Pro Kuusamo

Hannele Pokka:

Kaivostoiminnan pitää uudistua s. 3

Paine Kuusamosta

Kalan jalostusarvo

jää Kuusamoon s. 6

Pääkirjoitus

Yhdessä yhteisen hyvän puolesta

Pro Kuusamo on paljon muutakin kuin vain tämä kaivos ja se kaikkein tärkein asia jää helposti kaivosasian varjoon. Pro Kuusamon todellinen vahvuus jää piiloon ja minä puheenjohtajana haluan nostaa sitä esiin.

Unohdetaan koko kaivoshomma ja uskotaan, että sitä ei tule. Uskotaan siihen, mitä meillä on ja mikä on meidän tulevaisuutemme. Se on sitä, mitä me itse haluamme.

Meillä on oma tahto, oma aktiivisuus, yhdistetyt voimavarat ja yhteisten asioiden eteen ponnisteleminen, mikä takaa Kuusamon ja kuusamolaisten yrittäjien menestyksen. Meillä on yhteinen tahto ja halu ottaa vastuu tulevaisuudesta sekä löytää parhaat kehitettävät asiat luonnon, matkailun ja elinkeinojen ympärillä. Pro Kuusamon ajatus on yhdistää voimavaroja, yhdistää nykyisten ja entisten kuusamolaisten, lomalaisten, matkailijoiden ja kaikkien Kuusamon ystävien voimavarat.

Kolumni

Liian arvokas tärveltäväksi

Kuusamon ympäristöjulistus vuodelta 1993 muistuttaa kuusamolaisen eläneen aina osana luontoa. Kunnan ensimmäiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus, jota seurasivat karjan- ja poronhoito, metsä- ja kalatalous ja viimeisimpänä matkailu.

Mikä on Kuusamon ja sen 15 000 asukkaan tulevaisuus? Meillä on suuri mahdollisuus kehittää luonnon ympärille asioita: koulutusta, tuotekehitystä, uusia työpaikkoja, luontomatkailua, maa-, metsä- ja porotaloutta, tarjota ja saada luotua vielä parempia luontokokemuksia ja virkistystä.

Mutta meidän on tehtävä asiat niin, että luonnon erinomaisuutta ei vaaranneta. Talvi tarjoaa Kuusamossa jo nyt paljon työtä ja niin tekee kesäkin yhä enemmän. Luonnon arvostus on noussut.

Ilman käytyä raskastakin kaivoskeskustelua emme näkisi luonnon erinomaisuutta ja haavoittuvaisuutta samalla tavalla kuin nyt sen näemme. Kaivoskeskustelun kautta olemme onnistuneet kokoamaan yhteen ison joukon huolestuneita ja luontoarvoista kiinnostuneita ihmisiä.

Säilytetään yhdessä hyvä Kuusamossa.

Tero Karjalainen

Kirjoittaja on Helsingissä asuva kuusamolainen esikoiskirjailija ja viestinnän asiantuntija Suomen Metsäyhdistyksessä.

Näin ollut pitkälti myös meidän suvussamme. Väkevimmin kuusamolaisen luontoyhteyden elivät isovanhempani, jotka olivat maanviljelijöitä Poroherrantiellä ja Käsmässä. Pappa teki lisäksi talvisin metsätöitä savotoilla leivänjatkeeksi.

Kalastus kuului luonnollisena osana elämänmenoa. Luonnosta ammennettiin elanto, ja mieleen on jäänyt myös luonnon kunnioitus jo ajalta ennen ympäristöjulistusta.

Pikkupenskoina ropelsimme kepillä muurahaispesää Käsmässä. Kiinnosti,

Pro Kuusamo ry:n hallitus

Jokke Kämäräinen, Kuusamo, hallituksen puheenjohtaja p. 0400 175 548.

Varajäsen Jussi Saarinen, Kuusamo.

Kari Miettunen, Kuusamo.

Varajäsen Tarja Leinonen-Viinikka, Kuusamo.

Miia Porkkala, Espoo.

Varajäsen Marja Salokangas, Helsinki.

Meeri Koutaniemi, Helsinki.

Varajäsen Henrik Riipinen, Kuusamo

Juha Kujala, Kuusamo.

Varajäsen Jalmari Oikarainen, Kuusamo.

www.prokuusamo.fi

miten muurahaiset toimivat, kun niitä härnäsi. Älyttömiä kun olimme. Elettiin 1980-luvun alkua. Pappa opasti: Hän muistutti, että muurahaispesä on luontoa. Sitä ei saa särkeä. Hävetti. Palaute meni perille. Voin sanoa varmaksi, etten ole sen koomin vastaavaan typeryyteen sortunut. Luontoa ei saa sotkea huvikseen, vaan sitä tulee varjella ja vaalia, vaikka sieltä jotain otetaankin pois: riistaa, marjoja, kalaa, puuta ja muuta. Tahallinen ilkivalta suututtaa. Eräs kuusamolainen kehui takavuosina ajaneensa huvikseen kelkalla kiepissä olleiden teerien päältä. En voi käsittää, miten kukaan voi sellaiseen sortua ja pitää sitä vielä kerskumisen arvoisena suorituksena. Kuusamon luonto on ainutkertainen, kaunis ja liian arvokas tärveltäväksi huvikseen.

Arto Naukkarinen, Kauniainen.

Varajäsen Pekka Paalanne, Helsinki.

Juha Korhonen, Kuusamo, hallituksen varapuheenjohtaja.

Varajäsen Tuomi-Tuulia Ervasti, Lyngen.

Eero Henttu, Oulu.

Varajäsen, rahastonhoitaja Tina Lehmuskoski, Espoo.

Jouni Hakola, toiminnanjohtaja p. 040 149 0002, prokuusamo@prokuusamo.fi

Kuukkelin kuvasi Hannu Hautala

Hannu Hautala on Suomen ensimmäinen ammattimainen luontokuvaaja. Hän on kuvannut luontoa yli 5 vuosikymmentä, ottanut yli 1,5 miljoonaa kuvaa ja julkaissut yli 50 kuvakirjaa. Pitkä ura luontokuvaajana päättyi vuonna 2020, kun sairaudet veivät Hautalan voimat.

“Olen saanut Kuusamon luonnolta niin paljon, että koen olevani sille velkaa. En minä luontoa itseni takia puolusta. Ajattelen lapsia, joilla pitää olla mahdollisuus nauttia puhtaasta luonnosta. Täällä Kuusamossa meidän täytyy pitää huoli, että jälkipolvilla on edellytykset elää näistä luontoon perustuvista elinkeinoista.”

