Parvekelasien kunnossapito ja kustannukset herättävät kysymyksiä

Parvekelasituksien kunnossapitovastuuseen ja kustannustenjakoon liittyvistä asioista kysytään usein Kiinteistöliiton lakineuvonnasta.

TEKSTI: PAULIINA HAAPASAARI KUVAT: HANNU MÄHÖNEN JA KIINTEISTÖLIITTO

Parvekelasitus voidaan teettää taloyhtiön hankkeena kaikille parvekkeille tai osakkeenomistajat voivat itse teettää parvekelasituksen osakasmuutostyönä. Miten vastuu edellä mainituissa tilanteissa jakautuu, ja voidaanko vastuu siirtää taloyhtiöltä osakkeenomistajille?

Entä miten kustannukset jakautuvat taloyhtiön toteuttaessa parvekelasitukset?

Kunnossapitovastuuta koskevat asunto-osakeyhtiölain säännökset ja mahdolliset yhtiöjärjestysmääräykset osoittavat sen, kenen vastuulle korjaaminen kuuluu.

Kunnossapitovastuun määräytyminen

Lähtökohta on, että taloyhtiön hankkeena asennetut parvekelasitukset ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla ja osakkeenomistajan toimesta asennetut parvekelasit ovat osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla. Tämä koskee yhtä lailla myös aiemman osakkeenomistajan teettämiä lasituksia. Jos taloyhtiössä kuitenkin myöhemmin päätetään teettää parvekelasitukset, osakkeenomistajien yhdenvertaisuus edellyttää, että taloyhtiön kunnossapito- vastuulla jatkossa ovat myös osakkeenomistajien aiemmin asennuttamat parvekelasit, mikäli ne rinnastuvat taloyhtiön toteuttamaan lasitukseen.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuusta on mahdollista poiketa yhtiöjärjestysmääräyksin. Mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa kunnossapitovastuusta, kunnossapitovastuu jakautuu yhtiön ja osakkaan välillä lain mukaisesti.

Mikäli parvekelasien kunnossapitovastuu halutaan siirtää taloyhtiöltä osakkeenomistajalle yhtiöjärjestysmääräyksellä, tämä edellyttää 2/3 määräenemmistöpäätöstä yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Jos taloyhtiön tiedossa on tuolloin parvekelasien korjaustarve, päätös edellyttää suostumusta niiltä osakkeenomistajilta, joiden hallitsemien huoneistojen parvekelaseissa korjaustarve on.

Kustannusten jakautuminen taloyhtiön hankkeessa

Osakkaan teettäessä parvekelasituksen, osakas vastaa myös kustannuksista.

Taloyhtiön toteuttaessa parvekelasitukset taloyhtiön hankkeena, on pohdittava, jakautuvatko kustannukset kaikkien osakkaiden kesken, jos osassa huoneistoista on parvekkeet jo lasitettu tai jos kaikissa huoneistoissa ei ole parveketta?

Mikäli osakkeenomistajan tai hänen edeltäjänsä aiemmin tekemä parvekelasitus voidaan hyödyntää taloyhtiön urakassa ja näin vähentää taloyhtiölle aiheutuvia kustannuksia, yhtiökokouksen tulee päättää osakkaalta perittävän yhtiövastikkeen alentamisesta eli niin sanotusta hyvityksestä. Hyvityksen laskemisessa tulee myös ottaa huomioon, milloin osakkaan teettämä asennus on tehty, eli kuinka paljon kyseisellä parvekelasituksella on jäljellä elinkaarta.

Myös ne osakkaat, joilla parveketta ei ole, osallistuvat parvekelasien asentamisen kustannuksiin yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Korkeimman oikeuden ratkaisun 2005:83 mukaan parvekelasitus ei tuota etua ainoastaan parvekkeellisille huoneistoille, vaan etua koituu myös taloyhtiölle todennäköisesti alentuvina parvekkeiden kunnossapitokustannuksina. Siksi päätös parvekelasituksesta voidaan tehdä yhtiökokouksessa normaalilla ääntenenemmistöllä ja rahoittaa kaikilta osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla. Päätös ei loukkaa parvekkeettomien osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta, sillä Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan uudistuksesta koituu etua koko taloyhtiölle

Jyväskylän Taulumäentie 51:n kolmessa taloyhtiössä parvekelasit on asennettu talojen rakentamisvaiheessa.