Muutosten vuosisata

Satavuotiaan neljän asunnon hirsitalon kunnossapito ei ole yksinkertainen juttu. Äänekosken Pukkimäessä tuollaisia taloja on kaikkiaan kahdeksan neljässä eri taloyhtiössä. Kokoavana voimana toimii kolmen taloyhtiön yhteinen isännöitsijä.

n TEKSTI JA KUVAT: PASI RAHIKAINEN

Äänekosken Pukkimäen puutarhakaupunginosassa voi sukeltaa syvälle tehdaspaikkakunnan historiaan. Puiden katveesta löytyy kuusi keltaiseksi maalattua ja kaksi valkoista suurikokoista hirsirakennusta, jotka ovat satavuotiaiksi taloiksi kestäneet hienosti aikaa.

Talot voivat jatkaa hyvinkin elämäänsä vielä toiset sata vuotta, sillä nykyiset ja entiset asukkaat ovat pitäneet kotitaloistaan hyvää huolta.

Äänekosken tehtaan työläisten asunnoiksi aikanaan rakennetuissa taloissa asuu kussakin neljä perhettä. Erikoista on se, että kahdeksan taloa muodostavat neljä eri taloyhtiötä, joissa kussakin on kaksi taloa. Kolmella yhtiöllä on nykyään yhteinen isännöitsijä.

Yhtiöt ovat Asunto Oy Topiaanpiha, Asunto Oy Topiaantalot, Asunto Oy Äänekosken Topiaanhovi sekä Asunto Oy Topiaanlehto.

Topiaanlehdon hallituksen puheenjohtaja Oliver Ruppert tuli kolmisenkymmentä vuotta sitten Saksasta Suomeen kesätöihin ja jäi sille tielle. Valtaosan Suomen vuosistaan hän on asunut nykyisessä kodissaan.

Talojen ulkopuoli on suojeltu, mutta sisällä saa tehdä muutoksia. Keskustelemme remonteista aina myös Museoviraston kanssa, Ruppert sanoo.

Yhteistyötä yhtiöiden sisällä ja välillä

Topiaanpihaa lukuun ottamatta kolmen muun yhtiön isännöinnistä huolehtii äänekoskelainen Ikkunan puolella. Isännöitsijä, IAT, Sinikka Halminen kertoo, että kaikkien yhtiöiden hallitukset kokoontuvat säännöllisesti isännöitsijän johdolla keskustelemaan tulevista hankkeista.

– Pyrimme suunnittelemaan ja tekemään yhdessä niin paljon asioita kuin mahdollista. Esimerkiksi aurauspalveluista on päätetty yhdessä, vuodesta 2019 To- piaanlehdon isännöitsijänä ollut Halminen toteaa.

Oliver Ruppert lisää, että hyvä esimerkki yhteistyöstä oli kolmisen vuotta sitten tehty kaikkien talojen yhteisen vanhan lämmönjakohuoneen kaukolämpö-, sähkö- ja vesilaitteiden uusiminen.

– Tekemällä yhdessä varmistimme projektille laadukkaan suunnittelun, urakoitsijan ja työnvalvonnan. Lämmönjakohuoneen uusi tekniikka on tiputtanut talojen energiakustannuksia merkittävästi. Talot ovat olleet Äänekosken kaukolämpöverkossa jo 25 vuotta, mutta osassa asunnoista on kuitenkin säilytetty vanhat pönttöuunit, Ruppert toteaa.

Kaikki isoimmat remontit ja kunnostustyöt pyritään tekemään yhdessä. Hallitusten puheenjohtajat suunnittelevat tulevat projekti, mutta niistä päätetään hallitusten kesken.

Oliver Ruppert myöntää, että kahdeksan talon kunnostustarpeiden aikataulutus ei ole helppoa, mutta synergiaetuja tavoitellaan aina kun se on mahdollista.

– Talojen ulkomaalaukset on tehty säännöllisesti, joten niillä on ollut luonnollinen yhteinen rytmi. Teemme paljon myös talkootyötä. Esimeriksi rännien puhdistukset ja pihatyöt hoituvat porukalla.

