Kipinä 3/2012

med.utu.fi/tutke/kipina

3/2012

lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti

Sähköiset työkalut AMEE 2012

SISÄLLYS

Tunnetko jo QR-koodin?

Lue lisää QR-koodin käytöstä.

Kansi: AMEE-kongressi, Lyon Conference Centre

3 Pääkirjoitus: Pedagogista porkkanaa!

4 AMEE-kongressi 2013

Ann palauteta osallistu ta ja l tekemis ehden Ota yhteeen! toimituk yttä see tästä! n

7 Miten sisustat intrasi?

8 Oppiportti opetuskäytössä 10 Syventävien opintojen teemaviikot 11 Tutustumismatka Tarton yliopiston yleislääketieteen opetukseen 14 5/230+ 20 Valtakunnalliset HATO-päivät 22 Sähköä opetukseen 24 Tenttiakvaario 26 Koulutuskalenteri

Kipinä 3/2012 27.11.2012 Julkaisija TUTKE, Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Päätoimittaja Pekka Kääpä Toimitus Helena Haapanen, Outi

Kortekangas-Savolainen, Sari Iinattiniemi, Maiju Toivonen, Erika Österholm-Matikainen, Jetro Tuulari, Leena Salminen, Heidi Mattila Kansi Maiju Toivonen

Taitto Antti Tarponen Yhteystiedot www.med.utu.fi/tutke/kipina/ facebook.com/tutke/ ISSN 1798-8624

Pääkirjoitus

PEDAGOGISTA PORKKANAA! Yksi yliopiston keskeisistä tehtävistä on korkeatasoinen ja laadukas opettaminen. Lääketieteellisessä tiedekunnassamme on järjestetty opettajien pedagogista koulutusta jo vuodesta 2003 lähtien ja tähän mennessä lähes 250 tiedekuntamme opettajaa on suorittanut pedagogisia opintoja kymmenen pisteen verran. Lisäksi parin vuoden ajan on ollut mahdollista suorittaa myös tiivis kahden opintopisteen verkkopohjainen pedagoginen kurssi. Kurssit ovat olleet erittäin suosittuja ja palaute on ollut mitä parhainta.

Pedagogiset kurssit ovat vastanneet ja vastaavat tarpeeseen. Iso osa tiedekuntamme palveluksessa olevista tekee opetustyötä, usein tutkimuksen, kliinisen tai muun työn ohella.

Erikoisesti kliinikot ovat pystyneet hyödyntämään lyhytkurssia. Kursseilla on mahdollisuus kehittää opettamisen taitoja: har- Pekka Kääpä ja Outi Kortekangas-Savolainen TUTKEn seminaariristeilyllä. vat meistä syntyvät hyviksi opettajiksi. Kurssien saaman palautteen perusteella niistä on ollut selkeää hyötyä työssä jaksamisessa.

Lisääntyvä opiskelijamäärä ei opetustyötä ainakaan vähennä.

Tänä syksynä lääketieteellinen tiedekunta järjestää pedagogiikan 10 opintopisteen kurssin laajennettuna useamman tiedekunnan opettajakunnalle, yhteistyössä yliopiston henkilöstökoulutuksen järjestettävän Yliopistopedagogiikan perusteet - kurssin kanssa. Opettaminen on universaalia, aiheesta riippumatonta. Eri alojen yhteisen koulutuksen on aiemmin havaittu toimivan erinomaisesti yliopistopedagogiikan jatko-opinnoissa. Yhteistyö yliopiston muiden yksiköiden kanssa on tervetullutta rikastuttamaan tiedekuntamme opetustoimintaa. Pedagogisen toiminnan alueella tapahtuu myös lisääntyvässä määrin verkostoitumista, paitsi yliopiston sisällä, myös maanlaajuisesti.

Pedagoginen pätevöityminen on jo pakollista opetustoimen haltijoille joissakin maamme yliopistojen tiedekunnissa. Asia on pohdinnan alaisena myös omassa yliopistossamme. Pyrimme reagoimaan omassa tiedekunnassamme tähän mahdollisuuteen ennakoivasti.

Näemme, että pedagogiseen pätevöitymiseen voidaan ja on syytä kannustaa. Tarjottaisiin siis porkkanaa, ei keppiä. Tämä taitaisi olla nykyisten kasvatustieteen virtausten mukaista.

Outi Kortekangas-Savolainen ja Pekka Kääpä

Kipinä 3/2012 | 3

AMEE-kongressi 25.-30.8.2012, Lyon, Ranska

Lääketieteellisen koulutuksen uusia tuulia kuulemassa Teksti Maiju Toivonen, Erika Österholm-Matikainen, Pekka Kääpä Kuvat Maiju Toivonen, Juha Puustinen

Eurooppalainen AMEE-järjestö (International Association for Medical Education) järjesti tämänvuotisen kongressinsa 25.-30.8. Rhone-joen maisemissa Lyonissa Ranskassa. Kongressi järjestettiin komeassa lentävän lautasen muotoisessa Lyon Convention Centre – keskuksessa.

K

ongressi kokosi yhteen noin 3000 lääketieteellisen koulutuksen parissa työskentelevää ammattilaista, kuten opettajia, kouluttajia, hallinnon henkilökuntaa ja opiskelijoita, eri puolelta maailmaa. Aasia on tulossa voimakkaasti mukaan lääketieteen koulutuksen kehittämiseen. Eniten osallistujia olikin Thaimaasta.

Kongressissa oli kaikista maamme yliopistollisista sairaanhoitopiireistä osallistujia ja Turusta kongressiin suuntasi 8 henkeä. Matkalla oli edustajia tiedekunnan opetushenkilökunnasta, TUTKEsta ja MediMerc-johtamiskoulutuksesta.

Mukana oli myös yksi opiskelijaedustaja. Tiedekunnan edustajat esittivät matkalla kolme kongressia varten laadittua tutkimusposteria, joista yksi oli opiskelijaedustajan esittelemä. Esitellyt posterit käsittelivät moniammatillista opetusyhteistyötä, opiskelijoiden vertaisopetusta sekä hajautetun koulutuksen myötä koettuja hyötyjä hajautetuille opetusyksiköille. Kaikki esitellyt posterit herättivät kuulijoissa keskustelua ja saimme vastailla lisäkysymyksiin hankkeistamme.

Matkassa olivat mukana mm. prof. Pekkä Kääpä, kliininen opettaja Juha Puustinen, suunnittelija Maiju Toivonen, LL-opiskelija Jetro Tuulari ja suunnittelija Erika Österholm-Matikainen

Kongressissa oli järjestetty hyvin monipuolisesti erilaisia luentoja, short communications –sessioita ja posterinäyttelyjä sekä perinteisessä muodossa että tämän vuoden uutuutena myös e-postereina.

Tänä vuonna yhteisillä suurilla Plenaryluennoilla korostuivat varsinkin jatkuva elinikäinen oppiminen ja lääketieteellisen koulutuksen kompetenssit, oppimisen arviointi sekä tieteen opetuksen osuus lääkärikoulutuksessa. Erityisesti Yhdysvalloista Plenary-luennon pitämään saapunut Aviad Haramati ja Hong Kongin yliopistoa edustanut N.G. Patil jäivät hyvin mieleen havainnollistavien ja innostavien luentojen pitäjinä. Kongressissa nousivat erityisesti esille myös opettajan rooli ja opetustaidot, vertaisopetus, moniammatillinen opetus sekä ammatillisen kehittymisen ja professionalismin teemat.

Eräässä short communications –sessiossa oli esillä yhteisöorientoitunut lääketieteen opetus ja siellä käsiteltiin esimer-

Juha Puustinen esitteli kongressiyleisölle Kipinä Porin3/2012 ope- | 5 tusterveyskeskuksen moniammatillista opetusta

kiksi tiedekuntamme hajautettuun opetukseen verrattavaa toimintaa muualla maailmassa. Niin sanottuihin aitoihin työympäristöihin tutustumisen myötä opiskelijoiden oli todettu hahmottavan paremmin oman osaamisensa tason, tutustuneen moniammatillisen tiimin toimintaan ja nähneen enemmän potilaita. Muuallakin maailmassa oli todettu hajautustoiminnan tuoneen lisäarvoa lääkärikoulutukseen.

