Kipinä 1/2011

1/2011 med.utu.fi/tutke/kipina

lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti

Uutta tiedekunnassa: Opetuksen iltapäivä Mitä opettajatuutorointi on?

Sisällys 3

Pääkirjoitus: Terveydenhuollon koulutus murroksessa

4

Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäinen Opetuksen iltapäivä

9

Vuoden opetushoitajan valinta ja haastattelu

ann palauteta osallistu ta ja l tekemis ehden Ota yhteeen! toimituk yttä see tästä! n

K i p i n ä 1/2 011 17.1.2011 J u lka i s ija T U TK E, L ä äketiete e lline n tie de kunta, Tur un yliopisto Pä ä to i m i t t a ja Pe k ka Kä äpä

10

Vuoden opettajatuutorin valinta ja haastattelu

To i m i t u s He le na Ha apane n, Maiju Toivone n, O uti Jä äske läine n, Jetro Tuular i

12

Opettajatuutorointi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa

G r a a f i n e n s u u n n i t te l u , va l oku va u s ja t a i t to A nt ti Tar pone n

13

Tiedekunnan opinto-ohjaajat esittäytyvät

Ka n s iku va t He le na Ha apane n

13

Koulutustutkimus: Mitä ja miten opiskelija oppii työyhteisössä?

13

Koulutuskalenteri

Kansi: Reposaaren Takaranta vuoden 2010 viimeisenä päivänä

Y h teys t i e d ot w w w.me d.utu.f i /tutke/ k ipina / ISSN 1798-8624

Pääkirjoitus

Terveydenhuollon koulutus murroksessa Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus on kehittynyt ja monipuolistunut viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Nykyinen koulutus perustuu tutkittuun tietoon ja sitä annetaan yhä laajemmin hyväksyttyjä pedagogisia periaatteita ja menetelmiä hyödyntäen. Myös koulutuksen laatuun ja laadunvarmistukseen kiinnitetään lisääntyvässä määrin huomiota. Terveydenhuollon ammattilaiset ja koulutustutkijat ovat kuitenkin havahtuneet huomaamaan, ettei nykyinen koulutus edelleenkään riittävästi vastaa potilaiden ja terveydenhuollon nopeasti muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia. Varsinkin terveyden preventiivisten ja sosiaalisten sekä yhä tärkeämmiksi osoittautuvien globaalien näkökulmien vähäiseen painotukseen terveydenhuollon ammattilaisten yliopistokoulutuksessa on kiinnitetty huomiota.

Koulutustutkimukset, myös terveydenhuollon alueella, ovat lisäksi osoittaneet, että oppiminen ei ole pelkästään yksilöllinen prosessi, vaan että oppimisympäristö ja oppijan omat tavoitteet vaikuttavat lopputulokseen mitä suurimmassa määrin. Onkin ilmeistä, että koulutusta kehitettäessä pelkät uudistukset opetusmenetelmissä eivät enää riitä, vaan toimenpiteiden on kohdistuva nimenomaan oppimisympäristön ja oppimistavoitteiden perusteelliseen uudelleenarviointiin. Tiedon, taidon ja asenteiden hankkimisen lisäksi nykyisin nähdään tärkeänä yhteisöllinen ja osallistuva oppiminen. Tällöin oppimista tapahtuu sekä kollektiivisesti että yksilöllisesti ja myös kaikilla opetuksen tasoilla ja eri ammattiryhmien yhteistyönä.

Edellä mainitut tutkimustulokset ja havainnot korostavat kompetenssi-perustaisen oppimisen ohella erityisesti tiimityön ja moniammatillisen lähestymistavan tärkeyttä kaikessa terveydenhuoltoalan koulutuksessa. On lisäksi selvä, että taloudelliset, sosiaaliset, eettis-humaaniset sekä myös globaalit näkökulmat tulevat korostumaan terveydenhuollon koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Nämä painotukset sisältyvätkin vaihtelevassa määrin tiedekuntamme koulutussuunnitelmiin, mutta uusia innovatiivisia ja ennakkoluulottomia avauksia edelleen kaivataan.

Pekka Kääpä

Löydät TUTKEn myös Facebookista. Käy tutustumassa sivustoon osoitteessa facebook.com/tutke/ ja liity TUTKEn joukkoon.

Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäinen

Opetuksen iltapäivä Lääketieteellinen tiedekunta järjesti ensimmäisen Opetuksen iltapäivän 15.12.2010 Medisiinan Externum-salissa. Järjestäjänä toimi Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö (TUTKE).

Koulutusiltapäivässä käsiteltiin opettajuuden kehittämistä, kliinisten taitojen harjoittelua ja esitettiin oppimisen hyviä käytänteitä tiedekunnassa.

Tilaisuuden alussa nimettiin ensimmäistä kertaa lääketieteellisen tiedekunnan vuoden opetushoitaja ja opettajatuutori. Vuoden 2010 opetushoitaja- ja opettajatuutori- nimitykset perustuivat opiskelijoiden antamiin ehdotuksiin joista valitsijatoimikunnat tekivät lopulliset valinnat.

Opetusdekaani Risto Huupponen avasi Opetuksen iltapäivän.

Vasemmalla vuoden opetushoitaja Minna Paasioksa. Nimityksen julkisti dekaani Tapani Rönnemaa.

Keskellä vuoden opettajatuutori Heikki Tursas. Nimityksen julkisti dekaani Tapani Rönnemaa.

Opetushoitaja Hannele Nysten sai TUTKEn antaman tunnustuksen toiminnastaan opetushoitajana ja opettajatuutorina.

Opettajuuden kehittämisestä puhui yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori kasvatustieteen dosentti Anne Nevgi Helsingin yliopistosta.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisten taitojen oppimiskeskus Portin toimintaa esittelivät opetusteknologi Markku Iivanainen ja opetushoitaja Minna Paasioksa.

Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisten taitojen laboratorion toimintaa esitteli opetuskoordinaattori Tarja Vanhatalo-Suonurmi.

Opetuksen kehittämisestä Turun yliopiston kirurgian oppiaineessa kertoi kliininen opettaja Ilkka Koskivuo.

Hyviä käytänteitä: oppimisen itsearviointia Turun yliopiston anatomian oppiaineessa kuvasi professori Juha Peltonen.

Kipinä 1/2011 | 5

Vuoden opetushoitajan valinta Tiedekunnan Opetuksen iltapäivässä 15.12.2010 nimettiin ensimmäistä kertaa Vuoden opetushoitaja. Valinta perustui opiskelijoiden esityksiin, joiden perusteella erillinen. riippumaton valitsijatoimikunta teki esityksen, jonka dekaani hyväksyi. Perusteluina olivat mm. opiskelijoiden näkökulmasta opintojen ohjaustyössään hyvin onnistunut, opis-

kelijaläheinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut opetushoitaja. Tarkoituksena nimeämisellä on korostaa opetushoitajien ammattikunnan merkitystä ja työn tärkeyttä tiedekunnan opetustoiminnassa.

Nimitys on myös tiedekunnan johdon antama julkinen tuki opetushoitajien toiminnalle ja luo pohjaan toiminnan jatkokehittämiselle.

Vuoden 2010 opetushoitaja Minna Paasioksa Kuka olet, mistä tulet?

Olen Minna Paasioksa kolmen nuoren (22, 20, 16) äiti sekä 1v 9kk ikäisen ihanan pienen tytön isoäiti. Harrastukseni ovat perhe, koiralenkkeily, lukeminen ja tanssi. Olen valmistunut sairaanhoitajaksi Turun Ammattikorkeakoulusta, Salon yksiköstä.

Olen toiminut sairaanhoitajana TYKSin sisätautien klinikalla; sisätautien poliklinikalla: infuusioyksikössä, hematologian poliklinikalla sekä infektiopoliklinikalla. Olen suorittanut lääketieteellisen pedagogiikan kurssin vuonna 2009-2010.

Miksi ryhdyit opetushoitajaksi?

Keväällä 2008 sisätautiopin opetushoitaja kyseli minulta voisinko ruveta hänen äitiyslomasijaisekseen. Aluksi emmin ja mietin selviytymistäni ihan “vieraassa yliopistomaailmassa”. Nämä kaksi ja puoli vuotta ovat olleet minulle haasteellisia, antoisia ja opettavaisia. Pidän kovasti tästä työstä ja haluan kehittyä siinä lisää. Opiskelijoiden kädentaitojen ohjaus ja opetus on työtä, jota haluan sydämestäni tehdä.

Mitkä ovat keskeiset tavoitteesi opetushoitajan työssä?