Hannu Hautala, luontokuvaaja ja -kirjailija, kunniatohtori, Pro Kuusamon perustaja jäsen ja kunniapuheenjohtaja

Jokke Kämäräinen

Pro Kuusamo hallituksen puheenjohtaja

KUUSAMO RY ASIAKASLEHTI Toimitus ja taitto: Kolmas Polvi Oy • Paino: Kaleva Media, Oulu

Kaivostoiminnan pitää uudistua

Hannele Pokka

• Kasvanut Lapissa

Rovaniemellä, Kemijokivarressa

• Juristi

Väitteli oikeustieteen tohtoriksi ympäristöoikeudesta Helsingin yliopistossa 1991

Kansanedustaja

1979–1994

Oikeusministeri

1991–1994

• Lapin maaherra

1994–2008

• Ympäristöministeriön kansliapäällikkö

2008–2020

• Työelämäprofessori Helsingin yliopistossa alanaan ympäristövastuu 2020–

Hannele Pokka patistaa kaivosyhtiöitä ottamaan pitkän loikan kestävään kaivostoimintaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa herättiin miettimään raaka-aineomavaraisuutta.

– Eurooppa käyttää maailman mineraalivaroista 23 prosenttia, mutta tuottaa niistä vain 3 prosenttia. Nämä EU:n komission laskelmat loivat paineita Suomeen ja Ruotsiin uusien kaivosten avaamiseksi, työelämäprofessori Hannele Pokka taustoittaa.

Samaan aikaan vaatimukset yritysten vastuullisuudesta ja kestävästä kaivostoiminnasta ovat yhä äänekkäämpiä.

– Kaivokset eivät voi enää rakentaa purkuputkia, laskea vesiään tai läjätä jätekasojaan muhimaan luontoon. Jos yhtiöt haluavat avata uusia kaivoksia, niiden pitää uudistua. Yhtiöissä tarvitaan uutta teknologiaa ja uudenlaista ajattelua. Kestävän kaivostoiminnan periaatteiden noudattaminen on perusedellytys sille, että yhtiöt voivat avata uusia kaivoksia Suomeen.

Pokka neuvookin kaivosyhtiöitä katsomaan peiliin.

– Jos kaivosyhtiöt haluavat laajempaa sosiaalista hyväksyntää ja nopeampaa lupaprosessia, niiden on ensin muutettava oma toimintansa kestävän kaivostoiminnan periaatteiden mukaiseksi.

Jos EU saa toiveensa läpi ja Eurooppaan avataan uusia kaivoksia, Pokan mielestä Suomi voisi olla mukana edelläkävijänä luomassa kestävän kaivostoiminnan konseptia. Maassa on tarvittavaa osaamista kaivostekniikkayrityksissä.

Uudelle hallitukselle

jäi vielä linjattavaa

Edellinen hallitus uudisti vuodelta 2011 peräisin olevaa kaivoslakia. Kaivoslain perusasia säilyi ennallaan: kaivosta ei voi perustaa ilman kunnan laatimaa yksityiskohtaista kaavaa.

– Kaivoslaki antaa kunnalle vahvan roolin ja valtaa säädellä esimerkiksi sen, kuinka lähelle matkailutoimintaa kaivos voidaan perustaa, Pokka avaa. Esimerkiksi Kuusamo ei kaavoita kaivostoimintaa matkailun ydinalueella.

Lain uudistustyössä keskusteltiin myös eri elinkeinojen intressivertailusta suhteessa kaivostoimintaan. Lakiin jäi kuitenkin ilman elinkeinojen intressivertailun vaatimusta voimaan vanha pykälä: lupaa ei saa myöntää, jos kaivos aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia tai heikentää merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeinoloja eikä mainittua vaaraa tai vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa.

– Eri elinkeinojen intressivertailu pitää lämmitellä uudelleen. Jäämme odottamaan siihen linjauksia uudelta hallitukselta.

Kaivosten jätekasat hyötykäyttöön Pokka toimi pitkään ympäristöministeriön kansliapäällikkönä ja hän on tehnyt huomattavan uran valtakunnan politiikas-

Maaseutuohjelma nostaa kuohuntaa

Kuusamon maaseutuohjelma kuohuttaa ja jakaa mielipiteitä. Syynä on yksi ohjelmaan tehty lisäys.

Kuusamon maaseutuohjelmaan on kirjattu, että ”maaseudun elinvoimaisuuteen vaikuttavat välillisesti ja välittömästi moni merkittävä asia kuten alueen saavutettavuus ja liikenneyhteydet esim. mahdollinen raideyhteys tai merkittävät teolliset investoinnit kuten tuulivoima tai kaivosteollisuus alueella".

Lautakuntakäsittelyssä maaseutuohjelmaan lisättiin valtuuston linjaus, jonka mukaan Kuusamon kaupungin alueella olevalla matkailun ydinalueella suhtaudutaan kielteisesti kaivosvaltauksiin, malminetsintään ja kaivostoimintaan. Tämä herätti kuohuntaa, koska katsottiin, että kaivosasia oli esitetty lisäyksessä liian myönteisessä muodossa ja

että se tulisi poistaa.

– Esitetyllä maaseutuohjelmalla ei ratkota kaivosasioita Kuusamossa. Kaivostoiminta on vain yksi kirjaus laajassa kokonaisuudesta ja siksi se kannattaa asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. Asia

jakaa vahvasti mieliä, pohtii Kuusamon tulevaisuustoimialan vt. kehitysjohtaja Jari Karsikko

– Toin esille jo maaseutuohjelman työpajassa, että kaivosasian kytkeminen maaseutuohjelmaan ei ole eduksi maaseudun kehittämistavoitteelle. Karsikko myös muistuttaa, että maaseutuohjelma ei vielä välttämättä ole edes lopullisessa muodossaan.

– Se menee vielä kaupunginhallituksen kautta valtuuston käsittelyyn. Kaupungin päättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa maaseutuohjelman sisältöön tuonkin asiakohdan osalta, Karsikko sanoo.

Hän näkee, että Kuusamon maaseutu ja sen lukuisat kylät eivät ole suinkaan menetetty, vaan niissä on valtava potentiaali. – Maaseudulta ja kylistä Kuusamo voi ammentaa menestyksen eväitä ja positiivisia asioita. Kansainvälisen trendin mukaisesti Suomessakin nuoret aikuiset haluavat muuttaa maalle, jossa he voivat tehdä etätöitä. Tämä näkyy myös Kuusamossa. Maaseutuohjelma linjaa, että positiivisen muuttoliikkeen vahvistamiseksi kuntaan tarvitaan lisää asuntoja. Kuusamossa on paljon kyliä ja priorisoinnin jälkeen kaavoituskohteiden pääalueeksi on valittu Kuusamon taajaman ja Rukan välinen alue. Karsikko muistuttaa, että haja-asutusalueiden asuntotuotanto voidaan ratkaista muutoinkin kuin uusilla kaavoilla tai niiden muutoksilla.

sa. Nykyisin hän toimii Helsingin yliopiston työelämäprofessorina alanaan ympäristövastuu.