Posterikierroksilla nousi myös esiin lääkäriopettajien pedagogisen osaamisen kehittäminen.

Opettajien pedagoginen koulutus oli tutkimusten mukaan lisännyt lääkäriopettajien panostusta opetuksen suunnitteluun, opetusmetodien laajempaan vaihteluun ja palautteen keräämiseen omasta opetuksestaan. Opettajien koulutuksessa voisikin tuoda käyttöön rooliportfolion kuvaamaan eri roolimalleissa toimimista ja niiden kehittymistä. Pinnalla oleva professionaalisuus ja epäammatillinen käytös pohditutti myös monia esitelmöitsijöitä. Aihe on herkkä, eikä kentällä aina puututa kollegan epäasialliseen toimintaan.

Eräässä sessiossa todettiinkin, että usein professionaalisuudesta ääneen puhuminen jo parantaa työyhteisön professionaalista käyttäytymistä.

AMEE – kongressi tarjosi osallistujille inspiraatiota ja vertailupohjaa muiden maiden käytännöistä lääketieteen opetuksessa. Oli innostavaa tehdä uusia oivalluksia, mutta myös huomata, että monissa asioissa meilläkin on jo varsin edistyneet ja toimivat käytännöt luotuna. Oli hienoa päästä myös itse esittelemään tiedekuntamme opetus- ja tutkimushankkeita ja sovelluksia. Toimme kongressista mukanamme uusia kehittämisideoita muun muassa lääketieteen koulutuksen kompetenssien määrittelyyn, professionalismin opetukseen sekä opettajatuutoroinnin ja opettajien pedagogisen opetuksen sisältöihin tiedekunnassa. Lisäksi kongressi tarjosi mainion mahdollisuuden verkostoitua muiden lääketieteellisen koulutuksena alan ammattilaisten kanssa. ■

6 | Kipinä 3/2012

Maiju Toivosen esittelemä posteri käsitteli hajautetun lääkärikoulutuksen alueellisia vaikutuksia

Jetro Tuulari kertoi kongressissa tiedekuntamme vertaisopetussovelluksista

Intran nimi on Soihtu intranet.utu.fi

Teksti Jussi Matikainen

Miten sisustat intrasi?

intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/

Kun yliopistolaisten uusi intranet loppukeväästä avattiin henkilökunnalle ja opiskelijoille, karkasivat monen ajatukset jo kulman takana kurkistavaan kesään. Pilottiyksiköissä intraan oli vihkiydytty pitkin sen rakennusprosessia, mutta muiden yliopistolaisten osalta intran todellinen haltuunotto on päässyt täyteen vauhtiin syksyllä.

Meitä intranetin tekijöitä on ilahduttanut yliopistolaisten antaman palautteen määrä ja laatu. Tätä kirjoitettaessa intran nimikilpailua on jäljellä pari päivää ja vastauksia kasassa seitsemän sataa. Suurin osa vastaajista on liittänyt viestiin myös ensivaikutelmansa, ja leijonanosa palautteesta on myönteistä. Kaikki palaute on äärimmäisen arvokasta, kun intraa kehitetään edelleen.

Suunnitteluvaiheessa yksi toive nousi ylitse muiden: Tehkää toimiva haku! Hakuominaisuuksiin panostettiin paljon, ja näyttäisi siltä, että haku todella toimii varsin tehokkaasti.

Toinen kiitelty ominaisuus on käyttäjän mahdollisuus mukauttaa etusivuaan. Joko sinä olet kokeillut? Lähde liikkeelle tuomalla omat linkit ja työkalut etusivullesi. Jatkaa voit vaikkapa valitsemalla taustakuvaksi lääketieteellisen tiedekunnan värikuvion. Tai mikset tilaisi uutisvirtaasi jonkun toisen tiedekunnan uutisia? Se voi tuoda aivan

Lääketieteelisen tiedekunnan intranet-sivut avataan vuoden 2012 loppuun mennessä ja ne tulevat löytymään yllä olevasta osoitteesta.

uuden perspektiivin yliopistoon ja täällä piileviin yhteistyön mahdollisuuksiin.

Tiedekunnista intrasivunsa ovat avanneet kauppakorkeakoulu, kasvatustieteiden tiedekunta ja oikeustieteellinen tiedekunta. Syksyn mittaan näemme lääketieteellisen tiedekunnan liittyvän joukkoon.

Kun lääketieteellisessä tiedekunnassa nyt rakennetaan intrasivuja, on aika pohtia, miten intra sisustetaan. Ottakaa mallia pilottitiedekunnista.

Lainatkaa hyvät ideat, mutta älkää kopioiko huonoja. Intrassa rakenteiden hallinta on helppoa, ja tätä vahvuutta kannattaa hyödyntää. Jos asioiden esitysjärjestys ei toimikaan, sisustuksen voi helposti vaihtaa. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa kuunnella laajasti eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden mielipiteitä.

Hyödyntäkää alusta lähtien myös intran viestinnälliset ominaisuudet. Kun sekä henkilökunta että opiskelijat saadaan aktiivisiksi intran käyttäjiksi, voidaan massasähköpostien lähettämistä karsia huomattavasti. Myös blogien käytön mahdollisuuksia tiedekunnan sisäisessä viestinnässä kannattaa puntaroida.

Koska intra sitten on julkaisukunnossa? Rimaa ei kannata nostaa pilviin. Verkko ei ole koskaan valmis, ja julkaisu on hyvä lähtökohta jatkuvalle kehittämistyölle.

Kirjoittaja työskentelee viestintäyksikössä tiedottajana, jonka vastuualueelle kuuluu yliopiston uusien intranet- ja internet-sivujen sisällöntuotannon koordinointi.

Kipinä 3/2012 | 7

OPPIPORTTI OPETUSKÄYTTÖSSÄ Teksti Sari Iinattiniemi Duodecimin kustantaman oppiportin palvelut ovat auki Turun yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Koekäytön jälkeen yliopisto hankki käyttöoikeuden sähköisiin oppikirjoihin (18 kirjaa) ja verkkokursseihin vuoden 2013 loppuun saakka.

Käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä saatavuuden ja uusimman tiedon vuoksi Opetushoitaja Pirkko Silvola-Salomaan mukaan opetus on pelkästään hyötynyt oppiportista ja poistanut vanhojen painosten ongelman. Käyttöoikeuden myötä pystytään vaatimaan, että uusimpien painosten antamat tiedot osataan tenteissä.

Oppiportti on lämpimästi otettu vastaan täydennyskoulutuksen työkaluna, ja se on hyvä lisä Nelliportaalin ja Terveysportin rinnalla. Duodecimin verkkokursseja on hyödynnetty mm. kliinisen tutkijalinjan oheismateriaalina, mikäli kurssi on tukenut ja edistänyt omaa tutkimuskohdetta. Hyvää oppiportissa on ollut sen mobiilikäyttö UTU-verkon ulkopuolella. Etäkäytön edellytys on palveluun rekisteröityminen. Kirjautuneena Omat opinnot –välilehdeltä näkee suorittamansa verkkokurssit. Kehittämiskohde voisi olla applikaation työstäminen iPadiin. ■

8 | Kipinä 3/2012

Kuva Stockvault/2happy

”Mikrobeilta puolustautumisessa ja infektiotaudeissa nämä e-kirjat ovat olleet korvaamattomia, koska kaikki kolme Mikrobiologian e-kirjaa ovat osin tenttikirjoina sekä ryhmäopetuksen lähdemateriaaleina. Immunologiassa tieto vanhenee nopeasti, ja oppiaineessa on aiemmin pyörinyt vanhoja painoksia. Opettajakuntamme on kiitellyt opetuskokouksissamme, että lopultakin saimme kirjan todella opetuskäyttöömme.”

www.oppiportti.fi OPPIKIRJAPAKETTI 1

OPPIKIRJAPAKETTI 2

Sisältää seuraavat yhdeksän oppikirjaa ja yli 5000 artikkelia

Sisältää seuraavat yhdeksän oppikirjaa ja yli 6500 artikkelia

EKG - Juhani Heikkilä, Markku Mäkijärvi toim., ISBN 978-951-656-093-2, 1. painos 2003, Kustannus Oy Duodecim

