ltä-Suomen Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistysten jäsenlehti
nro 1/2021
Kiinteistösihteeri on palvelun sydän Tunnetko #taloyhtiötykkääjän? Webinaareihin on helppo osallistua
16 19 20
Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 4 Tapahtumat ja tilaisuudet 6 Säästöjä taloyhtiöille energiasta ja yhteistyöstä 8 Kirkonsalmelle 6000 euron vuosisäästöt remonteista 10 Etelä-Savon jäsentalot mukaan sähkön puitesopimukseen 12 Älä eksy isännöintikoulutusten lyhenneviidakkoon 14 Kuusi vuotta isännöintiopintoja 16 Kiinteistösihteeri palvelun sydän 18 Taloyhtiön vuosikello – apu sujuvaan arkeen
25 Meidän vuosi 2020 27 Jäsenpalvelut
Kiinteistöliitto Itä-Suomi muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä on yhteensä noin 2300 jäsentä ja ne kuuluvat Suomen Kiinteistöliitto -yhteisöön. Jäsenneuvonta Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi puh. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) puh. 010 667 6670 (Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala)
2
Kiinteistöviesti 1/2021
T KIIN
26 Kolumni
#TALOYHTIÖTYKKÄÄJÄ
EIS
UO MI
22 Oikeustapauksia
Ets i
20 Webinaariin on helppo osallistua
us
kuulu t ntä
19 Onko teillä oma #taloyhtiötykkääjä?
S TÖV ÄIESTI IT
Kiinteistöviesti-jäsenlehti ilmestyy neljästi vuodessa Painos: 2 440 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen ja Anne Verger Taitto: Viestitär Ky Paino: Offsetpaino L Tuovinen Ky Kannen kuva: Emilia Verger
Pääkirjoitus Elämä kallistuu, mutta kyllä täällä pärjätään Sekä Pellervon taloustutkimus PTT:n asumismenoselvitys että Kiinteistöliiton Indeksitaloselvitys kertovat karua kieltä siitä, että asumismenot ja kiinteistökustannukset jatkavat nousuaan. PTT:n selvityksen mukaan vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä jariippuen noin 1,5 –(KKV) 2,5 proHelmikuun alussa julki tullut Kilpailukuluttajaviraston ansenttia. Selvityksen mukaan asumismenojen kasvu on kuitenkin tama koko isännöintialaa koskeva kartelliepäily oli karua kuultavaa. hitaampaa kuin edellisvuosina. Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvitykKKV esittää, että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan sen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan Kustannukset yritykselle sekänousiSuotänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. menvat Isännöintiliitolle. sumensi varmasti kaikkien toimikeskimäärin 2,6Uutinen prosenttia edellisvuodesta, jolloinalalla nousua oli joiden ajatusvirran hetkellisesti. noin prosentin verran. PTT:n selvityksessä tutkitaan suomalaisten asumiseen käyttämän rahan määrää ja sen suhdetta nettotuloiKKV:n kartelliepäily on todella ikävä asia. Erityisen ikäväksi asian tekee hin ruokakunnittain. Mukana on erikokoisia esimerkkikotitaloukse, että asia väistämättä mustamaalaa koko isännöintialan toiminnan. sia kerrosomakotitaloista 21 silmissä kaupungissa. Median ja osinjamyös taloyhtiöväen kaikkiIndeksitalo-selvitys ovat osaltaan nyt pohjautuu vakiomuotoisen ns. Indeksitaloon, syyllisiä. Minun on pakko nostaa esille se tosiasia, ettäjossa alallaselvitetään on useita, kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannukuseita ammattitaitoisia ja lojaaleja isännöitsijöitä. Väitän, että suurin 59toimijoista kaupungissa ja kunnassa. Veronmaksajat puolestaan selvittiosasia alan kuuluu tähän porukkaan. vät kuinka paljon korkeakouluopiskelijoilla jää rahaa käytettäväksi Huolellinen hallitus tutustuuvuonna ja on perillä taloyhtiön Suomen taloyhtiön korkeakoulukaupungeissa 2018. sekä Kenties vastoin sopimuksista ja kustannuksista kuin myös rakennusten kunnosta ja yleistä olettamaa, Helsinki on opiskelijalle edullisin kaupunki, tosin korjaustarpeista. Olemme painottaneet näitä asioita kaikessa toiminerot kaupunkien välillä olivat yllättävän pieniä. Itä-Suomessa halnassamme ja viestinnässämme. En kuitenkaan haluatoisena syyllistää vimmillaan opiskelija pärjää Joensuussa (5. sija), on taloyhMikkeli tiöiden luottamushenkilöitä tarpeettomasti. Olen viime viikkoina (7. sija). Kuopio sijoittui valtakunnallisessa selvityksessä sijallesaa13. nut yhteydenottoja huolestuneilta hallituksen jäseniltä - olemmeko Tutkimuksia onolemmeko varmasti vielä verran muitakin. Kaikkien tehneet riittävästi, olleettusinan tarpeeksi huolellisia? sanoma lienee sama - elämä kallistuu. Vaikka Indeksitalo-selvitys Meidän ns.kiinteistökustannusten maalikoiden on turha jakaa tässäItä-Suomessa asiassa syyllisiä ja syyttökertoo nousseen keskimäärin miäenemmän omiin leireihin. Tärkeää olisi ymmärtää hyvän isännöinnin kuin muualla Suomessa, pärjäämme täällä silti.tuoma Tämä lisäarvo taloyhtiölle. Toivottavasti esillä oleva kartelliepäily säikäytä positiivinen asenne huokuu myös joensuulaisen KarjalaneiTilipalveuusia pyrkijöitä. Edelleen olisi tärkeää,haastattelussa että isännöintiyritykset lu alalle Oy:n isännöitsijä Tuomas Holopaisen sivulla 16. pystyisivät hyviä tyyppejä, tehtäviinvuotuisia sekä kannusJutussa rekrytoimaan Holopainen summaa alueensahyviin taloyhtiöiden kustamaan ja kouluttamaan heitä entistäkin parempiin suorituksiin. Näin tannuksia Indeksitalo-selvitykseen peilaten ja päättää haastattelun toimii mikä tahansa menestyvä liikeyritys, esimerkiksi rakennusliike ei ”Kyllä täällä pärjätään” sanoihin. rakenna, vaan sen henkilökunta rakentaa. YK:n toimesta tehdyn World Happiness Report 2018 -tutkimuksen Tämän lehden Työ ja senovat tekijä -palstallaonnellisinta esittelemmekansaa. kiinteistösihmukaan suomalaiset maailman Harmi, teerin työtehtäviä. Hilpan jutusta kiinteisettei alueellisia Joensuulaisen tutkimuksia Suomen sisällä huomaa, ole juuri että tehty, mutta tösihteeri on palvelun sydän. Kerromme myös mitä lyhenne jos olisi,todella Itä-Suomi olisi tutkimuksen kärkisijoilla. Olemme saaneet kertoo isännöitsijänjohtavia koulutuksesta #taloyhonnellisuuteen eväitä josekä äidinetsintäkuulutamme maidossa (korkea yhteisöllitiötykkääjän. syys, selviytymisen taito ja kyky nähdä asioissa valoisa puoli), myös puhdas luonto ja toimivat perusasiat lisäävät ihmisten onnellisuutIloisia lukuhetkiä jäsenlehtemme parissa! ta. Joten, vaikka elämä kallistuu, kyllä täällä pärjätään!
Isännöintiala haastaa tekijäänsä
Moilanen, toiminnanjohtaja PiiaPiia Moilanen, toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Kiinteistöliitto Itä-Suomi piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi Twitter.com/piia_moilanen Twitter.com/piia_moilanen facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi facebook.com/kiinteistoliittoitasuomi
Kiinteistöviesti 1/2021 Kiinteistöviesti 3/2019 3
Tapahtumat ja tilaisuudet
Vuosikokoukset Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry
Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys ry
Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry
Tiistai 11.5.2021 klo 15 Kuopion Klubi (Kuninkaankatu 10) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Torstai 20.5.2021 klo 17 Original Sokos Hotel Vaakuna Mikkeli (Porrassalmenkatu 9) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Maanantai 31.5.2021 klo 17 Riveria (Niskakatu 17, auditorio, Joensuu) Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Lähetämme kutsut ja ilmoittautumisohjeet postitse tai sähköpostilla. Kokouksissa noudatetaan valtioneuvoston yleisötilaisuuksille antamia ohjeita.
Kevään webinaarit 24.3.2021 25.3.2021 29.3.2021 31.3.2021 7.4.2021 8.4.2021 13.4.2021 15.4.2021 21.4.2021 22.4.2021 27.4.2021 17.5.2021 20.5.2021 27.5.2021 1.6.2021 14.6.2021
Taloyhtiön energiatehokas arki ja ylläpito Energianeuvonnan webinaarisarja: Aurinkoenergia ja sen hyödyntäminen Toiminnantarkastus taloyhtiössä Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään Energianeuvonnan webinaarisarja: Energiaremontti fiksusti ja kannattavasti Osakkaan toiminta taloyhtiön yhtiökokouksessa Kylppärit kuntoon - kolme yleisintä vauriotilannetta Onnistu etäyhtiökokouksissa - juridiikka haltuun Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta, hallituksille Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään Hallitus ja asumisen arki Uudistalon hallinnointi haltuun Osakeluettelon siirto huoneistotietojärjestelmään Uudistalon vastuut Meteliä ja maksuhäiriöitä - huoneiston hallintaanotto taloyhtiössä Vahingonkorvausvastuut taloyhtiössä
Tapahtumakalenteri päivittyy kevään edetessä. Ilmoitamme alkavan kuukauden webinaarit myös sähköpostitse edellisen kuukauden lopussa. Katso lisää ja ilmoittaudu ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat/
4
Kiinteistöviesti 1/2021
Virtuaalinen kuntavaalitapahtuma Asumisen tulevaisuus Asumisen kustannukset, rakennusten korjaustarpeet, energiatehokkuus ja digitalisaatio asettavat koko kiinteistöalan uudenlaisten kysymysten eteen. Merkittävä osa asumisen kustannuksista päätetään kunnissa. Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat avainasemassa, kun pohditaan ratkaisuja koko asuntopolitiikkaan. Rakennettu ympäristö on suuri kansallisvarallisuutemme ja varallisuuden arvo säilyy ainoastaan huolta pitämällä.
Joensuu 25.5.2021 Ohjelma 17.00
Tilaisuuden avaus – tervetuloa! Piia Moilanen toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Markku Pennanen aluepäällikkö Suomen vuokranantajat
17.20
Joensuu 2025 – miten Joensuu kehittyy ja voi hyvin? Kari Karjalainen kaupunginjohtaja
17.40
Puolueiden puheenvuorot, kaksi valmiiksi annettua kysymystä. 1. Olisiko Joensuun ruutukaavan osayleiskaavaa mahdollista muuttaa siten, että keskustaan voitaisiin rakentaa yli 6 kerroksisia rakennuksia? 2. Miten näet kuntakohtaisien hintojen kehityksen Joensuussa (vesi, jätehuolto, kiinteistövero, sähkö, kaukolämpö) – Onko hinnoilla edelleen nousu paineita? keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, SDP, vihreät
18.30
Loppuyhteenveto Toivo Korhonen, puheenjohtaja Pohjois-Karjalan Isännöitsijät
Kuopio 26.5.2021 Ohjelma 17.00
Tilaisuuden avaus – tervetuloa! Piia Moilanen toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi Pia Helkio aluepäällikkö Suomen vuokranantajat
17.20
Kuopion asumisen näkymät ja ilmastopoliittinen ohjelma Katri Hiltunen asuntotoimenjohtaja Kuopion kaupunki Mari Turunen energianeuvoja Kuopion kaupunki
17.40
Puolueiden puheenvuorot, kaksi valmiiksi annettua kysymystä. 1. Mitkä ovat tärkeimmät kohdat Kuopion asuntopolitiikassa, ja mikä niistä olisi mielestäsi tärkein? 2. Miten Kuopion kaupunki voisi tukea taloyhtiöitä hiilineutraalisuus- ja energiatehokkuustavoitteissa? keskusta, kokoomus, SDP, vihreät
18.30
Loppuyhteenveto
Tilaisuudet järjestetään Teams-etäyhteydellä. Katso lisää ja ilmoittaudu: https://ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat
Kiinteistöviesti 1/2021
5
Kirjoittaja Maarit Kari, Etelä-Savon alueellinen energianeuvonta
Säästöjä taloyhtiöille energiasta ja yhteistyöstä Kiinteistön ja asuntojen arvo sekä asumiskustannukset kiinnostavat kaikkia. Kustannuksia voi hillitä energiatehokkuutta parantamalla. Myös aurinkoenergia ja latauspaikat nostavat kiinteistön arvoa. Taloyhtiötä kannattaa kehittää yhdessä.
O
nko yhtiövastikkeessa nousupaineita? Mietityttävätkö remonttitarpeet? Onko vaikeaa saada remontteihin tarjouksia tai vaikuttaako jopa siltä, että tarjoaja ei edes halua saada urakkaa sen pienuuden vuoksi? Entä aurinkoenergia - onko se kannattavaa ja milloin? Energia on kasvava kustannus ja taloyhtiössä se tuntuu sekä osakkaiden omissa laskuissa, että yhtiön taloudessa. Energiaratkaisut vaikuttavat kiinteistön arvoon. Vuokrat perustuvat kustannuksiin ja kasvavasti myös energiaan. Energian kulutukseen ja kustannuksiin voidaan vaikuttaa monin tavoin, mutta pääosin asioista päätetään yhdessä. Se vaatii tietoa ja osaamista jo suunnittelu- ja päätösprosessissa, vaikka itse projektin toteuttaisikin ulkopuolinen ammattilainen.
Keväällä kampanjoidaan Energiaviraston taloyhtiökampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta energiatehokkuudesta ja sen tuomista säästöistä taloyhtiöissä. Itä-Suomen alueella kampanjaa toteuttaa kolme alueellisen energianeuvonnan tarjoajaa: ProAgria Etelä-Savossa, Kuopion Kaupunki Pohjois-Savossa ja Karelia
6
Kiinteistöviesti 1/2021
Taloyhtiöiden yhteistyöstä paljon hyötyjä Pohjois-Karjalassa. Kampanja on jo käynnistynyt mm. energiatarkastusta, energianeuvontaa ja Kiinteistöliiton palveluja esittelevässä webinaarisarjassa. Jatkossa mennään syvemmälle energia-aiheisiin. Webinaarit ovat maksuttomia, kaikille avoimia ja niihin ilmoittaudutaan Kiinteistöliitto Itä-Suomen tapahtumakalenterin kautta. Tule mukaan kuulemaan ajankohtaisista ja kiinnostavista asioista!
Taloyhtiöfoorumi yhdessä enemmän Monta taloyhtiötä on enemmän kuin yksi. Tämä realisoituu monella tavalla. Jo kokemusten ja osaamisen jakaminen on arvokasta, mutta yhteistyö luo myös oivan mahdollisuuden pienentää kustannuksia, kun suunnitellaan energiaremonttia, rakentamista tai tilataan kiin-
teistönhuoltoa tai muita palveluita, joita voidaan jakaa toisen taloyhtiön kanssa. Yhdessä saadaan parempia tarjouksia, enemmän tarjoajien kiinnostusta ja onnistuneempi prosessi. Myös ympäristön viihtyvyyteen tai esimerkiksi kaavoitukseen voidaan vaikuttaa yhdessä – ei vain paremmin, vaan kenties ainoana mahdollisuutena. Joensuussa ja Savonlinnassa on jo hyvää kokemusta Kiinteistöliiton järjestämistä tilaisuuksista, joihin jäsentalojen puheenjohtajat kokoontuvat vaihtamaan ajatuksia yhteisistä asioista. Helsingin seudulla on saatu loistavia kokemuksia taloyhtiöklubeista, joissa saman alueen tai ikäluokan taloyhtiöt ovat toteuttaneet energiatalouteen ja ympäristöön liittyviä hankkeita menestyksekkäästi. Taloyhtiöfoorumi on useamman taloyhtiön vapaamuotoinen yhteistyökonsepti. Saman alueen
tai ikäkauden rakennuksia yhdistää usein samantyyppiset uudistus- ja remonttitarpeet, kiinteistöpalvelujen mahdolliset tarjoajat tai ympäristöön liittyvät asiat. Alueellinen energianeuvonta auttaa toiminnassa alkuun ja järjestää ensimmäisen kokoontumisen. Kannustamme taloyhtiöfoorumeihin myös Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Osallistu webinaareihin tai ota meihin yhteyttä suoraan!
Energianeuvonta palvelee Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella palvelee kolme alueellista energianeuvontayksikköä. Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostilla, soittamalla ja Etelä-Savossa liittymällä fb-ryhmään Energianeuvonta Etelä-Savo.
Energianeuvonta Pohjois-Karjalassa Karelia ammattikorkeakoulu (@karelia.fi) Anssi Kokkonen 0505709419 Pohjois-Savossa Kuopion kaupunki, ympäristönsuojelupalvelut (@kuopio.fi) Mari Turunen, 044 718 2870 Petri Lehtinen, 044 7182150 Lydia Luoma-aho, 044 7182187 Etelä-Savossa ProAgria Etelä-Savo (@proagria.fi) Jukka Sairanen, 0400165414 Maarit Kari, 0405366411 Mikko Heikkinen, 0453325081 (@maapeli.com) Somekanavat facebookissa Etelä-Savo Energianeuvonta Etelä-Savo liity ryhmään Pohjois-Karjala Ilmasto ja energia Pohjois-Karjala, seuraa Pohjois-Savo Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, seuraa Kaikki aineistot, tapahtumat, yhteystiedot ja somekanavat. http://www.proagria.fi/ kustannussaastojataloyhtioille
Energiaremontti, aurinkopaneeli vai latauspaikka? Maalis-huhtikuussa webinaarit tarjoavat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita mm. aurinkoenergiasta, sähköautojen latauspisteistä, lämpöpumpuista ja energiaremontin toteutuksesta sekä taloyhtiöfoorumeista. 18.3.2021 25.3.2021 7.4.2021
Aurinkoenergia ja sen hyödyntäminen Säästöjä lämpöpumpuilla ja osaamisella Energiaremontti fiksusti ja kannattavasti
Kiinteistöviesti 1/2021
7
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Kirkonsalmelle
6000 euron vuosisäästöt remonteista
I
isalmelainen Asunto Oy Kirkonsalmi on remontoinut taloyhtiönsä kokonaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Pienemmät remontit hoidettiin pois alta ennen isoa LVIS-remonttia, joka valmistui vuonna 2018. Siinä uusittiin viemärit, vesijohdot ja osin lämpöjohdot, peruskorjattiin asuntojen kylpyhuoneet ja yhteiset sauna- ja pesutupatilat, uusittiin porrashuoneiden ulko-ovet, yläpohjaan lisättiin eristystä ja painovoimainen ilmanvaihto tehostettiin koneelliseksi, sähköjärjestelmä uusittiin kokonaisuudessaan ja samalla asennettiin atk-kaapelointi ja ovipuhelinjärjestelmä. Lisäksi kerhohuone muutettiin asuinhuoneeksi. Remonteissa on tehty samalla arvokkaita energiansäästötoimia.
