4 minute read

Eduskuntavaaliehdokkaat vaalipaneelissa messuilla

Helmikuun lopulla pidetyt Rakenna ja Asu -messut Kuopiossa on iso tapahtuma 140 näyttelyosastollaan. Kiinteistöliitto Itä-Suomi ja Suomen Vuokranantajat ry järjestivät messuille asumisteemaisen vaalipaneelin, jossa eduskuntavaaliehdokkaat kertoivat näkemyksiään. Mukana olivat Sakari Pääkkö Kokoomuksesta, Heikki Miettinen SDP:stä, Outi Peltola Perussuomalaisista, Timo Ripatti Keskustasta ja Marja Berg Vihreistä.

Paneelin juonsi Suomen Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö

Janne Salakka. Ehdokkaat vastasivat seuraaviin kysymyksiin:

Tulisiko kodinomistajia tukea julkisin varoin, jotta tarpeelliset remontit voidaan toteuttaa?

SDP: Kyllä, jos taloyhtiötä on hoidettu muutenkin hyvin, tuki edistää energiatehokkuutta ja mahdollistaa ikäihmisten kotona asumisen.

PerusS: Kaksipiippuinen juttu. Vaikka julkista tukea on, silti omarahoitusosuutta jää. Esimerkiksi muuttotappiopaikkakuntien taloyhtiöitä on vaikea pelastaa. Tarvitaan erityistoimia, etteivät ihmiset jää velkakurjuuteen.

Keskusta: Kyllä, joskin vastuullinen taloyhtiö osaa toimia korjausvelkaa vähentävästi.

Muuttotappiopaikkakuntien kiinteistöjen arvonlaskun pysähdyttämiseksi pitäisi jostain raapia rahaa. Ehdotankin Itä-Suomea erityistukialueeksi.

Kokoomus: Kyllä, mutta tukielementit pitää kohdentaa oikein. Korjausvelan rasite korostuu harvaan asutuilla seuduilla, mutta kaupunkilähiöissäkin voi asuntojen arvo pudota ja lainan saanti olla vaikeaa. Hissiavustuksia pitäisi käyttää enemmän, jotta ikäihmiset voivat asua kotonaan pidempään.

Vihreät: Tukipolitiikassa pitää miettiä valtion varoja. Järkevää talouspolitiikkaa olisi, että ihmiset suoriutuisivat velvoitteistaan itse. Siksi en ehdota suoraa tukea, vaan valtiontakausjärjestelmää pienille paikkakunnille.

Miten edistäisitte asuntojen korjaamista Itä-Suomessa?

SDP: Itä-Suomi voisi olla erityisalue korjausten rahoittamisessa. Jos kiinteistön remonttitarve on liian mittava, pitää uskaltaa nähdä myös purkamismahdollisuus. Purkuavustuksen laajentamista vuokrataloista taloyhtiöihin pitäisi harkita.

PerusS: Asumattomiin seiniin ei kannata investoida. Taloyhtiöitä pitäisi pystyä purkamaan niin, ettei siitä jäisi taloudellista kuormaa asukkaille. Rakentamisen laadusta on huolehdittava, nyt puretaan jopa 80-luvulla rakennettuja kiinteistöjä. Kiinteistöliiton ehdotus asuintalovarauksen ajantasaistamisesta hyödyttää niitä, joilla on mitä säästää. Velkaloukussa olevia se ei auta.

Keskusta: Kolmikantasopimuksella valtio, pankit ja taloyhtiöt, jotka yhdessä lähtisivät ratkaisemaan pulmaa.

Kokoomus: Avustusten kohdentamisessa pitää ajatella kokonaisuutta. Yhteiskunta säästää rahaa, jos se voi mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään, tehostettu hoito maksaa noin 50 000 euroa vuodessa.

Vihreät: Korjausavustus pitäisi kehittää myös asuntojen muutoksiin, jotta ikääntyneiden ei tarvitsisi muuttaa pois kotoaan. Myös maaseudulla on pystyttävä asumaan. Jos korjaukset tulevat liian kalliiksi, fiksumpaa on purkaa ja tehdä tilalle uusi. On ymmärrettävä, että kaikkea ei kannata korjata.

Miten hallituksen tulisi reagoida asumisen hintojen nousuun tulevalla hallituskaudella? Mitä tekisit kiinteistöverolle? Tulisiko sen alaraja poistaa?

