten tunnelmista Euroopassa. Garton Ashin mukaan Eurooppa kärsii luottamuspulasta, jonka seurauksena kansakunnat asettuvat toisiaan vastaan. Hänen mukaansa eurokansalaiset alkavat kyseenalaistaa kriisin seurauksena koko Euroopan olemassaolon. Tämä on tietenkin monella tavalla ongelmallista, ja voikin olla niin, että epäluulo johtaa koko mantereen vain suurempaan kaaokseen.

Kriitikoiden kuoroon liittyi alkuvuonna muiden muassa miljardööri George Soros, joka luonnehtii tulevaa aikaa ”pahuuden ajaksi”. Soroksen mukaan teollisuusmailla on edessään rajut leikkaukset, jotka voivat johtaa jopa stagnaatioon. Stagnaatio tarkoittaa talou-

"Euroopan tasolla vaihtoehtoisista talousmalleista on keskusteltava ennakkoluulottomasti, eikä talousuudistuksissa saa unohtaa niiden inhimillistä ulottuvuutta.

Sosiaaliturvaa on uudistettava kansalaispalkan suuntaan, ja pienyrittämisen esteitä on kaadettava. Esimerkiksi Suomessa on pikimmiten päästävä tilanteeseen, jossa äitiyden kustannukset jaetaan veroperusteisesti ja tasapuolisesti kaikkien maksettaviksi. Se auttaisi yrityksiä, ja vähentäisi nuorten

21

naisten syrjintää työmarkkinoilla. Euroopan tasolla vaihtoehtoisista talousmalleista on keskusteltava ennakkoluulottomasti, eikä talousuudistuksissa saa unohtaa niiden inhimillistä ulottuvuutta. Työmarkkinoilla Tanskan mallin edes jonkinasteisesta soveltamisesta on tehtävä poliittinen tavoite.

Valtioiden rahoituksessa on otettava keskusteluun funktionaalisen rahoituksen vaihtoehto. Funktionaalinen rahoitus tarkoittaa lyhyesti mallia, jossa valtio voi rahoittaa itse omaa toimintaansa. Samalla valtio kontrolloi verotuksella sitä, ettei rahan määrä kasva liian suureksi. Rahan määrän kasvaessa liian suureksi on uhkana voimakas inflaatio, joka voi sinänsä horjuttaa koko talousjärjestelmää. Näin on tapahtunut muun muassa Zimbabwessa, jossa vuosi-inflaatio oli vuonna 2008 miljoonia prosentteja.

Toisaalta nyt voidaan filosofi Tere Vadénin mukaan olla loppulamassa, koska jo fossiilisten polttoaineiden hinnannousu asettaa rajansa nykymalliselle talouskasvulle. Kehittyvät taloudet pystyvät ostamaan energiaa yhä enemmän, mutta länsimaissa saatetaan samaan aikaan kärsiä energiapu lasta. Loppulama tarkoittaa tilannetta, jossa tunnettu kapitalistinen talousjärjestelmä on muuttumassa joksikin muuksi. Tätä mahdollisuutta ei jostain syystä oteta ollenkaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa, vaan muutostilanteeseen yritetään reagoida vanhoin, täysin kontraproduktiivisin keinoin. Nyt olisi viimein ymmärrettävä, ettei kyseessä saata olla aivan tavallinen kapitalistiseen järjestelmään kuuluva väliaikainen notkahdus.

"Eurooppa on jos"Myös Euroopan osalta ta- tain syystä valinnut lous voi lähteä käsistä, ja tien, jossa se itse lisilloin ongelmat tulevat sää omaa kurjuuttaan olemaan kertaluokassaan hyvin suuria. Tässä tilanteessa niihin ei ole enää varaa.

Tosin Zimbabwen tapauksessa ei puhuta funktionaalisen rahoituksen epäonnistumisesta, vaan inflaation perussyynä ovat liian suuret julkiset menot, joita pyrittiin rahoittamaan painamalla lisää seteleitä.

Homma sitten riistäytyi hieman käsistä. Myös Euroopan osalta talous voi lähteä käsistä, ja silloin ongelmat tulevat olemaan kertaluokassaan hyvin suuria. Tässä tilanteessa niihin ei ole enää varaa. Tarvitaan ennakkoluulotonta talousajattelua, inhimillisiä käytäntöjä ja rakenteellisia uudistuksia avoimemman yhteiskunnan puolesta. Vanhoihin vallihautoihin kaivautuminen ei ole enää ratkaisu, eikä 1930-luvun laman virheitä ei ole tehty toistettaviksi. Toivottavasti meillä riittää poliittista ymmärrystä muuttaa suuntaa. Avainsanana koko kriisissä on kuitenkin luottamuksen palauttaminen, jota ei tapahdu ilman oikeudenmukaisilta tuntuvia uudistuksia.

22

Historiallisesti tarkasteltuna fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kehittyminen ja talouskasvu ovat kulkeneet käsikkäin. Nyt siihen ei ole enää mahdollisuutta, ja mikään nykyinen uusiutuva energiamuoto ei pysty korvaamaan nopeasti fossiilisia polttoaineita, joiden avulla talouskasvua on aiemmin saatu aikaan. Myös ympäristön puolelta kasvun rajat alkavat tulla vastaan. Kaikkiaan olemme siirtymässä kohti uutta maailmanjärjestystä, jossa länsimaissa on velkaista kapitalismia ilman talouskasvua ja kehittyvissä maissa jopa velatonta kapitalismia talouskasvulla. Tämä asettaa järjestelmille valtavia haasteita, mutta Eurooppa on jostain syystä valinnut tien, jossa se itse lisää omaa kurjuuttaan. Tässä tilanteessa olisi järkevää valita toisin.

Kirjoittaja etsii järjen ääntä.

Perustulo - taas kerran vai joko nyt?

Kansalaisjärjestö BIEN-Finland pyrkii edistämään perustulokeskustelua uusin konstein ja verkostomaisin toimintatavoin.

TEKSTI Aki Tetri KUVA Johannes Kaarakainen / Jylkkäri

Perustulokeskustelu on pyörinyt suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa 80-luvulta alkaen.

Kansainvälisen finanssikriisin ja alati muuttuvien taloudellisten olojen ympäristössä perustuloa on esitetty viime aikoina ratkaisuksi moneen eri ongelmaan. Vuoden 2012 aikana ryhmä perustuloaktiiveja järjestäytyi BIEN-Finland kansalaisjärjestöksi, joka on globaalin Basic Income Earth Networkin Suomen ryhmittymä. Järjestö pyrkii edistämään perustulokeskustelua ja -tutkimusta sekä perustulon toteutumista lainsäädännöllisesti.