Tavoitteeni on tuoda Porttia lähelle opiskelijoita.

Myös preklinikkavaiheen opiskelijat ovat tervetulleita Porttiin. Tavoitteeni on ylläpitää Portissa lämmintä ja ystävällistä ilmapiiriä sekä kunnioittavaa asennetta opiskelijoita kohtaan. Keskeisiin arvoihin kuuluu myöskin sydämellisyys. Tavoitteeni on olla läsnä Portissa, jotta opiskelijat voivat tulla niin paljon kuin vain

6 | Kipinä 1/2011

haluavat harjoittelemaan kädentaitojaan. On myös erittäin tärkeätä kehittää ammatillista osaamista päivittämällä omia kliinisiä taitoja. Opiskelijoiden tukeminen, kuunteleminen sekä motivointi!

Mitkä ovat mieleenpainuvimmat kokemuksesi opetushoitajan työssä?

Opiskelijoiden positiivinen palaute Portin uudistetusta toiminnasta. Liikutuin kovasti vuoden opetushoitajaksi valinnasta ja arvostan sitä suuresti.

Mitä odotat jatkossa opetushoitajan työltäsi?

Toivon, että työtehtäväni opetushoitajana jatkuvat ja voisin edelleen kehittää ja uudistaa Portin toimintaa. Suunnitelmissa on toteuttaa ns. teemapäiviä Porttiin sekä kehittää moniammatillista yhteistyötä sairaanhoitajaopiskelijoiden ja lääketieteenopiskelijoiden välillä.

Miten ammattikuntasi yhteistyö toimii ja miten arvelet sen jatkossa kehittyvän?

Yhteistyö toimii mielestäni erittäin hyvin. Meillä on säännöllisesti opetushoitajakokoukset ja kerran vuodessa valtakunnalliset opetushoitajapäivät. Voimme avoimesti keskustella ja tukea ja auttaa toisiamme.

On tärkeätä ylläpitää tätä myös jatkossakin. Ammattikuntamme on hyvin pieni. Olen saanut Portin toimintaan hyviä kehittämisehdotuksia kollegoiltani, myös Tampereelta ja Helsingistä. Kiitos kaikille työtovereilleni, esimiehilleni ja opiskelijoille!

” Tavoitteeni on ylläpitää Portissa

lämmintä ja ystävällistä ilmapiiriä sekä kunnioittavaa asennetta opiskelijoita kohtaan

” Opastaminen hyvään

kollegialisuuteen on yksi tärkeimmistä tavoitteistani

8 | Kipinä 1/2011

Vuoden opettajatuutorin valinta Tiedekunnan Opetuksen iltapäivässä 15.12.2010 nimettiin ensimmäistä kertaa Vuoden opettajatuutori. Valinta perustui opiskelijoiden esityksiin, joiden perusteella erillinen. riippumaton valitsijatoimikunta teki esityksen, jonka dekaani hyväksyi. Perusteluina olivat mm. opiskelijoiden näkökulmasta opintojen ohjaustyössään hyvin on-

nistunut, opiskelijaläheinen, yhteistyökykyinen ja motivoitunut opettajatuutori. Tarkoituksena nimeämisellä on korostaa opettajatuutorien toiminnan tärkeyttä tiedekunnan opetustoiminnassa. Nimitys on myös tiedekunnan johdon antama julkinen tuki opettajatuutorien toiminnalle ja luo pohjaan toiminnan jatkokehittämiselle.

Vuoden 2010 opettajatuutori Heikki Tursas Kuka olet, mistä tulet?

Olen syntyjään rovaniemeläinen jo nuoruudessa turkulaistunut yksityishammaslääkäri. Olen työskennellyt 30 vuotta yksityishammaslääkärinä. Olen toiminut myös usean vuoden ajan tuntiopettajana opetushammashoitolassa (4-8 tuntia viikossa). Olen kolmen aikuisen lapsen onnellinen isä, kotona enää vaimo ja koira.

Miksi ryhdyit opettajatuutoriksi?

Olen toiminut Turussa yhtenä yksityissektorin yhdyshenkilönä hammaslääketieteen opiskelijoille ja myös opetushammashoitolassa olen kokenut työskentelyn nuorten kanssa mukavaksi ja palkitsevaksi. Kun näin, että uusia tuutoreita tarvitaan, päätin ottaa itselleni uuden ”harrastuksen”.