– Harrastuksenani vedän elinkeinoministeriön työryhmää, joka pohtii kaivosjätteen hyödyntämistä. Selvitämme, miten jätekasat saadaan hyötykäyttöön eivätkä ne jäisi maastoon muhimaan. Olemme kyllä vielä kovin kaukana jätteettömästä kaivoksesta.

Pokan oma luontosuhde syntyi Kemijokivarressa, jossa hän vietti lapsuutensa.

– Minulla on talo Rovaniemellä. Kun ikä tulee vastaan, muutan Rovaniemelle köpöttelemään taloni pihamaalle.

Pokka haastaa itsensäkin ympäristövastuuseen.

– Minulla on Rovaniemellä suora sähkölämmitys. Edessä on maalämpöremontti ja katolle pitää saada aurinkopaneelit.

Luontoelinkeinot työllistävät Kuusamossa

”Vientielinkeinot”

Matkailu: majoitus, ravitsemus, tapahtumat ym. 716 työntekijää

• Metsätalous ja puutuotteiden jalostus 369 työntekijää

• Ruoan alkutuotanto ja jalostus 350 työntekijää Muu yritystoiminta (teollisuus, energiantuotanto, luova työ) 320 työntekijää

Välillinen työllistyminen Kauppa 600 työntekijää

• Rakentaminen ja kiinteistöpalvelut 550 työntekijää

• Kuljetus 400 työntekijää

• Muut palvelut 350 työntekijää

Yhteiskuntapalvelut

• Terveydenhuolto ja hoiva 480 työntekijää

• Koulutus ja sivistys 420 työntekijää

• Yhdyskunta ja hallinto 250 työntekijää

Lähde: Naturpolis 2019, Tilastokeskus 2019

Hannele Pokan oma luontosuhde syntyi Kemijokivarressa, jossa hän vietti lapsuutensa.

Kuusamon aktiivisuudesta otetaan mallia

Kuusamolaisten luoma paine

näkyi hallitusohjelmassa ja kaivoslakiuudistuksessa

Kuusamon tapaus on olennaisesti vaikuttanut Suomessa kaivostoiminnan paikallisesta hallinnasta käytyyn keskusteluun jo vuosikymmenen ajan. Näin arvioi ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta.

– Kuusamolaisten aktiivisuus näyttää vaikuttaneen hallitusohjelmakirjaukseen ja kaivoslakiuudistukseen ainakin kaivosluvan kuntakaavaedellytysten osalta, Pölönen arvioi.

Kuusamolaisten osoittamalla aktiivisuudella voi olla olennainen merkitys myös useiden muiden kuntien päätöksentekoon, johon vaikuttaa osaltaan lainsäädännön yksiselitteisyys.

– Nyt muuttunut laki kirjaa varsin selväsanaisesti kunnan merkittävän roolin kaivostoiminnan ohjauksessa, Pölönen sanoo.

Hänen mielestään uusi kaivoslaki selkiyttää Kuusamon kannalta pelisääntöjä kaivosluvan saamisen suhteen.

– Vaikka korkein hallinto-oikeus kumosi kaivoskieltoja sisältäneen Kuusamon yleiskaavan vuonna 2019, siinä ei kielletty käyttämästä kaavaa kaivostoiminnan ohjaukseen. Ratkaisusta ei myöskään seurannut se, että Kuusamon olisi tullut kaavoittaa kaivostoimintaa.

Pölönen huomauttaa, että kaivoslain uudistus vahvisti myös asutusolojen ja muiden elinkeinojen asemaa kaivosluvan myöntämisen esteenä.

– Näillä voisi olla oikeudellista merkitystä Kuusamossa etenkin matkailun kannalta tärkeillä alueilla, jos kaivoshanke etenisi kaivoslupaharkintaan.

Malminetsintään puree luonnonsuojelulaki

Hiljattain uudistettu luonnonsuojelulaki lienee malminetsinnän uusien rajoitusten kannalta kaivoslain muutosta keskeisempi tekijä. Luonnonsuojelulaki rajoittaa ja estää malminetsintää valtion luonnonsuojelualueilla sekä kansallis- ja luonnonpuistoissa.

– Uudistetussa kaivoslaissa säädetään kuitenkin luvan myöntämisen esteestä alueel-

le, jolla luvan mukainen toiminta aiheuttaa olennaista haittaa muulle elinkeinotoiminnalle.

Lupa voidaan kuitenkin esteestä huolimatta myöntää, jos haitta on mahdollista poistaa lupamääräyksillä tai pienentämällä etsintäalueen kokoa, Pölönen huomauttaa.

Vaikka uudistuksen yhteydessä kaivoslain sanamuotoja hieman muutettiin, se ei juuri vahvistanut kunnan asemaa malminetsinnän ohjaamisessa.

Kunnilla ei ole jatkossakaan lähtökohtaista oikeutta kieltää malminetsintää alueellaan.

– Käytännössä kunta voi estää etsinnän hyvin konkreettisten ja etsinnän kanssa jännitteisten suunnitelmien pohjalta. Tällöinkin on arvioitava, voidaanko malminetsintä ja alueen muut toiminnot yhteensovittaa lupamääräyksin.

Kaivoslain uudistus selkeytti ja vahvisti kunnan asemaa kaivostoiminnan ohjaamisessa. Kaivostoiminnan tulee perustua yleiskaavaan tai asemakaavaan, jossa kaivosalueen sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusille kaivoshankkeille tarvitaan aina kunnanvaltuuston hyväksyntä kaivoksen mahdollistavan kaavan muodossa.

Nyt vielä voimassa olevan kaivoslain mukaan kaivoslupa voi perustua tapauksesta riippuen kevyempää menettelyyn, joka ei edellytä valtuustokäsittelyä.

Lähivuosina kaivosten vähäisiin laajentamisiin ei sovelleta uuden lain kuntakaavavaatimusta. Tämä poikkeus koskee kuitenkin vain alueita, joissa on kyse olemassa olevalle kaivokselle määrättävästä vähäisestä apualueesta tai alueesta, jolla vähäisesti laajennetaan olemassa olevaa kaivosta.

– Kaivosluvan haltijan on jätettävä kaivoksen laajentamista koskeva hakemus viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Tämän jälkeen myös vähäisiin laajentamisiin sovelletaan kuntakaavavaatimusta, Pölönen selvittää.