Lämmitys suurin energiahukka Kun hallituksen puheenjohtaja Juha Pulkka muutti taloon vuonna 1985, oli vuosisadan pakkaset, -44 astetta. - Tuona vuonna lämpöä kului peräti 300 megawattia (MWh), kun normaalivuoden kulutus oli 240—250 MWh, hän kertoo. Se kauhistutti miestä, joka työkseen huolehtii kaukolämpötekniikasta. Kulutus saatiin putoamaan
8
Kiinteistöviesti 1/2021
220—230 MWh:iin vuonna 1999 tehdyn kellarikerroksen lämpö- ja vesijohtojen uusimisen, lämmön säädön ja erinäisten muutostöiden jälkeen. Vuonna 2007 kulutus laski 180 MWh:iin, kun julkisivuremontin yhteydessä kellarikerroksen ulkoovet vaihdettiin lämpölasisiin alumiinioviin, ja ikkunat, parvekeovet ja autotallien ovet uusittiin. Uusimmassa LVIS-remontissa tehtiin useita energiataloutta parantavia ratkaisuja, muun muassa hankittiin patteriverkostoon älypumppu optimoimaan verkoston paine-eroa ja virtausta. - Älypumppu on monessa kiinteistössä käytössä ilman älytoimintoja, koska siihen on aseteltava sopivat säätöarvot ja linjasäätöventtiilit on oltava älypumpun kanssa yhteensopivat. Kun pumppua uusitaan, kannattaa tarkistuttaa LVIsuunnittelijalla, että pumppu ja säätöventtiilit sopivat keskenään ja toimivat oikein, vinkkaa Pulkka. Kiinteistön lämmönsäätö on tehty 10 vuoden välein ja huoneistojen lämpötila asetettu 22 asteeseen. Siitä sitä ei lasketa, sillä se vähentäisi asumismukavuutta. Lämmönvaihdinta ei uusittu viimeisessä remontissa, sillä se oli uusittu vuonna 2006, vain säätöventtiilit ja säätökeskus uusittiin.
Paljon pieniä toimia, yhteensä isot vaikutukset Talossa oli aiemmin vain painovoimainen ilmanvaihto, ja LVIS-remontissa se tehostettiin koneelliseksi, joka toki hieman myös nosti energiankulutusta. - Se oli välttämätön satsaus huoneistojen ilmanlaatuun, ei energiansäästötoimi. Lämmöntalteenottojärjestelmääkin harkitsimme, mutta se investointi olisi kuoleutunut vasta 30— 40 vuodessa, eikä rakennusvalvontakaan sitä vaatinut, Pulkka kertoo. Tietenkin vesikalusteet ja wcpytyt uusittiin ja huoneistoihin tuli omat vesimittarit. Se pienensi vedenkulutusta kolmanneksen. Uudet vesikalusteet ja -laitteet vievät vähemmän vettä ja toisaalta kulutus alenee, kun kukin asukas maksaa oman kulutuksensa. Myös yläpohjaan lisättiin eristettä, koska yläkerran asukkaat valittivat vetoa. Tiivistäminen lisäsi asumismukavuutta ja lämpimyyttä ja toi energiansäästöä. Kun sähköt uusittiin, valaistukseen vaihdettiin ledilamput ja ulkovalaistusta lisättiin, ja käytävävalot laitettiin toimimaan liiketunnistimella. - Ei niistä isoja rahallisia säästöjä saa, mutta ne varmistavat asukkaiden turvallisen liikkumisen ja vaikeuttavat ilkivallan tekemistä.
Vuonna 1963 valmistuneessa kaksikerroksisessa kolmirappuisessa Kirkonsalmessa on 20 asuntoa. - Taloa on korjattu vähitellen ja harkiten siten, että kaikki pienemmät korjaukset olivat tehdyt, kun iso LVIS-remontti alkoi vuonna 2017, kertovat isännöitsijä Harri Eskelinen ja puheenjohtaja Juha Pulkka. Remonteissa on huomioitu myös energiansäästöseikat, vaikka ne eivät ole olleetkaan syinä remontteihin.
Hoitovastike pysynyt samana jo 10 vuotta Lämmönkulutuksen pienentyminen noin 70 MWh:lla ja vedenkulutuksen väheneminen noin 300 kuutiolla tuo taloyhtiölle rahallista säästöä noin 6000 euroa vuodessa. Tämä, sekä kerhohuoneen muuttaminen vuokratuloa tuottavaksi yksiöksi, nopeuttavat remonttikustannusten kuoletusta. - Eikä hoitovastikkeeseen ole tarvinnut koskea lähes 10 vuoteen, koska yleiset kustannusnousut on voitu kattaa säästöillä, isännöitsijä Harri Eskelinen lisää.
- Kun energiaa säästyy, myös ympäristö hyötyy. Eikös ympäristöteko ole sekin, että kiinteistö pidetään kunnossa, eikä turhaan tarvitse uusia pintoja, laitteita ja koneita. Kiinteistö on nyt niin hyvässä kunnossa, että hallitus ei löytänyt viime syksynä enää mitään tehtävää viiden vuoden korjaustarveselvitykseen. Kaikki on toistaiseksi tehty.
Kirjoittaja Piia Moilanen toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Etelä-Savon jäsentalot
mukaan sähkön puitesopimukseen
K
iinteistöliitto Itä-Suomeen kuuluvalla Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksellä on pitkät perinteet sähkön puitesopimuksesta jäsentalojen hyväksi. Puitesopimuksen viimeisin uudistus tehtiin lokakuussa 2019, jolloin sopimuskumppaniksi tuli Väre Oy. Myös Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys mahdollistaa jäsentaloilleen puitesopimukseen liittymisen.
Täsmäsähkö ja salkunhoitopalvelu Puitesopimuksen tuotteena on Täsmäsähkö ja salkunhoitopalvelu. Käytännössä sähkön markkinahinta muodostuu Nasdaq OMX Commodities -johdannaispörssissä tehtyjen hinnankiinnitysten perusteella. Hinnankiinnityksistä vastaa Väreen salkunhoitaja yhdessä luodun strategian mukaisesti. Väreen antama asiakaslupaus on vakaa ja edullinen hinta – nyt ja tulevaisuudessa. Pitkäaikaisella sopimuksella sekä hinnankiinnitysstrategialla sähkön hinta on ennustettavissa jopa 2–3 vuoden päähän. Salkunhoitopalvelulla hinta seuraa markkinoiden kehitystä ollen useasti alle markkinatason.
10
Kiinteistöviesti 1/2021
Mitä sähkö maksaa? Koska puitesopimuksessa sähkönhinta perustuu sähköpörssistä ennakkoon tehtäviin kiinnityksiin, vaihtelee hinta vuosittain. Puitesopimuksen vuoden 2020 toteutunut keskiarvoinen sähkön markkinahinta oli 5,126 snt/kWh. Vuodelle 2021 tämänhetkinen hintaennuste on 4,692 snt/kWh, vuodelle 2022 4,308 snt/kWh ja vuodelle 2023 3,200 snt/kWh. Hintoja seurattaessa on tiedostettava, että mitä pidemmälle hintaennuste menee, sitä suurempi on sen vaihteluherkkyys. Esimerkiksi vuodelle 2023 on tällä hetkellä hintakiinnityksiä tehty noin 43 prosentille arvioidusta sähkön kulutuksesta. Tyypillisesti puitesopimuksen ensimmäinen vuosi on hinnaltaan korkein. Hintaennusteet kuitenkin osoittavat, että hankintastrategialla on mahdollisuus päästä hankkimaan sähköä tulevaisuuteen laskevalla hintakäyrällä. Varsinaisen sähkön lisäksi taloyhtiöltä laskutetaan sähkömarginaali 0,314 snt/kWh ja profiilikustannus sekä käyttöpaikkamaksu 2 €/kuukausi. Kaikkiin hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %.
Vinkki! Lue salkunhoitajan kolumni sähkömarkkinatilanteesta sivulta 26.
Vastuullisesti vihreää sähköä Puitesopimuksessa on huomioitu myös vihreä sähkö. Halutessaan taloyhtiöllä on mahdollista hankkia sähköenergiansa myös uusiutuvalla energialla tuotettuna. Vihreä sähkö on alkuperätakuin varmennettua 100 % puhdasta ja uusiutuvaa. Vihreä sähkö laskutetaan lisätuotteena, jonka hinta vuonna 2021 on 0,050 snt/kWh ja vuonna 2022 0,060 snt/kWh. Vihreän sähkö on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa taloyhtiön päästöihin.
Puitesopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla. Mikäli puitesopimuksessa mukana oleva taloyhtiö haluaa irtaantua puitesopimuksesta, puretaan irtisanoutujaan kohdistuvat tulevaisuuteen tehdyt hinnankiinnitykset siitä päivästä alkaen. Taloyhtiölle joko hyvitetään tai taloyhtiöltä veloitetaan erotus riippuen siitä, onko sähkön markkinahinta irtisanomishetkellä noussut vai laskenut. Sopimus on mahdollista irtisanoa myös siten, että se päättyy tehtyjen hinnankiinnitysten jälkeen.