Mitkä ovat keskeiset tavoitteesi opettajatuutorin toiminnassa?

Pyrin kannustamaan opiskelijoita jaksamaan, koska ammatit, joihin he valmistuvat tulevat palkitsemaan raskaankin urakan monin verroin.

Myös opastaminen hyvään kollegialisuuteen on yksi tärkeimmistä tavoitteistani. Opiskelutahti on kovaa ja stressaavaa siksi yritän myös painottaa opiskelijoille ”relaamisen” ja loman tärkeyttä.

Mitkä ovat olleet mieliinpainuvimmat kokemuksesi opettajatuutorin toiminnassa?

Mitään erityisen mieleenpainuvaa ei opettajatuutoritoiminnassa ole tapahtunut, mutta olen saanut kymmenkunta uutta nuorta kollegaystävää, joiden seurassa viihdyn hyvin. Ehkäpä kevään HOPS tapaamiset olivat parasta antia, jolloin pääsin tutustumaan jokaiseen opiskelijaani henkilökohtaisella tasolla.

Mitä odotat jatkossa opettajatuutorin toiminnaltasi?

Jatkossa toivon mukavia ryhmätapaamisia uusien kavereitteni kanssa ja ehkä jossakin vaiheessa uusi porukka ”kehiin”.

Miten opettajatuutoreiden yhteistyö toimii ja miten arvelet sen jatkossa kehittyvän?

Valitettavasti en ole ehtinyt olla paljon yhteydessä muihin opettajatuutoreihin enkä osaa arvioida sen suhteen tulevaisuutta.

Kiitos!

Kipinä 1/2011 | 9

Teksti Maiju Toivonen Kuvat Jorma Paranko, Antti Tarponen

Opettajatuutoreita koulutusristeilyllä keväällä 2009.

Opettajatuutorointi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Mitä opettajatuutorointi on?

Lääketieteellisessä tiedekunnassa käynnistettiin opettajatuutorointi vuoden 2003 syksynä. Toiminnan päämuotona ovat alusta alkaen olleet pienryhmätapaamiset.

Tuutorointiryhmät koostuvat opettajatuutorista ja noin 10 hengen opiskelijaryhmistä. Opettajatuutoroinnin painopiste on opintojen kannalta ”kriittisissä” taitekohdissa eli opintojen alussa, kliinisiin opintoihin siirryttäessä sekä ennen valmistumista. Näissä kohdissa järjestetään enemmän ryhmätapaamisia opettajatuutorin johdolla.

Lisäksi opettajatuutori tapaa henkilökohtaisesti jokaisen opiskelijansa ainakin kerran lukuvuoden aikana kehityskeskustelun merkeissä, jolloin opettajatuutori ja opiskelija keskustelevat opiskelijan ammatillisen kehittymisen etenemisestä, opintojen sujumisesta ja muista opiskelijaa koskettavista aiheista. Erityisesti näissä henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa mahdollistuu opettajatuutorin palautteenanto opiskelijalle tämän kehittymisestä, tavoitteista sekä muista ammatillisiin teemoihin ja opintoihin liittyvistä asioista.

Opettajatuutoroinnin tavoitteista Tiedekunnassa opettajatuutoroinnin tavoitteiksi on määritelty mm. opiskelijan tavoitteellisen opiskelun ja opin-

10 | Kipinä 1/2011

tojen suunnittelun tukeminen, opiskelijan sitouttaminen opintoihin ja vastuun ottamiseen omista opinnoista, opiskelijan itsereflektointi- ja itsearviointitaitojen kehittyminen, lääkärin ammattikuvan hahmottamisen tukeminen ja opiskelijoiden parempi ymmärrys eettisistä kysymyksistä lääkärin ja hammaslääkärin ammatissa.

Prekliinisessä vaiheessa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat on yhdistetty samoihin opettajatuutorointiryhmiin, ja vasta kliinisten opintojen vaiheessa hammaslääketieteen opiskelijat jakautuvat omiksi tuutorointiryhmikseen. Opettajatuutorointi on yhdistetty Lääkäriksi kasvaminen - opintopolkuun ja siitä annetaan opintopisteitä. Opettajatuutorointi alkaa heti opintojen alusta alkaen jatkuen aina valmistumiseen asti. Opintojen aikana opettajatuutoroinnin avulla pureudutaan tärkeisiin ammatillisiin aiheisiin, kuten vaitiolovelvolli-

”

Henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa mahdollistuu opettajatuutorin palautteenanto opiskelijalle tämän kehittymisestä, tavoitteista sekä muista ammatillisiin teemoihin ja opintoihin liittyvistä asioista.