Useita muodonmuutoksia vuosikymmenten saatossa

Äänekoski Oy:ssä tehtiin 1910-luvun loppupuolella päätös uuden asuntoalueen rakentamisesta tehtaan työväestön käyttöön. Päätöksen taustalla oli silloisen kauppalan huutava vuokra-asuntojen tarve.

Yhtiö rakennutti vuosien 1920–1927 aikana työväestölleen 20 uutta asuinrakennusta, jotka suunnitteli arkkitehti Birger Brunila. Nykyisen Kuhnamontien eteläja pohjoispuolille rakennetuista hirsirakennuksista on jäljellä enää pohjoispuolen kahdeksan taloa.

Kuten nykyäänkin, kussakin talossa asui alun perin neljä perhettä. Sotien jälkeen asuntoja tarvittiin lisää, joten kaikki alueen talot remontoitiin kahdeksalle perheelle. Tuolloin yläkerran kylmät varastotilat muutettiin asuinhuoneiksi. Nykyiseen kuosiinsa talot remontoitiin noin 35 vuotta sitten. Silloin muun muassa rakennetiin asuntojen yläkertaan omat saunat. Satavuotiaat hirsitalot vaativat kunnossa pysyäkseen erityishuomiota. Oliver Ruppert tuntee parhaiten oman talonsa tilanteen.

– Pyrimme isännöitsijän kanssa pitämään talosta mahdollisimman hyvää huolta. Talon runko ja rakenne ovat terveitä, mutta hirsitalon pitää jatkossakin pystyä hengittämään. Siksi ikkunat eivät saa olla liian tiiviit. Lämpö kyllä pysyy talvella hyvin sisällä, Ruppert kertoo. Alapohjan ilmanvaihtoa tehostavat jo vuosikymmeniä sitten sokkeliin asennetut tuuletusluukut.

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäseniksi taloyhtiöt liittyivät nelisen vuotta sitten. Ruppertin mukaan jäsenyydestä on ollut iso hyöty, sillä jäsenenä saa paljon arvokasta tietoa.

– Niin ja onhan Keski-Suomen Kiinteistöviestissä hyviä juttuja luettavaksi, hän lisää hymyillen.

Uskollinen asukaskunta

Kahdeksassa talossa asuu nykyään kuutisenkymmentä hyvin eri-ikäistä ihmistä, jotka muodostavat varsin tiiviin yhteisön. Asukkaiden vaihtuvuus ei ole kovin suurta, tosin lapsia on tietysti lähtenyt maailmalle, myös Ruppertin perheessä.

Yksi uskollisimmista asukkaista on Ruppertin seinänaapuri, lähes yhdeksänkymppinen Heloisa Suuronen t Talot ovat olleet kaukolämpöverkossa jo neljännesvuosisadan, mutta vanhat pönttöuunit ovat edelleen käytössä. u Talojen yläkerrat olivat alun perin kylmiä varastotiloja, mutta ne on remontoitu asuinkäyttöön. Asuntojen pinta-ala on 86 neliömetriä.

Olen asunut täällä yli 30 vuotta ja aion asua jatkossakin, jos vain fyysinen kunto antaa myöten, Suuronen sanoo.

Äänekosken Pukinmäen satavuotiaat hirsitalot ovat kestäneet hienosti aikaa. Talojen julkisivut ovat suojeltuja.

Satavuotiaan hirsitalon kunnossapito vaatii jatkuvaa työtä. Ulkoseinät maalataan säännöllisesti ja alapohjan tuuletusta tukevat vuosikymmeniä vanhat tuuletusluukut.

Oliver Ruppert on Asunto Oy Topiaanlehdon hallituksen puheenjohtaja ja Heloisa Suuronen sen pitkäaikaisin asukas. Isännöitsijänä toimii Sinikka Halminen.

Talot ovat olleet kaukolämpöverkossa jo neljännesvuosisadan, mutta vanhat pönttöuunit ovat edelleen käytössä.

Talojen yläkerrat olivat alun perin kylmiä varastotiloja, mutta ne on remontoitu asuinkäyttöön. Asuntojen pinta-ala on 86 neliömetriä.