Puitesopimuksessa • • • • •
659 käyttöpaikkaa Vuosikulutusarvio 18 138 MWh/vuosi Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisaika Mahdollisuus myös vihreään sähköön
Väreen yhteyshenkilöt: Sopimukseen liittyminen Juha Kynkäänniemi Myyntipäällikkö, Itä- ja Keski-Suomi puh. 044 331 5417 juha.kynkaanniemi@vare.fi Hintaennusteet, hinnankiinnitys Risto Kinnunen Salkunhoitaja puh. 044 723 7242 risto.kinnunen@vare.fi
Pohjois-Karjalassa puitesopimus PKS:n kanssa
Sähköautojen latauspistekartoitus -30 % Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäseninä oleville taloyhtiöille tarjotaan kevätkampanjana 31.5.2021 asti Väre Oy:n sähköautojen latauspistekartoitus poikkeukselliseen -30 %:n alennushintaan 350 euroa/kartoitus. Latauspistekartoituksen tilaukset voi tehdä Väre Oy:n myyntipäällikön Juha Kynkäänniemen kautta joko puhelimitse 044 331 5417 tai sähköpostitse osoitteesta juha.kynkaanniemi @vare.fi. Teknisissä kysymyksissä auttaa latauspisteasiantuntija Jussi Puranen puhelimitse 040 765 9757 tai sähköpostitse jussi.puranen@ vare.fi.
Kevätkampanja! Latauspistekartoitus 350 € (31.5.2021 asti)
Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen ja Pohjois-Karjalan Sähkön puitesopimus jatkuu ennallaan. Puitesopimuksen mukaan yhdistyksen jäsentalot saavat jäsenetuna kaikista tuotteista kuukausimaksun veloituksetta. Etu koskee sekä asukas- että kiinteistösähköä.
PKS:n asiakaspalvelu puh. 013 2663 100 ma-to klo 8–18, pe 9–18 asiakaspalvelu@pks.fi
Kiinteistöviesti 1/2021
11
12
Kiinteistöviesti 1/2021
KIRJOITTAJA KATJA HAARMA
Älä eksy isännöintikoulutusten lyhenneviidakkoon
M
onissa taloyhtiöissä ja hallituksissa keskusteluttavat isännöintialan lyhenteet ja niiden merkitys. Osa pohtii ja selvittelee asiaa esimerkiksi isännöinnin kilpailuttamisen yhteydessä. Isännöintiä kilpailutettaessa on tärkeää pitää lähtökohtana oman yhtiön tarpeita myös tulevaisuutta silmällä pitäen, eikä päätöksenteon perusteena koskaan saisi olla pelkkä hinta. Sopivan koulutuksen lisäksi on tärkeää, että isännöitsijällä on asiakaslähtöinen ote ja tahto toimia taloyhtiön parhaaksi niin talouden kun ylläpidonkin osalta. Toimiva yhteistyö ja luottamus hallituksen kanssa luo vankan perustan toiminnalle ja taloyhtiön tulevaisuudelle. Isännöitsijän nimen perästä löytyy usein jokin lyhenne, joista asunto-osakeyhtiöiden kannalta keskeisimpiä hieman avattu.
uran alkuvaiheessa. IAT lyhenne on syntynyt alalla tutkinnon suorittaneiden toimesta, ja monet käyttävät sitä nimensä perässä, vaikka se ei ole virallinen lyhenne. ITS®, eli Isännöitsijän koulutus ja tutkinto on jatkotutkinto ammatissa toimiville isännöitsijöille, jotka syventävät tietojaan ja taitojaan isännöinnin laajassa osaamisvaatimuskentässä. Koulutukseen kuuluu myös kirjallinen opinnäytetyö. Koulutuksen pääsyvaatimuksina on vähintään vuoden päätoiminen isännöintikokemus ja sopivaksi luettava aiempi koulutus. Koulutus kestää puolitoista vuotta ja sitä on nykymuodossa järjestetty vuodesta 2000.
IK on osoitus siitä, että henkilö on käynyt puolitoista vuotta kestävän Asunto-osakeyhtiön isännöintikoulutuksen (IK)™. Tämä koulutus antaa perusvalmiudet normaalien asunto-osakeyhtiöiden isännöintitehtävien hoitamiseen niin hallinnon, talouden kun teknisen ylläpidonkin osalta. Suuri osa tämän koulutuksen käyneistä on suorittanut IAT:n.
AIT®, eli Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto on alan korkein jatkotutkinto ammatti-isännöitsijöille. Koulutukseen osallistuvilla on taustalla vahva osaaminen isännöintialalta ja usein isännöintitoimen ohella esimies- tai johtamisvastuu edustamassaan yrityksessä. Osallistujilta vaaditaan vähintään kaksi vuotta päätoimista isännöintikokemusta tai viisi vuotta vastaavaa kokemusta kiinteistöalalta ja sen lisäksi joko ITS®-tutkinto tai opisto-/ammattikorkeakoulutasoinen alalle soveltuva tutkinto. Koulutus kestää kaksi vuotta.
IAT on lyhenne Isännöinnin ammattitutkinnosta, joka on virallinen ammattitutkinto isännöintitehtävissä toimiville. Tätä tutkintoa lähdetään usein suorittamaan
IEAT on Isännöinnin erikoisammattitutkinto, joka on tarkoitettu kokeneille isännöintialan ammattilaisille. ITS®- tai AIT®-tutkinnon suorittanut, ammatissa aktiivises-
ti toiminut ja ammattitaitoaan ylläpitänyt ammatti-isännöitsijä voi yleensä hakeutua suoraan tutkinnon suorittajaksi ja näyttää osaamisensa vaativissa isännöinnin tehtävissä. Mikäli osaaminen vaatii täydentämistä, niin henkilökohtainen koulutuspolku tutkintoon on mahdollinen. ITS® ja AIT® tutkinnoista valmistuneiden nimet löytyvät osoitteesta https://www.kiinko.fi/ koulutus/osaamisalat-kiinkossa/ isannointi-ja-asuminen. (ITS®tutkinnon osalta vuodesta 2000 alkaen, jolloin tutkinto laajeni alalle tulijoiden tutkinnosta jatkotutkinnoksi). Isännöinnin ammattitutkintoa ja Isännöinnin erikoisammattitutkintoa järjestävät useat oppilaitokset. Muut tässä mainitut koulutukset ja tutkinnot ovat Kiinkon (Kiinteistöalan koulutussäätiö) järjestämiä. ISA on lyhenne auktorisoidusta isännöintitoimistosta ja tunnusta saavat käyttää vain ISA ry:n auktorisoimat isännöintiyritykset. Myös henkilöauktorisoituja isännöitsijöitä on, mutta henkilöautorisointiin ei liity mitään lyhennettä. ISA ei siis ole koulutus. Lisätietoa auktorisoinnin edellytyksistä ja luettelo auktorisoiduista isännöintiyrityksistä löytyy osoitteesta www.isayhdistys.fi. Lisätietoa artikkeliin liittyvistä koulutuksista ja tutkinnoista löytyy osoitteesta www.kiinko.fi.
Kirjoittaja Katja Haarma toimii liiketoiminnanjohtajana Kiinkolla. Kiinko kouluttaa vuosittain 5000 kiinteistöalan ammattilaista.
Kiinteistöviesti 1/2021
13
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
Kuusi vuotta isännöintiopintoja
S
amu Koskinen on suorittanut kolme isännöintitutkintoa, IAT:n, ITS:n ja AIT:n. Niihin meni yhteensä noin kuusi vuotta. - Melkein kuin olisi yliopiston käynyt, hän naurahtaa. Alalle hän päätyi, koska edellisessä työssään olisi joutunut muuttamaan pois Kuopiosta. - Ennen isännöintialalle tuloa en tiennyt isännöinnistä juuri mitään, mutta kuulin, että isännöitsijöistä oli pulaa. Pohjaksi kävin taloushallinnon merkonomin tutkinnon, jonka jälkeen menin IATtutkintoa suorittamaan. 2-vuotisen IAT:n aikana hän pääsi työharjoitteluun Ovenia Isännöintiin, jonne myös työllistyi. Parin Ovenia-vuoden jälkeen Koskinen siirtyi Kuopion Talokeskukselle, jossa on mennyt nyt neljä vuotta. Jo puoli vuotta talossa oltuaan Talokeskus lähetti hänet 2-vuotiseen ITS-tutkintoon, ja siitä valmistuttuaan vielä 2-vuotiseen AIT-tutkintoon. IAT on Isännöitsijän ammatin perustutkinto, ITS on Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ja AIT on Johtavan Ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto. IAT:n järjesti Savon Ammattiopisto, muut Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinko Helsingissä. Kaikki ovat etäkoulutuksia sisältäen jonkin verran lähipäiviä.
Koulutus tuo varmuutta IAT-tutkinto on Koskisen mukaan ammattiin valmistava, mutta se ei vielä tee ammatti-isännöitsijää, joskin koulutuksen suorittanut omaa hyvät perustiedot alalle. - Mielestäni ITS oli tutkintona paras ja antoisin, koska opettamassa olivat alan parhaat juristit ja ta-
14
Kiinteistöviesti 1/2021
louden ja talotekniikan asiantuntijat. Se on vaativa koulutus, eikä sitä läpäise ilman työkokemusta. AIT taas syvensi tietämystä ja pisti pohtimaan alan visaisia kysymyksiä. ITS:n eräissä osioissa käsiteltiin asiakaspalvelua ja omia vahvuuksia ja heikkouksia. - Siinä huomasi, missä pitää skarpata. Isännöitsijän työ on sataprosenttisesti asiakaspalvelutyötä. Koskisesta isännöitsijänä voi pärjätä vahvalla kokemuksella itseoppineenakin, mutta koulutus tuo varmuutta; tietää tekevänsä asioita oikein koko ajan muuttuvalla isännöintialalla, ja jos ei itsellä ole tietoa, niin tietää mistä apua voi saada. Taloyhtiöt vaativat yhä useammin, että isännöitsijällä on oltava ammattitutkinto. Uusien taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tämä vaade on kirjattukin. Varmasti suurin lisähyöty koulutuksista oli vertaistuki; kun tutustui isännöitsijöihin ympäri Suomea, sai vinkkejä, miten asioita voisi hoitaa toisin ja paremmin. Lisäksi huomasi, että isännöitsijät tekevät ihan samaa työtä muuallakin.
jan vaihtamiseen voikin olla, ettei työssään saa kehittyä eikä siitä saa tunnustusta. Koskisesta koko pitkä koulutuspolku kannatti urakoida. - Jos olisin jättänyt IAT:oon, olisin jäänyt paitsi paljoa tietämystä. Taloyhtiöiden on voitava luottaa isännöitsijän ammattitaitoon. Koska itsellä ei ole vielä kymmenien vuosien kokemusta, piti kokemusta kompensoida opiskelemalla alaa.