Opettajatuutoreiden päätöskaronkassa Rymättylän Pohjankulmassa syksyllä 2010 käsiteltiin opiskelijoiden ja opettajien hyvinvointia.

suuteen, kollegiaalisuuteen, potilaan kohtaamiseen sekä omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kyseisiä teemoja käsitellään ryhmätapaamisissa ja lisäksi opiskelijat tekevät omaan portfoliokansioonsa ennakkotehtävän ennen ryhmätapaamista pohdinnan aktivoimiseksi.

Portfolio opettajatuutoroinnin tukena Vuonna 2008 käyttöön otettu sähköinen ePortfolio toimii WorkMates –oppimisalustalla, tiedekunnan Medica -portaalissa. Portfoliotyöskentelyyn kuuluu erilaisia reflektiivisiä pohdintatehtäviä, jotka viedään omaan portfoliokansioon. Reflektiivisillä pohdintatehtävillä tarkoitetaan tehtäviä, jotka kannustavat opiskelijaa syvällisempään pohdintaan oman toimintansa suhteen, itsearviointiin ja tavoitteellisuuteen. Portfoliotehtävät on pyritty laatimaan niin, että ne limittyvät samaan aikaan opinnoissa käsiteltäviin aiheisiin. Opettajatuutorit toimivat portfolion vastuuhenkilöinä ja he lukevat läpi opiskelijoidensa tehtävät, ja lopulta teemaa käsitellään yleensä yhdessä koko opettajatuutorointiryhmän kanssa ryhmätapaamisissa. Opettajatuutoreita on kannustettu myös aktiiviseen palautteenantoon opiskelijan kehittymisen tukemiseksi.

Poikkeuksellisen laaja tuutorointijärjestelmä Turussa Tiedekunnassa toimii tällä hetkellä opettajatuutoreina yhteensä noin 90 henkilöä. Tämä joukko koostuu pääosin kliinisistä opettajista ja opetushoitajista, mutta joukossa on myös muun muassa professoreita, assistentteja sekä tiedekunnan ulkopuolella työskenteleviä lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Opettajatuutoreita koulutetaan aktiivisesti, ja aina ennen ryhmätapaamisia järjestetään kyseisen vuosikurssin opettajatuutorien kesken ennakkotapaaminen, jossa annetaan opettajatuutoreille eväitä ryhmätapaamiseen. Nämä ennakkotapaamiset ovat tärkeitä opettajatuutoreille myös vertaistuen saamisen kannalta.

Tiedekunnassa käytössä oleva opettajatuutorointimalli on poikkeuksellisen laaja lääketieteen alalla Suomessa.

Tiedekunnan kattava opettajatuutorointijärjestelmä oli myös yksi tiedekunnan laatuyksikkö-nimityksen saamisen peruste.

Lisätietoja opettajatuutoroinnista löydät TUTKEn www-sivuilta osoitteesta http://www.med.utu.fi/tutke/opettajalle/ opettajatuutorointi/

Tervetuloa mukaan opettajatuutoreiden joukkoon!

Kipinä 1/2011 | 11

Tiedekunnan opinto-ohjaajat esittäytyvät Tiedekunnan opinto-ohjauksessa on tapahtunut henkilövaihdoksia.

Uudet opinto-ohjaajat ovat aloittaneet työnsä ja ohessa kaikki esittelevät omaa työsarkaansa.

HLL: Henna Salmio

opiskelijalle tulee viivytyksiä esimerkiksi kansainvälisen opiskelijavaihdon tai äitiysloman takia. Osallistun myös hakijarekrytointiin, opinto-ohjaajien koordinoimaan opiskelijatuutorikoulutukseen ja tiedekunnan hallintoon. Pääosa työstä hoituu sähköpostilla ja kasvotusten tapaan opiskelijoita lähinnä etenemissuunnitelmien tekemisen yhteydessä.