Kuusamon Ankalla on vankka

Rukan sekä Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistojen välimaastoon luonto- ja matkailuelinkeinojen sekä laajan kansaispiirin tuki. Rajattu

Kuusamon Ankka eli kaivosvapaa matkailuun, virkistykseen ja luontoelinkeinoihin painottuva vyöhyke Rukan sekä Oulangan ja Riisin kansallispuistojen välimaastoon syntyi vuonna 2017. Alueen leluankan muodon hahmottaa katsomalla karttaa.

– Kuusamon valtuusto teki tuolloin yksimielisen päätöksen rajata kaivostoiminta ulos matkailu- ja luontoalueelta. Päätös oli looginen jatkumo Kuusamon valtuuston vuonna 1993 hyväksymälle ympäristöjulistukselle, kertoo Pro Kuusamon hallituksen pu heenjohtaja Jokke Kämäräinen

Päätös syntyi pitkässä yhteis projektissa, jossa hahmoteltiin alueen tulevaisuutta ja määritel tiin mitä eri toimintoja tällä ar vokkaalla alueella voisi tulevai suudessa olla.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) kuitenkin kumosi 2019 Kuusa mon strategisen yleiskaavan niil tä osin, joka olisi kieltänyt kaivos hankkeiden toteuttamisen mat kailun ydinalueella. Alueeseen lu keutui vanha Juomasuon kaivos piiri, johon kaupungilla ei KHO:n päätöksen mukaan ole määräys valtaa.

– Juridista ongelmaa tässä ei ole eikä KHO:n päätös vesittänyt Ankan olemassaoloa, Kämäräi nen muistuttaa.

Kuusamon valtuuston yk simielistä päätöstä kaivosva paasta alueesta ei ole kumot tu eikä se ole myöskään otta nut asiaa uudelleen käsitte lyyn. Kaupunki voi edelleen kaavoituksella ottaa kantaa Ankan alueelle mahdollisesti tuleviin uusiin kaivoshankkeisiin.

Vanhan kaivospiirin osalta kau pungilla ei ole määräysvaltaa, vaan se voi olla lausunnonantajan roolissa, jos hanke ete nee.

– Kaivospiiri on häviävän pie ni verrattuna koko Ankan aluee seen, Kämäräinen muistuttaa.

Epävarmuus jatkuu

KHO:n kumoamasta kaavasta olisivat hyötyneet koko Ankan laaja alue, siellä asuvat ihmiset, elinkeinot ja alueelle investoineet mökkiläiset. He olisivat saaneet varmuuden siitä, mikä on heidän tulevaisuutensa.

Nyt epävarmuus vain jatkuu alueella.

– Juomasuon ympäristössä on viisi kylää. Vaikka asukkaita on vähän ja kylät ovat pieniä, niillä on oma identiteetti. Kylien asukkaat

Kaupungin linja pitää

Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Määttä (kesk.) vakuuttaa, että kaivosasioissa kaupunki on valinnut linjansa ja pitää siitä vakaasti kiinni. – Olin aikoinani valtuuston puheenjohtajana itse nuijimassa pöytään päätöstä Ankasta eli kaivosvapaasta matkailun ydinalueesta. Tuo päätös pitää edelleen ja seisomme vankasti sen

takana, Määttä vakuuttaa.

Hän valitsee sanansa tarkkaan, sillä hän sanoo haluavansa välttää kaivosasioissa kaikenlaista vastakkainasettelua.

– Mielestäni kaivoskeskusteluun ei kannata voimavaroja kuluttaa. Kaivostoiminta ei ole näköpiirissä ja mahdolliset malmit voivat olla maaperässä matkailun ydinalueella ihan rauhassa.

eivät edelleenkään tiedä, millaisen tulevaisuuden varaan he voivat suunnitella elämänsä, Kämäräinen kuvailee.

Tieto luontoalueiden säilymisestä olisi antanut tunnetun ja tiedetyn tulevaisuuden, jonka varassa he voisivat suunnitella elämäänsä esimerkiksi maa-, metsä-, poro- ja kalatalouden tai matkailun varaan.

Niin kauan kun kaivosta ei ole suljettu pois, tulevaisuus herättää ihmisissä epätietoisuutta ja pelkoa siitä, miten mahdollinen

hakemuksia.

– Kaikesta aktiivisuudestaan huolimatta Juomasuolla toimiva yhtiö ei edelleenkään ole kyennyt esittämään sellaisia suunnitelmia, joilla voitaisiin avata ympäristölle turvallinen kaivos, Kämäräinen muistuttaa.

Ely hylkäsi yvan Ennen Latitude 66 Cobaltia Juomasuolla toimi australialaistaustainen Dragon Mining. Se valmisteli pitkään Juomasuon kaivok-

Malminetsintää toki voidaan harjoittaa. Kaupungin vallassa ei ole sitä kieltääkään. Kaivosasioiden sijaan Määttä haluaa puhua Kuusamon valoisasta tulevaisuudesta ja loistavasta mahdollisuudesta kasvattaa alueen elinvoimaa.

– Meillä on nyt aivan älyttömän hyvä buumi menossa. Kuusamoon suunnitellaan kymme-

tehnyt kaivoksesta aiempaa kiinnostavan. Koboltti on keskeinen metalli elektroniikka- ja sähköautoteollisuudessa käytettävässä akkuteknologiassa.

Yhtiö on tehnyt Juomasuon kaivospiirin alueella kairaustutkimuksia pyrkimyksenään kehittää kobolttia ja kultaa sisältäviä malmioita kohti kaivostoimintaa. Yhtiöllä on Pohjois-Kuusamon alueelle useampia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin myöntämiä malminetsintälupa-

nien miljoonien eurojen uusia investointeja ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Kannustan kaikkia viemään tätä kehitystä yhdessä eteenpäin ja rakentamaan yhtenä rintamana elinvoimaa Kuusamoon. Jos vain osaamme käyttää oikein edessä olevat askelmerkit, meillä on edessämme valtavat mahdollisuudet.

Perä-Posio

Kuusamon kaupunginvaltuuston vuonna Rukan matkailualueen. Päätös perustui

vankka tuki

välimaastoon sijoittuvalla kaivostoiminnalta suojatulla rajauksella on Rajattu alue on leluankan muotoinen.

sen ympäristövaikutusten arviointia (yva).

– Yvan valmistelu oli avointa. Yva-ryhmään oli valittu ihmisiä järjestöistä, yrityksistä, kylistä, kaupungista ja päättäjistä. Useamman vuoden ajan kokoontunut ryhmä sai tietoa yhtiön suunnitelmista ja siitä, mikä vaikuttaa malminetsintään, Kämäräinen muistelee.

Yhtiö jätti yva-hakemuksensa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen (Ely) lausunnolle. Hakemukseen tuli yli 200 muistutusta. Ely tutki muistutukset ja lopulta hylkäsi yvan.

