Kiinteistöyhdistyksen uudella kodilla on takanaan 160 vuoden värikäs historia

Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaavan keskellä olevan aukion, nykyisen Kirkkopuiston, ympärille oli sijoitettu yhdeksän kaupungin muita tontteja suurempaa tonttia. Tarkoitus oli tulevalla rakentamisella korostaa keskustan merkitystä. Keskellä aukiota oli varattu paikka kirkolle, alareunaan tulisi kaupungintalo ja Kauppakadun varteen koulurakennus.

Yksi suurista tonteista sijaitsi Kauppakadun ja nykyisen Kilpisenkadun kulmassa. Liekö tontin keskeinen sijainti asettanut haasteita, sillä ensimmäisen 60 vuoden aikana sillä oli kaikkiaan 12 eri omistajaa.

Tämän tarinan kannalta merkittävin niistä oli kauppias Viktor Gadd, joka rakennutti vuonna 1863 tontin kulmaan yhden tuon ajan Jyväskylän suurimmista puutaloista. Sen kulmahuoneistoon tuli tilat kauppahuoneistolle. Tontin rakennuksissa toimi myös vuodesta 1865 alkaen Hotelli Mecklenburg, mutta nälänhädän kuristamassa kaupungissa se pystyi toimimaan vain pari vuotta.

Helsingistä Jyväskylään muuttanut, pääkaupunkilaiseen elämään tottunut poikamies Viktor Gadd ei kuitenkaan sopeutunut sisämaan pikkukaupungin rytmiin, ja niinpä hän ajautui konkurssiin vuonna 1866.

Tontin seuraava omistaja, Jyväskylän menestyvimpiin kauppiaisiin lukeutuva Alfred Girsén, sai kuitenkin Gaddin rakennuttaman talon kukoistukseen. Vuonna 1870 hän perusti rakennukseen ”ensi luokan ravintolan”, joka sai nimekseen Seurahuone. Siellä kokoontuivat kaupungin virka- ja liikemiesten seurapiirit, ja ravintolassa perustettiin muun muassa Kansanvalistusseura. Rakennuksessa toimi Girsénin hoitamana myös kaupungin kestikievari.

Vuonna 1886 tontin uudeksi omistajaksi tuli kauppias Mikko Paulin. Hänen toimestaan kulmarakennukseen tehtiin muutoksia rakennusmestari Joh. Joutsenen suunnitelmien mukaan. Muun muassa Kilpisenkadun puoleisen julkisivun alapään kivijalkaan lisättiin huoneen ja keittiön käsittävä asunto. Samalla Kauppakadun varrella sijainnutta tontin toista rakennusta pidennettiin.

Mikko Paulin kuoli vuonna 1898, ja hänen perikuntansa laittoi tontin myyntiin. Ostajaksi ilmaantui vuonna 1896 Jyväskylässäkin toimintansa aloittanut Kansallis-Osake-Pankki, joka osti tontin rakennuksineen vuonna 1900.

Kolmen muun pankin kanssa kaupungissa kilpaillut Kansallis-Osake Pankki laittoi neljän ensimmäisen toimintavuotensa aikana näyttäviä ilmoituksia Keski-Suomi-lehteen, mutta tultuaan kaupunkilaisille tutuksi ja muutettuaan omalle tontilleen keskeiselle paikalle riitti jatkossa yleensä pienet parin rivin ilmoitukset.

Parantaakseen kilpailuasemaansa Kansallis-Osake-Pankki hankki piirustukset yhtiölle muuallekin Suomeen toimitaloja piirtäneeltä arkkitehti Vilho Penttilältä. Tarkoituksena oli rakentaa katujen kulmaan kolmikerroksinen moderni toimitalo vuoteen 1915 mennessä. Toisella puolella Kauppakatua asunut Suomen Yhdyspankin pankinjohtaja Anton Fredrikson huomasi tilaisuutensa tulleen ja osti purettavaksi määrätyn hienon puutalon ja siirrätti sen asuintalokseen Opistokadulle Fredriksonin omistaman lakkitehtaan viereiselle tontille. Fredriksonin sukua asui rakennuksen kahdessa huoneistossa vuoteen 2009 saakka, jolloin Marttaliitto osti kiinteistön. Seuraava omistaja olikin sitten Keski-Suomen kiinteistöyhdistys vuodesta 2022 alkaen.

Kauppias Viktor Gaddin rakennuttama liikerakennus Kauppakadun ja silloisen Kilpikadun kulmassa aivan 1800-luvun lopulla. Vasemmalla näkyvä tontin toinen rakennus oli Kauppias Mikko Paulinin toimesta saanut jatko-osan 1880-luvulla. Kun tontti siirtyi vuosisadan vaihteessa Kansallis-Osake-Pankille, teetti uusi omistaja kulmarakennuksessa ison remontin. Julkisivuille ilmestyivät muun muassa koristeelliset räystäskannattimet, ikkunoita uusittiin ja talo maalattiin.

Pihakuvassa näkyy useiden tontilla toimineiden ravintoloiden vaikutus lasi-ikkunoilla varustettuina terasseina.

Rakennusmestari J.K. Johansson piirsi siirrettävän rakennuksen piirustukset syksyllä 1914. Julkisivuun hän palautti alkuperäiset tähti-ikkunat.

Monia vaiheita läpikäynyt 160-vuotias talo nykyisessä asussaan Yliopistonkadulla.