Ensimmäisenä konkreettisena tavoitteena järjestöllä on saada läpi kansalaisaloitekampanja perustulon puolesta. Aloitteeseen tarvitaan 50 000 allekirjoitusta. Aloite perustuu maaliskuun alussa voimaan astuneeseen perustuslakiin, joka mahdollistaa aloitteen

tekemisen eduskunnalle, kunhan aloite saa puolen vuoden aikana 50 000 nimeä taakseen. Sähköinen nimienkeruualusta ei ole vielä valmis, mutta etukäteisilmoittaumisia allekirjoittajaksi voi jo tehdä.

BIEN-Finland on verkostomainen toimija, eikä ole vielä rekisteröitynyt viralliseksi yhdistykseksi. Järjestöllä ei ole puheenjohtajaa, eikä järjestö sitoudu mihinkään tiettyyn perustulomalliin tai -argumentteihin.

“BIEN-Finland ei kansainvälisten sääntöjen pohjalta voi sitoutua johonkin tiettyyn perustulomalliin, vaan ainoastaan edistää perustulokeskustelua ylipäätään.

Käytännössä olemme kuitenkin kansalaisaloitekampanjassa sitoutuneet muotoiluun, että tason tulee olla sellainen, ettei se romuta nykyistä perusturvaa, vaan ennemminkin vahvistaa sitä”, valaisee tutkija ja perustuloaktiivi Jukka Peltokoski.

23

Toiveiden tynnyri Tulkinnat perustulon vaikutuksista ovat kirjavia. “Perustulo on hyvässä ja pahassa hieman sellainen toiveiden tynnyri, joka kerää ympärilleen hyvin laajan skaalan niin nykymenon polkemia syrjäytettyjä kuin tulevaisuusorientoituneita idealistejakin”, Peltokoski kuvailee.

Perustulokeskustelua käydään ympäri maailmaa, ja keskustelu on levinnyt myös kehittyneisiin maihin.

Vaikka BIEN-Finland keskittyy perustulon ajamiseen Suomessa, on ajatuksia jopa Euroopan laajuisesta perustulosta esitetty. “Kansalaisaloitekampanja koskee Suomea, mutta henkilökohtaisesti arvelen, että perustulo tulee toteutumaan eurooppalaisena uudistuksena. Universaali perustulokaan ei ole täysin utopiaa. Elämme globaalin talouden, informaatioverkkojen ja ympäristöongelmien aikaa.“

taloudelliseen järjestelmään. “Toisaalta meillä on talousjärjestelmä, joka järjestelmällisesti syrjäyttää ihmisiä palkkatyöstä ja tuottaa suurta rakenteellista työttömyyttä, kuten myös muuta toivottomuutta ja onnettomuutta. Luultavasti perustulo lisäisi jonkin verran niin sanottua drop outtaamista (ulosjättäytymistä), mutta samalla myös aktivoisi monia muita taloudellisesti tuottavaan toimintaan - kuten esimerkiksi yksinhuoltajia sekä byrokratialoukuissa kärvisteleviä. Perustulo lisäisi myös kaikenlaista itsensä työllistämistä sekä yhteisöllisesti rikastuttavaa ei-taloudellista toimintaa. Ja muistettakoon myös, että meillä on yhteiskunnassamme se yksi prosentti ihmisiä, jotka elävät pääomatuloista, toisten työstä. Tämä on se loisten ryhmä, josta pitäisi puhua puhuttaessa ilmaisesta rahasta”, Peltokoski muistuttaa.

Perustulo voi Peltokosken mukaan auttaa köyhyyden torjunnassa muutenkin kuin tarjoamalla rahaa. “Aivan liian vähän näkyvä argumentti on myös se, että itse asiassa köyhyys passivoi ihmisiä; kyykyttämällä ei lisätä ihmisten taloudellista tuottavuutta. Ellei ihmisellä ole kulutusrahaa, myöskin työllistymisen ja itsensä työllistämisen mahdollisuudet hupenevat dramaattisesti, sillä köyhä ei voi elää sosiaalisesti, ei pääse liikkumaan, ei voi kehittää itseään täysipainoisesti, ei luota tulevaisuuteen, ei uskalla ottaa riskejä, ja niin edespäin.”

Perustulokysymys ei kiinnity ainoastaan kysymykseen sosiaaliturvasta, vaan se on usein osana niin työvoiman vaatimuksia kuin ekologisia reunaehtojakin. Tai sitten perustulo voi olla yhdistelmä erilaisia tavoitteita. Peltokoskelle perustulo on ennen kaikkea uuden työvoiman vaatimus. “Perustulo on yhtäältä vaatimus subjektiivisesta lakkokassasta, joka antaisi aseita taistella paskatyönantajia vastaan, toisaalta vaatimus investoinnista ihmisten kykyihin rakentaa autonomista taloutta niin sanotusti mikrotasol- Mahdoton toteuttaa? la. Kyse on myös yksinkertaisesta tulonsiirtojärjestelmästä, jolla varmistettaisiin alempien sosiaaliryhmi- Perustulo on kuitenkin kohdannut voimakasta vasen, mutta myös keskiluokan ostovoima suhteessa se- tustusta niin työmarkkinatoimijoilta kuin monilkä kulutustavaroihin että palveluihin.” Perustulo voi- ta poliittisilta puolueiltakin. Vaikka osa kannattasi olla myös vastaus nykytalouden tarpeisiin ja toimia jista markkinoi perustuloa rationaalisena ja pieneuusien innovaatioiden kehitysalustana. “Perustulo nä uudistuksena, osa näkee perustulon olevan palon muodollisesti vastikkeetonta rahaa, mutta se on jon laajempi muutos, joka tarvitsee taakseen voimamyös vastaus siihen, että luova talous hyötyy suoraan kasta kansalaisaktiivisuutta. Myös Peltokoski korosihmisten autonomisesta kulttuurisesta ja sosiaalisesta taa perustulouudistuksen laajuutta ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä. “Itse näen perustulon avauksetoiminnasta”, Peltokoski toteaa. na kokonaan toisenlaiseen paradigmaan, joten koko Vaikka perustulo on vastikkeetonta rahaa, ei muutos vallitseva järjestelmä estää perustulon toteutumista. nykyjärjestelmään olisi niin suuri kuin aluksi vaikut- Toisaalta toteutuakseen perustulo vaatii jonkinlaista taisi. “Matalatasoinen vastikkeeton sosiaaliturvahan ekologista solidaarisuusrintamaa tai ekosolidaarista meillä jo on, kuten myös perustuslaillinen oikeus toi- koalitiota, joka ottaa poliittisen hegemonian. Tämän meentuloon, joten täydellisestä paradigmamuutok- lisäksi tarvitaan tietysti, ja ennen kaikkea, solidaarista sesta ei olisi kyse. Meillä on myös jo nykyisellään 'va- yhteisötaloutta rakentavan autonomisen kansalaisyhpaamatkustajia', joten siltäkään osin tilanne ei muut- teiskunnan vahvistumista.” tuisi ihan niin dramaattisesti kuin joskus esitetään, vaikka ymmärrän huolen niin kutsutun vapaamat- Lisätietoja BIEN-Finlandista: perustulo.org kustajuuden kasvua kohtaan.”