– Yhtiö jätti yvassa kokonaan selvittämättä kriittiset asiat eli miten kaivos vaikuttaisi ympä-

ristöön, elinkeinoihin, vesiin ja ilmanlaatuun. Hakemus oli niin puutteellinen, että yhtiö ei lähtenyt täydentämään sitä, vaan päätyi luopumaan koko kaivoshankkeesta, Kämäräinen kertoo.

Juomasuon seuraava yhtiö Latitude 66 Cobalt ei ole ollut halukas tekemään ympäristövaikutusten arviointia. Yva-ryhmää ei ole koottu eikä siitä ole edes keskusteltu. Yhtiö ei ole myöskään ollut Elyn suuntaan missään yhteydessä Yvan tiimoilta.

Hyvä puheyhteys

Pro Kuusamolla on tilanteen kaikista ristiriidoista huolimatta hyvä puheyhteys Latitude 66 Cobaltin väkeen. Heihin on oltu

keskusteluissa jo yhtiön ensimmäisistä päivistä lähtien.

– Latitude 66 Cobaltin ihmiset ovat erittäin toivottua väkeä alueen toimijoiksi, kunhan kyse ei ole kaivostoiminnasta. Me olemme kaikki luontoihmisiä, yrittäjiä ja samaa mieltä monista asioista, mutta kaivosasioista olemme juuri päinvastaista mieltä, Kämä-

Kaivos- ja malminetsintäluvat Kuusamossa

räinen muotoilee.

Pro Kuusamon mielestä kaivos Juomasuolla on aivan liian suuri riski ja Latitude 66 Cobaltin mukaan riskiä ei ole.

– En vastusta kaivostoimintaa, mutta vastustan heidän suunnittelemaansa Juomasuon kaivosta sen väärän sijainnin vuoksi, Kämäräinen linjaa.

Kaivospiirejä Malminetsintälupia Varausalueita

Ankan alue Juomasuo Hangaslampi 1 Kitka

Ollinsuo Parsavaara

Ollinsuo 2 Kuusamo Läntinen Säynäjävaara Petäjäselkä (hakemus)

Kitka-Oulanka- ja 0 5 lainvoimaista Löytö 5 (Särkivaara)

Kuusinkijoen vesistö- 27 hakemusta alue, ml. Posio, Salla

Muu Kuusamo 0 6 lainvoimaista Näränkä

Lähde: Tukes, toukokuu 2023

LUONNON KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT MERKITTÄVÄT ALUEVARAUKSET POHJOIS-KUUSAMOSSA

Oulangan kansallispuisto / National park

KAIVOSVAPAA

KITKAN KYLIEN KEHITTÄMISALUE

VAPAA-AJAN ASUMISEN KEHITTÄMISVYÖHYKE

kansallispuisto / National park

RUKAN MATKAILUKESKUS

KYLÄ- TAI TAAJAMA-ALUE

Riisitunturin kansallispuisto / National park

Särkivaaran-Löyhkösen luonnonsuojeluohjelma

vuonna 2016 yleiskaavassa linjaama kaivosvapaa alue – niin sanottu Ankan alue – sijaitsee Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistojen välissä. Se pitää sisällään perustui luontomatkailun ja vapaa-ajan asumisen tärkeään asemaan alueella. Kaavamerkintä kumoutui sittemmin KHO:ssa muotovirheen vuoksi.

tervahaukea voi ostaa rasioihin pakattuna, Pitkänen antaa esimerkin onnistuneesta kehitystyöstä.

Keittiömestari Pitkänen on tehnyt pari vuosikymmentä työtä kalanjalostuksen saralla ja työn tuloksista nautitaan hänen Studioravintola Tundrassa, joka on kulinaristisista ansioistaan saanut Chaîne des Rôtisseurs Finlanden arvostetun kilven.

Vastuullista jalostustoimintaa Koillismaa–Kainuu on merkittävä kalan kasvatusalue ja alueen järvissä kasvaa laadukasta villikalaa. Kuitenkin vain hyvin pieni osuus kalasta jalostetaan tällä hetkellä alueella.

– Kuusamon Kalan tavoitteena on nimenomaan, että kalan jalostusarvosta suurempi osa jää alueen kalastajille ja yrityksiin. Uusien tilojen myötä kalan jalostusaste ja käyttömäärät nousevat, mikä lisää työtä ja elinvoimaa alueella, kiteyttää Juha Korhonen.

Kalan jalostusarvo

jää Kuusamoon

Kuusamon Kalan integroitu jalostusketju tarjoaa työtä ja ansaintaa monille

Kala tulee Kuusamon Kalaan Oulujärven ja Lokka–Porttipahtan väliseltä alueelta. Kasvatetun kalan lisäksi raaka-aineeksi ostetaan alueen ammattikalastajilta laadukasta luonnonkalaa. Jalostuksen tavoitteena on lisätä luonnonkalan käyttöä ja kalatuotteiden arvoa.

– Uudet jalostustilat otetaan käyttöön kesäkuussa ja silloin lähdemme hakemaan markkinoilta isompaa jalansijaa. Uu-

sissa tiloissa voimme ottaa vastaan enemmän kalaa ja toimittaa sitä koko Suomen alueelle, kertoo Kuusamon Kalan toimitusjohtaja Juha Korhonen. Hän on toiminut kala-alalla 30 vuotta, josta yli 20 vuotta yrittäjänä.

Kuusamon Kalalle toimittaa kalaa noin 30 ammattikalastajaa.

– Heidän määränsä vaihtelee aina kulloisenkin sesongin mukaan. Villikalan kalastus on itseasiassa jatkuvaa sesonkikalas-

tusta. Syksyllä pyydetään muikkua ja luonnonsiikaa sekä saadaan myös siian ja muikun mätiä. Keväällä pyydetään haukea ja särkikalaa. Keittiömestarilla luova ote

Kuusamon Kalan tuotekehityksestä vastaa Jarmo Pitkänen Hänen vastuullaan on luoda markkinoille kalatuotteita, joita kuluttaja ei voi vastustaa. Joskus kehitystyö lähtee liikkeelle hyvästä tilaisuudesta ja hetken oivalluksesta.

– Mietin, mitä tarjottavaa keksisin ammattikalastajien tilaisuuteen. Jääkaapissa oli tervankusta ja pakasteessa siikaa. Tein tervasta siialle marinadin. Hienostunut kala sai pikantin tervavivahteen. Kalastajatkin tykkäsivät mausta ja seuraavakin testiryhmä piti tuotteesta. Nyt Kuusamon Kalan tervasiikaa ja

Tarvitaan lisää poimijoita

Luonnon tarjoamia raaka-aineita pystyttäisiin hyödyntämään paljon nykyistä enemmän.