SDP: Kannatan pienydinvoimalavaihtoehdon huolellista tutkimista energiantuotantomuotona, se voisi pienentää asumisen kustannuksia.

PerusS: On huomioitava kiinteistön kunto ja arvo, ettei kiinteistöverosta tule kohtuuton. Kiinteistöverotus ei saisi ainakaan kiristyä ulkopuolelta tulevien paineiden vuoksi.

Keskusta: Kaikki kulminoituu energian hintaan, siksi sen omavaraisuudesta ja hinnan ennustettavuudesta on pidettävä kiinni, se on ainoa keino tulevaisuuden haasteisiin. Kolmikantayhteistyötä korostan: Pankkien, valtion ja taloyhtiöiden, joiden ilmastoa palvelevaa ja tuloksia tuottavaa työtä palkittaisiin avustuksin ja verotuksellisesti.

Kokoomus: On ajateltava pitkäjänteisesti, yli vaalikausien tässäkin. Energiaremonttiasiaan/-huoltoon tarvitaan meillä täysuudistus. Remonttinsa tehneisiin ei sähkönhinnan korotus koske yhtä paljon.

Vihreät: Pitää toimia ennakoivasti, esimerkiksi silloin kun mietitään energiansäästön keinoja. Valtio voisi tehdä Kuopioon kokeiluna yhden pienydinvoimalan.

Kukaan ehdokkaista ei kannattanut kiinteistöveron alarajan poistamista.

Ovatko sähköhinnan tukemista koskevat toimet olleet oikeita?

Kaikki olivat samaa mieltä, että tukien jako ei onnistunut. Avustuksia saivat ne, jotka eivät tarvitse, mutta tarvitsevat jäivät ilman. Olisiko avustuksen jakaminen Kelan kautta ollut fiksumpaa esimerkiksi toimeentulotukena, he aprikoivat.

Miten tukisit taloyhtiöissä tehtävää ilmastotyötä?

SDP: Puurakentamista kannattaa lisätä, samoin kuin uudisrakentamisen uusia innovaatioita, kuten aurinkopaneeliseinien rakentamista.

PerusS: Pohjoisessa rakentaminen on kallista sääolojen vuoksi.

Ei pidä tehdä äkkipäätöksiä, vaan käyttää entiset rakennukset ensin loppuun ja sitten uudistaa vaiheittain. Sähköntuotossa on tähdättävä ydinvoiman käyttöön ja käyttövarmaan tuuli- ja aurinkovoimaan.

Keskusta: Taloyhtiöissä kannattaa tehdä energian- ja samalla kustannusten säästöön tähtääviä remontteja.

Kokoomus: Ilmaston hyvinvointiin tähtäävien tukien samoin kuin hissiavustustenkin pitää hyödyttää kokonaisuutena yhteiskuntaa. Pienetkin toimet säästävät energiaa.

Vihreät: Suomalaisten sähkönkäyttö on ansiokkaasti jo vähentynyt 8 prosenttia. Puurakentamista pitäisi olla enemmän, sillä puu sitoo hiilen vuosikymmeniksi, metsänomistajat ja puuteollisuus hyötyisivät tästä, kuten koko yhteiskunta.

Miten ikääntyvä väestö tulisi huomioida asumisessa ja rakentamisessa?

SDP: Yhteisöllistä, eri sukupolvet yhteen saattavia asumismuotoja tarvittaisiin, jotta läheisten olisi helpompi huolehtia iäkkäistään. Ei hoitovastuulla mutta yhteisöllisyyttä lisäten.

PerusS: Vanhusväestön palvelutarve on tullut yllätyksenä yhteiskunnalle. Kotitalousvähennystä pitäisi suurentaa ja kohdentaa ikäihmisten asumisolosuhteiden ja palvelutarpeen parantamiseen.

Keskusta: Meidän tulisi ottaa ikäihmisten huolehtimisessa oppia etelä-Euroopasta. Ikäihmisiä tulee kunnioittaa, ei pitää kulueränä, ja asumisratkaisujen mahdollistaa kotona asuminen.

Kokoomus: Esteettömyydellä tuetaan kotona asumista ja samalla estetään asuntomarkkinan segregoitumista.

Vihreät: Jokaisen pitää saada asua kotonaan. Siksi asuntojen muutostöitä pitää tukea. Erityisesti palvelu- ja yhteisöllistä asumista pitää tukea ja olla tarjolla siihen soveltuvia tontteja. Tulisi olla myös rinnakkaisasumisen mahdollisuuksia, jossa omaiset voivat asua lähellä vanhuksiaan ja huolehtia heistä. Vanhuksillekin tulisi olla päivähoitoa, ei vain lapsille.