Peltokosken mielestä huomio tulisi siirtää laajemmin 24

25

мне понравилась в лесу - я весь мусор унесу!

Teksti ja kuvaT Minna Larvio

Suomessa uutisoidaan säännöllisin väliajoin naapurimme Venäjän ympäristön tilasta ja ongelmista. Puhutaan jättimäisistä roskavuorista, Itämeren rehevöitymisestä ja pidätetyistä ympäristötutkijoista. Vallitseva ääni keskustelussa on lähes poikkeuksetta negatiivinen ja nyt haluankin kertoa teille hiukan toisenlaisesta Venäjästä.

Kun puhutaan Venäjän ympäristönsuojelusta, mie- 10 päivän eko-leirille (Лагерь Просвет-2012), joka leeni ei tule Pietarin jätevedet. Minun mieleeni tu- järjestettiin Suomenlahden rannalla Primorskin kaulee 15-vuotias Andrei, joka kuuntelee Pink Floydia ja pungin alueella (ent. Koivisto). Leiri tutustutti minut osallistuu ympäristöleireille eri puolilla Venäjää sekä täysin uudenlaiseen tapaan toimia ja vaikuttaa. Tänä 25-vuotias Yulia, joka on päättänyt omistaa elämän- aikana Venäjä sai mielessäni aivan uudet kasvot. sä kansalaisyhteiskunnan rakentamiselle maassa, jossa kansalaisjärjestöjen elintila muuttuu kokoajan ah- Leirille osallistui yhteensä 81 henkilöä. Leirin nuotaammaksi. rin osallistuja oli 5-vuotias Sasha ja vanhin 55-vuotias Natasha. Nukuimme leirillä rannalla telttaillen ja Vietin menneen kesän CIMOn työharjoittelussa Pie- teimme ruokamme leirinuotiolla. Aamut alkoivat klo tarissa. Työskentelin paikallisessa kansalaisjärjestös- 8 tattaripuurolla, jonka jälkeen siirryimme Suomensä Spasibossa, joka omistaa hyväntekeväisyyskaup- lahden rantojen metsiin keräämään ja lajittelemaan poja Pietarissa ja on mukana erilaisissa sosiaali- ja roskia. Klo 15 palasimme leirille borsh-keiton ääreen ympäristöprojekteissa. Järjestön kautta osallistuin ti- ja iltapäivällä osallistuimme työpajoihin, jotka käsitlaisuuksiin, joissa puhuttiin kestävästä kehityksestä ja telivät kestävää elämäntapaa ja ympäristöasioita eri eko-kylistä, kerättiin lajiteltua jätettä, järjestettiin yö- näkökulmista. Illat vietimme leirinuotion ympärillä bussitoimintaa kodittomille sekä katsottiin vaihtoeh- istuen, kitaraa soitellen ja yötöntä yötä ihaillen. toelokuvia. Järjestön suosittelemana osallistuin myös 26

Primorskin rannat ovat Pietarilaisten lomalaisten suosiossa. Rannoilla on ilmaista leiriytyä, hiekka on täydellistä makoiluun ja pelailuun, ranta on matala ja vesi yllättävän kirkasta. Ongelmana kuitenkin on se, että rannan jättäessään kaupunkilaiset heittävät lomailun saatossa syntyneet jätteet metsään. Kun kiertelimme metsässä, löysimme valtavia kaatopaikkoja maakerroksen alta. Kun ensimmäisen kerran kuulin rasahtelua kenkieni alla ja sammaleen alta paljastui loppumaton muovi-, lasi- ja metallivuori, en voinut uskoa silmiäni. Siinä konkreettisesti oli näkyvissä se, mitä luontoon heittämällemme jätteelle tapahtuu – ei mitään! Löysimme viikon aikana niin uskomattomia asioita metsän siimeksestä, että ihmisen pahuus melkein ajoi minut epätoivoon. Mutta se, miksi edelleen uskon, että tilanne ei ole menetetty, johtuu niistä ihmisistä, joiden kanssa jaoin leirikokemuksen.

Nyt puhun etenkin niistä 14–18 -vuotiaista moskovalaisnuorista, jotka olivat tulleet leirille viettämään kesälomaansa. Olin niin vaikuttunut heidän kyvystään heittäytyä ja omistautua asian ajamiseen sekä siitä, kuinka heillä oli aito halu vaikuttaa maansa tulevaisuuteen. Se, että nuoret olivat tulleet vapaaehtoisesti metsään keräämään roskia muovihansikkaat päällä parhaimpana lomakuukautena, sai minut huo- Jätimme jälkeemme myös info-tauluja, joiden tarkoikailemaa ihastuksesta. Nuoret olivat avoimia, rohkei- tuksena on herättää alueen lomailijat tajuamaan, etta, ajattelevaisia ja uskalsivat kyseenalaistaa vallitse- tä roskien paikka ei ole metsässä. Leirillä myös kirvat arvot ja asenteet. Nuoret kertoivat unelmoivansa joitettiin vetoava kirje Primorskin ja Pietarin alueen ison kierrätyskeskuksen perustamisesta, joka toimi- päättäjille, jossa pyydettiin alueelle lisää kierrätyspissi samalla myös museona, johon lapset voisivat tulla teitä ja opastustauluja. Ihmisten asenteet ja käytös ovat yleensä kaikista hedelmällisimpiä vaikuttamisentutustumaan ja oppimaan jätteestä ja kierrätyksestä. paikkoja. Vaikka keräämämme roskamäärä on vain Leirin aikana keräsimme luonnosta 936 säkkiä jätet- pisara loppumattomassa suossa, näen sen vaikuttamistyön, mitä leirillä tehdään, todella tä, joista 35 % pystyttiin lajittelemaan kierrätykseen. tärkeänä. Venäjä on täynnä nuoria aktiivisia ihmisiä, joilla on halu vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan ja ihmisten asenteisiin. Näistä nuorista ei usein mediassa puhuta, mutta heidän varaansa ainakin minä uskallan laskea naapurimaamme tulevaisuuden.

