4 minute read
Vaikeatkin häiriötilanteet selätetään yhdessä varautumalla
torjunnan tarve tulee terveydensuojelulaista
Anticimexin myyntineuvottelija Krista Korva on huomannut, että tuholaisten esiintyminen on toisinaan arka asia taloyhtiössä. Asukkaiden pitäisi ilmoittaa välittömästi kaikista hyönteisiin ja jyrsijöihin liittyvistä havainnoista taloyhtiön hallituksen edustajalle tai isännöitsijälle, jotta torjunta voidaan aloittaa eivätkä otukset pääse leviämään. – Ensin täytyy tunnistaa, mistä lajista on kyse. Kaikkia hyönteisiä ei tarvitse torjua. Osa hyönteisistä kuuluu luontoon ja suurin osa on vaarattomia. Joskus sisällä oleva hyönteinen on vain lentänyt ikkunasta sisään. Mutta toistuvat ja runsaat esiintymät kertovat ongelmasta, Korva huomauttaa.
ennaltaehkäisyä ja torjuntaa
Tuhoeläimet aiheuttavat nimensä mukaisesti tuhoa. Sokeritoukan tyyppiset vieraat ovat lähinnä iljettäviä, mutta monet hyönteiset voivat levittää tauteja ja pilata elintarvikkeita. Jyrsijät voivat aiheuttaa jopa tulipaloja ja sähkökatkoksia, kun ne iskevät hampaansa sähköjohtoihin. – Terveydensuojelulain 26 pykälässä sanotaan selvästi, että asunnossa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.
Tuhoeläintorjunnan kaksi keskeistä kulmakiveä ovat ennaltaehkäisy ja torjunta. Ennaltaehkäisyllä pyritään vähentämään tuholaisille suotuisia olosuhteita ja tekemään rakenteellisia muutoksia. Tähän voi jokainen asukas osallistua. – Tuholaisten käyttäytyminen keskittyy ravinnonhankintaan ja lisääntymiseen. Näiden tarpeiden ymmärtäminen antaa eväitä ennaltaehkäisyyn. Asunnon yleinen puhtaus, lattiakaivojen pitäminen siistinä, kuiva-aineiden säilyttäminen kannellisissa muovirasioissa ja läpivientien tiivistäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla tuholaisille suotuisia olosuhteita voi vähentää.
Korvan mukaan hyönteisten hävittämiseen käytettävät torjunta-aineet ovat nykyisin varsin vaivattomia käyttää. Ammattilaisen tekemän käsittelyn jälkeen suosituksena on, että asunnossa ei oleskeltaisi pariin tuntiin.
Jos tuholaisongelma on vain yhdessä asunnossa, vastuu tuholaisten hävittämisestä on asukkaalla. Jos tuholainen on levinnyt kiinteistössä laajemmalle, taloyhtiö ottaa ohjat käsiinsä. – Kunnat eivät kanna vastuuta torjunnasta yksittäisissä taloyhtiöissä. Tosin terveystarkastaja voi terveydensuojelulain mukaan kehottaa tai jopa velvoittaa taloyhtiötä torjuntatoimenpiteisiin, jos siihen on aihetta, Korva huomauttaa. – Kun yhden taloyhtiön tontilla on merkkejä rotista, pitäisi selvittää tilanne lähinaapureissa. Lopputulos on parempi, jos pystytään hävittämään kerralla suurempi populaatio.
Esimerkiksi Vaasassa kaupunki on torjunut rottia julkisin varoin keskusta-alueella. Torjuntaa tehtiin myös viemäreissä. – Arvioiden mukaan viemäreissä on rottia 10–20 % alueella asuvien ihmisten määrästä. Sen vuoksi ruokajätteitä ei pitäisi kaataa viemäriin. Niiden oikea osoite on kannellinen biojäteastia.
Yleisimmät tuholaiset
• Jyrsijät (rotta, metsähiiri, metsämyyrä, kotihiiri) • Lutikka eli seinälude • Torakka • Mauriainen (sokerimuurahainen) • Sokeritoukka ja paperitoukka • Ampiainen • Tekstiilituholaiset (kuoriaiset, perhoset) • Elintarviketuholaiset (kuoriaiset, perhoset) • Linnut (pulut, lokit)
olemme eläneet jo pitkään hyvin poikkeuksellista ajanjaksoa. Turvallisuuden tunnettamme on koeteltu kovalla kädellä ensin koronapandemian, sitten kiristyneen maailmantilanteen myötä. Pitkään jatkuva epävarmuus sekä huoli omasta ja läheisten turvallisuudesta ovat omiaan kuormittamaan kriisinsietokykyämme. Kaikesta huolimatta kohtaamme erilaisia kriisejä ja häiriötilanteita itse asiassa melko usein. Liki viikoittain saamme lukea lehtien palstoilta, kuinka jossain päin maata kerrostalon huoneistossa roihuaa tulipalo, ja lähes joka syksy voimakkaat myrskyt saavat aikaan alueellisesti sähkönjakelun häiriöitä. Tällaisia tilanteita kutsutaan normaaliolojen häiriötilanteiksi. Näistä häiriötilanteista selvitään usein tavanomaisin viranomaistoimenpitein ja voimavaroin. Erityisen poikkeavat ja vakavat häiriötilanteet, jollaiseksi koronapandemiakin osoittautui, voivat sen sijaan vaatia tilanteen hallitsemiseksi normaalia voimakkaampien keinojen käyttöä, tarvittaessa jopa poikkeusolojen julistamista.