– Meillä on mahtavia raaka-aineita. Esimerkiksi villiyrttejä, marjoja ja sieniä kerätään jo nyt, mutta luonnon antimia voisi hyödyntää laajemmin ja useammassa yrityksessä, kuvaa Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpoliksen projektikoordinaattori Jenni Kallioniemi

– Esimerkiksi koivunlehtiä, kuusenkerkkää, mesiangervoa ja nokkosta kerätään jo nyt. Villiyrttien satokausi on lyhyt ja sen aikana pitäisi saada talteen koko vuoden sato. Pullonkaula on kerääjäpuolella. Pitäisi saada suurempi kerääjäreservi, jonka avulla lyhyt satokausi hyödynnettäisiin tehokkaammin.

Kerääjäreservin kasvattaminen onnistuu koulutuksen kautta.

– Poimijakoulutuksia järjes tetään säännöllisesti. Kasvituntemuksen lisäksi koulutuksessa käydään läpi muun muassa sitä, mitkä kasvit ovat syötäviä ja mitkä eivät ole tai minkä poimintaan tarvitaan esimerkiksi maanomistajan lupa.

Koulutuksesta saa poimijakortin. Se takaa tuotteen ostajalle, että poimija tunnistaa kasvin, tietää miten se poimitaan, säilytetään ja kä sitellään oikein.

Koillis-Suomen Wild Food -brändi kokoaa yhteen luonnonantimista kehitettyjä tuotteita tarjoavat yritykset.

– Brändin alla toimivat yrityk-

set ovat kehittäneet omia tuotteitaan. Esimerkiksi Petäjälammen Herkku valmistaa leivonnaisia ja

rieskaa. Artesaaniruokakilpailussa palkittu Pitkäsen maalaisjuustola tekee kuusenkerkkä-, maalais- ja luonnonjugurttia.

Villiyrttejä käyttävät myös monet ravintolat, esimerkiksi Villiruokaravintola Rukan Kuksa ja Isokenkäisten Klubi, joka tarjoaa myös villiyrittikosmetiikkaa. Maalaispysäkki Arola valmistaa villeistä luonnontuotteista jatkojalosteita. Hopun lopun Rauno Säkkinen on luonnontuotteiden jalostamisen asiantuntija, joka kuivaa ja pakkaa sekä myy ja välittää yrttejä ravintoloille.

Kuusamo ja Taivalkoski ovat

mukana Oulu 2026:n Arctic Food Lab -verkostossa, joka nostaa esille luonnonantimien ja arkti-

Kuusamon Kalan uusiin toimitiloihin valmistuu perkaamon ja leikkaamon lisäksi muun muassa kylmä- ja lämminkeittiö. Tunnelmallinen myymälä tarjoaa kalakeittoa ja palvelee vaativaakin asiakaskuntaa ja matkailijoita omilla laadukkailla tuotteilla. – Myymälässä on tarjolla kattava valikoima Kuusamon Kalan perustuotteita, kuten erilaisia täyssäilykkeita sekä graavi- ja kylmäsavutuotteet. Lisäksi oman keittiömme delituotteita myydään esimerkiksi salaatteina ja pikkusuolaisina, Pitkänen kertoo. – Kalan makumaailma tuodaan lähemmäksi nykykuluttajaa modernimmalla maustamisella toki unohtamatta perinteestä kumpuavia luonnon omia aineksia, esimerkiksi tervaa, kuusenkerkkää ja katajaa, Pitkänen kuvailee.

Kuusamon Kala toimii vastuullisesti. Kun kalan hankinta-alue on lähellä, kuljetukset minimoidaan ja tuotteen hiilijalanjälki on pienempi.

Yrityksen käyttämä kirjolohi ruokitaan Itämeren silakasta ja kilohailista valmistetulla rehulla.

Kuusamon Kala käyttää vain Maailman luonnonsäätiön vihreälle listalle päässeitä kannoiltaan elinvoimaisia kaloja.

sissa oloissa syntyneen ruokaperinteen ainutlaatuisuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialakatsauksessa luonnontuotteiden kysynnän ennakoidaan yhä kasvavan.

– Luonnontuotteiden taloudellista potentiaalia ei ole hyödynnetty kokonaan. Meillä on laajat keruualueet ja luonnontuotteilla erinomaiset ravintoarvot. Jos lähdemme isommille markkinoille, tarvitaan lisää poimijoita ja investointeja esimerkiksi tuotanto- ja pakastesäilytystiloihin. Työtä paikallisen ruoan ja ruokamatkailun edistämiseksi tehdään Via Karelia – Vastuullista ruokamatkailua verkostoituen -hankkeessa, joka kuuluu harvaan asuttujen alueiden matkailuhankkeisiin. Tulossa on esimerkiksi villiyrttien käyttöön ja paikallisuuden hyödyntämiseen ammattikeittiössä liittyviä työpajoja sekä verkostoitumistapahtumia.

KUVA: KEIJO LEHTIMÄKI

Toimitusjohtaja Juha Korhosen (oik.) ja tuotekehityksestä vastaavan Jarmo Pitkäsen tavoitteena on, että kalan jalostusarvosta suurempi osa jää alueen kalastajille ja yrityksille.

Uudet jalostustilat otetaan käyttöön kesäkuussa.”

Oulangan Taika lahjoittaa osan tuloistaan Pro Kuusamolle

Tommi Kallberg, 48, teki ison elämänmuutoksen viime vuonna. Hän perusti Kuusamon Käylään matkailualan yrityksen Oulangan Taikan ja joulukuussa hänestä tuli virallisesti kuusamolainen.

Oulangan Taika järjestää opastettuja vaelluksia, päivä-, melonta- ja kalastusretkiä sekä vuokraa retkeilyvälineitä ja kanootteja Kuusamon, Posion, Sallan ja Hossan alueella.

Kestävä luontomatkailu on Oulangan Taikan toiminnan perusfilosofia. Yritys on Metsähallituksen yhteistyökumppani ja noudattaa hyvää retkietikettiä liikkuessaan kansallispuistossa.

– Liikumme maastossa vain lihasvoimalla: vaellamme, melomme ja etenemme lumikengillä, luontoa säästäen ja kunnioittaen.

Yritys noudattaa Leave no Trace -järjestön perusperiaatteita, joilla minimoidaan vaelluksen ympäristövaikutukset.

– Oulangan ja Kuusamon luonnon ainutlaatuisuus ja monimuotoisuus on meille elinehto, johon koko yrityksen toiminta perustuu.

Pro Kuusamon kannattajajäsenenä Kallberg ohjaa osan yrityksensä tuotosta yhdistykselle.

– Haluamme olla mukana Kuusamon luonnon suojelemisessa. Olisimme kaksinaamaisia, jos puhuisimme luonnon puolesta, mutta emme itse tekisi mitään. Meidän pitää itse elää todeksi niitä periaatteita, joita julistamme.