Muuten, itse aion osallistua leirille ensikin kesänä ja Andrei aikoo olla siellä myös. Tulisitko sinäkin?

Lisätietoa: http://spasiboshop.org/ http://www.prosvet-lager.ru/

27

Kohti kaupunginvaltuustoa Peräti viisi yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön opiskelijaa on ehdolla tämän syksyn kunnallisvaaleissa. Kajahdus esittelee ehdokkaat ja ottaa selvää, mitä mieltä he ovat muutamista vaalien keskeisistä kysymyksistä.

TEKSTI Hannu-Pekka Komonen

Timo Kontio, SDP, Helsinki Kolmannen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja sosionomi Timo Kontio, 29, on ehdokkaana SDP:n listalla. Kontio työskentelee Liikenne- ja viestintäministeriössä erityisavustajan sihteerinä. Hän on toiminut myös Demarinuorten puheenjohtajana. Aiemmin hän on ollut ehdolla viime kunnallisvaaleissa ja viime eduskuntavaaleissa.

KUVA Olli Urpela

Kontio on ollut aktiivinen opiskelijapolitiikassa. Hän liittyi Demareihin 25-vuotiaana harkittuaan muita puolueita. ”Vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen keskeltä demarit erottautuivat sosiaalisesti oikeudenmukaisena, globaalina kansalaisliikkeenä, joka kantaa huolta ihmisarvoisesta tulevaisuudesta”, Kontio sanoo.

Kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Helsinkiin tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja. Kaupungin täytyy kaavoittaa ja tarvittaessa itse rakentaa niitä huomattavasti nykyistä rohkeammin.

Sivistys kuuluu kaikille. Helsinkiin tarvitaan tietyille aloille selvästi nykyistä enemmän koulutuspaikkoja toisella ja korkea-asteella. Koulutuksen täytyy olla aidosti maksutonta.

Syrjäytymistä on ehkäistävä. Jokaiselle nuorelle täytyy Helsingissä löytyä opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikka.

Kaupungin täytyy työllistää työttömiä nuoria ja tukea yrityksiä osaltaan työllistämisessä. Kouluihin ja niiden eriarvoistumisen pysäyttämiseksi on panostettava.

palveluja leikata? Jos niin mitä?

Helsingin talous on nyt hyvällä tolalla. Ei ole syytä juuri nyt nostaa kunnallisveroa, mutta ei sitä pidä missään tapauksessa laskeakaan. Nyt olisi hyvä hetki ottaa vaikka hieman lainaakin ja investoida se rakennuttamiseen.

Näin saataisiin lisää työpaikkoja sekä asuntoja. Helpoin tapa parantaa kaupungin taloustilannetta olisi ottaa sen palveluja paljon käyttäviä enemmän mukaan maksumiehiksi, eli poistaa kuntarajoja pääkaupunkiseudulta.

Mitkä ovat tärkeimmät kunnallisvaali-/kunnallispolitiikkanäkemyksesi opiskelijoihin liittyen?

Olen sitä mieltä, että korkeakoulutoimipaikkoja pitäisi rakentaa myös Itä-Helsinkiin. En usko liian vahvaan kampusajatteluun. Korkeakoulut tuovat aina mukanaan positiivista pörinää ja henkeä alueelleen, mutta myös työpaikkoja ja yrityselämää muutenkin. Opiskelijat pitäisi huomioida myös julkisen liikenteen kehittämisessä.

Myös kevyen liikenteen väyliä sekä erityisesti pyöräilyreittejä pitäisi kehittää.

Tuomas Tuure, Vihreät, Helsinki Tuomas Tuure, 25, viimeistelee yhteiskuntapolitiikan graduaan. Hän on viime vuosina mm. työskennellyt Kynnys ry:ssa kehityspolitiikan parissa lukuisissa maissa, toiminut HYY:n edustajistossa sekä suorittanut korkeakouluharjoittelun Ulkoasianministeriössä.

KUVA Charlotta Boucht

Tuure on Vihreiden jäsen, koska pitää Vihreitä postmodernina puolueena, jossa voi keskustella rohkeasti.

Mitä olet mieltä Helsingin taloustilanteesta? Tulisi- ”Minulla on vasemmistolaiset arvot, mutta en aina usko ko seuraavalla kaudella veroja korottaa tai joitakin vasemmistolaisiin keinoihin”, hän sanoo.

28

Kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Metropolialueen yhdistäminen ja sosiaalipalvelujen järkeistäminen uudelleen asukkaiden lähelle. Suora demokratia ja pormestarimalli. Tietojärjestelmien ja joukkoliikennesuunnittelu osaaviin käsiin.

Mitä mieltä olet Helsingin taloustilanteesta? Tulisiko seuraavalla kaudella veroja korottaa tai joitakin palveluja leikata? Jos niin mitä?

Helsingillä menee ihan kohtuullisesti. Velkataakan hillitsemiseksi voimme yhdistää pääkaupunkiseudun kunnat, nostaa kiinteistöveroa ja uudistaa hallintoa. Jopa nykyinen tehoton järjestelmä oli viime vuonna ylijäämäinen, joten varaa parempaankin on.

Mitkä ovat tärkeimmät kunnallisvaali-/kunnallispolitiikkanäkemyksesi opiskelijoihin liittyen?

Edullisempi asuminen kaavoitusta uudistamalla. Nyt pitää välttää kardinaalivirheet ja olla rakentamatta uutta Nurmijärveä. Kaikki uudet alueet on yhdistettävä raideliikenteellä saavutettavaksi ja rakennettava korkeammalle. Kun tähän yhdistää neliösäännösten muuttumisen, niin pieniä ja edullisia asuntoja saadaan lisää. Liikennesuunnittelulla voimme lisätä pyöräparkkeja ja tehdä koko keskustakampuksesta autottoman.

Opiskelijat ovat tällä hetkellä huonoja kaupunkilaisia, sillä valmistuttuamme siirrymme herkästi tienaamaan Espoon puolelle. Tärkeää onkin yhdistää kunnat, jotta opiskelijoidenkin asemaa voidaan edistää kokonaisvaltaisesti alueella.Kannatan terveydenhuollossa erikoistumista. Kun geriatriaan harkitaan omaa klinikkaa, myös YTHS-henkinen alle 30-vuotiaiden ongelmiin keskittyvä asema olisi paikallaan, sillä erityisesti mielenterveyspalveluiden tarjonnassa YTHS on heikko.