Isännöitsijän työ on sataprosenttisesti asiakaspalvelutyötä.
Koulutus kompensoi pitkää kokemusta Koskinen arvostaa työnantajan koulutusmyönteisyyttä. Se on satsaus työntekijöihin ja osoitus henkilöstön arvostuksesta, ja samalla yksi yrityksen vetovoimatekijöistä. - Näen, että yksi syy työnanta-
Koulutuksen tarjoajista puutetta Koskinen toivoo, että opetushallitus alkaisi taas kouluttaa isännöitsijöitä, sillä paljon isännöitsijöitä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle – ja onhan kyseessä mittavien asuntovarallisuuksien hoito. Isännöintialalla on meneillään sukupolven vaihdos, ja tulevaisuudessa hyvistä tekijöistä tulee olemaan pula. - Rakennusinsinöörin opintojen yhdeksi erikoistumissuunnaksi pitäisi jälleen saada isännöinti, samoin isännöintilinja ammattiopistoihin tai -korkeakouluihin, Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen lisäksi. Myös Kiinteistöliitto voisi markkinoida isännöitsijän mielenkiintoista työtä ja avata sen sisältöjä, tehdä työtä houkuttelevaksi ja saada nuoria hakeutumaan koulutuksiin.
- Tämän ammatin oppii vasta tekemällä, sanoo Samu Koskinen.
Miksi Talokeskus satsaa koulutukseen? Koulutamme henkilöstöämme, koska haluamme varmistaa heidän osaamisen tasonsa, jotta pysymme mukana isännöintialan kehityksessä, kilpailussa ja muuttuvassa ympäristössä, perustelee toimitusjohtaja Jari Bolodin. - Henkilöstö on suurin voimavaramme. Koulutusten tarkoituksena on tukea henkilöstöä ja vahvistaa koko toimintaa, sillä koko isännöintiala perustuu nimenomaan osaavaan henkilöstöön. Jo lyhyetkin koulutukset parantavat osaamista. Bolodin toivoo, että henkilöstön kouluttaminen vaikuttaa taloyhtiöiden tekemiin valintapäätöksiin. Ammattitaitoinen ja koulutettu isännöitsijä on aina taloyhtiön etu.
K
iinteistösihteeri luo persoonallaan isännöintiyrityksen imagoa, sillä hän on saapuvalle asiakkaalle usein ensimmäinen kontakti yritykseen, usein hän myös vastaa puhelimeen ensimmäisenä. Hilppa Haantion mukaan ystävällinen ja auttavainen asenne ja kyky osata toimia erilaisten ihmisten kanssa on edellytys pärjätä työssä. Hän siirtyi puhelinpalvelutyöstä joensuulaisen JIP Isännöinnin kiinteistösihteeriksi, kokonaan uudelle alalle, pari vuotta sitten. - Enkä ole katunut. Työ on antoisan monipuolista ja sopivan kiireistä, ei ehdi peukaloita pyöritellä. Asiakaskohtaamiset ovat mukavia ja
16
Kiinteistöviesti 1/2021
hoidettavien asioiden kirjo on laaja, aivan toisenlaista kuin puhelinpalvelussa.
Puheluruuhkia ja miljoona muuta asiaa Kiinteistösihteeri ottaa vastaan muutto- ja lähtöilmoituksia, päivittää asukas- ja osakastietoja, huolehtii vedentasauslaskutuksista kuukauden vaihtuessa sekä autopaikkojen varauksista ja laskutuksesta, pitää yllä vastikereskontraa sekä vastaa avainhallinnasta. Hän neuvoo, milloin asukkaan tai osakkaan kannattaa olla yhteydessä talohuoltoon ja etsii vastuunjakotau-
EIS
UO MI
Työ T KIIN
Kiinteistösihteeri palvelun sydän
en ja s te
jä ki
kuva: JIP Isännöinti Oy
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
S TÖV ÄT I IESTI
lukosta vastauksen asiakkaan kysymyksiin. Työpäivät ovat toisinaan ”yhtä rumbaa”, välillä taas hieman hiljaisempia. Kiinteistösihteeri vastaa päivittäin kymmeniin puheluihin ja sähköposteihin. Joskus soittaja saattaa joutua hetken odottamaan linjalla, jos kaikki kiinteistösihteerit ovat samanaikaisesti palvelemassa asiakasta. - Vastaamme kyllä niin pian kuin mahdollista, Haantio vakuuttaa. Erityisesti kuunvaihteen ruuhkissa puhelinvaihteessa pitää olla vastaamassa kolmekin henkilöä, ja aamut kello 9—10 sekä ruokatunnit ovat kiireisiä. Osa asiakkaista haluaa hoitaa asiansa aina henkilö-
kuva: JIP Isännöinti Oy
Kiinteistösihteerin toive
- Mukavat asiakkaat ovat työn suola, sanoo kiinteistösihteeri Hilppa Haantio.
kohtaisesti toimistolla, joskin näin korona-aikaan se onnistuu vain ajanvarauksella.
Osakemerkinnöissä ei saa tulla virheitä Erityisen vastuullista on osakemerkintöjen tekeminen. Osakeluettelon päivittäminen kaupan, lahjan tai perinnön perusteella vaatii oman aikansa, ja kuolinpesien omistusosuuksien selvittämisessä on keskityttävä huolella. Isännöitsijän on tiedettävä huoneiston omistusosuudet, jotta osakeluettelo pysyy ajan tasalla ja yhtiökokouksessa tiedetään, kenellä on oikeus käyttää äänivaltaa. – Mitä hankalamman ja monimutkaisemman saannon on saanut merkattua, sen parempi mieli. On taas oppinut uutta! Työtä on helpottanut, kun asiakkaat voivat tilata asiakirjoja, kuten isännöitsijäntodistuksia ja lainaosuuslaskelmia, verkkosivujen sähköisen tilauskanavan kautta.
Aina kannattaa kysyä kiinteistösihteeriltä JIPillä on käytössä yhteinen sähköinen kalenteri, josta voi tarkistaa, onko isännöitsijä paikalla tai kenties varattuna. Kun isännöitsijät ovat estyneitä vastaamaan puheluihin, ohjautuvat puhelut asiakaspalveluun, josta kiinteistösihteerit välittävät soittopyynnön. Haantio muistuttaa, että myös asiakaspalvelu pystyy auttamaan monissa asioissa, joten aina kannattaa kysyä. Toki esimerkiksi häiriö- ja remonttiasioista vastaa isännöitsijä. - Jos asiakas ilmoittaa meille, ettei ole useista yrityksistä huolimatta saanut isännöitsijää kiinni, me lupaamme ”kovistella” isännöitsijää, naurahtaa hän. Työ on luottamuksellista ja salassapitovelvollisuuden alaista. Asiakkaan henkilöllisyys tarkistetaan tarpeen tullen, ja vain valtakirjalla voi asioida toisen puolesta. Kenenkään yhteystietoja ei ilman henkilön lupaa anneta eteenpäin, vain puheenjohtajan ja hallituksen
Ilmoittakaa asiakaspalveluun mahdollisimman pian huoneistoihin liittyvistä muutoksista, esimerkiksi omistajan tai vuokralaisten vaihtumisesta vesimaksujen henkilölukumuutoksista, autopaikkojen käyttäjistä ja välilaskutuksen tarpeesta.
jäsenten yhteystiedot ovat taloyhtiön asukkaiden saatavilla, jos näin sovitaan.
Asiakkaat työn suola – ikääntyneet huolettavat Asiakaskohtaamiset antavat Haantiolle iloa työhön, mutta huolta herättävät muun muassa muistisairaat vanhukset. Kun samalta henkilöltä tulee viikossa useita hätääntyneitä puheluja, isännöitsijä puuttuu asiaan ja ilmoittaa kotihoidolle ja omaisille tai viime kädessä sosiaaliviranomaisille. Myös kiinteistösihteerit tekevät huoli-ilmoituksia sosiaaliviranomaisille. Ne ovat uusi tapa huolehtia ikääntyneistä. Haantio kokee, että elämänkokemuksesta on työssä hyötyä. - Tykkään puhua ihmisten kanssa enkä pelkää vaikeitakaan asiakastilanteita. Olen tyytyväinen, että löysin uuden kiinnostavan työn vielä viisikymppisenä.
