Asiantuntijalta: Edunvalvontavaltuutus asunto ­ osakeyhtiön kannalta

Edunvalvontavaltuutus asunto-osakeyhtiön kannalta

Tuomas Leino, Kiinteistöliiton lakimies

Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan valtuutuksen muotoa, jossa henkilö (valtuuttaja) etukäteisesti varautuen valtuuttaa tietyn esteettömän luonnollisen henkilön (valtuutettu) hoitamaan ja järjestämään asioitaan siltä varalta, että valtuuttaja tulee itse kykenemättömäksi hoitamaan ja huolehtimaan asioistaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tapahtuu etukäteen annettavalla edunvalvontavaltakirjalla, jossa valtuuttaja määrittelee itse tarkemmin ne asiat, jotka haluaa valtuutuksella katettavan. Yleensä valtuuttaja valtuuttaa itselleen läheisen henkilön, kuten esimerkiksi puolison tai muun lähiomaisen, huolehtimaan edunvalvontavaltakirjassa tarkemmin luetteloiduista tehtävistä.

Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain (648/2007) mukaan jokainen voi nimetä itselleen edunvalvontavaltuutetun. Nimeäminen tapahtuu edunvalvontavaltuutuksella ja valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen (Digi- ja väestötietovirasto) vahvistaa sen. Valtuutuksen vahvistamista hakee valtuutettu tilanteessa, jossa valtuuttaja ei pysty enää hoitamaan niitä asioita, joita valtuutus koskee. Vahvistamisen yhteydessä valtuutetun on esitettävä holhousviranomaiselle edunvalvontavaltakirja ja lääkärintodistus tai muu siihen rinnastettava selvitys siitä, että valtuutuksen vahvistamiseen on lain edellyttämä, valtuuttajan toimintakykyyn vaikuttava, edellytys.

Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten on tehtävä kirjallisesti ja valtuuttajan on kahden todistajan samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan ja heidän tulee olla tietoisia, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja.

Jos edunvalvontavaltuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, holhousviranomaisen on vahvistamisen yhteydessä merkittävä se holhousasioiden rekisteriin. Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus saada rekisteristä tieto siitä, onko tietty henkilö edunvalvonnassa ja hänen edunvalvojansa. Muutoin valtuutetun kelpoisuus edustaa valtuuttajaa ilmenee edunvalvontavaltakirjasta.

Valtuutuksen sisältö yksilöidään tarkemmin edunvalvontavaltakirjassa, johon valtuuttaja yksilöi ne tehtävät, joita valtuutettu asiakirjan mukaan hoitaa. Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan kannalta tärkeimpiä edunvalvontavaltakirjassa yksilöitäviä tehtäviä ovat huoneiston kunnossapitoa koskevien tehtävien hoito ja osakkaan taloudellisten asioiden hoitaminen. Mikäli valtuutettu on valtakirjassa valtuutettu hoitamaan valtuuttajan taloudellisia asioita tämä sisältää oikeuden osakasoikeuksien käyttämiseen yhtiökokouksessa.

Mikäli valtuuttaja on asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen, valtuutettu ei voi toimia hallituksen jäsenenä valtuutuksen perusteella, sillä hallituksen jäsenen läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksessa on aina henkilökohtainen.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan kannalta tärkeimpiä edunvalvontavaltakirjassa yksilöitäviä tehtäviä ovat huoneiston kunnossapitoa koskevien tehtävien hoito ja osakkaan taloudellisten asioiden hoitaminen.”

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan kannalta tärkeimpiä edunvalvontavaltakirjassa yksilöitäviä tehtäviä ovat huoneiston kunnossapitoa koskevien tehtävien hoito ja osakkaan taloudellisten asioiden hoitaminen.”