Endokrinologia - Matti Välimäki, Timo Sane, Leo Dunkel toim., ISBN 978951-656-290-5, 2., uudistettu painos 2009, Kustannus Oy Duodecim

Fysiatria - Jari Arokoski, Hannu Alaranta, Timo Pohjolainen, Jouko Salminen, Eira Viikari-Juntura toim., ISBN 978-951-656-307-0, 4., uudistettu painos 2009, Kustannus Oy Duodecim

Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia - Olavi Pelkonen, Heikki Ruskoaho toim., ISBN 978-951-656-090-1, 3., uudistettu painos 2003, Kustannus Oy Duodecim

Geriatria - Reijo Tilvis, Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Raimo Sulkava, Matti Viitanen toim., ISBN 978-951-656-314-8, 2., uudistettu painos 2010, Kustannus Oy Duodecim

Immunologia - Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, kirja 2 - Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara toim., ISBN 978-951-656-334-6, 1. painos 2011, Kustannus Oy Duodecim

Kardiologia - Juhani Heikkilä, Markku Kupari, Juhani Airaksinen, Heikki Huikuri, Markku S. Nieminen, Keijo Peuhkurinen toim., ISBN 978-951-656240-0, 2., uudistettu painos 2008, Kustannus Oy Duodecim Kipsihoidon perusteet - Jarkko Kuisma, Juha Heikkilä, Heidi Kassara, ISBN 978-951-656-280-6, 1. painos 2009, Kustannus Oy Duodecim Kipu - Eija Kalso, Maija Haanpää, Anneli Vainio toim., ISBN 978-951-656196-0, 3., uudistettu painos 2009, Kustannus Oy Duodecim Kirurgia - Peter Roberts, Esko Alhava, Krister Höckerstedt, Ari Leppäniemi toim., ISBN 978-951-656-300-1, 2., uudistettu painos 2010, Kustannus Oy Duodecim Kuntoutus - Paavo Rissanen, Tapani Kallanranta, Asko Suikkanen toim., ISBN 978-951-656-190-8, 2., uudistettu painos 2008, Kustannus Oy Duodecim Psykiatria - Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen, Timo Partonen toim., ISBN 978-951-656-400-8, 9., uudistettu painos 2011, Kustannus Oy Duodecim

Infektiosairaudet - Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, kirja 3 - Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara toim., ISBN 978-951-656-368-1, 1. painos 2011, Kustannus Oy Duodecim Lastentaudit - Jukka Rajantie, Jussi Mertsola, Markku Heikinheimo toim., ISBN 978-951-656-315-5, 4., uudistettu painos 2010, Kustannus Oy Duodecim Mikrobiologia- Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, kirja 1 - Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara toim., ISBN 978-951-656-256-1, 1.-2. painos 2011, Kustannus Oy Duodecim Naistentaudit ja synnytykset - Olavi Ylikorkala, Juha Tapanainen toim., ISBN 978-951-656-352-0, 5. uudistettu painos 2011, Kustannus Oy Duodecim Patologia - Markus Mäkinen, Olli Carpén, Veli-Matti Kosma, Veli-Pekka Lehto, Timo Paavonen, Frej Stenbäck toim., ISBN 978-951-656-184-7, 1. painos 2012, Kustannus Oy Duodecim

VERKKOKOULUTUKSET 2012-2013 • Laboratoriotutkimukset • Vanhusten lääkehoito

Syöpätaudit - Heikki Joensuu, Peter J. Roberts, Lyly Teppo, Mikko Tenhunen toim., ISBN 978-951-656-176-2, 3.-4. painos 2007, Kustannus Oy Duodecim

• EKG-tulkinnan perusteet • Pientoimenpiteet (neljä erillistä kurssia) • Lääkkeiden väärinkäytön havaitseminen ja hoitaminen • Noin 10 uutta verkkokoulutusta vuoden 2013 aikana

Kipinä 3/2012 | 9

SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TEEMAVIIKOT Teksti Sari Iinattiniemi

LL ja HLL opinnoissa järjestettiin perinteisesti loka- ja marraskuun vaihteessa.

Avajaisissa kuultiin ”tieteellisen ajattelun kokonaisuus” -opintopaneelia, jossa teemoiksi nostettiin opinnäytetöiden plagiaatintunnistusmenettely (PT), syventävien opintojen keskeiset opintojaksot, kypsyysnäyte ja opintojen eteneminen tutkinnon tavoiteajassa. Keskusteluissa nousi esille tieteen eettisyys ja syventävien opintojen ohjaaminen, joihin uusia työkaluja ovat PT-palvelu ja määräaikainen ohjaussopimus. PT-palvelussa haasteeksi koettiin tutkimuspatentin tietovuotoriski, kun data siirtyy tunnistuksessa osaksi vertailuaineistoksi. Todettiin kuitenkin, että PT on auditoitu ja se täyttää Euroopan komission asettamat laatuvaatimukset tietoturvan osalta. Lisätietoja PT:stä.

Posterinäyttelyyn osallistui parikymmentä oppiainetta biolääketieteen ja kliiniseltä laitokselta. Tieteellisten tutkimusprojektien rinnalla olivat opintoprojektit.

Perinteisten tulostettujen postereiden rinnalla olivat roll-up posterit ja ensimmäistä kertaa, kudosopin opetuksen webbimikroskooppi kosketusnäytöllä.

Syventävien opintojen opintokokonaisuuden kokoamisesta, koordinoimisesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaa lääketieteen perustutkinnon suunnittelutoimikunta (TST). ■

10 | Kipinä 3/2012

Teksti Paula Vainiomäki, Merja Ellilä, Pilvi Schmidt ja Jaana Franck Kuvat Sari Pitkänen ja Merja Ellilä

Tarton matkalaiset juuri perille päässeinä

Tutustumismatka Tarton yliopiston yleislääketieteen opetukseen Yleislääketiede on muuttunut kansainväliseksi alaksi myös koulutuksen osalta, koska lääkärien liikkuvuus EU:n alueella on suuri. Ulkomaalaisia tai ulkomailla opiskelleita lääkäreitä tulee Suomeen koko ajan enemmän, ja heidän pätevöitymisensä suomalaisille työmarkkinoille on perusterveydenhuollon osalta yleislääketieteen oppiaineiden vastuulla. Virolaisia lääkäreitä on Suomessa eniten suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien jälkeen. Lisäksi useita suomalaisia opiskelijoita on vuosittain Virossa lääkärin peruskoulutuksessa.

Tarton yleislääketieteen oppiaineeseen on Turusta yksittäisillä opetus-

henkilöstöön kuuluvilla jo aiemmin ollut pitkäkestoinen yhteistyösuhde.

Koska halusimme laajentaa tätä oppiaineiden väliseksi aktiiviseksi yhteistoiminnaksi, päätimme lähteä tutustumaan tarttolaiseen yleislääkärikoulutukseen ja perhelääkärin työhön siellä.

Matka toteutui elokuun lopussa 2012 juuri ennen Tarton yliopiston syyslukukauden alkua. Koska opiskelijat eivät olleet vielä saapuneet, emme voineet tavata Tartossa lääketiedettä opiskelevia suomalaisopiskelijoita.

Sen sijaan saimme tavata lähes koko sikäläisen yleislääketieteen oppiaineen opetushenkilökunnan ja myös

muutamia muita sikäläisiä perhelääkäreitä. Emäntänämme toimi yleislääketieteen laitoksen nykyinen esimies, professori Ruth Kalda, ja myös hänen edeltäjänsä, emeritaprofessori Heidi-Ingrid Maaroos osallistui tapaamisiin.

Tapaamisissa sekä turkulaiset että tarttolaiset esittelivät omaa yleislääketieteen perusopetustaan, jatkokoulutusta, sekä yleislääkärin työnkuvaa kummassakin maassa. Lisäksi turkulaisten esityksissä käsiteltiin opetuksen hajautusta ja moniammatillista yhteistyötä suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Tarttolaiset esittelivät myös omaa laatutyötään.

Kipinä 3/2012 | 11

Pääsimme vierailumme aikana tutustumaan virolaisen perhelääkärin työhön sekä maaseutu- että kaupunkivastaanotolla.