Kiinteistöviesti 1/2021
17
he
el
ko
o
h u h ti
syys
TALOYHTIÖN VUOSIKELLO
lis maa
loka
ma r
tamm i
i lm
€
ras
joulu
h ein
ä
ke s ä
to
u
Taloyhtiön vuosikello – apu sujuvaan arkeen
T
aloyhtiön vuosikello auttaa hallitusta ja isännöitsijää yhtiön toiminnan suunnittelussa sekä tilikauden läpiviennissä. Asiantuntijamme ovat koonneet avoimelle verkkosivullemme kattavan muistilistan, jossa on eriteltynä tehtävät vuoden jokaiselle kuukaudelle. Vuosikello on tarkoitettu ohjeelliseksi malliksi, jota taloyhtiön hallitus voi käyttää pohjana suunnitellessaan omaa toimintavuottaan. Vuosikello tulee käydä säännöllisesti läpi ja tarvittaessa päivittää. Valmis vuosikello on hyvä lähettää myös osakkaille tiedoksi.
Pikaohje yhden yhtiökokouksen taloyhtiöille Alkuvuodesta yhtiökokous • Pidetään yhtiökokous riittävän aikaisin, ettei talousarvion hyväksyminen jää turhan myöhäiseksi. • Yhtiökokoukseen liittyvien asioiden huolelliset valmistelut. • Viimeistellään päätös- ja esitysasiat kuten tilinpäätös, talousarvio ja kunnossapitotarveselvitys. • Kokouskutsujen lähettäminen viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta, mieluiten aikaisemmin.
Ympäri vuoden • Hallituksen kokoukset. • Kiinteistöön liittyvät hankkeet ja korjaukset. • Huollon tärkeät ja toistuvat tehtävät, jos ei ole huoltokirjaa. • Kulutusseuranta (lämpö, vesi, sähkö). • Viestintä osakkaille ja asukkaille. Kerran vuodessa • Nykyisten sopimuksien tarkistaminen ja tarvittaessa niiden kilpailuttaminen. • Kiinteistöliiton jäsenrekisterin päivitys, jotta kaikki taloyhtiön hallintoon kuuluvat saavat käyttöönsä maksuttomat jäsenpalvelut.
Katso kuukausittainen vuosikellon malli www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtionvuosi/vuosikello/
18
Kiinteistöviesti 1/2021
Onko teillä oma #taloyhtiötykkääjä?
K
iinteistöliiton jäsenyhdistysten #taloyhtiötykkääjä-kampanjalla halutaan vuonna 2021 nostaa esiin taloyhtiön arjen sankareita, hyvän mielen tuojia, vastuuhenkilöitä, taloyhtiöasioiden puolesta puhujia ja toimijoita, jotka luovat taloyhtiömaailmaan positiivista asennetta. Kampanjassa on mahdollista muistaa #taloyhtiötykkääjä-tuotteella taloyhtiömaailman hyviä tekijöitä. Ilmianna #taloyhtiötykkääjä verkkosivuillamme. Lähetämme hänelle kampanjalahjan sekä sinun terveisesi postitse. Kampanjaan osallistuminen on maksutonta. Tuotteita on rajallinen määrä, joten ilmoitathan ensisijaisesti vain yhden tykkääjän, jotta mahdollisimman monelle riittää tuotteita. Kampanja jatkuu vuoden loppuun tai niin kauan, kuin kampanjalahjoja riittää. Haluamme kampanjalla nostaa taloyhtiöiden vastuuhenkilöiden ja muiden ahertajien työtä näkyvämmäksi ja luoda myös positiivista sykettä taloyhtiön luottamustehtäviin. Posiverkkosivuillamme, tiivinen kuva luottame palkitsemme hänet mustehtävistä lisää kiinnostusta taloyhmukavalla kampanjalahjalla. tiön hallitustyöhön ja www.kiinteistoliitto.fi/ hälventää pelkoja vastuusta. taloyhtiotykkaaja
kuva: Emilia Verger
Kuka teidän taloyhtiössänne on arjen sankari, taloyhtiöasioiden puolestapuhuja, hyvän mielen levittäjä, sanalla sanoen hyvä tyyppi, hyvällä taloyhtiöasenteella? Etsintä on alkanut!
Ilmianna taloyhtiötykkääjä
Kiinteistöviesti 1/2021
19
kuva: Arto Salmela
KIRJOITTAJA ANNA-LIISA PEKKARINEN
- Jos osaat käyttää sähköpostia, osaat osallistua webinaariinkin, kannustaa Arto Salmela.
Webinaariin on helppo osallistua
K
oronapandemian rajoitusten takia Kiinteistöliitto järjestää koulutusiltoja etänä verkkoyhteydellä, ja kaikki halukkaat voivat osallistua niihin oman tietokoneensa kautta. Kukin webinaari kestää noin tunnin, ja sen jälkeen osallistujat voivat esittää kysymyksiä kirjallisesti keskusteluruudussa tai tietokoneen mikrofonin kautta suullisesti.
20
Kiinteistöviesti 1/2021
Mikkeliläinen Arto Salmela on osallistunut 12:een Kiinteistöliiton järjestämään webinaariin. - Mikäpä sen helpompaa! Voi osallistua kotisohvalta, eikä tarvitse lähteä mihinkään. Osallistumista ei tarvitse arkailla. Jos osaa käyttää sähköpostia, silloin osaa tulla mukaan webinaariinkin, Salmela kannustaa. Näin hän opastaa: Klikkaa
sähköpostiisi tullutta linkkiä ”Liity koulutukseen”. Kiinteistöliitto lähettää linkin henkilöille, jotka ovat ilmoittautuneet osallistuvansa. Linkki avaa ruudullesi Teamsetäkokoussovelluksen, ja olet mukana kuuntelemassa kouluttajaa. Ruksaa ”osallistun anonyyminä”, niin et tarvitse ladata sovellusta koneellesi. Jos et halua näkyä etkä kuulua muille, klikkaa kamera ja
mikrofoni kiinni. Vaikka webinaareihin on osallistunut parhaimmillaan jopa 80 henkilöä, luennoitsija on ehtinyt vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin päinvastoin kuin live-tilaisuuksissa. - Live-tilaisuuksien etu kuitenkin on mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden taloyhtiötoimijoiden kanssa, sanoo Salmela. Webinaareissa hän on saanut oppia muun muassa taloyhtiön hallinnosta, taloudesta, kunnossapitovastuusta, lakiasioista, isännöinnin ostamisesta ja energiataloudesta. - Jouduin pari vuotta sitten yllättäen taloyhtiöni Asunto Oy Riviparkon puheenjohtajaksi. Koulutukset ovat olleet minulle erin-
omaisia, koska piti saada nopeasti ja kiteytetysti tietoa, hän kertoo.
Isännöitsijä opettamaan Etenkään ikääntyneille ei sähköinen viestintä ole tuttua. Siksi Salmelan mukaan tarvittaisiin webinaari myös webinaariin osallistumisesta. Voisiko Kiinteistöliitto laatia isännöitsijöille etäsovellusten käyttöön motivoivan opetuspaketin, jonka ne sitten jalkauttaisivat hallituksille, ja ne eteenpäin asukkaille? hän ehdottaa. Hänestä etäkokoustamisen opettaminen olisi isännöitsijän tehtävä. - Meillä isännöitsijä opasti
hallituksen käyttämään Teamsia, ja sen jälkeen etäkokoukset ovat sujuneet mainiosti. Samaa hän suosittelee muillekin taloyhtiöille. - Samalla isännöitsijä voisi opettaa hallituksen käyttämään taloyhtiösivuja ja taloushallintosovellusta. Meillä hallitus seuraa nyt talouttamme Visma Vivaldista, kiitos isännöitsijän opetuksen. Salmelasta on tärkeää, että sovellukset ovat yksinkertaisia. - Jospa se auttaisi mattimeikäläisiä innostumaan oman taloyhtiönsä ylläpidosta. Ettei aina katsottaisi vain euroa. Kiinteistön arvo nousee, kun sitä ylläpidetään hyvin.
Miten osallistun webinaariin Klikkaa sähköpostiisi tullutta sinistä kirjautumislinkkiä anonyyminä, jolloin et tarvitse ladata tietokoneellesi mitään. Webinaari avautuu suoraan näytölle. Jos et halua näkyä etkä kuulua muille, klikkaa kameran ja mikrofonin kuvaketta: viiva kuvakkeen päällä sulkee ne. Koko webinaarin ajan voit lähettää kirjallisia
kysymyksiä oikealla olevasta keskusteluruudusta (chatista) ja luennon loputtua myös suullisesti avaamalla mikrofonin. Luennoitsija vastaa kysymyksiin. Voit lopettaa webinaarin seuraamisen milloin vain sulkemalla sovelluksen ruksista oikealta ylhäältä.