Teen paljon yhteistyötä hammaslääketieteen peruskoulutuksen suunnittelijan Heli Vinkka-Puhakan kanssa ja muuta opinto-ohjaustiimiä tapaan opopalavereissa. ■

Hoitotiede: Dinah Arifulla Hei vaan, olen Henna, kolmannen vuoden hammaslääketieteen opiskelija ja hampaan opinto-ohjaaja. Muutamien muiden alojen kokeilemisen jälkeen päädyin syksyllä 2008 Turkuun opiskelemaan hammaslääketiedettä ja olen viihtynyt mainiosti. Pidän tieteellisestä, mutta ihmisläheisestä työnkuvasta ja opintojen monipuolisuudesta. Opintoohjaajan tehtävään hain, koska halusin olla apuna kanssaopiskelijoille ja tutustua omaan tutkintooni sekä tiedekunnan toimintaan. Opon tehtäviä olen hoitanut kohta vuoden ja aion jatkaa tulevaisuudessakin. Tärkeimpiin työtehtäviini kuuluu opiskelijoiden neuvonta ja kysymyksiin vastaaminen. Kysymykset koskevat useimmiten valinnaisia opintoja, opintojen hyväksilukemista ja yleisesti hammaslääketieteen opintojen rakennetta ja kulkua. Toinen tärkeä osa on opinnoissa ohjaaminen ja etenemissuunnitelmien laatiminen. Etenemissuunnitelmaa tarvitaan, jos opinnot eivät etene tavallisessa järjestyksessä tai

12 | Kipinä 1/2011

Lukuvuoden 2010–2011 opona toimii Dinah Arifulla. Hän edustaa keskiverto hoitotieteen opiskelijaa ollessaan 36-vuotias perheenäiti, joka opiskelujen ohessa myös tekee töitä. Pääasiallisen työuran hän on tehnyt VSSHP:ssä toimiessaan sairaanhoitajana tehoosastolla, potilasasiamiehenä sekä hygieniahoitajana.

Hoitotieteen laitoksen opinto-ohjaajan tavoittaa parhaiten sähköpostitse, mutta hänellä on vastaanottoajat tiistaisin ja torstaisin klo 10.00–12.00. Jonkin verran vastaanottoaikoja on jouduttu muuttamaan omien TtM-opintojen aikataulujen suhteen, joten hänet on voinut tavoittaa toimistolta myös muulloinkin kuin vastaanottoaikoina.

Mitä kaikkea hoitotieteen laitoksen opo sitten tekeekään? Ensisijaisena tehtävänä on opiskelijoiden opintojen ohjaus. Opintojen ohjaus vaati yleensä hyvinkin yksilöllisiä ratkaisuja, koska kyseessä on perheellisiä ja työssäkäyviä aikuisopiskelijoita. Lisäksi opon tehtäviin kuuluvat opiskelijatuutoreiden ohjaus, opiskelijoiden edustaminen laitoksella, opiskelijaksi pyrkivien informointi ja koulutuksen markkinointi, laitoksen kirjatilausten ja käsikirjastosta huolehtimista, ilmoitustaulun sekä posteriesityksen ajantasalla pito. Opon rooli laitoksella on olla opiskelijoiden edustaja, mutta hän myös edustaa laitosta opiskelijoille. Tästä johtuen hänellä on näkyvä rooli opiskelupalautteiden välityksessä ja palautepäivän pidossa. ■

LL: Jussi Palomäki

Opinto-ohjaajana autan opiskelijakollegoitani opintojen etenemistä koskevissa kysymyksissä, ja toimin välittäjänä tiedekunnan ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijat voivat ottaa minuun yhteyttä mm. opintojen viivästyessä, jolloin autan heitä tekemään etenemissuunnitelman. Odotan työni olevan haastavaa ja antavan kokemuksia, jotka kehittävät organisointivalmiuksia tulevassa työelämässä. ■

LL: Jarkko Heiskanen

LL: Marjut Ranta

Nimeni on Jussi Palomäki. Olen 23-vuotias Etelä-Pohjanmaan kasvatti ja ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelija. Yliopistotaipaleeni alkoi jo vuonna 2007 Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Biokemian koulutusohjelmassa. Alun perin hain Lääketieteelliseen tiedekuntaan ainoastaan sivuaineopiskelijaksi. Yhden opintokokonaisuuden suorittaminen herätti kiinnostuksen toiseen, ja lopulta alkoi näyttää siltä, että olen suorittamassa koko LL-tutkinnon prekliinistä vaihetta, tosin käänteisessä järjestyksessä. Lisäksi lääketieteen kliininen puoli oli alkanut kiinnostaa. Valintakokeeseen osallistuminen alkoi lopulta tuntua kaikkein helpoimmalta ratkaisulta.

