Kiinteistoliitto Pohjois-Suomen Jäsenlehti 2/2022

VALITSE YHTEISTYÖKUMPPANIKSI LUOTETTAVA JA TEHOKAS ALANSA ASIANTUNTIJA

Meranti tarjoaa monipuolisia siivouspalveluita 30 vuoden kokemuksella. Meiltä saat sujuvat, laadukkaat ja kustannustehokkaat puhtauspalvelut. Meranti hyödyntää toiminnassaan laatuprofiileita, jotka pohjautuvat Insta800 standardiin. Laatuprofiilien avulla varmistetaan, että siivous tapahtuu oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tiedätkö mistä maksat? Laatuprofiilit parantavat asiakkaan ja puhtauspal velun tuottajan yhteistyötä sekä selkeyttävät hinnoittelua. Laatuprofiileissa laatutaso määritellään jokaiselle pintaryhmälle ja ja tilatyypille yhdessä asiakkaan kanssa. Määrittely mahdollistaa siivouksen laadun seurannan sekä silmämääräisesti että mittauslaitteiston avulla. Mikä tärkeintä, näin asiakas saa selkeän kuvan siitä, mitä palvelu pitää sisällään ja mistä hän maksaa.

Ota meihin yhteyttä ja kerromme mielellämme lisää! Meidän kanssamme yhteistyön aloittaminen on helppoa ja nopeaa.

Aurinko ja lämpötilan vaihtelut kuluttavat ajan saa tossa rakennusten saumauksia. Viimein saumaus massa antaa periksi ja se repeää keskeltä tai irtoaa elementin reunasta. Tämän jälkeen sadevesi ja kos teus pääsee rakenteisiin. Jatkuva kosteuden pääsy seinärakenteisiin aiheuttaa homevaurioita ja betonin karbonatisoitumista.

Saumaset toteuttaa elementtien uusintasaumauksia kaikkiin rakennuskohteisiin. Korjausprosessin aika na tarkistamme elementtien kunnon, niiden väliset villoitukset ja teemme tarvittaessa lisävilloituksen. Oikeaoppinen betonirakenteiden korjaaminen on myös oleellinen osa saumaustyötä.

Ammattitaidolla uusitut ja käsityönä viimeistellyt saumat pidentävät rakennuksen elinkaarta ja parantavat energiataloutta –eli nostavat rakennuksen arvoa.

Julkaisija

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliitto Meri-Lappi Kirkkokatu 53 90100 OULU

Puh. 040 485 4311 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Kustantaja PSKY Palvelu Oy Kirkkokatu 53 90100 Oulu

Päätoimittaja Johanna Laitala 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

LÄHETÄ MEILLE JUTTUVINKKI!

Toimitussihteeri Merja Kokko 040 485 4311 merja.kokko@ kiinteistoliitto.fi

Taitto, ilmoitusaineistot PunaMusta Oy

Taitto: Studio Matjas Puh. 0400 193257

Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen-Naaralainen Puh. 041 501 9902

Painopaikka PunaMusta Oy

Osoitelähde Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsen- ja sidosryhmärekisteri Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenrekisteri

Jakelu Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät sekä sidosryhmät Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja isännöitsijät

Osoitteenmuutokset Puh. 040 485 4311 pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

ISSN 2323-6485 (painettu) ISSN 2323-6493 (verkkojulkaisu)

Ilmestymisviikot 7,21,38,50 Aineistoviikot 4,18,35,47

Mauri Niemelä "

Kirkkokadulla ja keskustassa  on pitkäaikaisimpia isännöintiasiakkaitani. Kävelykadun laajennuksessa isännöimämme kiinteistöt olivat merkittävässä roolissa"

Hallitus bloggaa 5 Yhdistyksen vuosikokouksen ja järjestäytymiskokouksen päätöksiä 6 Osakkaille enemmän hyötyä aurinkosähköinvestoinnista 8 Uusi jätelaki – Mitä se tarkoittaa taloyhtiöille? 10

Suomessa riittää energiaa 12 Taloyhtiöiden pihat kesäkuntoon 16 Operaattorin tukiasema taloyhtiössä 18 Koulutuksen puolustaja 20 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallitukseen uusia jäseniä 22 Kiinteistöliitto Meri-Lapin varsinainen kokous 25.4. 24 Kiinteistöliitto Meri-Lapin hallitukseen uusia jäseniä 25 Majoitustoiminta taloyhtiössä 26 Järjestösihteerin terveiset 28 Trampoliini taloyhtiöön, harkitse tarkasti, kannattaako 30 Palveluhakemisto, kannatusjäsenet 31 Jäsenpalvelut 32

KANSIKUVAT: JOHANNA LAITALA

Pääkirjoitus

Eikö tuo ihminen muusta osaa jauhaa kuin tuosta, tuumaa teistä aika moni. Eikö näin? Osui ja upposi.

Suunnitelmallinen kiinteis tönpito ei kuulosta ollenkaan niin mielenkiintoiselta kuin viime aikoina taloyhtiökeskusteluiden osalta valta kunnallisessa mediassa olleet parve kegrillaus ja alastomana auringonpal vonta parvekkeella. Tärkeitä asioita toki nekin ja herättävät monenlaisia tunteita taloyhtiöissä.

Onko kiinteistönpito sinulle rahaa syö vä kummajainen vai kenties avain viih tyisään, turvalliseen ja toimivampaan taloyhtiöön ja arvonsa säilyttävään asuntoon?

Mitä se kiinteistönpito sitten tarkoittaa? Kiinteistönpito on kiinteistöstä eli talo yhtiön rakennuksesta ja sen hyödyntä misestä vastaamista. Koko elinkaaren aikainen kiinteistönpito pitää sisällään toimet tontin hankinnasta, rakentami sesta, hallinnosta ja ylläpidosta raken nuksen purkamiseen saakka. Kuulos taako kohtalaisen hankalalta?

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen taloyh tiövaliokunta on vuoden verran pohti nut suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä ja tärkeyttä taloyhtiössä. Tehtävänä meillä oli miettiä keinoja, mi ten taloyhtiöt saataisiin ymmärtämään suunnitelmallisuuden merkitys kiin teistönpidossa. Päädyimme jälleen sii hen, että taloyhtiöllä tulee olla strategia,

se helpottaa päätöksentekoa. Se auttaa myös ostajaa päättämään, haluaako os taa kodin tai sijoittaa muuten rahansa juuri teidän taloyhtiöönne.

Meillä on melkoisen mainio kattaus asiaa aiheesta ”Taloyhtiön osakas – oletko kiin nostunut omaisuutesi arvon säilymisestä” 7.6. Oulun pääkirjastossa. Tapahtumas sa on alustuksia sekä paneelikeskustelu ja se on avoin ja maksuton kaikille. Kahvia kin on ilman muuta tarjolla.

Jäsenlehti ilmestyy seuraavan kerran syyskuussa, mutta viestimme uutiskir jein myös kesällä.

Koivuntuoksua ja rentoa meininkiä kaikkien kesään!

UUSI HALLITUS

–PEREHDY TALOYHTIÖN SOPIMUKSIIN

Kevät on yhtiökokousten aikaa. Näissä kokouksissa valitaan talo yhtiölle hallitus tulevalle kaudel le 2022–2023, eli seuraavaan yhtiökoko ukseen saakka.

Vastavalitun uuden hallituksen jäsen ten on syytä selvittää, mitä sopimuksia taloyhtiöllä on ja mikä on niiden sisältö.

Tärkein sopimus lienee isännöinti, eli hallinto. Tässä sopimuksessa määritel lään isännöitsijälle kuuluvat tehtävät, mitkä sisältyvät perushintaan ja mit kä ovat erillislaskutettavia. Isännöin tisopimus voidaan ottaa keskusteluun mahdollisesti pidettävässä ”kehitys keskustelussa”, jossa selvennetään si

sältöä ja sen jalkauttamista käytäntöön. Uuden hallitusjäsenen on syytä käydä sopimus läpi huolella ja kokeneemmil lekin kertaaminen ei ole pahasta.

Myös muita sopimuksia löytyy ja ne on otettava haltuun, jotta tiedetään, mitä palveluja olemme tilanneet ja mistä maksetaan.

Kiinteistöhuoltosopimus sisältää ku vauksen heille kuuluvista tehtävistä. Tähän on syytä huomioida myös tar vittavat lisäykset, kuten esimerkiksi kat tolumien tarkkailu ja tarvittaessa pudot taminen. Muitakin erillisiä töitä voi olla useitakin. On tärkeää olla perillä näistä ja näiden kuluista.

Näiden lisäksi löytyy vakuutus, sähkö, jätehuolto, hissi, kaapeli-TV, laajakais ta, lämmönjakolaitteiston ohjaus, nos to-ovet, pumppaamoiden vuosihuol tosopimus jne. Tähän listaan voidaan lisätä vielä useitakin sopimuksia yhtiön tarpeen mukaan.

Sopimukset liitteineen löytyy useimmi ten isännöintipalvelun tarjoamasta säh köisestä palvelusta. Kirjautumalla ja re kisteröitymällä käyttäjäksi hallituksen jäsenenä, saa laajat käyttöoikeudet. Asia kirjat osiosta löytyy kaikki sopimukset.

Toki nämä sopimukset pitää saada myös kirjallisena, jos on tarpeen. Sähköisten sopimusten etuna on se, että voit ladata ne omalle koneellesi tarkastelua varten ja mahdollisesti tehdä muistiinpanoja muutosten tekoa varten.

Hyvin hallussa olevat sopimukset ta kaavat hallitustyöskentelyn joustavuu den ja hyvän hallinnon toteutumisen. Tämän vuoksi ne kannattaa ottaa heti hallituskauden alussa hyvin haltuun.

