Kiinteistöverotus taloyhtiöiden uhkana, mitä on meneillään?

Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan tuli kaksi kiinteistöverokirjausta. Näistä toinen vietiin maaliin jo vuoden 2024 talousarviossa. Maapohjan kiinteistöveroprosenttien alarajaa korotettiin 0,93:sta 1,30 prosenttiin. Samalla yleisestä kiinteistöveroprosentista erotettiin yleinen maapohjan prosentti.

Toinen kirjaus oli kiinteistöjen arvostusperiaatteiden uudistus, josta arkikielessä käytetään nimeä ”kiinteistöverouudistus”. Tähän on tarkoitus palata keväällä 2024. Valtiovarainministeriöltä odotetaan luonnosta alkuvuonna. Eduskuntaan asia vietäisiin huhti-toukokuussa. Voimaan uudistus tulisi ministeriön mukaan vuonna 2026.

Maapohjan veroprosentit nousivat miltei 250 kunnassa vuonna 2024

Eduskunta sinetöi hallituksen maapohjan kiinteistöveron korotuksen ennen joulua. Muutosten seurauksena kiinteistöveroa kannetaan runsaat 100 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kiinteistöveron tuottoarvio nousseekin jo lähelle 2,4 miljardia euroa vuonna 2024. Yleisen maapohjan prosentti nousi 248 kunnassa, ja kahdessa kunnassa prosentti laski.

Kiinteistövero kannetaan kiinteistöjen omistajilta. Osa verosta määräytyy rakennuksen, osa maapohjan perusteella. Alarajan korotus kasvattaa kiinteistöverorasitusta isossa osassa taloyhtiöitä vuonna 2024, mutta kasvun suhteellinen suuruus vaihtelee paljon tapauksesta toiseen. Suurimmat korotukset osuvat kalleimpien maapohjan arvojen alueille kunnissa, jossa kiinteistöveroprosentti nousi maksimimäärän vuodelle 2024.

Pohjois-Pohjanmaalla maapohjan veroprosentit nousivat, kuten myös Kemissä ja Torniossa

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa vain neljässä kunnassa (Haapajärvi, Ii, Pyhäjärvi, Ylivieska) maapohjan veroprosentti ei noussut vuodelle 2024. Keskimääräinen veroprosentti nousi 1,14 prosentista 1,30 prosenttiin. Torniossa nousu oli hieman tätä suurempi, mutta Kemissä nousua ei juuri tullut, sillä lähtötaso oli jo 1,24 prosenttia.

Arvostusuudistusta sorvataan jälleen

Kiinteistöveron uudistusta on ajettu pitkään. Välillä hankkeet ovat edenneet esitysluonnosten tasolle. Niin syksyllä 2018 Sipilän hallituksen kuin syksyllä 2022 Marinin hallituksen päätöksellä hankkeet laitettiin jäihin. Verovelvollisten lisäksi veronsaajat ovat olleet kriittisiä.

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa luvataan toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistus, jolla korjattaisiin kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymisen toisistaan. Uudistuksen sanotaan toteutettavan pitkillä siirtymäajoilla. Ja kiinteistöveron muutokset olivat kohtuullisia kiinteistön omistajille.

Kiinteistöverovelvollisen kannalta on vähemmän merkitystä sillä, mistä kiinteistövero muodostuu kuin sillä, mikä kiinteistöveron suuruus on. Hallitusohjelmateksteissä on perinteisesti kerrottu kiinteistöverouudistuksen olevan tuottoneutraali: joillain vero pysyisi entisellään, joillain verotus kevenisi ja joillain verotus kiristyisi, ja kuntien verotuotot pysyisivät ennallaan. Jos nykyisen hallituksen ajatuksena on se, että maapohjan veroprosenttien korotuksen jälkeen toteutetaan tuottoneutraali uudistus, valtaosaltaan kiinteistöverorasitus kasvaisi selvästi vuoteen 2023 verrattuna.

Aiempien uudistusluonnosten perusteella maapohjan kiinteistöveron osuus kasvaisi. Mitä arvokkaampaa maa on sitä enemmän verotusarvoa.

Käytännössä kasvavien kaupunkien keskusta-alueet ja muuten arvokkaat alueet maksaisivat nykyiseen verrattuna enemmän, ja päinvastoin. Rakennuksen osuus ehkä pienenisi, mutta rakennuksista kerätyn osuuden jakautuminen kiinteistötyypin perusteella jäisi nähtäväksi. Kysymysmerkkejä on paljon. Yksittäisten verovelvollisten muutokset voisivat olla isoja. Lopulta ratkaisevaa on tulevaisuudessakin se, mille tasolle kunnat veroprosenttinsa asettavat.

Myös rakennuksen kiinteistöverorasitus kasvaa hivenen vuonna 2024

Valtiovarainministeriö toteutti joulukuussa asetuspäätöksen, jonka mukaan rakennuksen kiinteistöveron verotusarvot nousivat 2,1 prosenttia vuodelle 2024, rakennuskustannusindeksin nousun takia. Mikäli kunnan kiinteistöveroprosentti pysyi ennallaan, rakennuksen kiinteistövero kasvaa kauttaaltaan noin kaksi prosenttia.

Teksti: Jukka Kero, pääekonomisti, Suomen Kiinteistöliitto ry

Kuva: Kiinteistöliitto | Keksi