Kuusamolaistuminen

sattuman kauppaa

Koko ikänsä it-alalla työskennelleelle Kallbergille kuusamolaistuminen oli nopea ja hieman yllättäväkin prosessi.

– Se kaikki oli sattuman kaup-

paa. Olin kesällä menossa apulaisoppaaksi Huippuvuorille, mutta SAS:n lentäjälakon takia jäimme puolisoni kanssa jumiin Osloon. Huippuvuoret vaihtui opaskeikaksi ja vaellukseksi Norjaan, jossa näimme netistä Käylän talon myynti-ilmoituksen. Jos olisimme olleet Huippuvuorilla, emme olisi nähneet koko ilmoitusta, koska siellä ei ole nettiä. Soitimme siltä istumalta pankkiin, saimme suullisen lainalupauksen ja teimme suullisen tarjouksen Käylän ta-

ei halunnut, että työelämä olisi toimistossa istumista ja matkustelua.

– Olin ajatuksissani päätynyt siihen, että työn pitää olla merkityksellistä. It-alalla raha ohjaa valintoja. Nyt minulla on ammatti, joka antaa hyvän mielen itselleni ja asiakkaille. Työ ei tunnukaan enää työltä, vaan kivalta harrastelulta ja se antaa minulle henkistä pääomaa.

Ei ollut sattumaa, Etelä-Suomesta kotoisin oleva Kallberg

losta, josta tuli elokuussa 2022 meidän kotimme.

Nopeat käänteet saivat jatkoa, kun Kallberg oli elokuussa vaellusreissulla Kanadassa.

– Mukana oli useita tuttuja eräoppaita ja kokeneita vaeltajia, joiden kanssa sparrailin mielessäni ollutta yritysideaa. Se kypsyi niin, että kun palasin Suomeen perustin yrityksen ja pääsin myös eräopaskoulutukseen.

Työn pitää olla merkityksellistä

Vaikka muutos oli iso ja vauhdikas, se oli kytenyt Kallbergin mielessä jo oli pitempään. Hän halusi tehdä ”isona” it-hommien sijasta jotain muuta. Hän

valitsi Kuusamon uudeksi kotipaikakseen.

– Kuusamon luonto tuntuu läheiseltä, koska olen vaeltanut täällä paljon. Lisäksi tykkään siitä, että täällä on paljon virtaavia vesiä, mäkiä ja vaaranrinteitä sekä huikean kauniita maisemia. Kallberg uskoo Kuusamon luontomatkailun kasvavan ja kansainvälistyvän edelleen. Hän myös uskoo siihen, että Oulangan Taikalla on Kuusamossa mahdollisuus kasvaa ja kehittyä.

– En kuitenkaan tahdo olla mukana missään matkailuteollisuudessa. Haluan pitää yrityksen toiminnan sillä tavalla pienenä, että se pystyy tuottamaan elämyksiä asiakkaille.

"Kuusamo syvensi suhteeni luontoon"

Jouni Hakola on toiminut kolme vuotta Pro Kuusamon toiminnanjohtajana. Teollisuuden johtotehtävissä työskennellyt Hakola muutti Kuusamoon viisi vuotta sitten.

Miksi Kuusamosta tuli kotipaikkasi?

– Ihan porttiteorian mukaan se meni. Ensin vanhempien kanssa hiihtolomia Rukalla. Sitten pariskuntana heinäkuinen Karhunkierros ja ensimmäinen itse ansaittu talvilomaviikko Juuman leirikeskuksessa. Siitä syntyi hinku omaan lomapaikkaan. Se on nyt ollut kotinamme viisi vuotta.

Miksi lähdit mukaan Pro Kuusamon toimintaan?

– Kuusamohan on luonnoltaan kansainvälisestikin aivan ylivertainen paikka, jonka edellytyksiä pitää kehittää kaikin voimin. Pro Kuusamo edustaa perusteltua elinkeinonäkökulmaa ympäristökysymyksiin. Yhdistyksessä on hyvää porukkaa tekemässä ja taustalla. Hyvien ystävien kaut-

ja sen elinkeinoille?

ta tuli sujahdettua mukaan toimintaan.

Miten Kuusamo on muuttanut suhdettasi luontoon?

– Suhteeni luontoon on syventynyt. Näen, että jos ihmiskunta ei pysty säilyttämään tämän pallon lajistoa, ei sillä ole edellytyksiä säilyä itsekään. Ongelmien ratkaisuissa on pakko luottaa markkinatalouteen ja teknologian mahdollisuuksiin. Mutta niitä ei tule vääristää yhteiskunnan tuilla. Kaivoselinkeinoa varsinkaan ei pidä tukea, koska se hidastaa korvaavien ratkaisujen kehittämistä. Rajalliset luonnonvarat kuten puhdas vesi ja mineraalit on hinnoiteltava oikein.

Mikä merkitys Pro Kuusamolla on paikkakunnalle

– Pro Kuusamon piirissä toivomme kovasti, että pystyisimme panostamaan enemmän Koillismaan luontoarvoa kehittäviin ja hyödyntäviin hankkeisiin ja yhteistyöhön. Käytännön syistä olemme joutuneet torjuntataisteluun Juomasuon mieletöntä kaivoshanketta vastaan. Jos saisit toteuttaa kolme toivetta, mitkä ne olisivat? – Ensimmäiseksi toivon tietysti Kuusamoon kaivosrauhaa. Kaupungille voimaa toteuttaa kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden suuren enemmistön tahtoa kaivosvapaasta vyöhykkeestä. Toiseksi, haluaisin kehitettävän nykyistä laajemman vapaa-ajan reitistön patikoijille ja pyöräilijöille jo olemassa oleville metsäteille ja poluille. Se on luontoliikuntaa ja kestävää matkailua, joka tukee olemassa olevaa yritystoimintaa ja luo uutta. Investoinnit ovat minimaaliset. Luonnon talouskäyttö turvaten. Ennallistamisen ja arvokkaiden maisemien suojelun mahdollisuudet ovat tietysti extraa. Ja kolmanneksi, ihan vaan pienen pienenä muutoksena siellä päättäjien asennepuolella: ulkoilureittitoimitus Alakylän ladun palauttamiseksi ympyräreitiksi.

Jouni Hakolasta tuli kuusamolainen 5 vuotta sitten.

Tommi Kallberg ihailee Kuusamon Konttaisen laelta avautuvia hienoja maisemia.

Liikumme maastossa vain lihasvoimalla: vaellamme, melomme ja etenemme lumikengillä, luontoa säästäen ja kunnioittaen.”