Hyvää hallitustyöskentelyä ja muka vaa keväänjatkoa sinulle hallituksen jäsen.•

Pertti Jussila, Kiinteistöliitto-Pohjois-Suomi hallituksen puheenjohtaja

KUVA:VESA JOENSUU

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen vuosikokous pidettiin 15.3.2022.

Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntöjen 10 § mää räämät asiat.

Kokoukseen osallistui 16 jäsenyhteisön edustajaa, jotka edustivat yhteensä 44 jäsentä.

Kokouksessa esitettiin vuosikertomus, tilinpäätös ja tilin tarkastuskertomus vuodelta 2021. Kokous vahvisti tilin päätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenil le ja toiminnanjohtajalle.

Kokous päätti vuoden 2022 talousarviosta ja toiminta suunnitelmasta. Jäsenmaksut vahvistettiin vuodelle 2023. Liittymisvuosi on uusille, ensimmäistä kertaa jäseniksi liittyville, maksuton.

Hallituksen jäsenten määräksi päätettiin 12. Erovuorois ten tilalle valittiin Ari Salmela, Jouni Kostama, Jouko Väänänen, Jukka Rainto ja Satu Eskola. Tilintarkastajaksi valittiin KHT Olavi Virtanen ja varatilintarkastajaksi HT Soili Raive-Annanolli.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Kalle Pyrhönen. Kaik ki päätökset tehtiin yksimielisesti. Hallituksen kokoonpanon löydät takakannesta, palvelu esitteestämme.

YHDISTYKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 23.3.2022. Yh distyksen puheenjohtajaksi valittiin Pertti Jussila, ensim mäiseksi varapuheenjohtajaksi Jouko Väänänen ja toisek si varapuheenjohtajaksi Hannu Suomalainen. Työvaliokuntaan valittiin puheenjohtajiston lisäksi Kalle Pyrhönen ja Johanna Laitala. Hallitus asetti Isännöintivaliokunnan ja sen puheenjohta jaksi nimettiin Pasi Orava. Valiokunnan tarkoituksena on verkostoituminen sekä vuoropuhelu yhdistyksen toimin ta-alueen isännöitsijöiden kanssa asunto- ja kiinteistöosa keyhtiöihin liittyvissä ajankohtaisissa kysymyksissä. Va liokunta ei käsittele isännöintiyrityksien liiketoimintaan eikä isännöitsijöiden elinkeinopoliittiseen edunvalvon taan liittyviä asioita. pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi/ yhdistys/isannointivaliokunta Puheenjohtajaklubin puheenjohtajiksi valittiin Hannu Suomalainen (Oulu), Virpi Väisänen (Kajaani), Pertti Jus sila (Raahe) ja Ari Salmela (Ylivieska).

Riittääkö virta?

Riittääkö virta?

Latausinfran rakentaminen taloyhtiöihin on kuumentamassa niiden asennusmarkkinat. Meiltä saatte riippumatonta selvitysapua latausinfrahankkeen eri vaiheisiin. Ensimmäinen hankeaskel teilläkin on sähköverkkonne virtakapasiteetin kartoitus ja urakan reilu kilpailuttaminen.

Nyt on aika kartoittaa taloyhtiösi valmiudet sähköautojen latauspisteiden asentamiseen. Riippumatonta selvitysapua hankekartoitukseen ja ohjeita tarvittaviin toimenpiteisiin löytyy osoitteesta www.lataussähkö.fi. Sieltä voit ladata ilmaiset ohjeet lataushankkeenne toteuttamisen tueksi.

Voimme tulla myös kertomaan sähköautojen latauksen hankekuvioita hallitukselle tai yhtiökokoukseenne joko etänä tai paikan päälle.

Lataa ilmainen toimintaohje www.lataussähkö.fi sivuiltamme ja pane toimeksi. Voimme kertoa etäyhteydellä lataushankkeista taloyhtiönne hallitukselle ja yhtiökokouksessa.

www.latausähkö.fi | info@lataussahko.fi | 0400 861

www.latausähkö.fi | info@lataussahko.fi | 0400 861 978

Sähköntoimitusten selvitykses tä ja mittauksesta annetun val tioneuvoston asetuksen muutos astui voimaan 1.1.2021 mahdollistaen hyvityslaskentamenettelyn. Hyvitys laskenta sisällytään osaksi sähkön da tahubia vuodesta 2023 lähtien. Ennen vuotta 2023 sähkön jakeluverkkoyhti öillä on mahdollisuus tarjota palvelua omien järjestelmiensä avulla. Toisin sa noen ennen vuotta 2023 hyvityslasken ta ei ole välttämättä saatavilla jokaisel la paikkakunnalla.

Hyvityslaskennassa hyödynne tään nykyisiä jakeluverkkoyhtiön säh kömittareita ja jokainen kotitalous os taa nykykäytännön mukaisesti omalla sähkösopimuksellaan huoneistonsa sähkön. Kyseessä on laskennallinen menettely, eikä sähkönmittaukseen tarvitse tehdä muutoksia. Hyvityslas kenta tapahtuu sähkömarkkinan mit tausjakson mukaisesti, eli tällä hetkellä tuotanto ja kulutus tarkastellaan tun neittain.

täntöä, mutta asiaa voitaneen lähes tyä esimerkiksi vastikeperusteiden tai osakkeiden määrän avulla.

Jako-osuutta vastaava laskennalli nen osuus ylijäämätuotannosta huomi oidaan automaattisesti pienentämään huoneiston sähkölaskua. Hyvityslas kentapalvelu on aina huoneistokohtai nen, eli käyttöpaikkakohtainen riippu matta siitä, asuuko asunnossa osakas vai vuokralainen.

Aurinkosähkön kannattavuus para nee, jos tuotettua sähköä voidaan hyö dyntää niin taloyhtiön kuin huoneisto jenkin sähkönkulutuksen kattamiseen. Aiemmin tämä on ollut mahdollis ta sähkön takamittaroinnilla, joka on jäykkä ratkaisu olemassa oleville talo yhtiöille.

Hyvityslaskentamallissa taloyh tiön tuottamaa aurinkosähköä käy tetään ensin kattamaan taloyhtiön sähkön kulutusta. Jos tuotanto on suu rempaa kuin kiinteistösähkön kulutus, jaetaan jäljellä olevaa tuotantoa katta maan huoneistojen sähkönkulutusta. Jokaisen huoneiston siivu ylijäämä tuotannosta perustuu taloyhtiössä en nakkoon määritettyihin jako-osuuk siin. Jako-osuuksien määrittämiseen ei ole vielä olemassa vakiintunutta käy

Jos hyvityslaskennan jälkeen kin jää ylitse tuotettua aurinkosäh köä, kohdistetaan se tyypillisesti talo yhtiölle. Tällöin taloyhtiöllä on oltava sopimus aurinkosähkön myymises tä jakeluverkkoon käytännössä oman sähkönmyyjän kanssa.

Taloyhtiöissä aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen ei ole ollut niin helppoa kuin omakotitaloissa. Hyvityslaskentamalli parantaa tilannetta asunto-osakeyhtiöissä. Tällöin taloyhtiö ja sen osakkaat saavat suuremman taloudellisen hyödyn aurinkosähköinvestoinnistaan.

Mitä tarkoittaa aurinkosähkön hyvityslaskentamalli?

Mitä on huomioitava hyvityslaskentaa pohdittaessa?

Hyvityslaskenta on mahdollista ottaa käyttöön myös kohteissa, joissa on jo toteutettu aurinkosäh köratkaisu. On olemassa kuitenkin tiettyjä ehtoja hy vityslaskennan käyttöönotolle:

Mukana olevat sähkönkäyttöpaikat on liitetty jakeluverkonhaltijan verkkoon samalla liittymällä. Sähkönkäyttöpaikat sijaitsevat samalla kiinteistöllä tai sitä vastaavalla kiinteistöryhmällä. Sähkönmittaus on toteutettu jakeluverkkoyhtiön toimesta.

Aurinkosähköjärjestelmä kuuluu samaan liittymään kuin sähkönkäyttöpaikat ja käytännössä järjestelmä kytketään kiinteistösähkön mittauksen taakse.

Kun mietitte aurinkosähköjärjestelmän hankintaa, niin kannatta hyödyntää Kiinteistöliiton neuvonta palveluita.

Muistilista hyvityslaskennan hyödyntämiseen

1. Suunnitelkaa aurinkosähköjärjestelmä kiinteistösähkön ja asuntojen sähkönkulutuksen tarpeisiin. Käyttäkää suunnittelussa tuntitasoisia kulutustietoja ja aurinkosähkön tuotantoarvioita. Selvittäkää omalta jakeluverkkoyhtiöltä hyvityslaskentaan liittyvät käytännöt.

2. Tehkää päätös yhtiökokouksessa aurinkosähköjärjestelmän hankinnasta, hyvityslaskentamenettelyn käyttöönotosta ja huoneistokohtaisista jako-osuuksista. Pääsääntöisesti kun aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan taloyhtiön oman ja asukkaiden sähkönkulutuksen kompensoimiseen ilman akustoa, päätös voidaan tehdä yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.

3. Taloyhtiö ilmoittaa verkkoyhtiölle ns. paikallisen energiayhteisön syntymisestä, eli halusta ottaa hyvityslaskenta käyttöön, ml. ennakkoon määritellyt hyvityslaskennan jako-osuudet ja mukana olevat käyttöpaikat.

4. Verkkoyhtiö solmii taloyhtiön kanssa sopimuksen hyvityslaskennasta.

5. Taloyhtiö tekee sähkönmyyjänsä kanssa sopimuksen mahdollisen ylijäämäsähkön ostamisesta.

Sopii myös pieniin taloyhtiöihin pakkauksille mukautuva

Kierrätä kaikkia 7 jätelajia

Molok mukautuu uuteen jätelakiin

Ota yhteyttä alueesi Molok-asiantuntijaan ja varaa ilmainen kartoituskäynti Harri Leppänen 040 5658 183 / harri.leppanen@molok.com

Uudesta jätelaista ja ratkaisuista blogissamme www.molok.com/ /blogi/ajantasainen-jatelaki

UUSI JÄTELAKI Mitä se tarkoittaa taloyhtiöille?