Olivatpa kyseessä sitten tavanomaiset häiriötilanteet tai tavanomaista vakavammat uhkatilanteet, korostuu kaikissa niissä hyvän varautumisen rooli. Varautumisessa keskeistä on uhkatilanteiden ja niiden vaikutusten arviointi. Jotta pystyisimme varautumaan, on ensin tunnistettava sellaiset häiriötilanteet, jotka tapahtuessaan voivat merkittävästi vaikeuttaa jokapäiväistä elämäämme. Riittävin etukäteisvalmisteluin ja -suunnitelmin, kouluttautumalla
sekä harjoittelemalla pystymme vastaamaan häiriötilanteisiin ja vähentämään niiden aiheutuvia haittoja.
Väestönsuojia ja 72 tunnin varautumissuositus
Kulunut vuosi tapahtumineen on saanut monet meistä mietteliääksi ja pohtimaan omaa varautumistaan uusin silmin. Väestönsuojeluun liittyvät kysymykset ovat nousseet erityiseen keskiöön. Erityisesti väestönsuojiin, niiden kuntoon ja suojapaikkojen riittävyyteen liittyvät huolet ovat korostuneet. Viranomaisen tehtävänä on huolehtia väestön varoittamisesta ja suojaamista erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Useimmissa suojautumista vaativissa häiriötilanteissa parhaan suojan muodostaa oma koti, olipa kyseessä sitten keskusta-alueen kerrostasoasunto tai haja-asustusalueella sijaitseva omakotitalo. Asumismuodosta ja asuinpaikasta riippumatta jokaisen meistä on hyvä varautua selviytymään itsenäisesti jonkin aikaa esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon varalta. 72 tunnin varautumissuositus kehottaa varaamaan vähintäänkin ruokaa, puhdasta vettä sekä välttämättömiä lääkkeitä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Lisäksi kotona on syytä pitää varalla mm. paristokäyttöisiä taskulamppuja, radio, varavirtalähteitä sekä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia lämmitys- ja ruoanvalmistuskeinoja.
Mikäli omaan kotiin suojautuminen ei uhkatilanteessa viranomaisen tekemän arvion mukaan ole riittävä suojautumiskeino, voi kyseeseen tulla tarve väestön evakuoinneille tai väestönsuojiin suojautumiselle. Riippumatta suojaamistavasta, on hyvä muistaa, että toimivaltaiset viranomaiset vastaavat aina väestönsuojaamistoimenpiteistä. Suojautumistoimiin ryhdytään vasta viranomaisen annettua suojautumiskehotus sekä siihen liittyvä muu ohjeistus.
Viranomaisviestintä häiriötilanteessa
Häiriötilanteisiin liittyvä väestön varoittaminen ja toimintaohjeiden antaminen ovat keskeinen osa viranomaisen työtä ja häiriötilanteiden hallintaa. Keinot väestön varoittami-
Teksti: Anna Mattila, vt. valmiuspäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Kuva: Marko Talus
seen vaihtelevat häiriötilanteen luonteen ja vakavuuden mukaan. Nopein keino väestön varoittamiseen on vaaratiedotteen antaminen radion sekä tarvittaessa television ja nykyisin myös 112-sovelluksen kautta. Ulkona liikkuvaa väestöä voidaan varoittaa yleisellä vaaramerkillä sekä tarvittaessa väestöhälyttimien kuuluvuusalueen ulkopuolella ajoneuvoihin kiinnitetyillä liikuteltavilla hälyttimillä. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina myös vaaratiedote. Muut viranomaistiedotteet, mediatiedotteet sekä sosiaalisen median kanavat täydentävät väestön varoituskokonaisuutta. Tarvittaessa varoituskeinona käytetään perinteistä ovelta ovelle -menetelmää, jossa varoitus välitetään suullisesti tai varoitettavia kohteita laputtamalla.
Yhdessä selviämme
On luonnollista, että turvallisuustilanteen muutokset aiheuttavat kansalaisissa paljon huolta ja kysymyksiä. Toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on toimia välittömästi häiriötilanteen ilmetessä sekä vähentää tilanteesta väestölle ja yhteiskunnalle aiheutuvaa haittaa. Jokainen meistä voi tukea osaltaan viranomaisten työtä. Kohdatessamme yhteiskunnan turvallisuutta koettelevia häiriötilanteita voimme yksinkertaisin keinoin, kuten pelastussuunnittelulla, kotivaran ylläpidolla, ensiapu- ja alkusammutustaidoilla sekä väestönsuojan kunnossapidolla, edistää kriiseistä selviytymistä. Häiriötilanteissa on hyvä huomioida myös omat läheisemme sekä naapurustomme: onko kaikki hyvin ja voisimmeko tehdä jotain heidän hyväkseen tukeaksemme häiriötilanteesta selviytymistä.