Vapaa-aikani käytän tällä hetkellä pääsääntöisesti opiskeluun, minkä lisäksi harrastan mm. lenkkeilyä, rumpujen ja kitaran soittoa ja wikipedian lukemista. Olen myös yksi lääketieteellisen tiedekunnan uusista opinto-ohjaajista.

Opoksi hakeutuminen tuntui luontevalta, sillä olin jo ennen opinto-oikeuden saamista tutustunut opinto-oppaisiin, ja olin hyvin perillä LL-tutkinnon sisällöstä ja rakenteesta.

Olen 21- vuotias toisen vuoden lääkisopiskelija, joka tuntuu olevan vähän kaikessa mukana. Olen kotoisin Keravalta ja Turun olen todennut olevan varsin mukava kaupunki näin opiskeljan kannalta.

Olen uusi lääketieteen opinto-ohjaaja kolmannelta vuosikurssilta. Tänä syksynä olen perehtynyt opinto-ohjaajien tehtäviin ja ensi vuonna vastuualueeseeni kuuluu syventävät opinnot. Aiemmin olen seurannut opintoasioita TLKS:n hallituksessa ja opinto- ja ammattiasiain toimikunnassa, ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä asioita toisesta näkökulmasta ja syventää tietämystä opinnoista. ■

Olen toiminut opinto-ohjaajana nyt noin vuoden. Opoksi päädyin hakemaan, koska työ kuulosti mielenkiintoiselta, olen myös sosiaalinen niin oletin olevani sopiva opinto-ohjaajan työhön. Työ on ollut opettavaista ja aina niin tärkeää esiin lisäksi pienet lisätulot näin opiskelijana ovat aina tervetulleita.

Vuoden aikana olen ehtinyt muuhunkin toimintaan mukaan olen mm. tuutori, tutkijalinjalainen ja ohjelmatoimikunnan jäsen. Vapaa-aikanani käyn pelaamassa jalkapalloa kandiseuran joukkueessa ja soittelen kitaraa Nyt Anu Aallon ja Jetro Tuularin lopettaessa opinto-ohjaajan työt sain itselleni kaksi uutta työkaveria, Marjut Rannan ja Jussi Palomäen. Oletan, että homma rullaa yhtä hienosti kuin ennenkin ja uusia parannuksia tullaan edelleen keksimään. ■

Kipinä 1/2011 | 13

Koulutustutkimus

Mitä ja miten opiskelija oppii työyhteisössä?

Opiskelijan ohjaus perusterveydenhuollon vastaanotolla edistää lääketieteen opiskelijan oppimista. Opiskelijat oppivat siellä kommunikaatiotaitojen ja epävarmuuden siedon lisäksi erityisesti kroonisiin sairauksiin liittyviä seikkoja. Sairaalaympäristössä puolestaan oppiminen keskittyy akuutteihin sairauksiin ja diagnostisiin toimenpiteisiin. Perusterveydenhuollossa voidaan useimmiten järjestää henkilökohtaista ohjausta ja palautteenantoa ja ilmapiiri on usein epävirallisempi kuin muualla. Opiskelijat ovat tällöin vapautuneempia ja uskaltavat kysellä ja saada oppimiskokemuksia. Toiminta auttaa heitä myös ymmärtämään paremmin terveyden ja sairauden psykososiaalisia tekijöitä. Hollantilaiset tutkijat halusivat selvittää voisiko avoterveydenhuollon oppimisympäristö, erityisesti työyhteisön sosiaaliset suhteet ja työkulttuuri selvittää positiivisia oppimiskokemuksia tässä ympäristössä. He tutkivat 44 viidennen vuoden lääketieteen opiskelijan mielipiteitä ryhmähaastattelujen avulla.

Lähdeartikkeli: van der Zwet J, Zwietering PJ, Teunissen PW, van der Vleuten CP, Scherpbier AJ. Workplace learning from a socio-cultural perspective: creating developmental space during the general practice clerkship.

Adv Health Sci Educ Theory Pract. 2010 Dec 28.