Vuoden 2021 heinäkuussa astui voimaan uusi jätelaki, joka tuo muutoksia taloyhtiöiden jätehuoltoon. Uuden lain päätavoitteena on nostaa jätteiden kierrätysastetta. Käytännössä tämä tarkoittaa kotitalousjätteiden erilliskeräyksen ja lajittelun lisääntymistä.

Taloyhtiöissä on syytä olla tarkka na että vaikka laki on kaikille sama, kuntien jätehuoltoviranomaiset voi vat joko supistaa tai laajentaa kiin teistöillä tapahtuvaa erilliskeräys tä ja se voi koskea lakia pienempiä taloyhtiöitä ja taloyhtiöitä taajami en ulkopuolella. Lisäksi siirtymä aika erilliskeräyksen aloittamiselle voi olla nopeampi tai hitaampi. Ta loyhtiöissä kannattaa tarkistaa ajan tasaisin tieto joko paikallisen jäte huoltoviranomaisen tai kuntavas tuullisen jätehuoltoyhtiön verkko sivuilta.

Taloyhtiöissä kannattaa kiinnittää huomioita, sijaitseeko taloyhtiö taaja massa, monestako huoneistosta taloyh tiö koostuu, mitä jätteitä taloyhtiössä jo

erilliskerätään ja onko erilliskerättävi en jätteiden (kartonki-, lasi- ja muovi pakkausten sekä metallin ja biojätteen) erilliskeräyksen jätekuljetusten kilpai lutus ollut kiinteistöhaltijan vastuulla. Kaikkien näiden suhteen lain toteutuk sessa on kunta- tai alueellisia eroja.

Tällä hetkellä osa taloyhtiöitä on jo velvoitettuja jätteiden erilliskeräykseen ja velvoite koskee la kia pienempiä taloyhtiöitä. Lakeuden EKOn alueella (Liminka, Muhos, Tyr nävä ja Utajärvi) taloyhtiöissä on jo erilliskeräysvelvollisuus kaikkien jäte jakeiden osalta. Velvollisuus on jätela kia tiukempi; se koskee 4 ja yli neljän huoneiston kiinteistöjä ja velvoite on voimassa sekä taajamassa, että hajaasutusalueella. Kunnan kilpailuttama

erilliskerättävien jätteiden kuljetus al kaa lain velvoittamassa aikataulussa.

Kuusamon kaupungin taajamas sa ja Rukan rivi- ja kerrostaloyhtiöissä (vakituinen ja loma-asuminen) jättei den erilliskeräys on alkanut, ja velvoi te koskee kaikkia taloyhtiöitä koosta riippumatta. Kunnan järjestämä eril liskerättävien jätteiden kuljetus alkaa heinäkuussa 2023.

Perämeren Jätehuolto Oy:n kol men kunnan alueella, Kemi, Tornio ja Keminmaa, keskustaajamien kaikissa taloyhtiöissä on käytössä bio- ja me talli-, lasi- ja kartonkijätteen erillis keräysvelvollisuus. Näiden jätteiden osalta erilliskeräysvelvoite tulee laa jenemaan koko toiminta-alueelle eli myös Tervolan ja Ylitornion keskustaa jamiin. Lisäksi muovipakkausjätteiden

Onko sinulla joskus tunne, ettei antamallasi palautteella ole merkitystä? Vestialla asiakaspalautteet ovat tärkeitä ja ne ovat usein johtaneet toiminnan kehittämiseen. Niin kävi myös vuonna 2018, jolloin asiakaskyselyn tulosten pohjalta Vestia lähti to teuttamaan yrityksen historiansa pitkäaikaisinta investointi- ja ke hittämishanketta. Saimme asiakkailtamme palautetta, että 14 paikkakunnal la kotitalouksien jätteiden kierrätykseen perustettujen hyötyjätease mien aukioloaikoja tulisi pidentää. Lähdimme miettimään erilaisia vaihtoehtoja ja lopulta idea muotoutui itsepalvelumallilla toimiviksi lajittelupihoiksi, kertoo Vestia Oy:n toimitusjohtaja Olavi Soinio. - ASIAKASTOIVEET TODELLISEKSI

Teksti: Mervi Vestia Oy

erilliskeräys tulee pakolliseksi kaikille kuntataajamien taloyhtiöille. Aikatau lu näiden ja jätekuljetusten osalta tar kentuu kesän aikana.

Kiertokaari Oy:n toimialueella, Hailuodossa, Iissä, Kempeleessä, Lu mijoella, Oulussa, Pudasjärvellä, Raa hessa ja Siikajoella - pois lukien Simo, erilliskeräys koskee vähintään taajami en neljän huoneiston kiinteistöjä. Eril liskeräysvelvoitteet astuvat voimaan lain määritellyssä aikataulussa. Pak kausjätteen kuljetukset siirtyvät kun nalle vuonna 2023 ja biojätekuljetukset vuosien 2023–2024 välisenä aikana.

16 kunnan alueella Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijokilaaksossa toimivan Ves tia Oy:n toimialueella jätelakimuutokset astuvat voimaan laissa määritellyssä

Ensimmäinen lajittelupiha avattiin Kalajoella syksyllä 2020. Tällä hetkel lä lajittelupihoja on kymmenen. Loput hyötyjäteasemat uudistuvat lajittelupi hoiksi vuosien 2022–2023 aikana.

Mikä on itsepalvelumallilla toimiva lajittelupiha? It sepalvelumallilla toimivilla lajittelupihoilla voi asioida joka viikko maanantaista perjantaihin klo 10–17

Kainuussa ja Vaalassa jätelaki ote taan käytäntöön portaittain 2022–2024 välisenä aikana. Alueen kuntien jäte huollosta vastaava Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Ekokymppi) on yhtey dessä kiinteistön haltijoihin vuoden 2023 aikana ja antaa ohjeita tulevaa muutosta varten. Kuljetuspalvelujen tarjoamisessa voi tulla alueellisia rajauksia.

Kustannusvaikutukset jätelain toteutuksesta riippuvat paikkakunnas ta ja taloyhtiöin kaukonäköisyydestä. Esimerkiksi niiden kuntien taloyhtiös sä, joissa on jo voimassa lain edellyttä

mät keräysvelvoitteet, ovat muutokset vähäisiä tai niitä ei tule lainkaan. Sitä vastoin taloyhtiöissä, joissa jätepisteet ovat kiinteitä rakennuksia tai osa ra kennusta tai jätteiden erilliskeräystä ei ole ollut, voi kertaluonteisia kustannuk sia muodostua esimerkiksi jätepisteen muutostöistä.

Toisaalta erilliskeräyksen kasvaes sa taloyhtiö voi saada säästöä jätehuol tokustannuksiin mitoittamalla jäteas tioiden koot ja tyhjennysvälit oikeiksi syntyvien jätteiden määrään. Lisäksi erilliskerättävien pakkausjätteiden as tiakohtainen tyhjennyshinta voi olla seka- ja poltettavan jätteen astiakohtais ta tyhjennyshintaa edullisempaa. Myös kunnan kilpailuttamat jätekuljetukset voivat vähentää kuluja. •

välisenä aikana. Hyötyjäteasemat ovat olleet auki vain 1–2 kertaa viikossa kolme tuntia.

Lajittelupihojen itsepalveluaikoina asiakkaat ilmoittavat ja maksavat kuor man palveluautomaatilla, ja lajittelevat tuomansa jätteet itsenäisesti. Tarvittaessa asiakkaat saavat etäyhteydellä apua asi ointiin Vestian palveluneuvojilta lajittelupihan infopisteiltä. Henkilökuntaa on paikalla lajittelupihoilla kerran viikossa.

Pidempien aukioloaikojen lisäk si lajittelupihoilla toteutettiin myös muita asiakastoiveita. Erilliskerättävi en jätelajien määrää on voitu kasvattaa, esimerkkinä pakkausmuovin ja tekstii lijätteen erilliskeräys. Lisäksi jätteiden heittäminen jätelavoille on aiempaa er gonomisempaa. Merkittävä muutos on myös selkeämmät ja väljemmät liikennejärjestelyt ja informatiivisemmat la jitteluohjeistukset • aikataulussa. Jätekuljetuksiin ei ole tu lossa muutoksia, koska jätteiden kulje tukset asuinkiinteistöiltä on jo kunnan vastuulla.

KUVA:VESTIA

Suomalaisten kaukolämpö- ja sähköasiakkaiden ei tarvitse olla huolissaan energian saata vuudesta, sanoo energiayhti öitä edustavan Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää

Kohopään mukaan suomalaiset energiayhtiöt ovat hyvin varautu neita, ja niiden saatavilla on erilai sia varastoitavia polttoaineita.

”Vaikka energian tuonti Venä jältä loppuisi kokonaan, pystytään korvaavia energialähteitä löytämään. Suomessa asiat ovat tosi hyvin tässä suhteessa verrattuna vaikkapa kaasun varassa lämpiävään Keski-Euroop paan”, hän sanoo.

Kohopää kertoi EU:n energia- ja ilmastopolitiikan ajankohtaisesta tilan teesta Kiinteistöliitto-yhteisön edustajil le maaliskuussa Brysselissä. Kohopään lisäksi Kiinteistöliiton opintomatkalai set keskustelivat EU:n energiapolitii kasta ja sen vaikutuksista suomalaiseen kiinteistökantaan Kuntaliiton, europar lamentaarikkojen sekä kiinteistöalan edunvalvontatyötä EU-tasolla tekevien kattojärjestöjen kanssa.

Hintakeskustelu vaihtui huoleksi huoltovarmuudesta Suo messa ja muualla Euroopassa käytävää energiakeskustelua on hallinnut huoli hin tojen noususta, mutta Venäjän Ukrainassa

SUOMESSA RIITTÄÄ ENERGIAA

aloittaman hyökkäyssodan myötä keskus telun kärkeen ovat nousseet huolto- ja toi mitusvarmuuteen sekä yleiseen energia turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

”Tällä hetkellä kaikki haluavat eroon venäläisestä energiasta”, Ener giateollisuus ry:n Antti Kohopää sum maa tilannetta.

Hintakeskustelu ei kuitenkaan ole kadonnut kartalta, vaikka se onkin Suomessa ollut pienempää kuin muu alla Euroopassa. Vielä talvella toiveena oli, että hinnat laskisivat keväällä läm mityskauden päättyessä, mutta sodan myötä myönteistä käännettä ei ole kaan vielä odotettavissa. Nyt kauko lämpöyhtiöt pyrkivät eroon esimerkik si Venäjältä tuodusta metsähakkeesta, joka on ollut edullisempaa kuin muu alla tuotettu hake.

”Tämä energiakriisi kohtelee var masti asiakkaita ja niille energiaa toi

mittavia kaukolämpöyhtiöitä hyvin eri tavoin, ja toisissa paikoissa tilan ne aiheuttaa enemmän muutoksia. Toivon, että kaukolämpöyritykset aktiivisesti kertoisivat asiakkail leen omia näkymiään seuraavasta talvesta ja vuodesta. Tämä helpot taisi taloyhtiöiden talouden suun nittelua ja varautumista. Toisaalta uusien hankintakanavien ja polt toainesopimusten löytäminen vie kaukolämpöyhtiöiltäkin varmasti aikansa”, Antti Kohopää sanoo.

Taloyhtiön kannattaa kiinnittää huomiota myös sähköön Vaikka kaukolämpö on taloyhtiöiden kannalta merkittävä kuluerä, Antti Ko hopää kannustaa taloyhtiöitä kiinnittä mään huomiota myös sähkösopimuksiin ja kilpailuttamaan niitä aktiivisesti.

”Taloyhtiöiden kannattaa miet tiä tarkkaan, minkälaisia sähköso pimuksia ne tekevät. Vaihtoehtoina ovat markkinahintaan sidotut niin sanotut spottisopimukset tai sitten useamman vuoden määräaikaiset kiinteähintaiset sopimukset, ja lisäk si tarjolla on monenlaisia sopimuksia näiden väliltä. Tärkeintä on miettiä, mikä taloyhtiön näkökulmasta on tar koituksenmukaista ja sopivantasoista riskien hallintaa.”

Lisää energiatehokkuutta laittamalla perusasiat kuntoon Kun energia-asiat ovat esillä jul kisuudessa, ja jokainen tuntee tilanteen kukkarossaan, taloyhtiöillä on hyvä ti laisuus muistuttaa asukkaita myös niistä pienistä perusasioista, joita jokainen voi tehdä omassa arjessaan.

”Usein tuntuu unohtuvan, että pie nilläkin asioilla voi vaikuttaa paljon. Huonelämpötiloja voi säätää vähän

Teksti:

Annakaisa Pirilä

alaspäin ja vähentää vedellä läträämis tä suihkussa”, Antti Kohopää sanoo.

Kohopää muistuttaa, että asukkai den lisäksi myös taloyhtiöillä on omia keinojaan energiatehokkuuden pa rantamiseen ilman isoja investointeja. Yleisten tilojen lämpötilaa voi laskea, ja patteriverkon säädöt on hyvä huo lehtia kuntoon. Myös vesikalusteiden kunnosta huolehtiminen kannattaa.

Kriisi vauhdittaa vihreää siirtymää Vaikka fossiilisiin polt toaineisiin liittyvä hintashokki jäisi lyhytaikaiseksi, kriisi todennäköises ti vauhdittaa venäläisestä energiasta luopumisen lisäksi myös muista fossii lisista polttoaineista luopumista.

”Ilmastokysymys ei ole kadonnut mihinkään. EU:ssa tehtävä ilmastopo litiikka jatkuu vahvana, vaikka puheet tahdin kiristämisestä EU:ssa ja Suomes sa näyttävät nyt rauhoittuvan. Juuri nyt voidaan hyväksyä lyhytaikaisia poik keamia linjasta.”

Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei EU:n nykyinen tavoite vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 ta sosta vuoteen 2030 mennessä ole riittä vä. Toisaalta moni jäsenmaa pitää nykyi siä tavoitteita riittävinä. Energian hinta ja sodan seurannaisvaikutukset tuovat keskusteluun oman lisänsä.

Antti Kohopää arvioi, että esimer kiksi sähköisen liikenteen kasvu saattaa kriisin myötä nopeutua aiemmista arvi oista, ja tämä on asia, joka taloyhtiöiden kin kannattaa tiedostaa. Energiaköyhyys saa rinnalleen uusia termejä, kuten polt toaineiden hinnannousun mukanaan tuoman liikenneköyhyyden.

”Jos juuri nyt suunnittelee taloyh tiön investointeja, niin kannattaa huolel la miettiä, että ne ovat tulevaisuudessa kin kestäviä ratkaisuja.”•

TALOYHTIÖILLE AVUSTUKSIA

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tarjoaa taloyhtiöille tällä hetkellä seuraavia avustuksia:

• Energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin

• Ladattavien hybridiautojen ja sähköautojen latausinfra-avustus

• Kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun avustus kosteus- ja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilma ongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutki muksiin sekä tällaisten rakennusten perusparannuksen suunnittelukustannuksiin

• Hissiavustus, avustus hissien rakentamiseen kerrostaloon, jonka porrashuoneessa tai porrashuoneen yhteydessä ei ole ennestään hissiä (ns. jälkiasennushissi) + Oulun kaupunki myöntää myös hissiavustusta enintään 20 % eli Oulussa hissin rakentamiseen voi saada avustusta enintään 65 %

• Avustus liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus)

Lisäksi

• Korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asunto jen korjaamiseen (kotitalous hakijana)

Lisätietoja ara.fi

Antti Kohopää

Mutkatonta palvelua Oulun talousalueella

DNA:lta taloyhtiö saa markkinajohtajan varmat ja nopeat yhteydet joka kodin tarpeisiin tänään ja tule vaisuudessa. Taloyhtiösopimuksella kaikki asukkaat saavat netin perusnopeuden. Lisänopeuksista jokai nen asukas pystyy helposti valitsemaan juuri omaan kotiin ja kukkarolle parhaiten sopivan netin.

Taloyhtiön arkea helpottavat palvelut

Kodinportti-asukasviestintäratkaisu – arkea helpottavaa asukasviestintää. Korvaa paperien täyttämät ilmoitustaulut, tiedotejakelut postiluukkuun ja varausvihkoset.

Wattinen – kerrostalon älykästä lämmityksensäätöä. Wattinen pienentää lämmityskustannuksia ja lisää asumismukavuutta.

DNA Käyttöönottopalvelulla taloyhtiöille palvelupaketilla varmistat, että asukkaat pääsevät nettiin heti kytkentäpäivänä ja saavat mutkattomasti käyt töönsä kaikki tilaamansa laitteet ja palvelut.

TALOYHTIÖIDEN PIHAT KESÄKUNTOON

Näin lumien sulettua katseet al kavat taas kiinnittyä pihan ra kenteisiin ja istutuksiin. On mukava huomata, kuinka kas vit alkavat taas vihertää ja piha herää eloon talven jälkeen. Keväisin ja al kukesällä ajankohtaisia pihatöitä ta loyhtiöpihalla ovat hiekoitushiekan poistamisen ja mahdollisten auraus vaurioiden korjaamisen lisäksi esi merkiksi pensaiden ja puiden leikkaus sekä istutusalueiden siistintä, lannoi tus ja kalkitus.

Puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset ja uudistaminen Keväällä ennen silmujen puhkeamis ta voidaan puille ja pensaille tehdä hoitoleikkauksia ja uudistamista, ku ten harventamista tai alasleikkausta.

Vuosittaisissa hoitoleikkauksissa pois tetaan toisiaan hankaavat, liian tihe ässä kasvavat, maahan lamoavat tai pensaan kasvutapaan sopimattomat oksat. Leikkaukset kannattaa tehdä suunnitelmallisesti vain tarpeen mu

Havukasvit tuuheiksi Kuusiai dat vaativat vuosittaista leikkausta py syäkseen tuuheina ja muodossaan. So piva leikkausaika havukasveille on lepotilassa ennen silmujen puhkea

Teksti: Johanna Rahko, maisemasuunnittelija, Carmenia Oy

Johanna Rahko

KUVA: TUOMAS EHDER KUVA: CARMENIA

Varsinkin uudemmissa taloyhtiöissä voi esimerkiksi piharakennusten katot olla viherkattoja. Viherkatoilta tulisi vuosittain puhdistaa sinne puista pudonneet oksat, lehdet ja neulaset sekä sinne kuulumattomat kasvit. Keväällä ja alkukesällä viherkattoja voi olla tarpeellista kastella.

mista. Jos kuusiaita on jäänyt kevääl lä leikkaamatta kannattaa leikkausta suunnitella vasta seuraavalle syksyl le. Mikäli pihassa kasvaa vuorimän tyjä, on niiden vuosikasvuille oikea typistysaika puolestaan juhannuksen tienoilla. Kun vuorimäntyjen vuosi kasvaimet typistetään, kasvavat ne tuuheammiksi.

Lehtipensasaitoja hoidettava säännöllisesti Taloyhtiöpihoil la kasvaa usein myös lehtipensasaito ja, joiden leikkauskäytännöt voivat olla hyvinkin vaihtelevia esimerkiksi asun tokohtaisten pihojen välillä. Pihan yleis ilme pysyy siistimpänä ja tasapainoi sempana silloin, kun pihan pensasaidat leikataan säännöllisesti samaan aikaan ja samalla tavalla. Pensasaitojen leik kausaika on yleensä loppukesällä hei näkuun loppupuolella. Erityisen tär keää vuosittainen leikkaus on nuorille pensasaidoille, jotta ne alkavat haaroit tua alhaalta asti ja niistä saadaan myö hemmin kunnolla näkösuojaa.

ta on taloyhtiöllä. Tarkistuksilla voi daan ehkäistä vakaviakin tapaturmia ja niiden avulla voidaan varmistaa, että leikkialuetta on hoidettu asianmu kaisella tavalla. Vuositarkastus, jossa käydään läpi leikkivälineiden raken teellinen kestävyys ja turva-alustat, tu lisi tehdä leikkialueille joka vuosi. Jos leikkipaikka on ahkerassa käytössä, tulisi vuositarkastuksen lisäksi leikki paikalle tehdä kesän aikana toiminnal lisia tarkastuksia, joissa varmistetaan, että leikkivälineet ovat pysyneet kunnossa.•

Kurtturuusun hävittämisellä alkaa olla kiire Aiempina vuosi

OPERAATTORIN TUKIASEMA TALOYHTIÖSSÄ

Elementtisaumaukset ja kokonaisvaltaiset palokatkotyöt.

Elementtisaumaukset ja kokonaisvaltaiset palokatkotyöt.

Tutustu lisää osoitteessa: www.uspsaumaus.fi

Tutustu lisää osoitteessa: www.uspsaumaus.fi

Tutustu lisää osoitteessa: www.uspsaumaus.fi

Avasimme toimipisteen Karhunkedontielle Ouluun! fb.com/USPsaumaa instagram.com/USPsaumaa

Avasimme toimipisteen Karhunkedontielle Ouluun!

Avasimme toimipisteen Karhunkedontielle Ouluun!fb.com/USPsaumaa instagram.com/USPsaumaa kokonaisvaltaiset palokatkotyöt.

fb.com/USPsaumaa instagram.com/USPsaumaa

Katso lisää: www.katterla.fi

Katso lisää:

Katso lisää: www.katterla.fi

Katso lisää: www.katterla.fi

O peraattoreiden tarve uusille tu kiasemapaikoille on jatkuva ja sitä kiihdyttää tällä hetkellä eri tyisesti 5G-verkon rakentami nen. Tukiasemahankkeita aloitetaan tyypillisesti kolmesta syystä: operaat torin radioverkkomittauksien eli saa tavuuden pohjalta sekä asiakaspalaut teiden ja katveilmoitusten seurauksena.

KUVA:

Yhteistyötä alusta loppuun

Kun alueella on tunnistettu tarve uudel le tukiasemalle, ja potentiaalinen paik ka sille on löydetty, keskustelu avataan kiinteistön tai maanomistajan kanssa. Operaattorin valtuuttama asiantuntija on ensin yhteydessä isännöitsijään ja so pii kartoituskäynnin kiinteistöön. Tuki asemapylväitäkin tehdään, mutta kau punkialueilla soveltuvia maa-alueita ei enää hirveästi ole tarjolla. Kartoitus käynnin pohjalta suunnitellaan tukiase malaitteelle ja antennille sijoituspaikka. Taloyhtiössä antennin sijoituspaikan suunnittelussa otetaan huomioon an tennin kiinnitysvaatimukset ja katon ra kenne. Antenni voidaan kiinnittää myös rakennuksen seinälle. Suomen sääolot tuovat oman lisämausteensa kiinnitettä viin rakenteisiin. Suunnittelussa huomi oidaan erityisesti sähkönsyötön ja kaa pelointireittien toteutus.

Mikäli sopiva tukiasemapaik ka löytyy, taloyhtiön kanssa käydään neuvottelut sopimuksen sisällöstä. Ta loyhtiö tekee päätöksen tukiaseman sijoittamisesta kiinteistön tiloihin. Operaattorin kanssa tehdään vuok rasopimus tarvittavista tiloista, sekä sähkönkulutuksen mittaus ja lasku tus. Tukiasema rakennetaan suunnitel man mukaisesti ja laitteisto on kaikilta osin operaattorin ylläpidossa. Taloyh tiö laskuttaa operaattorilta sopimuksen mukaista vuokraa ja laitteiston kulut taman sähkön, ensisijaisesti operaatto ri ottaa kuitenkin oman käyttöpaikan sähköyhtiöltä. Kiinteistöön tehdään jat kossa säännöllisiä huoltokäyntejä.

Mitä hyötyä tukiasemasta on taloyhtiölle?

Yhtiö saa vuokratuloja operaattorilta sekä antennin että tukiasemalaitteiston vaatimista tiloista. Kun operaattorin tu kiasema sijoitetaan kiinteistön katolle,

se tuo tullessaan kattavan kuuluvuu den sen asukkaille ja toimijoille. Tu kiaseman myötä taloyhtiöön tuodaan operaattorin valokuitu, ja sitä voidaan hyödyntää taloyhtiön asukkaiden käyttöön. Taloyhtiö säästyy näin ollen kuituinvestoinnilta ja voi pyytää tar jouksen kaapelitv- ja taloyhtiönettipal veluista tukiasemaoperaattorilta.

Lassi toteaa että isännöitsijän roo li tukiasemahankkeessa on sama kuin muissakin vaativammissa hankkeis sa, toimia taloyhtiön edun mukaises ti huolehtien projektin sujuvuudesta. Hänen mukaansa isännöitsijän tulee olla se, joka kysyy rohkeasti kysymyk siä yhteisissä kokouksissa ja palave reissa, jotta hallitus ja osakkaat saa vat tarpeeksi tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä.

Tukiasemat ovat tarkassa seurannassa ja säteilylainsäädäntö määrittelee altis tuksen raja-arvot. Vastuu raja-arvojen noudattamisesta on operaattoreilla. Sä teilyturvakeskus seuraa säteilyn rajaarvoja ja alan tutkimusta, ja päivittää tietoa tarpeen mukaan. Nyt ajankoh taisten 5G-tukiasemien taajuusalue on korkeampi kuin aiempien teknologioi den, joten signaalin tehotiheys ei kasva paljoa aikaisemmista verkkoteknologi oista (2G/3G/4G).

Havaintoja isännöitsijän näkökulmasta Isännöitsijä Lassi Kaijanen Tuiran Isännöitsijätoimis tosta kertoo omista kokemuksistaan tu kiasemahankkeesta. "Tukiasemahank keissa tulee kartoittaa tilojen sopivuus. Yleensä tiloja löytyy varsinkin vanhem mista yhtiöistä, mutta niiden so veltuvuus ei välttämättä ole mahdollista ilman muu tostöitä." Lassin mukaan on tärkeää, että tuki aseman edut tuodaan mahdollisimman sel keästi osakkaiden tie doksi. Erilaiset huo lenaiheet käsitellään ja osakkailla on usein eriäviä mielipiteitä tuki asemasijoitteluun liittyen.

Uusi hybridiarki Etätyö on yleis tynyt viimeisten parin vuoden aikana merkittävästi ja on tärkeää, että operaat torit toimivat yhteistyössä taloyhtiöi den kanssa, jotta tukiasemaverkoston tarvittava laajuus saavutetaan. Monel le koti on ainakin osittain työpaikka tai toimisto. Pohjois-Suomessa verkkoa ra kennetaan kolmen operaattorin voimin - DNA, Telia ja Elisa sekä DNA:n ja Te lian yhteisomistuksessa oleva Suomen Yhteisverkko. Meneillään olevat raken nustyöt sekä parantavat nykyisen 4Gverkon laatua, että lisäävät 5G-saata vuutta. •

Teksti Sanna Loukkola, DNA, Yritysmyynti

Aiheuttaako tukiasema vaa rallista säteilyä taloyhtiöön?

Sanna Loukkola

KUVA: DNA

KOULUTUKSEN PUOLUSTAJA

Teksti isännöitsijäkonkari

Kiinteistöyhdistyksen koulutusti laisuuksissa Mauri Niemelä ilahtui aina nähdessään siellä isännöimiensä taloyhtiöiden hallitus ten jäseniä. Erään tutun yhtiön koko viisijäseninen hallitus istui rivissä kai kissa koulutuksissa. Ei ole sattumaa, että kyseinen taloyhtiö on erittäin hyvin hoidettu.

– Se yhtiö opetti minuakin isän nöitsijänä, vaikka olin jo 22 vuotta toi minut alalla, ennen kuin aloitin heidän kanssaan.

Oululainen Mauri Niemelä perusti oman isännöintiyrityksen vuonna 2004 toimittuaan pitkään toisen palvelukses sa. Samana vuonna hän lähti mukaan Oulun läänin kiinteistöyhdistys ry:n eli nykyisen Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi ry:n hallitukseen. Siellä hän toimi yhtä jaksoisesti vuoteen 2022 saakka.

– Heti alkuun otin yhdistyksen hallituksessa sen roolin, että puen Kiinteistöliiton ”takin” päälle eli olen jäsenistön etujen valvoja, vaikka työni onkin isännöitsijän työ.

Yhdistysaktiivin rooli vie aikaa, Niemelä on käyttänyt yhdistyksen ko kouksiin sekä koulutustilaisuuksiin sa toja tunteja vapaa-aikaansa niin kou luttajana kuin kuulijanakin.

– Kun hallituksen jäsenet ja isän nöitsijä käyvät samoissa koulutuksis sa, keskustelu taloyhtiön asioista lähtee liikkeelle jaetuista taustatiedoista. Aja tukset käyvät yksiin ja isännöitsijä sekä hallitus soutavat samaan suuntaan.

Tietävä hallitus osaa haastaa Niemelä korostaa, että talo yhtiön hallituksen ei tarvitse koos tua rakentamisen tai kiinteistöalan ammat tilaisista ollakseen taita va. Riittää, että hallitus haluaa ajaa koko taloyhtiön etua ja ottaa asioista selvää.

– Linjani on se, että mitä tietävämpiä hallituksen jäsenet ovat ja mitä enem män he kulkevat koulutuksissa, sitä hel pompi heidän kanssaan on yhdessä ajaa taloyhtiön etua ja hoitaa omaisuutta. Tämä linja on Niemelän mukaan joh tanut siihen, että hänen hoitamissaan taloyhtiöissä hallituksen jäseniä ei ole vaikea löytää, vaan tehtäviin halutaan. Tietävät ja osaavat hallituksen jäsenet kykenevät myös haastamaan ja vaati maan alan ammattilaisilta heidän roo linsa mukaista suoriutumista. Niemelä kertoo esimerkin yhtiöstä, jossa halli tuksen puheenjohtaja on terveyden huollon ammattilainen. – Hallitus vaati, että heille tuodaan va littavaksi vaikkapa putkimateriaaleista kaikki vaihtoehdot. Näin he pystyivät tekemään perustellut päätökset. Tämä oli yksi parhaiten onnistuneista putki remonteista.

Kasvun ja remonttibuumin vuosia

Kiinteistöyhdistyksen hal lituksen työssä kuluneita lähes kahta vuosikymmentä leimaa putkiremontti buumi. Vuonna 2009 tuli voimaan uusi asunto-osakeyhtiölaki, joka muutti ta loyhtiöiden hallituksen jäsenten roolia. Kiinteistöyhdistyksessä nähtiin tarve satsata taloyhtiöiden hallituksen jäsen ten koulutukseen.

Yhdistyksen jäsenmäärä on kasva nut voimakkaasti. Jäseniä oli 500 vuon na 2004, nykyinen jäsenmäärä on 1400.

Vuonna 2004 kiinteistöyhdistyk sen hallitusta johti Aaro Paakkola. Hallituksen jäsenistä useat olivat Niemelän ja Paakkolan tapaan isän nöitsijöitä.

– Kyse ei ollut siitä, että isännöitsi jät tunkivat mukaan vaan siitä, että ei ollut muita halukkaita osallistujia.

Niemelä ja yhdistyksen hallituk sen muut isännöitsijäjäsenet olivat jä

senmäärän kasvun takana. Hän kertoo, että he päättivät yksissä tuumin hou kutella uusia jäseniä asiakkainaan ole vista taloyhtiöistä.

Vastakkainasettelua Kiinteistölii ton ja isännöitsijöiden välillä tai isän nöitsijän ja taloyhtiön välillä Niemelä ei halua, vaan hän puolustaa luotta muksen ja yhteistyön rakentamista.

Jos isännöitsijä puhuu taloyhtiös sä Kiinteistöliiton jäsenyyden puolesta ja perustelee sen etuja, sanoilla on pai noa. Sama pätee tilanteessa, jossa isän nöitsijä puhuu jäsenyyttä vastaan.

– Jos isännöitsijöitä ei haluta yhdis tykseen lainkaan, jää puuttumaan val tavan hyödyllinen näkökulma. Isän nöitsijöillä on asiakkaidensa kautta tietoa ja yhteyksiä moniin taloyhtiöi hin.

Niemelän luottamustoimi Kiinteis töliitto Pohjois-Suomessa on päättynyt, ja myös OIT isännöinnin toimitusjohta juuden hän on jättänyt seuraavalle su kupolvelle.

– Olen nyt tavallinen isännöitsijä, joka arvostaa Kiinteistöliiton toimin taa. Sen kannattaa edelleen muistaa pe rusasiat eli koulutuskierrokset, sillä ke väisin valitaan yhtiökokouksissa aina uusia hallituksen jäseniä. •

KIINTEISTÖLIITTO POHJOIS-SUOMEN HALLITUKSEEN UUSIA JÄSENIÄ

Jukka Rainto, ins. AIT, LKV, YKV, Auktorisoitu isännöitsijä

Olen toiminut lähes koko työikäni kiinteistöalalla. Isän nöintialan yrittäjänä olen ollut noin 25 vuotta. Tällä hetkellä toimin isännöitsijätoimiston yksikönpääl likkönä Meri-Lapissa.

•

•Minulla on viisi lasta, jois ta yksi asuu vielä kotona. Perheeni kanssa asumme Oulun keskustassa. Toimin Oulus sa useissa taloyhtiöissä hallitukses sa ja hallituksen puheenjohtajana. Toimin myös taloyhtiöiden hallitus

ammattilaisena. Kiin teistöliiton yhdis tystoiminnassa olen ollut aktiivisesti mu kana yli 20 vuoden ajan pyrkien edistämään talo yhtiöiden edunvalvontaa.

Jouni Kostama, DI, eMBA, HHJ, hpj

• Olen eläke läinen ja hallitusammattilai nen. Työurani olen tehnyt pa periteollisuudessa. Olen naimisissa Minna-Liisan kanssa ja asumme kol miossa Myllyojalla. Pidämme molem mat yhteisestä ajasta mökkeilyssä ja ulkoilusta Suomen puhtaassa erämaa luonnossa. Harrastan intohimoises

•

Olen ollut kunnanvaltuus tossa ja kirkkovaltuustossa yli 20 vuoden ajan. Olen ollut Suomen Kiinteistöliiton isännöinti palvelut-toimikunnan jäsen.

•

Harrastan salibandya, kuntosalia, suunnistusta ja lenkkeilyä.•

ti maalausta ja siinä erityisesti kan kaan peittämistä paksuin öljyvärein impasto/ palettiveitsitekniikalla.

• Tekniikan taustani johdos ta olen varsin analyyttinen ja opin mielelläni uusia asioi ta. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi ry:n hallituksen jäsenyys on kannustava haaste perehtyä uusiin asioihin ja ulot tuvuuksiin. Haluan mielelläni osallis tua järkevien ja hyödyllisten päätösten

valmisteluun ja edistämiseen sekä kantaa osaltani vastuuta itse pää ta ja hoksauttavat minua myös pulmallisista tai vaikeistakin

LVIAS-suunnittelut

LVIAS-suunnittelut

Lisävuosia putkistoille, lisäarvoa kiinteistöille

Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitys- ja käyttövesi järjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita kerrostumia ja minimoi korroosion. Kemikaaliton vedenkäsittely säästää ympäristöä, pienentää huoltokustannuksia sekä suojaa putkistoa ja varmistaa erinomaisen vedenlaadun.

Bauer-vedenkäsittelylaite soveltuu ensi- ja jälkiasennukseen, niin nykyaikaisiin kuin perinteisiin putkistojärjestelmiin, kaikille putkimateriaaleille.

Ota yhteyttä: Mikko Timonen, 040 900 7651

Tutustu käyttäjäkokemuksiin verkkosivuillamme

Kiinteistöliitto Meri-Lappi ry:n varsinainen kokous pidettiin 25.4. Kemissä

Yhdistyksen kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asi at. Hallitukseen kuuluvat nyt Jukka Rainto (pj), Jukka Halttunen (varapj), Pirkko Kallaanvaara, Tuomo Svan berg sekä uusina jäseninä Eine Alavuokila ja Pekka Haa pea.

Jäsenmaksut pysyvät nykyisellään myös vuonna 2023.

Syyskauden koulutuksia Tornioon ja Kemiin suun nitellaan parasta aikaa. Webinaarit jatkuvat vielä kesä kuulle. Tärkeää tietoa on tarjolla taloyhtiön viestinnästä sekä osakkaan muutostöistä. Osakkaan muutostyöt -webinaari on avoin ja maksuton kaikille kiin nostuneille ja siitä kannattaa tiedottaa myös oman taloyh tiösi osakkaita. Tervetuloa koulutuksiin!

KIINTEISTÖLIITTO MERI-LAPIN

HALLITUKSEN UUDET

JÄSENET

• Koulutukseltani olen yo-mer konomi. Olen toiminut talous hallinnon tehtävissä koko työ urani, suurimman osan Keminmaan kunnan pääkirjanpitäjänä.

• Tällä hetkellä olen eläkkeellä. Harrastan pääasiassa liikuntaa eri muodoissa. Talvisin hiihtoa ja avantouintia sekä ryhmäliikuntaa eri kokoonpanoissa. Kesäisin Kemijo kisuun rantapolut ovat upeita lenkkei lyyn.

•Kiinteis töliiton toiminnas ta saan tietoa taloyhtiön asioi den hoitoon mahdol lisimman laaja-alaisesti. Toiminnan tarkastajan roolissa haluan laajentaa tietämystäni myös taloushallinnon ul kopuolelle. Aktiivinen toiminta Kiin teistöyhdistyksessä antaa tähän mieles täni hyvän mahdollisuuden. •

Pekka Haapea

Asun Torniossa ja harrastan mm. ulkoilua. Työtaustani on rakennusalalla, mutta nyt olen jo eläkkeellä. Ennen eläkkeelle jääntiä toimin rakennusmestarina. Olen aina ollut kiinnostunut yhdistystoiminnas ta, mutta työelämässä ollessa sille ei jäänyt juuri aikaa.

•

•

Lähdin innokkain mielin mu kaan Kiinteistöliitto Meri-La pin hallitukseen. •

Sukitus on kustannustehokas tuu kaikille putkimateriaaleille. nin ansiosta normaali arki saa teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt VIEMÄRIPUTKETkerrostalosiKUNTOON

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Säästä aikaa,

VIEMÄRIPUTKET

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosiKUNTOON

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

VIEMÄRIPUTKET

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua teet säilyvät asunnoissa ehjinä. asukkaiden Laita nyt

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita Sukitus on kustannustehokas tuu kaikille putkimateriaaleille. nin ansiosta normaali arki saa teet säilyvät asunnoissa ehjinä. asukkaiden hermoja! Laita

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi PYYDÄ TARJOUS +358 40 584 5121 info@pstec.fi

www.pstec.fi

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi info@pstec.fi www.pstec.fi

Eine Alavuokila

MAJOITUSTOIMINTA TALOYHTIÖSSÄ

Ohjeistusta majoitustoimin -

taan Oulun rakennusvalvonta on antanut ohjeen asunnossa tapahtuvaa majoitustoimintaa koskien. Ennen Ou lua vastaavan ohjeen olivat ehtineet antaa Tampereen ja Helsingin raken nusvalvonnat.

Hyvä näin! Taloyhtiöissä asuvien, yhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöi den on tärkeää tietää, milloin lyhytai kainen vuokraus yhtiössä on sallittua ja milloin se ei sitä ole. Kysymys sii tä, millaista toimintaa pidetään ma joitustoimintana ja milloin on kyse asunnossa sallitusta lyhytaikaisesta vuokrauksesta, ei ole helppo vastatta va. Kiinteistöliitto onkin jo pitkään pe räänkuuluttanut lainsäädäntöön mah dollisesti tehtävien muutosten lisäksi juuri sitä, että kaupunkien rakennus valvonnat julkaisisivat ohjeistusta ja kertoisivat, minkälainen huoneiston käyttö ei ole rakennusluvan käyttötar koituksen mukaista asumista. Hienoa, että ohjeistusta nyt siis saadaan.

Luvattoman majoitustoiminnan tunnusmerkit Selvää on, että majoitustoimintana ei pidetä oman asunnon (jossa asuja asuu ja on kirjoil la) vuokraamista tilapäisen poissaolon ajaksi. Tällaiseen toimintaan raken nusvalvonta ei voi puuttua. Korkeim paan hallinto-oikeuteen päätyneessä tapauksessa KHO 2021:76 oli puoles taan kyse selvästi luvattomasta ma joitustoiminnasta. Vuokraustoimintaa harjoittava yritys oli vuokrannut 11 asuntoa kerrostaloyhtiön eri osakkail ta ja vuokrasi huoneistoja kalustettui na eteenpäin lyhytaikaisesti ja toistu vasti. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että toiminnan laajuus ja vuokrauksen yhteydessä tarjotut palvelut huomioon ottaen kyse oli luvattomasta majoitus toiminnasta. Edelleen KHO katsoi, että rakennusvalvonta oli tapauksessa voi nut velvoittaa sakon uhalla sekä talo yhtiön, että vuokraustoimintaa har joittavan yhtiön ja ne osakkaat, jotka olivat vuokranneet huoneistojaan ky seiselle vuokraustoimintaa harjoitta

valle yhtiölle lopettamaan asuntojen käytön majoitustiloina.

Ääripäiden, eli selkeästi sallitun ja selkeästi kielletyn toiminnan vä liin jäävät tulkinnanvaraiset eli epä selvemmät tilanteet. Annetut ohjeet auttavat ainakin jossain määrin näi den tilanteiden tulkinnassa. Oulun oh jeessa on lueteltu majoitustoiminnan tunnusmerkkejä ja todettu: ”mitä use ampi tunnusmerkeistä täyttyy, sitä to dennäköisemmin kyse on majoitustoi minnasta”. Ohje kannattaa siis lukea tarkkaan.

Yhtiön toimimisvelvollisuus Sen paremmin nyt annettu ohje kuin lainsäädäntökään ei kuitenkaan aseta taloyhtiölle velvollisuutta seurata eri lasia verkossa toimivia palvelualus toja (kuten Airbnb:tä). Yhtiöllä ei ole velvollisuutta valvoa sitä, onko yh tiöstä huoneistoja vuokralla kyseissä palvelualustoissa tai kuka huoneistoja yhtiöstä vuokraa. Usein kysymys sii tä, harjoitetaanko yhtiössä luvatonta

Teksti: Virpi Hienonen, johtava lakiasiantuntija, Kiinteistöliitto

Virpi Hienonen

KUVA:KIINTEISTÖLIITTO

Mitkä sitten ovat asunto-osakeyh tiön toimimisvelvollisuudet, jos on gelmia on ilmennyt ja tilannetta tul kittaessa on päädytty siihen, että kyse on luvattomasta majoitustoiminnasta. Ohjeen mukaisesti tilanne tulee ensi sijaisesti ratkaista yhtiön sisäisesti sen sijaan, että käännyttäisiin heti raken nusvalvonnan puoleen. Askelmerk kejä mietittäessä on siis ensisijaisesti pyrittävä löytämään tilanteeseen rat kaisu yhtiön sisäisesti.

Hallituksen ja isännöitsijän kan nattaa aluksi pyrkiä puuttumaan ongelmiin keskustelemalla ja neu vottelemalla osakkaan kanssa. Yksi vaihtoehto, ainakin teoreettisesti, on sekin, että osakkaan aloitteesta haetaan rakennuslupaa huoneiston käyttötarkoituksen muuttamisek si asunnosta majoitustilaksi ja muu

tetaan yhtiöjärjes tystä vastaavasti. Välttämättä tämä ei ole mahdol lista esimerkik si majoitustiloil ta edellytettäviä poistumisteitä kos kevien määräysten johdosta tai sik si, etteivät yhti ön osakkaat hyväk sy yhtiöjärjestyksen muuttamista.

Ellei muuta rat kaisua löydetä, joudu taan harkitsemaan hal lintaanottomenettelyn käynnistämistä. Raken nusvalvonnan antama ohje voi toimia perusteluna mahdolliselle yh tiöoikeudelliselle hallintaanottomenet telylle, jos hallintaanottoon joudutaan turvautumaan. Viime kädessä tuomi oistuin kuitenkin päättää sen, oliko hallintaanotolle riittävä peruste.

Yhtiöjärjestysten vuokrauskiellot Joidenkin asunto-osakeyh tiöiden yhtiöjärjestyksessä on ly hytaikaisen vuokrauksen tai kaiken vuokraamisen kieltävä määräys. Täl laiset yhtiöjärjestyksiin otetut vuok rauskiellot ovat kuitenkin melko har

vinaisia. Kielto on voitu sisällyttää yhtiöjärjestykseen jo yhtiötä perus tettaessa tai ottaa uutena määräykse nä myöhemminkin. Vuokrauskiellon lisäämisestä yhtiöjärjestykseen pys tyy päättämään vain yhtiön kaikkien osakkaiden suostumuksella. Kannat taa myös harkita tarkkaan, onko kiel to tarkoituksenmukainen.

Kielto estää lähtökoh taisesti myös oma na asuntona käy tetyn huoneiston satunnaisen vuok raamisen, eikä kiellon vai kutus ole vält tämättä positii vinen osakkeiden myynnin näkökulmas takaan. Sijoitustoimintaa harjoittavat eivät ole kiinnostunei ta ostamaan osakkeita yhtiöstä, jossa vuokraus on yhtiöjärjestysmääräyk sellä kielletty.

Edelleen tulkinnanvaraisia kysymyksiä Ohjeista huo limatta moni asia on edelleen tulkinnanvarainen ja tästä syystä lain säädännön täsmennystarve on edelleen olemassa. •

Teksti:

kiksi neuvontapalveluita käytettäessä ja jäsensivuille rekisteröityessä. Jäsen numero löytyy myös tämän lehden ta kakannesta, mobiilijäsenkortista ja jä sensivuilta.

Muutokset hallituksen kokoonpanossa tulisi päivittää jäsenrekisteriimme vii pymättä heti yhtiökokouksen jälkeen, jotta jäsenpalvelut saadaan oikeiden ihmisten tietoon ja käyttöön. Taloyh tiössä kannattaa sopia kuka päivityk sen hoitaa. Yleensä päivittäjänä toimii hoitava isännöitsijä tai kiinteistösih teeri. Jäsensivujen omat tiedot- osi on kautta homma hoituu näppärästi. Päivityksen jälkeen jäsenpalveluista ja -eduista lähetetään infoviesti hallituk sen uusille jäsenille. Infoviesti sisältää jäsennumeron, jota tarvitaan esimer

Puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja isännöitsijän käytettävissä on jä senyyteen kuuluvina maksuttomina palveluina mm. neuvonta, koulutuk set sekä jäsensivuilta löytyvät materi aalit ja verkkokurssit. Uusi hallituk sen jäsen ei saa neuvontaa tai pääse rekisteröitymään jäsensivuille, jos tie toja ei ole ilmoitettu rekisteriimme.

Yhteystietoja tarvitsemme myös jä senlehtien, uutiskirjeiden ja koulutus kutsujen lähettämiseen.

Jäsenrekisterissä on hyvä olla kaikkien hallituksen jäsenten ko tiosoitteet ja sähköpostiosoitteet. Va rajäsenten sekä tilin- ja toiminnan tarkastajienkin tiedot voi ilmoittaa, jolloin myös heidät saadaan jäsen palveluiden piiriin. Muistattehan il moittaa myös muutoksista isännöin nissä tai laskutustiedoissa. Viestintää ei tarvitse erikseen tilata, vaan lehdet ja sähköinen viestintä lähetetään au tomaattisesti, mikäli yhteystiedot ovat kunnossa. Jos et jostain syystä halua paperilehtiä tai sähköpostia meiltä, voit ilmoittaa siitä pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

JÄSENPALVELUT TUTUKSI-WEBINAARi tiistaina 31.5. klo 17.00–17.30. Tule linjoille kuulemaan miten saat jäsenyydestä parhaimman hyödyn irti!

KIINTEISTÖLIITTO POHJOIS-SUOMEN VIRTUAALISET TEAMS-AAMUKAHVIT verkossa aina torstaisin klo 8.30-9.00. Liity mukaan tapahtumasivultamme löytyvän linkin kautta!