Petra Malin, Vasemmistoliitto, Helsinki Viidennen vuoden sosiaalityön opiskelija Petra Malin, 32, liittyi Vasemmistoliittoon neljä vuotta sitten ja on nyt ensimmäistä kertaa ehdolla. ”Vasemmisto on puolueeni, koska se toimii hyvien kuntapalveluiden puolesta ja eriarvoisuutta vastaan”, hän sanoo.

KUVA Kristo Sylman / Reilukuva

Malin on aiemmin suorittanut sosionomin tutkinnon ja työskentelee aikuissosiaalityön parissa. ”Sosiaalityöntekijöiden pitää mielestäni olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnan rakenteisiin”, hän sanoo.

Kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut, asuntopulaan reagoiminen ja parempi kunnallisdemokratia.

Mitä mieltä olet Helsingin taloustilanteesta? Tulisiko seuraavalla kaudella veroja korottaa tai joitakin palveluja leikata? Jos niin mitä?

Helsingin taloustilanne on parempi kuin mitä usein annetaan ymmärtää. Kunnallisveroa ja muiden kuin asuintalojen kiinteistöveroa voisi silti korottaa. Palveluiden leikkaaminen tässä tilanteessa on lyhytnäköistä, sillä leikkausten inhimilliset ja taloudelliset seuraukset tulevat kuitenkin tulevaisuudessa kannettavaksi.

Mitkä ovat tärkeimmät kunnallisvaali-/kunnallispolitiikkanäkemyksesi opiskelijoihin liittyen?

Asuminen on yksi tärkeimmistä kunnallispolitiikkaan liittyvistä asioista, myös opiskelijoille. Kaupungin on saatava valtion tukema vuokra-asuntotuotanto käyntiin, jotta opiskelijoiden mahdollisuudet saada kohtuuhintainen vuokra-asunto paranisivat. Opiskelijatkin tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden resursointi pitää saada kohdilleen. Esimerkiksi sosiaalityössä ja mielenterveyspalveluissa tarvitaan lisäresursseja.

Simo Raittila, Vihreät, Helsinki Toisen vuoden yhteiskuntapolitiikan opiskelija Simo Raittila, 23, on aiemmin toiminut mm.

Vantaan Vihreiden Nuorten puheenjohtajana. Hän liittyi Vihreisiin vuonna 2006. Miksi Vihreät? ”Vihreissä ei ainakaan aikanaan ollut puoluekuria. Saa olla aika yksilöllinen. Lisäksi KUVA Heikki Tuuli Vihreät on ainoa puolue, joka ottaa ilmastonmuutoksen oikeasti tosissaan.” Raittila on ehdolla toista kertaa – viime kerralla hän oli ehdolla Vantaalla.

Kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Yksilönvapaus, peruspalvelut sekä elävä ja tulevaisuuteen kestävä kaupunki.

29

Mitä mieltä Helsingin taloustilanteesta? Tulisiko seuraavalla kaudella veroja korottaa tai joitakin palveluja leikata? Jos niin mitä?

Verot ovat perusluonteeltaan välttämätön paha ja hyvä. En silti lähtisi muuttamaan prosenttia nyt huoltosuhteen huonontuessa. Palveluiden järkeistämistä tulisi jatkaa ja kaupunkilaisilta kuulla ideoita, miten.

kassa”, hän sanoo.

Kolme tärkeintä vaaliteemaasi?

Kaikkein huono-osaisimpien palvelut, mielenterveys ja nuorten osallistuminen.

Mitä mieltä Espoon taloustilanteesta? Tulisiko seuraavalla kaudella veroja korottaa tai joitakin palveluja leikata? Jos niin mitä?

Mitkä ovat tärkeimmät kunnallisvaali-/kunnallispolitiikkanäkemyksesi opiskelijoihin liittyen? Espoon taloustilanne on suhteellisen hyvä. Jos palvelut ovat uhattuina, on veroja voitava korottaa. LeikAsuminen tärkeintä, kuten varmaan muillakin. Ra- kaukset kohdistuvat liian helposti niihin, joilla jo valkentamisen rajoituksia höllentämällä, rakennusmaan miiksi on vähemmän. Palveluiden huonoa tasoa tai tarjontaa lisäämällä ja yhteisöllistä asumista mah- heikkoa saatavuutta ei tulisi perustella hetkellisillä dollistamalla, pitäisi saada enemmän ja edullisempia säästöillä. asuntoja myös opiskelijoille. Ainakin keskustakampukselaiset sympanneevat myös kävelykeskustaa.

Mitkä ovat tärkeimmät kunnallisvaali-/kunnallispolitiikkanäkemyksesi opiskelijoihin liittyen?

Saana Raittila, Vihreät, Espoo

Sosiaalityön fuksi Saana Raittila, 21, on ehdolla Espoossa. Hän on aiemmin opiskellut Tukholman yliopiston maantieteen laitoksella. Vihreisiin hän liittyi kolme vuotta sitten. "Vihreät katsovat eteenpäin ja hakevat rohkeasti erilaisia ratkaisuja. Avoimuus ja ympäristöarvot toteutuvat parhaiten Vihreiden politii-

Opiskelijat saavat monia palveluita YTHS:n kautta, mutta myös kunnallisia palveluita tarvitaan. Sosiaalitukien hakemista voitaisiin helpottaa kunnan tasolla monella tapaa, pidemmällä tähtäimellä myös perustulokokeilulla. Ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut saattaisivat keventää opiskelijankin taakkaa.

Lopussa pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että ymmärrämme huolehtia myös muista kuin 'meistä'.

Esseistinen pamfletti kiertyy kohti manifestia TEKSTI Teemu Salmela KUVA WSOY

Timo Hännikäisen ja Tommi Melenderin Liberalismin petos on tekijöidensä panos suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. Sadankolmenkymmenenkuudensivun mittoineen ja aatehistorian pyörittelyineen se luo varsin hengästyttävän katsauksen maailman menoon. Jokainen lause on tarkkaan mietitty isku.

Teoksen lähtökohtana on ajatus siitä, että liberalismille jonka piti korostaa sekä vapautta että vastuuta, on käynyt kehnosti. Liberalismin petos mielestäni kuitenkin laajenee lopulta melko manifestimaiseksi hahmotelmaksi koko (länsi)maailman ja varsinkin Suomen vääryyksistä käsitellessään eettisen kulutta30

misen harhoja ja hakiessaan argumentoinnille pohjaa esimerkiksi Marxin ja Isaiah Berlinin kaltaisista klassikoista.

