Onko vika aina toisissa, jos yhteistyö alkaa tökkiä?

Me nykymuotoiset ihmiset olemme rotuna eläneet yli 60.000 vuotta. Olemme historian saatossa oppineet pitämään puoliamme, usein hyvinkin verisesti. Ihmisellä on sisäänrakennettuja puolustusmekanismeja uhkia ja vaaroja vastaan. Samat mekanismit aktivoituvat, kun vaalimme ihmiskohtaamisissa jotain itsellemme tärkeää. Samalla pelkäämme – tiedostetusti tai tiedostamattamme – menettävämme jotain arvokasta.

Omissa asumiskohteissani on useasti tullut vastaan tilanteita, joissa mielipiteet ovat keskenään jyrkästikin vastakkain. Kävimme muun muassa keskustelua siitä, vaihdammeko itse ilmanvaihtokoneen suodattimet vai kutsummeko huoltoyhtiön. Takavuosien kiista puolestaan koski tontille haluttua suoja-aitaa. Se rakennettiin.

Työsarkaa isännöitsijällä ja hallituksella on riittänyt. Tämän päivän nopeasti sykkivässä työelämässä ihmisten välisiä kohtaamisia on paljon ja ne ovat hyvin tavoitehakuisia. Ratkaisemattomat ihmissuhdekiistat ovat itse asiassa ihmisen haluttomuutta tai kyvyttömyyttä antaa periksi ja myöntää virheensä. Kuka sitten on aina oikeassa, kysyn?

Tuntea voi vapaasti, käyttäytyminen on aina aikuisen tekemä valinta

Normaalin työelämän käänteissä pärjäämme, kun osaamme kuunnella, kunnioittaa toisia ja olla kohteliaita. Sen lisäksi meidän on hyvä tunnistaa omat luontaiset taipumuksemme erilaisissa ihmissuhdetilanteissa, vaikkapa kokouksissa. Synnynnäisinä pidetyt taipumukset ohjaavat meitä ajattelemaan ja päättelemään meil- le luontaisella, usein aina samalla tavalla. Kun ihminen oppii tunnistamaan oman tapansa, hän voi myös valita, millä tyylillä ja taktiikalla kokouksia ja muita tapaamisia kannattaa johtaa ja niihin osallistua. Tätä kutsutaan myös vuorovaikutustaitojen kehittämiseksi! Seuraavat neljä päätyyppiä perustuvat analyyttisen psykologian isänä pidetyn psykiatri Carl G. Jungin 100 vuotta vanhaan tyyppiteoriaan. Tunnistatko, mitä tyyppiä itse eniten edustat?

1. Tosiasiallinen tyyppi

Tämä tyyppi on teknis-käytännöllinen, yksityiskohtiin paneutuva tyyppi. Hän on hyvin suora ja rehellinen, usein kaunistelematon. Joidenkin mielestä juuri kyseinen tyyppi muistaa vanhat, hoitamattomat asiat ja huomauttaa epäkohdista. Vahvuutena hänellä on kyky kiinnostua pienistä yksityiskohdista. Kehityskohteena hänellä on myötätunnon opettelu ja laajempien kokonaiskuvien tarkastelu.

2. huolehtiva tyyppi

Tämä tyyppi on asiakaspalvelun ammattilainen. Hän on ystävällinen asettaen yhteisen edun omansa edelle. Hän etsii toimivia suhteita ja luo yhteishenkeä. Asiakastyytyväisyys on hänelle kunnia-asia. Vahvuutena kyky luoda positiivista ilmapiiriä. Kehityskohteena hänellä on puolensa pitäminen tilanteessa, jossa vastapuoli ei jousta yhtään, asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin sekä omasta jaksamisesta huolehtiminen.

3. i nspiroiva tyyppi

Tämä tyyppi pyrkii löytämään yhteistyökumppaneistaan positiivisuutta ja yhdistämään erilaisten ihmisten osaamista yhteiseksi hyväksi. Hän toimii parhaiten sitten, kun ilmapiiri on tarpeeksi myönteinen ja ratkaisukeskeinen. Hän on vahvimmillaan tiimien rakentajana ja osaamisten yhdistäjänä. Kehityskohteena hänellä on kiinnostus pureutua enemmän pienempiin teknisiin yksityiskohtiin.

4. Kehittävä tyyppi

Tämä tyyppi muodostaa laajoja kokonaiskuvia ja laatii suunnitelman toteutusta varten. Hänen päättelynsä on loogista ja johdonmukaista. Hänen avullaan strategian laadinta ja toimintojen tehostaminen onnistuu helposti. Hän on vahvimmillaan loogisten syy-yhteyksien hahmottamisessa ja niiden selittämisessä. Kehityskohteena hänellä on toisten ihmisten parempi huomioiminen ja kärsivällisyyden lisääminen.

Yhteistyössä onnistuminen on kiinni ihmisistä, ei asioista

Edellisen jaottelun mukaiset tyypit 1. ja 4. ovat eniten asiakeskeisiä, kuten niin usein on taloyhtiöiden hallintokin. Tyypit 2. ja 3. pyrkivät ymmärtämään oman hyvätahtoisen luonteensa kautta enemmän toisia, eivätkä halua ajautua kiistoihin. Useasti kiinteistöihin liittyvät kysymykset ovat rakenne- tai lakiteknisiä kysymyksiä, jolloin keskustelujen virtakin painottuu puhtaasti asioihin. Haastavissa vuorovaikutustilanteissa on avuksi, jos tunnistaa, miten henkilö käsittelee asioita ja säätää sitten itsensä oikealle aaltopituudelle yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Ihmissuhteissa ei saa olla kysymys voitosta tai tappiosta, vaan yhteisen ongelman parhaasta mahdollisesta ratkaisusta olkoon intressit mitkä tahansa.