Mikä on mielestäsi keskeisin asumiseen liittyvä haaste tällä hetkellä? Mitä tekisit asialle?

SDP: Purkuavustuksia tulisi saada sinne, missä on käyttämätöntä turhaa rakennuskantaa, jotta tilalle saataisiin uusia asuntoja.

PerusS: Ennakoimattomuus on pulmana, koska maailmantilanne muuttuu hetkessä. Verotukselliset muutokset pitäisi tietää etukäteen paremmin. Rakennusten käyttöikää tulisi pidentää, rakentaa hyvin ja kestävästi.

Keskusta: Energianhinnan kokonaispaketti olisi ratkaisu moneen asumiskysymykseen.

Kokoomus: Eriytymiskehitys. Keskustoihin rakennetaan kalliita asuntoja, mutta parin kilometrin päässä olevien lähiöiden neliöhinnasta voi ottaa nollan pois perästä. Lähiöistä huolehtiminen vaatii tekemistä. Purkaminen ei ole aina ratkaisu, purammeko jo liikaakin? Vanhan säilyttäminen voi olla myös kulttuuriteko.

Vihreät: Ilmastonmuutos on koko yhteiskunnan suurin haaste. Luontokato ja kuivuus voivat aiheuttaa kansainvaelluksia, siinä vaiheessa meidän maaseutumme voi täyttyä. Tyhjät asuntomme voivat olla joskus valtti, myös sodan alta pakeneville.

Kristilliset: Asumistuki vääristää asuntomarkkinaa

Kristillisdemokraattien Sari essayah piti asumisen keskeisenä haasteena asumisen kalleutta ja segregaatiota. Kasvukeskuksissa asunnot ovat kalliita, mutta haja-asutusalueilla hinnat ovat romahtaneet. Hänestä kohtuuhintaista asuntotuotantoa pitäisi lisätä ja uudistaa asumistukea rakenteellisesti. nyt tuki pitää yllä korkeaa vuokratasoa ja vääristää asuntotuotantoa.

Kiinteistöverosta Essayah toteaa, että sitä ei kukaan voi kiertää. Se on kunnille merkittävä tulonlähde ja kilpailutekijä. uutena kiinteistöveron epätoivottuna muotona Essayah pitää rakennus- ja peltomaan maankäyttömaksua.

Hän kannattaa yhteisöllisen asumisen ja tilojen kehittämistä, yhteisten tilojen lisäämistä päivätoimintaan ja esteettömyys- ja hissien korjausavustuksia.

Ympäristöarvoista Essayah nostaa esiin lämmitysmuotojen merkityksen. Esimerkiksi maalämpö ilmastoa säästävänä energiamuotona saa kannatusta, samoin aurinkopaneelit. KD kannattaa pienydinvoimaa.

Liiken yt: Kiinteistöverosta pitäisi luopua

Liikenytin Pertti nylund pitää suurimpana asumisen haasteena asumisen kustannuksia. Korkotaso on nousussa mutta onneksi sähkönhinta maltillistui. Hänestä perusinfra; vesi, jätehuolto ja sähkö, tulisi olla hinnallisesti valtion säädeltävissä, mutta kuntien perimää kiinteistöveroa hän pitää isona rasitteena asumiselle. Asumisen moninkertaisesta verottamisesta pitäisi luopua, maksathan jo asuntoa ostaessasikin varainsiirtoveroa. Ja onko kiinteistöverolla kuntataloudessa suurtakaan merkitystä? Ilmastoasioihin hänestä pitäisi paneutua sitten, kun talous on ensin saatu kuntoon. Korjausavustuksia nylundin mielestä tulisi suitsia, mutta ikääntyneiden kotona asuminen niillä voidaan varmistaa. Yksityisomistuksen tulisi olla kannattavaa, jotta koko Suomi pysyy asuttuna. Haja-asutusalueiden kiinteistökorjausten tuen ehtona tulisi olla pysyminen alueen asukkaana. Jos perhe muuttaa haja-asutusalueelle, asunnonostoa voisi tukea valtion toimesta aluepolitiikan nimissä. Asunnot pitäisi suunnitella muunneltaviksi, koska perhekoot ja tarpeet muuttuvat.

This article is from: