Pihalla on väliä

Asunto Oy Viita-Ketju on yksi Viitaniemen 1960-luvun alussa rakennetuista rivitaloista. Polveilevan muodon lisäksi rakennuksessa kiinnittyy huomio piha-alueisiin, joista pidetään hyvää huolta.

Viitaniemi Jyväskylässä edustaa edelleen rakennusajankohtansa, 1950- ja 1960-luvun taitteen, puutarhakaupunki-ideologiaa.

Etenkin alueen rivitaloissa eletään rauhallisessa ympäristössä laajan puistoalueen reunalla.

Vuonna 1962 valmistunut 14 asunnon Viita-Ketju on yksi näistä rivitaloista. Jorma Paatolan suunnittelema rakennus sijaitsee rinnetontilla kahdessa kerroksessa. Julkisivultaan suojellussa rakennuksessa huomio kiinnittyy piha-alueisiin, joista pidetään hyvää huolta historiaa kunnioittaen.

– Etenkin alapihalla näkymä on kauempaa katsoen yhdenmukainen ja todennäköisesti hyvin samanlainen kuin 1960-luvulla. Rakennuksen julkisivu on ennallaan ja huoneistojen omia piha-alueita reunustavat orapihlaja-aidat kuten alun perinkin. Myös Tiedepolun varrella olevat lehmukset ovat kymmeniä vuosia vanhoja, kertoo Mirja Alaniemi, yksi talon asukkaista.

Historiaan ei ole kuitenkaan jääty kiinni, vaan asukkaiden omat piha-alueet vaih- televat pelkistetyistä hyvinkin monimuotoisiin.

– Meille pihanhoito on yhteinen harrastus, ja olemme muokanneet tätä omaa pihaamme vähitellen sen 13 vuoden aikana, jonka olemme asuneet täällä. Se myös muuttuu jatkuvasti, Alaniemi ja hänen miehensä Juhani Tero kertovat.

Pihojen hoitaminen on myös asukkaita yhdistävä asia. Alaniemi kertoo, että mallia ja ideoita otetaan muilta ja pihakasveja jaetaan asukkaiden kesken.

– Sekin tuo tiettyä linjakkuutta pihaalueisiin, kun monia asioita on toteutettu yhdenmukaisesti, hän huomauttaa.

Monenikäistä väkeä yhteisymmärryksessä

Viita-Ketjun asunnoissa viihdytään pitkään, mutta joukkoon mahtuu myös uudempia tulokkaita. Siten asukkaiden ikähaitari on suuri, mutta tämä ei haittaa yhteiseloa, kertoo vuodesta 2018 talossa yhdessä miehensä ja neljän lapsensa kanssa asunut Venla Tornberg

– On itse asiassa hauskaa, että talossa on monenikäistä väkeä. Täällä ollaan myös paljon tekemisissä naapureiden kanssa, mikä tuo sisältöä arkipäivään. Paikka itsessään on meidän kaltaisellemme lapsiperheelle oikein sopiva, sillä täällä on rauhallista, taloa ympäröi laaja puistoalue ja uimarantakin on lähes vieressä, Tornberg arvioi.

Yläpihalla taloa ympäröi laaja nurmikenttä ja sen vieressä jokaisella huoneistolla on oma alueensa, jota asukkaat hoitavat mieltymystensä mukaan. Kuvassa näkyy hyvin talon polveileva muoto.

Suojeltu ja hyvin pidetty taloyhtiö

Viita-Ketjun pitkä historia näkyy muun muassa siinä, että elokuussa vietettiin talon 60-vuotisjuhlia.

Ikä ei kuitenkaan näy rakennuksessa, sillä korjaukset ja huoltotoimenpiteet on tehty ajallaan. Parinkymmenen viime vuoden aikana on uusittu muun muassa ikkunat, katto ja käyttövesiputkisto sekä pinnoitettu viemärit.

Myös huoneistojen sähkövedot pääkeskuksille sekä tietoliikenneverkosto on uudistettu ja tehty julkisivumaalausta. Tällä hetkellä uusittavana ovat asuntojen ja tallien puupaneeliset ovet.

Rakennuksen suojelu näkyy siinä, että korjauksissa ja uudistuksissa talon julkisivua ei saa muuttaa. Tämä on pitänyt ot- taa huomioon muun muassa materiaalivalinnoissa: esimerkiksi uusien ikkunoiden karmien piti olla puisia ja nyt uusintavuorossa olevat ulko-ovet ovat alkuperäisen mallin mukaiset.

Ongelmaksi asukkaat eivät ole suojelua kokeneet.

– Tosin Museovirasto antoi vuosi sitten lausunnon, jonka mukaan talon katolle ei saa laittaa aurinkopaneeleja. Selvitimme asiaa, koska talon sijainti ja suunta olisi tarjonnut siihen hyvät mahdollisuudet. Mielenkiintoista olisi tietää, onko nykytilanne muuttanut näkemystä, kun periaatteessa paneelit voisi sijoittaa myös niin, etteivät ne näy katutasolta. Toisaalta suojelupäätös ei estänyt parvekkeiden lasituksia, mikä toteutettiin tosin yhdenmukaisesti, Tero kertoo.

Suojelu ei koske rakennuksen sisäpuolta, ja useimmat asunnoista ovat kokeneet suuriakin muutoksia, joilla ne on saatu vastaamaan nykypäivän tarpeita.

– Monessa asunnossa on purettu väliseiniä, yhdistelty huoneita ja muutettu huonejärjestyksiä. Tähän on ollut tarvetta, sillä asunnoissahan oli alun perin esimerkiksi hyvin pienet keittiöt, kertovat Alaniemi ja Tornberg, jotka asuvat molemmat perusteellisesti korjatuissa asunnoissa.

Juhani Teron ja Mirja Alaniemen oman piha-alueen täyttävät koristeja hyötykasvit ja rakennelmat. Heille oman pihan hoitaminen ja kehittäminen on yhteinen harrastus.

2-vuotiaat kaksoset Vellamo ja Aaro ovat Viita-Ketjun nuorimpia asukkaita. Heille talon piha tarjoaa rauhallisen leikkiympäristön.

TIESITKÖ?

• Viitaniemi koostuu vuosina 1959–1964 rakennetuista kerros- ja rivitaloista 35 hehtaarin alueella. Alueen rakennutti Asuntosäätiö arkkitehti Jorma Järven vuonna 1958 laatiman asemakaavan pohjalta. Ajatuksena oli Espoon Tapiolan kaltainen puutarhakaupunki. Viitaniemen tunnetuin rakennus on Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen Viitatorni, joka oli pitkään Jyväskylän korkein rakennus.

• Alue kuuluu Museoviraston ylläpitämälle valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Vuonna 2007 alueelle laadittiin säilyttävä suojelukaava.

• Viita-Ketju-rivitalon suunnitellut Jorma Paatola oli yksi Viitaniemeen rakennuksia suunnitelleista tunnetuista arkkitehdeista.