Kiinteistöviesti 1/2021
21
Oikeustapauksia 22.2.2021 Korkein oikeus, nro 2021:12, dnro
Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siitä, sovelletaanko yhtiön osakkeiden lunastusmenettelyyn yhtiöjärjestyksen lunastusvaatimuksen esittämisen määräaikaa koskevaa määräystä vai onko siihen sovellettava AOYL:n 2 luvun 5 §:n 2 momentin 5 kohdan säännöstä, jonka mukaan lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. Tapauksessa yhtiön yhtiöjärjestyksen 16 §:n lunastuslausekkeen mukaan, jos osake siirtyy yhtiön ulkopuolella olevalle henkilölle, on tämän tai entisen omistajan viipymättä ilmoitettava siirrosta yhtiön hallitukselle, jolla on oikeus lunastaa osake yhtiölle. Jos hallitus ei tahdo käyttää lunastusoikeutta yhtiön hyväksi, on sen viipymättä tarjottava osake yhtiön osakkeenomistajien lunastettavaksi, ja osakkeenomistajien on käytettävä lunastusoikeuttaan neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, jolloin yhtiön hallitus on siitä antanut tiedon kaikille osakkeenomistajille. Yhtiön osakkeet olivat siirtyneet 31.10.2016 päivätyllä kauppakirjalla A:lle. Isännöitsijä oli yhtiön hallituksen nimissä 1.11.2016 päivätyssä osakkeenomistajille lähettämässään kirjeessä ilmoittanut osakkeiden siirtymisestä yhtiön ulkopuolisen tahon omistukseen sekä siitä, että yhtiön osakkeenomistajilla on oikeus yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukaisesti lunastaa kysy-
22
Kiinteistöviesti 1/2021
myksessä olevat osakkeet ja että lunastusaika päättyy 1.12.2016. Yhtiön osakkeenomistaja B on 29.11.2016 ilmoittanut yhtiölle lunastavansa osakkeet. Korkein oikeus toteaa, että asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 §:n 3 momentin säännöksessä on säädetty yhtäältä mahdollisuudesta määrätä yhtiöjärjestyksessä lunastuksen ehdoista toisin kuin 2 momenttiin sisältyvissä olettamasäännöksissä (momentin 1–3 ja 6 kohdat) ja toisaalta määrätä lyhyemmistä määräajoista kuin sanotun momentin muutoin pakottavissa menettelysäännöksissä (momentin 4, 5 ja 7 kohdat) on säädetty. Korkein oikeus katsoi, että 3 momentin säännöstä on perusteltua tulkita sanamuotonsa mukaisesti siten, että yhtiöjärjestyksessä voidaan 2 momentin 5 kohdan osalta määrätä ainoastaan yhtä kuukautta lyhyemmästä lunastusvaatimuksen määräajasta eikä siten määräajan alkamisesta muusta ajankohdasta kuin siirtoilmoituksen tekemisestä hallitukselle. Perusteltua on katsoa myös, että 5 kohdan säännöstä sovelletaan yhtiöjärjestyksen vastaavan määräyksen asemesta kokonaisuudessaan, jos yhtiöjärjestyksen määräys on joltain osin siinä pakottavaksi säädetyn menettelyn vastainen. Tällaista 3 momentin tulkintaa puoltaa erityisesti lain tarkoitus selkeyttää ja yhdenmukaistaa lunastuslausekkeiden käyttöä sekä vakioida lunastusmenettelyä. Ta-
pauksen osalta korkein oikeus katsoi, että yhtiön yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukainen 14 päivän lunastusvaatimuksen esittämisen määräaika on AOYL:n 2 luvun 5 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta siirtoilmoituksesta poiketen määrätty alkamaan siitä ajankohdasta, kun yhtiön hallitus on antanut lunastusoikeudesta tiedon kaikille osakkeenomistajille. Edellä todetun perusteella KKO katsoi, että yhtiöjärjestyksen lunastusvaatimuksen esittämisen määräaikaa koskeva määräys on AOYL:n pakottavan säännöksen vastainen. A:lle siirrettyjen osakkeiden lunastamiseen sovelletaan siten yhtiöjärjestyksen määräyksen sijaan asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 §:n 2 momentin 5 kohdan säännöstä, jonka mukaan lunastusvaatimus on esitettävä yhtiölle kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle. B on esittänyt lunastusvaatimuksensa yhtiölle 29.11.2016, eli kuukauden kuluessa osakkeiden siirtymisestä A:lle 31.10.2016 ja siten myös kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeiden siirtymisestä oli ilmoitettu hallitukselle. Korkein oikeus totesi, että B:n lunastusvaatimus on näin ollen esitetty asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 5 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaisessa määräajassa.
Helsingin hovioikeus 3.12.2020,
tuomion nro 1680 , dnro S 19/1739 (vailla lainvoimaa 8.12.2020) Asiassa oli kysymys siitä, ovatko Asunto Oy T:n asuinhuoneistojen märkätiloissa toteuttamat toimenpiteet kuuluneet yhtiön kunnossapitovastuulle ja onko lattialämmityksen asentaminen ollut perusparannusta. Arvioitavana oli se, ovatko Asunto Oy T:n ylimääräisen yhtiökokouksen 27.9.2016 tekemät päätökset pätemättömiä sen vuoksi, että ne ovat asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia yhtiökokouksen hyväksyessä hallituksen esityksen huoneistokohtaisista laina- ja maksuosuuksista märkätilojen kunnostamista koskevan hankkeen rahoittamiseksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että kylpyhuoneiden seinät ja viemäröinti on ollut tarpeen korjata ja että kysymys on näiltä osin ollut asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulla olevista korjaustoimenpiteistä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen myös siitä, että kylpyhuoneen seinien ja viemäröinnin korjauksessa ei ole ollut kysymys tasonparannuksesta vaan tilojen uusimisesta ajankohdan tavanomaiseen ta-
soon. Hovioikeus totesi lisäksi, että X Oy on myös ollut velvollinen varautumaan sanotun kaltaisiin tavanomaisiin märkätilojen kunnossapitotoimiin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet hankkiessaan. Hovioikeudella ei ollut aihetta tältä osin arvioida kysymystä yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisesta toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt. Lattialämmityksen osalta hovioikeus totesi, että siihen voidaan katsoa liittyvän niin sanottuja mukavuustekijöitä kuten X Oy on tuonut esiin. Toisaalta lattialämmityksellä voidaan katsoa olevan merkitystä myös kylpyhuoneiden kosteuden hallinnan kannalta kuten L:n kertomuksesta on käynyt ilmi. L on tältä osin tuonut esiin, että lattialämmityksen avulla kylpyhuoneen lattian pintarakenteet kuivuvat nopeammin ja että kesällä lattian suhteellinen kosteus pysyy alle 70 prosentissa, jolloin saumaukset säilyvät paremmassa kunnossa eikä mikrobikasvustoa pääse muodostumaan. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että lattialämmitys sinänsä on ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia vastaava
perusparannus. Hovioikeus katsoi, että lattialämmitysten asentamista ei voida pitää X Oy:n kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Ylimääräisen yhtiökokouksen 27.9.2016 tekemä päätös on tältä osin ollut omiaan tuottamaan muille osakkeenomistajille epäoikeutettua etua X Oy:n kustannuksella, minkä vuoksi päätös on asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n vastaisena sanotuilta osin julistettava pätemättömäksi. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus siis katsoi, että Asunto Oy T:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätös 27.9.2016 julistetaan pätemättömiksi siltä osin kuin yhtiökokous on lattialämmityksen asentamisen osalta hylännyt X Oy:n esityksen märkätilojen perusparannushankkeen maksuosuuden muuttamisesta ja hyväksynyt hallituksen esityksen huoneistokohtaisista laina- ja maksuosuuksista hankkeen rahoittamiseksi. Oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus katsoi, että on syytä velvoittaa X Oy korvaamaan Asunto Oy T:n oikeudenkäyntikulut asiassa osittain.
Turun hovioikeus 19.1.2021,
päätös nro 38, dnro S20/1438 (vailla lainvoimaa 20.1.2021) Tapauksessa oli kysymys asuntoosakkeiden haltuunotosta. Asunto-osakeyhtiö oli yhtiökokouksen päätöksellä ottanut huoneiston hallintaansa 24.4.2019. Yhtiön mukaan vastaajille oli toimitettu tiedoksianto yhtiökokouksen päätöksestä. Päätös oli lainvoimainen ja tehty, koska huoneiston omistaja oli laiminlyönyt yhtiövastik-
keen maksamisen. Yhtiön mukaan laiminlyönti oli ollut jatkuvaa eikä yhtiöllä ollut muita keinoja varmistaa vastikkeen maksua. Vastaajat olivat vedonneet yhtiökokouksen päätöksen asialliseen virheeseen siltä osin, että vastikevelat oli hoidettu pois. Tapauksessa käräjäoikeus ei voinut kuitenkaan häätökanteen yhteydessä tutkia yhtiö-
kokouksen päätöksen asiallista oikeellisuutta, koska yhtiökokouksen päätöstä ei ollut moitittu määräajassa. Sosiaalinen suorituseste ei tullut sovellettavaksi asiassa, joka koski häätöä asunto-osakeyhtiölain mukaisen hallintaanottopäätöksen johdosta. Hovioikeus ei myöntänyt asiassa jatkokäsittelylupaa.