Oikeuksien harhoista kirjoittaessaan Hännikäinen ja Melender kritisoivat Minulla on oikeus -ajattelua ottaessaan esimerkkejä lentomatkustelun kaksinaamaisuudesta ja Lontoon mellakoista. Esimerkiksi sosiaalipoliitikot saavat osansa: kaikkiin ongelmiin tyhjentävänä vastauksena tarjottu tuloerojen nousu ja syrjäytyminen eivät välttämättä olekaan vastaus kaikkeen. Vapauden ja pakon suhteen käsittely nousee jo varsin polanyimaiselle asteikolle. Myös 1960-lu-

Kirja-arvostelu kulaisen markkinoiden vapautumisen vallankumouksen käsittely herättää.

Luvussa "Harhat yksilöistä" pataan annetaan ainakin Mikael Jungnerille, Alexander Stubbille, Paavo Lipposelle, Matti Vanhaselle, Harri Holkerille, ja monille muille. Sen sijaan Timo Soini saa pisteitä siitä, että on tuonut perussuomalaisineen ainakin hetkellisesti politiikan takaisin politiikkaan.

Yksilöllisyydestä on Hännikäisen ja Melenderin mukaan tullut massojen kultti. ”Isoveli olemme me kaikki, meissä jokaisessa elää sisäistetty herruus - - Vaarallisin piirre yksilölähtöisessä – mutta yritysmaailman etujen ajamiseen keskittyvässä – positiivisen ajattelun opissa on, että se häivyttää yhteiskunnalliset tekijät kokonaan tarkastelunsa ulkopuolelle”.

Edellinen koskee siis oikeistoa ja oikeistodemareita. Vasemmistokaan ei silti jää ilman vasenta koukkua. Intellektuellikritiikki on varsin viihdyttävää luettavaa. Vastakulttuuria kritisoidessaan kirjoittajat olisivat voineet jättää väsyneet itsensä myymisen huudahdukset pois. Vastakulttuurikritiikki on muutenkin heikkoa antia vaatiessaan ohjelmallisuutta. Miksi vastakulttuuriin piiriin kuuluvalta taiteelta, kuten miltään muultakaan taidemuodolta, pitäisi odottaa mitään muuta kuin tekijän tunteiden välittämistä?

Luvussa "Harhat ryhmistä" Melender ja Hännikäinen kirjoittavat eri ryhmien uhriutumispuheesta ja sukupuolikiintiöistä. He kirjoittavat myös massoista kriittiseen sävyyn. ”Millainen kaaos syntyisi, jos Euroopan keskuspankin asemesta rahapolitiikkaa alettaisiin harjoittaa kansanäänestysten pohjalta” on erittäin huono esimerkki, koska se kaaos olisi melko varmasti tätä nykyistä pienempi. Kyseessä on muutenkin varsin paljastava lause tekijöidensä elitismistä.

He toisaalta kritisoivat sitä, että arvoliberaalit eivät luota avoimeen yhteiskuntaan. Toisaalta he itsekään eivät näytä luottavan ihmisten arvostelukykyyn asioissa, jotka koskevat varsin suoraan arkielämää. He tekevät kuitenkin pienen kevennyksen myöhemmin syyttäessään lopulta systeemiä.

Lopulta päästään käsittelemään natsikortin heiluttelua, länsimaiden maantieteellistä masokismia ja orientalismia. Varsinkin länsimaisen ihmisen syyllisyydentunnon ja katumusharjoitusten käsittely on ajatuksia ravistelevaa.

Kirjoittajat ovat kaunokirjallisia töitä tehneitä ammattilaisia: ”Axl Rose saattaa tuntua edelleen syntisen kiihottavalta, mutta omassa keskiluokkaisessa kodissa on soveliaampaa katsella sympaattisen Jamie Oliverin ruuanlaittoa kuin luukuttaa kaiuttimista `Sweet Child O` Minea”.

Tämäntyyppiset heitot muuten varsin vakavahkon tekstin keskellä tekevät lukemisesta varsin viihdyttävää. Kirja sohii länsimaista (materialistista) kulttuuria muutenkin. Toisaalta se, kuten todettua, räksyttää ja viuhtoo vähän joka suuntaan kuten pamfletin kuuluukin ja lopussa myös puolustaa länsimaita.

Lopulta lukijaa jää mietityttämään mikä on kirjoittajien oma totuus: Aatehistoriallinen näkökulma on tietenkin jonkin verran rajaava. He kertovat kyllä lähtökohtansa, mutta näin hyvin argumentoivilta kirjoittajilta voisi varmasti saada muutaman toimivan konkreettisen politiikkaehdotuksenkin. Lukija jää suorastaan odottamaan sitä: kirjan rakenteen kannalta lopussa soisi olevan muutaman nasevan kommentin nykypolitiikan vaihtoehdoista. Juuri siksi Liberalismin petos jää ajatusten herättelijän tasolle, jonka keskeisenä sanomana on tietynlaisen urbaanin, arvoliberaalin vihervasemmistoajattelun hegemonian rikkominen.

Koska kirjan tekijöiden tavoitteena on kuitenkin ollut ajatusten eikä keskustelun herättäminen, he ovat onnistuneet: Tämä on kirja kaikille, jotka haluavat ajatella itse.

Hännikäinen, Timo & Melender, Tommi: Liberalismin petos: Esseistinen pamfletti. Helsinki: WSOY 2012, 141 s.

31

Kirja-arvostelu

Perustulotoiveiden oppikirja Kaisu Suopankin ja Johanna Perkiön toimittama Perustulon aika on kattava katsaus suomalaiseen perustulokeskusteluun ja -argumentointiin. Kirja esittää laajan kirjon artikkeleita, mikä on toisaalta kirjan vahvuus sekä samanaikaisesti heikkous.

Kirjan luettuaan tulee erittäin tietoiseksi siitä, että perustuloa voi kannattaa eri syistä ja perustulolla voidaan pyrkiä mitä moninaisimpiin tavoitteisiin, ja että perustulon kannattajilla ei voida sanoa olevan yhtenäistä ääntä - perustulon kannattamista lukuun ottamatta.

