Kestääkö kukkaro sähkön hinnannousun

Sähkön hinnan nousu viime syksystä alkaen on aiheuttanut huolta taloyhtiöissäkin, jos sopimus on päättynyt juuri korkean hinnan aikaan.

- Kyllä taloyhtiö huolestuu, jos sen edullinen jopa 3 senttiä kilowattitunnille -sopimus päättyi juuri vuoden vaihteessa, kun uudessa sopimuksessa pelkona on hinnan nousu moninkertaiseksi, toteaa isännöitsijä Tiina Jonninen Savon Isännöintipalvelusta. Yritys isännöi Koillis-Savossa, Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Noin puolet sen isännöimistä taloyhtiöistä on sähkölämmitteisiä rivitaloja, osassa lämmitysmuotona on kaukolämpö tai maalämpö.

Kiinteistöliiton puitesopimuksesta etua

Poikkeuksellisessa hintatilanteessa eniten kysymyksiä isännöitsijä saa taloyhtiöiltä, joissa huoneistosähkön mittaus ja laskutus kulkee isännöitsijän kautta. Taloyhtiö siis valitsee sähköntoimittajan ja sopimustyypin myös huoneistoja koskien, ei asukas itse. Isännöitsijä huolehtii sähkömittareiden lukemisesta säännöllisin väliajoin ja laskuttaa huoneistoa kulutuksen mukaan.

Jonninen alkoi jo alkusyksystä selvittää, mistä saa määräaikaisen sopimuksensa päättäville taloyhtiöille parhaimmat uudet sopimukset. Hän kysyi tarjouksia 4—5 sähköntoimittajalta, vertaili hintoja ja vaihtoehtoja ja esitteli ne yhtiöille.

Jäsentaloyhtiöillä Pohjois- ja Etelä-Savossa on mahdollisuus liittyä yhdistyksien ja energiapal- veluyhtiö Väreen kesken solmittuun sähkön puitesopimukseen, joka mahdollistaa jäsentaloyhtiöille edullisen sähkösopimuksen. Tähän useat taloyhtiöt päätyivätkin. Puitesopimuksessa sähkönhinta muodostuu johdonnaispörssissä etukäteen tehtyjen kiinnitysten perusteella. Hinnan kiinnityksistä vastaa Väreen salkunhoitaja. säästetään lisäämällä vaatetta ja töppöstä

Monien tekisi mieli muuttaa sähkölämmitteisen taloyhtiön lämmitysmuotoa muuksi, mutta se tulee kalliiksi tai ei ole teknisesti järkevää. Siksi moni asukas asennuttaa omalla kustannuksellaan huoneistoonsa lämmityksen tueksi ilmalämpöpumpun, jolloin lämpöpatteria voi säätää pienemmälle, ja kesän kuumuudessa laite viilentää asuntoa mukavasti. Asentamiseen tarvittavien muutostyöilmoituksen käsittely taloyhtiöiden hallituksissa on jo rutiinia, ja lupa myönnetään lähes poikkeuksetta.

Aurinkopaneeleja ei Jonnisen taloyhtiöissä vielä ole, mutta kiinnostusta ne herättävät.

Sähkön hinnannousu on kirvoittanut asukkailta aprikointia, miten he voisivat omalla toiminnallaan säästää sähköä. Heitä on alkanut kiinnostaa, mihin sitä sähköä oikein kuluu.

Jonnisen yllätti, miten positiivisesti asukkaat lähtivät energiansäästötalkoisiin.

- Olen tehnyt tiedotteita säästömahdollisuuksista, esimerkiksi huonelämpötiloja olen ohjeistanut laskemaan Motivan suosituk- sen mukaiseen 20—21 asteeseen. Vaikka moni on tottunut lämpimämpään, on suhtautuminen ollut myönteistä tyyliin ”pannaanpa villasukat jalkaan”. m yönteinen seuraus: lisääntyykö talkootyö?

Taloyhtiöiden valaistusta on muutettu energiapiheiksi ledeiksi, on tarkistettu, että kuivaushuoneiden puhaltimien ajastimet toimivat asianmukaisesti, saunavuoroja on tiivistetty korkeintaan kahteen iltaan viikossa tai sauna on jopa kokonaan poistettu käytöstä joksikin aikaa.

- Ihmiset näyttävät sopeutuvan muutoksiin, vaikka ajat ovat raskaat; ensin korona eristi ihmiset koteihinsa ja sitten mullistui maailmantilanne myös talouden osalta.

Kun kaikki kiinteät kulut nousevat, saako yhtiö toteutettua kiinteistönsä elintärkeät korjaukset?

- Hallitukset miettivät ankarasti säästökohteita. Luulen, että isoja remontteja tehdään edelleen suunnitelmien mukaan, mutta karsitaanko pienemmistä. Voisiko talkootyö nousta jälleen uuteen arvoon? Siitä onkin jo merkkejä – taloyhtiöt ovatkin jo aktivoituneet tekemään pienempiä korjaus- ja huoltotöitä talkoovoimin. - Ne voivatkin tehdä paljon omin voimin kuten maalata, tehdä istutustöitä, nurmenajoa, lehtien haravointia, lumitöitä, luettelee Jonninen. Kun yhtiövastikkeet ovat jo 5 euroa neliölle, ei niitä mielellään nostaisi.