[Epub ahead of print] Haastatteluissa ilmeni, että perusterveydenhuollon oppimiskokemuksiaan opiskelijat kuvasivat lähinnä tietojen, taitojen ja asenteiden avulla käyttäen sairaalakokemuksiaan taustana. Näin he hankkivat vertailutietoa ja näke-

14 | Kipinä 1/2011

mystä terveydenhuollon toiminnasta ja siten edistyivät oman ammatillisen uransa polulla. Useimmiten ja parhaiten opiskelijat kertoivat oppivansa lähinnä tekemällä ohjatusti vastaanottotyötä. Tämän he näkivät edistävän omaa henkilökohtaista ja ammatillista kasvua. Adekvaatti koulutusympäristö ja koulutuksen pituus ja sen ohjaus ja palaute edistivät oppimista. Työyhteisön sosiaaliset suhteet ja toimintakulttuuri vaikuttivat myös oppimiseen. Varsinkin pitemmän harjoittelujakson aikana opiskelijat pääsivät paremmin osaksi työyhteisöä, saivat arvostusta ja varmuuden kokemuksia, jotka lisäsivät motivaatiota ja edistivät puolestaan oppimiskokemuksia ja valmiutta hyväksyä omia heikkouksia. Yhteenvetona tekijät toteavat, että oppimisympäristöllä ja sosiokultturaalisilla tekijöillä on tärkeä merkitys oppimisprosessissa. Lisää tutkimusta näiden tekijöiden vaikutuksesta oppimiseen ja opettamiseen silti kaivataan.

Lue lisää terveydenhuollon koulutuksen haasteista: Frenk J, Chen L, Bhutta ZA, Cohen J, Crisp N, Evans T, Fineberg H, Garcia P, Ke Y, Kelley P, Kistnasamy B, Meleis A, Naylor D, Pablos-Mendez A, Reddy S, Scrimshaw S, Sepulveda J, Serwadda D, Zurayk H. Health professionals for a new century: transforming education to strengthen health systems in an interdependent world. The Lancet 2010; 376: 1923-1958.

Gwee MC. Medical and health care professional education in the 21st century: institutional, national and global perspectives. Med Educ 2011;45(1):25-8.

Tulevia pedagogisia koulutuksia vuonna 2011

Taitavaksi tutoriksi -koulutus 3.-4.2.2011

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim järjestää yhdessä Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kanssa Taitavaksi tutoriksi -koulutuksen Kulttuurikeskus Sofiassa 3.-4.2.2011.

Opettajatuutoreiden koulutusristeily 2011 Koulutusristeily opettajatuutoreille 8.4.2011

TUTKE järjestää opettajatuutoreille koulutusristeilyn 8.4.2011. Koulutusristeilyn teemana on �Koulutuksen tyÜelämävastaavuus�. lmoittautumiset Helena Haapaselle, siheha@utu.fi

Duodecimin XX Opetuksen kehittämisseminaari 5.-6.5.2011

Duodecimin koulutusyksikkÜ järjestää opetuksen kehittämisseminaarin Turussa 5.-6.5.2011. Aiheena on luovuus.

Kansainvälinen kongressi Culture, Health and Well-being 21.24.9.2011

TIUKU-hanke järjestää 21.-24.9.2011 kansainvälisen kongressin Culture, Health and Well-being yhteistyÜssä Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n, Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys ry:n ja TyÜterveyslaitoksen kanssa.

Kongressin teemana ovat kulttuurin, terveyden ja hyvinvoinnin suhteet, ja se on suunnattu kaikille asiasta kiinnostuneille.

Kalenteri lĂśytyy osoitteesta http:// www.med.utu.fi/tutke/opettajalle/ koulutuskalenteri/

2011

J O Q GLQ QD WLR HD WLR FD H H O QD GX QF WK WHUDO HIHUH LQ GLF RQ PH F

TUTKE on kokoaa koulutuskalenteria lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilÜkuntaa, opetuksen koordinointitehtävissä toimivia sekä opiskelijoita varten sisältäen opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia.

AMEE 2011 (The Association for Medical Education in Europe) 27.31.8.2011

9,(11$ $8675,$

Lääketieteen koulutuksen Euroopan yhdistyksen kongressi 27.-31.8.2011, Wien, Itävalta.

5HHG 0HVVH :LHQ $XJXVW

Kipinä 1/2011 | 15

SURYLVLRQDO SURJUDPPH

16 | Kipin채 1/2011