VIRON YLEISLÄÄKÄRIKOULUTUKSESTA Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Virossa uudistettiin sekä terveydenhuollon toiminta että alan koulutus.

Aikaisemmin lääkärit koulutettiin

Tarton yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on ainoa lajissaan Virossa. Uusien opiskelijoiden sisäänotto on 140 opiskelijaa vuodessa. Perusopetuksessa yleislääketiedettä opiskellaan lähinnä toisen ja kuudennen vuoden aikana. Viimeisen vuoden kevätlukukaudella on neljän viikon pituinen käytännön jakso. Nykyisin yleislääkäreiksi haluavat lääkärit saavat kolmen vuoden erikoistumiskoulutuksen (puolet ajasta yleislääketie-

hyvä paikallinen yhteistyö ja vahvat kontaktit yleislääketieteen kansainvälisiin järjestöihin. Tutkimus ja opetus ovat läheisessä yhteistyössä.

YLEISLÄÄKÄRIN TYÖ VIROSSA Tarttolainen yleislääkärikollega ja osa-aikainen kliininen opettaja Urmas Takker kertoi virolaisesta yleislääkärin/perhelääkärin työstä. Virossa on 805 perhelääkäriä. Perhelääkärit toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina joko yksin tai yleisemmin muutaman lääkärin yhteisvastaanotoilla.

Perhelääkärivastaanottoja Eestissä on 510.

Työn sisältö kuulosti paljolti vastaavan suomalaiskollegan kanssa työtä.

Työaika on pääosin klo 8-18 välillä.

Perhelääkärit eivät varsinaisesti päivystä, mutta jonkinlainen yleislääkärien neuvontapuhelin on potilaille tarjolla vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Potilaan pitää päästä akuuteissa asioissa perhelääkärille saman päivän aikana, kroonisten sairauksien osalta 5 päivän kuluessa ja todistukset tulee laatia 15 päivän kuluessa.

Tarttolaiset opiskelijat saattoivat aikoinaan joutua rangaistushuoneeseen (lock-up), jos rikkoivat yliopiston sääntöjä, eli esim. liikkuivat ulkona iltayhdeksän jälkeen

suoraan erikoisaloille. 1990-luvulla aloitettiin aikaisemmin perustasolla toimineiden aluelääkäreiden, sisätautilääkärien, lastenlääkärien ja gynekologien uudelleenkoulutus yleislääkäreiksi. Lähes 1000 yleislääkäriä koulutettiin tätä kautta työn ohella. Jakso kesti kolme vuotta ja siihen sisältyi viidenneksen osalta yleislääketieteen teoriakoulutusta. Tämä koulutusohjelma päättyi vuonna 2003. 1990-luvulla perustettiin myös yleislääketieteen akateeminen yliopistoyksikkö ja yleislääkärien tieteellinen järjestö.

Samalla vuosikymmenellä valmistuivat myös ensimmäiset yleislääketieteen väitöstutkimukset.

12 | Kipinä 3/2012

teessä ohjattuna), sisäänotto on noin 30 vuosittain ja valmistuneita yleislääkäreitä on nyt noin 200. Kaiken kaikkiaan Virossa katsotaan nykyisellä yleislääkärimäärällä pystyttävän turvaamaan virolaisten peruspalvelut.

Viron yleislääketieteen tutkimus on aktiivista, ja sen aiheet ovat lähellä yleislääkärin työn arkea. Niistä saaduilla tuloksilla on ollut tärkeä merkitys yleislääkärin työtä kehitettäessä.

Yleislääketieteellä on Virossa sama akateeminen ja tieteellinen asema kuin muillakin erikoisaloilla. Loistavan kehityksen taustana nähdään

Perhelääkärin potilaat listautuvat lääkärilleen ja palkka muodostuu pääosin listan mukaan; vakuutusyhtiö korvaa lääkärille potilaan ikäryhmän mukaan kuukausittain hoidosta tietyn summan; alle 2-vuotiaasta 6.9 euroa, 2-70 -vuotiaasta 2.8 euroa ja yli 70-vuotiaasta 3.5 euroa. Keskimääräinen yleislääkärin ansio on noin 910 euroa kuukaudessa, tähän saa pienen lisän riippuen lähimmän sairaalan etäisyydestä perhelääkärin vastaanottoon.

Takkerin mukaan Eestin perhelääkärijärjestelmän vahvuutena on lähes ilmainen terveydenhoito kaikille vakuutetuille ja se, että jokaisella vakuutetulla on oma perhelääkäri. Ongelmana on se, että vakuutus liittyy työpaikkaan, eli korvauksen ulkopuolelle jäävät työttömät ja osittain esim. maataloudessa työskentelevät.

Ongelmiksi hän näki myös sen etteivät perhelääkärit halua työskennellä maaseudulla sekä sen, että yleislääkärien määrä on vähenemässä. Infrastruktuuriin pitäisi investoida, jotta vastaanottojen toimintaa voitaisiin kehittää mm moniammatilliseen suuntaan. Hän näki myös että nykyinen rahoitusjärjestelmä ei motivoi yleislääkäreitä täysin käyttämään kykyjään.

Eestissä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen resepti. Täydennyskoulutusta yleislääkärin tulee hankkia 60 tuntia vuosittain.

LAATUTYÖ VIROSSA Virossa aloitettiin jo 1990-luvulla aktiivinen laatutyöskentely, jonka perimmäisenä tarkoituksena lienee ollut saada kirjavissa olosuhteissa syntyneet vastaanotot toimimaan yhteisten kriteerien pohjalta ja samalla tuottamaan laadukkaita väestön tarpeisiin vastaavia palveluita. 2000-luvun aikana on kerätty järjestelmällistä tietoa vastaanottojen toiminnasta vapaaehtoisella pohjalla.

Käytössä on ollut suhteellisen vähäinen määrä indikaattoreita, joiden mittauskohteena on ollut ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä toiminta, vastaanoton monipuolinen toiminta (esim. raskaana olevien ja lasten hoitaminen, pienet toimenpiteet), valittujen sairauksien hoito-ohjelmien noudattaminen. Näillä perusteilla on myös alettu maksaa vähäistä, lääkärin toimintaan perustuvaa palkanosaa.

Alkuvuosina kriteerit indikaattoreissa asetettiin liian tiukoiksi eivätkä lääkärit halunneet mukaan toimintaan.

Nyt on löydetty tasapaino kriteerien ja osallistujien määrän suhteen. Valtaosa lääkäreistä on laatujärjestelmän piirissä ja näkee työnsä tuloksia sekä saa jonkin verran palkanlisää. Laatukäsikirja on julkaistu viroksi ja venäjäksi, myös englanniksi.

Myös Virossa käytössä oleva lääkärien ammattipätevyyksien uudelleen

Majoituspaikkamme Villa Tammekann oli vierailun ajan kokonaan käytössämme

arvioinnin järjestelmä perustuu laatutyöskentelylle ja on vapaaehtoinen.

YHTEISTYÖSUUNNITELMIA Keskusteluissa mietittiin ja löydettiinkin mahdollisia yhteistyömuotoja tutkimuksen ja koulutuksen alueella. Konkreettinen opetukseen liittyvä yhteistyökohde löytyi, kun kliininen opettaja Pilvi Schmidt esitteli turkulaisen yleislääketieteen opetuksen ’Lääkärin työ perusterveydenhuollossa’ -valinnaispolun. Keskustelussa selvisi, että Tartossa on samantyyppinen yleislääketieteen valinnaisopetus. Erotuksena siellä polun opiskelijat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, kun meillä opiskelijat ovat mukana ensimmäisestä vuodesta valmistumiseen saakka. Keskustelimme mahdollisuudesta tehdä jatkossa yhteistyötä tämän valinnaisopetuksen osalta ja valinnaisopiskelijoiden verkostoitumismahdollisuudesta esim. tutustumiskäyntien puitteissa. Innostusta tämän tyyppiseen yhteistyöhön löytyi molemmin puolin.

Tutustumismatkamme täytti kaikin puolin odotuksemme ja innostusta omaankin työhön antoi virolaisen

yleislääketieteen korkeatasoinen koulutus ja tutkimus. Jo olemassa olleet yhteistyökontaktit vahvistuivat ja uusia syntyi. Oppiaineemme tulevat varmasti jatkamaan yhteistyötä sekä nyt jo suunniteltujen että uusienkin projektien puitteissa.

MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Moniammatillista yhteistyötä käsiteltiin matkallamme erityisesti mukana olleiden opetushoitajien toimesta.

Hoitajien työnkuvien sekä vastuun määrän suhteen todettiin maiden välillä olevan selviä eroavuuksia. Virossa hoitaja toimii useimmiten lääkärin työparina ja toteuttaa pitkälti hänen ohjeitaan ja jatkosuunnitelmia. Suomessa on käytössä toki myös työparimalli, mutta tämän lisäksi hoitajalla on oma vastaanotto ja hän tekee monien asioiden suhteen itsenäisiä päätöksiä. Terveydenhoitajan tehtäväkenttää täysin vastaavaa ei myöskään virolaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä löydy. Esimerkiksi odottavat äidit hoidetaan kätilö-gynekologi -työparin vastaanotoilla. ■

Kipinä 3/2012 | 13

5/230+ Toimittanut Sara Suominen ja Erika Österholm-Matikainen Kuvat Antti Tarponen

HAMMASLÄÄKÄRIOPISKELIJA KUKA OLET JA MISTÄ TULET?

Tänä vuonna lääketieteellisen tiedekunnan käytävillä suunnistaa yli 230 uutta opiskelijaa. Heistä viisi; Leeni, Maria, Anni, Henri ja Petri kertovat seuraavassa lyhyesti itsestään alun tuoreet kuulumiset.

14 | Kipinä 3/2012

Nimeni on Henri Ailio ja olen kotoisin Naantalista. Tällä hetkellä asun Turussa. Olen 22 vuotta.

MITEN OPINTOSI OVAT LÄHTENEET KÄYNTIIN? ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT POSITIIVISESTI TAI NEGATIIVISESTI? Opinnot ovat lähteneet hyvin käyntiin!

Kaikkiin kurssikavereihin en ole vielä ehtinyt tutustumaan, mutta onhan meitä tosin yhteensä 160 aloittavaa lääkis- tai hammaslääkisläistä. Opiskelin kemiaa täällä Turussa viimevuoden ja sitä kautta tunsin jo monta vanhaa kemistiä, jotka pääsivät nyt sisään lääkikseen. Hammaslääkiksen tiukkaan työtahtiin on ollut vielä hieman totuttelemista ja läksymäärä on ollut ehkä odotetunkin suuri. Vaihtoehtoisesti aivoja on kuitenkin saanut leputtaa lääkiksen hyvinjärjestämissä ja hauskoissa juhlissa! Päällimäisenä tähänasti on jäänyt mieleen Beach Partyt, jotka järjestettiin Ruissalon rannalla ja Tivoli Expo, jossa tutustuttiin kandiseuran toimintaan ja illanviettotiloihin. Samalla on ollut myös hauska tutustua vanhempien vuosikurssien opiskelijoihin! Suurella innolla odotan nyt syksyllä järjestettävää Odontologiska spelen 2012 Turku/Åbo- tapahtumaa, jossa pohjoismaiden hammaslääketieteenopiskelijat kokoontuvat juhlimaan tänä vuonna yhdessä Turkuun. Tiedekunnan opiskeijoiden ja henkilökunnan avoin ilmapiiri on yllättänyt minut positiivisesti ja minulle on jäänyt tunne, että voin lähestyä vanhempia kollegoitani asiassa kuin asiassa. Dentalian Teknillisessä labo-

ta pitkän pohdinnan jälkeen punnitsin plussat ja miinukset ja päätin jäädä opiskelemaan naapurikuntaani. Vuoden opiskelijakokemuksella kemian laitokselta voin sanoa Turun opiskelijakaupunkina tarjoavan kattavan opiskelijaelämyksen!

MITÄ ODOTAT OPINNOILTASI TÄÄLLÄ Odotan valmistuvani laitokselta oletetussa ajassa eli nykyisessä viidessä ja puolessa vuodessa. Lähes kaikkien siinä ajassa odotetaankin valmistuvan, joten toivon olevani töppäämättä pahasti opiskeluissani! Odotan saavani laadukasta koulutusta laitokselta ja, että olisin opiskelujeni lopussa alan pätevä asiantuntija. Tulevilta vuosilta odotan koko loppuelämän kestävien ystävyyssuhteiden muodostumista ja paljon hauskanpitoa rankan opiskelun lomassa ;) MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN KULUTTUA?

ratoriossa tehtävät harjoitustyöt ovat olleet hauska lisä pelkkiin luennoilla istumiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Opiskelijavaihtoon lähteminen on osoittautunut ehkä hieman monimutkaiseksi opiskelun koulumaisuudesta johtuen, mutta en ole kuitenkaan vielä haudannut kirvestä kaivoon sen suhteen!

MITEN OLET PÄÄTYNYT OPISKELEMAAN TIEDEKUNTAAMME? MIKSI VALITSIT JUURI TURUN YLIOPISTON JA KYSEISEN KOULUTUSOHJELMAN? Mielenkiinto lääkistä kohtaan minulla taisi herätä vasta ylioppilaskirjoi-

tusten jälkeen. Hammaslääketieteen koulutusohjelmaan hakeminen johtui ehkä alussa rajoitetusta yliopistohausta ja alemmasta pisterajasta, mutta myöhemmin ala on ajatuksissani muotoutunut erittäin mielenkiintoiseksi ja luonteelleni sopivaksi.

Pari läheistä ystävääni työskentelee tällä samalla alalla ja heiltä olen kuullut vain positiivisia asioita hammaslääkärin työstä. Parin läheisen kaverini opiskelu lääkiksessä kuulosti muinoin niin hauskalta, että halusin itsekin joskus kuulua samaan joukkoon. Mietin vakavasti myös muita opiskelupaikkakuntia vaihtoehtoina opiskella hammaslääketiedettä, mut-

Minun on vaikea nähdä, missä elämäntilanteessa olisin 10 vuoden päästä, mutta ainakin toivoisin elämäni olevan mallillaan. Valmiina hammaslääkärinä talouteni olisi kutakuinkin turvattu ja pystyisin alkamaan toteuttaa nk. lapsuuden haaveita perheestä, asunnosta ja omasta Audista, joka henkilökohtaisesti noussee tärkeysjärjestyksessä korkeimmalle! Ulkomailla työnteko ja maailman eri kolkkien näkeminen kiinnostaa paljon, kuten varmaan kaikkia nykynuoria. Yhdysvalloissa dollarihymyä pidetään suuressa arvossa, joten ehkäpä voisin matkata sinne kiillottamaan hammasrivistöjä.. Hammaslääkärinä haluaisin kehittyä edelleen ja kehittyä osaajaksi ehkäpä jollain erikoisalalla. Protetiikka on kuulostanut ehkäpä kiinnostavimmalta erikoisalalta. Haluaisin jonain päivänä saavuttaa jotakin suurta hammaslääkärinä ja auttaa tiedettä kehittymään entistäkin pidemmälle...

Mielestäni kunnianhimoa pitää aina olla!

Kipinä 3/2012 | 15

LÄÄKÄRIOPISKELIJA

KUKA OLET JA MISTÄ TULET? Maria Spoof, 21-vuotias syntyperäinen turkulainen.

MITEN OPINTOSI OVAT LÄHTENEET KÄYNTIIN? ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT POSITIIVISESTI TAI NEGATIIVISESTI? Nämä alkuviikot ovat menneet kyllä todella nopeasti. Vasta äsken tuli tulokset ja nyt on jo kuukausi lääkistä käyty. Yllättävää on ehkä ollut se, että päivät eivät ole kovin pitkiä. Tähän asti on selvinnyt yhdellä tai kahdella luonnolla päivässä. Lukemista ja englannin sanojen opettelua on kyllä senkin edestä. Positiivisin yllätys on tietenkin ollut uudet mahtavat opiskelukaverit!

MITEN OLET PÄÄTYNYT OPISKELEMAAN TIEDEKUNTAAMME? MIKSI VALITSIT JUURI TURUN YLIOPISTON JA KYSEISEN KOULUTUSOHJELMAN? Luonnontieteet yleisesti ovat aina kiinnostaneet. Opiskelin lukion jälkeen kaksi vuotta biokemiaa. Lääkäriksi olen halunnut varmaan jo ihan pienestä. Lääketiede on niin laaja ala, josta isona voi valmistua ihan miksi vaan. Turkulainen kun olen, niin yliopiston valinta oli melko helppo.

MITÄ ODOTAT OPINNOILTASI TÄÄLLÄ?

Odotan sitä kun oppii uutta ja tajuaa että ”Jaa siksi tää asia menee näin”.

Lisäksi odotan kliinistä vaihetta ja sitä kun pääsee oikeasti työskentelemään potilaiden kanssa ja käyttämään sitä tietotaitoa, jota nyt opetellaan. Innolla odotan myös niitä kaikkia varmasti huikeita kokemuksia ja

16 | Kipinä 3/2012

muistoja, joita seuraavat kuusi vuotta pitävät sisällään.

MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN KULUTTUA? Kymmenen vuoden päästä olen valmis lisensiaatti ja erikoistumassa. En vielä tosin tiedä mille alalle. Mutta onhan tässä aikaa ottaa selvää. Lisäksi haluaisin ehkä jossain vaiheessa työskennellä ulkomailla.

HAMMASLÄÄKÄRIOPISKELIJA

KUKA OLET JA MISTÄ TULET? Olen Leeni Kilponen, 20-vuotias hammaslääketieteen opiskelija. Olen kotoisin Forssasta.

MITEN OPINTOSI OVAT LÄHTENEET KÄYNTIIN? ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT POSITIIVISESTI TAI NEGATIIVISESTI? Opinnot ovat lähteneet mukavasti käyntiin. Paljon uutta asiaa ja uusia ihmisiä, mutta se on ollut vain mielenkiintoista. Kurssilla tuntuu vallitsevan jo varsin lyhyen ajan jälkeen hyvä henki, eikä työmääräkään ole ainakaan vielä ollut niin suuri, kuin ehkä saattoi pelätä.

MITEN OLET PÄÄTYNYT OPISKELEMAAN TIEDEKUNTAAMME? MIKSI VALITSIT JUURI TURUN YLIOPISTON JA KYSEISEN KOULUTUSOHJELMAN? Minulla ei ole koskaan ollut tiettyä toiveammattia, ja vasta lukion toisella tai kolmannella aloin harkita hammaslääkärin ammattia. Siinä yhdistyvät korkea koulutus ja käsillä tekeminen, ja lopulta se alkoi tuntua hyvältä alalta. Viime vuoden luin kemiaa Turun yliopistossa. Turku vaikutti mukavalta kaupungilta, ja kulkuyhteydet Forssaan ovat hyvät.

MITÄ ODOTAT OPINNOILTASI TÄÄLLÄ?

MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN KULUTTUA?

Odotan, että valmistun ammattitaitoiseksi hammaslääkäriksi, ja tietenkin odotan myös mukavaa opiskelijaelämää. Seuraaviin 5,5 vuoteen mahtuu varmasti paljon, vaikka kuulemma aika tuntuu kuin kiitävän ohitse.

Kymmenen vuoden kuluttua toimin toivottavasti hammaslääkärinä, ja minulla voisi myös olla silloin oma perhe. Mahdollisesti voisin myös erikoistua johonkin, mutta sen näkee sitten myöhemmin.

Kipinä 3/2012 | 17

HOITOTIETEEN OPISKELIJA KUKA OLET JA MISTÄ TULET? Anni Pakarinen, 37-vuotias sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja Turusta. Aloitin tänä syksynä Hoitotieteen opinnot sivuaineenani Kliininen hoitotiede, terveydenhuollon hallinto ja johtaminen. Olen ollut reilu neljä vuotta kotona hoitovapailla ja koti-äitinä neljälle lapselleni. Ennen hoitovapaita työskentelin tutkimussairaanhoitajana erilaisissa sydän- ja verisuonisairauksia tutkivissa projekteissa Turun Yliopistolla sekä TYKS:ssä.

MITEN OPINTOSI OVAT LÄHTENEET KÄYNTIIN? ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT POSITIIVISESTI TAI NEGATIIVISESTI? Opinnot ovat lähteneet käyntiin vauhdilla ja olen kovasti motivoitunut. Paljon on mahtunut uutta ja ihmeellistä näihin pariin ensimmäiseen viikkoon! Olen positiivisesti yllättynyt laitoksen hyvästä ja jopa lämpimästä ilmapiiristä. Meidät uudet opiskelijat on otettu hyvin vastaan ja mieltä askarruttavista asioista on uskaltanut reilusti kysyä tuutoreilta, muilta vanhemmilta opiskelijoilta sekä myös opettajilta ja professoreilta. Kaikki ovat olleet kovin avuliaita ja vastauksista on henkinyt yhteen hiileen puhaltamisen meininki!

MITEN OLET PÄÄTYNYT OPISKELEMAAN TIEDEKUNTAAMME? MIKSI VALITSIT JUURI TURUN YLIOPISTON JA KYSEISEN KOULUTUSOHJELMAN?

Paljasjalkaisena turkulaisena Turun yliopisto oli melko selvä valinta.

MITÄ ODOTAT OPINNOILTASI TÄÄLLÄ?

Viime joulukuussa pohdin, menisinkö takaisin töihin syksyllä 2012 vai ottaisinko uusia haasteita vastaan opiskelemalla. Jälkimmäinen voitti! Sairaanhoitajana Hoitotiede tuli ensimmäisenä ja luonnollisena jatkumona mieleen ja tutkimusympyröissä pyörineenä, tutkijan ura terveyden parissa kiinnostaa paljon!

18 | Kipinä 3/2012

Odotan saavani opinnoistani tuhdit eväät tutkijan uralle! Paljon uutta oppia, perustietoa hoitotieteen saralta, oivalluksia, verkostoitumista, erilaisia ja uusia näkökulmia terveydenhuoltoon liittyen, asiantuntemusta ja rohkeutta. Uusia ystäviä ja hauskanpitoa unohtamatta…

MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN KULUTTUA? Eihän sitä koskaan voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta tavoitteet on mukava pistää korkealle, joten näen itseni 10 vuoden päästä Terveystieteiden tohtorina. Näen itseni Terveystieteiden tohtorina ja työskentelemässä jossain terveydenedistämiseen liittyvässä innovatiivisessa tutkimus- ja kehittämisprojektissa loistavassa tiimissä.

TERBION OPISKELIJA KUKA OLET JA MISTÄ TULET? Olen Petri Rummukainen, 26v. Olen kotoisin Liedosta, Turun naapurista, muutin Turkuun 7 vuotta sitten AMK:sta opiskelupaikan saatuani.

MITEN OPINTOSI OVAT LÄHTENEET KÄYNTIIN? ONKO JOKIN ASIA YLLÄTTÄNYT POSITIIVISESTI TAI NEGATIIVISESTI? Opinnot ovat lähteneet mukavasti käyntiin, opiskelukavereihin alkaa pikku hiljaa tutustumaan. Olen positiivisesti yllättynyt syksyn ohjelmasta, opiskeltavat asiat tuntuvat etukäteen kiinnostavilta eikä pakkopullan maku ole vielä noussut suuhun. Lisäksi etukäteen peloteltu opintojen rankkuus ei vielä ole iskenyt.

MITEN OLET PÄÄTYNYT OPISKELEMAAN TIEDEKUNTAAMME? MIKSI VALITSIT JUURI TURUN YLIOPISTON JA KYSEISEN KOULUTUSOHJELMAN? Valmistuin viime keväänä Turun ammattikorkeakoulusta bioanalyytikoksi. Jo opiskeluvaiheessa totesin, että haluaisin ehkä tehdä työelämässä jotain hieman haastavampaa ja tieteellisempää joten päätin hakea Terbioon.

Valitsin Turun yliopiston sijainnin sekä tutkimusosaamisen vuoksi. Terveyden biotieteet taas tuntuivat osuvan hyvin yhteen omien kiinnostuksen kohteideni kanssa.

MITÄ ODOTAT OPINNOILTASI TÄÄLLÄ Odotan saavani korkealuokkaista, poikkitieteellistä opetusta jolla saan valmiudet moneen eri tehtävään. En oikein vielä tiedä mihin suuntaan haluaisin opintojani suunnata joten pyrin ottamaan kaiken irti kaikista opinnoista.

MISSÄ NÄET ITSESI 10 VUODEN KULUTTUA? Lähtökohtaisesti aikomukseni on tehdä opintojen perään väitöskirja joten 10 vuoden päästä olen (toivottavasti) saanut väitöskirjan tehtyä. Näen ehkä itseni ennemmin tutkimustyössä kuin valvontaelimessä, mutta aika näyttää! ■

Kipinä 3/2012 | 19

Valtakunnallisilla HATO2012päivillä perehdyttiin viestintään ja sosiaaliseen mediaan Yliopistojen ja yliopistoyhteisöjen valtakunnallisen hallinto- ja toimistohenkilökunnan HATO2012-kesäseminaarin järjestelyvastuussa oli tällä kertaa Itä-Suomen yliopisto. Kuopion kampuksella 23. – 24.8. pidettyjen päivien teemana oli viestintä ja sosiaalinen media. Seminaari kokosi yhteen noin 200 osallistujaa yliopistoista ympäri Suomea.

HATO-päivät avasi Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilökuntayhdistyksen ISYHY ry:n puheenjohtaja Tomi Rosti sekä YHL ry:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. ItäSuomen yliopiston tervehdyksen tilaisuuteen toi viestintäjohtaja Eero Tuomisto ja Itä-Suomen yliopiston esittelystä vastasi henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle.

Ensimmäisessä seminaarin teeman mukaisessa puheenvuorossa menestysvalmentaja Mika Kojonkoski Bright Eyes & Sport Oy:stä painotti yhteisesti jaettujen arvojen tärkeyttä työyhteisössä ja muistutti, että arvojen tulisi olla esillä ja mukana jokapäiväisessä työssä. Kojonkoski on tullut tunnetuksi suomalaisille mäkihypyn maajoukkue-

20 | Kipinä 3/2012

Teksti Heidi Mattila Kuvat Antti Tarponen

valmentajana ja käsitteli aihettaan joukkuevalmennuksen kautta.

Toisenlaisen näkökulman viestintään toi näyttelijä Minna Kivelä, joka esitti vaihtoehtoisen tavan asennoitua ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Kivelä muistutti puheenvuorossaan siitä, miten täysin nurinpäin olevalla viestinnällä saatetaan joskus avata sellaisia ovia, jotka muuten pysyisivät kiinni. Väärinpäin voikin joskus olla oikeinpäin!

Sosiaalisen median maailmaan yleisöä saapui perehdyttämään kouluttaja ja konsultti Oskari Uotinen Yhteisöllisestä viestintätoimisto InFlow:sta. Uotinen keskittyi

puheenvuorossaan siihen, mitä hyötyä yksittäinen ihminen ja organisaatio sosiaalisessa mediassa mukanaolosta saavat. Uotinen muistutti myös siitä, ettei sosiaalinen media ole mikään uusi ilmiö ja ettei siihen osallistuminen ole organisaation omissa käsissä. Sosiaalisessa mediassa ollaan mukana osallistumattakin pelkästään jo sen kautta, että organisaatiosta käydään eri foorumeilla jatkuvasti keskustelua. Facebookin, Twitterin ja blogien lisäksi keskustelua käydään esimerkiksi erilaisilla keskustelupalstoilla. Uotisen näkemys oli se, että organisaation olisi hyvä osallistua aktiivisesti siitä käytäviin keskusteluihin ennemmin kuin jättäytyä passiivisesti niiden ulkopuolelle.

Mika Kojonkoski

Eero Tuomisto

Toisen seminaaripäivän ohjelma alkoi Sirkka Mertalan (Sirkka Mertala Consulting) luennolla yksilön vastuusta onnistuneesta vuorovaikutuksesta ja sitä kautta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan. Mertalan luennon otsikko ”Oletko lastu laineilla vai kippari ruorissa” kuvasi osuvasti luennon sisältöä. Mertala korosti puheenvuorossaan tulkintojen merkitystä tunteiden muodostumisessa, vastuullista puhumista ja kuuntelemista sekä arvostuksen osoittamisen tärkeyttä työyhteisön sisällä.

Muotikoordinaattori Marja-Leena Martikainen Mannekiiniklubi Mandista käsitteli puheenvuorossaan sanatonta viestintää ja kehon kieltä. Hän kävi läpi positiivisen olemuksen aakkoset ja havainnollisti esitystään konkreettisilla esimerkeillä. Martikaisen keskeisin sanoma oli, että sanallisen ja sanattoman viestinnän tulisi olla aina mahdollisimman sopusoinnussa keskenään antaakseen vakuuttavan ja uskottavan kuvan viestistä.

Marja-Leena Martikainen Minna Kivelä Järjestelijöitä

Seminaaripäivien viimeisestä puheenvuorosta vastasi professori Matti Uusitupa otsikolla ”Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta”. Professori Uusitupa kävi puheenvuorossaan perusteellisesti läpi, mistä terveellinen ruokavalio ja hyvinvointia lisäävä liikunta muodostuvat. Uusitupa painotti myös riittävän yöunen tärkeyttä.

Uusituvan puheenvuoron sisällön voisi kiteyttää hänen peräänkuuluttamiinsa sloganeihin ”Kohtuus kaikessa” ja ”Less is more”. Uusitupa korosti myös yksilön vastuuta omasta terveydestään kuitenkin niin, että hän näki yhteisöllä olevan vastuun terveyttä edistävien valintojen helpoksi tekemisestä.

Oskari Uotinen

Itä-Suomen yliopiston mielenkiintoiseen ohjelmaan kuuluivat myös Kuopion Saaristokaupungin opastettu kiertoajelu, viihdepitoista yllätysohjelmaa Savon murteella höystettynä sekä taikurilla maustettu iltatilaisuus.

Seuraavaksi HATO-seminaarin järjestäjäksi arvottiin Helsingin yliopisto. ■

Sirkka Mertala

Kipinä 3/2012 | 21

Matti Uusitupa

Teksti Erika Österholm-Matikainen Kuvat Antti Tarponen, Erika Österholm-Matikainen

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN OPETUKSEN ILTAPÄIVÄ Kolmatta kertaa järjestetty Opetuksen iltapäivä keräsi tiedekunnan opetushenkilökuntaa kuulemaan sosiaalinen median ja mobiiliuden tarjoamista vaihtoehdoista nykypäivän opettajille. Tilaisuuden aluksi jaettiin Oppimateriaalin tuottajapalkinnot. Palkinnon saivat prof. Helena Leino-Kilpi, prof. Sanna Salanterä ja prof. Markku Koulu.

Viestinnän ja verkko-opetuksen rautainen ammattilainen Riitta Suominen esitteli vauhdikkaassa tahdissa viisi sosiaalisen median työkalua, jotka olivat: LinkedIn, Facebook, Wiki, Blogit ja Twitter.

Riitta Suominen esitteli viisi sosiaalisen median työkalua opettajalle.

Osallistujille työkalut olivat ennestään vaihtelevasti tuttuja ja kynnys tutustua uusiin palveluihin varmasti madaltui esityksen myötä. Riitan jälkeen suunnittelija Ilmari Wärri yliopiston viestinnästä antoi tietopaketin Intranetin mahdollisuuksista. Näitä mm. ovat nykyistä toimivammat sähköisten työryhmien ja blogien perustamismahdollisuudet.

Iltapäivän ehkä tunnevoimakkuudeltaan vahvimman vaikutuksen teki Brahean kehittämispäällikön Satu Hakanurmen digitarinoiden esittely. Sadun poimimat kolme digitarinaa herättivät paljon keskustelua ja innostusta. Hän kertoi, että tarinoita voidaan käyttää opetuksessa joko niitä itse tuottaen tai toisten tarinoita katsellen. Tällä hetkellä Suomessa di-

Tilaisuuden puheenjohtaja Pekka Kääpä alusti Satu Hakanurmen esityksen digitarinoista opetuksessa.

gitarinat ovat vielä melko tuntematon narratiivisen opetusmenetelmän käyttökohde. Ne olisivat kuitenkin oivallisia tuomaan mm. potilaan näkökulmaa esiin ja tarinoiden sisällyttäminen mm. luento-opetustilanteeseen on helppoa.

Pauliina Venho antoi näkökulmia mobiilioppimiseen.

Opetuksen iltapäivän viimeinen osuus käsitteli oppimista ja opettamista mobiiliuden näkökulmasta. Projektipäällikkö Pauliina Venho havainnollisti selkeästi sitä, mitä mobiilioppiminen on ja miten sitä on sovellettu ammatillisessa koulutuksessa Espoon Omniassa. Mobiilioppimisessa esim. älypuhelimet ja tabletit (kämmentietokoneet) mahdollistavat informaation tuottamisen ja jakamisen sekä oppijan toiminnan uusissa, vaihtuvissa oppimiskonteksteissa. Pauliina oli rakentanut videon iltapäivän aikana ottamistaan valokuvista. Video nostatti näppärällä toteutusmahdollisuudellaan kulmakarvoja. Videot ja muut päivän esitykset ovat nähtävissä Medicassa, TUTKEn Opetuksen iltapäivän nimisessä alakansiossa: https:// wm.utu.fi/Public/Medica/TUTKE/ Päivä rohkaisi ainakin tutkelaisia laajentamaan sosiaalisessa mediassa toimimista. Luultavasti vaikutus oli samankaltainen monikymmenpäisen kuulijakunnan keskuudessa.

Nyt TUTKE jo postaa, ehkä kohtaa myös twiittaa tai bloggaa? ■

Turun yliopiston intranetin nykyisistä ja tulevista käyttömahdollisuuksista kertoi Ilmari Wärri.

Käy tutustumassa TUTKEn facebooksivustoon osoitteessa facebook.com/tutke/ ja liity TUTKEn joukkoon.

Lähteet Hely Lahtinen, Marjaana Veermans Tekstin koonti Erika Österholm-Matikainen

TENTTIAKVAARIO

– mikä se on ja miten se toimii?

Hely Lahtinen Turun yliopiston Opetuksen kehittäminen ja tuki-yksiköstä raottaa tiedekunnassamme vielä melko tuntematonta sähköisen tenttimisen muotoa seuraavassa:

Hely Lahtinen Turun yliopiston Opetuksen kehittäminen ja tuki-yksiköstä raottaa tiedekunnassamme vielä melko tuntematonta sähköisen tenttimisen muotoa seuraavassa: Sähköinen tenttiminen mahdollistaa perinteisten kirjallisuuskuulustelujen, luentotenttien ja tasotestien toteuttamisen. Tenttiminen tapahtuu sähköistä tenttimistä varten rakennetussa videovalvotussa tenttitilassa eli tenttiakvaariossa. Tila sijaitsee PharmaCityssä, Itäisellä Pitkäkadulla.

Sähköisellä tenttimisellä on monia hyviä puolia.

Sillä voidaan lisätä tenttimisajankohtien joustavuutta esim. materiaali- ja uusintatenteissä sekä tasotesteissä ja ratkaista yksilöllisten tenttien valvontakysymyksiä. Vastausten luettavuus paranee käsialaongelmien poistuessa ja palautteen mukaan vastaukset ovat paremmin jäsenneltyjä. Laskeminen ja kaavojen tuottaminen ei sähköisessä tentissä ole kuitenkaan mahdollista, eikä opiskelija voi käyttää tentissä oheismateriaalia.

24 | Kipinä 3/2012

Sähköisen tenttipalvelun www-osoite on http://tenttis.utu.fi

JA NÄIN SE TOIMII: 1.

Opettaja pääsee rakentamaan sähköistä tenttiä tilaamalla tenttialueen ja saa ohjausta tentin laatimisessa ja palvelun käytössä.

2. Opettaja avaa laatimansa tentin suoritettavaksi ja opiskelija varaa tenttiajan palvelun varauskalenterista.

3. Opiskelija voi myös muuttaa varausta ennen tentin alkamista, nämä varausmuutokset tai tenttiin saapumattomat opiskelijat eivät työllistä opettajaa.

4. Opettaja saa tiedon tehdyistä tenteistä sähköpostiin ja voi arvioida tentin samassa järjestelmässä ja halutessaan liittää arviointiin lyhyen kirjallisen palautteen, joka lähtee opiskelijalle sähköpostilla.

tarkistus myös nopeutuvat ja helpottuvat. Tenttiakvaario mahdollistaa siirtymisen paperittomaan toimistoon.

SAITKO KÄYTTÖÖN OPASTUSTA? KENELTÄ?

Kyllä, Hely Lahtiselta, jonka sähköpostiohjauksen kautta tein pilottitestaukseen ensimmäiset tenttikysymykset. Ja muutenkin Hely oli aina valmis auttamaan KUVAILE KOLMELLA SANALLA TENTTIAKVAARIOTA Käytännöllinen, joustava, tehokas MITÄ OPISKELIJASI OVAT TENTTIMUODOSTA PITÄNEET?

OPETTAJAN MIELIPIDE: Marjaana Veermans toimii tutkijatohtorina Opettajankoulutuslaitoksella, Oppimistutkimuksen keskuksessa. Seuraavassa hänen sähköisen tentin käyttökokemuksia opettajan näkökulmasta: MIKSI ALOITIT KÄYTTÄMÄÄN TÄTÄ TENTTIMISEN MUOTOA? Kuulin eräältä norjalaiselta vierailijalta, että heidän korkeakoulussaan kaikki tentit suoritetaan sähköisenä tenttinä ja että heillä on vain positiivisia kokemuksia asiasta. Olin myös itse päässyt kokeilemaan opiskelijan roolissa Tampereen yliopistossa sähköistä tenttimistä, ja mielestäni se oli erittäin tervetullut tenttimisen muoto.

Olin siis utelias tenttiakvaarion toimivuuden suhteen.

MITKÄ OVAT TENTTIAKVAARION EDUT MIELESTÄSI? Etuina opiskelijan kannalta valinnan vapaus milloin tentin tekee ja se, että saa kirjoittaa koneella. Opettajalle on helpottavaa kun ei tarvitse tulkita käsialoja, tenttien yleinen hallinnointi ja

Opiskelijat pitivät ajatuksesta, että saavat itse valita tenttiajan (toki tietyn annetun ajan puitteissa, joka minulla oli 3kk). Sen sijaan tenttitilan avaimen nouto koettiin hyvin työlääksi, erityisesti koska sen pystyi noutamaan vain tiettyinä aikoina. Tampereen yliopistossa sähköiseen tenttitilaan pääsee opiskelijakortilla, joka on siis samalla kulkukortti. Ilmeisesti tällainen samanlainen systeemi pitäisi tulla myös jossain vaiheessa Turkuun, mikä helpottaisi tenttiakvaarion käytettävyyttä huomattavasti.

MITÄ MUUTA HALUAISIT SANOA SÄHKÖISESTÄ TENTTIMISESTÄ?

Moni opettaja suhtautuu tenttiakvaarioon epäluuloisesti, ja ajattelee, että on työlästä luoda tarpeeksi tenttikysymyksiä. Oma kokemukseni on, että tentin laatiminen ei ollut työlästä ja aikaa säästyy tentin valvonnasta ja korjaamisen nopeutumisena. Toinen yleinen harhaluulo lienee se, ettei tenttiakvaario sovellu suurille joukoille. Omalla kurssillani tenttimässä kävi miltei 130 opiskelijaa, mitään ongelmia tämä ei aiheuttanut ja varmastikin olisi mahtunut enemmänkin tenttijöitä. ■

Kipinä 3/2012 | 25

Vuoden 2012 uudet opettajatuutorit.

Koulutuskalenteri TUTKE kokoaa koulutuskalenteria lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökuntaa, opetuksen koordinointitehtävissä toimivia sekä opiskelijoita varten sisältäen opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia.

Kalenteri löytyy osoitteesta www.med.utu.fi/tutke/opettajalle/ koulutuskalenteri/

14.3.2013 1ST SCIENTIFIC MEETING OF THE ASSOCIATION FOR MEDICAL EDUCATION IN FINLAND Lääketieteen Koulutuksen Yhdistys ry (LKY) järjestää lääketieteen koulutuksen tutkimusta käsittelevän tieteellisen kokouksen 14.3.2013.