TEKSTI Aki Tetri KUVA Intokustannus Akateemista lukijayleisöä saattaa häiritä teoksen sen rahoituksen mahdollistavan täysin uudenlaista pamflettimaisuus. Teoksessa ei viitata laajasti tutki- talouspolitiikkaa ja riittävän perustulon siinä samasmustuloksiin, eikä edes mallinneta yksityiskohtaisesti, sa. Näin perustulo ei ole ainoastaan kuluerä, vaan miten perustulo konkreettisesti sopisi ja vaikuttaisi pikemminkin kasvun moottori. Lisäksi Simo J. Kr. nykysosiaaliturvajärjestelmään. Syy on selkeä: mitään Ruottinen perustelee perustuloa yrittäjyyden näköyhtenäistä visiota halutulle mallille ei ole. Vihreiden kulmasta. Pamfletissa nähdäänkin perustulo vastaukja Vasemmistoliiton mallit pyrkivät vastaamaan tek- sena mitä moninaisimpiin aikamme talouden rakennisesti veropoliittisiin tai sosiaalipoliittisiin muutok- teellisiin ongelmiin: perustulo voi olla tie kohtuutalosiin, mutta mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia ne- uteen, talouslaskun yhteiskuntaan ja ekologisuuteen, kään eivät ota huomioon. Mikäli pamflettimaisuu- samalla kun se kannustaisi mikroyrittäjyyteen sekä den ja lievän epäyhtenäisyyden ei anna kuitenkaan vastaisi uuden autonomisen tietotyön haasteisiin. liikaa häiritä, antaa pamfletti jokaiselle kiinnostuneelPerustulon poliittista puolta avaavat Ville Ylikahri, le jotakin.

Johanna Perkiö sekä Kaisu Suopanki ja Ville-Veikko Totutusta poiketen pamfletti ei pureudu perustulon Pulkka. Johanna Perkiön artikkeli perustulokamppaiyleisemmin tunnettuihin argumentteihin, kuten köy- lun poliittisista strategioista esittää tärkeitä huomioihyyden vähentämiseen ja sosiaaliturvan rationaalis- ta perustulon käytännön toteutumisen edellytyksistamiseen. Esimerkiksi usein vähemmälle huomiolle tä. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan toteutumiseen vaijäänyt talousnäkökulma on otettu huomioon useas- kuttavat monet seikat poliittisesta hegemoniasta tasa eri artikkelissa. Pertti Honkanen tarkastelee artik- louden rakenteen muutoksiin. Lisäksi perustulokysykelissaan perustulon rahoitusmahdollisuuksia nyky- myksessä on otettava huomioon vastavuoroisuuden järjestelmän puitteissa, kun taas Jussi Ahokas esit- normi. Mikäli perustuloaloite halutaan saada laajan tää, kuinka uusklassinen taloustiede ja sen käsitykset joukon hyväksymäksi, on perustuloaloite kyettävä rahasta ja budjettikurista rajoittavat turhaan talous- perustelemaan ja argumentoimaan ihmisten oikeupolitiikan pelivaraa. Ahokas näkeekin funktionaali- dentuntoon vetoavalla tavalla.

32

Perkiö esittää myös tärkeän huomion siitä, kuinka perustulon kannattajien on kohdattava oma kirjavuutensa. Eri perustulomallit poikkeavat toisistaan merkittävästi, ja perustulokysymyksessä on välttämätöntä ottaa kantaa laajoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten veropolitiikkaan, julkisiin palveluihin ja työmarkkinalainsäädäntöön. Onko kaikkia osapuolia tyydyttävää kompromissia edes mahdollista löytää? Ehdotan, että perustulokeskustelun seuraavana askeleena voisikin olla kolmen erilaisen perustulomallin (sanotaan vaikka matala perustulo - kompromissiperustulo - korkea perustulo) hahmottaminen kokonaisuudessaan argumentteineen ja laajempine käytännön yhteiskunnallisine vaikutuksineen. Eri “malliavaruuksien” konkreettinen mallintaminen auttaisi ihmisiä muodostamaan kantaansa ja tarkastelemaan argumentteja selkeämmin. Millä edellytyksillä perustulo selkiyttää sosiaaliturvaa? Miten juuri tämä ehdotus vaikuttaisi verotukseen ja tulonjakoon?

Perustulo voikin käytännössä laajentua - joko suoraan tai jonkinasteisen “laajennusosan” kautta - myös kansalaispalkaksi. Kansalaispalkan saaminen edellyttää yleensä osallistumista kolmannen sektorin tai kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Näin vastattaisiin paremmin vastavuoroisuuden normiin, ja mahdollisesti kyettäisiin uudenlaiseen tuotantoon, joka huomioi paremmin kansalaisyhteiskunnan moninaiset tuotannon ja kulutuksen tarpeet inhimillisellä tavalla.

Perustulo voisikin olla vain yrittäjyys- tai matalapalkkatuki ja minimitulo, joka suunnattaisiin kaikille. Sen rinnalla olisi kuitenkin säilytettävä muita tukia, ja lisäksi mahdollistettava “kansalaispalkkalisä”. Tämä ehdotus ei tietenkään merkittävästi yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, mutta auttaisi saavuttamaan osan perustulon tavoitteista poliittisesti mahdollisella tavalla.

Perkiö Johanna & Suopanki Kaisu (toim.): Perustulon aika. Into kustannus 2012

33

34

Vaihtarit

Unelmien Uppsala TEKSTI ja kuvat Minna Nurminen

Vaaleanpunainen kaupunki Reilussa kuukaudessa elämä kansankodissa on pääs- suvansa erilaisen, uteliaamman asenteen. Kaikki on syt hyvin vauhtiin. Uppsala on eläväinen 140 000 uutta ja kiinnostavaa, normirutiinit eivät vie aikaa, ei asukkaan kaupunki, jonka läpi juoksee vauhdikkaasti kä alussa vielä edes tunne ihmisiä, joiden kanssa voivirtaava Fyris-joki, ja sitä halkovat lukuisat somat sil- si automaattisesti viettää vapaa-aikaa tai opiskella yhlat. Vanhat matalat kivitalot tekevät tilaa Pohjoismai- dessä. (Yli?)Aktiivisuus tuntuu luonnolliselta, vähän den suurimmalle kirkolle, jonka ranskalaista gotiik- niin kuin fuksivuonna. Etenkin vaihtareihin tutustuu kaa edustavat suippotornit kurkottelevat kohti tai- yllättävän nopeasti. Olen alkanut nimittämään tätä vasta. Uppsalan vaaleanpunainen linna on yksi kau- ”pikatutustumiseksi”. Tiedämme, että olemme täällä pungin komeimmista paikoista. Myös yliopiston pää- vain rajatun ajan, joten jos kohtaa ihmisiä samoilta aaltopituuksilta, on tutustumisen pakko olla nopeaa, rakennus on vaaleanpunainen. jotta ehditään edetä ystäviksi asti ennen kotimaihin Laitatien kulkijoita ei juuri näe, mutta onneksi opiskelijat palaamista. Elämäntarinat kehiin ja nopeasti! pitävät meteliä Kaupungin erityisluonteen saa aikaan opiskelijoiden suuri määrä. Kaikkialle pääsee pyörällä tai kävellen.