Merja Kokko 040 485 4311 merja .kokko@kiinteistoliitto.fi

Menikö jäsenlehti hallituksesta pois jääneelle? Jäikö uusi puheenjohtaja vaille neuvontaa?

Jäsentietojen ajantasaisuus edellytys palveluiden käytölle

Näin viestimme

• Suomen Kiinteistölehti pu heenjohtajalle 10 x vuodessa.

•

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenlehti hallituksen varsi naisille jäsenille ja isännöitsijöille 4 x vuodessa. Myös tilin- ja toiminnantar kastajat saavat lehden, mikäli heidän tietonsa on meille ilmoitettu. Kiinteis töliitto Meri-Lapin alueella lehti pos titetaan ainoastaan puheenjohtajille ja isännöitsijöille.

• Sähköinen viestintä koko hal litukselle, isännöitsijälle sekä tilin- ja toiminnantarkastajille.

Kolme hyvää syytä ilmoittaa muutokset hallituksen kokoonpanossa

1. Jäsenlehdet ja uutiskirjeet lähetetään hallituksen nykyisille jäsenille eikä entisille

2. Myös uudet hallituksen jäsenet saavat käyttöönsä jäsennumeron ja oikeuden käyttää jäsenpalveluita

3. Hallituksesta pois jääneiden oikeus jä senpalveluihin päättyy

Muita kevätkauden koulutuksia ja tapahtumia:

7.6. Oulu Taloyhtiön osakas - oletko kiinnostunut omaisuutesi arvon säilymisestä?

8.6. Webinaari Taloyhtiön viestintä – suositeltavat käytännöt ja välineet

9.6. Kalajoki Retki Maakallaan entisen Kalajokilaakson yhdistyksen jäsenille

9.6. Webinaari Osakkaan muutostyöt

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

KIINTEISTÖLIITTO-YHTEISÖLTÄ LAHJOITUKSIA

Suomen Kiinteistöliitto, sen jäsenyhdistykset ja osakkuusyhtiöt ovat yhdessä lahjoittaneet 100 000 euroa Ukrainan sodasta kärsivien avustamiseen.

Lahjoituksia on tehty Suomen Punaiselle Ristille, Pelastakaa Lapset ry:lle, Kirkon ulkomaanavulle ja Unicefille.

Kesän lämpö houkuttelee niin lapset kuin aikuisetkin nautti maan ulkoilmasta. Trampolii nilla hyppiminen on hauskaa liikuntaa ja väline löytyykin yhä use amman taloyhtiön pihalta. Sen han kintaa taloyhtiöön kannattaa kuitenkin harkita tarkoin. Trampoliinin suosio näkyy päivystysklinikoilla ja taloyh tiö vastaa kiinteistönomistajana pihal la olevista leikkivälineistä.

Taloyhtiön vastuulla on trampo liinin kunnossapito. Kunnossapitovel vollisuus edellyttää välineen aktiivista huoltamista ja käytön valvomista. Mi käli puutteita turvallisuudessa ilme nee, taloyhtiön on huolehdittava tram poliinin korjauksesta. Kunnossapitoon kuuluu myös esimerkiksi laitteen kun non tarkkailu valmistajan ohjeiden mukaisesti. Huoltotöiden aikana tram poliinin käyttö on kiellettävä. Kunnos sapidosta kannattaa sopia esimerkiksi huoltoyhtiön kanssa.

Muista turvallisuusasiat, ne ovat taloyhtiön vastuulla Tram poliini on asennettava turvallisuusoh jeiden mukaisesti ja välineen pitää olla ehjä. Myös ohjeiden noudattaminen käytön aikana on tärkeää. Usein oh jeissa on määritelty painoraja, hyppi jöiden enimmäismäärä sekä vaatimus turvaverkon käytöstä. Taloyhtiön kan nattaa ohjeistaa vanhempia valvomaan

TRAMPOLIINI TALOYHTIÖÖN? HARKITSE TARKASTI, KANNATTAAKO

trampoliinilla leikkiviä lapsia. ”Käyttö omalla vastuulla” -kyltit eivät poista yhtiön vastuuta.

Osakas voi myös itse hankkia trampoliinin taloyhtiön pihalle. Siihen tarvitaan taloyhtiön lupa, kun pihaalue on taloyhtiön hallinnassa. Halli tus päättää luvan antamisesta tai kiel tämisestä tai asiasta voidaan päättää yhtiökokouksessa. Päätöksenteossa on muistettava osakkaiden yhdenvertai nen kohtelu. Osapuolten kannattaa so pia tarkkaan trampoliinin kunnossapi dosta ja sovitut säännöt pitää ilmoittaa myös muille osakkaille.

Vaikka trampoliini hankitaan yhti ön pihalle vain asukkaiden iloksi, myös ulkopuoliset henkilöt saattavat käyttää sitä. On tärkeää muistaa, että asuntoosakeyhtiö on korvausvelvollinen sa mojen sääntöjen mukaan silloinkin, kun välinettä käyttää ulkopuolinen luvatta, vaikkapa naapuritalon lapsi.

Entä lupa-asiat tai mahdolliset loukkaantumiset? Lupia ei tarvita, jos osakas hankkii trampoliinin hallinnassaan olevalle pihalle, esimer kiksi rivitalossa. Pihan ollessa yhtiöjär

jestyksen mukaan osakkaan hallinnas sa, osakas vastaa trampoliinin käytöstä ja kunnossapidosta.

Kuka sitten vastaa mahdollisis ta loukkaantumisista, jotka aiheutuvat trampoliinin käytöstä? Lähtökohtana va hingonkorvausvastuun määräytymises sä on se, että kukin vastaa itseään koh danneesta onnettomuudesta. Suurin osa loukkaantumisista johtuu myös tram poliinin virheellisestä käytöstä: useam pi hyppii yhtä aikaa tai hypyt ovat liian vaarallisia. Taloyhtiö voi kuitenkin jou tua vastuuseen mahdollisesta tapatur masta, mikäli vahinko on johtunut talo yhtiön huolimattomasta menettelystä tai kunnossapidon laiminlyönnistä.

Vaikka vakuutukset usein korvaa vat trampoliinitapaturmat, kannattaa taloyhtiön aina harkita trampoliinin hankkimista. Käytännön haaste talo yhtiölle on käytön valvonta ja siitä so piminen. Käytön valvonta, asukkai den ohjeistaminen ja näiden vaikutus esimerkiksi vahinkotilanteessa, punni taan riitatilanteessa viime kädessä kä räjillä. Tämä saattaa kuitenkin rajoit taa halua asentaa trampoliinia, mutta ei estä sitä. •

Teksti: Marina Furuhjelm, asianajaja, kehitys- ja viestintäjohtaja, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy

Marina Furuhjelm

KUVA:NINA

KAVERINEN

Tuttu ongelma lattiassasi? Huonokuntoinen tai vanhanaikainen? Uusiminen liian kallista ja toisi pitkän keskeytyk sen tilojen toimintaan?

Ratkaisu on Dr Schutz! Uudet värit ja uusi ilme toimitilaasi. Ei kallista lattian uusimista. Ei pitkää keskeytystä liiketoimin nalle. Edullinen verrattuna perinteiseen lattiaremonttiin. Kysy lisää! Antti Pietilä, p. 0400 683 813, antti.pietila@meranti.fi

OP Koti Pohjoinen isännöinti –helppoa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Pyydä tarjous isännöinnistä op-koti.fi/isannointi OP Koti Pohjoinen Oy LKV, Isokatu 14, 90100 Oulu Puhelin: (08) 349911 10, 90240 OULU, www.meranti.fi

JÄSENPALVELUT

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten taloyhtiöiden etujärjestö. Yhdistyksemme on perustettu 1906. Meillä on tällä hetkellä yli 1 400 jäsenyhtiötä. Olemme osa Suomen Kiinteistöliittoa.

Maksuttomat jäsenpalvelut tarjoamme

• hallituksen jäsenille & varajäsenille

• isännöitsijöille sekä

• toiminnan- & tilintarkastajille

Jäsenmaksuun sisältyvinä palveluina taloyhtiö saa

• Neuvontaa laki-, talous-, tekniikkaja energiakysymyksissä puhelinpalveluna

• Ajankohtaista tietoa uutiskirjeissä, jäsenlehdessä ja Suomen Kiinteistölehdessä

• Kattavat nettisivut ja jäsensivut sekä omat kotisivut taloyhtiölle

• Koulutusta ja tapahtumia

• Työsuhdeneuvontaa Kiinteistötyönantajat ry:ltä

• Osallistumisoikeuden puheenjohtajaklubiin

• Webropol asukaskyselytyökalu

• Kokoustilat maksutta käyttöön (Kirkkokatu 53 alakerta)

Lisäksi taloyhtiö saa:

• Jäsenalennuksia yritysten tuotteista ja palveluista

• Jäsenhintaan tilattavia toimeksiantoja ja kirjallisia lausuntoja

Johanna Laitala toiminnanjohtaja neuvontapalvelut, edunvalvonta, media, viestintä 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

Merja Kokko järjestösihteeri jäsenrekisteri, laskutus, tapahtumat, osoitteenmuutokset 040 485 4311 merja.kokko@kiinteistoliitto.fi

Voit myös varata keskusteluajan toimistolle / TEAMS-keskustelu

Kirkkokatu 53, 90100 Oulu Palvelemme arkisin klo 9–15 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallitus:

Sovithan käyntisi ennakkoon. Varmistat että tapaat juuri haluamasi henkilön.

Pertti Jussila puheenjohtaja Jouko Väänänen 1. varapuheenjohtaja Hannu Suomalainen 2. varapuheenjohtaja Puolimatka Salmela Helena Reinilä Kostama Rainto Pyrhönen Orava Eskola Veikko Roininen Oy Taloyhtiö 500 Oy Taloyhtiö 900 aksuton