Kiinteistöviesti 1/2021
23
Turun hovioikeus 19.2.2021,
nro 125, dnro S 19/1318 vailla lainvoimaa 22.2.2021 Kanteessa tarkoitetun edun perusteettomuuden arvioinnissa kysymys oli siitä, millainen oli vastuunjako vesivahingon korjauskustannuksista. Hovioikeiden ratkaistavana oli se, oliko asuntoosakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuulunut seikka aiheuttanut makuu- ja vaatehuoneessa ilmenneet vahingot, ja oliko yhtiön vastaajien maksusuorituksesta saama etu siten ollut perusteeton. Mikäli näin ei ollut, kysymys on toissijaisesti siitä, olivatko valittajat osakkeenomistajina osittain vastuussa vesivahingon korjauskustannuksista, jolloin kysymys oli myös korjauskustannusten määrästä ja jakoperusteesta osakkeenomistajien ja asunto-osakeyhtiön välillä. Asiassa ei ollut väitetty, että huoneiston vesivahinko olisi aiheutunut valittajina olevien osakkeenomistajien tuottamuksen perusteella. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen johtopäätökseen, että makuuhuoneessa ja vaatehuoneessa v. 2016 havaitun vahingon oli näytetty aiheutuneen jostakin muusta syystä kuin kylpyhuoneen vesieristeen viallisuudesta. Vaikka vahingon varsinainen syy oli jää-
nyt epäselväksi, asunto-osakeyhtiö oli näyttänyt, ettei vesivahinko ollut aiheutunut sen vastuulla olevasta rakenteesta tai muutoinkaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta seikasta. Kun vahingon ei asiassa väitettykään olleen osakkeenomistajien aiheuttama, vastuunjakoon oli sovellettava asunto-osakeyhtiölain pääsääntöä kunnossapitovastuusta ja sen jakautumisesta. Asunto-osakeyhtiö vastasi rakenteiden kunnostamisesta kuivatuksineen, kun taas osakkeenomistajien vastuulla olivat pintamateriaalinen purkamisesta ja ennalleen saattamisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannusvastuun jakautumiseen ei ollut vaikutusta sillä, että asunto-osakeyhtiö oli alun perin ottanut korjaukset huolehtiakseen. Lisäksi merkityksetöntä oli se, että osakkaat olivat ne isännöitsijäntodistukseen merkityn määräisinä maksaneet, kun he samalla olivat ilmoittaneet pitävänsä suoritustaan perusteettomana. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut esitetty yksityiskohtaista selvitystä siitä, missä määrin purku- ja rakennustyöt olivat kohdis-
tuneet yhtäältä yhtiön vastattaviin rakenteisiin ja toisaalta osakkaiden vastattaviin pintoihin. Valittajat eivät olleet kyenneet yksityiskohtaisesti näyttämään, miltä osin vahingosta aiheutuneiden kustannusten jako yhtiön ja osakkeenomistajien välillä oli poikennut asunto-osakeyhtiölain mukaisen kunnossapitovastuun jakautumisesta. He olivat kuitenkin esittäneet uskottavan näytön siitä, ettei jako ollut ollut kunnossapitovastuun mukainen siltä osin kuin heidän maksettavakseen oli jaettu rakenteisiin kohdistuneita purku- ja jätekustannuksia sekä korjaus- ja materiaalikustannuksia. Näyttö toisaalta pintoihin ja toisaalta rakenteisiin kohdistuneiden töiden ja materiaalien jakautumisesta ei ollut vaikeuksitta esitettävissä. Sen vuoksi hovioikeus oli OK 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti arvioinut kustannusten jakautumisen siten, että yhtiön vastattavia olivat sen itse tekemästä jaosta ilmenevien lisäksi puolet purku- ja rakennustöiden sekä materiaalien ja jätekustannusten määristä.
Korkein hallinto-oikeus 18.2.2021, KKO 2021:20
Tapauksessa asunto-osakeyhtiö osti sähköyhtiöltä sähköä kiinteistön käyttöön. Sen lisäksi se tuotti itse aurinkosähkölaitteistollaan sähköä siten, että aurinkosähkö käytettiin asunto-osakeyhtiön yhteisissä tiloissa. Tämän käytön ylittävä aurinkosähkö jaettiin laskennallisesti kiinteistöverkon liityntäpisteen takana oleville käyttöpaikoille eli asunto-osakeyhtiön osakkaille. Ylijäämäsähkön asunto-
24
Kiinteistöviesti 1/2021
osakeyhtiö myi sähköyhtiölle. Ylijäämäsähkö tarkoitti sitä ylijäävää sähkön osuutta, joka asunto-osakeyhtiön aurinkosähkölaitteistolla oli tuotettu ja joka jäi käyttämättä asunto-osakeyhtiön yhteisiin tiloihin tai osakkaiden hallitsemiin huoneistoihin. Ylijäämäsähköä syntyi esimerkiksi sellaisina hyvin aurinkoisina päivinä, joina suuri osa asukkaista oli poissa kotoa.
KHO katsoi, että ennakkoratkaisuhakemuksessa selostetuissa olosuhteissa tapahtuvaa asuntoosakeyhtiön ylijäämäsähkön satunnaista ja vähäistä myyntiä ei ollut kokonaisarvioinnin perusteella pidettävä AVL 1 §:ssä tarkoitettuna liiketoimintana. Asunto-osakeyhtiön ei siten ollut suoritettava ylijäämäsähkön myynnistä arvonlisäveroa.
e l l i n e s s jä
Tiedosta hyvä elämä Itä-Suomessa
Kiito
Meidän vuosi 2020 Jäsenet soi�vat
1037
kertaa neuvontaa (+ 23 %)
23
joissa
3193
sähköistä vastaano�ajaa uu�skirje�ä, (+ 15 %)
17 livetapahtumaa 40 webinaaria 1 suora verkkolähetys
1279 osallistujaa
4
Itä-Suomen Kiinteistovies� -jäsenlehteä
64
Jäseniä yhteensä
uu�a jäsentä (+2,3 %)
2311
214 seuraajaa (+ 35 %)
yhteensä
10 000 lehteä
26
Mediaosumaa (+116 %) Kiinteistöviesti 1/2021
25
Kolumni
Sähkömarkkinatilanne ja -ennuste Viime vuosi oli historian erikoisin Pohjoismaisella sähkömarkkinalla. Ennätyslämmin vuosi koko Pohjois-Euroopan alueella, erittäin runsaat sateet läpi vuoden ja vielä koronaepidemian vaikutus energiaraaka-aineiden hintoihin ovat heilutelleet tukkumarkkinahintaa rajusti vuoden aikana. Valitettavasti Suomen alueella emme päässeet nauttimaan Norjan ja Ruotsin sähkön hinnan laskusta yhtä suuressa määrin, sillä sähkön siirtoon käytettävä kaapelikapasiteetti rajoittaa tuonnin määrää. Toivottavasti saammekin Olkiluoto 3 -voimalan tuotantokäyttöön jo vuoden 2021 aikana, kuten Teollisuuden Voima on arvioinut. 1600 MW tehoisen laitoksen markkinahintaa laskeva vaikutus Suomen hinta-alueella on merkittävä ja tulee näkymään kaikkien kuluttajien kukkarossa tuotannon käynnistyessä. Vuoden 2020 toteutunut Täsmäsähkön kuukausihinta oli tukkumarkkinahintaa kalliimpaa, koska energian hankinta oli tehty tukkumarkkinalla jo parin edellisen vuoden aikana. Arviomme tilanteen normalisoitumisesta koronaa lukuun ottamatta on jo toteu-
26
Kiinteistöviesti 1/2021
tunut ja tehdyt hinnankiinnitykset ovat olleet voitollisia kuluvan vuoden aikana. Väre Salkunhallinta Oy:n sähkösalkunhoitajat tekevät päivittäin työtä tukkumarkkinoiden hintakehityksen arvioimiseksi. Pohjoismaiden vesitilanne on jo normalisoitunut ja koronan vaikutukset talouteen sekä sähkön hintaan heikentyvät rokotusten kattavuuden parantuessa. Pidemmällä aikavälillä onkin tukkumarkkinan hintatasoon odotettavissa selvästi nouseva hintakehitys, sillä uutta siirtokapasiteettia tulee jatkossa lisää Keski-Euroopan suuntaan. Saksan hintataso on huomattavasti kalliimpaa, joten mm. Norjan vienti suuntautuu tulevaisuudessa enenevästi Pohjoismaiden ulkopuolelle. Niinpä tässä tilanteessa katsomme jo pidemmälle horisonttiin ja teemme salkunhoidon asiakkaillemme hankintaa parhaimmillaan useita vuosia eteenpäin tavoitellen laskevaa hintakehitystä. Risto Kinnunen Kirjoittaja toimii salkunhoitajana Väre Salkunhallinta Oy:llä
2021 PUHELINNEUVONTAA
VERKKONEUVONTAA
Tarkemman yhteystiedot ja pal- kiinteistoliitto.fi veluajat lehden takakannessa kiinteistoliitto.fi/ita-suomi
Itä-Suomen Kiinteistöviesti
Jäsenlehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Suomen Kiinteistölehti
Valtakunnallinen lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.
Koulutustilaisuudet
Maksuttomia koulutustilaisuuksia muun muassa lakiasioista, taloudesta, korjausrakentamisesta sekä kiinteistöpalveluiden tilaamisesta.
Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
KIRJALLISIA LAUSUNTOJA kirjalliset lausunnot kiinteistönpidon pulmatilanteissa
Sähköinen uutiskirje
Noin 5 kertaa vuodessa ilmestyvä uutiskirje ajankohtaisista asioista.
Verkkokurssit
• hThJ - hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen • hThJPLuS - hallituksen puheenjohtajana taloyhtiössä • Toiminnantarkastuksen perusteet Katso lisää: kiinkust.fi
Lataa nyt mobiilijäsenkortti. Kannat aina mukanasi jäsennumeroa, tiedon kaikista neuvontapalveluista ja tapahtumista sekä koulutuksista. Mobiilijäsenkorttiin on koottu yhteen sekä valtakunnalliset että paikalliset jäsenedut ja -alennukset. Mobiilijäsenkortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.
Kiinteistöviesti1/2021 4/202027 Kiinteistöviesti
Jäsenneuvonta Puhelimitse ja ajanvarauksella tarjottavat neuvontapalvelut ovat jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenten, isännöitsijöiden ja tilin- sekä toiminnantarkastajien käytössä.
Paikallisneuvonta Kiinteistöliitto Itä-Suomi Toiminnanjohtaja Piia Moilanen p. 017 262 6633 (Pohjois-Savo) p. 010 667 6670 (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)
Valtakunnallinen Kiinteistöliiton puhelinneuvonta
Korjaus- ja tekninen neuvonta ti–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6311
Lakineuvonta ma–to klo 9–15 pe klo 10–15 puh. (09) 1667 6300
Yksilöllistä neuvontaa ajanvarauksella http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta http://ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta
Kaikille avoin lakineuvonta Maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 numerossa 0600 0 1122 Neuvontapalvelun hinta on 1,98 euroa minuutti + paikallisverkkomaksu.
Talous- ja veroneuvonta ma–to klo 9–12 puh. (09) 1667 6369