Bussilla olen mennyt vain pari kertaa, Ikeaan totta kai. Parin viikon täällä asumisen jälkeen alkoi tuttuja jo tulla kaupungilla vastaan: Uppsalassa on siten helppo olla spontaani. Kaikki on kivenheiton päässä, maksimissaan toisella puolen jokea. Itse keskustassa asuvana opiskelijalähiö Flogsta tuntuu tosin olevan ”kaukana”, kolmen kilometrin päässä kaupungista. Vähän niin kuin Senaatintorilta Sörnäisiin.

Muista maanosista tulleet vaihtarit yrittävät ehtiä kiertää koko Euroopan, alan itsekin nähdä Tallinnan ja korvapuustit uudessa valossa

"Salmiakit olivat vähällä mennä väärään kurkkuun, kun ensimmäisen luennon jälkeen sosiologian professori pyysi kaikkia lähtemään kanssaan yhdessä lounaalle, jotta ”tutustuisimme toisiimme paremmin”.

Vaihtarielämä on kyllä mainiota. Helsingissä elämä oli jotakuinkin ”valmis”, mutta täällä huomaa omak-

35

Sitten yhdessä keskustellaan Kuluneen puolentoista kuukauden aikana olen lukenut kahta eri kurssia ja minulla on ollut melkein yhtä paljon seminaaripohjaista opiskelua kuin viimeisenä kolmena vuonna Helsingissä yhteensä. Melkein joka kurssiin tuntuu täällä nimittäin kuuluvan seminaariosa, jolloin esimerkiksi puolet luennoista onkin seminaarikokoontumisia, joille täytyy lukea tietyt tekstit, joista sitten yhdessä keskustellaan. Kursseilla oikeasti tutustuu ihmisiin, jopa opettajiin. Salmiakit olivat vähällä mennä väärään kurkkuun, kun ensimmäisen luennon jälkeen sosiologian professori pyysi kaikkia lähtemään kanssaan yhdessä lounaalle, jotta ”tutustuisimme toisiimme paremmin”.

ta pääsykoesysteemiä kun ei oikeastaan ole. Itse aion lukea kursseja sosiologian, valtio-opin ja kansanterveyden oppiaineiden alta, yhteiskuntapoliittinen näkökulma tuntuu löytyvän monesta, vaikkei yhteiskuntapolitiikkaa täällä sinänsä pääaineena olekaan.

"Täällä valtiotieteellisessä suurin osa kursseista on 15–30 opintopisteen kursseja, jolloin opiskelijat lukevat vain yhden tai kaksi kurssia lukukaudessa.

Täällä valtiotieteellisessä suurin osa kursseista on 15–30 opintopisteen kursseja, jolloin opiskelijat lukevat vain yhden tai kaksi kurssia lukukaudessa. Tämä mahdollistaa yhteen laajaan kokonaisuuteen keskit- Osakunnat ovat kaupungin sydän ja niihin kuuluvat kaikki tymisen. Myös vapaavalintaisia ns. ”fristående” 7,5 opintopisteen kursseja on valittavissa. Monet tule- Ylioppilaskuntaan ei ole pakko kuulua, eikä sillä vatkin lukion jälkeen opiskelemaan vapaavalintaisia ole läheskään niin paljon konkreettista tarjottavaa kursseja löytääkseen oman alansa – suomalaistapais- kuin jo 1600-luvulle juurensa juontavilla osakunnil36

la. Uppsalan 13 osakuntaa muodostavat opiskelija- usein vain seitsemän päivää, jos kirja ylipäänsä on elämän ytimen. Osakunnilla syödään lounasta ja il- lainattavissa. Monet ostavat kirjansa. Niinsanottua lallista, käydään pubeissa ja klubeilla, harrastetaan ja yliopistoliikuntaa ei myöskään ole. Tätä paikkaavat tehdään töitä. Omalla osakunnallani on esimerkiksi hieman myös osakunnat edullisine liikuntajärjestöikahvila, ravintola, pubi sisäpihoineen, kirjasto ja lu- neen ja joogatunteineen. Helsinki alkaa tuntua joka kusali, lehti, radiokanava, oma olut, teatteri, suosittu tapauksessa todella edulliselta opiskelijakaupungilta. pop-klubi joka keskiviikko, speksi, sitsejä ja isompia ”gaskeja” sekä 16 osakunnan sisäistä järjestöä, joilla Merta edemmäs jokaisella on oma toiminta-alueensa. Paikalliset fuksisitsit muistuttivat meidän vuosijuhlia ja itse raken- Tätä vaaleanpunaista kaupunkia voin mielelläni suonus prinsessalinnaa. Niin, sekin on vähän vaaleanpu- sitella kaikille vaihtoa pohtiville. Uppsalan opiskelijanainen. elämä on ainutlaatuista, yliopisto on tasokas ja mielestäni erityisen kiinnostava paikka hakea näkökulKaikki ei tietysti ole aina niin trevligt mia juuri yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, Suomi ja Ruotsi kun ovat aina vertailussa. Osuvia opinRuotsissakin on saanut tosin jo huomata, miten hy- toja ja mahtavia vaihtokokemuksia ei tarvitse välttävässä asemassa opiskelijat ovat Suomessa. Yliopis- mättä lähteä kalastelemaan merta edemmäs. Tai ehkä toruokailu maksaa täällä noin 50–70 kruunua eli juuri sen verran.

5-8 euroa, ja suuri osa opiskelijoista syökin osakuntien ravintoloissa, joissa ruoka on vähän edullisempaa. Kunhan ehtii olla jonottamassa heti kun ruokailu alkaa, sillä ruoka loppuu kesken melkein joka päivä. Kahden ensimmäisen kurssin perusteella myös itse opiskelu voi käydä kalliiksi. Kirjojen laina-aika on 37

Stydin ja Stigman fuksisuunnistus 14.9.2012 kuvat Mikko Kuivalainen

38

39

Aina uudestaan se sanotaan: Tässä ovat nyt nämä luvut.

Ota tai jätä ja usko vaan.

Ole hiljaa, kun raha puhuu.

Aina, kun valheita toistetaan, ne muuttuvat todemmiksi.

Kuinka oppisi suunsa avaamaan?

Kuinka oppisi kysymään: misi?

Petra Malin

40