KUVA: ARJA KALLBERG

KUVA: LIISA HAKOLA

Mikä on Pro Kuusamon merkitys?

Lahjoittamalla tuet työtämme

Voit lahjoittaa summan, joka sopii sinullekympin tai tonneja

PANKKISIIRTO

FI52 5206 0920 0190 65

viite 422141

MOBILEPAY Maksukoodi 42214

Pienelläkin summalla pääset mukaan

TEKSTIVIESTI

tekstaa numeroon 16588

10E KUUSAMO

20E KUUSAMO

40E KUUSAMO

Kuusamon luonto on maineensa veroinen. Toimimme sen eteen, että puhtaan luonnon arvo tunnistetaan. Haluamme säilyttää sen tulevaisuudessakin meille kaikille jaettavaksi ja nautittavaksi.

Lisätiedot ja jäseneksi liittyminen www.prokuusamo.fi

prokuusamo

Kuusamon luonto on uskomattoman kaunis. Kaikkina vuodenaikoina. Kansallispuistot on hyvin ylläpidetty. Kuusamosta löytyy joka kerta myös uutta koettavaa. Liityimme Pro Kuusamoon koska haluamme luontoarvojen säilyvän”

Helena ja Jorma Säteri, Helsinki, satunnaiset matkailijat

26.–27.5. NUTS polkujuoksu Karhunkierroksen reitillä https://nutskarhunkierros.fi/

8.6. Pro Kuusamon 10-vuotisjuhlaseminaari https://prokuusamo.fi/

10.6. Avoimet kylät http://www.ppkylat.fi/

21.–25.6. Rukan Juhannus http://www.ruka.fi/

8.7. Käylän tukkilaiskisat http://käylä.fi/tukkilaisviikonloppu/Käylän Maamiesseura

22.7. Downhill swim – alamäkiuinti Oulankajoella https://downhillswim.fi/

2.–5.8. Epäjohdonmukaisten tanssiaiset -festivaali Rukalla https://www.ruka.fi/fi/tapahtumat/epikset

17.8. Kuusamon Taiteiden yö http://www.kuusamo.fi

17.–19.8. Ruka Raft Fest koskenlaskufestarit https://rukapalvelu.fi/ tapahtumat/koskenlaskufestarit-rukalla

26.8. Suomen luonnon päivä https://luontoon.fi/oulanka

15.–17.9. Kuusamo Nature Photo https://www.kuusamonaturephoto.fi

29.6–17.8. Iltatorit Kuusamossa torstaisin klo 16–19, Kitkantie 2

”Pro Kuusamo on parantanut luontoelinkeinojen eri toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyötä huikeasti. Yhdistys on hankkinut tietoa, lisännyt ymmärrystä sekä tarjonnut mahdollisuuden yhteiseen vaikuttamiseen. Yhdistyksen ansiosta olemme muun muassa saaneet estettyä luontoarvoiltaan hyvin arvokkaan Kitkajoen äärelle suunnitellun kaivostoiminnan toteutumisen. Me haluamme yhdessä muiden luontoelinkeinojen toimijoiden kanssa suojella ympäristöä ja luontoa sekä kehittää sen vastuullista käyttöä.”

Antti Kärävä, Rukakeskuksen toimitusjohtaja

”Pro Kuusamo on taistellut puhtaan luonnon ja vesistöjen puolesta Koillismaalla. Se on tuonut kaivostoiminnan aiheuttamat uhat julkiseen keskusteluun ja sitä kautta vaikuttaa kaivoslupien saamiseen esimerkiksi Juomasuon alueelle. Kuusinkijoki Kuntoon ry:n kautta sijoitetaan noin 5 miljoonaa euroa Kuusingin taimenen pelastamiseksi vuosina 2022–2024. Kun Kuusingin taimenkanta saadaan pelastettua, pelastuu samalla myös Kitka- ja Oulankajoen taimenkantaa. Tämä on tulevaisuuden ennallistamista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.”

”Pro Kuusamo on tehnyt näkyväksi Kuusamon luontoon ja luontomaineeseen nojaavat ylisukupolviset elinkeinot ja työpaikat. Kuusamossa on lähes kaksi tuhatta yksityisen sektorin työpaikkaa maataloudessa, porotaloudessa, kalataloudessa, metsätaloudessa, kuljetus- ja palvelualoilla sekä luontomatkailussa. Ne liittyvät Kuusamon puhtaaseen luontoon ja maineeseen. Lainsäädännössä ja päätöksenteossa otetaan nyt paremmin huomioon kaivostoiminnan riskit olemassa oleville elinkeinoille ja asutukselle.”

Anna Kantola, kaupunginvaltuutettu, tulevaisuuslautakunnan 2. varapuheenjohtaja

”Alueemme ainutlaatuisuus perustuu luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Pro Kuusamo on kymmenen toimintavuotensa aikana tuonut Kuusamon luonnon äänen kuultavaksi ja tunnetuksi suurelle yleisölle.”

Marjo Määttä, matkailuyrittäjä

”Minun mielestä alunperin Pro Kuusamon perustaminen on ollut merkittävin juttu. Se on kerännyt luontoarvoja puolustavat Kuusamon paikalliset kuin matkailijatkin yhteen ja täten mahdollistanut hyvän väylän vaikuttaa sekä paremman näkyvyyden ja tiedonjaon asioiden tiimoilta.”

Enni Rukajärvi, lumilautailija

"Pro Kuusamon vahvuus on avoimen keskusteluyhteyden hakeminen eri intressien välillä. Vastustamisen sijaan on esitetty vaihtoehtoja ja tietoa niiden tueksi. Ehkä ajatellaan, että luonto ei puhu ja siksi ihmisten on puhuttava sen puolesta. Kuusamossa aistii, että luonto puhuu, jos sitä malttaa pysähtyä kuuntelemaan. Pro Kuusamossa ollaan oltu kuulolla ja toimittu sen mukaisesti."

"Pro Kuusamo on ollut 10 vuotta aktiivinen luontoon perustuvien elinkeinojen ja matkailun puolestapuhuja. Metsät, järvet ja niiden puhtaat luonnonvarat ovat alueellemme suuri mahdollisuus ja kilpailutekijä tulevaisuudessa. Kaikkien alueen toimijoiden tulee yhteistyössä kehittää tätä omaisuuttamme kestävästi ja pitkäjänteisesti alueemme käyntikortiksi."

Kari Miettunen, yrittäjä

”Käylän kylä, elävä kaunis kylä, lähellä mahdollista kaivosta uskoo yhteistyön voimaan. Yhdessä enemmän!”

Leena Haataja, yrittäjä, kaupunginvaltuutettu

Matti Aikio, Kuusinkijoki Kuntoon ry

Reetta Räty, toimittaja

Keräyslupa RA/2022/1197