4 minute read

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan suomessa

Next Article
jäsenpalvelut

jäsenpalvelut

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan suomessa

Ilmastonmuutos on totisinta totta. Sen mukanaan tuomia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta varmaa on, että ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttavat myös suomalaisten taloyhtiöiden arkeen. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän ja suurempia muutoksia tulee eteen.

Teksti: Janne Salakka, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Kiinteistöliitto Kuva: Kiinteistöliitto/ Katri Lehtola/Keksi

ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt: Ennätyslämpötiloja mitataan vuosittain Suomessa ja maailmalla. Menneen kesän arvioidaan olleen Euroopassa kuivin 500 vuoteen, mistä kertoo sekin, että maanosan suurimpien jokien joukkoon lukeutuvat Rein ja Loire kuivuivat. Samalla metsäpalot riehuivat ympäri Eurooppaa. Tällaiset ilmiöt lisääntyvät ja myös Suomessa on syytä ennakoida tulevia muutoksia. Asiantuntijat arvioivat, että ilmastonmuutoksen pahimmat haitat pystytään pitämään kurissa, jos lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Olemme nyt noin 1,1 asteessa. Maailman johtavan ilmastonmuutoksen asiantuntijatahon, kansainvälisen ilmastopaneelin, arvion mukaan ylitämme 1,5 rajan 2030-luvun alkupuolella, ellemme hillitse lämpenemistä nopeammin. Vaikka tavoite enintään 1,5 asteen lämpenemisestä saavutettaisiin, joudumme joka tapauksessa sopeutumaan osaan haitoista. Porottavat kesät sekä loskaiset talvet ovat jo täällä. Pienistä asioista ei ole kyse. Polttavat helteet ovat eittämättä tukalia, mutta myös vaarallisia monelle, etenkin ikääntyneille ja vaikeasti sairaille. Sään arvaamattomuus tekee maatalouden harjoittamisesta entistä vaikeampaa. Jokien kuivuminen hidastaa tavarankuljetuksia. Metsäpalot asettavat niin ihmiset, eläimet kuin rakennukset vaaraan. Kesästä nauttiminen vesistöjen äärellä vaikeutuu, kun sinilevän määrä kasvaa. Suomalaisille huono uutinen on sekin, että ilmasto lämpenee pohjoisessa muuta maapalloa nopeammin. Siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja sen haittoihin on varauduttava hyvissä ajoin. Rakennusten ja niiden osien elinkaaret ovat pitkiä. Siksi uudis-, lisä- ja korjausrakentamisessa tulee huomioida nykyisten olosuhteiden lisäksi myös olosuhteet pitkälle tulevaisuuteen.

sään ääri-ilmiöt koettelevat rakennuskantaa ja kukkaroa

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri suomalaisiin taloyhtiöihin? Merkittävin vaikutus on sademäärien, kosteuden ja tulvien lisääntyminen. Samalla talvimyrskyt muuttavat muotonsa lumesta vedeksi. Tämä asettaa rakennuskannalle merkittävän haasteen ja lisää homevaurioiden riskiä tuntuvasti. Jatkossa rakennetun ympäristön tulee käsitellä hulevesiä tehokkaammin ja rakennusten tulee kestää kosteutta nykyistä paremmin. Lämpiminä jaksoina asuntojen lämpötilat nousevat tukaliksi ilman koneellista viilennystä ja voimistuva UV-säteily rapauttaa seiniä. Koti on yleensä ihmisen arvokkain sijoitus. Siksi sen arvon säilymisestä kannattaa huolehtia. Sään ääri-ilmiöihin varautuminen onkin osa vastuullista kiinteistönpitoa. Varautuminen toki maksaa, mutta niin maksaa vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Kun ilmastonmuutokseen varautuminen tehdään suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti, kustannukset eivät kaadu kerralla syliin ja yllätyksiltä vältytään. Siksi jokaisen kodinomistajan kannattaa arvioida, mitkä riskit kasvavat juuri omassa taloyhtiössä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Koska ilmaston muuttuessa osasta harvinaisista ja yllättävistä sääilmiöistä tulee tavanomaisia, voi myös syntyä tilanteita, joissa vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta sellaisia vahinkoja, joihin taloyhtiön olisi pitänyt osata varautua. Tämäkin korostaa kodinomistajan vastuuta omaisuudestaan. Samalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä on syytä jatkaa: mitä enemmän annamme ilmaston lämmetä, sitä enemmän joudumme sopeutumaan – ja sitä kalliimmaksi haittojen torjuminen tulee.

asumisesta syntyy suomalaisen isoimmat ilmastopäästöt

Noin 30–40 prosenttia suomalaisen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta. Asuminen onkin usein yksilön suurin yksittäinen päästölähde. Siksi Kiinteistöliitto on käynnistänyt Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertueen, jossa vieraillaan yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella kartoitetaan parhaita ilmastoviisaita tekoja yhdessä suomalaisten taloyhtiöiden kanssa. Millainen sitten on ilmastoviisas taloyhtiö? Ilmastoviisas taloyhtiö hillitsee ilmastonmuutosta, jotta sen haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Samalla varautuu niihin haittoihin, joita ei onnistuta välttämään. Noin 30–50 prosenttia asumisen päästöistä syntyy lämmityksestä. Siksi kiinteistön lämmitysratkaisulla on erityinen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Saatavilla on iso määrä erilaisia päästöjä vähentämiä ratkaisuja, joista taloyhtiö voi valita asiantuntijan avulla itselleen toimivimman järjestelmän. Myös energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa, jotta lämpö ei karkaa harakoille. Mikäli taloyhtiösi suunnittelee lämmitystaparemonttia, mutta liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta, suosittelen Arto Kemppaisen Taloyhtiön energiatehokkaat lämmitysratkaisut (2021) -teosta luettavaksi, jonka voi hankkia itselleen Kiinteistömedian verkkosivuilta. Ilmastoviisaassa taloyhtiössä on ajan tasalla oleva kunnossapitosuunnitelma, käytössä huoltokirja ja kulutusseuranta sekä tavoitteet energian- ja vedenkulutukselle. Se myös viestii asukkaille arjen energia-asioista. Kannattaa myös tarkistaa, että jo nykyiset puitteet ovat kunnossa: esimerkiksi ikkunat ja ovet on oikein tiivistetty, lämmitysjärjestelmä toimii suunnitellusti ja käyttövesiverkoston painetaso on kohdillaan. Useasti nykyratkaisujen ja säätöjen kuntoon laittamisella saadaan aikaan 10–15 prosentin säästö energiankulutuksessa. Hyvä uutinen tässä kaikessa on se, että tarvittavat ratkaisut ovat jo olemassa. Samoin voimme olla tyytyväisiä siihen, että me suomalaiset ymmärrämme varautumisen arvon. Monissa taloyhtiöissä onkin jo aloitettu toimet niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja haittoihin varautumiseksi.

This article is from: