Kipinä 2/2011

2/2011 med.utu.fi/tutke/kipina

lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehti

Teema: Kansainvälisyys lääketieteellisessä tiedekunnassa Vuoden Opetusteko 2010 -palkinto tiedekuntaan Hammaslääketieteen koulutuksen uudistaja

Sisällys 3

Pääkirjoitus: Koulutetaan kansainvälisyyteen

4

Vuoden 2010 Opetusteko -palkinto Lääketieteelliseen tiedekuntaan

6

Kolumni: Hallinto aktiivisesti mukana tiedekunnan kansainvälistymisessä!

7

Hammaslääketieteen koulutuksen uudistaja: Poimintoja hammaslääkärin työuralta

10

Vaihto-opiskelukokemuksia

12

Satakunnan opetuksen iltapäivä 2.3.2011

13

Opetusharjoittelu kansainvälisessä vaihdossa

Ann palauteta osallistu ta ja l tekemis ehden Ota yhteeen! toimituk yttä see tästä! n

K i p i n ä 2 /2 011 7.6.2011 J u lka i s ija T U TK E, L ä äketiete e lline n tie de kunta, Tur un yliopisto Pä ä to i m i t t a ja Pe k ka Kä äpä To i m i t u s He le na Ha apane n, Maiju Toivone n, O uti Jä äske läine n, Er ika Öste r holm-Matikaine n, Jetro Tuular i, Le e na Salmine n, He li V ink ka-Puhak ka, He idi Mat tila G r a a f i n e n s u u n n i t te l u , va l oku va u s ja t a i t to A nt ti Tar pone n Ka n s iku va t A nt ti Tar pone n Y h teys t i e d ot w w w.me d.utu.f i /tutke/ k ipina /

14

ERASMUS vaihto-opiskelijoita lastentautien kurssilla Turussa

15

Hoitotieteen laitos edistää kansainvälisyyttä toiminnassaan

17

Lääketieteen opetusta ruotsin kielellä

18

See you Online! eli kansainvälisyyttä verkossa

20

Kaksikielisyys ja kansainvälisyys lääketieteen perusopetuksessa

21

Tulevia pedagogisia koulutuksia vuonna 2011

ISSN 1798-8624

Pääkirjoitus

Koulutetaan kansainvälisyyteen Työelämä on yhä enenevissä määrin kansainvälistä vaatien tietoja ja taitoja, joita voidaan jo opiskeluvaiheessa omaksua. Yliopistomme tavoitteena on tarjota kaikille opiskelijoille koulutusta, joka tukee valmiuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä. Opiskelijoillamme tulee olla hyvät mahdollisuudet opiskelijavaihtoihin laadukkaissa ulkomaisissa yliopistoissa, tasokkaita vieraskielisiä opintojaksoja omassa yliopistossa ja runsaasti sisällöltään kansainvälistymistä tukevia opintoja. Kansainvälistymisen tavoitteet ja mahdollisuudet määritellään koulutusohjelmakohtaisesti. Ne tulee esittää selkeästi opiskelijoille, ja ohjata heitä valitsemaan omat kansainvälistymisen keinonsa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Eriika Savontaus, tiedekunnan kansainvälisten asioiden työryhmän puheenjohtaja, yliopiston kansainvälisten asioiden ohjausryhmän jäsen

Koulutuksen kansainvälistäminen lähtee opettajien kansainvälisyydestä.

Omilla opettajillamme on erityisesti tutkimustyön kautta runsaasti kansainvälistä kokemusta, ja nyt tavoitellaan lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä myös peruskoulutuksen puitteissa. Ulkomaalaistaustaisten opettajien ja tutkijoiden vierailuja ja rekrytointeja yliopistoomme pyritään lisäämään, ja kiitos tiedekuntamme hyvien tietotekniikkavalmiuksien, kansainvälinen yhteistyö sujuu myös ilman matkustamista.

Kansainväliseen vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden määrä on ilahduttavasti nousussa ollen 28 koko tiedekunnassa viime vuonna. Nousu heijastanee uusien LL- ja HLL-ohjelmien vakiintumista, mutta myös lisääntynyttä kiinnostusta. On tärkeää huolehtia, että koulutusohjelmien muuttuessa, kuten nyt Terbion LuK-vaiheen siirtyessä tiedekuntaamme, opiskelijoille voidaan edelleen tarjota hyviä vaihtokohteita. Tilastoihinhan lasketaan vain yli kolmen kuukauden vaihdot, mutta kansainvälistä kokemusta voi kartuttaa lyhyemmilläkin jaksoilla kuten hoitotieteen vakiintuneella Klaipédan vierailulla. Tiedekuntaamme saapuu vuosittain 25-50 vaihto-opiskelijaa, joidenka kanssa vuorovaikutus tarjoaa luonnikkaan mahdollisuuden omille opiskelijoillemme kotikansainvälistyä.

Tiedekunnassamme käynnistettiin ensimmäinen englanninkielinen maisteriohjelma viime syksynä. Tämän lisäksi ollaan kaikissa koulutusohjelmissamme määrätietoisesti lisäämässä englanninkielisen koulutuksen määrää.

Samanaikaisesti tapahtuva ruotsin kielen vahvistaminen tukee myös kansainvälistymistavoitteita, ovathan muut pohjoismaat tärkein opiskelijavaihtokohteemme. Kansainvälisyyttä tuetaan myös opetuksen sisällöillä useissa opintokokonaisuuksissa. Uusia vieraskielisiä ja sisällöltään kansainvälisiä opintojaksoja kuitenkin tarvitaan ja kaikki uudet ideat ovat tervetulleita! ■

Löydät TUTKEn myös Facebookista. Käy tutustumassa sivustoon osoitteessa facebook.com/tutke/ ja liity TUTKEn joukkoon.

Vuoden 2010 Opetusteko-palkinto Lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomen Medisiinariliitto myöntää vuosittain valtakunnallisen Vuoden Opetusteko- palkinnon ansiokkaasta opetuksen kehittämistyöstä.

Medisiinariliitto, tuttavallisemmin ”smälli”, on kaikkien suomalaisten lääketieteenopiskelijayhdistysten koulutus- ja edunvalvontaliitto, jonka jäseninä ovat kaikki suomalaiset lääketieteen opiskelijayhdistykset sekä ulkomailla opiskelevien suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden yhdistykset.

Paikallisten opiskelijayhdistysten kautta liiton jäseninä ovat lähes kaikki suomalaiset lääketieteen opiskelijat.

SML on jakanut Vuoden Opetustekopalkintoa vuodesta 2000 lähtien. Tärkeä työ ansaitsee kiitosta ja koemme palkinnon hyväksi tavaksi muistaa tiedekunnissa tehtävää hyvää työtä opetuksen kehittämiseksi. Jokainen tiedekunta saa vuosittain esittää oman

Aikaisempien vuosien Vuoden opetusteko -palkinnot 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2003 2002 2001 2001 2000

4 | Kipinä 2/2011

Helsinki Helsinki Helsinki Tampere Kuopio Tampere Oulu Helsinki Tampere Tampere Oulu Kuopio

Päivystyspilottikurssi kandidaateille Neurologian simulaatio opetus Virtuaalinen potilaspankki Kansainvälisen lääketieteen professuurin perustaminen Kliinisten taitojen laboratorio ja sen SimMan-simulaationukke Radiologian opetulaboratorion uudistaminen Sisätautien klinikan hajautettu opetus Oppimiskeskus Mocoma Seinäjoen opetusjakso Lääketieteen opiskelijoille annettava ilmainen hepatiitti B –rokotus Opiskelijamyönteinen OYS:n lastentautien klinikka KYS:n Kliinisen radiologian laitoksen tekemä www-opetuskuvasto

ehdotuksensa Vuoden Opetusteoksi ja Medisiinariliiton hallitus äänestää vaihtoehdoista mielestään parhaan.

Tulos julkistetaan syysliittokokouksen yhteydessä.

Kuvassa Suomen Medisiinariliiton Turun edustajat Raija Holmi ja Henna Harju sekä TUTKEn johtaja Pekka Kääpä ja suunnittelija Maiju Toivonen.

Vuoden 2010 palkinto myönnettiin ansaitusti Turkuun lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimusja kehittämisyksikölle (TUTKE) palautejärjestelmän uudistamisesta.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun palkinto rantautui Varsinaiseen Suomeen, Turkuun. Tärkeinä tekijöinä palkinnon myöntämisessä olivat mm. opiskelijoiden huomioiminen jo uuden palautejärjestelmän suunnittelussa ja pyrkimys opiskelijaystävällisempään tapaan kerätä palautetta. Aikaisempaa ytimekkäämpi sähköinen lomake motivoi opiskelijoita antamaan palautetta. Uuden järjestelmän myötä yhteistyö ja läpinäkyvyys opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillä helpottuu, samalla myös vuosittainen vertailu onnistuu paremmin. Erittäin merkittävänä pidettiin myös palautteesta saatavaa palautetta, opiskelijoiden mielipiteet eivät huku mustaan aukkoon, vaan palautteelle on olemassa kuulevat korvat. Annetusta palautteesta hyötyvät myös tulevat vuosikurssit, koska palaute pyritään oikeasti käsittelemään ja risuista ja ruusuista ottamaan opiksi.

Edellisinä vuosina palkinto on mennyt useasti Helsinkiin, joka tarjosi tiukan vastuksen myös tällä kertaa. Alla palkittuja edellisiltä vuosilta. Nämä ja muut ideat opetuksen kehittämiseksi on syytä pitää korvan takana, opetuksen kehitystyö ei valitettavasti tule koskaan valmiiksi Turussakaan.

Suomen Medisiinariliiton hallituksen puolesta Henna Harju ja Raija Holmi Turun SML- edustajat 2011 Kipinä 2/2011 | 5

Kolumni

Hallinto aktiivisesti mukana tiedekunnan kansainvälistymisessä!

2000 - luvun alkupuolella tiedekunnan kansainvälistymisen haasteet liittyivät pitkälti erilaisiin peruskoulutusopiskelijoiden vaihtoasioihin liittyviin kysymyksiin. Näistä ajoista on tultu isoja harppauksia eteenpäin ja nykyisin korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan painopisteenä ovat opiskelija-, opettaja- ja tutkijaliikkuvuus, kansainväliset tutkimus- ja kehitystyöhankkeet sekä yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittäminen.

Myös tieteen ja tutkimuksen kansainvälisyys on entisestään lisääntynyt ja monipuolistunut. Nämä muutokset heijastuvat luonnollisesti myös hallintotyöhön.

Tiedekunnan hallinnossa on useiden vuosien kokemus palveluiden ja tekstien tuottamisesta myös vieraalla kielellä. Tutkimuksen ja tieteellisen jatkokoulutuksen puolella kansainvälisyys on lähes aina ollut itsestäänselvä osa normaalia toimintaa ja kansainvälisiä jatko-opiskelijoita on tiedekunnassamme runsaasti. Kansainväliset maisteriohjelmat ja muu kansainvälistymisen lisääminen vaativat meiltä tulevaisuudessa kykyä palvella asiakkaita vieraalla kielellä hallinnon jokaisella osaalueella. Hallintohenkilökunnan kielitaito sekä sen kehittäminen ja ylläpitäminen nousee siis jatkossa entistä tärkeämmäksi asiaksi.

Kuluneena vuotena tiedekuntahallinnon toimintaan ovat tuoneet lisähaasteita mm. tiedekunnan kansliaa henkilömuutosten johdosta vaivannut henkilöstövaje sekä Villa Medican homeongelmat ja niistä johtunut muutto uusin tiloihin entiselle tossutehtaalle (Varia). Nyt kun ollaan jo toukokuussa voin ilokseni todeta, että asiat ovat lähteneet sujumaan erittäin hyvin uusien työntekijöidemme kanssa ja tavarammekin alkavat jo lähes kaikki olla uudessa osoitteessa.

Vuoden 2011 suurimpana haasteena hallinnon kannalta näen tiedekunnan hallinnon toiminnan uudelleen organisoitumisen.

Kehittämishanketta on viety eteenpäin hallintohenkilökuntaa osallistavalla toimintatavalla ja pyrkimyksenä on luoda vuorovaikutuksen ja avoimuuden kautta keskinäistä luottamusta, mitä tarvitaan yhteisten asioiden eteenpäin viemisessä. Muutoksen tavoitteena on toimiva hallintopalveluyksikkö, joka tuottaa tehokkaat ja laadukkaat hallintopalvelut koko tiedekunnalle, tarvittaessa myös englannin kielellä. Onneksi meillä on hyvä ja osaava hallintohenkilökunta! ■

6 | Kipinä 2/2011

Sanna-Mari Tammilaakso, hallintopäällikkö

Hammaslääketieteen koulutuksen uudistaja

Heli Vinkka-Puhakka: Poimintoja hammaslääkärin työuralta Tekstin koonnut: Marja Uusirasi

Heli Vinkka-Puhakka on toiminut hammaslääketieteen parissa kuudella vuosikymmenellä niin lääkärinä, tutkijana, opettajana kuin koulutuksen kehittäjänäkin.

Syksyllä hän aloittaa hyvin ansaitut eläkepäivänsä.

Olen kotoisin kymmenen savun kylästä Lappajärveltä, Etelä-Pohjanmaalta. Maanviljelijä-isäni oli kouluaikanani kotikuntamme terveydenhuoltolautakunnan puheenjohtaja. Tämän vuoksi meille oli tilattu Suomen Terveydenhoitolehti, joka suuntasi ajatukseni terveydenhuoltoon. Pyrin hammaslääketieteeseen, koska käsillä tekeminen oli minulle mieluista, ja hammaslääkärinä ajattelin myös voivani järjestää työolosuhteeni lääkäriä vapaammin.

Vuonna 1982 hain myös Senior Lecturer -virkaa Uuden-Seelannin Dunediniin, Otagon yliopiston hammaslääketieteelliseen tiedekuntaan. Suomessa suunniteltiin tuolloin hammaslääketieteen erikoistumiskoulutuksen käynnistämistä ja hakemassani virassa oli opetusta sekä perus- että erikoistumiskoulutustasolla. Tammikuussa 1983 mukaani Uuteen-Seelantiin lähtivät mieheni Martti sekä lapsemme Antti, 3 v ja Liisa, 11 kk. Suomeen palasimme vuonna 1986.

Valmistuttuani hammaslääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta keväällä 1969 tein kesän töitä kouluhammaslääkärinä Keski-Pohjanmaalla. Syksyllä palasin Turkuun hammaslääketieteen laitokselle lasten hampaidenhoitoja oikomisopin assistentiksi. Siinä vaiheessa en vielä aavistanut, että palaaminen viitoittaisi koko työuraani.

Oikomishoidon erikoistumiskoulutus käynnistyi Turussa 1980-luvun lopussa, ja hoidin koulutuksen koordinoijan, apulaisylihammaslääkärin virkaa yli 10 vuotta.

1999–2003 olin Tampereen yliopistollisen sairaalan uudessa hampaiston oikomishoidon apulaisylihammaslääkärin virassa, jossa ajatukseni oli jatkaa eläkeikään asti.

Kun hammaslääketieteen peruskoulutus kuitenkin alkoi Turussa uudelleen, houkuteltiin minut mukaan koulutuksen suunnitteluun.

UUDEN-SEELANNIN KAUTTA TAKAISIN TURKUUN 1970-luvulla hammaslääketieteen laitos oli huomattavan kansainvälinen. Professori Kalevi Kosken ehdotuksesta lähdin puoleksitoista vuodeksi tutkimustyöhön New Yorkiin Columbian yliopistoon. Palattuani Suomeen paneuduin assistentin ja apulaisopettajan toimien ohella väitöskirjani tekemiseen. Vuonna 1982 väittelin aiheenani sekundaarirusto, jollainen on esim. nisäkkäiden alaleuan nivelpään rusto.

HAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUS KEHITTYY 2000-luvun alkupuolella Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli meneillään lääkärikoulutuksen opintouudistus, ja muuntokoulutus oli alkanut vuonna 2003. Lääkärit olivat havahtuneet huomaamaan, että heidän lisäkseen terveydenhuollossa toimii paljon muitakin

Kipinä 2/2011 | 7

valmiuksien arviointia. Joissakin oppiaineissa on otettu käyttöön oppimispäiväkirjoja ja muita luentosalitenteille vaihtoehtoisia menetelmiä. Kehittämistä on kuitenkin vielä arvioinnissa sekä oppiaineiden välisessä integraatiossa.

HYVÄÄ PALAUTETTA VALMISTUNEISTA Tähän mennessä on valmistunut kaksi opiskelijakurssia, joista olemme epävirallisesti saaneet varsin hyvää palautetta. Suomen Hammaslääkäriliitto toteuttaa keväällä 2011 Nuori Hammaslääkäri -tutkimuksen, jossa kerätään tietoa siitä, miten hyvin hammaslääketieteen peruskoulutus antaa työelämässä tarvittavia tietoja, taitoja ja muita valmiuksia. Kysely toistetaan muutaman vuoden välein, joten lähivuosina saamme myös virallista palautetta koulutusohjelman toimivuudesta.

Heli Vinkka-Puhakka Lehtori terveydenhuollon ammattilaisia, mikä helpotti hammaslääkärikoulutuksen liittämistä tiedekunnan tutkintokirjoon. Koulutuksen saaminen hyvään alkuun tuntui olevan koko tiedekunnan, ei ainoastaan hammaslääketieteen laitoksen tavoite.

Työkaluja hammaslääkärikoulutuksen suunnitteluun saimme myös Euroopasta. Bolognan julistukseen liittyen eri koulutusohjelmissa käynnistyi Tuning-projekteja harmonisoimaan koulutuksen sisältöjä. Hammaslääketieteessä EU-rahoitteisia kolmivuotisia DentEd- Tuning projekteja oli kaikkiaan kolme. DentEd II tuotti Profile and Competences for the European Dentist -asiakirjan, mittatikun eurooppalaisen hammaslääkärikoulutuksen tavoitteille. Turun suunnittelutyöryhmissä muokkasimme eurooppalaiset tavoitteet suomalaisia ja turkulaisia painotuksia vastaaviksi. Näin selkiytyi se, mitä valmistuvan hammaslääkärin tulee tietää, osata ja millaisella asenteella hänen tulee tehdä työtä.

Suunnittelutyöryhmissä koordinoimme myös oppiaineiden tavoitteiden ja ydinainesten pohjalta laatimat opintokokonaisuudet ja opintojaksot. Hammaslääketieteen laitokselle onkin vakiintunut käytäntö, että ydinainekset päivitetään vuotuisen opetussuunnitelman päivityksen yhteydessä. Lisäksi olemme kehittäneet hyvin toimivan OSCE-tapahtuman osaksi opiskelijoiden kesätyö-

8 | Kipinä 2/2011

Elokuussa tulee voimaan asetus, joka muuttaa HLL-tutkinnon jälkeisen 9 kk:n käytännön palvelun 6 kk:n mittaiseksi, ja se siirtyy samalla yliopiston vastuulle. Näin ollen koulutus käytännössä pitenee 6 kk:lla, mikä toivottavasti vähentää koulutuksen kuormittavuutta. TUTKE on esimerkillisesti tukenut hammaslääkärikoulutusta, mistä konkreettisimpina opettajatuutorointi sekä palautejärjestelmän kehittäminen. Tiedän, että muutakin on tekeillä…

HAMMASLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN VIISI SUKUPOLVEA Muistan tilanteen vuonna 1956, kun isäni tuli terveydenhoitolautakunnan kokouksesta ja kertoi, että nyt kaikkien koululaisten hampaita ruvetaan paikkaamaan. Oli hyväksytty laki kouluhammashoidosta. Tästä alkoi suomalaisen hammaslääkärikoulutuksen toinen sukupolvi.

Ensimmäisen sukupolven aikana hampaita hoidettiin, jos hoitoa oli saatavilla. Nyt tehtiin järjestelmällisiä koululuokkien hampaiden tutkimuksia ja todettuaan hoidon tarvetta hammaslääkärit ”juoksivat kilpaa karieksen kanssa”.

Kolmannen sukupolven toiminta alkoi kansanterveyslain tullessa voimaan 1972. Nyt hammaslääkärit ”juoksivat kariesta vastaan” sairauden ehkäisyn keinoin. Purentaelimistöä ei kuitenkaan vielä nähty toiminnallisena kokonaisuutena. Itse 60-luvulla opiskelleena olen toisen sukupolven hammaslääkäri, mutta Turun hammaslääke-

tieteen laitoksella opetus oli jo kolmannen sukupolven opetusta. Sairauksien ehkäisy ja kokonaisvaltainen hoito ovat olleet sisäänrakennettuja elementtejä alusta asti.

Neljäs sukupolvi alkoi vähitellen 80-luvulle tultaessa, kun purentaelimistö ruvettiin näkemään toiminnallisena kokonaisuutena ja purentafysiologisten ja hampaiston oikomishoidollisten näkökulmien painoarvo lisääntyi.

Korjaavassa ja purentaa kuntouttavassa hoidossa käytettyjen materiaalien kirjo on lisääntynyt huomattavasti – erityisesti kovat, keraamiset materiaalit ja implantit edellyttävät purentavirheiden ja purennan toiminnallisten piirteiden entistä tarkempaa analysointia ja huomioimista hoitoratkaisuissa.

teen perusteella, ja uskon Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kaikilla opettajilla olevan kohtalaisen selkeä käsitys koko opetussuunnitelmasta. Linjakas opetussuunnitelma on edellytys linjakkaalle koulutukselle, ja tässä on eroja eri koulujen välillä.

Suomessa on myös modernit luentosalit ja puhtaat klinikat, mitä ei välttämättä ole kaikissa hammaslääkärikouluissa. Sen sijaan vuorovaikutustaidoissa on Suomessa parantamisen varaa, kokemukseni mukaan ne ovat parempia ulkomailla. En tarkoita small talk -ilmiötä, vaan paljon tärkeämpää asiaa – toisen ihmisen, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan avointa ja reilua huomiointia.

Näkemykseni mukaan hammaslääkärikoulutuksen viiHyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeä työkalu potilasdes sukupolvi on jo alkanut tai alkamassa. Väestön työssä, mutta lääkärille ja hammaslääkärille tärkeitä ihan ikääntyminen lisää iensairauksien ja suun limakalvoheidän itsensä takia. Vuorovaikutuksessa on kysymys ihmuutosten osuutta, hoitamattomat purentavirheet vaimisestä, ei oppiarvosta! Välinpitämättömyys ja akateekeuttavat purennan kuntoutusmisissa piireissä esiintyvä ta ja monisairaiden potilaiden ”Nykyisistä hammaslääketieteen viisastelu, joita pidetään määrän lisääntyminen edel”älykkyytenä”, saisivat opiskelijoista on koulutettava lyttää hammaslääkäriltä entismielestäni jäädä historihammasLÄÄKÄREITÄ” tä enemmän lääketieteellistä aan, sillä viisastelu ei synnäkemystä. HLL-koulutuksen nytä ympärilleen hyvää. suunnittelun eri vaiheissa olemme korostaneet sitä, että Akateemisessa maailmassa on myös älykkäitä ja elämän hammaslääketieteen ja lääketieteen väliin jäävän haredessä nöyriä ihmisiä, joiden merkitys työyhteisössä on maan alueen hälventäminen on välttämättömyys. Nyensiarvoisen tärkeä. kyisistä hammaslääketieteen opiskelijoista on koulutettava hammasLÄÄKÄREITÄ. Kliinisen hoitoharjoittelun PUUTARHATÖITÄ JA KIERKEGAARDIA osuus hammaslääkärikoulutuksessa on suuri, joten pidän akateemisen koulutuksen osuutta tulevaisuudessa ”uhanJäädessäni eläkkeelle ensi syksynä todellisuus näyttää, alaisempana” kuin koulutuksen työelämävastaavuutta. miten osaan hyödyntää lisääntynyttä vapaa-aikaa. VuoKoulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiudet pysyä sien varrella kertyneitä tekemättömiä töitä on paljon, ja mukana sekä oppialan että yhteiskunnan kehityksessä. jos aika Turussa käy pitkäksi, niin kotipuolessani on harJos koulutamme uusia hammaslääkäreitä osaamaan vain vinaisen vireä kyläyhteisö. Omassa perhepiirissäni on sen, miten potilaita nyt hoidetaan, he ovat jo valmistuesvanhoja ja nuoria, jotka tarvitsevat huolenpitoa, ja entisaan vanhanaikaisia! sen kotitaloni 50-luvulta peräisin oleva navetta odottaa muodonmuutosta harrastelu- ja oleskelutilaksi, ja pelto HAMMASLÄÄKÄRIEN JA LÄÄKÄRIEN sen ympärillä puutarhainnostusta.

VUOROVAIKUTUSTAITOJA PARANNETTAVA Aloittaessani hammaslääketieteen opiskelun en tiennyt, Sekä USA:ssa että Uudessa-Seelannissa hammaslääkemihin se minua vie, enkä olisi osannut suunnitellakaan tieteen opetus oli erillään lääketieteen opetuksesta ja terkaikkia urallani eteen tulleita vaiheita. Suhtaudun myös veyspalvelujärjestelmästä. Kun alkuvuodesta 2011 vietähän uuteen vaiheeseen jännittyneen odottavaisesti ja railin uudelleen Otagon yliopiston hammaslääkärikouuskoen, että elämä kantaa kunhan uskaltaa tehdä ”hypyn lussa, tilanne oli edelleen sama. Suomessa kehitetään vapauteen” – Søren Kierkegaardia lainatakseni. Hänen opetussuunnitelmia opiskelijoiden ja opettajien palautEnten–Eller-kirjansakin on vielä lukematta… ■

Kipinä 2/2011 | 9

TANSKA

Tekstin koonnut: Laleh Korpimäki Tiedekunnassa on pyritty lisäämään kansainvälistä opetusta ja kannustettu opiskelijoita myös itse kansainvälistymään. Kartoitimme muutaman hammaslääkäri- ja lääkäriopiskelijan kokemuksia vaihto-opiskelusta sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Haastatellut opiskelijat pitävät vaihto-opiskeluaikaa ainutlaatuisena ja kannustavat muitakin vaihto-opiskelua harkitsevia lähtemään kohti kansainvälisiä opintoja.

Kööpenhaminassa vaihto-opiskeluaikansa viettänyt lääketieteen opiskelija Nina Jaakonmäki innostui hakemaan vaihtoon ollessaan mukana ulkoasiaintoimikunnan toiminnassa. Tanskan hän valitsi muun muassa maan pohjoisen sijannin vuoksi. Nina oli erittäin tyytyväinen opetuksen tasoon ja sai vaihto-opiskelijana suorittaa opinnot englanninkielellä. Vaihtoajan kokemuksista hänelle mieleenpainuvinta oli uusien ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan vietetty aika.

Nina sai kaikki vaihdossa suoritetut opinnot hyväksiluettua ja pystyi palattuaan jatkamaan omalla kurssillaan. Kokemustensa pohjalta Nina suosittelee vaihto-opiskelua muillekin: ”Vaihtoonlähtö voi kuulostaa työläältä prosessilta, mutta on todellisuudessa melko yksinkertaista ja kaikki asiat kummasti järjestyvät. Eli rohkeasti hakemaan vaihtoon!”

si ja ymmärtäväisiksi ja hänet otettiin vaihto-opiskelijana hyvin huomioon.

ESPANJA Alicantessa vaihto-opiskeluaikansa viettänyt hammaslääketieteen opiskelija Laura Ensiö oli jo kauan haaveillut ulkomailla asumisesta. Yliopistossa ajatus vaihtoon lähtemisestä alkoi pikkuhiljaa kypsyä: ”Nyt jos koskaan oli aika lähteä!”

Espanja valikoitui muiden vaihtoehtojen joukosta muun muassa sijaintinsa ja opiskelijalle jo ennestään tutun kielen ansiosta. Vaihtomaassaan Laura suoritti kaikki kurssit ja tentit espanjankielellä. Opettajat ja kurssikaverit osoittautuivat kuitenkin hyvin auttavaisik-

10 | Kipinä 2/2011

Laura suoritti Alicantessa ravitsemustieteen opintoja, jotka hän sai hyväksiluettua syventäviin opintoihinsa. Hienoksi hetkeksi hän mainitsee muun muassa onnistumisen tunteen kielitaidon kehittymisessä. Vaihto-opiskeluvuottaan Laura kuvaa unohtumattomaksi kokemukseksi: ”Suosittelen ehdottomasti vaihtoon lähtemistä. Se on ainutlaatuinen kokemus, jota ei unohda. Jos valmistuminen lykkääntyy vuodella, niin mitä sitten? Yliopistovaihto, varsinkin Erasmus, on hyvin järjestetty ja organisoitu, joten kunhan vaan jaksaa täyttää viralliset paperihakemukset, niin loppu sujuukin omalla painollaan. Apua saa aina ja oma rohkeus kasvaa huomaamatta.”

opistoihin olin päässyt tutustumaan jo kesällä 2009 laitoksemme yhteistyöohjelman kautta.

Vapaa-ajan aktiviteetit ja taloudellisuus seuloivat kartalta kuitenkin Utsjoen kunnan kokoisen saaren Indonesiasta, Balin.”

Vaihtomaassa lukujärjestys koostui muun muassa indonesian kielestä, kansainvälisestä bisnes-lainsäädännöstä ja turismista. Opintojen korvaavuus ei Roopelle ollut ensisijainen tavoite vaan hän halusi saada vaihtomaassa suoritetuilla opinnoilla vaihtelua aiempiin opintoihinsa.

BALI Aasiassa vaihto-opiskelun suorittanut hammaslääketieteen opiskelija Roope Karhu ei vielä lukiossa miettinyt vaihtoon lähtemistä, mutta yliopisto-opintojen edetessä ja valmistumisen lähentyessä alkoi ajatus houkutella: ”Kartan tutkistelun jälkeen alkoi Aasia nousemaan ainoaksi varteenotettavaksi maanosaksi. Japanilaisiin yli-

Roope kantaa mielessään hyviä muistoja vaihtoajalta: ”Parhaana kokemuksena puolen vuoden Kaakkois-Aasian kiertelyssäni pidän tunnetta vapaudesta. Kun varpaiden välissä on hiekkaa, laineet liplattavat ja aurinko laskee horisontissa, ei ajatus valmistumisen myöhästymisestä kokonaisella vuodella tunnu niin traagiselta kuin monet nuoret ajattelevat. Lähtekää vielä kun voitte!”

BELGIA Belgian vaihtomaaksi valinneella lääketieteen opiskelijalla Emmi Rotgersilla oli haaveena asua ulkomailla ja oppia uusi kieli. Emmi oli selvittänyt etukäteen, että kaikki kurssit tulisivat olemaan hollanniksi, minkä vuoksi hän kävi ennen vaihtoon lähtöä kielikursseilla sekä Turun yliopistossa, että Gentissä ennen opintojen alkua. Yllätyksenä hänelle kuitenkin tuli se, ettei erivapauksia tenttien suhteen annettu, vaan häneen sovellettiin samoja kriteerejä kuin belgialaisiin kurssikavereihin: ”Kaikissa tiedekunnissa tosin ei kuulemani mukaan oltu näin tiukkoja. Sain kuitenkin kaikki kurssit harjoitteluineen ja tentteineen suoritettua turvautumatta kertaakaan englantiin kampuksella.”

Emmi oli jo ennen vaihtoon lähtemistä päättänyt pitävänsä välivuoden, mutta sai kuitenkin hyväksyttyä vaihtoajan opinnot valinnaisiin opintoihin. ”Belgiassa suurin osa ensimmäisen viiden vuoden opinnoista on teoreettisia, joten Suomessa keskeisiin kursseihin vaadittavaa runsasta harjoittelua ei olisi voinut siellä suorittaa.”

Belgiassa vaihdossa ollut Emmi näkee vaihto-opiskelijaksi lähtemisessä paljon uusia mahdollisuuksia: ”Tärkeintä on lähteminen!

Tuntuu hienolta ylittää itsensä opiskelemalla vieraalla kielellä ja pärjäämällä jopa kohtuullisesti. On myös ihana päästä irrottautumaan muutoin niin tutuiksi käyvistä opiskelukuvioista ja tavata uusia ihmisiä ja matkustella vapaudesta nauttien. Siihen, että on toisessa maassa pidempään eikä vain turistina, liittyy hauska tunne yhtä aikaa paikkaan kuulumisesta ja toisaalta ulkopuolisuudesta, mihin voi jäädä koukkuun.”

Kipinä 2/2011 | 11

Satakunnan opetuksen iltapäivä 2.3.2011

Teksti ja kuvat: Maiju Toivonen

TUTKE järjesti Satakunnan opetushenkilökunnalle 2.3.2011 ensimmäisen oman opetuksen iltapäivän, joka vietettiin Nakkilassa. Tutustuimme ensin Villillän elokuvastudiotiloihin ja loppupäivän vietimme Villilän kartanossa. Iltapäivän aikana keskusteltiin varadekaani Risto Huupposen johdolla hajautetun peruskoulutuksen jatkosuunnitelmista Satakunnassa myös muuntokoulutusprojektin jälkeen. Hajautettua koulutusta on tarkoitus järjestää nykytason mukaisesti myös vuodesta 2012 alkaen. Satakuntaan hajautettu opetus on saanut valtavan hyvää palautetta, ja toiminta koetaan tärkeäksi tiedekunnassa jatkossakin. Lisäksi tapahtumassa käsiteltiin pedagogisia aiheita. Porissa toimiva silmätautiopin kliininen opettaja Ville Paavilainen esitteli oman opetuksensa kehittämistyötä ja Tampereen yliopistossa suunnittelijana toimiva Mari Käki esitteli pedagogiikan mahdollisuuksia käytännön opetustyössä.

Aluksi tutustuttiin Villillän elokuvastudiotiloihin.

Silmätautiopin kliininen opettaja Ville Paavilainen esitteli uudistamaansa opetusmateriaalia.

Esitykset aktivoivat osallistujia pohtimaan omaa opettajuuttaan ja herättivät paljon keskustelua. Satakunnan opetushenkilökunta oli toivonut omaa pedagogista ohjelmaa ja suurin osa heistä pääsikin osallistumaan iltapäivään. Päivä oli oikein onnistunut, ja toivottavasti saammekin luotua tästä uuden perinteen Satakuntaan. ■

Suunnittelija Mari Käki (TaY) haastoi osallistujat pohtimaan omaa opettajuuttaan.

12 | Kipinä 2/2011

Pedagoginen iltapäivä päätettiin yhteiseen illalliseen Villilän kartanossa.

Opetusharjoittelu kansainvälisessä vaihdossa Teksti: Kati Kulju Suoritin keväällä 2010 Liettuassa Klaipedan yliopistossa Hoitotieteen didaktiikka ja harjoittelu 1 – kurssin opetusharjoittelun. Viiden päivän aikana ohjelmassa oli opetustuntien pitoa yhteensä kymmenen tuntia. Tutustuimme myös yliopistoon, kollegeen ja paikallisiin sairaaloihin. Vierailimme muun muassa lastensairaalassa, synnytyssairaalassa sekä kirurgisella vuodeosastolla ja kuntoutusosastolla.

Opetusharjoittelun kohdejoukkona oli kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita ja opetustilana Seamen’s hospital – sairaalan suuri auditorio. Sairaanhoitajaopiskelijoita oli ryhmässä 15, joista opetukseemme osallistui kahdeksan. Opiskelijat olivat aktiivisia, innostuneita ja vastaanottavaisia. Erilainen opiskelukulttuuri näkyi opiskelijoiden tunnollisuudessa ja pitkäjänteisyydessä heidän työskennellessään tehtävien parissa. Ryhmätyöt saatettiin loppuun, eikä työskentely keskeytynyt edes välitunnille. Kunnioitus opettajia kohtaan näkyi opiskelijoiden käyttäytymisessä.

Kati Kulju, TtM-opiskelija, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Opetuskielenä oli englanti, jolla opettaminen oli hyvällä tavalla haastavaa. Palkitsevaa oli huomata onnistuneensa monimutkaisimpienkin asioiden selittämisessä siten, että opiskelijat ymmärsivät.

Puheessa tuli keskittyä selkeään, yksinkertaiseen sekä havainnollistavaan kielenkäyttöön. Opiskelijaryhmän osallistumisaktiivisuus ja rohkeus puhua englantia lisääntyi ja kehittyi huimasti muutamassa päivässä. Opiskelijat eivät kehotuksista huolimatta kuitenkaan rohkaistumaan kysymään neuvoa esimerkiksi jos eivät ymmärtäneet englanniksi laadittuja ohjeita ja kysymyksiä tehtäviin.

Opetuksessa hyödynnettiin useita erilaisia opetusmenetelmiä, kuten ryhmätöitä, case study -menetelmää, käsitekarttaa ja kuvia. Tällöin opiskelijat onnistuneesti jakoivat tietoa keskenään ja etsivät yhdessä vastauksia kysymyksiin kehittäen näin kriittistä ajattelukykyään, argumentointia ja ongelmanratkaisutaitoja. Opetusmenetelmät olivat uusia opiskelijoille ja osittain meillekin. Selkeiden kirjallisten ohjeiden laatiminen jokaiseen ryhmätyöhön ja ohjeistuksiin varattu riittävä aika osoittautuivat hyviksi ratkaisuiksi.

Opetusharjoittelu Klaipedan yliopistossa sujui mukavasti, välittömässä ja vuorovaikutteisessa ilmapiirissä.. Kansainvälisen opetusharjoittelun myötä luottamus omaan itseen opettajana kasvoi. Harjoittelu toi oikeanlaista itsevarmuutta hallita muuttuvia tilanteita seuraavassa harjoittelussa ja lopulta työelämässä. Opetustuntien suunnitteluun meni paljon aikaa, mutta käytännön tilanteiden jälkeen on saanut moneen kertaan todeta, että huolellinen suunnittelu on onnistuneiden opetustuntien edellytys. ■

Kipinä 2/2011 | 13

VAIHTO-OPISKELIJOITA LASTENTAUTIEN KURSSILLA Alla olevat tekstit perustuvat ERASMUS vaihto-opiskelijoiden haastatteluihin lastentautien kurssin aikana Turussa.

Rosalie Boitet

Natacha Mauz

Alberto Calvi

Which country are you from?

France

Which country are you from?

France

Which country are you from?

Italy, Milano.

Why did you choose Finland and University of Turku as your exchange student location?

Because firstly, I was told that Turku University has a good medicine program with very well supervised courses and secondly, the country itself seems interesting and different to me and I thought that Finland could provide me a pleasant change of scenery. Moreover, being here allowed me to travel all over the area, Stockholm, Moscow, St Petersburg, Tallinn... Cities that are not so reachable from my town.

Why did you choose Finland and University of Turku as your exchange student location?

Good medical formation. I had already been a lot to this region of Europe (Sweden, Russia, Baltic States), but never to Finland. Partnership between my home university (Grenoble) and Turun Yliopisto.

Why did you choose Finland and University of Turku as your exchange student location?

I chose Finland, because it was one of the english-speaking University that was offered and because I was excited to try a very different country: now I know that I made the correct choice, I am really enjoying my stay here in Turku.

Please tell some study- or student life-related memorable incident here in the Faculty of Medicine?

We had a lot of group presentations to do here and especially a seminar the present in front of hundreds finnish students, it was very impressive and was a good exercice for our futur life. Furthermore all these group presentation enable us to be in contact with persons from others countries and share ideas and opinions, that was really fulfilling.

14 | Kipin채 1/2011

Please tell some study- or student life-related memorable incident here in the Faculty of Medicine?

I think the examination of the newborn was among the best experiences I had in the hospital!

Please tell some study- or student life-related memorable incident here in the Faculty of Medicine?

I got lost more than once in your big hospital...trying to follow the signs, I spent hours of my days, but now I must say that I know TYKS like the back of my hand!

HOITOTIETEEN LAITOS EDISTÄÄ KANSAINVÄLISYYTTÄ TOIMINNASSAAN

Junnila Riina, TtM, TtT-opiskelija, jatkokoulutuksen tohtorikoulutettava Arifulla Dinah, TtM-opiskelija, opinto-ohjaaja Salanterä Sanna, TtT, dosentti, kliinisen hoitotieteen professori

Euroopan yhdentyessä kansainvälinen toiminta ja yhteistyö ovat saaneet yhä näkyvämmän roolin korkeakouluissa (Opinto-opas 2010–2011). Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella kansainvälisyys on luonnollinen osa päivittäistä toimintaa.

Kansainvälisten kontaktiemme avulla laitos pysyy tieteenalan kehityksen ytimessä ja uudistuu. Kansainvälisyys laajentaa tieteenalamme näkökulmaa ja tuo opinahjoomme ymmärrystä eri maiden kulttuureista. Kansainvälisyys on myös kilpailukykymme edellytys. Kansainvälisellä verkostoitumisella lisäämme ”hiljaista tietoa”, joka on tärkeää koulutuksen, tieteen ja yhteiskunnan uusiutumisen kannalta (vrt. Opetusministeriö 2009).

Hoitotieteen perusopinnoissa kansainvälisyys alkaa heti opintojen alussa. Opinto-ohjaaja ja peruskoulutuksesta vastaava tohtorikoulutettava ohjaavat opiskelijoita kansainvälisyyden liittämiseksi henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) osaksi. Jokaisen lukuvuoden opintoihin kuuluu kaksi kansainvälisyyspäivää, joissa perehdytään erilaisiin kansainvälisyyden mahdollisuuksiin opintojen aikana. Lisäksi perusopinnoissa kansainvälisyys sisältää kaikille pakollisia englanninkielisiä opintojaksoja, valinnaisia opintojaksoja, kansainvälisten luennoitsijoiden opetukseen osallistumista, kv-tuutorina toimimista sekä kansainvälisissä konferensseissa opiskelija-avustajana toimimista.

Osan opinnoista tai opintoihin liittyvistä harjoitteluista voi suorittaa ulkomailla. Kansainvälisen harjoittelun pääyhteistyökumppani on jo usean vuoden ajan ollut Klaipedan yliopisto Liettuassa.

Jatko-opiskelijoiden kansainvälistymistä tuetaan vaihtoihin ja konferensseihin kannustamalla, aiheeseen liittyvällä opintojaksolla ja englanninkielisillä seminaareilla. EANS (European Academy of Nursing Science) -kesäkoulu on 12 opintopisteen kokonaisuus, joka suoritetaan kolmena peräkkäisenä kesänä, EANS-organisaatioon kuuluvissa eri maissa. EANS-kesäkoulun avulla tutkijan on mahdollista verkostoitua muiden Euroopan maiden aloittelevien tutkijoiden kanssa. Toinen vastaavanlainen kesäkoulu on International PhD Summer School, johon kuuluu yliopistoja Australiasta, Euroopasta sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Jatko-opiskelijoille järjestetään vuosittain ”Kansainvälisyys ja urasuunnittelu” -opintojakso, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa lisäämään tutkijanuransa kansainvälisyyttä ja liittämään kansainvälisyys osaksi koko urapolkua. Jatkokoulutuksen seminaarit ovat usein englanninkielisinä, sillä hoitotieteen laitoksella opiskelee kansainvälisiä jatko-opiskelijoita mm. Kreikasta, Sveitsistä ja Liettuasta. Oppimateriaali (kirjat ja artikkelit) on pääosin englanninkielistä. Näiden lisäksi vuodesta 2008 toiminut, tutkimustyöstä kiinnostuneille perusopiskelijoille tarkoitettu tutkijalinja, toteutuu kokonaan englanninkielisenä.

Syksyllä 2011 yksi tohtoreistamme lähtee vuodeksi Fulbright-stipendiaatiksi Kalifornian yliopistoon, kaksi perusopiskelijaa on kolmen kuukauden vaihdossa Uudessa-Seelannissa ja Englannissa, ja kymmenkunta toteuttaa lyhyemmän vaihdon Klaipedassa. Tarjoamme vuosittain yhden (Empo-

Kipinä 2/2011 | 15

wering Patient Education) ja ensi vuodesta lähtien kaksi (toinen: Clinical Instruments for Evaluating Health - Development and Implementation) -25 opintopisteen opintokokonaisuutta, jotka sopivat maisterivaiheen syventäviksi tai tohtorivaiheen opinnoiksi. Järjestämme kansainvälistä opetusta myös mielenterveysteemaan liittyen. Tämän lisäksi perusopiskelijoille on kaksi pakollista opintojaksoa ”Ethics in Healthcare Organization” (3 op) ja ”Finnish Health Policy in European Context” (2 op), joissa on vuosittain opiskelijoita myös muista tiedekunnista. Kaikkien opintojaksojen kv-osuus on merkitty opintosuunnitelmaan oman otsikkonsa ”Internationality” alle.

Vuosittain laitoksellamme vierailee noin 20–60 kansainvälistä asiantuntijaa, ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus on vilkasta. Yhdestätoista opetushenkilökuntaan kuuluvasta viisi osallistuu Erasmus-vaihtoon keväällä 2011. Suomi onkin Erasmus-opettajavaihtojen kärkimaita. Vaikka yliopistojen opettajien ja tutkijoiden ulkomaanvierailut ovat useimmilla aloilla olleet laskusuunnassa vuosituhannen alusta (Opetusministeriö 2009),

Arifulla Dinah, TtM-opiskelija, opinto-ohjaaja

niin hoitotieteen laitoksella tämä ei näy. Viime vuonna henkilökunta ja jatko-opiskelijat tekivät yhteensä 88 ulkomaanmatkaa.

Hoitotieteen laitos on 25 toimintavuotensa aikana jatkuvasti kehittänyt kansainvälisyyttään. Se on osa laitoksen strategiaa. Osana laatujärjestelmäämme myös arvioimme kansainvälistä toimintaamme säännöllisesti. Turun yliopiston Hoitotieteen laitos on Pohjoismaissa ja Euroopassa tunnettu ja arvostettu. Tulevaisuudessa pyrimme edelleen vahvistamaan asemaamme ja lisäämään tunnettavuuttamme. ■ LÄHTEET Opetusministeriö 2009. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21. Saatavilla www-muodossa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/ Julkaisut/2009/liitteet/opm21.pdf?lang=fi Luettu 16.3.2011.

Junnila Riina, TtM, TtTopiskelija, jatkokoulutuksen tohtorikoulutettava

16 | Kipinä 2/2011

Opinto-opas 2010–2011. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotiede. Saatavilla www-muodossa http://www.med.utu.fi/opiskelu/opinto-oppaat/ utu_hoitotiede_opinto-opas_2010-2011.pdf Luettu 16.3.2011.

LÄÄKETIETEEN OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Teksti: Erika Österholm-Matikainen

Syksyllä 2010 solu- ja kehitysbiologian opintokokonaisuudessa kokeiltiin ruotsinkielistä opetusta C1/D1-lukukaudella. Opetuskokeiluun ryhdyttiin, koska opetuksen hajautuksen myötä tiedekunnassa koettiin tärkeäksi korostaa ruotsin kielen asemaa koulutuksessa. Ruotsinkielinen opetus järjestettiin kolmen opettajan yhteistyönä professori Pirkko Härkösen koordinoimalla solu- ja kehitysbiologian opintojaksolla.

Vieraskielinen opintojakso sai hyvää palautetta niin opetuksen järjestäjiltä kuin opiskelijoilta. Opiskelijat kiittivät opetuskokeilua avarakatseiseksi sekä muutenkin hyväksi ideaksi. Itse opetus koettiin hyödylliseksi ja tasokkaaksi.

Huomionarvoista on, että opiskelijapalautteen perusteella melko usea kiinnostunut jätti osallistumatta vieraskielisille luennoille peläten, ettei kouluruotsin taidoilla kykene omaksumaan opetussisältöjä riittävän tasokkaasti.

Moni ehdottikin, että ruotsin- ja suomenkieliset luennot tarjottaisiin siten, että niille olisi mahdollisuus osallistua eri aikoihin. Näin opiskelija voisi halutessaan varmistaa ymmärtäneensä asiat oikein.

Ruotsinkieliset luennot pitänyt Erika Ekholm kertoi olleensa positiivisesti yllättynyt osallistujamäärästä ja siitä, että suurin osa opiskelijoista olivat äidinkieleltään suomenkielisiä. ”Luennoista jäi oikein hyvä fiilis” Ekholm kommentoi ja kannattaa lämpimästi ruotsinkielisen ”kielisuihkun” tarjoamista kaikille halukkaille opiskelijoille jatkossakin. Harjoitustöitä ohjannut Jonas Nyman totesi vastaavasti: ”Minusta ihan onnistunut pieni kokeilu ja tuntuma jäi, että asiat opittiin yhtä hyvin”.

Kannustavien kokemusten myötä solu- ja kehitysbiologian ruotsinkielistä opetusta tullaan jatkamaan syksyllä 2011. ■

Kipinä 2/2011 | 17

See you Online! eli kansainvälisyyttä verkossa

Teksti: Sari Kuitunen Lääketieteellisessä tiedekunnassa on pitkä kokemus verkon hyödyntämisessä kansainvälisyyden edistämisessä. Kun kollegat kohtaavat verkossa, esteeksi ei nouse sen kummemmin vähäiset matkarahat, ajanpuute kuin tuhkaa sylkevä tulivuorikaan. Ja verkko-opetushan on myös ekologinen ratkaisu. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten tiedekunnassa hyödynnetään verkkoa kansainvälisillä kentillä.

Tiedekunnan kansainvälisestä toiminnasta selvimmin katukuvassa näkyvät tietysti Erasmus-opiskelijat, jotka tulevat tiedekuntaan perinteisesti kevätlukukaudella.

Erityisesti vaihto-opiskelijoita kouluttaa anestesiologia ja tehohoito, joka järjestää joka kevät Emergency Medicine –kurssin sekä lastentautioppi, jossa kliininen opettaja Terho Heikkisen johdolla järjestetään englanninkielistä opetusta. Useana vuonna lastentautiopissa on järjestetty erasmuslaisille oma verkkokurssi infektiotaudeista, joille vaihtarit ovat voineet kutsua kotimaahan jääneitä kavereitaan mukaan.

HOITOTIETEEN LAITOKSESSA KANSAINVÄLISIÄ TUULIA Hoitotieteen laitoksella vierailee vuosittain yli 60 kansainvälistä opiskelijaa ja opettajaa. Hoitotiede järjestää runsaasti kansainvälisiä verkkokursseja, joista Kansasin yliopiston professori Carol Smithin tuutoroima ”How to write an abstract” –verkkokurssi on saanut hyvän palautteen. Hoitotieteen opinnoissa kansainvälisyys on näkyvässä roolissa siten, että maisteritasolla tarjotaan kansainvälistä opetusta yli 70 opintopisteen verran. Kaksi opintojaksoa (yhteensä 5 opintopistettä) ovat kaikille pakollisia kansainvälisiä, englanninkielisiä kursseja (Ethics in health care organization ja Finnish Health Policy in

18 | Kipinä 2/2011

European Context). Lisäksi hoitotieteellä opiskelijalla on mahdollisuus halutessaan valita tutkintoonsa laajoja kansainvälisiä opintokokonaisuuksia kuten Empowering Patient Education (25 op) ja Clinical Instruments for Evaluating Health - Development and Implementation (25 op).

Verkko-opetuksen menetelminä käytetään mm. verkkokeskustelua, workshop-työskentelyä ja videoluentoja.

Verkkojaksot toteutetaan Turun yliopiston Moodlessa.

Hoitotiede etsii aktiivisesti uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Viime aikoina on alettu pohtia yhteistyön mahdollisuutta Edinburghin yliopiston kanssa Akateemisen portfolio-opintojakson järjestämiseksi verkossa.

ESPID CASE ROUNDS – KUUKAUSITTAINEN LÄÄKÄREIDEN VERKKOKIERTO Kesäkuukausia lukuun ottamatta kuukausittain yli 300 lasteninfektiolääkärillä 57 maasta on mahdollisuus osallistua TY:n lääketieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen, Oxfordin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen ja ESPID-järjestön (European Society for Paeditaric Infectious Diseases) yhteistyönä organisoimaan verkkokurssisarjaan ESPID Case Rounds. Professori Jussi Mertsola aloitti toiminnan vuonna 2003. Kurssin kuukausittain vaihtuvat tuutorit tulevat ympäri maailmaa: Liettuasta, Israelista tai vaikkapa Brasiliasta. Kurssiviikon aikana käydään läpi yksi erityisen mielenkiintoinen potilastapaus, jota pohditaan yhdessä verkossa. Kullekin kurssille osallistuu noin 50–60 lääkäriä ympäri maapallon.

Toinen merkittävä kurssikokonaisuus on Tr@inForPedHIV –kurssi lasten HIV:stä, joka aloitettiin suomalaisten, italialaisten ja englantilaisten yhteistyönä. Kurssi koostuu kolmesta osasta, joista keskimmäinen verkossa toteutettava osa järjestetään vuosittain syyskuussa Tu-

Lääketieteellisessä tiedekunnassa käytetään verkko-opiskeluun edelleen pääasiassa WorkMates-oppimisympäristössä olevaa Medica-portaalia. Parin viime vuoden aikana verkkokursseja on järjestetty yhä enemmän myös Moodlessa.

run yliopiston WorkMates-pohjalla Medica-portaalissa.

Kurssille osallistuu vuosittain noin 80–150 kurssilaista ympäri Eurooppaa ja nykyisin jo laajemmaltakin.

Muutama vuosi sitten kehitettiin Case Roundseista, Tr@ inForPedHIV kurssista ja muusta verkkotyöskentelystä kahden vuoden opintokokonaisuus, Paediatric Infectious Diseases Diploma. Verkostoitunut toiminta kerättiin osaksi Oxfordin yliopiston täydennyskoulutusohjelmaa.

Näin saatiin luotua toimiva eurooppalainen yhteistyökuvio, josta hyötyvät kaikki. Kurssisarjaa on toteutettu Moodle-oppimisalustalla.

KANSAINVÄLISISTÄ LÄÄKÄRIJÄRJESTÖISTÄ MAHDOLLISUUS YHTEISTYÖHÖN Moni lääketieteellisen tiedekunnan verkkoyhteistyöhankkeista on saanut alkunsa kollegoiden kesken lääkärijärjestöistä. Näistä ESPID on vain yksi esimerkki.

Tiedekunnan verkko-opetuksen tuen piiristä on haettu rohkeutta omiin hankkeisiin. Näin kävi pohjoismaiselle anestesiologien ja tehohoidon lääkäreiden yhdistykselle (Scandinavian Society for Anaesthesiology and Intensive Care Medicine, SSAI), joka käytti vuosina 2007–2010 dosentti Riku Aantaan ehdotuksesta lastenanestesian ja

tehohoidon koulutusohjelmassaan WorkMates-oppimisalustaa sekä toteutti Webropol-kyselytyökalulla etätenttejä. SSAI:n nähtyä oppimisalustan edut ja toimivuuden se rohkaistui ottamaan käyttöön aivan oman oppimisalustan, jolle on keskitetty nyt yhdistyksen koko laaja koulutustarjonta.

Myös gynekologit ovat kehittäneet yhteistyökuvioita European Board & College of Obstetrics and Gynaecology (EBCOG) –järjestön suojissa, jonka verkko-opetuksen ja telelääketieteen työryhmän puheenjohtajana toimii professori Juha Mäkinen. Järjestö on myös testannut onnistuneesti Turun yliopiston Adobe Connect –verkkokokousohjelmaa. Samaa etäyhteyttä on testannut turkulaisten isäntien turvin eurooppalaisten lääketieteellisten tiedekuntien järjestö Association of Medical Schools in Europe (AMSE).

Tyypillisesti toimivat yhteistyökuviot eivät perustu virallisille sopimuksille vaan kollegoiden kesken tehtyihin epämuodollisiin yhteistyöratkaisuihin. Opetusteknologian keinoin on mahdollista päästä hyviin tuloksiin suhteellisen pienellä rahasummalla. Verkkoyhteistyö vaatii vaivannäköä, tahtoa ja asioista sopimista, mutta tulokset ovat olleet hyviä. Verkkoyhteistyötä voisi tehdä lääketieteellisessä tiedekunnassa vielä paljon enemmänkin. ■

Kipinä 2/2011 | 19

Raportti

Kaksikielisyys ja kansainvälisyys lääketieteen perusopetuksessa Teksti: Pauliina Kronqvist

Viime syksynä oppiaineissa tehdyn kyselyn perusteella TUTKE kartoitti kaksikielisyyden ja kansainvälisyyden tulevaisuudennäkymiä lääketieteen perusopetuksessa.

Selvitys koski erityisesti ruotsin, englannin ja vierailla kielillä toteutettua opetusta, kansainvälistä liikkuvuutta ja vuorovaikutusta sekä kotikansainvälistymistä.

Kyselyn perusteella lääketieteen perusopetukseen osallistuvat oppiaineet ilmaisivat runsaasti valmiuksia ja kiinnostusta ruotsin- ja englanninkielisen perusopetuksen toteuttamiseen. Ruotsinkielen käyttöä pidettiin erityisen tärkeänä kliinisessä harjoittelussa silloin, kun potilaan äidinkieli on ruotsi. Englannin kielen arvioitiin toimivan luontevimmin teoriaopinnoissa opetustilanteissa, joissa on mukana ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Perusopetuksessa tarpeellisina kansainvälisyyden näkökulmina tuotiin esiin myös maahanmuutto, väestön liikkuvuus, lääkärin kansainvälistyvä toimenkuva ja kansainvälinen lääketieteellinen kehitys- ja tutkimustyö.

Oppiaineet suhtautuivat erittäin positiivisesti opiskelijaja opettajavaihtoihin. Kyselyn perusteella lääketieteelliset oppiaineet eivät pääsääntöisesti vaadi opintoihin palaavalta opiskelijalta korvaavia suorituksia, silloin kun opintokokonaisuus on suoritettu pohjoismaissa. Sen sijaan muissa eurooppalaisissa vaihtokohteissa suoritettuja opintokokonaisuuksia opiskelijan edellytetään usein täydentävän osastoharjoittelulla sekä suomalaisia hoitokäytäntöjä ja lainsäädäntöä koskevilla osioilla. Lääketieteen kandidaattiseuralta ja kansainvälisten vaihtojen tilastoista saadun tiedon perusteella suurimmat käytännön esteet kansainvälisten opiskelija- ja ”esteet opettajavaihtojen toteutumiselle ovat pula kansainvälisten sopivista vaihtokohteista ja erot eurooppalaisten lääketieteellisten tiedekuntien opiskelija- ja opinto-ohjelmissa.

opettajavaihtojen toteutumiselle ovat pula sopivista vaihtokohteista

Kaksikielisyyden sekä kansainvälisyyden toteutumista käsittelevään Webropol-kyselyyn vastasi joulukuuhun 2011 mennessä 66% Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineista. Selvitystyö tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön TUTKE:n ja kansainvälisten asioiden työryhmän kanssa. Tiedonkeruuta täydennettiin myös Turun yliopiston kansainvälisen yksikön, Centre for International Mobility (CIMO), Opetus- ja kulttuuriministeriön ja lääketieteen opiskelijajärjestön Turun lääketieteen kandidaattiseura ry:n tilastoilla. ■

20 | Kipinä 2/2011

Tulevia pedagogisia koulutuksia vuonna 2011 4.10. LÄÄKETIETEELLISEN PEDAGOGIIKAN KURSSI 2011-2012

TUTKE järjestää pedagogista koulutusta (10 op) lääketieteellisessä tiedekunnassa opetusta antaville henkilöille. Hakuaika 9.9.2011 saakka.

Lue lisää » 21.9. KANSAINVÄLINEN KONGRESSI CULTURE, HEALTH AND WELL-BEING TUTKE kokoaa koulutuskalenteria lääketieteellisen tiedekunnan opetushenkilökuntaa, opetuksen koordinointitehtävissä toimivia sekä opiskelijoita varten sisältäen opetuksen kehittämiseen liittyviä koulutuksia.

Kalenteri löytyy osoitteesta http://www.med.utu.fi/tutke/ opettajalle/koulutuskalenteri/

TIUKU-hanke järjestää 21.-24.9.2011 kansainvälisen kongressin Culture, Health and Well-being yhteistyössä Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n, Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys ry:n ja Työterveyslaitoksen kanssa. Kongressin teemana ovat kulttuurin, terveyden ja hyvinvoinnin suhteet, ja se on suunnattu kaikille asiasta kiinnostuneille.

Lue lisää » 7.9. ADEE 2011 (ASSOCIATION FOR DENTAL EDUCATION IN EUROPE)

Hammaslääketieteen koulutuksen Euroopan kokous, jossa käsitellään myös lääketieteen kanssa yhteisiä koulutusaiheita. 7.10.09.2011 Antalya, Turkki.

Lue lisää » 27.8. AMEE 2011 (THE ASSOCIATION FOR MEDICAL EDUCATION IN EUROPE)

Lääketieteen koulutuksen Euroopan yhdistyksen kongressi 27.31.8.2011, Wien, Itävalta.

Lue lisää » 22.8. OPINTOASIAIN- JA PEDA-FORUM-PÄIVÄT 22.-24.8.2011

Järjestäjä Itä-Suomen yliopisto. Opintoasiainpäivät ja Pedaforum-päivät on suunnattu opetuksen kehittämisestä sekä opintohallinnon asioista kiinnostuneille ja niiden parissa työskenteleville.

Lue lisää » 16.6. LÄÄKÄRIKOULUTTAJA MUUTOKSESSA

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim järjestää yhteistyössä Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen kanssa kesäkoulun Lääkärikouluttaja muutoksessa Mustion Linnassa 16.-17.6.2011.

Lue lisää »

Kipinä 2/2011 | 21

Hyv채채 ja aurinkoista kes채채!